”Musiikki on minulle kaikki elämässäni – ja vielä enemmän”

Aikuinen soiton ja laulun harrastajana

Esko Johnson

Teemaryhmä Taide ja taito — ikkuna ihmisen ja kasvun tutkimukseen

Kasvatustieteen päivät

Oulu 21.10.2014

Sisältö

• Tutkimukseni lähtökohdat ja

olettamukset

• Tavoite, tutkimustehtävä ja

tutkimuskysymykset

• Tutkimuksen lähestymistapa

• Alustavia tuloksia (ja koonti)

1

Miksi tutkin tätä aihepiiriä?

Ei vain musiikkiharrastuksen elämyksellisyys ja funktionalismi…

… vaan erityisesti harrastuksen kertomuksellisuus ja kielellistäminen

2

Laulun ja soiton (harrastuksen) tutkimustoiminta (1)

• Oppimisteoriat – ”luonnolliset, arkiset” ja ”tieteelliset” uskomukset oppimisesta –määrittävät sen, mistä lähdetään liikkeelle, mitä sanotaan ja tehdään

– O’Neill & Senyshyn (2011), Webster (2011): konstruktivistiset käsitykset/teoriat (vasta nyt) nousemassa näkyvämmin esiin; lähinnä behaviorismiollut vallalla (oppija = [eriasteisesti] taitava suorittaja)

• Käsitepulmat ovat merkittäviä:

– Mitä on vaikkapa ”harrastaa (aktiivisesti) musiikkia”?

– Musiikin käyttö vs. musiikin tekeminen/tuottaminen (att spela och sjunga – Bossius & Lilliestam 2011)

3

Laulun ja soiton (harrastuksen) tutkimustoiminta (2)

• Musiikin ja ihmis- ja kulttuuritieteiden aloilla

– Tutkittu harrastajaorkestereissa toimimista ja oppimista,

myös (käytäntö)yhteisön näkökulmasta (esim. Laes

2014)

– Tuotettu musikologisia, musiikkisosiologisia ja

kansatieteellisiä analyyseja (mm. muusikoiden

identiteetit, alakulttuurit ja ajankuvat; esim. Suutari

2000; Nordman 2003; Ruud 1997)

– Tutkittu musiikkiharrastusta elämäntarinoina ja

oppimiskokemusten kannalta (esim. Bossius & Lilliestam

2011; Ruismäki, Juvonen & Lehtonen 2013)

– Tutkittu musiikin sosiaalista, kulttuurista ja terapeuttista

merkitystä ja muuta “elämään ja elämässä

vaikuttamista” (Creech ym. 2013; Cunha & Lorenzino

2012; DeNora 2000; Lindström 2006; Taylor 2011)

6

Tutkimushankkeeni

Tarkoitukseni on tutkia soiton ja laulun harrastajan musiikin

oppimista ja osallistumista musiikkiryhmän (orkesteri, yhtye

tai kuoro) toimintaan.

- Tutkimukseni rajautuu harrastajasoittajien ja –laulajien

kokemukseen omasta musiikin harrastamisestaan ajassa

ja paikassa.

- Teoreettinen näkökulma: elämänlaajuisen oppimisen ja

harrastamisen (muuttuva, konstruoituva) yksilökokemus;

toisaalta

- Musiikin harrastaminen on dialogisessa suhteessa:

harrastaminen merkitykset muotoutuvat yksilöllisellä ja

sosiaalisella perustalla

- Musiikki syntyy soitosta ja laulusta, soiton ja laulun

harrastus perustuu toimintaan, vuorovaikutukseen ja

kommunikaatioon 7

Tutkimushankkeeni (jatk.)

- Tutkimuskysymykset:

(1) Kuinka tullaan harrastajasoittajaksi tai -laulajaksi?

(2) Kuinka pysytään ja kehitytään harrastajasoittajana tai

laulajana?

(3) Millaiseksi muodostuu tässä kokemuksessa dialogi

yksilön ja sosiaalisen ulottuvuuden välillä?

Lisäkysymys:

(4) Miten soiton ja laulun harrastus ilmenee harrastajien

käyttämässä kielessä (esim. metaforissa)?

8

• Kerronnallinen (kertomuksellinen) eli narratiivinen tutkimusote

(Clandinin & Connelly 2000; myös Johnson 2012).

• Laadullinen tapaustutkimus:

• Harrastajasoittajat ja –laulajat edustavat eri ikäisiä aikuisia Kokkolan

seudulla

• Harrastavat erilaisia musiikkilajeja: kansanmusiikkia, tanssimusiikkia,

klassista musiikkia, pop/rytmimusiikkia ja (kuoro)laulua

• Lähtökohtaolettamukseni: harrastus muotoutuu eri tavoin elämän-

kulussa, soiton ja laulun kokemuksen tekstuurissa (kontekstualismi)

Tutkimuksen alkuvaiheessa verkkokysely

• Tutkimusilmiön hahmottelu, haastatteluihin valmistautuminen

• Musiikkiharrastuksen monimuotoisuus ja kokonaisvaltaisesti eletty

kokemus; kokemuksen ilmaisu, kieli

Narratiivinen haastattelututkimus

9

Kerronnallinen eli narratiivinen tutkimus

- Muihin lähestymistapoihin verrattuna tavoitetaan

ehkä syvällisempi ymmärrys siitä, miten henkilö

paneutuu soiton ja laulun harrastukseensa

- Kertomus muotoaa tietämistä, ajattelua ja toimimista

sekä kokemusta näistä:

- olla soittaja ja laulaja oman tarinansa kautta

(vrt olla soittaja ja laulaja kappaleiden, soittimien,

tyylien ja tekniikoiden kautta)

Ks. Clandinin & Connelly (2000); myös Johnson (2012)

10

Harrastajasoittajan/

-laulajan tarina

• Ajallinen ulottuvuus

• Vaiheet, käänteet

• Tulevaisuus, odotukset

• Henkilökohtaiset

tavoitteet (unelmat)

• Verkostot musiikin harrastuksessa: yhtye ja/tai kuoro

• Mikä vetää ja pitää henkilön yhtyeessä/kuorossa ja sen musiikin tekemisessä, mikä ei?

• Mitä henkilö on ”sijoittanut” soittamiseen ja/tai laulamiseen? Mitä saanut ? Miten kehittynyt? Mitä hän (ja ryhmä/yhteisö) tavoittelee?

• Oppiminen ja edistyminen

(genret, ohjelmisto; tekniikat)

• Haasteet, käänteet,

kohokohdat

• Tunteet (ajassa ja paikassa)

• Identiteetti (ajassa ja

paikassa)

Harrastajasoittajan/

-laulajan tarina

Haastattelututkimuksen teemat

11

Tutkimushenkilöiden valinta

• Soittoharrastukseni ohessa syntyneen

verkostoni kautta

• Eri-ikäisiä ja eri tavoin soittoa ja laulua

harrastavia henkilöitä Kokkolan seudulta

• Suomen- ja ruotsinkielisiä henkilöitä

(kaksikielinen alue)

12

Aineiston käsittely ja tulkinta

• Etenin kenttätekstistä (litteroinneista) kohti välitekstiä, ja

tästä suuntasin tutkimustekstiin (Clandinin & Connelly

2000)

– Kuuntelin haastattelutallenteet useaan kertaan

pysähtymättä ja tekemättä muistiinmerkintöjä

– Sen jälkeen kirjoitin haastattelun litteroinnin pohjalta

yksityiskohtaisen narratiivin (narrative condensation,

Kvale 1996; Lehtomaa 2005)

• Lähtökohtana dialoginen merkitysrakenne

• Member checking-periaate: tutkimushenkilö kommentoi,

tarkistaa (ja täydentää) tarinaansa

13

Tutkimushenkilöt

• Ville: (eläkeläinen) rumpali-laulaja, aloitti tanssiyhtyeissä v. 1961 ja esiintyy edelleen 2-3 kertaa viikossa

• Lasse: (yrittäjä) viulisti ja säveltäjä, soittanut pelimanniyhtyeissä ja jousiorkesterissa

• Matias: (tutkija kulttuurialalla), soittanut ja laulanut rock-yhtyeissä, esittänyt ja tuottanut hengellistä nuorten musiikkia

• Jenny: (opiskelee luokanopettajaksi) laulaa ja soittaa pianoa, rokkikoulun kasvatti

14

Miten he tulivat harrastajasoittajiksi

/-laulajiksi? (1)

• Kasvu (kehitys) soittajaksi/laulajaksi lapsuuden kotiympäristössä - mutta ei suoraviivaista etenemistä

• Jenny muistaa kuinka äiti suostutteli, lahjoi ja suorastaan

pakotti hänet oppimaan viulunsoittoa (myöh. pianon

soittoa);

• Jenny ryhtyi laulamaan koululaisena, ja myöhemmin

vaihtoi pianoon (ja kitaraan);

Yksin harjoittelu oli vaikeaa Jennylle ”jag är så jättedålig

på att öva (ensam)”

• Lassen isällä oli paljon aikaa opastaa häntä viulunsoiton

alkeissa

• Ville: ”Kyllä se on tullut sieltä kotoa se alun perin se

musiikkihomma. Se tulee aika laajalti tuolta menneistä

polvista tämä koko innostus musiikkiin. Siinä mielessä

musiikki on periytynyt.”

15

Miten he tulivat harrastajasoittajiksi

/-laulajiksi? (2)

• Teini- ja nuoruusvuosina bändi, orkesteri, kuoro,

vertaisryhmä; opastajat, ohjaajat, opettajat (kurssit ja

musiikkikoulu) ja identifioinnin kohteet (vrt. Bossius &

Lilliestam 2011, 66-78)• Matias samaistui maailman johtaviin bändeihin (pop,

rock) suosimansa genren piirissä; esikuvat ja yhtyeet

”inspirationskällor”

• Ville kävi paljon seuraamassa tanssiyhtyeen

harjoituksia ja pääsi tuuraamaan keikalla – siitä se lähti

• Näyttää että merkittävät uudelleenarvioinnit,

valintatilanteet, (harkitut ja satunnaiset) siirtymät ja

katkokset kuuluvat sekä nuoruuteen että aikuisikään

musiikkiharrastuksessa

16

Miten he tulivat harrastajasoittajiksi

/-laulajiksi? (3)

• Soittajan/laulajan ”sense of self” eli itseys (identiteetti)

vahvistui nuoruusvuosina ja aikuisiässä (Bossius &

Lilliestam 2011, 225-238)

• Villellä vakaumus, että hän ”tulee musiikkia harjoittamaan koko loppuelämän, vaikkakin amatööripohjalta” ; ei

epäröinyt päätöstään silloin eikä myöhemminkään

• Jennyn kertoo löytäneensä itsensä musiikkiharrastuksen

avulla ja sen piiristä; ratkaisevia tässä olivat koulun

musiikinopetus, konservatorio ja erityisesti rokkikoulu ja sen

yhteisö

• Lasse: ”Man får mycket sociala kontakter och (…) för en spelman är det ett tvång att få spela (…) du kan inte ändra, och om man lyckas framföra några stycken bra, då är man förhoppningsvis nöjd med sig själv, (…) så kan man inte sluta” 17

Mikä piti heidät harrastajasoittajina

/-laulajina? Toisaalta, mikä koetteli heitä?

• Villen piti soittajana ja laulajana yhtyeet, soittokaverit, soittamassa kulkeminen; keikkojen tuoma lisäansio; verkosto ja ystävyyssuhteet

• Villeä koettelivat työläät ja aikaa veivät soittokeikat (varsinkin aiemmin)

• Jennyn piti laulajana (ja soittajana) omaan kehitykseen panostaminen, laulajan/soittajan itseyden vahvistuminen sekä monet esiintymiset tunne-elämyksineen (erit. laulun koskettavuus)

• Jennyn (harvoihin) kielteisiin kokemuksiin liittyvät tilanteet, joissa puhuttiin pahaa muista kuoron jäsenistä

• Jennylle on yksin harjoittelu (edelleenkin) taistelua: ”Man måste koncentrera sig och det är så tungt (…) sen är det hemskt då det låter ju som så hemskt (…) det far fel och så där, också. Så då blir man så irriterad och sen blir man på dåligt humör.”

• Matiakselle harrastus tuo monipuolisen täyttymyksen, mutta laajetessaan hallinnan ja valinnan riskejä: ”man måste varaenade om målet att så det inte blir ett stressmoment i stället förhobby ” 18

Kertoja

Teleologia: miksi harrastaa ja

miten kehittyy

Dialogin erityispiirteitä

(yksilö ja sos. ympäristö)

Ville Keskeistä on ollut pääsy ja osallistuminen yhtyeiden toimintaan; niissä toiminta/ oppiminen; yhtyesoittaminen ja siinä kehittyminen muuttuvana elämäntapana; soittajan (subjektiivinen) kulku eli ”soittajan ura” ja tunnekokemukset (+/-)

Sidoksisuus, elämykset/tunteet; arvojenvaaliminen yhdessä ja yksin (eri yhtyeiden [käytäntö]yhteisöissä); oman musiikkisuorituksen kritiikki, kyseenalaistaminen ja jatkuva parantaminen; identiteettipolitiikka

Lasse Antaa soiton harrastamiselle merkityksiä (lähinnä) oman elämänlaajuisen oppimisensa kehyksessä; ”soittamisen pakko”

Ansiotyön ja harrastuksen suhde; soittoharrastuksenmahdollistama vuorovaikutus; vuorovaikutuksen hakeminen yleisön kanssa (genren ehdoin)

Jenny Oman harrastuneisuuden juuret saatu äidin vaikutuk-sesta ja vahvistuneet rokkikoulun dynaamiseksi koetussa toiminnassa, nyt keskiössä oman laulun ja soiton kehitys

Huippukokemukset, tunteet ja elämykset (kontekstissa, tilanteissa); oman lauluesityksen ainutlaatuinen koskettavuus

Joitakin metaforia Villen kertomuksesta

(1) musiikki on jotenkin periytynyt(2) porukka (kohdealue: yhtye, orkesteri)

(3) ja mulle lankes sitte se kakkosäänien ja

taustojen laulaminen, niin se oli melekonen

korkeakoulu siihen puoleen,

(4) oikeestaan suurin unelma on että sais olla

terveenä ja pystyis toteuttaan tekniikkaa mihin on

päässy, ettei kovin pahasti rapistuis tuo

tekniikkapuoli

21

Metaforia Jennyn kertomuksesta:

(1) Hela högstadiet så det var just det här musikskolan, det var nog egentligen det som har fått mig gå framåt och allting. Där var detjättemycket uppträdanden och sånt

(2) [Jennyn kuorokokemuksista] Nå just inom gruppen till exempel så kan det ju pratas dåligt bakom ryggen om nån annan (….) så det är det är ganska det är inte så positivt.(3) [Jennyn saavutuksista] Nog har jag hittat mig själv på det sättet och jag har fått arbete på grund av det här.

22

KIRJALLISUUS

Bossius, T. & Lilliestam, L. 2011. Musiken och jag: Rapport från forskningsprojektet "Musik i Människors Liv". Göteborg: Bo Ejeby.

Clandinin, D & Connelly, F. 2000. Narrative Inquiry: Experience and Story in Qualitative Research. San Franciso, CA: Jossey-Bass.

Creech, A., Hallam, S., McQueen, H.& Varvarigou, M. 2013. The power of music in the lives of older adults. Research Studies in Music Education 35, 87–102.

Cunha, R. & Lorenzino, L. 2012. The Secondary Aspects of Collective Music-making. Research Studies in Music Education 34, 73-88.

Green, L. 2002, How Popular Musicians Learn: A Way Ahead For Music Education. London: Ashgate Press.

DeNora, T. 2000. Music in Everyday Life. Cambridge: Cambridge University Press.

Johnson, E. 2012. Introduction to narrative inquiry with special consideration of research on education. Slideshare-esitys. Luettu 1.8.2014. Saatavilla: http://www.slideshare.net/eskojohnson/introduction-tonarrative-inquiryworkshop2012.

.

KIRJALLISUUS

Laes, T. 2014. Empowering Later Adulthood Music Education: A Case Study of a Rock Band for Third-Age Learners. International Journal of Music Education.

Lehtomaa, M. 2005. Fenomenologisen kokemuksen tutkimus: haastattelu, analyysi ja ymmärtäminen. Teoksessa J. Perttula (toim.) Kokemuksen tutkimus. Helsinki: Dialogia, 163–194.

Lindström, D. 2006. Sjung, sjung för livet! En studie av körsång sompedagogisk verksamhet och av deltagarnas upplevelse av hälsa ochlivskvalitet. Licentiatuppsats. Luleå: Luleå tekniska universitet, Institutionen för musik och medier.

Nordman, A. 2003. Takt och ton i tid. Instrument, musik och musiker i svenskösterbottniska dansorkestrar 1920-1950. Turku: Åbo Akademi O’Neill, S. & Senyshyn, Y. 2011. How Learning Theories Shape Our Understanding of Music Learners. Teoksessa MENC handbook of research on music learning. Vol 1: Strategies. New York, NY: Oxford University Press, 3-34.

Ruismäki, H., Juvonen, A. & Lehtonen, K. 2013. Karaoke –The Chance to Be a Star. The European Journal of Social & Behavioural Sciences 7 (4), 1222-1233.

Ruud, E. 1997. Musikk og identitet. Oslo: Universitetsforlaget.

KIRJALLISUUS

Stebbins, R.1992. Amateurs, Professionals and Serious Leisure. Montreal: McGill-Queen's University Press.

Suutari, P. 2000. Götajoen jenkka. Tanssimusiikki ruotsinsuomalaisen identiteetin rakentajana. Helsinki & Tukholma: Suomen etnomusikologinen seura & Ruotsinsuomalaisten arkisto 2000.

Webster, P. 2011. Construction of Music Learning. Teoksessa MENC handbook of research on music learning. Vol 1: Strategies. New York, NY: Oxford University Press, 35-83.

Wenger, E. 1998. Communities of practice: learning, meaning, and identity. Cambridge: Cambridge University Press.

Westerlund, H. 2002. Bridging Exprerience. Action, and Culture in Music Education. Sibelius Academy. Music Education Department. Helsinki: Sibelius Academy.