RAKENTAMISTAPAOHJEasemakaava nro 8496

Niemenrantakoskee kortteleita no. 7921–7928

YLA: --.--.----LUONNOS

Ramboll Finland Oy 8.5.2017

PERUSTIEDOT T A M P E R E E N K A U P U N K I

2

Tekijät ja tilaajat, karttaoikeudet, tekijänoikeusmerkinnät

Tilaaja:Tampereen kaupunki

Tekijät:Ramboll Finland OyArkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy

Asemakaavoituksen vastuuhenkilö:Projektiarkkitehti Riikka RahkonenRakennusvalvonnan yhteyshenkilöt:Lupa-arkkitehti Titta Tamminen ja kaupunkikuva-arkkitehti Jalo Virkki

Karttaoikeudet: Tampereen kaupunki

Tekijänoikeudet:Ramboll Finland OyArkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy

Rakentamistapaohjeen tarkoitus ja oikeusvaikutteisuus

Rakentamistapaohjeen tarkoitus on tarpeellisiksi arvioiduissa kohteissa

antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia. Ohjeiden tulee tukea ja täsmentää asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä ja antaa niille lisäarvoa. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakenta-minen nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan.

Rakentamistapaohjeen käyttö

Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan päätöksenteon ja kaavojen vaikutustenarviointien työkaluna sekä toteuttamistapojen ohjeena suunnittelijoille ja rakentajille. Rakentamistapaohjetta tulkitsee rakennusvalvonta. Ohjeita asemakaavamerkinnöistä, määräyksistä ja niiden tulkinnasta on esitetty oppaassa: YM; asemakaavamerkinnät ja määräykset; 2003.

Suunnittelun ominaispiirteet

Niemenrannan 3. alue rajautuu Lielahdenkadun ja Näsijärven väliselle alueelle, Kehyskadun ja Raamikadun itäpuolelle. Alueen erityispiirteitä ovat Näsijärven läheisyys, järvinäkymät, metsäinen kukkula alueen keskellä ja monien mahdol-lisuuksien yhteiskäyttöiset ranta-alueet. Tavoitteena on muodostaa joukkoliiken-teeseen tukeutuva, luontevasti rakennettuun- ja luonnonympäristöön liittyvä sekä luonnon- ja kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittava ratkaisu.

Niemenrannan aukion kulmat rakennetaan kiinni ja niitä korostetaan rakennuksi-en korkeusvaihtelulla ja rakentamistavalla. Aukio on Niemenrannan kaupallinen ja keskus ja joukkoliikenteen solmukohta. Niemenrannan puistokadun katujul-kisivut muodostuvat vaihtelevan korkuisista massoista, kerrosluku vaihtelee viidestä kahdeksaan. Puistokadun itäisen rantapuiston rajapintaan muodoste-taan pieni näköala-aukio, josta avautuu Näsijärvimaisema. Pienvenesataman läheisyyteen, rantapuiston koillisnurkalle muodostetaan pieni ranta-aukio, jonka palvelut ja lähivenesatama aktivoivat tilasarjan päätteenä olevaa rantaaluetta. Aukion ympäristön tiilijulkisivut muuttuvat vaaleaksi ”satamakaupungiksi” rantaa lähestyttäessä. Puistokukkulaan, sahanpuistoon rajautuvat neljästä seitsemään kerroksiset rakennukset toteutetaan osittain puujulkisivuilla. Sahanmäen maan-puhdistustöiden yhteydessä paljastuneet kallioalueet ja niiden rajapinta rannan korttelialueiden kanssa muodostavat omaleimaisen ympäristön puistoalueen reunalle. Sahanpuiston luoteisreunaan on sijoitettu kaksikerroksinen päiväkotira-kennus. Matalat pienkerrostalot toimivat mittakaavallisesti välittävänä elementti-nä korttelialueiden ja puiston välillä.

Paikannuskartta - suunnittelualueen sijainti Tampereella

PERUSTIEDOT T A M P E R E E N K A U P U N K I

3

RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET T A M P E R E E N K A U P U N K I

4

Pispala / haulitorni

Näsijärvi / R

antatie

Näsinneula / kaupungin silhuetti

Lapinniemen kylpylä

Siilinkari

Näsijärvi / Aitolahden pohjukka

Tupakkirulla / Reuharinsaari

Näsijärvi / satamanäkymä

Näsijä

rvi / s

ataman

äkym

ä

KAUPUNKIKUVA JA KORTTELIALUEET

tärkeät näkymät

kaupunkikuvallisesti tärkeät julkisivut

tontin rajan häivytys

tontin rajaus istutuksilla, tasoerolla, tai matalalla muurillatontin raja muurilla, aidalla - selkeästi havaittavissa

RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET T A M P E R E E N K A U P U N K I

5

KAUPUNKIKUVA JA KORTTELIALUEET

Katualueilta avautuu tärkeitä näkymiä ympäröiviin kaupunginosiin ja Tampereen maamerkkeihin. Nämä tärkeät näkymät tulee huomioida kaikessa rakentamises-sa sekä istutusten ja piharakennusten sijoittelussa.

Katupäätteinä toimivia tärkeitä näkymiä ja rakennuksia korostetaan julkisivujen erikoiskäsittelyillä tai muusta rakennuksesta poikkeavilla yksityiskohdilla, kerros-korkeuksilla, aukotuksilla tai porttiaiheilla.

Kerrostalorakentaminen on pääosin 5-7 -kerroksista. Korttelirakennetta mo-nipuolistetaan rakennusmassojen porrastuksilla sekä eteläisen metsäalueen läheisyydessä 2-kerroksisilla kerrospientaloilla, jotka voivat osin muodostaa kerrostalojen kanssa myös yhteisiä korttelipihoja.

Alueen keskellä sijaitsevat kerrostalokorttelit rajataan selkeästi erilaisin muuri-, portti- ja istutusratkaisuin. Kerrostalokorttelit muodostavat suurkortteleita avarine yhteispihoineen. Viher- ja metsäalueisiin rajautuvat korttelit rajataan istutuksilla, tasoerolla, tai matalalla muurilla kuitenkin niin, että kulku on mahdollista. Pohjoi-sen metsäalueen ja pysäköintialueen raja häivytetään niin, ettei metsän reu-nalle tuoda esimerkiksi sinne kuulumattomia pensasistutuksia tai muita vieraita elementtejä.

RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET T A M P E R E E N K A U P U N K I

6

RAKENNUKSET - PARVEKKEET JA KATTOMUODOT

parvekelasitus

kattopinnan jäsentely, porrastus taikattopinta osana julkisivua

ranskalaisia parvekkeita / sisäänvedetyt parvekkeet

RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET T A M P E R E E N K A U P U N K I

7

RAKENNUKSET - PARVEKKEET JA KATTOMUODOT

Rakennusten tulee pääsääntöisesti porrastumalla madaltua rantaa kohti. Pää-sääntöisesti kattopintaa ja -kerrosta tulee jäsentää, jolloin ylimmän kerroksen massiivisuutta pienennetään. Porrastamalla rakennuksia taataan esteetön järvinäkymä mahdollisimman monesta asunnosta sekä pienennetään korttelialu-eiden muurivaikutelmaa kaukonäkymissä. Rakennusten yleisilmettä voidaan ke-ventää myös kääntämällä katon katemateriaali osaksi kattokerroksen julkisivua.

Niemenrannan aukion ja Niemenrannan puistokadun varsien rakennuksissa käytetään sisäänvedettyjä parvekkeita, ranskalaisia parvekkeita sekä rakennus-ten nurkissa olevia parvekkeita. Näin puistokadun yleisilme rauhoittuu ja katutila korostuu kaupunkimaisena.

Parvekkeiden suunnittelu on merkittävässä osassa luotaessa rantakorttelien ilmettä. Sataman ympäristössä ja etenkin järven suuntaan avautuvissa parvek-keissa tulee olla parvekelasitus tuulisuuden vuoksi. Etenkin sisäpihojen puolella suositaan parvekkeiden vapaata sijoittelua.

RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET T A M P E R E E N K A U P U N K I

8

RAKENNUKSET - MATERIAALIT

rakennusmassoissa toisistaan vaihtele-va tehosteväri / puiset yksityiskohdat

sisäpihoilla persoonallinen ilme julkisivu-ja jäsentelemällä

punertava tiili

vaaleat julkisivut

yhtenäiset valkoiset rakennukset vaihte-levin tehostevärein

RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET T A M P E R E E N K A U P U N K I

9

RAKENNUKSET - MATERIAALIT

Niemenrannan aukio toteutetaan kivettynä aukiona, jolloin kiveys toimii ympä-röiviä rakennuksia yhdistävänä viidentenä julkisivuna. Aukiota reunustavat ja Kehyskadun varrella sijaitsevat rakennukset luovat ensimmäisen mielikuvan alueesta Lielahdenkadulta saavuttaessa. Rakennusten yleisilme on yhtenäi-nen ja pääasiallisena materiaalina käytetään puhtaaksimuurattua tiiltä. Liike- ja työtilojen sekä muiden toiminnallisesti ulospäin aktiivisten yhteistilojen julkisivut käsitellään kaupunkimaisesti ja erotetaan muusta julkisivusta materiaaleilla, pintakäsittelyllä tai muilla yksityiskohdilla.

Korttelit satamaan ja rantaan johtavien katujen ympärillä (Niemenrannan Puisto-kadun jatke aukiolta satamaan sekä xxxkatu) toteutetaan yleisilmeeltään vaalei-na, jotta kadunpäätteenä näkyvä järvinäkymä korostuu. Sama vaalea yleisilme jatkuu Niemenrannan Puistokadun päätteenä olevaa rantapuistoa ympäröivien kortteleiden osalta. Rakennusten julkisivut erotetaan toisistaan vaihtelevalla aukotuksella, sisäänvedoilla, parvekkeilla ja katto- sekä maantasokerroksen käsittelyllä tai värityksellä. Vierekkäiset rakennukset eivät saa olla keskenään täysin identtisiä käsittelyltään ja yksityiskohdiltaan. Keskeisten korttelialueiden sisäpihan puolella rakennusmassoja jäsennöidään vaihtelevilla tiili-/rappaus-/betoni- ja levypinnoilla luoden sisäpihoista mielenkiintoinen tilasarja. Toisistaan eroavat suurkorttelien sisäpihat auttavat myös orientoitumisessa alueella.

Pohjoiseen metsäalueeseen rajautuva korttelikokonaisuus muodostaa vahvan reunan xxxkadulle. Rakennuksia erotellaan toisistaan vaihtelevilla tehosteväreillä mutta kokonaisilme pysyy yksityiskohtia lukuunottamatta yhtenevänä.

Raamikadun eteläpäähän muodostuu omanlaisensa korttelikokonaisuus, jonka sijoittuminen kaukomaisemassa tulee erityisesti ottaa huomioon. Kortteleiden sisällä rakennuksia erotellaan toisistaan vaihtelevilla tehosteväreillä sekä puisilla yksityiskohdilla. Puuta voidaan käyttää julkisivuissa tai pienemmissä yksityiskoh-dissa. Sijainti suhteessa julkisiin ulkoilureitteihin, metsäalueeseen sekä päiväko-tiin tulee huomioida rakennusten muotoilussa ja yksityiskohdissa.

RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET T A M P E R E E N K A U P U N K I

10

PIHA-ALUEET JA YHTEISTILAT

kansipiha

viherpiha

pihapiirien ja piharakennusten tilasarja

katutilaa rajaava etupihavyöhyke

RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET T A M P E R E E N K A U P U N K I

11

KATUTILAN ELÄVÖITTÄMINEN

katutilan elävöittäminen toiminnoilla(kivijalkaliiketilat, työhuoneet, kerhotilat tms.)

katutilan elävöittäminen visuaalisesti(maantasokerroksen detaljit, sisäänkäynnit, katokset, sisäänvedot tms.)

RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET T A M P E R E E N K A U P U N K I

12

KATUTILAN ELÄVÖITTÄMINEN

Sosiaalisesti kestävän asukasrakenteen muodostamiseksi, alueelle tavoitellaan monimuotoista rakennus- ja asuntokantaa joka huomioi eri ryhmien tarpeet sekä elämäntavan ja työelämän muutostrendit. Kerrostaloihin voi toteuttaa myös asuntoja, joiden yhteydessä on katutilaan liittyviä työtiloja.

Keskeisimmille alueille sataman ja Niemenrannan puistokadun varteen kerrosta-lojen maantasokerrosten yhteyteen tulee toteuttaa katutilaa rajaava etupihavyö-hyke, josta voi olla myös suoria yhteyksiä maantasokerroksen asuntoihin. Alu-een keskeisimmillä kohdilla katutilaa elävöitetään lisäksi erilaisilla toiminnallisilla elementeillä (kivijalkaliiketilat, työhuoneet, kerho- ja pesutilat tms.). Muilla alueilla rakennusten maantasokerroksen visuaaliseen ilmeeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Korostamalla rakennusten yksityiskohtia ja huomioimalla rakennusten merkittävimmät julkisivut ja maantasokerros luodaan virikkeitä sisältävää kävely-ympäristöä, joka johdattaa kulkijaa eteenpäin saaden välimatkat tuntumaan lyhyemmiltä.

Suurkortteleiden sisäpihojen läpi kulkevia kevyen liikenteen väyliä rajataan piharakennuksilla ja muilla pihaelementeillä niin, että väylillä liikkuessa kokee olevansa puolijulkisessa tilassa.

Osa kerrostalokortteleiden pysäköinnistä on sijoitettu kansipihojen alle. Py-säköintikannen ja sen reunojen ei tule erottua pihatilassa. Sisäänajot ja si-säänkäynnit tulee ottaa osaksi pihatilaa ja muuhun arkkitehtuuriin sovittaen ja integroiden. Rakenteiden yhteydessä tulee olla pehmentäviä istutuksia. Maan-päällinen pysäköinti voidaan sijoittaa katoksiin oleskelu- ja leikkialueita rajaten. Katoksissa käytetään samoja materiaaleja kuin asuinrakennuksissa. Pysäköinti-alueita voidaan rajata myös pensailla.

ERITYISTEEMAT T A M P E R E E N K A U P U N K I

13

VALAISTUS JA TAIDE

lämmin valaistus

katutilan valaistus / LED

ranta-alueiden ja kulkuväylien valaistus

taide / taidevalaistus

ERITYISTEEMAT T A M P E R E E N K A U P U N K I

14

VALAISTUS JA TAIDE

Yleisvalaistukseen suositellaan valkoista valoa tuottavaa energiatehokasta LED-valaistusta värilämpötilaltaan 4000K. Kohde- ja julkisivuvalaistuksessa, sekä taidevalaistuksessa voidaan käyttää myös hyvän värintoiston omaavia monime-tallivalaisimia sekä LED-valaisimia.

Satama, ranta-alueet ja julkiset kulkuväylät valaistaan tunnelma- ja erikoisva-laisimilla. Pylväskorkeudet valitaan katujen ja kulkuväylien valaistusluokkien mukaan.

Niemenrannan aukio sekä Niemenrannan puistokadun päätteenä oleva toriaukio muodostavat alueen merkittävän julkisten ulkotilojen parin, jota korostetaan julki-sella taiteella tai erikois- ja kohdevalaisimilla. Eteläisen metsäalueen itäpuolista avokallioaluetta ja siellä sijaitsevia kulkureittejä voidaan korostaa taidevalaistuk-sella tai muilla maisemasuunnittelun keinoin ympäröivistä alueista. Mahdollinen valaistus ei saa aiheuttaa häiriöitä kalliota reunustaville asuinrakennuksille.

PROSESSI T A M P E R E E N K A U P U N K I

PÄÄTÖS LAATIMISTARPEESTA TARJOUSPYYNTÖÄ VARTEN

PROSESSI RAKENTAMISTAPA-OHJEEN LAATIMISEKSI MAINI-TAAN OASISSA

RAKENNUSTAPAOHJEEN LAATI-MISEN VAIHEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET, ALUSTAVAT

RAKENTAMISTAPAOHJE- LUONNOS

RAKENTAMISTAPAOHJE- EHDOTUS

RAKENTAMISTAPAOHJEEN HYVÄKSYMINEN

HYVÄKSYMISMERKINNÄN PÄIVITTÄMINEN RAKENTAMISTA-PAOHJEESEEN

ASEMAKAAVAN KÄSITTELYVAIHEET

vireillepano

osallistumis- ja arviointisuunnitelma

(kuulutus)

LUONNOSVAIHTO-EHDOT

(kuulutus)

LUONNOS

YLA

EHDOTUS NÄHTÄVILLÄ (kuulutus)

vähäiset 14 vrk merkittävät 30 vrk

neuvotteluesitys

osallistuminen, mielipiteet

lausunnot

oleellisia muutoksia

muistutukset

valitus

ei oleellisia muutoksiaYLA

KH

KV

valitusaika

VOIMAANTULO (kuulutus)

ELY-keskus

hallinto-oikeus

ELY-keskus

vähäiset merkittävät

Kaavamuutos tuli vireille 1.12.2016.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 1. - 22.12.2016