Tankit täyteen

”Tankit täyteen”

Julkaisu 143 2011

Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 1

Julkaisu 143 2011

“Tankit täyteen”Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

Pohjois-Karjalan maakuntaliittoJoensuu 2011

2 ”Tankit täyteen”

“Tankit täyteen”Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

Rauno Jussila

Painosmäärä 300

Pohjois-Karjalan maakuntaliittoPielisjoen linna, Siltakatu 280100 JOENSUU

Puhelin (013) 267 4700Faksi (013) 267 4730 [email protected] www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto

Taitto Laura Jussila

Kuvat Kansi Vesa Härkönen Rauno Jussila

Stock.XCHNG kuvapankki 1, 3, 8-9, 11, 12, 14, 15, 17, 21, 22 Rauno Jussila 4, 18 JoonasTiala/ImagePark.biz 6

Painopaikka Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2011

Julkaisu on saatavana myös internetistä:www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto>Tietopalvelu>Julkaisut

ISBN978-952-5717-69-3(nid.)ISBN978-952-5717-70-9(PFD) ISSN1795-5610


Pohjois-Karjala on vahva elintarvikemaakun-ta, joka tunnetaan myös perinteikkäästä ruo-kakulttuurista. Maakuntamme on valtakun-nan kärkitasoa sekä raaka-ainetuottajana että jalostajana. Vahvan aseman turvaamiseksi myöstulevaisuudessa,alallatarvitaanaktiivis-ta, samaan tavoitteeseen tähtäävää suunnitel-mallista työtä.

Elintarvikeala kattaa ruoan tuotannon ja ja-lostuksen koko tuotantoketjun. Tukipalveluina ovat tutkimus, koulutus, neuvonta ja hallinto-alat. Elintarvikealan suorat vaikutukset ovat merkittäviä monille lähialoille ja laajemmin maakunnan elinkeinorakenteelle.

Tankit täyteen -ohjelma on päivitystyö Ruo-asta Elämys – Pohjois-Karjalan elintarvike-alan kehittämisohjelmalle. Uusi ohjelma kattaa käynnissäolevanEU-kaudenloppuvaiheenvuoteen 2014.

Tässäohjelmassakäydäänläpialanviimeis-ten vuosien kehitystä ja esitetään tulevien vuosien kehittämistoimet. Ohjelma on päivi-tysversio, aiemman ohjelman visio ja pääosa toimenpiteistä on säilytetty ennallaan. Nyt kui-tenkin painotetaan aiempaa enemmän mai-totilanteen kohentamista ja lähiruoan käytön merkitystäkuluttajille,aluetaloudellejaympä-ristölle.

Ohjelma kattaa koko elintarvikeketjun, painot-tuen kuitenkin jalostukseen ja sen jälkeiseen toimintaan. Alkutuotannon kehittämistä on kä-sitelty tarkemmin Pohjois-Karjalan alueellises-sa maaseutuohjelmassa. Kalataloutta käsi-telläänkattavamminpuolestaankalataloudenalueellisessa kehittämisohjelmassa. Kyseis-tenalojenkehittämistätehdäänmaakunnassanäissäohjelmissaesitettyjentoimenpiteidenmukaisesti, eikä niitä tässä asiakirjassa ole lähdettytoistamaan.

Kansallinenruokastrategiajaelintarviketeol-lisuudentoimialaraporttikertovatkattavastialantilanteestajatulevaisuudestaSuomes-sa.Käsilläolevaohjelmanoudatteleenäidenasiakirjojen painotuksia.

Tankit täyteen -ohjelma suuntaa pohjoiskar-jalaista elintarvikealan kehittämistyötä ja ra-hoitusta. Lisäksi se syventää POKAT 2014 -maakuntaohjelmaa. Yhtenä tavoitteena on lisätä elintarvike-, matkailu- ja hyvinvointialan yhteistyötä.

Kehittämisohjelman visiona on, että vuonna 2014 Pohjois-Karjalan elintarvikeala menestyy uudistumiskykynsäansiostavaltakunnallises-sa kilpailutilanteessa. Maakunta säilyttää vah-van alkutuotantonsa. Lisäksi tavoitteena on, ettäelintarvikealavakiintuuyhdeksimaakun-nan kärkialaksi.

Ohjelman kirjoitustyöstä vastasi Pohjois-Kar-jalan maakuntaliitto ja maakunnan elintarvike-ryhmä.

Saate



Sisältö

1 Läpi taantuman myllyn.......................................................................7

2 Leivotaan tulevaisuutta.....................................................................8 2.1 Yrityksille melko hyvä kakku....................................................8 2.2 Maitoa - juustoa - työtä..........................................................11 2.3 Ylpeyttä omasta tekemisestä..................................................11 2.4 Alasta houkutteleva hunajapurkki.........................................12

3 Turvallista – terveellistä – läheltä.....................................................13

4 SWOT-analyysi..........................................................................14

5 Visio ja tavoitteet..............................................................................15 5.1 Visio vuoteen 2014 ja kuinka se saavutetaan........................15 5.2 Määrälliset tavoitteet.............................................................15

6 Kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet.....................................16

7 Toteutus ja seuranta.........................................................................18

8 Vaikutusten arviointi........................................................................19

Lähteet................................................................................................22

Liite 1 Elintarvikealan hankkeet Pohjois-Karjalassa 2008–2011.................23



Koko elintarvikeketju työllistää Suomessa noin 300 000 henkilöä. Elintarviketeollisuus on tuotannon arvolla mitattuna neljänneksi suurin teollisuusala Suomessa ja kolmanneksi suurin työllistäjä, alalla on noin 34 000 henki-löä. (Hyrylä 2010)

Noin 4 500 henkeä saa elantonsa elintarvike-alasta Pohjois-Karjalassa, näistä noin 3 500 sijoittuu maatalouteen ja noin 1 000 teollisuu-denpuolelle.Edellisenohjelmanlaadinnan,vuoden2007,jälkeentoimialankehitysonol-lut hienoisesti laskevaa. Osaltaan toimipaik-ka- ja työpaikkalukuja on heikentänyt raken-nemuutos,kutenoliodotettavissa,muttasuurinegatiivinenvaikutusonollutmyösvuosikym-menen loppupuolen yleismaailmallisella taan-tumalla.

Pohjois-Karjalassaelintarviketeollisuudentoimipaikkojenmääräonpudonnut153:sta137:ään vuosina 2006–2009. Vastaavana ai-

kana työpaikkojen määrä on laskenut 942:sta 914:ään.

Vuonna 2009 maakunnan elintarviketeollisuu-denliikevaihtooli245miljoonaaeuroa.Teolli-sistaaloistaelintarvikesektorionkuudennek-sisuurin.Liikevaihdontaantumanaikainennotkahdus2000-luvunlopullaoliselkeästiloi-vempikuinmuillamaakunnanliikevaihdoltaansuurilla aloilla, mikä johtunee pitkälti alan va-kaasta kulutuskysynnästä.

Laman jälkeinen nousu on ollut maltillista, al-kuvuonna2010liikevaihdonkasvuaolinoinprosentinverransuhteessaedellisvuodenal-kuun.Huolimattaliikevaihdonpiristymises-tä, alan henkilöstön määrä väheni samaan aikaan n. 3 prosenttia. Luvut kertovat alalla todennäköisestitapahtuneestatehokkuudennostosta laman aikana. (Pohjois-Karjalan teol-lisuusyritysrekisteri 2006,2009; Pohjois-Karja-lan talouskatsaus 2010)

1 Läpi taantuman myllyn

Elintarviketeollisuuden toimipaikat

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

Elintarviketeollisuuden työpaikat

0

200

400

600

800

1000

1200

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

Kuva 1. Elintarviketeollisuuden toimipaikat Pohjois-Karjalassa Kuva 2. Elintarviketeollisuuden työpaikat Pohjois-Karjalassa


2.1 Yrityksille melko hyvä kakku

Pohjois-Karjalan elintarvikealan yritykset ja-kautuvat muutamaan suureen ja kansainvä-liseen yritykseen ja lukuisiin paikallistasolla toimiviin pk-yrityksiin. Jos verrataan kymme-nen suurimman yrityksen työvoiman määrää vuosina 2006 ja 2009 niin nettokasvu on ollut 50työpaikkaa(+71/-21).Elisamanaikaisestikun taantumassa alan yritysten ja työpaikko-jen kokonaismäärä on laskenut, niin suurim-pien yritysten kilpailukyky näyttää kasvaneen. (Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisteri 2006, 2009)

Maakunnan suurimmat elintarvikealan yksit-täiset työllistäjät ja jatkojalostajat ovat Valio ja HK Ruokatalo. Molempien taholta on kuulunut tuoreita investointiuutisia.

Reilu kolmannes yrityksistä toimii leipomoalal-la, joka samalla työllistää eniten. Suurimpia leipomoja ovat Porokylän leipomo ja Pielispa-kari, jotka ovat menestyksekkäästi laajenta-neet markkinoitaan yli maakuntarajojen.

Juomien valmistuksessa ovat onnistuneet kuohujuoman kehittänyt Kontiomehu ja kuo-huviinillä uutta nostetta saanut Hermannin vii-nitila.Keski-Karjalanalueellatehdäänkehittä-mistyötä koivumahlan tuotannon nostamisesta entistä korkeammalle tasolle, samalla mahlal-leetsitäänNordicKoivunohellemuitajatkoja-lostajia.

Myös Polvijärven lähiruokatukun toiminta lähti 2010 kesällä menestyksellä käyntiin ja tuot-teitarahdataanEtelä-Suomenravintolasekto-rille. Yritys kerää yli kymmenen pientuottajan tuotteet ja vie ne Keski-Suomeen ja pääkau-punkiseudullelähes40ravintolaan.Yrityksenkautta kulkee marjoja, sieniä, leipomotuotteita sekä kalaa ja lihaa erilaisina jalosteina. Nope-

astiluotua,muttahyvintoimivaalogististaket-juavoivathyödyntäämyöspohjoiskarjalaisetravintolat ja vähittäiskaupat.

Lähiruoan käytön lisäämiseksi on vielä pal-jon työtä tekemättä, talkoisiin kaivataan kaik-kia toimijoita ja koko työkalupakkia. Paikallisia tuotteita on saatava lisää vähittäiskauppojen hyllylle,ravintoloidenraaka-aineeksijajulki-sen sektorin keittiöihin.

Kehittämistyötä on tehtävä siten, että maakun-nan pientuottajat pärjäisivät tulevissa julkisen sektorin elintarvikekilpailutuksissa maksimaa-lisen hyvin. Vuonna 2011 on leipomosektorin kilpailutus ja seuraavana vuonna ovat vuoros-sa muut elintarvikeryhmät. Avainasemassa ovat kuntapäättäjät, joilta toivotaan positiivista reagointialähiruoankäytönmerkittävänlisää-misen puolesta.

Maakunnan tuottajille tarjotaan julkisen puo-len elintarvikehankintojen kilpailutusosaamista itäsuomalaisen EU-hankkeen kautta. Kilpailu-tusosaamisen lisäksi yritysten tulee menesty-äkseenollavalmiitaverkottumaanjamuodos-tamaantuottaja-jatoimialaorganisaatioita.

Toimivattuottajaorganisaatiothelpottavatpää-syä myös vähittäiskaupan ja ravintolasekto-rinpuolelle.Vähittäiskauppiaitakontaktoidaanjaetsitäänkeinojakuinkaaktivoidatilannetta.Keskeiset toimijat ja hankkeet tekevät mark-kinointityötä tavalliselle kuluttajalle lähiruoan käytön puolesta, samalla kartoitetaan lähiruo-alle sopivaa kauppapaikkaa.

Sienen keräys- ja vientiverkosto on esimer-killinen, syksy 2010 toi vuosikausiin parhaan sienisadonjatulovirranpoimijoille.Aktiivisil-la toimenpiteillä tulee entisestään kannustaa sienten jalostusta ja vientiä.

2 Leivotaan tulevaisuutta


Villisian koko jalostusketju on saatu hyvälle mallille, lihaa on tehty tunnetuksi ja kysyntä on ollut ennätyksellisen suurta. Myynti suuntau-tuu pääasiassa Etelä-Suomen suurille tukuille. Villisikatarhojen määrä maakunnan eri osissa on kasvanut jo lähes 20 tarhaan. Alaan tulee edelleenkohdentaakehittämistoimia,silläsetarjoaavaihtoehdonperinteisellemaataloudel-le. Erityisen tärkeää on tukea alan markkinoin-titoimenpiteitä.

Elintarvikkeidenterveysvaikutuksiaontutkit-tuItä-Suomenyliopistonylimaakunnallisellahankkeella. Siinä on selvitetty mm. viljelykas-vien ja marjojen vaikutuksia sairauksiin kuten Alzheimer-tautiinjadiabetekseen.Alallaonmyös potentiaalia kehittää maakuntaan mm. viljeltyjäsuperfood-marjoja,kosmetiikkatuot-teitajaluonnonmukaisiakasvinkasvunedistä-misaineita. (Julkunen-Tiitto 2010)

Elinkeinokalataloudenkokonaistyöllistävyysvuonna 2009 oli Pohjois-Karjalassa kaikki-aannoin160henkilötyövuotta.Kalaatuodaanmaakunnassarantaannoinviidenkymmenenammattikalastajarekisterissä olevan kalasta-jan toimesta.

Ammattikalastuksentoimintaedellytyksetovatmarkkinoidennäkökulmastatällähetkelläpe-riaatteessa hyvät. Järvikalalla on viime vuo-sina ollut kysyntää. Vähittäishinnan kehitys kaupassa on ollut nousujohteinen, mutta siitä huolimatta kalastajahinnan kehitys on jäänyt tästä jälkeen. Kustannukset ovat puolestaan nousseet hinnannousua nopeammin.

Kalataloudenkehittymisenpahimpinahaas-teina ovat kalastuksen heikko kannattavuus ja osittain sen seurauksena kalastajien vähäi-syys. Lähivuosina on tarvetta järjestää kalas-tusammatin markkinointi- ja koulutuskampan-ja, jolla alalle houkutellaan uutta työvoimaa ja tuetaankalastajienjakaupantoimintaedelly-

tyksiä.Kannattavuuttaonmahdollistaparan-taa esimerkiksi vientiä kasvattamalla. Vesivil-jelyssäonvielärunsaastihyödyntämätöntäpotentiaalia,esimerkillinenuusiavausonIlo-mantsin sammenkasvatuslaitos. (Kaijomaa et al. 2010)

Vuonna 2009 marjoja viljeli 166 yritystä yh-teensä 725 hehtaarilla. Herukan viljelyn tule-vaisuusnäyttäävaikeidenvuosienjälkeenlu-paavammalta. Kysyntä kasvaa ja hintakin on vahvistunut useita vuosia peräkkäin. Viljelmät pitäisisaadanykyistätuottavampaankuntoonjasadontuottoavuositasollatasaisemmaksi.Mansikkaonmaakunnalletaloudellisestimer-kittävin marjakasvi. Viljelyala on ollut lievässä laskussaviimevuosina.Samoinviljelijöidenlukumääräonlaskenutkymmenessävuodes-sanoinpuoleenjaväheneeedelleen.Tuotan-nonala ammattimaistuu kovaa vauhtia ja syytä onkin sillä ulkomainen kilpailu tuoremarkkinoil-lakiristyy.Vadelmantarjontaylittääajoittainkysynnän ja viljelyala on laskussa koko maas-sa.Suurtentilojenmarjamyydäänlähesko-konaan Etelä-Suomeen, pienet tilat sen sijaan toimivat paikallismarkkinoilla.

Jatkajien puute vaivaa myös marjatiloja. Tuo-remarkkinoidenrakenneonmuuttunutjamuuttuuedelleenniin,ettäyrittäjätjoutuvatottamaan itse entistä suuremman vastuun markkinoinnistaan. Markkinointiosaamises-ta tulee ratkaisevan tärkeätä kannattavan toi-minnan aikaan saamisessa. On valittava joko erilaistaminen vähittäismarkkinoilla tai kustan-nustehokas toiminta tukkumarkkinoilla. Teolli-suusmarjojen tuotanto on oltava tehokasta ja rationaalista. Yksikkökohtaiset satomäärät on saatava kansainväliselle tasolle ja laatu sitä paremmaksi, jotta tuontimarjojen kanssa kil-pailtaessamenestyminenolisimahdollista.Marjojenterveellisyysvaikutukset,hyväimagojalähiruokatrendionosattavamuuttaakannat-tavaksi liiketoiminnaksi. (Ruutiainen 2010)


Tulotukia hakeneet maatilat Pohjois-Karjala 1995-2010

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl

1995199619971998199920002001200220032004200520062007200820092010

Hak

ijoit

a

Meijerimaidon määrä 1995-2009 Pohjois-Karjalassa

157,8

153,9

154,9

153,8

154,3

157,7

159,4

156,6

151,9

149,97

149,4

147,1

142,5

140,9

139,9

0

50

100

150

200

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

Milj

. lit

raa

Peltojen käyttö tukihakemustietojen mukaan 2006-2010

Käyttötarkoitus 2006 2007 2008 2009 2010 Kasvinviljely 74 926 75 551 75 876 75 270 74 098 Kesannot 8 695 7 747 7 236 7 856 8 940 Muukäyttö(esim.energiantuotanto) 2 167 2 174 2 282 2 160 2 037 Viljelemättömät 33 26 53 157 90

Yhteensä 85 821 85 499 85 447 85 442 85 164

Kuva 3. Tulotukia hakeneet maatilat Pohjois-Karjalassa vuosina 1995–2010

Kuva 4. Meijerimaidon määrä Pohjois-Karjalassa vuosina 1995–2009

Taulukko 1. Peltojen käyttö tukihakemustietojen mukaan Pohjois-Karjalassa vuosina 2006–2010


2.2 Maitoa - juustoa - työtä

Pohjois-Karjalanmaataloudenrunkoperus-tuu nautakarjavaltaiseen kotieläintalouteen, maakuntaonmaanviidenneksisuurinmaidonjanaudanlihantuottaja.Vuonna2009pohjois-karjalaistenmaatilojenbruttotulotolivat233miljoonaa euroa. Tilojen lukumäärä maakun-nassa oli reilut 2 500. Maatalousyrittäjiä ja työntekijöitä oli yhteensä noin 3 500.

ValionJoensuuntehdastuottaakolmasosanSuomessavalmistetuistajuustoista.Tehdasjalostaa yli 200 miljoonaa litraa maitoa vuo-dessajasamallatehdasonalansuurintyöl-listäjä alueella. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalan oma maitomäärä ei kuitenkaan riitä tehtaan tarpeisiin. Käsillä olevan ohjelman keskeiseksi tavoitteeksiasetetaantuotetunmaidonmää-rän laskun pysäyttäminen ja tuotannon va-kiinnuttaminen 150 miljoonaan litraan vuonna 2015.

Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä lähes 800 maitotilaa, joilla lehmiä on 18 600 kpl. Kes-kituotos on 7 600 litran paikkeilla. Tilat voi-daanjakaakarjakoonmukaankolmeenluok-kaan: suuren karjakoon, 40–140 lehmän, tiloja on noin 90 ja niillä lehmiä on yhteensä lähes 5 000 kappaletta. Keskikoon, 24-39 lehmän, tiloilla on vastaava 5 000 lehmää ja loput ovat sitä pienemmissä karjoissa.

Ennusteen mukaan maitotilojen määrä puolit-tuu vuoteen 2016 mennessä. Jos maakunnan lehmistä lähtisi maitoa meijeriin noin tuhat lit-raa nykyistä enemmän eli keskimäärin 8 800 litraa lehmää kohti, tarvittaisiin 150 miljoonan litran tuotantoon noin 17 000 lehmää.

Maitomääränvolyymiaonmahdollistakasvat-taa ennusteen mukaisen tilamäärän puitteis-sa, kunhan yksikkökoon ja tuotostason kehitys saadaanvarmistettua.Periaatteessan.200suurta, vähintään 60 lehmän yksikköä ja nii-denlisäksisamanverranpienempiä20–40lehmän yksiköitä riittää tuottamaan tavoitellun 150 miljoonan litran vuotuisen maitomäärän. (ProAgriaPohjois-Karjala2009)

Tavoitteen onnistuminen vaatii kattavia kehityspon-nisteluja. Maatalousyrittä-jiä tulee kannustaa hake-maanlisätehojasuuruudenekonomiasta ja yhteistyöstä. Investointirohkeudennostamises-sa lähiyhteisön tuen merkitys on suuri.

Kehitystyötätehdäänmm.MTK:njaProAgri-an toimesta sekä EU-rahoitteisten maitohank-keidenkautta.Lisäksiollaankäynnistämässälaajaa itäsuomalaista yhteishanketta, jossa on sekä koulutus- että kehitystoimenpiteitä. Te-hokkuudenlisäämisenrinnallaonturvattavauusienmaatilayrittäjienjatyöntekijöidensaa-minen alalle.

Tiloja, joilla on voimassa oleva sopimus luon-nonmukaisesta tuotannosta, on Pohjois-Karja-lassa yhteensä 291 kpl ja sopimuksissa oleva peltoala on 12.536 ha. Viime vuosina kehitys on ollut suotuisaa, sekä luomusopimustilojen määrä että tilakoko on kasvanut. Luomuvilje-lyalan prosenttiosuus kokonaispeltoalasta on suurin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.

Luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjes-telmässä olevia kotieläintiloja on Pohjois-Kar-jalassa 71 kpl. Luomumaitotilojen määrä on viime vuosina pysynyt vakaana, mutta emo-lehmätilojen määrä on kasvanut merkittäväs-ti. Vuonna 2009 luomukotieläintiloja oli eniten Pohjois-Karjalassa ja toiseksi eniten Etelä-PohjanmaallajaPirkanmaalla.(Ignatius2010)

2.3 Ylpeyttä omasta tekemisestä

Yhtenäedellisenohjelmantavoitteistaolitoi-mijoidenvälisenyhteistyönnostaminenmaa-kunnanvahvuudeksi.Käynnissäolevanhan-kekaudenaikanamaakunnassaontoteutettuelintarvikealalla yli kymmenen EU-hanketta, jotka on pääosin rahoitettu Manner-Suomen maaseudunkehittämisohjelmankautta(hank-keet liitteessä). Hanketoiminnassa työtä on tehty mm. liiketoimintaosaamisen nostamises-


sa, tuotekehityksessä ja markkinoinnissa.Hankkeet ja keskeiset toimijat ovat toteutta-neet lukuisan joukon erilaisia tapahtumia, joilla onnostetturuokamaakunnanimagoa.Suuriaväkimääriäovathoukutelleetmm.sadon-korjuu- ja pääsiäistapahtumat. Kesällä 2010 Joensuun torilla järjestetty tempaus, maail-manennätysmaistatus, toi maakunnan elintar-vikealaaesillevaltakunnanlaajuudellajasa-mallayhdistialantoimijoita,mihintulisipyrkiätulevissa tapahtumissakin.

UusiavientikanaviaHelsinginhuippuravinto-loihinonavattuKareliaFoodForum-tapahtu-mien kautta. Forumeissa, pohjoiskarjalaisten tuotteidenäärellä,ovatkohdanneetmaakun-nantuottajatjapääkaupunkiseudunkärkira-vintoloidenkeittiöammattilaiset.Suomessaainutlaatuisen toimintamallin kautta on aikaan-saatu lukuisia kauppasuhteita. Vastaavantyyp-pistämalliaonmahdollistalaajentaamyösmuihin suuriin kaupunkeihin ja jopa ulkomaille.

Yhteyksiäeduskuntaanonavattujärjestämäl-läelintarvikealanesittäytyminenkansanedus-tajille,tätäedunvalvonnallistakäytäntöätul-laan myös jatkamaan.

Kareliaàlacarte-hankkeidenavullaonluotulaaja, yli 80 matkailu-, elintarvike-, käsi- ja tai-deteollisuusalanyrityksenverkosto.Hankeonpaitsi lisännyt alan yritysten yhteistyötä, niin myöskehittänytniidentuotantoa,tuotekehi-tystä,markkinointia,logistiikkaajapaikallistenraaka-aineidenhyödyntämistä.Brändilleonluotuyhtenäinenmarkkinointi-ilme,mikäedis-tääpaikallistentuotteidenerottumistamm.messuilla ja vähittäiskaupoissa. Hanke on myös tuotteistanut ruokamatkailutuotteita eri puolille maakuntaa.

Haasteeksi tulevaisuuteen jää sähköisen kauppapaikan luominen ja sen nivominen esi-merkiksi Polvijärven lähiruokatukkuun. Säh-köisenkaupanhyvälläorganisoinnillaonmahdollistaohittaasuomalaisetsuuretkaup-paketjut.

2.4 Alasta houkutteleva hunajapurkki

Elintarvikeketjutarjoaalähitulevaisuudes-sauusiatyöpaikkojajayrittäjyydenpaikkoja,valtaosa näistä syntyy eläköitymisestä aiheu-tuvasta poistumasta. Myös pienten yritysten kasvumahdollistaauusientyöpaikkojensynty-misen.Lisäksityöpaikkojasyntyyuudenlaisiinelintarvikeketjua palveleviin toimintoihin.

Koulutusta on suunnattava tavoitteellisesti palvelemaan elintarvikealan yritysten tarpeita. Elintarvikealantulevaisuudenyhtenähaas-teena on alan markkinointi niin, että osaavan työvoimansaantivoidaanjatkossakinturvata.Alanhoukuttelevuudenohellamm.maahan-muuttajienhyödyntäminenjakausityöntekijöi-densaantimaatiloillevaatiiuudenlaistaasen-nekoulutusta,perehdyttämistäjakielitaidonkartuttamista.

Maanviljelijöidenikärakenteestajohtuenmyösyhä useammalla tilalla tulee ratkaistavaksi jo kuluvanohjelmakaudenaikanajokotoiminnanjatkaminen tai kokonaan tuotannosta luopumi-nen.Suurenahaasteenaonkinsaadayrittäjiäjatkajiksi kannattavasti toimiville ja kehittymis-mahdollisuuksiaomaavillemaatiloille.Perin-teinen malli jatkajan tulemisesta perheen si-sältä ei enää riitä.

Kehittämisohjelman aikana tullaan aktiivisesti edistämäänsukupolvenvaihdoksiamm.koulu-tuksella,rahoituksellajaedunvalvontatyöllä.


Ympäröivän maailman muuttuminen muuttaa myöskuluttajienruokatottumuksia.Globali-saatiolla,teknologisellakehityksellä,ikäänty-misellä ja ilmastonmuutoksella on vaikutusta myös ruokakulttuurin kehittymiseen. Samalla kun ruoasta haetaan hyvää oloa, syömistä pi-detäänmyösekotekona.Elintarvikealanmaa-ilmanlaajuisiatrendejäovatmuunmuassa:

elintarvikkeidenterveellisyys(ns.järki-•ruoka, funktionaaliset tuotteet)turvallisuusjatuotteidenjäljitettävyys(ko-•timaisuus ja lähiruoka)valmistuksen helppous kuluttajalle (einek-•set ja puolivalmisteet)kansainvälistyminen ja polarisoituminen •(tuonnin lisääntyminen, valikoimien laaje-neminen ja etninen ruoka, suuret vs. pie-net).

Terveyteenedullisestivaikuttavientuotteidenkaupallinen arvo on maailmanlaajuisilla mark-kinoilla jo nyt suuri ja kasvu jatkuu kiihtyväl-lävauhdilla.TämäonmyösPohjois-Karjalanmahdollisuus.Uusientuotteidenkehittämi-nenjaterveysvaikutteisuudentoteaminen,sa-moinkuinerikoiselintarvikkeidenkehittäminenjabioteknologianhyödyntäminenedellyttävätvahvaa tutkimus- ja koulutuspanosta. Työtä on tehtävä verkostoitumalla eri osaamiskeskus-ten ja tutkimuslaitosten välillä yli maakuntara-jojen.

LähiruokavoidaanSuomessamääritelläru-oantuotantona ja -kulutuksena, joka käyttää oman alueen raaka-aineita ja tuotantopanok-siajanäinedistääalueentalouttajatyöllisyyt-tä. Sitran selvityksen mukaan yhä useammat kuluttajat haluavat ostaa tuoreeksi, puhtaaksi jaekologiseksimieltämäänsäruokaa.Kulutta-jat eivät aina kuitenkaan suostu maksamaan lähiruoasta korkeampaa hintaa, ellei laatu ole

selkeästi korkeampi. Pienten ruoantuottajien markkinatvoivatkasvaaviidessävuodessajopa kolminkertaisiksi.

Lähiruoankäytölläonsuoriaaluetaloudelli-sia vaikutuksia, ruokaeurot on suunnattava paikallisille tuottajille, mikä verokierron kaut-ta puolestaan tukee kuntataloutta. Lähiruoan käytöllä on lisäksi vahvat ympäristöystäväl-lisyyteen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvät puoltotekijänsä. Lähiruoan merkitys-tä tulee nostaa kolmella sektorilla; julkisissa ruokaloissa, ravintolasektorilla ja vähittäiskau-poissa.

Eettinenkuluttaminenonvahvatrendimaa-ilmalla ja meillä Suomessa. Luomun sekä muun kestävän ja vastuullisen ruuantuotan-nonarvioidaanlisääntyväntulevaisuudessa.Luomu eli luonnonmukainen tuotantotapa on kestävänkehityksenperiaatteidenmukaistaelintarviketuotantoa. Luomutuotteen maata-lousperäisestä raaka-aineesta vähintään 95 % on luonnonmukaisesti tuotettu.

Luomutuotteidenmaailmanmarkkinatovatkaksinkertaistuneet 2 000-luvulla ja luomu-tuotteidenuuttatulemistapidetääntosiasiana.Tuoreenelintarviketeollisuudentoimialarapor-tin (Hyrylä s. 38, 2010) mukaan suomalaisen luomumarkkinoidenkehittämisenvisionaon,että maamme on Euroopan kärkimaita luomu-tuotannossa ja kulutuksessa.

Yleisestivoidaanarvioida,ettätulevaisuudes-sa voittaa se tuottaja joka; saa kuluttajan tun-temaan olonsa turvalliseksi, auttaa tekemään ruokaa nopeasti, mutta hyvällä omallatunnol-la,valmistaatuotteitajoillevoimääritelläiden-titeetin, tekee ympäristöystävällistä ja terveel-listä ruokaa.

3 Turvallista – terveellistä – läheltä


Alla on esitetty yhteenveto Pohjois-Karjalan elintarvikealan vahvuuksista, heikkouksista, uhista jamahdollisuuksistaeliSWOT-analyysi.

4 SWOT-analyysi

Vahvuudet Heikkoudet

Mahdollisuudet Uhat

maito-osaaminen•hyvienraaka-aineidensaatavuus•tuotteidenpuhtausjaluotettavuus•turvallisuus ja luonnonläheisyys•osaamisen ja koulutuksen taso•yrittäjyydenarvostaminen•karjalainen ruokakulttuuri •toimijoidenvälinenyhteistyö•käynnistämis-, kehittämis- ja investointituet•sienet (metsästä vientiin -ketju), riistan kas-•vatus, juustojen valmistus, marjat ja leipomo-tuotteetmarkkinaverkostoitunut alkutuotanto•

markkinatkaukana,logistisetongelmat•kannattavuus haasteena•alanvetovoimaisuudenpuute•sektorin pienuus suhteessa muihin aloihin•suurin osa yrityksistä pieniä (1–2 hlöä)•yrittäjien eläköityminen•tuotekehityksen riittämättömyys•raaka-aineidenalhainenhintajatalteenotto•tuotannollisen yhteistyön vähyys, minkä •seurauksena pienet erätpienyrittäjien heikko yrittäjyysosaaminen•

jo nyt valtakunnantasolla toimivien yritysten •markkinaosuudenkasvukärkituotteidenasemanvahvistuminen•hanketyön tehostaminen mm. yhteistyöllä•elintarvike-, matkailu- ja hyvinvointialan •yhteistyöosaamisen nousu (mm. liiketoiminta- •osaaminen)kehittyvä yrittäjähenki•satsaukset tutkimus- ja tuotekehityspuolelle •syrjäisyys •Venäjän markkinat•uudenteknologianhyödyntäminen•bioenergia•tuotteidenpuhtaudenarvostuksennousu•yritystukienparempihyödyntäminen•monipuolisempi raaka-ainetuotanto•kilpailijoita paremmat pakkaukset ja •pakkausmenetelmätsukupolvenvaihdoksenonnistuminen•marjojenhyödyntäminen•geenimuunnellutelintarvikkeet•

kotimaanmarkkinoidenkeskittyminen•toimijoidenjajatkavienyrittäjienpuutesekä•toimijoidenjaksaminenalan yrityskoon jääminen liian pieneksi•globalisaatio,halpatuontijaVenäjän•markkinatosaamisen pakeneminen•alan kilpailun kiristyminen•yritystoiminnan kannattavuus•logistinensaavutettavuus•


Tuotantoketjun on toimittava ympäristön kan-nalta kestävästi ja eettisesti korkeatasoisesti. Ympäristörasitus vesiin, maaperään ja ilmaan on oltava nykyistä pienempi. Laatuketjut var-mistavattuoteturvallisuudenpelloltapöytään.

5.2 Määrälliset tavoitteet

Alkutuotanto on entisestään vahvistunut. •Maitomääräsaadaanvakiintumaan150miljoonaan litraan per vuosi (viimeistään vuonna 2015).Nykyisten kärkiyritysten markkinaosuus •kotimarkkinoilla kasvaa, pk-yrityksistä nousee uusia kärkiyrityksiä ja lisää pien-yrityksiä syntyy. Alan yritysten luku- ja työntekijämäärä on vähintään nykytasolla. Vientiyritysten määrä lisääntyy. Jalostus-•yritysten yhteenlaskettu tuotanto ja liike-vaihto ovat lähtötilannetta suuremmat. Maakunnanomientuotteidenkysyntää•nostetaan. Maakuntaan on kehitetty uu-sia, alueen omiin raaka-aineisiin perustu-via tuotteita. Maakunnan toimijat ja kulut-tajat tuntevat maakunnan elintarvikkeet nykytilannetta paremmin.Elintarvikeketju on kilpailukykyinen. Oman •maakunnan raaka-aineen ja työn osuus onmahdollisimmansuuri.

5 Visio ja tavoitteet

Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehitys perus-tetaanalueenvahvuuksiinjatuleviinmahdol-lisuuksiin sekä koko alan kehittämiseen. Seu-raavassa on esitetty tavoitteellinen visio.

5.1 Visio vuoteen 2014 ja kuinka se saavutetaan

Pohjois-Karjalan elintarvikeala •menestyy uudistumiskykynsä ansiosta valtakunnallisessa kilpailutilanteessa. Maakunta säilyttää vahvan •alkutuotantonsa. Elintarvikeala pitää paikkansa •yhtenä maakunnan kärkialana.

Maakunnassa turvataan elintarvikealan raaka-ainesaatavuus. Alkutuotannon säilyttämiseksi haetaan aktiivisesti uusia tehokkaampia toi-mintatapoja.

Kohennetaan pienten ja keskisuurten yritys-ten liiketoimintaosaamista ja tuotekehitystä. Panostetaan aktiivisesti jatkojalostukseen ja uusientuotteidenennakkoluulottomaaninno-vointiin.Haetaanjaluodaanuusiaraaka-ai-neita, terveysvaikutteisia komponentteja ja ja-losteita.

Lähiruoan käyttöä nostetaan sekä vähittäis-kauppasektorilla, julkiselle sektorille että ravin-tolasektorille.

Elintarvikealaamarkkinoidaanmielenkiintoise-na ja menestyvänä alana uusille opiskelijoille, työntekijöillejayrittäjille.Alantoimijoidenyh-teistyöstätehdäänkilpailuvaltti.


6 Kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet

Visionjatavoitteidentoteuttamistaedistetäänseuraavillapainopistealueillajatoimenpiteillä.Vastuutahonaovatyritykset,oppilaitokset,kehittäjä-janeuvontaorganisaatiotsekärahoittajat.

2 Tehostetaan logistiikkaa ja yritysten yhteistyötä

EdistetäänPolvijärvenlähiruokalähettä-•mönjamuidenvastaavienpientukkujentoimintaa.Toimijoidenverkostoitumistaedistetään•logistiikkaetujensaavuttamiseksi.Jakelu-reitit suunnitellaan tehokkaiksi.Aktivoidaanalanyrityksetverkostoitu-•maan ja perustamaan mm. osuuskuntia ja muitatuottajaorganisaatioita.Kannustetaan alan toimijoita yhteisten •tuotantotilojen käyttöön ja yhteisiin laitein-vestointeihin.Elintarvikkeidenjalostuksenkannaltatar-•peellisetliikenneyhteydetjamuuinfra-struktuuri pyritään pitämään kunnossa.

1 Varmistetaan laadukkaan raaka-aineen saanti

Käynnistetään laaja ylimaakunnallinen •maitohanke, jossa on sekä koulutus- että kehittämistoimenpiteitä.Tehostetaan investointeja erityisesti maa-•tilojen päätoimialoille, tuotantorakennuk-siin,uudenteknologianhyödyntämiseenjatyöolosuhteidenkehittämiseen.Huolehditaansekäviljelijöidenettäeläin-•ten hyvinvoinnista.Parannetaan kalan alkutuotannon mää-•rää, laatua ja toimitusvarmuutta


3 Nostetaan maakunnallista ruokaidentiteettiä ja omien tuotteiden arvostusta

Tuodaankokotoimijakentänvoiminesiin•pohjoiskarjalainenruokamaakuntaidenti-teetti.Koulutuksella on turvattava riittävä työvoi-•man saanti mm. leipomoja teurastustoi-minnan tarpeisiin.Lähiruoan käyttöä lisätään kaikilla sekto-•reilla.Lähiruoankäytönkokonaistaloudel-linenmerkitystuodaanesillekuluttajillejapäättäjille.Edistetäänfyysisenjasähköi-sen kauppapaikan syntymistä lähiruoalle. Kannustetaan tuottajia verkostoitumaan. Tehdäänasiassayhteistyötäpohjoissavo-laisen EU-hankkeen kanssa.Aktivoidaanalallejaerityisestimaaseu-•dulleuusiayrittäjiäjatyövoimaa

Koulutuksen ja työelämän välille or-•ganisoidaankosketuspintojanuortentutustuttamiseksi elintarvikealaan ja nuorten osaajien rekrytoimiseksi. Organisoidaanmaahanmuuttajien•neuvojajärjestelmäjahuolehditaankausityöntekijöidenjalisätyövoimansaannista maatiloille. Toimenpiteitäkohdennetaanerityi-•sesti nuoriin ja naisiin.

Kannustetaan nykyisiä pk-yrittäjiä kas-•vuun.

4 Vahvistetaan yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden osaamista

Kohennetaan yritysten liiketoimintaosaa-•mistajahyödynnetäänuudetliiketoimin-tamallit (mm. hautomotyyppinen toiminta, ideatinnovaatioiksijauusienmarkkinointi-kanavien aktiivinen haku)Kohdennetaantutkimustaluomutuotteisiin•ja terveysvaikutteisiin peruselintarvikkei-siin.Tehdäänylimaakuntarajatmenevääyhteistyötä.Tehostetaan koulutuksen, tutkimuksen ja •yritystoiminnan vuorovaikutusta.Rahoitetaan yrityskohtaisia kehittämis- ja •investointihankkeita muun muassa laatu-järjestelmien rakentamiseen ja informaa-tioteknologianhyödyntämiseentuotannos-sa.Nostetaan neuvonta-, koulutus- ja kehit-•tämispalveluidentasoa,jottavoitaisiinpalvellayrityksiäniidenelinkaarenerivai-heissa.


Tämän asiakirjan toteutuksen ohjauksesta vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Toimi-joidentyötäohjaajaseuraamaakuntahallituk-sen asettama POKAT-seurantaryhmä. Ryhmä kokoontuu käsittelemään ohjelmatyön etene-mistä2–3kertaavuodessajapäättäämm.ohjelmaanliittyvästätiedottamisesta,ohjaus-toimista ja päivittämisestä.

Seurantaryhmän tehtäviä ovat mm.:strategiantoteutumisenjavaikutusten•seurantasuositusten antaminen•elintarvikealankehittämisenkoordinointi•elintarvikealan yleisen kehittymisen muu-•tostenennakointijaniistätiedottaminenalan maakunnallisen rahoituksen suunta-•viivojen luominen ja seuraaminen.

Seurattaviaindikaattoreitaovat:toiminnallisetmittarit(tavoitteidentoteutu-•minen)määrälliset luvut (työpaikkojen ja yritysten •määrä,liikevaihdonkehittyminen,maati-lojen ja maitolitrojen määrän kehitys, alan koulutuspaikat)laadullisetmittarit(imagonseuranta,•kilpailukyky)

Lisäksi elintarvikealan hankerahoittajin ja pro-jektienpäälliköidenkokoontuminenjärjeste-tään2-3kertaavuodessa.

7 Toteutus ja seuranta


8 Vaikutusten arviointi

Pohjois-Karjalanmaakuntaliitonstrategioi-den,ohjelmienjahankkeidenvaikutustenar-viointimuodostaasuunnitteluprosessin,jossamaakuntaohjelman määrämuotoista vaiku-tusten arviointia tarkennetaan maakuntaoh-jelmanalastrategioidenvaikutustenarvioin-nilla sekä toteuttamissuunnitelman mukaisilla hankkeidenarvioinneilla.Elintarvikeohjelmanvaikutusten arviointi kuuluu SOVA-lain (laki vi-ranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ym-päristövaikutustenarvioinnista200/2005)3§:nyleiseenselvitysvelvollisuudenpiiriin,jon-kamukaanvaikutustenarviointitehdäänta-pauskohtaiseen harkintaan perustuen.

Suunnitelman tai ohjelman ympäristövaiku-tukset tulee riittävästi etukäteen selvittää ja arvioida,jossuunnitelmantaiohjelmanto-teuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäris-tövaikutuksia. SOVA-lain mukaisella vaikutus-ten arvioinnilla pyritään ympäristövaikutusten ennakoimiseen, erilaisten näkemysten esille tuomiseenjamahdollistenristiriitojenkäsitte-lyynsekäkansalaistentiedonsaanninparan-tamiseen. Arvioitavia vaikutuksia ovat SOVA-lain 2 §:ssä tarkoitetut ympäristövaikutukset. Arviointiin kuuluu ihmisten elinoloihin ja viihty-vyyteenkohdistuvatvaikutukset(sosiaalisenvaikutukset)jasiihenvoidaansisällyttäämyöstaloudellistenvaikutustentarkastelua.Vastuuvaikutusten arvioinnista kuuluu suunnitelmas-ta tai ohjelmasta vastaavalle viranomaiselle.

Elintarvikeohjelman vaikutusten arvioinnin on toteuttanut Pohjois-Karjalan maakuntalii-ton SOVA-ryhmä, jonka tehtävänä on ohjata jakoordinoidamaakuntaliitonlaatimiensuun-nitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia. Ryhmäntoiminnantavoitteenaonyhdenmu-kainenjajohdonmukainenvaikutustenarvioin-nin toteuttaminen sekä osaamisen ja erilaisten näkökulmien tuominen vaikutusten arviointei-

hin. Ryhmä toimii vuorovaikutteisena ohjaus-ryhmänä, joka antaa palautetta maakunnan liiton laatimista suunnitelma- ja ohjelmaluon-noksista.

Elintarvikeohjelmalla on sekä positiivisia että negatiivisiaympäristövaikutuksia.Uusillate-hokkaillatoimintatavoilla,kutenlogistisil-laratkaisuillavoidaanaikaansaadapositiivi-sia ympäristövaikutuksia. Lähiruoan käytön lisääntymisellävoidaanvähentääliikenteenpäästöjä. Asuttu ja elinvoimainen maaseutu lisääkulttuuriympäristöarvoja.Tällävoidaannähdäolevanmaaseudunvetovoimaisuuttalisäävävaikutus.Negatiivisistaympäristövai-kutuksistavoidaanmainitaisojenmaatilain-vestointien vaikutukset esim. lisääntyvien ve-sistöpäästöjen kautta.

Ohjelmalla on merkittäviä positiivisia sosiaali-siajataloudellisiavaikutuksia.Ohjelmatukeemaaseudunelinkeinoja,yrittäjyyttäjalisäämaaseuduntyöllisyyttä,jollaonsuoriatalou-dellisiavaikutuksiakokomaakuntaan.Elävämaaseutu ja vahva maatalous luovat yritystoi-mintaa, palveluja sekä työllistävät erityisesti maaseudulla.Myösosaamisenkehittämis-taihyödyntämismahdollisuudetlisääntyvätmaa-seudulla.Tälläonsekäsuoriaettävälillisiävaikutuksiamaaseudunelinkeinoihinjaihmis-ten viihtyisyyteen.

Elinvoimainen ja tasaisesti asuttu maakun-ta lisää ihmisten hyvinvointia ja tyytyväisyyttä asuinympäristöä kohtaan. Maaseutuelinkeino-jenharjoittamisedellytyksetparanevat,jollaonpositiivisia sosiaalisia vaikutuksia elinkeinon-harjoittajiin ja välillisiä positiivisia vaikutuksia koko maakunnan asukkaisiin. Myös tasa-arvo-vaikutukset ovat positiivisia. Ohjelma lisää eri väestöryhmienmahdollisuuksiaelääjatyös-kennellämaaseudulla.


Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointilomake

Suunnitelman/ohjelmannimi:Tankittäyteen,Pohjois-Karjalanelintarvikeohjelma2014

Vaikutukset ++/+/0/-/--

Sanallinen kuvaus

I Sosiaaliset vaikutukset vaikutukset ihmisten elinoloihin

ja viihtyisyyteen ++ Elinvoimainen ja tasaisesti asuttu maakunta lisää

ihmisten hyvinvointia ja tyytyväisyyttä asuinympäristöä kohtaan. Maaseutuelinkeinojenharjoittamisedellytyksetparanevat, jolla on positiivisia sosiaalisia vaikutuksia elinkeinonharjoittajiin ja välillisiä positiivisia vaikutuksia koko maakunnan asukkaisiin.

vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen

+ Työllisyystilanteenjaelämisenedellytystenparantumisella positiivinen vaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin (välillinen vaikutus).

Tasa-arvovaikutukset sukupuolien,alueidenja

väestöryhmien välinen tasa-arvo

++ Lisääeriväestöryhmienmahdollisuuksiaelääjatyöskennellämaaseudulla.

Vaikutukset kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin

0

II Ympäristövaikutukset Päästöt ilmaan, veteen ja maahan -

+

+

Isoillamaatilainvestoinneillavoiollanegatiivisiaympäristövaikutuksia. Esim. päästöt veteen voivat lisääntyä. Uusilla tehokkailla toimintatavoilla,kutenlogistisillaratkaisuillavoidaanaikaansaadapositiivisiaympäristövaikutuksia. Lähiruoankäytönlisääntymisellävoidaanvähentääliikenteen päästöjä.

Vaikutukset luonnonympäristöön, luonnon monimuotoisuuteen ja Natura-alueisiin

0 Peltopinta-alan lisäys ei ole ohjelman tavoitteena.

Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön

- Lisää luonnonvarojen käyttöä.

Vaikutukset maisemakuvaan ja kulttuuriperintöön

+ Elinvoimaisellamaaseudullaonpositiivisiavaikutuksia perinteiseen maisemakuvaan.

Vaikutukset ilmastoon +/- Kutenyllätodettiin,niinohjelmallaonsekänegatiivisiaettäpositiivisiavaikutuksia.Nettovaikutustaeiolemahdollistaarvioida.

uusiutuvienenergialähteidenlisääminen

0

energiatehokkuudenlisääminen + Uudetlogistisetratkaisutjasuurettilakootedistävätenergiatehokkuutta.

Vaikutukset jätteiden määrään ja laatuun

0 Ohjelmalla ei ole suoria vaikutuksia.

Vaikutukset liikenteeseen liikennemuodot,julkinen

liikenne0

kuljetus- ja liikkumistarpeet + Alan kuljetusjärjestelmien tehostaminen vähentää pitkiä kuljetusmatkoja ja tätä kautta vähentää liikkumistarpeita.

Vaikutukset ympäristöterveyteen - Yhteistentuotantotilojenkäytöllävoiollanegatiivisiavaikutuksiaympäristöterveyteenhygieniariskinnousemisen myötä.


Vaikutukset ++/+/0/-/--

Sanallinen kuvaus

III Taloudelliset vaikutukset kotitaloudet + Aktivoidaantavallisiakuluttajiakäyttämäänlähellä

tuotettua ruokaa.

yritykset ++

+

Lähiruoan käytön lisäämisellä on positiivisia taloudellisiavaikutuksiayritystenkannalta.Paikalliset tuottajat hyötyvät lähiruoan käytön lisääntymisestä.Lisätään osaamisen kehittämis- tai hyödyntämismahdollisuuksiamaaseudulla,jollaonvälillisiäpositiivisiataloudellisiavaikutuksia.

aluetalous ++ Käytettäessä lähituottajien raaka-aineita aikaansaadaanmerkittävätulovaikutusaluetalouteen sekä suorana tulona että verotulona. Lisätään osaamisen kehittämis- tai hyödyntämismahdollisuuksiamaaseudulla,jollaonvälillisiäpositiivisiataloudellisiavaikutuksia.

IV Muut vaikutukset Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

+ Sekä maakunnallisen että ylimaakunnallisen elintarvikealan tutkimuksen lisäämisellä positiivinen vaikutusT&K&I-toimintaan.

Aluekehitysvaikutukset maakunta: yritystoiminta,

palvelut, työllisyys+ + Vahvalla ja työllistävällä elintarvikealalla on

positiivinen vaikutus maakunnan aluekehitykseen. Alantoimijoidenväliselläyhteistyöllä(maakunnansisällä ja yli maakuntarajojen) ja korkealla osaamistasolla on positiivisia välillisiä aluekehitysvaikutuksia.

maakunta-/seutukuntakeskus:yritystoiminta, palvelut, työllisyys

++ Vahvalla ja työllistävällä elintarvikealalla on positiivinen vaikutus seutukuntien aluekehitykseen.

maaseutu: yritystoiminta, palvelut, työllisyys

++ Elävä maaseutu, vahva maatalous ja korkea osaamistaso luovat yritystoimintaa, palveluja sekä työllistääerityisestimaaseudulla.

(--)merkittävätnegatiivisetvaikutukset(-)vähäisetnegatiivisetvaikutukset(0) neutraalit ympäristövaikutukset (+) vähäiset positiiviset vaikutukset (++) merkittävät positiiviset vaikutukset


Arosara,T.,etal.2010.Pohjois-Karjalantalouskatsaus2/2010.ELY-keskus.

Hyrylä,L.2010.Elintarviketeollisuus.Toimialaraportti4/2010.TEM:njaELY-keskustenjulkaisu.Työ- ja elinkeinoministeriö.

Ignatius,M.2010.LuomualantilannekatsausPohjois-Karjalassa.Sähköposti25.11.2010.Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Julkunen-Tiitto, R. 2010. Uutta yritystoimintaa Pohjois-Karjalaan luonnon funktionaalisista aineista -hankkeen tilannekatsaus. Sähköposti 9.11.2010.

Kaijomaa,V-M.,Peura,H.,Turunen,T.2010.Pohjois-Karjalanelinkeinokalataloudenkehittämisohjelmavuoteen2015.Pohjois-KarjalanELY-keskuksenjulkaisuja1/2010.

Mäkipeska,T.,&Sihvonen,M.2010.Lähiruoka,nyt!Trendistämarkkinoille.Sitran selvityksiä 29.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2006. Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisteri 2006.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2009. Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisteri 2009.

ProAgriaPohjois-Karjala2009.Maitoamarkkinoille-hankkeenhankesuunnitelma23.2.2009.

Ruutiainen,I.2010.Maakunnanmarja-alantilannekatsaus.Sähköposti26.11.2010.ProAgriaPohjois-Karjala.

Lähteet


Liite 1 Elintarvikealan hankkeet Pohjois-Karjalassa 2008–2011

ä m

HA

NK

EO

HJE

LMA

AIK

ATA

ULU

HA

LLIN

NO

IJA

SISÄ

LTÖ

BU

DJE

TTI

YHTE

YSTI

EDO

T

Elin

tarv

ikea

lan

koor

dino

intih

anke

Poh

jois

-Kar

jala

ssa

2010

-201

2 w

ww

.pkk

y.fi/

aiko

/elo

Manner-Suomenmaaseudun

kehittämisohjelma2007-2013/

TE-K

esku

s P

ohjo

is-K

arja

la

1.5.

2010

-31

.12.

2012

Poh

jois

-Kar

jala

nko

ulut

usku

nta-

yhtymä/Pohjois-

Kar

jala

nA

ikui

sopi

sto

Vah

vist

aa e

linta

rvik

e-, m

atka

ilu-,

hyvi

nvoi

nti-

ja lu

onno

ntuo

teto

imia

lan

osaa

mis

ta ja

ve

rkos

toitu

mis

ta m

aaku

nnal

lises

ti, v

alta

kunn

allis

esti

ja k

ansa

invä

lises

ti. E

linta

rvik

eala

n tutkimustiedonkokoam

inenjavälittäm

inen.Toteutetaanverkkopohjainenosaam

ispankki,

alantilastointia,opintom

atkoja,asiantuntijavierailuja,m

arkkinoidaanelintarvikealan

amm

atill

ista

osa

amis

ta.

300

000

Te-k

esku

s +

muu

ju

lkin

en ra

hoitu

s 9

0%,

yksi

tyin

en 1

0%

proj

ektip

äälli

kkö

Han

ne L

eppä

nen,

P

ohjo

is-K

arja

lan

Aik

uiso

pist

o, p

uh.

050-

4096

044,

e-m

ail:

hann

e.le

ppan

en@

pkky

.fi,

proj

ektia

sian

tunt

ija H

annu

Mäk

elä,

pr

ojek

ti-as

iant

untij

a P

-K

AM

K, p

uh.

050-

5234

354,

e-m

ail:

hann

u.m

akel

a@pk

amk.

fi

Laad

ukas

ta ri

ista

yritt

ämis

tä w

ww

.pkk

y.fi/

aiko

/riis

taManner-Suomenmaaseudun


TE-K

esku

s P

ohjo

is-K

arja

la

1.11

.200

8-31

.10.

2011

Poh

jois

-Kar

jala

nko

ulut

usku

nta-

yhtymä/Pohjois-

Kar

jala

nA

ikui

sopi

sto

Tavoitteenariistayrittäjienosaamiskeskittym

ä-riistamaakunta.Riistayrittäjyyden

kilp

ailu

kyvy

n ke

hittä

min

en, l

aatu

ketju

alk

utuo

tann

osta

kul

utta

jalle

, tuo

teke

hity

ksen

ke

hittä

min

en. K

oulu

tush

anke

, toi

men

pite

itä: K

oulu

tuso

hjel

ma

(riis

tayr

ittäj

yys,

laat

u ja

tu

otek

ehity

skou

lutu

s). T

uote

kehi

tysk

oulu

tuks

en ta

voitt

eena

mm

. riis

ta -

mat

kailu

tuot

teet

300

000

Te-k

esku

s +

muu

ju

lkin

en ra

hoitu

s 9

0%,

yksi

tyin

en 1

0%

proj

ektip

äälli

kkö

Mar

ja-L

eena

H

irvon

en,

puh.

050

-306

6257

, e-m

ail

mar

ja-le

ena.

hirv

onen

@pk

ky.fi

,vi

llisi

ka-a

sian

tunt

ija A

ri H

eisk

anen

, ar

i.hei

skan

en@

pkky

.fi, p

uh. 0

50-

5290

666

Kar

elia

a la

Car

te w

ww

.kar

elia

alac

arte

.fiManner-Suomenmaaseudun


TE-K

esku

s P

ohjo

is-K

arja

la

1.1.

2008

-30

.12.

2011

ProAgriaPohjois-

Kar

jala

Matkailu-,elintarvike-,käsi-jataideteollisuusalanyhteistyönjatoimintaedellytysten

kehittäminenKareliaàlabrändinalla.H

ankkeentavoitteenaonkehittääyhteistyötä

osaamisessa,paikallistenraaka-aineidenhyödyntäm

isessäjahankinnassa,tuotannossa,

markkinoinnissajalogistiikassa.K

ehittäm

istyölläparannetaanyritystenlaadunhallintaa,

toim

inta

tapo

ja, s

uunn

itelm

allis

uutta

ja k

anna

ttavu

utta

.

400

000

Te-k

esku

s +

muu

ju

lkin

en ra

hoitu

s 9

0%,

yksi

tyin

en 1

0%

Pirj

o K

orjo

nen,

puh

. 040

-825

701

9, e

mail:pirjo.korjonen@

proagria.fi

Uut

ta y

ritys

toim

inta

a Po

hjoi

s-K

arja

laan

luon

non

funk

tiona

alis

ista

ain

eist

aManner-Suomenmaaseudun


TE-K

esku

s P

ohjo

is-K

arja

la

1.9.

2008

-30

.9.2

011

Joen

suun

ylio

pist

oTavoitteenaonselvittääkeinoja,joillamaatilojenyhteyteenjamaaseudullevoidaan

kehittääpaikallistenraaka-aineidenbioaktiivisiinyhdisteisiinperustuvaajatkojalostus-

toim

inta

a ja

syn

nyttä

ä al

ueel

le u

utta

yrit

ysto

imin

taa.

296

600

Te-k

esku

s +

muu

ju

lkin

en ra

hoitu

s 9

0%,

yksi

tyin

en 1

0%

Riit

ta T

iitto

Jul

kune

n, p

uh. 0

50

4331

790,

e-m

ail:

riitta

.julk

unen

-tii

tto@

joen

suu.

fi

Mar

jam

arkk

inat



TE-K

esku

s P

ohjo

is-K

arja

la

1.11

.200

7-31

.12.

2010

ProAgria

Poh

jois

-Kar

jala

Hankekouluttaakohderyhmäämarkkinointi-jaasiakaslähtöiseenajatteluunjatoimintaan

sekä

yht

eist

yöhö

n to

iste

nsa,

kau

pan

ja ja

tkoj

alos

tajie

n ka

nssa

. Yrit

täjä

t opp

ivat

käy

ttäm

ämarkkinoinnintyökalujajaymmärtävätm

arkkinointitoimienlogiikan.Y

rittäjätsuhtautuvat

mar

kkin

oint

iin m

yönt

eise

mm

in k

un h

e op

piva

t mar

kkin

oinn

in la

inal

aisu

uksi

a.

150

000

Te-k

esku

s +

muu

ju

lkin

en ra

hoitu

s 9

0%,

yksi

tyin

en 1

0%

IsmoRuutiainen,puh.0400377876,

e-mail:[email protected]

Laat

uhun

ajaa

Poh

jois

-Kar

jala

sta



TE-K

esku

s P

ohjo

is-K

arja

la

1.12

.200

8-30

.12.

2010

Poh

jois

-Kar

jala

nko

ulut

usku

nta-

yhty

mä

Han

kkee

n ke

skei

senä

sis

ältö

nä o

n no

staa

poh

jois

karja

lais

ten

meh

iläis

tarh

aajie

n osaamisentasoa,lisätäheidänkansainvälistymistäänjaverkostoitumistaanjanäiden

toimienavullaparantaamehiläisalantoimintaedellytyksiäPohjois-Karjalassa.Hankkeen

tavoitteeksionasetettumehiläistarhaajienliiketoiminta-,markkinointi-,logistiikka-,vienti-j

tuotekehitysosaam

isenlisääm

inen,koulutuksenantam

inenmaakunnanhunajatuotteiden

ulkoasunsuunnittelem

iseensekäuudestahunajatietoudestajahunajaantaipesänmuihin

tuotteisiinliittyvästätuoteideoistasekämehiläistarhaajienvalmentaminenlaatu-,erikois-ja

vien

tihun

ajan

tuot

tajik

si.

a

200

000

Te-k

esku

s +

muu

ju

lkin

en ra

hoitu

s 9

0%,

yksi

tyin

en 1

0%

Ann

eli S

alon

en, p

uh. 0

5057

0759

9, e

-m

ail:

anne

li.sa

lone

n@pk

ky.fi

Kes

kika

rjala

iste

n el

inta

rvik

keid

en e

kolo

gisu

us

liike

toim

inna

ksi

JoensuunseudunjaKeski-

Kar

jala

n K

ohee

sio-

ja

kilp

ailu

kyky

ohje

lma

(KO

KO

)

1.1.

2011

- 31

.12.

2011

Kes

ki-K

arja

lan

Keh

itysy

htiö

Oy

KETI

Tavoitteenaonsynnyttääyhtenäinenseudullinentuotem

erkki"ekologisetkeskikarjalaiset

tuotteet".Hankkeessaselvitetäänmyösym

päristötietoistenkuluttajienosto-ja

kulutustapoja.Järjestäm

mekilpailuntuotteidenulkoasunjalogonsuunnittelusta.Laadim

brändituotteillemyösmarkkinointisuunnitelmat.

62 5

00TE

M +

kun

tara

hoitu

sR

isto

Kan

kaan

pää,

puh

. 050

523

43

78, e

-mai

l ris

to.k

anka

anpa

a@ke

ti.fi

Koi

vunm

ahla

n ke

räys

verk

osto

n ke

hittä

mis

hank

e ht

tp://

ww

w.k

eti.f

i/Res

ourc

e.ph

x/ke

ti/ke

hitta

min

en/m

ahla

verk

ko/m

ahla

verk

ko.h

tx

Euroopanaluekehitysrahasto/

Poh

jois

-Kar

jala

n m

aaku

ntal

iitto

1.1.

2010

-31

.12.

2012

Ket

iTa

voitt

eena

on

kork

eata

sois

en k

oivu

nmah

lan

kerä

ysve

rkos

ton

luom

inen

. Ver

kost

olle

luodaanmahlankeräystäkoskevalaatujärjestelmäjalaatuluokituskriteerit.V

erkostoon

tavo

itella

an 1

0 m

aa- j

a m

etsä

tilaa

, joi

sta

joka

inen

tuot

taa

50 0

00 -

100

000

litra

a m

ahla

a vu

ositt

ain.

385

000

Tiin

a H

onka

nen,

puh

. 040

-186

6973

, e-

mai

l: tii

na.h

onka

nen@

keti.

fi

ELIN

TAR

VIK

EALA

A T

UK

EVA

T H

AN

KK

EET

OH

JELM

AA

IKA

TAU

LUH

ALL

INN

OIJ

ASI

SÄLT

ÖB

UD

JETT

IYH

TEYS

TIED

OT

Hyv

ää y

hdes

sä



TE-K

esku

s P

ohjo

is-K

arja

la

1.6.

2008

-31

.12.

2011

ProAgria

Poh

jois

-Kar

jala

Hyv

invo

intip

alve

luyr

ittäj

yyttä

keh

ittäv

ä ha

nke,

joka

tuot

teis

taa

myö

s w

elln

essm

atka

ilutu

otte

ita ja

Hyv

än O

lon

-tapa

htum

ia30

0 00

0Te

-kes

kus

+ m

uu

julk

inen

raho

itus

90%

, yk

sity

inen

10%

Joha

nna

Rin

neka

ri, p

uh. 0

40-5

56

5367

, e-m

ail:

johanna.rinnekari@

proagria.fi

Tied

osta

Tai

toon

, http

://w

ww

.pro

agria

pohj

ois-

karja

la.fi

/pag

es/h

anke

kans

io/ti

edos

ta-ta

itoon

/tied

osta

-ta

itoon

.php



TE-K

esku

s P

ohjo

is-K

arja

la

17.1

2.20

07-

30.6

.201

0ProAgria

Poh

jois

-Kar

jala

Tavo

ite: P

ohjo

is-K

arja

lan

maa

tiloj

en tu

otan

to te

host

uu ja

pys

yy k

ilpai

luky

kyis

enä

verta

iltae

ssa

Suo

men

mui

hin

maa

tiloi

hin.

Maa

tilay

rittä

jien

osaa

min

en v

ahvi

stuu

. K

oulu

tush

anke

, sis

ältä

ä m

onim

uoto

ista

kou

lutu

sta

maa

tilay

rityk

sen

joht

amis

een,

taloudenhallintaan,kum

ppanuuksienkehittämiseen,omistajanvaihdoksiin,

maa

tilai

nves

toin

teih

in s

ekä

tuot

anno

n te

host

amis

een.

1 24

2 80

0Te

-kes

kus

+ m

uu

julk

inen

raho

itus

90%

, yk

sity

inen

10%

Han

keva

staa

va M

arja

Pul

kkin

en,

puh.

040

0 19

1 14

1, e

-mai

l: [email protected]ä

proj

ektip

äälli

kkö,

Aik

uiso

pist

on

osuu

s, P

irjo

Kor

hone

n, p

uh. 0

50 5

23

4262

, e-m

ail:

pirjo

.kor

hone

n@pk

ky.fi

Kal

asta

Poh

jois

-Kar

jala

ssa,

http

://w

ww

.pro

agria

pohj

ois-

karja

la.fi

/pag

es/h

anke

kans

io/k

alas

ta-p

ohjo

is-

karja

lass

a/ka

last

a-po

hjoi

s-ka

rjala

ssa.

php



TE-K

esku

s P

ohjo

is-K

arja

la

1.6.

2008

-31

.12.

2011

ProAgria

Poh

jois

-Kar

jala

Tavo

ittee

na o

n ke

hittä

ä ka

last

usm

atka

ilupa

lvel

uja

ja -t

uotte

ita ja

mar

kkin

oint

ia s

ekä

kala

nkäs

ittel

yä ja

kal

aruo

kien

val

mis

tam

ista

. Ava

inte

kijö

itä k

ehity

styö

ssä

ovat

kal

astu

sala

nja

mat

kailu

alan

am

mat

tilai

sten

yht

eist

yö.

200

000

Te-k

esku

s +

muu

ju

lkin

en ra

hoitu

s 9

0%,

yksi

tyin

en 1

0%

Rai

ja V

anne

, puh

. 040

-750

3547

, e-

mail:[email protected]

Joko

tied

ät?

Aja

nkoh

tais

ta ti

etoa

maa

seud

ulle

-tie

donv

älity

shan

ke, h

ttp://

ww

w.p

roag

riapo

hjoi

s-ka

rjala

.fi/p

ages

/han

keka

nsio

/joko

-tied

aet/j

oko-

tieda

et-

.php



TE-K

esku

s P

ohjo

is-K

arja

la

1.1.

2008

-30

.6.2

010

ProAgria

Poh

jois

-Kar

jala

HankejakaaP-K:nmaatalous-jamaaseutuyrittäjille,alantoimijoillejasidosryhm

ille

ajankohtaistaEU-tukijärjestelmiäjalainsäädäntöäkoskevaatietoa.Lisäksihanketukee

maakunnanelintarvikeketjulletärkeäämaidontuotantoajasentoimintaedellytyksiä

välittämälläuusintatietoaalanmarkkinoista,tuotannosta,taloudestajakannattavuudesta.

229

284

Te-k

esku

s +

muu

ju

lkin

en ra

hoitu

s 1

00%

,Päi

vi T

urun

en, p

uh. 0

40-7

4467

18, e

-mail:[email protected]

Tiet

o lii

kkee

lle -

sähk

öist

ä tie

toa

maa

seud

un

toim

inta

ympä

ristö

stä



TE-K

esku

s P

ohjo

is-K

arja

la

1.7.

2010

-30

.6.2

013

ProAgria

Poh

jois

-Kar

jala

Han

kkee

n ta

voitt

eina

on

mm

. väl

ittää

uus

in ti

eto

maa

seut

uohj

elm

asta

ja s

en m

uuto

ksis

ta,

ylläpitääjakehittääkohderyhm

ienosaamistajatiedontasoamaatalouden

tukijärjestelmistä,m

uistamaaseudullesuunnatuistarahoitusm

ahdollisuuksistasekä

ympäristöasioista.H

ankkeessapyritäänlisäämäänsähköistätiedonvälitystäjasähköisten

järjestelmienkäyttöönottoakohderyhmälleottamallasähköisentiedonvälityksenkeinot

laajastikäyttöön,jottatavoitettaisiinsekohderyhmä,jokaeiosallistukoulutuksiin.H

anke

tekeetiivistäyhteistyötämuidentoimialanhankkeidenkanssamm.Tiedostataitoon,P

ello

tuot

tam

aan

ja M

aito

a m

arkk

inoi

lle.

t

291

000

Te-k

esku

s +

muu

ju

lkin

en ra

hoitu

s 1

00%

,Päi

vi T

urun

en, p

uh. 0

40-7

4467

18, e

-mail:[email protected]


Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisujaPohjois-Karjalan liiton nimi muuttui 1.1.2005

Pohjois-Karjalan maakuntaliitoksi

19931 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 1.6.–31.12.19932 Kuntayhtymäsuunnitelma vuosiksi 1994–1998, toimintasuunnitelmajatalousarviovuodeksi19943 Joensuunseudunseutukaava

19944 Toimintakertomus 1.6.–31.12.19935 SelvitysTanskanmaaseutualueillekohdistetuista

EY:n rakennerahastojen tuista6 Kuntayhtymäsuunnitelma 1995–1999, toimintasuunnitelma ja talousarvio 19957 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille

1995–19998 Pohjois-Karjalan maaseutuohjelma vuosille

1995–19999 Pohjois-Karjalan saaristo-ohjelma10 Pohjois-Karjalan jätehuollon alueellinen yhteistyö

sekäuudetkäsittelymenetelmät11 Pohjois-Karjalan EU-ohjelma vuosille 1995–1999 - 2. korjattu painos 1995 - 3. osittain korjattu painos 199612 Joensuunseudunkansainvälinenasemajasen

vaikutusseudunkehittämisstrategiaan

199513 KylätjakunnatkehittäjinäItävallassa -esimerkkinäsyrjäinenWaldviertel14 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti

vuodelta199415 Raja-alueenkehittämisohjelma:Itä-SuomijaKarjalan tasavalta16 AsumisentulevaisuusjayhteistyöJoensuunseudulla17 Toimintakertomus 199418 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille

1996–200019 Kuntayhtymäsuunnitelma 1996–2000, toimintasuunnitelma ja talousarvio 1996

199620 Pohjois-Karjalankansainvälistymisstrategia21 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti

vuodelta199522 Toimintakertomusvuodelta199523 Asunto-ohjelmointiJoensuunseudunkuntayhteis-

työssä24 Pohjois-Karjalanmatkailustrategia1996–200025 Pohjois-Karjalan matkailufakta 199426 Pohjois-Karjalan maankäytön ja aluerakenteen

periaatteet

27 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1997–1999 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1997

199728 Pohjois-Karjalanmaakunnallinentietostrategia,

oppiva maakunta – luova periferia29 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti

vuodelta199630 Maakunnan kehittämisraha ja EU-raha Pohjois-

Karjalassa vuosina 1995–199631 Toimintakertomus 199632 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1998–2000 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1998

199833 POKAT 2006: Pohjois-Karjalan maakunnan

kehittämisen puitteet vuoteen 200634 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti

vuodelta199735 POKAT2006:Pohjois-Karjalauudellevuosi-

tuhannelle36 Toimintakertomus 1997 ja tilinpäätös 31.12.199737 Euroopan metsämaakunta 2010 -Pohjois-Karjalanmetsästrategiavuosiksi

1998–201038 Kauneimmat Karjalasta – Karjalasta parhaimmat -Pohjois-KarjalanmaakuntatapahtumaHelsingissä 13.–15.6.1997, loppuraportti39 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys vuosilta 1990–199740 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1999–2001 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1999

199941 Talkoilla tietoyhteiskuntaan -Pohjois-Karjalantietoyhteiskuntastrategiaja toimenpideohjelma1999–200642 ByJointWorkPartytotheInformationSociety43 Hyvinvointiklusteri Pohjois-Karjalassa -realismiavaiidealismia44 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti

vuodelta199845 Toimintakertomus 199846 Pohjois-Karjala – Osaamisen maakunta - Maakunnan koulutusta koskevia kehittämislinjauksia


1 (3)


48 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta1999

49 Tilinpäätös 31.12.199950 Katsaus Pohjois-Karjalan toimialarakenteeseen

vuosina 1990–199751 SuurpedotPohjois-Karjalassa - Pohjoiskarjalaisten luonnonkäyttäjien kokemuksia suurpedoista LargeterrestrialcarnivoresinNorthKarelia52 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000–2003 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200153 Pohjois-Karjalan elintarvikeklusterin kehittämis-

strategia2000–2006

200154 IhmisenmittainenPohjois-Karjala - Metkujen maaseutupolitiikka55 Tilinpäätös 31.12.200056 Palvelujen haun suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna 200057 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Keskusteluasiakirja58 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Tiivistelmä59 UrbanregionsinKASPNETarea -Urbanstructures60 Pohjois-Karjalan palvelurakenneselvitys61 KASPNET–SummaryofUrbanStructures62 Teknologiankehittämisenhaasteetjamahdollisuudet Pohjois-Karjalassa63 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2002–2004 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2002

200264 Pohjois-KarjalanmaakunnanTASKUTIETO2002–65 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma66 Toimintakertomus 200167 Hyvinvointi Pohjois-Karjalassa 200668 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys69 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2003–2005 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2003

200370 Toimintakertomus 200271 Kulttuurista lisää voimaa ja työtä! -Pohjois-Karjalankulttuuristrategia2003–200672 Maakuntaohjelma POKAT 2006 - Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi73 Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen 2006 -Pohjois-Karjalanmatkailustrategianpäivitys74 Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön

tavoitteet ja aluerakenne 2020

75 Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut76 Raitis Elämä -projekti 2000–2003 - Loppuraportti77 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004–2006 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2004

78 Pohjois-Karjalan Hyvinvointiohjelman toimeenpano- suunnitelma

200479 Nopeattietoliikenneyhteydetkylillejahaja-asutus-

alueille80 Pohjois-Karjalan kehittämisrahasto 10 vuotta - 1994–200381 Toimintakertomus 200382 Pohjois-Karjalanmuovi-jametalliteollisuuden kehittämisstrategia83 Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt84 Pohjois-KarjalanEurooppa-strategia85 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005–2007 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200586 Joensuunydinkaupunkiseudunpalvelu-jarakenne-

selvitys87 Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalassa

200588 InnovatiivisettoimetItä-Suomessa89 Elävänä Pohjois-Karjalassa 202590 Toimintakertomus 200491 Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskunta-

kehitykseen92 Tilaatulevaisuudentekijöille -Pohjois-Karjalannuorisostrategia93 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006–2008 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200694 Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 202595 Pohjois-Karjalantyöllisyysstrategia2005–201096 Maakunta liikkumaan – Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia

200697 Pohjois-Karjalan maakuntakaava, maakuntavaltuusto 21.11.2005 - Tiivistelmä98 Toimintakertomus 200599 POKAT 2010 - Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007–2010100 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2007–2009 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2007101 POKAT 2010 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007–2010 - Ympäristöselostus

2 (3)

2007102 Pohjoiskarjalaisen koulutusyhteistyön uusi malli - Hankkeen loppuraportti103 Niiralan raja-aseman liikenneselvitys 2007104 Toimintakertomus 2006105Pohjois-Karjalanbioenergiaohjelma2015106 Yhteistä Hyvää – Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia2015107 Pohjoiskarjalainen hyvinvointi – Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti 2007108Pohjois-Karjalanmatkailustrategia2007–2013109 Ruoasta Elämys – Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma 2007–2010110 Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä

-Strategisetvalinnat2007–2013111KohtikilpailukykyistäjaosaavaaItä-Suomea Aluerakenteenkehityksensuuntaviivoja/ Tiivistelmä TowardsaCompetitiveandCompetentEastern

Finland Regionalstructuredevelopmenttrends/ Summary

112KohtikilpailukykyistäjaosaavaaItä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja113 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008–2010 sekä

tulostavoitteet ja talousarvio 2008

2008114 Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) Osa A: Kaavaselostus OsaB:Ehdotusvaiheenpalaute Osa C: Liitekartat115 Toimintakertomus 2007116 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009–2011 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2009117Kehittämisprojektistapalveluksi–Itä-Suomen Innovatiivisettoimet-ohjelmanarviointi118ThePathfromDevelopmentProjecttoService– EvaluationoftheInnovativeActionsinEastern FinlandProgramme Summary Kehittämisprojektistapalveluksi–Itä-Suomen Innovatiivisettoimet-ohjelmanarviointi Tiivistelmä

2009119 Pohjois-Karjalan yritysselvitys 2008120 Toimintakertomus 2008121 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 -Strategiaosa122 Pohjois-Karjalan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyssektorintyövoimatarpeidenennakointiraportti 2010–2030123Pohjois-Karjalanterveydenhuolto-jasosiaalipalvelu- yritysten tunnuslukuja 2000-luvulta124IlmastonmuutosPohjois-Karjalanmahdollisuutena

3 (3)


2010126 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan alue-

kehityksessä–Strategisetvalinnat2010–2014127Pohjois-Karjalanstrategia2030 - Maakuntasuunnitelma128 POKAT 2014 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011–2014129 POKAT 2014 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011–2014 - Ympäristöselostus130 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Toteuttamissuunnitelma 2010–2011131Pohjois-Karjalanteknologiateollisuudenkehittämis- ohjelma2015–Uusiutuvateknologiateollisuus132 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma133 Tilinpäätös 2009134 Rural Transport Solutions in Northern Periphery135 Pysäkiltä vai kotoa – Joukkoliikenteen nykytila ja tulevaisuudensuuntaPohjois-Karjalassa136Pohjois-Karjalanmaakuntakaavantäydennys (2.vaihe)137Siitäonlähdettävä,ettätähänontultu– Hyvinvointialan monitoimijaisten yhteistyökäytäntöjen selvitystyöJoensuunseudunkunnissaliittyen sosiaalipalvelujen tuottamiseen138 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011–2013 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2011

2011139PietarinjaHelsinginvälinennopearatayhteys– Liikenteellisetjaaluetaloudellisetvaikutukset Karjalan kehityskäytävällä 140 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ilomantsi141 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pielisen Karjala142Pohjois-Karjalankoulutus-jasivistysstrategia2014, Osa1:Strategiaosa Osa 2: Liitteet143 ”Tankit täyteen” Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014


48 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta1999

49 Tilinpäätös 31.12.199950 Katsaus Pohjois-Karjalan toimialarakenteeseen

vuosina 1990–199751 SuurpedotPohjois-Karjalassa - Pohjoiskarjalaisten luonnonkäyttäjien kokemuksia suurpedoista LargeterrestrialcarnivoresinNorthKarelia52 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000–2003 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200153 Pohjois-Karjalan elintarvikeklusterin kehittämis-

strategia2000–2006

200154 IhmisenmittainenPohjois-Karjala - Metkujen maaseutupolitiikka55 Tilinpäätös 31.12.200056 Palvelujen haun suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna 200057 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Keskusteluasiakirja58 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Tiivistelmä59 UrbanregionsinKASPNETarea -Urbanstructures60 Pohjois-Karjalan palvelurakenneselvitys61 KASPNET–SummaryofUrbanStructures62 Teknologiankehittämisenhaasteetjamahdollisuudet Pohjois-Karjalassa63 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2002–2004 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2002

200264 Pohjois-KarjalanmaakunnanTASKUTIETO2002–65 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma66 Toimintakertomus 200167 Hyvinvointi Pohjois-Karjalassa 200668 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys69 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2003–2005 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2003

200370 Toimintakertomus 200271 Kulttuurista lisää voimaa ja työtä! -Pohjois-Karjalankulttuuristrategia2003–200672 Maakuntaohjelma POKAT 2006 - Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi73 Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen 2006 -Pohjois-Karjalanmatkailustrategianpäivitys74 Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön

tavoitteet ja aluerakenne 2020

75 Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut76 Raitis Elämä -projekti 2000–2003 - Loppuraportti77 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004–2006 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2004

78 Pohjois-Karjalan Hyvinvointiohjelman toimeenpano- suunnitelma

200479 Nopeattietoliikenneyhteydetkylillejahaja-asutus-

alueille80 Pohjois-Karjalan kehittämisrahasto 10 vuotta - 1994–200381 Toimintakertomus 200382 Pohjois-Karjalanmuovi-jametalliteollisuuden kehittämisstrategia83 Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt84 Pohjois-KarjalanEurooppa-strategia85 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005–2007 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200586 Joensuunydinkaupunkiseudunpalvelu-jarakenne-

selvitys87 Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalassa

200588 InnovatiivisettoimetItä-Suomessa89 Elävänä Pohjois-Karjalassa 202590 Toimintakertomus 200491 Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskunta-

kehitykseen92 Tilaatulevaisuudentekijöille -Pohjois-Karjalannuorisostrategia93 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006–2008 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200694 Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 202595 Pohjois-Karjalantyöllisyysstrategia2005–201096 Maakunta liikkumaan – Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia

200697 Pohjois-Karjalan maakuntakaava, maakuntavaltuusto 21.11.2005 - Tiivistelmä98 Toimintakertomus 200599 POKAT 2010 - Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007–2010100 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2007–2009 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2007101 POKAT 2010 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007–2010 - Ympäristöselostus

2 (3)

2007102 Pohjoiskarjalaisen koulutusyhteistyön uusi malli - Hankkeen loppuraportti103 Niiralan raja-aseman liikenneselvitys 2007104 Toimintakertomus 2006105Pohjois-Karjalanbioenergiaohjelma2015106 Yhteistä Hyvää – Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia2015107 Pohjoiskarjalainen hyvinvointi – Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti 2007108Pohjois-Karjalanmatkailustrategia2007–2013109 Ruoasta Elämys – Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma 2007–2010110 Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä

-Strategisetvalinnat2007–2013111KohtikilpailukykyistäjaosaavaaItä-Suomea Aluerakenteenkehityksensuuntaviivoja/ Tiivistelmä TowardsaCompetitiveandCompetentEastern

Finland Regionalstructuredevelopmenttrends/ Summary

112KohtikilpailukykyistäjaosaavaaItä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja113 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008–2010 sekä

tulostavoitteet ja talousarvio 2008

2008114 Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) Osa A: Kaavaselostus OsaB:Ehdotusvaiheenpalaute Osa C: Liitekartat115 Toimintakertomus 2007116 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009–2011 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2009117Kehittämisprojektistapalveluksi–Itä-Suomen Innovatiivisettoimet-ohjelmanarviointi118ThePathfromDevelopmentProjecttoService– EvaluationoftheInnovativeActionsinEastern FinlandProgramme Summary Kehittämisprojektistapalveluksi–Itä-Suomen Innovatiivisettoimet-ohjelmanarviointi Tiivistelmä

2009119 Pohjois-Karjalan yritysselvitys 2008120 Toimintakertomus 2008121 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 -Strategiaosa122 Pohjois-Karjalan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyssektorintyövoimatarpeidenennakointiraportti 2010–2030123Pohjois-Karjalanterveydenhuolto-jasosiaalipalvelu- yritysten tunnuslukuja 2000-luvulta124IlmastonmuutosPohjois-Karjalanmahdollisuutena

3 (3)


2010126 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan alue-

kehityksessä–Strategisetvalinnat2010–2014127Pohjois-Karjalanstrategia2030 - Maakuntasuunnitelma128 POKAT 2014 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011–2014129 POKAT 2014 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011–2014 - Ympäristöselostus130 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Toteuttamissuunnitelma 2010–2011131Pohjois-Karjalanteknologiateollisuudenkehittämis- ohjelma2015–Uusiutuvateknologiateollisuus132 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma133 Tilinpäätös 2009134 Rural Transport Solutions in Northern Periphery135 Pysäkiltä vai kotoa – Joukkoliikenteen nykytila ja tulevaisuudensuuntaPohjois-Karjalassa136Pohjois-Karjalanmaakuntakaavantäydennys (2.vaihe)137Siitäonlähdettävä,ettätähänontultu– Hyvinvointialan monitoimijaisten yhteistyökäytäntöjen selvitystyöJoensuunseudunkunnissaliittyen sosiaalipalvelujen tuottamiseen138 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011–2013 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2011

2011139PietarinjaHelsinginvälinennopearatayhteys– Liikenteellisetjaaluetaloudellisetvaikutukset Karjalan kehityskäytävällä 140 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ilomantsi141 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pielisen Karjala142Pohjois-Karjalankoulutus-jasivistysstrategia2014, Osa1:Strategiaosa Osa 2: Liitteet143 ”Tankit täyteen” Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

ISBN 978-952-5717-70-9ISSN 1795-5610

www.pohjois-karjala.fi

Documents

Tankit täyteen