KAKsitoistA AsKeltAAAlto- yliopistonAlumnitoiminnAlle-ideoitA AlumnitoiminnAnKehittämiseen

toimittanut krista kauppinen

KAKsitoistA AsKeltAAAlto- yliopistonAlumnitoiminnAlle-ideoitA AlumnitoiminnAnKehittämiseen

toimittanut krista kauppinen

Toimitus: Krista Kauppinen

Taitto, kansi ja kuvitus: Inka Kojo

Raportin toimittaja Krista Kauppinen on opiskelija Helsingin Kauppakorkeakoulussa sekä Teknillisessä korkeakoulussa ja tutkimusapulainen Teknillisen kor-keakoulun Design Factoryssä.

Teknillinen korkeakoulu ja Teknologiateollisuus ry 2009

ISBN: 978-951-22-9780-1

5

yhteenveto

Tämä raportti on tarkoitettu Aalto-yliopiston strategia- ja suunnittelutyön tueksi. Sen tavoit-teena on rakentaa alumnitoiminnan tunnetta-vuutta ja herättää keskustelua alumnien roolista uudessa yliopistossa sekä tarjota ideoita ja ins-piraatiota alumnitoiminnan edistämiseksi uu-dessa yliopistossa.

Aalto-yliopisto alkoi Innovaatioyliopisto-hankkeena, tavoitteenaan

Opiskelijakeskeinen, intohimoiseen uu-1. den oppimiseen kannustava kulttuuri

Laadukas ja pitkäjänteinen tutkimus ja 2. taiteellinen työ

Aktiivinen kansallinen ja kansainvälinen 3. verkottuminen ja yhteistyö.

Alumniyhteistyöstä voi olla merkittävää hyötyä kaikille osapuolille – opiskelijoille, alumneille, opettajille, tutkijoille ja yrityksille. Se on yksi keino, jonka avulla Aalto-yliopisto voi saavut-taa sille korkealla asetetut tavoitteet.

Tämä raportti on noin puolivuotisen Design Factoryn aloitteesta käynnistyneen tutkimus-projektin tulosta. Tutkimus koostui yli kahdes-takymmenestä haastattelusta ja tiedonkeruus-ta eri lähteistä, sekä Suomesta että ulkomailta. Projektin toteutusta on tukenut Teknologiate-ollisuus ry.

Raportin alussa on katsaus Aalto-yliopiston korkeakoulujen nykyiseen alumnitoimintaan

korkeakoulujen alumnikoordinaattoreiden kertomana. Sen jälkeen on yhteenveto bench-marking vertailusta, johon on poimittu mukaan neljä muuta yliopistoa. Vertailussa kartoitet-tiin muun muassa, miten eri yliopistoissa mita-taan alumnitoiminnan onnistumista ja kehitys-tä. Vastanneilta tiedusteltiin myös näkemyksiä avaintoimenpiteistä, joilla alumniyhteistyötä voitaisiin laajentaa ja syventää uudessa yliopis-tossa.

Sen jälkeen esitellään alumnitoiminnan moni-muotoisuutta case-esimerkkien kautta. Caset ovat pääosin esimerkkejä ulkomaalaisten yli-opistojen käyttöönottamista palveluista ja toi-mintamalleista, joilla alumnit ja heidän tausta-yhteisönsä voivat hyötyä alumnin aktiivisuu-desta osana yliopistoyhteisöä. Toisaalta ne tuo-vat myös esille alumnien merkityksen yliopis-ton toiminnan kehittämiselle.

Alumnihaastattelut olivat tärkeä osa projektia ja kiinnostava lisä raporttiin. Niistä käy ilmi, et-tä niin yliopiston opiskelijoilla ja henkilöstöl-lä kuin myös alumneilla on molemmin puolin annettavaa ja saatavaa. Viidestä haastattelusta koottiin kannanotot alumnitoiminnan kehittä-misen puolesta.

Raportin lopussa esitellään 12 askelta Aalto-yli-opiston alumnitoiminnan edistämiseksi.

Raportin liitteenä ovat benchmarking-vertailun vastaustiivistelmät taulukkomuodossa sekä lista lähteistä ja käytetyistä lyhenteistä.

6

executive summAry

This report is intended as a support tool for the strategy and planning work of Aalto Universi-ty. It aims to raise awareness of alumni relations and to generate discussion on the role of alum-ni in the new university, which is being formed through a merger of Helsinki University of Technology, Helsinki School of Economics and the University of Art and Design Helsinki.

Aalto University began from the idea of a uni-versity with:

A student-centered culture that encou-1. rages people to passionately learn new things.

Research and artistic work that is both of 2. high quality and persistent in nature.

Active national and international networ-3. king and co-operation.

Merging the three universities will provide new possibilities for strong, multidisciplinary educa-tion and research, but it will also create oppor-tunities for new and innovative forms of alum-ni cooperation. Alumni relations can benefit all members of the university community. For the university and its students, stronger alumni re-lations mean more active communication with and greater access to the business and profes-sional community. For alumni, maintaining a relationship with one’s alma mater provides a platform for lifelong learning and a great net-working opportunity, as well as access to the

newest research results and young, enthusias-tic students.

This report is the result of a six-month rese-arch project that began as an initiative by the Design Factory. The project consisted of over twenty interviews and data collection from dif-ferent sources within Finland as well as inter-nationally. The Federation of Finnish Techno-logy Industries supported the realization of this project.

The report begins with an overview of the cur-rent state of alumni relations in the three Aal-to University schools, written by their alum-ni coordinators. After this there is a benchmar-king study which includes four other universi-ties. Among other things, the study maps out how the different universities measure the suc-cess and development of alumni relations. The alumni coordinators were also asked about their views on the key actions that would enable the strengthening of relationships with and within the alumni community.

After the benchmarking study, the potential di-versity of alumni relations is illustrated through the use of cases. The cases are mainly examp-les of services, alumni clubs and operating mo-dels from foreign universities. They exemplify how alumni and their interest groups can bene-fit from an alumnus’ active participation in the university community. They also demonstrate the significance of alumni’s role in developing a university.

7

Alumni interviews were an important part of the project and an interesting addition to the final report. Five commentaries were compiled based on alumni interviews. They build a clear case for giving alumni relations more attenti-on and resources. After this there is an outli-ne of twelve steps that represent concrete ways to develop alumni relations at Aalto Univer-sity, providing a good summary of the report. The appendix at the end includes abstracts of the alumni coordinator interviews done for the benchmarking survey, as well lists of sources and abbreviations used in the report.

This report is meant to be a source of ideas and inspiration to encourage the development of alumni relations in the new university. Building a greater feeling of community and a network where all members – students, professors, re-searchers, staff, alumni and companies - bene-fit will be central to the success of Aalto Uni-versity.

8

9

AlKusAnAt

Yhteinen menneisyys; kaverit, kokemukset, muistot, paikka, fiilis. Tällaista sisältänee usein ensimmäinen assosiaatio alumnitoiminnasta, ja onhan TKK:lla hyvinkin tunnettu sanonta ”ih-minen voi lähteä Otaniemestä, mutta Otaniemi ei lähde ihmisestä”. Yhteinen menneisyys ja sen muistelu on arvokas mutta kapea-alainen tarke-astelukulma alumnitoimintaan.

Kun muistetaan, että yliopistokoulutus täh-tää pysyvään osaamisperustaan, jonka avulla pystyy jatkuvasti ylläpitämään ja kehittämään asiantuntijuuttaan 40 vuoden työuran aikana, avautuu muitakin näkökulmia. Niitä on ansiok-kaasti valotettu tässä Krista Kauppisen laatimas-sa raportissa. Hedelmällinen vuorovaikutus pe-rustuu aina molemminpuoliseen tyydytykseen, jatkuvaan oppimiseen ja uutteraan työntekoon. Niin yliopistolla – sen opiskelijoilla ja henki-löstöllä – kuin myös alumnilla on molemmin puolin annettavaa ja saatavaa. Motivaatio syn-tyy itsestään, jos toiminta on hauskaa ja opet-tavaista – kukapa ei olisi silloin valmis panosta-maan aikaansa.

Yliopistojen oppilasmäärät ovat kasvaneet voi-makkaasti. Pienimuotoisessa toiminnassa hen-kilösuhteet ja valmistumisen jälkeiset kontaktit ovat luontaisesti tiiviit. Aalto-yliopiston muo-dostumisen myötä toiminnan mittakaava ja mo-nialaisuus kasvaa entisestään. Toimivan vuoro-vaikutussuhteen muodostaminen entisiin opis-kelijoihin vaatii systemaattista ja tavoitteellista toimintaa, mutta siihen sisältyy myös aivan uu-

denlainen mahdollisuus.

Hyvät esimerkit puhuvat puolestaan. Toivon raportin kannustavan lukijaa inspiroituman ja tarttumaan toimeen, sillä pienetkin teot ovat arvokkaita kun ne vievät konkreettisesti asioita eteenpäin. Paitsi että alumni voi auttaa ja hyö-tyä yliopiston aktiivitoiminnan (opetuksen ja tutkimuksen) puitteissa, hänellä on tärkeä rooli yliopiston strategisten tavoitteiden saavuttami-sessa: uusien, motivoituneiden opiskelijoiden saamisessa, kansainvälisen toiminnan kehittä-misessä ja ajassa muuttuvien oppimistavoittei-den määrittelyssä.

Erityiskiitokset kaikille projektin haastattelui-hin, keskusteluihin ja kyselyihin osallistuneille alumneille ja alumnikoordinaattoreille Suomes-sa ja ulkomailla. Lämmin kiitos myös Tekno-logiateollisuuden Mervi Karikorvelle ja Anne-Mari Tiilikalle kehitysideoista projektin aika-na ja Inka Kojolle laadukkaasta taitosta ja ku-vituksesta.

Design Factoryssä, Otaniemessä 7.1.2009

Kalevi Ekman

Vararehtori, TKK

10

11

sisällysluettelo

yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

executive summAry . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

AlKusAnAt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

sisällysluettelo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

KAtsAus AAlto- yliopiston nyKyiseen AlumnitoimintAAn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

BencmArKing vertAilun yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

AlumnitoiminnAn cAse- esimerKKejä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

AlumnitoimintAA uudessA yliopistossA: Alumnien hAAstAttelujA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

12 AsKeltA AAlto- yliopiston AlumnitoiminnAlle . . . . . . . . . . . . . . 40

lähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

rAportissA Käytettyjä lyhenteitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

liitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46

12

KAtsAus AAlto- yliopiston nyKyiseen AlumnitoimintAAn

Seuraavassa on esitetty lyhyet katsaukset alum-nitoiminnan nykytilaan Aalto-yliopiston kol-messa korkeakoulussa. Katsaukset ovat korkea-koulujen kuvauksia alumnitoiminnan historias-ta ja näkemyksiä alumnitoiminnan vahvuuksista ja hyödyistä alumneille. Katsauksissa kerrotaan myös korkeakoulujen odotuksista ja tavoitteis-ta alumnitoiminnalle Aalto-yliopistossa.

teKnillisen KorKeAKoulunAlumnitoimintA

Teknillisessä korkeakoulussa alumnitoimintaa on toteutettu osana korkeakoulun strategiaa Innovaatiokeskuksessa jo vuodesta 1997 lähti-en. Alumnitoiminnalla halutaan luoda ja vah-vistaa elinikäistä yhteistyösuhdetta yliopisto-yhteisön ja alumnien välillä. Entiset opiskelijat ovat kautta aikojen toimineet linkkinä korkea-koulun, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan välillä. Alumnitoiminta onkin ollut Teknillises-sä korkeakoulussa perinteisesti aktiivista ja vi-reää. Alumnitoiminnalla on myös tärkeä roo-li osana korkeakoulun teknologian siirtojärjes-telmää. Tämän tavoitteen saavuttamisessa kes-

keisessä osassa ovat muun muassa mentoroin-titoiminta sekä yritysyhteistyö yhdessä TKK:n Ura- ja rekrytointipalveluiden kanssa.

PoliAlumni-alumniverkoston jäsenyyden hyö-tyjä alumnille ovat elinikäinen yhteys korkea-kouluun ja opiskelukavereihin, ajan tasalla py-syminen TKK:n ja tiedemaailman kuulumisis-ta ja mahdollisuus osallistua korkeakoulun toi-mintaan ja kehittämiseen sekä alumnitoimin-taan omien kiinnostustensa pohjalta. Jäsenyys tarjoaa myös mahdollisuuksia itsensä kehittä-miseen erilaisten palveluiden, kuten tapahtumi-en, verkostoitumistilaisuuksien, seminaarien se-kä jatko- ja täydennyskoulutuksien yhteydes-sä. PoliAlumniin kuuluu jo yli 11 000 TKK:n kasvattia.

Aalto-yliopisto tarjoaa monia mahdollisuuksia myös alumnitoiminnan kehittämiseen ja moni-puolistamiseen. Aalto-yliopiston tavoitteena on olla kansainvälistä kärkeä kaikessa mitä se tekee, ja tämä tavoite koskee myös alumnitoimintaa. Jo nykyisellään Aalto-yliopiston muodostavien korkeakoulujen alumnitoiminta on monipuo-lista ja laadukasta ja edelläkävijöiden joukossa

13

Suomen mittakaavassa. Alumnitoiminnan rooli tulee Aalto-yliopistossa kasvamaan ja toimin-taan tullaan jatkossa panostamaan entistä enem-män. Yliopistojen sekä alumnitoimijoiden yh-distymisen myötä alumneille tulee tarjolle uu-sia palveluja, mahdollisuuksia itsensä kehittä-misen ja osallistumiseen korkeakoulun toimin-taan. Nämä toimenpiteet toivottavasti kasvatta-vat aktiivisien alumnien määrää edelleen.

helsingin KAuppAKorKeAKoulun AlumnitoimintA

Helsingin kauppakorkeakoulun alumnitoimin-ta on aloitettu jo 1980-luvulla silloisen rehtorin ja kahden professorin aloitteesta. Ennen vuot-ta 1993 perustettiin alumnitoiminnan johtoryh-mä, jossa olivat muun muassa Sirkka Hämäläi-nen, Matti Lehti ja Timo Summa. Ensimmäinen alumnihallitus kokoontui 1993 ja järjestelmäl-listä alumnitoimintaa on harjoitettu vuodesta 1994. HSE:n alumneja ovat kaikki yliopistossa tutkinnon suorittaneet tai työskennelleet: eko-nomit, KTK, KTM, MBA, BBA, BScBA, EM-BA, JOKO®- ja HSE-henkilöstö.

Nykyisen alumnihallituksen hyväksymä alum-nitoiminnan visio on seuraava: HSE – elinikäi-nen kumppani. Vastaavasti alumnitoiminnan missio on: HSE:n alumniyhteisö tarjoaa alum-neille itsensä ja liiketoiminnan kehittämistä sekä verkostoitumista, myös kansainvälisesti.

Käytännössä alumnitoiminta Helsingin kaup-pakorkeakoulussa on viestintää, tapahtumia, mentorointia opiskelijoille, yliopiston liikelah-joja ja varainhankintaa. Alumneille suunnattuun viestintään kuuluvat kuukausittainen uutiskir-je, puolivuosittainen kirje, alumniverkkosivut, sidosryhmälehti kaksi kertaa vuodessa, henki-lökohtainen sähköpostiviestintä ja aktiivialum-nien tapaamiset. HSE:n alumnitapahtumia ovat vuosikurssijuhlat, joita järjestetään yli kymme-nen vuodessa, sekä avoimet luennot, seminaarit,

workshopit, yrittäjä- ja tohtorialumnien tapaa-miset, alumnikuntaillat ja muut juhlat.

Alumnisuhteet ovat HSE:n organisaatiossa osa viestintätiimiä ja kuuluvat varainhankinnan, yrityspalvelujen sekä ura- ja rekrytointipalve-lujen ohella markkinointi- ja viestintäyksik-köön. Yhteistyö muiden tiimien, yksikköjen, yhteisöjen, yhdistysten ja yliopistojen sekä yli-oppilaskunnan kanssa (esimerkiksi HSE Pien-yrityskeskus, HSE Executive Education, HE-KO) on ollut lähinnä tilaisuuksien markkinoi-mista ja järjestämistä.

HSE:n alumnitoiminnan vahvuudet ovat laa-ja kontaktipinta, alumnien saavutettavuus sekä vahvat perinteet muun muassa vuosikurssijuh-lien ja avoimien luentojen järjestämissä. Suunni-teltuja kehittämiskohteita ovat erityisesti alum-nitoiminnan näkyvyys ja tunnettuus opiskeli-joiden keskuudessa, kansainvälisten alumnien tavoittaminen, interaktiivisen sähköisen ver-kostoinnin ja asiakkuudenhallintajärjestelmän kehittäminen sekä lisäarvopalvelut alumneille.

HSE:n Vuoden Alumni 2008, vuorineuvos Mat-ti Honkalan mukaan yliopistolla on hyvä olla sieltä valmistuneita ystäviä, eräänlaisia PR-hen-kilöitä, jotka kehittävät elinkeinoelämän ja yli-opiston suhteita sekä varainhankintaa. Alum-nitoiminnan avulla voidaan hänen mukaansa myös vahvistaa yliopistojen kolmatta tehtävää eli yliopistojen roolia yhteiskunnallisena vai-kuttajana.

tAideteollisen KorKeAKoulun AlumnitoimintA

Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) alumnitoi-minta käynnistyi vuonna 2001. Korkeakoulul-la on runsaat 1700 rekisteröitynyttä alumnia. Taideteollisesta korkeakoulusta valmistuneet taiteen kandidaatit, maisterit ja tohtorit toimi-vat liike-elämän ja teollisen toiminnan parissa –

14

vahvan taiteellisen osaamisensa kautta. Korkea-koulusta valmistuneet toimivat myös taiteilijoi-na, yrittäjinä sekä yhteiskunnan vaikuttajina eri ammateissa opetuksesta asiantuntijatehtäviin.

Korkeakoulun alumnityö perustuu eri toi-mintojen alumneille tarjoamiin palvelui-hin. Näkyvin osa palveluja ovat viestinnälli-set palvelut, kuten korkeakoulun sidosryh-mälehti Arttu, jonka alumnit saavat mak-sutta kotiin sekä kuusi kertaa vuodessa il-mestyvä alumnikirje. Alumnit saavat kutsun myös erilaisiin korkeakoulun järjestämiin ta-pahtumiin, kuten akateemisiin tilaisuuksiin ja näyttelyiden avajaisiin. Alumnit kuuluvat ura-kehitys- ja rekrytointipalveluiden asiakaskun-taan sekä muodostavat merkittävän kohderyh-män koulutus- ja kehittämiskeskuksen, avoi-men yliopiston ja yrityshautomon palveluille.

Taideteollisen korkeakoulun alumnitoiminnan vahvuuksina voidaan pitää korkeakoulun ja val-mistuneiden vahvaa sidettä. TaiKin alumnit ovat ylpeitä koulutuksestaan ja tuntevat voimakasta yhteenkuuluvuutta. Korkeakoulun kulttuuris-sa elääkin vahva itse tekemisen, yrittäjyyden ja vapaaehtoistyön arvostus. Oman osaamisen ja-kaminen opinahjon sekä sen nykyisten ja entis-ten kasvattien kanssa esimerkiksi opetuksen ja näyttelytoiminnan kautta koetaan positiivisena mahdollisuutena. Kansainvälisten suhteiden ja opiskelijarekrytoinnin kehittämisessä kasvatit muodostavat niin ikään merkittävän yhteistyö-verkon.

Aalto -yliopiston muodostuminen luo merkittä-viä kehitysmahdollisuuksia Taideteollisen kor-keakoulun alumnitoiminnalle. Yhdistymisen myötä voidaan rakentaa entistä vahvempia ke-hyksiä korkeakoulun ja sen kasvattien elinikäi-selle kumppanuudelle sekä tarjota alumneille tilaisuuksia ja teknisiä mahdollisuuksia yhä laa-jempaan verkottumiseen ja näkemysten vaih-toon.

15

BencmArKing vertAilun yhteenveto

Alumnitoiminnan benchmarking vertailun ta-voitteena oli sijoittaa Aalto-yliopiston korkea-koulujen nykyinen alumnitoiminta osaksi laa-jempaa, kansainvälistä kontekstia. Kuinka ke-hittynyttä alumnitoiminta muualla on, mitä muut yliopistot tekevät, missä heidän kehitys-työnsä painopisteet ovat ja voiko näistä vetää johtopäätöksiä Aalto-yliopiston alumnitoimin-nan kehittämiseksi? Vertailussa olivat mukana TKK:n, HSE:n ja TaiKin lisäksi Helsingin Yli-opisto, International Institute of Management Development IMD, Kungliga Tekniska Hög-skolan KTH ja Liverpool University. Yliopis-tojen alumnikoordinaattorien vastaukset vieres-sä oleviin kysymyksiin on taulukoitu raportin liitteeksi niiden suuren koon vuoksi. Vertailu on pitkälti laadullista, mutta haastatteluvastauksis-ta ja niistä rakentuvasta kokonaiskuvasta saa kä-sityksen alumnitoimintaan käytetyistä voima-varoista eri yliopistoissa.

Alumnit ovat suurin yksittäinen osakasryhmä missä tahansa yliopistossa – he edustavat yleen-sä noin kahta kolmasosaa yliopistoyhteisön jä-senistä. Osakasryhmä sanana kuvaa alumnien roolia paremmin kuin heistä yleisemmin käytet-

tävä termi sidosryhmä. Alumnit ovat investoi-neet aikaansa ja energiaansa yliopistoon, useim-mat muutenkin kuin opiskelutyöpanoksena. Heillä on intressi nähdä yliopiston kehittyvän ja sen maineen kasvavan, koska nämä korreloi-vat heidän tutkintonsa tuoman lisäarvon sekä

Haastattelukysymykset olivat:

Mikä on olennaista alumnitoiminnas-1. sa?

Montako alumnia yliopistolla on? 2. Kuinka aktiivisia he ovat? Miten ak-tiivisuutta mitataan?

Miten alumnitoiminnan menestystä 3. mitataan?

Millaiset resurssit alumnitoiminnalle 4. ja sen kehittämisellä on? (henkilöstö, budjetti, muu)

Aalto-yliopisto on suunnitte-5. luvaiheessa. Mitkä ovat mieles-tänne kolme tärkeintä avainta menestykselliseen alumnitoimin-taan?

16

yliopistoyhteisön kanssa tapahtuvan verkostoi-tumisen tarjoaminen hyötyjen kanssa.

Aalto-yliopiston korkeakoulujen alumnirekis-tereissä on tällä hetkellä 22 000 henkeä eli noin 29 % vuosien aikana valmistuneista. Alla ole-va taulukko ja kuvio havainnollistavat kuinka suuri alumnien osuus Aalto-yliopiston yhtei-söstä on.

AlumnitoimintA tunnetuKsi

Keskusteluissa alumnikoordinaattorien kans-sa kävi ilmi, että alumnitoiminnan kehitys-työn keskeisiä haasteita ovat alumnikonseptin ja – toiminnan tunnettavuus. Suomessa alum-nitoiminta on vasta kehittymässä yliopistojen johtamaksi, ammattilaisten vetämäksi toimin-naksi. TKK ja HSE ovat Suomen mittakaavas-sa edelläkävijöitä, koska niillä molemmilla on ollut järjestäytynyttä toimintaa jo yli kymme-nen vuoden ajan. Helsingin yliopistolla on ollut osakuntien toimesta senioritoimintaa jo ennen toista maailmansotaa, mutta se on ollut mel-ko irrallaan yliopiston toiminnasta. Liverpool University on tässä suhteessa kiinnostava esi-merkki. Yliopistossa on onnistuttu kehittämään alumnitoiminnan laajuutta ja laatua huomatta-vasti viimeisen viiden vuoden aikana. Tähän on vaikuttanut ratkaisevasti uuden johdon sitou-tuminen alumnitoiminnan edistämiseen ja sen nivominen osaksi yliopiston strategiaa.

Yleisesti ottaen alumnitoiminnasta on kehitty-

mässä aikaisempaa tärkeämpi osa yliopistojen strategiaa eurooppalaisissa vertailuyliopistois-sa. Kaikissa yliopistoissa alumnitoiminta oli yhdistetty samaan yksikköön kuin varainhan-kinta, viestintä, ura- ja rekrytointipalvelut ja/tai markkinointi. Kaikki haastatellut alumni-koordinaattorit kertoivat, että heidän tiiminsä

oli joko suunnittelemassa tiiviimpää yhteistyötä joidenkin muiden yksiköiden kanssa tai yhdis-tymässä osaksi isompaa yksikköä uuden strate-gian myötä. Nämä suuremmat yksiköt kulkivat vertailuyliopistoissa nimillä ”development offi-ce”, ”corporate affairs” ja “yhteiskuntasuhteet” sekä TKK:lla nimellä ”Innovaatiokeskus. Ni-met kuvaavat sitä, miten alumnitoiminta sijoit-tuu osaksi yliopiston yhteiskuntasuhteita.

AlumnitoiminnAn ydinHaastatellut alumnikoordinaattorit lähestyivät kysymystä alumnitoiminnan olennaisimmista asioista eri näkökulmista. Kysymys oli muo-toiltu melko avoimesti, ja se näkyy myös vas-tauksissa erilaisina näkökulmina ja tärkeimmik-si koettujen asioiden kirjona. Viereisellä sivul-la olevassa viitekehyksessä esille nostetut alum-nitoiminnan ydinasiat on ryhmitelty perustoi-minnasta pitkäjänteiseen, eri osapuolien aktii-viseen yhteistyöhön perustuvaan toimintaan. Alareunassa olevat palkit puolestaan kuvaavat tekijöitä, joilla on vaikutusta kaikkiin yllä ole-

Aalto- yliopiston korkeakoulujen osakkaat - opiskelijat, henkilökunta ja alumnit.

opiskelijat henkilökunta Alumnit

tKK 15 000 3 300 40 000

hse 4 000 500 24 000

taik 1 900 450 12 000

20 900 4 250 76 000

17

viin toimintamuotoihin ja alumnitoiminnan tu-loksellisuuteen. Useat haastatelluista korostivat alumnisuhteiden strategista merkitystä yliopis-tolle ja alumnitoiminnan tarkastelua osana yli-opiston strategiaprosessia. Myös alumniyhtei-sön eri intressiryhmien tunnistaminen, eri osa-puolia hyödyttäminen toimintamuotojen kehit-tämistä ja ammattimaista viestintää pidettiin tär-keänä alumnitoiminnan suunnittelutyössä.

Alumnien AKtiivisuuden mittArit

Alumnitoiminnan tulosmittareiden ja itse toi-minnan kehittyneisyys korreloivat keskenään. Kehittyneet mittarit ja toiminnan arviointi indi-koivat, että toiminnan laajuus ja sisältö on hyvin tunnettu. Alumnitoiminnan alkuvaiheessa en-nen kuin kehitystyöhön on panostettu riittäviä resursseja, alumnitoimiston työ on usein lähin-nä jäsenrekisterin ylläpitoa. Toiminnan aktiivi-

Viitekehys kuvaa alumnitoiminnan monimuotoisuutta ja alumni-toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä.

18

suutta mitataan tyypillisesti rekisteröityneiden alumnien määrällä sekä osoitetietojen ajanta-saisuudella. Alumnin aktiivisuuden kehitysjat-kumoa kuvaavat oma-aloitteisuus, vastuunot-taminen sekä toiminnan suunnitteluun, toteu-tukseen ja kehitystyöhön osallistuminen.

Alla oleva kaavio kuvaa alumnien aktiivisuuden kehittymistä asteittain. Kaavio mukailee Liver-pool Universityn käyttämää activity level sco-ring -asteikkoa. Jokaiselle vaiheelle pystytään asettamaan jonkinlainen mittari. Alumnitieto-kannan tuottamat raportit automatisoivat osan aktiivisuuden mittaamisesta kokonaan ja rapor-tit tuottavat tietoa, jota analysoimalla on mah-

dollisuus kehittää toimintaa edelleen. Asteikon taustalla on oletus, että alumneilla on käytös-sään toimiva alumnitietokantapalvelu sen si-jaan, että alumnikoordinaattori toimisi passiivi-sen alumnirekisterin päivittäjänä. Monet Aalto-yliopiston alumneista kuuluvat jo erilaisiin ole-massa oleviin nettiyhteisöihin ja tiedostavat ak-tiivisen verkostoitumisen merkityksen esimer-kiksi heidän urakehitykselleen. Yliopistolla on mahdollisuus toimia linkkinä alumnien välillä tietokannan avulla. Jos alumnit verkostoituvat keskenään ulkopuolisten hallinnoimissa palve-limissa, verkostoitumisen potentiaaliset hyödyt yliopistolle menevät sivu suun.

Liverpool Universityn käyttämä activity scoring –asteikko.

19

Mahdollisuus kirjata tietokantaan tiedot alum-nien yhteydenotoista ja osallistumisista tilai-suuksiin ja muuhun toimintaan on tärkeä. Ide-aalitilanteessa yliopistot pystyisivät seuraamaan ja mittaamaan kaikkien alumnien aktiivisuus-tasoa tätä kautta. Tällöin vältytään myös alum-nille mahdollisesti ikävistä päällekkäisyyksistä, kuten esimerkiksi monesta haastattelu- tai lu-ennointipyynnöstä saman lukuvuoden aikana. Koska muualla yliopistojen sisällä ei tällaista tietoa tavallisesti kerätä systemaattisesti, alum-nitietokanta olisi luonteva paikka pitää kirjaa alumnin ja yliopiston suhteen historiasta.

Suureen osaan eduista ja palveluista, joita esi-merkiksi IMD tarjoaa maantieteellisesti erittäin hajautuneelle alumniyhteisölleen, on pääsy ne-tin kautta. TKK on tässä suhteessa kolmesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta teknisesti ke-hittynein. Käytössä on alumnitietokannan li-säksi verkostopalvelu, jonka sisällä alumniker-hot voivat muodostaa omia ryhmiään. Verkos-topalvelun kautta yliopisto tiedottaa toiminnas-taan, alumnit voivat muun muassa rakentaa ja ylläpitää omia profiileitaan, löytää toisia alum-neja ja ilmaista kiinnostuksensa erilaisia alum-nitoiminnan muotoja kohtaan ja työstää yhtei-siä projekteja. Aalto-yliopiston korkeakoulu-jen yhdistymisen myötä kaikki alumnit pääse-vät hyötymään näistä palveluista.

AlumnitoiminnAn menestyKsen mittArit

Alumnitoiminnan hyödyt ovat pitkälti laadul-lisia ja siksi toiminnan kasvu tapahtuu usein sykäyksissä sen sijaan, että kehitys olisi suora-viivaista. Onnistuneiden tapahtumien ja niihin liittyvän tiedotuksen myötä toiminnan hyödyt konkretisoituvat ja tulevat näkyviksi ja mu-kaan saadaan uusia ihmisiä. Alumnitoiminnan menestyksen mittaamisen työkaluja ovat eri-laisten aktiivisuusmittareiden lisäksi suoraan

alumneilta kerätty palaute, yliopistojen välinen vapaaehtoinen vertailutoiminta, sekä erilaisten verkostojen ja organisaatioiden kautta saatava tieto parhaista käytännöistä.

1974 USA:ssa perustettu CASE eli Council for Advancement and Support of Education on voittoa tavoittelemattoman järjestö. Sen missio on edistää ja tukea koulutusta maailmanlaajui-sesti alumnitoiminnan, viestinnän, varainhan-kinnan ja markkinoinnin tehostamisen avulla. Euroopan alueella järjestöllä on 4300 jäsenkou-lua. Käytännössä heidän toimintansa koostuu jokavuotisista jäsenkyselyistä, joiden tulokset kootaan ja raportoidaan organisaation jäsenil-le, erilaisista verkostoitumispalveluista kuten blogeista ja postituslistoista, konferensseista ja workshopeista alan toimijoille, julkaisuista sekä pääsystä erilaisiin tietokantoihin.

Vuonna 2008 CASE-järjestön jäsenmaksu eu-rooppalaiselle yliopistolle oli 550 euroa. Jäse-nyys tukee alumnitoiminnan kehitystoimintaa, koska järjestön kautta saa benchmarking-tietoa muista jäsenyliopistoista, tukea sekä esimerk-kejä kehitystyökaluista. Alumnitoiminnan bud-jettia ei kannata käyttää tällaisen organisaation jäsenmaksuun, jos sieltä saataviin tietoihin ei ole mahdollista perehtyä tai oppeja ei voi vä-häisten resurssien takia viedä käytäntöön. Tä-hän mennessä Aalto-yliopiston korkeakouluis-ta ainoastaan TKK on järjestön jäsen. Kolmen korkeakoulun alumnitoiminnan yhdistymisen myötä kaikki osalliset pääsevät hyötymään jä-seneduista.

Alumnitoiminnan menestyksen mittaamisen kannalta haastavaa on myös se, että erilaisten asiakaskyselyiden myötä odotukset nousevat. Yliopiston palvelutarjonnan on pystyttävä vas-taamaan luotuihin odotuksiin.

20

AlumnitoiminnAn resurssit

Alumnitoimintaa pyöritetään monilla eri re-sursseilla, ja suurin osa varsinaisten tapahtu-mien järjestämistyöstä tapahtuu vapaaehtois-voimin. Alumnitiimin työntekijöiden palkat, alumnitietokanta verkostopalveluineen ja isot alumni- ja sidosryhmälehtien massapostitukset ovat yleisesti ottaen toiminnan suurimmat ku-luerät. Monet haastateltavista mainitsivat, että heidän resurssiensa määrä oli kasvanut tai kas-vamassa. Alumnitoiminnan tärkeys yliopistois-sa on tunnistettu ja siihen on alettu investoida aikaisempaa enemmän. Käytännössä tämä tar-koittaa ensisijaisesti uusia työntekijöitä, joita il-man kehitystyö jää alumnivapaaehtoisten teh-täväksi.

Työntekijöiden lukumäärä alumnikunnan ko-koon nähden on kaikissa vertailuyliopistoissa hyvin pieni. Vertailu osoitti, että alumnitiimi yhden tai vain osa-aikaisen työntekijän sijaan on merkittävä askel toiminnan kehityksessä. Kaikissa vertailuyliopistoissa varsinaisten alum-nitapahtumien järjestäminen oli pitkälti jalkau-tettu erilaisille klubeille, toimikunnille sekä ver-tailuyliopistoista Helsingin yliopiston kohdalla myös laitoksille. Sateenvarjomalli, jossa alumni-tiimi koordinoi koko yliopiston tason toimin-taa ja erilaiset alumniklubit ja -yhdistykset toi-mivat melko itsenäisesti ja omavaraisesti ruo-honjuuritasolla, kuvaa yliopiston kannalta te-hokkainta toimintamuotoa.

Resurssien kasvun myötä alumnitiimin sisällä on mahdollista erikoistua joihinkin toiminnan osa-alueiseen, kuten esimerkiksi jäsenrekiste-rin hallintaan, tiedotukseen, varainhankintaan tai uusien räätälöidympien alumnipalveluiden ja -tukimuotojen kehitykseen ja tuottamiseen. Täl-löin toiminnassa olisi myös mahdollista huomi-oida eri-ikäisten ja eritaustaisten alumnien tar-peet ja intressit paremmin. Esimerkiksi nuorien ja vastavalmistuneiden alumnien tarpeet ja kiin-

nostuksen kohteet ovat usein hyvin erityyppi-set kuin esimerkiksi seniori-ikäisten alumnien. Monelle koulusta etääntyneelle alumnille alum-nikoordinaattori on ensisijainen yhteyshenkilö yliopistolla, etenkin jos hänellä ei ole suhdet-ta esimerkiksi laitoksen professoreihin tai tie-toa pääaineen alumnikerhosta. On tärkeää, että alumnitiimin työntekijöillä on aikaa, resursseja ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaansa, sillä muuten panostaminen toiminnan kehittä-miseen ei ole realistista.

Alumnivapaaehtoiset osallistuvat toimintaan oman kiinnostuksensa, innostumisasteensa ja vapaa-aikansa puitteissa. Toiminnan jatku-vuus on kuitenkin tärkeää yliopistolle. Alum-nien aktiivisuus voi olla hyvinkin epäsäännöl-listä, esimerkiksi kerran vuodessa pidettävän ta-pahtuman järjestäminen vuosittain vaihtuvalla vapaaehtoisporukalla. Sen sijaan, että tällainen toiminta tapahtuu kaukana yliopistosta, alum-nitoimisto voi tarjota tukensa sen järjestämisel-le. Toimiva tietokanta on yksi parhaista tuki-muodoista klubitason toiminnalle. Sen lisäksi alumnitoimisto voi tarjota materiaaleja ja tu-kea esimerkiksi toiminnansuunnitteluun, netti-sivujen tekemiseen, tapahtumien markkinoin-tiin ja alumnien tavoittamiseen. Harva yhdistys tai kerho on kirjannut kaikkia käytäntöjään ja järjestelijäporukan vaihtuessa on aina riski, että joitain tärkeitä asioita unohtuu.

Kolmen yliopiston alumnitoimintojen yhdisty-minen tuo synergiaetua ja lisäresursseja alum-nitiimien yhdistyessä. Isossa ja monipuolisessa yliopistossa alumnitoimiston päätehtäviin kuu-luukin tuottaa tukimuotoja ja viitekehys muul-le käytännön toiminnalle ja tiedottaa erilaisis-ta mahdollisuuksista alumneille, opiskelijoille, yrityksille ja tiedekunnille. Kun alumnitiimillä on mahdollisuus keskittyä pelkästään toimin-nan koordinointiin, toiminnan hyödyt konkre-tisoituvat paremmin ja alumnitoiminta voi saa-vuttaa suuremman yleisön.

21

AvAimiA AAlto-yliopistonAlumnitoiminnAn menestyKseen

Kun alumnikoordinaattoreilta kysyttiin, mitkä olivat heidän mielestään kolme tärkeintä asiaa Aalto-yliopiston alumnitoiminnan menestyk-seen, esiin nostettiin erilaisia asioita. Vastaajien tausta ja tuntemus yliopistouudistuksesta ja sen tavoitteista tietenkin vaikutti tähän.

Tärkeimpinä asioina esille nostettiin:

teknisten tukimuotojen, erityisesti alum-• nitietokannan ja – verkostopalvelun toi-mivuus

yliopiston johdon tuki toiminnan kehit-• tämiselle ja sen kommunikointi laitosta-solle

kolmen korkeakoulun alumnitoiminnan • vaiheittainen integraatio, joka huomioi alumnien erilaisuuden sekä mahdollisen muutosvastarinnan

alumnien tarpeiden huomioiminen ja ak-• tiivinen osallistuminen toiminnan suun-nitteluun.

Lisäksi suosituksissa tuli ilmi alumnitoimis-ton tiimin osaaminen, taloudelliset resurssit, yliopiston monialaisuuden luomien mahdol-lisuuksien viestintä alumneille sekä riittävän markkinatutkimuksen teettäminen päätöksen-teon tueksi.

22

AlumnitoiminnAn cAse- esimerKKejä

Aalto-yliopisto alkoi innovaatioyliopistohank-keena, tavoitteenaan:

Opiskelijakeskeinen, intohimoiseen uu-1. den oppimiseen kannustava kulttuuri

Laadukas ja pitkäjänteinen tutkimus ja 2. taiteellinen työ

Aktiivinen kansallinen ja kansainvälinen 3. verkottuminen ja yhteistyö.

Parhaimmillaan alumnitoiminta pystyy tarjoa-maan tukea ja työkaluja näiden kaikkien tavoit-teiden edistämiselle. Seuraavat case-esimerkit ovat poimittu mukaan, koska ne havainnollista-vat alumnitoiminnan hyötyjä. Kaikki osapuolet saavat jotain yhteistyöstä ja suhteiden luomises-ta - alumnit, opiskelijat, opettajat ja tutkijat se-kä yliopiston muu henkilöstö ja alumneja työl-listävät yritykset. Monilla case-esimerkeistä on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä.

Ensimmäiseksi esitellään, millaisia hyötyjä alumnit voivat saada osana jäsenpakettiaan. Mil-laisia etuja ja alennuksia alumneille voi tarjota? Useammat näistä palveluista ovat sellaisia, joista

myös henkilö, jolla ei vielä ole läheistä suhdetta yliopistoon, voi hyötyä. Edut ja alennukset ovat tapa houkutella heidät toiminnan piiriin. Tämä on ensimmäinen askel suhteen muodostumises-sa yliopistoon valmistumisen jälkeen. Se ei vaa-di alumnilta juuri muuta kuin rekisteröitymisen alumnitietokantaan. Sen jälkeen esitellään mui-ta caseja, jotka edustavat erilaisia tapoja syven-tää alumniyhteistyötä: neuvoteltuja urapalve-luita alumneille, Babson Rocket Pitch campus-tapahtuma ja MIT:n tapa houkutella alumneja vapaaehtoisiksi ja madaltaa alumnien kynnys-tä osallistua tapahtumien järjestämiseen. Muis-ta alumnitoimiston koordinoimista palveluista ja hankkeista esille on nostettu Liverpool Uni-versity Internationational Ambassadors-ohjel-ma. Esimerkkinä taideteollisen alan alumniyh-teistyöstä mukana on 15 Horizons -taidenäyt-tely Japanissa.

Harvard Business School -case kuvaa verkos-toitumisen hyötyjä kaikille osapuolille. Yritys-yhteistyömalleista mukaan on poimittu Stan-ford E310 -kurssi ja sen ympärille rakentunut yhteisö, jossa alumnit ovat kiinteä osa toimin-

23

taa. Project Managers’ Club on esimerkki aktii-visesta klubitoiminnasta ja Warwick Connecti-ve on valittu esimerkkinä opiskelijoiden sitout-tamisesta alumnitoiminnan piiriin jo opiskelu-aikana.

Näiden casejen on tarkoitus herätellä ajatuk-sia ja keskustelua alumnitoiminnan mahdolli-suuksista uudessa yliopistossa. Ideoiden toteu-tus vaatii kysyntää alumnien puolelta, eivätkä kaikki ulkomailta tulevat mallit suoraan sovel-lu meidän käyttöömme. Miten Aalto-yliopisto voisi viedä alumnitoimintansa maailman huip-putasolle soveltamalla ulkomaalaisia parhaita käytäntöjä Suomen olosuhteisiin tai ehkä jopa tarjoamalla alumneilleen jotain, mitä muut eivät ole vielä tehneet?

AlennuKsiA jA etujA Alumneille

Aalto-yliopiston alumneja on jo noin 75 000. Tämä on jo melko suuri kuluttajaryhmä, jolle voi harkitusti neuvotella alennuksia tuotteis-ta ja palveluista, esimerkiksi 10 %:n alennuk-sen yliopiston kustantamon joululahjakirjoista, alennuksia kuntosali- tai muihin liikuntapalve-luihin, edullisempia yliopiston logotuotteita tai alennuskuponkeja jatkokoulutukseen vastaval-mistuneille. Yliopistolla on myös omia palvelui-ta kuten kirjaston tiedonhaku- ja tietokantapal-veluita, joista alumnit jo hyötyvät.

Alumnit voisivat myös käyttää alumnitoimintaa promootio- ja tiedotuskanavana omille hank-keilleen. Tämä osoittautui hyvin toimivaksi toi-mintamuodoksi Kungliga Tekniska Högsko-lanissa. He profiloivat menestyneitä alumneja säännöllisesti ilmestyvässä sähköpostitiedot-teessaan. Kesällä 2008 ilmestyneen animaatio-elokuva Kungfu Pandan tuotannossa oli muka-na KTH alumni, jonka kautta yliopistolla oli mahdollisuus tarjota 100 ilmaista lippua eloku-van näytöksiin. Kampanjan myötä yhteydenot-tojen määrä alumnitoimistoon moninkertaistui

normaalikuukauteen nähden. Tämä oli tehokas tapa herättää huomiota alumnien keskuudessa.

urApAlveluitA Alumneille

INSEAD, Stanford, Harvard Business School ja Northwestern University:n Kellogg School of Management ovat tehneet vastavuoroisen sopi-muksen, jossa yliopistojen alumneilla on suh-teellisen pientä maksua ($50–75/6kk) vastaan pääsy omaan ja muiden yliopistojen uraverk-koihin. Palvelu on suunnattu MBA-alumneille. Tämä helpottaa ulkomaille suuntaavien, etenkin vastavalmistuneiden, alumnien työnhakua.

Yhteistyökuviossa on mukana vain nimekkäitä yliopistoja ja uraverkot ovat avoimia vain alum-neiksi rekisteröityneille. Rekrytoivilla yrityksil-lä on näin viestintäkanava hyvin valikoitunee-seen joukkoon ammattilaisia ja palvelua käyttä-ville alumneille puolestaan valikoituu vain hei-dän koulutustaustaansa vastaavia tehtäviä. Tä-mä on yrityksille varmasti nopeampi tapa rek-rytoida ja tehokkaampi tapa saada näkyvyyttä MBA-alumnien keskuudessa kuin vastaava jul-kinen kanava. Urapalvelut ja etenkin tämä ”työ-paikkapankki” ovat yksi tapa houkutella ja pitää alumnit yliopiston toiminnan piirissä. Yliopisto hyötyy läheisistä väleistä rekrytoiviin yrityksiin ja pääsee toimimaan välittäjänä alumneille po-tentiaalisesti hyvinkin arvokkaalle palvelulle.

BABson rocKet pitch event

Babson Rocket Pitch- tapahtuma on mielenkiin-toinen yliopiston yhteisöllisyyden ilmentymä. Babson College tunnetaan maailman parhaana yrittäjyyden yliopistona. Rocket Pitch -tapah-tumassa Babsonista valmistuneet yrittäjät saavat kolme minuuttia ja kolme PowerPoint-kalvoa aikaa myydä liikeideansa suurelle yleisölle, joka koostuu opiskelijoista, yliopiston henkilökun-nasta, sijoittajista, palveluntarjoajista ja muista

24

yrittäjistä. Pitchit tapahtuvat tiivistahtisesti eikä niiden väliin jätetä aikaa kysymyksille. Kolmen minuutin esityksiä on useassa salissa samanai-kaisesti ja tunnelma on ainutlaatuinen. Niiden jälkeen on avoin networking-tapahtuma, jos-sa yrittäjät kohtaavat yleisön ja vastaavat ky-symyksiin.

Tapahtumanjärjestäjän näkökulmasta Rocket Pitch on melko kevyt toteuttaa, koska osallis-tujat luovat itse tapahtuman sisällön ja tuoreet yritysideat houkuttelevat laajan yleisön. Suu-rin osa yleisöstä on Babsonin alumneja, mutta tapahtuma vetää väkeä myös yliopistoyhteisön ulkopuolelta. Tapahtuma on alumneille tilai-suus palata kampukselle ja vahvistaa yhteyksiä sekä yliopistoon että toisiin alumneihin.

Tapahtumassa solmitut suhteet voivat olla yrit-täjän näkökulmasta hyvin merkittäviä, minkä li-säksi osallistuvat yritykset saavat hyvää näky-vyyttä. Babson puolestaan vahvistaa imagoaan yrittäjyyden huippuyliopistona samalla, kun se tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden opiskelijoi-den ja alumnien kohtaamiseen.

mit volunteer toolKit

MIT:ssa alumnivapaaehtoiseksi ryhtyminen on tehty todella helpoksi. Erilaisia tapoja osallistua joko suoraan yliopiston toimintaan tai alumni-en oman klubitoiminnan järjestämiseen on tar-jolla runsaasti, ja ne on selkeästi esitelty MIT:n nettisivuilla. Yliopiston alumnitoimiston sivuil-la on koottu Volunteer Toolkit eli työkalupak-ki, joka koostuu erilaisista käytännön tukimuo-doista itsenäisesti toimiville alumnihankkeille. Tarjolla on esimerkiksi oppaita, joissa on kuvat-tu parhaita käytäntöjä, annettu malliesimerkke-jä erilaisista lähestymis-, kiittämis- ja rekrytoin-tikirjeistä, kuvattu klubin toimijoiden rooleja ja kerrottu toimintaideoita. Osa vapaaehtoisille alumneille tarjolla olevista työkaluista on avoi-mesti saatavilla ja osa MIT:n Infinite Connecti-on -alumniekstranetissä.

MIT:n tapaisessa nimekkäässä yliopistossa alumnitoiminnan nimissä järjestetyn toimin-nan laadulla on merkitystä MIT:n imagolle, ja yliopisto tiedostaa tämän. Alumnitoimintaan liittyvät käytännöt tukevat toiminnan laadun kehittämistä ja ylläpitämistä ja takaavat sen jat-kuvuuden. Vastineeksi tuesta MIT pyytää klu-beilta vuosittaisia raportteja heidän toiminnas-taan. Näiden avulla he voivat seurata itsenäisesti toimivien klubien toimintaa.

internAtionAl AmBAssAdors

Liverpool Universityn International Ambas-sadors-ohjelma on noin kaksi vuotta kestänyt hanke, jonka tavoitteena on edistää yliopis-ton tunnettavuutta maailmalla. He ovat määri-telleet kansainvälisiä ”hot spot” -alueita, jotka ovat yliopiston kannalta erityisen kiinnostavia esimerkiksi suuren alumnikeskittymän tai opis-kelijarekrytoinnin kannalta. Yliopisto rekrytoi paikallisia vapaaehtoisia alumneja järjestämään tapahtumia ja toimimaan yhteyshenkilönä sekä yliopiston edustajana.

Lähettiläät saavat yliopistolta perehdytyksen ja omat käyntikortit. Heidän yhteystietonsa ovat esillä yliopiston nettisivuilla ja he pitävät sään-nöllistä yhteyttä alumnitoimistoon. Tällä het-kellä maailmalla on seitsemäntoista Liverpool Universityn lähettilästä, jotka toimivat paikalli-sina kontaktihenkilöinä. He auttavat paikallisia alumneja pitämään yhteyttä keskenään sekä alu-eelle muuttavia tai vierailevia alumneja tapaa-maan toisiaan. Lisäksi he voivat auttaa yliopis-ton henkilökuntaa ja nykyisiä sekä mahdollisia tulevia opiskelijoita paikallisella tasolla. Vastaa-van tyyppisiä ohjelmia on muissakin kansainvä-lisissä yliopistoissa.

Ulkomailla asuu monia Aalto-alumneja, ja heitä on keskittynyt joihinkin maantieteellisiin alu-eisiin kuten esimerkiksi Bostoniin, Silicon Val-leyn -ympäristöön ja Lontooseen. Ulkomailla

25

asuvat suomalaiset ovat usein jo melko hyvin verkostoituneita keskenään, mutta harvoilla on säilynyt yhteys kotiyliopistoon. Lähettiläiden avulla yliopisto voi olla läsnä ulkomailla. Tämä on tapa rakentaa arvokkaita suhteita alumnien välille, tiedottaa yliopiston tapahtumista ja tuo-da yliopistolle näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa ul-komailla.

15 horizons - KAnsAinvälinen yhteisnäyttely

15 Horizons oli maaliskuussa 2008 Japanissa jär-jestetty näyttelysarja, jossa oli esillä viidentoista japanilaisen Taideteollisen korkeakoulun opiske-lijan tai alumnin töitä. Esillä oli teoksia monelta taideteolliselta alalta, muun muassa huoneka-luja, muotia, astioita, keramiikkaa ja graafista suunnittelua. Näyttely järjestettiin Cumulus-verkoston Kioton konferenssin yhteydessä. Cumulus-verkosto on TaiKin koordinoiman eurooppalaisen muotoilu- ja taidekorkeakou-lujen yhteistyöfoorumi

Näyttely oli TaiKin kuratoima ja töistä luotiin yhtenäinen kokonaisuus, jossa näkyi suomalai-sen kulttuurin heijastuminen näiden japanilais-ten muotoilukäsitykseen. Näyttely järjestettiin yhteistyössä Japan Finland Design Associatio-nin JFDA kanssa ja se oli osa Suomen ja Japanin välisten diplomaattisuhteiden juhlavuoden oh-jelmistoa.

Näyttely oli uudenlainen tapa profiloida TaiKin kasvatteja ja heidän ammattiosaamistaan ja ra-kentaa kansainvälisiä suhteita ja yliopiston nä-kyvyyttä. Toimintamalli oli erittäin onnistunut ja TaiK tulee järjestämään kansainvälisiä näytte-lyitä samalla konseptilla myös tulevaisuudessa.

hArvArd Business school

Harvard Business Schoolissa alumnitietokan-nassa on 70 000 yliopiston alumnin tiedot. Se

on heille arvokas työkalu yhteydenpitoon, uran rakentamiseen ja edistämiseen sekä verkostoitu-miseen. Alumnit päivittävät profiileitaan aktii-visesti, ja ne luodaan jo opiskeluaikana. Opis-kelijat pääsevät tietoihin käsiksi jo ennen val-mistumistaan ja voivat hyödyntää niitä verkos-toitumiseen, tosin heidät ohjeistetaan olemaan häiritsemättä alumneja turhaan. Yliopisto puo-lestaan pystyy helposti seuraamaan alumnien urakehitystä ja pitämään yhteyttä heihin.

Valmistumisen yhteydessä kaikki alumnit saavat ”lifelong forwarding address” -sähköpostiosoit-teen mallia jsmith@mbal1969.hbs.edu. Tämä on pysyvä osoite, jonka ihmiset laittavat CV:n yh-teystietoihin ja jonka avulla alumnit voivat hel-posti ottaa yhteyttä toisiinsa vielä vuosia val-mistumisen jälkeen. HBS MBA on arvostettu tutkinto, jolla erotutaan joukosta myös rekry-tointitilanteissa. Sähköpostiosoitteen käyttö on yliopistolle brändin rakentamista ja se pitää yli-opiston alumnien mielessä päivittäisellä tasol-la. Se on hyvin yksinkertainen tapa yliopistol-le saada näkyvyyttä yliopiston ulkopuolella ja alumnille tuoda ilmi oma koulutustaustaansa.

WArWicK connective

Warwick Connective on osa Warwick Gradua-tes Associationia, Warwick Universityn laaja alumnijärjestöä. Se on opiskelijoiden vetämä järjestö, jonka tavoitteena on rakentaa suhtei-ta opiskelijoiden, alumnien ja yliopiston välil-le. Kiteytettynä kyseessä on ”friend-raising” ja ”fundraising”. Warwick Connective järjestää urakehitysohjelmia ja sosiaalisia tapahtumia opiskelijajäsenilleen, esimerkiksi networking-taitojen koulutusta sekä CV- ja työhaastattelu-neuvontaa. Opiskelijat pääsevät pientä vuotuis-ta maksua (£5) vastaan mukaan verkostoon ja uudet vastavalmistuneet alumnit saavat vuoden jäsenyyden ilmaiseksi.

Connective on tehokas tapa kytkeä opiskelijat

26

mukaan yliopiston alumnitoimintaan jo opis-keluvaiheessa. He osallistuvat varainhankinta-kampanjoihin, tutustuvat syvemmin yliopiston taustayhteisöihin ja pääsevät näkemään, millai-siin tehtäviin alumnit työllistyvät. Itse War-wick Connectiven pyörittäminen on opiskeli-joille opettavaista ja toimintaan osallistumises-ta on heille konkreettista hyötyä työelämässä. Yliopisto pystyy tukemalla Connectivea mo-nipuolistamaan oman palvelutarjontansa ja yh-teisö on tärkeä osa heidän varainhankintaansa. Toimintaan osallistuvat alumnit pääsevät jaka-maan omia kokemuksiaan, ja he voivat hyödyn-tää Connectivea rekrytointi- ja verkostoitumis-kanavana sekä saavat tilaisuuden antaa yliopis-tolle jotain takaisin.

project mAnAgers’ cluB

Project Managers’ Club on TKK:n Tuotekehi-tysprojekti-kurssin entisistä ja nykyisistä opis-kelijaprojektipäälliköistä sekä kunniajäsenis-tä koostuva alumniyhteisö. Lukuvuoden mit-taisella Product Development Project (PDP) -kurssilla noin kymmenen hengen poikkitie-teelliset tiimit tekevät yrityssponsoreille tuote-kehitysprojektin, jossa tuotekehitysidea kehi-tetään prototyypiksi asti. Kurssia on järjestet-ty nykymuodossaan jo yli kymmenen vuoden ajan ja projekteja on vuosittain noin kolmetois-ta. Kurssi on erittäin vaativa ja etenkin projekti-päälliköille projektin johtamiseen liittyy paljon haasteita, joihin aikaisempi akateeminen koulu-tus ei välttämättä anna valmiuksia. Project Ma-nagers’ Club ry perustettiin vuonna 2005 pro-jektipäälliköiden tukiryhmäksi ja tavaksi pitää yhteyttä kurssin kautta tutuiksi tulleisiin pääl-likkökollegoihin. Klubilla on noin 60 aktiivi-jäsentä.

Klubin toiminta kehittyy vuosi vuodelta. PMC järjestää uusille PDP-kurssia käyville projek-tipäälliköille koulutusta ja jokainen päällikkö

saa kummin henkilökohtaiseksi tuekseen. Li-säksi PMC järjestää vuosittain Huippusemi-naarin, johon kutsutaan puhujia teollisuudesta sekä tuotekehitys- että projektijohdon tehtävis-tä kertomaan työkokemuksistaan. Seminaarin lisäksi klubi järjestää paneelikeskusteluja jäse-nistöä kiinnostavista aiheista sekä vapaamuotoi-sia kokoontumisia. Verkoston jäsenillä on mah-dollisuus kutsua koolle oma problem-solving -klinikka pohtimaan pienellä porukalla esimer-kiksi heidän lopputyössään esillä olevia kysy-myksiä.

PMC jäsenet toimivat omalla tavallaan PDP-kurssin lähettiläinä. Kurssin näkyvyys kas-vaa vuosi vuodelta osittain heidän ansiostaan. PMC-jäsenillä on myös mahdollisuus aktiivi-sesti edistää kurssia ja sen opetustavoitteita, vie-den samalla tuoretta tuotekehitysajattelua heitä työllistäviin yrityksiin. Monet kurssin projek-tiaihioista ovatkin tulleet entisten kurssilaisten ja projektipäälliköiden yritysten tai työnanta-jayritysten kautta.

PMC on alumniklubiksi melko vahvasti profi-loitunut sekä tuotekehityksen että projektijoh-tamisen osaajien yhteisönä. PMC on osa uutta Design Factoryn yhteisöä. Design Factory on yksi Aalto-yliopiston kärkihankkeista, tuote-kehityksen opetuksen ja tutkimuksen osaamis-keskittymä. Sen tilat ja toimintatavat on suunni-teltu luovan, kansainvälisen ryhmätyön ehdoil-la. PMC-jäsenet pysyvät alan uusimman tiedon kärjessä osallistumalla Design Factoryn toimin-taan. He voivat ammentaa työhönsä ideoita se-kä meneillään olevien hankkeiden sisällöstä, että käytössä olevista toimintatavoista ja malleista.

stAnford engineering 310

Engineering 310: Global Team-Based Innova-tion (ME310) on Stanfordin yliopiston maiste-ritason tuotekehitysprojektikurssi. Siinä kan-sainväliset, poikkitieteelliset tiimit saavat yri-

27

tyssponsorilta toimeksiantona innovaatiohaas-teen, joka heillä on tehtävänään ratkoa kolmes-sakymmenessä viikossa. Lopputuloksena on toimiva prototyyppi. Vuodesta 1969 pyörineen kurssin ympärillä on paljon tutkimustoimintaa, sosiaalisia tapahtumia, yritysyhteistyötä ja tie-tenkin kurssin ja Stanfordin alumneja. Vuodesta 2005 mukana on ollut myös suomalaisia opis-kelijoita Aalto-yliopiston korkeakouluista. He ovat muodostaneet Foreign Partner Universi-ty -etätiimejä, jotka toimivat stanfordilaisen tii-min osan kanssa yhdessä samassa projektissa. Kurssiin kuuluu vierailut puolin ja toisin, se-kä kevään lopulla intensiivijakso Kaliforniassa. Ensimmäisten kolmen vuoden aikana ME310-kurssille osallistui yhteensä 23 suomalaista opis-kelijaa, ja lukuvuonna 2008–2009 on mukana 12 suomalaista.

Opiskelijatiimeillä on kaikilla omat coachin-sa, jotka antavat vinkkejä tuotekehitykseen ja tukea tiimille. Suomessa coachit ovat vanhoja opiskelijoita eli kurssin alumneja, jotka saavat palkkaa noin 100 dollaria kuussa. Korvaus on pieni, mutta coachit ovatkin mukana halustaan seurata ja auttaa projektin etenemistä. He saa-vat ideoita ja haastetta omalle ajattelulleen yh-teisistä keskusteluista opiskelijoiden kanssa. Stanfordissa coacheina toimivat yrityselämäs-sä jo kypsyneet henkilöt, joista osa on kurssin omia alumneja.

Lisäksi kurssin alumneja vierailee kurssin tilois-sa ja toimii sekä yliopiston puolella kurssias-sistentteina että yrityksissä projektiyhteyshen-kilöinä. Alumnien mukanaolo perustuu haluun nähdä, mitä rajapinnassa tapahtuu. Millaisia projekteja yritykset teettävät? Mitä tutkitaan? Millaista osaamista ja työkaluja tiimit hyödyn-tävät? Millaisia tuotteita projekteista syntyy?

Iso osa kurssin menestystä on Stanford-brändin vetovoima, joka houkuttelee mukaan korkean profiilin sponsoreita, jotka ovat valmiita mak-

samaan $125 000 osallistumismaksun. Vuosit-tain mukana on isoja, kansainvälisiä yrityksiä - esimerkiksi autovalmistajia ja elektroniikka-jättejä kuten Nokia, BMW, Audi ja Panasonic. Kurssiin osallistuminen on heille benchmar-king-toimintaa ja yhteistyö nimekkään yliopis-ton kanssa helpottaa parhaiden opiskelijoiden houkuttelemista töihin. Yritys saa kurssin avul-la myös täysin uudenlaisia ja tuoreita ”out-of-the-box”-ideoita. Yliopisto puolestaan pystyy kurssin avulla tarjoamaan opiskelijoille arvok-kaan kokemuksen, ”lentosimulaattorin”, ennen työelämän haasteiden pariin siirtymistä. Alum-nit ovat opiskelijoita, jotka arvostavat saamaan-sa opetusta ja haluavat jäädä kurssin toiminnan piiriin jatkamaan elinikäistä oppimista.

28

AlumnitoimintAA uudessA yliopistossA: Alumnien hAAstAttelujA

Tämä osa raportista koostuu alumnien haastat-teluista. Alumnien ääntä on tärkeää kuunnella alumnitoimintaa ja laajemmin myös Aalto-yli-opiston toimintaa suunnitellessa. Kaikki haasta-teltavat tuovat ilmi oman näkemyksensä alum-nitoiminnan kehittämisen hyödyistä.

Risto Siilasmaa on kansainvälisesti menestynyt yrittäjä ja tietoturvayritys F-Securen perusta-ja. Lisäksi hän on Nokian, Elisan, Teknologia-teollisuus ry:n sekä usean pienemmän yrityk-sen hallituksen jäsen. Hän pohtii muun muas-sa, miten alumnitoiminta voi auttaa yliopiston eri osastoja löytämään toisensa ja mitä hyöty-jä alumniyhteisön profiloimisesta voisi olla esi-merkiksi tutkimustoiminnalle.

Maija Itkonen on Taideteollisesta korkeakou-lusta valmistunut teollinen muotoilija, Project Managers’ Clubin aktiivinen jäsen ja nuori yrit-täjä. Hän uskoo, että alumnien päämotiivi osal-listua alumnitoimintaan on ulkoisten kannus-timien sijaan mahdollisuus antaa takaisin. Hän näkee, että alumnitoiminnan ja startup-yrittä-jyyden välillä on selvä yhteys. Hänen mieles-tään, on tärkeää saada alumnit opiskelijoiden

yrityksiin mukaan.

Ari Jokilaakso on suuren teollisuusyrityksen henkilöstöjohtaja. Hän peräänkuuluttaa yli-opistolta apua alumneille heitä työllistävien yritysten casejen tuomiseksi kursseille ja näkee alumnitoiminnan tapana rakentaa yrityksen työnantajamielikuvaa opiskelijoiden keskuu-dessa. Hän korostaa alumnien ja opiskelijoiden verkottumisen tärkeyttä.

Harri Kulmala on kokenut tutkija ja metalli-tuotteet ja koneenrakennus –alan strategisen huippuosaamisen keskittymän FIMECC Oy:n toimitusjohtaja. Hän ottaa kantaa siihen, miten aktiivisempi tiedottaminen tutkimustoiminnas-ta alumneille hyödyttäisi tutkimustulosten jal-kauttamisessa käytäntöön.

Pekka Himanen on Taideteollisen korkea-koulun professori, kansainvälisesti tunnettu fi-losofi, Helsingin yliopiston ja Teknillisen kor-keakoulun yhteisen HIIT-tutkimuskeskuksen päätutkija sekä Helsingin Yliopiston vuoden alumni 2007. Syksyllä 2008 hän piti ”Elämä taideteoksena”-luentosarjan Vuoden alumnin

29

ominaisuudessa. Luentosarjassa Professori Hi-manen kertoi omasta oppimisen filosofiastaan ja jakoi ajatuksiaan oppimisesta ja luovasta elä-mästä parhaimmillaan perustuen hänen tutki-muksiinsa. Luentosarja toteutettiin yhteises-tä aloitteesta kansleri Niiniluodon kanssa, jo-ka myös avasi luentosarjan. Hän pohtii alum-nitoimintaa rikastuttavan vuorovaikutuksen muotona ja ideoi osaltaan uusia alumnitoimin-nan muotoja.

Haastatetuille esitetyt kysymykset olivat pääpiirteittäin:

Mistä ja milloin valmistuit? Millainen suhde yliopistoon sinulle on kehittynyt 1. valmistumisen jälkeen?

Mitä alumnitoiminta vois parhaimmillaan tarjota yrityksille/ laajemmin suoma-2. laiselle yrityselämälle? Mitä on hyvä alumnitoiminta?

Mikä on oma näkemyksesi Aalto-yliopiston alumnitoiminnan nykytilasta?3.

Miten alumnit voisivat toimia linkkinä yliopiston tutkimustoiminnan ja yri-4. tysten välillä? Miten tutkimustoimintaa voisi kehittää, jotta siitä olisi enemmän hyötyä teollisuudelle?

Millä tavoin Suomen ”alumnikulttuuria” voisi kehittää niin, että opiskelijat tun-5. tisivat alumnitoiminnan luonnolliseksi jatkeeksi opiskeluajalleen?

30

AlumnitoimintA on siltA

Risto siilasmaa

hallituksen puheenjohtaja, F-secuRe

tkk, tuotantotalous

Alumnitoiminta on paitsi linkki yliopiston ja sieltä valmistuneiden välillä, myös silta yliopis-ton eri sidosryhmien välillä:

Yliopistolta alumnille1.

Tiedotuskanava ja tapa hakea tukea yli-opiston opetus- ja tutkimustoiminnalle. Alumneille mahdollisuus elinikäiseen op-pimiseen ja omia intressejä vastaavaan ver-kottumiseen.

alumnilta Yliopistolle2.

Alumnitoiminta on samalla korkea-koulun yhteys alumnien taustayh-teisöihin eli yrityksiin ja järjestöi-hin. Alumnilla voi olla varteenotetta-vaa viestittävää korkeakoululle. Hyvässä vuorovaikutuksessa alumneilla on tunne siitä, että heidän näkemyksiänsä kuunnel-laan.

alumnien välillä3.

Alumnien välisen yhteydenpidon kautta alumnien yhteys omaan viitekehykseen

säilyy. On tärkeää, että tätä yhteisöllisyyt-tä ruokitaan systemaattisesti.

Yliopiston sisäisten toimijoiden välil-4. lä

Korkeakoulun sisäisten toimijoiden väli-nen kommunikaatio ja yhteistyö eivät ole niin sujuvia kuin ne voisivat olla. Usein korkeakoulun sisäiset toimijat tapaavat alumnien kautta.

Siltaa pitkin voi kulkea monia asioita, esimer-kiksi jatko- ja täydennyskoulutusta tai alum-nin omaan pääaineeseen liittyviä seminaareja ja muita koulutustapahtumia. Siltaa pitkin voi kulkea myös vierailuja, kokemuksia, kontakti-en luontia, gradupaikkoja, työpaikkoja tai esi-merkiksi tukea opiskelijoiden perustamille yri-tyksille.

Opiskelijat Ovat esialumneja

Mielestäni on tärkeää ottaa opiskelijat mukaan toimintaan. On turhaa jäykistellä siitä, kuka alumnikuntaan voi kuulua. Toiminnan on hyvä olla avointa kiinnostuneille. Alumnitoiminnan silta voisi mahdollistaa tutustumista nykyisiin opiskelijoihin. Alumnit voivat saada heiltä pal-jon uusia ideoita, mielenkiintoisia näkemyksiä ja käsityksen siitä, ”mistä kenkä puristaa”. Tä-mä on myös loistava rekrytointikanava, etenkin jos haluaa päästä käsiksi huippuopiskelijoihin. Opiskelijoiden on mukanaolon myötä luonte-vampaa sijoittaa itsensä alumniyhteisöön val-mistumisen jälkeen.

aaltO-yliOpistO –puhutteleva brändi?

Alumnitoiminnassa on tärkeää miettiä, mihin viiteryhmään alumnilla on vahvin assosiaatio.

Alumni Alumni

AAlto yliopisto

AAlto yliopisto

31

Kuinka monta eri yhteisöä yliopiston sisälle ha-lutaan? Esimerkiksi Cambridgen ja Harvardin yliopistoissa on kahden tason brändejä – uni-versity ja college. Omalla kohdallani vaikutta-vat TKK:n kattobrändi sekä pääaineeni tuotan-totalouden TUTA-brändi.

Olen mukana Tuotantotalouden kilta Prode-ko ry:n neuvottelukunnassa, joka on ryhmä eri ikäpolvista koottuja neuvonantajia. Heidän ta-voitteena on edistää tuotantotalouden alan tun-nettavuutta, kehitystä ja vaikuttavuutta Suomen teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kilpai-lukyvylle muun muassa lisäämällä alumnien ja opiskelijoiden keskinäisiä yhteyksiä. En ollut kuullut, että TKK:lla on muun tason alumni-toimintaa, en esimerkiksi kuulu PoliAlumni-tietokantaan.

Yliopiston brändin vaikutus perustuu brändin tunnettavuuteen ja siihen liittyvään tunnetilaan, joka muodostuu jo opiskeluaikana. Tässä piilee optimointihaaste: työnjako kattotason ja esi-merkiksi kilta-tason alumnitoiminnan välillä on oltava selvä, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä esimerkiksi tiedotuksessa. Brändiassosiaatiolla on merkitystä myös varainhankinnan kannalta. Monet lahjoittajat haluavat antaa rahaa nimen-omaan heitä lähinnä olevan yhteisön tueksi. Tä-mä olisi ehkä syytä huomioida uuden yliopiston rahastorakenteessa.

alumnitOiminta Onasiakkuuksienhallintaa

Täytyy tuntea asiakaskuntansa, ennen kuin heil-le voi tarjota kiinnostavia ja arvokkaita palve-luita. Tämä pätee myös alumnitoimintaan. Mi-tä kattavamman alumnitietokannasta saa, sitä paremmin se pystyy palvelemaan sekä yliopis-toa että sen alumneja. Moderni, ammattimainen verkkopalvelu voi tallentaa kaiken tiedon alum-nin vierailuista siellä – missä, milloin, kauan hän viihtyi, minne hän ei mennyt. Alumneilla tulisi

olla intressi lisätä sinne tietoja itsestään ja pitää profiiliaan ajan tasalla. Mitä enemmän dataa on saatavilla, sitä helpompi alumnikuntaa on pro-filoida ja sitä myötä palvelu kehittyy. Alumni-tietokanta voisi olla ikään kuin kattava puhelin-luettelo, joka olisi helposti jäsenistön käytös-sä. Keskitetty tietokanta voisi myös auttaa luo-maan yhteisöllisyyttä.

Alumnisuhde ei saisi olla pelkästään tietovirtaa korkeakoululta alumneille, vaan tiedon pitäi-si liikkua myös toiseen suuntaan. Alumnisäh-köposteissa on oltava heidän kannaltaan rele-vanttia tietoa, ei niistä muuten viitsi kiinnostua. Viesteissä tulisi olla sopiva määrä tietoa, joka on kohdennettu alumnin kiinnostuksen kohtei-den mukaan. Tämä vaatii profilointia. Viestin-nän vahvempi substanssi ja säännöllisyys vah-vistavat myös yliopiston brändiä.

prOfilOinti arvOkas tuki myöstutkimustOiminnalle

Alumnit ovat käyttämätön tapa löytää tutki-muskohteita tai käytännön caseja tutkimuksen tueksi.

Alumnien kautta voisi saada arvokkaita vasta-uksia, haastateltavia sekä rahoitusta. Tässäkin asiassa voisi hyödyntää tietokantaa. Mitä enem-män ja parempaa tietoa alumneista on saatavilla, sitä arvokkaampi väline alumnitietokanta on.

Tutkijat voisivat teettää erilaisia kyselyjä alum-neilla, joko itse tutkimuksia varten tai tutki-musaiheen taustakartoitusta varten. Kyselyjen tulee olla riittävän helppoja ja lyhyitä, jotta nii-den huomioarvo säilyy. Lisäksi niiden on olta-va kohdistettuja oikeille henkilöille, mikä vaatii alumnikunnan profilointia.

Tietokanta pystyisi vastaamaan sellaisiin haas-teisiin mihin nykyään ei vielä voida. Ajattele, jos alumnitietokannan sisäisen haun pystyisi rajaamaan esimerkiksi kaikkiin 90-luvulla val-

32

mistuneisiin sähkötekniikan diplomi-insinöö-reihin, joilla on kolme lasta, asuvat Jyväskyläs-sä ja osaavat sujuvasti ranskaa. Esimerkki ei ole ehkä realistisin ja kyseessä on pitkäntähtäimen visio, mutta olisi mielenkiintoista nähdä, mil-laisia hyötyjä saavutettaisiin, jos yliopisto hyö-dyntäisi nykyisiä huipputason välineitä ja me-netelmiä.

katseet kOhti tulevaisuutta

Tällä hetkellä kutsut erilaisiin tapahtumiin ei-vät jakaudu tasaisesti. Saan paljon kutsuja, joista on ajanpuutteen takia pakko kieltäytyä, mutta TKK:n alumnien joukossa on varmasti sellai-sia kiinnostuneita henkilöitä, joita kutsut eivät tavoita.

Jos Aalto-yliopiston ambitiotaso on olla kan-sainvälistä huippua, alumnitoiminnan kehittä-miseen pitäisi kohdentaa samanlainen kunnian-himo. Kommunikaation ja välineiden on olta-va huipputasoa. Brändäys on väline saavuttaa huipputaso – houkutella parhaita opiskelijoita ja henkilökuntaa sekä ylipäätään helpottaa yli-opiston toimintaa.

”AAlto eli ole yliopisto vAAn KluBi”

maija itkonen

toimitusjohtaja, poweRkiss

taiteen maisteRi 2008taideteollinen koRkeakoulu

Alumniteemaan liittyen ensimmäinen ajatuk-seni on, että joissain asioissa se toimii luon-nollisesti. Omat positiivisimmat kokemukseni liittyvät International Design Business Mana-gement IDBM -ohjelmaan ja TKK:n Product Development Project PDP -kurssiin. Yhteys näihin on jäänyt luontaisesti – toimin aikoi-

naan PDP-kurssilla design-assistenttina ja tänä vuonna IDBM-ohjelmassa yritysprojektia te-kevän opiskelijaryhmän kummina. Silloin kun tuntee, että koulutus oikeasti auttaa eteenpäin, syntyy halu vaalia niitä kokemuksia. Nostalgi-aa on hyvä ylläpitää, mutta pohjalla täytyy olla arvokkaita kokemuksia.

En ole vielä ollut mukana TaiKin alumnitoimin-nassa. Valmistumisen jälkeen ei ole tullut kir-jettä tai yhteydenottoa koululta. Lähtisin mu-kaan, jos kutsu tulisi. Haluaisin auttaa nykyisiä opiskelijoita. Antaminen on tässä suhteessa tär-keämpi kuin saaminen.

alumnitOiminta vOisi tarjOta huike-asti yrityksille

Sisäpiirejä tulisi vaalia – sieltä löytyvät oikeat ihmiset, tiedot, osaaminen, kanavat ja ratkai-sut yrityksen ongelmiin varmemmin ja usein helpommin kuin muita teitä käyttäen. En ha-lua rekrytoida yritykseeni satunnaista tyyp-piä, varsinkaan startup-vaiheessa. Suomessa on vielä joskus vallalla vanhanaikainen asenne, et-tä on ”huijaamista” jos käyttää omaa verkosto-aan. Tähän tarvittaisiin muutos – se ei ole väärin, vaan ainoa oikea tapa hyödyntää omia kontak-teja ja taustayhteisöjä.

Alumnitoiminnan kautta Suomeen voisi tuo-da advisory board -kulttuuria. Alumnit voisi-vat olla mukana opiskelijoiden ja vastavalmis-tuneiden yrityksissä tuomassa uskottavuutta ja antamassa neuvoja. Vanhemmilla alumneilla olisi aikaa, näkemystä ja kokemusta. Opiskeli-joiden välille syntyisi kilpailuasetelma siitä ke-net he saavat omaan boardiinsa mukaan – tästä olisi pelkästään hyötyä aloitteleville yrityksil-le. Pientä alkupääomaa vastaan alumnit voisivat olla oikeasti mukana startup -yrityksissä, mikä tukisi konkreettisesti yrittäjyyttä Suomessa.

33

Korkeakoulujen tutkimustoiminta voisi myös hyötyä alumniyhteyksien kehittämisestä. Alum-ni voi teettää tutkimusta yrityksensä käyttöön ja jalkauttaa tutkimuksessa löytyneitä toiminta-malleja omaan työhönsä.

Korkeakoulun ja alumnin suhde ei voi olla or-jallinen, vaan sen täytyy pohjautua yhteiseen tekemiseen. Alumneja tulee osallistaa ja kutsua paikalle. Alumnitoiminnan pitäisi olla sammio, mistä jengi voi ammentaa. Eri osapuolet voivat kaikki hyötyä suhteiden ylläpitämisestä ja uu-denlaisten toimintamuotojen etsimisestä ja ko-keilusta.

yhteistyö opisKelijoiden KAnssA hyödyttää KAiKKiA osApuoliA

aRi jokilaakso henkilöstöjohtaja, outotec oYj di 1985, tekniikan tohtoRi 1992teknillinen koRkeakoulu

Omilta opiskeluajoilta lämpimimmät muis-tot liittyvät kiltatoimintaan, kaveriporukkaan, jonka kanssa teimme hieman kilvoitellen hark-katöitä, ja tuntitöihin labrassa. Myöhemmin osallistuin myös opetustoimintaan. En tunne TKK:n tämän hetkistä alumnitoimintaa. Toi-minta on periaatteessa kiinnostavaa, mutta ajankäytöllisesti haastavaa. Jos alumnitoimin-taan liittyy työnantajamielikuvan rakentamista opiskelijoiden keskuudessa, sen sisältö voi olla arvokasta työni kannalta, ja osallistuminen on perusteltua.

Omat kOkemukset alumnitOiminnasta

Outotec Oyj on nuori pörssiyhtiö. Irtauduim-me Outokumpu Oyj:stä vuonna 2006 ja lis-tauduimme uudella nimellä huhtikuussa 2007. Meillä on siis tarve lisätä tietoisuutta yrityk-

sestä. Teemme opiskelijoiden keskuudessa työ-tä yrityksen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Sponsoroimme muun muassa saunailtoja ja yri-tysvierailuita. Tätä työtä voisi tehdä systemaat-tisemmin ja laajemmin, jotta viesti saavuttaisi suuremman yleisön. Kiltoja ja ainejärjestöjä on paljon. Poikkitieteellisten, opiskelijoille suun-nattujen tapahtumien järjestämiselle on motiivi. Eri alojen insinöörit ja muut ammattilaiset te-kevät töitä yhdessä valmistumisen jälkeen, jo-ten miksei heitä voisi tuoda yhteen jo opiske-luvaiheessa? Olen saanut oivalluksia ja tukea ideoilleni saunailloista, muun muassa ajatuksia Outotec:in trainee-ohjelman kehitykseen opis-kelijoiden jakamien kokemusten perusteella.

Minulla on hyvät kokemukset mentoroinnista. Outokumpu-aikoina olin mukana Vuorimies-killan mentorointiohjelmassa, missä pieni po-rukka opiskelijoita valittiin hakemusta vastaan tekemään case-tyyppisiä harjoitustöitä van-hemman, outokumpulaisen tieteenharjoittajan ohjauksessa. Silloinen mentoroitavani väitteli 5.12.2008 TKK:lta ja työskentelee Outotecilla.

tekemällä Oppiminen –teOllisuuden yrityscaset

Opiskelijoiden eteen työskentely voi olla mie-lenkiintoisempaa kuin muiden alumnien kans-sa verkostoituminen. Tosielämän casejen käyttö opetuksessa hyödyttää kaikkia osapuolia. Itse opettajana toimineena tiedän, että laskuharjoi-tukset on laadittava niin, että ne ovat ratkais-tavissa kohtuullisessa ajassa melko itsenäisesti työskennellen. Valitettavasti tämä johtaa siihen, että ne eivät vastaa todellisuutta. Teollisuudes-sa ei ole tilanteita joissa on 10 muuttujaa, jois-ta yksi on ratkaistava. Pikemminkin on satoja muuttujia, joista vain yksi tunnetaan. Yritysca-set olisivat monipuolisempia, haastavampia ja kiinnostavampia.

34

Yrityksen näkökulmasta tällaiseen case-hank-keeseen osallistuminen on iso panos ja yhteis-työn aloittamisen kynnys on korkea. Jos yri-tykset tarjoavat aiheen ja mentorit, korkeakoulu voisi tulla vastaan ja tarjota puitteet - prosessi-kuvauksen, markkinointimateriaalit, työkirjan toiminnan tueksi jne. Usein käy niin, että yksi ihminen on vahvasti asian takana, mutta hän ei ehdi tehdä asialle mitään. Jos prosessikuvaus ja ohjeistus tulisivat korkeakoulun puolesta, hä-nellä olisi mahdollista ”myydä” idea yrityksen sisällä tai delegoida casen rakentaminen useam-man henkilön tehtäväksi.

Ajan myötä tekijöille karttuu osaamista, ja hy-vät ja tehokkaat toimintatavat seuloutuvat jou-kosta sekä yrityksen sisällä että korkeakoulus-sa. Aluksi tarvitaan kuitenkin aktiivisuutta kor-keakoulun puolelta. Tällainen case-työskentely osana ylemmän tason kurssien opetusta lisäisi yrityksien ja alojen houkuttelevuutta, ja mie-lestäni tekemällä oppiminen on tehokkain ta-pa oppia.

alumniverkOstOrekrytOintikanavana

Mielestäni diplomityö on tehokkain ja paras tapa rekrytoida. Otamme diplomityöntekijöitä töihin hiljaisinakin aikoina, vaikka vapaita paik-koja ei olisi. Lisäksi hyödynnämme rekrytoin-nissa tavallisia kanavia kuten lehtiä ja Interne-tiä. Näiden rinnalle alumnitietokanta olisi ar-vokas työkalu, varsinkin jos siinä olisi mahdol-lisuus tehdä kohdennettuja hakuja esimerkiksi aineyhdistelmän, työkokemuksen ja asuinpai-kan mukaan. Henkilöstöjohtajan näkökulmas-ta alumnitietokannasta voisi löytyä muutakin hyödyllistä tietoa.

uudenlainen alumnikulttuuri

Suomeen kehittyisi alumnikulttuuri lisäämällä opiskelijoiden ja työelämässä olevien alumnien välisten kontaktien määrää ja laatua opiskeluvai-heessa. Mitä henkilökohtaisempi yhteys muo-dostuu, sitä enemmän opiskelija hyötyy. Tar-vitaan yritysvierailuita ja luentosalitilaisuuksia intiimimpi tilanne, joka synnyttää keskustelua ja antaa opiskelijoille uskallusta ja mahdollisuu-den kysyä kysymyksiä ja käydä keskustelua.

Usein opiskelijat oppivat kantapään kautta, mi-tä tietoja työelämässä oikeasti tarvitsee. Alum-nit voisivat muun muassa kannustaa heitä opis-kelemaan monipuolisemmin. En esimerkiksi it-se opiskeluvaiheessa tiennyt, kuinka hyödyllis-tä sähkötekniikan ja lujuusopin opiskelu pää-aineeni metallurgian rinnalla olisi myöhemmin ollut. Kun opiskelija pääsee osalliseksi tällaiseen konsultoivaan toimintaan, hän haluaa valmis-tumisen jälkeen tarjota samanlaisia kokemuk-sia muille. Edellä mainitut yrityscaset, mento-rointi sekä opiskelijoille henkilökohtaisesti tai pienryhmissä tehtävät konsultoinnit tukisivat tällaista kulttuurimuutosta.

AlumnitoimintA tutKimustyön tuKenA

haRRi kulmala Fimecc, toimitusjohtaja

di 1999, tekniikan tohtoRi 2003tampeReen teknillinen Yliopisto

Valmistuin Tampereen Teknillisestä Korkea-koulusta vuonna 1999, jonka jälkeen aloitin tut-kijana ison yrityksen kustantamassa TEKES-projektissa. Tutkimme verkostoja, ja kyseinen projekti poiki vastaavia tutkimushankkeita, joi-den myötä minulla oli mahdollisuus tehdä väi-töskirja. Valmistuin tekniikan tohtoriksi uudel-

35

leen nimetystä Tampereen Teknillisestä Yliopis-tosta vuonna 2003. Tämän jälkeen työskentelin vanhempana tutkijana vielä muutaman vuoden ajan, kunnes siirryin tutkijaksi VTT:lle ja sit-temmin Finnish Metals and Engineering Com-petence Cluster FIMECC Oy:n toimitusjohta-jaksi.

Opiskelin ja työskentelin TTY:llä yli kymme-nen vuotta, joten minulle syntyi poikkeukselli-sen tiivis suhde korkeakouluun. Tunnen poruk-kaa yliopistolta laajasti, monelta eri osastolta, sekä saman alan tutkijoita muista yliopistoista. Olen valmistumisen jälkeen kuullut alumnita-pahtumista ja osallistunut joihinkin niistä, en kuitenkaan kovin aktiivisesti. Monet alumnita-pahtumat ovat olleet vain opiskeluaikaisten ka-vereiden kokoontumisia, kuten Vapun alumnib-runsseja, eivätkä ne ole liittyneet ammattiini.

mallia amerikasta

Suomessa alumnitoiminta on kaukana siitä mitä se on Amerikassa, missä suhteiden ylläpitoa val-mistuneisiin hoidetaan aktiivisesti. Erot alum-nitoiminnan kehityksen tasossa yliopistojen välillä ovat isoja myös Suomen sisällä. Joissain yliopistoissa yhteydenpito alumnikuntaan on tiiviimpää ja kouluhenkeä ylläpidetään. Syynä tähän ei ole pelkästään yliopisto, vaan taustal-la vaikuttaa myös kulttuurisia tekijöitä. Aalto-yliopiston haasteena tulee olemaan sen monia-laisuus. Etuna heillä on kuitenkin se, että esi-merkiksi TKK:lla alumnitoiminnalla on suoma-laisittain pitkät perinteet.

Alumnitoiminta voisi tarjota paljon yritysmaa-ilmalle ja tutkimustoiminnalle. Vieraillessani Stanfordin ja Berkeleyn yliopistoissa havah-duin siihen, että opetus- ja tutkimustoiminta on usein alumnien rahoittamaa. Ei tietenkään kokonaan, mutta osittain. Suomessa korkean veroasteen takia tällainen ei ole realistista. Yk-sityisellä rahoituksella voi kuitenkin olla suuri

merkitys, esimerkiksi paljon tekniikan alan no-belisteja tuottanut Bellin laboratorio on yksi-tyinen tutkimuslaitos.

Suomalaisten yliopistojen tutkimusryhmien tie-dotuksessa on yleisesti ottaen kehittämisen va-raa. Tiedotteita ja tutkimusesitteitä lähetetään sidosryhmille ja postituslistoille, mutta viesti ei aina saavuta yleisöään. Mitä laajempi jouk-ko saa jatkuvasti tietoa käynnissä olevista tut-kimushankkeista, sitä varmemmin tutkimus-tuloksia viedään myös käytäntöön ja hyödyt konkretisoituvat. TTY:llä käytetään niin sanot-tuja ”snapshot”-artikkeleita – lyhyitä juttuja, joissa kerrotaan meneillään olevista tutkimus-hankkeista ja mainitaan yhteyshenkilö ja hä-nen yhteystietonsa, joiden avulla voi saada lisä-tietoja. Perinteisten tiedotusmuotojen rinnalle voisi tuoda alumneille heidän kiinnostuksiensa mukaan kohdennettua tietoa meneillään olevas-ta tutkimuksesta esimerkiksi web-tiedotuksen kautta.

Opiskelijat ja prOfessOritlähemmäksi tOisiaan

Tällä hetkellä järjestelmässä on valitettavasti lo-giikka, joka sotii alumnitoiminnan kehittymistä vastaan. Meillä Suomessa yliopistosta voi val-mistua ilman, että on luonut ainuttakaan suh-detta professoriin. Lopputyövaiheessakin on mahdollisuus selvitä parilla palaverilla ja pa-lautteenantotilaisuudella. Tarvitaan enemmän kontakteja professoreihin opiskeluaikana, jotta suhde yliopistoon ja käsitys tutkimuksen roo-lista siinä syvenee. Maailman huippukouluissa maisteritasolla on vain 3-5 opiskelijaa per pro-fessori. Opiskeluvaiheessa tiedotus professori-en tutkimustoiminnasta voisi olla yksi tapa tuo-da opiskelija lähemmäksi yliopistoyhteisöä. Jos jo ensimmäisen vuoden opiskelijat voisivat lu-kea lehdestä että tuo professori tutkii ja työs-kentelee näiden asioiden parissa, opiskelijoiden

36

käsitys omista opinnoista osana laajempaa ko-konaisuutta ja omasta roolista osana yliopisto-yhteisöä kehittyisi.

Vaikka alumneja lähestyttäisiin systemaattisesti valmistumisen jälkeen esimerkiksi puhelinsoi-toilla, kiinnostuksen herääminen riippuu soit-tohetkestä. Kiireisillä ihmisillä on asiat priori-teettilistalla ja alumnitoiminnan sisällön ja ajan-kohdan täytyy osua kohdalleen, jotta he lähte-vät toimintaan mukaan. Jos suhde yliopistoon ei ole muodostunut läheiseksi jo opiskeluaikana, se voi olla vaikea rakentaa uudelleen myöhem-min. Alumnit ovat valmistumisen jälkeen töis-sä, useimmiten yrityksissä. Alumnitoiminnalla on paikkansa keinona varmistaa alumnien am-mattitaidon ylläpito. Alumneilla on taipumus miettiä asioita oman työnsä kannalta ja hyödyn-tää muualta tulevat ideat oman työnsä sisällön puitteissa, siksikin on tärkeää että tiedotus tut-kimustoiminnasta saavuttaa heidät.

alueelliset Osaamiskeskittymät ja alumnitOiminta

Design Factory on sinänsä nerokas ajatus - fyy-sinen ympäristö, jonka ympärille on keräänty-mässä kriittinen massa alan osaajia. Se on tuo-tekehityksen paikallinen osaamiskeskittymä ja sellaisia on muuallakin Suomessa. Vastaava osaamiskeskittymiä löytyy Tampereelta, jos-sa on monta liikkuvien työkoneiden kehityk-seen erikoistunutta yritystä pienistä isoihin, muun muassa Metso Minerals, Sandvik, Kal-mar ja John Deere. Alan firmat vaihtavat keske-nään työvoimaa. Ihmiset ovat kymmenen vuot-ta yhdessä firmassa, jonka jälkeen he vaihtavat toiseen, samalla tieto kulkee, osaaminen keskit-tyy ja ihmiset oppivat tuntemaan toisensa. Tam-pereella optoelektroniikan tutkimuskeskuksen ympärille rakentunut Lazer Valley eli laserlaak-so ja Turun laivanrakennuksen ympärille muo-dostunut klusteri ovat myös tällaisia osaamis-keskittymiä.

Alumnitoiminnalla voisi olla merkittävä rooli tällaisissa keskittymissä. Ajattele, millaisen vies-tin se antaa opiskelijoille ja muille yliopiston henkilöille kun nostaa esiin, että lähes kaikkien alueella toimivien, keskeisten firmojen johto ja keskijohto ovat valmistuneet täältä. Tietoisuu-den kokoaminen on merkittävää. ”Tällaista on syntynyt meiltä” on tärkeä viesti, ei pelkästään hengennostatuskeinona, vaan koko yliopisto-yhteisön arvokkuuden tuntemuksen ja imagon muodostumisen kannalta.

AlumnitoimintA - pArhAimmil-lAAn riKAstuttAvAA vuorovAi-KutustA

pRoFessoRi pekka himanen

FilosoFian tohtoRi 1993hY, vuoden alumni 2007

Sana alumni on vähän ongelmallinen suomen-kielessä – se on luotaantyöntävä termi. Kukaan ei oikeastaan halua, että heitä kutsutaan alum-niksi. Siihen liittyy sanana vääränlainen eläke-läisyyden leima – aiemminhan alumnitoimintaa kutsuttiin senioritoiminnaksi. Parhaimmillaan pelkkä ilmaisu olisi energisoiva ja innostaisi toi-mintaan.

Itse haluaisin lähestyä alumnitoimintaa mesta-ri-käsitteen kautta. Alumnitoiminnassa on kyse sekä mestari-kisällisuhteesta että käänteismen-toroinnista. Entinen yliopistolainen mestari ja-kaa osaamistaan, mutta toiminta on motivoivaa myös toisinpäin. Nuorempi tieteenharjoittaja haastaa vanhemman ajattelun ja vaikka osallis-tujat voivat aluksi olla vähän epäileviäkin, toi-minta koetaan lopulta antoisaksi. Monet yrityk-setkin käyttävät tätä keinona henkilöstönkehi-tyksessä.

37

elämä taideteOksena -luentOsarja

Muutin valmistumisen jälkeen Englantiin ja asuin sen jälkeen USA:ssa. Yhteyteni Helsin-gin yliopistoon on ollut lähinnä henkilöyhtey-det filosofian laitoksen professoreihin. Kukaan ei ollut ennen Vuoden alumni -nimitystäni lä-hestynyt minua missään alumniasioissa. Se on mielestäni kuvaavaa, sillä toiminta tässä asias-sa on yleisesti ottaen ollut aika passiivista Suo-messa.

Kun tuli kysymys, että lähdenkö vuoden alum-nin rooliin, tein sen kuitenkin hyvin mielelläni. Halusin toimia oman kotiyliopistoni edustaja-na ja tehdä Vuoden alumni-tittelistä enemmän kuin nimikkeen. Siksi ehdotin ”Elämä taidete-oksena”- luentosarjaa. Sen taustalla oli halu an-taa jotain takaisin siitä, mitä olin kehittänyt yli-opiston jälkeen. Antaa ”mestariluokan henges-sä” parhaani auttaakseen muita saavuttamaan parhaansa, mikä on rikastuttavan vuorovaiku-tuksen perimmäinen ajatus.

Vuoden alumnin potentiaalia voisi hyödyntää enemmän kuin tähän mennessä on ollut tapana. Minun täytyi itse olla luentosarjan järjestämi-sessä aktiivinen osapuoli. Toiminta on sittem-min kehittynyt vähän aktiivisemmaksi korkea-koulun puolelta. Tunnustus on hienoa, mutta täytyy miettiä, mitä valinta kertoo. Ehkä alum-neja olisi syytä huomioida jo aikaisemmassa vaiheessa heidän uraansa, jotta alumnitoimin-nan imagoa saataisiin nuorennettua.

”esse est percipi” ”Oleminen On havaituksi tulemista”

George Berkeley ei tarkoittanut tällä mediaa, vaan kyseessä oli syvempi idea. Aalto-yliopis-ton kannalta ajatus voi kuitenkin olla merkit-tävä. Tässä amerikkalaiset yliopistot ovat mei-tä edellä. Ne osaavat brändätä itseään olemalla nimenomaan mediallisia. Suomessa voi tapah-

tua vaikka mitä hienoja juttuja, mutta niistä ei välttämättä tiedoteta. Pitää kehdata tehdä alum-nitoiminnasta iso juttu. Viesti on ihan eri, jos alumnitoiminta tapahtuu vain korkeakoulun piirissä, kuin jos se tuodaan tiedotusvälineissä esiin suuremmalle yleisölle.

Iso ihmeellisyys Suomessa ei ole pelkästään se, miten vähän alumnit antavat henkisesti takaisin yliopistoille, vaan myös miten vähän he anta-vat rahallisesti. Yliopistojen taloudellinen status laissa ei kannusta antamaan niille rahaa, mutta pelkästään tämä ei selitä ilmiötä.

Ideaalitilanteessa kaikki yliopistojen kasva-tit kokisivat olevansa arvostettuja mestareita ja heihin oltaisiin yhteydessä. Alumnitoimin-ta edellyttää, että rikastuttavan vuorovaikutuk-sen kulttuuri on olemassa jo opiskeluaikana ja alumnit kokevat, että he todella saivat jotain yli-opistolta ja kuuluvat edelleen osaksi yliopisto-yhteisöä. Laitosrajat ylittävää, yliopistotason ri-kastavaa vuorovaikutusta ei Suomesta oikeas-taan vielä löydy. Nykyinen järjestelmä ja esi-merkiksi professori: opiskelija -suhdeluku ke-hittyvät vasta ajan myötä. Amerikassa menes-tyneet alumnit, esimerkiksi Intelin entinen pää-johtaja, vetävät luentosarjoja laitostasolla. He kokevat, että yliopisto teki heistä paljolti sen, mitä he ovat, ja halu antaa takaisin on kova. Jos tätä ei koe, mitä motivaatiota alumneilla on an-taa takaisin? Esimerkiksi Googlen perustajat ovat antaneet paljon takaisin Stanfordille.

kOrkean prOfiilin avaus - alumnitOi-minta tunnetuksi

Pitää miettiä, mikä on alumnitoiminnan perim-mäinen tavoite. Alumneilla on sekä henkistä et-tä taloudellista pääomaa, joko itsellään tai val-lassaan. Useimmat yhteiskuntamme johtajista ovat jonkun yliopiston alumneja. Uskon, että pitäisi olla korkeaprofiilisia avauksia, jotka rai-vaavat tien alumnitoiminnalle Suomessa. Tämä

38

oli myös ”Elämä taideteoksena”-luentosarjan yksi tarkoitus.

Tällaisen hankkeen tavoitteet täytyy asettaa riit-tävän kunnianhimoiselle tasolle. Miksei joka kuukausi voisi olla vuorossa esimerkiksi Tarja Halonen tai Jorma Ollilla? Tämän luokan ihmi-siä olisi mielenkiintoista mennä kuuntelemaan. Mestariluokka voisi toimia samalla konseptil-la kuin Jukka-Pekka Sarasteen Helsinki Festi-val Orchestra. Saraste on sitoutunut siihen ni-menä, ja toimii taiteellisena johtajana ja kokoaa kasaan Suomen parhaat soittajat. Aidon, rikas-tavan vuorovaikutuksen aikaansaaminen edel-lyttää jatkumoa. Ettei kyseessä olisi sarja irralli-sia ja erillisiä luentoja, hankkeelle tarvitaan hyvä vetäjä. Henkilö, joka on itsessään kiinnostava, ei pelkkä juontaja. Jos mukaan saisi tarpeeksi hyvän vetäjän, ei yliopisto varmaankaan kiel-täytyisi.

Kapellimestarin lisäksi mukana on kovatasoi-nen käytännön tuottaja. Samantyyppinen jär-jestely voisi toimia alumnitoiminnassa. Alum-nikoordinaattorit olisivat tapahtumien järjeste-lyissä tuottajan roolissa. Tuottajan täytyy ol-la omassa luokassaan ammattilainen, korkea-koulun puolesta valtuutettu motivoitunut hen-kilö, joka uskaltaa lähestyä hanketta tarpeeksi aggressiivisesti ja hakea puhujia ja rahaa. Sisäl-tö tulee ns. taiteelliselta johtajalta joka olisi ni-menä mukana, johtaisi dialogia tilaisuuksissa ja olisi mukana kutsumassa koolle puhujia. Esi-merkiksi johtajuuden teemasta saisi kovan luo-kan luentosarjan. Helsinki Festival Orchestra on saanut taustalleen yksityisiä sijoittajia klas-sisen musiikin ystävistä. Tällainen toimintamalli mahdollistaisi myös alumnitoiminnalle uuden-laisen rahoituspohjan – yksityiset ”mesenaatit” voitaisiin houkutella rahoittajaksi.

Alumnitoimintaa ei pitäisi tietenkään samais-taa tällaisiin tapahtumiin, vaan profiloida nii-den avulla. Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopis-to voisivat tehdä yhteistyötä tällaisen korkean

profiilin luentokokonaisuuden järjestämisek-si. Tällainen rajojen ylittäminen ja yhteistyö kahden yliopiston välillä voisi olla symbolises-ti vahva ele, joka viestii myös siitä, että Aalto-yliopisto on tarkoitettu koko Suomen kansalli-seksi eduksi. Hyödyt olisivat selvät, jos raken-nettaisiin tarpeeksi iso kokonaisuus, mikä toisi alumnitoiminnan merkityksen ja sisällön suu-remman yleisön tietoisuuteen.

Toinen korkean profiilin hanke, mitä yliopis-ton kannattaisi harkita, on nimekkäiden alum-nien advisory board. Board kokoontuisi muu-taman kerran vuodessa antamaan omia neuvo-jaan ja tarjoamaan yhteiskunnallista näköalaa. Kyseessä olisi kovatasoinen ryhmä, joka kes-kittyisi tekemään alumnitoiminnasta houkutte-levampaa, ja jolla olisi vaikutusvaltaa isompien säätiöiden ja yritysten hallituksissa. Tällainen yhteisö täytyisi olla sopivan korkealla statuk-sella ja ei saisi olla konfliktissa boardin jäsenten muiden sitoumusten kanssa. He voisivat kes-kenään antaa toisilleen jotain olennaista ja toi-saalta olla auttavassa roolissa yliopiston kannal-ta. Advisory board voisi olla tehokas tapa saada kasaan lisäbudjetteja tai löytää tukea erilaisille kehityshankkeille.

internet-ajan ilmiöt hyödyksi

Mitkä ovat Internetin kovimpia ilmiöitä ja mi-tä merkitystä niillä voisi olla alumnitoiminnan kehittämiselle? - Facebook, joka on yliopisto-jen matrikkeli- ja alumnilähtöinen nettiyhteisö ja Youtube, joka osoitti, että riittävän kiinnosta-va sisältö vetää ihmisiä puoleensa. Pitää miettiä, miten luodaan merkityksellinen yhteisö, jossa ihmiset haluavat olla mukana. Alumniverkos-toon kannattaa panostaa jo ihan design-tasolla. Miltä alumnitoiminta ja -verkkosivut näyttä-vät? Sivustosta täytyy saada kiehtovan näköi-nen paikka, missä yhteisö elää, ei byrokraatti-nen portaali. Tarvitaan myös riittävän kiinnos-tava substanssi, sisältöä mihin palata. Alum-

39

niekstranetissä voisi olla taltioituna masterclass-luennot youtube-tyyliin.

D8 ”dinner for eight”-konsepti on Wikipedian perustajan Jimmy Walesin ratkaisu siihen, että Maailman Talousfoorumin jäsenillä olisi yhte-ys toisiinsa myös fyysisten kokousten välillä. Kahdeksan ihmistä valikoituu luonnostaan tai satunnaisesti, ja he lupautuvat tapaamaan esi-merkiksi kerran vuodessa illallisen merkeissä. He myös sitoutuvat ottamaan toistensa puhelut vastaan, jos muille ryhmän jäsenille tulee jotain kysyttävää. Kiireiselle ihmiselle tämä voi olla isokin lupaus. Jos tällaiseen toimintaan kannus-tettaisiin laajemmin, voisi syntyä hyvinkin mie-lenkiintoista yhteistyötä ja ajatustenvaihtoa.

Yliopisto voi tuoda esille tällaisia konsepteja alumneilleen. Kaikille toimintamuodot eivät so-vellu eivätkä kaikki halua toimintaan mukaan, mutta jotkut voivat haluta. Pitää olla skaala ta-poja, joilla voi olla mukana alumnitoiminnas-sa. Monet edellä esitetyistä ideoista veisivät sys-temaattisesti järjestettynä alumnitoimintaa pi-demmälle kuin, missä se on joissain korkeakou-lussa Jenkeissä tai Iso Britanniassa. Seuraava as-kel on viedä niitä käytäntöön.

40

12 AsKeltA AAlto- yliopiston AlumnitoiminnAlle

Alumnihaastatteluissa ja muissa projektin aika-na käydyissä keskusteluissa nousi esiin monta konkreettista tapaa edistää Aalto-yliopiston alumnitoimintaa. Alla olevat ”12 askelta Aal-to-yliopiston alumnitoiminnalle” kokoavat ke-hitysideoita tiivistettyyn muotoon ja arvioivat niiden merkitystä Aalto-yliopiston näkökul-masta. Niiden tarkoituksena on osoittaa, että alumni voi olla mukana alumnitoiminnassa eri tavoilla ja erilaisilla panostuksilla ja että tällai-sen toiminnan tueksi tarvitaan yliopiston puo-lelta systemaattista lähestymistä. Osa ideoista vie alumnitoiminnan uudelle innovaatiotasolle, kun taas toiset ovat kansainväliseen kärkeen ta-voittelevan yliopiston menestyksekkään alum-nitoiminnan perusedellytyksiä.

KorKeAn profiilin mAster 1 . clAss-luentosArjA

Aalto-yliopiston alumnien joukossa on kovia nimiä. Kansainvälisesti menestyneet alumnit voivat antaa paljon yliopistolle pitämällä avoimia Master Class- luento-ja. Nämä toimisivat inspiraation lähteenä

muille – sekä opiskelijoille että alumneil-le. Luentosarjan tavoitteena on alumniu-den tunnetuksi tekeminen ja keskustelun herättäminen. ”Huippuyliopistossa luen-noivat huippuluennoitsijat.” Luentojen sisältö voi jo itsessään olla uutisarvoista, etenkin jos kyseessä on henkilö, joka ei ole esiintynyt paljon akateemisissa piireis-sä. Tämä voisi olla tapa todistaa ulkomaa-ilmalle Aalto-yliopiston ambitiotaso.

sAmAnAiKAisesti luento-2 . sArjAn KAnssA juttusArjA helsingin sAnomiin tAi toi-seen sAnomA- tAi AiKAKAusi-lehteen

”Aalto-yliopiston alumnit ulos kaapista”

Paras yliopistomuistosi• Koulutuksen paras anti• Suhde korkeakouluun valmistu-• misen jälkeenToiveet tulevaisuudelle – yhteistyö • Aalto-yliopiston kanssa.

41

Juttusarja on tapa tuoda Aalto-yliopisto ja sen alumnikuntaa suuremman yleisön tie-toisuuteen sekä tuoda esiin alumni-kon-septi ja saada alumnikuntaa pohtimaan suhdettaan vanhaan opinahjoon. Haasta-teltavia voisivat olla sekä korkean profii-lin suomalaiset vaikuttajat, että tavalliset kansalaiset eri aloilta. Pitemmällä tähtäi-mellä samanlaista juttusarjaa voisi jatkaa yliopiston sisäisessä viestinnässä.

sisäinen mAster clAss3 .

Kaikkien Master Class tilaisuuksien ei tar-vitsisi olla suuria massatapahtumia luo-dakseen rikastuttavia vuorovaikutuksen ilmapiirin. Avausluentosarjan jälkeen voi-si pitää yliopiston sisäiseen kehitykseen suunnattuja sarjoja. Ulkomaisissa huip-puyliopistoissa tutkivia ja opettavia Aal-to-yliopiston alumneja voisi kutsua kerto-maan suomalaisille kollegoille ja opiskeli-joille kokemuksiaan siitä, miten maailman huippuyliopistot oikeasti toimivat. Kes-kustelua voi myös käydä siitä, mitä suo-malaisuus merkitsee akateemisessa maa-ilmassa, ja mikä tulee olemaan Aalto-yli-opiston menestyksen malli tulevaisuudes-sa. On tärkeä saada yliopiston professorit ja muu henkilökunta innostumaan alum-nitoiminnasta. Heidän sitouttamisensa on todella merkittävä asia.

Alumnien osAAmisen hyö-4 . dyntäminen AAlto-yliopis-to ”tAlKoissA”

Aalto-yliopiston alumneja on lähes joka alalla. Monet tunnetut ja vähemmän tun-netut alumnit voisivat haluta antaa aikaa ja osaamistaan yliopiston hyödyksi. He sai-sivat julkisuutta sekä työllä että itse teolla – antamalla yhteiseen hyvään. Oikeanlai-sella julkisuudella ja pieniä sosiaalisia pai-

neita aikaansaamalla talkoisiin saisi var-masti hyvää porukkaa. Alumnitoiminta on isänmaallinen teko maassa, jossa yliopis-to on valtiollisessa omistuksessa ja halli-tus laatii muutokset yliopistorakenteissa. Esimerkki tällaisesta toiminnasta on uu-den visuaalisen ilmeen ja käyttöliittymän luominen yliopiston alumnitietokannalle. Yliopistolle tehdyt projektit ovat alum-neille ja heidän yrityksilleen myös arvok-kaita referenssejä.

vuoden Alumni – muutAKin 5 . Kuin nimiKe

Vuoden alumni voisi olla muutakin kuin kunnianimi. Se voisi olla ”kova juttu” niin opiskelijoiden kuin muiden alumnien sil-missä. Vuoden alumni voidaan pyytää pi-tämään luentosarja ja toimimaan laajem-min yliopistonsa lähettiläänä ja edustaja-na. Nykyisin vuoden alumnit nimeää lau-takunta, ja on pitkälti alumnin omasta ak-tiivisuudesta kiinni, mitä hän roolissa te-kee.

pyöreän pöydän ritArit6 .

Aalto-yliopisto voisi toimia kokoon-kutsujana pyöreän pöydän keskusteluil-le, joissa eri alojen huiput kerääntyisivät pohtimaan ajankohtaisia asioita. Aiheita olisivat esimerkiksi nuorten pahoinvoin-ti, uusiutuvien energiamuotojen hyödyn-täminen Suomessa, eri alojen kilpailuky-ky tai yliopistokoulutuksen kehittäminen tulevaisuuden työelämän haasteita parem-min huomioivaksi.

Tämä on tapa edistää etenkin yliopiston kolmannen tehtävän toteutumista. Kes-kustelut, niiden aiheet ja lopputulokset, olisivat näkyvä kannanotto. Keskuste-luista voisi syntyä yllättäviäkin ratkaisu-ja, joista olisi hyötyä maanlaajuisesti.

42

KluBitoiminnAn tuKeminen7 .

Yliopistojen alumnitoiminta on pitkälti jalkautettu klubeille, alumnikilloille ym. Tämä on luonnollista, koska alumnikunta on niin suuri ja ihmiset assosioituvat vain pieneen osaan yliopistoa. Klubitoiminnan tueksi voitaisiin laatia työkaluja ja suuri-en amerikkalaisten yliopistojen esimer-kin mukaisesti viitekehys ruohonjuurita-son toiminnan toteuttamiseen. Klubeille tarjottaisiin apua hallinnollisten tehtävien hoitoon, materiaaleja, joilla lähestyä mui-ta alumneja, ideoita toimintaan ja tukea ta-pahtumien järjestämiseen.

AlumnitietoKAntA on Arvo-8 . KAs työKAlu

Mitä kattavampi ja helppokäyttöisempi alumnitietokanta ja – ekstranetti on, sitä parempi. Tietokannasta hyötyvät kaikki osapuolet. Alumnit voivat löytää ja pitää yhteyttä vanhoihin opiskelukavereihin, hyödyntää tietokantaa esimerkiksi rekry-toinnissa ja yhteistyökumppaneiden haus-sa tai kertoa sivuillaan omasta urakehityk-sestään ja osaamisprofiilistaan. Yliopis-ton tutkijat ja professorit voivat löytää tätä kautta yhteistyökumppaneita, vierai-levia luennoitsijoita ym. Tietokanta voisi olla myös opiskelijoille avoin, mikä hel-pottaisi yhteyksien luomista alumneihin. On tärkeää, että alumnien profiileissa käy ilmi, minkä takia he ovat kiinnostuneita alumnitoiminnasta. Alumnitietokanta on vastine Facebookin ja LinkedInin tapai-sille avoimille palveluille. Sen kautta myös yliopisto hyötyy jäsenistön keskinäisestä verkostoitumisesta.

AlumnitoiminnAn näKyvyy-9 . den pArAntAminen opisKeli-joiden KesKuudessA

Alumnitoiminta on parhaimmillaan luon-nollinen osa yliopiston arkea. Alumneil-la voisi olla uuden yliopiston tiloissa oma paikka: sali, rakennus tai kahvila, johon he ovat aina tervetulleita. Alumnit olisi-vat enemmän mukana opetuksessa men-toreina, vierailijaluennoitsijoina, case-esi-merkkien elävöittäjinä ja etenkin erilai-sissa uraneuvontatilaisuuksissa. Tätä toi-mintaa on jo, mutta siihen ei kannusteta systemaattisesti yliopiston puolesta. Mitä enemmän kontaktia opiskelijalla on opis-keluvaiheessa alumneihin, sitä enemmän hän haluaa itse antaa takaisin valmistu-misen jälkeen. Verkostoituminen alkaa jo ensimmäisinä opiskeluvuosina. Yhteistyö ylioppilaskuntien kanssa voisi olla nykyis-tä kiinteämpää. Toiminnan tulee tavoittaa myös tutkijaopiskelijat ja tätä kautta se hyödyttää myös Aalto-yliopiston tutki-musyhteistyön kehitystä.

älyKKäät AAlto- yliopisto 10 . logotuotteet

Monissa yliopistoissa koulun logolla ja/tai tunnuksella varustetut tuotteet ovat arki-päivää. Alumnit (etenkin vastavalmistu-neet) ovat osa yliopiston brändäystoimin-taa ja näkyvyyden rakentamista. Hyvän-näköisten ja hyödyllisten Aalto-yliopis-ton tuotteiden suunnittelu ja myynti on luonteva osa uuden yliopiston imagonra-kentamista. Tuotteissa ei tarvitsisi tuoda ilmi pelkästään Aalto-yliopisto kattobrän-diä vaan myös eri korkeakouluja eli HSE, TKK ja TaiK erikseen.

43

oBAmA- tyylistä vArAin- 11 . hAnKintAA

Obaman vaalikampanja oli keskeisesti Internet-kampanja. Kampanjassa tutuksi tulleesta ruohonjuuritason varainhankin-tamallista kannattaa ottaa oppia. Se koos-tui lähes kokonaan noin 25 dollarin lah-joituksista tavallisilta ihmisiltä. Suomen nykyinen verolainsäädäntö ei houkuttele lahjoittamaan suuria summia, mutta pie-nistä, esimerkiksi 20–50€ lahjoituksista kertyy jo melkoinen summa, jos lahjoit-tajia on paljon ja heitä inspiroidaan anta-maan rahaa heitä lähellä oleviin kohteisiin. Alumniverkoston sivuilla voisi olla yksin-kertainen linkki, jonka kautta on helppo lahjoittaa rahaa yliopistolle.

riittävästi resurssejA12 .

Alumnitoiminnan tulisi palvella nykyis-tä paremmin eri profiilien alumneja, ja alumnitoimintaa ja sen kehittämistä tu-lee tarkastella osana yliopiston strategi-aa. Vapaaehtoisvoimin tapahtuvan alum-nitoiminnan tuen voi hajauttaa laajemmin osaksi koko organisaatiota. Laitoksilla oli-si tällöin omat, nimetyt alumniyhteyshen-kilöt. Alumnitoimistolla pitää olla aikaa ja mahdollisuus keskittyä muuhunkin kuin hallinnollisiin tehtäviin. Työntekijöitä tar-vitaan lisää ja heillä täytyy olla mandaat-ti yliopistolta – vastuu prosessien kehittä-misestä ja ammattimaisemman toiminnan edellytyksien luomisesta.

lähteet

tkk:n alumnisivut

http://alumni.tkk.fi/fi/

hse:n alumnisivut

http://www.hse.fi/FI/alumni/

taikin alumnisivut

http://www.taik.fi/alumni/

design FactoRY

www.aaltodesignfactory.fi

uRapalveluita alumneille

http://www.insead.fr/Alumni/career_services/index.cfm

BaBson Rocket pitch event

http://www3.babson.edu/ESHIP/outreach-events/rocketpitch.cfm

mit volunteeR toolkit

https://alum.mit.edu/volunteering/VolunteerTools/ClassVolunteerToolkit/

liveRpool univeRsitY inteRnational amBassadoRs

http://alumni.liv.ac.uk/NetCommunity/Page.aspx?pid=240&srcid=279

waRwick connective

http://www2.warwick.ac.uk/services/development/warwickconnective/

pRoject manageRs’ cluB

http://www.projectmanagersclub.fi/

stanFoRd e310 kuRssi

http://me310.stanford.edu/08-09/index.php

haRvaRd Business school alumnitoiminta

http://www.alumni.hbs.edu/

case inteRnational

www.case.org

rAportissA Käytettyjä lyhenteitä

BBA = Bachelor of Business Administration

BScBA = Bachelor of Science in Business Administration

CASE = Council of Advancement and Support of Education

E310 = Stanford Engineering 310: Global Team-Based Innovation kurssi

EMBA = Executive MBA (Master of Business Administration)

FIMECC = Finnish Metals and Engineering Competence Cluster

HBS = Harvard Business School

HEKO = Helsingin Ekonomit ry

HIIT = Helsinki Institute for Information Technology

HSE = Helsinki School of Economics, Helsingin kauppakorkeakoulu

HY = Helsingin yliopisto

IMD = International Institute for Management Development

JOKO = HSE Executive Education johdon koulutusohjelmat

KTH = Kungliga Tekniska Högskolan

KTK = Kauppatieteiden kandidaatti

KTM = Kauppatieteiden maisteri

MBA = Master of Business Administration

PDP = Product Development Project, Tuotekehitysprojekti-kurssi

PMC = Project Managers’ Club, Projektipäälliköiden klubi ry

TaiK = Taideteollinen korkeakoulu

TKK = Teknillinen korkeakoulu

TTY = Tampereen Teknillinen yliopisto

liitteet

Seuraavissa taulukoissa on yliopistojen alumnikoordinaattorien haastattelujen tiivistelmät. Suoma-laisista yliopistoista on Aalto-yliopiston korkeakoulujen lisäksi mukana Helsingin yliopisto. Ul-komaalaisista haastateltiin sveitsiläinen International Institute of Management Development IMD, Kungliga Tekniska Högskolan KTH ja Liverpool University.

IMD on maailman kansainvälisimpiin lukeutuva business-yliopisto ja KTH puolestaan Ruotsin joh-tava teknillinen korkeakoulu. Liverpool University valittiin, mukaan koska sen alumnitoiminta on monipuolista, ja se on kehittynyt huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana yliopiston strate-giamuutoksen myötä.

1 . miKä on olennAistA AlumnitoiminnAssA?

tkk Alumnitoiminnassa olennaista on yhteyden säilyttäminen korkeakouluun läpi elämän ja alumnitoiminnan strategisen merkityksen ymmärtäminen.

TKK:n alumnitoiminta pyrkii tarjoamaan jäsenilleen mahdollisuuden säilyttää yhteys sekä korkeakouluun että muihin TKK:n kasvatteihin. Lisäksi pyrimme pitämään alumnimme ajan tasalla korkeakoulun toiminnasta ja kuulumisista se-kä sitouttamaan ja osallistamaan kasvatit korkeakoulun toimintaan ja sen kehit-tämiseen. Alumnien ja opiskelijoiden vuorovaikutus on myös tärkeä osa alumni-toimintaa. Tätä pyrimme edistämään muun muassa mentorointiohjelman kautta, tekemällä yhteistyötä ura- ja rekrytointipalvelujen kanssa, kutsumalla alumneja vieraileviksi luennoitsijoiksi TKK:lla sekä käyttämällä alumneja TKK:n mark-kinointiin ja opiskelijarekrytointiin. Monenlaiset tutkimusyhteistyöhankkeet kuuluvat myös alumnitoiminnan piiriin.

Myös itsensä kehittämisen mahdollisuudet erilaisten palveluiden, kuten tapah-tumien, seminaarien sekä jatko- ja täydennyskoulutuksen kautta on tärkeää jä-senillemme.

TKK:n sisällä toimivat pienemmät, alakohtaiset alumniklubit ja � yhdistykset ovat myös erittäin tärkeä osa TKK:n alumnitoimintaa, koska ne pystyvät tarjo-amaan kohdistetummin eri segmenteille ja eri tarpeisiin toimintaa, tilaisuuksia ja jäsenetuja. Alumniklubien ja � yhdistysten kanssa pyritään tekemään tiiviisti yhteistyötä.

1 . miKä on olennAistA AlumnitoiminnAssA?

Hse Olennaista on tarjota alumneille mahdollisuuksia itsensä ja liiketoiminnan kehit-tämiseen ja verkostoitumiseen. HSE:n vahvuutena on säännöllinen yhteydenpi-to, vahvat perinteet tilaisuuksien järjestämisessä ja ajankohtaisen kauppatieteel-lisen koulutuksen tarjoaminen. Alumnirekisteri on toiminnan tärkein työväline. Yhteistyö muiden yksiköiden ja yhteisöjen kanssa on tiivistä sillä alumnitoimin-ta on yliopistolle tärkeä linkki yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään.

taik Yhteydenpito korkeakoulun ja alumnien välillä on alumnitoiminnan olennaisin tekijä. Verkottuminen, TaiKin henkilökunnan, opiskelijoiden ja entisten opis-kelutoverien tapaaminen erilaisissa tilaisuuksissa on alumneille hyvin tärkeää. Alumnit tekevät yhteistyötä korkeakoulun kanssa muun muassa opetuksen, tut-kimuksen, näyttelytoiminnan ja rekrytoinnin puitteissa. Korkeakoulun alum-neille tarjoamat palvelut ja niiden kehittäminen ovat niin ikään merkittävä mo-tivaatiotekijä toiminnassa mukanaololle ja siihen liittymiselle.

HeLsinGin YLiopisto

Koko yliopiston yhteiskunnallinen vuorovaikutus on kaikkein tärkeintä, sillä se sisällyttää kaikki muut alumnitoiminnan vaikutukset: alumnien ja yliopiston nä-kyvyyden, yliopiston toiminnan vaikuttavuuden, opintojen työelämärelevanssin ja varainhankinnan. Alumnien kautta yliopisto toimii yhteiskunnassa ja alumni-toiminnassa on olennaista, että se on kaikkia osapuolia hyödyttävää toimintaa.

Alumnitoiminta voi ottaa niin monta eri muotoa, että on vaikeaa sanoa, mikä niistä on yliopistotasolla kaikista merkittävin. Tämä vaihtelee sen mukaan, mistä näkökulmasta toimintaa katsoo. Opiskelijoiden yhteydet työelämään, verkos-toituminen ja työllistyminen ovat äärettömän tärkeitä asioita. Tarpeet ja pai-notukset vaihtelevat kuitenkin tiedekunnittain. Esimerkiksi lääkäreillä ei ole työllistymisongelmia eikä heille tarvitse kertoa työelämästä samalla tavalla kuin vaikkapa humanisteille, joille tämän tyyppinen ohjaus on taas tärkeämpää.

Onnistunut toiminta vaatii sisällön tiedekuntien puolelta. Alumnitoiminta sai al-kunsa alumnien tarpeista ja kiinnostuksesta, ei yliopiston johtamana prosessina. Näin on tapahtunut myös laitostasolla. Helsingin yliopiston kaltaisessa isossa ja monialaisessa yliopistossa alumnikunta on suuri, eikä heitä voi yrittää tavoittaa samalla viestillä. Tavoittelemme sateenvarjomallia, jossa alumneilla on tiettyjä yhteisiä asioita ja lisäksi tiedekuntatasolla omaa toimintaa.

imD Oppiminen ja verkostoituminen ovat avainasioita. IMD näkee alumniverkoston platformina � tapana pitää yhteyttä ja jakaa kokemuksia, sekä Internetin väli-tyksellä että tapahtumissa paikan päällä. Suurin osa alumneista suosii paikallista opetusta jossain tietyssä maassa tai alueella maailmanlaajuisesti.

Alumneilla on mahdollisuus laajentaa henkilökohtaista ja ammatillista verkos-toaan IMD Alumni Networkin kautta. Verkosto on siis arvokas voimavara lii-ketoiminnan näkökulmasta.

ktH Tärkeintä on, että on jotain mitä tarjota alumneilla � mitä he saavat toiminnasta? Palautteen saaminen ja urakertomukset ovat myös tärkeitä yliopiston kehitys- ja markkinointitoiminnalle. Eri alumniryhmillä (vastavalmistuneet, eläkeikäiset ym.) ovat erilaiset kiinnostuksen kohteet.

Alumnitoiminnan näkyvyys opiskelijoiden keskuudessa on tärkeää ja KTH:lla esimerkiksi kaikki uudet työpaikkailmoitukset ovat myös opiskelijoiden nähtä-vissä. Teemme yhteistyötä yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kanssa uusien nuorille alumneille suunnattujen palveluiden luomiseksi.

LiVerpooL

uniVersitYAlumnisuhteissa tärkeintä on viestintä. Aalto-yliopisto on onnekkaassa asemas-sa, jos se huomioi alumniasiat strategiassaan alusta lähtien. Tätä voisi pitää par-haana käytäntönä, koska monet yliopistot joutuvat näkemään suuren vaivan suhteiden uudelleen luomiseen.

Täytyy miettiä, millainen paikka yliopistolla on alumnin elämässä. Yliopisto on kasvattaja ja voi auttaa heitä edistämään uriaan. Alumnitoiminta on parhaimmil-laan monimuotoista � tuutorointia, yhteydenpitoa kavereihin, jatkuvaa henki-lökohtaista ja ammatillista kehitystä, yliopiston markkinointia ja opiskelijoiden rekrytointia, sekä tutkimusyhteistyötä. Alumnit voidaan mobilisoida yliopiston puolestapuhujiksi ja suosittelijoiksi. On tärkeää, että alumnilla on �lämpimiä� tunteita yliopistoa kohtaan.

Uuden varakanslerin myötä Liverpool University on suhtautunut proaktiivi-semmin alumnitoimintaan viimeisen viiden vuoden aikana. Alumnisuhteiden kehittämisen potentiaalin on tunnistettu. Yliopiston johdon päätös ja sitoutu-minen mahdollistivat kehityksen.

1 . miKä on olennAistA AlumnitoiminnAssA?

2 . montAKo AlumniA yliopistollA on? KuinKA AKtiivisiA he ovAt? miten AKtiivisuuttA mitAtAAn?

tkk TKK:lta on kaiken kaikkiaan valmistunut noin 40 000 kasvattia. TKK:n alum-niyhteisöön, PoliAlumniin, liittyneitä jäseniä on yli 11 000. Alumniverkosto-palvelun käyttäjiä näistä on noin 7 000 alumnia ja PoliAlumni �tiedotteen tilaa-jia noin 6 700. Kaikki jäsenemme liittyvät itse yhteisön jäseneksi, ja sen jälkeen määrittävät miten ovat kiinnostuneita osallistumaan alumnitoimintaan, ja mitä palveluja haluavat käyttää. Näitä he voivat tietysti muuttaa myös jälkeenpäin.

TKK:n alumnit ovat erittäin aktiivisia ja osallistuvat mielellään monenlaiseen toimintaan, muun muassa tilaisuuksissa puhujina. Mentorina toimimisesta kiin-nostuneita on yli 1 000 alumnia tietokannassamme. Myös TKK 100 -alumnijuh-laan osallistui yli 1 000 alumnia.

Aktiivisuutta mitataan muun muassa kaksi kertaa vuodessa tehdystä tietokanta-raportista, josta seuraamme alumniverkoston sisäänkirjautumisia, uusien jäsen-ten määrää, kontaktipyyntöjä, tiedotteiden tilausmääriä, tietojen päivitystä sekä tilaisuuksiin osallistumista. Lisäksi kaikenlainen aktiivisuus ja kontaktit kirja-taan ylös tietokantaan ja ns. aktiivisten alumnien VIP-listaa ylläpidetään.

Hse 9 200 rekisteröitynyttä (24 000 valmistunutta vuodesta 1911 lähtien). Alumni-viestintä tavoittaa noin 9 000. Useimmilla vuosikursseilla on aktiivinen juhlatoi-mikunta, mentorointiin osallistuu joka vuosi noin 40 alumnia, tohtori- ja yrit-täjäalumniverkostoissa on noin 200 alumnia. Lisäksi yli 2000 alumnia osallistuu tilaisuuksiin vuosittain. Aktiivisuutta mitataan osallistumisella toimintaan.

taik TaiKilla on noin 1 700 rekisteröitynyttä alumnia. Aktiivisuutta mitataan pää-asiassa osoitetietojen ajantasaisuudella. Alumnit päivittävät postiosoitteitaan melko aktiivisesti niiden muuttuessa. Sähköpostitse tavoitetaan noin puolet alumneista. Sähköpostiosoitteen muutoksista ilmoitetaan hitaammin, eikä iäk-käimmillä alumneilla yleisesti ole sähköpostia käytössään.

2 . montAKo AlumniA yliopistollA on? KuinKA AKtiivisiA he ovAt? miten AKtiivisuuttA mitAtAAn?

HeLsinGin YLiopisto

Helsingin yliopiston alumniyhdistys on yliopiston toiminnasta itsenäinen, re-kisteröitynyt yhdistys. Se perustettiin vuonna 1990, jolloin se oli alun perin Hel-singin yliopiston seniorit ry. Heillä on noin 2 100 jäsentä. Heillä on valtuuskunta sekä hallitus. Hallitus johtaa toimintaa, kun taas valtuuskunta on korkeamman profiilin ryhmä, joka vastaa toiminnan suuremmista linjoista. Yhdistyksen 30 euron vuosimaksua vastaan alumni saa jäsenetuina muun muassa Yliopisto-leh-den ja jäsenkirjeen kahdesti vuodessa. Vuosimaksun maksaminen kertoo sitou-tumisesta ja aktiivisuudesta.

Lisäksi yliopistolla on ilmainen sähköinen jäsenrekisteri/verkosto, johon toi-vomme kaikkien alumnien liittyvän. Sitä kautta välitämme sähköistä uutiskir-jettä neljää kertaa vuodessa. Verkostoon kuuluu 4 500 alumnia eli vain pieni osa yliopiston 175 000 alumnista. Nykyinen tietokantajärjestelmä antaa tietoja, joita seuraamme aktiivisesti, muun muassa siitä monta kertaa on järjestelmään on kir-jauduttu sisään, muutettu profiilia, kuinka monta kontaktia alumneilla on ym.

Vähitellen tietoisuus alumnitoiminnasta yliopiston sisällä on kehittymässä, pit-kälti sitä myötä, että yliopiston johto on tarpeeksi kauan puhunut asiasta. Yli-opistolla on paljon erilaista alumneille suunnattua toimintaa, mutta ei ole tarkkaa tietoa, kuinka suuren osan alumneista toiminta tavoittaa. Tietyillä laitoksilla ja osakunnilla sekä ylioppilaskunnan vanhoilla aktiivijäsenillä on alumnitoimintaa. He toimivat itsenäisesti ja me emme kilpaile keskenään. Esimerkiksi osakuntien senioritoiminta alkoi jo ennen toista maailmansotaa eli heillä on pitkät perinteet. Alumnitiimillä ei ole tarvetta pyrkiä ohjaamaan tätä toimintaa.

Yliopiston tapahtumakalenteria ja alumnirekisterin tapahtumakalenteria ei tois-taiseksi ole linkitetty keskenään eli tarkkaa tietoa alumnien osallistumisesta yli-opiston tapahtumiin ei ole saatavilla. Lisäksi esimerkiksi Studia Generalia- lu-ennoille osallistujat ovat lähinnä alumneja, mutta koska tilaisuuksiin ei oteta il-moittautumisia, meillä ei ole tilastoja alumnien aktiivisuudesta.

Tällä hetkellä sähköisessä uutiskirjeessä on koko yliopiston uutisia sekä uuti-sia kampuksittain, eli niitä on neljää erilaista. Tämä on järjestetty samalla tavalla kuin koko yliopiston viestintäosasto. Yliopiston viestintäosaston asiantuntemus onkin tässä asiassa tärkeää, ja teemme heidän kanssa hyvää yhteistyötä. Uutis-kirje kehittyy edelleen, mittareita menestykselle ei vielä varsinaisesti ole. Tois-taiseksi 5 000 alumnista vain yksi ihminen on pyytänyt pois listalta. Sähköisillä uutiskirjeillä on vaikutus myös alumnien aktiivisuuteen. Saman tien kuin kirje lähtee, kirjautumisten määrä rekisteriin kasvaa.

2 . montAKo AlumniA yliopistollA on? KuinKA AKtiivisiA he ovAt? miten AKtiivisuuttA mitAtAAn?

imD IMD:n tietokantaan on rekisteröitynyt yli 60 000 alumnia. Alumnit lisätään tie-tokantaan automaattisesti valmistumisen yhteydessä, mutta heillä on mahdolli-suus jättäytyä pois toiminnasta.

Alumnit ovat todella merkittävä maailmanlaajuinen ryhmä, ja monet heistä ovat hyvin korkean profiilin asemissa. Tällä hetkellä noin puolet alumneista on ak-tiivisia jollain tasolla, tarkoittaen, että alumnitiedotteet saavuttavat heidät. Olisi erittäin hyvä saada luotettava mittari aktiivisuudelle.

ktH KTH:lla on noin 60 000 joista 8 500 on alumnitietokannassa (1983 jälkeen val-mistuneita). KTH on yrittänyt parantaa näitä lukuja PR- ja markkinointitoimil-la. Aktiivisuutta mitataan tietokantakirjautumisten määrän, tiedotesähköpostin liitteiden avausprosentin ja tapahtumien osallistumisprosenttien avulla.

LiVerpooL

uniVersitYYliopistolla on noin 150 000 alumnia, joista 90 000 on osoitettavissa ja saavat alumnilehden. Liverpool University kuuluu Russell Group-ryhmään (mukana on myös muun muassa Cambridge, Oxford, Warwick ja Leeds yliopistot). Näi-den yliopistojen alumnikoordinaattorit tapaavat kolme kertaa vuodessa teke-mään toimintansa benchmarking-vertailua. He aloittivat vastikään myös aktii-visuustason mittaamisen asteikkoa käyttäen. Aktiivisuuden mittareina toimivat muun muassa alumnikyselyihin vastaaminen ja lehden tavoittaminen.

3 . miten AlumnitoiminnAn menestystä mitAtAAn?

tkk Alumnitoiminnan menestystä mitataan ja arvioidaan vuosittain erilaisten luku-jen kautta esimerkiksi uusien jäsenten lukumäärällä, mentorointiohjelmaan, ti-laisuuksiin ja tapahtumiin osallistuneiden lukumäärällä sekä yhteydenottojen ja palautteen mukaan. Pyrimme tekemään palautekyselyn aina tapahtumien jäl-keen sekä aina mentorointiohjelman päätyttyä.

Pyrimme myös vertaamaan toimintaamme muiden Suomen yliopistojen alum-nitoimintoihin olemalla mukana kansallisessa alumnitoimijoiden verkostossa ja ohjausryhmässä, pohjoismaisiin yliopistoihin olemalla mukana NARN-verkos-tossa ja seminaareissa sekä Nordic Five Tech �yhteistyössä ja muihin eurooppa-laisiin yliopistoihin osallistumalla CASE-seminaareihin.

Aalto-yliopiston alumnitoiminnan suunnittelua varten olemme tekemässä yh-teistyössä Taikin ja HSE:n kanssa laajaa alumnikyselyä vuoden 2009 aikana.

Hse Osallistumisaktiivisuutta ja tapahtumien määrää seurataan asiakkuudenhallin-tajärjestelmässä. Lisäksi kerätään palautetta tapahtumista. Teemme myös aktii-vista benchmarkkausta muihin yliopistoihin. Jatkossa menestystä mitataan sekä määrällisillä että laadullisilla mittareilla.

taik Alumnitoiminnan menestystä on mitattu alumneille tehdyllä kyselyllä, jossa kartoitettiin alumnien toiveita ja näkemyksiä toiminnan onnistumisesta. Myös alumnien aktiivisuutta voidaan pitää toiminnan menestyksen mittarina. Alum-nit osallistuvat aktiivisesti esimerkiksi erilaisiin korkeakoulun järjestämiin ta-pahtumiin. Liittymisaktiivisuus on niin ikään keskeinen alumnitoiminnan tun-nettavuuden mittari.

3 . miten AlumnitoiminnAn menestystä mitAtAAn?

HeLsinGin YLiopisto

Tavoitettujen ja aktiivisten alumnien määrä on absoluuttinen mittari. Ihmiset, jotka haluavat tavalla tai toisella mukaan osoittavat, että toiminta on kiinnosta-vaa heille. Asenteet ovat kehittymässä ja se käy ilmi myös tiedekuntien edusta-jien kanssa käydyissä keskusteluissa. Monissa laitoksissa on järjestetty tai ollaan järjestämässä tilaisuuksia alumneille.

Koko yliopiston tason alumnitoiminnan sateenvarjomallista puhuessa korostu-vat asiat kuten järjestelmä ja viestien lähettäminen. Kuitenkin varsinaiset tapah-tumat, joissa ihmiset tapaavat, ovat ydinasia. Varainhankinnan puolella voidaan toiminnan menestystä mitata euroina, mutta tämäkään ei ole yksiselitteistä ja raha ei voi olla alumnitoiminnan menestyksen yleismittari. Emme vielä tunne yliopiston alumnitoiminnan kokonaiskuvaa. Tavoite on olla tiedotusyhteydessä kaikkiin yliopiston piirissä oleviin alumnneihin.

Alumnikyselyitä teetetään silloin tällöin. Ongelmallista on, että niiden myötä odotustaso nousee. Alumnit ovat niin heterogeeninen ryhmä, että kaikkien toi-veita ei voida toteuttaa. Kyselyitä on parasta tehdä sitä myötä kun on tarjonta kehittyy, jottei toiminnasta välity huono kuvaa.

imD IMD on kartoittanut alumnien kiinnostuksen kohteita ja preferenssejä kyselyil-lä. Monilla alumneilla on opiskelutaustansa ansiosta pääsy myös muiden bu-siness yliopistojen alumnitoimintaan ja �verkostoihin ja siten koko ryhmälle mahdollisesti hyödyttävään tietoon. On kiinnostava kuulla, mitä alumnipalve-luita he ovat käyttäneet, miten palvelut olivat muotoiltu, mistä he pitivät ja mi-tä palveluita muut verkostot tarjoavat. Esimerkiksi tarjoavatko muut yliopistot etäyhteyden niiden nettitietokantoihin.

ktH Osallistumisprosentit ovat onnistumisen tärkein mittari. Alumnitoimisto ei it-se järjestä paljon toimintaa, vaan tarjoaa tukea ihmisten ja tapahtumapaikkojen löytämiseen, kutsujen lähettämiseen ym. KTH:lla on 20 alumniklubia, jotka toi-mivat vapaaehtoisvoimin. Alumnitoimisto tapaa heitä kahdesti vuodessa. Alum-niorganisaatiota uudelleen järjestetään syksyn 2008 aikana, ja siitä muodostuu uusi yksikkö yliopiston urapalveluiden kanssa.

LiVerpooL

uniVersitYAktiivisuustason mittaukset ja vertailu muihin yliopistoihin ovat menestyksen mittarit. Olemme kehittäneet opiskelijoiden ja laitosten tietoisuutta alumnitoi-minnasta olemalla aktiivisemmin heihin yhteydessä. On tärkeää vakuuttaa aka-teemiset kollegat ja henkilökunta alumnisuhteiden tärkeydestä.

4 . millAiset resurssit AlumnitoiminnAlle jA sen Kehittämiselle on? (henKilöstö, Budjetti, muu)

tkk TKK:lla on lokakuusta 2008 asti työskennellyt kokopäiväisesti kolme henki-löä alumnitoiminnassa sekä yksi osa-aikainen sihteeri. Alumnitoiminnan vuo-sibudjetti on noin 45 000 euroa, joka ei sisällä palkkakustannuksia. Alumnitie-tokantamme sekä alumniverkostopalvelu vie vuositasolla noin puolet budjetis-tamme. Tämän lisäksi alumnipostitukset ja mentorointiohjelma ovat suurimmat kuluerät.

Alakohtaiset alumniklubit- ja yhdistykset eivät pääasiassa saa rahallista tukea yliopistolta vaan he rahoittavat toimintansa muuten ja toimivat pääsääntöisesti vapaaehtoisperiaatteella. Alumnitoiminta toimii TKK:lla osana Innovaatiokes-kusta yhdessä ura- ja rekrytointipalveluiden ja varainhankinnan kanssa.

Hse HSE:n alumnitoiminnan toimijoita ovat seuraavat:

Alumnikoordinaattori, joka on myös CRM-järjestelmän pääkäyttäjä ja • valtakunnallisen alumnitoiminnan verkoston puheenjohtaja.

Viestintäsihteeri, joka työskentelee osa-aikaisesti alumnitoiminnan paris-• sa.

Varainhankintapäällikkö tukee alumnikoordinaattoria strategisessa suun-• nittelussa.

Markkinointi- ja viestintäpäällikkö on yksikön esimies ja alumnihallituk-• sen jäsen.

Alumnihallitus tukee alumnitoimintaa ja tuo esiin alumnien odotuksia ja • tarpeita.

Vuosibudjetti on palkkakulujen lisäksi noin 30 000 euroa vuodessa, minkä lisäksi sidosryhmälehdenpostituksiin kuluu n. 13 000 euroa vuodessa.

taik Taideteollisessa korkeakoulussa alumnitoimintaa koordinoi osa-aikainen alum-nikoordinaattori (noin 10 % viestintäsuunnittelijan työajasta). Alumnitoimin-nan vuosibudjetti 10 000 euroa kuluu pääasiallisesti sidosryhmälehden posti-tuksen kustannuksiin.

4 . millAiset resurssit AlumnitoiminnAlle jA sen Kehittämiselle on? (henKilöstö, Budjetti, muu)

HeLsinGin YLiopisto

Alumnitoiminta on osa yliopiston yhteiskuntasuhteita. Tämä ei ole varsinai-nen toimintayksikkö, mutta pitää sisällään varainhankinnan ja muita toiminto-ja. Tällä hetkellä resurssitilanne on parempi kuin koskaan ja kehittyy edelleen. Yliopiston tasolla alumnitoiminnasta vastaa 1,5 työntekijää. Alumnikoordinaat-torin lisäksi yliopistolla on alumniasiamies, jonka palkka tulee puoliksi alum-niyhdistykseltä, missä hän toimii toiminnanjohtajana. Lisäksi osassa tiedekun-nista on henkilöitä, joiden työnkuvaan kuuluu pienenä osana alumnisuhteiden hallinta. Tiedekuntatasolle on tulossa lisää tällaisia yhteyshenkilöitä ja pyrimme tukemaan laitoksia tässä työssä.

Yliopistotason alumnibudjetti on noin 150 000 euroa mukaan lukien 1,5 henki-lön palkat, tietokantajärjestelmän ja toimintamenot. Alumnikunta on niin suu-ri, että heille on vaikea järjestää omia tapahtumia ja lisäksi yliopistolla on pal-jon alumneille avoimia tapahtumia. Sen vuoksi alumnitiimin työn pääpaino ei ole tapahtumien järjestämisessä eikä siihen kulu paljon rahaa. Edellisen lisäksi alumniyhdistyksellä on oma budjettinsa.

Alumnitoiminnasta tiedotetaan melko satunnaisesti ja vähän opiskelijoille opis-keluvaiheessa. Niillä aloilla, joilla alumnitoiminta on aktiivista, näkyvyys opis-kelijoiden keskuudessa on parempaa. Esimerkiksi valtio-opin johdantokurssilla opiskelijat vierailevat yrityksissä, joissa on saman alan ihmisiä töissä ja tekevät siitä raportin. Tällainen toiminta tekee opiskelijoille alusta asti selväksi että ”te olette osa tätä yhteisöä ja tulette kuulumaan siihen elinikäisesti”. Samantyyppi-siä käytäntöjä on muuallakin lisääntyvissä määrin.

imD IMD:n alumnitoiminnalla on kolme työntekijää - kaksi kokoaikaista ja yksi osa-aikainen. Alumnitoiminnan vuosibudjetti on >200 000 Sveitsin frangia (≈121 000 euroa). Alumnit ovat perustaneet 48 klubia. Nämä ovat itsenäisiä kokonai-suuksia, jotka eivät saa rahallista tukea yliopistolta vaan järjestävät omia tapah-tumiaan.

Alumnitoiminnasta on kehittymässä integroidumpi osa yliopiston strategia pro-sessia. IMD sai uuden presidentin syksyllä 2008, ja uusi alumnitoiminnan huo-mioiva strategia on työn alla.

ktH Alumnitoimisto on osa yliopiston Corporate Affairs-osastoa. KTH:lla on alum-nipuolella 3,5 työntekijää. Uusia lisäyksiä ovat olleet virka markkinointipuolel-la ja yhteistyö varainhankinnan kanssa. Vuosibudjetti on noin 1 500 000 SEK (160 000 euroa).

4 . millAiset resurssit AlumnitoiminnAlle jA sen Kehittämiselle on? (henKilöstö, Budjetti, muu)

LiVerpooL

uniVersitLiverpool Universitylla on iso tiimi, mutta ihmisiä ei ole koskaan tarpeeksi. Kun uusi hanke aloitetaan, tehdään esitutkimus. Jos se osoittaa, että toimintaa kan-nattaa jatkaa, uudesta hankkeesta tulee ydintoimintaa, mikä yleensä vaatii uuden työntekijän johtamaan sitä. Yksi tiimin avaintehtävistä on tiedonhallinta.

Klubit ja toimikunnat koostuvat vapaaehtoisista. Yliopiston uusi corporate plan on pohjana alumnitoiminnan uuden mission, vision ja strategian laatimiselle. Nämä keskittyvät alumnien määrän kasvattamiseen ja vuorovaikutuksen laa-dun kehittämiseen.

Alumnisuhde-tiimissä on kahdeksan henkeä. Työskentelemme kuusihenkisen development teamin kanssa. Vuotuinen budjetti on noin £5 per alumni. Suurin yksittäinen kustannuserä on alumnilehti joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja postitetaan 90 000 lukijalle (£1/alumni). Vastavalmistuneet saavat yliopiston alumnipinssin. Arvioimme jatkuvasti parasta tapaa käyttää budjetti. Suurin osa tapahtumista on joko yliopiston subventoimia tai alumneille ilmaisia. Tavoit-teemme on saada tapahtumista omavaraisia.

5 . AAlto-yliopisto on suunnitteluvAiheessA . mitKä ovAt mie-lestänne Kolme tärKeintä AvAintA AlumnitoiminnAn menestyK-seen?

tkk Monipuolinen ja toimiva Aalto-yliopiston toimijoiden yhteinen tietokanta • ja alumniverkostopalvelu (tämä on meillä tavoitteena yhdistää ensimmäis-ten toimintojen joukossa).

Vaiheittainen integraatio yhteiseksi Aalto-yliopiston alumnitoiminnaksi • kunnioittaen eri korkeakoulujen historiaa, kulttuureja ja toimintatapoja aluksi säilyttäen korkeakoulukohtaiset �alumniklubit� ja tarjoten lisäpal-veluita sekä yhteistapahtumia Aalto-yliopiston alumnitoiminnan nimissä kaikille alumneille.

Alumnitoiminnan strateginen ja tavoitteellinen hyödyntäminen ja ymmär-• täminen läpi koko korkeakoulun sekä alumnien tarpeisiin ja odotuksiin vastaaminen laadukkailla ja ainutlaatuisilla palveluilla sekä alumnitoimin-nalla (perustuen tarpeiden kartoitukseen, joka on tehtävä mahdollisimman pian yhteisellä alumnikyselyllä kaikille Aalto-yliopiston alumneille).

Hse Synergia kolmen yliopiston alumnitoiminnassa, mutta toisaalta jokaisen • yliopiston kasvattien alumni-identiteetin vaaliminen.

Alumnitoiminnan tarjoama mahdollisuus monialaiseen verkostoitumiseen • ja opiskelijakontakteihin.

Fokusointi olennaiseen palvelutarjontaan. Alumnitoiminta pitää pystyä • siirtämään aivan uudelle tasolle yhteismitalliseksi parhaiden kansainvälis-ten toimijoiden kanssa ja on taattava lisäresurssit niiden laadukkaaseen yl-läpitoon. Kyse on siis alumnitoiminnan organisoinnista ja ymmärryksestä, että toiminta on strategisesti tärkeää.

taik Positiivisen yhteishengen ja yhteisöllisyyden luominen yliopiston ja sen • alumnien välille ottamalla alumnikunta aktiivisesti mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

Alumnitoiminnan strategian määrittely ja johdonmukainen toteuttaminen, • sekä toiminnan onnistumisen aktiivinen seuranta.

Toiminnan vahva resursointi ja teknisten välineiden, kuten asiakasrekiste-• rien ja verkostoitumisalustojen kehittäminen.

HeLsinGin YLiopisto

Aalto-yliopistolla on edessään mielenkiintoinen vaihe, sillä alumnien vanhat identiteetit ovat vahvoina erityisesti muutosvaiheessa. Tasapainottelu uuden ja vanhojen yliopistojen välillä tulee olemaan käytännössä haastavaa. Pakotetaan-ko alumnit uuden yliopiston alumneiksi? Tilanteessa tarvitaan uusi, yhtenäinen viesti kaikille ja johtajuutta. Johtajuuden on tultava yliopiston puolelta, mutta alumnit on tärkeä ottaa mukaan kehitysprosessiin. Täytyy yrittää välttää taiste-lu asioiden omistajuudesta ja luoda yhteinen visio ja toimintamallit yhteistyös-sä alumnien kanssa.

5 . AAlto-yliopisto on suunnitteluvAiheessA . mitKä ovAt mie-lestänne Kolme tärKeintä AvAintA AlumnitoiminnAn menestyK-seen?

imD Logistiset asiat on tärkeä huomioida. Tietokanta kannattaa laittaa kuntoon • heti alussa. Yhteisen tietoteknisen alustan rakentaminen on tärkeä. Tasai-nen, systemaattinen ja laadukas tietojenhallinta on avainroolissa. Amma-tilliset ja yhteystiedot ovat tietokannan ensisijainen tarkoitus ja sen tulisi olla erillään Facebookista, LinkedInistä ym. julkisista yhteisöistä.

Alumneihin tulee olla säännöllinen kontakti, mutta vain silloin kun on oi-• keasti tietoa, jota välittää. Alumnilehti on kiva idea, mutta sillä tulee olla hyödyllistä sisältöä.

Tavoitteiden määrittely. Miksi alumnitoimintaa järjestetään? Ihmiset me-• nettävät mielenkiinnon nopeasti ja uusia asioita pitää esitellä säännöllises-ti. Näillä voidaan lujittaa alumnien suhdetta yliopistoon. Pitää korostaa, miten alumni voi hyötyä poikkitieteellisestä ympäristöstä.

ktH Yliopiston, etenkin rehtorin, strateginen tuki toiminnan kehittämiselle.•

Ainutlaatuinen tarjonta alumneille. Alumnitoiminnan missio tulee mää-• ritellä kyselyjen ja markkinointitutkimuksen avulla, ja se täytyy viestiä alumneille selkeästi.

Toimiva tietokanta ja mahdollisuus segmentoida alumneja heidän työtaus-• tan, yhteydenpidon aktiivisuuden ym. mukaan. Tämä mahdollistaa viestien kohdentamisen oikealle yhteisölle alumnikunnan keskuudessa.

LiVerpooL

uniVersitYOikea tiimi alumnitoimistossa. •

Yliopiston tuki. •

Raha. Tärkeämpää on kuitenkin se, että yliopiston johto vahvistaa alum-• nitoimiston roolia selkeällä viestinnällä.

Markkinatutkimus, joka on sekä kehitystyöhön käytetyn ajan oikeutta-• misperusta että indikaattori siitä mihin kannattaa keskittyä jatkossa.

Liverpool Universityllä on alumneja monelta eri alalta � heidät täytyy segmen-toida ja tutkia. Kehitystyö vaatii sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tietoa � kyselyjä kartoittamaan etujen ja palvelujen tärkeysjärjestystä, ja alumneja kiin-nostavia aiheita. Lisäksi tarvitaan fokusryhmähaastatteluja, jotka mahdollistavat syventymisen tärkeisiin kysymyksiin.

KAKsitoistA AsKeltAAAlto- yliopistonAlumnitoiminnAlle-ideoitA AlumnitoiminnAnKehittämiseen

toimittanut krista kauppinen