Sosiaalityö ja toimeentulotuen Kela-siirto

Sosiaalityö ja toimeentulotuen Kela-siirto

Pekka Karjalainen, erikoistutkija

Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö

8.9.2015

01.05.2023 Pekka Karjalainen 2

Sosiaalityön ”uudelleen ajattelu” eli esityksen 7 teemaa

1. Miksi Figaro oli suosittu parturi ja hänen työnsä laadukasta?

2. Iso kuva

3. Toimeentulotuen Kela-siirto

4. Mahdollisuuksia ja uhkia

5. Sosiaalityön periaatteet

6. Sosiaalityön metodeista ja orientaatioista

7. Väistämättömiä kysymyksiä ja väittämiä


Miksi Figaro oli suosittu parturi ja hänen työnsä laadukasta? 1. Ammattitaito (partakoneen terät, kammat ja sakset tottelivat Figaroa, jolla oli kiistaton osaaminen).

2. Saatavuus (Figaro saapui liikkeeseensä aina auringon nousun aikaan ja julisti, että oli saatavilla aina, päivin ja öin).

3. Responsiivisuus (kasvavien asiakasjonojen uuvuttamanakin Figaro pyrki aina joustamaan palvellakseen kaikkia hänen palvelujaan tarvitsevia).

4. Empaattisuus ( Figaro pyrki aina eläytymään ja samastumaan).

5. Kohteliaisuus (hyvät sosiaaliset taidot ja kommunikatiivisuus auttoivat menestymään).

6. Löydettävyys (Figaron liikettä ei voinut olla löytämättä: keskeinen sijainti, selvät kyltit jne.).

7. ”Maine” (hänestä ei ollut pahaa sanottavaa, vaan hänellä oli positiivinen imago).

8. Luotettavuus (ylitsevuotava).

Lähde: Barda 1977; Jalava & Virtanen 1998.


Iso kuva• SOTE• Sosiaalihuoltolaki (mm. kokonaisvaltainen hyvinvoinnin tukeminen,

rakenteellinen työ, sosiaalinen kuntoutus, monialainen yhteistyö palvelutarpeen arviointi, asiakassuunnitelmat)

• Toimeentulotuen Kela-siirto• Toimeentulotukea koskevan lain kokonaisuudistus?• Tietojärjestelmien kehittyminen?• Ammattihenkilölaki (2016)


Toimeentulotuen Kela-siirtoToimeentulotuen uudistamista selvittänyt työryhmä (STM raportteja ja muistioita 2015:28):• Perustoimeentulotuki Kelan myönnettäväksi ja maksettavaksi 2017• Merkittävä rakenteellinen uudistus tarvitaan lisäksi toimeentulotukilain

kokonaisuudistus • Uudistettava eri hallinnonalojen käytäntöjä siten, ettei viimesijaiseen

toimeentulotukeen valu sinne kuulumattomia kustannuksia• Asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen kohdennettu korottaminen vähentäisi

tehokkaasti asumisenoihin tarvittavaa toimeentulotukea• Sellaiset nykyään täydentävänä myönnettävät menolajit, jotka eivät edellytä

palvelutarvearviota tai sosiaalihuollollista tarveharkintaa osaksi perustoimeentulotukea

• Kuntien myöntämä ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki yhdeksi sosiaalihuollon taloudelliseksi tueksi. Osaksi tavoitteellista sosiaalityötä.


Mitä merkitsee sosiaalityölle ja -ohjaukselle & asiakkaille?

Mahdollisuuksia Uhkia

Sosiaalityön tehtävän kirkastuminen (sosiaalityön ideaali)

Sosiaalityö ei kykene profiloitumaan

Tehtävärakenteiden selkiytyminen Kilpailu tehtäväalueilla

Asiakkaat saavat toimeentulotuen sosiaalityön palvelut nopeammin&parempina

Asiakkaat kärsivät työn- ja vastuunjaon epäselvyyksistä

Byrokratia vähenee Byrokratia lisääntyy

Tehostettua sosiaalityötä sitä tarvitseville menetelmät kehittyvät, vaikuttava sosiaalityö

Asiakasvalikointi ja (palvelu)ohjaus ei toimi:Interventiot ja niistä hyötyvät eivät kohtaa

Vihdoin yhteisötyötä ja rakenteellista työtä, lähityötä, yhdyskuntatyötä?

Byrokratiatyön toimistoperinne jatkuu (lankapuhelinkulttuuri)

Sosiaalityön yhteiskuntasuhde kehittyy Sosiaalityötä ei tunnisteta kumppanina


Mitä sitten?• Suuria rakenteellisia muutoksia - sosiaalityö paikallista lähipalvelua• Miten paljon voidaan sälyttää sosiaalityön itsensä ja oman sisällöllisen

uudistumisen vastuulle?• Miten paljon kyse on yksilötason ominaisuuksista (vrt. parturi Figaro) ja

toisaalta rakenteellisista olosuhdetekijöistä?• Kysymys kuitenkin

– Organisoinnista, johtamisesta ja työnjaosta– Verkostosuhteista ja kumppanuuksista– Osaamisesta / sosiaalityön metodista / orientaatioista


Sosiaalityön metodista (Eskola & Viheriäranta 1982)

• Sunesson 1981: sosiaalityöntekijät eivät toimi metodisesti, vaan järjestelmäkeskeisesti

• Kysymys metodista sisältää pohdinnan sosiaalityön sisällöstä, luonteesta ja omaleimaisuudesta

• Järjestelmällinen menettelytapa jonkin päämäärän saavuttamiseksi tavoitteita asettamalla

• Sosiaalityön päämäärä:1. Sosiaalityöntekijän väliintuloa/puuttumista vaatineen häiriön poistamista

asiakkaan ongelmatilanteesta2. Asiakkaan elämisen mahdollisuuksien turvaaminen sosiaalipolitiikan

standardien mukaiseksi – yhteiskunnan resurssijärjestelmät hänen käyttöönsä3. Asiakkaan aktivoiminen ongelmansa ratkaisemiseen, toimintakyvyn

turvaaminen


• Ihminen mielletään osana ympäristöään• Sosiaalityö toteuttaa yhteiskuntapoliittista tehtävää• Olipa lähtökohtana yhteinen tai yksilöllinen hyvä, on sosiaalityön tarkasteltava toista

suhteessa toiseen• Sosiaalityöntekijä joutuu tekemään väliintulon, kun ihminen on joutunut

häiriötilanteeseen ympäristönsä kanssa• Ongelmana ei ole ihminen vaan tilanne• Kohteena ei ole asiakas, vaan tämän toiminta• Asiakas on yhteistyökumppani• Ihmisen ja ympäristön suhde on dialektinen


Sosiaalityön periaatteet• Kohtaamisen periaate• Dialogisuuden periaate• Tukemisen ja vahvistamisen periaate (empowerment)• Asianajon periaate (advocasy)• Jalkautumisen periaate• Ei-byrokraattisuuden periaate• Tavoitteellisuuden ja vaikuttavuuden periaate


Sosiaalityö työorientaatioina

Ennalta ehkäisy ja varhainen

puuttuminen

Organisointi ikä-ja väestöryhmä-perusteisesti

Rakenteellinen sosiaalityö

Yhteisötyö

Kuntouttava sosiaalityö

Työorientaatiot

Organisointi ilmiöpohjaisesti

Karjalainen & Sarvimäki 2005


Monen osaajan tekemä hyvä aikuissosiaalityö • Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä 2015 -toimenpideohjelmassa (Karjalainen

& Sarvimäki 2005) esitettiin, että vuonna 2015 sosiaalityö on aidosti monialainen professio. Mitä tällä tarkoitimme?

• Sosiaalityössä toimii usean eri koulutuksen saaneita ja eri ammattinimikkeillä toimivia osaajia.

• Uudenmuotoinen professio, joka tietoisesti siirtyy reaktiivisesta, hyvinvointivaltion järjestelmissä toimivan sosiaalityön profiilista kohti ehkäisevää, vahvistavaa, vaikuttavaa ja kumppanuusperustaisesti toimivaa työorientaatiota.

• Sosiaalityö kehittyy asiakkaiden tarpeista ja työntekijöiden osaamisesta käsin • Yksittäisten menetelmien sijasta osaaminen ymmärretään laajempina

työorientaatioina


• Tarvitsemme käsitteiden määrittämistä; puhumme moniammatillisuudesta, vaikuttavuudesta, sosiaalisesta kuntoutuksesta, kuntouttavasta sosiaalityöstä jne.

• Mikä ideaalia, ”oikeaa sosiaalityötä” määrittää? Asiakaslähtöisyys, jalkautuva työote, kuntouttava työ, empowerment, yhteisötyö, rakenteellinen työ, arvostava dialoginen kohtaaminen?

• Ovatko sosiaalityön nykykäytännöt kuvattavissa noin? Onko meillä kuilu ideaalimallin ja todellisten työkäytäntöjen välillä? Miksi?

• Mikä työkäytäntöjämme rajoittaa, jos näemme ja tiedämme miten sosiaalityötä tulee tehdä?

• Sosiaalityössä tavoitellaan muutosta osallisen elämässä, joka on työskentelyn lähtökohta – vai onko (vrt. työn organisoituminen: lait, paikallinen organisoiminen, ns. toimistokäytännöt, kiire, resurssit)?

• Muutokset osallisen elämän eri osa-alueilla ovat myös vaikuttavuusajattelun ja vaikuttavuuden mittaaminen lähtökohtia

• Tavoitellut muutokset eivät toteudu vain sosiaalityön itsensä keinoin tai toimistossa istuen. Muutoksen ja vaikutusten tavoittelun näkökulmasta tarvitsemme työkäytäntöjen selkiyttämistä sekä teoreettista viitekehystä.


• Millaisin orientaatioin yhteistyötä hiotaan: millaisin osaamisin, miten asiakkuudet määritetään, miten toimintaympäristöt huomioidaan, mitä ovat olosuhdetekijät jne.

• Harkinnanvarainen (sosiaalihuollollinen) toimeentulotuki työvälineeksi myös sosiaalityö nähtävä osana integroituvaa palvelujärjestelmää

• Palveluprosessien jatkuvuuden kehittäminen (mm. Kelan, työhallinnon ja terveydenhuollon kanssa)

• Asiakasvalikoinnin periaatteet selkeiksi ja avoimiksi• Joustavammin ja vaikuttavammin eri ympäristöissä ja palvelujen rajapinnoilla.

Vahvalla toimijuudella voidaan vaikuttaa laajempiin rakenteisiin.• Määrittelyn kohteeksi sosiaalityön yhteiskuntasuhde eli suhde muihin mahdollisiin

toimijoihin yhteisölliset ja rakenteelliset näkökulmat. Työn kohderyhmät laajenevat.


Väistämättömiä kysymyksiä ja väittämiä• Sosiaalityön paikka tulevaisuudessa?

• Toimeentulon vajaus köyhyys sosiaalinen syrjäytyminen?

• Mitä voimme oppia menneestä, mikä toimii nyt, mikä tulevassa?

• Yhdyskuntatyö / yhteisö- ja rakenteellinen työ olivat niin paljon aikaansa edellä, että orientaatiosta riittää vielä ammennettavaa.

• Sosiaalityö perustuu luottamukseen, ei kilpailuun.

• Ei tule tehdä vain mitä laki tai byrokratiatyön perinne edellyttää, vaan se, mitä sosiaalityön täytyy tehdä.

• Onko visiota? Näkemystä, järkeilyä sosiaalityön suunnasta?

• Onko meillä intellektuaalista päättelykykyä tutkimustietoon ja kokemukseen pohjautuen?

• Muutos voi vaatia radikaalia sosiaalityön eetosta – kriittisen sosiaalityön traditio

• Vaikuttavuus & tiedon muodostaminen ja hallinta

• Vaikuttavuuden dialoginen arviointi (osallisuuden periaate).

• Sosiaalityöhön liittyvä (kunta)päätöksenteko ja sen uudistaminen.

Economy & Finance

Sosiaalityö ja toimeentulotuen Kela-siirto