© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus
• Juha Honkaniemi
Metsätuhojen mallinnus –
metsänhoidolla riskien
hallintaa
© Luonnonvarakeskus
Metsätuhot Suomessa
2 19.5.2016
Metsikön laatua alentavia
tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken
kaikkiaan 47 %
puuntuotannon metsämaan
pinta-alasta (VMI10)
© Luonnonvarakeskus
Yleisimpiä metsätuhoja Suomessa
Abioottiset
• tuulituhot
• lumituhot
Selkärankaiset
• hirvi
• myyrä
Sienet
• juurikääpä
Hyönteiset
• kirjanpainaja
• mäntypistiäiset
3 19.5.2016
Kuvat: Luke/ Erkki Oksanen ja Juha Honkaniemi
© Luonnonvarakeskus
Metsätuhot ja tulevaisuus
• Juurikäävän ja muiden sienitautien
lisääntyvä aktiivisuus kasvukauden
pidentyessä
• Sulan maan ajan pidentyminen
– Lisääntyvät sulan maan hakkuut ->
kasvava juurikääpäriski
– Metsiköiden tuulituhoriskit lisääntyvät
• Talven sademäärän lisääntyminen ja
lämpötilan nousu -> lumimassat
• Kirjanpainajan kaksi
sukupolvea/kasvukausi nykyisen yhden
sijaan
• Uusia taudinaiheuttajia ja tuholaisia?
4 19.5.2016
© Luonnonvarakeskus
Miksi metsätuhoja mallinnetaan?
• Tuhoriskien tunteminen ja hallinta on merkittävä osa
metsänkasvatusta
• Mallien avulla voidaan ennustaa metsätuhojen kehitystä niin
puu-, metsikkö-, kuin aluetasollakin
• Voidaan arvioida vaikutuksia ja tappioita sekä vuotuisella
tasolla että yli kiertoajan
• Tarkastella metsänhoitotoimenpiteiden vaikutuksia
tuhoriskeihin
5 19.5.2016
© Luonnonvarakeskus
Miten metsätuhoja mallinnetaan?
• Tuhomalleissa aina kaksi osaa: isäntä ja tuhonaiheuttaja
• Otettava huomioon metsätuhojen satunnainen luonne
• Empiiristen mallien rakentaminen vaikeaa:
– Aineistoa mallinnuksen tueksi on vähän
– Satunnaisuus
– Yhdysvaikutukset
– Ilmasto vaikuttaa metsätuhoihin herkemmin, kuin puihin
• Mekanistiset mallit hyvä vaihtoehto, niissä voidaan kuvailla
koko metsätuhoon vaikuttava ilmiö sekä linkittää tuhoja
toisiinsa
6 19.5.2016
© Luonnonvarakeskus
Juurikääpä ja metsänkasvatus
• Vuotuiset tappiot arviolta 50M €
• Lahottaa puiden juuristoa ja runkoa
aiheuttaen kasvutappioita ja kuolleisuutta
• Taloudelliset tappiot pääosin
puutavaralajisiirtymistä runkolahon takia
• Torjuntavaihtoehtoja mm.
– puulajin vaihto
– kantojen nosto
– kantokäsittely: Rotstop® tai urea
• Miten metsänhoito vaikuttaa
juurikäävän esiintymiseen?
7 19.5.2016
© Luonnonvarakeskus
Miten metsänhoidolla voidaan vaikuttaa?
Metsikkötiedot
Lämpösumma-alue 1250
Kantojen lukumäärä edellisen
puusukupolven päätehakkuussa 615
Kantoläpimitta 37.4
Kiertoaika 64
8 19.5.2016
Harva Normaali Tiheä
Istutustiheys 900 1800 2700
Harvennukset 1-2 1-2 2-3
PPA-ohjaus Alarajalta
alarajalle
Suositusten
mukainen
Ylärajalta
ylärajalle
Taimikonhoito
(kuusi-lehtipuu) 900-900 1800-0 2700-0
Dspore, itiöitä m-2 hr-1
Ninfstump, % lahoja
kantoja edellisen
puusukupolven
kannoista
0 10 50 100 200 400 800
0
5
10 1
20
40
60 2
1:”lähes terve metsä,
runsaasti itiöitä”
2: ”sairas metsä, runsaasti
itiöitä”
© Luonnonvarakeskus
Esimerkki: Metsänhoidon ja juurikäävän vaikutus
metsänhoidon taloudelliseen tulokseen
9 19.5.2016
© Luonnonvarakeskus
Useiden tuhojen samanaikainen simulointi
• Juurikäävän lisäksi kuusikoita vaivaavat tuulituhot sekä
kirjanpainajat
• Tuhot linkittyvät toisiinsa:
– Lahoilla puilla heikot juuret ja ovat siten alttiimpia
tuulituhoille
– Kirjanpainajat hyödyntävät tuulituhopuita ja muita
heikentyneitä lisääntymisessään
• Mallin rakentamisessa otettava huomioon yhdysvaikutukset
• Haasteena tuhonaiheuttajien eri mittakaavatasot
10 19.5.2016
© Luonnonvarakeskus
Metsätuhojen yhdysvaikutukset
11 19.5.2016
Juurikääpä
heikentää
puiden juuristoa
Kirjanpainajat
käyttävät
myrskytuhopuita
lisääntymiseen
© Luonnonvarakeskus
Esimerkki juurikäävän ja tuulen yhdysvaikutuksesta
12 19.5.2016
Kriittin
en
tu
ule
nn
opeus (
m/s
)
Suhteellinen läpimitan/juuriston säteen vähenemä lahon takia (%)
© Luonnonvarakeskus
Yhteenveto
Metsätuhot tulisi ottaa huomioon metsän kasvua
mallinnettaessa ja metsänhoitoa suunniteltaessa
Metsätuhoja voi hyvin harvoin erotella toisistaan
riippumattomiksi
Mallinnuksen haasteena erityisesti toimiminen eri
mittakaavoissa
Metsätuhojen vaikutukset tulevat kasvamaan tulevaisuudessa
13 19.5.2016
© Luonnonvarakeskus
Tutkimuksessa mukana
Heli Peltola (Itä-Suomen yliopisto)
Hannu Väisänen (Itä-Suomen
yliopisto)
Risto Kasanen (Helsingin yliopisto)
Kari Heliövaara (Helsingin yliopisto)
Risto Ojansuu (Luke)
Tuula Piri (Luke)
Mika Lehtonen (Luke)
Jouni Siipilehto (Luke)
Juha Heikkinen (Luke)
Hannu Salminen (Luke)
Tuomo Kalliokoski (Luke)
Harri Mäkinen (Luke)
Jari Hynynen (Luke)
14 19.5.2016
© Luonnonvarakeskus
Kiitos!
19.5.2016 15
© Luonnonvarakeskus 16 19.5.2016 Teppo Tutkija