SITRA KUNTAPÄÄTTÄJIEN EKOPROFILOINTI13.4.2011Kuntapäättäjien tarvekartoitusPalmu Inc.
JOHDANTO
Projektin tavoitteet ja toteutus
TAVOITE• Projektin tavoitteena oli tehdä tarvekartoitus kunnan päättäjien keskuudessa.
Tarpeiden, tavoitteiden ja haasteiden kvalitatiivisen selvitystyön tavoitteena oli rakentaa pohjaa ekotehokkaiden lähienergiaratkaisujen, biotalouden hybridien sekä vihreän paikallistalouden suunnittelutyön edistämiseen.
• Päättäjien haastatteluiden pohjalta rakennettiin yksinkertaistettu kuntapäättäjäprofilointi, jonka pohjalta kommunikointitapojen suunnittelulle on todellista tartuntapintaa.
• Erityispainoalueena oli miten parhaiten edistää ekotehokkaita lähienergiaratkaisuja, biotaloushybridejä ja vihreän paikallistalouden mahdollistavaa maankäytön suunnittelua kunnissa
TOTEUTUS• Palmu Inc Finland toteutti tarvekartoituksen kulttuuritutkija/ psykologi/ etnografi
tiimillä. Ihmisen valintamotiivien, emotionaalisten ja kulttuuristen vaikuttimien ymmärtämiseen pyrkivä lähestymistapa mahdollisti käyttäytymisen taustalla olevien tekijöiden huomioimisen laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissaan kuntaprofiileja muodostettaessa. Etnografinen ote haastatteluissa mahdollisti myös yllättävien teemojen ja tekijöiden esille nousun.
• Kenttätyö toteutettiin 12 kunnan päättäjän kvalitatiivisella haastattelulla viidessä Suomen kunnassa helmi-maaliskuussa 2011.
• Kunnat ja haastateltavat on esitetty seuraavalla sivulla.
Kunnat
KUNTA VALINTAPERUSTE
UUSIKAUPUNKI
Varsinais-Suomessa, jossa eniten peltoa pinta-alan mukaan, hiilineutraalius (HINKU)
OULU Etäpalvelut, rakentaminen, iso talousalue, Stora Enso, Tuulivoima
SALO Ekoprojektien vastustusta, mediassa esillä, kunta syyttää yksityisiä yrityksiä, kuntaliitos
LOHJA Länsi-Uusimaa, kuntaliitos, Rosknroll
VIHTI Ideapark-suunnitelmat
ORI-MATTILA Ekologinen rakentaminen (Hennan alue)
Avainsanalistaus - SITRA
Ekotehokkuus, ekologisuus, ympäristömyönteisyys, energiansäästö, energiatehokkuus, uusiutuva energia, pientuulivoima, aurinkoenergia, bio-CHP (yhdistetty biopohjainen sähkön- ja lämmöntuotanto), hajautettu energiantuotanto, lähilämpöverkko, yhdistetty ruoan ja uusiutuvan energian tuotanto, vihreät hankinnat, luomuruoka, lähiruoka, lähityö (=etätyö), lähiasiointi, cleantech-yritykset, vihreä talous, biotalous, vihreät työpaikat, ilmastonmuutos, ilmaston lämpeneminen, hiilineutraalius, hiilivapaus, öljyvapaus, luonnonvarojen säästö, materiaalitehokkuus, kestävä kulutus ja tuotanto, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, energia- ja materiaalitehokas kaavoitus, lähipalvelut, lähikauppa, palvelujen saavutettavuus, julkinen liikenne, pyöräily, kävely, kohtuus, kestävä hyvinvointi, lähihyvinvointi, vastuullisuus, kestävä kehitys, ympäristö-, ilmasto- tai kestävän kehityksen strategia, ympäristöimago, ekologinen maankäyttö, maankäytön ja rakentamisen kilpailutukset, kaavoitus, yleiskaava, asemakaava, rakennuskaava, rakennusten suunnittelu, haja-asutus, ekokylät, ekoyhteisöt, passiivitalot, puurakentaminen, energiansäästöremontit, energiasaneeraukset, ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa, ekomatkailu, lähimatkailu, mökkimatkailu, Reilun Kaupan-kaupunkimerkit, jätteet, valitukset, jätekuningas, kuntayhtiöt, yksityiset yritykset, mummot ja jäteastiat, huonot välit, ELY-keskus, jäteautot, liikkumista vähentävät palveluratkaisut, etäpalvelut, virtuaalipalvelut (esim. virtuaalikotihoito), monikanavainen asiointi, sähköinen asiointi, sähköiset palvelut, velkaantuminen, ikääntyminen, muuttovoitto- ja tappio, ekomielikuvat, asenteet, tiedontarpeet, vastustajat, kannattajat.
KUNTIEN EKOPROJEKTIEN JALKAUTUS
Asenteet Osallistaminen
ToteutusSeuranta+vies
tintäStarttaus
Päähenkilöt: HINKU:n kehittäjät (yritykset + SYKE), Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski, konsultti Reijo Laine, Uudenkaupungin yritykset Taustavaikuttajat: Tutkimuslaitokset, Uudenkaupungin koulut ja kuntalaisetTapahtumapaikka: UusikaupunkiAjankohta: 2008->
”Tarvittiin uusia työpaikkoja ja asukkaita – jotain
houkuttelevaa. Ajattelin, että tää vois olla hyvä juttu. ”Ei siinä hirveästi tietoa ollut.
Pakko oli vaan mennä eteenpäin ja luottaa, että asiat
selvenee matkan varrella. Kantapään kautta opittiin.”
StarttiKari Koski kommentoi: ”Se on yks vitsi, miten HINKU:un lähdettiin mukaan.”Karin ensimmäinen ajatus on hankkeesta kuultuaan, että: Maksaako se jotakin? Kari ymmärtää, että HINKU saattaisi parantaa kaupungin imagoa, vetää osaajia ja lisätä verotuloja. Yritykset ovat Karin mukaan kaupungin kärki: ”Kaiken suhteen täytyy miettiä, tuleeko työpaikkoja”.
Osallistaminen, verkottuminenKari Koski kiertää puhumassa paikallisissa yrityksissä ja taivuttelee yksitellen yrittäjät puolelleen. Kari tuntee yrityskentän hyvin jo ennestään, sillä hän toimi 90-luvulla elinkeinotoimenjohtajana.
Lähtökohta:10 yrityksen innovaatiopajasta syntyi ajatus hiilineutraaleista kunnista. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) pyydettiin mukaan.HINKU-kunnat valittiin sattumanvaraisesti yritysjohtajien kontaktien kautta. Uuttakaupunkia pyydettiin mukaan, koska yksi projektin alullepanijoista oli pelannut siellä koripalloa.
Konsultti apuunKarin kumppaniksi konsultti Reijo Laine, joka kehittää mittaamis-järjestelmät, laskentakaavat ja tuo mukaan konkretiaa myös hiilijalanjälki-käsitteellä. Reijo hankkeen ”koordinoiva voima”.
Yritykset mukaanPaikalliset yritykset rupeavat kehittämään ja kääntämään tuotantoa ”HINKUn hengessä” esimerkiksi kierrätettävään suuntaan. Kestää kuitenkin vuoden, ennen kuin yritykset ymmärtävät kunnolla, että tämä on aidosti ”kannattavuus- ja imagokysymys”. Yrittäjä ei joudu itse hanke-asioissa asioimaan järjestöjen kanssa (Sitra, Tekes) – kunta auttaa tekemään hakemukset.
Osallistaminen, lehdistö Paikallislehdistö innostuu ja he lähtevät suitsuttamaan HINKUa. Parin viikon välein juttua HINKU:sta sekä oma liite. Menestystarinoita ja konkreettista tarttumapintaa. Ei syyllistämistä.
Sana leviääYritykset verkottuvat keskenään ja levittävät sanaa. Uudet yritykset ottavat Kariin yhteyttä ja verkottuvat hänen kauttaan yritysmaailmaan. ”Kaikki teki aiemmin yksinään. Nyt tehdään yhteistyötä ja yhdessä. Ja käytetään hyväksi tietoa, mikä muilla on.”
Osallistaminen, kuntalaisetKuntalaisten ideoita kerätään nettikyselyllä ja vastauksia saadaankin 1900 kpl. Koulut ja päiväkodit innostetaan mukaan.
Kulisseissa kuohuuKaupungin organisaation sisällä HINKU ei ole lyönyt itseään taisteluitta läpi. Kaikki Uudenkaupungin poliitikot eivät ole innoissaan HINKU:sta. Osa naureskelee idealle ja yrittää laittaa kapuloita rattaisiin. Vastustus jää kuitenkin selän takana purnaamiseksi, sillä tulokset puhuvat puolestaan: hankkeen edut ja hyödyt Uudenkaupungin elinkeinoelämälle ovat kiistattomat ja todennettavissa.
Startti ja taustaNEAPO perustetaan v. 2007. Kari Koski ottaa yhteyttä konsultti Olli Vuolaan ja pyytää hänet Uuteenkaupunkiin ”auttamaan innovaatioita lentoon”.
Olli perustaakin NEAPO:n: ideana teräskennon kaupallistaminen eli rakentamisen teollistaminen.
OsallistaminenV.2008 kaupunginjohtaja Kari Koski ottaa yhteyttä, ja kertoo HINKU-hankkeesta. Järjestetään palaveri.
”HINKU on tuonut meille lisäarvoa.”Energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys arvoja jo NEAPO:a perustettaessa. HINKU:n kautta on tullut kuitenkin mitattavuutta ja vertailtavuutta sekä käsitteitä kuten hiilijalanjälki. ”Saadaan tueksi luotettavat laskelmat, joilla me pystytään todentamaan ihmisille nämä asiat. Ja asiantuntija-tukea ja ideoita.”
NEAPO:n kulma ekologisuuteenEnergiatehokkuus ja kustannustehokkuus. Kestävät ja laadukkaat ratkaisut. Hiilijalanjälki.
Karin rooli”Kari on luonut Uuteenkaupunkiin rennon mutta innostuneen ilmapiirin.” Yritysten on helppo verkottua keskenään, kun kaikki ovat samassa hankkeessa mukana. Kaupungin organisaatio on avoin: välitöntä vuorovaikutusta (vierailuja puolin ja toisin) sekä helppoa asiointia ja tukea.
Kunnan n
äkö
kulm
aYri
tys
case
Jalkautustarinat | Onnistunut, Uusikaupunki HINKU
Asenteet Osallistaminen
ToteutusSeuranta+vies
tintäStarttaus
Päähenkilöt: Pekka Seppälä (rakentamisen laatupäällikkö), Oulun rakennusvalvonta, pientalorakentajatTaustavaikuttajat: Oulun kaupunki, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun Yliopisto, Sitra, Tekes, YMTapahtumapaikka: Oulu, Oulun kehyskunnatAjankohta: 2004 ->Tarina perustuu Pekka Seppälän haastatteluun
Lähtökohta 2000-luvun alussa Pekka Seppälä menee töihin rakennusvalvontaan ja rupeaa kehittämään laadunohjausjärjestelmää pientalorakentamiseen. On samalla tutkijana ja opettajana Oulun ammattikorkeakoulussa, jossa vetää laadunohjaus-kurssia. Huomaa, että tutkimukset eivät jalkaudu. ”Yliopisto jos tekee tällaista työtä, niin sitä ei kuunnella.” Pekka tajuaa: ”Rakennusvalvonnassa on mahdollisuus jalkauttaa ne!”
”Hoksautus-työ”Rakennusvalvonta lähtee tekemään hoksautustyötä: Ei määräysten vähimmäistason valvontaa, vaan ihmiset rakentamaan yli määräysten! ”Kansantajuisesti ja houkuttelevasti kerrotaan, että ekologinen rakentaminen on järkevää, kustannustehokasta, kestävää ja ympäristöystävällistä.”
Luotettava ja riippumaton toimijaRakentaminen ja sen valinnat on perinteisesti puettu vaikeisiin muotoihin; Ihmiset menevät sekaisin monista termeistä ja toimijoista. Kaupallinen puoli ajaa omaa asiaansa. Rakennusvalvonta on riippumaton ja luotettava taho, joka ei myy mitään. Rakennusvalvonta myöntää myös luvat jokaiseen työmaahan ja sillä on näin ollen valtuudet asettaa ehtoja.
KäytännössäLuodaan pientalorakentamisen laadunohjausjärjestelmä: Kirjeet tontin saajille ja ohjaus internetportaaliin (”Me otetaan kiinni se joukko heti kun ostavat tontin!”). Työskentelyilloissa (korttelikokouksissa) ammattilaiset, suunnittelijat ja rakentajaperheet tekevät yhdessä valintoja. Gryndereiden kanssa on ”suunnittelualoituskokous”, jossa eri tahot yhdessä pohtivat energiatehokkuutta.
NettiportaaliInteraktiivinen nettiportaali: www.pientalolaatu.fi (ympäristöopas, energiakortit, energiatodistuspohja). Rakentamisen taso määritellään tähdissä: Rakentajat voivat testata, miten hyvin eli energiatehokkaasti haluavat rakentaa (itsensä ja naapurin kanssa kilvoittelu). Netissä myös julkaisut, työkalupaketti ja tiedotus.
Kaupunki, tutkimuslaitokset ja rakennusvalvonta yhdessäVTT, Yliopisto, ammattikorkeakoulu ja rakennusvalvonta tekevät yhteistyötä. ”Kaupungin johto on saatava mukaan, kun lähdetään rakentamaan yli määräysten. Tarvitaan kaupungin strateginen linjaus – lupa ja käsky panostaa tähän.” Myös rakennuslautakunta on aktiivinen. Rahoitus Oulun kaupungilta ja yrityksiltä.
Oulu: energiatehokkaan rakentamisen pioneerikuntaTulokset ovat erittäin rohkaisevia: Oulussa rakennetaan energiatehokkaammin kuin missään muussa kunnassa. 97 % uusista pientaloista on matalaenergiataloja. ”Oulussa ollaan 4-5 vuotta muuta Suomea edellä. Tämä on hyvää harjoitusta, kun määräykset kiristyvät. Helpompi olla etunojassa.” Pekka kiertää puhumassa myös muissa kunnissa. Energialähettiläs.
” Ja nyt heillä on kestävä matalaenergia-talo, joka ei
homehdu, jolla on hyvä jälleenmyyntiarvo, ei suttaa ympäristöä ja se on halpa
asua.”
Mistä tietoa”Tyhjästä lähdettiin, mutta innostus oli suurta!” Taustalla Pekan omat kokemukset ja kyselyt, kirjallisuustutkimusta sekä pientä benchmarkkausta (LEED-sertifiointi-systeemi Amerikassa). Rakentamisen mallia myös Euroopasta, mutta suomalaisiin rakentamisen reunaehtoihin ja – kulttuuriiin soveltaen.
Jalkautustarinat | Onnistunut, Oulun rakentamisen laadunohjaus
Asenteet Osallistaminen
ToteutusSeuranta+vies
tintäStarttaus
Lähtökohta:Kunnalla on kovat kasvupaineet ja ovat hyvin talouspainotteinen kunta. Kertoo esimerkiksi suunnitteilla olevan ostoskeskusalueen: ”Ympäristöministeriön mielestä kauppakeskus on yhdyskuntarakentamista hajottava hanke, meidän mielestä se on 6000 työpaikkaa ja 15 000 uutta asukasta.
Ekologisuuden asema:Vihreys, ekologisuus on selvästi vihreän edustajan harteilla: on enemmän vastapoolissa”. Joskin kuvaa että ympäristöarvoihin on alettu kiinnittää huomiota.
Starttaus:Osuuskunta ( selvästi yksityiset ihmiset sen takana) startanneet projektin, jossa haluavat perustaa ekologisista arvoista kiinnostuneille ihmisille kylän kuntaan.
Kunnan osallistuminen:Kunta on tehnyt ekokylälle varauksen kaavoitukseen. ”Se on sellainen alue että kun sen ekokylän varaus loppuu, niin monet haluaisivat ostaa sen tontin”.
Toteutus:Kunta ei ole muuten osallistunut projektiin. Kunnanjohtaja kertoo, että hanke on nyt vastatuulessa ja päätöksenteossa on tullut mitta täyteen, kun ”eivät ole saaneet tontteja myytyä ja energiaratkaisut eivät ole konkretisoituneet. On huonosti organisoitu”. Alueen energialähteeksi on ollut suunnitteilla ekologinen lämpölaitos, mutta sen toteuttamiseen ei ole ollut rahaa, kun tulevia asukkaita ei ole saatu sitoutettua.
Seuranta ja viestintä:Kunnanjohtaja kommentoi lopputulemaa: ”On varmasti lähtökohtaisesti ihan ekologisista arvoista lähtenyt liikkeelle, sillä ei todellakaan ole kenellekään bisnestä. Organisointi ei ole vain yhdistynyt hyviin ideoihin. Pitää olla jämäkkä ja tarkkaa liiketoimintasuunnitelma. Tämä on yksilökeskeinen maailma, jokainen haluaa tehdä sellaisen talon kuin omassa haavemaailmassaan on kuvitellut eikä hän halua ottaa tiukkoja määräyksiä mistä materiaaleista se tulee tehdä. Varmasti on vilpittömiä arvoja, jotka eivät vain käytännön elämän kanssa sovi yhteen. Ei olla tehty tiukkoja kaavoituksia tai määräyksiä että asuntojen tulisi liittyä tähän lämpölaitokseen.”
Päähenkilöt: OsuukuntaTaustavaikuttajat: ei tule esille Tapahtumapaikka: ----Ajankohta: 2003 -> (nykytila: ehkä pysähtynyt)
Ehkä projektien läpiviennin pitää rakentua siihen että asiat muuttuu ympärillä ja pitää löytää uusia
ratkaisuja. Ensimmäiseksi kunnassa kysytään että mitä maksaa ja kuka maksaa ja tuoko
velvoitteita lisää kunnille. Siinä ollaan melkein hysteerisiä. Kunnille voi ainoastaan
lainsäädännöllä antaa uusia tehtäviä.
Jalkautustarinat | Ekokyläprojekti
XX:n jatkuvuus, se on murhe. Toivoisin kovasti , että se menisi eteenpäin. Mutta mitä, jos joku ei olekaan kiinnostunut siitä. Itse olen 10 vuotta sitä pyöritellyt. Tämä on mitättömän pieni organisaatio, pitäisi olla enemmän omaa väkeä kanssa, ulkopuolisvetoisessa projektissa asia lähtee lapasesta.
"Täällä xx:lla on voimassa Pohjois-Siperialainen
jätteenkuljetustapa - villi ja vapaa systeemi, jossa jokainen saa itse valita kuljetusfirmansa. Me lähdettiin ajamaan
keskitettyä mallia, jossa selvitään vähemmillä
kuljetuksilla. Kaksi kertaa ne on jo äänestäneet. Muut kunnat ovat lähteneet mukaan, mutta xxx:lla
haluavat suosia paikallisia yrittäjiä."
Keskeneräinen jalkautustarina
Puolittain onnistunut jalkautustarina
Jalkautustarinat | Muut
Konkretia, yrittäjyys
Mitattavuus
Osallistaminen, innostaminen
Kokonaisvaltainen strategia
Median ja imagon hyödyntäminen
Keskeneräisyyden sietäminen
-Taloudelliset taustadriverit (esim. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja konkreettisesti työllistävä vaikutus)
-Tulokset nähtävissä Euroina-Kaikkien saavutettavat ja ymmärrettävät toimintamallit: kansanomaisiksi pilkotut-Arvottaminen lähellä kuntalaista (esim. jokaisella on ollut lähipiirissään työtön)-Selkeät tavoitteet tai vain yksi tavoite: hiilineutraalisuus, jonka ohessa toteutetaan laajasti tätä tukevia projekteja.
-Tulosten todennettavuus eri tahoille: kuntalaisille, yrittäjille ja päättäjille.-Tuki mittareiden rakentamiseen: HINKU-hanke + mittausyritykset (kuten Oras Oy, BaseN)-Mittarit helppokäyttöisiä ja verkossa: kaikkien käytettävissä, sekä kokoavia että yksityiskohtaisia mittareita.
-Mittarit tai pisteytys konkretisoivat tavoitteen ja niiden avulla tavoitetason nosto mahdollista (esim. Oulun rakennustason luokittelu; 1-tähti on vähimmäismääräysten mukaisuus ja 5 maksimi, valitun tason keskiarvo 3-4 tähteä!)
-Noviisin, mutta kiinnostuneen yrityksen aktiivinen verkoittaminen kunnan muuhun (eko)yritysmaailmaan
-Työskentely yrittäjien kanssa tiivistä, jatkuvaa ja kokonaisvaltaista. Kynnys kaupunginjohtajan juttusille matala.
-Laajan kohderyhmän osallistaminen pitkäkatseisesti: asukasyhdistykset, yrittäjät ja koulut yms.
-Kuntalaisten osallistaminen: kuntalaiskyselyt ja vihreät aloitteet
-Ei erillisiä projekteja – jäävät helposti yksittäisiksi-Vihreys kaupungin strategisena linjauksena: toimii backuppina neuvotteluissa - ”kaupungin tahtotila”
-Ympäristöstrategian tulee läpileikata koko kaupungin strategian – muuten jää erilliseksi ja paperille
-Vihreä talous laajassa mittakaavassa: sitominen Suomen kilpailukykyyn -Kokonaisvaltaiset tavoitteet: Porvoon energiakaava esikuvana-Usko, että tietoisuutta lisäämällä ekologisuus nousee valintakriteeriksi, sen näkeminen trendikkäänä, ajanhengen muk.
-Paikallislehdistön valjastaminen: esimerkiksi UKIssa kirjoittaa HINKU-projektista viikoittain-Yritykset ymmärtävät imagoedun, erityisesti haasteellisen imagon yrittäjät (kuten jätehuolto)-Ekologisuus näkyy valintakriteerinä jo nuoremmassa väestössä ja ohjaa heidän työpaikka/opiskeluvalintoja (sähköauto…)
-Ekologisuuden hyödyntäminen kunnan yritysten rahoituspäätöksissä-WOM:n valjastaminen, teot puhuvat tehokkaimmin puolestaan: ”Yrityksen kertovat toisilleen että UKI on hyvä paikka”
-Matkanvarrella oppiminen, itse kokeilu-Tavoitteen paloittelu ja askelten otto yksi kerrallaan (vaikka kokonaisuus ei olisi täysin hahmottunut)
-Turha ruveta odottelemaan-asenne
€ ™★Ekoprojektien jalkautus| Kulmakivet
Resurssipula, sitoutuminen
Puutteet asiantuntemukses
sa
Kokonaisajattelun ja tulevaisuus-
näkökulman puute
Konkreettisten toimien puute
Yritysten suhde kuntaan
Muutosvastaisuus
- Järjestelmä raahaa perässä (mm. lainsäädäntö) . Viranomaisiin vaikuttaminen vaikeaa ja hidasta. (esim.UKI-TKU juna)
-Kompetenttien tekijöiden pula.-Yrittäjien aikajänne merkittävästi lyhyempi kuin järjestelmän tai esim. rahoittajien.-Eteneminen kaavoituksen kautta on hidasta, kestää vuosia (esim.Hennan alue)-Virkamiehet kiireisiä: ”meillä on paljon muutakin työtä” ja Luottamusmiehet laiskoja: ”olin järjestänyt heille mahdollisuuden osallistua kalliiseen seminaariin, kukaan ei lähtenyt.”-Varman tiedon puute, mm. passiivitaloja ei suositella kun niistä ei tiedetä riittävästi
-Moniulotteinen tieto: hiilijalanjäljenkin määrittäminen on vaikeaa ja sen voi tehdä monella tavalla
-Väärien linjojen oikaisut ja toimintakulttuurin muutokset vievät aikaa: esim. biojätteen poltto-Haasteita tiedon löytymisessä: säädösten noudattaminen ja niiden soveltaminen ei aivan yksinkertaista
-Edelläkävijyyden hinta: oppia saa vain oman toiminnan kautta.-Yliopistoja ei kuunnella: kaikki vihreä kehitys nähdään kunnassa ylimääräisenä työnä tai kuluna
- Irrallisen innovaatiotoiminnan tukeminen ei johda kokonaisvaltaiseen muutoksiin eikä varmuudella pitkäaikaisiin vaikutuksiin
-Tulevaisuusnäkökulman puute: ”Kuinka voisi ymmärtää tulevaisuuden mittakaavoja (esim. Vihdin Ideapark)
-Yritysten mittakaava- ja organisointikyvyn puutteet: projektit ulottuvat laajalle, mm. ekokylä+lämpölaitoksen suunnittelu
-CO2-laskelmat oat vain pisara meressä, niiden merkitys esim. yritykselle on äärettömän pieni.-Kunnan läpivientikyvyn puutteet: ”Kunnat ovat hyviä käynnistämään ja suunnittelemaan, mutta puolessa välissä saatetaan huomata ettei homma toimi ja kukaan ei tiedä miksi.” ”Kunnissa ollaan hyviä tekemään papereita mutta siihen se jääkin”
-Yliopistotutkimus on liian kaukana todellisuudesta ja esim. lainsäädännöstä (esim. aalto yliopiston maakäytön proffa)
-Kuntien ja yritysten yhteistyössä suuria eroja: ”eihän kaupunki voi vaikuttaa Stora Ensoon” vs. ”Kaupungilta saa apua jopa rahoitushakemusten täyttämisessä, kaavoituksella voi ohjailla yrityksiä yms.”
-Vertailua löytyy kuntien välillä – löytyykö yritysten välillä, jotka ovat keskiössä ekoprojektien jalkautuksessa?-Vaikeaa päästää irti vanhasta: ”Tärkeää on säilyttää pienen kaupungin tunnelma ja ihmisen mittakaava”
-Vaikeus hahmoitta projektin merkitystä: ekoprojektit=vihreä puolue: ”Vihreät ovat menneet liian pitkälle”-asenne, ajatusmallissa vain ”vihreät” edistävät ekoprojekteja
-Kuntaliitoksen sisäiset valtataistelut jyränneet vihreiden projektien edistämisen-Kuntalaisten valitukset (mm. tuulivoiman suhteen) – kuitenkin melko vähän.-Kateus (jota ei myönnetä, eikä voida näin ottaa hyvää esimerkkiä onnistumisista)
+pxNM¿Ekoprojektien jalkautus| Esteet
• Projektin erityistavoitteen (ekotehokkaiden lähienergiaratkaisuja, biotaloushybridejä ja vihreän paikallistalouden mahdollistavaa maankäytön suunnittelu kunnissa) käsittely jäi haastatteluissa marginaaliseksi:
• Lähiratkaisut:– …eivät taipuneet luonnostaan kenenkään haastateltavan suuhun. Kukaan ei
ottanut asiaa oma-aloitteisesti esille!– ...eivät auenneet: “Mitä se sitten tarkoittaisi..?”– ...jäävät vilpittömiksi arvoiksi, jotka eivät sovi käytännön elämän kanssa
yhteen.– … herättivät lisäksi ristiriitaisia tunteita.
”Tiivis, korkea kerrostalorakentami
nen rikkoo mielestäni ’ihmisen
mittakaavaa’.”
”Ei me voida vastustaa kahden auton talouksia.
Omakotitalon ja väljän asumisen vuoksihan
ne ihmiset tänne xx:lle muuttavat.”
(Miten lähiruoka näkyy kaavoituksessa?)
” …on tullut esiin, sellainen mahdollisuus voi olla, mut sit kun
rupee katselemaan ympärille, mitähän se lähiruoka on. Mitä täällä
oikeastaan on? Ellei sitä ruveta erikseen tekemään, ei sitä ole. On
maataloutta paljon ympärillä, ne vois erikoistua. Mutta ei ne näe,
todennäköisesti kun ei ole ollut kysyntää. On maatalouden
suuntautumisesta kiinni. Ei liity kaavoitukseen."
Päähavainnot haastatteluista | Lähiratkaisujen asema
KUNTAPÄÄTTÄJIEN EKOLOGISUUSULOTTUVUUKSIA
Asenteet Osallistaminen
ToteutusSeuranta+vies
tintäStarttaus
Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Projektien läpivienti
Asenteet Osallistaminen
ToteutusSeuranta+vies
tintä
Kestävä kehitys ja ekologisuus ymmärretään kapeasti luonnon ja erityisesti ehjien, ilmeeltään vehreiden maisemien säilyttämisenä.
Kestävä kehitys ja ekologisuus nähdään pysyvänä
toimintamallina, jossa kyseiset arvot ovat mukana kaikessa
päätöksenteossa
Vihreys on vain teknisluontoisia standardeja ja hyviä käytäntöjä joiden mukaan tulisi toimia
Kestävän kehityksen linjaukset ovat satsausta tulevaan
Kestävä kehitys ei ole kehitysagendalla. Parhaimmillaankin se on vain sävy, useimmiten kuitenkin rajoite ja lisäkustannus, joka tulee huomioida kun joudutaan muuttamaan nykyistä mallia
Kestävä kehitys on kunnan ykkösagenda lukuisilla toiminta-
alueilla
PakollistaVapaaehtoista
Starttaus
Vihreys on aina extraa, valinta joka on tehty, ja joka tuo ylimääräistä jo toimivaan asiaan. Se ei tuo mitään muuta kuin hyvän mielen.
Vihreyden arvo tuo valintoihin myös
konkreettista lisäarvoa (esim. imago,
kulusäästöt…)
Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Asenteet
Asenteet Osallistaminen
ToteutusSeuranta+vies
tintä
Yksi lainsäädännön tuomista haasteista
Vaihtoehto kunnan elinvoimaisuuden
ylläpitoon
Peesailija, odotellaan muiden näyttöjä
Etulinjassa, tuulen halkoja
Reaktiivisuus, muiden toimintaan reagoiminen
Proaktiivisuus, oma-aloitteisuus
Suuryritysten rooli on olla edelläkävijä ympäristöasioissa
Kunnan rooli on olla edelläkävijä ympäristöasioiss
a
Jokaiseen innovaatioon ei kannata lähteä mukaan ennen kuin ne on todistettu toimiviksi: ajantuhlausta, ei resursseja.
Pilottihankkeisiin vain mukaan!
Starttaus
Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Starttaus
Asenteet Osallistaminen
ToteutusSeuranta+vies
tintä
Yksittäisten ihmisten aktiivisuus, osaaminen ja päätöksenteko hajallaan, vaikeuksia saada päätöksiä aikaiseksi kun asiantuntijat ja päättäjät eivät ole jatkuvasti tekemisissä.
Pysyvä ekoasioiden ympärille rakentunut, keskenään
keskusteleva ja innostunut organisaatio
Yksinpuurtaja: vajaa osaamisverkosto, parhaimmillaankin vain ajoittainen yhteys.
Verkottunut: toimivat ja aktiiviset yhteydet muihin saman asian
ihmiseen
Ekologisuus tapaus- tai hankekohtaisena organisoitumisena, yhteistyö kestävää kehitystä ajavien tahojen kanssa parhaimmillaankin vain ajoittaista
Ekologisuus kokonaislinjana tai kantavana ajatuksena: mukana
kaikessa ja kaikkien toiminnassa
Kunnan rooli ei ole tiedottaa ja ohjata kuntalaisia tai yrityksiä ekovalinnoista
Kunnan tehtävänä on aktiivisesti ”haksauttaa” kuntalaisia
ekologisten valintojen pariin ja viedä yrityksiä eteenpäin
Kunnan virkamies ei voi kuin istua samaan pöytään yrittäjän kanssa kun häntä jo epäillään lahjuksista.
Kunnanjohtajan valta-asemassa ei tarvitse aina odottaa
valtuuston päätöksiä vaan voi olla itse aktiivisesti yhteydessä
kenttään on
Yritykset pärjää omillaan
Kunnalta konkreettista apua yrittäjille, mm. rahoitushakemusten
teossa
Starttaus
Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Osallistaminen
Asenteet Osallistaminen
ToteutusSeuranta+vies
tintä
Toiminnan perusteet lakisääteisiä, mikä määrittää ekologisten ratkaisujen tason.
Lakisääteiset määrittelyt eivät riitä ekologisten ratkaisujen tasonmäärittelyyn (toteutus
alusta alkaen kovempien tavoitteiden kautta)
Kestävä kehitys on lisävivahde, ehkä vain rajoite, joka tulee huomioida
Kaupungin strateginen linjaus, jota
hyödynnetään vipuvartena
Onnistumiset yhden tahon varassa: yrittäjät, ekorakentaminen
Monitahoinen, laaja ja toimiva jalkauttamisen tahtotila ja eteneminen
Ekologisuus on teoreettisista
Ekologisuus on käytäntöä
”Tietoa ei ole vielä riittävästi, tieto on ristiriitaista, ei voi vielä ottaa kantaa tai jatkaa tätä projektia”-perustelut.
Uskallusta toimia ja jatkaa projekteja ennen kuin kaikki faktat ja keinot ovat selvillä:
”asiat selviävät matkan varrella”
Vastuu delegoitu hajalleen kunnan organisaatiossa, alempien päätöksentekotasojen pikkupomoille.
Kestävä kehitys ylemmäntason päätöksentekijöiden agendalla
Starttaus
Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Toteutus
Asenteet Osallistaminen
ToteutusSeuranta+vies
tintä
Hyviä ja innostuneita aloituksia, puolessa välissä huomataan ettei homma toimi ja kukaan ei tiedä mistä se johtuu.
Välietappitavotteiden asettaminen konkreettisiksi +
niiden jatkuva seuranta ja tuloksista viestiminen
PerstuntumallaMittariohjauksella
Puurtamista, ei näkyvää toimintaa eikä yleistä arvostusta
Sankaritekoja ja tarinoita. Jotain mistä voi olla ylpeä
Taustalla tapahtuvaa, ei yleisessä tiedossa olevaa toimintaa
Näkyvää toimintaa jolla aktivoidaan myös
yhteisöä: mm. paikallislehdet
Suljettujen ovien takanaAvoimuus mm. kansalaiskyselyiden
avustuksella
Starttaus
Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Seuranta+viestintä
KUNTAPÄÄTTÄJIEN EKOPROFIILIT
Vihreys, ekologisuus, kestävä kehitys yms.
merkitykseltään suuria päätöksenteossa
Vihreys, ekologisuus, kestävä kehitys yms.
merkitykseltään vähäisempiä
päätöksenteossa
Ekologisuuden käsite moniulotteinen ja laajaEkologisuuden käsite
suppea ja kärjistynyt
Profilointi | Ekologisuuden ulottuvuudet
KATALYSAATTORITuo oman innostuksena ja valta-aseman yhdistämään eri tahot
YHTEENTUOJATuo eritahot yhteen
KONKRETISOIJATekemistä, ei vain suunnittelua
KESKUSTELUN HERÄTTÄJÄ 2Parhaat ideat syntyvät vilkkaasta keskustelusta
KOORDINOIJAPitää langat käsissä tai delegoinut tämän jollekin
OPPIJAAloittaa ennen kuin tietää mitä lopputulema on
LÄPIVIEJÄKatsoo ja vie henkilökohtaisesti aloittamansa asiat läpi
YRITTÄJÄVETURIVaikuttaminen yrittäjiin kokoaikaista, säännöllistä ja jatkuvaa
LUENNOITSIJAHyvien tulosten esitelmöijä.
KOKOAJATiedon ja raporttien kokoaja ja eteenpäin läheettäjä
OHJAAJATiedonjakaja, ei usein kenttäkokemusta
BUDJETOIJAKuinka paljon kuluja?
ALOITTAJAMuttei lopettaja
VALVOJAYlhäältä alaspäin seuraaja
TUTKIJAOmaan aihealueensa perehtyminen paperilla.
PROJEKTI-PÄÄLLIKKÖLiian vähän valtaa tehdä oikeita päätöksiä
KEHITYS-IDEOIJAMitä jos perustettaisiin lintulautta
AKTIVISTIOsallistun aktiivisesti amnestyn toimintaan
KESKUSTELUN HERÄTTÄJÄ 1Ekotaideprojektille pitää saada lehtitilaa
ASIANTUNTIJAOlen ollut aktiivisesti mukana turve-tutkimuksessa
LUONNON SUOJELIJALepakkojen pelastaminen
HUMANISTIEn minä luvuista tiedä mitään
PROVOISOIJAKunnan-valtuutetuille polkupyörät
TAITEILIJAVirkatut pitsipenikset
VASTUSTAJATänne muuttaneiden motiivina on suuri omakotitalo
EPÄILIJÄIlmaston-lämpeneminen on maapallon normaalia vaihtelua
ELINVOIMAISUUDEN YLLÄPITÄJÄTärkeintä on saada kuntaan verotuloja
LUONNON-KAUNEUDEN SÄILYTTÄJÄVihreä nurmikko on todella kaunista
MAISEMAN VAALIJATuulivoima rikkoo
RETTELÖITSIJÄAjaa voimallisestikin omia tarkoitusperiään
NAURESKELIJAAliarvottaa ekoprojektit ja niihin osallistuvat tahot
TYYTYVÄINENSuomessahan on kaikki niin puhdasta
Ekoprojektien jalkautus | Kunnan päättäjien roolit
….on kuin tyhjille seinille huutelisi.
… on yksi arvonäkökulma.
.. merkitsee kokonaisekologisuutta
, joka kattaa kaikki kaupungin toiminnot
….näkyy sanana hyvin harvoin
päätöksenteon yhteydessä.
Lauseentäydennystehtävä | Ekologisuus kunnassani…
…monimutkaisuus.
…merkitys on jatkossa entisestään
korostumassa ilmastomuutoksen hillintää ajatellen.
…kautta eteneminen on hidasta, mutta välttämätöntä.
…tulisi säilyttää kaupunkimme
vihreys.
Lauseentäydennystehtävä | Kaavoituksen…
…voivani vaikuttaa poliittisesti
myönteisiin, ekologisiin asenteisiin.
…että ympäristöpolitiikka on kaupunkia ohjaava
strateginen näkökulma, jonka painoarvo
ymmärretään ja jossa kauaskatseisetkaan
visionääriset tavoitteet eivät ole päättäjille
vieraita.
..ettei ilmastonmuutoskeskustelu
ja siinä toimiminen ei johda pelkkien näennäisten
yhteistyöallianssien kokouksiin, vaan
todellisiin ja konkreettisiin tuloksiin, jotka ovat myös
todennettavissa.
….rauhallisia aikoja.
Lauseentäydennystehtävä | Toivon…
”Kaasu””Wunderbaum”
”Ilmansuodatin”
”Jarru”
VIHERPIIPERTÄJÄ
SORAKEISARI
PROMOOTTORI
EKOLOGIAA PAPERILLA
Profilointi | Kuntapäättäjien ekoprofiilit
Yhden asian edistäminen: ”Oman aatteen tyrkyttäjät”• Sirpalemainen näkemys.• Saanut aikaan vihamiehiä, itselle ja asialleen.• Pieni päätäntävalta, syrjässä päätöksenteon
piireistä• Kokonaisvaltaisen osaamisen haasteet, ei
ymmärrystä, miten ekoasiat linkittyy muihin asioihin.
• Outous ja ulkopuolisuus: homo taiteilija, jonka teoksissa on virkattuja peniksiä. Monelle muulle vaikeaa identifioitua samaan porukkaan.
Vehreys: ”Suomessahan on jo puhdas luonto”• Ekologisuus on uhka tai ainakin riippakivi
omalle toiminnalle ja päätäntävallalle.• Yrittäjyys ja pragmaattinen suhtautuminen
ympäristöön.• Siisteys, luonnon kauneus, ”Puhtaan” luonnon
läheisyys.• Ei ole perehtynyt ekologisiin faktoihin.• ”Ei mun takapihalla”, mutta lähellä ja piilossa
on ihan ok.
• Yrittämisen ja työpaikkojen puolustaja: oman edun mukainen päätöksenteko on puettu kaikkien eduksi.
Promoottori: ”Pitää valjastaa kaikki mukaan”• Ekologia on mitattavaa toimintaa• Nyt on toimittava, sillä meidän kaikkien tulee
muuttaa omaa toimintaamme ekologisemmaksi• Yksin muutosta ei voi saada aikaan, pitää
valjastaa kaikki tahot ja toimijat mukaan.• Valmis itse panostamaan omaa aikaa ja
vaivaa.• Hakee onnistumisen kokemuksia omalla
työllään.
• Tehokas verkottuja: Tuntee kaikki ja kaikki tietää, mitä asiaa ajaa. Menestys saa kunnioitusta, vaikka ei jakaisi asiaa.Suunnitelmia: ”Asioita pitää saada käsittelyyn”
• ”Yksi tärkeistä päätöksenteon arvopohjista”• Ei halua tyrkyttää ekologisia asioita• Turvallisesti rajattuja ja irrallisia ekologia-
projekteja• Varovaisuus: pieni vaikuttavuus (alhainen
tavoitetaso)• Teoreettisuus: selvityksiä ja taustatutkimuksia
ja suunnitelmia.• Käsitteellinen ekologia.
• Enemmän sutinaa kuin tuloksia: Pitää olla raportoitavaa ja yhteyksiä, joita voi esitellä muille päättäjäkollegoille.
Profilointi | Kuntapäättäjien ekoprofiilit
”Kaasu””Wunderbaum”
”Ilmansuodatin”
”Jarru”
VIHERPIIPERTÄJÄ
SORAKEISARI
PROMOOTTORI
EKOLOGIAA PAPERILLA
Pyrkii aktivoimaan
oikeisiin toimiin
Yhteistä: maisemat,
luonto säilyttäminen
Vastapoolit, jotka eivät keskustele
Kaupankäyntiä,
kompromisseja
Profilointi | Kuntapäättäjien ekoprofiilit
Promoottori on tehokas verkottuja.- Hän tuntee sekä kaupungin tahot että yrityspuolen, ja on itse
asemassa, jossa häntä kuunnellaan.
Promoottorilla on kokonaisvaltainen näkemys ja suuri missio.
- Hän kuitenkin onnistuu pukemaan ne konkreettiseen ja helposti lähestyttävään ja ymmärrettävään muotoon.
Hän haluaa ja saa aikaan mitattavia tuloksia. - Tulokset puhuvat puolestaan ja menestys synnyttää
kunnioitusta, vaikka kaikki eivät jakaisikaan promoottorin ajamaa asiaa.
EKOPROJEKTIEN JALKAUTUKSEN KULMAKIVET
TOIMINTAMALLI JA ROOLI
• Promoottori on usein lähtökohtaisesti vaikutusvaltaisessa asemassa, portinvartijana (kaupunginjohtaja, lupia myöntävä virkamies jne).• ”Yksin muutosta ei voi saada aikaan: Pitää valjastaa kaikki mukaan!”• Ymmärtää linkittää ekologian helpommin lähestyttäviin arvoihin:
taloudellinen kasvu, uudet työpaikat, kestävä rakentaminen, energiatehokkuus ym. Ei välttämättä myy ekologisuutta ympäristökulmalla, vaikka itse pitäisikin sitä ydinarvona.
Profiili | Promoottori
• Promoottori on edelläkävijä, joka on innostanut myös muut tahot ja toimijat asiansa taakse.• Vihreän talouden hankkeiden konkreettisuus, mitattavuus,
osoitettavissa oleva hyöty ja mukana olevien verkottuminen varmistavat menestyksen.• Promoottori ymmärtää yleisöään: hän pukee asiansa helposti
lähestyttävään ja ymmärrettävään muotoon ja osaa ”myydä” ideansa.• Promoottorien valjastaminen lähettiläiksi ja esimerkeiksi rohkaisisi
myös muita samalle tielle. Promoottori pelaa myös persoonallaan, joten heidän viestinsä välittyy parhaiten kohtaamisissa – heidät pitää saada kokea. ”Opintoretket”, tutustumisvierailut tai luennot ovat siis paras tapa jakaa promoottorin kokemuksia.
EKOPROJEKTIEN JALKAUTUKSEN ESTEET
• Promoottori tarvitsee jotain konkreettista asiansa taakse. Taustalla usein pitkäkestoista tutkimustyötä tai oikeanlaisia taustajoukkoja.• Promoottorin on oltava asemassa, jossa hänelle on valtuuksia lähteä
viemään asiaa eteenpäin.•Menestys voi synnyttää kateutta ja vastavoimia, jotka promoottorin on
onnistuttava kääntämään puolelleen tai ainakin taltutettava.
AVAINSANATEkokunta, hiilijalanjälki, energiatehokkuus, mittausjärjestelmä, kestävyys, ilmastonmuutos, HINKU, aktivointi, tuulivoima, omavaraisuus, verkottuminen, viestiminen, yrittäjät, elinkeino, talous.
pieni osuus
Ympäristönäkökulma löytyy, jos on tarvetta- Kunhan se ei ole ristiriidassa muiden poliittisten intressien
kanssa.
Kaupungin ilmastostrategiakin löytyy- Pienen etsiskelyn jälkeen kaapin pohjalta.
Ohjelmia, kartoituksia ja sopimuksia tehdään - Mutta ne ovat irrallaan muusta päätöksenteosta. - Vihreä talous ja lähiratkaisut pysyvät marginaalissa.
EKOPROJEKTIEN JALKAUTUKSEN KULMAKIVET
TOIMINTAMALLI JA ROOLI
• ”Ekologiaa paperilla” -päättäjä on tietoinen kasvavista vaatimuksista ottaa ekologiset aspektit päätöksenteon kriteereiksi. Hän vastaa haasteeseen laadituttamalla strategioita, linjauksia ja kartoituksia. Näiden jalkauttaminen ja yhdistäminen muuhun päätöksentekoon on haasteellista.• On usein korkeassa ja päättävässä asemassa, jolloin joutuu ottamaan useita
eri näkökulmia ja intressejä huomioon. • Ympäristönäkökulma ”pakollinen paha”, joka jää helposti alisteiseksi muille
päätöksenteon arvoille.
• Vihreän talouden projektien linkittäminen osaksi kokonaisvaltaista kaupunkisuunnittelua ja käytännön toteutusta.• Ympäristöarvojen tuominen osaksi päätöksentekoa. Päätösten
ympäristökytkösten näkyväksi tekeminen.• Vihreän talouden konkretisoiminen: tavoitteet, edut, hyödyt, voitot,
menestystarinat ym.
EKOPROJEKTIEN JALKAUTUKSEN ESTEET• Vihreä talous jää suunnitelmien ja taustatutkimusten tasolle: ”Asioita
pitää saada käsittelyyn”.• Yleisen tason ”sanahelinä”: ”Ekologisuus on yksi tärkeistä päätöksenteon
arvopohjista”• Turvallisesti rajattuja ja irrallisia ekologia-projekteja, jotka erillään
päätöksenteon keskiöstä.• Varovaisuus: pieni vaikuttavuus (alhainen tavoitetaso).• Teoreettisuus ja käsitteellinen ekologia.• Vihreydestä puhuminen ongelmallista. Kytkökset puoluepolitiikkaan
(Vihreä Puolue).
Profiili | Ekologiaa paperillaAVAINSANAT
Strategia, linjaus, ilmasto-ohjelma, ongelmien kartoitus, kestävä kehitys, valvonta, lautakuntien päätökset, energiansäästösopimus, hiilidioksidi-päästöt, ympäristötavoite, raportti, selvitys, ilmasto-seminaari, virkamies, toimintamalli.
suuriosuus
Viherpiipertäjä on ”luontoihmisiä” perinteisessä mielessä
- Hän identifioi itsensä ensisijaisesti ympäristönsuojelijaksi.
Agendalla luonnonympäristö- Luonnonympäristön säilyttäminen, metsien tai eläinlajien
suojelu tai ”ekotaiteen” edistäminen.
Kunnallisten päättäjien ”outo lintu”- Kehittelee omia ideoitaan ja irrallisia ekohankkeitaan saamatta
kuitenkaan juurikaan vastakaikua.
• Viherpiipertäjä on ensisijaisesti ”luonnon asialla”. Muut arvot, kuten talouskasvu tai kunnan elinvoimaistaminen näyttäytyvät hänelle helposti vastakkaisina ja negatiivisina asioina. Hän ei kykene näkemään yhteyttä ekologisuuden ja terveen talouskasvun välillä.
• Pieni päätäntävalta, marginaalisuus, syrjässä päätöksenteon piireistä.• Outous ja ulkopuolisuus: ”toiseus”.• Syyllistävä, yhden kulman lähestymistapa: ”Ympäristö tuhoutuu, eivätkä
muut tee mitään!”
• Kokonaisvaltaisen osaamisen haasteet: Ei ymmärrystä, miten ekoasiat linkittyvät muihin asioihin.
• Kaupungin strategisiin linjauksiin, kokonaisvaltaiseen ekologiseen päätöksentekoon vaikuttaminen: Yksittäisten projektien linkittäminen osaksi ylätason strategisia linjauksia.
• Vastakkainasettelu: Eri tasot eivät kohtaa, eikä yhteistä näkemystä ja agendaa ole. Viherpiipertäjä kokee olevansa yksin asiansa kanssa, eikä häntä kuunnella. ”Ikuiseen oppositioon” joutuminen.
• Leimautuminen ja vihreän aatteen vesittäminen. Vihreys assosioituu viherpiipertäjiin ja marginalisoituu.
• Paljon projekti-aihioita ja ideoita. Myös onnistuneita hankkeita, joista viestiminen nostaisi profiilia ja lisäisi myönteistä suhtautumista.
• Yhteisen mission luominen kaupungin tasolla, kompromissien mahdollistaminen, erilaisten intressien yhteen tuominen.
• Ekologisuuden käsitteen ja horisonttien laajentaminen• Viherpiipertäjä osaksi suurempia päätöksenteon linjoja ja
oppimaan esimerkiksi käytännön yritystaloudesta: Ideointia uudessa kontekstissa.
Profiili | Viherpiipertäjä
AVAINSANATYmpäristönsuojelu, vihreys, aate, uhanalaisuus, luonnonympäristöt, luonnonläheisyys, säilyttäminen, metsien suojelu, kasvihuonepäästöt, luonnon monimuotoisuus, ympäristötaidenäyttely
TOIMINTAMALLI JA ROOLI
EKOPROJEKTIEN JALKAUTUKSEN KULMAKIVET
EKOPROJEKTIEN JALKAUTUKSEN ESTEET
pieni osuus
Sorakeisari on vanhan maailman keskustapoliitikko - Ajaa yrittäjän ja elinkeinoelämän asiaa.
Ympäristö eli luonto on ”hieno juttu” - Niin kauan kun luonnonvarat ovat vapaasti hyödynnettävissä
ja ympäristöasiat eivät häiritse muuta päätöksentekoa.
Ulkoistaa ympäristöasiat tehokkaasti- Vaikea ymmärtää puhetta ilmaston muutoksesta: ”Mitä se
meihin liittyy?” - ”Suomessahan on niin puhdasta”- Itämeren tila sen sijaan huolettaa, sillä oma kesämökki
sijaitsee saaristossa ja ”siellä se ongelma on silmin nähtävissä”.
• Sorakeisarit ovat monessa kaupungissa käytännön valtaa pitävä eliitti. Yritysomistajina ja rahoittajina sekä henkilökohtaisten kytköstensä kautta heillä on monesti viimeinen sana sanottavanaan.• Vihreys koetaan näissä piireissä helposti uhkana: Se on ulkopuolinen
intressi, joka sotkee Sorakeisarin golfkenttä-hankesuunnitelmat tai metsänhakkuut.• Sorakeisari kokee luonnon arvokkaana sen maisema-arvon tai hyötyarvon
kautta, ei ole perehtynyt ekologisiin faktoihin
• Sorakeisaria on puhuteltava hänen omalla kielellään ja ymmärrettävä hänen lähtökohtiaan.
• Osoittamalla, ettei vihreä talous uhkaa kunnan elinkeinoelämää, vaan päinvastoin virkistää sitä ja lisää työpaikkoja, sorakeisari on ”käännytettävissä”.
• Sorakeisarilla on läheiset suhteet kunnan yrittäjiin, joten hänen kauttaan on mahdollista vaikuttaa heihin.
• Miten kääntää vihreän talouden ja sorakeisarin intressit yhteneviksi?
• Sorakeisari ei usko ilmastonmuutokseen tai ainakin se on kaukainen ja vaikeasti hahmottuva asia, joka ei itseä kosketa.
• Ekologisuus on sorakeisarille yhtä kuin ympäristönsuojelu, joka taas assosioituu viherpiipertäjien kaltaisiin puuhastelijoihin.
• Voimakkaat vastakkainasettelut ja ennakkoluulot: ”Mitä ne siellä Helsingissä luulevat tietävänsä meidän maaseutukunnan ihmisten asioista.”
• Konkreettinen ajattelu: ”Sen, minkä näen, tiedän olevan olemassa.” Vihreän talouden mitattavuus, tuloksellisuus ja hyödyllisyys tehtävä näkyväksi.
Profiili | Sorakeisari
AVAINSANATKulttuurimaisema, vehreys, yrittäjäystävällisyys, talouskasvu, NIMBY, puhdas luonto, ilmanlaatu, työpaikat, kestävä talous, golf-kentät, talousmetsä, vesistöjen happamoituminen, suomalaisuus.
TOIMINTAMALLI JA ROOLI
EKOPROJEKTIEN JALKAUTUKSEN KULMAKIVET
EKOPROJEKTIEN JALKAUTUKSEN ESTEET
suuriosuus
Sorakeisari Viherpiipertäjä Ekologiaa paperilla Promoottori
omat eurot
yrittämisenedellytykset
luonnonsuojelu
samalla tavalla ajattelevien joukko
hieno esitys taipuheenvuoro
vakuuttavat raportit, joissa ‘oikeat asiat’
näkyvyys asialleja omalle työlle
mitattavat tulokset
PÄÄTÖ
KS
IIN
VA
IKU
TTA
AVA
IKU
TTA
VA
N V
IES
TIN
NÄ
N E
LEM
EN
TTEJÄ
Kommunikaatiotarpeet | Viesti menee perille kun…
Viesti menee perille, kun..• se on vahva taloudellinen
menestystarina, eurot esillä.• siinä on selkeä, sovellettavissa
oleva malli. Toteutustavan tulee olla esillä: miten asiat konkreettisesti tehtiin.• ei mennä vihreys edellä.
Käännyttäminen ei onnistu. On käytettävä Sorakeisarin kieltä ja ymmärrettävä hänen vaikuttimiaan ja intressejään.
VIHREYS = energian säästö = taloudellisuusVIHREYS = puhtaus = imagovaltti
Kanava• Oman viiteryhmän
/etujärjestöjen kanavat• Henkilökohtaiset kontaktit.
Asiat hoituvat ”pöydän alta”: soitto tai tapaaminen tutun virkamiehen kanssa.
Viesti menee perille, kun..• esitystapa on vahvasti
henkilövetoinen (sisältäen kertojan tai tarinan ”sankarin”).• siinä puhutaan suojelemisesta tai
säilyttämisestä.• luonnonystävälle on varattu
tarinassa tärkeä rooli
VIHREYS = luonto = monimuotoisuuden vaaliminen
Kanava• Lehdet• Järjestöt• Netti
Viesti menee perille, kun..• esimerkkicase on tunnettu ja
tunnustettu; Jokainen, joka on perillä asioista, tuntee tämän tarinan.• menestystarinoita, joilla on selkeä
luokittelu sisällön ja laajuuden suhteen.• tulokset ovat mitattavissa• case on sidottu säädöksiin tai
laajempiin hankkeisiin, tai on osa jotain tunnettua ohjelmaa.
VIHREYS = päästöjen hallinta = kansalliset säästötavoitteet
Kanava• Kuntapäättäjien tiedotuskanavat,
esim. Kuntaliitto• Seminaarit• Valtuustosali• Netti
Viesti menee perille, kun..• näkökulma on tuore ja tarina
sisältää yllättäviäkin yhdistelmiä.• mittakaava on laajempi, koskien
koko kuntaa tai alueellisesti jopa suurempaa aluetta.• haasteet on tuotu hyvin esille,
samoin keinot, joilla ne voitettiin.• osallistuminen sisältää
mahdollisuuden suuriin tekoihin ja kunniaan.
VIHREYS = kestävä kehitys = elinvoimainen kunta
Kanava• Vierailut, henkilökohtaiset
kontaktit
KAUPUNGINVALTUUSTO
KAUPUNGINHALLITUS
KAUPUNGINJOHTAJA
TEKNINENJOHTAJA
KAUPUNGIN LIIKELAITOSLAUTAKUNTA
LAUTAKUNTA
LAUTAKUNTA
LAUTAKUNTA
KAUPUNGIN LIIKELAITOS
KAUPUNGIN LIIKELAITOS
KAUPUNGIN LIIKELAITOS
KAAVOITUSJOHTAJA
RAKENNUSJOHTAJA
YMPÄRISTÖJOHTAJA
Henkilökohtaiset, järjestö- ja luottamustoiminnan kautta solmitut suhteet johtoon. Itselle tärkeiden lautakuntien jäsen.
Sora-keisari
Toimii vain oman kiinnostuksensa alueella. Ei kykene vaikuttamaan laajemmin kunnassaan.
Viher-piipertäjä
Pyrkii viemään ekologia-agendaansa läpi mahdollisimman korkealla tasolla.
Ekologiaa paperilla
Kovat tavoitteet kunnan talouden parantamiseksi ekologian avulla. Yhdistää tekijät toisiinsa.
Pro-moottori
Kommunikaatiotarpeet | Päätöksentekofoorumit ekoasioissa
YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Yhden asian edistäminen: ”Oman aatteen tyrkyttäjät”• Sirpalemainen näkemys.• Saanut aikaan vihamiehiä, itselle ja asialleen.• Pieni päätäntävalta, syrjässä päätöksenteon
piireistä• Kokonaisvaltaisen osaamisen haasteet, ei
ymmärrystä, miten ekoasiat linkittyy muihin asioihin.
• Outous ja ulkopuolisuus: homo taiteilija, jonka teoksissa on virkattuja peniksiä. Monelle muulle vaikeaa identifioitua samaan porukkaan.
Vehreys: ”Suomessahan on jo puhdas luonto”• Ekologisuus on uhka tai ainakin riippakivi
omalle toiminnalle ja päätäntävallalle.• Yrittäjyys ja pragmaattinen suhtautuminen
ympäristöön.• Siisteys, luonnon kauneus, ”Puhtaan” luonnon
läheisyys.• Ei ole perehtynyt ekologisiin faktoihin.• ”Ei mun takapihalla”, mutta lähellä ja piilossa
on ihan ok.
• Yrittämisen ja työpaikkojen puolustaja: oman edun mukainen päätöksenteko on puettu kaikkien eduksi.
Promoottori: ”Pitää valjastaa kaikki mukaan”• Ekologia on mitattavaa toimintaa• Nyt on toimittava, sillä meidän kaikkien tulee
muuttaa omaa toimintaamme ekologisemmaksi• Yksin muutosta ei voi saada aikaan, pitää
valjastaa kaikki tahot ja toimijat mukaan.• Valmis itse panostamaan omaa aikaa ja
vaivaa.• Hakee onnistumisen kokemuksia omalla
työllään.
• Tehokas verkottuja: Tuntee kaikki ja kaikki tietää, mitä asiaa ajaa. Menestys saa kunnioitusta, vaikka ei jakaisi asiaa.Suunnitelmia: ”Asioita pitää saada käsittelyyn”
• ”Yksi tärkeistä päätöksenteon arvopohjista”• Ei halua tyrkyttää ekologisia asioita• Turvallisesti rajattuja ja irrallisia ekologia-
projekteja• Varovaisuus: pieni vaikuttavuus (alhainen
tavoitetaso)• Teoreettisuus: selvityksiä ja taustatutkimuksia
ja suunnitelmia.• Käsitteellinen ekologia.
• Enemmän sutinaa kuin tuloksia: Pitää olla raportoitavaa ja yhteyksiä, joita voi esitellä muille päättäjäkollegoille.
VIHERPIIPERTÄJÄ
SORAKEISARI
PROMOOTTORI
EKOLOGIAA PAPERILLA
Yhteenveto | Kuntapäättäjien ekoprofiilit
Resurssipula, sitoutuminen
Puutteet asiantuntemukses
sa
Kokonaisajattelun ja tulevaisuus-
näkökulman puute
Konkrettisten toimien puute
Yritysten suhde kuntaan
Muutosvastaisuus
Konretia, yrittäjyys
Mitattavuus
Osallistaminen, innostaminen
Kokonaisvaltainen strategia
Median ja imagon hyödyntäminen
Keskeneräisyyden sietäminen
KULMAKIVET, EDISTÄJÄT,
MAHDOLLISTAJAT
ESTEET, HIDASTEET,
HAASTEET
Yhteenveto | Ekoprojektien jalkautuksen kulmakivet ja esteet
• ’Vihreä talous’ on käsitteenä teoreettinen, latautunut ja vain harvojen toimijoiden aktiivisessa käytössä. Kuvaavin kommentti eräältä kaupunginjohtajalta: ”Ekologia on yksi päätöksenteon arvopohjista.”
• Erityisesti tämä näkyi lähiratkaisuista puhuttaessa - keskustelu niiden ympärillä marginaalista
• Kuntapäättäjät eivät varsinaisesti ole ympäristö- tai ilmastoskeptisiä. Heillä on kuitenkin usein muita päätöksen teossa painavampia intressejä, jotka ajavat ekologisten valintojen ohi.
• Vihreän talouden nähdään erityisesti kilpailevan kunnille keskeisen ’taloudellisen elinvoimaisuuden’ kanssa. Se lähinnä pakollinen paha; tavoite, jonka minimivaatimukset on täytettävä. Vähemmistölle se merkitsee lisäarvoa.
• Oleellisinta olisi linkittää ekologinen ajattelu ja kuntapäättäjien muut intressit. Onnistuneita esimerkkejä linkityksestä ovat Oulun Rakennusvalvonta ja Uudenkaupungin HINKU-hanke.
• Ekologisuus tai vihreä talous ei sellaisenaan aktivoi kuntapäättäjiä toimimaan, vaan ekologisuus täytyy ujuttaa osaksi muuta päätöksentekoa.
Yhteenveto | Haastattelujen päälöydökset
• Aihepiiri sisältää vielä paljon perinteisiä vastakkainasetteluita, joista tulisi päästä eroon:
luonto vs. ympäristötaloudellinen kehitys vs. kestävä kehitys
• Perinteisen suomalaisen ympäristöajattelun mukaan ekologisuus tarkoittaa puhdasta luontoa ja lähellä luontoa elämistä - kirjaimellisesti . ’Ekologisuus’ voi silloin kohdistua esimerkiksi pelkästään yksittäisen järven vedenlaadun parantamiseen.➙ Suurin haaste on laajentaa ympäristöajattelun vaikutuskenttää. Tavoitteena
saada ekologisuus yhdistettyä tiiviiseen yhdyskuntarakenteeseen, lähiratkaisuihin, energiansäästöön ja kestävään kehitykseen.
➙ Vihreästä taloudesta viestittäessä ekologisuus tulee yhdistää menestystarinoihin: elinvoimaisiin, kasvaviin, yrittäjyyteen kannustaviin ja imagoltaan houkutteleviin kuntiin. Silloin on onnistuttu välittämään vihreän talouden viestiä suurinta osaa kuntapäättäjiä kiinnostavassa muodossa.
Yhteenveto | Johtopäätöksiä
Heillä on kaukokatseisuutta, vaikka ei ole ollutkaan suoria
kokemuksia… Vaikea arvioida heidän toimintaa.
Kommentti Sitraan liittyen: