Aikuisten mehiläisten taudit ja loiset

Aikuinen mehiläinen on täysin erilainen eliökuin sikiöt ja se elää osittain myös erilaisessa ympä-ristössä ja erilaisten tartuntapaineiden alaisena

Niinpä sillä on eri tauditkin kuin sikiöillä:useita virustauteja, joista joku tai jotkut voivatvaivata myös toukkiaBakteerit, jotka voivat aiheuttaa septikemian, veren-myrkytyksen, eivät ole varsinaisesti erikoistuneetmehiläisiinSensijaan aikuisia vaivaa niihin erikoistuneita yksisoluisia loisia: sporozoa (itiöeläin) Nosema apis ja sen sisarlaji N ceranaeja ameeba Malpighamoeba mellificae, näiden lisäksimehiläistä on löydetty muitakin yksisoluisia, jotkaeivät liene kovin voimakkaita taudinaiheuttajiaMerkittäviä ovat monisoluisista punkit Varroa des-tructor ja Acarapis woodiHyönteisistä merkittäviä loisia sopivissa oloissa voiolla pieni pesäkuoriainen, toukohärät ym

Nosema

Aiheuttaja itiöeläin Nosema apis tai Nosema ceranaLoisii keskisuolen limakalvon soluissa, loisinta johtaalimakalvon tuhoutumiseen, ravinnon puutteeseen (malabsorptioon), eliniän lyhenemiseen ja lisäänty-neen syömisen johdosta helposti vatsuriinTartunnan välittävät ulosteen mukana kulkevat itiöt

Yhteiskuntia tauti vaivaa eniten keväällä mehiläistenalettua siitepölyn (valkuaisen) syönninOireina voidaan havaita kaluston tahriintumista,mehiläiskuntien heikentymistä, vanhojen mehiläis-ten nopeaa häviämistä kunnasta, emon häviämistäkeväällä

Taudinmääritys perustuu nosemaitiöiden osoittami-seen: otetaan parin kymmenen mehiläisen takapäät,lisätään vettä ml/mehiläinen, murskataan, tutkitaan400x suurennoksella mieluiten laskukammiotakäyttäenPesän pohjalle ennen puhdistuslentoa pudonneissamehiläisissä diagnostisesti merkittävä löydös on>10-20 miljoonaa itiötä/mehiläinen

117 prov:13 över 20 milj sporer/bi (1997 3, 1998 2 och 1999 8)Från dessa dog 8 samhällen (61,5%)7 prov med 10-20 milj sporer/bi (1997 2, 1998 0 och1999 5), från dessa dog 3, alla år 1999 (43%)33 prov med 1-10 milj sporer/bi, tre förlorades (9%)64 prov hade mindre än 1 milj sporer, 8 förlorades

0

1 0

2 0

3 0

4 0

5 0

6 0

7 0

0

1 0

2 0

3 0

4 0

5 0

6 0

7 0

> 2 0 > 1 0 > 1 < 1

S a rja 1

50%

>20 10-20 1-10 <1 milj sporer/bi

Andra orsak tillförluster:Enterococcusfaecalis (2), Mal-pighamoeba mel-lificae (1), obs!Bara några un-dersöktes!

Väderleken, nosemainfestationen och dödligheten

Vintern 1997/1998 var värmst, vilket gjorde det, attbara två prov (6%) visade över 10 milj sporer, medanefter den kallaste vintern 1998/1999 13 prov (26%) hade så många sporer

0

5

10

15

20

25

30

0

5

10

15

20

25

30

<1million 1-10millions >10 millions

y 1997 y 1998 y 1999

Vårens väderlek avgör, om bisamhällen kan överlevainfestation: varm april 1998 lät även samhället med78 milj sporer/bi tillfriskna till ett produktivt samhäll,men kall vår 1999 hade som resultat, att 3 från 5 sam-hällen med 10-20 milj sporer förlorades

Noseman esiintymiseen vaikuttavat paljon erilaisetympäristötekijät: kovinatalvina tautia on paljon enemmän kuin leutoina, häirintä, huono talviruokaym rasitustekijät altistavat

Myös mehiläisten sairastumisalttiudessa on eroja,pitkäikäiset mehiläiset kestävät myös tartuntaaparemmin

Niinpä torjunnassa oleellisia seikkoja ovat vahvatkunnat, joilla on kunnolliset talvieväät ja hyvävarhaisen puhdistuslennon mahdollistava paikka,sekä tartuntaa hyvin kestävä mehiläiskanta

Tartuntapainetta pienentää puhdas kalusto, tah-riintuneet kakut joko romutetaan tai höyrytetäänjääetikalla (dl/pesälaatikko viikko 20C lämmössä)

Noseman hoitoon on ollut antibioottikin, fumagilliini(Fumidil B), jonka lupa tosin on peruutettu (ei MRL- arvoa määrätty)Varsinainen järkevä käyttöalue olisivat parituspesät,emohäkit

Nosema apiksella on sisarlaji, alkuaan intianmehiläisestä Apis cerana eristettyNosema ceranaeSe on löydetty Euroopasta meikäläisestä mehiläisestä vuosia sitten javanhoista näytteistä on voitu osoittaa, että Suomessakin N.ceranae on esiintynyt ainakin vuodesta 1998. N.ceranae näyttää valtaavan alaa N.apikselta. Vaikka nosemalajien itiöt ovat hiukan eri näköisiä, on niiden erottaminen käy-tännössä valomikroskoopilla vaikeaa

Nosema ceranaeta on pidetty varsinkin Espanjassa merkittävänä syynä mehiläis-tappioihin. Pohjoisempana Euroopassa Ranskassa tai Sveitsissä ei tähän mennessä ole pystytty toteamaan selvää eroa sisarlajien patogeenisuudessa

Suomessa näyttää tällä hetkellä olevan enemmän N.ceranaeta kuin N.apista.Sisarlajien taudinkuva, tarttuvuus samanlaisia. N.ceranaen itiöt kestävät huonosti kylmää mutta se näyttää kehittyvän mehiläisessä nopeammin

Malpighamoeba mellificae

Loisii mehiläisen munuaisputkissa, varsinkin nose-man kanssa yhdessä voi aiheuttaa paljon tuhoaTodetaan nosematutkimuksessa, löytyy meiltä aikaharvoin, myös vaikeampi löytää, koska lepomuotojakystia on sairaissa mehiläisissä paljon vähemmänkuin nosemaitiöitä

Torjunta samanlainen kuin nosemassa: vahvat kun-nat, kunnolliset talvieväät, hyvä tarhanpaikka,puhdas kalusto

Verenmyrkytykset, septikemiat

Useita eri bakteereita eristetty:Hafnia alvei, Enterococcus faecalis, Chryseomonasluteola, kirjallisuudessa puhutaan myös rikketsiois-ta, Pseudomonas apisepticasta ym

Yleensä tautitapaukset edellyttävät altistavia teki-jöitä, kuten kova talvi, varroatoosi, nosema tmsTuhot voivat kuitenkin olla varsin suuria, pitkästiyli puolet tarhauksestaMahdollisuuksia hoitoihin heikentää taudinmääri-tyksen saaminen useimmiten liian myöhään

Viime vuosina on todettu myös mehiläisen keskisuolessa loisivanChrithidia mellificaen runsaana esiintyessään lisäävän mehiläis-ten kuolleisuuttaTodetaan nosematutkimuksen yhteydessä, ei hoitoa

Virukset ovat bakteereita pienempiä eliöitä, jotka koostuvatperintöaineksesta (DNA tai RNA) jotka lisääntyvät elävissäsoluissa, jotka ne panevat tuottamaan uusia viruksiaViruksilla ei itsellään ole tarvittavia rakenneosia, eivätkä ne siispysty lisääntymään elävien solujen ulkopuolellaPerintöaineksensa lisäksi niillä on mm niitä suojaava vaippa

Eri lajit pysyvät solujen ulkopuolella erilaisia aikoja olosuhteista-kin riippuen, kaikista viruksista ei myöskään ole tietojaKroonisesta paralyysiviruksesta mainitaan, että kuolleen mehi-läisen kudoksissa se säilyttää 4 C, 90 % suht kosteudessa tartu-tuskykynsä 2 kuukautta, tosin niin, että vain pieni osa,ehkä 10 %, pussisikiö huoneenlämmössä useita kuukausia

Virustartunnat

Useita viruksia: mm krooninen (mustatauti),hidas ja akuutti paralyysi, israelilainen akuutti paralyysi, siiven kutistaja (deformed wing), kashmir,myös pussisikiö kasvaa aikuisissa ja lyhentää niidenelinikää

Jotkut virukset liittyvät nosematartuntoihin, tällaisia ovat mehiläisvirus X ja Y

Virusten tartunnat voivat tapahtua ruuan mukana (pussisikiö lisääntyy ruokamehurau-hasissa), emon kautta munissa (ainakin krooninen paralyysi, siiven kutistaja), myöskuhnuri voi välittää tartunnan emoon ja edelleen muniin (ainakin siiven kutistaja)Nykyisin tärkeä tartunnan levittäjä (vektori) on Varroa destructorPaitsi tartunnan levittäjänä varroa on tärkeä tekijä siksi, että sen loisinta heikentäämehiläisen tartuntojen vastaista puolustusta: veri-imunesteen ns immunopolypepidienym aineiden muodostus vähenee, samoin solujen määräPunkkien ja virusten yhteisvaikuksen takia oleellisesti pienempi punkkimäärä riittääaiheuttamaan yhteiskunnan menetyksenVarroa-aikana virusten todettu kaikkialla lisääntyneen huomattavasti

Viruksiin ei ole varsinaisia torjuntakeinoja,kuitenkin tehokas varroantorjunta on ehdotonvirustautien kurissa pitämiseksi