MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN TUNNISTAMINEN Sirkku Valve.pdfmielialahäiriö. – Kaksisuuntainen mielialahäiriö voidaan jakaa tyyppiin I ja II. Tyypin I häiriössä mielialan kohoamisjaksot

24.11.2011 1

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDENTUNNISTAMINEN

Masennus ja masentuneen vanhemmantukeminen perhetyössä

Sirkku Valve, erikoissairaanhoitaja,3.11.2011

24.11.2011 2

• Mielialahäiriössäkeskeistä on mielialan taimielenvireen pitempäänkestänyt muutos– Muutos kestää

yhtäjaksoisesti vähintään2-3 viikkoa, kuukausia,jopa vuosia

– Muuttuneeseenmielialaan liittyy myöserilaisia oireita

– Mielialahäiriöt luokitellaanoireiden laadun, keston javaikeusasteen mukaan


24.11.2011 3

Masennushäiriöt• Masennustila on oireyhtymä ja sen diagnostiikassa on keskeistä niin

oireyhtymän toteaminen kuin yksittäisten masennusoireidentunnistaminen

• Tähän luokkaan katsotaan kuuluviksi masennustilat ja toistuvatmasennukset, pitkäaikainen masennus eli dystymia sekä toistuvatlyhyet masennusjaksot.

• Masennuksessa voidaan erotella lievät, keskitasoiset, vakava-asteiset ja psykoottiset masennukset oirekuvansa perusteella.Samoin voidaan erotella melankoliset ja epätyypillisetmasennustilat.

• Mielialan muutos voi ajoittua tiettyyn vuodenaikaan, jolloinpuhutaan esim. talviaikaan esiintyvästä kaamosmasennuksesta.

• Synnytyksen jälkeen ilmenevää masennusta kutsutaan synnytyksenjälkeiseksi masennukseksi. Se ilmenee heti synnytyksen jälkeistenviikkojen aikana.


24.11.2011 4

• Joskus masennustiloihin liittyy yksittäisiä taitoistuvia mania- tai hypomania-jaksoja, jolloinmieliala on epänormaalisti ja jatkuvasti kohonnut.Silloin puhutaan kaksisuuntaisestamielialahäiriöstä, jota myös kutsutaan nimilläbipolaarihäiriö tai maanis-depressiivinenmielialahäiriö.– Kaksisuuntainen mielialahäiriö voidaan jakaa tyyppiin I

ja II. Tyypin I häiriössä mielialan kohoamisjaksot ovatluonteeltaan maanisia ja tyypin II muodossa ne ovathypomaanisia.

– Mielialan aaltoiluhäiriössä eli syklotymiassa mielialavaihtelee toistuvasti lievän masentuneisuuden jalievän maanisuuden välillä.


24.11.2011 5

• Masentuneen mielialan taustalla voi olla myösjokin sairaus, joka aiheuttaa mielialaanmuutoksia, jopa pitempiaikaisia.– Kilpirauhasen vajaatoiminta– Lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminta– Krooniset infektiot– Sokeritauti– Anemia– Erilaiset neurologiset sairaudet

• On hyvä muistaa myös se, että joidenkinlääkkeiden, alkoholin tai muiden päihteidenkäyttö voi aiheuttaa masennusta


24.11.2011 6

• Masennustilat ja etenkin kaksisuuntaisenmielialahäiriön sairausjaksot voivat ollatoistuvia, mutta sairausjaksojentoistumisalttiutta, pituutta tai vakavuuttavoidaan olennaisesti vähentää hoidon avulla(lääkehoito, terapiat).

• Masennus- tai maniajakson uusiutumistakutsutaan relapsiksi, toistuviensairausjaksojen välistä oireetonta vaihetta taasremissioksi.


24.11.2011 7

Pitkäaikainen masennuseli dystymia

• Tarkoittaa oirekuvaltaanlievä-aseteista, muttapitkäaikaistamasennuksen muotoa.

• Pitkäaikaisuus tarkoittaatässä sitä, ettämasentunut mieliala onkestänyt lähesyhtäjaksoisesti ainakinkaksi vuotta.

• Normaalin mielialanjaksot eivät kestämuutamaa viikkoakauempaa.


24.11.2011 8

• Masentuneisuuden oireina ilmenee vaihtelevasti vähintäänkolme seuraavista oireista:– Vähentynyt energia– Unettomuus– Heikentynyt itseluottamus– Keskittymisvaikeudet– Itkuisuus– Vähentynyt kiinnostus sukupuolielämään tai muita

mielihyvää tuottaviin asioihin– Toivottomuuden tunne– Pessimistinen asenne– Menneisyyden murehtiminen– Sosiaalinen vetäytyminen

• Huomaa kuitenkin, että oirekuva on lievempi kuinvarsinaisissa masennustiloissa.


24.11.2011 9

• Masennustilasta kärsii vuoden aikana n. 5 %suomalaisista.

• Naisilla masennus on 1,5-2 kertaa yleisempääkuin miehillä.

• 2/3:lla pitkäaikaisesta masentuneisuudestakärsivistä tila muuttuu vakavaoireiseksidepressioksi. Depressio on siis sairauden nimi,jonka antaa lääkäri diagnoosissaan.

• Huomaa, että pitkäaikainen masentuneisuus onpsyykkisesti kuluttava tila, joka oikeasti heikentääihmisen toimintakykyä ja elämänlaatua.


24.11.2011 10

• Hetkellinen tai masentunut mieliala onnormaalireaktio erilaisiin pettymyksiin, siksiesim. lähiomaisen kuolemaan liittyvääsurureaktiota ei diagnosoida masennukseksi

• Jos masentuneisuus jatkuu vähänkinpitempään, on luonteeltaan voimakasta,heikentää elämänlaatua tai kaventaaihmissuhteita, on aina viisasta kääntyämielenterveydenhoidon ammattilaisenpuoleen masentuneisuuden syidenselvittämiseksi.


24.11.2011 11

• Toimintakyvyn häiriintyessä on syytä pysähtyäpohtimaan sen synnyn syitä. Melkein kaikkiinmielenterveyden häiriöihin liittyy toimintakyvynmuutoksia: esim. kaksisuuntaista mielialahäiriötäsairastava voi hypomania tai maniavaiheessaantouhuta ylenpalttisesti, esim. siivota, leipoa,urheilla. Toisaalta lamaantuessaan ihminen eikykene selviytymään edes perusasioista:peseytymisestä, siivoamisesta, syömisestä

• Ihminen on toimiva eläin! Vain harva haluaa ollalaiska.


24.11.2011 12

• Masennuksella on monetkasvot ja sen tunnistaminenon todella vaikeaa. Senaamioituu kuin kameleonttitarpeen tullen.

• Läheisetkään eivät aina tiedämasennuksenolemassaolosta mitään.

• Häpeä estää sen näyttämistä.• Pelko kieltää esiintuloa.• Hätä ja kyvyttömyys eivät

anna sitä ilmi.


24.11.2011 13

• Masennus ja sen oireet voivat ärsyttää läheisiä jatukihenkilöitä. Voi tulla tunne siitä, että henkilöon laiska ja saamaton. Ilkeä ja ärsyttäväkin.

• Näistä tunteista on päästävä pois ja uskallettavanähdä niiden taakse. Tieto ja ymmärrys oireentaustalla olevasta sairaudesta antaa voimaamyös läheisille ja tukihenkilöille.

• Kukaan ei ole luontaisesti laiska, kaikki haluavatselvitä omillaan mahdollisimman pitkälle. Halutoimia on siis jokaisella olemassa.

• Kaikessa työssä on järkevää koettaa palauttaatoimintakykyä.


Miesten masennus• Masennus ilmenee alakuloisena mielialana ja

väsymys on kova. Kyky nauttia asioista onkadonnut

• Ilmenee usein tyypillisiksi nimettyinämasennusoireina: heillä se tulee usein esiin unenhäiriintymisenä ja ruokahalun vähenemisenä.

• Osa miesten masennuksista saattaa jäädätunnistamatta ja peittyä esim. alkoholin käytöntaakse. Alkoholi lievittää ahdistusta jamasennusoireita, mutta pitkään ja runsaastikäytettynä se lisää ahdistusta, masennusta japahentaa oireita. Näin tästä avusta voi tullalisäongelma!

24.11.2011 Sirkku Valve, erikoissairaanhoitaja,3.11.2011 14

24.11.2011 15

• Mies voi kokea masennuksen ja pahan olonmyöntämisen epämiehekkääksi ja heikkouden merkiksi

• Mies ei hae helposti apua• Mies purkaa pahaa oloaan touhuamiseen ja

suorittamiseen, joka kiihtyy ja työpäivä voi kestääaamusta iltaan

• Mies voi purkaa oloaan pelaamiseen.• Itsemurhia miehet tekevät kolme kertaa naisia

enemmän.• Tunteista ja sisäisestä elämästä puhuminen on miehelle

vieraampaa kuin naiselle.• Varhainen alkoholin käyttöön puuttuminen ja sen syyn

selvittäminen voisivat olla miehen masennuksenseurausten (itsemurhien ehkäisyn) kannalta hyvä juttu.


24.11.2011 16

• Miehet eivät ole tutkimusten mukaan oppineetkäsittelemään tunneasioita lapsuudessaan, sillävanhemmat puhuvat tunneasioista ja etenkinsurullisuudesta enemmän tyttöjen kuin poikien kanssa.

• Miehillä on todettu myös olevan naisia enemmänaleksitymiaa eli vaikeutta tunnistaa ja kuvata omiatunteitaan ja erottaa niitä ruumiillisistatuntemuksista. Myös ajattelussaan miehet keskittyvätnaisia herkemmin ulkomaailman tapahtumiin jayksityiskohtiin sen sijaan, että pohtisivat sisäisenmaailman asioita.

• Aleksitymian on todettu olevan yhteydessä myöstyöuupumukseen. Samoin se on yhteydessä vähäiseenkoulutukseen ja pieniin tuloihin. Sitä on todettuolevan enemmän ikääntyneillä, mutta syytä ei siihentiedetä (johtuuko se ikääntymisestä vaikasvatuseroista?)


24.11.2011 17

Miesten tuntemuksia masennuksessa

• Ristiriita suorittamiseen liittyvissä odotuksissa• Yhteyden puute toisiin• Vieraantuneisuus ja etäisyys• Eristäytyneisyyden ja muista eroavuuden tunne• Pelko, että tulee nähdyksi heikkona• Kontrollin puute• Itsesyytökset• Surullisuus, viha, syyllisyys ja pelko


24.11.2011 18

Naisten masennus

• Naisten masennus on lähes kaksi kertaa miehiäyleisempää. Ero syntyy murrosiässä.

• Yhdeksi syyksi on arveltu naishormonitoimintaa.• Raskauden aikana 10-12 %naisista potee

masennusta.• Raskauden jälkeinen ja vaihdevuosiaikainen

masennus ovat tuttuja monille. Tutkimuksissanaishormonien yhteys masennukseen onristiriitaista. Eläinkokeissa naishormoni estrogeenikuitenkin lisää stressihormoneja ja naiset ovatstressissä depressiolle miehiä alttiimpia.


24.11.2011 19

• Masennus ilmeneealakuloisena mielialana javäsymys on kova. Kykynauttia asioista onkadonnut

• Naisen mieli reagoi myösmiehen mieltä useamminerilaisina ruumiillisinaoireina, esim. kipuina.Naiset myös ahdistuvatherkemmin ja kokevatmiehiä enemmänsyyllisyyden jaarvottomuuden tunteita.

•Naisilla masennuksen oireetilmenevät epätyypillisesti:ruokahalun, hiilihydraattihimon jaunen tarpeen lisääntymisenä..


24.11.2011 20

• Vaikka naisilla on miehiä parempi kyky käsitellä japuhua tunteistaan, tytöt käsittelevät usein myöskielteisiä tunteita yksityiskohtaisemmin kuin pojat.Tällainen märehtiminen ja murehtiminenpikemminkin kuitenkin lisää masennusta kuinkarkottaa sitä.


24.11.2011 21

Uni• Uni monine tasoineen

vaikuttaa ihmisen tunne-elämän tasapainoisuuteen.Impulsiivisuus ja äkkipikaisuuslisääntyvät huonolaatuisenja/tai liian vähäisen unenjälkeen.

• Psyykenhäiriöistä masennustaon epäilty osittainunenpuutteen aiheuttamaksi.Myös muihin psyykenongelmiin unenpuute onselittävä tekijä, vaikka kyse onusein syy-seuraussuhteista:henkinen paha olo estää unensaantia, mikä taas johtaapahanolon lisääntymiseennoidankehämäisesti.

Unien näkeminen on yksihyvä tunne-elämänsäätelijä.


24.11.2011 22

• Unen tarvetta ei voi korvata millään. Ihminentarvitsee lepoa. Kokonaan valvotun unen jäljiltäseuraava yöuni ei ole yhtä pitkä kuin menetettyyöuni. On kyetty osoittamaan, että korvausunisisältää lähes kaiken syvästä unesta, mutta vain osiavilke- eli REM-unesta. Näin on päätelty, että syväuni on ihmiselle elintärkeä univaihe.

• Unen määrä vaihtelee eri ikäkausina ja erielämäntilanteiden mukaan. Keskimääräinensuositus on 8-10 tuntia unta vuorokautta kohden.Väliaikaisesti valvominen ei aiheuta paljoaongelmia, mutta univaje alkaa pian näkyä monellatapaa.


24.11.2011 23

• Erilaisten suoritusvirheiden taustalla on useinkeskittymiskyvyn puute, arvostelukyvynpuute ja omia suorituksia yliarvioidaan.

• Nuorilla univaje vaikuttaa oppimiseenkahdella tavalla: keskittymistä ja asioidenmieleenpainumista haitaten. Oppimisessaongelmia aiheuttaa myös nuorten runsasvalvominen. Myös aikuisten oppimiseenvaikuttaa univaje sen lisäksi, että aikuisillamieleenpainamiskyky on erilainen kuinnuorilla

• Käytösongelmat ovat usein seuraustaunenpuutteesta.


24.11.2011 24

• Psykofysiologiseksi unettomuudeksi kutsutaan stressitilanteenlaukaisemaa unettomuutta, joka voi jatkua, vaikka stressi poistuisi.Elimistö jää ylivirittyneisyyden tilaan eikä pysty rauhoittumaan, mikä onedellytys nukahtamiselle.

• Unihygienian tarkistaminen voi auttaa. Jos tilanne jatkuu yli kaksi viikkoa,tulisi hakeutua lääkäriin. Kognitiivisen käyttäytymisterapian keinoja voisikäyttää apuna. Sellaisia löytyy mm. depressiokoulun hallintamalleista.

• Toisaalta ihmisiä on aamuvirkkuja, iltavirkkuja ja siltä väliltä ihmisiä. Tämäpiirre säilyy läpi elämän ja tahtoo periytyä.


Kaamosmasennus


Oireet:ilottomuus, masennus, ärtyneisyys, univaikeudet, epäselvät kivut,ruokahalun lisääntyminen, painonnousu talvella (yli 5 kg),energiatason lasku, jatkuva väsymys ja uneliaisuus, sosiaalisenaktiivisuuden väheneminen

24.11.2011 26

Selitys ja diagnostiikka:• valon määrän väheneminen niin pohjoisella kuin eteläiselläkin

pallonpuoliskolla näyttää lisäävän talviaikaisen masennuksenmäärää, väsymystä ja univaikeuksia kaikkialla maailmassa.Mitä pohjoisemmaksi esim. Euroopassa mennään, sitäenemmän kaamosmasennusta esiintyy. Valon parantavavoima on tunnettu jo antiikin ajoista alkaen.

• Esiintyvyys:– 5-10 % suomalaisessa väestössä, useammilla esiintyy

lievempiäkin oireita– Naisilla yleisempää– Pahenee iän lisääntyessä– Taipumus näyttää olevan voimakkaasti periytyvä– Ei johdu menetyksistä, paineista tai elämäntilanteista


24.11.2011 27

Selittäviä tekijöitä:– Aivojen käpylisäkkeen vaikutus aivojen serotiini-välittäjä-

aineen ja melatoniinin (unihormoni) toimintaan aiheuttaavaikutuksia ihmisten ja eläinten vuorokausi- javuodenaikarytmeihin ja viettitoimintoihin (aktiivisuuteen,ravinnonhakuun, aggressiivisuuteen, pelokkuuteen jaseksuaalisuuteen). Ihmisten ja eläinten keskushermostonoudattaa kahdenlaista aikarytmiä: vuorokausi- javuodenaikarytmiä.

– Ihmisillä serotoniinin puutteen ajatellaan olevanyhteydessä monenlaisiin psykiatrisiin häiriöihin esim.masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön japaniikkireaktioihin, hillitsemishäiriöihin.


24.11.2011 28

Ahdistuneisuushäiriöt• Tällä tarkoitetaan pitkäaikaista, tilanteeseen nähden

liiallista ja selkeästi haitallista ahdistuneisuutta.• Pitkäaikainen hoitamaton ahdistuneisuushäiriö

altistaa henkilöä vaikealle masennukselle ja esim.päihdeongelmille

• Nykyisessä ICD10-tautiluokituksessa erotellaankeskeisinä ahdistuneisuushäiriöryhminäpaniikkihäiriö, sosiaalinen fobia, pakko-oireinenhäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö


24.11.2011 29

Paniikkihäiriö• Tyypillistä toistuvat, vaikeat ahdistuskohtaukset• Kohtaukset eivät rajoitu mihinkään erityistilanteisiin• Kohtauksiin liittyy voimakkaita fyysisiä ahdistusoireita

(sydämen tykytys, rintakipu, huimaus, tukehtumisentunne,epätodellinen olo) ja psyykkisiä oireita (hallinnanmenettämisen pelkoa, kuolemanpelkoa, sekoamisen pelkoa)

• Kohtaukset kestävät yleensä alle puoli tuntia ja niistä seuraavoimakas ahdistus ja pelko/huoli seuraavasta kohtauksesta

• Aiheuttaa välttelyä• Alkavat toisinaan vakavan masennustilan yhteydessä• Jossakin vaiheessa paniikkihäiriöpotilaille kehittyy myös

masennustilan oireita• Lääkityksenä käytetään NYKYÄÄN aivojen

serotoniinitoimintaan vaikuttavia, riippuvuuttaaiheuttamattomia lääkkeitä


24.11.2011 30

Sosiaalinen fobia• Merkittävin yksinkertaisista fobioista• Liittyy sosiaalisiin tilanteisiin, toisten ihmisten

huomion kohteena olemiseen• Oireet alkavat yleensä nuorella iällä• Vaikeutuessaan aiheuttaa välttämiskäyttäytymistä• Vaikeaan sos.fobiaan liittyy itsetunnon

heikkenemistä, masentuneisuuttakin• Lääkehoidossa painopiste beetasalpaajissa, mutta

myös serotoniini- ja dopamiinitoimintaa kohottavialääkkeitä käytetään

• Psykoterapiasta myös apua


24.11.2011 31

Pakko-oireinen häiriö• Tyypillistä vaivaavat ajatukset, mielikuvat ja yllykkeet, joita

asianomainen tunnistaa liiallisiksi ja suhteettomiksi omiksiajatuksikseen ja koettaa torjua niitä tai olla välittämättä niistä

• Kaavamaisia käyttäytymistapoja, joita toistetaan yhä vainuudelleen

• Pakkotoimintojen avulla henkilö pyrkii estämäänpelkäämänsä vahingollisen teon tai tapahtuman

• Läheinen yhteys masennukseen, myös oireiden lievittymisessäja voimistumisessa (toisen lievittyessä/voimistuessa toinenkinhelpottuu/vaikeutuu)

• Oireilu alkaa yleensä nuoruusiässä, häiriö on pitkäaikainen,sen on arvioitu omaavan biologista ja perinnöllistä alttiutta

• Lääkityksenä käytetään pitkäaikaista ja suurina annoksinamäärättyjä serotoniini-toimintoja kohottaviamasennuslääkkeitä

• Ennuste on parantunut em. lääkehoidon ansiostaSirkku Valve, erikoissairaanhoitaja,3.11.2011

24.11.2011 32

Yleistynyt ahdistuneisuus• Epämääräinen, erityisiin tilanteisiin liittymätön ja

suhteellisen lievä ahdistusoireilu• Oireilu muistuttaa ohimenevää huolestumista ja

ahdistuneisuutta laadullisesti• Mukana on usein lähes jatkuvia fyysisiä ahdistusoireita,

huolestuneisuutta, ärtyneisyyttä ja unihäiriöitä• Saattaa ennakoida masennustilan syntyä• Lääkityksenä käytetään Suomessa busbironia tai lyhytaikaisia,

rauhoittavia tai nukahtamislääkkeitäDepressiolääkkeiden tehoa yleistyneeseen ahdistuneisuuteentutkitaan tällä hetkellä vilkkaasti


24.11.2011 33

Päihteet ja masennus• Masennuksen ja päihteiden yhteys näkyy niin yksilön oman

kuin hänen perheensä ja sukunsakin elämänkaaressa jasukupolvesta toiseen siirtyvänä pahanolon taakkana

• Osa siirtyvästä taakasta liittyy psyykkisiin pettymyksiin,pelkoihin, traumamekanismeihin

• Päihde auttaa hetkellisesti, mutta syventää ongelmanvyyhdin syitä: aiheuttaa monenlaisia psykologisia jasosiaalisia vaikeuksia, ruokkien myös parisuhde-, työ- jaitsetunto-ongelmia

• Huono hoitovaste liittyy etenkin masentuneilla miehillä useinsuureen alkoholin käyttöön

• Samanlainen noidankehä on muidenkin päihteiden ympärillä


24.11.2011 34

Fyysiset sairaudet ja masennus

• Etenkin ikääntyvillä ihmisillä vakava masennus voi syntyäfyysisen sairauden seurauksena

• Masennuksen syntymekanismit ovat usein sekä fyysisiä ettäpsyykkisiä

• Erityisen usein masennus on mukana esim. neurologisissasairauksissa (esim. Parkinsonin tauti, ms-tauti), syöpä- jasydänsairauksissa, diabeteksessä ja kroonisissa kiputiloissa

• Monet fyys.sairauksien lääkkeet voivat altistaamasennusoireille

• Kuitenkin esim. vaihdevuosi-ikäisten naisten masennuksenhoidossa hormonikorvaushoito helpottaa usein tilannetta

• Psyykkinen mieliala vaikuttaa fyysiseen terveyteen jaselviämiseen ja päinvastoin! (kts. Kopakkala Aku: Masennus,Antti Heikkilä: Siunattu kipu)


24.11.2011 35

Kirkasvalohoito• Aamuisin 2500-5000 lux valoteholla päivänvaloputkilla

30-60 min 3-5 kertaa viikossa• Jos levottomuutta, pahoinvointia, päänsärkyä tms., niin

pienennä valotehoa tai lyhennä hoitoa• Hoidon vaikutus alkaa viikon sisällä, jos se on toteutettu

ohjeen mukaisesti ja jos diagnoosikaamosmasennuksesta tai –väsymyksestä on oikea

• Älä käytä hoitomuotoa iltaisin -> aih. unettomuutta

Masennuksen hoitokeinoja


24.11.2011 36

Lääkehoito– Lääkehoito aloitetaan lääkärin ohjeen mukaisesti

ja hoidon lopullista tehoa voi arvioida vasta 4-8viikon hoidon jälkeen. Vakavassa masennuksessalääkehoito on keskeinen ja välttämätön osahoitoa, joka tekee muut hoidot mahdollisiksi

– Etuna nopeus ja helppous– Masennuksen lääkehoidosta on hyvin usein

sivuvaikutuksia, jotka helpottuvat ajan kuluessa– Masennuksen paraneminen on kiinni ihmisestä

itsestään, ei aina lääkkeestä (Antti Heikkilä)– Masennuslääke joko kiihdyttää tai hillitsee mieltä


24.11.2011 37

• Lääkehoito auttaa potilasta katkaisemaan pitkäänkinjatkunutta negatiivista noidankehää

• Sen avulla potilas saa voimia muuttaa asioita, joita pystyymuuttamaan, ja kestämään asioita, joille ei voi mitään.

• Lääkityksen onnistunut toteuttaminen edellyttää hyvääpotilas-lääkärisuhdetta ja pitkäjänteisyyttä! Tavoitteena onaina oireiden lievittyminen siten, että laajempi sosiaalinenkuntoutuminen käynnistyisi

• Kunnollisen toipumisen tulisi kestää vähintään puoli vuottaensimmäisen masennusjakson jälkeen ennen lääkityksenlopettamista. Mahdollisen uusiutumisen jälkeen hoitoa tulisijatkaa 1-2 vuotta ja kolmannen uusiutumisen jälkeenharkitaan jatkuvaa estohoitoa.

• Lääkehoito mahdollistaa psykoterapeuttisen avunvastaanottamisen eikä ole sille este.– On hyvä muistaa myös se, että vaihtoehtojakin lääkehoidolle löytyy!


24.11.2011 3838

Ravinto• Ravinnon määrä ja laatu ovat

ratkaisevia hyvinvoinnille, siksi ihmisiäkannattaa opastaa syömäänterveellisesti nauttimaan ruoastakohtuudella.

• Ravinnon monipuolisuus jasäännöllinen ruokailu takaavatvitamiinimäärän sopivuuden, muttausein ravinto voi olla yksipuolista javitamiinien saanti voi olla kasvunkinhuomioon ottaen riittämätöntä.

• Omega 3-rasvahappojen ja E-EPAnhyöty masennuksen javäsymysoireyhtymien hoidossa onmullistavaa: vaikutukset alkavat näkyä1-4 kk:ssa ja käyttö sekä yksin ettäyhdessä lääkkeiden kanssa onturvallisia. D-vitamiini (tehostaa n-3rasvahappojen vaikutuksia ja edistäämielenterveyttä), C-vit. helpottaastressiä, B-vit. helpottavatmasennusta ja Magnesium vahvistaapsyykeä ja auttaa henkiseenrentoutumiseen.


24.11.2011 39

Liikunta• Liikunnan on osoitettu olevan

lähes yhtä hyvä masennuksenhoitokeino kuinmasennuslääkkeiden tailiikunnan ja masennuslääkkeidenyhdistelmän (Aku Kopakkala,Masennus). On ihan sama, mitäliikuntaa harrastaa, kunhanharrastaa. Löydä autettavasikanssa juuri hänelle sopiva laji, tuehäntä siinä ja ohjaa liikkumaanvähintään kolmesti viikossa 45min. kerrallaan.

• Liikunta vähentää haitallistenstressihormonien määrääelimistössä, mikä puolestaanhelpottaa masentunutta mieltä.


24.11.2011 40

Ilo• Iloa on olemassa meissä jokaisessa, aina emme vain voi

nähdä sitä johtuen mielemme negatiivisista tunteista.Negatiivinen tunne ilmoittaa asemointitavasta: emme näevaloa/iloa tai emme kykene aistimaan valoa/iloa itsessämmetai elämässämme.

• Ilon kokemus kulkee yhdessä onnellisuuden jamerkityksellisyyden kokemusten kanssa.

• Kyseessä on käytännön myönteisyyden taito. Mikä on toisellemerkityksellistä, ei ehkä ole sitä toiselle.

• Sen tähden on tärkeää olla yhteydessä omaan sisäiseenvaloon: ymmärrykseen, taitoon ja onnistumisen riemuun.


24.11.2011 41

• Elämän positiivinen näkemys ei ole itsestään selvää, muttasen voi synnyttää, kun oppii havainnoimaan hyviä asioita taikun keskittää huomionsa hyvään. Masentuneella voi ollavaikeaa ymmärtää tätä, jos hänen lähipiirissään eipositiivisuus ole syystä tai toisesta saanut tilaa.

• Myönteisen ja toiveikkaan olotilan avulla on helpompi eläävaikeat tilanteet läpi. Kyseessä on taito virittää mieli siten,että olemassa oleva mielen valoisuus tulee selkeästikoettavaksi. Siitä seuraa automaattisesti hyvä, positiivinenolo. Esim. kun antaa toiselle palautetta, tulee itsellekinmukava mieli.

• Hyvä olo vie automaattisesti hyvään ja innostuneeseentoimintaan: ”Ei kannata ottaa valokuvaa, jos ei ole hyvällämielellä!” ”Ei leikata tukkaa, jos on kiukkuinen.”

• Psyyke pyrkii koko ajan tekemään parhaansayksilön menestymisen kannalta, sen toimintaon siis perusluonteeltaan positiivista jaauttavaa.


24.11.2011 42

• Ilon ja hyvänolon löytämistäauttaa esim. viidenpisteenkorva-akupunktio, jonkakäyttö Suomessa jamaailmalla on yleistä niinmielenterveys- kuinpäihdealalla.

• Jo yhden neulan taimagneetin avulla voi auttaalöytämään rentoutta ja omaailoa:

• ”Shen (mieli) asuu siellä,missä on ihmisen mieli,Shenin asuinsija. Kun sydänon levollinen, Shen viihtyysiellä” (Elisa Alakahri)


24.11.2011 43

• Ilo syntyy spontaanisti siitä, kun onnistutkohdistamaan huomiosi uusiin asioihin japäästämään irti itsessäsi heräävistä negatiivisistaasioista. Näin saat realistista toivoa onnistumisista,huomaat tarjolla olevia vaihtoehtoja, iloa,ratkaisuja ja oivalluksia!

• Voit siis ohjata ajatuksia määrätietoisesti kohtitulevaisuutta, oli nykyisyys millainen hyvänsä.Vähennä siis tuhoavaa sisäistä puhettasiopettelemalla siihen helppoja, sinulle sopivia keinoja.


24.11.2011 44

Mielentaito • Ihminen voi muokataomaa toimintaansa jaajatteluaan, mieltäänyksinkertaisilla tavoilla:– Olemalla tietoisesti läsnä

ja harjoittelemalla sitä,Mindfullness –tietoisuustaito-harjoitteet.

– Hengittäminen, jalanjäljenjättäminen yms. Ovatyksinkertaisia keinoja.

– Ole levollisesti läsnä, katsohyväksyen menneisyyttäsija ilolla tulevaisuuttasi!


24.11.2011 45

Ajattelu• Psyykkinen immuniteettijärjestelmä käynnistyy itsestään,

kun opitaan irrottamaan turhat ajatukset itsestä ja suostutaanvastaanottamaan helpottava olotila. (Tony Dunderfelt, Ilonpsykologia)

• Taito ohjata ajatuksia määrätietoisesti tulee sitä mukaan,kun oppii tunnistamaan ajatuksiaan. Silloin voi alkaa kuullasitä sisäistä puhetta, jota haluaa kuunnella. Ajatuksia onjonkun laskelman mukaan jopa 60.000 kpl/vrk. Siihenmäärään mahtuu sekä hyviä, että huonoja ajatuksia. On siisvaraa valita.

• Ajatuksia voi tutkia ja niitä voi muuttaa: on tuhoavia, onsekoittavia, on rakentavia on pakottavia ajatuksia


24.11.2011 46

Ajatus• Ajatuslukko, tunnelukko, tunnekoukku syntyy, kun vatvotaan

liian pitkään jotain vanhaa, kipeää tehnyttä tapahtumaa. Ontärkeää oppia päästämään irti!

• Psyyken tietoisen ja luovan käytön mahdollistaa kyky päästääirti ajatuksista ja tunteista, jotka eivät selvästikään johdamihinkään rakentavaan. Tätä ei itse huomaa, siksi ystävät jatoiset ihmiset voivat olla avuksi: he voivat auttaa huomaamaan,että kokemuksista voi oppia, tietoisesti.

• Päästää irti vanhasta, ottaa mukaan tietoinen toisin näkemisentaito: Kysy siis itseltäsi: Voisiko asian nähdä toisin?

• Negatiivinen tunne ei synny siitä, että jotain menee ulkoisestihuonosti, se syntyy, kun et huomaa sitä hyvää, mikä onolemassa ja sitä apua, mikä on saatavissa. Tähän perustuumm. akupunktuuri: se osoittaa, miten asiat voisivat olla.


24.11.2011 47

Harjoittelu• Harjoittele tietoisesti ajatusten

kanssa työskentelyä,miellyttävien asioiden tekemistentekemistä ja tunnistamista,läsnäoloa, tietoista läsnäoloa,rentoutumista ja onnistumisia.

• Tee autettavasi kanssa erilaisiarentoutumisharjoitteita, esim.hengitysharjoitteita jokaisellatapaamiskerralla. Tavasta tuleetottumus!

• Muutos vie aikaa 6 viikosta 15viikkoon, se ei käy kädenkäänteessä, mutta onmahdollista ja innostavaa!


24.11.2011 48

• Harjoittele

– taitoa suunnata huomio siihen, mikä voisi auttaa, taito luoda itsellesitä kautta hyvä tulevaisuus ja myös muille!

– taitoa siirtyä joustavasti asiasta toiseen, jäämättä jumiin ainasamoihin asioihin. Näin löytyy uusi suunnitelma tai ratkaisumalli jasilloin tuntuu hyvältä.

– Ongelmanratkaisujen malleja– Yhteyksien luomista toisiin ihmisiin– Vuorovaikutustaitoja: piirrä sosiaalista atomia, verkostokarttaa– Osoita autettavallesi näitä, sillä sitä ei heti itse huomaa– Omien toimintojen tunnistaminen auttaa jaksamisessa. Kun

tunnistetaan omia miellyttäviä toimintoja, voidaan niitä lisätä ja näinsaadaan ajatukset ja mieliala muuttumaan voimauttaviksi.


24.11.2011 49

Ongelmanratkaisumalli 1(2)• Pilko ongelma yksityiskohtaisesti ja

täsmällisesti• Muodosta siitä tavoite: mikä on ensimmäinen

askel ongelman ratkaisun suuntaan?• Tee luettelo kaikista mahdollisista

ratkaisuvaihtoehdoista tavoitteensaavuttamiseksi. Kirjaa kaikki vaihtoehdot!

• Arvioi kunkin vaihtoehdon edut ja haitat


24.11.2011 50

• Valitse toimivin ratkaisuvaihtoehto, yksi taiuseampi

• Tarkastelkaa vaihtoehtoa ja sopikaa senkäyttöönotosta. Sopikaa myös siitä, ettäseuraatte edistymistä. Kiinnittäkää yhdessähuomio ensisijaisesti saavutuksiin.

• Muuttakaa suunnitelmaa tarvittaessa.• Tehkää tämä kaavioon, jonka autettavasi voi

laittaa esille muistuttamaan menetelmästä.


24.11.2011 51

Stressi ja uupumus

• Masennus on stressi-uupumusjatkumon sairaus.Sen oireet ovat samantyyppisiä kuin stressissä,mutta ne tulevat vaikea-asteisimpina ja kestävätpitempään.

• Masennusriski pitäisi tunnistaa jostressivaiheessa, erityisesti, jos on taipumustamasennukseen.

• Jokaisen tulisi oppia tunnistamaan omat rajansa,se hetki, jolloin on aika levätä ja säästää aivoja.


24.11.2011 52

• Tilanteeseen tulisi puuttua ennen kuin oireiluvaikeutuu ja riski masennuksen tuloon kasvaa.

• Kun tilanne stressin suhteen on lähellä uupumusta,on tunne, kuin kovalevy olisi täynnä: ihminen eikykene enää ottamaan vastaan lisää asioita.Keskittymiskyky on nollassa ja asiat unohtuvat jalipsuvat. Mielialakin voi olla apea.

• Jarruta!

• Pysähdy!

• Pysäytä!


24.11.2011 53

• Armollisuutta itseä kohtaan.• Hyvän ja onnistumisen

huomaamista ja palautettaitselle yrittämisestäkin!

• Lepoa, liikuntaa, hyvää jaterveellistä ravintoa,vitamiineja, alkoholinkohtuukäyttöä jaihmissuhteista huolehtimistalisää!

• Huomio myös ajatteluun: senmuuttuminen kielteiseksi japessimistiseksi on hälyttävää.

• Kun päässä ja puheissa alkaakiertää sama negatiivisuudenkehä, on aika puuttua siihen.

• Kysy, voinko auttaa?


24.11.2011 54

Miten autan?Hankin itselleni tietoaTutustun autettavaan ja

hänen taustaansaNäin lisään ymmärrystäni,

joka auttaa minuaJaksamaan ja näkemään

tilanteen objektiivisesti jarakentavalla tavalla

Kuuntelen ja kuulenNäen ja uskallan katsoaTartun asioihin tarvittaessa,

autan siinä, missä apuatarvitaan, oikea-aikaisesti,ohjaten, tukien ja opastaen– ei vain puolesta tehden:Sit on your hands!


24.11.2011 55

Paraneminen• Masennussairaudesta paraneminen tapahtuu, kun

– Minäkuvaan tulee muutos– Elämän hallinnan tunne voimistuu– Onnistumiset– Turvallisuudentunne kasvaa– Sosiaalinen kuntoutuminen käynnistyy– Fyysinen aktiviteetti ym. Myönteiset kokemukset

kasvavat– Olo palaa sellaiseksi, kuin se oli ennen

masennusta, ei siis riitä, että yksittäiset oireetpoistuvat


24.11.2011 56

Huomaa, että• Vakava masennustila on hoitamattomana

kuolemaan johtava sairaus• Se on todettu erään luokituksen mukaan maailman

toiseksi vakavimmista sairauksista• Toipumisen kannalta on usein ratkaisevaa läheisten

asenne ja hoidon tavoitteena on toipuminen• Aiheuttaa aina avuttomuutta ja kyvyttömyyttä ja

hyvääkin tarkoittavat patistelut masentunut kokeesyyllisyyttä lisääviksi

• Masentunut pelkää leimautuvansa hulluksi


24.11.2011 57

• Läheiset saattavat masentuneen tavoin sokeutuamasennussairaudelle

• Myös lääkäreiltä masennus saattaa jäädähuomaamatta

• Lääkehoito saatetaan aloittaa liian pienellä tai liiansuurella annoksella tai lääkehoidon aika jää liianlyhyeksi tai hoidosta ei saa vastetta tarpeeksinopeasti

• Alkoholin käytön välttämisen laiminlyönti ehkäiseeparanemista, samoin runsas tupakointi voiheikentää psyykenlääkkeiden tehoa!


24.11.2011 58

Varhaisesta vuorovaikutuksesta• Varhaiseen vuorovaikutukseen keskittyvän hoidon

keskeisenä tavoitteena on pitää vauva äidin mielessäsekä auttaa äitiä huomaamaan ja tulkitsemaanvauvan viestejä ja myös vastaamaan niihin riittävännopeasti ja hyvin.

• Sillä on oleellinen merkitys kiintymyssuhteen laadulleja lapsen myöhemmälle kehitykselle

• Varhaiseen vuorovaikutukseen kohdistuvan hoidontuloksellisuuden ensimmäinen edellytys on, ettätyöntekijä kykenee välttämään kyynisen asenteenja säilyttämään aidon kiinnostuksen äidin ja vauvanyksilöllisiin mahdollisuuksiin.


24.11.2011 59

• Jos vanhemman masennus on seuraustahuumeriippuvuudesta, on huomioitava, ettätällaiset äidit tarvitsevat tukea monella tasolla:apua riittävän arkirytmin löytämisessä jasäilyttämisessä, tietoa päihteille altistuneen vauvanerityispiirteistä, konkreettista ohjausta vauvallesopivista hoitotavoista, otteista ja –asennoista sekätietoa lapsen kehityksestä ja tarpeista eri ikäkausina.


24.11.2011 60

• Erityinen merkitys on äidin ns. reflektiivisellä kyvyllä elikyvyllä ymmärtää ja ennakoida lapsen käyttäytymisen takanaolevaa mieltä ja heijastella oikealla tavalla omaa kokemustaansuhteessa lapsen kokemukseen.

• Sen on todettu olevan yhteydessä äidin herkkyyteenvuorovaikutustilanteessa ja kiintymyssuhteen laatuun.

• Huumeista riippuvilla äideillä em. kyvyn on todettu olevanheikompi kuin ei huumeita käyttävillä äideillä, mutta sen ontodettu olevan kyky, jota voi vahvistaa ryhmälle suunnatullainterventiolla (väliintulolla) jo odotusaikana.

• Päihdekuntoutuksessa on näyttöä siitä, että hyvässäasiakassuhteessa asiakkaat kuntoutuvat hyvin!

• Tutkimuksissa on todettu, että yhdistämällä äidin ja vauvanvarhaisen vuorovaikutuksen tukeminen ja päihdekuntoutus,saadaan parhaat tulokset!


24.11.2011 61

• Iloitsemisen ja positiivisten asioidennäkeminen auttaa niin työntekijää kuinvanhempaa jaksamaan!

• Ihastelun merkitys – niin vauvan kuin äidin!• Omasta jaksamisesta / positiivisuudesta

huolehtiminen – Ilon kannattelu on osatyötämme!

• Huumori mukaan!


24.11.2011 62

• Pysähdy vauvan/lapsen hymyyn!• Tue riittävää vanhemmuutta! Se on sellaista, jossa

vanhemmat ja lapset voivat hyvin, mutta se salliiepätietoisuutta ja hakemista –jokaisella onvahvuutensa ja omat opettelun paikkansavanhemmuuden haasteissa!


24.11.2011 63

Ajattelutavat

• Systeeminen ajattelutapa on hyvä pitää mielessä:lapsen kehitykseen vaikuttavat niin hänen lähelläänolevat tekijät ( esim. perhe) kuin etäällä olevat tekijät(esim. sosiaalipolitiikka).

• Lapsen kasvuolot yhdessä ja erikseen toimivatlapsen kehitystä suojaavina tai vahingoittavina,kasvuolot vaikuttavat lapseen, lapsen ominaisuudetvaikuttavat ympäristöön (esim. ylivilkas lapsi) =transaktionaalinen ajattelutapa


24.11.2011 64

• Jokaisella vanhemmalla ja lapsella on toisiinsayksilöllinen suhde

• Jokainen lapsi ja vanhempi on yksilöitä• Lapselle voi riittää yksi turvallinen ja pitkäaikainen

ihmissuhde• Jos turvallinen ihmissuhde on puuttunut vanhemman

puutteellisen kyvyn, esim. masennus, takia, onmyöhemmillä korjaavilla ja korvaavilla kokemuksillamahdollista nykytiedon mukaan korjata menetyksiä

• Oma kyvykkyys reflektioon mahdollistaa tai estääselviytymistä


24.11.2011 65

Hyvä kehitys edellyttää• Pysyvyyttä: Se tarkoittaa sitä, että lapsi saa saman henkilön

/henkilöiden samankaltaista hoivaa päivästä toiseen• Vastavuoroisuutta: rakkaudellisessa huolenpidossa

huomioidaan lapsen tarpeet.• Sensitiivisyyttä: Vanhemmalla on kykyä ja halua nähdä ja

toteuttaa lapsen tarvitsemaa hoivaa.• Ennakoitavuutta: Lapsen tulee voida luottaa vanhemman

saatavuuteen, arjen struktuuriin ja valmisteltuihin muutoksiin.Masentunut tai muuten mieleltään sairastunut vanhempi

tarvitsee perhetyöntekijältä tukea lapsen hyvän kehityksenturvaamiseen. Parasta olisi, jos tuen antaja ei vaihtuisi kovinusein ja että tuki olisi samansuuntaista ja yhdessävanhempien kanssa suunniteltua.


Kriisinapukaavio


SURU

Viha

Syyllisyys

Eheytyminen

Ymmärrys

Voimaantuminen

Kauna /Kateus

TOIVOShokki

KieltäminenKaupankäyntiHyväksyminen

Häpeä

Pelko?

Tieto!?

PÄÄSTÄÄ

IRTI

LUPA

ALKAA

ELÄÄ

24.11.2011 67

Tätä mää epäili. Mu sänk omasentunu.

Hän makka kaikp päivä pyjamasJa huaaakaile vaan kova ääne.Mää oti Mee naiste testi ja kyseli:1. Onk paha miäl? O.2. Eik mikkä huvit? Ei.3. Väsyttäk?

Nimpaljessuksest.4. Tulek uni? Ei millä.5. Paruttak? Valla.6. Naurattak? Mikkä?7. Ark kaattu pääl? Ko sein.8. Ok vaikkia? Voi voi

senttä.9. Missä unelma ova? Hevom

persses.10.Es sunkka sääittiäs tappa meina?

Onk sänkyjaloil kiivet parvekkenkaitte yli?

An mää auta.-Heli Laaksonen-


Sänkyn kans

24.11.2011 68

•Kiitos javoimiaarvokkaaseentyöhönne!

Esitelmän kuvissa olevathenkilöt eivät liity mitenkääntekstien aiheisiin.


Documents

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN TUNNISTAMINEN Sirkku Valve.pdfmielialahäiriö. – Kaksisuuntainen mielialahäiriö voidaan jakaa tyyppiin I ja II. Tyypin I häiriössä mielialan kohoamisjaksot