Asukkaiden osallisuus keskiöön – kohtiihmislähtöisiä kuntia ja maakuntia
KuntaliittoRajapinnoilta yhdyspinnoille30.3.2017toiminnanjohtajaElina Pajula
Pohjois-KarjalanSosiaaliturvayhdistys ry
Ihmisen asiallavuodesta 1938
www.pksotu.fi
Painopisteemme ovat1. Osallisuus• ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen eri tasoille• osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen
2. Järjestöt• toimintaedellytysten ja järjestöjen kansalaistoiminnan edistäminen• työllistämisen, viestinnän, monikulttuurisuuden tukeminen• järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön edistäminen
3. Yhteiskuntapolitiikka• alueelliseen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan vaikuttaminen• muihin yhteiskuntapolitiikan lohkoihin vaikuttaminen• alueellisen ja valtakunnallisen vuoropuhelu
Siun soten ja Pohjois-KarjalanSosiaaliturvayhdistyksen yhteistyö
Ø
Osallisuus lainsäädännössäØ Valmistelussa olevalla maakuntalailla määritellään maakunnille
kuuluvat vastuut ja velvollisuudet sekä työnjako kuntien, maakuntienja valtion välillä. Maakuntalain luonnoksessa luetellaan esimerkkejä,millä tavalla maakunnan asukkaiden osallistumis- javaikutusmahdollisuuksia voidaan edistää:
1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia maakunnan toimielimiin4) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa5) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua maakunnan talouden suunnitteluun6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden
suunnittelua ja valmistelua.
Osallisuus on demokraattisen yhteiskunnan perusta, ja siksi osallisuus, osallistuminen,vaikuttaminen ja asiakaslähtöisyys näkyvät vahvasti myös muussa lainsäädännössä.
Ø Perustuslaki 11.6.1999/731Ø Kuntalaki 10.4.2015/410Ø Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301Ø Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785Ø Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812Ø Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja
terveyspalveluista 28.12.2012/980Ø Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 28.12.2012/980Ø Lastensuojelulaki 13.4.2007/417Ø Nuorisolaki 27.1.2006/72Ø Perusopetuslaki 21.8.1998/628Ø Liikuntalaki 10.4.2015/390
Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet mainitaan erikseen mm. myös seuraavissa laeissa:Ø Kehitysvammalaki 23.6.1977/519Ø Omaishoitolaki 937/2005Ø Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2.3.2001/189Ø Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412Ø Varhaiskasvatuslaki 19.1.1973/36Ø Perhehoitolaki 263/2015
Osallisuus lainsäädännössä
Mitä osallisuus on?
Ei systemaattisuutta, eiyhteisiä käsitteitä, eiyhteistä ymmärrystä
Tieto-osallisuus• Oikeus tiedon saamiseen ja tuottamiseen.
Suunnitteluosallisuus• Yksilö osallistuu häntä itseään koskevan toiminnan
suunnitteluun ja kertoo mielipiteitään.
Päätösosallisuus• Antaa mahdollisuuden osallistua itseä tai vaikkapa omaa
asuinaluetta koskevien päätösten tekoon.
Toimintaosallisuus• ihmisen omaa toimintaa ja konkreettista osallistumista
erilaisiin tehtäviin omassa elinympäristössä esim.talkootoimintaan. (Korhonen, K. & Tiala, T. 2002)
Asiakas- ja asukasnäkökulmasosiaali- ja terveyspalvelujen
kehittämisessäAsukkaiden marraskuu 2016
-tuloksia
Millä välineellä sosiaali- ja terveyspalvelujenkäyttäjiltä pitäisi mielestäsi kerätä palautetta
palveluista?
0 50 100 150 200 250 300
sähköinen kysely
paperinen kysely
hymynaamat (kuinka tyytyväinen olit palveluun)
henkilökohtainen palvelunantajan puhelinsoitto
sosiaalinen media (Facebook, Twitter,…
tekstiviesti palvelunkäyttäjältä oma-…
lehtien tekstiviestipalstat
palautelaatikko toimipisteissä
postikortilla, jossa valmiiksi täytetty osoite
mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun
palautepuhelinnumero
sähköinen palautelaatikko
Miten palautteen keräämisessä tulee huomioidaesteettömyys (esim. näkö-, kuulo-, ja liikuntarajoitteet,
toimintakykyyn liittyvät rajoitteet)?
Kaikille tulee tarjotamahdollisuus antaapalautettaAvustajan käyttömahdollistettava
En osaa sanoa
Muu palaute
Miten palautteen keräämisessä tulee huomioidaesteettömyys (esim. näkö-, kuulo-, ja
liikuntarajoitteet, toimintakykyyn liittyvät rajoitteet)?
”Ei pidä luottaa liikaa siihen,että kaikki käyttävät digitaalisia
palveluja. Kyselyillä tuleelähestyä palvelun käyttäjää
henkilökohtaisesti. Nettisivuja jalehtiä ei seurata.”
”Sähköisessä palautteessa täytyyvarmistaa lomakkeiden
esteettömyys, esim tähän ei pystykirjoittamaan jos NVDA-
ruudunlukuohjelma on käytössä.”
”Avustaja olisi hyvä olla auttamassa.”
Miten lapsilta ja nuorilta pitäisikerätä palautetta?
Aikuinen vastaaSähköisillä menetelmilläYhteistyössä koulun kanssaKysymällä suoraan
Miten lapsilta ja nuorilta pitäisikerätä palautetta palveluista?
”Kuten aikuisiltakin, suoraankysymällä.”
”Lapsia ja nuoria tulisi kuulla kunnollaja kysyä heiltä mitä palvelu edes
tarkoittaa? Mielestäni on tärkeä lisätälasten ja nuorten tietoutta asiastaheidän kehitystasonsa mukaisesti.”
”Kysymällä heiltä. Antamallasosiaali- ja terveydenhuollon
ammattilaisille tarpeeksi aikaatehdä työtään lasten ja nuorten
kanssa, jolloin heillä voisi olla aikaakysellä lasten ja nuorten
mielipiteitä.”
”Lasten ja nuorten palautteenantaminen pitäisi olla heillemahdollisimman helppoa ja
yksinkertaista, sekä ikäluokkaansopivalla tyylillä kerättävissä (netti,
some, jne). Heille pitäisi myös pienestäpitäen opettaa, että palautettaantamalla he voivat vaikuttaa
palveluihin/asioihin.”
Miten omaiset tulisi huomioidapalautteen keräämisessä?
”Ilman muutaläheiset ja omaiset
mukaan josmahdollista.”
”Omaisten palaute tulisikerätä asiakkaan
myötävaikutuksellaasiakkaan yksityisyyttä
kunnioittaen.”
”Heillä on omaelämä.”
”Heiltä kysytään aktiivisestipalautetta. Omaisjärjestöjen
hyödyntäminen.”
”Monessa asiassa palvelunvaikuttavuus myös omaisiin tulee
huomioida.”
Miten nopeasti palautteeseen tulisireagoida?
Vastaajia 284
Heti, niin pian kuinmahdollista2 viikkoa-1 kuukausi
Yli kuukausi
Muut
0 50 100 150 200 250
henkilökohtaisesti puhelimitse (soitto/tekstiviesti)
kirjeellä
sähköpostilla
tapaaminen
netin kautta seuraamalla
Medinetin kautta
Omakanta-palvelun kautta
muu mikä
Miten toivoisit saavasi antamastasipalautteesta ja sen käsittelystä
tietoa?”Palautteeseen on
reagoitava.”
Mitä esteitä tunnistat palveluihinkehittämiseen osallistumiselle?
”Liian pitkät välimatkatpaikkoihin joissa palveluita
käsitellään tai muut vammat,jotka estävät osallistumasta
keskusteluun.”
”Viitsiminen, onkoosallistumisella todella
vaikutusta.Valikoituuko kehittäjiksi
palvelujenkeskivertokäyttäjiä, vai
vain ääripäitä?”
”Huono-osaisuus voi heikentäämahdollisuuksia osallistua (esim.
taloudellisesti) ja myös siksi, jos kokeetulevansa "alaspäin" katsotuksi tai
mielipidettä ei oikeasti kuulla. Sähköisetpalvelut eivät ole kaikkien käytettävissä ja
hallinnassa.”
Miten asukkaana haluaisit antaa kehittämistoiveitapalveluihin liittyen, vaikka et itse juuri tällä hetkellä
olisi asiakkaana palvelussa?
0 50 100 150 200 250 300 350
sähköinen palautelaatikko
palautepuhelin
yhteys päättäjään
yhteys sote-yhteyshenkilöön
tekstiviestipalaute tiettyyn numeroon
radiolähetys
sosiaalinen media
neuvostot: (vammais- ja vanhusneuvostot, nuorisovaltuustot)
muu mikä?
Miten tehdään mahdolliseksi lasten ja nuortenosallistuminen palvelujen kehittämiseen?
”Kyselyitä esim. koulu,päiväkodit, nuorisotalot
yms. Lapset ja nuoretinnolla kertovat toiveita.Voisi olla sähköinenkin
kysely.”
”Koulujen kauttamahdollistetaanosallistuminen.”
”Tehdään kehittäminenlapsille sopivaksi, esim
sanallinen palauteennemmin kuin kirjallinen.”
”Otetaan nuoretmukaan palvelujen
kehittämiseen jatestataan heidän
avullaan.”
”Rohkaisemalla heitäpalautteenantoon,
tekemälläpalautteenantokanavatheille sopiviksi (esim.some-sovellukset ja
netistä helpostilöytyvät, yksinkertaiset
palautekyselyt).”
Mitä muuta Siun sotessa pitäisi ottaahuomioon asukkaana vaikuttamisessa?
”Kokemus siitä, että voi vaikuttaaasioihin, ettei vaan kysytä ja sitten
ei tapahdu mitään.”
”Palautteet pitää käsitellä ja niilläpitää olla vaikutus muutoksiin.”
”Aito kiinnostus. Asukaskeskiöön. Osallisuus
voimavaraksi!”
”Kuntalaisista osallistuvatvaikuttamiseen ne, jotka ovatmuutoinkin aktiivisia, iso osa
jää aina vaikuttamisenulkopuolella syystä tai
toisesta.”
”Mikä luvataan se myöspidetään, vastinetta
verorahoille.”
Terveisesi järjestöille?
0 50 100 150 200 250 300
Kyllä, miten?
Ei
Pitäisikö järjestöjen pyrkiä tavoittamaan ihmisiä, jotka eivät ole sote-palvelujen piirissä?
”Pitäkää huolimyös maanhiljaisista!”
” Järjestöt ovat tärkeä osa demokratiaa javaikuttamista”.
”Nyt ronskistiyhteistyöhön kaikkisektorit. Kaadetaan
raja-aitoja!”
Ratkaistavia kysymyksiäØMikä on järjestöjen rooli palveluprosesseissaØMiten järjestöjen kautta tavoitetaan
kohderyhmiä: menetelmätØMiten yhteistyössä järjestöjen kanssa
tavoitetaan ”integraatioasiakkaita” japalvelujen ”ulkopuolella olevia”ØYhteistyön muodotØJärjestöjen rooli ja resurssit tukea ihmisten
osallistumista
Oletko tietoinenmaakuntauudistuksesta?
0 50 100 150 200 250 300
Kyllä
Ei
”Kunnollisia lehtijuttuja, jossarakennekin selviäisi. Ehkä oma
tiedotuslehti, jonka saisi erimuodoissa, esim.NKL:n
luetuspalvelun muodossa, ettäolisi helppo kuunnella.”
”Vastasin ei sillä kaikkiuudistukseen liittyvä on ollut
hyvin sekavaa.” ”Liian vähän tietoa kansalaisilla kokoMAAKUNTAUUDISTUKSESTA JA SOTE
touhusta.”
Millä tavalla toivoisit tiedotettavanmaakuntauudistuksesta?
”Pogostansanomissa ja
maakuntalehessä.””Paikallislehdet (eiKarjalainen vaan seaidosti paikallinen).”
”Myös paikallislehdessä.Vanhempi väestö ei käytä
nettiä.””Olen tavallaan kuntatyön tekijä. Oma
kuntani ei kertaakaan ole edeskysynyt, mitä arvelen minulle
tapahtuvan ..”
”Kansantajuisesti lehdessä ja jossakintiedotteessa, joka jaetaan joka
talouteen.”
”Tupaillat,lehdet, radio,
järjestöt.”
”Lisää tiedotusta japalveluiden
käyttäjien tarpeitaesille jo ennen
päätöksien tekoa.”