Mouhijärven koulu

Sastamalan kaupunki

Mouhijärven kouluKosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 29.3.2019 P37364

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kosteus- ja sisäilmatekni-nen kuntotutkimus

2 (68)

29.3.2019

FCG Suunnittelu ja tekniikka OyHatanpäänkatu 1, 33900 TamperePuh. 010 4090www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0Kotipaikka Helsinki

TIIVISTELMÄ

Koulurakennus koostuu kolmesta osasta, jotka ovat vanha osa (1957), keskiosa(2003) ja uusi osa (2015). Tutkimuksien pääpaino oli kahdella vanhemmalla osalla,mutta tutkimuksia tehtiin myös uusimalla osalla.Uusimmalla osalla tehtiin pintakosteusmittauksia ja tutkittiin laajennus aistinvarai-sesti. Materiaalinäytteitä otettiin alapohjan pintamateriaaleista (matto ja tasoite).Pintamateriaalien, tasoitteen ja mattoliiman VOC- pitoisuudet ylittivät työterveyslai-toksen esittämät raja-arvot.Keskimmäisellä osalla tehtiin pintakosteusmittauksia, merkkiainekokeita ja raken-neavauksia. Rakenneavauksilla varmistettiin rakennekerrokset ja niiden vastaavuussuunnitelmiin ja samalla otettiin materiaalinäytteitä. Kaikki tilat tutkittiin myös ais-tinvaraisesti. Merkkiainekokeissa havaittiin ilmavuotoja ulkoseinän rakenneliitty-mistä. Pintakosteusmittauksissa alapohjan kosteudet olivat normaalit. Materiaalinäytteissä oli viitteitä vaurioon ulkoseinän eristeissä (villa), sekä alapohjan pintama-teriaalien (matto, mattoliima ja tasoite) VOC- pitoisuudet ylittävät työterveyslaitok-sen esittämät raja-arvot. Alapohjan pintamateriaalit ovat samoja, kuin uusimmassaosassa ja ne on asennettu samanaikaisesti kuin uusi osa on rakennettu.Vanhimmalla osalla tehtiin pintakosteusmittauksia, merkkiainekokeita, raken-neavauksia ja tutkittiin tilat aistinvaraisesti. Rakenneavauksilla varmistettiin raken-teet ja otettiin materiaalinäytteitä ulkoseinän ja välipohjan materiaaleista.


3 (68)

29.3.2019



YHTEENVETO TOIMENPIDE-EHDOTUKSISTA

Vanhin osa:

- Koekuopat sokkelin viereen, jotta nähdään sokkelin vedeneristykset ja sala-ojien mahdollinen sijainti.

- Salaojien kuvaus (mikäli sellaiset on), niiden toimivuuden varmistaminen.- Sadevesien johtaminen hallitusti sadevesiviemäröintiin (kattovedet sekä pi-

havedet). Tarvittavan viemäröinnin rakentaminen.- Varmistetaan, ettei kellarista ole ilmayhteyttä yläpuolisiin tiloihin.- Sokkeleiden ulkopintojen pinnoitteiden uusiminen, paikalliset betonikorjauk-

set.- Sokkelin ja bitumisivelyn poisto (sokkelin sisäpinnalta) ja tutkitaan, onko ka-

naalissa ja sokkelissa olevaa bitumisivelyä muualla rakennuksessa.- Kanaalin kansien vaihto kaasutiivisiin kansistoihin. Jos on bitumisively, niin

sen kapselointi.- Vanhan ulkoseinän (joka on jäänyt väliseinäksi) tiivistäminen, ettei eristeestä

ole ilmayhteyttä sisäilmaan tai eristeiden poistaminen seinärakenteesta.- Välipohjan purueristeiden vaihto ja rakenteiden ja läpivientien tiivistäminen.- Korjausten yhteydessä varmistetaan liikuntasaumojen tiiveys.- Puuverhoiltujen julkisivujen uusiminen.- Ulkoseinän rakenneliittymien tiivistäminen.- Ulkoseinän ja yläpohjan kosteusvaurioiden korjaaminen.- Tiilijulkisivun saumojen korjaaminen.- Varmistetaan, että vanhat lämpöjohdot ovat paineettomia.- Ikkunoiden, vesipellitysten uusiminen ja ikkunoiden välisten rakenteiden uu-

siminen.- Vesikatteen uusiminen ja eristeiden uusiminen. Puuosien kunnon varmistami-

nen.- Kermikatteisen yläpohjan siivoaminen rakennusjätteistä ja muista roskista.- Kattokaivojen sihtien tarkastaminen ja korjaaminen tarvittaessa.- Vesikatteen läpivientien korjaus/tiivistys.- Lapeikkunoiden vuotojen korjaus ja kastuneiden eristeiden ja rakenteiden

korjaus.- Ilmanvaihdon asentaminen huoneeseen 179 tai huoneen käytön palauttami-

nen varastoksi.- Jatkuvatoiminen sisäilmanlaadun seurantamittaus.

Keskiosa:- Koekuopat sokkelin viereen, jotta nähdään sokkelin vedeneristykset.- Salaojien kuvaus, niiden toimivuuden varmistaminen.- Sadevesijärjestelmän puutteiden korjaaminen, rikkoutuneet kattokaivojen

sihdit, opettajainhuoneen kohdalla olevan syöksytorven sadevesien johtami-nen sadevesikaivoon.

- Lattioiden muovimattojen ja tasoitteiden uusiminen.- Lattioiden pinnoitteiden uusimisen yhteydessä alapohjan kosteuksien mittaus.


4 (68)

29.3.2019



- Palo-osastojen läpivientien tiivistäminen palokatkoin.- Sokkeleiden pinnoitteiden uusiminen, paikalliset betonikorjaukset.- Varmistetaan, ettei kellarista (VSS) ole ilmayhteyttä yläpuolisiin tiloihin.- Selvitetään, mistä alapohjan kanaaliin on tullut vettä.- Kanaalin kansien vaihto kaasutiivisiin kansistoihin.- Korjausten yhteydessä varmistetaan liikuntasaumojen ilmatiiveys.- Ulkoseinän rakenneliittymien tiivistäminen.- Ikkunoiden pellitysten korjaaminen.- Vesikatteen läpivientien tiivistäminen.- Kattokaivojen sihtien tarkastaminen ja korjaaminen tarvittaessa.- Saumapeltikatteen huoltomaalaus.- Viilto/kolhu jälkien paikkaaminen kermikatteesta.- Alemmalta bitumikatteiselta kattotasolta nousevan korkeamman osan katteen

ylösnoston korjaaminen ja kastuneiden eristeiden ja rakenteiden korjaami-nen.

- Kupuikkunoiden tiivisteiden uusiminen.- Jatkuvatoiminen sisäilmanlaadun seurantamittaus.- viheralueiden poisto julkisivun viereltä.

Uusiosa:- Muuttaa sadevesien ohjaus siten, että sadevedet eivät pääse roiskumaan sei-

nustalle.- Kohdassa, jossa syöksytorvi jatkuu yhtenäisenä sadevesiviemäriin (maan

alle) tehdään rassausluukku ja varmistetaan, että syöksytorvessa on su-lanapitokaapelointi.

- Lattioiden muovimattojen ja tasoitteiden uusiminen.- Pinnoitteiden uusimisen yhteydessä alapohjan kosteuksien mittaus.- Seinien halkeamien korjaaminen.- Jatkuvatoiminen sisäilmanlaadun seurantamittaus.

Tässä tutkimusraportissa olevat korjaussuositukset eivät ole valmis korjaussuun-nitelma. Korjauksista päätetään raportin valmistumisen jälkeen.


5 (68)

29.3.2019



Sisällysluettelo

TIIVISTELMÄ................................................................................................................. 2YHTEENVETO TOIMENPIDE-EHDOTUKSISTA...................................................................... 3

1 YHTEYSTIEDOT ........................................................................................................ 71.1 Tilaaja ............................................................................................................ 7

1.2 Tutkittava kohde ............................................................................................. 71.3 Tutkimuksen tekijät ......................................................................................... 7

2 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT ..................................................................................... 82.1 Tutkimuksen tausta ja tarkoitus ........................................................................ 8

2.2 Tutkimuksen rajaus ......................................................................................... 82.3 Tutkimuksen ajankohta .................................................................................... 82.4 Tutkimusmenetelmät ....................................................................................... 9

2.5 Käytetyt suunnitelmat ja asiakirjat..................................................................... 93 ARVIOITAVAN KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT ...................................................................... 9

3.1 Perustiedot ..................................................................................................... 93.2 Raportoidut sisäilmaongelmat .......................................................................... 10

3.3 Olemassa olevat tutkimukset ........................................................................... 103.4 Tiedossa olevat korjaukset ............................................................................... 10

4 TUTKIMUKSET ........................................................................................................ 104.1 Maarakenteet ................................................................................................. 10

4.1.1 Rakennuksen vierustat .......................................................................... 104.1.2 Salaojat ............................................................................................... 13

4.1.3 Sadevesijärjestelmät ............................................................................. 154.2 Perustukset .................................................................................................... 17

4.2.1 Maanvastaiset seinät ............................................................................. 174.2.2 Sokkelit ............................................................................................... 19

4.3 Alapohjat ....................................................................................................... 224.3.1 Alapohja AP1, vanhin osa ....................................................................... 224.3.2 Alapohja AP2, keskiosa .......................................................................... 25

4.3.3 Alapohja AP3, uusin osa......................................................................... 274.3.4 Alapohjakanaalit ................................................................................... 28

4.4 Runko ........................................................................................................... 304.4.1 Väestönsuojat ...................................................................................... 30

4.4.2 Väliseinät ............................................................................................. 314.4.3 Pilarit ja palkit ...................................................................................... 31

4.4.4 Välipohjat ............................................................................................ 314.4.5 Välipohja VP1 ....................................................................................... 32

4.4.6 Välipohja VP2 ....................................................................................... 344.4.7 Välipohja VP3 ....................................................................................... 35


6 (68)

29.3.2019



4.4.8 Liikuntasaumat ..................................................................................... 36

4.5 Julkisivut ....................................................................................................... 364.5.1 Ulkoseinä US1 ...................................................................................... 37

4.5.2 Ulkoseinä US2 ...................................................................................... 394.5.3 Ulkoseinä US3 ...................................................................................... 41

4.5.4 Ulkoseinä US4 ...................................................................................... 414.5.5 Ulkoseinä US5 ...................................................................................... 42

4.5.6 Ulkoseinä US6 ...................................................................................... 434.5.7 Ikkunat ja ulko-ovet .............................................................................. 44

4.6 Yläpohja ja vesikatto ....................................................................................... 464.6.1 Yläpohja- ja vesikattorakenteet .............................................................. 46

4.6.2 Yläpohja YP1, saumapeltikate ................................................................. 474.6.3 Yläpohja YP1, kermikate ........................................................................ 514.6.4 Yläpohja YP2, kermikate ........................................................................ 53

4.6.5 Yläpohja YP2, saumapeltikate ................................................................. 554.6.6 Yläpohja YP3 ........................................................................................ 58

4.6.7 Kattoikkunat, luukut ja muut vesikattorakenteet ....................................... 594.7 Pintarakenteet ................................................................................................ 60

4.7.1 Märkätilat ............................................................................................ 604.8 Ilmanvaihto ................................................................................................... 60

5 NÄYTE- JA MITTAUSTULOKSET ................................................................................. 615.1 Rakennusmateriaalinäytteet ............................................................................. 61

5.1.1 Suoraviljelymikrobinäytteet .................................................................... 615.1.2 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet rakennusmateriaaleissa (VOC-BULK) ........... 62

5.1.3 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt rakennusmateriaaleissa (PAH)............... 625.1.4 Asbesti rakennusmateriaaleissa .............................................................. 63

5.2 Rakenteiden tiiveysmittaukset .......................................................................... 646 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET ................................................................................ 68

LIITTEET ..................................................................................................................... 68


7 (68)

29.3.2019



1 YHTEYSTIEDOT

1.1 Tilaaja

Sastamalan kaupunki

Kimmo ToukoniemiTekninen johtajaPuh: 040 6842 [email protected]

Suvi HilskaRakennuttajainsinööripuh. 040 681 [email protected]

1.2 Tutkittava kohde

Mouhijärven kouluUotsolantie 3038460 Sastamala

1.3 Tutkimuksen tekijät

FCG Suunnittelu ja tekniikka OyRakennusterveys ja sisäilmasto

Juha Kuusijoensuu, RI (amk)Projekti-insinööripuh. 040 821 [email protected]

Eveliina Mattila, DI, RTATiimipäällikköpuh. 044 430 [email protected]


8 (68)

29.3.2019



2 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT

2.1 Tutkimuksen tausta ja tarkoitus

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Mouhijärven koulussa esiintyviä rakenteelli-sia vaurioita, kosteus-/mikrobivaurioita sekä mahdollisia riskirakenteita, jotka tulisijatkossa huomioida tulevina korjaus- ja kunnostamistarpeina. Tutkimus toimii lähtö-tietona Sastamalan kouluverkoston uudistus- / korjaustarpeen määrittämisessä.Tutkimukset painottuivat pääosin kahden vanhemman osan alueelle, eli vanhimmalleosalle, joka on rakennettu 1957 ja laajennuksen alueelle, joka on rakennettu 2003.Uuteen, vuonna 2015 rakennettuun osaan kohdistettiin myös joitakin tutkimuksia.Kuvassa 1 on merkitty eri värein rakennuksen eri ajankohtina tehdyt osat.

2.2 Tutkimuksen rajaus

Tutkimus on kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, johon ei sisälly lämmitys-,käyttövesi-, viemäri-, ilmanvaihto-, sähkö- ja automaatiojärjestelmien kuntotutki-musta. Tutkimuksessa arvioidaan, aistinvaraisin havainnoin, ilmanvaihtojärjestelmänmahdollinen vaikutus sisäilmaan ja sen jatkotutkimustarve.

Kuva 1. Eri aikoina tehdyt rakennukset merkitty värein. Vihreällä on merkitty uusimmatvuonna 2015 rakennetut osat, sinisellä vuonna 2003 tehty laajennus ja keltaisella vanhin osarakennusta.

2.3 Tutkimuksen ajankohta

Tutkimuksen kenttätyöt suoritettiin helmikuussa 2019.


9 (68)

29.3.2019



2.4 Tutkimusmenetelmät

Rakenteiden toteutustapaa ja kuntoa tutkittiin eri puolilla rakennusta rakenteisiintehtyjen rakenneavausten avulla. Rakenneavauksista otettiin materiaalinäytteitämikrobianalyyseihin sekä muutama näyte haitta-aineanalyyseihin. Rakenteidenkosteustilanne tarkastettiin pintakosteusmittauksin.Merkkiainetutkimusten avulla selvitettiin rakenteiden ilmatiiveyttä sekä rakenteissamahdollisesti olevien epäpuhtauksien kulkeutumisreittejä. Merkkiainekokeessamerkkiainekaasua (5 % vety+ 95 % typpi) johdetaan tutkittavaan tilaan taitutkittavan rakenteen sisään ja merkkiaineen kulkeutumista sisäilmaanrakenneliittymien ja läpivientien kautta tutkitaan kaasuanalysaattorin avulla.Kenttätutkimuksissa tehtiin mm.

- aistinvaraiset arvioinnit paikan päällä- pintakosteusmittaukset- ilmavuotomittaukset merkkiaineella- rakenneavauksia ja materiaalinäytteidenottoja eri puolilta rakennusta

- materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin 13 kpl- haitta-aineanalyysiin 2 kpl- VOC-analyysiin 7 kpl- PAH-analyysiin 4 kpl

- alakattorakenteiden yläpuolisten tilojen tutkimuksia aistinvaraisesti

Painesuhdemittaukset sisätilojen ja ulkoilman välillä suoritettiin hetkellisenämittauksena merkkiainekokeiden suorituksen yhteydessä.

2.5 Käytetyt suunnitelmat ja asiakirjat

- Arkkitehtipiirustuksia (Suunnittelutoimisto Insar Oy 2014)- Rakennepiirustuksia (Insinööritoimisto Markku Posti Oy 2014)- Geotekniset suunnitelmat (Geopalvelu Oy 2014)- Rakennepiirustuksia (insinööritoimisto Aimo Lehtimäki Oy 2002)

3 ARVIOITAVAN KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT

3.1 Perustiedot

Mouhijärven kouluUotsolantie 3038460 Sastamala

- kerrosala 3590m², laajennuksen osuus 925,5m²- huoneistoala m², laajennuksen osuus 866,0m²- tilavuus 17795m³, laajennuksen osuus 4920m³


10 (68)

29.3.2019



Koulurakennus koostuu kolmesta eri aikaan rakennetusta osasta, vanhimman osanrakennusvuosi on 1957. Keskiosassa oleva laajennus, joka on rakennettu vuonna2003, sekä uusin laajennus vuodelta 2015. Kaikki rakennusosat on rakennettumaanvaraisella paikalla valetulla teräsbetonilaatalla ja uusimassa laajennuksessa onvesikiertoinen lattialämmitys. Kahdessa aikaisemmin rakennetussa osassa onbetonipilari-/palkkirunko ja vuonna 2015 rakennetussa osassa on betonielementit.Vanhimman osan seinistä suurin osa on puurakenteisia ja osa ulkoseinistä tiili-villa-tiilirakenteisia. Yläpohja on puurakenteinen. Vesikatteena on osaksi saumapeltikateja osin bitumikermi.Keskiosan ulkoseinän sisäkuorena on kalkkihiekkatiili, eristeenä villa jaulkoverhouksena tiili. Yläpohjassa on ontelolaatat ja katteena on saumapeltikate jailmanvaihtokonehuoneen kohdalla bitumikermikate.Uusimmassa osassa on ulkoseinärakenteena betonielementit, eristeenä polyuretaanija julkisivuna muuraus, joka osassa julkisivua on rapattu. Yläpohjassa on ontelolaatatja katteena saumapeltikate.

3.2 Raportoidut sisäilmaongelmat

Tutkimusta tehdessä ei ollut tiedossa raportoituja sisäilmaongelmia. Kohdekäyntienyhteydessä henkilökunta raportoi mm. kuivasta sisäilmasta sekä joissakin tiloissakoettiin muuten huonoa sisäilmaa.

3.3 Olemassa olevat tutkimukset

Tutkimuksen lähtötiedoissa ei ollut olemassa olevia tutkimuksia.

3.4 Tiedossa olevat korjaukset

- Vuonna 2015 laajennus ja peruskorjaus- Vuonna 2015 biolämpökeskus- Vuonna 2004 tekniset tilat- Vuonna 2003 laajennus- Vuonna 1995 laajennus ja perusparannus

4 TUTKIMUKSET

4.1 Maarakenteet

4.1.1 Rakennuksen vierustat

Riskiarvio- Maanpinnankallistukset rakennukseen päin tai hienoaineinen vierustäyttö voi-

vat lisätä sokkelin kosteusrasitusta.- Hulevedet eivät saa lammikoitua rakennuksen vierustoille.- Rakennuksen vierustoilla saattaa olla kasvillisuutta liian lähellä, mikä ohjaa

vesiä rakennukseen päin.-


11 (68)

29.3.2019



Tutkimukset ja havainnot- Rakennuksen vanhimman osan etupuolella on rinne, joka kallistaa rakennuk-

seen päin (kuva 2).- Sokkelin pinnoitteet ovat vaurioituneet suurimmalta osalta vanhinta osaa.- Keskiosalla rakennuksen sokkeli on melko matala ja sokkelin vierellä on vi-

heralue (kuva 4).- Sokkelin kosteusrasitusta vanhimmalla osalla lisää se, että sadevesikaivoja ei

ole syöksytorvien kohdilla.- Uusimmalla osalla rakennusta sokkeleissa ei havaittu vaurioita, asennetut ve-

deneristeet voi todeta rakennuksen vierustoilta (kuva 5).- Rakennusten ulkopuolelle ei tehty koekuoppia joista olisi päässyt varmista-

maan sokkelin vedeneristykset/patolevyt.- Vanhalle osalle asennettu patolevyä osaan rakennusta (kuva 3).

Kuva 2. Vanhimman osan sokkeli on uritettua betonia. Pinnoitteet ovat vaurioituneita eikäpihassa havaittu sadevesikaivoja. Kattojen sadevedet on ohjattu sokkelin vierustalle.

Kuva 3. Keskiosalla sokkeli on paikoin hyvin matala. Sokkeli on lautamuottipintainen pai-kalla valettu betonisokkeli. Sokkelin pinnoitteissa havaittiin vaurioitumista.


12 (68)

29.3.2019



Kuva 4. Vanhimmalle osalle asennetun patolevyn sijainti.

Kuva 5. Uusimman osansokkelit ovat betonielementtejä. Sokkelin vierustalle on asennettuEPS-eristeet. Uudella osalla sadevedet on ohjattu suoraan maan sisällä oleviin sadevesikai-voihin.


13 (68)

29.3.2019



Johtopäätökset- Sadevesien viemäröinti on paikoin puutteellinen piha-alueilla (kallistukset pai-

koin rakennukseen päin).- Istutusalueet seinien vierustoilla aiheuttavat kohonneen kosteusrasituksen

sokkeliin sekä ulkoseinälle.-

Toimenpide-ehdotukset- Koekuopat vanhimmalle osalle sekä keskiosalle sokkelin viereen, joista pys-

tytään toteamaan sokkelin vedeneristykset.- Kasvillisuuden poisto seinien vierustoilta ja korvaaminen sepelillä?

4.1.2 Salaojat

Riskiarvio- Puutteellinen salaojitus lisää rakennuksen maanvastaisten rakenteiden kos-

teusrasitusta.- Keskiosassa ja uudessa osassa on vanhojen piirustusten perusteella salaojat.- Vanhimmasta osasta ei ollut piirustuksia käytössä, eikä näin ollen tietoa sala-

ojien mahdollisesta sijainnista.

Kuva 6. Keskiosan perustusleikkaus


14 (68)

29.3.2019



Kuva 7. Uusimman osan perustusleikkaus

Tutkimukset ja havainnot- Vanhimmalla ja keskiosalla sokkeleiden pinnoissa näkyy kosteuden aiheutta-

mia vauriota (kuvat 8 ja 9).

Kuva 8. Vanhan osan sokkelin ulkopinta on uritettua betonia. Sokkelin maalipinta on vaurioi-tunut (maalipinnan hilseilyä / lohkeilua).


15 (68)

29.3.2019



Kuva 9. Keskiosan sokkeli on lautamuottipintainen betonisokkeli. Sokkelin maalipinta onvaurioitunut ja betonin pinnassa paikoin raputumaa.

Johtopäätökset- Salaojien toimivuudesta ei ole tietoa keskiosalla.- Vanhimmalla osalla ei ole tietoa onko salaojia asennettu.- Uusimman osan salaojien puutteellisuutta ei syytä epäillä. Ei havaittu pinnoite

vaurioita.

Toimenpide-ehdotukset- Koekuopat vanhimmalle osalle ja keskiosalle sokkelin viereen, joista pysty-

tään toteamaan salaojien toimivuus /olemassaolo ja samalla asennetaan sa-laojakaivot.

- Salaojien kuvaus, keskiosalla ja vanhimmalla osalla.

4.1.3 Sadevesijärjestelmät

Riskiarvio- Sadevesikourujen ja –syöksytorvien vuodot voivat aiheuttaa ylimääräistä kos-

teusrasitusta ulkoseinille sekä sokkelille.

Tutkimukset ja havainnot- Vanhimmalla osalla sadevesikaivoja ei ole syöksytorvien kohdilla (kuva 10).- Keskiosalla on tasakatto ja sadevedet on johdettu kattokaivojen kautta sisä-

puoliseen sadevesiviemäröintiin.- Uudella osalla sadevesijärjestelmä on havaintojen mukaan pääosin kunnossa

(kuva 11).- Uusimmalla osalla on sadevesikaivoja, joista on kaivo-osa irronnut, siirtynyt

tai rikkoutunut minkä vuoksi sadevedet roiskuvat rakennuksen seinustalle.- Uusimmalla osalla osa syöksytorvista on liitetty suoraan sadevesiviemäriin

(kuva 5).- Keskiosan sisäänkäyntikatoksen kohdalta puuttuu sadevesikaivo (kuva 12).


16 (68)

29.3.2019



- Keskiosalta muutamasta kattokaivosta puuttuu tai on rikkoutunut roska-/leh-tisihti.

- Opettajainhuoneen kohdalta puuttuu sadevesikaivo (Kuva 12).

Kuva 10. Vanhan osan syöksytorvesta tuleva sadevesi roiskuu osittain sokkeliin aiheuttaenkohonneen kosteusrasituksen mikä on aiheuttanut pinnoilla eloperäistä kasvua.


17 (68)

29.3.2019



Kuva 11. Uusimman osan sadevesikaivo. Kuva 12. Opettajainhuoneen kohdalla oleva syöksytorvi.

Toimenpide-ehdotukset- Vanhimmalle osalle sadevesien johtaminen hallitusti sadevesiviemäröintiin

(kattovedet sekä pihavedet)- Keskiosalla korjataan puutteet sadevesijärjestelmässä, rikkoutuneet kattokai-

vojen sihdit, opettajainhuoneen kohdalla olevan syöksytorven sadevesien joh-taminen sadevesikaivoon.

- Uusimmalla osalla muuttaa sadevesien ohjaus siten, että sadevedet eivätpääse roiskumaan seinustalle.

- Uusimmalla osalla kohdat, joissa syöksytorvi jatkuu yhtenäisenä sadeve-siviemäriin (maan alle) tehdään rassausluukku ja varmistetaan, että syöksy-torvessa on sulanapitokaapeli (kuva 5).

4.2 Perustukset

4.2.1 Maanvastaiset seinät

Sijainti

- Vanhimmalla osalla on rakennuksen päädyssä pieni kellari, jossa sijaitseelämmönjakokeskus (kuva 13). Keskiosalla on kellarissa väestönsuoja (kuva14), jota on käytetty kerhotilana, mutta on tällä hetkellä pois käytöstä. Väes-tönsuojaa on käsitelty luvussa 4.4.1.

Kuva 13. Vanhalla osalla on lämmönjakokeskus kellarissa.


18 (68)

29.3.2019



Kuva 14. Keskiosalla on väestösuoja kellarissa.

Kuva 15. Vanhan osan maanvastaisen seinän rakenne.


19 (68)

29.3.2019



Tutkimukset ja havainnot- Pintakosteusmittauksissa betonin pintakosteudet olivat normaalit.- Lämmönjakokeskuksessa öljyn/polttoaineen haju.- Välipohjan läpivienneissä havaittiin puutteita palokatkoissa (kuva15).

Kuva 16. Keskiosan väestösuojan edustalla läpivientejä välipohjaan.

Toimenpide-ehdotukset- Varmistaa, ettei ole ilmayhteyttä yläpuolisiin tiloihin (molemmat kellaritilat).- Palo-osastojen läpivientien tiivistäminen palokatkoin (molemmat kellaritilat).

4.2.2 Sokkelit

Sijainti- Rakennuksen sokkeli vanhimmalla osalla on ns. valesokkelirakenne.- Keskiosassa sokkelit ovat matalia, rakennekuvien mukaisesti (kuva 17).- Uusimmalla osalla sokkelit nykyisten määräysten mukaiset.


20 (68)

29.3.2019



Kuva 17. Rakenneleikkaus vanhimman Kuva 18. Sokkelin rakenne keskiosanosan sokkelin kohdalta. sokkelin kohdalta.

Rakenne- Vanhimman osan sokkeleissa on eristeenä villa sekä sokkelin sisäpinnalla on

bitumisively ja puurungon sisäpinnassa on tervapaperi. Rakenne todennettiinrakenneavauksella (U1, kuva 19).

-

Kuva 19. Eristeen takaa näkyvä musta pinta sokkelin sisäpinnan bitumisivelyä.


21 (68)

29.3.2019



Riskiarvio- Valesokkeleiden kohdalla mineraalivillat tai puurakenteet voivat vaurioitua

kosteudesta.- Keskiosan sokkeleissa on eristeenä mineraalivilla ja eristeet voivat vaurioitua

kosteusrasituksesta. Lumen kerääntyminen seinustalle tai kasvillisuus, sade-vedet tai vesien ohjauksen puute aiheuttaa kohonneen riskin. Sekä sokkelinmataluus.

Tutkimukset ja havainnot- Vanhimman osan sokkeleiden sisäpinnassa on bitumisively, joka sisältää PAH-

yhdisteitä. Rakenneavauksesta havaittiin voimakasta hajua bitumisivelystä.Haju on tarttunut myös viereisiin mineraalivilloihin.

- Bitumisivelystä on ilmayhteys sisäilmaan (todettiin merkkiainekokeella sekäaistinvaraisesti).

- Keskiosalla sokkelit ovat matalat ja seinustalla olevat lumet ovat kastelleetseinärakenteita. Seinän muurauksen alareunan kohdalta eriste vaihtuu sty-roksista mineraalivillaksi. Mineraalivilla saattaa vaurioitua sulamisvesien kos-teudesta.

Kuva 20. Keskiosalla seinän viereen kasatut lumet ovat kastelleet julkisivumuurausta.

Johtopäätökset- Uusimman osan sokkelit ovat aistivaraisesti tutkien kunnossa.- Keskiosalla ja vanhimmalla osalla sokkelien pinnoitteet ovat vaurioituneet ja

betonipinnat ovat paikoin rapautuneet kosteusrasituksesta.

Toimenpide-ehdotukset- Sokkeleiden pinnoitteiden uusiminen keskiosalla ja vanhimmalla osalla, pai-

kalliset betonikorjaukset.- Sokkelin bitumisivelyn poisto vanhimmalla osalla ja eristeiden uusiminen.


22 (68)

29.3.2019



4.3 Alapohjat

Sijainti

Kuva 21. Alapohjarakenteiden paikannuskartta.

4.3.1 Alapohja AP1, vanhin osa

RakenneVanhimman osan alapohjan rakenne on pääosin kuvan 22 mukainen. Liikuntasalinkohdalla on lattiassa pintavalu (kuva 23).

Kuva 22. Vanhimman osan alapohjan rakenne


23 (68)

29.3.2019



Kuva 23. Näyttämön alapuolta liikuntasalin lattian pintarakenne näkyvissä.

Riskiarvio- Eristeiden päällä on muovikalvo, joka saattaa estä kosteuden tasaantumisen

alapäin.- Päällysteen alla saattaa olla kohonnut kosteus ja se on saattanut aiheuttaa

päällysteen tai päällysteliiman vaurioitumisen.

Tutkimukset ja havainnot- Pintakosteusmittauksissa ei havaittu kohonneita kosteuspitoisuuksia.- Rakenneavauksen A1 perusteella alapohjan sora on kuivaa.- Alapohjan kanaalin kannet eivät ole tiiviitä- Kanaali oli täytetty hiekalla (kuva 27).- Kanaalin kohdalla oli bitumisively, jossa määritettyjen PAH-yhdisteiden koko-

naispitoisuudet ylittää työterveyslaitoksen raja-arvon. Näytetuloksia käsiteltykohdassa polysykliset aromaattiset hiilivedyt rakennusmateriaaleissa 5.1.3.

- Lattioiden pintamateriaalit ovat kuluneet ja lattioissa epätasaisuuksia.


24 (68)

29.3.2019



Kuva 24. Rakenneavaus A1.

Johtopäätökset- Pintakosteusmittauksissa ei havaittu, että alapohjan kosteudet olisivat olleet

koholla.

Toimenpide-ehdotukset- Tutkia onko kanaalissa olevaa bitumisivelyä muualla rakennuksessa.- Mahdolliset PAH-yhdisteitä sisältävät sivelyt tulee poistaa tai kapseloida.


25 (68)

29.3.2019



4.3.2 Alapohja AP2, keskiosa

Rakenne- Keskiosan rakenne on esitetty kuvassa 25.

Kuva 25. Keskiosan alapohjan rakenne.


26 (68)

29.3.2019



Riskiarvio- Eristeiden päällä on muovikalvo, joka saattaa estä kosteuden tasaantumisen

alapäin.- Päällysteen alla saattaa olla kohonnut kosteus ja se on saattanut aiheuttaa


Tutkimukset ja havainnot- Alapohjan rakenneavauksessa A2 havaittiin, että rakenne oli suunnitelmien

mukainen.- Täyttöhiekka oli melko hienorakeista n. 0-6 mm.- BULK-materiaalinäytteissä VOC-pitoisuudet ylittävät työterveyslaitoksen raja-

arvojen. Näytetuloksia käsitelty kohdassa, haihtuvat orgaaniset yhdisteet ra-kennusmateriaaleissa 5.1.2.

- Pintakosteudet olivat paikoin korkeampia. Rakennuksen reuna alueella pinta-kosteudet matalampia.

- Kanaalien luukkujen alapuolella oli vettä kansistojen päällä (kuva 28).

Johtopäätökset- Pintakosteudet paikoin hieman koholla muuhun rakennukseen verrattuna.

Kosteudet eivät kuitenkaan korkeat ja koska ne olivat korkeampia tilojen kes-kialueilla, on todennäköistä, että kosteus on tasoitteesta tai liimasta aiheutu-nutta, jolloin kosteus on reunoilta päässyt kuivumaan.

Toimenpide-ehdotukset- Lattian muovimattojen ja tasoitteiden uusiminen.- muovimattojen uusimisen yhteydessä alapohjan kosteuksien mittaus.- Selvittää, mistä alapohjan kanaaliin tullut vettä, ennen lattioiden korjaamista.


27 (68)

29.3.2019



4.3.3 Alapohja AP3, uusin osa

Rakenne- Uusimman osan rakenne on esitetty kuvassa 26.

Kuva 26. Uusimman osan alapohjan rakenne.

Riskiarvio- Päällysteen alla saattaa olla kohonnut kosteus ja se on saattanut aiheuttaa


Tutkimukset ja havainnot- Alapohjan betonilaatassa ja väliseinissä on halkeamia.- Materiaalinäytteiden yhteydessä lattian päällysteessä havaittiin voimakas

haju.- Alapohjaan ei tehty rakenneavauksia, koska alapohjassa vesikiertoinen lattia-

lämmitys (kuva 27).- BULK-materiaalinäytteissä VOC-pitoisuudet ylittävät työterveyslaitoksen raja-

arvojen. Näytetuloksia käsitelty kohdassa, haihtuvat orgaaniset yhdisteet ra-kennusmateriaaleissa 5.1.2


28 (68)

29.3.2019



Kuva 27. Laajennuksen lattialämmityskaavio.

Johtopäätökset- Alapohjan kosteudet eivät pintakosteuksien mukaan ole korkeat, mutta ko-

holla. Pintakosteudet eivät ole niin korkeat, että se voisi johtua esimerkiksivesivahingosta tai alapohjasta nousevasta kosteudesta. Kosteus saattaa ollaperäisin tasoitteesta ja päällysteliimasta.

- Väliseinissä pystysuuntaisia halkeamia, jotka ovat risteävien seinien kohdillaja lattiassa halkeamat jatkuvat samalla linjalla. Halkeamat ovat voineet syn-tyä alapohjan painumisesta väliseinien kohdilla.

Toimenpide-ehdotukset- Halkeamien etenemisen seuraaminen.- Lattian muovimattojen ja tasoitteiden uusiminen.- Pinnoitteiden uusimisen yhteydessä alapohjan betonilaatan kosteuksien mit-

taus (varmistetaan, että kohollaan olleet kosteuspitoisuudet ovat poistuneet).

4.3.4 Alapohjakanaalit

Sijainti- Alapohjakanaalit sijaitsevat keskiosalla ja vanhalla osalla.

Tutkimukset ja havainnot- Keskiosan kanaalin kansien avauksessa kanaaleista tuli voimakas viemärin

haju.- Vanhalla osalla kanaali oli täytetty hiekalla (kuva 28).- Keskiosalla kanaali oli valettu umpeen betonilla (kuvat 29).- Kanaalin viemärin kansien tulppien päällä oli vettä (kuva 29).


29 (68)

29.3.2019



Kuva 28. Kanaali täytetty soralla.

Kuva 29. Kanaali oli valettu umpeen.

Johtopäätökset- Kanaalit oli valettu keskiosalla umpeen.- Vanhimmalla osalla kanaalit oli täytetty soralla.- Kanaalin kohdalla oli bitumisively, jossa määritettyjen PAH-yhdisteiden koko-

naispitoisuudet ylittää työterveyslaitoksen raja-arvon. Näytetuloksia käsiteltykohdassa polysykliset aromaattiset hiilivedyt rakennusmateriaaleissa 5.1.3.

Toimenpide-ehdotukset- Kanaalin kansien vaihto kaasutiivisiin kansistoihin.- Tutkia miksi kanaalissa on vettä.


30 (68)

29.3.2019



4.4 Runko

4.4.1 Väestönsuojat

Sijainti

Väestönsuoja sijaitsee keskiosan kellarissa.

Kuva 30. Väestösuoja sijaitsee keskiosalla kellarissa.

Tutkimukset ja havainnot- Väestösuoja on toiminut kerhotilana.- Pintakosteusmittauksissa ei havaittu kohonneita kosteuspitoisuuksia.

Toimenpide-ehdotukset- Varmistetaan, ettei ole ilmayhteyttä yläpuolisiin tiloihin.- Palo-osastojen läpivientien tiivistäminen palokatkoin.


31 (68)

29.3.2019



4.4.2 Väliseinät

Rakenne- Koulun väliseinät ovat betoni, tiili ja levyrakenteisia.

Riskiarvio- Väliseinien liitoksista saattaa tulla ilmavuotoja alapohjasta.- Omilta perustuksilta lähteviltä seiniltä saattaa nousta kosteutta kapillaarisesti.- Keskiosan laajennuksessa vanhoja ulkoseiniä on jäänyt väliseiniksi ja seiniin

on voinut jäädä vanhoja vaurioituneita lämpöeristeitä.

Tutkimukset ja havainnot- Seinissä ei ollut havaittavissa kosteusjälkiä.- Pintakosteusmittauksissa ei havaittu kohonneita lukemia väliseinissä.- Rakenneavauksessa S1 tilassa 174 savityöt tehdystä rakenneavauksessa to-

dettiin seinässä olevan lämpöeristeet. Seinä on vanha ulkoseinä.- Ruokalan laajennuksen kohdalla vanhoja ulkoseiniä jäänyt sisäseiniksi ja ra-

kenne vahvuudesta päätellen eristeet ovat seinän sisällä.

Toimenpide-ehdotukset- Vanhan ulkoseinän tiivistäminen, ettei eristeestä ole ilmayhteyttä sisäilmaan

tai eristeiden poistaminen seinärakenteesta.

4.4.3 Pilarit ja palkit

Riskiarvio- Pilareiden liitoksista saattaa tulla ilmavuotoja alapohjasta.- Pilareita pitkin saattaa nousta kosteutta kapillaarisesti.

Tutkimukset ja havainnot- Pilareissa ei ollut havaittavissa kosteusjälkiä.- Pintakosteusmittauksissa ei pilareissa havaittu kohonneita kosteusarvoja.

4.4.4 Välipohjat

Sijainti

Rakennuksessa on välipohjia kahdessa kohtaa, molemmat sijaitsevat rakennuksenvanhimmalla osalla.


32 (68)

29.3.2019



Kuva 31. Välipohjien sijainnit pohjakuvassa.

4.4.5 Välipohja VP1

Rakenne

Kuva 32. Välipohjarakenne VP 1 vanhan osan päädyssä.


33 (68)

29.3.2019



Riskiarvio- Välipohjassa on eristeenä puru, joka saattaa olla vaurioitunut.- Purutäytteestä voi olla ilmayhteys sisäilmaan.- Tervapaperi saattaa sisältää haitta-aineita (asb, PAH).

Tutkimukset ja havainnot- Eristetilasta on ilmayhteys sisätiloihin (kuvat 33 ja 34)- Alapuolen tilassa 117 ei ole kaappien yläpuolella alas laskettua kattoa ja alas

lasketun katon yläpuolella on tiivistämättömiä läpivientejä välipohjaan ja pu-rueristeet näkyvät alas lasketun katon yläpuolelta.

- Välipohjan purueristeessä näytteenottokohdalla on heikko viite vauriosta.Näytetuloksia käsitelty kohdassa polysykliset aromaattiset hiilivedyt raken-nusmateriaaleissa 5.1.1.

-

Kuva 33. Välipohjan rakennetta alapuolelta tilasta 117


34 (68)

29.3.2019



Kuva 34. Välipohjan läpivienti alapuolelta tilasta 117.

Toimenpide-ehdotukset- Välipohjan eristeiden vaihto ja rakenteiden ja läpivientien tiivistäminen.- Puuosien kunnon tarkistus.


Rakenne- Välipohjan rakenne ylhäältä alas:

- päällyste- teräsbetonilaatta n. 50 mm, pintalaatta- teräsbetonilaatta, runkolaatta- pintamateriaali, alapuolen kattopinta

Tutkimukset ja havainnot- Välipohjan rakenneavauksessa todettiin, ettei välipohjassa ole eristettä (kuva

35).- Pintalaatta on suoraan kantavan laatan päällä.- Pintakosteusmittauksissa ei havaittu kohonneita kosteuspitoisuuksia.


35 (68)

29.3.2019



Kuva 35. Välipohjan rakenneavaus V1.


Rakenne

Kuva 36. Välipohjan rakenne väestösuojan kohdalta.


36 (68)

29.3.2019



Tutkimukset ja havainnot- Pintakosteusmittauksissa ei havaittu kohonneita kosteuspitoisuuksia.

Toimenpide-ehdotukset- Välipohjan läpivientien tiivistäminen palokatkoilla.

4.4.8 Liikuntasaumat

Sijainti- Liikuntasaumat olivat laajennuksien rajojen kohdalla.

Tutkimukset ja havainnot- Näkyvissä olevissa liikuntasaumoissa oli elastiset tiivistysmassat paikoin ir-

toilleet.

Toimenpide-ehdotukset- Korjausten yhteydessä varmistaa liikuntasaumojen ilmatiiveys.

4.5 Julkisivut

Sijainti

Kuva 37. Ulkoseinien sijainnit.


37 (68)

29.3.2019



4.5.1 Ulkoseinä US1

RakenneVanhimman osan suunnitelmien mukaan ulkoseinän rakenne sisältä ulos:

- gyproc-levy 13 mm- höyrynsulku 0,2 mm- liimapuurunko + min.villa 175 mm- tuulensuojalevy 9 mm- pystylauta 25 mm- vaakalauta 22 mm- 20 mm + 22 mm lomalauta

Tutkimukset ja havainnot- Merkkiainekokeissa havaittiin ilmavuotoja seinän rakenteista. Rakenteiden

tiiveysmittauksista on esitetty havainnot kohdassa 5.3- Luokan 172 ulkoseinä oli märkä tutkimushetkellä (kuvat 33 ja 34). Luokassa

oli ollut kattovuoto ja tilassa oli tutkimushetkellä ilmankuivain. Rakenteita eiollut kuivattu / uusittu.

- Mikrobinäytteissä ei todettu viitettä vaurioon tutkituilla osin. Näytettä ei otettuluokan 172 ulkoseinästä, koska seinässä oli kosteusvaurio näkyvissä. Mikro-binäytetuloksia käsitelty kohdassa 5.1.1.

- Seinän ulkoverhous on käyttöikänsä päässä, normaalissa käyttöolosuhteissakäyttöikä noin 50 vuotta (RT 18-10922) (kuva 35).

Kuva 38. Luokan 172 kuvaamataito seinän rakenneavauksessa on höyrynsulkumuovin sisä-pinnalla kipsilevyn takapinnalla vettä. Rakenneavauksessa todettiin, että vettä on myös höy-rynsulkumuovin sisäpinnalla.


38 (68)

29.3.2019



Kuva 39. Luokan 172 ulkoseinän kastuneita rakenteita rakenneavauksessa.

Kuva 40. Vanhan osan julkisivun vaakalaudoitus. Puuosissa on havaittavissa maalipinnanvaurioita sekä puun haristumista, halkeilua sekä pehmenemistä.

Toimenpide-ehdotukset- Ulkoseinien uusiminen.- Rakenteiden tiivistäminen. Rakenteiden tiiveysmittauksesta kohdassa 5.3.- Kosteusvaurioiden korjaaminen.


39 (68)

29.3.2019




Rakenne

Kuva 41. US2 rakennetyyppi.

Tutkimukset ja havainnot- Julkisivun muuraussaumat ovat rapautuneet (kuva 42).- Rakennuksen takaosalla graffiteja julkisivussa (kuva 43).- Merkkiainekokeissa havaittiin ilmavuotoja ulkoseinän rakenteista. Rakentei-

den tiiveysmittauksesta kohdassa 5.3- Ulkoseinän mikrobinäytetuloksissa näytteenottokohdalla vahva viite vau-

riosta. Mikrobinäytetuloksia käsitelty kohdassa 5.1.1.- Opetustilassa 105 entinen musiikkiluokka, lisäeristys ulkoseinillä.


40 (68)

29.3.2019



Kuva 42. US2 julkisivukuva, vanhan osan päädyssä tiilimuuraus.

Kuva 43. Graffiteja julkisivussa.

Johtopäätökset- Julkisivun muuraussaumojen huoltoväli 25 vuotta. (RT 18-10922)

Toimenpide-ehdotukset- Rapautuneiden muuraussaumausten korjaus.- ulkoseinän rakenneliittymien tiivistäminen. Rakenteiden tiiveysmittauksesta

kohdassa 5.3.


41 (68)

29.3.2019




Rakenne- Rakenne kuten US2, mutta betonirakenteen sijaan seinän runko on puuraken-

teinen.

Tutkimukset ja havainnot- Julkisivun muuraussaumat ovat rapautuneet (kuva 42).

Johtopäätökset- Julkisivun muuraussaumojen huoltoväli 25 vuotta. (RT 18-10922)

Toimenpide-ehdotukset- Rapautuneiden muuraussaumausten korjaus.- Rakenteiden tiivistäminen. Rakenteiden tiiveysmittauksesta kohdassa 5.3.


Rakenne- Rakenne, kuten US2, mutta seinässä lisäeristys 50 mm ja höyrynsulkumuovi

sisäpuolella.

Riskiarvio- Seinän rakennusfysikaalinen toiminta on muuttunut.

Tutkimukset ja havainnot- Opetustilassa 105 entinen musiikkiluokka, lisäeristys ulkoseinillä.- Käytöstä poistetut lämmitysputket tulpattu seinän sisälle (kuva 44).

Kuva 44. Rakenneavaus U8.


42 (68)

29.3.2019



Johtopäätökset

- Julkisivun muuraussaumojen huoltoväli 25 vuotta. (RT 18-10922)

Toimenpide-ehdotukset- Julkisivun muuraussaumojen korjaus.- Rakenteiden tiivistäminen. Rakenteiden tiiveysmittauksesta kohdassa 5.3.- Varmistaa, että seinärakenteeseen jääneet lämmitysputket ovat paineetto-

mia.


Rakenne

Kuva 45. Ulkoseinän rakennetyyppi keskiosalla.


43 (68)

29.3.2019



Tutkimukset ja havainnot- Julkisivun pohjoispuolella havaittiin eloperäistä kasvustoa (sammalta) seinän

pinnalla.- Merkkiainekokeissa ilmavuotoja rakenneliittymistä. Rakenteiden tiiveysmit-

tauksesta kohdassa 5.3.- Ulkoseinän eristeiden mikrobinäytteissä havaittiin näytekohdissa vahvoja viit-

teitä vaurioon. Mikrobinäytetuloksia käsitelty kohdassa 5.1.1.

Toimenpide-ehdotukset- Pohjoisjulkisivut pysyvät kosteampina muita julkisivuja herkemmin mikä ai-

heuttaa näille julkisivuille helposti sammaleen kasvua, jos alusta on sopiva jalähellä esim. puustoa. Suositellaan julkisivujen pesua sammaleesta.

- Ulkoseinien eristeiden mikrobikasvusta johtuen, suositellaan rakenteiden tii-vistämistä. Rakenteiden tiiveysmittauksesta kohdassa 5.3.


Rakenne

Kuva 46. uusimman osan ulkoseinän rakennetyyppi.


44 (68)

29.3.2019



Tutkimukset ja havainnot- Ulkoseinän rakenne on uusi- Seinän eristeenä on polyuretaani, minkä vuoksi ulkoseinän tiiviyttä ei helposti

pystytä tutkimaan (merkkikaasu ei pääse kulkemaan tiiviissä eristeessä kutenvillassa). On mahdollista, että ilmavuotojen kautta sisäilmaan pääsee epäpuh-tauksia, kuten ikkunaliittymät, elementtien liittymäkohdat.

4.5.7 Ikkunat ja ulko-ovet

Rakenne- Uudella osalla ikkunat ovat uudet ja keskiosan ikkunat rakennusaikaiset Puu-

alumiini-ikkunat.- Vanhalla osalla ikkunat ovat puuikkunoita ja todennäköisesti alkuperäisiä. Ik-

kunoiden tekninen käyttöikä on lopussa.

Tutkimukset ja havainnot- Uusimman laajennuksen yksi vesipelti irronnut (Kuva 47).- Keskiosan ikkunoista puuttuu listapellitys. Ikkunoiden liitos julkisivuun (tiili-

pintaan) on tiivistetty elastisella massalla. Massaukset ovat paikoin puutteel-lisia (alareuna) ja paikoin halkeilleita. (kuva 48).

- Vanhan osan ikkunat ovat käyttöikänsä lopussa. Ikkunoiden puuosissa on ha-vaittavissa maalipintojen hilseilyä / lohkeilua, puuosien harmaantumista, peh-menemistä sekä paikoin lahoa. Ikkunoiden käynnit sekä tiivistykset ovat puut-teellisia. Puuikkunan käyttöikä normaalissa rasituksessa 50 vuotta (RT 18-10922) (kuvat 50 ja 51).

- Osa vesipeltien kallistuksista puutteellisia vanhalla osalla ja uudella osalla.

Kuva 47. Uusimman osan irronnut ikkunapelti


45 (68)

29.3.2019



Kuva 48. Keskiosan ikkunan reuna. Kuva 49. Uudenosan ikkunan reuna

Kuva 50. vanhan osan ikkuna.


46 (68)

29.3.2019



Kuva 51. Vanhan osan ikkuna.

Toimenpide-ehdotukset- Ikkunoiden ja pellitysten uusiminen vanhalla osalla.- Ikkunan ja julkisivun liittymän tiivistäminen sekä julkisivun ja vesipellityksen

liittymän tiivistys.

4.6 Yläpohja ja vesikatto

4.6.1 Yläpohja- ja vesikattorakenteet

Sijainti

Kuva 52. Yläpohjien sijainnit pohjakuvassa.


47 (68)

29.3.2019



4.6.2 Yläpohja YP1, saumapeltikate

RakenneSuunnitelmien mukaan yläpohjan rakenne:

Kuva 53. Vanhan osan yläpohjan rakennetyyppi.

Riskiarvio- Saumapeltikate on käyttöikänsä lopussa (RT 18-10922).

Tutkimukset ja havainnot- Rakenneavauksessa havaittiin, että suunnitelmista poiketen kattokannatta-

jien yläpuolella on tervapaperi.- Peltikatteen maalipinta on vaurioitunut ja pellityksissä havaittiin paikoin run-

saasti ruostevaurioita.- Luokan Tekstiilityö katossa useita vuotokohtia.- Kermikate ja peltikate limittyvät sisäjiirissä. Liitoskohta on mahdollinen vuo-

topaikka.- Yläpohjan ilmanvaihtoputkissa on villapintaiset eristeet. Eristeistä on mahdol-

lista päästä kuituja sisäilmaan. Mittatuissa luokissa ei havaittu paine-eroaalaslaskun ja huonetilan välillä.


48 (68)

29.3.2019



Kuva 54. Vanhan osan peltikate. Katteen maalipinta on kulunut ja pellityksissä havaittiinruostetta.

Kuva 55. Vanhalla osalla kermin ja pellin liittymä jiirissä.


49 (68)

29.3.2019



Kuva 56. Katon läpiviennin pellityksessä puutteita vanhalla osalla.

Kuva 57. Kuva samasta liitoskohdasta, kuin kuva 52, jäät padottavat sisänurkkaan.


50 (68)

29.3.2019



Kuva 58. Alas lasketun katon yläpuolella on villapintaisia putkieristeitä.

Johtopäätökset- YP1, samapeltikatteen alueella on vuotoja ja kate on saavuttanut käyt-

töikänsä.

Toimenpide-ehdotukset- Katteen ja eristeiden uusiminen.- Kastuneiden rakenteiden kuivattaminen ja tarvittaessa uusiminen.- Yläpohjan rakenneliittymien ja läpivientien tiivistäminen.


51 (68)

29.3.2019



4.6.3 Yläpohja YP1, kermikate

Rakenne

Kuva 59. Vanhan osan kermikatteisen osan rakennetyyppi.

Riskiarvio- Kermikatteella on käyttöikä vaikeissa olosuhteissa 20 vuotta ja normaalissa

olosuhteessa 25 vuotta. kate on uusittu 2003 laajennuksen yhteydessä ja ar-vioitu käyttöikä on tulossa loppuun noin 4-9 vuoden kuluttua (RT 18-10922).

Tutkimukset ja havainnot- Kotitalousluokan katossa havaittiin vuotojälkiä (kuva 60).- Yläpohjassa havaittiin rakennusjätettä kattoluukusta tarkasteltuna (kuva 61).


52 (68)

29.3.2019



Kuva 60. Kotitalousluokan yläpohjan vesivuoto jälkiä.

Kuva 61. Vanhan osan kermikatteisen kohdan käyntiluukku yläpohjaan.

Johtopäätökset- YP1, kermikatteen alueella on vesivuotoja.

Toimenpide-ehdotukset- Katteen läpivientien tiivistäminen.- Kastuneiden eristeiden uusiminen.- Kastuneiden rakenteiden kuivattaminen ja tarvittaessa uusiminen.- Kattokaivojen sihtien tarkastaminen ja korjaaminen tarvittaessa.- Yläpohjan siivoaminen rakennusjätteistä ja muista roskista


53 (68)

29.3.2019



4.6.4 Yläpohja YP2, kermikate

Rakenne- Alkuperäisten suunnitelmien mukaan yläpohjan rakenne on:

Kuva 62. Keskiosan kermikatteinen osa.

Riskiarvio- Kermikatteella on käyttöikä vaikeissa olosuhteissa 20 vuotta ja normaaleissa

olosuhteissa 25 vuotta. kate on uusittu 2003 laajennuksen yhteydessä ja ar-vioitu käyttöikä on tulossa loppuun noin 4-9 vuoden kuluttua (RT 18-10922).

Tutkimukset ja havainnot- Katteessa havaittiin muutamia viilto/kolhu jälkiä (kuva 64).- Kattokaivon sihti rikki.- Kermissä on paikoin halkeilua.


54 (68)

29.3.2019



Kuva 63. Kermikatteessa halkeilua.

Kuva 64. Kermikatteessa kolhuja.

Toimenpide-ehdotukset- Viilto/kolhu jälkien paikkaaminen.- Kattokaivojen sihtien tarkastaminen ja korjaaminen tarvittaessa.- Läpivientien tiiveyden tarkistus.


55 (68)

29.3.2019



4.6.5 Yläpohja YP2, saumapeltikate

RakenneAlkuperäisten suunnitelmien mukaan yläpohjan rakenne on:

Kuva 65. Keskiosan saumapeltikatteen rakennetyyppi.

Tutkimukset ja havainnot- Katteen muovipinnoite on paikoin irronnut, ei havaittu kuitenkaan ruostejäl-

kiä.- Läpivienneissä on ullakkotilassa vuotojälkiä (kuva 67).- Katolta poistuvat lumet ovat kolhineet muutamia läpivientejä ja yhden läpi-

viennin kohdalle asennettu lumieste suojaamaan läpivientiä.- YP2, saumapeltikatteen ullakkotilaan on vuotojälkiä matalammalta karmikat-

teen kohdalta (kuva 69).- Yläpohjaan on asennettu puhallusvilla.


56 (68)

29.3.2019



Kuva 66. Maali irronnut saumapeltikatteesta.

Kuva 67. Yläpohjassa aluskatteessa vanhoja vuotojälkiä, vuoto todennäköisesti korjattu.


57 (68)

29.3.2019



Kuva 68. Läpiviennin (viemärin tuuletusputken) kohdalta katteen ylösnosto on kolhiintunut.

Kuva 69. Keskiosalla matalamman ja korkeamman osan liitoskohdassa vuotojälkiä.

Johtopäätökset- Saumapeltikatteen huoltomaalaus tulisi tehdä 10-15 vuoden välein (RT 18-

10922).

Toimenpide-ehdotukset- Katteen huoltomaalaus.- Läpivientien tiivistys.- Alemman kattotason bitumikatteen ja korkeamman tason liitoksen korjaami-

nen ja kastuneiden eristeiden ja rakenteiden korjaaminen.


58 (68)

29.3.2019



4.6.6 Yläpohja YP3

RakenneAlkuperäisten suunnitelmien mukaan yläpohjan rakenne on:

Kuva 70. Yläpohjarakenne uusimalla osalla.

Tutkimukset ja havainnot- Kate on uusi ja tarkastellulta osin hyväkuntoinen. Sisätiloissa ei ole havaitta-

vissa vuotojälkiä.


59 (68)

29.3.2019



Kuva 71. Yleiskuva uuden osan katteesta.

Toimenpide-ehdotukset- Huoltomaalaus noin 10 vuodenkuluttua (RT 18-10922).

4.6.7 Kattoikkunat, luukut ja muut vesikattorakenteet

SijaintiRakennuksessa on kattoikkunoita keskiosalla sekä vanhimman ja keskiosan rajakoh-dassa.

Riskiarvio- Kattoikkunoiden vuodot.

Tutkimukset ja havainnot- Keskiosan tasakatolla on kupuikkunoita käytävän kohdalla, alakaton avauk-

sissa ei havaittu vuotojälkiä.- Lapeikkointa on kahdessa kohdassa. Käytävällä liikuntasalin edustalla ja ATK-

luoksassa on lapeikkunoita, joiden ympärysrakenteissa on runsaasti vuotojäl-kiä. Ikkunoita ei päästy tarkastelemaan yläpohjasta, ainoastaan ulkopuolenja sisäpuolen havainnot.

Johtopäätökset- Lapeikkunoissa on nähtävissä paljon vuotojälkiä, vuotojen seurauksena ylä-

pohjan eristeet sekä muut liittyvät rakenteet ovat voineet vaurioitua.- Lapeikkunoiden tarkastusväli 5 vuotta (RT 18-10922).- Kattokupujen tarkastusväli 3 vuotta ja tiivisteiden huoltoväli 5-7 vuotta (RT

18-10922).

Toimenpide-ehdotukset- Lapeikkunoiden vuotojen korjaus ja kastuneiden eristeiden ja rakenteiden

korjaus.- Kupuikkunoiden tiivisteiden uusiminen.


60 (68)

29.3.2019



4.7 Pintarakenteet

Pintarakenteiden kuntoon ei tässä tutkimuksessa kiinnitetty huomiota. Keskiosanpinnat korjattu vuonna 2015 ja lattioiden pintamateriaali sama kuin uudessa osassa.

4.7.1 Märkätilat

Sijainti

Kuva 72. Märkätilat sijaitsevat liikuntasalin vieressä vanhalla osalla.

Tutkimukset ja havainnot- Pintakosteusmittauksissa ei havaittu kohonneita kosteuslukemia.

4.8 Ilmanvaihto

Tutkimukset ja havainnot- Tutkimusten hetkellä tehtiin ilmanvaihdon säätötöitä.- Hetkelliset mittaukset osoittivat, että tutkitut tilat olivat alipaineisia.- Luokissa ja käytävillä oli ilmanpuhdistimia.- Tilassa 179 ei ollut ilmanvaihtoa.- Käyttäjät ovat kokeneet sisäilman kuivana.- Sisäilmaan tehty joitakin mittauksia, joista tutkijoilla ei ollut tietoa saatavilla.- Pyyhintä näytteitä ja laskeuma näytteitä ei otettu, koska uudenosan ja keski-

osan ilmanvaihto järjestelmät uudet sekä tutkimusten hetkellä ilmanvaihdonsäätö- ja huoltotyöt olivat käynnissä.


61 (68)

29.3.2019



Toimenpide-ehdotukset- Jatkuvatoiminen seurantamittaus ilmanlaadusta (T, RH, CO2, mahdollisesti

paine-ero ulkovaipan yli, jotta varmistutaan IV-säätöjen olevan asianmukai-sia).

- Ilmanvaihdon asentaminen huoneeseen 179 tai huoneen käytön palauttami-nen varastoksi.

5 NÄYTE- JA MITTAUSTULOKSET

5.1 Rakennusmateriaalinäytteet

5.1.1 Suoraviljelymikrobinäytteet

Rakennusmateriaalien mikrobinäytteetRakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksia tutkittiin laboratoriossa suoravil-jelymenetelmällä. Menetelmän tarkoituksena on selvittää, onko materiaalinäytteessäkosteus-/homevaurioon viittaavia mikrobisukuja ja/tai ns. tavallisia mikrobeja nor-maalia suurempina pitoisuuksina. Kosteusvaurioindikaattorimikrobien esiintyminenmateriaalissa voi viitata vaurioon rakenteessa. Poikkeuksellinen mikrobikasvu raken-teessa saattaa aiheuttaa tiloissa oleskeleville sisäilmaongelmia.

Mikrobinäytteiden tuloksetMateriaalinäytteitä mikrobiviljelyä varten otettiin ympäri rakennusta (ks. paikannus-kuvat, liite 1). Näytteitä otettiin yhteensä 13 kappaletta. Laboratorion testausselos-teet mikrobituloksiin liittyen löytyvät liitteestä 2.Keskiosalta, joka on rakennettu 2003 otettiin ulkoseinän eristeistä 6 kpl mikrobinäy-tettä. Näytteistä opettajainhuoneessa oli vahva viite vauriosta ja rehtorin huoneessa,huone 186 oli viite vauriosta. Näytteistä kahdessa oli heikko viite vauriosta. Näytteeton otettu luokista 121 ja 113. Näytteistä kahdessa ei ollut viitettä vauriosta, näytteetotettu luokista 115 ja 122.Vanhimmalta osalta otettiin näytteitä 7 kpl, joista 1 kpl oli yläpohjasta, 4 kpl ulko-seinärakenteesta ja 2 kpl välipohjarakenteesta. Erityisopetustilan lattian välipohjara-kenteen purueristeessä oli heikko viitevauriosta ja välipohjan lastulevyssä ei ollutviitettä vaurioon. Välipohjan alapuolisen tilan 117 ulkoseinän eristeessä oli vahvaviite vauriosta. Kotitalousluokan ja tilan 127 ulkoseinän materiaalinäytteessä ei ollutviitettä vaurioon. Tekstiilityö/Kuvaamataito luokan ulkoseinä rakenteesta ei otettumikrobinäytettä, koska seinän eristeet olivat tutkimushetkellä märkiä ja rakenne pi-tää korjata. Luokan yläpohjan eristeen näytteessä oli heikko viite vauriosta. Luokankuvaamataito ja savityöt-tilan väliseinä on vanha ulkoseinä, jossa on eristeet paikal-laan. Seinän eristeen näytteessä on viite vauriosta.

Tulosten tulkintaMerkkiainekokeilla todettiin, että kaikkien otettujen näytteiden kohdalla on eristeti-lasta ilmayhteys sisäilmaan ja rakennuksen ilmanvaihto oli merkkiainekokeiden het-kellä 3-16 Pa alipaineinen, jolloin korvausilmaa tulee epätiiviiden rakenneliittymienkautta sisäilmaan. Mikrobinäytteiden perusteella seinien eristeissä on vaurioita ja il-mayhteys sisätiloihin.


62 (68)

29.3.2019



Korvausilman ottaminen tiloihin pitäisi estää vaurioituneiden eristeiden kautta tiivis-tämällä rakenneliittymiä erikseen tehtävän rakennesuunnitelmien mukaisesti tai kor-jata seinärakenne ja poistaa vaurioituneet eristeet rakenteista. Vanhimman osan ylä-pohjan näytteessä on heikko viite vauriosta ja yläpohjarakenteen alueella on ollutkattovuotoja. Vanhimman osan yläpohjan vaurioituneet ja kastuneet eristeet tulisivaihtaa uusiin vesikaton uusimisen yhteydessä. Vanhimman osan välipohjan pu-rueristeissä on heikkoviite vauriosta. Purueristeet tulisi poistaa ja korvata uusilla eris-teillä.

5.1.2 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet rakennusmateriaaleissa (VOC-BULK)

VOC-yhdisteet lattia- ja tasoitemateriaaleissaAlustabetonin liian korkea kosteuspitoisuus ja alkalinen ympäristö voivat aiheuttaasekä liimojen sideaineessa, että päällystemateriaalissa kemiallisia hajoamisreakti-oita, jotka voivat aiheuttaa oireita tilojen käyttäjille. VOC-näytteenoton (VOC- elihaihtuvat orgaaniset yhdisteet) tarkoitus oli arvioida, onko lattian pintamateriaalija/tai alapuolinen tasoitekerros vaurioitunut.

VOC-analyysin tuloksetRakennuksesta otettiin yhteensä 7 materiaalinäytteitä VOC-BULK-analyysiä varten.Näytteenottopaikat löytyvät paikannuskuvista, liitteenä 1. Laboratorion testausselos-teet VOC-BULK tuloksiin liittyen löytyvät liitteestä 3.

Tulosten tulkinta

BULK-näytteitä otettiin yhteensä 7 kappaletta. Näytteistä 4 otettiin uusimmalta rakennus-osalta, joista 2 kappaletta on lattiapinnoitteesta (matto) ja 2 kappaletta on tasoitteesta.Näytteistä 3 kappaletta otettiin keskiosalta koulua ja kaikki näytteet ovat lattiapinnoitteista(matto).Näytteet 19-22 ovat uusimmalta osalta. Työterveyslaitoksen 2-Etyyli-1-heksanolin pitoi-suuden raja-arvo on 50 µg/m³g ja TVOC pitoisuuden raja-arvo on 500 µg/m³g. Raja-arvotylittyivät molemmissa näytteissä. Tasoitteiden näytteissä työterveyslaitoksen 2-Etyyli-1-heksanolin pitoisuuden raja-arvo on 40 µg/m³g ja TVOC pitoisuuden raja-arvo on 50µg/m³g. Raja-arvot ylittyivät molemmissa näytteissä.

Keskiosan näytteet ovat 12, 23 ja 24. Työterveyslaitoksen 2-Etyyli-1-heksanolin pitoisuu-den raja-arvo on 50 µg/m³g ja TVOC pitoisuuden raja-arvo on 500 µg/m³g. Näytteen 12TVOC pitoisuus jäi alle raja-arvon, muuten raja-arvot ylittyivät kaikissa näytteissä.

5.1.3 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt rakennusmateriaaleissa (PAH)

PAH-yhdisteet rakennusmateriaaleissaPolysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) esiintyy erityisesti kivihiilipohjaisissa ra-kennusmateriaaleissa. PAH-yhdisteitä on käytetty mm. kattopinnoitteissa, vedene-risteissä, höyrynsulkupahveissa, valuasfalteissa ja puukyllästeissä vuosina 1870 –1990. Yksi yleisimmistä PAH-yhdisteitä sisältävästä rakentamisessa käytetystä ma-teriaalista on kivihiilipiki (kreosootti), jonka käytön kulta-aikaa olivat vuodet 1890 –1950. Kreosootissa on vahva ja pistävä ”ratapölkyn” haju. Rakennusmateriaaleistasisäilmaan haihtuvat ja ilman hiukkasiin sitoutuvat PAH-yhdisteet saattavat korkeinapitoisuuksina aiheuttaa sisäilmaongelmia. Purkutöissä huomioitava pysyvän jätteenkaatopaikalle sijoittamisen raja-arvo materiaalin PAH-yhdistepitoisuudelle on 40mg/kg.


63 (68)

29.3.2019



PAH-analyysin tuloksetRakennusmateriaalinäytteitä PAH-analyysiä varten otettiin 4 kappaletta. Näytteenot-topaikat löytyvät paikannuskuvista. Laboratorion testausselosteet PAH-tuloksiin liit-tyen löytyvät liitteestä 4.Sokkelin sivelyä ei tutkittu, mutta aistinvaraisesti havainnoiden sivelyssä on PAH-yhdisteille ominainen haju (haju on tarttunut myös sokkelissa kiinni oleviin villaeris-teisiin).AHA-tutkimusta ei tehty, mutta näytteet on otettu rakenneavauksien yhtey-dessä valmiiksi. Kohteeseen tulee tehdä erillinen AHA-kartoitus, mikäli sel-laista ei ole tehty.

5.1.4 Asbesti rakennusmateriaaleissa

Asbesti rakennusmateriaaleissaAsbesti on kuitumainen silikaattimineraali, jota on aikaisemmin käytetty rakennus-materiaaleissa mm. palonsuojaukseen. Asbestia on käytetty mm. liimoissa, laas-teissa, eristeissä, lattiapäällysteissä, levyissä ja märkätilatapeteissa. Kaikki asbesti-lajit ovat terveydelle vaarallisia. Yleisimpiä asbestilajeja ovat krysotiili (valkoinen),amosiitti (ruskea), krokidoliitti (sininen), antofylliitti, aktinoliitti ja tremoliitti. Asbestiei aiheuta vaaraa materiaaliin sidottuna, ainoastaan vapautuessa ilmaan ja kulkeu-tuessaan hengityksen mukana keuhkoihin esimerkiksi materiaaleja purettaessa.

Asbestia on käytetty Suomessa rakennusmateriaaleissa vuosina 1922 – 1993. As-bestin käytön kulta-aikaa rakentamisessa olivat vuodet 1960 – 1980. Asbestin käyttöon kielletty portaittain. Käyttörajoituksia tiukennettiin jo 1970-luvulla ja sen käyttöuusissa rakennuksissa kiellettiin vuonna 1988. Lopullinen käyttökielto astui voimaan1994.Vuonna 2016 voimaan astuneen asbestilain mukaan, kaikkiin ennen vuotta1994 valmistuneisiin rakennuksiin tulee tehdä asbestikartoitus ennen purkutöitä. As-bestipitoisia materiaaleja purettaessa, tulee purkutyö suorittaa asbestipurkuna. As-bestipurkutyöt saa tehdä ainoastaan asbestipurkuluvan saanut yritys.

Asbestianalyysin tuloksetRakennusmateriaalinäytteitä asbestianalyysiä varten otettiin 2 kappaletta. Näytteen-ottopaikat löytyvät paikannuskuvista. Laboratorion testausselosteet asbestituloksiinliittyen löytyvät liitteestä 5.

Tulosten tulkintaTulosten perusteella asbestia ei löydetty näytteistä.AHA-tutkimusta ei tehty, mutta näytteet on otettu rakenneavauksien yhtey-dessä valmiiksi.


64 (68)

29.3.2019



5.2 Rakenteiden tiiveysmittaukset

Rakenteiden tiiviyttä kohteessa tarkasteltiin merkkikaasun avulla.

Rakenteiden merkkiainekokeet suoritettiin syöttämällä merkkiainetta rakenteen si-sään ja havainnoimalla sen kulkeutumista rakenteen läpi merkkiaineanalysaattorilla.Merkkiaineen syöttönopeus oli 2 l/min. Syöttöputken ympärys tiivistettiin ennenmerkkiaineen syöttämistä. Merkkiaineena käytettiin typpi-vety-seosta (N2 95%, H2

5%). Merkkiainekokeet suoritettiin normaaleissa käyttöolosuhteissa, eli huonetilojaei alipaineistettu kokeiden ajaksi. Tilojen hetkellistä paine-eroa mitattiin merkkiai-nekokeen yhteydessä, jotta voitiin arvioiden merkkiaineen kulkeutumista tilaan.Merkkiainekokeita tehtiin kuuteen tilaan. Tilat valikoitiin eri puolelta koulurakennustaja tehtiin keskiosaan sekä vanhimpaan osaan. Merkkiainekokeiden paikat löytyvätpaikannuskuvista (liite 1). Uusimpaan osaan tiiviysmittauksia ei merkkikaasun avullatehty, koska eristeenä seinissä on käytetty EPS-levyä (kaasu ei kulkeudu eristeessäeikä mittaus näin onnistu.

Merkkiainekoe 1, tila 115- Tila alipaineinen -8 Pa- Ilmavuotoja havaittiin ikkunan ja seinän liitoksista, sähköhyllyn kannakkeista.

Kuva 73. Vuotokohdat merkattu punaisella viivalla ja pistemäiset vuotokohdat punaisellanuolella.


65 (68)

29.3.2019



Merkkiainekoe 2, tila 113- Tila alipaineinen -6 Pa- Ilmavuotoja havaittiin ikkunan ja seinän liitoksista.


Merkkiainekoe 3, tila 122- Tila alipaineinen -16 Pa- Ilmavuotoja havaittiin ikkunan ja seinän liitoksista.



66 (68)

29.3.2019



Merkkiainekoe 4, tila opettajainhuone- Tila alipaineinen -3 Pa- Ilmavuotoja havaittiin ikkunan ja seinän liitoksista, sähköhyllyn kannakkeista.


Merkkiainekoe 5, tila 127- Tila alipaineinen -3 Pa- Ilmavuotoja havaittiin ikkunan ja seinän liitoksista, seinän ja lattian liitok-

sesta.



67 (68)

29.3.2019



Merkkiainekoe 6, tila käytävä, vanha osa- Tila alipaineinen -3 Pa- Ilmavuotoja havaittiin ikkunan ja seinän liitoksista, seinän ja lattian liitok-

sesta.



68 (68)

29.3.2019



6 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET

Porissa 29.3.2019

FCG Suunnittelu ja tekniikka OyRakennusterveys ja sisäilmasto

Juha Kuusijoensuu, RI (amk) Eveliina Mattila, DI, RTA

LIITTEET

1. Paikannuskuva2. Materiaalinäytteet suoraviljely mikrobinäytteet, Työterveyslaitos analyysivastaus

391158, 21.3.20193. Materiaalinäytteet haihtuvat orgaaniset yhdisteet rakennusmateriaaleissa (VOC-

BULK), Työterveyslaitos analyysivastaus 391107, 13.3.20194. Materiaalinäytteet polysykliset aromaattiset hiilivedyt rakennusmateriaaleissa

(PAH), Työterveyslaitos analyysivastaus 391107, 8.3.20195. Materiaalinäytteet, asbesti, Työterveyslaitos analyysivastaus 391107, 5.3.2019

KUUSIJU

Leima

KUUSIJU

Tekstiruutu

LIITE 2

KUUSIJU

Tekstiruutu

LIITE 3

KUUSIJU

Tekstiruutu

LIITE 4

Eveliina MattilaOtavankatu 14 B28100 PORI

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

Asbesti materiaalinäytteestä

Analyysin kuvaus: Käsittelijä(t): Asiakasviite:

AnalysointimenetelmäMääritys elektronimikroskoopilla (EM): Hienonnettua materiaalinäytettä suodatettiin tislatulla vedellä kalvosuodattimelle. Suodatin tutkittiin elektronimikroskoopilla ja jos suodattimella esiintyi kuituja, ne tunnistettiin energiadispersiivisellä spektrometrillä (EDS).

Asbestilla tarkoitetaan Valtioneuvoston asetuksessa 798/2015 mainittuja kuitumaisia silikaatteja: - aktinoliittiasbesti CAS No 77536-66-4- amosiittiasbesti CAS No 12172-73-5- antofylliittiasbesti CAS No 77536-67-5- krysotiili CAS No 12001-29-5- krokidoliitti CAS No 12001-28-4- tremoliittiasbesti CAS No 77536-68-6- erioniitti CAS No 12150-42-8.

Hiukkanen katsotaan kuitumaiseksi, jos sen pituuden suhde läpimittaan on vähintään 3:1.

Tuloksissa on ilmoitettu, sisältääkö näyte asbestikuituja (+) vai ei (-). Asbestimineraali yksilöidään silloin, kun näytteen sisältämät kuidut ovat krokidoliittia. Tiedot näytteenottopaikasta ja -ajasta sekä mittauskohteista ovat asiakkaan laboratoriolle ilmoittamia.

Analyysiin liittyy tietty mittausepävarmuus, josta annetaan arvio pyydettäessä.

Asbestin määritys elektronimikroskoopillaPäivi TuominenP37365

Työterveyslaitos

PL 40, 00032 TYÖTERVEYSLAITOS, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, [email protected]

5.3.2019Tilaus: 391107ANALYYSIVASTAUS

1 (2)

KUUSIJU

Tekstiruutu

LIITE 5

Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella.

Työympäristölaboratoriot

Näytteenottoa ei ole akkreditoitu.testauslaboratorio T013 , SFS-EN ISO/IEC 17025.Työterveyslaitos Laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima

Esa VanhalatutkijaHelsinki

Päivi TuominenerikoislaboratoriomestariHelsinki

Tulokset

Mittauskohde Tulos Menetelmä1. 3 tila 129,avaus U4,tervapaperi - EM2. 9 tila erityisluokka,avaus V2,tervapaper - EM

CK19-00899Mittauspaikka: Näytteenottoaika: Aine:

Mouhijärven koulu, Sastamala26.2.2019Asbesti

Työterveyslaitos

PL 40, 00032 TYÖTERVEYSLAITOS, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, [email protected]

TYÖTERVEYSLAITOS

5.3.2019Tilaus: 391107ANALYYSIVASTAUS

2 (2)

Documents

Mouhijärven koulu