Nuoruus 10.3.2016

Raisa Cacciatore, 2016

Mieletön fiilis!

Vanhempana kasvaminen –

Ajatuksia kannustamiseen ja ilon vahvistamiseen

Miten suhtautua kiukkuun ja pettymykseen?

Miten opettaisit elämänhallintaa?

Innostunut ja omat tunteensa tunnistava lapsi voi hyvin ja

löytää oman polkunsa.

RAISA

CACCIATORE

Lastenpsykiatri,

tietokirjailija,

kouluttaja

NORSSI 10.3.2016


NUORUUS

Monta asiaa samanaikaisesti:

sosiaalisuus, aggressio, itsetunto,

seksuaalisuus.

Lapsen tehtävä ei ole tarjota

aikuiselle leppoista elämää ja

rauhallisia aikoja. Kasvukriisit.


Hyvinvoiva nuori selviytyy

päivittäisestä arjesta ilman suurta

ahdistusta, lähtee useimmiten

mielellään kouluun tai työhön.

Hän nukkuu ja syö hyvin, kykenee

toimimaan ryhmässä ja luomaan

ystävyyssuhteita.

Hän sietää epäonnistumisia,

tunnistaa oikean ja väärän, osaa

iloita tavallisesta elämästä, nauraa

aina välillä ja kykenee muutenkin

osoittamaan tunteitaan – niin

kiintymyksen kuin vihan.

Hyvinvoiva nuori –

sopeutuu ympäristöönsä


Hyvinvoiva nuori kokee

elämän tyytyväisyyttä, hän

uskoo riittävästi omiin

kykyihinsä ja voi olla

temperamentiltaan reipas ja

rohkea tai ujo ja arka.

Hän kykenee tuntemaan

empatiaa – pystyy

asettumaan toisen ihmisen

asemaan ja tarvittaessa

puolustamaan toistenkin

oikeuksia.

Hyvinvoiva nuori –

pärjää itsensä kanssa


Suurin osa nuorista voi hyvin. Yleisesti nuorten hyvinvointi

on parantunut Suomessa 2000-luvulla.

- Suhteet vanhempiin ovat kehittyneet myönteisesti.

- Koulun fyysiset työolot ja työilmapiiriin liittyvät tekijät ovat

parantuneet.

- Nuoret kokevat terveydentilansa paremmaksi.

- Monet terveystottumukset ovat kohentuneet: tupakointi ja

humalajuominen ovat vähentyneet ja liikunnan

harrastaminen lisääntynyt.

Eriarvoisuus on vakava ongelma.

- Hyvinvoinnissa on suuria eroja

- lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien

välillä

- sukupuolten välillä.

- Myös alueelliset erot koetussa hyvinvoinnissa sekä

palveluihin pääsyssä ovat suuria.

Suurin osa nuorista voi hyvin

Lähde: https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/elamankulku/nuoret


Oma vastuu tunteista

Tunneilmapiiri vaikuttaa

Tunneilmasto periytyy

Tehdään ilmastoremontti!


Aikuisen pärjääminen heijastuu

suoraa lapsiin ja nuorin…


Myönteinen tunneilmapiiri

Lupsakka iloinen olo, läsnäolo, stressittömyys….


Mielihyvää ja tyytyväisyyttä synnyttäviä

aineita vapautuu verenkiertoon hieman

omituisemmissakin yhteyksissä, esim.

unen aikana ja auringonpaisteessa

kelliessä.

Myös keskittynyt puuhailu, tärkeän työn

loppuun saattaminen, toisten auttaminen,

mielekäs missio ja mikä tahansa itsestä

ihana homma tuntuu joskus mielettömän

hyvältä. Laiskottelukin.


Endorfiini,

dopamiini, oksitosiini

ja muut elimistön

mielihyvähormonit

antavat meille

onnellisuuden

kokemuksia ja

energiapiikkejä.

Mielihyvän, onnen ja ilon kokemukset ovat terveellisiä.Niitä voi saada aikaan luomuna.Hyvänolon kiksejä voi saada muun muassa liikunnasta, seksistä,

saunomisesta ja upean maiseman katselusta...


• Opettajan antama huomio

• Koululuokan sosiaalinen tuki

• Onnistumisen elämykset

• Ystävyyssuhteiden tuoma ilo

…ovat lasta kannattelevia

tekijöitä

• Yksilöopetus ja pitkäaikaiset

opettaja-oppilassuhteet

tarjoavat parhaimmillaan

mahtavan tukirakenteen

kasvuun!

Koulun merkitys

EL Liisa Pietilä, SLL 40/2005:4021-25

Paula Jordan, Espoon musiikkiopiston rehtori 12.4.12


Puhu tunteista

Anna niille nimiä

Piirrä, leiki, tanssi tunteita

Älä pelkää tunteita

Ne menevät ohi

Olet eri asia kuin tunteesi

TUNNETYÖKALUJA!


Tunteet menevät ohi

Tunteita ei tarvitse ratkaista tai poistaa.

Ne voi elää, antaa tulla ja mennä.

Näytä lapselle, miten tunteiden kanssa pärjää!

Voit itse säädellä omaa tunnettasi

Jo se rauhoittaa!

Huomaa, mitä viestität

Aikuisten tunteet tarttuvat lapsiin

Tunteet tarttuu

Nykyaivotutkimus: aivot synkronisoivat itsensä toisten aivojen kanssa.Kuva luennolta Lauri Nummenmaa, Tieteiden päivät 2013 Helsinki



Mutta jos uskot, että se

on paha, se on!

Jos pelkäät stressiä ja

ahdistut siitä, se

pitkittyy ja voi olla

haitallista

terveydellesi.

Stressi ei sinänsä ole paha


Stressireaktio kehossa ja mielessä on normaali.

Elimistö reagoi vaativaan tilanteeseen: pumppaa

lisää verta aivoihin ja lihaksiin, valmistautuu

taisteluun, kiihtyy ja energisoituu.

Keskittymiskyky ja tehokkuus lisääntyvät.


Kiitä mieltäsi, joka pitää tuota asiaa noin

tärkeänä.

Kylläpä mielesi on ihan täpinöissään!

Kiitä kehoasi, joka vastaa nopeasti ja

virkeänä mielen viestiin!

Onpa sinulla erinomaisesti toimiva

tehokeho!Cacciatore ja Karukivi: Mieletön fiilis! Tammi 2014


Siedä tunteita

Ole luja ja turvallinen kallio mieluummin kuin

arvaamaton tulivuori!

Ole itsesäätelyn ja

rakentavan riitelyn malli


Olenko riittävä?”Normaali?” ITSETUNTO


Itsetuntokuopassa?

Itsetuntokuopassa näyttää

kuin toiset olisivat

korkeammalla.

Yksinäinen ja pelottava

paikka!


Taustalla ihmisten

innostuminen!

Itsetunto on pelkkä ajatus,

uskomus. Se näkyy. Se

vaikuttaa.

Kuva: Osmo

Penna


Olen hyvä!

Minua kannattaa suojata!

Positiivinen Minäkuva

• Tytöillä enemmän oireita (särkyjä, väsymystä ja univaikeuksista).

• Tytöillä enemmän mielialahäiriöitä ja -ongelmia, esim.

ahdistuneisuutta (huolestuneisuutta tai hermostuneisuutta) ja

sosiaalista ahdistuneisuutta (esimerkiksi nolostumisen pelkoa).

• Poikien terveystottumukset huonommat, esim. päihteitä pojat

käyttävät tyttöjä enemmän.

• Pojilla useammin sosiaalisten suhteiden ongelmia, esim.

kiusaamista ja yksinäisyyttä.

• Pojilla enemmän lapsuudessa tai nuoruusiässä alkavia käytös- ja

tunnehäiriöitä sekä oppimisvaikeuksia.

• Nuorten masennusoireet ovat lisääntyneet etenkin alemmissa

sosiaaliluokissa.

Terveyserot sukupuolten välillä ovat

huomattavia

Lähteet: https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/elamankulku/nuoret

Torikka A, Kaltiala-Heino R, Rimpelä A ym. Self-reported depression is increasing among socio-economically disadvantaged

adolescents - repeated cross-sectional surveys from Finland from 2000 to 2011. BMC Public Health 2014;14:408.

https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/elamankulku/nuoret



• Epävarmuus ja hämmennys: En tiedä miten pitää olla!

• Kaikki muuttuu, minä muutun, mitä tästä tulee?

• Mitähän minusta ajatellaan?

• Olisinpa vielä pieni!

10-12 vuotta


Tunteeni on vahvin ja tärkein.

En tottele! Otan, minkä halua, ja haluan paljon.

Vanhat arvot joutavat roskiin! Hylkään entisen!

Rakastan jännitystä! Pysähtyminen on pahinta!

Isä-mies inhottaa, äiti-nainen ällöttää.

Haluan olla iso!

12-15 vuotta


Olen aivan yksin. Huomaavatko

muut, että olen erilainen?

Joudun yksin kohtaamaan

elämän ja kuoleman.

Vanhemmillani on omat

ongelmansa.

Ihmisillä on rooleja.

Kaipaan sielunveljeä, jotta voisin

olla aito.

13-16 vuotta


Kaveriryhmän tuki auttaa

Huumori auttaa

Riskialtis vaihe: jos liikaa pettymyksiä:

itsetuho, masennus, virhevalinta ->

syrjäytyy

Ole hereillä, tarkkaile, tue ja rohkaise!


• Haastan, häiriköin ja provosoin!

• Testaan onko teistä vastusta ja

turvaa!

• Etäännyn vanhempieni toiveista,

koska tahdon olla oma itseni!

• Peitän hämmennyksen ja

epävarmuuden uhoon!

• Hallitsen väkivallan ja vallan:

Olen aikuisempi kuin aikuiset

itse.

14-17 vuotta


Kavereiden kanssa olen

kokonainen ja pärjään. Tie on

auki taivaaseen, mahtavaa!

Kaverit ymmärtävät ja

huolehtivat minusta.

Hyväksyn, että ryhmän arvot

ohittavat yksilön arvot.

Me menemme, tulemme,

elämme tässä ja nyt!

Testaan arvoja ja rajoja.

14-18 vuotta


Suunnittelen

tulevaisuutta, teen

päätöksiä.

Minua ei kohdella enää

kuin lasta!

Olen saman arvoinen

kuin sinä. Ellet arvosta

minua, hylkään sinut!

16-19 vuotta


Kotona en koe olevani

aikuinen! En halua olla enää

perheessäni.

Katson suuntani ja lähden.

Pärjään paremmin ilman

teitä.

17-25v


Kysyn itseltäni, millainen haluan olla.

Rakennan ehjemmän identiteetin.

Rohkenen ottaa vastuun oman kodin ja elämän rakentamisesta.


PYSY AIKUISENA!


Säilytä puhevälit

Tiedän, miltä

sinusta tuntuu!

Minulle on

tapahtunut ihan

samalla tavalla, kun

olin nuori..

• Keskity kuuntelemaan,

vahvista, ymmärrä,

validoi.

• Tarjoa tilaisuuksia.

• Älä ota

henkilökohtaisesti

• Älä vertaa omaan

kokemukseesi.

• Et ole koskaan voinut

kokea samaa!


• Iloinen, turvallinen, lupsakka ilmapiiri.

Erityisesti yhdessä iloitseminen.

• Tunnetaitoja siirtävä kulttuuri, mallit.

• Kunnioittava / arvostava suhtautuminen

itseen ja lapseen

• Hyvinvoiva kasvattaja

• Yhteisöllisyys, ettei ole yksinäisyyttä

• Taloudellisen tilanteen vakaus

• Korkealaatuiset palvelut

Mikä synnyttää terveyttä?


• Ole utelias, tutustu, ihmettele, innostu nuoresta

• Vastaa aina, kaikkiin kysymyksiin

• Nuori on kuin aarrekartta

• Kulkekaa yhdessä rastilta

toiselle

• Uskokaa aarteen

löytymiseen

• …VAI: Ei tästä

kummosta voi tulla!

Nuori tarvitsee ihmettelijää


Tunteiden hallinta ja

itsetuntoMurrosiässä tunteet

moninkertaistuvat. Opetellaan

tunteiden hallintaa. Oletko opetellut

pärjäämään haasteellisten tunteitten

kanssa?


Pysähdy nuoren vaikean tunteen äärelle

- Mene luo

- Älä kiirehdi poistamaan tunnetta

- Siedä omatkin tunteesi

- Kärsimys kuuluu elämään, sen kanssa on

pärjättävä.

Nuori saa itsesäätelyn mallin aikuisilta ja

kavereilta.

Hallinta kehittyy ensin pienissä tunteissa.

Nuorikin oppii!

Pettymystä opitaan sietämään

Miten opetan pettymyksen sietoa: www.raisacacciatore.fi/143

http://www.raisacacciatore.fi/143


Itsensä ruoskiminen ei motivoi.

Älä hauku ja syyttele itseäsi.

Jos haluat pärjätä paremmin vastoinkäymisten

ja mokan hetkellä, opettele itsemyötätunto.

Jos haluat säilyttää voimasi ja tolkun päässäsi

ja toimissasi, ja nousta nopeasti

itsetuntokuopasta, opettele itsemyötätunto.

Kärsimys = vastoinkäyminen + potutus

Vältä ”potutusbonus”

Cacciatore ja Karukivi: Mieletön fiilis! Tammi 2014


Ratkaisevaa on, miten selviät

vastoinkäymisestä


Pysähdy lapsen vaikean tunteen

äärelle

Mene lapsen luo

Älä kiirehdi poistamaan tunnetta

Siedä omatkin tunteesi

Käännä myönteiseen

Kärsimys kuuluu elämään, sen

kanssa on pärjättävä.

Lapsi saa itsesäätelyn mallin sinulta.

Hallinta kehittyy ensin pienissä tunteissa.

Opeta pettymyksen

sietoa


Opeta (itse)myötätuntoa!

1. Huomaa kärsimys

2. Lohduta lämmöllä

3. Pysy rinnalla

4. Yleis(inhimillis)tä

Kristin Neff, www.self-compassion.org


Ei kannata yrittää,

en mä koskaan

onnistu…

Eihän tästä

tule yhtään

mitään…

Tyhmä!Mä oon idiootti!

Miksen mä ikinä

opi…

Parasta etten

mokaa enempää...

Pään sisäinen puhe

Kykyä sietää ristiriitoja pitää parantaa!

Ajattelun taitoja! Tunnetaitoja!


Ihmiset saattavat moittia itseään jatkuvasti. Tai he antavat itselleen kannustusta, yllyttävät tekoihin tai rauhoittavat itseään.

Opettele kuulemaan sisäinen puheesi. Ota siihen etäisyyttä.

Valitse päähäsi hyviä ajatuksia!

Kiitä myös itseäsi aina, kun olet toiminut oikein.

Cacciatore ja Karukivi: Mieletön fiilis! Tammi 2014


Kykyä sietää ristiriitoja pitää parantaa!

Ajattelun taitoja! Tunnetaitoja!


Ärtyneen kommunikoinnin kehä

Rakastava,

hyvää

tarkoittava

ihminen

Ärtynyt, loukkaantunut

Rakastava,

hyvää

tarkoittava

ihminen

Ärtynyt, loukkaantunut

Katja Myllyviita: Peace! Selviytymisopas vanhemmille. Duodecim 2012


Miksi ihminen korottaa ääntään?

”Kun ei se tajua muuten!”

”Et kuuntele!”

Huutaminen voi tuntua hyvältä ajatukselta omasta

näkökulmasta.

Kuulija kuitenkin kokee mitätöintiä, loukkaantuu ja

pelkää. Hänelle tulee suuri tunnetila

(taistele/pakene/lamaannu). Silloin hän ei opi.


Mitä validointi on?

• Kuuntelua, kuullun ymmärtämistä ja

sen kertomista.

• Tarvitaan siis aktiivista eläytymistä

(empatiaa) ja aktiivista kommunikointia:

ymmärrän mitä sanoit ja se on loogista.

• Ei edellytä itse asian hyväksymistä.

Kuulen sinua! Ymmärrän sinua!

Viestisi on tullut perille.



Ymmärrä ja kerro se = validoi


Hänen negatiivinen

tunnetilansa vähenee

Hän ilmaisee itseään

tarkemmin ja rennommin

Häntä on helpompi

ymmärtää


Ei näin…

• Älä koske siihen!

• Et halua että minä kosken siihen.

• No en!... Haluan tehdä tämän rauhassa!

• Haluat työrauhan.

• … yleensä kolme validointia riittää…

Vaan näin…

• Älä koske siihen!

• En mä oo ollu koskemassa!

• Aina sä huudat!

• Ite huudat!

Raisa Cacciatore, 2016Katja Myllyviita: Peace! Selviytymisopas vanhemmille. Duodecim 2012


• Tuo tilanteeseen turvaa

• Rauhoittaa tunteita

• Kertoo arvostuksesta

• Luo läheisyyttä

• Rakentaa luottamusta

• Toisen on helpompi puhua aroista asioista

• Murtaa kielteisyyden kehän

• Vähentää vihaa ja tuomitsevuutta

• Helpottaa kaikin tavoin kohtaamista

• Edistää neuvottelun onnistumista

Validointi auttaa!


Tunteita on kaikilla!

• Niitä saa olla

• Se on normaalia

• Tunne on pelkkä tunne

• Tunteita tulee ja menee

• Olet eri asia kuin tunteesi

POIKIEN PUHELIN

VÄESTÖLIITTO


Miten ohjaat?

• Arvovaltaa

• Sananvaltaa

• Väkivaltaa

• Etukäteen tehdyt sopimukset.

Oikeudenmukainen osallistuminen

kotitöihin. Aikuiset näyttävät mallia.

Seuraamuksista sovittu.

• Muistuttaminen ystävällisesti.

Kannustava perusteleminen.

Tarvittaessa yhdessä tekeminen.

Tarvittaessa seuraamukset.

• Loukkaaminen, karjuminen, nimittely,

raivoaminen, yliampuvat syytökset,

uhkailu, pelotteleminen. Rankaisut ja

tuomiot, hylkääminen.

Mukailtu prof. aivotutkija Matti Bergstöm


PUNAINEN : STOP! Pysähdy!

-Rauhoitu. Älä tee mitään ennen kuin

rauhoitut.

KELTAINEN : ODOTA! Ajattele, mikä nyt

on ja miten asian esität.

Miltä minusta tuntuu? Miksi tunnen

näin? Mitä vihan takana on? Miten

voisin ilmaista itseäni rakentavasti?

Mitä vaihtoehtoja on toimia? Mikä niistä

olisi paras?

VIHREÄ : AJA! Toimi.

- Valitse rakentavin vaihtoehto ja

kokeile sitä.

Ulpu Siponen

Liikennevalot

vihan ja pelon hallintaan


Mielikuvat

ja

rauhoittavat

ajatukset

Kuva: Petri Heimonen 2004


Raisan rentoutus

Rentoutusten pituudet:

Syvärentoutus • 37 min

Täsmärentoutus • 20 min

Mielikuvamatka • 36 min

Tuote sisältää kaksi CD:tä.


Hormonit mullistavat kaiken aiemman...


Miksi Seksuaalisuuden

portaat? Opetushallitus 2015

Tarjoaa työkalun portaittaiseen, lapsen ja nuoren

kehitysvaiheeseen soveltuvaan ja jatkuvaan

seksuaalisuuden tukeen ja riskien ennaltaehkäisyyn

3/11/2016 60

Raisa Cacciatore, 2016Kirkon nuorisopäivät Raumalla 5.-6.5.06, vastaajat n. 50kpl 15-18v nuoria

Omaan tahtiin,

omalla portaalla


Kehoitsetunto

Seksuaalisuus

Miten saisin ystävän?

Helsinki 28.2.2015


Kuulua mukaan

Ymmärtää miten perhe tai koulu toimii

Miksi olen mukana

Mitä vanhemmat / koulu tekee

Usko siihen, että on haluttu mukaan?

Merkityksellinen

yhteys

Professor, barnläkare Bengt Lindström, Folkhälsan 24.11.2020

Yhteenkuulumisen tunne

antaa voimaa ja turvaa

Olemme laumaolentoja,

haluamme kuulua yhteen

Uskallanko rauhassa sanoa

oman mielipiteeni, vaikka

muut olisivat eri mieltä?

Tarve kuulua

samanmielisten joukkoon,

sosiaaliset taidot, ystävyys


Ystävyyden säännötSeurustelusuhde = paras ystäväsi

Ole kohteliasOle ystävällinen Katso silmiin ja juttele mukaviaOle siistiOsoita, että välitätOle reilu ja rehellinenÄlä kerro yksityisjuttuja muilleÄlä puhu pahaa takanaÄlä petäPyri rakentavaan riitelyynSelitä miksi, jos suhde ei toimi


Nuoren tulee voida arvioida sitä, onko hänen kohtaamansa henkilö pyytämässä

Kaveri-Ystävyys-Seurustelu-Seksi-Rakkaus-Rakkaus+seksisuhdettaVapaata AvointaKäyttö-Hyväksikäyttö- tai Alistussuhdetta hänen kanssaan.


• Anna mahdollisuuksia,

tietoa ja usko nuoreen.

• Ole mallina: Ole itse

itsesi paras ystävä!

Itsetunnon

rakennustyö

on jatkuvaa

Puhu itse itsellesi arvostavasti.

Itse olet itsesi kanssa

vuorovaikutuksessa jatkuvasti.

Olkoot omat pohdinnat sinulle

itsellesi arvostavia ja

ystävällismielisiä!


Voit vaikuttaa paljon toisten itsetuntoon

Kun olet vuorovaikutuksessa, vaikutat joka

tapauksessa, suuntaan tai toiseen


Mistä puhe nuorten kanssa?

• Oikeudenmukaisuudesta

• Eettisyydestä

• Miten kaikilla menis paremmin

• Miten kaikista pidettäis huolta

• Kaikille reilu yhteiskunta

Tommi Laitio, Nuorisotoimenjohtaja, Hki

27.1.14


Nuoret…

Haluavat toimia oikein, olla kilttejä, olla

hyvä ystävä ja luotettava

On kaunis ajatus ajatella nuoruutta

kapinana, mutta tämä sukupolvi on aika

rauhallinen.

Tarvitaan kykyä sietää ristiriitaisuuksia.

Tarvitaan ajattelun ja mielen taitoja.

Tommi Laitio, Nuorisotoimenjohtaja

Kiti Muller, professori 27.1.14


Nuorten havainnot

yhteiskunnasta, johon heidän

odotetaan integroituvan

• Eettisesti vastuuton

• Ekologisesti vastuuton

• Ei pidetä muista huolta.

Reaktio on joko passivoituminen tai

keskittyminen vapaaseen ja työssä

tehdään vain minimisuoritus.

Tommi Laitio, Nuorisotoimenjohtaja 27.1.14


• Nuori tarvitsee tunteen, että hänellä on taitoja

ja kykyjä, joita yhteiskunta tarvitsee.

• Se tarkoittaa hankittavia taitoja.

Käsityöläisyyttä.

• Elämän hallinnan tunnetta ja uskoa siihen,

että elämä kantaa.


• Tuntevat olevansa

yksin,

pinnistelevänsä

joukosta erillään

• Missio hukassa,

miksi oikein

opiskelen, haluanko

tätä

Oppilaat uupuvat jos

Kommentti, kehitysjohtaja Jari Jokinen, Aalto-yliopisto 2.2.2011


Seuraavat 50v pärjää työelämässä, jos on:

Hyvät asenteet: tykkää mitä tekee

Kyky oppia uutta: koko ajan

Intohimoa: haluaa tehdä mitä tekee

Uteliaisuutta: jatkuvaan muutokseen

Työelämän jatkuva

muutos

Kommentti, prof. Kalevi Ekman, Aalto-yliopisto 2.2.2011


Tue, älä tuomitse

• Jos nuori tuntee, ettei

hän ole sellainen, kuin

pitää, hän tulee

epätoivoiseksi.

• Epätoivoinen nuori tekee

epätoivoisia tekoja.

• Toivottomuus, huono

itsetunto ja unelmien

puute tavallisimmat syyt

riskikäyttäytymiseen.

Raisa Cacciatore, 2016 Nuorille

Raisa Cacciatore, 2016 Nuoren vanhemmille

Raisa Cacciatore, 2016Kaikkien aikuisten vastuulla jokainen nuori!

Education

Nuoruus 10.3.2016