RAKENTAMISTAPAOHJEasemakaava nro 8496
Niemenrantakoskee kortteleita no. 7921–7928
YLA: --.--.----LUONNOS
Ramboll Finland Oy 8.5.2017
PERUSTIEDOT T A M P E R E E N K A U P U N K I
2
Tekijät ja tilaajat, karttaoikeudet, tekijänoikeusmerkinnät
Tilaaja:Tampereen kaupunki
Tekijät:Ramboll Finland OyArkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy
Asemakaavoituksen vastuuhenkilö:Projektiarkkitehti Riikka RahkonenRakennusvalvonnan yhteyshenkilöt:Lupa-arkkitehti Titta Tamminen ja kaupunkikuva-arkkitehti Jalo Virkki
Karttaoikeudet: Tampereen kaupunki
Tekijänoikeudet:Ramboll Finland OyArkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy
Rakentamistapaohjeen tarkoitus ja oikeusvaikutteisuus
Rakentamistapaohjeen tarkoitus on tarpeellisiksi arvioiduissa kohteissa
antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia. Ohjeiden tulee tukea ja täsmentää asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä ja antaa niille lisäarvoa. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakenta-minen nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan.
Rakentamistapaohjeen käyttö
Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan päätöksenteon ja kaavojen vaikutustenarviointien työkaluna sekä toteuttamistapojen ohjeena suunnittelijoille ja rakentajille. Rakentamistapaohjetta tulkitsee rakennusvalvonta. Ohjeita asemakaavamerkinnöistä, määräyksistä ja niiden tulkinnasta on esitetty oppaassa: YM; asemakaavamerkinnät ja määräykset; 2003.
Suunnittelun ominaispiirteet
Niemenrannan 3. alue rajautuu Lielahdenkadun ja Näsijärven väliselle alueelle, Kehyskadun ja Raamikadun itäpuolelle. Alueen erityispiirteitä ovat Näsijärven läheisyys, järvinäkymät, metsäinen kukkula alueen keskellä ja monien mahdol-lisuuksien yhteiskäyttöiset ranta-alueet. Tavoitteena on muodostaa joukkoliiken-teeseen tukeutuva, luontevasti rakennettuun- ja luonnonympäristöön liittyvä sekä luonnon- ja kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittava ratkaisu.
Niemenrannan aukion kulmat rakennetaan kiinni ja niitä korostetaan rakennuksi-en korkeusvaihtelulla ja rakentamistavalla. Aukio on Niemenrannan kaupallinen ja keskus ja joukkoliikenteen solmukohta. Niemenrannan puistokadun katujul-kisivut muodostuvat vaihtelevan korkuisista massoista, kerrosluku vaihtelee viidestä kahdeksaan. Puistokadun itäisen rantapuiston rajapintaan muodoste-taan pieni näköala-aukio, josta avautuu Näsijärvimaisema. Pienvenesataman läheisyyteen, rantapuiston koillisnurkalle muodostetaan pieni ranta-aukio, jonka palvelut ja lähivenesatama aktivoivat tilasarjan päätteenä olevaa rantaaluetta. Aukion ympäristön tiilijulkisivut muuttuvat vaaleaksi ”satamakaupungiksi” rantaa lähestyttäessä. Puistokukkulaan, sahanpuistoon rajautuvat neljästä seitsemään kerroksiset rakennukset toteutetaan osittain puujulkisivuilla. Sahanmäen maan-puhdistustöiden yhteydessä paljastuneet kallioalueet ja niiden rajapinta rannan korttelialueiden kanssa muodostavat omaleimaisen ympäristön puistoalueen reunalle. Sahanpuiston luoteisreunaan on sijoitettu kaksikerroksinen päiväkotira-kennus. Matalat pienkerrostalot toimivat mittakaavallisesti välittävänä elementti-nä korttelialueiden ja puiston välillä.
Paikannuskartta - suunnittelualueen sijainti Tampereella
PERUSTIEDOT T A M P E R E E N K A U P U N K I
3
RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET T A M P E R E E N K A U P U N K I
4
Pispala / haulitorni
Näsijärvi / R
antatie
Näsinneula / kaupungin silhuetti
Lapinniemen kylpylä
Siilinkari
Näsijärvi / Aitolahden pohjukka
Tupakkirulla / Reuharinsaari
Näsijärvi / satamanäkymä
Näsijä
rvi / s
ataman
äkym
ä
KAUPUNKIKUVA JA KORTTELIALUEET
tärkeät näkymät
kaupunkikuvallisesti tärkeät julkisivut
tontin rajan häivytys
tontin rajaus istutuksilla, tasoerolla, tai matalalla muurillatontin raja muurilla, aidalla - selkeästi havaittavissa
RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET T A M P E R E E N K A U P U N K I
5
KAUPUNKIKUVA JA KORTTELIALUEET
Katualueilta avautuu tärkeitä näkymiä ympäröiviin kaupunginosiin ja Tampereen maamerkkeihin. Nämä tärkeät näkymät tulee huomioida kaikessa rakentamises-sa sekä istutusten ja piharakennusten sijoittelussa.
Katupäätteinä toimivia tärkeitä näkymiä ja rakennuksia korostetaan julkisivujen erikoiskäsittelyillä tai muusta rakennuksesta poikkeavilla yksityiskohdilla, kerros-korkeuksilla, aukotuksilla tai porttiaiheilla.
Kerrostalorakentaminen on pääosin 5-7 -kerroksista. Korttelirakennetta mo-nipuolistetaan rakennusmassojen porrastuksilla sekä eteläisen metsäalueen läheisyydessä 2-kerroksisilla kerrospientaloilla, jotka voivat osin muodostaa kerrostalojen kanssa myös yhteisiä korttelipihoja.
Alueen keskellä sijaitsevat kerrostalokorttelit rajataan selkeästi erilaisin muuri-, portti- ja istutusratkaisuin. Kerrostalokorttelit muodostavat suurkortteleita avarine yhteispihoineen. Viher- ja metsäalueisiin rajautuvat korttelit rajataan istutuksilla, tasoerolla, tai matalalla muurilla kuitenkin niin, että kulku on mahdollista. Pohjoi-sen metsäalueen ja pysäköintialueen raja häivytetään niin, ettei metsän reu-nalle tuoda esimerkiksi sinne kuulumattomia pensasistutuksia tai muita vieraita elementtejä.
RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET T A M P E R E E N K A U P U N K I
6
RAKENNUKSET - PARVEKKEET JA KATTOMUODOT
parvekelasitus
kattopinnan jäsentely, porrastus taikattopinta osana julkisivua
ranskalaisia parvekkeita / sisäänvedetyt parvekkeet
RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET T A M P E R E E N K A U P U N K I
7
RAKENNUKSET - PARVEKKEET JA KATTOMUODOT
Rakennusten tulee pääsääntöisesti porrastumalla madaltua rantaa kohti. Pää-sääntöisesti kattopintaa ja -kerrosta tulee jäsentää, jolloin ylimmän kerroksen massiivisuutta pienennetään. Porrastamalla rakennuksia taataan esteetön järvinäkymä mahdollisimman monesta asunnosta sekä pienennetään korttelialu-eiden muurivaikutelmaa kaukonäkymissä. Rakennusten yleisilmettä voidaan ke-ventää myös kääntämällä katon katemateriaali osaksi kattokerroksen julkisivua.
Niemenrannan aukion ja Niemenrannan puistokadun varsien rakennuksissa käytetään sisäänvedettyjä parvekkeita, ranskalaisia parvekkeita sekä rakennus-ten nurkissa olevia parvekkeita. Näin puistokadun yleisilme rauhoittuu ja katutila korostuu kaupunkimaisena.
Parvekkeiden suunnittelu on merkittävässä osassa luotaessa rantakorttelien ilmettä. Sataman ympäristössä ja etenkin järven suuntaan avautuvissa parvek-keissa tulee olla parvekelasitus tuulisuuden vuoksi. Etenkin sisäpihojen puolella suositaan parvekkeiden vapaata sijoittelua.
RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET T A M P E R E E N K A U P U N K I
8
RAKENNUKSET - MATERIAALIT
rakennusmassoissa toisistaan vaihtele-va tehosteväri / puiset yksityiskohdat
sisäpihoilla persoonallinen ilme julkisivu-ja jäsentelemällä
punertava tiili
vaaleat julkisivut
yhtenäiset valkoiset rakennukset vaihte-levin tehostevärein
RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET T A M P E R E E N K A U P U N K I
9
RAKENNUKSET - MATERIAALIT
Niemenrannan aukio toteutetaan kivettynä aukiona, jolloin kiveys toimii ympä-röiviä rakennuksia yhdistävänä viidentenä julkisivuna. Aukiota reunustavat ja Kehyskadun varrella sijaitsevat rakennukset luovat ensimmäisen mielikuvan alueesta Lielahdenkadulta saavuttaessa. Rakennusten yleisilme on yhtenäi-nen ja pääasiallisena materiaalina käytetään puhtaaksimuurattua tiiltä. Liike- ja työtilojen sekä muiden toiminnallisesti ulospäin aktiivisten yhteistilojen julkisivut käsitellään kaupunkimaisesti ja erotetaan muusta julkisivusta materiaaleilla, pintakäsittelyllä tai muilla yksityiskohdilla.
Korttelit satamaan ja rantaan johtavien katujen ympärillä (Niemenrannan Puisto-kadun jatke aukiolta satamaan sekä xxxkatu) toteutetaan yleisilmeeltään vaalei-na, jotta kadunpäätteenä näkyvä järvinäkymä korostuu. Sama vaalea yleisilme jatkuu Niemenrannan Puistokadun päätteenä olevaa rantapuistoa ympäröivien kortteleiden osalta. Rakennusten julkisivut erotetaan toisistaan vaihtelevalla aukotuksella, sisäänvedoilla, parvekkeilla ja katto- sekä maantasokerroksen käsittelyllä tai värityksellä. Vierekkäiset rakennukset eivät saa olla keskenään täysin identtisiä käsittelyltään ja yksityiskohdiltaan. Keskeisten korttelialueiden sisäpihan puolella rakennusmassoja jäsennöidään vaihtelevilla tiili-/rappaus-/betoni- ja levypinnoilla luoden sisäpihoista mielenkiintoinen tilasarja. Toisistaan eroavat suurkorttelien sisäpihat auttavat myös orientoitumisessa alueella.
Pohjoiseen metsäalueeseen rajautuva korttelikokonaisuus muodostaa vahvan reunan xxxkadulle. Rakennuksia erotellaan toisistaan vaihtelevilla tehosteväreillä mutta kokonaisilme pysyy yksityiskohtia lukuunottamatta yhtenevänä.
Raamikadun eteläpäähän muodostuu omanlaisensa korttelikokonaisuus, jonka sijoittuminen kaukomaisemassa tulee erityisesti ottaa huomioon. Kortteleiden sisällä rakennuksia erotellaan toisistaan vaihtelevilla tehosteväreillä sekä puisilla yksityiskohdilla. Puuta voidaan käyttää julkisivuissa tai pienemmissä yksityiskoh-dissa. Sijainti suhteessa julkisiin ulkoilureitteihin, metsäalueeseen sekä päiväko-tiin tulee huomioida rakennusten muotoilussa ja yksityiskohdissa.
RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET T A M P E R E E N K A U P U N K I
10
PIHA-ALUEET JA YHTEISTILAT
kansipiha
viherpiha
pihapiirien ja piharakennusten tilasarja
katutilaa rajaava etupihavyöhyke
RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET T A M P E R E E N K A U P U N K I
11
KATUTILAN ELÄVÖITTÄMINEN
katutilan elävöittäminen toiminnoilla(kivijalkaliiketilat, työhuoneet, kerhotilat tms.)
katutilan elävöittäminen visuaalisesti(maantasokerroksen detaljit, sisäänkäynnit, katokset, sisäänvedot tms.)
RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET T A M P E R E E N K A U P U N K I
12
KATUTILAN ELÄVÖITTÄMINEN
Sosiaalisesti kestävän asukasrakenteen muodostamiseksi, alueelle tavoitellaan monimuotoista rakennus- ja asuntokantaa joka huomioi eri ryhmien tarpeet sekä elämäntavan ja työelämän muutostrendit. Kerrostaloihin voi toteuttaa myös asuntoja, joiden yhteydessä on katutilaan liittyviä työtiloja.
Keskeisimmille alueille sataman ja Niemenrannan puistokadun varteen kerrosta-lojen maantasokerrosten yhteyteen tulee toteuttaa katutilaa rajaava etupihavyö-hyke, josta voi olla myös suoria yhteyksiä maantasokerroksen asuntoihin. Alu-een keskeisimmillä kohdilla katutilaa elävöitetään lisäksi erilaisilla toiminnallisilla elementeillä (kivijalkaliiketilat, työhuoneet, kerho- ja pesutilat tms.). Muilla alueilla rakennusten maantasokerroksen visuaaliseen ilmeeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Korostamalla rakennusten yksityiskohtia ja huomioimalla rakennusten merkittävimmät julkisivut ja maantasokerros luodaan virikkeitä sisältävää kävely-ympäristöä, joka johdattaa kulkijaa eteenpäin saaden välimatkat tuntumaan lyhyemmiltä.
Suurkortteleiden sisäpihojen läpi kulkevia kevyen liikenteen väyliä rajataan piharakennuksilla ja muilla pihaelementeillä niin, että väylillä liikkuessa kokee olevansa puolijulkisessa tilassa.
Osa kerrostalokortteleiden pysäköinnistä on sijoitettu kansipihojen alle. Py-säköintikannen ja sen reunojen ei tule erottua pihatilassa. Sisäänajot ja si-säänkäynnit tulee ottaa osaksi pihatilaa ja muuhun arkkitehtuuriin sovittaen ja integroiden. Rakenteiden yhteydessä tulee olla pehmentäviä istutuksia. Maan-päällinen pysäköinti voidaan sijoittaa katoksiin oleskelu- ja leikkialueita rajaten. Katoksissa käytetään samoja materiaaleja kuin asuinrakennuksissa. Pysäköinti-alueita voidaan rajata myös pensailla.
ERITYISTEEMAT T A M P E R E E N K A U P U N K I
13
VALAISTUS JA TAIDE
lämmin valaistus
katutilan valaistus / LED
ranta-alueiden ja kulkuväylien valaistus
taide / taidevalaistus
ERITYISTEEMAT T A M P E R E E N K A U P U N K I
14
VALAISTUS JA TAIDE
Yleisvalaistukseen suositellaan valkoista valoa tuottavaa energiatehokasta LED-valaistusta värilämpötilaltaan 4000K. Kohde- ja julkisivuvalaistuksessa, sekä taidevalaistuksessa voidaan käyttää myös hyvän värintoiston omaavia monime-tallivalaisimia sekä LED-valaisimia.
Satama, ranta-alueet ja julkiset kulkuväylät valaistaan tunnelma- ja erikoisva-laisimilla. Pylväskorkeudet valitaan katujen ja kulkuväylien valaistusluokkien mukaan.
Niemenrannan aukio sekä Niemenrannan puistokadun päätteenä oleva toriaukio muodostavat alueen merkittävän julkisten ulkotilojen parin, jota korostetaan julki-sella taiteella tai erikois- ja kohdevalaisimilla. Eteläisen metsäalueen itäpuolista avokallioaluetta ja siellä sijaitsevia kulkureittejä voidaan korostaa taidevalaistuk-sella tai muilla maisemasuunnittelun keinoin ympäröivistä alueista. Mahdollinen valaistus ei saa aiheuttaa häiriöitä kalliota reunustaville asuinrakennuksille.
PROSESSI T A M P E R E E N K A U P U N K I
PÄÄTÖS LAATIMISTARPEESTA TARJOUSPYYNTÖÄ VARTEN
PROSESSI RAKENTAMISTAPA-OHJEEN LAATIMISEKSI MAINI-TAAN OASISSA
RAKENNUSTAPAOHJEEN LAATI-MISEN VAIHEET
RAKENTAMISTAPAOHJEET, ALUSTAVAT
RAKENTAMISTAPAOHJE- LUONNOS
RAKENTAMISTAPAOHJE- EHDOTUS
RAKENTAMISTAPAOHJEEN HYVÄKSYMINEN
HYVÄKSYMISMERKINNÄN PÄIVITTÄMINEN RAKENTAMISTA-PAOHJEESEEN
ASEMAKAAVAN KÄSITTELYVAIHEET
vireillepano
osallistumis- ja arviointisuunnitelma
(kuulutus)
LUONNOSVAIHTO-EHDOT
(kuulutus)
LUONNOS
YLA
EHDOTUS NÄHTÄVILLÄ (kuulutus)
vähäiset 14 vrk merkittävät 30 vrk
neuvotteluesitys
osallistuminen, mielipiteet
lausunnot
oleellisia muutoksia
muistutukset
valitus
ei oleellisia muutoksiaYLA
KH
KV
valitusaika
VOIMAANTULO (kuulutus)
ELY-keskus
hallinto-oikeus
ELY-keskus
vähäiset merkittävät
Kaavamuutos tuli vireille 1.12.2016.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 1. - 22.12.2016