1

Satakuntaliitto Satakunnan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Puhdasta elinvoimaa Ihmislähtöisiä ratkaisuja

TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä

Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä

tai toimivat yrittäjinä. P2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu

P1 Houkutteleva yrittäjyys

TL2 Puhdasta elinvoimaa

Satakunnan elinkeinoelämän tukijalat, monipuolinen

teollisuus ja vahva elintarvikeketju menestyvät

ja maakunnassa on vetovoimatekijöinä puhdas

ympäristö ja laadukas korkeakoulutus.

P3 Uusiutuva teollisuus LNG

P4 Vahva elintarvikeketju

P5 Vetovoimainen Satakunta

Satakunnan korkea-koulutus

Selkämeren kansallis-

puisto

TL3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja

Satakunnassa on turvallista asua ja toimivat

liikenneyhteydet.

P6 Arjen palvelut ja turvallisuus

P7 Hyvät yhteydet

VT 8 Pori-Hki

raideyhteys satamat

Perustien-pidon

rahoitus

2

Sisällysluettelo

1 Johdanto 3

2 Satakunnan toimintaympäristö ja aluekehityksen näkymät 4

3 Satakunnan maakuntaohjelman toteuttaminen 2015-2016 6

3.1 Toimintalinja 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä 7

Painopiste 1 Houkutteleva yrittäjyys 7 Painopiste 2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu 8

3.2 Toimintalinja 2 Puhdasta Elinvoimaa 10

Painopiste 3 Uusiutuva teollisuus 10 Painopiste 4 Vahva elintarvikeketju 14 Painopiste 5 Vetovoimainen Satakunta 15

3.3 Toimintalinja 3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja 18

Painopiste 6 Arjen palvelut ja turvallisuus 18 Painopiste 7 Hyvät yhteydet 20

4 Rahoitussuunnitelma 22

LIITE: Edunvalvonnan kärkihankkeet 25

3

1 Johdanto Satakunnan maakuntasuunnitelmassa (Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035) asetettu tavoitetila on Hyvä elämä Satakunnassa 2035. Tätä kohti kuljetaan kolmen toimintalinjan kautta; kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Maakuntaohjelmassa asiaa lähestytään neljän vuoden tähtäimellä, näkökulmana on Satakunnan kilpailukyky ja elinvoima. Valittuja kehittämisen painopisteitä on seitsemän. Maakuntaohjelmaan kirjatut edunvalvonnan kärjet ovat pidemmän aikavälin tavoitteita, joiden lisäksi Satakunnan edunvalvonnalla reagoidaan ajankohtaisiin kysymyksiin. Kehittämistoimia toteutetaan monirahastoisesti. Maakuntaohjelmaa täsmennetään joka toinen vuosi laadittavilla maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmilla. Tämä asiakirja on ensimmäinen uuden lain alueiden kehittämisestä ja rakenne-rahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) mukainen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma sisältää keskeiset maakuntaohjelmaa toteuttavat kehittämistoimet ja hanke-esitykset sekä mahdolliset kannanotot rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja suunnitelmista sekä alueen osallistumisesta niihin. Tähän toimeenpanosuunnitelmaan on maakuntaohjelman toimintalinjoittain ja painopisteittäin kirjattu Satakunnan maakuntavaltuuston Satakunnan maakuntaohjelmaan 2014-2017 hyväksymät toimenpiteet ja niiden alle toimeenpanovuosille 2015-2016 tiedossa olevat keskeiset kehittämissuunnitelmat. Suunnitelma sisältää EU-ohjelmien rahoituspainotusten lisäksi kansallisia ja edunvalvonnallisia toimenpiteitä ja esityksiä. Ajankohta toimeenpanosuunnitelman laatimiselle on haastava. Rakennerahasto-ohjelman toteutus ei ole ehtinyt käynnistyä. Ensimmäinen haku on päättynyt, mutta hankearviointi on keskeneräinen, eikä päätöksiä ole voitu tehdä. Tässä suunnitelmassa on esimerkinomaisesti esitetty joitakin EAKR:n toimintalinja kahteen vastaanotettuja hankeaihioita, vaikka valmistelua tai päätöksiä ei ole tehty. Yritysrahoituksen ja ESR:n osalta suunnitelmaan on kirjattu Satakunnan painopisteet. Myös mm. maaseutuohjelman, Leader -ohjelmien ja Central Baltic -ohjelman rooliin maakuntaohjelman painopisteiden toteuttamisessa on viitattu, koska ne päässevät käyntiin 2015. Valtakunnallisten rakennerahasto-ohjelmien teemat on määritetty, mutta niidenkään käytännön toteutus ei ole alkanut. Teemat ovat kuitenkin Satakunnan näkökulmasta aihepiiriltään kiinnostavia. Toivottavaa on, että niiden toimenpiteitä toteutetaan mahdollisimman aluelähtöisesti. Yhteistoiminta-alueen osalta Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallitukset ovat linjanneet kokouksessaan 9.6.2014 keskeisimmiksi asioiksi VT8 II-vaiheen toteuttamisen, meriklusterin ja sen alihankintaverkoston kehittämisen sekä Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantamisen. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan liittyy rahoitussuunnitelma vuosille 2015 ja 2016. Se sisältää arviot alueen päätettävissä olevasta kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. EU:n ja sitä vastaavan valtion vastinrahan arviot tehdään hallintoviranomaisen antaman rahoituskehyksen puitteissa. ALKE-lain (7/2014) 28 §:n 1. momentin mukaan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman. Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi suunnitelman 24.9.2014.

4

2 Satakunnan toimintaympäristö ja kehitysnäkymät Satakunnan väestönkehitys on koko 2000-luvun ollut negatiivista. 2000-luvun alkupuolella väestön vähennys oli erittäin voimakasta johtuen suuresta muuttotappiosta. Viime vuosina muuttoliike on kääntynyt lievästi positiiviseksi ja väkiluvun vuositasolla muutamalla sadalla pieneneminen aiheutuu luonnollisen väestönmuutoksen miinusmerkkisyydestä. Pori on opiskelijapaikkakuntana kunnista maassamuuttovetovoimaisin ja Rauman seutu suhteellisesti paras maahanmuuttajien vetovoimassa. Nuorten ja työikäisten osuus ikärakenteessa on vähentynyt ja samalla yli 65-vuotiaiden osuus on kasvanut. Työelämästä poistuu vuositasolla noin 1000 henkeä enemmän kuin työelämään tulee aiheuttaen haasteita osaavan työvoiman saatavuudelle ja kuntien taloudelle. Tarve työperäisen maahanmuuton ja alueen vetovoimaisuuden edistämiseen on jatkuva.

Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät

Teollisuuden ahdinko paheni Satakunnassa loppuvuodesta 2013, jolloin sekä liikevaihto että viennin arvo supistuivat. Talouden suhdanteet ovat vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla pysyneet edelleen vaisuina ja liikevaihdon kehitys rakennusalaa lukuun ottamatta maan keskitason alapuolella.

Syksyn 2014 PK- yritysbarometrin mukaan satakuntalaisten yritysten suhdanneodotukset ovat lähes kautta linjan hieman heikommat kuin koko maassa keskimäärin. Barometrin mukaan 79 % yrityksistä uskoo liikevaihdon kasvavan tai pysyvän ennallaan. PK- barometrin lukujen valossa seuraavan vuoden aikana 70 % yrityksistä aikoo investoida enemmän tai saman verran kuin kuluvana vuotena. Odotukset henkilöstön määrän kehityksestä ovat muuttuneet hieman positiivisemmiksi ja vastaavat koko maan keskiarvoa. Peräti 89 % kyselyyn vastanneista uskoo henkilöstön määrän vuoden kuluttua olevan yhtä suuri tai suurempi kuin nyt. Erityisen huolestuttavaa on investointien vähäinen määrä. Finnveran mukaan pk-yritysten investoinnit Satakunnassa ovat kooltaan melko pieniä ja korvausluonteisia.

Ukrainan ja Venäjän välinen kriisi sekä siihen liittyvät EU:n pakotteet ja Venäjän vastapakotteet eivät voi olla vaikuttamatta myöskään Satakunnan yritysten näkymiin, joskin kauppakamarien toteuttaman yrityskyselyn tulosten perusteella kriisin vaikutusten arvioidaan olevan enemmän epäsuoria kuin välittömiä. Satakunnassa Venäjän kauppaa käyviä yrityksiä arvioidaan olevan hieman vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Epäsuorat vaikutukset näkyvät mm. Euroopan ja kotimaan talouden supistumisena Nopeimmin kriisin vaikutukset kohdistuvat elintarvikealaan ja kalastukseen, jotka kärsivät suoraan viennin tyrehtymisenä. Koska Satakunnan elintarvikeyrityksillä ei ole kovin merkittävää elintarvikkeiden vientiä Venäjälle, saattaa vaikutuskin olla lievää vientikiellon jäädessä lyhytaikaiseksi. Kriisin kriisi pitkittyessä, voivat mahdolliset vaikutukset investointihyödykkeiden kauppaan olla merkittäviä.

Satakunnan maatalouden tilanne ei juuri poikkea koko maan tilanteesta, jossa globaalit vaikutukset näkyvät aivan reaaliajassa. Liian vähälle huomiolle viime aikoina on jäänyt se, että metsätalous on yksi harvoista tuotannonaloista, joka on koko ajan lisännyt tuotantoaan ja myös kannattavuuttaan. Puukauppa lisääntyi viime vuonna noin 17 % ja alkuvuoden tilastotkin näyttävät kasvua. Metsätalouteen panostaminen on tärkeää, jotta turvataan raaka-aineen saanti sekä perinteiseen metsäteollisuuteen että myös kehittyvään moninaiseen uusiutuvaan biotalouteen.

Osalla teollisuutta näkymät ovat kaikesta huolimatta edelleen kohtuulliset, joskin yrityskohtaiset erot ovat suuria. Esimerkiksi koneiden ja laitteiden valmistuksessa, robottiautomaatiossa ja metsäteollisuudessa on kasvuodotuksia. Myös elintarvikealan kehitys on Satakunnassa ollut pitkään vakaata, mutta Ukrainan ja

5

Venäjän välisellä kriisillä saattaa olla tilanteeseen vaikutusta ainakin epäsuorasti. OL 3:n käyttöönoton viivästymisen vaikutus näkyy edelleen työllisyyden kannalta positiivisena. Työmaan vahvuus on tällä hetkellä noin 700 henkilötyövuotta.

Kaupan ja palvelualan yritysten kysynnässä talouden epävarmuus ja ostovoiman heikentyminen näkyy tällä hetkellä selvästi. Tyhjiä liiketiloja on kaikissa maakunnan suurimmissa kaupungeissa. Yrityksiä on perustettu hieman vähemmän kuin vuosi sitten. Konkursseja on ollut tämän vuoden alkupuolella hieman vähemmän kuin vuosi sitten ja konkurssiin ajautuneet yritykset ovat olleet pienempiä kuin aiemmin.

Työvoiman kysynnän näkymät

Etlan alue-ennusteen mukaan lähivuosina työllisyyttä lisääviä toimialoja Satakunnassa ovat energia-, vesi- ja jätehuolto, liike-elämää palveleva toiminta sekä talonrakentaminen. Eniten työllisyyden puolestaan ennustetaan vähenevän maa-, riista- ja kalataloudessa, kone- ja laiteteollisuudessa sekä kaupassa.

Maakunnan ikärakenteesta johtuen työvoimasta poistuu lähivuosina suuri määrä työvoimaa. Työvoimaa tarvitaan myös niillä aloilla, joilla työvoiman kokonaismäärän ei kasva. Poistuma on viime vuosina ollut noin 3 500 henkilöä vuodessa. Vastaavasti työelämään tulevien määrä on noin 2 500 henkilöä. Tilanne jatkuu suhteellisen samankaltaisena lähivuosina.

Työvoiman kysyntä on edelleen hiipunut alkuvuonna. Uutta työvoimaa tarvitaan lähinnä vain korvaamaan eläkepoistumaa. Työvoiman saatavuuden uskotaan hieman parantuneen työttömyyden kasvun myötä. Työvoimaa on tarjolla runsaasti rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä sekä erilaisissa asiantuntijatehtävissä, kun sitä vastoin kysyntä suuntautuu eniten palvelu- ja myyntityöntekijöihin.

Työllisyys

Vuoden 2013 merkittävän suuri irtisanottujen määrä (yli 1500 määrä) näkyy vasta kuluvan vuoden työttömyysluvuissa. Työpaikkoja menetettiin erityisesti teollisuudesta, mutta osin myös kaupan ja palveluiden aloilta. Koulutusalalla on menossa suuri murros. Alueen oppilaitokset joutuvat sopeuttamaan toimintaansa laskeviin menokehyksiin ja oppilaspaikkojen vähenemiseen, eikä irtisanomisilta ole koulutussektorillakaan vältytty. Korvaavia työpaikkoja syntyy erityisesti pk-yrityksiin, mutta talouden elpymisen viivästymisestä johtuen erittäin hitaasti. Erityisen haasteellinen tilanne on Porin ja Rauman seuduilla.

Nuorten työttömien määrä on kasvanut alkuvuonna selvästi hitaammin kuin työttömien määrä keskimäärin. Tammi-maaliskuussa nuorten työttömien määrä on ollut jopa alempi kuin vuosi sitten. Nuorten aktivointiaste on suhteellisen korkea ja selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Nuorten osalta huolestuttavaa on, että alle 30-vuotiaista työttömistä työnhakijoista noin 30 % on ilman ammatillista koulutusta. Suhteellisesti eniten työttömien määrä on kasvanut 30 – 40-vuotiaiden ryhmässä.

Etlan alue-ennusteen mukaan työttömyyden pitäisi kääntyä laskuun Satakunnassa jo tänä vuonna. Tämä tuntuu kuitenkin liian positiiviselta ennusteelta. Elinkeinoelämän kehitysnäkymät ovat sen verran epävarmat, että työllisyystilanne ei kohene nopeasti. Pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kääntyvän laskuun ensi vuonna.

6

3 Satakunnan maakuntaohjelman toteuttaminen 2015-2016

Satakunnan maakuntaohjelman kehittämisen toimintalinjat ovat kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Toimintalinjat vastaavat Satakunnalle keskeisiin haasteisiin; työikäisen väestön väheneminen, nuorten ulkopuolisuus ja vanhusväestön kasvu, teollisuuden rakennemuutos ja teollisten työpaikkojen väheneminen, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja vesien tilan heikkeneminen, julkisten palvelujen muutos ja saavutettavuuden heikkoudet.

EU-ohjelmilla ja kansallisin toimenpitein edistetään maakuntaohjelman toteutusta. EU:n Rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ovat Satakunnalle tärkeitä maakuntaohjelman toteuttamisen rahoitusvälineitä. Niiden kesken pyritään täydentävyyteen ja yhteensovittamiseen. Satakuntaan ja Vakka-Suomeen on laajapohjaisessa valmistelussa laadittu yhteistä kalatalousohjelmaa, jolla on osallistuttu hakuun EU:n meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kalatalousryhmäksi. Vuodesta 2014 alkaen Satakunta on mukana EU:n rahoittamassa rajat ylittävän yhteistyön Central Baltic -ohjelmassa. Tätä toimeenpanosuunnitelmaa kirjoitettaessa rakennerahasto-ohjelman ensimmäinen haku on päättynyt. Muut ohjelmat käynnistyvät vuoden 2015 aikana. EAKR -rahoituksen painopisteinä Satakunnassa ovat meri- ja teknologiateollisuus, cleantech- ja ICT-teknologiset ratkaisut, älykkäät palvelut ja teollisuuden palvelutoiminta, maakunnallinen tutkimus -, kehittämis-, ja innovaatiotoiminta sekä yrittäjyys, kasvu ja kansainvälistyminen. Ensimmäisessä rakennerahastohaussa Satakuntaliitolle kohdistettiin 29 EAKR hankehakemusta toimintalinjaan 2, mikä on runsas 30 prosenttia kaikista Länsi-Suomen suuralueen hankkeista.

Elyn yritystukien haku käynnistyy syyskuussa 2014 ja päätöksenteko pystytään aloittamaan joulukuussa 2014. Elyn rahoitus Satakunnassa painottuu suorien yritystukien rahoittamiseen. Sähköinen rahoitushaku on jatkuva. Tätä toimeenpanosuunnitelmaa laatiessa ei ole tiedossa, mikä on yritystukien kiinnostavuus tai suuntautuminen. Satakunnan ELY-keskuksen arvion mukaan tukia haetaan erityisesti tuotekehitykseen, uusien tuotantomenetelmien ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen sekä uusille markkinoille pääsyyn.

ESR-rahoituksen painopisteitä Satakunnassa ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevien ja nuorten työllisyyden edistäminen, uusien ratkaisujen ja palvelujen kehittäminen sekä palveluun ohjauksen tehostaminen. Työorganisaatioiden kehittämisessä painopisteitä ovat uudistumista ja muutosvalmiutta lisäävän osaamisen kehittäminen pk-yrityksissä, työhyvinvointia ja työssä jaksamista parantavien toimintamallien ja palvelujen kehittäminen sekä TKI-toimintaa tukeva osaamisen siirto. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalista ja työmarkkinoilta syrjäytymistä ehkäiseviä kokonaisvaltaisia palveluja ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja kehitetään. Lisäksi painopisteenä on asuinalueiden kansalaislähtöinen kehittäminen työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. ESR- haussa Satakuntaan kohdistui 23 hakemusta, joista toimintalinjaan 3 työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 10, toimintalinjaan 4 koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 8 ja toimintalinjaan 5 sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 5 hakemusta. Satakuntalaisten kehittäjä-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kansainvälistä hanke- ja muuta kansainvälistä yhteistyötä halutaan edelleen rohkaista. Satakuntaliitto on mukana Euroopan alueiden Smart Specialisation Platformilla sekä maatalouden ja puhtaan veden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa. Nämä verkostot ovat Satakuntalaisten toimijoiden tukena kun ne haluavat

7

hyödyntää EU:n suoria rahoitusvälineitä ja ohjelmia, kuten Horisontti 2020 ja Itämeri-ohjelma. Muun muassa osana EAKR:n toimintalinja 2 toteuttamista Satakuntaliitto rahoittaa kansainvälisten hankehakujen valmistelua ja hakee näin synergiaa eri EU rahoitusmahdollisuuksien välillä. Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamisessa kansallisesti merkittäviä ratkaisuja ovat mm energiaan, maatalouteen ja teollisuuden toimintaympäristöön liittyvät kysymykset, äkillisen rakennemuutoksen tuet, liikenneinvestoinnit sekä osaamisen edistäminen ammattiopetuksesta korkeakoulutukseen. Tämän ohjelman liitteenä ovat Satakunnan maakuntaohjelmassa hyväksytyt edunvalvonnan kärkihankkeet.

3.1 Toimintalinja 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Kannustavan yhteisöllisyyden toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä yhteisössämme, yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä syntyvät alueen elinvoimalle keskeiset uudet työpaikat. Toisaalta Satakunnan potentiaalinen työvoiman määrä vähenee. Kilpailukykyä ja elinvoimaa uhkaa koulutuksen tai työelämän ulkopuolella olevien ihmisten määrä. Erityisesti nuorten kohdalla yhteiskunnan ulkopuolelle putoamisen seuraukset ovat inhimillisesti ja taloudellisesti kalliit. Kannustavan yhteisöllisyyden kaksi kehittämisen painopistettä Satakunnassa ovat houkutteleva yrittäjyys ja satakuntalainen yhteiskuntatakuu. Yrittäjyyden edistäminen luo uusia työpaikkoja. Satakuntalainen yhteiskuntatakuu pyrkii saamaan kaiken työvoimapotentiaalin käyttöön.

Painopiste 1 Houkutteleva yrittäjyys

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman 2015-2016 kehittämistoimet ja hanke-esitykset Yrittäjyyskasvatuksen edistäminen Satakunnassa on tehty pitkään vahvaa yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä. Prizztechissä toimiva Satakunnan YES -keskus on aloittanut kansainvälisen yhteistyön yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseksi ja osaamisen vahvistamiseksi. Tähän haetaan rahoitusta Central Baltic -ohjelmasta. Myös ESR:n toimintalinjalla 4 voidaan tukea yrittäjyyskasvatuksen laajentumista eri kouluasteille.

Yrittäjyyskasvatuksen yksi työkalu, Taloudellisen tiedotustoimisto TATin kehittämä yrityskylä -toiminta on saanut erinomaisen vastaanoton Satakunnassa ja toimintaa halutaan edistää edelleen. Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimiskokonaisuus. Yrityskylä-oppimisympäristö on pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan sekä toimii kuluttajana ja kansalaisena osana yhteiskuntaa.

Toimenpiteitä yrittäjyyden edistämiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014-2017:

§ yrittäjyyskasvatuksen laajentaminen kaikille kouluasteille § kattavien yritysten neuvonta- ja tukipalveluiden järjestäminen § liiketoimintaympäristöjen kehittäminen § verkostoitumisen ja kansainvälistymisen tukeminen mm. osaamista parantamalla

8

Satakunnan Yrittäjien yhtenä painopistealueena kuntavaikuttamisessa on yrittäjyyskasvatus. Yhdistys arvioi ja palkitsee vuosittain maakunnan yrittäjäaktiivisimman kunnan, jonka valintakriteereihin kuuluu käytössä oleva kunnan yrittäjyyskasvatuksen opintosuunnitelma. Paikallisyhdistysten yrittäjät käyvät pitämässä luentoja ja kertomassa oman yrittäjätarinansa kouluisssa, myös tet jaksojen harjoittelupaikkoja tarjotaan oppilaille. Satakunnan yrittäjät on mukana Satakunnan YES -keskuksen toiminnassa.

Yritysten tukeminen EU-ohjelmilla

EAKR tuella, toimintalinjalla 1 Satakunnassa painotetaan suoria yritystukia. Yritystuet kohdennetaan pienille ja keskisuurille yrityksille ja rahoituksen painopisteitä ovat uuden liiketoiminnan luominen, yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen sekä pk-yritysten energiatehokkuuden lisääminen. Rahoitusta kohdennetaan lisäksi vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin. Avustusta suunnataan hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen käynnistämiseen, laajentamiseen ja uudistamiseen, innovaatiotoimintaan tai osaamisen vahvistamiseen, kasvuun tai kansainvälistymiseen, tuottavuuteen tai energia- ja materiaalitehokkuuteen. Investointien tukemista harkitaan tapauskohtaisesti. ESR toimintalinjalla 3 tuetaan myös pk-yritysten henkilöstön ja yrittäjien osaamisen nostoa, mikä osaltaan edistää EAKR -rahoituksella tuettavaa pk-yritysten kehittämistä.

Satakuntalaisten Leader-ryhmien kehittämisstrategioissa näkyy entistä vahvemmin yrittäjyyden sekä yritysten verkostoitumisen ja kansainvälistymisen edistäminen. Ryhmillä ja Satakunnan ELY-keskuksella on yhteistyösopimus ohjelmakauden toimeenpanosta. Se sisältää mm. työnjaon yritysten tukirahoituksessa. Leader-ohjelmien kohderyhmänä ovat erityisesti 1-3 htv työllistävien ja toimintansa aloittavien yritysten investointi- ja kehittämishankkeet. Satakunnan maaseutuohjelmassa kohderyhmänä ovat erityisesti 3-10 htv työllistävien mikroyritysten investointihankkeet ja mikro ja pienten yritysten kehittämishankkeet. Yritysten perustamisavustukset rahoitetaan pääsääntöisesti maaseutuohjelmasta ja kokeiluhankkeet Leader-ohjelmasta. Toimenpiteiden toteutus käynnistynee vuoden 2015 aikana.

Team Satakunta kokoaa yhteen Satakunnan kansainvälistymispalveluja tarjoavat tahot

Satakunnassa Team Finland –toiminta on organisoitu Team Satakunnaksi, jonka tehtävänä on alueen kansainvälistymispalveluita tarjoavien tahojen tiedonvaihto ja kansainvälistymistoiminnan koordinointi. Team Satakunta järjestää yrityksille suunnattuja tietoiskutilaisuuksia kansainvälistymiseen liittyvistä kysymyksistä ja tarjoaa kansainvälistymiseen liittyvä neuvontaa ja yhteyksiä muihin Team Finland –toimijoihin. Team Finlandin tapaan Team Satakunta tavoitteena on olla yhdessä enemmän.

Team Satakunnan jäseniä ovat Finnvera, Finpro, Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Rauman kauppakamari, Rauman kaupunki, Satakuntaliitto, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari, Satakunnan Yrittäjät ja Tekes.

Painopiste 2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu

Toimenpiteitä Satakuntalaisen yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014-2017 :

§ oppimisympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tutkintoja kehitetään § työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan parantamiseen tähtääviä toimia tuetaan § työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja oppilaitosten yhteistyötä tuetaan

9

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman 2015-2016 kehittämistoimet ja hanke-esitykset Elinikäisen oppimisen ohjauksen - ELO -yhteistyöryhmä Satakunnassa toimii Satakunnan ELY-keskuksen koordinoimana ELO-yhteistyöryhmä, joka käsittelee muun muassa Satakuntalaisen yhteiskuntatakuun toteuttamiseen liittyviä haasteita. Ryhmä on huolissaan valtion roolin heikentymisestä sivistyksen kehittämisessä. Kunnat eivät pysty vastaamaan kaikilta osin odotuksiin. Kouluverkkojen muutoksissa yksiköiden kasvun ja oppilaiden matkojen pidentymisen myötä ohjaukseen on panostettava enemmän, jotta keskeyttämiset eivät lisääntyisi. Toisella asteella matkakustannusten kasvun lisäksi yleistyvät asumiskustannukset. Nuorten on asuttava kodin ulkopuolella ala-ikäisinä, mikä osaltaan kasvattaa tuen ja ohjauksen tarvetta. Moniammatilliseen ohjaamisen osaamiseen tarvitaan lisäkoulutusta ja laatujärjestelmä.

Aluelähtöisyyttä ammatillisen koulutusohjelmien sisällöissä ja suuntaamisessa tulisi vahvistaa. Lainsäädännössä on mahdollisuus joustoihin opinnoissa ja tutkintojen suorittamisessa, mutta käytännössä nykyinen oppilaitosten rahoitusmalli estää joustojen käytön. Yliopistot ovat nykyisellään liian autonomisia ja niiden rakenteet eivät tue siirtymisiä.

Euroopan sosiaalirahaston - ESR -mahdollisuudet

Ensimmäisessä rahoitushaussa vastaanotetut ESR-kehittämishankkeet arvioidaan ja päätökset rahoitettavista hankkeista tehdään syksyn 2014 aikana. Toimintalinjalla 3 tuetaan nuorten työmarkkinoille pääsyä, pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä, uusien ratkaisujen, toimintamallien ja palveluiden sekä palveluohjauksen ja eri toimijoiden verkosto- ja yritysyhteistyön kehittämistä.

Toimintalinjalla 4 tuetaan koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä ns. nivelvaiheiden sujuvuutta sekä oppimisympäristöjä. Työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin sekä oppilaitosten uudenlaiset sopimukselliset menettelyt ja koulutuskokeilut tarjoavat yksilöllisiä ratkaisuja ammattiin valmistumiseen ja työllistymiseen. Ulkopuolisuuden uhan alla oleville, erityisesti nuorille, kohdennetaan monipuolisia tukitoimia työelämävalmiuksien ja elämänhallintaan liittyvien asioiden varmistamiseksi. Kehittäminen edellyttää verkostomaisen yhteistyön toimivuutta koko nuorisoikäluokan osalta sekä joustavan ja reagointikykyisen aikuiskoulutuksen roolin sekä ennakointijärjestelmän vahvistamista.

Toimintalinjalla 5 tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisyä ja purkua edistävien kokonaisvaltaisten palvelumallien kehittämistä sekä erityisryhmien työmarkkinoille pääsyä edistävien palvelumallien ja verkostojen kehittämistä.

10

3.2 Toimintalinja 2 Puhdasta elinvoimaa Toimintalinjalla parannetaan Satakunnan elinvoimaa vahvistamalla molempia maakunnan tukijalkoja; rakennemuutoksessa olevaa teollisuutta ja vakaampaa elintarvikeketjua. Vetovoimaa lisätään huolehtimalla korkeakoulutuksesta, yritysten sijoittumispalveluista, maahanmuuttajien palveluista sekä arvokkaasta luonto- ja kulttuuriympäristöstä. Maakunnan perusteollisuus on rakentunut suurten yksiköiden ympärille. Arvoketjujen pirstoutuminen, ja omistusrakenteiden muutos on 2000-luvulla aiheuttanut sen, että suuremmista yksiköistä on siirrytty itsenäisiin yrityksiin, jotka keskittyvät tuotantoon, teollisiin palveluihin ja asiantuntijatyöhön. Toimialojen rajapintojen muutos tarjoaa toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joita maakunnallinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee. Monipuolinen energiatarjonta ja osaaminen antavat maakunnan energiaintensiiviselle teollisuudelle vahvaa kilpailullista etua. Bioenergia ja tuulivoima sisältyvät maakunnan strategisiin valintoihin.

Satakuntaan on kehittynyt vahva raaka-ainetuotannon ja elintarvikejalostuksen keskittymä. Satakunnan ruokaketjujen tulevaisuuden määrittää pitkälti koko arvoketjun kannattavuus ja kilpailukyky, joten koko pellolta pöytään ruokaketjua on kehitettävä toimintaympäristön muutosten paineessa. Elintarviketuotannon kehittäminen ja vesien tilan parantaminen vaativat hyvää yhteensovittamista ja konkreettisia toimenpiteitä. Lounais-Suomessa on pitkät perinteet yhteistyöstä erityisesti vesien hoidossa ja suojelussa. Satakuntaan on syntynyt merkittävää, kansainvälistä osaamista. Puhdas luonnonympäristö, runsaat metsävarat ja hoidetut kulttuuriympäristöt parantavat elinympäristöä ja tukevat elinkeinojen, mm. matkailun mahdollisuuksia. Maakunnan matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelmassa luontoon ja elämyksiin liittyvät matkailupalvelut nähdään yhtenä maakunnan matkailun kehitettävistä kokonaisuuksista.

Satakunnan vetovoiman vahvistaminen on keskeistä väestöennusteen suunnan muuttamiseksi, työvoiman saatavuuden, yritysten sijoittumispäätösten ja osaamisen kannalta. Satakunnan korkeakoulujen toiminta ja yhteistyö on maakunnan vetovoimatekijä ja kasvattaa maakunnan osaamispääomaa. Valtaosa valmistuneista työllistyy Satakuntaan, mikä osoittaa korkeakoulutuksen tarpeellisuuden Satakunnassa. Kansainväliset yhteydet kasvattavat tulevaisuudessa merkitystään korkeakoulusektorilla. Kansainvälinen toiminta lisää osaamista ja voi laajentua avaamaan uusia yhteyksiä elinkeinoelämälle ja tutkimukselle. Puhtaan elinvoiman kehittämisen painopisteet ovat teollisuuden uusiutuminen, vahva elintarvikeketju, sekä vetovoima.

Painopiste 3 Uusiutuva teollisuus

Toimenpiteitä Satakuntalaisen teollisuuden uusiutumiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014-2017: § vahvistetaan kehittämistoimijoiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän tutkimus-,

kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyötä § kehitetään ja pilotoidaan ratkaisuja teollisuuden uusiutumiseen § kehitetään ja edistetään energiatehokkaita teollisuuden energia- ja

ympäristöteknologisia ratkaisuja sekä niiden käyttöönottoa. § lisätään uusiutuvan energianosuutta kulutuksesta ja tuotannosta

11

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman 2015-2016 kehittämistoimet ja hanke-esitykset Meriklusteri ja teollisuuden kehitysympäristöt

Satakunnan vahva meriklusteri on voimakkaassa muutoksessa. Näkymät perustuvat Satakunnan ELY-keskuksen koordinoiman alueellisten kehitysnäkymien aluepaneelin tilannearvioon. STX:n Rauman telakan toiminta päättyi kesällä 2014. Välitön työpaikkamenetys on noin 600 ja välilliset vaikutukset merkittävästi suuremmat. Valtioneuvosto nimesi Rauman seudun äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2016 loppuun. Rakennemuutoksen hoitoon on Raumalla tartuttu aktiivisesti. Kaupunki on ostanut STX Finland Oy:ltä telakka-alueen, jonne on rakentumassa meri- ja raskaan konepajateollisuuden yrityspuisto Seaside Industry Park. Raumalla jo toimivat potkuri- ja laivalaitevalmistajat suunnittelevat toimintansa laajentamista ja alue kiinnostaa ulkomaita myöten. Omistusjärjestely, jolla valtio ja saksalaisen Meyer Werft ostavat Turun telakan STX:ltä ja telakan saamat uudet risteilijätilaukset vaikuttavat myönteisesti myös Satakuntaan, sillä alueella on merkittävä määrä telakan alihankkijoita ja tavarantoimittajia.

Porissa toimiva Technip Offshore Finland menetti viime vuonna suuren öljynporauslautan tilauksen ja sen seurauksena työntekijöitä on jouduttu irtisanomaan ja lomauttamaan. Meriklusteriin sisältyy kuitenkin uusia mahdollisuuksia kuten arktisten alueiden alukset, offshore-alukset, öljyn- ja kaasunporauksen tarvitsemat rakenteet, laitteet ja järjestelmät sekä kiristyvien ympäristösäännösten myötä tarvittavat ympäristöystävälliset ratkaisut ja teknologiat. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelmasta Prizztech Oy:lle keväällä 2014 miljoonan euron rahoituksen hankkeeseen, jolla edesautetaan suomalaisyritysten mahdollisuuksia hyödyntää arktisten alueiden, öljy-, kaasu- ja offshore -teollisuuden tarjoamia markkinamahdollisuuksia mm. Norjan ja Venäjän kaasukentillä. Samasta ohjelmasta rahoitetaan Turun ja Rauman hanketta "Turku Seas 2020", jossa kehitetään meri-teollisuudelle moderneja toimintaympäristöjä ja telakkateollisuutta korvaavaa meriteollisuusliiketoimintaa. Norilsk Nickel kasvattaa tuotantoa Harjavallassa. Boliden Harjavalta suunnittelee uuden rikkihappotehtaan rakentamista. Porissa Ahlaisten Peittooseen on valmistunut Suomen tähän asti suurin tuulipuisto ja useita pienempiä tuulivoimainvestointeja on tekeillä. Suomen Hyötytuuli Oy:n merituulipuistohanke Porin Tahkoluodossa on yksi kuudesta ehdokkaasta merituulivoiman demonstraatiohankkeeksi. Pori varmistui keväällä Suomen ensimmäisen nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalin investointipaikaksi. Tahkoluotoon sijoitettavan terminaalin rakentaa Skangass. Tahkoluodosta rakennetaan putki Sachtleben Pigments Oy:lle, joka siirtyy maakaasun käyttäjäksi. LNG- terminaali ja Peittooseen rakentuva kierrätyspuisto ovat esimerkkejä uutta liiketoimintaa ja referenssikohteita mahdollistavista kehitysympäristöistä. Mäntyluodosta, Peittoosta ja Tahkoluodosta muodostuva M20 alue on monipuolisuudessaan ainutlaatuinen teollisuuden toimintaympäristö Suomessa.

Myös Raumalle on rakentumassa LNG terminaali, josta AGA on tehnyt alustavan sijoittumispäätöksen. Rauman mittavia investointeja on myös Lakarin yritysalue. Raumalla on käynnistymässä sataman kilpailukyvyn kannalta tärkeä laajennusinvestointi sisältäen mm. konttilaiturin pidentämisen. Useat yritykset ovat Rauman seudulla uutisoineet kesällä mittavista investoinneista, mm. mäntyöljyä jalostava Forchem investoi Raumalla sijaitsevaan jalostamoon 20-30 milj.euroa. Seaside Industry Parkissa aloittaa toimintansa merialan projektitoimituksiin keskittyvä uusi yritys RMC. Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehdas on mahdollisuus Rauman seudulle sekä työvoiman että mm. kauppaan ja asumiseen liittyvien palvelujen kysynnän suhteen.

12

Pohjois-Satakunnassa Taaleritehdas toteuttaa Honkajoen Kirkkokallion teollisuusalueelle mittavaa biokaasulaitosinvestointia. Laitos käsittelee pääosin kunnissa ja elintarviketeollisuudessa syntyvää biohajoavaa jätettä ja tarjoaa siten alueellisen jätehuoltoratkaisun. Jätteestä tuotetaan biokaasua sekä uudentyyppisiä orgaanisia lannoitetuotteita viljelijöiden käyttöön. Hanketta viedään eteenpäin Honkajoki Oy:n kanssa. Honkajoki Oy:n toiminta on kasvussa ja uudet investoinnit tarkoittavat myös merkittävää lisäenergian tarvetta. Kokonaisinvestointi on noin 9 miljoonaa euroa ja sen työllistävä vaikutus on toiminnan aikana noin 10-15 henkilötyövuotta.

TKI-yhteistyön vahvistaminen EAKR -rahoituksella

EAKR toimintalinjalla 2 vahvistetaan Satakunnassa erityisesti tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja kehittämistoimijoiden yhteistyötä. Ensimmäisessä hankehaussa rahoitusta on haettu useaan toimintaa edistävään hankkeeseen. Joitakin potentiaalisia hankkeita on nostettu esimerkinomaisesti tähän toimeenpanosuunnitemaan vaikka niiden rahoituspäätöksiä tai valmistelua ei ole vielä tehty.

Turun yliopiston Porin yksikkö haluaa olla mukana maakunnan teollisuuden uusiutumisessa ja kilpailukyvyn kehittämisessä. Suunnitellulla hankkeella luodaan erityisesti edellytyksiä teollisuusyritysten arvoketjujen uudistumiselle ja synnytetään alueelle uusia työpaikkoja. Toisaalta hankkeella myös tuetaan alueellisen kilpailukyvyn seurantaa kehittämällä älykästä erikoistumista maakunnassa mittaavia indikaattoreita.

Prizztechin hankkeen keskiössä on Satakunnan eri toimialojen välisen innovaatiotoiminnan aktivoiminen. Hankkeessa lisätään yhteistä innovaatiotoimintaa sellaisten toimialojen välillä, jotka muuten normaalissa liiketoiminnassaan eivät ole toistensa kanssa tekemisissä. Pääpaino on teollisuustoimialoissa.

Huittisten kaupunki ja Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus hakevat yhteishanketta "Tuotteita, tehokkuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä teknologisilla innovaatioilla". Hankkeen pääasiallisena tavoitteena on rohkaista ja tukea Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan teollisia yrityksiä TKI -toimintansa edistämisessä, siihen panostamisessa ja tuote-, palvelu tai tuotantoinnovaatioiden syntyessä vientimarkkinoille suuntautumisessa. Hankkeella on yhteys Rauman vetämän seutupilotin toimintaan.

TTY-säätio jatkaa kehittämistoimintaansa Kankaanpäässä. Tekstiilimateriaaleihin integroituvaa elektroniikkaa ja joustavaa elektroniikkaa on menestyksekkäästi tutkittu Suomessa ja erityisesti Kankaanpäässä. Uusi lupaava tutkimus- ja kehityskohde on venyvä tai elastinen elektroniikka. Hankkeen tavoitteena on luoda Kankaanpäähän kansainvälisesti tunnettu elastisen elektroniikan tutkimuskeskittymä. Raumalla TTY-säätiö kehittää Mekatroniikan tutkimusverkostoa. Hankkeen pyrkimyksenä on vastata Rauman alueen teollisuusyritysten tutkimustarpeisiin. Seaside teollisuuspuiston yritykset ovat nostaneet esille myös tutkimusyhteistyön tarpeen. Tutkimustarpeiden monialaisuuden vuoksi TTY:n yksittäiset etäyksiköt eivät pysty nykyisillä resursseilla vastaamaan niihin, vaan tarvitaan verkostoitunutta tutkimusyhteistyötä. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Winnova tekevät yhteistyötä aurinkoenergian mahdollisuuksien kehittämisessä. SolarLeap Satakunta -hankkeen tavoitteena on tehostaa aurinkoenergiajärjestelmien kokonaistoimitusprosesseja, poistaa lupa- ja sopimuskäytäntöihin liittyviä pullonkauloja sekä parantaa järjestelmäasennuksien laatua.

13

Porin kaupungin SATAHIMA – hankkeen tavoitteena on kehittää kuntien ja pk-yritysten hiilineutraaleja toimintoja ja palveluita sekä edistää sellaisten teknologioiden käyttöönottoa, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä ja lisäävät energiatehokkuutta. Hankkeessa kehitetään tietoteknisiä sovelluksia yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa ja toteutetaan käytännön toimia yhteistyössä kuntalaisten, oppilaitosten, pk-yritysten ja energiayhtiöiden kanssa.

Alueellinen resurssitehokkuus – kohti kiertotaloutta / Yhteistoiminta-alueen hanke Lounais-Suomen alue on valittu ”alueellinen resurssitehokkuus – kohti kiertotaloutta” Life IP-hankevalmistelussa yhdeksi ydinalueeksi Suomessa. Toiseksi ydinalueeksi valittiin Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakuntien alueet. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja menetelmiä sekä erillisin demohankkein luoda mahdollisuuksia kiertotalouden kehittämiseen. Lounais-Suomen alueella ydinalueen suunnittelussa on ollut mukana Satakunnan ja Varsinais-Suomen liitot, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulut, Prizztech sekä Valonia. Lisäksi alueelta on tullut eri toimijoiden hakemuksina esiin useita kiertotalouden ja resurssitehokkuuden teemaa tukevia demonstraatiohankkeita. Hankkeen kokonaisbudjetti Suomen alueella on noin 20 M€ 6 - 8 vuoden aikana ja kansallisesti hanketta koordinoi ympäristöministeriön toimeksiannosta SYKE.

Hankkeen ohjausryhmä (TEM, YM, Sitra, Tekes, Cleen ym.) päätti elokuussa, että Lounais-Suomesta jatkoon valitaan tässä vaiheessa seuraavat demohankkeet: Resurssitehokas rakentaminen ja asuminen Porin seudulla/Porin kaupunki; Peittoon kierrätyspuisto/Prizztech; Ruokajätteet/MTT; Kierrätyspuiston ja maa-aineskierrätystoiminnan kehittäminen/Turku; Uudet kiertotalouden prosessit materiaalien käsittelykeskuksessa/ L&T; Tilakoon biokaasulaitokset / Turku AMK. Viimeistä on ehdotettu alueellisesti sisällytettäväksi MTT:n hankkeeseen. Ohjausryhmä päätti lisäksi sen, että Keski-Suomen alue otetaan mukaan ydinalueeksi. Demojen osalta suurin muutos alun suunnitelmiin on se, että rahaa ei ole käytössä käytännössä lainkaan investointeihin. Mikäli resurssit varmistuvat, alueellista toimintaa tullee vetämään maakunnan liitot. Alustavasti on puhuttu siitä, että tämä panos olisi noin 1,5 htv vuodessa hankkeen noin 7 vuoden aikana. Ensimmäinen hakemus (alustava hanketiivistelmä) toimitetaan EU:lle 10.10.2014.

Porin INKA ja kasvusopimus Pori toteuttaa 12 muun kaupunkiseudun kanssa Innovatiiviset kaupungit (INKA)-ohjelmaa, jossa se Vaasan ja Lappeenrannan kanssa muodostaa Kestävät energiaratkaisut-kokonaisuuden. Pori suuntautuu kehittämis-, osaamis- ja koulutusympäristöjen vahvistamiseen energiaratkaisujen ja teollisuuden innovaatiokeskittymänä. Työ- ja elinkeinoministeriö suuntaa ohjelman toteutukseen kansallista ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Porin Kasvusopimukseen sisältyvät INKA –ohjelman energia- ja teollisuusratkaisujen lisäksi korkeakoulujen toimintaedellytysten kehittäminen, Living Lab –mallin laajentaminen sekä innovatiiviset hankinnat. Rauman seutupilotti Vuonna 2014 käynnistyneen seutukaupunkien pilottiohjelman pk-teollisuuden teeman vetäjä on Rauma. Toteuttamiseen osallistuvat Satakunnasta myös Huittinen, Kankaanpää ja Pohjois- Satakunnan kehittämiskeskus. Pilotilla on kytkentä Vaasan ja Tampereen vetämiin INKA-ohjelmiin. Kansallinen perusrahoitus osoitetaan teemojen koordinointiin. Pk-teollisuuden uudistumisen ja kilpailukyvyn seutupilotin tavoitteena on löytää toimintamallit ja keinot, joilla voidaan turvata teolliset työpaikat jatkossa. Tavoitteena on viennin ja kansainvälistymisen sekä korkeakouluyhteistyön edistäminen.

14

Painopiste 4 Vahva elintarvikeketju

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman 2015-2016 kehittämistoimet ja hanke-esitykset EIP, European Innovation partnership ja ERIAFF -verkosto Eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet ovat komission aloitteita ja osa EU:n 2020 innovaatiounioni-lippulaivahanketta. Kestävän maatalouden innovaatiokumppanuutta koordinoi DG Agri. Innovaatiokumppanuus tähtää resurssitehokkuuden edistämiseen, tutkimuksen ja käytännön yhdistämiseen sekä innovaatioiden lisäämiseen maa- ja elintarviketaloudessa. Innovaatiokumppanuudella halutaan tuoda tärkeimmät sidosryhmätoimijat yhteen (erityisesti yhdistäen tutkimus- ja käytäntö).

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksen mukaisesti EIP -yhteistyötoimenpide( art 36) lisää yhteistyötä maatalouden, elintarvikeketjun, metsätalouden, biotalouden muiden toimijoiden sekä kaikkien sellaisten toimijoiden välillä, jotka edistävät maaseudun kehittämispolitiikan tavoitteiden toteutumista. Toimenpiteessä tuetaan maaseudun kehityksen kannalta merkittävien uusien klustereiden ja yhteistyöhankkeiden perustamista sekä näiden ryhmien hankkeiden toteuttamista. Satakuntalaiset maaseututoimijat ovat kiinnostuneita olemaan mukana yhteistyötoimenpiteissä.

Satakuntaliitto on mukana kestävän maatalouden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa, ERIAFF-verkosto (European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry). 2015-2016 aikana osallistutaan aktiivisesti ERIAFF-verkoston toimintaan ja edistetään satakuntalaisen elintarvikealan kansainvälistymistä. ERIAFf-verkostokumppanuuden kautta koordinoidaan partnerihakuja avautuviin Horisonttihakuihin. Satakunnan elintarvikealan kannalta merkityksellistä hakuja seurataan ja niistä välitetään tietoa elintarvikealan toimijoille.

ERIAFF –verkoston koordinaattorina Toscanan alueen edustus on mukana keskusteluissa DGAgrin kanssa koskien mm Horisontti –ohjelman tulevia työohjelmia. Satakunnan elintarvikealan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ajankohtaisista kokonaisuuksista keskustellaan ERIAFF-koordinaatioryhmän kanssa.

Ruokalähettiläs-konsepti Satakuntaliitto on valmistellut ruokalähettiläs–konseptia yhdessä satakuntalaisten elintarvikealan toimijoiden ja lähettilääksi ilmoittautuneiden Satakunta valtuuskunnan jäsenten kanssa. Lähettiläiden toimet kohdistuvat ensi vaiheessa kotimaan kaupan ja lähiruoan käytön edistämiseen sekä alan kansainvälistymiseen. Konseptin toteutukselle ei ole erillisiä määrärahoja, vaan toiminta perustuu yhteisten linjausten pohjalta tehtävään vapaaehtoistyöhön. Ruokalähettiläs-konsepti on yksi konkreettinen esimerkki siitä, miten Satakuntavaltuuskunnan jäsenet voivat omalla toiminnallaan edistää maakunnan kehittymistä ja elinkeinoelämää.

Toimenpiteitä Satakuntalaisen elintarvikeketjun kehittämiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014-2017: § tuetaan verkostoitumista, myös kansainvälisesti § edistetään lähiruuan arvostusta ja käyttöä § hankinta- ja markkinointiosaamista kasvatetaan § tuetaan innovatiivista ja kestävää tuotekehitystä § vesiensuojelutoimenpiteitä toteutetaan § sisävesien ekosysteemiä kunnostetaan kokonaisvaltaisesti

15

Maaseutuohjelma ja Leader Elintarvikeketjuun liittyvät kehittämistoimenpiteet ovat yksi Satakunnan alueellisen maaseutuohjelman kautta kehitettävistä päätoimialoista kattaen elintarvikeketjun toimijoiden ammatillisen ja erikoistuneen osaamisen kehittämiseen, uusien ratkaisujen ja innovaatioiden sekä alan yrittäjyyden edistämiseen tähtäävät toimenpiteet. Leader-ohjelmissa painotetaan lähiruokaan liittyviä kehittämistoimia. Elintarvikeketjun vahvistaminen EAKR -rahoituksella Satafood kehittämisyhdistys Ry hakee EAKR-rahoitusta elintarvikealan kilpailukyvyn ja resurssitehokkuuden kehittämiseen. Tavoitteena on asiantuntijatiedon soveltaminen yritysyhteistyössä, esim. elintarviketurvallisuuden ja tuotekehityksen edistämisessä sekä elintarvikealan teknologiainnovaatioiden hyödyntäminen. Tavoitteena on myös innovoida elintarvikealan yritysten kanssa uusia tuotteita ja tuotantomenetelmiä sekä vahvistaa yritysten välistä yhteistyötä ja kansainvälistymistä. Pyhäjärvi-instituutin elintarvike- ja vesistötoimialoille yhteistä järvikalarajapintaa hyödynnetään vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymän kehitysalustana. Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa - NAM! -hankkeessa pilotoidaan vähähiilisten ja ekologisten järvikalatuotteiden tuotteistamista ja menekinedistämistä. Hajakuormituksen vähentäminen valuma-alueilla Pyhäjärvi-instituutti yhdessä Vesijärvisäätiön ja muiden yhteistyökumppaniensa kanssa hakee rahoitusta ympäristöministeriöltä ravinteiden kierrätystä koskevasta hausta (RAKI-ohjelma). Tavoitteena on uusien innovatiivisten menetelmien kehittäminen ja testaus. Valuma-alue ongelmia yritetään ratkoa myöhemmin myös Central Baltic -ohjelmasta haettavalla kansainvälisellä kehittämishankkeella. Satakunnasta on mukana alueita myös sisävesien kunnon parantamiseen tähtäävässä Life -hankekokonaisuuden valmistelussa.

Painopiste 5 Vetovoimainen Satakunta

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman 2015-2016 kehittämistoimet ja hanke-esitykset Satakunnan korkeakoulutus Satakunnan korkeakouluilla on merkittävä rooli Satakunnan väestön osaamistason kohottamisessa sekä tutkimustiedon ja korkeakoulutasoisen työvoiman tuottamisessa. Satakunnan korkeakoulut ovat Porin yliopistokeskus (Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitos, Tampereen yliopiston Porin yksikkö, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Turun yliopiston kulttuurituotannon ja

Toimenpiteitä Satakunnan vetovoiman vahvistamiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014-2017: § Satakorkean yhteistyötä ja toiminnan vakiinnuttamista maakunnassa tuetaan § maahanmuuttajien rekrytointipalveluita kehitetään edelleen § yritysten invest-in toimintaa kehitetään § maakuntaportaalin verkostomaista kehittämistä ja markkinointia jatketaan § matkailualan yhteistyötä vahvistetaan § asukashankinnan toimenpiteitä tuetaan § Selkämeren kansallispuiston kehittämistä edistäviä toimia tuetaan § tuetaan kestävän matkailun kehittämistä

16

maisemantutkimuksen koulutusohjelma, Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta - Porin opetusterveyskeskus ja Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Porin yksikkö), Satakunnan Ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin toimipiste sekä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueen TKI-toimintaan, ovat uuden tiedon tuottajia, kansainvälistymisen laadun turvaajia, osaamisen juurruttajia ja toimivat valituilla alueilla innovaatiotoiminnan vetureina. Valtaosa valmistuneista työllistyy Satakuntaan, mikä osoittaa korkeakoulutuksen tarpeellisuuden Satakunnassa. Satakunnan korkeakoululaitoksen toiminnallinen ja rahoituksellinen asema on turvattava ja niiden tiivistyvää yhteistyötä on tuettava. Työperäisen maahanmuuton edistäminen Satakunnassa tarvitaan työperusteista maahanmuuttoa, jotta avoimiin työpaikkoihin löydetään tulevaisuudessakin ammattitaitoisia työntekijöitä. TE-toimisto seuraa systemaattisesti mm. ammattibarometrin avulla työvoiman kysyntää ja tarjontaa. Työperusteista maahanmuuttoa kehitetään elinkeinoelämän tarpeista lähtien. Työmarkkinoiden hallittu kansainvälistyminen ja maahanmuuton edistäminen edellyttää myös sen varmistamista, että ulkomaalaisten työntekijöiden oikeus tulla kohdelluksi työelämässä yhdenvertaisesti toteutuu. Eurooppalaisen työnvälityksen (EURES) palveluvalikoima laajenee ja resursointi paranee kun EURES-palvelu muuttuu osittain ESR-rahoitteiseksi rakennerahastokaudella 2014–2020. Satakunnan ja Varsinais-Suomen Työ- ja elinkeinotoimistot tuottavat yhdessä kansainvälistä rekrytointipalvelua Lounais-Suomen alueen työnantajien tarpeisiin. EU/ETA-alueen ulkopuolisista maista tulevan työvoiman käytölle tarvitaan lupa, jonka myöntämisperusteet määritellään alueellisessa työlupalinjauksissa. Maahanmuuttajien määrä on viimeisen viiden vuoden aikana lisääntynyt Satakunnassa voimakkaasti, tämä luo lisäresursoinnin tarvetta myös mm. kuntien kotouttamispalveluihin. Satakunnan maakuntaportaalin kehittäminen Satakunnan markkinoinnissa panostetaan maakuntaportaalin www.satakunta.fi kehittämiseen, aktivointiin ja käytettävyyteen sekä maakunnan tunnetuksi tekemiseen tapahtumissa Satakunnassa ja Suomen suurimmissa kaupungeissa. Markkinointia tulee suunnata myös ulkomaille (erityisesti Kiina, Venäjä ja lähialueet), jotta Satakunnan matkailumahdollisuudet ja muut toimialat saavat huomiota, asiakkaita ja siten maakunta tuloja. Markkinoinnissa keskitytään pääosin sähköiseen markkinointiin ja aineistoon.

Satakunnan matkailun kehittäminen Matkailutoimijoiden yhteistyötä koordinoidaan ja vahvistetaan. Matkailun strateginen kehittäminen perustuu Satakunnan matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelmassa 2012 määriteltyihin kärkiteemoihin ja kokonaisuuksiin. Matkailuun liittyviä paikallisia kehittämishankkeita toteutetaan mm. Leader-kehittämisstrategioiden toimenpitein. Central Baltic -ohjelmasta tuetaan rajat ylittävää kestävää kulttuuri-ja luontomatkailun kehittämistä. Asukashankinnan ja maaseutuasumisen edistäminen Satakunnan alueellisella maaseudun kehittämisstrategialla tuetaan Satakunnan maaseudun imagoa nostavia toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään alueen vetovoimaisuutta. Satakunnassa toimivien Leader-ryhmien maaseudun kehittämisstrategioissa on esitetty paikallislähtöisiä ideoita ja toimenpiteitä, joilla pyritään toteuttamaan mm. asukashankinnan toimia ja edistämään maallemuuttoa. Monet strategioiden haasteista, tavoitteista ja toimenpiteistä ovat sellaisia, joihin Leader-toimintatavalla on pystytty ja

17

pystytään vastaamaan. Todellisen kehittämisen ja uusien toimintamallien lentoonlähdön tiellä voi silti olla sellaisia lainsäädännöllisiä asioita tai rakenteita, jotka vaativat ylemmältä tasolta lähteviä, mm. YTR:n maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan kirjattuihin toimenpiteisiin liittyviä ratkaisuja toteutuakseen paikallislähtöisellä, tehokkaalla Leader-toimintatavalla.

Selkämeren kansallispuiston kehittäminen - Säpin satama Selkämeren kansallispuisto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden meren tilan ja ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden seuraamiseen sekä virkistys- ja matkailukäyttöön. Puisto kiinnostaa alueen sidosryhmien ja toimijoiden lisäksi myös matkailijoita ja virkistyskäyttäjiä. Selkämeren kansallispuisto on profiloitunut ulkomeren kansallispuistona, jonka suosituimpia käyntikohteita ovat majakkasaaret. Säppi on yksi uuden kansallispuiston kärkikohteista ja sen kävijämäärä voi kestävästi nousta noin 10 000 kävijään. Tällä hetkellä kasvua rajoittaa kuitenkin satama, jossa laiturikapasiteettia on liian vähän ja joka on yrittäjien järjestämää liikennöintiä varten liian matala. Säpin sataman kunnostaminen on tarpeellista myös yleisen meriturvallisuuden kannalta, koska hätäsataminakin tarvittaessa toimivien retkisatamien väliset etäisyydet ovat Selkämerellä kohtuuttoman pitkät. Sataman kunnostaminen palvelisi viranomaisia pelastus- ja avustustoiminnan kannalta mm. tulipalo-, sairaankuljetus- ja järjestyksenvalvontatehtävissä. Säpin majakkasaaren kunnostamisesta on tehty erillinen suunnitelma ja Metsähallitus laatii syksyllä 2014 lupahakemuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Kunnostuksen kustannuksiksi on arvioitu alustavasti noin miljoona euroa (väylä ja laituri ilman maanpäällisiä rakenteita). Säpin lisäksi on edelleen voimakas tarve kehittää myös muuta Selkämeren kansallispuiston infrastruktuuria sekä alueen hoitoa. Valtion budjetissa tulee osoittaa Metsähallitukselle rahoitusta Selkämeren kansallispuiston kehittämistä, saavutettavuutta ja hoitoa varten. Samalla Metsähallituksen henkilöresursseja on edelleen lisättävä Selkämerellä. Säpin majakkasaaressa sijaitsevan sataman kunnostamiseen on osoitettava erillinen 1 miljoonan euron erillisrahoitus. Sataman kunnostaminen lisää kansallispuiston virkistyskäyttöedellytyksiä sekä yleistä meriturvallisuutta Selkämerellä. Valtion tulee panostaa aiempaa voimallisemmin Selkämeren ekologian tutkimukseen, merenkulun riskien vähentämiseen, öljy- ja kemikaalionnettomuuksien hallintaan sekä erityisesti maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseen. Pohjanlahti-vuosi Vuonna 2017 toteutettavaksi suunnitellun Pohjanlahtivuoden keskeisiksi teemoiksi on alustavasti valikoitunut Pohjanlahden alueen elinkeino, liikenne sekä ilmastonmuutos. Pohjanlahti yhdistää Suomen ja Ruotsin sekä on väylä pohjoiseen. Tavoitteena on lisätä rajat ylittävää yhteistyötä, parantaa Pohjanlahden mahdollisuuksia toimia elintärkeänä väylänä pohjoiseen sekä tuodaan esiin Pohjanlahden merkitys pohjoisessa ulottuvuudessa ja merenkulun muutospaineissa. Teemavuoden toteutusta koordinoi Turun yliopiston Porin yksikkö. Lauhanvuoren-Hämeenkankaan alueen ylimaakunnallinen luontomatkailun yhteistyö Pohjois-Satakunnassa on tehty puistoihin ja suojelualueisiin liittyvää kehittämistyötä pääosin maaseuturahaston turvin. Lauhanvuoren-Hämeenkankaan alueen luontomatkailusuunnitelma valmistui 2013. Alueella on parhaillaan käynnissä matkailun kehittämishanke, jossa tehdään ylimaakunnallista kehittämistyötä yhteistyötä ja laaditaan esiselvitys Geopark-konseptista.

18

3.3 Toimintalinja 3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja Ihmislähtöisiä ratkaisuja toimintalinja tavoittelee ratkaisuja satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, turvallisuuden tunteen kasvattamiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi. Väestön hyvinvointi ja hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet edesauttavat maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa. Yhteiskunnan kyky huolehtia perinteisellä tavalla palveluista heikkenee. Samaan aikaan vanhusten määrä kasvaa. Toisaalta hyväkuntoinen vanhusväestö tarjoaa mahdollisuuksia palveluyrittäjyydelle, mutta aiheuttaa samalla paineita julkisen sektorin palveluihin.

Kunta- ja palvelurakenteen muutos sekä valtion viranomaisten vetäytyminen maaseudulta ja seutukeskuksista pakottavat etsimään uusia ratkaisuja palvelujen järjestämiseen. Perinteinen edustuksellinen demokratia ei enää kokonaan vastaa ihmisten osallistumisen tarpeeseen ja erilaisia paikallisia osallistamisen malleja on kokeiltava.

Turvallisuuden tunne on vähentynyt niin maaseudulla kuin kaupunkikeskustoissa. Ilmastonmuutos ja sen seurauksena vaihtelevat sääolosuhteet lisäävät konkreettisia ihmisten arkea uhkaavia turvallisuuden riskejä. Satakunnassa sijaitsee merkittäviä tulvariskialueita, suuria teollisuuslaitoksia, Olkiluodon ydinvoimala sekä kaksi varuskunta-aluetta, joten riskienhallintaan eri muodoissa on kiinnitettyerityistä huomiota ja riskienhallinnan osaamista kasvatettu.

Saavutettavuus on erittäin tärkeää Satakunnan kehittymiselle. Puutteet saavutettavuudessa vähentävät satakuntalaisten liikkumismahdollisuuksia ja ovat keskeinen uhka yritysten, tulomuuttajien ja matkailijoiden saamiselle maakuntaan. Niin tie-, raide kuin lentoyhteyksissäkin on otettu edistysaskeleita, mutta edelleen yhteydet ovat osin hitaita ja epävarmoja. Elinkeinoelämän tarvitsemat yhteydet on turvattava keskeisiin liikenteen solmupisteisiin, erityisesti Porin ja Rauman satamiin ja maakunnan suuriin teollisuuskeskittymiin. Alemmanasteinen tieverkko on keskeisessä roolissa ruoka- ja elintarviketeollisuuden raaka-aineiden, puutavaran, turpeen ym. kuljetusten kannalta. Tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä on Satakunnassa tehty onnistuneita ratkaisuja, mutta edelleen yhteyksissä on puutteita.

Ihmislähtöisten ratkaisujen kehittämisen painopisteet ovat arjen palvelut ja turvallisuus sekä hyvät yhteydet.

Painopiste 6 arjen palvelut ja turvallisuus

Toimenpiteitä arjen palveluiden ja turvallisuuden varmistamiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014-2017: § erilaisia toimijoita yhdistäviä, mm. liikkuvien palvelujen pilotointeja tuetaan § paikallisten yhdistysten osallistumista palvelujen tuottamiseen tuetaan § asuinalueiden asukaslähtöistä suunnittelua ja kehittämistä tuetaan § asukasvaikuttamisen mekanismien kokeilua ja käyttöönottoa tuetaan § maakunnallista turvallisuusyhteistyötä lisätään

19

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman 2015-2016 kehittämistoimet ja hanke-esitykset Hyvinvointiteknologian kehittäminen Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Prizztech Oy toteuttavat HYVÄKSI - hyvinvointiteknologian kehittämiseen liittyvää yhteishanketta. Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto - Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeessa luodaan satakuntalaisen hyvinvointiteknologian innovaatiotoiminnan verkostoa sekä uusia toimintatapoja verkoston osapuolten yhteistyöhön ja linkittämiseen muihin palveluihin ja sidosryhmiin. Maakunnassa on tehty aiheeseen liittyvää vahvaa kehittämistyötä jo edellisellä ohjelmakaudella. Osaaminen on tunnustettu myös Euroopan komissiossa. Uudenlainen palvelujen tuottaminen ja kansalaislähtöisyys Satakunnassa toimivien LEADER -ryhmien kehittämisstrategiat sisältävät useita painopistettä toteuttavia toimenpiteitä, kuten uusien palveluntuotantomuotojen pilotointi ja yhteistyö ja innovaatiot palvelujen tuottamisessa sekä asukaslähtöisen suunnittelun ja asukasvaikuttamisen tukeminen. Leader -toimenpiteiden toteuttaminen käynnistynee 2015. Karhuseutu ry ja Ravakka ry ovat toimineet aktiivisesti yhdessä Porin ja Rauman kaupunkien kanssa LEADER toimintatavan laajentamiseksi kaupunkialueille. ESR:n toimintalinjalla 5 voidaan tukea kansalaislähtöistä osallisuutta asuinalueilla. Yritysten, yhteisöjen ja julkisen sektorin yhteistyön lisääminen Satakunnan Yhteisökeskus järjestää syyskuussa 2015 Yhteistyön Satakunta - järjestöareenan. Vuonna 2014 ensimmäistä kertaa järjestetyn tilaisuuden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta järjestökentän toiminnasta ja osaamisesta sekä lisätä yhteistyötä yritysten, yhteisöjen sekä julkisen sektorin välillä. Osallistava kaupunkisuunnittelu Central Baltic -ohjelma tukee osallistavaa ja parempaa kaupunkisuunnittelua Keskisen Itämeren alueella. Muun muassa Alto korkeakoulusäätiö (Turun yliopisto, Porin yksikkö) yhdessä Porin kaupungin kanssa suunnittelee hanketta ”Porilaisten Pori – kulttuurikartoitus ja taiteellinen tutkimus kaupunkitilan suunnittelussa” Hankkeen tavoitteena on kehittää ja kokeilla menetelmiä, joilla voi tehdä kulttuurivetoista kehittämistyötä joka ei vaadi suuria investointeja mutta joka on näkyvää ja vetoavaa, ja elävöittää kaupunkitilaa ja kykenee aktivoimaan ja osallistamaan kaupunkilaisia mukaan kaupungin kehittämiseen.

Arjen turvallisuus Satakunnan maakunnallinen turvallisuussuunnittelu 2013–2016 SamaaTurvaa käynnistyi Satakunnan kunnallisjohtajien kokouksessa vuonna 2013 Raumalla. Turvallisuussuunnittelussa kehitetään alueellista ja maakunnallista turvallisuussuunnittelun organisointia sekä työstetään paikallista turvallisuussuunnittelua kuntien yhteistyönä maakunnan alueella. Turvallisuusyhteistyön päämääränä on muodostaa ja ylläpitää maakunnallisen turvallisuuden yhteistyöverkosto. Arjen turvallisuuden edistämisessä ikäihmisten hyvinvoinnin kotikäyntien tavoitteena on korjata tai poistaa mahdollisia turvallisuusriskejä. Ennalta ehkäisevän toiminnan tehostamisessa poistumisharjoitusten järjestäminen kouluissa ja päiväkodeissa edistää oikeiden hätäpoistumismenetelmien oppimista ja yleistä turvallisuuskulttuuria. Syrjäytymiskehityksen estämisen tavoitteena on puuttua varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten rikollisuuteen sekä myös lähisuhdeväkivaltaan, ja lisäksi tehdä ehkäisevää työtä.

Leader-ryhmien kehittämisstrategioiden tavoitteissa on edistää paikallislähtöisin, vapaaehtoisuuteen perustuvin toimenpitein mm. turvallisuussuunnitelmien laatimista sekä arjen turvallisuuteen liittyvää koulutusta ja valmiuksia kylissä ja maaseudulla.

20

Painopiste 7 Hyvät yhteydet Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman 2015-2016 kehittämistoimet ja hanke-esitykset Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälihanke Valtatie 8 Turku–Pori-yhteysvälihanke on Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien tärkein hanke liikennejärjestelmän kehittämisessä. Yhteysvälihanke on kirjattu Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntaohjelmien yhteisiin hankkeisiin, ja lisäksi se on kirjattu Lounais-Suomen liikennestrategian kärkihankkeeksi. Yhteysväli on merkittävä tavaraliikenteen ja työmatkaliikenteen väylä, joka on osa tulevaa TEN-T verkkoa. Turun ja Porin välillä ei ole valtatielle vaihtoehtoista suoraa ratayhteyttä. Yhteysväli on vilkasliikenteinen ja tien turvallisuus on pääteiden huonoimpia. Pohjavesisuojausten puute lisää pilaantumisen riskejä pohjavedenottamoalueilla. Myös meluntorjunnassa on puutteita. Vuonna 2013 tehdyssä elinkeinoelämälle suunnatussa asiakastutkimuksessa juuri valtatien 8 Turku-Pori –yhteysväliin oltiin kaikkien tyytymättömimpiä.

Koko yhteysvälin parantamisen kustannukset ovat 210 M€. Yhteysvälin uudelleenarvioinnin tuloksena palvelutasoa esitettiin vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa parannettavan 1. vaiheessa hallituskaudella 2012-2015 yhteensä 102,5 miljoonan euron hankkeella, josta valtion osuus oli 100 miljoonaa. Urakkakilpailutuksen oletettua edullisemman tuloksen pohjalta myöntövaltuudesta vähennettiin valtion säästötoimenpiteenä 10 M€.

Rakennussuunnitelmien laatiminen ja rakentaminen on aloitettu Maskusta vuoden 2014 alussa. Hankkeen 1. vaiheen on tarkoitus valmistua vuonna 2018. Vaiheeseen kuuluu kolme eri urakkaa. Satakunnassa Rauma–Pori-väliä parannetaan Porin päässä tiejärjestelyin noin 15 kilometrin matkalla rakentamalla kevyen liikenteen väylää, ohituskaistat, Niittumaan liittymäjärjestelyt ja Isomäen risteyssilta. Näiden urakoitsijat valitaan loppuvuodesta 2014. Hankkeeseen sisältyy myös liikenneturvallisuustoimenpiteitä, esim. tievalaistuksen ja liittymien parantamista Nousiaisten ja Rauman välillä.

Käytännössä hankekokonaisuutta ei voida kilpailuttaa ja toteuttaa kustannustehokkaasti, jos määrärahoja myönnetään hitaasti ja pienissä erissä. Koko myöntövaltuus 92,5 miljoonaa euroa tulisi käyttää viimeistään vuoteen 2016 mennessä. Yhteysvälihankkeen toteuttamista on viipymättä jatkettava 2. vaiheella, joka sisältää toteuttamatta jääneet, alkuperäiseen 210 miljoonan euron hankkeeseen sisältyneet toimet. Toisen vaiheen toimet uudelleen arvioidaan suunnittelukilpailuna, joka on käynnistetty kesällä 2014. Toisessa vaiheessa toteutettavien toimenpiteiden, joihin kuuluu huomattavia parannuskohteita sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen puolella, tulee olla mukana seuraavassa liikennepoliittisessa selonteossa.

Toimenpiteitä hyvien yhteyksien edistämiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014-2017: § vaikutetaan liikennepoliittisen selonteon sisältöön sekä alemmanasteisen tieverkon kansallisen

rahoituksen kasvattamiseen § VT 8 parannustoimet Satakunnassa toteutetaan § Kt 44 Satakunnassa kunnostetaan § VT 8 Luostarinkylän eritasoliittymä toteutetaan § Rauman meriväylää syvennetään § tietoliikenneyhteyksien rakentamista jatketaan § kehitetään lähiliikennettä

21

Lakarin logistiikka-alue / VT 8 Luostarinkylän eritasoliittymä Rauman kaupunkiseudun liikennejärjestelmä muodostuu valtateiden 8 ja 12, Rauman radan, syväväylän ja sataman muodostamasta kokonaisuudesta. Rauman kaupungin Lakarin logistiikka- ja teollisuusaluehanke tulee täydentämään liikennejärjestelmää yhdistäen eri liikennemuotojen (rata/tie/meriväylä/satama) kokonaisuuden liikenneverkkojen solmukohdassa. Rauman kaupunki on kaavoittanut valtateiden 8 ja 12 väliselle alueelle laajan Lakarin logistiikka- ja teollisuusalueen, joka tukeutuu myös Kokemäki-Rauma rataosuuteen. Alueen ja Rauman sataman tarpeisiin on lisäksi kaavailtu teollisuusraidetta ja järjestelyratapihaa. Alueen rakentaminen on käynnissä.

Hankkeessa rakennetaan logistiikka-alueen tarpeisiin eritasoliittymä valtatien 8 ja Rauman kehäkadun liittymään sekä rautatien eritasoristeys. Samalla poistetaan kolme rautatien tasoristeystä. Lisäksi hankkeessa rakennetaan uusia rinnakkaiskatuja ja melusuojauksia valtatielle sekä risteyssilta valtatien 8 ja nykyisen Tiilivuorentien liittymään. Hankkeen kokonaiskustannusarvio 12,0 milj. euroa, josta 3,0 milj. euroa on valtion ja 6,0 milj. euroa Rauman kaupungin rahoitusosuutta. Loput 3,0 milj. euroa rahoitetaan työllisyysperusteisella investointituella (ÄRM).

Kantatie 44 Maakuntaohjelmaan kirjatun tavoitteen mukaisesti viime vuosien aikana Kantatie 44 parantamiseen välillä Kankaanpää-Kauhajoen raja on panostettu runsaasti, yhteensä 4,4 milj. euroa, mikä on kova panostus tienpidoin rahoitustason ollessa näin alhaisella tasolla. Varsinais-Suomen ELY:n liikennevastuualue on parantanut Pohjanmaantien rakennetta ja suuntausta Honkajoen pohjoispuolella Isojoentien (mt 664) ja Kauhajoen kaupungin rajan välisellä noin 10 km:n osuudella. Työ maksoi noin 2,9 milj. euroa, josta työllisyysperusteista investointitukea oli noin 15 %. Vuosien 2013-2014 aikana on täsmäkorjattu (mm. 9 massanvaihto-osuutta) ja päällystetty Kankaanpään ja Honkajoen välistä osuutta noin 1,5 milj. eurolla. Rauman meriväylän syventäminen Rauman satama oli vuonna 2012 kuljetusmäärältään maamme viidenneksi suurin satama. Vuonna 2012 Rauman sataman ulkomaankuljetusten määrä oli 5,9 miljoonaa tonnia. Metsäteollisuustuotteiden viennin osuus tästä on huomattava. Sataman liikenteessä käytettävien laivojen kokoa rajoittaa väylän kulkusyvyys. Hankkeessa on tavoitteena syventää Rauman satamaan johtava meriväylää nykyisestä 10 metristä 12 metriin kulkusyvyyden vaatimusten mukaiseksi. Toteutettava kulkusyvyysvaihtoehto valitaan myöhempien tarkastelujen pohjalta. Hankkeen suunnittelu on kesken. Hankkeen toteuttaminen parantaa paperin kaukoviennin, raaka-ainekuljetusten ja konttiliikenteen kuljetustaloutta. Hanke näkyy liikennepoliittisessa selonteossa 20 milj. euron rahoituksella vuosille 2012-2015. 12,0 metrin kulkusyvyydellä hankkeen arvioidut kustannukset ovat noin 35 milj. euroa.

Pori-Helsinki –raideyhteys Maakuntakeskuksen ja pääkaupunkiseudun välillä on pystyttävä tarjoamaan nopeat ja tasokkaat, kohtuuhintaiset yhteydet. Pori/Rauma-Tampere –rata on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä satamien kuljetusväylä, ja alueellisesti hyvin tärkeä henkilöliikenteen yhteys. Rataosa on sähköistetty ja vuonna 2015 valmistuvat peruskorjaukset Lielahti-Kokemäki –välillä turvaavat tavaraliikenteen kuljetusten edellytyksiä. Porin ja Tampereen välisen raideliikenteen jatkokehittämisestä on laadittu suunnitelma, jonka toimenpiteillä on mahdollista lyhentää henkilöliikenteen matka-aika Porin ja Helsingin välillä kahteen ja puoleen tuntiin. Junamatkustajien määrä voidaan sitä kautta jopa kaksinkertaistaa nykyiseen verrattuna. Pori on ainut maakuntakeskus Suomen eteläosassa, johon ei vielä ole Pendolino-liikennettä. Nopean junayhteyden tarve on korostunut, kun suorat lentoyhteydet

22

Helsinkiin puuttuvat. Matka-ajan lyhentämisen edellytyksenä ja turvallisuuden lisäämiseksi radalle on tehtävä parantamistoimenpiteitä, mm. kaikki tasoristeykset on poistettava, siltoja uusittava ja radan turvalaitteita sekä ohjausjärjestelmää parannettava. Lisäksi liikennöintiin on käytettävä kallistuvakorista kalustoa. Selvityksessä esitettyjen parannustoimenpiteiden kustannukset ovat 100–140 miljoonaa euroa. Tavoitteena on saada tarvittavat investoinnit valtioneuvoston seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. VT2:n suunnitteluvalmiuden parantaminen Satakuntaliitto, Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto panostavat VT2 kehityskäytävän edelleen kehittämiseen. VT2 :n merkitys Porin ja Rauman satamien pääyhteytenä ja Satakunnan maakuntakeskuksen pääyhteytenä pääkaupunkiseudulle on noteerattava niin ALLI-työssä kuin elinkeinoelämän yhtenä pääverisuonena. Valtion tulee panostaa VT 2 :n uudelleenarviointiin ja edistää väliä parantavia toimenpiteitä. Satakunnassa merkittävimmät kehittämistarpeet ovat Porin kaupungin kohdalla ja edelleen Pori-Kokemäki -välillä. VT 2 on osoitettu vuonna 2013 voimaan tulleessa Satakunnan kokonaismaakuntakaavassa 4 -kaistaisena Harjavaltaan ja siitä edelleen merkittävästi kehitettävänä tieyhteytenä. Ensimmäisessä vaiheessa tulee käynnistää VT2 välin kehittämisselvitys koko välillä. Lentoliikenne Lentoliikenneyhteyttä Porin ja Helsingin välillä ei tällä hetkellä ole, mutta Porista Tukholmaan on säännöllinen lentoyhteys. Lentoliikenneyhteydet myös pääkaupunkiseudulle ovat vientiteollisuusmaakunnalle todella tärkeät. Porin kaupunki on käynnistänyt prosessin Pori-Helsinki-yhteystvälin lentoliikenteen kilpailuttamiseksi EU:n lentoliikenneasetuksen mukaisesti. Pyrkimykset myös kaupallisen ratkaisun aikaansaamiseksi jatkuvat. Jos kaupallinen ratkaisu löytyy, keskeytetään kilpailuttaminen. Liikennejärjestelmäsuunnitelma Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistuu 2015. Työssä laaditaan toimijoiden yhteiseen tahtotilaan perustuva liikennejärjestelmän kehittämisohjelma, joka kuvaa asukkaiden arjen liikkumisen ja elinkeinoelämän kuljetuksien sekä kilpailukyvyn kannalta tarpeelliset kehittämistoimenpiteet.

4 Rahoitussuunnitelma

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan liittyy rahoitussuunnitelma vuosille 2015 ja 2016. Se sisältää arviot alueen päätettävissä olevasta kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. EU:n ja sitä vastaavan valtion vastinrahan arviot tehdään hallintoviranomaisen antaman rahoituskehyksen puitteissa. Vuoden 2014 rahoitussuunnitelma valmisteltiin keväällä 2014 ELY-keskuksen kanssa neuvotellen ja hyväksyttiin maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 9.4.2014. ELY-keskus rahoittaa kokonaisuudessaan ESR-toimintalinjat. EAKR toimintalinjoissa prosentuaalisesti Satakuntaliiton osuus on 55 % ja ELY:n 45 %. ELY-keskus rahoittaa toimintalinja 1:n hankkeet ja lisäksi on varattu pieni osuus toimintalinjaan 2, josta ELY-keskus rahoittaa eritysteeman ’yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen’ mukaisia hankkeita. Rahoitussuunnitelma vuosille 2015 ja 2016 noudattaa 1.4.2014 Satakuntaliiton ja Satakunnan ELY-keskuksen käymien neuvottelujen prosentuaalisia osuuksia.

23

Maa

kunt

aohj

elm

an to

imee

npan

osuu

nnite

lma

Taul

ukko

täyt

etää

n so

veltu

vin

osin

erik

seen

vuo

sille

201

5 ja

201

6 24

.9.2

014

MYR

16.9

.201

4MYR

S

Vuos

i:20

15VA

IN V

ALKO

ISEL

LA P

OHJ

ALLA

0:L

LA M

ERKI

TTYI

HIN

SO

LUIH

IN V

OI T

ÄYTT

ÄÄ L

UKU

JAVu

oden

201

4 ne

uvot

telu

issa

sam

oilla

0,

45EL

Y %

Maa

kunt

a:Sa

taku

nta

pros

ente

illa

lask

etut

osu

udet

Osi

o:EL

SATo

imin

talin

ja /

tem

aatt

iset

tavo

ittee

tRR

-ELY

RR-E

LYM

aaku

nnan

liitt

oM

aaku

nnan

liitt

oTe

kes

Teke

sYH

TEEN

SÄKo

hden

tam

atto

mat

Kans

alai

stoi

mKe

stäv

ä ka

up.

Kohd

enta

-Ka

nsal

aist

oim

Kohd

enta

-Ko

hden

ta-

Yrity

stue

t Tuk

i 2EU

RA 2

014

kehi

ttäi

nen

ke

hitä

min

en

mat

on

yhte

ensä

kehi

ttäm

inen

mat

on

yhte

ensä

mat

on

yh

teen

säyh

teen

sä

Pk-y

ritys

toim

inna

n tu

kem

inen

(EAK

R)1,

744

0,00

00,

000

0,00

01,

744

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

01,

744

0,00

0EA

KR Y

HTEE

NSÄ

(38

%)

0,98

00,

000

0,00

00,

000

0,98

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,98

00,

000

Valti

o0,

735

0,00

00,

000

0,00

00,

735

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

735

0,00

0Ku

nta

0,03

00,

000

0,00

00,

000

0,03

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,03

00,

000

Muu

julk

inen

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

Uus

imm

an ti

edon

ja o

saam

isen

tu

otta

min

en ja

hyö

dynt

ämin

en (E

AKR)

0,47

10,

000

0,00

00,

000

0,47

12,

940

0,00

00,

000

2,94

00,

000

0,00

00,

000

3,41

20,

000

EAKR

(62

%),

jost

a 88

,6 S

L ja

11,

4 E

LY0,

182

0,00

00,

000

0,00

00,

182

1,41

60,

000

0,00

01,

416

0,00

00,

000

0,00

01,

598

0,00

0Va

ltio

0,13

70,

000

0,00

00,

000

0,13

71,

062

0,00

00,

000

1,06

20,

000

0,00

00,

000

1,19

90,

000

Kunt

a0,

153

0,00

00,

000

0,00

00,

153

0,46

20,

000

0,00

00,

462

0,00

00,

000

0,00

00,

615

0,00

0M

uu ju

lkin

en0,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

0Ty

öllis

yys j

a ty

övoi

man

liik

kuvu

us (E

SR)

1,73

90

00

1,73

91,

739

0ES

R (5

0 %

)0,

870

00

00,

8695

0,87

00

Valti

o0,

652

0,00

00,

000

0,00

00,

652

0,65

20

Kunt

a0,

217

0,00

00,

000

0,00

00,

217

0,21

70

Muu

julk

inen

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0Ko

ulut

us, a

mm

attit

aito

ja e

linik

äine

n op

pim

inen

(ESR

)1,

043

0,00

00,

000

0,00

01,

043

1,04

30

ESR

(30%

)0,

522

0,00

00,

000

0,00

00,

522

0,52

20

Valti

o0,

391

0,00

00,

000

0,00

00,

391

0,39

10

Kunt

a0,

130

0,00

00,

000

0,00

00,

130

0,13

00

Muu

julk

inen

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0So

siaa

linen

osa

llisu

us ja

köy

hyyd

en

torju

nta

(ESR

)0,

696

0,00

00,

000

0,69

60,

696

0ES

R (2

0%)

0,34

80,

000

0,00

00,

348

0,34

80

Valti

o0,

261

0,00

00,

000

0,26

10,

261

0Ku

nta

0,08

70,

000

0,00

00,

087

0,08

70

Muu

julk

inen

0,00

00,

000

0,00

00,

000

00

Kohd

enta

mat

tom

at E

AKR

00

00

00

00

EAKR

00

00

00

00

Valti

o0

00

00

00

0Ku

nta

00

00

00

00

Muu

julk

inen

00

00

00

00

Kohd

enta

mat

tom

at E

SR

00

00

ESR

00

00

Valti

o0

00

0Ku

nta

00

00

Muu

julk

inen

00

00

KAIK

KI Y

HTEE

NSÄ

2,21

63,

478

0,00

00,

000

0,00

05,

694

2,94

00,

000

0,00

02,

940

0,00

00,

000

0,00

08,

634

0EU

1,16

21,

739

0,00

00,

000

0,00

02,

901

1,41

60,

000

0,00

01,

416

0,00

00,

000

0,00

04,

317

0Va

ltio

0,87

11,

304

0,00

00,

000

0,00

02,

176

1,06

20,

000

0,00

01,

062

0,00

00,

000

0,00

03,

238

0Ku

nta

0,18

20,

435

0,00

00,

000

0,00

00,

617

0,46

20,

000

0,00

00,

462

0,00

00,

000

0,00

01,

079

0M

uu ju

lkin

en0,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00

EAKR

YHT

EEN

SÄ2,

216

0,00

00,

000

0,00

02,

216

2,94

00,

000

0,00

02,

940

0,00

00,

000

0,00

05,

156

0EU

1,16

20,

000

0,00

00,

000

1,16

21,

416

0,00

00,

000

1,41

60,

000

0,00

00,

000

2,57

80

Valti

o0,

871

0,00

00,

000

0,00

00,

871

1,06

20,

000

0,00

01,

062

0,00

00,

000

0,00

01,

934

0Ku

nta

0,18

20,

000

0,00

00,

000

0,18

20,

462

0,00

00,

000

0,46

20,

000

0,00

00,

000

0,64

50

Muu

julk

inen

00

00

00

00

00

00

00

ESR

YHTE

ENSÄ

3,47

80

00

3,47

83,

478

0EU

1,73

90

00

1,73

91,

739

0Va

ltio

1,30

40,

000

0,00

00,

000

1,30

41,

304

0Ku

nta

0,43

50,

000

0,00

00,

000

0,43

50,

435

0M

uu ju

lkin

en0,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00

24

Maa

kunt

aohj

elm

an to

imee

npan

osuu

nnite

lma

Taul

ukko

täyt

etää

n so

veltu

vin

osin

erik

seen

vuo

sille

201

5 ja

201

6 24

.9.2

014

MYR

16.9

.201

4MYR

S

Vu

osi:

2016

VAIN

VAL

KOIS

ELLA

PO

HJAL

LA 0

:LLA

MER

KITT

YIHI

N S

OLU

IHIN

VO

I TÄY

TTÄÄ

LU

KUJA

Vuod

en 2

014

neuv

otte

luis

sa sa

moi

lla

0,45

ELY

%M

aaku

nta:

Sata

kunt

apr

osen

teill

ala

sket

ut o

suud

etO

sio:

ELSA

Toim

inta

linja

/ te

maa

ttis

et ta

voitt

eet

RR-E

LYRR

-ELY

Maa

kunn

an li

itto

Maa

kunn

an li

itto

Teke

sTe

kes

YHTE

ENSÄ

Kohd

enta

mat

tom

atKa

nsal

aist

oim

Kest

ävä

kaup

.Ko

hden

ta-

Kans

alai

stoi

mKo

hden

ta-

Kohd

enta

-Yr

ityst

uet T

uki 2

EURA

201

4ke

hitt

äine

n

kehi

täm

inen

mat

on

yhte

ensä

kehi

ttäm

inen

mat

on

yhte

ensä

mat

on

yh

teen

säyh

teen

sä

TL 1

Pk-y

ritys

toim

inna

n tu

kem

inen

(EAK

R)1,

680

0,00

00,

000

0,00

01,

680

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

01,

680

0,00

0EA

KR Y

HTEE

NSÄ

(38

%)

0,94

80,

000

0,00

00,

000

0,94

80,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,94

80,

000

Valti

o0,

711

0,00

00,

000

0,00

00,

711

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

711

0,00

0Ku

nta

0,02

20,

000

0,00

00,

000

0,02

20,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,02

20,

000

Muu

julk

inen

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

TL 2

Uus

imm

an ti

edon

ja o

saam

isen

tu

otta

min

en ja

hyö

dynt

ämin

en (E

AKR)

0,46

00,

000

0,00

00,

000

0,46

02,

848

0,00

00,

000

2,84

80,

000

0,00

00,

000

3,30

80,

000

EAKR

(62

%),

jost

a 88

,6 S

L ja

11,

4 E

LY0,

176

0,00

00,

000

0,00

00,

176

1,37

00,

000

0,00

01,

370

0,00

00,

000

0,00

01,

546

0,00

0Va

ltio

0,13

20,

000

0,00

00,

000

0,13

21,

028

0,00

00,

000

1,02

80,

000

0,00

00,

000

1,16

00,

000

Kunt

a0,

151

0,00

00,

000

0,00

00,

151

0,45

10,

000

0,00

00,

451

0,00

00,

000

0,00

00,

602

0,00

0M

uu ju

lkin

en0,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

0TL

3Ty

öllis

yys j

a ty

övoi

man

liik

kuvu

us (E

SR)

1,67

60

00

1,67

61,

676

0ES

R (5

0 %

)0,

838

00

00,

838

0,83

80

Valti

o0,

629

0,00

00,

000

0,00

00,

629

0,62

90

Kunt

a0,

210

0,00

00,

000

0,00

00,

210

0,21

00

Muu

julk

inen

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0

TL 4

Koul

utus

, am

mat

titai

to ja

elin

ikäi

nen

oppi

min

en (E

SR)

1,00

60,

000

0,00

00,

000

1,00

61,

006

0ES

R (3

0%)

0,50

30,

000

0,00

00,

000

0,50

30,

503

0Va

ltio

0,37

70,

000

0,00

00,

000

0,37

70,

377

0Ku

nta

0,12

60,

000

0,00

00,

000

0,12

60,

126

0M

uu ju

lkin

en0,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00

TL 5

Sosi

aalin

en o

salli

suus

ja k

öyhy

yden

to

rjunt

a (E

SR)

0,67

00,

000

0,00

00,

670

0,67

00

ESR

(20%

)0,

335

0,00

00,

000

0,33

50,

335

0Va

ltio

0,25

10,

000

0,00

00,

251

0,25

10

Kunt

a0,

084

0,00

00,

000

0,08

40,

084

0M

uu ju

lkin

en0,

000

0,00

00,

000

0,00

00

0Ko

hden

tam

atto

mat

EAK

R 0

00

00

00

0EA

KR0

00

00

00

0Va

ltio

00

00

00

00

Kunt

a0

00

00

00

0M

uu ju

lkin

en0

00

00

00

0Ko

hden

tam

atto

mat

ESR

0

00

0ES

R0

00

0Va

ltio

00

00

Kunt

a0

00

0M

uu ju

lkin

en0

00

0KA

IKKI

YHT

EEN

SÄ2,

140

3,35

20,

000

0,00

00,

000

5,49

22,

848

0,00

00,

000

2,84

80,

000

0,00

00,

000

8,34

00

EU1,

124

1,67

60,

000

0,00

00,

000

2,80

01,

370

0,00

00,

000

1,37

00,

000

0,00

00,

000

4,17

00

Valti

o0,

843

1,25

70,

000

0,00

00,

000

2,10

01,

028

0,00

00,

000

1,02

80,

000

0,00

00,

000

3,12

80

Kunt

a0,

173

0,41

90,

000

0,00

00,

000

0,59

20,

451

0,00

00,

000

0,45

10,

000

0,00

00,

000

1,04

30

Muu

julk

inen

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0EA

KR Y

HTEE

NSÄ

2,14

00,

000

0,00

00,

000

2,14

02,

848

0,00

00,

000

2,84

80,

000

0,00

00,

000

4,98

80

EU1,

124

0,00

00,

000

0,00

01,

124

1,37

00,

000

0,00

01,

370

0,00

00,

000

0,00

02,

494

0Va

ltio

0,84

30,

000

0,00

00,

000

0,84

31,

028

0,00

00,

000

1,02

80,

000

0,00

00,

000

1,87

10

Kunt

a0,

173

0,00

00,

000

0,00

00,

173

0,45

10,

000

0,00

00,

451

0,00

00,

000

0,00

00,

624

0M

uu ju

lkin

en0

00

00

00

00

00

00

0ES

R YH

TEEN

SÄ3,

352

00

03,

352

3,35

20

EU1,

676

00

01,

676

1,67

60

Valti

o1,

257

0,00

00,

000

0,00

01,

257

1,25

70

Kunt

a0,

419

0,00

00,

000

0,00

00,

419

0,41

90

Muu

julk

inen

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0,00

00,

000

0

25

LIITE: Satakunnan edunvalvonnan kärkihankkeet VT8 Turku-Pori Hyvä infrastruktuuri on Satakunnan kilpailukyvyn kulmakiviä. Lounaisrannikon elinkeinoelämän maa- ja meriyhteydet on saatava niitä käyttävän liikenteen edellyttämään kuntoon. Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton yhteisessä Lounais-Suomen liikennestrategiassa on konkretisoitu alueen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen menestymisen liikenteelliset edellytykset.

Koko Lounais-Suomen tärkein liikennestrateginen hanke on valtatie 8 (E18) Turku-Pori -yhteysväli. Yhteysväli on merkittävä tavaraliikenteen ja työmatkaliikenteen väylä, joka on osa tulevaa TEN-T verkkoa. Turun ja Porin välillä ei ole valtatielle vaihtoehtoista suoraa ratayhteyttä. Yhteysväli on vilkasliikenteinen ja tien turvallisuus on pääteiden huonoimpia. Pohjavesisuojausten puute lisää pilaantumisen riskejä pohjavedenottamoalueilla. Myös meluntorjunnassa on puutteita. Vuonna 2013 tehdyssä elinkeinoelämälle suunnatussa asiakastutkimuksessa juuri valtatien 8 Turku-Pori –yhteysväliin oltiin kaikkien tyytymättömimpiä. Koko yhteysvälin parantamisen kustannukset ovat 210 M€. Yhteysvälin uudelleenarvioinnin tuloksena palvelutasoa esitettiin vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa parannettavan 1. vaiheessa hallituskaudella 2012-2015 yhteensä 102,5 miljoonan euron hankkeella, josta valtion osuus oli 100 miljoonaa. Urakkakilpailutuksen oletettua edullisemman tuloksen pohjalta myöntövaltuudesta vähennettiin valtion säästötoimenpiteenä 10 M€.

Rakennussuunnitelmien laatiminen ja rakentaminen on aloitettu Maskusta vuoden 2014 alussa. Hankkeen 1. vaiheen on tarkoitus valmistua vuonna 2018. Vaiheeseen kuuluu kolme eri urakkaa. Satakunnassa Rauma–Pori-väliä parannetaan Porin päässä tiejärjestelyin noin 15 kilometrin matkalla rakentamalla kevyen liikenteen väylää, ohituskaistat, Niittumaan liittymäjärjestelyt ja Isomäen risteyssilta. Näiden urakoitsijat valitaan loppuvuodesta 2014. Hankkeeseen sisältyy myös liikenneturvallisuustoimenpiteitä, esim. tievalaistuksen ja liittymien parantamista Nousiaisten ja Rauman välillä.

Käytännössä hankekokonaisuutta ei voida kilpailuttaa ja toteuttaa kustannustehokkaasti, jos määrärahoja myönnetään hitaasti ja pienissä erissä. Koko myöntövaltuus 92,5 miljoonaa euroa tulisi käyttää viimeistään vuoteen 2016 mennessä. Yhteysvälihankkeen toteuttamista on viipymättä jatkettava 2. vaiheella, joka sisältää toteuttamatta jääneet, alkuperäiseen 210 miljoonan euron hankkeeseen sisältyneet toimet. Toisen vaiheen toimet uudelleen arvioidaan suunnittelukilpailuna, joka on käynnistetty kesällä 2014. Toisessa vaiheessa toteutettavien toimenpiteiden, joihin kuuluu huomattavia parannuskohteita sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen puolella, tulee olla mukana seuraavassa liikennepoliittisessa selonteossa. Pori-Helsinki –raideyhteys Maakuntakeskuksen ja pääkaupunkiseudun välillä on pystyttävä tarjoamaan nopeat ja tasokkaat, kohtuuhintaiset yhteydet. Pori/Rauma-Tampere –rata on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä satamien kuljetusväylä, ja alueellisesti hyvin tärkeä henkilöliikenteen yhteys. Rataosa on sähköistetty ja vuonna 2015 valmistuvatperuskorjaukset Lielahti-Kokemäki –välilläturvaavat tavaraliikenteen kuljetusten edellytyksiä. Porin ja Tampereen välisen raideliikenteen jatkokehittämisestä on laadittu suunnitelma, jonka toimenpiteillä on mahdollista lyhentää henkilöliikenteen matka-aika Porin ja Helsingin välillä kahteen ja puoleen tuntiin. Junamatkustajien määrä voidaan sitä kautta jopa kaksinkertaistaa nykyiseen verrattuna. Pori on ainut maakuntakeskus Suomen eteläosassa, johon ei vielä ole Pendolino-liikennettä.Nopean junayhteyden tarve on korostunut, kun suorat lentoyhteydet Helsinkiin puuttuvat. Matka-ajan lyhentämisen edellytyksenä ja turvallisuuden lisäämiseksi radalle on tehtävä parantamistoimenpiteitä, mm. kaikki tasoristeykset on poistettava, siltoja uusittava ja radan turvalaitteita sekä ohjausjärjestelmää parannettava. Lisäksi liikennöintiin on käytettävä kallistuvakorista kalustoa. Selvityksessä esitettyjen parannustoimenpiteiden kustannukset ovat 100–140 miljoonaa euroa. Tavoitteena on saada tarvittavat investoinnitvaltioneuvoston seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Porin ja Rauman satamat Porin ja Rauman satamien kautta kulkevat ulkomaanyhteydet ovat kansantaloudellisesti merkittäviä, niiden kautta kulkee neljännes koko maan merikuljetuksista. Väylämaksut Satakunnan toimijat ovat esittäneet, että alusten väylämaksuja tulee alentaa ja maksujärjestelmä uudistaa teollisuuden kilpailukykyä tukevaksi. Hallituksen ehdotuksessa valtion vuoden 2015 talousarvioksi esitetäänkin alusten väylämaksujen puolittamista vuosiksi 2015-2017. Samalla ajanjaksolla ei rautateiden tavaraliikenteessä perittäisi rataveroa. Väliaikaisilla laeilla kompensoidaan EU:n rikkidirektiivin aiheuttamia lisäkustannuksia merenkululle ja rautatieliikenteelle. Lisäksi erillinen alusten lästimaksujärjestelmä kumottaisiin vanhentuneena ja hallinnollisesti työläänä ja maksu otettaisiin huomioon väylämaksussa. Toimenpiteiden tavoitteena on keventää elinkeinoelämän, erityisesti teollisuuden, kustannusrasitetta.

26

Rauman meriväylän syventäminen Rauman satama on kokonaisliikenteellä mitaten maamme suurimpia satamiaja kolmanneksi suurin konttisatama. Rauman meriväylän syventäminenon sijoitettu ainoana meriväylänä v. 2012 liikennepoliittisen selonteon ns. ykköskoriin. Hanke on erittäin kiireellinen elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta ja säästää vuosittain miljoonia yritysten logistiikkakuluja. Yleissuunnitelma on valmis ja vesilain mukainen lupahakemus aluehallintoviranomaisen käsittelyssä. Rauman meriväylän syventämishanke on mukana valtioneuvoston vuoden 2014 toisessa lisätalousarvioehdotuksessa.Hanke käsittää Rauman nykyisen 10,0 metrin väylänsyventämiseen liittyvät ruoppaus- ja läjitystyöt sekä väylänmerkintään liittyvät turvalaitetyöt. Hankkeessa väylänsyvyyttä kasvatetaan 11,0 metrin kulkusyvyydenvaatimusten mukaiseksi. (Väylälle on suunniteltu erityisesti Rauman sataman toiveesta myös 12,0 metrin kulkusyvyyttä. Toteutettava vaihtoehto päätetään myöhempien tarkastelujen pohjalta, joskin vesilupaa on haettu syvemmälle vaihtoehdolle.) Hankkeen (11,0 m) kustannusarvio onvaltion väyläosuudella 20 milj. euroa. Hankkeen toteutukseen liittyvien Rauman sataman syvennys- ja laajennustöiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Rauman satama. Sataman töiden kustannusarvio on noin 6 milj. euroa. Hankkeen hyötykustannussuhde (H/K) on noin 2,1. Vuodelle 2014 hankkeen määrärahatarpeeksi esitettiin 1 miljoonaa euroa, 10 miljoonaa euroa vuodelle 2016 ja9 miljoonaa euroa vuodelle 2017. Hallitus esittää hankkeen toteutuksen jatkamista myös ehdotuksessaan valtion vuoden 2015 talousarvioksi. Valtion sijoitukset ja tuet Rauman kaupunki on STX:n vetäydyttyä perustanut telakka-alueelleen Seaside Industry Park Rauma – meriteollisuuspuiston. Alueella jo toimivien alan yritysten (mm. Rolls-Royce) ja koulutuksen lisäksi Rauma MarineConstructions Oy (RMC) aikoo käynnistää alueella mm. laivanrakennus- ja korjaustoimintaa. RMC:n toiminta perustuu ensisijaisesti alueella olevan ja vapautuvan ammattitaitoisen työvoiman hyödyntämiseen. Keskeiseksi yhteistyökumppaniksi tulee Uudenkaupungin telakka, joka on erikoistunut pienten erikoisalusten ja maantielauttojen valmistamiseen. Yhtiöt eivät kilpaile Suomen muiden telakoiden kanssa, vaan muodostavat kannattavan ja kestävän toimintakonseptin omista lähtökohdistaan. Uudenkaupungin ja Rauman telakoiden yhteisenä tavoitteena on saavuttaa 200 miljoonan euron liikevaihto, jonka kotimaisuusaste on 80-90. Työmääränä se merkitsee suoraan noin 800-1000 henkilötyövuotta. Raumalla toimiva telakka on myös osa Suomen huoltovarmuutta.

Raumalla ollaan perustamassa sijoitusrahastoa alueen yritystoiminnan kehitysedellytysten parantamiseksi. Tarkoitus on monipuolisesti edistää Rauman ja Vakka-Suomen talousalueen toimintaedellytyksiä eri toimialoilla, ml. meriteollisuus. Rahastoon ollaan alkuvaiheessa saamassa 10 miljoonan euron pääoma. Valtion tulisi osallistua suomalaisen yritystoiminnan kehittämiseen sijoittamalla Raumalla perustettavaan rahastoon Teollisuussijoituksen kautta. Valtion tulisi myös mahdollistaa laivanrakennuksen innovaatiotuen käyttäminen Rauman alushankkeissa ja varata tarkoitusta varten rahoitusta talousarvioon. Tieverkon ylläpitäminen ja parantaminen Satakuntaan osoitettu perustienpidon rahoitus on riittämätön. Nykyresursseilla ELY-keskus ei vuonna2015 käynnistä Satakunnassa yhtään merkittävää teiden parantamishanketta. Lisäksi tiestön kunto heikkenee merkittävästi nykyisellä rahoitustasolla. Satakunnan toimijat ovat edellyttäneet, että valtioosoittaa lisää resursseja tieverkon ja painorajoitteisten siltojen ylläpitoon ja perusparantamiseen. Hallitus esittääkinehdotuksessaan valtion vuoden 2015 talousarvioksi, ettäperusväylänpitoon lisätään 30 miljoonaa euroa verrattuna kevään 2014 kehyspäätökseen. Nämä määrärahat tulee ottaa talousarvioon ja niitä tulee kohdentaa myös Satakunnan alueen kiireellisiin parannuskohteisiin. Satakunnan korkeakoulutus Satakunnan korkeakouluilla eli Porin yliopistokeskuksella(Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitos, Tampereen yliopiston Porin yksikkö, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta - Porin opetusterveyskeskus ja Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Porin yksikkö), Satakunnan Ammattikorkeakoululla ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin toimipisteellä sekä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikölläon merkittävä rooli Satakunnan väestön osaamistasonkohottamisessa sekä tutkimustiedon ja korkeakoulutasoisen työvoiman tuottamisessa. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueen TKI-toimintaan, ovat uuden tiedon tuottajia, kansainvälistymisen laadun turvaajia, osaamisen juurruttajia ja toimivat valituilla alueilla innovaatiotoiminnan vetureina. Valtaosa valmistuneista työllistyy Satakuntaan, mikä osoittaa korkeakoulutuksen tarpeellisuuden Satakunnassa. Satakunnan korkeakoululaitoksen toiminnallinen ja rahoituksellinen asema on turvattava ja niiden tiivistyvää yhteistyötä on tuettava.

27

Selkämeren kansallispuiston kehittäminen Vuonna 2011 perustettu Selkämeren kansallispuisto kiinnostaa alueen sidosryhmiä ja toimijoita. Myös matkailijat ja virkistyskäyttäjätovat löytäneet uuden puiston, joka tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden meren tilan ja ilmastonmuutokseenliittyvien ilmiöiden seuraamiseen sekä virkistys- ja matkailukäyttöön. Valtion budjetissa tuleeosoittaa Metsähallitukselle rahoitus uuden Selkämerenkansallispuiston kehittämistä, saavutettavuutta ja hoitoavarten. Tärkeimmät kehittämisen kohteet puistossa ovatretkeilyä ja matkailua koskevien palvelurakenteiden rakentaminenja ylläpito, kulttuurihistoriallisesti arvokkaidenrakennusten hoito- ja säilyttäminen sekä luonnonhoidonaloittaminen valituilla kohteilla. Perustamislainmukaisesti ammattikalastuksen ja luonnonkalakantojen turvaamiseen on kiinnitettävä huomiota. Samalla Metsähallituksenhenkilöresursseja on lisättävä Selkämerellä. Selkämerelläkin on jo havaittavissa rehevöitymisenmerkkejä, ja sen vuoksi vesiensuojeluun on panostettavaaiempaa voimakkaammin. Kansallispuiston tavoitteetja kasvavat vierailijamäärät sekä merialueen muut käyttötarpeethaastavat merensuojelun sekä vedenalaisenmeriluonnon inventointien (VELMU-ohjelma) tehostamiseenSelkämerellä. Valtion odotetaan panostavanaiempaa voimallisemmin Selkämeren ekologian tutkimukseen,merenkulun riskien vähentämiseen, öljy- jakemikaalionnettomuuksien hallintaan sekä erityisestimaatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseen. Selkämeren kansallispuisto on profiloitunut ulkomeren kansallispuistona, jonka suosituimpia käyntikohteita ovat majakkasaaret. Säppi on yksi uuden kansallispuiston kärkikohteista ja sen kävijämäärä voi kestävästi nousta noin 10 000 kävijään. Tällä hetkellä kasvua rajoittaa kuitenkin satama, jossa laiturikapasiteettia on liian vähän ja joka on yrittäjien järjestämää liikennöintiä varten liian matala. Säpin sataman kunnostaminen on tarpeellista myös yleisen meriturvallisuuden kannalta, koska hätäsataminakin tarvittaessa toimivien retkisatamien väliset etäisyydet ovat Selkämerellä kohtuuttoman pitkät. Sataman kunnostaminen palvelisi viranomaisia pelastus- ja avustustoiminnan kannalta mm. tulipalo-, sairaankuljetus- ja järjestyksenvalvontatehtävissä. Kunnostamisesta on tehty erillinen suunnitelma. Kunnostuksen kustannuksiksi on arvioitu alustavasti noin miljoona euroa (väylä ja laituri ilman maanpäällisiä rakenteita). Työhön on osoitettava erillisrahoitus valtion budjetissa. Sataman kunnostaminen lisää kansallispuiston virkistyskäyttöedellytyksiä sekä yleistä meriturvallisuutta Selkämerellä.

Nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalinja jakeluverkoston rakentaminen Satakuntaan Satakunnan teolliset yritykset tarvitsevat kilpailukykynsä ylläpitämiseksi edullisimpia ja ympäristöystävällisempiä energiaratkaisuja. Nesteytetty maakaasu LNG on vähäpäästöinen ja useisiin käyttötarpeisiin teollisuudessa, energiantuotannossa, lämmityksessä ja liikennekäytössä(merellä ja maalla) soveltuva poltto- ja raaka-aine. Teollisuuden käytössä LNG:n etuina ovat edullisuus ja ympäristöystävällisyys. LNG:n käytölle sekä meriliikenteessä että teollisuudessa arvioidaan olevan erityisen suuri markkinapotentiaali Satakunnan alueella. Turun yliopiston Kaasua Satakunta–selvityksen (2013) mukaan satakuntalaiset yritykset näkivät LNG:n liiketoimintamahdollisuutena erityisesti Satakunnan meriklusterille ja kaivosmetallienjalostus -klusterille, uusiutuvaan energiaan perustuvalle yritystoiminnalle (esim. LNG:n yhteiskäyttö biokaasun ja tuulivoiman kanssa) sekä teollisuuteen liittyvälle uudelle palvelutoiminnalle (kuljetus, huolto, neuvonta/koulutus. Nesteytetyllä maakaasulla on tarkoitus korvata meriliikenteessä nykyisin käytettäviä muita fossiilisia polttoaineita. Sen avulla pystytään vähentämään hiilidioksidi- ja muita päästöjä Itämeren alueella sekä muun muassa ylittämään EU:n rikkidirektiivin vaatimukset ja varautumaan suunnitteilla olevan typpidirektiivin vaatimuksiin. Nesteytetty maakaasu vie myös huomattavasti vähemmän tilaa, joten sitä voidaan varastoida ja kuljettaa pitkiä matkoja esimerkiksi meri- ja maanteitse.

Terminaalit mahdollistavat maakaasun tuonnin myös kaasuverkon ulkopuolisille alueille. Tämä lisää energiahuollon monipuolisuutta ja toimitusvarmuutta. Niiden avulla voidaan myös lisätä kilpailua maakaasumarkkinoilla ja edistää polttoaineen hankinnan monipuolistamista.

Osana kansallisen LNG-terminaalien verkoston tukiohjelmaa työ- ja elinkeinoministeriö myönsi 18.9.2014 energiatukea kahdelle nesteytetyn maakaasun terminaalihankkeelle Satakunnassa.

Skangass Oy:lle myönnettiin 23 441 500 euroa Porin Tahkoluodon satamaan rakennettavaan terminaaliin. Sen LNG-säiliön tilavuus on 30 000 kuutiometriä. Terminaalin on tarkoitus valmistua syksyllä 2016. SkangassOy on norjalaisen Skangass AS:n täysin omistama tytäryhtiö. Gasum Oy omistaa Skangass AS:stä 51 % ja norjalainen LyseEnergi AS 49 %.

Oy Aga Ab:lle myönnettiin 8 619 200 euroa Rauman satamaan rakennettavaan terminaaliin. Sen kahdeksan LNG-säiliön yhteistilavuus on 10 000 kuutiometriä. Terminaalin on tarkoitus valmistua vuoden 2017 alussa. Oy Aga Ab on ruotsalaisen Aga AB:n tytäryhtiö, joka on LindeGas Holding AB:n omistuksessa. Sen omistaa saksalainen Linde AG.