evikoho.files.wordpress.com€¦ · Web viewEvijärvi on luokiteltuna tyyppiin matalat humusjärvet. Näin ollen jatkuva pohjan liettyminen ja sitä seuraava järven mataloituminen

Evijärven kunnostushanke 13.9.2018Ella Oksa

Vesikasvillisuuden niitot 2018

Yleistä

Vuonna 2018 Evijärven vesikasvillisuutta niitettiin 48 hehtaarin alueelta. Niittoalueet perustuvat

vuoden 2016 (Kontas K. Vesikasvillisuuden niitot 2016) sekä vuoden 2017 (Övermark E.

Vesikasvillisuuden niitot 2017) vesikasvillisuusniittoihin. Tämän lisäksi niittoalueet määräytyivät

myös vesiosakaskuntien edustajien toiveiden ja heidän tarpeellisiksi katsomiensa alueiden mukaan.

Vesiosakaskuntien edustajat olivat tiiviisti mukana sekä niittojen suunnittelussa, että toteutuksen

valvonnassa. Edellisvuosien kokemusten perusteella hehtaarit pyrittiin keskittämään tänäkin vuonna

tehokkaasti välttäen alueita, joiden niittäminen on koettu haastavaksi tai niitoista saatu hyöty ei ole

vastannut odotuksia. Niittokarttoina käytettiin edellisvuoden niittokarttoja, jotka on hahmoteltu

paikkatietoikkunan avulla. Kartoista ilmenee niittoalueet ja niittomassojen läjityspaikat. Niittoihin

lisättiin tänä vuonna edellisvuodesta poiketen kolmen hehtaarin niittoalue läjityspaikkoineen

Kniivilänlahdelle Puntosenniemen pohjoispuolelle. Niitettävistä alueista tehtiin niittoilmoitus Etelä-

Pohjanmaan ELY-keskukseen kesäkuun alussa. Niitot toteutettiin 23.7 – 2.8.2018.

Evijärvi on luokiteltuna tyyppiin matalat humusjärvet. Näin ollen jatkuva pohjan liettyminen ja sitä

seuraava järven mataloituminen ja umpeenkasvu ovat järvelle tyypillisiä piirteitä. Vuosittain

toistuvilla niitoilla pyritään parantamaan Evijärven sekä lahti-, että salmivirtauksia. Virtauksien

tehostaminen parantaa vedenvaihtuvuutta ja osaltaan myös vedenlaatua (Suomen Ymparistokeskus

SYKE 2016). Runsaimpien vesikasvillisuusalueiden vedenvaihtuvuutta pystytään parantamaan

tehokkaasti alueen kiertävillä väylillä. Vesikasvillisuuden poistaminen oikeissa määrin edesauttaa

kasvimassan ja ravinnekuorman vähentymistä järvestä sekä parantaa linnuston ja kalakantojen

elinolosuhteita. Niitoilla on myös merkittävä vaikutus Evijärven maisema-arvolle ja

virkistyskäytölle. Suunnitellut niittoalueet ja alueiden hehtaariarviot on esitetty taulukossa 1 (liite

1). Niittoalueet numeroin on merkitty liitteessä olevaan karttaan (liite 2). Tarkemmat niittoalueet ja

läjityspaikat ovat liitteissä 3-7.

Evijärven kunta kilpailutti huhtikuussa 2018 vesikasvien niittourakoitsijoita. Tarjouspyyntö

lähetettiin seuraaville urakoitsijoille:


- Lännen Järviperkaus Oy

- Tmi Koivuniemen Mehiläispesä

- Telepari Oy

- Tmi Asmo Paloniitty

- Tmi Hannu Soimavuori

- IMH-Tekniikka

- Ympäristö Ojansuut Oy

- Petteri Laukkonen

- Mikko Paalanen

Määräaikaan mennessä Evijärven kuntaan saapui kolme tarjousta seuraavilta toimitsijoilta: MTY

Iso-Pellinen, Tmi Hannu Soimavuori ja IMH-tekniikka. Tarjoukset vaihtelivat siihen sisältyvän

kaluston ja toimien mukaan kuitenkin siten, että kaikkiin tarjouksiin sisältyi vesikasvien niitto,

keräys ja läjitys (tarkemmat tiedot liitteessä 8.). Niittourakoitsijaksi valittiin edullisimman hinnan

perusteella IMH-tekniikka.

Niittourakoitsija ei tänä vuonna keskittynyt yksityisten rantojen niittoihin, sillä hehtaarimäärä

Evijärven kunnan ja ELY-keskuksen toimesta Evijärvellä oli jo itsessään suhteellisen suuri.

Evijärven kunnostus –hankkeen 48:n hehtaarin lisäksi ELY-keskus niitti IMH-tekniikan toimesta

Jokisuunlahden Natura-alueelta kuusi hehtaaria. Niittourakoitsijalle soitti kuitenkin muutama

yksityisen rannan omistaja tämän ollessa niittämässä omistajien rannan läheisyydessä. Näin ollen

urakoitsijan oli helppo ja nopea niittää muutamat erikseen pyydetyt yksityisrantojen kohteet. Ensi

vuonna olisi kuitenkin hyvä tarjota yksityisille rannanomistajille kunnan puolesta

niittomahdollisuutta ja informoida siitä kuntalaisia sekä kesämökkiläisiä.

Niitoista saatu palaute

Urakoitsijaan oltiin sekä kunnan, että osakaskuntien puolesta pääosin tyytyväisiä. Niittojen

eteneminen oli hyvin sujuvaa. Suuremmilta ongelmilta tänä vuonna vältyttiin. Urakoitsijan mukaan

Evijärven niittoalueet olivat haastavuudeltaan vaihtelevia. Esimerkiksi Puotilahden niittoalueet


niittäjä koki melko helpoiksi, kun taas Kniivilänlahden niittoalueet olivat selvästi haastavampia.

Viime vuoden niittojen perusteella päätettiin tänä vuonna ottaa niittoihin mukaan kaivinkone.

Kaivinkoneurakoitsija Jarmo Finni läjitti kaivinkoneellaan kaikille niittoalueiden läjityspisteille,

joille kaivinkoneella pääsi ja joihin se katsottiin tarpeelliseksi. Tämä mahdollisti huomattavasti

sujuvamman läjitystoiminnan sekä kaislojen varmemman läjityksen niin, etteivät kaislat pääsisi

karkaamaan takaisin järveen.

Kuten aiempina vuosina on todettu, myös tänä vuonna niittoalueiden pinta-alojen arviointi on hyvin

vaikeaa puutteellisen välineistön vuoksi. Niittopinta-aloja täytyy arvioida ja mitata silmämääräisesti

niittojen aikana ja niiden jälkeen. Evijärven niittokohteissa havaittiin esimerkiksi vedenpinnan

mataluuden vuoksi alueita, joista niittokone ei kyennyt leikkaamaan. Kivikkoista ja matalaa oli

erityisesti Suntilahden perällä ja Sillankorvan venelaiturien päässä (kohde 20), Honkiniemen

pohjoispuolella (kohde 21) sekä Kaivosniemen päässä (kohde 14). Evijärvellä on myös

huomattavan runsaasti mätäsmäistä kasvustoa, jota ei kykene niittokoneella leikkaamaan.

Mätäsmäistä kasvustoa on erityisen paljon Kniivilänlahden perällä (kohde 24), Niittyniemen ja

Niittykarin alueella (kohde 23) sekä Puntosenniemen pohjoispuolen niittoalueella (kohde 30). Myös

Elviikinlahden Lakaniemen väylän niittämistä rajoittivat jokseenkin mätäsmäiset kasvustot (Kohde

17).

Jotta suunniteltu hehtaarimäärä saatiin täyteen, siirrettiin arvioidut leikkaamatta jääneet alueet

toisiin kohteisiin. Näin toimittiin esimerkiksi Inassa Paskaanpään (kohde 8) alkuperäisen 1,2

hehtaarin niittoalueella. Niittoalueen mataluuden vuoksi niittoja ei voitu suorittaa suunnitellusti,

vaan leikkaamatta jääneet alueet siirrettiin Kaalpakan uoman niittoihin (kohde 10). Kirkonkylän

alueen Karisaaren ja Kultaniemen välisen vesikasvillisuusalueen (kohde 29) taakse oli tarkoitus

tehdä kulkevaksi uoma, kuten edellisvuonna. Suuren niittomäärän ja osin sekaannuksen vuoksi

uoma jätettiin niittämättä. Urakoitsija niitti kuitenkin kahden hehtaarin alueen Karisaaren ja

Kultaniemen alueiden välistä eli lähes koko alueen.


Kehittämisehdotuksia

Tulevaisuudessa niitettyjä hehtaarimääriä olisi selkeämpi arvioida, jos niittäjällä olisi GPS-

paikannin niitoissa mukana. Näin niittoalueiden kokonaismäärän täyttyminen pystyttäisiin

arvioimaan tarkemmin ja niitetyt alueet osattaisiin kohdentaa tarkalleen oikeisiin kohteisiin.

Kokonaisuudessaan niittoprojektia pystyttäisiin näin selventämään huomattavasti. Järven

vedenpinta oli tänä vuonna melko alhaalla niittojen aikana, minkä seurauksena useita niittokohteita

ei pystytty niittämään. Tulevaisuudessa niittoalueet olisikin hyvä kohdentaa vedenkorkeus

huomioiden alueille, joissa niitoista hyödyttäisiin mahdollisimman tehokkaasti. Esimerkiksi

niittoalueet, joissa vettä on ainoastaan 30 senttimetriä (kohteen 24 eteläpää), täytyisi kohdentaa

syvemmille alueille, joissa vesi virtaa. Tällöin niittotehokkuus pystyttäisiin maksimoimaan oikeilla

alueilla tehottomien toimien sijaan.

Evijärven määrätyillä niittoalueilla on runsaasti mätäsmäistä kasvustoa, jota niittokone ei kykene

leikkaamaan. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Puntosenniemen pohjoispuolen niittoalue (kohde

30), Kniivilänlahden perä (kohde 24), Kivisillan eteläpuoli (kohde 22) sekä Lakaniemen väylä

(kohde 17). Niittojen lisäksi näillä alueilla tarvittaisiin myös ruoppausta. Mätäsmäisiin kasvustoihin

kohdistuvat hehtaarimäärät täytyisi siirtää kohteisiin, joissa niittäminen onnistuu. Kultaniemen

lahden eli Karisaaren alueen voisi tulevaisuudessa niittää kokonaan. Kesällä 2017 Kultaniemen

lahden vesikasvillisuusalueen takaa niitettiin kulkevaksi väylä. Kesällä 2018 väylää ei niitetty,

mutta lahdesta niitettiin kaksi hehtaaria vesikasvillisuutta. Näiden aiempien niittojen perusteella

tulevana kesänä voisi niittää koko lahden eli kahden hehtaarin lisäksi myös väyläalueen. Tällöin

hyödyttäisiin tehokkaimmin alueella aiemmin tehdyistä niitoista.

Tarkat niittoalueet olisi tulevaisuudessa hyvä varmistaa vesiosakaskuntien edustajien kanssa

esimerkiksi kuukausi ennen niittojen alkua. Näin jokaisesta niittoalueesta voisi piirtää selkeät kartat

ja laatia kohteisiin soveltuvat ohjeet. Tärkeää olisi selventää jokaisen niittoalueen tarkka tavoite eli

tarkoitusperä, kuten virtausväylä, veneväylä tai maiseman avaus. Ohjeisiin voisi kuvailla

niittoalueiden pituutta ja leveyttä metreinä. Näin niittäjän olisi helpompi seurata ohjeita ja samalla


se edesauttaisi niittojen onnistunutta ja suunniteltua lopputulosta. Niittotulosten onnistumisen,

pysyvyyden ja tehokkuuden takia olisi suositeltavaa suorittaa vesikasvillisuuden niitot kahdesti

kesässä, ensimmäisen kerran heinäkuun lopussa ja toisen kerran elokuun lopussa.

Niittoaluekohtainen tarkastelu

Alueella nro. 4 ja 5 niitettiin hieman suunniteltua suurempi alue.

Alueen nro. 8 pohjoispäätä ei voitu niittää suunnitellun mukaisesti mataluuden takia. Korvauksena

tehtiin uoma Kaalpakkaan alueelle nro. 10.

Alueella nro. 10 niitettiin Latoniemen itäpuolelta hieman laajemmin sekä väylä Latoniemen

alueelta kohti Viikinlahden aluetta. Viikinlahdella läjitettiin lahden länsipuolen rannalle

vesijättömaalle ja Kylmälahdessa vesijättömaalle alkuperäistä läjityskohdetta etelämmäksi.

Alueen nro. 12 eteläistä 1 hehtaarin aluetta ei niitetty. Toteutunut 1,5 hehtaarin niittoalueen läjitys

tapahtui Luuholman alkuperäisestä läjityspisteestä hieman itään päin.

Alueen nro. 14 niitto Kaivosniemen kärjessä ei toteutunut suunnitellusti alueen mataluuden ja

kivikkoisuuden vuoksi.

Alueen nro. 15 niitot läjitettiin suoraan Hamppusaaren vastapäiselle rannalle eli Torpanniemen

vesijättömaalle. Niittoalueen länsipuoli niitettiin kolmionmuotoiseksi ja väylä tehtiin niittoalueen

läpi suunnitellunmukaisesti. Tulevaisuudessa läpikulkeva väylä täytyy toteuttaa leveämpänä, jotta

vesi pääsisi virtaamaan paremmin.

Alueella nro. 17 ei niitetty itäpuolen yhden hehtaarin aluetta lainkaan, vaan se korvattiin

ylimääräisellä väylällä Lakaniemen niittoalueella.

Alueella nro. 18 niitettiin suunniteltua pienempi alue. Kaislat läjitettiin niittoalueen eteläpäähän.

Vilvistin alueelle kaivinkone siirrettiin ajamalla Vilvistinnevan rämeistä ranta-aluetta pitkin etelästä

Jokisaaren suunnasta. Kaivinkonetta ei siis tarvinnut siirtää lautalla vesitse.

Alueen nro. 18 niittämättä jääneet hehtaarit korvattiin alueella 19. niittämällä Pikkujoen väylää

Vilvistin eteläpuolelle. Alueen läjitys tapahtui Vilvistin eteläpään läjityspaikkaan.

Alueella nro. 20 Suntilahdessa ei voitu niittää suunnitellun mukaisesti, sillä siirryttäessä lahden

pohjukkaa kohti niitto vaikeutuu.


Alueen nro. 21 ja 22 niittoja kivisillan eteläpuolella ja Honkiniemen eteläpuolella tulisi laajentaa

mahdollisimman suurelle alueelle. Olisi myös hyvä tarkastella syvemmin alueen niittoja

ruoppausmahdollisuuksia, jotta kasvustoa saataisiin mahdollisimman paljon pois.

Alueen nro. 22 ruoppausta Honkiniemen pohjoispuolella, sillä niittomahdollisuus siirryttäessä

kohti Ruurikkalaa vaikeutuu huomattavasti kivikkoisuuden takia. Alueelta niitettiin suunniteltua

suurempi alue Ruurikkalaa kohti.

Aluetta nro. 23 ei niitetty suunnitelmien mukaisesti, sillä alueella on runsaasti mätäsmäistä

kasvustoa. Alueen niittoa kannattaa tarkastella uudelleen ruoppauksen jälkeen.

Alueen nro. 24 niitot eivät toteutuneet suunnitellun mukaisesti. Niittoalueet pienenivät

mätäsmäisen kasvuston ja mataluuden vuoksi. Kultalahden 1,3 hehtaarin aluetta ei koettu

tarpeelliseksi niittää. Läjitys tapahtui Tervaniemen lounaispuoleiseen pohjukkaan. Kniivilänlahden

perällä niittoa hyvin matalista kohdista tulisi välttää ja siirtää niittohehtaarit hyödyllisimmille

alueille. Matalia alueita tulisi ennemminkin ruopata.

Alueen nro. 25 niitot toteutettiin suunniteltua laajemmin niin, että alueen pohjoispäähän tehtiin

vaakasuorat väylät itä- ja länsisuuntaisesti.

Alueella nro. 26 ei niitetty lainkaan pohjoispuolen 0,3 hehtaarin aluetta, vaan eteläisempää aluetta

laajennettiin. Uimarannan 0,1 hehtaarin niitto toteutui alueella alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Läjitys tapahtui ainoastaan uimarannan niittoalueen läjityspisteelle.

Alueella nro. 30 ei voitu niittää suunnitellun mukaisesti, sillä Puntosenniemen pohjoispuolen

vesikasvillisuus on hyvin mätäsmäistä. Vain osa suunnitelluista niitoista ja yksi ylimääräinen väylä

pystyttiin alueella niittämään. Kaislat kasattiin Puntosenniemen pohjoispuoleisen laiturin viereen,

josta ne siirrettiin kaivinkoneen ja traktorin avulla lähellä sijaitsevalle Kunnan yhteiselle maa-

alueelle. Niittoalueella voisi harkita toteutettavaksi ruoppausta mätäsmäisen kasvuston laajuuden

sekä runsaskantaisten lokkiyhdyskuntien esiintymisen vuoksi.


Liite 1

Kohdenumero Lahdenkylän osakaskunta Koko (ha)1. Puotilahden perukka 12. Rautasaaren alue 2

3. Vanhajoki 0,5

4. Ahonlahti 1,4

5. Vinsalmi 0,9

6.Kettusaari - Vähäkettusaari välikkö

1,8

Inankylän osakaskunta7. Rusiskaanlahti 28. Paskaanpää 0,6

9. Kaalpakansalmi 1,5

10. Petomaan alue 7,4

10. Kylmälahti 0,9

25. Karhusaaren ja Inansaaren väylä 1,5

Särkikylän osakaskunta11. Särkikylän uimaranta 0,112. Korkeasaari pohjoispuoli 1,5

13. Kortessaaren alue 1

14. Siilaskaansalmen kärjet 0,8

15. Hamppusaaren pohjoispuoli 1,5

16. Pannusaaren väylä 0,4

26. Ruikkusaaren alue 0,7

27. Elviikinlahden veneväylä 0,2

28.Kettusaaren kaakkoispuolen väylät

0,8

Jokelankylän osakaskunta17. Lakaniemen väylä 318. Pullosaaren alue 0,5

19. Pikkujoen alue 0,6

Kirkonkylän osakaskunta20. Sillankorvan alue 0,821. Honkiniemen pohjois-, eteläpuoli 1,9

22. Kivisillan eteläpuoli 1,5

23. Niittyniemi ja Niittykarit 3,5

24. Kniivilänlahti 4,1

29. Kultaniemen lahti eli Karisaari 2

30. Puntosenniemen pohjoispuoli 1,5

Yhteensä 48 ha

Evijärven kunnostushanke 13.9.2018Ella OksaLiite 2

Evijärven kunnostushanke 13.9.2018Ella OksaLiite 3. Lahdenkylän osakaskunnan niitettävät alueet ja läjityspaikat.




Liite 4. Inankylän osakaskunnan niitettävät alueet ja läjityspaikat.




Evijärven kunnostushanke 13.9.2018Ella OksaLiite 5. Särkikylän osakaskunnan niitettävät alueet ja läjityspaikat.



Evijärven kunnostushanke 13.9.2018Ella OksaLiite 6. Jokelankylän osakaskunnan niitettävät alueet ja läjityspaikat.


Evijärven kunnostushanke 13.9.2018Ella OksaLiite 7. Kirkonkylän osakaskunnan niitettävät alueet ja läjityspaikat.





Liite 8.

EVIJÄRVEN VESIKASVILLISUUDEN NIITTÄMINEN 2018TARJOUSTEN YHTEENVETO

1. Tarjouspyyntö noin 48 hehtaarin vesikasvillisuusalan niittämiseen lähetettiin 29.3.2018. Tarjous tuli jättää viimeistään perjantaina 13.4.2018.

2. Tarjous lähetettiin kirjeitse seuraaville urakoitsijoille:

Lännen Järviperkaus Oy, Pihlajakatu 6, 38700 Kankaanpää

Tmi Koivuniemen Mehiläispesä, Seppäläntie 27A, 49480 Summa (Hamina)

Telepari Oy, Pinsiökankaantie 128, 39160 Julkujärvi (Ylöjärvi)

Tmi Asmo Paloniitty, Majalahdentie 139, 13 500 Hämeenlinna

Tmi Hannu Soimavuori, Kotasaarentie 79, 17240 Kalkkinen

IMH-Tekniikka, Lentovarikontie 4 A24, 33900 Tampere

Ympäristö Ojansuut Oy, Juhanantie 5, 32800 Kokemäki

Petteri Laukkonen, Niemenkuja 16, 62500 Evijärvi

Mikko Paalanen, Rantatie 38, 62500 Evijärvi

3. Hakemuksen jättivät määräaikaan mennessä seuraavat kolme urakoitsijaa:

MTY Iso-Pellinen

Tmi Hannu Soimavuori

IMH-tekniikka

Yksi urakoitsija ilmoitti, että ei jätä tarjousta.

4. Saapuneet tarjoukset

Tarjoaja Laitteet ja tarjous

MTY Iso-Pellinen Niitto siipiratasleikkurilla.

Kokonaisurakka 26 352 € + alv 24%= 32 676,48 €

Niittokustannus 300 €/ha + alv 24%= 372 €

Keräyskustannus 249 €/ha +alv 24%= 308,76 €


Tmi Hannu Soimavuori Truxor 4700B Ambifio, jossa 4 metrin niittoterä ja noin 5 metrin keruuharava.Niittovene, jossa 3 metrin niittoterä ja 5 metrin keruuharava.Kasausveneessä noin 5 metrin leveä keruuharava.

Kokonaishinta 28 800,00 € + alv 24 % = 35 712,00 €

Niitto 265,42 €+ alv24 % = 329,12 €Kasaus 230,00 € + alv24 % = 396,80 €

Tehokkuus 2-4 hehtaaria päivässä.

IMH-Tekniikka Truxor dm 5000 sekä niittovene ja keräysvene.

Arvioitu työaika 2 viikkoa.

Erittely: Matkat 500 € + alv 24% = 620 € Niittohinta 300 € / ha + alv 24% = 372 €Keräys ja läjitys rannalle 231 € / ha + alv 24% = 286,44 € Lisätyöt 175 €/h +alv 24 % = 217 €

Asiakas selvittää mahdollisten sähkökaapeleiden, vesijohtojen, viemäriputken yms. sijaitsemisen järven pohjassa.


Lähteet:

Kontas, Kaisa (2016). Vesikasvillisuuden niitot 2016.

Suomen ympäristökeskus SYKE (2016). Vesikasvien niitto: Vesi- ja rantakasvit ovat olennainen osa järviluontoa. Saatavissa 14.8.2018:

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesistojen_kunnostus/Jarvien_kunnostus/Kunnostusmene

telmat/Vesikasvien_niitto

Övermark, Elsi (2017). Vesikasvillisuuden niitot 2017.

Documents

evikoho.files.wordpress.com€¦ · Web viewEvijärvi on luokiteltuna tyyppiin matalat humusjärvet. Näin ollen jatkuva pohjan liettyminen ja sitä seuraava järven mataloituminen