Rakennerahastojenohjelmakausi 2014 – 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma
Ajankohtaiskatsaus
Tutkimuspalvelupäivät Vaasassa23.8.2013
Ylitarkastaja Harri AhlgrenTEM, alueosasto
Rakennerahastoryhmä
Rakennerahastotoimintaa Suomessa 18 vuotta
• Yritystoiminnan tukeminen ytimenä• Työllisyyden edistämisessä on siirrytty entistä enemmän
työelämälähtöiseen toimintaan• Rakennerahastojen tuella on panostettu alueiden omaehtoiseen,
kohdennettuun kehittämiseen• Ohjelmatyö on parantanut aluetason strategista suunnittelua ja
mahdollisuuksia vastata haasteisiin• Ohjelmavaroin on luotu uusia kumppanuuksia, edistetty yhteistyötä
ja verkottumista osaamiskeskusten kanssa→ Hyvällä yhteistyöllä voidaan jatkossakin kehittää sekä itse
toimintaa että toimintatapoja
EAKR-rahoituksen kohdentuminen eri ohjelma-kausina kansallisen rakennerahastostrategian (2007-13) mukaisiin EAKR-painopisteisiin*
*) Tarkastelussa on huomioitu tavoite 2, 5b ja 6 –ohjelmien (1995-99) sekä tavoite 1 ja 2 –ohjelmien (2000-2006) EAKR-toimenpidekokonaisuudet
Yritystoiminta
Innovaatiotoiminta verkostot
osaaminenAlueiden saavutettavuus ja
toimintaympäristöt
1995-1999
16 %
44 % 40 %
2000-2006
18 %
43 % 39 %
2007-2013
38 %
21 % 41 %
ESR-rahoituksen kohdentuminen eri ohjelma-kausina ESR-toiminnan menoluokituksen (2007-13) mukaisesti*
*) Tarkastelussa on huomioitu tavoite 2, 3, 4, 5b ja 6 –ohjelmien sekä Adapt ja Employment -yhteisöaloitteiden (1995-99) sekä tavoite 1, 2 ja 3 –ohjelmien sekä Equal-yhteisöaloitteen (2000-2006) ESR-rahoitus
2000 - 2006
16 %
31 % 27 %
26 %
2007 - 2013
43 %
14 %
15 %28 %
1995 - 1999
26 %
29 %15 %
30 %
Yritystoimintaa edistävän osaamisen parantaminen
Työllisyyden edistäminen
Syrjäytymisen ehkäisy Koulutus‐ ja osaamis‐järjestelmän kehittäminen
5
Ohjelmakausi2014 - 2020
6
Lähde: University of Strathclyde, European Policies Research CentreHUOM: Luvut ovat vain suuntaa-antavia, eivät lopullisia
7
Lähde: University of Strathclyde, European Policies Research CentreHUOM: Luvut ovat vain suuntaa-antavia, eivät lopullisia
Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin)
8
2014 - 2020 2007 - 2013
907
271
141
1 306
326
123 Perusrahoitus
Harvan asutuksenerityisrahoitus (vainIP‐Suomi)
Alueellinenyhteistyö
EU 1 319 M€Kansallinen 1 319 M€Yhteensä 2 638 M€
EU 1 755 M€Kansallinen 1 960 M€Yhteensä 3 715 M€
26.8.2013 99
Eurooppa 2020-strategia ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) rahoitusprioriteetit Suomessa (kumppanuussopimus)
SUOMENKASVU JA
KILPAILUKYKY
ÄLYKÄS KASVUInnovatiivinen ja kilpailukykyinen
yritys- ja tutkimusympäristö
OSALLISTAVA KASVUTyövoimaosuuden lisääminen
parantamalla työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta ja koulutuspolitiikkaa
KESTÄVÄ KASVUResurssien kestävämpään ja tehokkaampaan
käyttöön perustuva ympäristöystävällinen kasvu
ERI-rahastot = Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto
ERI-rahastojen kumppanuussopimusKumppanuussopimus on sitoumus EU:n yhteisten tavoitteiden (älykäs, kestävä ja osallistava kasvu) toteuttamisesta ERI-rahastoilla – alueelliset haasteet ja erityispiirteet huomion ottaen
ERI-rahastot = Euroopan rakenne- ja investointirahastot• Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), • Euroopan sosiaalirahasto (ESR), • Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja • Euroopan meri- ja kalatalousrahasto
10
11
KUMPPANUUSSSOPIMUS
Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma
Ahvenanmaan rakennerahasto-ohjelma
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Ahvenanmaanmaaseudun kehittämisohjelma
Manner-Suomen kalatalousohjelma
Ahvenanmaan kalatalousohjelma
Rakennerahastoihin (EAKR ja ESR)Manner-Suomessa yksi ohjelma - kolme toimeenpanosuunnitelmaa
12
Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma
2014-2020
Itä- ja Pohjois-Suomen
alueellinen suunnitelma
Etelä- ja Länsi-Suomen
alueellinen suunnitelma
Valtakunnallisetteemat
EAKR 10 %ESR 25 %
Kumppanuussopimus Suomen ja komission välillä
Lähtökohtia uudelle kaudelle
• Maakunnan yhteistyöryhmissä päätetään rahoittajaa velvoittavista hankelausunnoista (pl. liikesalaisuuksia sisältävät ja valtakunnalliset hankkeet) ja niiden priorisoinnista. MYRin toimintaa johtaa maakunnan liitto.
• Ohjelmalla on yksi, toimeenpanon seurannasta vastaava seurantakomitea ja sihteeristö, joita johtaa TEM.
• Hankkeiden rahoitus- ja maksatuspäätökset tehdään alueilla, vain poikkeustapauksissa ministeriöissä (hallintomalliselvitys käynnissä).
• Pohjois- ja Itä-Suomen korkeampi tukitaso ja harvan asutuksen eritysasema huomioidaan omalla indikatiivisella rahoituskehyksellä
• Myös Etelä- ja Länsi-Suomeen sekä valtakunnalliselle hanketoiminnalle tulee kansallisesti sovittava, indikatiivinen rahoituskehys, joka jättää kuitenkin mahdollisuuden rahoituksen siirtoon
13
Valmistelun haasteita• Rahoitus vähenee n. 26 %:ia, mutta se ei näy sisällössä• Tiukat tulosvaatimukset – tulosten saavuttaminen edellyttää
panosten keskittämistä • Uudet instrumentit eivät tue yksinkertaistamisen vaatimusta • Valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan rajanveto ja
perustelut • Koko maan kattavan ohjelman ”toimivuus” (sisältö,
tuloksellisuus, seuranta) • Tuensaajien hallintotaakan keventäminen • Sosiaalisen osallisuuden edistäminen • ”Mitään ei ole päätetty, ennen kuin kaikki on päätetty”
14
Rakennerahasto-ohjelman 2014 -2020 tavoitteena on mm. • Alueiden elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen
sekä työllisyyden edistäminen• Pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantaminen• Uusiutuvan energian osuuden ja energiatehokkuuden
lisääminen• Rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja työelämän
laadun kehittäminen• Osaamisen ja uuden tiedon hyödyntäminen kilpailukyvyn
vahvistamiseksi• Työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan
osaavan työvoiman varmistaminen ja elinikäisen oppimisen tukeminen
• Sosiaalisen osallisuuden edistäminen
15
Rakennerahastotoimijat 2014 +
Asiakkaat – hanketoimijat Asiakkaat – hanketoimijat
Rahoittavatalueviranomaiset
15 ELY-keskusta18 maakunnan liittoa, TEKES
Rahoittavatalueviranomaiset
15 ELY-keskusta18 maakunnan liittoa, TEKES
Maakunnan yhteistyöryhmät (18)
Maakunnan yhteistyöryhmät (18)
Hallinto- ja todentamisviranomainen TEMTarkastusviranomainen VM
Hallinto- ja todentamisviranomainen TEMTarkastusviranomainen VM
Ohjaavat ja ministeriöt *TEM, OKM, STM, LVM, YM
Ohjaavat ja ministeriöt *TEM, OKM, STM, LVM, YM
Kum
ppan
it
* ) Poikkeustapauksissa ministeriöt voivat toimia rahoittajina
EU komissioDG Regio
DG Employment
16
Rahoituksen jakautuminen rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)
17
EAKR erityisrahoitus;
23,5 %
EAKR perusrahoitus;
37,0 %
ESR; 39,5 %
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 60,5 %
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) 39,5 %
Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö)
Valtakunnalliset teematEAKR 10 % n. 13 milj. euroa/v (EU+ kansallinen)
ESR 25 % n. 35 milj. euroa/v (EU+ kansallinen)
Alueiden rahoitus* (kun valtakunnalliset teemat vähennetty)
Itä- ja Pohjois-Suomi 70,61% n. 206 milj. euroa/v (EU+ kansallinen)
Etelä- ja Länsi-Suomi 28,94 % n. 85 milj. euroa/v (EU+ kansallinen)
Ahvenanmaa 0,45 % n. 1,3 milj. euroa/v (EU+ kansallinen)
*) Kestävän kaupunkikehittämisen (5 %:ia EAKR:stä) rahoitus otetaan IP- ja EL-osuuksista alueen verkostossa mukana olevien kaupunkiseutujen lukumäärän suhteessa.
18
Valtakunnalliset teematValtakunnalliset teemat = Valtakunnallisten teemojen rahoitus on tarkoitettu toimintaan, joka tuottaa erityistä lisäarvoa eri sektoripolitiikoiden tärkeimpien hankkeiden toteuttamiseen alueellisen toiminnan lisäksi ja sitä tukien. Teemoja voidaan käytännössä toteuttaa mm. valtakunnallisina tukirakenteina, koordinoivina hankkeina ja pilotteina. Hankepäätöksiä tehdään vain poikkeustapauksessa ministeriöissä.
ESR:n valtakunnalliset teemat: nuorisotakuu, työvoiman liikkuvuus Euroopassa, maahanmuuttajien kotouttaminen, koulutusjärjestelmän kehittäminen siirtymiä tukeviksi, kasvu- ja rakennemuutosalojen tarvitseman osaamisen lisääminen sekä työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen. Teemat voivat muuttua ohjelmakauden kuluessa toimintaympäristön kehityksen mukaan.
EAKR:n valtakunnalliset teemat: Osaamis- ja innovaatioverkostot (tukee INKA-ohjelman
toteutusta), jonka osana vähähiilinen talous. Kansallinen ohjausryhmä linjaa kilpailutettavia teemoja esim. vuosittain. Tavoitteena mm. paikallisten kyvykkyyksien kehittäminen /Horizon2020 ja toimenpiteiden yhteensovittaminen alueellisiin toimenpiteisiin.
19
Rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat (summat alustavia)
20
Vähähiilisen talouden tukemiseen käytetään vähintään 25 %:ia EAKR-rahoituksesta. Rahoitusosuus sisältyy toimintalinjojen 1 ja 2 osuuteen.
Absoluuttiset summat ovat toistaiseksi arvioita
EAKR Osuus ESR Osuus Yhteensä OsuusTL 1 Pk‐yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 322,7 40,2 % 645,4 25,0 %TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
428,1 53,3 % 856,2 33,1 %
TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 230,4 47,0 % 460,8 17,8 %TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR)
161,8 33,0 % 323,6 12,5 %
TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR)
98,0 20,0 % 196,1 7,6 %
TL 6 Tekninen tuki (EAKR) 51,7 6,4 % 103,4 4,0 %YHTEENSÄ 802,5 100,0 % 490,2 100,0 % 2 585,5 100,0 %
ToimintalinjaEU‐rahoitus (milj. €) Julkinen rahoitus
Esimerkkejä rakennerahasto-ohjelman tukemasta toiminnasta EAKRTL 1 PK-yritystoiminnan edistäminen• uudenlaiset yrityskiihdyttämöt ja uudet yritysten synnyn edistämisen mallit • olemassa olevien yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät investoinnit ja
kehittämishankkeet (tuotteistaminen ja kaupallistaminen)• pk-yritysten energiatehokkuuteen ja uuden teknologian käyttöönottoon liittyvät investoinnit• pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen, mm konsultointi• yritysverkostot, -klusterit ja muut yritysten kumppanuudet ja yhteistyömuodot• pk-yritysten kilpailukykyä edistävät liikenne- ja logistiikkaratkaisut (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa)
TL 2 Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen• tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuri, osaamiskeskittymät ja T&K- ympäristöt,
kehitysalustat• yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja julkisyhteisöjen tutkimusyhteistyö ja
verkottuminen• yrityslähtöiset soveltavan tutkimuksen hankkeet• uusien tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehitys (myös käytäntölähtöiset innovaatiot) ja
käyttöönotto (erityisesti cleantech, uusiutuva energia ja energiatehokkuus)• koulutuksen ja tutkimuksen vientiedellytykset (esiselvitykset)• yhdyskuntien vähähiilisyysstrategiat ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat selvitykset, ratkaisut,
kehittämishankkeet
21
Esimerkkejä rakennerahasto-ohjelman tukemasta toiminnasta ESRTL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus• ohjeistus, koulutus ja tukipalvelut nuorisotakuun toimeenpanossa• työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien ohjaus- ja tukipalvelut (mm. työvoimapoliittiset toimet)• uudenlaiset työvoima- ja yrityspalvelut• maahanmuuttajien vastaanoton palvelut ja muut kotouttamistoimenpiteet• työhyvinvoinnin koulutus-, ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalvelut sekä toimintamallit ja palvelut• työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutumiskykyä parantavat toimet• sukupuolten tasa-arvoa työelämässä edistävät hankkeet
TL 4 Osaaminen, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen• työssä olevien osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen opiskelijoiden työelämäyhteydet ja yrittäjyysmyönteisyys• aikuiskoulutuksen ennakointimenetelmät• aikuiskoulutuksen kehittämien etenkin kasvu- ja rakennemuutosaloilla• siirtymävaiheita tukevat palvelut• koulutusvaihtoehtoja erityisryhmille (mm. maahanmuuttajat, vammaiset, osatyökykyiset • aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumisen vahvistaminen
TL 5 Osallisuus- ja köyhyyden torjunta• työ- ja toimintakykyä tukevat palvelut (mm. päihde- ja mielenterveystyö ja kuntoutus)• nuorten syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet ja palvelukehitys• monialainen ammatillinen yhteistyö ja osaaminen (mm. konsultointi ja verkottuminen)• asukaslähtöiset toimintatavat ja palvelut osallisuuden tukemisessa
22
Valmistelun aikataulujaTOUKOKUU –KESÄKUU 2013• Ohjelman rahoitus ja toimintalinjat päätetty talpo:ssa 28.5. (perustuu
alueiden kompromissiin)• HALKE päätti ohjelman sisällöstä kesäkuussaSYYSKUU-LOKAKUU 2013• SOVA-kuuleminen 16.9.-18.10.• Valtioneuvosto hyväksyy kumppanuussopimuksen ja rr-ohjelmanMARRASKUU-JOULUKUU 2013• Suomi toimittaa asiakirjat komission hyväksyttäväksi• Viralliset neuvottelut EU-komission kanssa• Alueellisten suunnitelmien ja valtakunnallisten teemojen viimeistelyäKEVÄT 2014• Komissio hyväksyy Suomen kumppanuussopimuksen ja rr-ohjelman• Ohjelman toimeenpano alkaa
23
Kauden 2014-2020 EAY –ohjelmien valmistelu• Uusien EAY -ohjelmien valmistelu lähti käyntiin vuoden 2012 alussa,
nykyisten ohjelmien hallintoelinten ja/tai osallistuvien maiden aloitteesta, kun ne olivat ehtineet tutustua komission asetusesityksiin
• Yleisiä lähtökohtia• Ohjelma-rakenne/maantiede säilyy (Suomen osalta vain pieni tarkistus
Botnia-Atlantica- ja Keskinen Itämeri- ohjelmien välillä)• Ohjelmien nykyistä vahvempi temaattinen fokusointi (lähtökohtaisesti
enintään neljä temaattista tavoitetta (11 temaattisen tavoitteen listalta)• EU:n Itämeristrategian tukeminen• Nykyiset hallintoviranomaiset jatkavat• Uusien ohjelmien EAKR-rahoitus nousee hieman (selviää syksyn 2013
aikana)• Valmistelu etenee ohjelmakohtaisesti, hieman eritahtisesti• Tavoitteena ollut jättää ohjelmaesitykset komissiolle vuoden 2013
loppuun mennessä, mutta realistisempi aikataulu lienee vuoden 2014 alkupuoliskolla
Itämeren alueen ohjelma (Baltic Sea Region Programme)
• Valmistelu käynnistyi vuodenvaihteessa 2011/2012• Valmistelua johtaa 8 jäsenmaan ja 3 ei-jäsenmaan yhteinen
ohjelmointikomitea (JPC), jossa Suomesta TEM:n, YM:n ja alueiden (Hämeen liiton) edustaja
• Lisäksi valmisteleva työryhmä (TF) vaihtelevalla kokoonpanolla (1-2 edustajaa per maa)
• Suomessa järjestettiin valtakunnallinen infotilaisuus ohjelman valmistelusta toukokuussa 2012
• JPC kokoontunut tähän mennessä neljä kertaa ja TF kolme kertaa; temaattiset kuulemiset keväällä 2013
• Tavoiteaikataulu: ensimmäinen koottu ohjelmaluonnos JPC:n käsittelyssä joulukuussa, julkinen kuuleminen luonnoksesta tammi-helmikuussa 2014, ohjelmaesityksen jättäminen komissiolle kesä-heinäkuussa 2014, ohjelman hyväksyminen syksyllä 2014, ensimmäisen haun avaaminen vuodenvaihteessa 2014/2015
25
Itämeren alueen ohjelma (2) (Baltic Sea Region Programme)• Valittu kolme temaattista tavoitetta (TO):
• Innovaatiot (TO 1)• Ympäristö (TO 6)• Liikenne TO 7)
• Keskustelun alla myös TO:n 11 valinta (EU:n Itämeristrategian toteuttamiseen liittyvän hallinnon ja hankevalmistelun tukeminen)
• Keskustelu temaattisten tavoitteiden alaisista investointiprioriteeteista (IP) ja erityistavoitteista (SO) käynnissä; käsitellään seuraavan kerran lokakuun TF-kokouksessa
• Innovaatiotavoitteen (TO 1) alustavat IP:t ja SO:t• Tutkimus- ja innovaatioinfrastruktuurin vahvistaminen (IP 1 a)
• SO 1: Research and innovation infrastructures• Tutkimus- ja innovaatioinvestointien tukeminen (IP 1 b)
• SO 1: Smart specialization• SO 2: Capacity for innovation
Lisätietoa:2007-2013: www.rakennerahastot.fi2014-2020: www.tem.fi/ohjelma2014
Kiitos !
27