Vuos

iker

tom

us 2

017

ProAgria Etelä-Pohjanmaa

ProAgria Etelä-Pohjanmaa ryVuosikertomus 2017156. toimintavuosi

SisällysMissio, visio, arvot, toiminta-ajatus 3

Toimitusjohtajan katsaus 4

Talouden tunnusluvut 6

Hallinto ja organisaatio 8

Toimintaa vuoden varrelta 11

Palveluryhmäkatsaukset 2017 14

• ProAgria Maito-, Lihanauta- ja Lammastilat 14

• ProAgria Kasvi-, Sika- ja Siipikarjatilat 18

• Omistajanvaihdos-, Tili- ja Tekniikkapalvelut 22

Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset 25

ProAgria keskukset valtakunnallisesti 28

Farmari 2017 32

Yhteistiedot 34

Taulukot 36

ProAgria Etelä-PohjanmaaHuhtalantie 2, 60220 Seinäjoki, puhelin (06) 416 3111, www.proagria.fi/epKotipaikka Seinäjoki Y 0278856-7

Kannen kuva: Maija SaanioSome saapui Farmariin. Farmari 2017 näkyi vahvasti somekanavissa läpi vuoden, mutta myös erityisesti tapahtuman aikana. Kun laitat vaikkapa instagramiin hakusanan #farmari2017, suurella todennäköisyydellä näet monta kannen kuvan kaltaista farkkukuvaa. Farmari-sillan farkut olivatkin tapahtuman kuvatuin juttu!

Missio, visio, arvot, toiminta-ajatus

MissioProAgria Etelä-Pohjanmaan missio on maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittäminen sekä maaseudun ihmisten aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen.

VisioHaluamme olla neuvonta-alaa uudistava toimija, joka tuottaa menestyksen mahdollisuuksia asiakkailleen. Haluamme olla kumppani, joka kokoaa laajan asiantuntijaverkostonmaaseutuyritysten kehittämisen tueksi.

ArvotKehitys – Menestys – Hyvinvointi

Kehitys

Vain jatkuva kehittäminenvarmistaa menestymisenasiakkaille, toimihenkilöille jakoko elinkeinolle.

Menestys

Kehitystyöstä seuraa menestystäennen kaikkeaasiakkaille, muttamyös toimihenkilöille, ProAgriaEtelä-Pohjanmaalle ja yhteistyö-kumppaneille.

Hyvinvointi

Menestys varmistaa hyvinvoinninniin asiakkaille, toimihenkilöille,yhteistyökumppaneillekuin myös ympäristölle jakestävälle kehitykselle.

3

Toim

itusj

ohta

jan

kats

aus Vaiherikas vuosi

Kasvukausi 2017 toi monien asiakkaidemme mieleen kasvu-kauden 1987. Ja se mieleen palautuminen ei herättänyt hyviä muistoja! Kevätkylvöistä lähtien kasvukausi eteni myöhäs-sä. Sama jatkui ensimmäisen nurmisadon korjuun suhteen. Kaivattua lämpöä ja aurinkoa ei saatu loppukesästäkään ja sadonkorjuu päästiin aloittamaan täydellä teholla vasta syys-kuussa. Sadonkorjuun aikana oli myös sateista ja sadon laa-tu kärsi paljon. Kasvukausi ei pelkästään tuntunut kylmältä, vaan se myös oli sitä. Kaikilla alueilla ei päästy 1 000 astepäi-vän lämpösummakertymään ja siksi myöhäisimmät viljelyssä olevat lajikkeet eivät ehtineet valmistua.

Tuotantosuunnasta riippumatta vuosi 2017 oli kaiken kaikkiaan haastava. Viljatiloilla kuivaus-kustannukset kohosivat kaksin, jopa kolminkertaisiksi tavanomaiseen nähden. Myös sadon laatu jäi paikoin tavanomaista heikommaksi. Nautatiloilla taas haasteeksi muodostuivat kuivikkeet, jos rehua saatiin korjattua riittävästi. Kasvukauden haasteellisuus siis näytti kyntensä viimeistään kui-vauslaskua maksaessa, vaikka satoa olisikin kertynyt tavanomaiseen malliin.

Vuosi 2017 jäi monien asiakkaidemme mieleen haastavuutensa vuoksi. Samoin vuosi 2017 oli ProAgria Etelä-Pohjanmaalle erittäin vaiherikas ja se tulee jäämään mieleemme pitkäksi ajaksi.

Toimintakertomusvuotta värittivät muun muassa seuraavat asiat:• Farmari-maatalousnäyttely järjestettiin Seinäjoella 14.–17.6.2017.

Edellisestä Farmarista oli kulunut vain neljä vuotta.• Edustajiston vaali käytiin postiäänestyksenä 20.11.–4.12.2017.

Uusi edustajisto aloitti työnsä vuoden 2018 alusta.• Toimitusjohtaja vaihtui marraskuun alussa Hannu Haapalasta Henri Honkalaksi.

Palvelujen kysyntä kasvussaProAgria Etelä-Pohjanmaa kehittää jatkuvasti palvelujaan. Jokaisesta palvelusta on oltava hyö-tyä asiakkaalle. Kun näin on, niin asiakassuhteista tulee pitkiä ja voimme olla vahvasti mukana maatila yrityksen kehittämisessä.

Kokonaisuudessaan palvelujemme kysyntä kääntyi nousuun. Kasvua oli kaikissa palveluissa, mutta eniten vilkastuminen näkyi talousasiantuntijapalveluissa. Toimialan kilpailukyvyn kannalta onkin erittäin tärkeää, että muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen maatilat investoivat jälleen.

Vuosi 2017 oli perättäin jo kolmas, jolloin voidaan todeta, että peltojen kuivatuksesta huolehti-minen on avainasemassa hyvän sadon tuottamisessa. Etenkin sadonkorjuun aikana ojituksen toi-mimattomat kohdat tulivat esiin. Salaojasuunnitelmien vilkas kysyntä on jatkunut edelleen. Entistä tärkeämpään asemaan noussut maan rakenne ja kasvukunto ovat molemmat myös riippuvaisia toimivasta ojituksesta, joten kuivatus on jälleen saanut ansaitsemansa huomion.

Katse tulevassaLoppuvuodesta aloitimme organisaatiomme toimintojen kehittämisen entistä tehokkaammaksi. Esimerkiksi palvelujenmyynti organisoitiin uusiksi. Samoin myynnin johtamisen uudelleen organi-sointi käynnistettiin. Perustoimintamme on oltava kustannustehokasta, että pärjäämme tulevai-suuden haasteissa.

Suurin kiitos vuoden 2017 menestyksekkäästä läpiviennistä kuuluu henkilökunnallemme, joka tar-vittaessa venyi loistaviin suorituksiin. Saimme vietyä hyvin lävitse Farmari-maatalousnäyttelyn ja mikä tärkeintä, täytettyä asiakaslupauksemme ja palveltua kaikki asiakkaamme. Kiitos myös hallinnollem-me ja yhteistyökumppaneillemme, jotka olette toiminnallanne mahdollistaneet onnistumisemme.

ProAgria Etelä-PohjanmaaHenri Honkalatoimitusjohtaja

4

PROAGRIA ETELÄ-POHJANMAA RY:N JÄSENTIETOJA 2017

ProAgria Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2017• maatilajäseniä 1456• maatilajäsenten perheenjäsenet, mty:n osakkaat 1057• henkilöjäsenet 186• kunta- ja yritysjäseniä 26• yhdistysjäseniä 236

Löytyykö pelloiltasi

kattohuopaa

18

14

Automaattilypsy

sujuvaksi

Farmari 2017Asiaa ja elämyksiä

Farmari ekstra s. 6–13

JÄSENASIAKASLEHTI � 2/2017

ProA

gria

Ete

lä-P

ohja

nmaa

www.proagria.fi/ep

Farmarin tilakohteet1313

Kaikki jäsenet ovat oikeutettua äänestämään edustajiston vaaleissa neljän vuoden välein. Kaikki jäsenet saavat postitse itua-jäsenasiakaslehtemme sekä uutiskirjeitä läpi vuoden. Maatilajäsenille tarjoamme myös laajempia jäsenetuja ProAgria Etelä-Pohjanmaan palveluista sekä yhteistyökumppaneiltamme.

itua-jäsenasiakaslehti ilmestyi vuonna 2017 tuttuun tapaan. Vuonna 2018 lehti viettää 10-vuotisjuhliaan.

JÄSENASIAKASLEHTI � 1/2017

ProA

gria

Ete

lä-P

ohja

nmaa

www.proagria.fi/ep

Farmari 2017 lähestyy

Toimintatavat puntariin

Luomuviljan tuottajista

huutava pula

5

Luomuviljan tuottajista 8

Ylisen luomumaitotilalla

Menestyvä tila tarvitsee neuvontapalveluja s. 16Kasvukausi 2017 jää mieleen

Nyt on aika äänestää!Edustajiston vaalit 2017

s. 12–13

JÄSENASIAKASLEHTI � 3/2017

ProA

gria

Ete

lä-P

ohja

nmaa

www.proagria.fi/ep

s. 6

5

Tuloslaskelma

1 000 € 2017 2016 Erotus

TUOTOT

Valtion määräraha 619 677 -58

Hanketoiminta 606 466 140

Muut avustukset 49 26 23

Palvelumaksut 4 802 3 173 1 629

TUOTOT YHTEENSÄ 6 076 4 342 1 734

KULUT

Henkilöstökulut -3 612 -3 337 -275

Poistot -30 -28 -2

Palvelutoiminnan kulut -750 -127 -623

Muut kulut -1 585 -1 135 -450

KULUT YHTEENSÄ -5 977 -4 627 -1 350

Tuotto-/ kulujäämä 99 -285 384

Varainhankinta 136 139 -3

Sijoitustoiminta 11 7 4

Tuloverot -46 -7 -39

TILIKAUDEN ALI-/YLIJÄÄMÄ 200 -146 346

6

Talo

uden

tun

nusl

ukuj

a 20

17

Tase

1 000 € 2017 2016 Erotus

VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet 19 36 -17

Aineelliset hyödykkeet 40 39 1

Sijoitukset 143 143 0

Pysyvät vastaavat yhteensä 202 218 -16

Vaihtuvat vastaavat

Saamiset 1 370 1 132 238

Rahoitusarvopaperit 1 992 1 291 701

Rahat ja pankkisaamiset 489 1 085 -596

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 3 851 3 508 343

VASTAAVAA YHTEENSÄ 4 053 3 726 327

VASTATTAVAA

Oma pääoma

Sidotut rahastot 31 31 0

Vapaat rahastot 47 47 0

Edellisten tilikausien ylijäämä 2 732 2 878 -146

Tilikauden ylijäämä 200 -146 346

Oma pääoma yhteensä 3 010 2 810 200

Lyhytaikainen vieras pääoma

Ostovelat 123 82 41

Muut lyhytaikaiset velat 198 214 -16

Siirtovelat 722 620 102

Vieras pääoma yhteensä 1 043 916 127

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 4 053 3 726 327

7

Talo

uden

tun

nusl

ukuj

a 20

17

Hal

linto

ja o

rgan

isaa

tio Hallintoa ja toimintaa vuoden varreltaProAgria Etelä-Pohjanmaa ry on jäsentensä hallinnoima organisaatio. Joka neljäs vuosi jäsenistö valitsee keskuudestaan edustajiston. Vuosi 2017 oli vaalivuosi. Loppuvuodesta valittiin edustajisto vuosiksi 2018–2021.

Tarjoamme palveluita niin jäsenistölle kuin muillekin asiakkaille. Sitouttaaksemme jäseniämme annamme yrittäjäjäsenillemme etuna 5 % alennuksen peruspalveluistamme. Vuonna 2017 jäsene-tuja yrittäjäjäsenille tarjosi myös Hotelli-Ravintola Alma, Lapuan Kankurit, Seilab, Seinäjoen Pika-pesu, Taito Etelä-Pohjanmaa ja Ravintola Trahteeri.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan kaikkien jäsenluokkien yhteinen jäsenetu itua-lehti jaettiin vuonna 2017 neljä kertaa. Yksi lehdistä oli valtakunnallinen yhteisnumero. Lehti on hyvin luettu. Siihen voi tutustua myös kotisivuillamme. Kaikki jäsenet saavat myös kuukausittain ProAgria Etelä-Pohjanmaan uutiskirjeen.

Jäsenmaksut 2017Yrittäjäjäsen 80 euroaHenkilöjäsen 25 euroaYhdistysjäsen 30 euroaYritys- ja kuntajäsen 360 euroa

ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry hallitus 2017Varsinainen jäsen Varajäsenpj Merja KeisalaPekka Paavola Rami Viita-ahoJuha Kantola Markku J SillanpääAnssi Muilu Juha HakomäkiPetri Huttunen varapj Anne OjalaJarkko Kaleva Marjo ErlandsPäivi Hyppönen Jukka Nuujasiht. Hannu Haapala (31.10.2017 saakka)siht. Henri Honkala (1.11.2017 alkaen)

JohtoryhmäHannu Haapala pj. (31.10.2017 saakka)Henri Honkala pj. (1.11.2017 alkaen)Tuttu HonkolaMiia Lenkkeri-Tamminen siht.Timo PajulaArja TalvilahtiJuha-Matti Toppari (6.11.2017 alkaen väliaikainen jäsen)

8

Hal

linto

ja o

rgan

isaa

tio

Edustajiston kokoonpano 2014–2017 ProAgria Etelä-Pohjanmaan edustajisto päätti kautensa vuoden 2017 lopussa. ProAgria Etelä- Pohjanmaa ry:n edus-tajiston vaali käytiin postiäänestyksenä 20.11.–4.12.2017. Edustajisto on Pro Agria Etelä-Pohjanmaan korkein päättävä toimielin, jossa on 40 jäsentä. Uusi edustajisto valittiin vuosiksi 2018–2021. Vaalien ääniharavaksi nousi 4H-toiminnanjohtaja ja agrologi Suvi Rantala Kauhavalta. Äänestysprosentti oli peräti 43,8 %. Alla kautensa päättäneen edustajiston nimilista.

Varsinainen jäsen Varajäsen

SEINÄJOEN ALUEHalkosaari Tuomo Heikkilä MarkoHantula Outi Puska SamiHirvelä Sari Lehtimäki EijaIsoluoma Matti Metsäranta JuhaKytölä Kai Vuorela LiisaLuhtanen Juha Kulmala TeemuMarkkila Esko Ristiluoma LeenaMarttila Saara Koivisto HeikkiNikkola Juha Mäki IrmaNoppa Maarit Sihto OlliPakkala Sirkka Alajoki JarmoPukkinen Sari Kankaanpää TeroRajamäki Hannu Rajala SeppoUlvinen Ilpo Hautala KatriYli-Hannuksela Lauri Ojala AnneYlinen Hannu Ojaniemi Veli-Jussi

SUUPOHJAErlands Marjo Koski SauliHautala Pekka Haapakangas MarkkuJunttila Jukka Mattila MillaNiemi-Aro Tuula Tervahartiala SannaPitkäranta Ulriikka Länsimäki AnttiRintakomsi Matti Kaleva SeppoVäljä Marko Keski-Vakkuri Timo

Varsinainen jäsen Varajäsen

KYRÖNMAAHakala Anne Hautamäki Jarmo Ikola Timo Huhtala JarmoKuusisto Mika Kankaanpää Juha

KAUHAVAHakomäki Juha Penttala MarjoHietamäki Jarmo Lammi VilleNäsi Raimo Knuuttila TuulaErkkilä Leena Uusi-Kauppila MikaRantala Suvi Pellinen Esko

JÄRVIALUEAhde Liisa Sillanpää MarkkuAnttikoski Tuomas Luoma Seppo Järvinen Sami Mäyry EsaKyrönlahti Maija Hakamaa AskoLeikkari Pasi Saarinen JohannaPajala Ville Teikari ArjaPennala Outi Kujanpää Tuomas Petäinen Jaana Vuoriluoma AriSironen Matti A Huitikka-Oravasaari Eila

9

Hal

linto

ja o

rgan

isaa

tio

OSAAVAT POHJALAISNAISET VALTAKUNNAN JOHTOTEHTÄVISSÄ

Eteläpohjalaiset Merja Keisala ja Mervi Mäki-Neste ovat molemmat valtakunnallisissa ProAgrian luottamustehtävissä. Vuoden 2017 lopussa ProAgria Etelä-Pohjanmaan hallituksen puheenjohtajuudesta luopunut Merja Keisala on ollut ProAgria keskustenliiton hallituksen pj vuoden 2017 alusta saakka. Mervi Mäki-Neste puolestaan valittiin vuoden 2017 lopussa maa- ja kotitalousnaisten keskuksen hallituksen puheenjohtajaksi. Mervi on myös Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen hallituksen puheenjohtaja. Naisia yhdistää se, että molemmat asuvat Alavudella.

Maa- ja kotitalousnaisten johtokunta 2017Varsinainen jäsen Varajäsenpj Mervi Mäki-NesteMilla Mattila Marianne HanhimäkiHanna Helander Outi HantulaMaija Rantamäki Hannele ViianenLeena Laine Eija KillinenHanna Koivulampi Sinikka LuomaSari Hirvelä Jenni Koskisiht. Terhi Jaskari

Maitotilavaliokunta 2017Varsinainen jäsen VarajäsenJuhani Pitkäranta, Seinäjoki Ari Teppo, SeinäjokiMarjo Muhonen, Jalasjärvi Seppo Rajala, SeinäjokiMarkku Haapakangas, Kauhajoki Erkki Viitikko, KarijokiSanna Koskimäki, Evijärvi Ville Kari, AlajärviJuha Luhtanen, Jalasjärvi Jorma Hanhimäki, KauhavaJuha Kantola, Soini Maarit Noppa, IlmajokiJarkko Kaleva, Teuva Seppo Kaleva, TeuvaMerja Keisala, AlavusHannu Haapala (Henri Honkala)Arja Talvilahti

TilintarkastajaMikko Sillanpää KPMG Oy Ab

Merja KeisalaMervi Mäki-Neste

10

Muistamiset 201720.1. Vuokko Kraatari muihin tehtäviin20.1. Leena Hytönen muihin tehtäviin20.1. Tiina Lampen muihin tehtäviin22.4. Hannu Putula 50 v2.5. Markus Luoma 60 v2.5. Kari Kallioniemi työsuhde päättynyt3.11. MTK-Etelä-Pohjanmaa 100 vuotta1.12. Marita Jääskeläinen muihin tehtäviin1.12. Merja Ilomäki muihin tehtäviin1.12. Marianne Minni muihin tehtäviin1.12. Auli Yli-Rahnasto 50 v1.12. Tiina Soisalo 50 v13.12. Mika Kuusisto 50 v31.12. Hannu Haapala muihin tehtäviin

In Memoriam

Karjantarkkailija Sylvi Nisula 2.7.1932–6.2.2017

Karjantarkkailija Rauha Haaranoja 11.1.1936–1.12.2017

Pitkäaikainen puheenjohtajamme, kunniajäsen Risto Knaapi 27.5.1921–8.12.2017

TyöhyvinvointiProAgria Etelä-Pohjanmaa kannustaa vuosi vuodelta yhä voimakkaammin henkilöstöä liikkumaan oma-aloitteisesti. Olemme tarjonneet mahdollisuuksia erilaisille lajikokeiluille ja oman kunnon tes-taamiselle vuoden aikana. Vakiintuneena toimintamallina henkilökunta saa vuosittain tyky-seteleitä. Setelit käyvät myös kulttuurikohteissa.

Farmari kokosi yhteen ProAgria keskuksetFarmari 2017 oli Suomi 100 -tapahtuma. Osana Suomen juhlavuotta Farmari esitteli myös vahvasti ProAgrian tekemää neuvontatyötä. Vuosi 2017 oli suomalaisen maatalouden neuvonnan 220-vuotis juhlavuosi. Sen kunniaksi ProAgria keskukset kokoontuivat yhteiseen Neuvontatyö 220 vuotta -paraatiin Farmarissa. Kulkuen lähti Seinäjoen keskustasta jatkuen aina Farmari-kadun päähän saakka.

11

Toim

inta

a vu

oden

var

relt

a

Toim

inta

a vu

oden

var

relt

a Ritarikuntien kunniamerkitSuomen valkoisen ruusun I luokan mitali kultaristein SVR MI KRVallinhovi Sari, erityisasiantuntija, IsokyröPutula Hannu, IT-asiantuntija, Alavus

Maatalousseurajärjestön ansio- ja järjestömerkit, sukutilakunniakirjatUusi sukutilakunniakirjaLaura Savela, Lappajärvi, vuodesta 1562

Päivitetty sukutilakunniakirja Timo ja Hanna Ala-Tuura, Isokyrö, ain. vuodesta 1546Mika ja Taina Laihorinne, Evijärvi, vuodesta 1603Juha ja Pirjo Kortesmäki, Seinäjoki, vuodesta 1747Jaakko ja Laura Lammi, Seinäjoki, vuodesta 1699Jaakko Sampokoski, Isojoki, vuodesta 1725

Sukupolvien ketju -tauluJaakko Sampokoski, Isojoki, vuodesta 1725

Kultainen järjestömerkkiJääskeläinen Marita Lapua, Yli-Soini Matti Seinäjoki, Ylinen Jouko Seinäjoki, Keski-Luoma Matti Seinäjoki, Penttilä Jouko Ilmajoki, Yli-Soini Kai Seinäjoki, Kankaanpää Jouko Seinäjoki, Ylinen Kustaa Seinäjoki, Yli-Hukkala Seija Sääskiniemi, Pajala Paavo Alajärvi, Sippola Tarja Kauhava, Virrankoski Arja Kauhava,

Hopeinen järjestömerkkiKraatari Vuokko Alajärvi, Vuorisalo Juhani Salo, Eerola Sami Seinäjoki, Peltonen Matti Seinäjoki, Alanen Väinö Seinäjoki, Ylinen Heikki Seinäjoki, Penttilä Petri Seinäjoki, Hytty Terho Seinäjoki, Honkala Henri Seinäjoki, Kallioniemi Satu Seinäjoki, Hemminki Tiina Kauhava, Tapola Tuire Kauhava, Asunmaa Riikka Kauhajoki, Ilomäki Merja Peräseinäjoki, Jaakkola Anna-Kaisa Merikarvia, Lenkkeri-Tamminen Miia Seinäjoki

Farmarissa 2017 ojennettiin iso joukko sukutilakunniakirjoja. Tapahtuman päälava kunnioitti Suomen juhlavuotta Suomi 100-ilmeellään.

12

Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran säätiö huomioi

vuosittain tunnustuspalkinnoilla ansioituneita eteläpohjalaisia

maataloussektorin toimijoita. Tunnustuspalkinnot jaetaan

ProAgria Etelä-Pohjanmaan edustajiston syyskokouksessa.

Kaarina Huovila, Antero Ristimäki ja Yle Pohjanmaalta Päivi Rautanen yhdessä Elina Niemistön kanssa vastaanottivat Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran säätiön tunnustuspalkinnot 2017.

ETELÄ-POHJANMAAN MAANVILJELYSSEURAN SÄÄTIÖN TUNNUSTUSSTIPENDIT

Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran säätiön tunnustuspalkinnot vuodelle 2017 on myönnetty. Säätiö palkitsee vuosittain yksityishenkilöitä ja julkiyhteisöjä, jotka ovat tehneet omalla sarallaan merkittävää työtä eteläpohjalaisen maatalouden hyväksi. Vuoden 2017 tunnustuspalkinnot ojennettiin tänään naudanlihatuottaja Antero Ristimäelle, Yle Pohjanmaan toimitukselle ja palkkahallinnon asiantuntija Kaarina Huovilalle.

Naudanlihatuottaja Antero Ristimäki on ennakkoluulottomalla ja rohkealla toiminnallaan mer-kittävästi edistänyt Etelä-Pohjanmaan maatalouden kehitystä maamme huipputasolle. Hän on käynnistänyt merkittävän naudanlihan tuotantoyksikön tyhjästä ja on nyt yksi Suomen suurimmista naudanlihan tuottajista Seinäjoen Kitinojalla. Ristimäki on osannut koota ympärilleen ProAgrian asiantuntijaverkoston, jonka avulla maatilan haasteet on selätetty.

YLE Pohjanmaa on uutisoinnillaan edistänyt maa- ja elintarviketalouden näkyvyyttä Etelä-Pohjan-maalla. Ennakkoluulottomalla uutisoinnillaan Yle Pohjanmaa on tuonut toimialan ajankohtaisia asioi-ta koko kansan tietoisuuteen, mikä on lisännyt kuluttajien ymmärtämystä etenkin alku-, mutta myös elintarviketuotannosta. Ylen toimittajakunnassa on aina myös toimittajia, jotka kokevat maataloudes-ta uutisoimisen sydämen asiakseen.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan palkkahallinnon asiantuntija Kaarina Huovila huolehtii luotettavasti sisäisen taloushallinnon palkanlaskenta- ja henkilöstöhallintotehtävistä. Hän on toiminnallaan myös merkittävästi edistänyt Etelä-Pohjanmaan maatalouden kehitystä. Suuret ja toimintaansa kehittävät tilat ovat entistä useammin myös työnantajia. Hän on työehtosopimusten ja palkkahallinnon osaami-sellaan tuonut toimialalle osaamista, jota kehittyvät maatilat ovat tarvinneet.

13

Toim

inta

a vu

oden

var

relt

a

Eteläpohjalaistilojen keskituotos on

9 418 kg/maitoa/lehmä.

14

Palv

elur

yhm

äkat

sauk

set

ProAgria Maito-, Lihanauta- ja Lammastilat

” Tehokas nurmi- ja kotieläintuotanto muodostaa pohjan kannattavalle maidon- ja lihantuotannolle. Tilakoon kasvaessa tilan johtamisen ja va-lintojen merkitys korostuu. Taloudelliset ja toimivat investoinnit, ympäris-tön ja eläinten hyvinvoinnin huomioiminen ja yrittäjien jaksaminen ovat menestyvälle tilalle ominaista. Olemme tuoneet asiantuntijapalveluita niin tilan johtamiseen ja kokonaisuuden hallintaan kuin tuotannon kehittä-miseen. Vuoden lopussa maitotiloja oli Etelä-Pohjanmaan ja Kyrönmaan alueella 729 maitotilaa eli 92 tilaa vähemmän kuin vuonna 2016.”

Arja Talvilahtipalvelupäällikkö

LuomutuotantoMaitotiloilla luomumaidon markkinat ovat olleet kasvussa ja mukaan tulee uusia maitotiloja. Luo-mumaidolla on kysyntää ja tuotannon kannattavuus on parantunut. Emolehmätiloista on tuotan-non laajaperäisyyden vuoksi jo suuri määrä luomussa. Myös lampaanlihaa saa luomuna. Luomuti-lat käyttävät yleensä paljon asiantuntijapalveluita. Luomutuotannon valvonta ja säädökset tuovat lisää paperityötä ja tuotannon suunnittelutarvetta. Luomumaitotiloja on Etelä-Pohjanmaalla 30.

Maidontuotanto asiakastiloillammeVuonna 2017 maidon hinta pysyi tasaisena ja oli lievässä nousussa. Kylmä ja sateinen kesä vaikeut-ti monella tilalla sadonkorjuuta ja kuivikeolkien saantia. Syksyllä useilla tiloilla oli vajaat rehuvaras-tot ja täydet lantavarastot. Lannan levityksen poikkeuslupia haettiin marraskuulle ja tilojen välinen rehukauppa on ollut talven aikana vilkasta.

Maidontuotannon investointeihin sai Etelä-Pohjanmaalla avustusta 34 lypsykarjatilaa. Lypsy-karjanavettojen koko jatkoi kasvuaan ja kokoa kasvattaa pienten tilojen lopettaminen ja uusien navettojen entistä suurempi koko. Tyypillinen uusi navetta on usein yli sadan lehmän, eli kahden lypsyrobotin yksikkö. Lypsyrobotti lypsi jo 120 eteläpohjalaisella tilalla. Etelä-Pohjanmaalla on yli kymmenen navettaa, joissa on noin 200 lehmää tai enemmän. Yli 100 lehmää oli 53 asiakastilalla. Tuotosseurantatilojen keskimääräinen karjakoko oli 50,3 lehmää. Tuotosseurannassa oli 58 yli 100 lehmän karjaa ja 120 alle 20 lehmän karjaa.

Palvelumme maitotiloilleMaitotilojen volyymiltaan kattavin palvelu on tuotosseuranta, johon kuului vuoden lopussa 542 karjaa eli 74 % alueen maitotiloista. ProAgria Etelä-Pohjanmaan palveluita käytti kaiken kaikkiaan 641 maitotilaa. Tuotosseurannan palvelu on keskitetty neljälle asiantuntijalle, jotka tuntevat hy-vin tuotosseurannan palvelun ja tiedonsiirron. Asiantuntijat opastivat tiloja uuden muun muassa Minun Maatilani -ohjelman käytössä. Ohjelma korvasi AMMU-ohjelman. Valiolaisilla maitotiloilla otettiin käyttöön KPI-mittaristo, jonka avulla voidaan seurata tilalla valittujen maidontuotannon tunnuslukujen toteutumista. KPI:n tunnusluvut päivittyvät Valion, ProAgrian ja Faban tietokan-noista päivittäin. Tuotosseurannasta erosi 34 karjaa ja uusia liittyi mukaan 3 karjaa. Eronneista tiloista 20 luopui maidontuotannosta.

Eteläpohjalaisten maitotilojen virallinen (421 karjaa) keskituotos oli 9 418 kg maitoa/lehmä/vuosi, nousua edellisestä vuodesta 74 kg. Energiakorjattuna maitomäärä oli 9 894 kg/lehmä/vuosi. Leh-mien kestävyys on nousussa, mutta edelleen eteläpohjalaisissa karjoissa uudistetaan kolmannes lehmistä joka vuosi.

15

ProA

gria

Mai

to-,

Lih

anau

ta- j

a La

mm

astil

at

Uutena kiinnostavana tunnuslukuna on lehmän elinikänään tuottama maitomäärä/elinpäivä. Poistettujen lehmien maitotuotos oli viime vuonna 14,2 kg/elinpäivä. Tähän lukuun vaikuttaa myös hiehon poikimaikä, ja se kuvaa lehmän elinikäistä kannattavuutta.

Ruokintasuunnitelmia tehtiin vuoden aikana 317 tilalle eli 58 %:lle tuotosseurannan karjoista. Ruokinnanohjauksen avulla haetaan tilalle parasta taloudellista tulosta tilan omia rehuja täyden-tämällä ja karjan olosuhteet huomioiden. MaMa-hankkeessa olevilla 14 pilottitilalla keskityttiin umpilehmien ja poikineiden lehmien hoitoon ja ruokintaan.

Viljelysuunnittelua tehtiin 233 maitotilalle ja tukikaavakkeet täytettiin 277 maitotilalla. Nurmire-huntuotannon onnistuminen, sekä määrä että laatu, on avainasemassa nautatilojen kannattavuu-dessa. Nurmesta Tulosta -hanke on koonnut ja välittänyt tietoa nurmentuotannon tehostamiseen ja kannattavuuden parantamiseen liittyen.

Neuvo-palvelua tehtiin 319 maitotilalle. Neuvo-palvelu laajentui loppukesästä kilpailukykyneu-vontaan, jossa tilan talouden kehittäminen on keskiössä.

Talousasiantuntijoilla on ollut investointilaskelmien lisäksi maksuvalmiuslaskelmien päivityksiä ja tulevaisuuskeskusteluja. Liiketoimintasuunnitelma tehtiin 59 maitotilalle. Tulevaisuuskeskustelu käytiin 33 maitotilan kanssa.

Karjakoon kasvaessa tilojen johtamisen merkitys korostuu. Ratas-hankkeessa käytiin pilottiti-loilla Lean-oppien mukaisesti työprosessien johtamista muun muassa valkotaulun avulla. Kimppa-renki-hanke tiedotti työnantajana toimimisesta maatiloille. Automaattilypsyä tehokkaasti -hank-keessa tuotiin toimintaohjeita robottilypsyn tehostamiseen.

Palvelumme lihanautatiloilleNaudanlihaa tuotettiin vuonna 2017 Suomessa lähes 87 miljoonaa kiloa. Määrä sisältää myös teurastukset maatiloilla. Luomunaudanlihaa tuotettiin 2,62 miljoonaa kiloa. Etelä-Pohjanmaalla naudanlihaa tuotettiin määrällisesti eniten. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus rahoitti vuosikertomus-vuonna 15 lihakarjarakennusta.

Viime vuonna ProAgrian palveluita käytti 205 nautatilaa. Tulevaisuuskeskustelu tehtiin 7 tilalle. Liiketoimintasuunnitelma tehtiin 14 tilalle.

Viljelysuunnitelman osti 81 lihanautatilaa ja tukihakuneuvontaa käytti 99 tilaa. Neuvo 2020 -pal-velua käytti hyväkseen 95 nautatilaa.

Nautoja teurastettiin teurastamoissa 274 288 kappaletta. Sonnin keskimääräinen ruhopaino oli 346 kg ja hiehon 243 kg. Tuottajahinta oli keskimäärin sonneilla 3,40 €/kg ja teurashiehoilla 2,97 €/kg teurasluokassa O2. Hinnoissa oli pientä nousua, +3–5 %. Nautaa oli varastossa vuoden 2017 lopulla n. 3,2 milj. kiloa.

Lihanautoja oli Etelä-Pohjanmaalla 2017 vuoden lopulla 18 222 kpl, joista luomulihanautoja oli 1 021 kpl. Emolehmiä oli 2017 vuoden lopulla 5 522 kpl, joista luomuemolehmiä 1 773 kpl.

Suomessa naudanlihaan tuotettiin 2017 peräti 87 miljoonaa kiloa.

16

ProA

gria

Mai

to-,

Lih

anau

ta- j

a La

mm

astil

at

Lammas- ja vuohitilat 2017

”ProAgria Etelä-Pohjanmaa vastaa lammastilojen tuotantoneuvon-nasta Etelä-Pohjanmaan lisäksi Keski-Suomessa, Keski-Pohjan-maalla ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Olemme olleet aktiivisesti kehittämässä lammastaloutta ja toimimme tiiviissä yhteistyössä lammaskerhojen, Pohjanmaan Lammasosuuskunnan sekä alueen teurastamoiden ja rehuteollisuuden kanssa. Myös vuohitilojen ja Suomen Vuohiyhdistyksen kanssa tehdään yhteistyötä.”

Milla Alanco-Olqvistkotieläinasiantuntija, lammas- ja vuohitilat

Palvelut Lammastilaneuvonnan asiakastiloille teh-dään lammasneuvontakäyntejä 1–3 ker-taa vuodessa. Tarjottavia palveluja ovat tuotosseurannan lisäksi lammasrekisterin ylläpito, ruokintasuunnitelmat sekä muut ruokinnan- ja eläinten hoidon asiantun-tijapalvelut. Lisäksi lammasasiantuntija tekee jalostuseläinvalintaa, eläinten kan-takirjauksia, elävän eläimen lihaksen ult-raäänimittauksia ja ulkomuotoarvostelua sekä uuhien tiineystarkastuksia ja jalostu-seläinten välitystä. Neuvo 2020 -palvelu on ollut suosittu muun muassa eläinten hyvinvointikorvausehtojen sopivuuden selvityksessä.

Tilamääriä 2017ProAgria Etelä-Pohjanmaan alueella oli Luke:n tilastojen mukaan 62 tilalla yhteensä 3 871 uu-hilammasta. Alueella oli 12 vuohitilaa, joilla on 1 031 uohta. Lammasasiantuntijoilla oli koko toiminta-alueellaan tuotosseurannassa 108 lammastilaa. Lammasneuvonnan tilojen jakauma: Etelä- Pohjanmaa 29 lammastilaa, ruotsinkielinen Pohjanmaa 30 tilaa, Keski-Suomi 28 tilaa ja Keski- Pohjanmaa 21 asiakastilaa.

Tuotosseurannan tuloksia vuodelta 2017 toiminta-alueellamme

ALUE tiloja kpl

karitsoineita uuhia kpl

4 kk paino kg

teuraspaino kg

kasvuaika pv

Keski Suomi 28 1 829 32,4 20,5 226Etelä-Pohjamaa 29 1 636 32,4 21,6 227Österbottens Svenska Lbs. 30 1 776 36,9 22,5 237Keski-Pohjanmaa 21 1 342 30,8 20,2 246

17

ProA

gria

Mai

to-,

Lih

anau

ta- j

a La

mm

astil

at

18

Palv

elur

yhm

äkat

sauk

set

Kasvi-, Sika- ja Siipikarjatilat

”Vuosi 2017 oli säiden puolesta yksi haastavimmista vuosista pitkään ai-kaan alueen kasvintuotannolle. Kasvukauden lämpösumma jäi tavanomai-sesta todella paljon ja se vaikeutti kasvinviljelyä koko Suomessa. Kuivaus-kustannukset nousivat tiloilla todella suuriksi ja säistä johtuen myöhäiset lajikkeet eivät ehtineet valmistua kunnolla kasvukauden aikana, minkä vuoksi osa sadosta jäi peltoon. Kasvukauden lyhyys lisättynä korkeilla kuivauskustannuksilla, aiheutti kasvukaudella 2017 tiloille merkittäviä taloudellisia tappioita.”

Juha-Matti Topparipalvelupäällikkö

ProAgria Etelä-Pohjanmaan alueen tilat kärsivät lyhyestä kasvukaudesta paljon, mutta pahim-malta vältyttiin. Sato pelloilta ehdittiin pääosin korjata ennen lumentuloa. Rehulaatuista viljaa tuli paljon. Tämä taas vaikuttaa siihen, että hyvästä leipävehnästä maksetaan Euroopan laajui-sesti hyvää hintaa.

Kylmä kesä vaikutti myös perunantuotantoon. Perunantuotantoa Etelä-Pohjanmaalla oli yhteen-sä 139 miljoonaa kiloa. 10 vuoden keskiarvo on 149 miljoonaa kiloa eli keskiarvosta jäätiin hieman. Hehtaarisato oli noin tuhat kiloa pienempi kuin 10 vuoden keskiarvo. Alueelle tärkeä tärkkelyspe-runantuotanto kärsi jonkin verran kylmästä ja pilvisestä kesästä, jonka vuoksi tärkkipitoisuudet jäivät keskiarvoa alhaisemmaksi.

Maailmanlaajuisesti kasvukausi oli varsin tavanomainen eli varastojen määrä jatkui hyvänä, min-kä vuoksi viljojen hintataso ei ole noussut. Hintatason nousua ei myöskään ole maailmanlaajuises-ti näköpiirissä. Varastotilanne jatkuu hyvänä, mutta jos päätuotantoalueilla viljan tuotanto kärsii pakkasista tai muista tuhoista, tilanne voi kääntyä nopeasti.

Sikatalouden murrosSikatalouden murros on jatkunut jo pitkään. Vuosien 2016–2017 välisenä aikana lopetti Luken tilaston mukaan 87 sikatilaa koko Suomessa. Vuonna 2017 Suomessa oli 602 sikatilaa. Vuosien 2010–2017 aikana sikataloudesta on luopunut yli puolet. Sikatilojen koko ja tehokkuus ovat kas-vaneet myös todella nopeasti. Nykyisten sikatilojen tehokkuus esimerkiksi porsastuotannossa on koko maailman kärkiluokkaa. Sikatalouden hintataso on ollut pitkään matalalla ja tämä tilanne näyttää jatkuvan vielä pitkään. Varastojen määrä on suuri ja se vaikuttaa lihan hintaan. Siipikar-jatalouden murros on jatkunut myös kiivaana. Vuoden 2016–2017 aikana tilamäärä on laskenut merkittävästi johtuen kananmunatilojen luopumisesta tuotannosta. Tavanomaisen kananmunan tuottajahinta on ollut ylituotannosta johtuen matalalla tasolla ja se on aiheuttanut taloudellisia haasteita kananmunantuotannolle. Luomukananmunantuotannossa vastaavaa hintojen laskua ei ole tapahtunut. Siipikarjanlihan kulutus on ollut kasvava jo vuosien ajan. Siipikarjanlihan kulutus ja tuotanto ovat olleet hyvin tasapainossa Suomessa ja hintataso on pysynyt varsin vakaana, vaik-ka viime vuoden aikana tuottajahinnassa tapahtui laskua.

Ruokatottumukset muuttuvatKuluttajien ruokatottumuksissa tapahtuu muutoksia nopeasti. Kaurabuumi on jatkunut jo pitkään ja esimerkiksi nyhtökauran lisäksi markkinoille on tullut uusia kauratuotteita kuten kauramaitoa ja kaurasta tehtyä jogurttia. Juustoportti ja Valio tuovat markkinoille maitotuotteiden lisäksi näitä kauratuotteita ja tuotekehitys jatkuu kiivaana. Leivissä kaura on ottanut sijaa vehnältä ja onkin nähtävillä, että kauran käyttö lisääntyy elintarvikkeissa myös tulevaisuudessa. Elintarvike viennissä

19

ProA

gria

Kas

vi-,

Sik

a- ja

Siip

ikar

jatil

at

Atria sai vietyä ensimmäisiä eriä sianlihaa Kiinaan. Tämä on todella hieno asia laadukkaalle Suoma-laiselle sianlihalle ja toivottavasti auttaa sianlihantuotannon toimintaedellytyksiä ja nostaisi hintoja.

Investoinnit virinneet Tiloilla vuosi 2017 oli haastava. Kuitenkin tilojen investoinnit ovat virinneet edellisten vuosien not-kahduksista huolimatta. Syksyn haasteet viljankuivauksessa nostivat esille ongelmat kuivureissa. ProAgria Etelä-Pohjanmaa teki huomattavasti enemmän liiketoimintasuunnitelmia kuivuri-inves-tointeihin kuin moniin vuosiin. Myös kotieläintiloilla investoinnit ovat alkaneet kiinnostaa. Ener-giainvestointien suunnittelu on kiinnostanut merkittävästi, eritoten aurinkoenergiaan liittyy paljon kysymyksiä ja monelle sika-, ja siipikarjatilalle on investoitu energiaa tuottaviin laitteisiin.

Vuonna 2017 tullut Neuvo 2020-palvelujen lisäosaksi tullut, Kilpailukyvyn kehittäminen-palvelu, on ollut todella kysytty palvelu tiloilla ja tämän palvelun avulla laskelmia eri vaihtoehdoista on voinut tehdä arvonlisäveron hinnalla. Myös tuotantokustannuslaskelmat ovat kiinnostaneet tiloja. Tuotannosta halutaan tarkkoja laskelmia päätöksenteon tueksi. Näissä asioissa talousasiantunti-joihimme kannattaa olla yhteydessä.

Neuvo 2020-palvelut olivat yksi kysytyimmistä palvelumme. Palveluryhmämme tiloille tehtiin peräti 503 eri tilalle jotain neuvo-palvelua eli voidaan sanoa, että neuvo-palvelut ovat löytäneet paikkansa asiakkaiden keskuudessa. Yleisimmät palvelut olivat tukiehtojen läpikäyntiin liittyvä neuvonta, talouteen liittyvä neuvonta ja kasvinsuojeluneuvonta. Täydentävät ehdot ja niiden tar-kastus asiantuntijan kanssa kannattaa ja se näkyy suosittuna Neuvo-palveluna. Jos täydentävissä ehdoissa havaitaan puutteita, menetykset tukiin voivat olla suuria.

Kehitystyössä tapahtuuHanketyömme on ollut hyvässä vauhdissa niin bambun-, mansikan- kuin perunan ja valkuaiskas-vien tuotannon kehittämiseen. Vuoden 2017 aikana ollut Nuorisoraati-hanke keräsi nuoria viljeli-jöitä mukaan kehittämään ja arvioimaan palvelujamme. Tämä siksi, että voimme vastata parem-min tiloja kohtaaviin haasteisiin paremmilla ja osumistarkkuudeltaan paremmilla palveluilla. Myös uusia hankkeita on suunniteltu vuoden aikana muun muassa viljelykierron monipuolistamiseen.

Kasvukausi 2017 oli vaiherikas. Siitä huolimatta sadot saatiin kerättyä ennen talvikelien alkua.

20

Palv

elur

yhm

äkat

sauk

set

Palveluryhmä numeroinaKasvi-, Sika- ja Siipikarjatilat -palveluryhmän asiakasmäärä on säilynyt hyvällä tasolla. Olemme saaneet uusia asiakkaita Neuvo 2020 -palvelun myötä. Ammattitaitoiset ja monialaiset asiantun-tijamme, luotettava maineemme ja hyvät sekä tarpeelliset palvelut mahdollistavat asiantuntija-palveluiden myynnin laajalle asiakasryhmälle. Tehtyjen palveluiden määrä on korkea. Asiantun-tijapalveluidemme kysyntä osoittaa sen, että palvelumme ovat ajanmukaisia ja tuottavat hyötyä asiakkaalle. Liiketoiminnan kattavuus luo mahdollisuudet toiminnan kehittämiselle.

Vuoden 2017 palvelut tuotantosuunnittain

Tuotantosuunta Palvelu 2017Viljatilat 976Sikatilat 145Siipikarjatilat 74Erikoiskasvitilat (mm. peruna, marja) 221

Kasvi-, Sika- ja Siipikarjatilat -palveluryhmän henkilötyövuosikertymä 2013–2017

2013 2014 2015 2016 2017htv 20,1 16,1 17,0 18,6 19,1

Merkittävimpien palveluiden määriä palveluryhmän asiakastiloille vuonna 2017Tuotantosuunta Tukihaku-

neuvontaViljely -

suunnitelmaNeuvo 2020

Liiketoiminta-suunnitelma

Tulevaisuus-keskustelu

Viljatilat 662 614 346 16 17Perunatilat 45 56 43 5 2Sikatilat 66 67 59 9 8Siipikarjatilat 32 27 35 9 3Erikoiskasvitilat 19 24 20 4 5

Tulevaisuuden palvelutarveKasvava tilakoko ja tilojen erikoistuminen muuttavat asiakkaiden vaatimien palvelujen sisältöä. Toimintaympäristön muuttumisen takia palvelua kysytään myös tilakokonaisuuden hallintaan. Eri-tyisesti talouden hallinnan palvelut tulevat yhä tärkeämmiksi tilakokonaisuuden kasvaessa. Koko tilan tuotannon kehittäminen vaatii kattavaa ja kokonaisvaltaista palvelua kaikilla tuotannon osa-alueilla. Kehityksen mukana pysyminen vaatii asiantuntijoidemme jatkuvaa kouluttautumista ja palvelujen kehittämistä. Vain siten pystymme vastaamaan kysyntään ja asiakkaidemme tarpei-siin. Kiinnostus palveluitamme kohtaan kertoo onnistumisestamme.

21

ProA

gria

Kas

vi-,

Sik

a- ja

Siip

ikar

jatil

at

22

Palv

elur

yhm

äkat

sauk

set

Omistajanvaihdos-, tili- ja tekniikka palvelut

”Vuonna 2017 poikkeuksellisten sääolojen aiheuttamat haasteet näkyivät ProAgrian palvelujen kevätsesongin pidentymisenä myöhäisen kevään vuoksi ja hiljaisena alkusyksynä pidentyneen korjuuajan vuoksi. Loppuvuosi ruuhkautui hyvinkin kiireiseksi sen jälkeen, kun maatilojen syystyöt saatiin lopulta päätökseen.”

Timo Pajulapalvelupäällikkö

OmistajanvaihdospalvelutMaatilojen sukupolven vaihdoksissa määrät pysyivät lähes samalla tasolla kuin vuonna 2016, jol-loin koko maakunnassa tehtiin 25 aloittamistuen saanutta sukupolven vaihdosta. Vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi aloittamistukia 24 maatilalle. Määrä on kaukana vuosi-kymmenen alkupuoliskon tahdista, jolloin aloittamistuen saaneita sukupolvenvaihdoksia on teh-ty Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin 100 kpl. ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimesta aloittamistuen saaneita sukupolvenvaihdoksia oli kaupanvahvistamisineen 16 kappaletta. Näiden lisäksi ilman aloittamistukea tehtyjä tilakokonaisuuksien siirtoja seuraavalle sukupolvelle tehtiin 41 kappaletta, mikä on hieman vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lisäksi muita kaupanvahvistamisia tehtiin vuoden aikana 34 kpl. Edellä mainittuihin tapahtumiin liittyviä suunnitelmia sekä perhe ja perin-töoikeudellisia asiakirjoja tehtiin viime vuoden tapaan noin 80 kappaletta. Edellisiin vuosiin ver-rattuna kasvavaa työsarkaa on löytynyt eri tilanteisiin tarvittavista maatilojen tai maatilan osien arvioinneista ja arvon määrityksistä. Niitä tehtiin viime vuonna 32 kpl.

Yhtiöittäminen Maatilojen yhtiöittämiset nousivat keskeiseen rooliin, kun identtisellä toimintamuodon muutok-sella tehtävien yhtiöittämisien varainsiirtoveron vapaus alkoi varmistua. Vuoden aikana tehtiin yli 40 yhtiöittämisselvitystä, joissa arvioidaan oman maatilan taloustilanteen kehitystä osakeyhtiönä verrattuna nykytilanteeseen perheviljelmänä. Vajaa kymmenkunta selvitystä johti vuoden 2017 ai-kana siihen, että tilan yhtiöittämisestä haettiin verottajan ennakkoratkaisua. Varsinaiset yhtiöittä-miset kuitenkin jätettiin vuoden 2018 puolelle odottamaan lopullista ratkaisuaan ja varainsiirtove-rovapauden voimaan astumista.

ProAgrian yhtiöittämisselvityksessä voidaan yhtiön perustamissuunnitelmia viedä asteittain eteenpäin asiakkaan tilanteen mukaan. Selvityksen myötä tulee pureuduttua maatilan talouden kehittämisen kannalta olennaisiin asioihin ja saatu hyvää tietoa talouden suunnitteluun.

Onnistunut omistajanvaihdosVuoden 2017 aikana jatkettiin ELY-keskuksen rahoittamaa Onnistunut omistajanvaihdos-hanketta. Hankkeen kohderyhmänä ovat tehokkaaseen toimintaan pyrkivät maatilat, joilla sukupolvenvaih-dos on ajankohtainen lähitulevaisuudessa tai kauempana tulevaisuudessa. Hankkeen tavoitteena on saada aikaan toimintamalleja, joiden avulla omistajanvaihdos voidaan onnistuneesti toteuttaa kohderyhmään kuuluvilla tiloilla. Hankkeessa kootaan ja jaetaan tietoa, joka edesauttaa maatilo-jen yhteisomistuksen ja yhteistyön toteuttamista. Keskeistä on tiedottaminen toimintamuotojen lainsäädännöllisestä pohjasta, vaadittavista sopimuksista sekä hyväksi todetuista käytännöistä. ProAgria Etelä-Pohjanmaan nettisivujen yhteydessä olevalle hankkeen sivuille on luotu 16 erilaista

23

Om

ista

janv

aihd

os-,

tili

- ja

tekn

iikka

palv

elut

julkaisua erilaisista asiakirjapohjista sekä oppaan omistajanvaihdoksesta sekä yhtymän perusta-misesti. Vuoden 2017 aikana hankkeessa pidetiin 5 sukupolvenvaihdostilaisuutta, yksi valtakunnal-linen webinaari yhtiöittämisestä ja joulun alla yksi yhtiöittämispäivä Seinäjoki-areenassa.

TilipalvelutVuonna 2017 ProAgria Etelä-Pohjanmaan tilipalveluiden asiakasmäärä kasvoi yli 400 asiakkaan. Tavoitteena on ollut lisätä asiakkuuksia, jotka ovat arvonlisäverotuksen osalta kuukausimenette-lyssä tai jotka muuten omaksuvat toimintatavan, jossa kirjanpitoa tehdään kuukausittain. Kuu-kausia-asiakkaiden määrä lisääntyikin vuoden 2017 aikana merkittävästi. ProAgrian vahvuus tuot-taa lisähyötyä tuotanto- ja talousasiantuntijoiden yhdessä tuottamista palvelukokonaisuuksista toteutuu parhaiten, kun kirjanpito on ympäri vuotaa mahdollisimman hyvin ajan tasalla. toimin-nan suunnittelulle ja poistaa viimehetken stressiä veroilmoitus- ja tukihakuruuhkista.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan tilipalvelujen kehittämisen painopisteinä ovat palveluprosessien hi-ominen, osaamisen vahvistaminen ja sähköisten palvelujen lisääminen.

KannattavuuskirjanpitoKuluneena vuonna kannattavuuskirjanpitotilojen kokonaismäärää pysyi vuoden 2016 tasolla ja Etelä-Pohjanmaalta tallennettiin 108 tilan tiedot. Kannattavuuskirjanpitotilana maatila saa ilmai-seksi seikkaperäisen analyysin tuloksestaan ja taloudellisesta asemastaan. Tietoja käytetään ano-nyyminä tietoaineistona erilaisten tutkimusten ja selvitysten pohjana. Tämän aineiston perusteella on mm. pystytty osoittamaan pohjoisten erityispiirteiden tuomat tukitarpeet verrattuna muiden EU-maiden maatiloihin.

RakennussuunnittelupalvelutRakentamispalvelujen osalta vuosi 2017 oli selkeästi virkeämpi kuin vuosi 2016. Edelleen paino-piste oli rakentamisen tarvekartoituksissa ja pienimuotoisemmissa korjausrakennuskohteissa sekä lämpökeskusinvestoinneissa. Vuoden aikana oli kuitenkin edellistä vuotta enemmän navettojen ja suurempien investointikohteiden suunnittelutöitä.

Salaojasuunnittelu- ja mittauspalvelutVuonna 2017 salaoja- ja mittauspalvelujen henkilökuntaa työllisti Farmari-näyttelyn kenttäsuun-nittelu. Tämän lisäksi salaojitusrintamalla kysyntä on ollut vilkasta. Edelliset märät vuodet ovat tuoneet esiin runsaasti tarpeita tehdä uusia ja päivittää vanhoja salaojituksia. Paalutusten ja varsi-naisten salaojitusten ruuhkat ajoittuivat touko- kesäkuun vaihteeseen sekä loppukesään ja alkusyk-syyn, kun sato saatiin korjattua pelloilta. Salaojasuunnittelua tehtiin ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimesta karkeasti hieman yli 1 500 hehtaarille.

Märän kesän vuoksi Vapon turvealueiden ja -aumojen mittauksia oli aikaisempia vuosia vähem-män. Maa-ainesten mittauksia tehtiin puolestaan keskimääräistä enemmän.

Vuonna 2017 jatkuivat myös Sedun aikuiskoulutuksen järjestämät maaseudun vesitalouden erityi-sammattitutkintoon johtavat koulutukset, joissa ProAgrian salaojitus- ja mittauspalvelut toimivat kouluttajina.

Lisäksi ProAgrian salaojitus- ja mittauspalvelut osallistuivat Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n hallinnoimaan Kolmen Vyyhti -hankkeeseen.

24

Om

ista

janv

aihd

os-,

tili

- ja

tekn

iikka

palv

elut

Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset

”Vahva asiantuntijuutemme on huomattu ja tunnistettu alueemme toimijoiden parissa: kutsuja satelee erilaisiin asiantuntija- ja sidosryhmiin sekä yhteistyökumppanuuksiin niin, että moni kutsuista pitää kiireen ja fokuksen pitämisen nimissä hylätä. Vuoden aikana taloustilanne ei ole kohentunut edellisestä vuodesta, mikä on tiimimme pitkäaikaisin ja vaikein ongelma ratkaistavaksi.”

Terhi Jaskaritoiminnanjohtaja

Ruokakursseista kekriteemaiset sadonkorjuujuhlat olivat toimintavuonna suosituimpia. Saam-me toteuttaa ruokakursseja yhä erilaisten yhteistyökumppanien kanssa. Mämmien ja ämmien yö jäi monelle mieleen, samoin Ruokaprovinssi-hankkeen Kolmen tähden ruokakurssit, joilla lä-hituottajat kokkasivat yhdessä kuluttajien kanssa kehittäen samalla tuotteitaan. Hygieniakoulu-tukset ja -testaukset palvelevat edelleen Ruokaprovinssin yrityksien työntekijöitä. Vuoden aikana suunniteltiin Suupohjan seudulle Villiruoka valuutaksi -hanke, jonka toteuttamista hidasti han-kepäätöksen odottelu.

Farmari-maatalousnäyttelyssä ruokaosaaminen näkyi näytöskeittiön peruna-, ruis- ja kekritee-maisissa näytöksissä sekä leikkimielisten perunankuorinta- ja kattauskisan kautta. Ruoka-asiantun-tija Asta Asunmaa palkittiin valtakunnallisesti merkittävällä Jaakko Kolmosen tunnustuspalkinnolla.

25

Maa

- ja

kotit

alou

snai

set

Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset on valinnut vuoden 2017 eteläpohjalaisen maa- ja kotitalousnaisen. Palkinnon sai Eeva Hunnakko Alavudelta. Hän on osoittanut toiminnallaan, mitä nykypäivän emännyys ja maatalous yrittäjyys voi olla.

Eeva on pitkän linjan maa- ja kotitalousaktiivi, joka ottaa pitkäjänteisesti vastuuta jär-jestön toiminnasta kylä-, kunta- ja piiritasolla. Hän on toiminut lisäksi myös maaseutu-seuran ja maaseutukeskuksen luottamustehtävissä sekä osallistunut maatalousnäyttelyn järjestämiseen sen ytimessä.

Hän on esimerkillisesti yhdistänyt yrittäjyyden, maatalouden, karjan ja kodin hoitami-sen sekä järjestötyön. Hän on lämmin ja kaikki huomioiva persoona, sekä erinomainen esimerkki todellisesta emännästä.

Vaikka hän omien sanojensa mukaan on jo saanut kaikki ”kirjat ja kortit ja autuuden merkit”, niin Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaisten johtokunta on siitä huolimat-ta päättänyt valita hänet Etelä-Pohjanmaan vuoden maa- ja kotitalousnaiseksi 2017.

Maisema- ja pihasuunnitelmat ovat perustöitämme, joita ryydittävät monipuoliset hanketyöt Kolmen vyyhti -hankkeen (”Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan”) sekä UHMA-hankkeen (Uhanalainen maaseudun luonto hoitoon yhteis-työllä) puitteissa. Lisäksi olimme mukana Valtaojat kuntoon -hankkeessa. Farmarissa palvelut sekä hankkeet näkyivät vahvasti. Hankkeet järjestivät Seinäjoella jokilaivalla hankeristeilyjä, joiden aika-na kerrottiin hanketeemoista. Vuoden maisemateoksi raati valitsi kokonaisuuden ”Maisematekoja ja Alavuden Sapsalammin kylästä”. Lisäksi maisemasuunnittelijat tekevät Neuvo 2020-ympäristö-palveluja toiminta-alueen maatila-asiakkaille.

Vuosikokous järjestettiin kiertotaloushengessä Lakeuden Etapin tiloissa. Kokousta seurasi”Sika säkissä” -opintomatka, jonka aikana opittiin eteläpohjalaisesta maisemasta sekä käytiin sirkkaa-mossa ja lähituoteshoppaamassa. Toiminnanjohtaja veti ProAgria Etelä-Pohjanmaan edustajisto-vaaliprosessin yhdessä muiden toimihenkilöiden kanssa. Talvikki Kurikkalan muistorahaston sti-pendi jaettiin kotitalousalan opiskelija Julia Kotalalle.

VUODEN MAA- JA KOTITALOUSNAINEN 2017

Mervi Mäki-Neste (vas.) ja Terhi Jaskari (oik.) kukittivat vuoden maa- ja kotitalousnaisen Eeva Hunnakon.

26

Maa

- ja

kotit

alou

snai

set

Onnittelemme Sapsalammin kylää vuoden maisemateosta 2017.

27

Vuoden maisemateko AlavudelleVuonna 2015 maa- ja kotitalousnaiset aloittivat vuosittaisen maisemateon palkitsemisperinteen. Etelä-Pohjanmaan Vuoden maisemateko 2017 julkistettiin maakunnan maa- ja kotitalousnaisten vuosikokouksessa 28.10.2017. Vuoden maisemateko 2017 -kilpailussa teemana oli ”itsenäisyyden merkit maisemassa”. Itsenäisen Suomen juhlavuoden maisemateoksi haettiin tekoa, joka nostaa esille paikallisen kulttuuriympäristön arvoja, historiaa, tapahtumia ja ominaispiirteitä sekä lisää yhteisöllisyyttä ja edistää kohteen säilymistä myös tuleville sukupolville. Vuoden maisemateon tekijäksi Etelä-Poh-janmaalla valittiin Sapsalammin kyläyhdistys. Voittaja kilpailee valinnan jälkeen valtakunnallises-ta Vuoden maisemateko -tittelistä, joka julkistetaan marraskuussa.

Sapsalammin kylä sijaitsee Alavuden eteläisessä osassa, kumpuilevien peltojen, havumetsien ja järvien värittämässä maaseutumaisemassa. Kyläyhdistyksen maisemateko on sisältänyt lukuisia eri toimenpiteitä aina kylätalon kunnostuksesta uimarannan maisemointiin sekä Siikinniemen rantalavan peruskorjaukseen.

Teon vaikutukset ovat olleet moninaiset maisemakuvan parantamisen lisäksi. Entisen koulun kunnostaminen eri yhdistysten toimintojen taloksi on luonut puitteet mm. kansalaisopiston, seurakunnan ja kaupungin järjestämälle harrastustoiminnalle. Kylätalon öljylämmityksen muut-taminen Sapsalammen järvivettä hyödyntävään maalämpöön on esimerkillinen ympäristöteko, jossa ympäröivä maisema hyödynnetään myös energianlähteenä.

Maisemaraivaus Siikinniemessä on parantanut alueen ilmettä ja avannut kunnostetun tans-silavan ympärille aisteja ja muistikuvia herättelevän, perinteisen suomalaisen järvimaiseman. Rannan virkistyskäyttöä on lisäksi parannettu kaislikon poistolla ja hankkimalla laituri ja soutu-vene. Kalastusseura puolestaan huolehtii vesistön tilan seurannasta nuottaamalla roskakalaa ja ottamalla vesinäytteitä.

Tämä maisematekona palkittava, monivaiheinen ja sinnikäs kunnostustyö on toteutettu EU-hankkeiden rahoituksella ja kylän yhdistysten yhteisellä kökkätyöllä Sapsalammin kylää ja sen vieraiden viihtyvyyttä ajatellen. Maisemavaikutusten lisäksi työ on edistänyt yhteisöllisyyttä ja kuvastaa aidosti yhdessä tekemisen riemua kuten hakemuksessa todetaan: ”Meillä maalaisuus on muotia ja yhdessä tekeminen voimaa”.

AVAINTIEDOT

• BISNES+ ensiesiteltiin Farmarissa ja KoneAgriassa, avautuu asiakkaille keväällä 2018

• KPI-Avain saavutti maitotiloilla heti suuren suosion, 62 % valiolaisista tiloista käytti palvelua

• Tili- ja talousjohtamisessa painotettiin verkostomaista toimintamallia

28

ProA

gria

kes

kuks

et

ProAgria keskukset valtakunnallisesti

MAITO-, LIHANAUTA- JA LAMMASYRITYSTEN PALVELUT

Bisnes+ ja KPI-Avain kiinnostivat ja hyödyttivät maitotilojaProAgrian, Faban ja Mtech Oy:n kehittämä BISNES+ syntyi yrittäjien tarpeista johtaa maatilaansa ja saada kaikki käytettävissä oleva pirstaleinen tieto ja monet ohjelmat nopeasti käyttöönsä. BISNES+:s-sa ovat yrittäjän tarvitsemat ja määrittelemät tiedot ja tulokset helposti saatavilla ja katsottavissa kertakirjautumalla ja yhdessä näkymässä hyvin jäsenneltynä ja selkeänä. Palvelu on käytössä 24/7 ja käytettävissä kaikilla päätelaitteilla. Palvelu tuo myös helpotusta tilan dokumenttien, suunnitelmien ja asiakirjojen hallintaan. Jatkossa ne ovat yhdessä tietoturvallisessa paikassa. Bisnes+ ensiesiteltiin Farmarissa ja KoneAgriassa ja se otetaan ensimmäisenä käyttöön maitotiloilla keväällä 2018.

ProAgria kehitti yhteistyössä Valion, Faban ja Mtech Oy:n kanssa valiolaisille maitotilayrityksille KPI-Avaimen. Sen avulla voi seurata tuotannon avaintunnuslukuja reaaliaikaisesti. Työkalu julkais-tiin syyskuussa ja vuoden loppuun mennessä sen oli ottanut käyttöön jo 62 % valiolaisista tiloista. Määrä ylitti asetetut tavoitteet, mikä kertoo, että KPI-Avain on koettu hyödylliseksi. Maitotilayrit-täjät olivat vahvasti koko ajan mukana kehittämisessä.

Tuotosseurannan asiakaspalvelu keskittyiTuotosseurannan toimintoja uudistettiin kahdesta näkökulmasta: kerätyn tiedon lisäarvon kasvat-taminen asiakkaille ja tuotosseurannan palvelun laadun ja kustannustehokkuuden parantaminen. Ryhmänohjaushallitus teki marraskuussa päätöksen tuotosseurannan asiakaspalvelun keskittämi-sestä ProAgria keskuksista ProAgria Keskusten Liittoon.

Tuotosseurannan uusi asiakaspalvelu aloitti toimintansa helmikuussa 2018. Koelypsypalvelut ja tie-tojen tallennuspalvelut tarjoaa edelleen alueellinen ProAgria Keskus lähellä asiakasta. Uusi asiakas-palvelu pitää yhteyttä ProAgrian tuotosseurannan jäseniin ja kehittää tuotosseurantatiedon laatua.

Säilörehun märkyys ja vaihteleva laatu lisäsivät Ruokinnan ohjaus -palvelujen kysyntää

Ruokinnan ohjaus -palvelut vakiinnuttivat paikkansa maitoyrittäjien arjessa, erityisesti kun tavoitteena on kannattava tuotanto. Ruokintasuunnitelmia tehtiin 66 %:lle tuotosseurantatiloista. Kiinnostusta suunnitelmiin lisäsi sateisena kesänä korjatun säilörehun märkyys ja vaihteleva laatu. Ruokintasuunni-telmia tehtiin keskimäärin 4,6 tilaa kohti eli hieman enemmän kuin edellisvuonna. Ruokintapalveluissa jatkui asiantuntijoiden erikoistuminen eri osaamisalueisiin. Seosrehuruokinnan ja automaattilypsytilan

ruokinnan erityispiirteisiin valmennettiin uusia erityis-osaajia.

Lammastuotosseurannan ohjelma esiselvityksessä

Lammastuotosseurantaan kuului 360 lammastilan 21 322 uuhta ja 13 vuohitilan 2 605 kuttua. Tuotos-seurannan ohjelmistouudistuksen esiselvitysprojek-ti aloitettiin. Lampaiden kantakirjausluokitukseen tehtiin mobiilisovellus. Lisäksi kantakirja- ja sukuto-distusta päivitettiin. Vuohien kantakirjaohjesäännön uudistustyö aloitettiin. Seinäjoen Farmarissa Seinäjo-ella oli iso lammas- ja vuohiosasto.

29

ProA

gria

kes

kuks

et

KASVI-, PUUTARHA-, SIKA- JA SIIPIKARJAYRITYKSET

Uusia sähköisiä toimintamalleja käyttöönViljelyä leimasi viileä sää ja hitaasti kertynyt lämpösumma, mikä hidasti viljelykasvien valmistumis-ta ajoissa. Satoa jäi korjaamatta 130 000 hehtaaria. Se vastasi noin 440 miljoona kiloa ja arvol-taan 70 miljoonaa euroa. Vaihtelu oli kuitenkin suurta alueittain. Esille nousivat maan rakenneky-symykset ja toimiva vesitalous.

Viljelyn kehittämiseen haettiin ViljelyKasvu-ryhmissä parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja kannatta-vuuden parantamiseksi sekä viljelyn tehostamiseksi. Pienryhmätoiminnassa vilja- ja nurmiviljelyssä syntyi uudella tavalla tilojen välistä verkostoitumista. Maatilojen neuvontajärjestelmässä, NEUVO 2020:ssä, tarjottiin aktiivisesti palveluita, kartoituksia ja selvityksiä ympäristön, maan rakenteen ja ilmaston näkökulmista, luomutuotantoon siirtymiseen, energiaratkaisuihin, eläinten hyvinvoin-titoimenpiteisiin sekä uutena osiona maatilan nykyaikaistamisen ja kilpailukyvyn parantamiseen.

Viljelysuunnittelussa ja kasvukauden aikaisissa asiantuntijapalveluissa otettiin käyttöön te-hokkuutta parantavia sähköisiä toimintamalleja. Asiantuntijoiden tiedonvaihtoa lisättiin kasvu-kauden aikaisilla markkinatilannetta selvittävillä katsauksilla. Kasvutilannekatsaukset tarttuivat ajankohtaisiin aiheisiin.

30

ProA

gria

kes

kuks

et

TALOUS-, YRITYS- JA TILIPALVELUT

Talouspalvelujen kysyntä kasvoi Maatilojen talouden hallinnan tueksi tehtiin kassabudjetteja, seurattiin toteutumista sekä tarken-nettiin budjetteja tarpeen mukaan. Maatilojen investointien ja omistajanvaihdosten suunnittelun tueksi tehtiin liiketoimintasuunnitelmia, jotka sisältävät pitkän aikavälin investointisuunnitelmat, kannattavuus- ja maksuvalmiuslaskelmat sekä riskien analysoinnin. Liiketoimintasuunnitelmia teh-tiin 960 asiakkaalle ja omistajanvaihdoksiin liittyviä palveluita 1 094 asiakkaalle.

Neuvo 2020 -järjestelmän uusi osuus, maatilojen nykyaikaistamisen ja kilpailukyvyn parantami-nen otettiin käyttöön elokuussa. Loppuvuoden aikana kilpailukyky-osion palveluita halusi 1 135 asiakasta. Kaikkiaan Neuvo 2020 -palveluja tehtiin 6 692 asiakkaalle vuoden aikana.

Yhtiöittämispalvelujen kysyntä kasvoi ennakoiden vuonna 2018 voimaan tullutta varainsiirtoverova-pautta. Kysynnän kasvuun varauduttiin kouluttamalla lisää maatilojen yhtiöittämisen asiantuntijoita.

Tilipalveluissa sähköiseen toimintamalliinTili- ja talousjohtamisen projektissa sähköisen taloushallinnon, HR- sekä liiketoiminnan palvelui-den osalta kehittäminen painottui ProAgria Keskuksista muodostuvan verkoston toimintamalliin osakeyhtiömuotoisille maatiloille. Lisäksi selvitettiin yhteistyötä sähköisen taloushallinnon edellä-kävijäyhteistyökumppaneiden kanssa. Projektissa selvitettiin myös taloushallintotyökaluihin liitty-vän raportoinnin kehittämistä. Vertailujen ja testauksien jälkeen valittiin kilpailukykyinen sovellus raportoinnin toteutukseen.

Yritysryhmä-hankkeita käynnistyiNeuvo 2020:n Maatilojen nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen loi uusia mahdollisuuksia monialaisten maatilojen liiketoiminnan suunnittelulle. Kehittämishankkeilla vaikutettiin uusien maaseu-tuelinkeinojen syntymiseen sekä investointi- ja kehittämishalukkuuteen, mikä oli vielä maltillista. Yrittä-jät ottivat käyttöönsä yritysryhmä-hankkeita, joista osassa ProAgria toimii veturina. Yrityspalvelut ovat aluekohtaisesti mukana maakunnan uudistamisessa ja yritysten kehittämispalvelujen tuottamisessa.

Maaseudun Kasvupolkuun liittyvä Kasvu Open on Suomen suurin yritysten kasvun sparrauskil-pailu. ProAgrian yritysasiantuntijat olivat mukana tilaisuuksissa yritysten ja yrittäjien sparraajina. Yritysasiantuntijat ovat vahvemmin mukana strategisessa johtamisessa ja panostavat osaamisessa myös hallitustyöskentelyyn asiakasyrityksissä.

Energiayrittäjyyden neuvonnassa ja kehittämisprojekteissa mahdollistui maatilojen lisäksi mui-den yritysten liiketoimintaratkaisujen kehittäminen. Rakennusten energiatehokkaiden ratkaisujen tarkastelu sekä Neuvo 2020 -palvelut tukivat tekemistä. Valtakunnallisessa koordinaatiohankkees-sa, Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla, tehtiin aktiivista viestintää eri kohderyhmille www.energiatehokkaasti.fi -kotisivulla, Facebook-ryhmässä ja uutiskirjeillä.

31

Farmari 2017 kokosi 94 000 näyttelykävijää Seinäjoelle

32

Farmari 2017 kokosi 94 000 näyttelykävijää Seinäjoelle

Farmari-maatalousnäyttelu 2017 suosi sää koko tapahtuman ajan. Kokonaiskävijämäärä Farmarissa oli 94 000 kävijää. Järjestelyt onnistuivat hyvin aina autojen parkkialueen liikenteestä lähtien. Farmarin parkkee-raus toteutettiin ensi kerran etäparkkina Rengonharjun lentokentällä. Kentältä liikennöi non stoppina tapahtumabussit Farmarin porteille.

Uusi ja suuri kiinnosti Farmari-kävijöitä erityisesti konekentillä. Kesto-hitti kotieläimet olivat ykkössuosikki myös Seinäjoen näyttely kävijöiden keskuudessa. Kotieläinkentän kehien ympärillä on innostuttu niin rotue-sittelyistä, lännenratsastuksesta kuin Nännikumin heiton MM-kisoista.

Farmarissa oli paljon julkisuudesta tuttuja kasvoja, jotka vetivät yleisöä osastoille ja lavojen äärelle. Torstaina tapahtuma-alueella nähtiin muun muassa pääministeri Juha Sipilä ja maa- ja metsä talousministeri Jari Leppä.

Keskiviikkona Farmarissa oli erityisesti maanviljelijöitä. Loppuviik-koa kohden kuluttajien määrä Farmarissa lisääntyi. Perjantaina nuoria kiinnosti alueelle olleet tubettajat Miki Rotta ja Boheemi, Muumit saivat pienen väen tanssimaan lauantaina.

Ostopäätökset olivat tapahtumassa lujassa. Talouden epävarmat ajat ja ostokäyttäytymisen muutokset näkyivät, eikä kävijöiden kukkaro auennut myyntikojuissa vuoden 2013 Farmarin tavoin. Tapahtumakävijät tulivat Farmariin 2017 hakemaan ennen kaikkea asiaa ja elämyksiä.

33

JOHTO JA TUKIPALVELUTHonkala Henri, toimitusjohtaja 040 827 7100Lenkkeri-Tamminen Miia, viestintäpäällikkö 0400 159 118Perälä Tuula, toimistosihteeri, ilmoittautumiset ja tuotetilaukset 040 706 3386Lokasaari Elina, viestintäsihteeri 043 824 7779Lemettinen Maija, toimistosihteeri, jäsenasiat 043 824 7780Öhage Marita, hankepäällikkö 040 689 1060Honkola Tuttu, talouspäällikkö 040 847 4096Huovila Kaarina, asiantuntija, talous- ja palkkahallinto 050 378 1793Ilonen Saija, asiantuntija, taloushallinto, osto- ja myyntilaskut 040 7035 035Putula Hannu, IT-asiantuntija 040 510 5965PROAGRIA KASVI-, SIKA- JA SIIPIKARJATILATToppari Juha-Matti, palvelupäällikkö 043 825 2806VILJATILAT ETELÄLeppä Jouni, kavintuotannon asiantuntija 0400 361 250Luikku Niko, kasvintuotannon asiantuntija 0400 297 245Mäenpää Mika, talousasiantuntija 040 528 7922Mäkelä Juha, kasvintuotannon asiantuntija 0400 267 535Pennala Tuomas, kasvintuotannon asiantuntija 043 826 6772Tuomisto Pekka, kasvintuotannon erityisasiantuntija 0400 891 889VILJATILAT POHJOINENAla-Luukko Kaija, talousasiantuntija 040 832 3521Hannonen Jussi, kasvintuotannon asiantuntija 043 826 6771Laitila Noora, kasvintuotannon asiantuntija 043 826 9468Luokkakallio Jari, luomukasvintuotannon asiantuntija 0400 297 235Mäkinen Jari, kasvintuotannon asiantuntija 040 510 2795Mäntysalo Jussi, luomukasvintuotannon asiantuntija 043 827 2338Perälä Marja-Leena, kasvintuotannon asiantuntija 0400 166 200Vihonen Erkki, luomukasvintuotannon asiantuntija 040 678 7689PERUNA- JA MARJATILATJaakkola Anna-Kaisa, kasvintuotannon asiantuntija 040 525 0375Luoma Markus, kasvintuotannon asiantuntija 0400 180 071Raatikainen Arja, marjantuotannon erityisasiantuntija 050 377 9530Rahko Juhani, kasvintuotannon asiantuntija 043 825 0103Vihlman Katariina, kasvintuotannon asiantuntija 040 582 6775PROAGRIA MAITO-, LIHANAUTA- JA LAMMASTILATTalvilahti Arja, palvelupäällikkö, toimitusjohtajan sijainen 0400 168 489Anttila Anne, valtakunnallinen huippuosaaja, lypsykarjan seosruokinta 043 825 0522Ikola Maria, kasvintuotannon asiantuntija, nurmi, luomu 040 761 9770Järvi Juha, Digiluomu -hankkeen asiantuntija 043 827 3577Kananoja Arja, kasvintuotannon asiantuntija, nurmi, luomu 040 507 0475Kellokoski Marika, kotieläinasiantuntija, maitotilat 040 673 6511Kivisaari Hannu, kasvintuotannon asiantuntija, nurmi, luomu 0400 798 580Kuiri Sini, kotieläintuotannon asiantuntija, maitotilat 2.5.2018 alkaen 043 827 3580Kujala Arja, kotieläintuotannon asiantuntija, maitotilat 040 759 8618

ProAgria Etelä-PohjanmaaHuhtalantie 2, 60220 SEINÄJOKI (Etelä-Pohjanmaan elinkeinotalo)Keskus, puhelin (06) 416 3111, fax (06) 4163 448e-mail-osoitteet: etunimi.sukunimi@proagria.fiwww.proagria.fi/ep

34

Yhte

ystie

dot

Lämpsä Jarmo, talousasiantuntija, maitotilat 040 126 3481Mattila-Löppönen Kirsi, kotieläintuotannon asiantuntija, maitotilat 040 594 5745Metsälä Johanna, kotieläintuotannon asiantuntija, MaMa-hanke 043 826 8641Morri Sari, kotieläintuotannon asiantuntija 043 826 8643Mäntyharju Johanna, erityisasiantuntija, ruokinta, teknologia, luomu, maitotilat 040 512 1901Norja Anja, talousasiantuntija, maitotilat 043 826 6770Onkamo-Hill Teija, kotieläintuotannon asiantuntija, maitotilat 040 481 3818Paloneva Päivi, kotieläintuotannon asiantuntija, maitotilat 043 825 6327Perasto Seija, terveydenhuoltoeläinlääkäri, maitotilat 043 824 8030Pietilä Mirva, kotieläintuotannon asiantuntija, maitotilat 043 825 0524Pihlaja Kaisa, kotieläintuotannon asiantuntija, maitotilat, luomu 0438272343Rantanen Jenna, kotieläintuotannon asiantuntija, maitotilat 043 827 2342Riihikangas Erkki, erityisasiantuntija, talous, maitotilat 0400 160 041Rintamäki Sanni, kotieläintuotannon asiantuntija, maitotilat 043 825 8508Sillanpää Satu, valtakunnallinen huippuosaaja, automaattilypsy 040 672 4567Sillanpää Ville, kasvintuotannon asiantuntija, nurmiviljely ja tilipalvelut 043 826 9464Soisalo Tiina, valtakunnallinen huippuosaaja, eläinten hyvinvointi ja olosuhteet 040 502 5590Tarsia Essi, kotieläintuotannon asiantuntija, luomu 043 826 6769Vallinhovi Sari, kasvintuotannon erityisasiantuntija, nurmi 0400 764 217Virtanen Sanni, kotieläintuotannon asiantuntija, maitotilat 043 826 8639Yli-Rahnasto Auli, kotieläintuotannon asiantuntija, maitotilat 040 526 2467LIHANAUTA-, LAMMASTILATAlanco-Ollqvist Milla, erityisasiantuntija, lammas- ja vuohituotanto 040 706 0558Sillanpää Sini, kotieläintuotannon asiantuntija, lammas- ja vuohituotanto, luomu 043 825 0526Tanner-Koopmans Urpu, kotieläintuotannon asiantuntija, lihanauta- ja emolehmätilat, luomu

040 184 8166

Viitasalo Marjut, talousasiantuntija, nauta- ja lammastilat 040 353 0227OMISTAJANVAIHDOS-, TILI- JA TEKNIIKKAPALVELUTPajula Timo, palvelupäällikkö 040 503 2650SPV-, TILI- JA YRITYSPALVELUTKuja-Lipasti Olavi, erityisasiantuntija, yhtiöittäminen, omistajanvaihdokset, verotus 040 127 2420Lampinen Samuli, erityisasiantuntija, omistajavaihdokset, kiinteistönarvioinnit 040 526 0147Autio Kaija, asiantuntija, tilipalvelut Kauhava 040 139 5597Harju Ella, asiantuntija, tilipalvelut ja yhtiöittäminen 043 825 6323Jouppila Henriikka, asiantuntija, tilipalvelut Alajärvi 043 826 8648Kallioniemi Satu, asiantuntija, yritys- ja tilipalvelut Seinäjoki 040 848 7759Lehtinen Erja, asiantuntija, tilipalvelut Kauhajoki 043 827 2341Takala,Sanna, asiantuntija, tilipalvelut Alajärvi 040 554 2669Yli-Hukkala Seija, asiantuntija, kannattavuuskirjanpito, tilipalvelut Seinäjoki 040 580 2258RAKENNUS-, SALAOJA- JA MITTAUSPALVELUTTiinanen Elina, asiantuntija, rakentaminen, rakennussuunnittelu 040 560 9038Suomela Markku, asiantuntija, rakentaminen, rakennussuunnittelu 040 524 5913Keltto Markku, asiantuntija, paalutukset 040 730 9820Laakso Juha, asiantuntija, salaojitus ja mittauspalvelut 040 526 4930Niemelä Harri, asiantuntija, salaojitus ja mittauspalvelut 040 544 4510Pirttimäki Heimo, asiantuntija, salaohjitus ja mittauspalvelut 0400 367 212Pyyluoma Jarkko, asiantuntija, salaojitus ja mittauspalvelut 043 827 3585Ylikantola Juha, asiantuntija, salaojitus ja mittauspalvelut 043 825 8510MAA- JA KOTITALOUSNAISETJaskari Terhi, toiminnanjohtaja 0400 463 129Asunmaa Asta, erityisasiantuntija, ruoka, kotitalous 040 592 9226Asunmaa Riikka, maisemasuunnittelija 040 534 9337Turpeinen Marika, maisemasuunnittelija 043 825 2410

35

Yhte

ystie

dot

Maidontuotanto kunnittain Etelä-Pohjanmaalla 2017

Maidontuottajia* Muutos Meijeriin lähetetty2017 2016 2017–2016 litraa, 2017 litraa/tila

Alajärvi 66 67 -1 21 254 005 322 030Alavus 62 67 -5 18 620 231 300 326Evijärvi 30 32 -2 9 654 144 321 805Ilmajoki 39 40 -1 19 544 259 501 135Isojoki 12 15 -3 3 229 835 269 153Isokyrö 16 21 -5 6 323 421 395 214Karijoki 14 15 -1 4 612 899 329 493Kauhajoki 82 92 -10 23 610 918 287 938Kauhava 91 100 -9 31 200 222 342 860Kuortane 30 30 0 13 586 859 452 895Kurikka 122 134 -12 55 720 122 456 722Laihia 7 8 -1 1 930 665 275 809Lappajärvi 18 20 -2 4 668 200 259 344Lapua 42 43 -1 10 359 100 246 645Seinäjoki 69 70 -1 28 257 955 409 536Soini 19 21 -2 5 359 740 282 092Teuva 19 20 -1 8 468 675 445 720Vimpeli 13 13 0 3 742 498 287 884Ähtäri 14 15 -1 7 919 970 565 712Etelä-Pohjanmaa 765 878 -58 278 063 718 355 385

*Maidonlähettäjiä 31.12.

Keskituotokset kunnittain Etelä-Pohjanmaalla 2017Karjoja Tuotosseurannassa

tiloja %Maito kg* Valk %* Rasva % *

Alajärvi 46 71,2 9 103 3,41 4,30Alavus 40 66,1 9 682 3,46 4,28Evijärvi 22 86,7 9 408 3,54 4,34Ilmajoki 29 74,4 9 889 3,51 4,38Isojoki 8 58,3 9 295 3,55 4,78Isokyrö 12 81,3 8 671 3,53 4,47Karijoki 12 85,7 9 749 3,59 4,50Kauhajoki 57 69,5 8 891 3,52 4,38Kauhava 69 76,9 9 301 3,51 4,43Kuortane 21 73,3 9 313 3,18 4,05Kurikka 88 74,6 9 775 3,45 4,25Laihia 4 Alle 5 tuottajaaLappajärvi 15 83,3 8 486 3,52 4,47Lapua 21 57,1 9 079 3,51 4,47Seinäjoki 42 65,2 9 286 3,47 4,39Soini 13 68,4 8 816 3,46 4,48Teuva 12 63,2 9 211 3,41 4,38Vimpeli 9 76,9 8 991 3,30 4,36Ähtäri 10 78,6 10 629 3,43 4,15Etelä-Pohjanma 542 71,8 9 418 3,46 4,33Koko maa 2017 5 028 9 675 3,50 4,30

* Tuotosseurannan tulokset ovat virallisten karjojen tuloksia. Virallisia karjoja oli 421.

36

Taul

ukot

Keskituotoksen kehitys

Vuosi Karjoja Lehmiä/ karja

Maito kg Valk. kg

Rasva kg

Valk %

Rasva %

2017 542 50,3 9 418* 326* 408* 3,46* 4,33*

2016 583 46,9 9 340* 333* 401* 3,45* 4,27*

2015 614 44,7 9 245* 320* 396* 3,46* 4,29*

2014 652 42,4 8 744 289 359 3,30 4,102013 681 40,0 8 654 285 257 3,29 4,132010 837 32,5 8 656 294 364 3,39 4,202005 1 178 24,7 8 215 279 345 3,39 4,202000 1 670 19,3 7 624 259 325 3,39 4,241995 1 999 15,1 6 776 223 297 3,30 4,391991 2 037 14,0 6 351 206 282 3,24 4,451980 5 453 4,401970 4 638 4,401955 3 514 4,401945 2 298 4,00

2017 5 028 43,4 9 675 339 416 3,50 4,302016 5 410 41,5 9 542 333 407 3,49 4,272015 5 816 39,6 9 438 330 404 3,50 4,282014 6 180 37,5 9 112 308 377 3,38 4,132013 6 489 35,3 8 958 301 371 3,36 4,142010 7 830 29,2 8 886 305 373 3,43 4,192005 10 962 22,3 8 427 288 354 3,41 4,202000 15 208 17,8 7 775 264 332 3,40 4,271995 19 538 14,1 6 923 228 303 3,30 4,371991 21 433 12,8 6 440 209 285 3,24 4,431980 5 580 4,401970 4 660 4,401955 3 577 4,101945 2 178 4,10

Tulokset ovat virallisten karjojen tuotoksia. Vuonna 2017 virallisia karjoja Etelä-Pohjanmaalla oli 421 (2016: 472 ja 2015: 482).

ETEL

Ä-P

OH

JAN

MA

AK

OK

O M

AA

37

Taul

ukot

Lehmien terveys ja hedelmällisyys Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassaKarjoja Lehmiä/

karjaSolu- luku

Elo kg

Keski. poik. k.

Poik. vali

Syys poik. %

Siem. poik

Poisto %

Poisto ika v.

2017 542 50,3 183 635 2,40 416 35 1,99 24 5,1

2016 583 46,9 176 630 2,33 414 34 1,91 25 5,0

2015 614 44,7 178 632 2,30 419 35 1,97 24 5,0

2014 652 42,4 175 629 2,29 419 35 1,94 25 5,0

2013 681 40,0 176 627 2,27 420 34 2,00 24 5,0

2012 722 37,8 171 622 2,27 419 35 1,99 25 5,0

2011 793 34,7 186 613 2,25 420 34 1,94 26 5,0

2010 837 32,5 181 607 2,27 416 34 1,88 25 5,0

2009 890 30,8 173 603 2,28 415 34 1,89 26 4,9

2008 942 28,8 178 596 2,27 413 34 1,87 25 4,9

2007 998 27,2 184 579 2,29 410 34 1,85 27 4,9

2006 1 091 25,8 182 570 2,31 408 34 1,86 27 4,9

2005 1 178 24,7 185 566 2,31 405 35 1,83 26 4,9

2017 5 028 43,4 174 627 2,47 411 35 1,93 23 5,1

2016 5 410 41,5 178 623 2,41 410 34 1,90 24 5,1

2015 5 816 39,6 175 621 2,37 413 35 1,94 24 5,1

2014 6 180 37,5 174 618 2,34 416 35 1,94 24 5,1

2013 6 489 35,3 175 614 2,32 418 35 2,01 24 5,1

2012 6 870 33,1 173 610 2,32 418 35 2,01 24 5,0

2011 7 383 30,8 179 603 2,31 417 34 1,95 25 5,1

2010 7 830 29,2 178 598 2,33 414 34 1,88 25 5,1

2009 8 235 27,8 174 592 2,33 412 34 1,89 25 5,0

2008 8 725 26,1 175 587 2,31 410 35 1,87 25 5,0

2007 9 346 24,6 181 582 2,32 406 35 1,84 27 4,9

2006 10 159 23,4 180 576 2,33 405 35 1,85 27 4,9

2005 10 962 22,3 183 572 2,33 403 36 1,83 26 4,9

ETEL

Ä-P

OH

JAN

MA

AK

OK

O M

AA

38

Taul

ukot

Tuotosseurantaan kuuluvien tilojen ja lehmien osuus 2017

Tilojayht.*

Tuotosseurannassa Tuotoss.lehmät

Lehmiä/ Tilatiloja** % tiloista

Alajärvi 66 47 71,2 2 212 47.1Alavus 62 41 66,1 1 838 44.8Evijärvi 30 26 86,7 884 34.0Ilmajoki 39 29 74,4 2 039 70.3Isojoki 12 7 58,3 259 37.0Isokyrö 16 13 81,3 748 57.5Karijoki 14 12 85,7 407 33.9Kauhajoki 82 57 69,5 2 403 42.2Kauhava 91 70 76,9 3 242 46.3Kuortane 30 22 73,3 1 488 67.6Kurikka 122 91 74,6 5 616 61.7Laihia 7 4 57,1 Alle 5 tuottajaaLappajärvi 18 15 83,3 447 29.8Lapua 42 24 57,1 830 34.6Seinäjoki 69 45 65,2 1 906 42.4Soini 19 13 68,4 546 42.0Teuva 19 12 63,2 752 62.7Vimpeli 13 10 76,9 394 39.4Ähtäri 14 11 78,6 768 69.8Etelä-Pohjanmaa 765 549 71,8 27 470 49.0

* Maidonlähettäjien lukumäärä 31.12.2017** Tuotosseurantaan kuuluneet tilat 31.12.2017

39

Taul

ukot

ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on

myönnetty ryhmäsertifikaatti

ProAgria Etelä-PohjanmaaHuhtalantie 2, 60220 SEINÄJOKIPuh. 06 416 3111, faksi 06 416 3448www.proagria.fi/ep