Tulevaisuuden koulu – Opettajuus muutoksessa
Ulla Ilomäki-Keisala OPStuki 2016, koulutuskoordinaattori
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu [email protected]
040-1898959
Ulla Ilomäki-Keisala
OPStuki 2016 –työpajan 3 sisällöt Tulevaisuuden koulu – Opettajuus muutoksessa
• Opettajan rooli ja muuttuva tehtävänkuva
• Hyvä opettaminen
• Kodin ja koulun välinen yhteistyö
• Yhteistyökumppanit ja sidosryhmät mukana opetussuunnitelmatyössä
Ulla Ilomäki-Keisala
Todaysmeet.com
• Avaan selain.
• todaysmeet.com/_________________
• Kirjoita nimesi tai lempinimesi.
> Join
• Kirjoita viestisi (esim. ajatus, idea, kommentti, kysymys tms.)
> Say
Ulla Ilomäki-Keisala
TERVETULOA TYÖPAJAAN 3!
1. Mitä vaiheita opettajuuteesi on liittynyt urasi aikana?
2. Miten opettajuutesi on muuttunut urasi aikana?
3. Mikä on muuttanut opettajuuttasi eniten?
4. Mikä on muuttanut opettamistasi urasi aikana eniten?
Ulla Ilomäki-Keisala
OPETTAJAN ROOLI JA MUUTTUVA TEHTÄVÄNKUVA
Ulla Ilomäki-Keisala
”PUHUVA KYNÄ” (1)
• Neljä henkilöä / ryhmä
• Yksi minuutti / henkilö
• Missä rooleissa olet opettajana päivittäin?
- Missä rooleissa olet useimmiten?
- Mikä rooleista on mieluisin?
- Mikä rooleista on epämieluisin tai haastavin?
(Heli Lepistö)
Ulla Ilomäki-Keisala
OPETTAJAN ROOLEJA
• opettaja
• kasvattaja
• ohjaaja
• kannustaja
• auttaja
• mahdollistaja
• asiantuntija
• kasvatuskumppani
• yhteistyökumppani
• kollega
• alainen
• jne.
Ulla Ilomäki-Keisala
”PUHUVA KYNÄ” (2)
• Neljä henkilöä / ryhmä • Yksi minuutti / henkilö • Mitä työtehtäviä teet päivittäin? - Mitkä työtehtävät toistuvat päivittäin? - Mitkä tehtävät ovat Sinulle
mieluisia tai soveltuvia? - Mitkä tehtävät ovat Sinulle haastavia? - Mitä työtehtäviä teet yhdessä jonkun
toisen opettajan tai tiimin kanssa?
Ulla Ilomäki-Keisala
OPETTAJAN TEHTÄVISTÄ
1. Oman opetuksen suunnittelu
2. Yhteistyö – opettajan työ muiden kansssa
3. Eettinen sitoutuminen opetusammattiin
4. Oppilaiden erilaisuus ja heidän valmentamisensa tulevaisuutta varten
5. Opettajien oma ammatillinen kasvu ja oppiminen
(Hannele Niemi)
Ulla Ilomäki-Keisala
OPETTAJAN TEHTÄVISTÄ • Mikä on opettajan tärkein tehtävä?
• Miten maailmassa ja yhteiskunnassamme tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan opettajan tehtäviin?
• Jääkö opetuksen suunnittelulle ja opettamiselle tarpeeksi aikaa?
• Miten uusi opetussuunnitelma 2016 muuttaa tai vaikuttaa opettajan rooliin, tehtäviin ja tehtävänkuvaan tulevaisuudessa?
Ulla Ilomäki-Keisala
OPETTAJAN MUUTTUVA TEHTÄVÄNKUVA (1)
• Toimintatapojen ja koulun toimintakulttuurin uudelleen ajattelua, suunnittelua ja käytänteiden toteutusta
• Yksintekemisen kulttuurista yhdessä tekemiseen niin
opetus- kuin kasvatustyössä
- suunnittelu, toteutus ja arviointi - moniammatillinen yhteistyö - eri oppiaineita opettavien opettajien yhteistyö - samanaikaisopetus, tiimityö jne.
• Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä uusien toiminta- ja työskentelytapojen kehittäminen
- vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutuksen määrä - ajan ja työtehtävien hallinta
Ulla Ilomäki-Keisala
OPETTAJAN MUUTTUVA TEHTÄVÄNKUVA (2)
• Yhteistyön lisääntyminen koulun ulkopuolisten tahojen kanssa - asiantuntijatehtävät
• Oppimisympäristöjen ja sosiaalisen median tuomat muutokset - oppimateriaalien jakaminen, kierrättäminen ja kehittely
• Työtehtävien jakaminen ja kierrättäminen oppivassa yhteisössä - vaatimukset ja haasteet > mielekkyys > työmotivaatio > ajankäyttö
• Opettajien ja muun henkilökunnan vahvuuksien ymmärtäminen ja hyödyntäminen
- niin opetus-, kasvatus- kuin koulun kehittämistyössä
Ulla Ilomäki-Keisala
”PUHUVA KYNÄ” (3)
• Neljä henkilöä / ryhmä
• Yksi minuutti / henkilö
• Miten määrittelisitte käsitteen opettajuus?
- Mitä opettajuus on?
- Mihin suuntaan opettajuus kehittyy?
- Miten opettajan työ ja opettajuus hahmotetaan koulun ulkopuolelta katsottuna?
Ulla Ilomäki-Keisala
OPETTAJUUDEN KEHITTYMISESTÄ Opettajuuden kehittyminen kohti vuotta 2010
• 1960-luku Sosiaalistaja/kansankynttilä
• 1970-luku Hyvän opetustaidon omaaja
• 1980-luku Asiantuntija
• 1990-luku Reflektoiva tutkija
• 2000-luku Yhteiskunnallinen vaikuttaja
Eettisesti näkemyksellinen ja aktiivinen yhteiskunnan kehittäjä (Olli Luukkainen)
Opettajuuden kehittyminen kohti vuosia 2020–2030?
Ulla Ilomäki-Keisala
OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030 –BAROMETRI
• Opetushallituksen, Otavan opiston, Turun yliopiston • Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sekä Demos ry:n • yhdessä toteuttama Delfoi-barometri: • Käynnistyi perusopetusta koskevana 2010 vuoden alusta • Laajentui koskemaan myös lukiota keväällä 2011 • Kaksi paneelia, n. 30 panelistia kummassakin, yhteensä 77
asiantuntijaa • Sisäpaneeli: opetusalan asiantuntijat, opettajat, oppimisen tutkijat ja
virkamiehet • Ulkopaneeli: yritysjohtajat, päättäjät, tutkijat, kansalaisjärjestöjen
edustajat jne. • Julkaisu: Linturi, H. & A. Rubin: Toinen koulu, toinen maailma;
Oppimisen tulevaisuus 2030
IRMELI HALINEN Ulla Ilomäki-Keisala
MIKÄ ON DELFOI? • Kyselymenetelmä, jonka avulla saadaan esille asiantuntijoiden
perusteltuja mielipiteitä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista.
• Kutsutuista asiantuntijoista muodostettu paneeli arvioi jonkin määrätyn asiantilan/ ilmiön/ tapahtuman/ kehityskulun tms. tulevaisuutta.
• Luonteeltaan laadullista tutkimusta, mutta erityisesti tietokonepohjainen tekniikka mahdollistaa myös laajat ennustetyyppiset kyselyt (esim. eDelfoi).
• Erityisen käyttökelpoinen tutkittaessa laajoja ilmiöitä, suunniteltuja kehitysmalleja tai sellaisia asioita, jotka ovat poliittisesti tai sosiaalisesti arkaluontoisia tai monitahoisia ja joita on vaikea tarkastella muiden menetelmien avulla.
IRMELI HALINEN Ulla Ilomäki-Keisala
RATKAISTUJA KYSYMYKSIÄ 2030 eli mistä ollaan melko lailla yhtä mieltä
• Tarvitaan monta tapaa oppia ja opettaa
• ilmiöoppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen,
• itseopiskelu, kansalaistoiminnan ja muun kuin kouluoppimisen hyväksilukeminen;
• osaamisen näyttäminen
• Resurssikysymys voidaan ajatella uudella tavalla
• yhteistuottamisen ja jakamisen uudet toimintatavat
• eläkeläiset ja vanhemmat mukaan koulun toimintaan
• tehtävien ja säännösten tiukkojen raja-aitojen murtaminen
• Erilaisuuden huomioonottaminen tärkeää
• yksilölliset tarpeet
• yhteistoiminnallisen oppimisen muodot
• Opettajan tehtävän uudelleenarviointi välttämätöntä
• moniammatillisuuden lisääntyminen
IRMELI HALINEN Ulla Ilomäki-Keisala
DIALOGIT eli ilmiöt, joiden suhteen käsitykset jakautuvat moniksi
tulevaisuuspoluiksi
• Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus • yhteiskunnallisen koheesion säilyttäminen vs. erilaisuuden
kunnioittaminen
• Globalisaation alueelliset seuraukset • fundamentalismi vs. yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen;
esim. kotikoulut, uskonnolliset koulut ym.
• Opetuksen toteuttamisen tavat • perustuvatko ratkaisut teknologiseen kehitykseen, yhteiskunnalliseen
tarpeeseen vai taloudellisiin näkökulmiin?
IRMELI HALINEN Ulla Ilomäki-Keisala
DIALOGIT eli ilmiöt, joiden suhteen käsitykset jakautuvat moniksi
tulevaisuuspoluiksi
• Arviointi • metataidot vs. ainekohtainen osaaminen; näyttö
• koko ikäluokan päättö- ja tulosarviointi, vs. (moni)kansalliset väliarvioinnit
• yksilöllisen osaamisen arviointi vs. ryhmäkohtaiset arviointikäytännöt
• Yleissivistys • opettaja sivistysagenttina, itseohjautuva ja -organisoituva oppija
IRMELI HALINEN Ulla Ilomäki-Keisala
KIISTAKYSYMYKSET eli asiat, joista esitettiin hyvin erilaisia näkemyksiä
• Voiko kukaan muu kuin yksilö oppia?
• tiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, organisaation oppiminen
• Opettajakoulutuksen yhtenäistäminen
• monialaisuus vs. erikoisosaaminen; yhteistyö ja ilmiö-oppiminen vs. asiantuntijuus
• Opetuksen ulkoistaminen, tarve hakea rahoitusta yritysmaailmalta
• keikkaopettajafirmat, etäopetus jne.
• ulkoistettu opetus, eriarvoistuminen
• Englanti oppimisen kieleksi
• moni- vai monokulttuuristuminen?
• Virtuaaliset koulut ja tietoteknologia
• inhimilliset ja kiireettömät kasvokkainsuhteet vs. keinotekoiset virtuaalisuhteet
IRMELI HALINEN Ulla Ilomäki-Keisala
OPETTAJUUDEN KAKSI ULOTTUVUUTTA
Ulla Ilomäki-Keisala
Opettajan orientaatio opettajan tehtävään
Yhteiskunnan edellyttämä orientaatio opettajan tehtävään
(Olli Luukkainen)
MILLAINEN OPETTAJA?
Millainen on opettajan • ihanneminä • normiminä • reaaliminä?
(vrt. Kari Uusikylä)
Missä vaiheessa uraa? • Aloittelija • Edistynyt aloittelija • Pätevä suorittaja • Kokenut suorittaja • Asiantuntija
(Dreyfys&Dreyfys 1986)
Ulla Ilomäki-Keisala
OMA KASVU – NOVIISISTA EKSPERTIKSI Asiantuntija
Kokenut suorittaja
Pätevä suorittaja
Edistynyt aloittelija
Aloittelija (Dreyfys&Dreyfys 1986)
Aloittelija Edistynyt aloittelija Pätevä suorittaja Kokenut suorittaja Asiantuntija
• Mitä aloittelijalla on annettavana kokeneelle opettajalle? Entä mitä kokeneella opettajalla on annettavana aloittelijalle?
> vrt. ops-työ
(vrt. Hannele Niemi)
Ulla Ilomäki-Keisala
EKSPERTISTÄ NOVIISIKSI? Asiantuntija
Kokenut suorittaja
Pätevä suorittaja
Edistynyt aloittelija
Aloittelija (Dreyfys&Dreyfys 1986)
• Milloin ja missä tilanteissa kokenut suorittaja tai asiantuntija voi joutua aloittelijan rooliin?
• Mitä yhteistyöllä saadaan aikaiseksi työyhteisössä? >
vrt. esimerkiksi tietoteknologinen osaaminen, uudet työtavat jne.
> vrt. sisäinen täydennyskoulutus
> vrt. pedagoginen johtaminen, henkilöstö- ja muutosjohtaminen
Ulla Ilomäki-Keisala
OPETTAJUUDESSA KEHITTYMINEN
Opettajan työ on elinikäinen kehitysprosessi: 1. Opettajankoulutus 2. Opettajan työn ensimmäiset vuodet nk.
induktiovaihe > perehdyttäminen, mentorointi
3. Täydennyskoulutus ja työnohjaus
(vrt. Hannele Niemi)
Ulla Ilomäki-Keisala
KUMPPANUUS JA VALMIUDET
• Opettajan ammatti perustuu kumppanuuteen
• Opettajan työssä on monia toisiinsa hyvin oleellisesti kytkeytyviä osa-alueita. Voidaan kuitenkin erottaa kolme laajaa kompetenssialuetta, joissa opettajalla tulisi olla hyvät valmiudet: – Tieto ja teknologia
– Työ ihmisten kanssa
– Työn yhteiskunnallinen ulottuvuus
(Hannele Niemi)
Ulla Ilomäki-Keisala
SOSIOKULTTUURINEN MUUTOS
”Monet tutkijat ovatkin korostaneet paikallisen yhteisön ja opettajan roolia. Muutoksia voi tapahtua, jos saadaan aikaiseksi toimijoiden välinen luottamus, tukitoimia on riittävästi ja opettajat sitoutuvat muutokseen. Englantilainen Willian A. Reid on esittänyt todellisen opetussuunnitelmamuutoksen tarkoittavan samalla koulun sosiokulttuurista muutosta. Koulut eivät ole mekaanisia tavarantuottajia, vaan toimintakulttuureja.”
(Jari Salminen)
Ulla Ilomäki-Keisala
SWOT JA OPETTAJUUS
VAHVUUTENI
HEIKKOUTENI
MAHDOLLISUUTENI
RISKINI, UHKANI
Ulla Ilomäki-Keisala
TOIMINTAKULTTUURI
PERUSTELUONNOKSESSA
Oppiva yhteisö
Hyvinvointi ja turvallinen arki
Vuorovaikutus ja monipuolinen
työskentely
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
Osallistuminen ja demokraattinen
toiminta
Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen
suuntautuminen
Paikallinen
Ulla Ilomäki-Keisala Irmeli Halinen, Opetushallitus
SWOT JA OPPIVA YHTEISÖ
VAHVUUTEMME
HEIKKOUTEMME
MAHDOLLISUUTEMME
RISKIMME, UHKAMME
Ulla Ilomäki-Keisala
DYNAAMINEN SWOT-ANALYYSI
Vahvistetaan vahvuuksia
Parannetaan heikkouksia
Hyödynnetään mahdollisuuksia
Varaudutaan riskeihin
Ulla Ilomäki-Keisala
OPPIVAKSI YHTEISÖKSI (1)
• Otetaan aikaa pedagogiseen keskusteluun.
• Rakennetaan yhteinen visio.
• Otetaan aikaa yhdessä tekemiseen.
• Otetaan aikaa osaamisen jakamiseen.
• Kokeillaan ja kehitetään yhdessä.
• Luotetaan.
• Tuetaan ja kannustetaan.
(Heli Lepistö)
Ulla Ilomäki-Keisala
OPPIVAKSI YHTEISÖKSI (2)
• Miten oppivan yhteisön ammatillinen osaaminen kasvaa ja on ajantasalla olevaa?
• Millaista osaamista eri ikäiset työntekijät tarvitsevat uuden opetussuunnitelman tekemisessä ja sen jälkeen?
• Miten täydennyskoulutuksesta huolehditaan?
• Miten työyhteisössä jaetaan osaamista?
Ulla Ilomäki-Keisala
OPETTAJUUDEN TARKASTELUA
• Miten opetussuunnitelma 2016 muuttaa opettajuutta?
Esimerkiksi vrt. Opetusuunnitelman perusteiden
luonnokstekstit ja OPStuki 2016 - työpajojen 1 ja 2 sisällöt:
- koulun toimintakulttuurin muutos - uusi oppimiskäsitys - laaja-alainen osaaminen - oppiaineiden yhteistyö, eheyttäminen - työtavat jne.
Ulla Ilomäki-Keisala
1. Mitä muutoksia opettajuudessa tulee tapahtua?
2. Mikä muuttuu opettajuudessa joka tapauksessa?
3. Mikä ei saa muuttua opettajuudessa?
OPETTAJUUS MUUTOKSESSA
Ulla Ilomäki-Keisala
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa?
Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta?
Ulla Ilomäki-Keisala
MITEN OPS 2016 MUUTTAA OPETTAJUUTTA?
Laaja-alainen osaaminen: • Ajattelu ja oppiminen
• Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
• Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
• Monilukutaito
• Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
• Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys
• Osallistuminen ja vaikuttaminen
(vrt. Perusteluonnostekstien kehittyminen, esim. Ajattelu ja oppiminen
> Ajattelu ja oppimaan oppiminen)
Ulla Ilomäki-Keisala
OPPIMINEN JA OSAAMINEN MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA
• Oppilas on aktiivinen toimija
• Myönteiset tunnekokemukset ja yhdessä tekeminen ja uutta luova toiminta edistävät oppimista
• Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa – kielen ja vuorovaikutuksen merkitys
• Taitojen merkitys
• Kasvaminen vastuuseen omasta opiskelusta
• Tavoitteiden asettaminen ja oman työn suunnittelu ja arviointi
• Kannustavan ja ohjaavan palautteen merkitys
Irmeli Halinen, Opetushallitus
Ulla Ilomäki-Keisala
OPPIMISYMPÄRISTÖJEN AJATTELEMINEN UUDELLEEN
• Ympäristöjen monipuolisuus sekä tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen
• Koulussa ja sen ulkopuolella tapahtuvan oppimisen kietoutuminen yhteen
• Yhteisöllinen tiedon rakentaminen ja osaamisen jakaminen
• Mahdollisuus osallistumineen, vaikuttamiseen ja tekemiseen
• Turvallisuuteen, esteettömyyteen ja esteettisyyteen liittyvät näkökulmat
Irmeli Halinen, Opetushallitus
Ulla Ilomäki-Keisala
TYÖTAPOJEN VALINNAN LÄHTÖKOHDAT
• Lähtökohtana oppimiskäsitys ja tavoitteet
• Laaja-alaisen osaamisen edistäminen
• Motivaation vahvistaminen
• Eriyttäminen ja työtapojen valinta
• Eheyttäminen ja työtapojen valinta
• Yhteisöllisen oppimisen tukeminen
• Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen
Irmeli Halinen, Opetushallitus
Ulla Ilomäki-Keisala
Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Kulttuurinen osaaminen,
vuorovaikutus ja ilmaisu
Monilukutaito
Tieto- ja viestintä-
teknologinen osaaminen
Työelämä- taidot ja yrittäjyys
Osallistuminen ja vaikuttaminen
Ajattelu ja oppiminen
Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen
Perusteluonnos 24.1.2014 / Irmeli Halinen, Opetushallitus
Ulla Ilomäki-Keisala
AJATTELU JA OPPIMINEN Vuorovaikutus sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen ajattelun kehittymisen ja oppimisen edellytyksenä Tutkiva ja luova työskentelyote
• luottamus omiin näkemyksiin ja samalla valmius tarkastella omia ajatuksiin, nähdä asioita toisin ja hakea uutta tietoa, analysoida ja tarkastella eri näkökulmista
• ongelmanratkaisu, argumentointi, päättely ja johtopäätösten tekeminen, systeeminen ajattelu, luovuus ja innovatiivisuus harjoiteltavina taitoina
Oppiva asenne ja oppimaan oppimisen taidot
Irmeli Halinen, Opetushallitus Ulla Ilomäki-Keisala
MONILUKUTAITO • Käsitteeseen kuuluvat aikamme monet erilaiset
lukutaidot, tulkitsemisen ja tuottamisen taidot
• Käsite kattaa mm. kirjoitetun tekstin lukutaidon, kuvanlukutaidon, numeraalisen/matemaattisen lukutaidon, medialukutaidon ja digitaalisen lukutaidon
• Tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten erilaisten viestien/tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen taitoja jatkumona esikoulusta läpi elämän
• Haasteena on, että tietoa tuotetaan ja esitetään yhä enemmän monikanavaisesti: sanallisesti, kuvallisesti, äänellisesti, numeerisesti ja kinesteettisesti ja näiden yhdistelmien avulla.
Irmeli Halinen, Opetushallitus Ulla Ilomäki-Keisala
KUKA OPETTAA JA MITEN? • Kuuluu kaikkiin oppiaineisiin: kullakin tiedonalalla on
omat sille tyypilliset tavat välittää ja tuottaa tietoa • Opetuksessa edetään arkikielen hallinnasta kohti
tiedonalojen käsitteellistä kieltä • Liittyy ajattelun ja oppimisen taitoihin: kykyyn
hankkia, muokata, tuottaa, arvioida ja arvottaa tietoa • Hyödynnetään uudistuvaa teknologiaa mutta opitaan
myös perinteisiä käsin harjoitettavia viestintätaitoja • Vapaa-ajan tekstit, informaali oppiminen ja ilo
mukaan monilukutaitoon Irmeli Halinen, Opetushallitus
Ulla Ilomäki-Keisala
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGINEN OSAAMINEN
• TVT-osaamisen pääalueet
• Käytännön työtaidot ja oma tuottaminen
• Vastuullinen ja turvallinen toiminta
• Tiedonhankinta sekä tutkiva ja luova työskentely
• Vuorovaikutus ja verkostoituminen
• Yleisiä tieto- ja viestintäteknologia valmiuksia ovat:
• Teknologiaan liittyvän kielen ja käsitteiden hallinta
• Jatkuvasti uudistuvan teknologian käyttö- ja toimintaperiaatteet
• Teknologian sovellusten ja käyttötarkoitusten tunteminen
• Teknologian merkityksen ja roolin ymmärtäminen työelämässä, osana useimpien työalojen ammattitaitoa
• Teknologian vaikutusten pohtiminen kestävän kehityksen näkökulmasta
• Kokemukset teknologian käytöstä monenlaisessa, myös kansainvälisessä yhteistyössä; teknologian rooli globaalissa maailmassa
Irmeli Halinen, Opetushallitus
Ulla Ilomäki-Keisala
1. Mitä oppiainetta haluaisit kehittää? Minkä oppiaineen
opetussuunnitelmaan haluaisit vaikuttaa tulevassa
ops-työssä alueellasi, kunnassasi ja/tai koulussasi?
2. Valitse yksi Sinua kiinnostava oppiaine.
3. Kirjoita oppiaineen nimi ja oma etunimesi pöydällä
olevaan lappuun.
ORGANISOINTIA
kemia Hannes
Ulla Ilomäki-Keisala
matematiikka Elina
äidinkieli ja kirjallisuus
Ulla
kuvataide Anne
”RÄJÄHTÄVÄ KESKUSTELU”
Miten laaja-alainen osaaminen muuttaa opettajuutta, opettamista ja opettajien yhteistyötä – koulun toimintakulttuuria?
n. 10 min/dia
Ulla Ilomäki-Keisala
1. AJATTELU JA OPPIMINEN • Miten edistämme tutkivaa ja luovaa
työskentelyotetta? (esim. leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muut toiminnalliset työtavat)
• Miten toteutamme oppiainerajat ylittävää opetusta ja työskentelyä koulussamme tällä hetkellä?
• Miten voisimme toteuttaa oppiainerajat ylittävää opetusta, opiskelua ja työskentelyä koulussamme jatkossa?
• Millainen oppiva yhteisö olemme nyt ja millainen haluamme olla tulevaisuudessa?
Ulla Ilomäki-Keisala
2. ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN JA ARJEN TAIDOT
• Mitkä itsestä huolehtimisen ja arjen taidot ovat osalla oppilaistamme kateissa tällä hetkellä?
• Mitkä itsestä huolehtimisen ja arjen taidot ovat oppilaan hyvinvoinnin ja oppilaan oman tulevaisuuden kannalta oleellisimpia?
• Miten koulussamme edistetään oppilaan hyvinvointia, itsestä huolehtimista ja arjen taitoja jatkossa paremmin?
• Miten oppimisen ilo lisääntyisi koulussamme nyt ja tulevaisuudessa?
Ulla Ilomäki-Keisala
3. KULTTUURINEN OSAAMINEN, VUOROVAIKUTUS JA ILMAISU
• Mitä eri kulttuureja, kieliä ja katsomuksia koulussamme esiintyy (vrt. oppilaat, huoltajat, opettajat, muu henkilökunta)?
• Miten edistämme koulussamme suunnitelmallisesti kunnioitusta ja luottamusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan?
• Miten koulussamme harjoitellaan rakentavan mielipiteen esittämistä?
• Miten koulumme oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaan hyviä tapoja?
• Miten koulussamme harjoitellaan ja opiskellaan sosiaalisia taitoja, suunnittelutaitoja, ilmaisutaitoja ja kädentaitoja?
• Miten kannustamme oppilaitamme ja opettajiamme kansainväliseen yhteistyöhön?
Ulla Ilomäki-Keisala
4. MONILUKUTAITO
• Mitä laaja tekstikäsitys tarkoittaa?
• Miten ymmärrätte käsitteen monilukutaito?
• Millaisia multimodaalisia tekstejä olette käyttäneet lähiaikoina?
• Millaisia ovat monilukutaitoiset opettajat?
• Miten oppilaita ohjataan ja kasvatetaan monilukutaitoisiksi?
Ulla Ilomäki-Keisala
5. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGINEN OSAAMINEN
• Millaista osaamista koulussamme jo on?
• Miten tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen lisääntyy koulussamme?
• Miten oppilaamme etsivät, hankkivat, käsittelevät ja jakavat tietoa jatkossa monipuolisemmin?
• Miten oppilaat voisivat olla mukana koulumme tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämisessä?
• Miten koulumme opettajien, oppilaiden ja muun henkilökunnan tieto- ja viestintäteknologisten taitojen kehittymisestä huolehditaan?
Ulla Ilomäki-Keisala
6. TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN JA YRITTÄJYYS
• Miten seuraavat käsitteet liittyvät tulevaisuuden
työelämässä tarvittavaan osaamiseen ja
yrittäjyyteen?
Ulla Ilomäki-Keisala
VUOROVAIKUTUSTAI-DOT
TYÖPROSESSIT VASTAVUOROISUUS PONNISTELU
NEUVOTTELUTAIDOT ERILAISET VAIHTOEHDOT
JÄRJESTELMÄLLISYYS SISUKKUUS
YHTEISTYÖ KOKEILU PITKÄJÄNTEISYYS EPÄONNISTUMINEN
RYHMÄTYÖSKENTELY TIETOTEKNIIKKA TYÖN ARVOSTUS PETTYMYKSET
VERKOSTOITUMINEN TYÖN ARVOSTUS ASENNE LOPPUUN TEKEMINEN
KÄYTÖSTAVAT PROJEKTIT TYÖN TEHO ONNISTUMINEN
7. OSALLISTUMINEN JA
VAIKUTTAMINEN • Miten määrittelisitte käsitteet osallistuminen ja
vaikuttaminen?
• Miten koulumme oppilaat voisivat kokea itsensä jatkossa paremmin kuulluiksi ja arvostetuiksi?
• Miten koulumme oppilaat voivat oppia keskustelu-, neuvottelu-, sovittelu- ja päätöksentekotaitoja jatkossa paremmin ja monipuolisemmin?
• Miten oppilaiden osallisuus ja osallistuminen lisääntyy koulumme arjessa?
• Miten vahvistamme koulumme oppilaiden yhteiskunnallista kiinnostuneisuutta ja taitoja toimia demokraattisen yhteiskunnan jäseninä?
Ulla Ilomäki-Keisala
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN
Laaja-alainen osaaminen (15.4.2014): • Ajattelu ja oppimaan oppiminen
• Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
• Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
• Monilukutaito
• Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
• Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys
• Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
(Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12,
Luonnos 15.4.2014)
Ulla Ilomäki-Keisala
KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ,
YHTEISTYÖKUMPPANIT JA SIDOSRYHMÄT MUKANA
OPETUSSUUNNITELMATYÖSSÄ
Ulla Ilomäki-Keisala
SUOMEN VANHEMPAINLIITTO
• Tutustu Suomen vanhempainliiton materiaaleihin www.vanhempainliitto.fi:
- Vanhempien barometri 2013, Peruskoululaisten vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista
- www. vanhempainilta.fi
• erityisasiantuntija Tuija Metson PP-esitys: ”Vanhempien osallisuus opetussuunnitelmatyössä” (www.ops2016.fi > työpajat 3)
Ulla Ilomäki-Keisala
VANHEMPIEN OSALLISUUS (1)
• vrt. Tuija Metso, Vanhempien osallisuus opetussuunnitelmatyössä (www.thl.fi/teaviisari):
- Koulun toiminnan arviointi
- Koulun vuosittaisen suunnitelman laatiminen
- Kouluntilojen ja piha-alueiden suunnittelu
- Järjestyssääntöjen laatiminen
- Kouluruokailun suunnittelu, toteuttaminen
- Opetussuunnitelman laatiminen ja päivittäminen
- Koejärjestelyistä päättäminen
Ulla Ilomäki-Keisala
VANHEMPIEN OSALLISUUS (2) • Vanhempia kiinnostavia teemoja luokan tasolla
esimerkiksi: - Opettajaan ja toisiin vanhempiin tutustuminen - Kuluvan lukuvuoden tavoitteet - Opettajan työtavat - Oppilaan arviointi - Oppilaiden väliset suhteet ja vuorovaikutus (kaverit,
kiusaamiseen puuttuminen) - Miten vanhemmat voivat tukea lapsen koulunkäyntiä?
Mitä opettaja odottaa vanhemmilta? - Mitä luokan vanhemmat yhdessä voivat tehdä luokan
hyväksi? - Kodin ja koulun yhteistyön pelisäännöt
(www.vanhempainilta.fi)
Ulla Ilomäki-Keisala
VANHEMPIEN OSALLISUUS (3)
• Vanhempia kiinnostavia teemoja koulun tasolla esimerkiksi:
- Kouluruokailu
- Välitunnit
- Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
- Oppilashuolto
- Koulun tilat
( www.vanhempainilta.fi)
Ulla Ilomäki-Keisala
PAIKALLISEN TYÖN KYSYMYKSIÄ
Mitä tietoja meillä on oman opetussuunnitelmamme toimivuudesta? • Kuinka opsia käytetään työn suunnittelun perustana? • Nähdäänkö kehittämishankkeiden yhteys opsin toteuttamiseen? • Millaisia eroja on eri henkilöstöryhmien/koulujen välillä? • Miten hyvin huoltajat ja oppilaat tuntevat opsin? • Miten opsista välitetään tietoa muille yhteistyökumppaneille? • Mitkä opsin osa-alueet toimivat hyvin, missä on kehittämistarpeita? • Mitä opimme viime ops-prosessista?
IRMELI HALINEN Ulla Ilomäki-Keisala
KASVATUSKUMPPANUUS (1)
• Mitä kasvatuskumppanuus tarkoittaa?
• Miten koulun henkilöstö ja huoltajat tekevät yhteistyötä kasvatuskumppaneina?
• Miten huoltajat tehdään tietoisiksi opetussuunnitelman kasvatustavoitteista?
• Miten huoltajat otetaan mukaan ops-työhön?
• Kodin ja koulun tehtävät
• Mikä on yhteinen tehtävä ja tavoite?
• Miten lapsen ja nuoren paras toteutuu?
Ulla Ilomäki-Keisala
KASVATUSKUMPPANUUS (2)
Kasvatuskumppaneiden yhteistyön mahdollisuudet ops-työssä: • Toimintakulttuurin muutos > huoltajien tiedot ja taidot sekä
asiantuntemus käyttöön • Arvot ja arvokeskustelut sekä arvokyselyt > Mitkä asiat ovat
hyvin? Mihin haluamme muutosta? • Kasvatuskumppanuus vaatii suunnittelua, jo olemassa olevien
toimintatapojen ja rakenteiden pohtimista ja uudelleen organisoimista, uusien toimintamallien kehittämistä
• Huoltajien osallisuus – osallistaminen • Aktiivisuuden ja toimijuuden vahvistaminen • Sitoutuminen: kaikkien osapuolten sitoutuminen
Tietoa ja keskustelua (vrt. tavoitteet, sisällöt, toteutus esim. oppiminen ja opiskelu, työtavat, opetusmenetelmät ja -materiaalit, arviointi jne. )
Ulla Ilomäki-Keisala
ESIMERKKEJÄ KASVATUSKUMPPANUUDESTA
• Oulun Ritaharjun koulu (ks. Parpala, Pertti. Osaamisen ja koulun johtaminen. – Teknologian ja uusien toimintamallien
juurruttaminen koulun arkeen ja oppimisen johtaminen. Uusi oppiminen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2013. Helsinki 2013.)
• Espoon Koulumestarin koulu (ks. Tornberg, Pirjo. Jaettu johtajuus ja osaamisen johtaminen Koulumestarin koulussa. Uusi
oppiminen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2013. Helsinki 2013.)
• Joensuun normaalikoulu - Oppilaat haastattelevat omia vanhempiaan (vrt. Kodin ja koulun yhteistyö, arvot ja
toimintakulttuurin muutos)
• Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu (ks. seuraava dia)
> Mitä kasvatuskumppanuus vaatii toteutuakseen?
Ulla Ilomäki-Keisala
KODIN JA KOULUN PÄIVÄN AATTOILTA Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa
26.9.2013 klo 18.00−18.02 Tervetuloa! (Kimmo Koskinen)
klo 18.03−18.15 Musiikkiesitykset (Oppilaat ja Sari Muhonen & Terhi Maskonen; Kaija Viitasalo-Tulkki & Pekka Tulkki) klo 18.15−18.25 Mikä on opetussuunnitelma ja opetussuunnitelmauudistus?
OPStuki 2016 – Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukikoulutus (Ulla Ilomäki-Keisala) klo 18.25−18.35 Wilman arvokysely koulumme huoltajille sekä yläluokkien oppilaille ja lukion opiskelijoille
(Arto Vaahtokari) klo 18.35−18.40 Työpajojen toimintaohjeet (Reetta Niemi) klo 18.40−19.45 Työpajat kouluravintolassa (kesto 3x20 min) 1. Osallistava pedagogiikka (Reetta Niemi) 2. Kodin ja koulun välinen yhteistyö (Anja Huurinainen-Kosunen & Heikki Niskanen) 3. Aktiivinen kansalaisuus (Sirkku Myllyntausta & Eija Kujansuu) 4. Kestävä kehitys (Juha Juntunen, Leena Hänninen & Tuija Peuhkuri) 5. Vertaissovittelu (Marjatta Junkkaala, Sirkka Staff & Tapani Saarinen) 6. Oppilaan kasvun ja oppimisen tukeminen (Heidi Mattila & Päivi Pitkänen-Kettunen) 7. Kieli ja kulttuuritietoisuus (Marja Martikainen & Martti Mery) 8. Monilukutaito ja mediakasvatus (Sirkka Laitinen, Päivi Korhonen ja Niklas Koppatz) 9. Sana on vapaa! (Katrianna Halinen & Ulla Ilomäki-Keisala) klo 19.45−19.50 Vinokuu-kuoro laulaa klo 19.50−20.00 Koontipuheenvuorot (yksi opettaja/työpaja) klo 20.00 Loppusanat (Ulla Ilomäki-Keisala ja Marja Martikainen)
Ulla Ilomäki-Keisala
MISSÄ KOULUN TOIMINNASSA HUOLTAJAT OVAT JO MUKANA?
• Vanhempainillat
• Juhlat ja tapahtumat
• Kodin ja koulun päivä (syyskuu)
• Kehitys- ja arviointikeskustelut
• Kasvatuskeskustelut
• Luokkatoimikunnat
• Vanhempainyhdistys
• Johtokunta
• jne.
Ulla Ilomäki-Keisala
MIKSI HUOLTAJIEN OLISI TÄRKEÄÄ OLLA MUKANA KOULUN TOIMINNASSA?
• Oppilaantuntemus > hyödyt kaikille osapuolille: oppilaalle, huoltajille ja opettajille
• Opiskelumotivaation tukeminen
• Vuorovaikutuksen lisääntyminen: tapa kommunikoida muuttunut > Miten koulussamme tiedotetaan huoltajia? Miten koulussamme kerrotaan huoltajille koulun tai oppilaan toiminnasta?
• Positiivisen ilmapiirin ja kasvatuskumppanuuden vahvistaminen
• Koulun hyvinvointi ja yhteisöllisyys ”Koko kylä kasvattaa”
Ulla Ilomäki-Keisala
SUUNNITTELUTEHTÄVÄ Vanhempainilta syksy 2014 ”OPS-ilta”
- Miten voisimme toteuttaa vuorovaikutteisen vanhempainillan, jonka teema on OPS 2016?
- Mihin huoltajat voisivat tai haluaisivat vaikuttaa ops-työssä?
- Mistä huoltajat tarvitsisivat lisätietoa?
- Millainen illan rakenne voisi olla?
- Kuka ja ketkä osallistuisivat illan ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen?
- Miten huoltajat osallistetaan illan aikana?
- Missä ja milloin ilta järjestettäisiin?
- Kuinka kauan tilaisuus kestäisi?
- Pitäisikö luokkatoimikuntia aktivoida jotenkin? Entä muut sidosryhmät? JNE.
Ulla Ilomäki-Keisala
KUNTA- JA KOULUKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAPROSESSIT
NÄKYVIKSI
Paikallinen, alueellinen ääni kuuluviin ja näkyviin...
Ulla Ilomäki-Keisala
MITEN PAIKALLISET OPETUSSUUNNITELMAPROSESSIT
OVAT EDISTYNEET?
• Organisaatio ja organisointi
• Tehtävät ja tehtävien jako
• Aikataulut
• Paikallisesti pohdituttavat asiat ja tuen tarve
• Verkostoituminen
• jne.
Ulla Ilomäki-Keisala
www.ops2016.fi Ulla Ilomäki-Keisala
Ulla Ilomäki-Keisala www.ops-tyokalupakki.fi
OPS-TYÖ ON ALOITETTU! (1) Esimerkkejä paikallisesta OPS2016 –työstä netissä:
Lohjan kaupungin ops-prosessi ja organisaatiomalli: www.lohja.fi http://www.lohja.fi/default.asp?id_sivu=18&alasivu=18&ki
eli=246 Sodankylän kaupungin ops-prosessi: http://www.peda.net/veraja/sodankyla/ops2016 OPS 2016 käyntiin Aleksanteri Kenan koululla https://www.youtube.com/watch?v=Gdl2GQF_Rng&feature
=youtu.be
Ulla Ilomäki-Keisala
OPS-TYÖ ON ALOITETTU! (2)
OPS2016 aloitus Otalammella, Otalammen koulussa Vihdissä:
https://www.youtube.com/watch?v=ZwIOCCjw0Io
http://otalammen-ops.purot.net/
http://otalammen-ops.purot.net/ensimmainen-tehtava#message_52
Asikkalan Vääksyn yhteiskoulun ops-prosessi:
http://asikkalaops.purot.net/
Ulla Ilomäki-Keisala
PERUSTEIDEN LAADINTAPROSESSIA OHJAAVAT PERIAATTEET
• Normiperustaisuus
• Sitoutuminen työtä ohjaaviin suomalaisen yhteiskunnan normeihin ja Suomen solmimiin kansainvälisiin sopimuksiin
• Tietoperustaisuus
• Huolellinen paneutuminen tutkimus- ja arviointitietoon sekä kehittämishankkeista ja koulun arjesta saatuihin kokemuksiin
• Tulevaisuuteen suuntautuminen
• Ratkaisujen pohdinta tulevaisuusnäkökulmasta, tiedon hakeminen mahdollisista tulevaisuuksista (ks. eBarometri.fi)
• Suunnitelmallisuus ja ennakoitavuus
• Koko työprosessin ja aikataulujen hahmottaminen heti prosessin alussa, tavoitteen pitäminen kirkkaana
IRMELI HALINEN Ulla Ilomäki-Keisala
PERUSTEIDEN LAADINTAPROSESSIA OHJAAVAT PERIAATTEET
• Yhdessä tekeminen • Perusteiden laadinta monialaisissa, erilaisia näkemyksiä
edustavissa ryhmissä, laajapohjainen ohjausryhmä, jatkuva yhteydenpito eri tahoihin
• Kuunteleminen ja avoimuus • Perusteluonnosten avaaminen kommentointia varten,
palautteen aktiivinen hakeminen, vastaanottaminen ja hyödyntäminen
• Kunnioitus • Arjen kokemuksen kuuleminen, erilaisten näkemysten
pohdinta ja vuoropuhelu, paikallisen valmistautumisen ja opetussuunnitelmatyön vahva tukeminen
IRMELI HALINEN Ulla Ilomäki-Keisala
OPETUSSUUNNITELMATYÖN KESKEINEN TAVOITE
Luodaan yhdessä paremmat edellytykset
koulun kasvatus-
ja opetustyölle
kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle
kestävälle tulevaisuudelle
IRMELI HALINEN Ulla Ilomäki-Keisala
MIKÄ MUUTTUU? • Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan
yhteiskuntaan • arvoperusta ja tehtävä
• Oppimisen ja osaamisen määrittely • oppimiskäsitys, pedagogiikka, oppimisen arviointi, laaja-alainen
osaaminen
• Tapa toimia • Toimintakulttuuri ja kouluntyön käytännön järjestäminen
• Perusopetuksen yhtenäisyys ja opetuksen eheyttäminen
• Vuosiluokkakokonaisuudet, monialaiset oppimiskokonaisuudet
IRMELI HALINEN Ulla Ilomäki-Keisala
Perusteluonnos 24.1.2014 / Irmeli Halinen, Opetushallitus
Ulla Ilomäki-Keisala
TOIMINTAKULTTUURI PERUSTELUONNOKSESSA
Oppiva yhteisö
Hyvinvointi ja turvallinen arki
Vuorovaikutus ja monipuolinen
työskentely
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
Osallistuminen ja demokraattinen
toiminta
Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen
suuntautu-minen
Paikallinen
Ulla Ilomäki-Keisala
MONIALAISET
OPPIMISKOKONAISUUDET
• Suunnitellaan paikallisesti toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden mukaisiksi
• Edistävät laaja-alaisen osaamisen kehittymistä
• Oppimiskokonaisuuksien nimet, tavoitteet ja sisällöt päätetään paikallisesti • Oppilaiden kannalta kiinnostavia ja merkityksellisiä
• Auttavat hahmottamaan, miten eri oppiaineissa opiskeltavat asiat liittyvät toisiinsa ja ”oikeaan” elämään
• Lisäävät mahdollisuuksia ymmärtää asioiden vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä
IRMELI HALINEN Ulla Ilomäki-Keisala
UUDISTUMISEN TÄRKEYS, ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET JA
HAASTEET
• Koulun keskeinen rooli - oma vastuu tulevaisuutta muovaavista valinnoista ja teoista, koherenssin rakentaja
• Tulevaisuustyön hyvät lähtökohdat
• Selkeä normisto, toimivat perusteet ja opetussuunnitelmat
• Henkilöstön osaaminen, eettinen orientaatio ja sitoutuneisuus
• Sisäisten haasteiden tunnistaminen
• Kasvatustyön merkitys – hyvinvointi oppimisen edellytyksenä
• Oppilaiden rooli
• Pedagogiikka
• TVT, verkkoympäristöt – digitaalinen oppimisympäristö
• Oppiminen ja osaaminen
IRMELI HALINEN Ulla Ilomäki-Keisala
PAIKALLISESTI RATKAISTAVIA ASIOITA
• Miten työ organisoidaan ja resursoidaan
• Miten yhteistyö rakennetaan – miten erityisesti oppilaat ja huoltajat saadaan mukaan
• Miten määritellään opetuksen arvoperusta ja tehtävä
• Miten pohditaan oppimiskäsityksen vaikutusta
• Miten opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet täsmennetään; erityisesti laaja-alainen osaaminen
• Miten oma toimintakulttuuri linjataan
• Miten toimintakulttuuri toteutuu koulutyön käytännön järjestämisessä
• Miten oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto järjestetään
• Miten oppilaan arviointi toteutetaan ja turvataan sen yhdenvertainen toteutuminen
• Miten kieli- ja kulttuuriryhmien opetus järjestetään
• Miten siirtymävaiheet ja vuosiluokkakokonaisuudet toimivat
• Miten oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan ja jaetaan vuosiluokittain
IRMELI HALINEN Ulla Ilomäki-Keisala
ePerusteet – uusi työkalu
• Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa - ePerusteet
• Opetussuunnitelman perusteiden teksti muodostuu kahdesta osasta • normiosa
• tukiaineisto
• Työkalua voidaan käyttää myös paikallisessa työssä
IRMELI HALINEN
Ulla Ilomäki-Keisala
1. Mikä pitää muuttua paikallisessa opetussuunnitelmatyöskentelyssä?
2. Mikä muuttuu paikallisessa opetussuunnitelmatyöskentelyssä joka tapauksessa?
3. Mikä ei saa muuttua paikallisessa opetussuunnitelmatyöskentelyssä?
OPETUSSUUNNITELMA-TYÖSKENTELYSTÄ
Ulla Ilomäki-Keisala
BLOGIT OHJAAMASSA PROSESSIA
www.oph.fi/ops2016
Ulla Ilomäki-Keisala
Liikunnasta hyvinvointioppiaine • Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa mietitään
koululiikunnan luonnetta ja tehtävää. Liikunnan osuutta valmisteleva työryhmä näkee yhdeksi keskeisimmistä koululiikunnan tavoitteista oppilaiden sisäisen motivaation vahvistamisen synnyttämällä myönteisiä kokemuksia ja vahvistamalla oppilaiden omaa pätevyydentunnetta liikkumisessa. Erilaiset liikuntatehtävät sekä liikuntamuodot ja -lajit nähdään toiminnallisina välineinä, jotka edesauttavat opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Liikunnanopettajan toimenkuva on muuttumassa yksittäisten liikuntatietojen ja -taitojen jakajasta oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjäksi.
• Kokonaisvaltaisuudesta olisi työryhmän mielestä mahdollista huolehtia
nykyistä paremmin, jos liikunnanopetuksen tavoitteet ja sisällöt jaettaisiin fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn osa-alueisiin. Tavoitteena olisi monipuolinen toimintakyvyn vahvistaminen, mikä auttaisi oppilaita luottamaan itseensä ja selviämään erilaisista arkielämään kuuluvista toiminnoista.
(Matti Pietilä)
Ulla Ilomäki-Keisala
Käsityön opetuksen tavoitteena on
herättää uteliaisuus ja rohkeus keksivään ja kokeilevaan käsityöhön
• Pian kommentoitavaksi tulevassa opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa käsityö nähdään sisällöltään laaja-alaisena ja monimateriaalisena oppiaineena. Siinä toteutetaan monipuolisesti käsityöilmaisuun, muotoiluun ja teknologiaan perustuvaa käsityöllistä toimintaa. Käsityössä oppilasta ohjataan entistä enemmän kokonaisen käsityöprosessin hallintaan, johon kuuluu tuotteen tai teoksen itsenäinen tai yhteisöllinen suunnittelu, valmistus ja arviointi.
(Heljä Järnefelt ja Minna Matinlauri)
Ulla Ilomäki-Keisala
Lähteet (1):
• Opetushallitus, Luonnos perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi 2014, 14.11.2012
• Blomberg, Komulainen, Lange, Lapinoja, Patrikainen, Rohiola, Sahi & Turunen. Opettajuuteen ohjaaminen. PS-kustannus Opetus 2000. Hakapaino. Helsinki 2009.
• Eteläpelto, Anneli & Tynjälä, Päivi. Oppiminen ja asiantuntijuus, Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. WSOY. Helsinki 2005.
• Heikkinen, Hannu L. T., Jokinen Hannu, Markkanen Ilona ja Tynjälä Päivi. Osaaminen jakoon, Vertaisryhmämentorointi opetusalalla. PS-kustannus Opetus 2000. Bookwell Oy. Juva 2012.
• Hellström, Martti. Sata sanaa opetuksesta,Keskeisten käsitteiden käsikirja. PS-kustannus. WS Bookwell Oy. Juva 2008.
• Hoikkala, Tommi & Paju, Petri. Apina pulpetissa, ysiluokan yhteisöllisyys. Gaudeamus. Tammerprint Oy, Tampere 2014.
• Juuso Hannu, Kielinen Marko, Kuure Leena ja Lindh Anja (toim.). Koulun kehittämisen haaste. Näkökulmia harjoittelukouluissa tapahtuvaan tutkimukseen. Oulun yliopiston kehittämisyksikön julkaisuja. Dialogeja 13. Oulun yliopistopaino. Oulu 2010.
• Kuusisto, Elina & Tirri, Kirsi. Kasvun ajattelutapa opettajilla ja vanhemmilla – Tapaustutkimus suomalaisista kouluista. Uusi oppiminen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2013. Helsinki 2013.
• Linturi, Hannu & Rubin, Anita. Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, tutu-julkaisuja 1/2011. Uniprint Suomen yliopistopaino Oy 2011.
Ulla Ilomäki-Keisala
Lähteet (2): • Luukkainen, Olli. Muuttuva opettajuus. Yhtenäisen peruskoulun menestystarina.
Toim. Kauko Hämäläinen, Aslak Lindström ja Jorma Puhakka. Yliopistopaino 2006.
• Niemi, Hannele. Rinnakkaiskoulujen puurtajista koko ikäluokan opettajiksi. Yhtenäisen peruskoulun menestystarina. Toim. Kauko Hämäläinen, Aslak Lindström ja Jorma Puhakka. Yliopistopaino 2006.
• Niemi, Hannele & Siljander, Anna Maija yhteistyössä mentoroinnin kehittämistyöryhmän kanssa. Uuden opettajan mentorointi, Mentoroinnilla oppilaan ja opettajan hyvinvointiin. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Unigrafia, Helsinki 2013.
• Parpala, Pertti. Osaamisen ja koulun johtaminen. – Teknologian ja uusien toimintamallien juurruttaminen koulun arkeen ja oppimisen johtaminen. Uusi oppiminen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2013. Helsinki 2013.
• Salminen, Jari. Koulun pirulliset dilemmat. Kustannusosakeyhtiö Teos. Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2012.
• Tornberg, Pirjo. Jaettu johtajuus ja osaamisen johtaminen Koulumestarin koulussa. Uusi oppiminen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2013. Helsinki 2013.
• Yhdessä parempaa pedagogiikkaa. Interaktiivisuus opetuksessa ja oppimisessa. Toim. Päivikki jääskelä, Ulla Klemola, Marja-Kristiina Lerkkanen, Anna-Maija Poikkeus, Helena Rasku-Puttonen, Anneli Eteläpelto. Jyväskylän yliopistopaino. Jyväskylä 2013.
Ulla Ilomäki-Keisala
Lähteet (3): • http://www.oph.fi/ops2016
• www.helsinki.fi/behav/uutisarkisto/2013/trip.pdf
• www.edelphi.fi/fi/groups/ot/documents/oppimisentulevaisuus_barometri16.pdf
• www.vanhempainliitto.fi
• www.vanhempainilta.fi
• www.thl.fi/teaviisari
• http://www.oph.fi/ajankohtaista/101/0/koulurauhan_lakiuudistukset_voimaan_1_1_2014
• http://www.oph.fi/ajankohtaista/101/0/uuden_oppilas-_ja_opiskelijahuoltolain_vaikutukset
• http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/perusopetus
Ulla Ilomäki-Keisala
Lähteet (4):
www.ops2016.fi –sivuston diaesitykset: • Huurinainen-Kosunen, Anja. Kodin ja koulun välinen yhteistyö – eri sidosryhmien
osallistaminen/osallistuminen opetussuunnitelmatyöhön. OPStuki 2016 -moduulikoulutus 3, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu 15.1.2014.
• Metso,Tuija. Vanhempien osallisuus opetussuunnitelmatyössä. PP-esitys Etelä-Suomen aluehallintoviraston OPS Kick Off! –tilaisuus Vantaalla Heurekassa 25.9.2013.
• Metso, Tuija. Vanhempien osallisuus opetussuunnitelmatyössä. PP-esitys OPStuki 2016 -työpajassa 3 Helsingissä 29.4.2014.
• Metso, Tuija. Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista – Vanhempien Barometri 2013. PP-esitys OPStuki 2016 -työpajassa 3 Helsingissä 29.4.2014.
• Pruuki, Iris. Oppimiskäsitykset osana opetus-opiskelu-oppimisprosessia. OPStuki 2016 -moduulikoulutus 3, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu 15.1.2014.
• Toivanen, Tapio. Opetuksellisen vuorovaikutuksen haasteet ja draamatoiminta. OPStuki 2016 -moduulikoulutus 3, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu 16.1.2014
Ulla Ilomäki-Keisala