”Tankit täyteen”
Julkaisu 143 2011
Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014
Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 1
Julkaisu 143 2011
“Tankit täyteen”Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014
Pohjois-Karjalan maakuntaliittoJoensuu 2011
2 ”Tankit täyteen”
“Tankit täyteen”Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014
Rauno Jussila
Painosmäärä 300
Pohjois-Karjalan maakuntaliittoPielisjoen linna, Siltakatu 280100 JOENSUU
Puhelin (013) 267 4700Faksi (013) 267 4730 [email protected] www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto
Taitto Laura Jussila
Kuvat Kansi Vesa Härkönen Rauno Jussila
Stock.XCHNG kuvapankki 1, 3, 8-9, 11, 12, 14, 15, 17, 21, 22 Rauno Jussila 4, 18 JoonasTiala/ImagePark.biz 6
Painopaikka Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2011
Julkaisu on saatavana myös internetistä:www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto>Tietopalvelu>Julkaisut
ISBN978-952-5717-69-3(nid.)ISBN978-952-5717-70-9(PFD) ISSN1795-5610
Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 3
Pohjois-Karjala on vahva elintarvikemaakun-ta, joka tunnetaan myös perinteikkäästä ruo-kakulttuurista. Maakuntamme on valtakun-nan kärkitasoa sekä raaka-ainetuottajana että jalostajana. Vahvan aseman turvaamiseksi myöstulevaisuudessa,alallatarvitaanaktiivis-ta, samaan tavoitteeseen tähtäävää suunnitel-mallista työtä.
Elintarvikeala kattaa ruoan tuotannon ja ja-lostuksen koko tuotantoketjun. Tukipalveluina ovat tutkimus, koulutus, neuvonta ja hallinto-alat. Elintarvikealan suorat vaikutukset ovat merkittäviä monille lähialoille ja laajemmin maakunnan elinkeinorakenteelle.
Tankit täyteen -ohjelma on päivitystyö Ruo-asta Elämys – Pohjois-Karjalan elintarvike-alan kehittämisohjelmalle. Uusi ohjelma kattaa käynnissäolevanEU-kaudenloppuvaiheenvuoteen 2014.
Tässäohjelmassakäydäänläpialanviimeis-ten vuosien kehitystä ja esitetään tulevien vuosien kehittämistoimet. Ohjelma on päivi-tysversio, aiemman ohjelman visio ja pääosa toimenpiteistä on säilytetty ennallaan. Nyt kui-tenkin painotetaan aiempaa enemmän mai-totilanteen kohentamista ja lähiruoan käytön merkitystäkuluttajille,aluetaloudellejaympä-ristölle.
Ohjelma kattaa koko elintarvikeketjun, painot-tuen kuitenkin jalostukseen ja sen jälkeiseen toimintaan. Alkutuotannon kehittämistä on kä-sitelty tarkemmin Pohjois-Karjalan alueellises-sa maaseutuohjelmassa. Kalataloutta käsi-telläänkattavamminpuolestaankalataloudenalueellisessa kehittämisohjelmassa. Kyseis-tenalojenkehittämistätehdäänmaakunnassanäissäohjelmissaesitettyjentoimenpiteidenmukaisesti, eikä niitä tässä asiakirjassa ole lähdettytoistamaan.
Kansallinenruokastrategiajaelintarviketeol-lisuudentoimialaraporttikertovatkattavastialantilanteestajatulevaisuudestaSuomes-sa.Käsilläolevaohjelmanoudatteleenäidenasiakirjojen painotuksia.
Tankit täyteen -ohjelma suuntaa pohjoiskar-jalaista elintarvikealan kehittämistyötä ja ra-hoitusta. Lisäksi se syventää POKAT 2014 -maakuntaohjelmaa. Yhtenä tavoitteena on lisätä elintarvike-, matkailu- ja hyvinvointialan yhteistyötä.
Kehittämisohjelman visiona on, että vuonna 2014 Pohjois-Karjalan elintarvikeala menestyy uudistumiskykynsäansiostavaltakunnallises-sa kilpailutilanteessa. Maakunta säilyttää vah-van alkutuotantonsa. Lisäksi tavoitteena on, ettäelintarvikealavakiintuuyhdeksimaakun-nan kärkialaksi.
Ohjelman kirjoitustyöstä vastasi Pohjois-Kar-jalan maakuntaliitto ja maakunnan elintarvike-ryhmä.
Saate
4 ”Tankit täyteen”
Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 5
Sisältö
1 Läpi taantuman myllyn.......................................................................7
2 Leivotaan tulevaisuutta.....................................................................8 2.1 Yrityksille melko hyvä kakku....................................................8 2.2 Maitoa - juustoa - työtä..........................................................11 2.3 Ylpeyttä omasta tekemisestä..................................................11 2.4 Alasta houkutteleva hunajapurkki.........................................12
3 Turvallista – terveellistä – läheltä.....................................................13
4 SWOT-analyysi..........................................................................14
5 Visio ja tavoitteet..............................................................................15 5.1 Visio vuoteen 2014 ja kuinka se saavutetaan........................15 5.2 Määrälliset tavoitteet.............................................................15
6 Kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet.....................................16
7 Toteutus ja seuranta.........................................................................18
8 Vaikutusten arviointi........................................................................19
Lähteet................................................................................................22
Liite 1 Elintarvikealan hankkeet Pohjois-Karjalassa 2008–2011.................23
6 ”Tankit täyteen”
Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 7
Koko elintarvikeketju työllistää Suomessa noin 300 000 henkilöä. Elintarviketeollisuus on tuotannon arvolla mitattuna neljänneksi suurin teollisuusala Suomessa ja kolmanneksi suurin työllistäjä, alalla on noin 34 000 henki-löä. (Hyrylä 2010)
Noin 4 500 henkeä saa elantonsa elintarvike-alasta Pohjois-Karjalassa, näistä noin 3 500 sijoittuu maatalouteen ja noin 1 000 teollisuu-denpuolelle.Edellisenohjelmanlaadinnan,vuoden2007,jälkeentoimialankehitysonol-lut hienoisesti laskevaa. Osaltaan toimipaik-ka- ja työpaikkalukuja on heikentänyt raken-nemuutos,kutenoliodotettavissa,muttasuurinegatiivinenvaikutusonollutmyösvuosikym-menen loppupuolen yleismaailmallisella taan-tumalla.
Pohjois-Karjalassaelintarviketeollisuudentoimipaikkojenmääräonpudonnut153:sta137:ään vuosina 2006–2009. Vastaavana ai-
kana työpaikkojen määrä on laskenut 942:sta 914:ään.
Vuonna 2009 maakunnan elintarviketeollisuu-denliikevaihtooli245miljoonaaeuroa.Teolli-sistaaloistaelintarvikesektorionkuudennek-sisuurin.Liikevaihdontaantumanaikainennotkahdus2000-luvunlopullaoliselkeästiloi-vempikuinmuillamaakunnanliikevaihdoltaansuurilla aloilla, mikä johtunee pitkälti alan va-kaasta kulutuskysynnästä.
Laman jälkeinen nousu on ollut maltillista, al-kuvuonna2010liikevaihdonkasvuaolinoinprosentinverransuhteessaedellisvuodenal-kuun.Huolimattaliikevaihdonpiristymises-tä, alan henkilöstön määrä väheni samaan aikaan n. 3 prosenttia. Luvut kertovat alalla todennäköisestitapahtuneestatehokkuudennostosta laman aikana. (Pohjois-Karjalan teol-lisuusyritysrekisteri 2006,2009; Pohjois-Karja-lan talouskatsaus 2010)
1 Läpi taantuman myllyn
Elintarviketeollisuuden toimipaikat
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
Elintarviketeollisuuden työpaikat
0
200
400
600
800
1000
1200
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
Kuva 1. Elintarviketeollisuuden toimipaikat Pohjois-Karjalassa Kuva 2. Elintarviketeollisuuden työpaikat Pohjois-Karjalassa
8 ”Tankit täyteen”
2.1 Yrityksille melko hyvä kakku
Pohjois-Karjalan elintarvikealan yritykset ja-kautuvat muutamaan suureen ja kansainvä-liseen yritykseen ja lukuisiin paikallistasolla toimiviin pk-yrityksiin. Jos verrataan kymme-nen suurimman yrityksen työvoiman määrää vuosina 2006 ja 2009 niin nettokasvu on ollut 50työpaikkaa(+71/-21).Elisamanaikaisestikun taantumassa alan yritysten ja työpaikko-jen kokonaismäärä on laskenut, niin suurim-pien yritysten kilpailukyky näyttää kasvaneen. (Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisteri 2006, 2009)
Maakunnan suurimmat elintarvikealan yksit-täiset työllistäjät ja jatkojalostajat ovat Valio ja HK Ruokatalo. Molempien taholta on kuulunut tuoreita investointiuutisia.
Reilu kolmannes yrityksistä toimii leipomoalal-la, joka samalla työllistää eniten. Suurimpia leipomoja ovat Porokylän leipomo ja Pielispa-kari, jotka ovat menestyksekkäästi laajenta-neet markkinoitaan yli maakuntarajojen.
Juomien valmistuksessa ovat onnistuneet kuohujuoman kehittänyt Kontiomehu ja kuo-huviinillä uutta nostetta saanut Hermannin vii-nitila.Keski-Karjalanalueellatehdäänkehittä-mistyötä koivumahlan tuotannon nostamisesta entistä korkeammalle tasolle, samalla mahlal-leetsitäänNordicKoivunohellemuitajatkoja-lostajia.
Myös Polvijärven lähiruokatukun toiminta lähti 2010 kesällä menestyksellä käyntiin ja tuot-teitarahdataanEtelä-Suomenravintolasekto-rille. Yritys kerää yli kymmenen pientuottajan tuotteet ja vie ne Keski-Suomeen ja pääkau-punkiseudullelähes40ravintolaan.Yrityksenkautta kulkee marjoja, sieniä, leipomotuotteita sekä kalaa ja lihaa erilaisina jalosteina. Nope-
astiluotua,muttahyvintoimivaalogististaket-juavoivathyödyntäämyöspohjoiskarjalaisetravintolat ja vähittäiskaupat.
Lähiruoan käytön lisäämiseksi on vielä pal-jon työtä tekemättä, talkoisiin kaivataan kaik-kia toimijoita ja koko työkalupakkia. Paikallisia tuotteita on saatava lisää vähittäiskauppojen hyllylle,ravintoloidenraaka-aineeksijajulki-sen sektorin keittiöihin.
Kehittämistyötä on tehtävä siten, että maakun-nan pientuottajat pärjäisivät tulevissa julkisen sektorin elintarvikekilpailutuksissa maksimaa-lisen hyvin. Vuonna 2011 on leipomosektorin kilpailutus ja seuraavana vuonna ovat vuoros-sa muut elintarvikeryhmät. Avainasemassa ovat kuntapäättäjät, joilta toivotaan positiivista reagointialähiruoankäytönmerkittävänlisää-misen puolesta.
Maakunnan tuottajille tarjotaan julkisen puo-len elintarvikehankintojen kilpailutusosaamista itäsuomalaisen EU-hankkeen kautta. Kilpailu-tusosaamisen lisäksi yritysten tulee menesty-äkseenollavalmiitaverkottumaanjamuodos-tamaantuottaja-jatoimialaorganisaatioita.
Toimivattuottajaorganisaatiothelpottavatpää-syä myös vähittäiskaupan ja ravintolasekto-rinpuolelle.Vähittäiskauppiaitakontaktoidaanjaetsitäänkeinojakuinkaaktivoidatilannetta.Keskeiset toimijat ja hankkeet tekevät mark-kinointityötä tavalliselle kuluttajalle lähiruoan käytön puolesta, samalla kartoitetaan lähiruo-alle sopivaa kauppapaikkaa.
Sienen keräys- ja vientiverkosto on esimer-killinen, syksy 2010 toi vuosikausiin parhaan sienisadonjatulovirranpoimijoille.Aktiivisil-la toimenpiteillä tulee entisestään kannustaa sienten jalostusta ja vientiä.
2 Leivotaan tulevaisuutta
Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 9
Villisian koko jalostusketju on saatu hyvälle mallille, lihaa on tehty tunnetuksi ja kysyntä on ollut ennätyksellisen suurta. Myynti suuntau-tuu pääasiassa Etelä-Suomen suurille tukuille. Villisikatarhojen määrä maakunnan eri osissa on kasvanut jo lähes 20 tarhaan. Alaan tulee edelleenkohdentaakehittämistoimia,silläsetarjoaavaihtoehdonperinteisellemaataloudel-le. Erityisen tärkeää on tukea alan markkinoin-titoimenpiteitä.
Elintarvikkeidenterveysvaikutuksiaontutkit-tuItä-Suomenyliopistonylimaakunnallisellahankkeella. Siinä on selvitetty mm. viljelykas-vien ja marjojen vaikutuksia sairauksiin kuten Alzheimer-tautiinjadiabetekseen.Alallaonmyös potentiaalia kehittää maakuntaan mm. viljeltyjäsuperfood-marjoja,kosmetiikkatuot-teitajaluonnonmukaisiakasvinkasvunedistä-misaineita. (Julkunen-Tiitto 2010)
Elinkeinokalataloudenkokonaistyöllistävyysvuonna 2009 oli Pohjois-Karjalassa kaikki-aannoin160henkilötyövuotta.Kalaatuodaanmaakunnassarantaannoinviidenkymmenenammattikalastajarekisterissä olevan kalasta-jan toimesta.
Ammattikalastuksentoimintaedellytyksetovatmarkkinoidennäkökulmastatällähetkelläpe-riaatteessa hyvät. Järvikalalla on viime vuo-sina ollut kysyntää. Vähittäishinnan kehitys kaupassa on ollut nousujohteinen, mutta siitä huolimatta kalastajahinnan kehitys on jäänyt tästä jälkeen. Kustannukset ovat puolestaan nousseet hinnannousua nopeammin.
Kalataloudenkehittymisenpahimpinahaas-teina ovat kalastuksen heikko kannattavuus ja osittain sen seurauksena kalastajien vähäi-syys. Lähivuosina on tarvetta järjestää kalas-tusammatin markkinointi- ja koulutuskampan-ja, jolla alalle houkutellaan uutta työvoimaa ja tuetaankalastajienjakaupantoimintaedelly-
tyksiä.Kannattavuuttaonmahdollistaparan-taa esimerkiksi vientiä kasvattamalla. Vesivil-jelyssäonvielärunsaastihyödyntämätöntäpotentiaalia,esimerkillinenuusiavausonIlo-mantsin sammenkasvatuslaitos. (Kaijomaa et al. 2010)
Vuonna 2009 marjoja viljeli 166 yritystä yh-teensä 725 hehtaarilla. Herukan viljelyn tule-vaisuusnäyttäävaikeidenvuosienjälkeenlu-paavammalta. Kysyntä kasvaa ja hintakin on vahvistunut useita vuosia peräkkäin. Viljelmät pitäisisaadanykyistätuottavampaankuntoonjasadontuottoavuositasollatasaisemmaksi.Mansikkaonmaakunnalletaloudellisestimer-kittävin marjakasvi. Viljelyala on ollut lievässä laskussaviimevuosina.Samoinviljelijöidenlukumääräonlaskenutkymmenessävuodes-sanoinpuoleenjaväheneeedelleen.Tuotan-nonala ammattimaistuu kovaa vauhtia ja syytä onkin sillä ulkomainen kilpailu tuoremarkkinoil-lakiristyy.Vadelmantarjontaylittääajoittainkysynnän ja viljelyala on laskussa koko maas-sa.Suurtentilojenmarjamyydäänlähesko-konaan Etelä-Suomeen, pienet tilat sen sijaan toimivat paikallismarkkinoilla.
Jatkajien puute vaivaa myös marjatiloja. Tuo-remarkkinoidenrakenneonmuuttunutjamuuttuuedelleenniin,ettäyrittäjätjoutuvatottamaan itse entistä suuremman vastuun markkinoinnistaan. Markkinointiosaamises-ta tulee ratkaisevan tärkeätä kannattavan toi-minnan aikaan saamisessa. On valittava joko erilaistaminen vähittäismarkkinoilla tai kustan-nustehokas toiminta tukkumarkkinoilla. Teolli-suusmarjojen tuotanto on oltava tehokasta ja rationaalista. Yksikkökohtaiset satomäärät on saatava kansainväliselle tasolle ja laatu sitä paremmaksi, jotta tuontimarjojen kanssa kil-pailtaessamenestyminenolisimahdollista.Marjojenterveellisyysvaikutukset,hyväimagojalähiruokatrendionosattavamuuttaakannat-tavaksi liiketoiminnaksi. (Ruutiainen 2010)
10 ”Tankit täyteen”
Tulotukia hakeneet maatilat Pohjois-Karjala 1995-2010
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl
1995199619971998199920002001200220032004200520062007200820092010
Hak
ijoit
a
Meijerimaidon määrä 1995-2009 Pohjois-Karjalassa
157,8
153,9
154,9
153,8
154,3
157,7
159,4
156,6
151,9
149,97
149,4
147,1
142,5
140,9
139,9
0
50
100
150
200
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
Milj
. lit
raa
Peltojen käyttö tukihakemustietojen mukaan 2006-2010
Käyttötarkoitus 2006 2007 2008 2009 2010 Kasvinviljely 74 926 75 551 75 876 75 270 74 098 Kesannot 8 695 7 747 7 236 7 856 8 940 Muukäyttö(esim.energiantuotanto) 2 167 2 174 2 282 2 160 2 037 Viljelemättömät 33 26 53 157 90
Yhteensä 85 821 85 499 85 447 85 442 85 164
Kuva 3. Tulotukia hakeneet maatilat Pohjois-Karjalassa vuosina 1995–2010
Kuva 4. Meijerimaidon määrä Pohjois-Karjalassa vuosina 1995–2009
Taulukko 1. Peltojen käyttö tukihakemustietojen mukaan Pohjois-Karjalassa vuosina 2006–2010
Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 11
2.2 Maitoa - juustoa - työtä
Pohjois-Karjalanmaataloudenrunkoperus-tuu nautakarjavaltaiseen kotieläintalouteen, maakuntaonmaanviidenneksisuurinmaidonjanaudanlihantuottaja.Vuonna2009pohjois-karjalaistenmaatilojenbruttotulotolivat233miljoonaa euroa. Tilojen lukumäärä maakun-nassa oli reilut 2 500. Maatalousyrittäjiä ja työntekijöitä oli yhteensä noin 3 500.
ValionJoensuuntehdastuottaakolmasosanSuomessavalmistetuistajuustoista.Tehdasjalostaa yli 200 miljoonaa litraa maitoa vuo-dessajasamallatehdasonalansuurintyöl-listäjä alueella. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalan oma maitomäärä ei kuitenkaan riitä tehtaan tarpeisiin. Käsillä olevan ohjelman keskeiseksi tavoitteeksiasetetaantuotetunmaidonmää-rän laskun pysäyttäminen ja tuotannon va-kiinnuttaminen 150 miljoonaan litraan vuonna 2015.
Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä lähes 800 maitotilaa, joilla lehmiä on 18 600 kpl. Kes-kituotos on 7 600 litran paikkeilla. Tilat voi-daanjakaakarjakoonmukaankolmeenluok-kaan: suuren karjakoon, 40–140 lehmän, tiloja on noin 90 ja niillä lehmiä on yhteensä lähes 5 000 kappaletta. Keskikoon, 24-39 lehmän, tiloilla on vastaava 5 000 lehmää ja loput ovat sitä pienemmissä karjoissa.
Ennusteen mukaan maitotilojen määrä puolit-tuu vuoteen 2016 mennessä. Jos maakunnan lehmistä lähtisi maitoa meijeriin noin tuhat lit-raa nykyistä enemmän eli keskimäärin 8 800 litraa lehmää kohti, tarvittaisiin 150 miljoonan litran tuotantoon noin 17 000 lehmää.
Maitomääränvolyymiaonmahdollistakasvat-taa ennusteen mukaisen tilamäärän puitteis-sa, kunhan yksikkökoon ja tuotostason kehitys saadaanvarmistettua.Periaatteessan.200suurta, vähintään 60 lehmän yksikköä ja nii-denlisäksisamanverranpienempiä20–40lehmän yksiköitä riittää tuottamaan tavoitellun 150 miljoonan litran vuotuisen maitomäärän. (ProAgriaPohjois-Karjala2009)
Tavoitteen onnistuminen vaatii kattavia kehityspon-nisteluja. Maatalousyrittä-jiä tulee kannustaa hake-maanlisätehojasuuruudenekonomiasta ja yhteistyöstä. Investointirohkeudennostamises-sa lähiyhteisön tuen merkitys on suuri.
Kehitystyötätehdäänmm.MTK:njaProAgri-an toimesta sekä EU-rahoitteisten maitohank-keidenkautta.Lisäksiollaankäynnistämässälaajaa itäsuomalaista yhteishanketta, jossa on sekä koulutus- että kehitystoimenpiteitä. Te-hokkuudenlisäämisenrinnallaonturvattavauusienmaatilayrittäjienjatyöntekijöidensaa-minen alalle.
Tiloja, joilla on voimassa oleva sopimus luon-nonmukaisesta tuotannosta, on Pohjois-Karja-lassa yhteensä 291 kpl ja sopimuksissa oleva peltoala on 12.536 ha. Viime vuosina kehitys on ollut suotuisaa, sekä luomusopimustilojen määrä että tilakoko on kasvanut. Luomuvilje-lyalan prosenttiosuus kokonaispeltoalasta on suurin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
Luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjes-telmässä olevia kotieläintiloja on Pohjois-Kar-jalassa 71 kpl. Luomumaitotilojen määrä on viime vuosina pysynyt vakaana, mutta emo-lehmätilojen määrä on kasvanut merkittäväs-ti. Vuonna 2009 luomukotieläintiloja oli eniten Pohjois-Karjalassa ja toiseksi eniten Etelä-PohjanmaallajaPirkanmaalla.(Ignatius2010)
2.3 Ylpeyttä omasta tekemisestä
Yhtenäedellisenohjelmantavoitteistaolitoi-mijoidenvälisenyhteistyönnostaminenmaa-kunnanvahvuudeksi.Käynnissäolevanhan-kekaudenaikanamaakunnassaontoteutettuelintarvikealalla yli kymmenen EU-hanketta, jotka on pääosin rahoitettu Manner-Suomen maaseudunkehittämisohjelmankautta(hank-keet liitteessä). Hanketoiminnassa työtä on tehty mm. liiketoimintaosaamisen nostamises-
12 ”Tankit täyteen”
sa, tuotekehityksessä ja markkinoinnissa.Hankkeet ja keskeiset toimijat ovat toteutta-neet lukuisan joukon erilaisia tapahtumia, joilla onnostetturuokamaakunnanimagoa.Suuriaväkimääriäovathoukutelleetmm.sadon-korjuu- ja pääsiäistapahtumat. Kesällä 2010 Joensuun torilla järjestetty tempaus, maail-manennätysmaistatus, toi maakunnan elintar-vikealaaesillevaltakunnanlaajuudellajasa-mallayhdistialantoimijoita,mihintulisipyrkiätulevissa tapahtumissakin.
UusiavientikanaviaHelsinginhuippuravinto-loihinonavattuKareliaFoodForum-tapahtu-mien kautta. Forumeissa, pohjoiskarjalaisten tuotteidenäärellä,ovatkohdanneetmaakun-nantuottajatjapääkaupunkiseudunkärkira-vintoloidenkeittiöammattilaiset.Suomessaainutlaatuisen toimintamallin kautta on aikaan-saatu lukuisia kauppasuhteita. Vastaavantyyp-pistämalliaonmahdollistalaajentaamyösmuihin suuriin kaupunkeihin ja jopa ulkomaille.
Yhteyksiäeduskuntaanonavattujärjestämäl-läelintarvikealanesittäytyminenkansanedus-tajille,tätäedunvalvonnallistakäytäntöätul-laan myös jatkamaan.
Kareliaàlacarte-hankkeidenavullaonluotulaaja, yli 80 matkailu-, elintarvike-, käsi- ja tai-deteollisuusalanyrityksenverkosto.Hankeonpaitsi lisännyt alan yritysten yhteistyötä, niin myöskehittänytniidentuotantoa,tuotekehi-tystä,markkinointia,logistiikkaajapaikallistenraaka-aineidenhyödyntämistä.Brändilleonluotuyhtenäinenmarkkinointi-ilme,mikäedis-tääpaikallistentuotteidenerottumistamm.messuilla ja vähittäiskaupoissa. Hanke on myös tuotteistanut ruokamatkailutuotteita eri puolille maakuntaa.
Haasteeksi tulevaisuuteen jää sähköisen kauppapaikan luominen ja sen nivominen esi-merkiksi Polvijärven lähiruokatukkuun. Säh-köisenkaupanhyvälläorganisoinnillaonmahdollistaohittaasuomalaisetsuuretkaup-paketjut.
2.4 Alasta houkutteleva hunajapurkki
Elintarvikeketjutarjoaalähitulevaisuudes-sauusiatyöpaikkojajayrittäjyydenpaikkoja,valtaosa näistä syntyy eläköitymisestä aiheu-tuvasta poistumasta. Myös pienten yritysten kasvumahdollistaauusientyöpaikkojensynty-misen.Lisäksityöpaikkojasyntyyuudenlaisiinelintarvikeketjua palveleviin toimintoihin.
Koulutusta on suunnattava tavoitteellisesti palvelemaan elintarvikealan yritysten tarpeita. Elintarvikealantulevaisuudenyhtenähaas-teena on alan markkinointi niin, että osaavan työvoimansaantivoidaanjatkossakinturvata.Alanhoukuttelevuudenohellamm.maahan-muuttajienhyödyntäminenjakausityöntekijöi-densaantimaatiloillevaatiiuudenlaistaasen-nekoulutusta,perehdyttämistäjakielitaidonkartuttamista.
Maanviljelijöidenikärakenteestajohtuenmyösyhä useammalla tilalla tulee ratkaistavaksi jo kuluvanohjelmakaudenaikanajokotoiminnanjatkaminen tai kokonaan tuotannosta luopumi-nen.Suurenahaasteenaonkinsaadayrittäjiäjatkajiksi kannattavasti toimiville ja kehittymis-mahdollisuuksiaomaavillemaatiloille.Perin-teinen malli jatkajan tulemisesta perheen si-sältä ei enää riitä.
Kehittämisohjelman aikana tullaan aktiivisesti edistämäänsukupolvenvaihdoksiamm.koulu-tuksella,rahoituksellajaedunvalvontatyöllä.
Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 13
Ympäröivän maailman muuttuminen muuttaa myöskuluttajienruokatottumuksia.Globali-saatiolla,teknologisellakehityksellä,ikäänty-misellä ja ilmastonmuutoksella on vaikutusta myös ruokakulttuurin kehittymiseen. Samalla kun ruoasta haetaan hyvää oloa, syömistä pi-detäänmyösekotekona.Elintarvikealanmaa-ilmanlaajuisiatrendejäovatmuunmuassa:
elintarvikkeidenterveellisyys(ns.järki-•ruoka, funktionaaliset tuotteet)turvallisuusjatuotteidenjäljitettävyys(ko-•timaisuus ja lähiruoka)valmistuksen helppous kuluttajalle (einek-•set ja puolivalmisteet)kansainvälistyminen ja polarisoituminen •(tuonnin lisääntyminen, valikoimien laaje-neminen ja etninen ruoka, suuret vs. pie-net).
Terveyteenedullisestivaikuttavientuotteidenkaupallinen arvo on maailmanlaajuisilla mark-kinoilla jo nyt suuri ja kasvu jatkuu kiihtyväl-lävauhdilla.TämäonmyösPohjois-Karjalanmahdollisuus.Uusientuotteidenkehittämi-nenjaterveysvaikutteisuudentoteaminen,sa-moinkuinerikoiselintarvikkeidenkehittäminenjabioteknologianhyödyntäminenedellyttävätvahvaa tutkimus- ja koulutuspanosta. Työtä on tehtävä verkostoitumalla eri osaamiskeskus-ten ja tutkimuslaitosten välillä yli maakuntara-jojen.
LähiruokavoidaanSuomessamääritelläru-oantuotantona ja -kulutuksena, joka käyttää oman alueen raaka-aineita ja tuotantopanok-siajanäinedistääalueentalouttajatyöllisyyt-tä. Sitran selvityksen mukaan yhä useammat kuluttajat haluavat ostaa tuoreeksi, puhtaaksi jaekologiseksimieltämäänsäruokaa.Kulutta-jat eivät aina kuitenkaan suostu maksamaan lähiruoasta korkeampaa hintaa, ellei laatu ole
selkeästi korkeampi. Pienten ruoantuottajien markkinatvoivatkasvaaviidessävuodessajopa kolminkertaisiksi.
Lähiruoankäytölläonsuoriaaluetaloudelli-sia vaikutuksia, ruokaeurot on suunnattava paikallisille tuottajille, mikä verokierron kaut-ta puolestaan tukee kuntataloutta. Lähiruoan käytöllä on lisäksi vahvat ympäristöystäväl-lisyyteen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvät puoltotekijänsä. Lähiruoan merkitys-tä tulee nostaa kolmella sektorilla; julkisissa ruokaloissa, ravintolasektorilla ja vähittäiskau-poissa.
Eettinenkuluttaminenonvahvatrendimaa-ilmalla ja meillä Suomessa. Luomun sekä muun kestävän ja vastuullisen ruuantuotan-nonarvioidaanlisääntyväntulevaisuudessa.Luomu eli luonnonmukainen tuotantotapa on kestävänkehityksenperiaatteidenmukaistaelintarviketuotantoa. Luomutuotteen maata-lousperäisestä raaka-aineesta vähintään 95 % on luonnonmukaisesti tuotettu.
Luomutuotteidenmaailmanmarkkinatovatkaksinkertaistuneet 2 000-luvulla ja luomu-tuotteidenuuttatulemistapidetääntosiasiana.Tuoreenelintarviketeollisuudentoimialarapor-tin (Hyrylä s. 38, 2010) mukaan suomalaisen luomumarkkinoidenkehittämisenvisionaon,että maamme on Euroopan kärkimaita luomu-tuotannossa ja kulutuksessa.
Yleisestivoidaanarvioida,ettätulevaisuudes-sa voittaa se tuottaja joka; saa kuluttajan tun-temaan olonsa turvalliseksi, auttaa tekemään ruokaa nopeasti, mutta hyvällä omallatunnol-la,valmistaatuotteitajoillevoimääritelläiden-titeetin, tekee ympäristöystävällistä ja terveel-listä ruokaa.
3 Turvallista – terveellistä – läheltä
14 ”Tankit täyteen”
Alla on esitetty yhteenveto Pohjois-Karjalan elintarvikealan vahvuuksista, heikkouksista, uhista jamahdollisuuksistaeliSWOT-analyysi.
4 SWOT-analyysi
Vahvuudet Heikkoudet
Mahdollisuudet Uhat
maito-osaaminen•hyvienraaka-aineidensaatavuus•tuotteidenpuhtausjaluotettavuus•turvallisuus ja luonnonläheisyys•osaamisen ja koulutuksen taso•yrittäjyydenarvostaminen•karjalainen ruokakulttuuri •toimijoidenvälinenyhteistyö•käynnistämis-, kehittämis- ja investointituet•sienet (metsästä vientiin -ketju), riistan kas-•vatus, juustojen valmistus, marjat ja leipomo-tuotteetmarkkinaverkostoitunut alkutuotanto•
markkinatkaukana,logistisetongelmat•kannattavuus haasteena•alanvetovoimaisuudenpuute•sektorin pienuus suhteessa muihin aloihin•suurin osa yrityksistä pieniä (1–2 hlöä)•yrittäjien eläköityminen•tuotekehityksen riittämättömyys•raaka-aineidenalhainenhintajatalteenotto•tuotannollisen yhteistyön vähyys, minkä •seurauksena pienet erätpienyrittäjien heikko yrittäjyysosaaminen•
jo nyt valtakunnantasolla toimivien yritysten •markkinaosuudenkasvukärkituotteidenasemanvahvistuminen•hanketyön tehostaminen mm. yhteistyöllä•elintarvike-, matkailu- ja hyvinvointialan •yhteistyöosaamisen nousu (mm. liiketoiminta- •osaaminen)kehittyvä yrittäjähenki•satsaukset tutkimus- ja tuotekehityspuolelle •syrjäisyys •Venäjän markkinat•uudenteknologianhyödyntäminen•bioenergia•tuotteidenpuhtaudenarvostuksennousu•yritystukienparempihyödyntäminen•monipuolisempi raaka-ainetuotanto•kilpailijoita paremmat pakkaukset ja •pakkausmenetelmätsukupolvenvaihdoksenonnistuminen•marjojenhyödyntäminen•geenimuunnellutelintarvikkeet•
kotimaanmarkkinoidenkeskittyminen•toimijoidenjajatkavienyrittäjienpuutesekä•toimijoidenjaksaminenalan yrityskoon jääminen liian pieneksi•globalisaatio,halpatuontijaVenäjän•markkinatosaamisen pakeneminen•alan kilpailun kiristyminen•yritystoiminnan kannattavuus•logistinensaavutettavuus•
Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 15
Tuotantoketjun on toimittava ympäristön kan-nalta kestävästi ja eettisesti korkeatasoisesti. Ympäristörasitus vesiin, maaperään ja ilmaan on oltava nykyistä pienempi. Laatuketjut var-mistavattuoteturvallisuudenpelloltapöytään.
5.2 Määrälliset tavoitteet
Alkutuotanto on entisestään vahvistunut. •Maitomääräsaadaanvakiintumaan150miljoonaan litraan per vuosi (viimeistään vuonna 2015).Nykyisten kärkiyritysten markkinaosuus •kotimarkkinoilla kasvaa, pk-yrityksistä nousee uusia kärkiyrityksiä ja lisää pien-yrityksiä syntyy. Alan yritysten luku- ja työntekijämäärä on vähintään nykytasolla. Vientiyritysten määrä lisääntyy. Jalostus-•yritysten yhteenlaskettu tuotanto ja liike-vaihto ovat lähtötilannetta suuremmat. Maakunnanomientuotteidenkysyntää•nostetaan. Maakuntaan on kehitetty uu-sia, alueen omiin raaka-aineisiin perustu-via tuotteita. Maakunnan toimijat ja kulut-tajat tuntevat maakunnan elintarvikkeet nykytilannetta paremmin.Elintarvikeketju on kilpailukykyinen. Oman •maakunnan raaka-aineen ja työn osuus onmahdollisimmansuuri.
5 Visio ja tavoitteet
Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehitys perus-tetaanalueenvahvuuksiinjatuleviinmahdol-lisuuksiin sekä koko alan kehittämiseen. Seu-raavassa on esitetty tavoitteellinen visio.
5.1 Visio vuoteen 2014 ja kuinka se saavutetaan
Pohjois-Karjalan elintarvikeala •menestyy uudistumiskykynsä ansiosta valtakunnallisessa kilpailutilanteessa. Maakunta säilyttää vahvan •alkutuotantonsa. Elintarvikeala pitää paikkansa •yhtenä maakunnan kärkialana.
Maakunnassa turvataan elintarvikealan raaka-ainesaatavuus. Alkutuotannon säilyttämiseksi haetaan aktiivisesti uusia tehokkaampia toi-mintatapoja.
Kohennetaan pienten ja keskisuurten yritys-ten liiketoimintaosaamista ja tuotekehitystä. Panostetaan aktiivisesti jatkojalostukseen ja uusientuotteidenennakkoluulottomaaninno-vointiin.Haetaanjaluodaanuusiaraaka-ai-neita, terveysvaikutteisia komponentteja ja ja-losteita.
Lähiruoan käyttöä nostetaan sekä vähittäis-kauppasektorilla, julkiselle sektorille että ravin-tolasektorille.
Elintarvikealaamarkkinoidaanmielenkiintoise-na ja menestyvänä alana uusille opiskelijoille, työntekijöillejayrittäjille.Alantoimijoidenyh-teistyöstätehdäänkilpailuvaltti.
16 ”Tankit täyteen”
6 Kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet
Visionjatavoitteidentoteuttamistaedistetäänseuraavillapainopistealueillajatoimenpiteillä.Vastuutahonaovatyritykset,oppilaitokset,kehittäjä-janeuvontaorganisaatiotsekärahoittajat.
2 Tehostetaan logistiikkaa ja yritysten yhteistyötä
EdistetäänPolvijärvenlähiruokalähettä-•mönjamuidenvastaavienpientukkujentoimintaa.Toimijoidenverkostoitumistaedistetään•logistiikkaetujensaavuttamiseksi.Jakelu-reitit suunnitellaan tehokkaiksi.Aktivoidaanalanyrityksetverkostoitu-•maan ja perustamaan mm. osuuskuntia ja muitatuottajaorganisaatioita.Kannustetaan alan toimijoita yhteisten •tuotantotilojen käyttöön ja yhteisiin laitein-vestointeihin.Elintarvikkeidenjalostuksenkannaltatar-•peellisetliikenneyhteydetjamuuinfra-struktuuri pyritään pitämään kunnossa.
1 Varmistetaan laadukkaan raaka-aineen saanti
Käynnistetään laaja ylimaakunnallinen •maitohanke, jossa on sekä koulutus- että kehittämistoimenpiteitä.Tehostetaan investointeja erityisesti maa-•tilojen päätoimialoille, tuotantorakennuk-siin,uudenteknologianhyödyntämiseenjatyöolosuhteidenkehittämiseen.Huolehditaansekäviljelijöidenettäeläin-•ten hyvinvoinnista.Parannetaan kalan alkutuotannon mää-•rää, laatua ja toimitusvarmuutta
Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 17
3 Nostetaan maakunnallista ruokaidentiteettiä ja omien tuotteiden arvostusta
Tuodaankokotoimijakentänvoiminesiin•pohjoiskarjalainenruokamaakuntaidenti-teetti.Koulutuksella on turvattava riittävä työvoi-•man saanti mm. leipomo- ja teurastustoi-minnan tarpeisiin.Lähiruoan käyttöä lisätään kaikilla sekto-•reilla.Lähiruoankäytönkokonaistaloudel-linenmerkitystuodaanesillekuluttajillejapäättäjille.Edistetäänfyysisenjasähköi-sen kauppapaikan syntymistä lähiruoalle. Kannustetaan tuottajia verkostoitumaan. Tehdäänasiassayhteistyötäpohjoissavo-laisen EU-hankkeen kanssa.Aktivoidaanalallejaerityisestimaaseu-•dulleuusiayrittäjiäjatyövoimaa
Koulutuksen ja työelämän välille or-•ganisoidaankosketuspintojanuortentutustuttamiseksi elintarvikealaan ja nuorten osaajien rekrytoimiseksi. Organisoidaanmaahanmuuttajien•neuvojajärjestelmäjahuolehditaankausityöntekijöidenjalisätyövoimansaannista maatiloille. Toimenpiteitäkohdennetaanerityi-•sesti nuoriin ja naisiin.
Kannustetaan nykyisiä pk-yrittäjiä kas-•vuun.
4 Vahvistetaan yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden osaamista
Kohennetaan yritysten liiketoimintaosaa-•mistajahyödynnetäänuudetliiketoimin-tamallit (mm. hautomotyyppinen toiminta, ideatinnovaatioiksijauusienmarkkinointi-kanavien aktiivinen haku)Kohdennetaantutkimustaluomutuotteisiin•ja terveysvaikutteisiin peruselintarvikkei-siin.Tehdäänylimaakuntarajatmenevääyhteistyötä.Tehostetaan koulutuksen, tutkimuksen ja •yritystoiminnan vuorovaikutusta.Rahoitetaan yrityskohtaisia kehittämis- ja •investointihankkeita muun muassa laatu-järjestelmien rakentamiseen ja informaa-tioteknologianhyödyntämiseentuotannos-sa.Nostetaan neuvonta-, koulutus- ja kehit-•tämispalveluidentasoa,jottavoitaisiinpalvellayrityksiäniidenelinkaarenerivai-heissa.
18 ”Tankit täyteen”
Tämän asiakirjan toteutuksen ohjauksesta vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Toimi-joidentyötäohjaajaseuraamaakuntahallituk-sen asettama POKAT-seurantaryhmä. Ryhmä kokoontuu käsittelemään ohjelmatyön etene-mistä2–3kertaavuodessajapäättäämm.ohjelmaanliittyvästätiedottamisesta,ohjaus-toimista ja päivittämisestä.
Seurantaryhmän tehtäviä ovat mm.:strategiantoteutumisenjavaikutusten•seurantasuositusten antaminen•elintarvikealankehittämisenkoordinointi•elintarvikealan yleisen kehittymisen muu-•tostenennakointijaniistätiedottaminenalan maakunnallisen rahoituksen suunta-•viivojen luominen ja seuraaminen.
Seurattaviaindikaattoreitaovat:toiminnallisetmittarit(tavoitteidentoteutu-•minen)määrälliset luvut (työpaikkojen ja yritysten •määrä,liikevaihdonkehittyminen,maati-lojen ja maitolitrojen määrän kehitys, alan koulutuspaikat)laadullisetmittarit(imagonseuranta,•kilpailukyky)
Lisäksi elintarvikealan hankerahoittajin ja pro-jektienpäälliköidenkokoontuminenjärjeste-tään2-3kertaavuodessa.
7 Toteutus ja seuranta
Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 19
8 Vaikutusten arviointi
Pohjois-Karjalanmaakuntaliitonstrategioi-den,ohjelmienjahankkeidenvaikutustenar-viointimuodostaasuunnitteluprosessin,jossamaakuntaohjelman määrämuotoista vaiku-tusten arviointia tarkennetaan maakuntaoh-jelmanalastrategioidenvaikutustenarvioin-nilla sekä toteuttamissuunnitelman mukaisilla hankkeidenarvioinneilla.Elintarvikeohjelmanvaikutusten arviointi kuuluu SOVA-lain (laki vi-ranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ym-päristövaikutustenarvioinnista200/2005)3§:nyleiseenselvitysvelvollisuudenpiiriin,jon-kamukaanvaikutustenarviointitehdäänta-pauskohtaiseen harkintaan perustuen.
Suunnitelman tai ohjelman ympäristövaiku-tukset tulee riittävästi etukäteen selvittää ja arvioida,jossuunnitelmantaiohjelmanto-teuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäris-tövaikutuksia. SOVA-lain mukaisella vaikutus-ten arvioinnilla pyritään ympäristövaikutusten ennakoimiseen, erilaisten näkemysten esille tuomiseenjamahdollistenristiriitojenkäsitte-lyynsekäkansalaistentiedonsaanninparan-tamiseen. Arvioitavia vaikutuksia ovat SOVA-lain 2 §:ssä tarkoitetut ympäristövaikutukset. Arviointiin kuuluu ihmisten elinoloihin ja viihty-vyyteenkohdistuvatvaikutukset(sosiaalisenvaikutukset)jasiihenvoidaansisällyttäämyöstaloudellistenvaikutustentarkastelua.Vastuuvaikutusten arvioinnista kuuluu suunnitelmas-ta tai ohjelmasta vastaavalle viranomaiselle.
Elintarvikeohjelman vaikutusten arvioinnin on toteuttanut Pohjois-Karjalan maakuntalii-ton SOVA-ryhmä, jonka tehtävänä on ohjata jakoordinoidamaakuntaliitonlaatimiensuun-nitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia. Ryhmäntoiminnantavoitteenaonyhdenmu-kainenjajohdonmukainenvaikutustenarvioin-nin toteuttaminen sekä osaamisen ja erilaisten näkökulmien tuominen vaikutusten arviointei-
hin. Ryhmä toimii vuorovaikutteisena ohjaus-ryhmänä, joka antaa palautetta maakunnan liiton laatimista suunnitelma- ja ohjelmaluon-noksista.
Elintarvikeohjelmalla on sekä positiivisia että negatiivisiaympäristövaikutuksia.Uusillate-hokkaillatoimintatavoilla,kutenlogistisil-laratkaisuillavoidaanaikaansaadapositiivi-sia ympäristövaikutuksia. Lähiruoan käytön lisääntymisellävoidaanvähentääliikenteenpäästöjä. Asuttu ja elinvoimainen maaseutu lisääkulttuuriympäristöarvoja.Tällävoidaannähdäolevanmaaseudunvetovoimaisuuttalisäävävaikutus.Negatiivisistaympäristövai-kutuksistavoidaanmainitaisojenmaatilain-vestointien vaikutukset esim. lisääntyvien ve-sistöpäästöjen kautta.
Ohjelmalla on merkittäviä positiivisia sosiaali-siajataloudellisiavaikutuksia.Ohjelmatukeemaaseudunelinkeinoja,yrittäjyyttäjalisäämaaseuduntyöllisyyttä,jollaonsuoriatalou-dellisiavaikutuksiakokomaakuntaan.Elävämaaseutu ja vahva maatalous luovat yritystoi-mintaa, palveluja sekä työllistävät erityisesti maaseudulla.Myösosaamisenkehittämis-taihyödyntämismahdollisuudetlisääntyvätmaa-seudulla.Tälläonsekäsuoriaettävälillisiävaikutuksiamaaseudunelinkeinoihinjaihmis-ten viihtyisyyteen.
Elinvoimainen ja tasaisesti asuttu maakun-ta lisää ihmisten hyvinvointia ja tyytyväisyyttä asuinympäristöä kohtaan. Maaseutuelinkeino-jenharjoittamisedellytyksetparanevat,jollaonpositiivisia sosiaalisia vaikutuksia elinkeinon-harjoittajiin ja välillisiä positiivisia vaikutuksia koko maakunnan asukkaisiin. Myös tasa-arvo-vaikutukset ovat positiivisia. Ohjelma lisää eri väestöryhmienmahdollisuuksiaelääjatyös-kennellämaaseudulla.
20 ”Tankit täyteen”
Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointilomake
Suunnitelman/ohjelmannimi:Tankittäyteen,Pohjois-Karjalanelintarvikeohjelma2014
Vaikutukset ++/+/0/-/--
Sanallinen kuvaus
I Sosiaaliset vaikutukset vaikutukset ihmisten elinoloihin
ja viihtyisyyteen ++ Elinvoimainen ja tasaisesti asuttu maakunta lisää
ihmisten hyvinvointia ja tyytyväisyyttä asuinympäristöä kohtaan. Maaseutuelinkeinojenharjoittamisedellytyksetparanevat, jolla on positiivisia sosiaalisia vaikutuksia elinkeinonharjoittajiin ja välillisiä positiivisia vaikutuksia koko maakunnan asukkaisiin.
vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen
+ Työllisyystilanteenjaelämisenedellytystenparantumisella positiivinen vaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin (välillinen vaikutus).
Tasa-arvovaikutukset sukupuolien,alueidenja
väestöryhmien välinen tasa-arvo
++ Lisääeriväestöryhmienmahdollisuuksiaelääjatyöskennellämaaseudulla.
Vaikutukset kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin
0
II Ympäristövaikutukset Päästöt ilmaan, veteen ja maahan -
+
+
Isoillamaatilainvestoinneillavoiollanegatiivisiaympäristövaikutuksia. Esim. päästöt veteen voivat lisääntyä. Uusilla tehokkailla toimintatavoilla,kutenlogistisillaratkaisuillavoidaanaikaansaadapositiivisiaympäristövaikutuksia. Lähiruoankäytönlisääntymisellävoidaanvähentääliikenteen päästöjä.
Vaikutukset luonnonympäristöön, luonnon monimuotoisuuteen ja Natura-alueisiin
0 Peltopinta-alan lisäys ei ole ohjelman tavoitteena.
Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön
- Lisää luonnonvarojen käyttöä.
Vaikutukset maisemakuvaan ja kulttuuriperintöön
+ Elinvoimaisellamaaseudullaonpositiivisiavaikutuksia perinteiseen maisemakuvaan.
Vaikutukset ilmastoon +/- Kutenyllätodettiin,niinohjelmallaonsekänegatiivisiaettäpositiivisiavaikutuksia.Nettovaikutustaeiolemahdollistaarvioida.
uusiutuvienenergialähteidenlisääminen
0
energiatehokkuudenlisääminen + Uudetlogistisetratkaisutjasuurettilakootedistävätenergiatehokkuutta.
Vaikutukset jätteiden määrään ja laatuun
0 Ohjelmalla ei ole suoria vaikutuksia.
Vaikutukset liikenteeseen liikennemuodot,julkinen
liikenne0
kuljetus- ja liikkumistarpeet + Alan kuljetusjärjestelmien tehostaminen vähentää pitkiä kuljetusmatkoja ja tätä kautta vähentää liikkumistarpeita.
Vaikutukset ympäristöterveyteen - Yhteistentuotantotilojenkäytöllävoiollanegatiivisiavaikutuksiaympäristöterveyteenhygieniariskinnousemisen myötä.
Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 21
Vaikutukset ++/+/0/-/--
Sanallinen kuvaus
III Taloudelliset vaikutukset kotitaloudet + Aktivoidaantavallisiakuluttajiakäyttämäänlähellä
tuotettua ruokaa.
yritykset ++
+
Lähiruoan käytön lisäämisellä on positiivisia taloudellisiavaikutuksiayritystenkannalta.Paikalliset tuottajat hyötyvät lähiruoan käytön lisääntymisestä.Lisätään osaamisen kehittämis- tai hyödyntämismahdollisuuksiamaaseudulla,jollaonvälillisiäpositiivisiataloudellisiavaikutuksia.
aluetalous ++ Käytettäessä lähituottajien raaka-aineita aikaansaadaanmerkittävätulovaikutusaluetalouteen sekä suorana tulona että verotulona. Lisätään osaamisen kehittämis- tai hyödyntämismahdollisuuksiamaaseudulla,jollaonvälillisiäpositiivisiataloudellisiavaikutuksia.
IV Muut vaikutukset Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
+ Sekä maakunnallisen että ylimaakunnallisen elintarvikealan tutkimuksen lisäämisellä positiivinen vaikutusT&K&I-toimintaan.
Aluekehitysvaikutukset maakunta: yritystoiminta,
palvelut, työllisyys+ + Vahvalla ja työllistävällä elintarvikealalla on
positiivinen vaikutus maakunnan aluekehitykseen. Alantoimijoidenväliselläyhteistyöllä(maakunnansisällä ja yli maakuntarajojen) ja korkealla osaamistasolla on positiivisia välillisiä aluekehitysvaikutuksia.
maakunta-/seutukuntakeskus:yritystoiminta, palvelut, työllisyys
++ Vahvalla ja työllistävällä elintarvikealalla on positiivinen vaikutus seutukuntien aluekehitykseen.
maaseutu: yritystoiminta, palvelut, työllisyys
++ Elävä maaseutu, vahva maatalous ja korkea osaamistaso luovat yritystoimintaa, palveluja sekä työllistääerityisestimaaseudulla.
(--)merkittävätnegatiivisetvaikutukset(-)vähäisetnegatiivisetvaikutukset(0) neutraalit ympäristövaikutukset (+) vähäiset positiiviset vaikutukset (++) merkittävät positiiviset vaikutukset
22 ”Tankit täyteen”
Arosara,T.,etal.2010.Pohjois-Karjalantalouskatsaus2/2010.ELY-keskus.
Hyrylä,L.2010.Elintarviketeollisuus.Toimialaraportti4/2010.TEM:njaELY-keskustenjulkaisu.Työ- ja elinkeinoministeriö.
Ignatius,M.2010.LuomualantilannekatsausPohjois-Karjalassa.Sähköposti25.11.2010.Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Julkunen-Tiitto, R. 2010. Uutta yritystoimintaa Pohjois-Karjalaan luonnon funktionaalisista aineista -hankkeen tilannekatsaus. Sähköposti 9.11.2010.
Kaijomaa,V-M.,Peura,H.,Turunen,T.2010.Pohjois-Karjalanelinkeinokalataloudenkehittämisohjelmavuoteen2015.Pohjois-KarjalanELY-keskuksenjulkaisuja1/2010.
Mäkipeska,T.,&Sihvonen,M.2010.Lähiruoka,nyt!Trendistämarkkinoille.Sitran selvityksiä 29.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2006. Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisteri 2006.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2009. Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisteri 2009.
ProAgriaPohjois-Karjala2009.Maitoamarkkinoille-hankkeenhankesuunnitelma23.2.2009.
Ruutiainen,I.2010.Maakunnanmarja-alantilannekatsaus.Sähköposti26.11.2010.ProAgriaPohjois-Karjala.
Lähteet
Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 23
Liite 1 Elintarvikealan hankkeet Pohjois-Karjalassa 2008–2011
ä m
HA
NK
EO
HJE
LMA
AIK
ATA
ULU
HA
LLIN
NO
IJA
SISÄ
LTÖ
BU
DJE
TTI
YHTE
YSTI
EDO
T
Elin
tarv
ikea
lan
koor
dino
intih
anke
Poh
jois
-Kar
jala
ssa
2010
-201
2 w
ww
.pkk
y.fi/
aiko
/elo
Manner-Suomenmaaseudun
kehittämisohjelma2007-2013/
TE-K
esku
s P
ohjo
is-K
arja
la
1.5.
2010
-31
.12.
2012
Poh
jois
-Kar
jala
nko
ulut
usku
nta-
yhtymä/Pohjois-
Kar
jala
nA
ikui
sopi
sto
Vah
vist
aa e
linta
rvik
e-, m
atka
ilu-,
hyvi
nvoi
nti-
ja lu
onno
ntuo
teto
imia
lan
osaa
mis
ta ja
ve
rkos
toitu
mis
ta m
aaku
nnal
lises
ti, v
alta
kunn
allis
esti
ja k
ansa
invä
lises
ti. E
linta
rvik
eala
n tutkimustiedonkokoam
inenjavälittäm
inen.Toteutetaanverkkopohjainenosaam
ispankki,
alantilastointia,opintom
atkoja,asiantuntijavierailuja,m
arkkinoidaanelintarvikealan
amm
atill
ista
osa
amis
ta.
300
000
Te-k
esku
s +
muu
ju
lkin
en ra
hoitu
s 9
0%,
yksi
tyin
en 1
0%
proj
ektip
äälli
kkö
Han
ne L
eppä
nen,
P
ohjo
is-K
arja
lan
Aik
uiso
pist
o, p
uh.
050-
4096
044,
e-m
ail:
hann
e.le
ppan
en@
pkky
.fi,
proj
ektia
sian
tunt
ija H
annu
Mäk
elä,
pr
ojek
ti-as
iant
untij
a P
-K
AM
K, p
uh.
050-
5234
354,
e-m
ail:
hann
u.m
akel
a@pk
amk.
fi
Laad
ukas
ta ri
ista
yritt
ämis
tä w
ww
.pkk
y.fi/
aiko
/riis
taManner-Suomenmaaseudun
kehittämisohjelma2007-2013/
TE-K
esku
s P
ohjo
is-K
arja
la
1.11
.200
8-31
.10.
2011
Poh
jois
-Kar
jala
nko
ulut
usku
nta-
yhtymä/Pohjois-
Kar
jala
nA
ikui
sopi
sto
Tavoitteenariistayrittäjienosaamiskeskittym
ä-riistamaakunta.Riistayrittäjyyden
kilp
ailu
kyvy
n ke
hittä
min
en, l
aatu
ketju
alk
utuo
tann
osta
kul
utta
jalle
, tuo
teke
hity
ksen
ke
hittä
min
en. K
oulu
tush
anke
, toi
men
pite
itä: K
oulu
tuso
hjel
ma
(riis
tayr
ittäj
yys,
laat
u ja
tu
otek
ehity
skou
lutu
s). T
uote
kehi
tysk
oulu
tuks
en ta
voitt
eena
mm
. riis
ta -
mat
kailu
tuot
teet
300
000
Te-k
esku
s +
muu
ju
lkin
en ra
hoitu
s 9
0%,
yksi
tyin
en 1
0%
proj
ektip
äälli
kkö
Mar
ja-L
eena
H
irvon
en,
puh.
050
-306
6257
, e-m
ail
mar
ja-le
ena.
hirv
onen
@pk
ky.fi
,vi
llisi
ka-a
sian
tunt
ija A
ri H
eisk
anen
, ar
i.hei
skan
en@
pkky
.fi, p
uh. 0
50-
5290
666
Kar
elia
a la
Car
te w
ww
.kar
elia
alac
arte
.fiManner-Suomenmaaseudun
kehittämisohjelma2007-2013/
TE-K
esku
s P
ohjo
is-K
arja
la
1.1.
2008
-30
.12.
2011
ProAgriaPohjois-
Kar
jala
Matkailu-,elintarvike-,käsi-jataideteollisuusalanyhteistyönjatoimintaedellytysten
kehittäminenKareliaàlabrändinalla.H
ankkeentavoitteenaonkehittääyhteistyötä
osaamisessa,paikallistenraaka-aineidenhyödyntäm
isessäjahankinnassa,tuotannossa,
markkinoinnissajalogistiikassa.K
ehittäm
istyölläparannetaanyritystenlaadunhallintaa,
toim
inta
tapo
ja, s
uunn
itelm
allis
uutta
ja k
anna
ttavu
utta
.
400
000
Te-k
esku
s +
muu
ju
lkin
en ra
hoitu
s 9
0%,
yksi
tyin
en 1
0%
Pirj
o K
orjo
nen,
puh
. 040
-825
701
9, e
mail:pirjo.korjonen@
proagria.fi
Uut
ta y
ritys
toim
inta
a Po
hjoi
s-K
arja
laan
luon
non
funk
tiona
alis
ista
ain
eist
aManner-Suomenmaaseudun
kehittämisohjelma2007-2013/
TE-K
esku
s P
ohjo
is-K
arja
la
1.9.
2008
-30
.9.2
011
Joen
suun
ylio
pist
oTavoitteenaonselvittääkeinoja,joillamaatilojenyhteyteenjamaaseudullevoidaan
kehittääpaikallistenraaka-aineidenbioaktiivisiinyhdisteisiinperustuvaajatkojalostus-
toim
inta
a ja
syn
nyttä
ä al
ueel
le u
utta
yrit
ysto
imin
taa.
296
600
Te-k
esku
s +
muu
ju
lkin
en ra
hoitu
s 9
0%,
yksi
tyin
en 1
0%
Riit
ta T
iitto
Jul
kune
n, p
uh. 0
50
4331
790,
e-m
ail:
riitta
.julk
unen
-tii
tto@
joen
suu.
fi
Mar
jam
arkk
inat
Manner-Suomenmaaseudun
kehittämisohjelma2007-2013/
TE-K
esku
s P
ohjo
is-K
arja
la
1.11
.200
7-31
.12.
2010
ProAgria
Poh
jois
-Kar
jala
Hankekouluttaakohderyhmäämarkkinointi-jaasiakaslähtöiseenajatteluunjatoimintaan
sekä
yht
eist
yöhö
n to
iste
nsa,
kau
pan
ja ja
tkoj
alos
tajie
n ka
nssa
. Yrit
täjä
t opp
ivat
käy
ttäm
ämarkkinoinnintyökalujajaymmärtävätm
arkkinointitoimienlogiikan.Y
rittäjätsuhtautuvat
mar
kkin
oint
iin m
yönt
eise
mm
in k
un h
e op
piva
t mar
kkin
oinn
in la
inal
aisu
uksi
a.
150
000
Te-k
esku
s +
muu
ju
lkin
en ra
hoitu
s 9
0%,
yksi
tyin
en 1
0%
IsmoRuutiainen,puh.0400377876,
e-mail:[email protected]
Laat
uhun
ajaa
Poh
jois
-Kar
jala
sta
Manner-Suomenmaaseudun
kehittämisohjelma2007-2013/
TE-K
esku
s P
ohjo
is-K
arja
la
1.12
.200
8-30
.12.
2010
Poh
jois
-Kar
jala
nko
ulut
usku
nta-
yhty
mä
Han
kkee
n ke
skei
senä
sis
ältö
nä o
n no
staa
poh
jois
karja
lais
ten
meh
iläis
tarh
aajie
n osaamisentasoa,lisätäheidänkansainvälistymistäänjaverkostoitumistaanjanäiden
toimienavullaparantaamehiläisalantoimintaedellytyksiäPohjois-Karjalassa.Hankkeen
tavoitteeksionasetettumehiläistarhaajienliiketoiminta-,markkinointi-,logistiikka-,vienti-j
tuotekehitysosaam
isenlisääm
inen,koulutuksenantam
inenmaakunnanhunajatuotteiden
ulkoasunsuunnittelem
iseensekäuudestahunajatietoudestajahunajaantaipesänmuihin
tuotteisiinliittyvästätuoteideoistasekämehiläistarhaajienvalmentaminenlaatu-,erikois-ja
vien
tihun
ajan
tuot
tajik
si.
a
200
000
Te-k
esku
s +
muu
ju
lkin
en ra
hoitu
s 9
0%,
yksi
tyin
en 1
0%
Ann
eli S
alon
en, p
uh. 0
5057
0759
9, e
-m
ail:
anne
li.sa
lone
n@pk
ky.fi
Kes
kika
rjala
iste
n el
inta
rvik
keid
en e
kolo
gisu
us
liike
toim
inna
ksi
JoensuunseudunjaKeski-
Kar
jala
n K
ohee
sio-
ja
kilp
ailu
kyky
ohje
lma
(KO
KO
)
1.1.
2011
- 31
.12.
2011
Kes
ki-K
arja
lan
Keh
itysy
htiö
Oy
KETI
Tavoitteenaonsynnyttääyhtenäinenseudullinentuotem
erkki"ekologisetkeskikarjalaiset
tuotteet".Hankkeessaselvitetäänmyösym
päristötietoistenkuluttajienosto-ja
kulutustapoja.Järjestäm
mekilpailuntuotteidenulkoasunjalogonsuunnittelusta.Laadim
brändituotteillemyösmarkkinointisuunnitelmat.
62 5
00TE
M +
kun
tara
hoitu
sR
isto
Kan
kaan
pää,
puh
. 050
523
43
78, e
-mai
l ris
to.k
anka
anpa
a@ke
ti.fi
Koi
vunm
ahla
n ke
räys
verk
osto
n ke
hittä
mis
hank
e ht
tp://
ww
w.k
eti.f
i/Res
ourc
e.ph
x/ke
ti/ke
hitta
min
en/m
ahla
verk
ko/m
ahla
verk
ko.h
tx
Euroopanaluekehitysrahasto/
Poh
jois
-Kar
jala
n m
aaku
ntal
iitto
1.1.
2010
-31
.12.
2012
Ket
iTa
voitt
eena
on
kork
eata
sois
en k
oivu
nmah
lan
kerä
ysve
rkos
ton
luom
inen
. Ver
kost
olle
luodaanmahlankeräystäkoskevalaatujärjestelmäjalaatuluokituskriteerit.V
erkostoon
tavo
itella
an 1
0 m
aa- j
a m
etsä
tilaa
, joi
sta
joka
inen
tuot
taa
50 0
00 -
100
000
litra
a m
ahla
a vu
ositt
ain.
385
000
Tiin
a H
onka
nen,
puh
. 040
-186
6973
, e-
mai
l: tii
na.h
onka
nen@
keti.
fi
ELIN
TAR
VIK
EALA
A T
UK
EVA
T H
AN
KK
EET
OH
JELM
AA
IKA
TAU
LUH
ALL
INN
OIJ
ASI
SÄLT
ÖB
UD
JETT
IYH
TEYS
TIED
OT
Hyv
ää y
hdes
sä
Manner-Suomenmaaseudun
kehittämisohjelma2007-2013/
TE-K
esku
s P
ohjo
is-K
arja
la
1.6.
2008
-31
.12.
2011
ProAgria
Poh
jois
-Kar
jala
Hyv
invo
intip
alve
luyr
ittäj
yyttä
keh
ittäv
ä ha
nke,
joka
tuot
teis
taa
myö
s w
elln
essm
atka
ilutu
otte
ita ja
Hyv
än O
lon
-tapa
htum
ia30
0 00
0Te
-kes
kus
+ m
uu
julk
inen
raho
itus
90%
, yk
sity
inen
10%
Joha
nna
Rin
neka
ri, p
uh. 0
40-5
56
5367
, e-m
ail:
johanna.rinnekari@
proagria.fi
Tied
osta
Tai
toon
, http
://w
ww
.pro
agria
pohj
ois-
karja
la.fi
/pag
es/h
anke
kans
io/ti
edos
ta-ta
itoon
/tied
osta
-ta
itoon
.php
Manner-Suomenmaaseudun
kehittämisohjelma2007-2013/
TE-K
esku
s P
ohjo
is-K
arja
la
17.1
2.20
07-
30.6
.201
0ProAgria
Poh
jois
-Kar
jala
Tavo
ite: P
ohjo
is-K
arja
lan
maa
tiloj
en tu
otan
to te
host
uu ja
pys
yy k
ilpai
luky
kyis
enä
verta
iltae
ssa
Suo
men
mui
hin
maa
tiloi
hin.
Maa
tilay
rittä
jien
osaa
min
en v
ahvi
stuu
. K
oulu
tush
anke
, sis
ältä
ä m
onim
uoto
ista
kou
lutu
sta
maa
tilay
rityk
sen
joht
amis
een,
taloudenhallintaan,kum
ppanuuksienkehittämiseen,omistajanvaihdoksiin,
maa
tilai
nves
toin
teih
in s
ekä
tuot
anno
n te
host
amis
een.
1 24
2 80
0Te
-kes
kus
+ m
uu
julk
inen
raho
itus
90%
, yk
sity
inen
10%
Han
keva
staa
va M
arja
Pul
kkin
en,
puh.
040
0 19
1 14
1, e
-mai
proj
ektip
äälli
kkö,
Aik
uiso
pist
on
osuu
s, P
irjo
Kor
hone
n, p
uh. 0
50 5
23
4262
, e-m
ail:
pirjo
.kor
hone
n@pk
ky.fi
Kal
asta
Poh
jois
-Kar
jala
ssa,
http
://w
ww
.pro
agria
pohj
ois-
karja
la.fi
/pag
es/h
anke
kans
io/k
alas
ta-p
ohjo
is-
karja
lass
a/ka
last
a-po
hjoi
s-ka
rjala
ssa.
php
Manner-Suomenmaaseudun
kehittämisohjelma2007-2013/
TE-K
esku
s P
ohjo
is-K
arja
la
1.6.
2008
-31
.12.
2011
ProAgria
Poh
jois
-Kar
jala
Tavo
ittee
na o
n ke
hittä
ä ka
last
usm
atka
ilupa
lvel
uja
ja -t
uotte
ita ja
mar
kkin
oint
ia s
ekä
kala
nkäs
ittel
yä ja
kal
aruo
kien
val
mis
tam
ista
. Ava
inte
kijö
itä k
ehity
styö
ssä
ovat
kal
astu
sala
nja
mat
kailu
alan
am
mat
tilai
sten
yht
eist
yö.
200
000
Te-k
esku
s +
muu
ju
lkin
en ra
hoitu
s 9
0%,
yksi
tyin
en 1
0%
Rai
ja V
anne
, puh
. 040
-750
3547
, e-
mail:[email protected]
Joko
tied
ät?
Aja
nkoh
tais
ta ti
etoa
maa
seud
ulle
-tie
donv
älity
shan
ke, h
ttp://
ww
w.p
roag
riapo
hjoi
s-ka
rjala
.fi/p
ages
/han
keka
nsio
/joko
-tied
aet/j
oko-
tieda
et-
.php
Manner-Suomenmaaseudun
kehittämisohjelma2007-2013/
TE-K
esku
s P
ohjo
is-K
arja
la
1.1.
2008
-30
.6.2
010
ProAgria
Poh
jois
-Kar
jala
HankejakaaP-K:nmaatalous-jamaaseutuyrittäjille,alantoimijoillejasidosryhm
ille
ajankohtaistaEU-tukijärjestelmiäjalainsäädäntöäkoskevaatietoa.Lisäksihanketukee
maakunnanelintarvikeketjulletärkeäämaidontuotantoajasentoimintaedellytyksiä
välittämälläuusintatietoaalanmarkkinoista,tuotannosta,taloudestajakannattavuudesta.
229
284
Te-k
esku
s +
muu
ju
lkin
en ra
hoitu
s 1
00%
,Päi
vi T
urun
en, p
uh. 0
40-7
4467
18, e
-mail:[email protected]
Tiet
o lii
kkee
lle -
sähk
öist
ä tie
toa
maa
seud
un
toim
inta
ympä
ristö
stä
Manner-Suomenmaaseudun
kehittämisohjelma2007-2013/
TE-K
esku
s P
ohjo
is-K
arja
la
1.7.
2010
-30
.6.2
013
ProAgria
Poh
jois
-Kar
jala
Han
kkee
n ta
voitt
eina
on
mm
. väl
ittää
uus
in ti
eto
maa
seut
uohj
elm
asta
ja s
en m
uuto
ksis
ta,
ylläpitääjakehittääkohderyhm
ienosaamistajatiedontasoamaatalouden
tukijärjestelmistä,m
uistamaaseudullesuunnatuistarahoitusm
ahdollisuuksistasekä
ympäristöasioista.H
ankkeessapyritäänlisäämäänsähköistätiedonvälitystäjasähköisten
järjestelmienkäyttöönottoakohderyhmälleottamallasähköisentiedonvälityksenkeinot
laajastikäyttöön,jottatavoitettaisiinsekohderyhmä,jokaeiosallistukoulutuksiin.H
anke
tekeetiivistäyhteistyötämuidentoimialanhankkeidenkanssamm.Tiedostataitoon,P
ello
tuot
tam
aan
ja M
aito
a m
arkk
inoi
lle.
t
291
000
Te-k
esku
s +
muu
ju
lkin
en ra
hoitu
s 1
00%
,Päi
vi T
urun
en, p
uh. 0
40-7
4467
18, e
-mail:[email protected]
24 ”Tankit täyteen”
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisujaPohjois-Karjalan liiton nimi muuttui 1.1.2005
Pohjois-Karjalan maakuntaliitoksi
19931 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 1.6.–31.12.19932 Kuntayhtymäsuunnitelma vuosiksi 1994–1998, toimintasuunnitelmajatalousarviovuodeksi19943 Joensuunseudunseutukaava
19944 Toimintakertomus 1.6.–31.12.19935 SelvitysTanskanmaaseutualueillekohdistetuista
EY:n rakennerahastojen tuista6 Kuntayhtymäsuunnitelma 1995–1999, toimintasuunnitelma ja talousarvio 19957 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille
1995–19998 Pohjois-Karjalan maaseutuohjelma vuosille
1995–19999 Pohjois-Karjalan saaristo-ohjelma10 Pohjois-Karjalan jätehuollon alueellinen yhteistyö
sekäuudetkäsittelymenetelmät11 Pohjois-Karjalan EU-ohjelma vuosille 1995–1999 - 2. korjattu painos 1995 - 3. osittain korjattu painos 199612 Joensuunseudunkansainvälinenasemajasen
vaikutusseudunkehittämisstrategiaan
199513 KylätjakunnatkehittäjinäItävallassa -esimerkkinäsyrjäinenWaldviertel14 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti
vuodelta199415 Raja-alueenkehittämisohjelma:Itä-SuomijaKarjalan tasavalta16 AsumisentulevaisuusjayhteistyöJoensuunseudulla17 Toimintakertomus 199418 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille
1996–200019 Kuntayhtymäsuunnitelma 1996–2000, toimintasuunnitelma ja talousarvio 1996
199620 Pohjois-Karjalankansainvälistymisstrategia21 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti
vuodelta199522 Toimintakertomusvuodelta199523 Asunto-ohjelmointiJoensuunseudunkuntayhteis-
työssä24 Pohjois-Karjalanmatkailustrategia1996–200025 Pohjois-Karjalan matkailufakta 199426 Pohjois-Karjalan maankäytön ja aluerakenteen
periaatteet
27 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1997–1999 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1997
199728 Pohjois-Karjalanmaakunnallinentietostrategia,
oppiva maakunta – luova periferia29 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti
vuodelta199630 Maakunnan kehittämisraha ja EU-raha Pohjois-
Karjalassa vuosina 1995–199631 Toimintakertomus 199632 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1998–2000 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1998
199833 POKAT 2006: Pohjois-Karjalan maakunnan
kehittämisen puitteet vuoteen 200634 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti
vuodelta199735 POKAT2006:Pohjois-Karjalauudellevuosi-
tuhannelle36 Toimintakertomus 1997 ja tilinpäätös 31.12.199737 Euroopan metsämaakunta 2010 -Pohjois-Karjalanmetsästrategiavuosiksi
1998–201038 Kauneimmat Karjalasta – Karjalasta parhaimmat -Pohjois-KarjalanmaakuntatapahtumaHelsingissä 13.–15.6.1997, loppuraportti39 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys vuosilta 1990–199740 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1999–2001 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1999
199941 Talkoilla tietoyhteiskuntaan -Pohjois-Karjalantietoyhteiskuntastrategiaja toimenpideohjelma1999–200642 ByJointWorkPartytotheInformationSociety43 Hyvinvointiklusteri Pohjois-Karjalassa -realismiavaiidealismia44 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti
vuodelta199845 Toimintakertomus 199846 Pohjois-Karjala – Osaamisen maakunta - Maakunnan koulutusta koskevia kehittämislinjauksia
200047 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000–2002 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2000
1 (3)
Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 25
48 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta1999
49 Tilinpäätös 31.12.199950 Katsaus Pohjois-Karjalan toimialarakenteeseen
vuosina 1990–199751 SuurpedotPohjois-Karjalassa - Pohjoiskarjalaisten luonnonkäyttäjien kokemuksia suurpedoista LargeterrestrialcarnivoresinNorthKarelia52 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000–2003 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200153 Pohjois-Karjalan elintarvikeklusterin kehittämis-
strategia2000–2006
200154 IhmisenmittainenPohjois-Karjala - Metkujen maaseutupolitiikka55 Tilinpäätös 31.12.200056 Palvelujen haun suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna 200057 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Keskusteluasiakirja58 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Tiivistelmä59 UrbanregionsinKASPNETarea -Urbanstructures60 Pohjois-Karjalan palvelurakenneselvitys61 KASPNET–SummaryofUrbanStructures62 Teknologiankehittämisenhaasteetjamahdollisuudet Pohjois-Karjalassa63 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2002–2004 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2002
200264 Pohjois-KarjalanmaakunnanTASKUTIETO2002–65 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma66 Toimintakertomus 200167 Hyvinvointi Pohjois-Karjalassa 200668 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys69 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2003–2005 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2003
200370 Toimintakertomus 200271 Kulttuurista lisää voimaa ja työtä! -Pohjois-Karjalankulttuuristrategia2003–200672 Maakuntaohjelma POKAT 2006 - Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi73 Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen 2006 -Pohjois-Karjalanmatkailustrategianpäivitys74 Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön
tavoitteet ja aluerakenne 2020
75 Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut76 Raitis Elämä -projekti 2000–2003 - Loppuraportti77 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004–2006 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2004
78 Pohjois-Karjalan Hyvinvointiohjelman toimeenpano- suunnitelma
200479 Nopeattietoliikenneyhteydetkylillejahaja-asutus-
alueille80 Pohjois-Karjalan kehittämisrahasto 10 vuotta - 1994–200381 Toimintakertomus 200382 Pohjois-Karjalanmuovi-jametalliteollisuuden kehittämisstrategia83 Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt84 Pohjois-KarjalanEurooppa-strategia85 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005–2007 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200586 Joensuunydinkaupunkiseudunpalvelu-jarakenne-
selvitys87 Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalassa
200588 InnovatiivisettoimetItä-Suomessa89 Elävänä Pohjois-Karjalassa 202590 Toimintakertomus 200491 Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskunta-
kehitykseen92 Tilaatulevaisuudentekijöille -Pohjois-Karjalannuorisostrategia93 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006–2008 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200694 Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 202595 Pohjois-Karjalantyöllisyysstrategia2005–201096 Maakunta liikkumaan – Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia
200697 Pohjois-Karjalan maakuntakaava, maakuntavaltuusto 21.11.2005 - Tiivistelmä98 Toimintakertomus 200599 POKAT 2010 - Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007–2010100 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2007–2009 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2007101 POKAT 2010 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007–2010 - Ympäristöselostus
2 (3)
2007102 Pohjoiskarjalaisen koulutusyhteistyön uusi malli - Hankkeen loppuraportti103 Niiralan raja-aseman liikenneselvitys 2007104 Toimintakertomus 2006105Pohjois-Karjalanbioenergiaohjelma2015106 Yhteistä Hyvää – Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia2015107 Pohjoiskarjalainen hyvinvointi – Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti 2007108Pohjois-Karjalanmatkailustrategia2007–2013109 Ruoasta Elämys – Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma 2007–2010110 Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä
-Strategisetvalinnat2007–2013111KohtikilpailukykyistäjaosaavaaItä-Suomea Aluerakenteenkehityksensuuntaviivoja/ Tiivistelmä TowardsaCompetitiveandCompetentEastern
Finland Regionalstructuredevelopmenttrends/ Summary
112KohtikilpailukykyistäjaosaavaaItä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja113 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008–2010 sekä
tulostavoitteet ja talousarvio 2008
2008114 Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) Osa A: Kaavaselostus OsaB:Ehdotusvaiheenpalaute Osa C: Liitekartat115 Toimintakertomus 2007116 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009–2011 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2009117Kehittämisprojektistapalveluksi–Itä-Suomen Innovatiivisettoimet-ohjelmanarviointi118ThePathfromDevelopmentProjecttoService– EvaluationoftheInnovativeActionsinEastern FinlandProgramme Summary Kehittämisprojektistapalveluksi–Itä-Suomen Innovatiivisettoimet-ohjelmanarviointi Tiivistelmä
2009119 Pohjois-Karjalan yritysselvitys 2008120 Toimintakertomus 2008121 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 -Strategiaosa122 Pohjois-Karjalan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyssektorintyövoimatarpeidenennakointiraportti 2010–2030123Pohjois-Karjalanterveydenhuolto-jasosiaalipalvelu- yritysten tunnuslukuja 2000-luvulta124IlmastonmuutosPohjois-Karjalanmahdollisuutena
3 (3)
125 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010–2012 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2010
2010126 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan alue-
kehityksessä–Strategisetvalinnat2010–2014127Pohjois-Karjalanstrategia2030 - Maakuntasuunnitelma128 POKAT 2014 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011–2014129 POKAT 2014 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011–2014 - Ympäristöselostus130 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Toteuttamissuunnitelma 2010–2011131Pohjois-Karjalanteknologiateollisuudenkehittämis- ohjelma2015–Uusiutuvateknologiateollisuus132 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma133 Tilinpäätös 2009134 Rural Transport Solutions in Northern Periphery135 Pysäkiltä vai kotoa – Joukkoliikenteen nykytila ja tulevaisuudensuuntaPohjois-Karjalassa136Pohjois-Karjalanmaakuntakaavantäydennys (2.vaihe)137Siitäonlähdettävä,ettätähänontultu– Hyvinvointialan monitoimijaisten yhteistyökäytäntöjen selvitystyöJoensuunseudunkunnissaliittyen sosiaalipalvelujen tuottamiseen138 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011–2013 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2011
2011139PietarinjaHelsinginvälinennopearatayhteys– Liikenteellisetjaaluetaloudellisetvaikutukset Karjalan kehityskäytävällä 140 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ilomantsi141 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pielisen Karjala142Pohjois-Karjalankoulutus-jasivistysstrategia2014, Osa1:Strategiaosa Osa 2: Liitteet143 ”Tankit täyteen” Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014
26 ”Tankit täyteen”
48 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta1999
49 Tilinpäätös 31.12.199950 Katsaus Pohjois-Karjalan toimialarakenteeseen
vuosina 1990–199751 SuurpedotPohjois-Karjalassa - Pohjoiskarjalaisten luonnonkäyttäjien kokemuksia suurpedoista LargeterrestrialcarnivoresinNorthKarelia52 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000–2003 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200153 Pohjois-Karjalan elintarvikeklusterin kehittämis-
strategia2000–2006
200154 IhmisenmittainenPohjois-Karjala - Metkujen maaseutupolitiikka55 Tilinpäätös 31.12.200056 Palvelujen haun suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna 200057 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Keskusteluasiakirja58 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Tiivistelmä59 UrbanregionsinKASPNETarea -Urbanstructures60 Pohjois-Karjalan palvelurakenneselvitys61 KASPNET–SummaryofUrbanStructures62 Teknologiankehittämisenhaasteetjamahdollisuudet Pohjois-Karjalassa63 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2002–2004 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2002
200264 Pohjois-KarjalanmaakunnanTASKUTIETO2002–65 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma66 Toimintakertomus 200167 Hyvinvointi Pohjois-Karjalassa 200668 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys69 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2003–2005 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2003
200370 Toimintakertomus 200271 Kulttuurista lisää voimaa ja työtä! -Pohjois-Karjalankulttuuristrategia2003–200672 Maakuntaohjelma POKAT 2006 - Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi73 Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen 2006 -Pohjois-Karjalanmatkailustrategianpäivitys74 Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön
tavoitteet ja aluerakenne 2020
75 Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut76 Raitis Elämä -projekti 2000–2003 - Loppuraportti77 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004–2006 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2004
78 Pohjois-Karjalan Hyvinvointiohjelman toimeenpano- suunnitelma
200479 Nopeattietoliikenneyhteydetkylillejahaja-asutus-
alueille80 Pohjois-Karjalan kehittämisrahasto 10 vuotta - 1994–200381 Toimintakertomus 200382 Pohjois-Karjalanmuovi-jametalliteollisuuden kehittämisstrategia83 Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt84 Pohjois-KarjalanEurooppa-strategia85 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005–2007 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200586 Joensuunydinkaupunkiseudunpalvelu-jarakenne-
selvitys87 Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalassa
200588 InnovatiivisettoimetItä-Suomessa89 Elävänä Pohjois-Karjalassa 202590 Toimintakertomus 200491 Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskunta-
kehitykseen92 Tilaatulevaisuudentekijöille -Pohjois-Karjalannuorisostrategia93 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006–2008 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200694 Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 202595 Pohjois-Karjalantyöllisyysstrategia2005–201096 Maakunta liikkumaan – Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia
200697 Pohjois-Karjalan maakuntakaava, maakuntavaltuusto 21.11.2005 - Tiivistelmä98 Toimintakertomus 200599 POKAT 2010 - Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007–2010100 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2007–2009 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2007101 POKAT 2010 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007–2010 - Ympäristöselostus
2 (3)
2007102 Pohjoiskarjalaisen koulutusyhteistyön uusi malli - Hankkeen loppuraportti103 Niiralan raja-aseman liikenneselvitys 2007104 Toimintakertomus 2006105Pohjois-Karjalanbioenergiaohjelma2015106 Yhteistä Hyvää – Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia2015107 Pohjoiskarjalainen hyvinvointi – Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti 2007108Pohjois-Karjalanmatkailustrategia2007–2013109 Ruoasta Elämys – Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma 2007–2010110 Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä
-Strategisetvalinnat2007–2013111KohtikilpailukykyistäjaosaavaaItä-Suomea Aluerakenteenkehityksensuuntaviivoja/ Tiivistelmä TowardsaCompetitiveandCompetentEastern
Finland Regionalstructuredevelopmenttrends/ Summary
112KohtikilpailukykyistäjaosaavaaItä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja113 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008–2010 sekä
tulostavoitteet ja talousarvio 2008
2008114 Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) Osa A: Kaavaselostus OsaB:Ehdotusvaiheenpalaute Osa C: Liitekartat115 Toimintakertomus 2007116 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009–2011 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2009117Kehittämisprojektistapalveluksi–Itä-Suomen Innovatiivisettoimet-ohjelmanarviointi118ThePathfromDevelopmentProjecttoService– EvaluationoftheInnovativeActionsinEastern FinlandProgramme Summary Kehittämisprojektistapalveluksi–Itä-Suomen Innovatiivisettoimet-ohjelmanarviointi Tiivistelmä
2009119 Pohjois-Karjalan yritysselvitys 2008120 Toimintakertomus 2008121 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 -Strategiaosa122 Pohjois-Karjalan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyssektorintyövoimatarpeidenennakointiraportti 2010–2030123Pohjois-Karjalanterveydenhuolto-jasosiaalipalvelu- yritysten tunnuslukuja 2000-luvulta124IlmastonmuutosPohjois-Karjalanmahdollisuutena
3 (3)
125 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010–2012 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2010
2010126 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan alue-
kehityksessä–Strategisetvalinnat2010–2014127Pohjois-Karjalanstrategia2030 - Maakuntasuunnitelma128 POKAT 2014 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011–2014129 POKAT 2014 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011–2014 - Ympäristöselostus130 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Toteuttamissuunnitelma 2010–2011131Pohjois-Karjalanteknologiateollisuudenkehittämis- ohjelma2015–Uusiutuvateknologiateollisuus132 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma133 Tilinpäätös 2009134 Rural Transport Solutions in Northern Periphery135 Pysäkiltä vai kotoa – Joukkoliikenteen nykytila ja tulevaisuudensuuntaPohjois-Karjalassa136Pohjois-Karjalanmaakuntakaavantäydennys (2.vaihe)137Siitäonlähdettävä,ettätähänontultu– Hyvinvointialan monitoimijaisten yhteistyökäytäntöjen selvitystyöJoensuunseudunkunnissaliittyen sosiaalipalvelujen tuottamiseen138 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011–2013 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2011
2011139PietarinjaHelsinginvälinennopearatayhteys– Liikenteellisetjaaluetaloudellisetvaikutukset Karjalan kehityskäytävällä 140 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ilomantsi141 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pielisen Karjala142Pohjois-Karjalankoulutus-jasivistysstrategia2014, Osa1:Strategiaosa Osa 2: Liitteet143 ”Tankit täyteen” Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014
ISBN 978-952-5717-70-9ISSN 1795-5610
www.pohjois-karjala.fi