Tomi Maki-Opas: Liikkumista tukevan ympäristön merkitys kävelylle ja pyöräilylle Suomessa ja Hollannissa

Liikkumista tukevan ympäristön merkitys kävelylle ja pyöräilylle

Suomessa ja Hollannissa (BEGACYS)

Tomi Mäki-Opas, Dosentti, FT

ja tutkimusryhmä

Terveyden seuranta –yksikkö (TESE)

Terveys-osasto

10.2.2016

TAUSTA

29.3.2016 Suomi Pyöräilee -työvaliokunta/ Tomi Mäki-Opas

Vähäinen liikkuminen on kansanterveydellinen ja -taloudellinen

haaste!

• Joka kolmas aikuisista ei liiku riittävästi terveytensä kannalta maailmanlaajuisesti

• Yksi kymmenestä suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi

• 6-10% keskeisistä kansantaudeista aiheutuu vähäisestä liikkumisesta

• 2.3-5.6 mrd euroa terveydenhuollon kokonaiskustannuksina on arviolta seurausta vähäisestä liikkumisesta

(WHO 2008, Mäki-Opas T 2011, Lee ym. 2012, Kolu ym 2014)



Tilanne on pysynyt samankaltaisena jo pitkään…

Borodulin et

al SJMSS

2015


• Tämän hetkinen poliittinen agenda on edistää liikuntaan kannustavia ympäristöjä

– Kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä!

• Arkiliikunta (mm. kävely ja pyöräily) on hyvä tapa lisätä liikunta ja on usein

– Ympäristöystävällisiä,

– Helppo tapa lisätä arjen liikuntaa

– Periaatteessa helposti saavutettavissa kaikille

Liikkumisen edistäminen on maailmanlaajuinen kansanterveydellinen ja -

taloudellinen haaste!


Ympäristötekijöiden merkitys liikkumiselle

• Ympäristöllä voi olla merkitystä liikkumiselle

Läheisyys

Yhteydet

Etäisyydet

Muotoilu

• Tieteellinen tutkimustieto on epäjohdonmukaista

Lisätutkimusta tarvitaan ennen yhteiskuntapoliittisia tai kaupunkipoliittisia toimia!

Sosioekologinen malli liikkumiselle (Sallis et al 2006, muokattuna)


YKSILÖN SISÄISET

Ikä, terveys, taidot,

motiivit, mieltymykset,

yhteiskuntaluokka

SOSIAALINEN

YMPÄRISTÖ

FYYSINEN

YMPÄRISTÖ

Sosiaalinen

tuki

Etnisyys/kult

tuuriset

normit

MAKROTASO

Aikarajoitteet

(työ, perhe)

Muotoilu

(metsät,

kadut,

puistot,

paikat)

Yhteydet

(kadut, tiet,

verkostot)

Läheisyys

(tiheys,

maankäyttö,

saavutettavu

us)

Politiikat

Säädökset

Lait

Kansainväli-

nen

Paikalli-n

en

Verotus Kaupunki

suunnitte

lu

Kansallin

-en

Elämänkulku & valikoituminen

Etäisyydet

AINEISTOT JA MENETELMÄT



THL:n väestöaineistojen yhdistäminen paikkatietoihin – Terveys 2000 ja 2011 -

tutkimukset

• Yksilötason tietojen yhdistäminen

– Liikuntatottumuksista

– Taustatiedot

– Sosiaalinen ympäristö/kulttuurilliset tekijät

– Kokemukset elinympäristöstä

– Terveydestä ja hyvinvoinnista

• Yksilön asuinpaikan sijainnin mukaan

• www-sivut:

– www.terveys2011.info

– www.terveys2000.fi

http://www.terveys2011.info/

http://www.terveys2000.fi/

Vapaa-ajan liikunta ja työmatkaliikunta (Terveys 2011 -aineistossa)



Paikkatieto on tietoa, johon liittyy sijainti

1) Paikkatieto sisältää tiedon sijainnista (missä jotakin on) ja ominaisuuksista (mitä jossakin on)

2) Sijainti voidaan kertoa koordinaateilla, osoitteella, tienumerolla, paikkakuntana tai postinumerona

3) Paikkatietojärjestelmä on kokonaisuus, joissa näitä kerätään, ylläpidetään, tallennetaan ja jaetaan


Liikuntapalvelut (LIPAS)




The green space suitable for recreation in Helsinki Metropolitan Area,

Finland, Corine 2006

Pedestrian and cycling networks in Helsinki Metropolian Area



RESULTS


The role green space and built environment on commuting physical activity



The closer the physical activity facilities, the more likely you are to be physically active among Finns!

Adjusted: age, education, household income, other physical activity, chronic diseases, BMI, smoking

Distance: #=250meters, ##=1000 meters

*Only men, **Women and men together

Ref: Valkeinen H et al., THL 2014

0 0.5 1 1.5 2

Leisure-time physical activity#

Commuting physical activity#

Walking#

Iceskating, roller skating#

Swimming##

Floorball##*

Bowling##*

Golf##**

WOMEN

MEN

OR


Good pedestrian and cycling network as well as high proportion of green space around your home neighborhood are positively associated with commuting physical activity among Finns

Ref: Mäki-Opas ym. 2015, submitted

0.00 0.50 1.00 1.50 2.00 2.50 3.00 3.50 4.00

pedestrian zone of a sub centre

pedestrian zone

public transport zone

car-oriented zone (REF)

TRAVEL-RELATED URBAN ZONES*

>50

30-50

<30

other roads that allow cycling and walking

no cycling or pedestrian roads (REF)

PROPORTION OF CYCLING AND PEDESTRIAN…

PROPORTION OF GREEN SPACE***

*Travel-related urban zones within 500 meter buffer from home, 2010

** Proportion of cycling and pedestrian roads from all roads within 500 meter buffer from home, Digiroad 2014

*** Proportion (%) of recreational green space (min 1.5 ha) within 500 meter buffer from home location, Corine Land Cover 2006

OR

The role of green space and built environment on the initiation of leisure-time physical activity


Proportion of green space less than 25 % contributes 1,5 times more likely to the initiation of leisure-time physical activity in 11 year follow-up among adults

1

1.47

1.13

0.84

0 0.5 1 1.5 2

0 (ref.)

1-24,9

25-49,9

50+

Proportion of green space


OR (for initiation of LTPA) Ref: Mäki-Opas ym. 2016, preliminary results

Adj: age, gender, education, financial sti, other PA, health

The proportion of cycling and pedestrian lanes more than 50% in living neighborhood contributes to over times more likely to the initiation of leisure-time physical activity in 11 year follow-up among adults

1.00

1.31

1.26

0.90

1.90

0.00 0.50 1.00 1.50 2.00 2.50

no cycling or pedestrian networks(Ref.)

other roads that allow cycling andwalking

cycling and pedestrian lanes <30%

cycling and pedestrian lanes 30-50%

cycling and pedestrian lanes <50%

Cycling and pedestrian networks


Ref: Mäki-Opas ym. 2016, preliminary results

Adj. Age, gender, education and fin.dif.

OR (for initiation of LTPA)

The role of neigborhood safety for walking and cycling


Neighborhood safety (fear of crime, drugs etc.), area-level socioeconomic position and population density are associated with leisure-time walking and cycling among Dutch



-3

-3

10

-18

-1

7

9

-6

9

26

-30 -20 -10 0 10 20 30

Population density**

Household density**

Households living with minimum income***

Average value of property**

Neighborhood safety**

CYCLING

WALKING

*adjusted: age, gender, education

** distance= 300 meters from home location

*** distance= 500 meters from home location

B= regression coefficient for leisure-time walking or cycling (total minutes per week)

B (total minutes per week)


Neigborhood safety (continuous) & walking during leisure-time

-14.5

1.98

8.21

2.49

-20 -15 -10 -5 0 5 10

Model 4: Model 3 + populationdensity & household density

MODEL 3: Model 2 + householdsliving in minimum income level &average value of property

MODEL 2: Model 1 + educationallevel, occupational level, employmentstatus, financial difficulties andethnicity

Model 1: NBS, age, gender,

ns

B-coefficient for walking (total minutes per week)

*

ns

ns



Neighborhood safety (NBS) & cycling during leisure-time

33.7

12.9

9.5

0.5

0 10 20 30 40

Model 4: Model 3 + populationdensity & household density

MODEL 3: Model 2 + householdsliving in minimum income level &average value of property

MODEL 2: Model 1 + educationallevel, occupational level, employmentstatus, financial difficulties andethnicity

MODEL 1: NBS, age, gender,

*

ns

*

ns

B-coefficient for cycling (total minutes per week)


The role of neighborhood safety and leisure-time / commuting physical activity, in Finland



0.85 0.9 0.95 1 1.05 1.1 1.15 1.2

Turvallisuus

Rikollisuus

Paljon teiden ylityksia

Kävelyn ja pyöräilyn vaarallisuus

Miellyttävä ympäristö

Sotkuisa ympäristö

Puita ympäristössä

Kunnossapito

Ruma ympäristö

Vapaa-ajan liikunta (kävellen tai pyöräillen)

Tyomatkaliikunta (kävellen tai pyöräillen)

Sociodemographic differences in the role of environment to physical activity…


The role of built environment and green space on commuting PA by age, gender and environmental factors


OR p-value

agegroup of 45-54 * pedestrian zone of sub centre 0.30 <0.10

women * public transport zone 1.62 <0.05

women * proportion of cycling and pedestrian lanes more than 50% 1.77 <0.10

leisure-time physical activity * proportion of green space is 25-49.9% 1.53 <0.10

travel-related urban zones*proportion of green space% - ns

travel-related urban zones*cycling and pedestrian network - ns

proportion of green space * cycling and pedestrian network - ns

Survey logistic regression, odds ratios (OR) and p-value for statistical sigfinicance (p-

value<0.10).

TABLE 4. Interactions of the individual and environmental factors for commuting physical

activity.

a: The main travel-related urban zone around 500 meter buffer from home location,

Travel-related urban zones 2010

b: Proportion of cycling and pedestrian lanes from all roads around 500 meter buffer from

home location, Digiroad 2014

c: Proportion (%) of green space (min 1.5 ha) around 500 meter buffer from home

location, Corine Land Cover 2006

Commuting physical

activity

Ref: Mäki-Opas ym. 2015, submitted


RESULTS III: The role of neighborhood safety on Cycling BY GENDER

12

7

24

0 5 10 15 20 25 30

women ## neighborhood safety,300m buffer (Q1, REF)

women ## neighborhood safety,300m buffer (Q2)

women ## neighborhood safety,300m buffer (Q3)

women ## neighborhood safety,300m buffer (Q4) *




17

46

32

0 10 20 30 40 50

Low education ## neighborhoodsafety, 300m buffer (Q1, REF)

Low education ## neighborhoodsafety, 300m buffer (Q2)



RESULTS IV: The role of neighborhood safety on Walking BY SEP

B-coefficient for walking (total minutes per week)

*



-8

-25

-16

-30 -25 -20 -15 -10 -5 0

Low value of property ##neighborhood safety, 300m buffer

(Q1, REF)


(Q2)


(Q3)


(Q4)

RESULTS V: The role of neighborhood safety on Cycling BY SEP


*


Social inequalities in leisure-time walking and cycling and the role of environment among Finns

2.23 2.12

0

1

1

2

2

3

high education(ref.)

Middleeducation

Low education

Model 1. Leisure-time physical activity,education, age, gender and health

Model 2: Model 1 + green space andwater areas

Model 3. Model 1 + cycling andpedestrian network

Model 4: Model 1 + Noise

Model 5. Model 1 + Environmentalenjoyability

Model 6. Model 1 + Environmentalsuitability

Model 7: Model 1 + All environmentalfactors

29.3.2016


=> 5 % decrease!

Suomi Pyöräilee -työvaliokunta/ Tomi Mäki-Opas

Environmental barriers and enhancing factors for physical activity


Viheralueen läheisyys (0-99m) ja asuminen jalankulkuvyöhykkeellä tarkoittaa kuitenkin yli 5 km pitkää työmatkaa…

29.3.2016

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Yli 5 km Alle 5 km

Viheralueen läheisyys, alle 100m (%)* Urbaani vyöhyke, jalankulkuvyöhyke (%)*

%

Mäki-Opas T et al 2016, preliminary

Suomi Pyöräilee -työvaliokunta/ Tomi Mäki-Opas

On paljon turvallisia paikkoja ylittää katua

Liikenteen vaarallisuus ei haittaa kävelyä

Kadut ovat eivät ole sotkuisia

Katujen ja teiden varsilla on paljon puita

Alueella ei ole lainkaan huonosti hoidettuja tai rumia rakennuksia

VRT henkilöihin jotka asuivat autovyöhykkeellä tai julkisen liikenteen vyöhykkeellä

joilla mm. keskimäärin yli 10 km työmatka töihin


Henkilöt, jotka asuivat jalankulkuvyöhykkeellä kokivat että heidän lähiympäristössä:


Pyöräilyolosuhteet työpaikoilla ja niiden yhteys kävelyyn ja pyöräilyyn työmatkoilla?



0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2

Hyvät säilytyspaikka pyöräille

Hyvät pysäkointipaikat autolle

Hyvät suihkutilat

Työmatkaliikunnan tuki

Tyomatkaliikunta (kävellen tai pyöräillen)

Conclusions (in progress..)


CONTACT FOR MORE INFORMATION

Tomi Mäki-Opas, Adj.Prof, PhD

[email protected]

www.thl.fi/begacys

Publications…


mailto:[email protected]



http://www.thl.fi/begacys