Upload
bocks-office
View
242
Download
17
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Â
Citation preview
VUOSIKERTOMUS
Mustasaari Korsholm
Laihia Laihela
Isokyrö Storkyro
Vöyri Vörå
Vaasa Vasa
KorsnäsMaalahti
Malax
Haastavina aikoina Vaasan seutu erottuu positiivisesti muista _________________________ 3
Henkilökunta ______________________________________ 4
Vaasan seudun avulla koko Suomen vienti nousuun ____ 5
Hallitus ___________________________________________ 6
Yritysneuvonta
Starttirahojen loppuminen vaikutti Startian asiakasmääriin _____________________ 7
Toimivilla yrityksillä enemmän talousvaikeuksia _______ 8
Etsivää työtä Vähänkyrön alueella ___________________ 8
Yrityspörssi helpottamaan yritystä myyvien ja ostavien kohtaamista _____________ 9
Neuvontaa sote-palveluiden tuottajaksi hakeutumisessa ja rekisteröitymisessä _______________10
Toimialakohtainen kehittäminen
Ikääntynyt rakennuskanta lisää tarvetta korjausrakentamiselle __________________ 11
Jotta voi vaikuttaa, täytyy näkyä ja kuulua ___________12
Katse edelleen kohti Norjaa ________________________15
Toimintamallille selkeä tarve ________________________15
Aluekehitys
Seudullinen strategiatyö ja uusien ohjelmien valmistelu työllisti________________16
Viestintä
Yhteistyö seutuviestinnän punaisena lankana ________ 20
Monikanavaista, kattavaa ja tavoittavaa viestintää ____ 22
Talous
Tilinpäätös _______________________________________ 23
VASEK ja Vaasan seutu lukuina _____________________ 24
Sisällysluettelo
Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK on Vaasan seudun kuntien
omistama elinkeino- ja kehitysyhtiö. Sen päätehtävät ovat
elinkeinoneuvonta, seudun kehittämistoiminta ja seudun
markkinointi. Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia toimii
osana VASEKia.
Alatori 1 A, 3. krs, 65100 VAASA Puh. +358 6 317 7600, www.vasek.fi, [email protected]
Suomen talouden vaikeudet ovat tarjonneet Vaasan seudulle mah-
dollisuuden ”irtiottoon” muista seuduista. Pohjanmaa ja Vaasan
seutu sen mukana on menestynyt paremmin kuin muut Manner-
Suomen alueet vuoden 2015 aikana. Monipuolinen elinkeinoelämä,
uusiutuviin energialähteisiin liittyvään teknologiaan keskittyminen,
älykkäät sähköverkot ja muut innovaatiot ovat seutumme valtti-
kortteja. Meillä on hyvät menestymisen edellytykset globaaleilla
markkinoilla.
Haastavina aikoina Vaasan seutu erottuu positiivisesti muista
Kuva: Mikko Lehtimäki
Olemme ylpeitä siitä, että kuntatalouden haasteista huolimatta
omistajakuntamme ovat pitäneet työtämme niin tärkeänä, että
toimintaedellytyksemme on ollut koko ajan turvattuna ja rahoituk-
semme pysynyt samalla tasolla jo usean vuoden ajan.
Toimintamme koko seudun hyväksi on näkynyt muun muassa
logistiikan ja infrastruktuurin kehittämisen voimakkaana yhteistyö-
nä. Tämä on huomattu kansallisesti, mutta myös kansainvälisellä
tasolla, kun seudulla on vieraillut korkeita EU-virkamiehiä.
Seutumarkkinointityö on selvästi kantanut hedelmää, ja kiin-
nostus aluetta kohtaan on lisääntynyt. Kansainvälisen EnergyWeekin
kävijämäärä kasvoi useilla sadoilla vuonna 2015, ja odotamme uusia
ennätyslukemia myös vuoden 2016 EnergyWeekiltä.
Lisääntynyt kiinnostus seutua kohtaan johtaa luonnollisesti
siihen, että vuonna 2016 erityisesti sijoittautumispalveluihin ja
Invest In -toimintaan on lisättävä panostuksia ja laaditaan kattavat soft
landing -paketit seudulle sijoittautumista suunnitteleville yrityksille.
Matkailuelinkeinon saralla on rakennettu selkeä yhteistyö-
kuvio, jossa VisitVaasa vastaa matkailumarkkinoinnista ja -myyn-
nistä, kun taas VASEK vastaa matkailusektorin toimialakohtaises-
ta kehit tämisestä. Kansainvälisen ja paikallisen yhteistyön lisäksi
myös muiden seutujen kanssa tehtävää yhteistyötä on tiivistetty,
etenkin Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kanssa.
Työmme yritysten ja niiden toimintaedellytysten kehittämisen
parissa Vaasan seudulla on pysynyt hyvin samanlaisena jo vuosia.
Autamme yrittäjäksi ryhtyviä alkutaipaleella, tapaamme yrittäjiä
”heillä tai meillä”, järjestämme tilaisuuksia, kehitämme ja suunnit te -
lemme yhteistyössä muiden seudun organisaatioiden kanssa.
Miltä toimintamme näyttää diagrammeina ja piirakoina?
Kurkkaa keskiaukeamalle!
Pekka Haapanentoimitusjohtaja
Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK
4 VASEK VUOSIKERTOMUS 2015
Eturivi vas. Stefan Råback, Antti Alasaari, Mikael Hallbäck, Mari Kattelus, Päivi Elina Alasjärvi, Markus Heikkilä (4.5.–28.8.), Kjell Nydahl
Keskellä vas. Tommi Virkama, Kari Huhta, Johanna Hietikko-Koljonen, Eivor Koskela, Riitta Björkenheim, Anna Måtts, Peter Källberg, Mauritz Knuts
Takana vas. Lasse Pohjala, Pekka Haapanen, Marko Koski, Sari Saarikoski
Kuva: Sami Pulkkinen Photography
Henkilökunta
5VASEK VUOSIKERTOMUS 2015
Vaasan seudun avulla koko Suomen vienti nousuun
Kuva: Katja Lösönen
Suomen talouden tila on ollut jo jonkin aikaa haastava, ja viennin
kasvua haetaan kuumeisesti. Siksi Vaasan seutu ja sen kehittymi-
nen on kansallisesti tärkeässä roolissa. Samanaikaisesti Suomelle
luodaan uutta hallintojärjestelmää sote- ja itsehallintoalueineen.
Tässä vaiheessa suurten kaupunkiseutujen merkitystä alueiden
elinvoimalle ei ole nostettu riittävästi esiin.
Vaasanseudun Kehitys Oy:ssä on tehty seudun menestymisen
eteen töitä jo yli 12 vuotta, ja tehdyn työn merkitys korostuu, kun
huomioi miten paljon paremmin Vaasan seudulla menee muuhun
Suomeen verrattuna.
Energiaklusterin suuret ja pienet yritykset saavat syner-
giaetuja toisistaan, seudun oppilaitokset kouluttavat yritysten ki-
peästi tarvitsemaa ammattitaitoista työvoimaa ja aidosti globaalit
yrityksemme ovat merkittäviä pelureita puhtaamman ja energia-
tehokkaamman maailman aikaansaamiseksi.
VASEKin rooli korostuu tällaisina aikoina. Kehitysyhtiön tär-
kein tehtävä eli alueellisen elinvoiman lisääminen toteutuu juuri
niiden kolmen strategiassa mainitun kivijalan avulla.
Huolehditaan alueen yrityksistä, niin uusista kuin jo toimivista, niin
pienistä kuin suuristakin ja kaikissa elinkaaren vaiheissa. Markkinoi-
daan seutua kotimaassa ja maailmalla, ja tehdään selväksi seudun
tarjoamat mahdollisuudet niin opiskelijoille, muuttajille, työntekijöille
ja tänne sijoittautumista suunnitteleville yrityksille. Vastataan seu-
dun toimialakohtaisesta kehittämisestä, jotta kaikilla yrityksillä olisi
parhaat mahdolliset toimintaedellytykset seudullamme.
Teemme seudulla osamme Suomen talouden kasvattamiseksi,
eikä se osuutemme ole mikään pieni.
Tomas HäyryVASEKin hallituksen puheenjohtaja
Vaasan kaupunginjohtaja
6 VASEK VUOSIKERTOMUS 2015
HallitusVasemmalta: Mats Brandt, Janne Laine, Harry Backlund, Örjan Andersson, Rurik Ahlberg, Tomas Häyry, Gustav Vesterkvist, Måns Holming, Pasi Tuominen, Pekka Haapanen
Kuva: Sami Pulkkinen Photography
27.3.2015 –
kunta/taho jäsen varajäsen
Vaasa Tomas Häyry, pj. Susanna-Slotte Kock
Mustasaari Rurik Ahlberg Mikael Alaviitala
Laihia Janne Laine Tapio Nyysti
Maalahti Mats Brandt Håkan Knip
Isokyrö Miko Heinilä Pirkko Viljanmaa
Korsnäs Måns Holming Roger Bergström
Vöyri Harry Backlund Katarina Heikius
teollisuus Pasi Tuominen Juha Häkkinen
pk-sektori Gustav Vesterkvist Susanna Ristiluoma
pk-sektori Antti Romu Jussi-Pekka-Karjala
korkeakoulut Suvi Ronkainen Örjan Andersson
3.4.2014 – 27.3.2015
kunta/taho jäsen varajäsen
Vaasa Tomas Häyry, pj. Veli-Matti Laitinen
Mustasaari Rurik Ahlberg Mikael Alaviitala
Laihia Janne Laine Tapio Nyysti
Maalahti Mikko Ollikainen Håkan Knip
Isokyrö Miko Heinilä Pirkko Viljanmaa
Korsnäs Måns Holming Roger Bergström
Vöyri Harry Backlund Katarina Heikius
teollisuus Heikki Uusitalo Juha Häkkinen
pk-sektori Gustav Vesterkvist Susanna Ristiluoma
pk-sektori Jussi-Pekka-Karjala Antti Romu
korkeakoulut Matti Jakobsson Örjan Andersson
Työvaliokunnan muodostivat Tomas Häyry, Heikki Uusitalo, Rurik Ahlberg, Jussi-Pekka Karjala ja Pekka Haapanen.
Työvaliokunnan muodostivat Tomas Häyry, Pasi Tuominen, Rurik Ahlberg, Miko Heinilä ja Pekka Haapanen.
7VASEK VUOSIKERTOMUS 2015
Starttirahojen loppuminen vaikutti Startian asiakasmääriinUusyrityskeskus Startiassa aivan kuten kaikissa Suomen uusyri-
tyskeskuksissa yhteensä perustettiin yrityksiä vähemmän kuin
aikaisempina vuosina. Vaasan seudun yritysperustanta oli Suo-
men keskiarvoa. Vuoden 2015 aikana Vaasan seudulle perustettiin
24,8 % vähemmän yrityksiä uusyrityskeskus Startian avulla kuin
vuonna 2014. Uusia asiakkaita oli Startiassa 12 % vähemmän, ja
starttirahalausuntoja annettiin 41 % vähemmän. Noin 75 % uusista
yrityksistä on palvelualan yrityksiä.
Yhtenä syynä pienempään yritysperustantaan oli Työ- ja
elinkeinoministeriön myöntämien Starttiraha-varojen loppuminen
useamman kuukauden ajaksi kesällä. Tuona ajanjaksona ainoastaan
ne yrittäjät, jotka olivat aivan varmoja yritysideansa kantavuudes-
ta, uskaltautuivat lähtemään yrittäjäuralle, vaikka starttirahaa ei
ollutkaan saatavissa.
Myös talouden alamäkeen liittyvä yleinen ilmapiiri vaikutti
varmasti siihen, että aloittelevien yritysten halukkuus ottaa riskejä
oli vähäisempää. Monelle yritystä suunnittelevalle starttiraha on
kuitenkin erittäin tärkeä toimeentulon turva siinä vaiheessa, kun
yritys vasta aloittelee toimintaansa.
Valtakunnallinen trendi lisääntyneistä maahanmuuttaja-asiak-
kaista ei näkynyt Vaasan seudulla yhtä selvästi kuin muualla. Maa-
hanmuuttajataustaisten asiakkaiden määrän kasvu tapahtui noin
5 vuotta sitten. Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden asenne
yrittäjyyteen on erittäin positiivinen ja kynnys lähteä yrittäjäksi on
monesti matalampi kuin kantasuomalaisella. Monelle maahanmuut-
tajalle yrittäjyys on käytännössä ainoa tapa työllistyä.
Vuoden aikana Startian asiantuntijakumppanit tarjosivat asiak-
kaille muun muassa maksutonta patentti- ja suojausneuvontaa.
Lisätietoja Startian asiakasmääristä ja annetuista palveluista
löydät keskiaukeamalta.
Kuva: Mikko Lehtimäki
Kuva: VASEK
YRITYSNEUVONTA
Vuoden uusyrittäjäksi 2015 valittiin vaasalaisyritys Oy AHA Logistics Ltd.
Kuvassa Jonna Ahkila-Niemi, Riikka Harju, Emma Haapala, Suoma Magnus, Katariina Viertola ja Tiina Haapala.
8 VASEK VUOSIKERTOMUS 2015
Toimivilla yrityksillä enemmän talousvaikeuksiaVarovaisuus näkyi myös jo toiminnassa olevien yritysten neuvon-
nassa. Aikaisempia vuosia enemmän yritysneuvojat auttoivat ta-
lousongelmissa olevia yrittäjiä. Investoinneissa oltiin varovaisia,
VASEK järjesti vuoden 2015 aikana Vähänkyrön yrittäjille infotilai-
suuksia, joissa yrittäjät saivat kuulla sopimusasioista, tuotekehit-
telystä ja palvelumuotoilusta, taloushallinnosta, markkinoinnista
sekä Vähässäkyrössä haettavissa olevasta yrityspalvelusetelistä.
Lisäksi Vähässäkyrössä järjestettiin yhteistyössä Aluelauta-
kunnan kanssa yleisötapahtumia, tutustumisretkiä sekä verkostoi-
ja esimerkiksi uusien liike- tai toimitilojen hankkimista mietittiin
hyvin perusteellisesti.
Uuden ohjelmakauden käynnistyminen tapahtui hitaasti, ja
vasta toukokuun alussa tuli mahdolliseksi hakea yrityksen inves-
tointitukea. Myös hakemusten käsittely venyi, ja harvalla yrittäjillä
oli uskallusta ryhtyä investointeihin ennen vahvistetun tukipäätök-
sen saapumista.
Toimivien yritysten neuvonnan yleisimmät teemat vuonna
2015 olivat eriasteiset talousvaikeudet, työntekijän palkkaaminen,
investoinnit, henkilökunnan tai yrittäjän itsensä kouluttaminen,
uusille markkinoille siirtyminen sekä uusien asiakkaiden hankinta.
Syksyllä VASEK ja Startia toteuttivat Uutta suuntaa yrittämi-
seen -kiertueen ja vieraili kaikissa toiminta-alueen kunnissa kerto-
massa yrittäjille tarjolla olevista palveluista sekä muusta yhtiön
toiminnasta. Tilaisuuksissa syntyi paljon keskustelua, esitettiin
kysymyksiä, ja läsnäolijat antoivat kehitysyhtiöl le kiitosta kuntien
yrittäjyyttä edistävästä toiminnasta.
Vuoden lopussa uusyrityskeskus Startiassa otettiin käyttöön
täysin uudistettu liiketoimintasuunnitelman laatimiseen suunnitel-
tu Lissu-työkalu, joka sopii myös toimivien yritysten liiketoiminta-
suunnitelmien päivittämiseen ja kommentointiin.
VASEKin yritysneuvonta lukujen muodossa keskiaukeamalla.
Kuva: Mikko Lehtimäki
Etsivää työtä Vähänkyrön alueella
tumiseen ja yrittäjien työhyvinvoinnin ylläpitämiseen keskittyviä
tilaisuuksia.
Tavanomaisen yritysneuvonnan ohella Vähänkyrön alueella
keskityttiin etsivään toimintaan. Erityisesti jo muutaman vuoden
toiminnassa olleisiin yrityksiin otettiin yhteyttä ja mietittiin toimin-
nan kehittämiseen liittyviä tarpeita. Samassa yhteydessä selvitet-
YRITYSNEUVONTA
9VASEK VUOSIKERTOMUS 2015
Yrityspörssi helpottamaan yritystä myyvien ja ostavien kohtaamistaKäynnissä olevien omistajan- ja sukupolvenvaihdosten määrä Vaa-
san seudulla on edelleen merkittävä, eikä siinä ei ole tapahtunut
suuria muutoksia. Myös prosessien pituudet ovat pysyneet samana.
Noin 10–15 % omistajanvaihdoksista on perinteisiä sukupolvenvaih-
doksia, joissa yritys siirtyy yrittäjältä pojalle tai tyttärelle.
Yrityksiä myös lakkautetaan, koska sopivia ostajia ei löydy.
Joissain tapauksissa esimerkiksi toiminimi-yrityksen myyminen on
haasteellista, jos yrityksen toiminta perustuu pitkälti yrittäjän omaan
osaamiseen eikä yrityskauppaan sisälly merkittäviä tiloja tai laitteita.
Haasteena omistajan- ja sukupolvenvaihdoksissa on edelleen
se, ettei asioihin tartuta riittävän ajoissa. Myös tilanteen psykolo-
ginen puoli hidastaa prosessia. Asioista ei haluta puhua avoimesti
eivätkä jatkajan ja luopujan näkemykset yrittäjyydestä tai perhe-
elämän yhdistämisestä siihen aina kohtaa.
Uusyrityskeskus Startian asiantuntijaorganisaatioiden kautta
myös VASEKin omistajan- ja sukupolvenvaihdosasiakkaat saavat
merkittäviä hyötyjä prosessiinsa. Esimerkiksi verkostossa muka-
na olevat lakiasiaintoimistot tarjoavat maksutonta konsultaatiota
muun muassa sopimusasioissa.
Marraskuussa 2015 avattiin Pohjanmaan Yrityspörssi, joka on
kauppapaikka myynnissä oleville yrityksille. Yrityspörssiin voi lisätä
myös ilmoituksia halukkuudesta ostaa toimiva yritys. Seudun oma
Yrityspörssi toteutettiin yhteistyössä Rannikko-Pohjanmaan Yrit-
täjien kanssa. VASEK vastaa palvelun hallinnoinnista ja ylläpidosta.
Kuva: Mikko Lehtimäki
tiin mahdollisuudet hakea yrityspalveluseteliä, jota voitiin käyttää
esimerkiksi markkinaselvityksen tekemiseen, täydennyskoulutuk-
seen, nettisivujen tekemiseen tai ulkomainontaan.
Vähänkyrön aluelautakunnan kanssa tehdyn sopimuksen
mukaisesti VASEK tarjosi 2014–2015 tehostettua yritysneuvontaa
entisen Vähänkyrön kunnan alueen yrityksille. Sopimus liittyi Vaa-
san ja Vähänkyrön väliseen kuntaliitokseen liittyvään maaseutuoh-
jelmaan, jolla tuettiin Vähänkyrön alueen elinkeinoelämää sekä
yrittäjiä.
YRITYSNEUVONTA
10 VASEK VUOSIKERTOMUS 2015
Neuvontaa sote-palveluiden tuottajaksi hakeutumisessa ja rekisteröitymisessäVaasan seudulla toimi vuoden 2015 lopussa 18 yritystä, jotka tuot-
tavat palvelusetelillä ostettavia palveluita. Yritysten määrä on vä-
hentynyt muutamalla muun muassa siksi, että Vaasan kaupunki
otti alkuvuodesta käyttöön kotihoidon palvelusetelin.
Kotihoidon palvelusetelin käyttöönoton jälkeen muutama
yritys siirtyi tarjoamaan yksityisiä arvonlisäverottomia sosiaali-
palveluja, koska kotihoidon palvelusetelin myötä yrityksen tulisi
tarjota myös kotisairaanhoidon palveluja.
Arvonlisäverottomia sosiaalipalveluja tarjoavien yritysten
määrä seudulla nousikin vuoden aikana noin puolella kaikkiaan
25:een. Arvonlisäverottomista sosiaalipalveluista tiedotettiin vuo-
den aikana paljon, ja kotipalveluohjaajat ohjasivat enenevissä mää-
rin asiakkaita ostamaan esimerkiksi siivouspalveluja yrityksiltä.
VASEKin yritysneuvoja auttaa yrittäjiä hakeutumaan palveluse-
telillä ostettavien palveluiden tuottajaksi tai rekisteröitymään
arvonlisäverottomien yksityisten sosiaalipalveluiden tuottajaksi.
VASEKin verkkosivuilla ylläpidetään kattavaa ohje- ja materiaali-
pankkia tätä tarkoitusta varten.
VASEK järjesti vuoden 2015 aikana kaksi vuotuista yhteis-
työtapaamista palvelusetelipalveluita tuottavien yritysten kanssa.
Mukana tapaamisissa olivat yrittäjien lisäksi myös kotipalveluoh-
jaajat ja kotihoidon johtajat. Tapaamisista on muodostunut tärkeä
foorumi antaa ja saada palautetta palvelusetelin käytön toimivuu-
desta puolin ja toisin.
Kuva: Mikko Lehtimäki
YRITYSNEUVONTA
11VASEK VUOSIKERTOMUS 2015
Ikääntynyt rakennuskanta lisää tarvetta korjausrakentamiselleTarve energiatehokkaaseen rakentamiseen lisääntyy, ja rakentami-
nen ottaakin aimo loikan vuonna 2016. Siksi alkuvuodesta 2015 jär-
jestetyt tutustumismatkat houkuttelivat runsaasti osallistujia tutus-
tumaan sekä 20 vuotta vanhaan matalaenergiataloon että täysin
uutta tekniikkaa sisältävään energiatehokkaaseen taloon.
Yhdessä kumppaneiden Norjan ja Ruotsin kanssa on tehty
kehitystyötä uuden korjausrakentamisen tuotteen ja konseptin
kanssa, jossa julkisivukorjauksissa hyödynnetään esivalmistettuja
puuelementtejä. Tämän toivotaan tuovan elementtitehtaille uusia
markkinamahdollisuuksia.
Korjausrakentamisen tietokeskus tuottaa nimensä mukaisesti
tietoa ja työkaluja muun muassa kunnille ja kiinteistöomistajille
siitä, miten niiden lukuisat vanhat kiinteistöt voidaan korjata ajan
energiavaatimusten mukaisiksi, järkevällä ja turvallisella tavalla.
Korjausrakentamisen liikevaihto on jo nyt isompi kuin uudisraken-
tamisen, sillä Suomessa on suuri, jo korjausikänsä saavuttanut
rakennuskanta.
Yhdessä Uumajan ja Örnsköldsvikin seutujen kanssa on ryhdytty et-
simään uusia ratkaisuja yhdyskuntarakentamiseen ja vaihdettu tie-
toa rakentamisen liittyvistä uusista innovaatioista ja kokemuksista.
Yritykset ovat muodostaneet toimivia verkostoja ja valmistautuneet
kansainväliseen vientiin ja etabloitumiseen uusille markkinoille.
Kestävän rakentamisen kehittämistä Vaasan seudulla on tehty
seuraavissa hankkeissa:
Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla
1.5.2012–30.4.2015, rahoituslähde Euroopan sosiaalirahasto
Nordic Built 1.9.2014–30.12.2016, rahoituslähde Nordic Innovation
Korjausrakentamisen tietokeskus 1.4.2015–31.3.2018,
rahoituslähde Botnia-Atlantica -ohjelma
Cleantech Kvarken 1.9.2014–30.6.2018,
rahoituslähde Botnia-Atlantica -ohjelma
Kuva: Mikko Lehtimäki
TOIMIALAKOHTAINEN KEHITTÄMINEN
12 VASEK VUOSIKERTOMUS 2015
Jotta voi vaikuttaa, täytyy näkyä ja kuulua
Sataman kehittäminen oli yksi Vaasan seudun logistiikan edistämi-
sen tärkeimmistä osa-alueista vuonna 2015. Kvarken Ports aloitti
virallisesti toimintansa vuoden alussa, ja kuluneen vuoden aikana
VASEK ja Kvarken Ports ovat yhteistyössä laatineet muun muassa
logististen kehityshankkeiden priorisointijärjestystä.
NDPTL-projektissa keskityttiin sataman tilankäytön tehosta-
miseen ja tulevaisuuden raideterminaalialueiden määrittelemiseen.
Sataman kehittämiseen ja merenkulkuun liittyy oleellisesti myös
seudullinen kärkihanke Midway Alignment, jossa VASEK on muun
muassa tuottanut viestintä- ja taustamateriaaleja sekä lukuisia
analyysejä ja selvityksiä. Esimerkiksi teollisuusraideselvitys tehtiin
Midway Alignment -hankkeen puitteissa yhdessä alueen toimijoi-
den kanssa, kuten myös LNG Vaasaa edistävät yhteistyöfoorumit
ja materiaalit.
Midway Alignment edellyttää ja mahdollistaa myös kansain-
välisen ja kansallisen näkyvyyden. Jotta voi vaikuttaa ja saada
aikaan muutosta, täytyy näkyä ja kuulua. VASEK oli vuoden aikana
järjestämässä useaa merkittävää vierailua ja tapahtumaa. Vaasan
seutu ja sen liikennetarpeet ovat saaneet erinomaista näkyvyyt-
tä ja kehuja aktiivisesta yhteistyöstä. Esimerkkeinä mainittakoon
syyskuun suuri EU-vierailu sekä Finnhubin Road show lokakuussa.
VASEK on myös edustanut seutua pääkaupunkiseudulla, Brysselis-
sä ja Münchenissä useilla eri foorumeilla, muun muassa Euroopan
suurimmilla logistiikkamessuilla.
Raideliikenteen kehittäminen on Suomessa edelleen haastavaa.
Toimijoita on niukasti, ja kansalliset säästötoimenpiteet ovat uhka-
na huonokuntoisille tai vähäliikenteisille radoille. Vaasan kaupunki
sai tehdä ison työn yhdessä Liikenneviraston kanssa säilyttääkseen
raiteet keskustasta satamaan, investointina tulevaisuuteen. Mat-
kustajaliikenteen puolella Vaasan seutu kärsi usean muun seudun
tavoin supistuvasta tarjonnasta välillä Vaasa–Seinäjoki.
Lentoliikenteen kehittäminen on painottunut kuluneena
vuonna lentoliikennestrategian alueellisen työryhmän toimintaan
ja Vaasan lentoaseman merkityksen vahvistamiseen. Lentokenttä
oli kesällä kiinni kuutisen viikkoa remontin vuoksi ja tämä näkyy
miinusmerkkisissä matkustajaluvuissa.
Kehitystyö kaikkien kuljetusmuotojen osalta jatkuu uuden
hankkeen puitteissa vuonna 2016, ja Midway Alignmentin jatkora-
hoituksen edistäminen on yksi tärkeimpiä alkuvuoden 2016 teh-
tävistä.
Midway Alignment of the Bothnian Corridor
15.10.2013–31.12.2015, rahoituslähde EU:n TEN-T-rahasto
NDPTL – The Northern Dimension Partnership
on Transportation and Logistics 18.6.2014–31.1.2016,
rahoituslähde NDPTL Support Fund
TOIMIALAKOHTAINEN KEHITTÄMINEN
13VASEK VUOSIKERTOMUS 2015Kuva: Mikko Lehtimäki
14 VASEK VUOSIKERTOMUS 2015
Kuva: Mikko Lehtimäki
15VASEK VUOSIKERTOMUS 2015
Katse edelleen kohti Norjaa
Kansainvälistymispalvelujen painopisteenä on Vaasan seudulla jo
muutaman vuoden ajan ollut Norja. Nordic Gateway -projektissa VA-
SEK ja Viexpo toimivat yhteistyössä tavoitteenaan auttaa yrityksiä
Norjan markkinoille. Työtä edesauttaa Norjan markkinoiden lähei-
syys ja suomalaisyritysten hyvä maine luotettavina kumppaneina.
Vaikka tilanne Norjassa onkin öljyn hinnan laskun myötä
muuttunut, yrityksiä houkuttavat yhä öljy ja kaasu, vahvan meri-
teollisuuden ja meren antimien tarjoamia mahdollisuuksia unohta-
matta. Öljy- ja kaasuteollisuuden investoinnit näyttävät lähivuosien
arvioidun vähenemisen jälkeen kuitenkin vakiintuvan korkealle ta-
solle (2016–2020: 15,5–16,2 mrd. euroa). Myös tulossa oleva Nor-
jan sähköverkon uudistamisprojekti sekä kaivosteollisuuden kasvu
tarvitsevat tekijöitä.
Merkittävin Nordic Gatewayn järjestämä tapahtuma kertomus-
vuonna oli norjalaisvieraiden vierailu EnergyWeek 2015 -tapahtumas-
sa. Vierailu nähtiin erittäin hyödyllisenä jatkon kontakteja ajatellen.
Syyskuussa pohjalaisille ja eteläpohjalaisille yrityksille järjestet-
tiin tutustumismatka Tromssaan, jossa ohjelmassa oli Pohjois-Norjan
elinkeinoelämään ja yritysyhteistyömahdollisuuksiin perehtyminen.
Nordic Gateway oli lokakuussa mukana järjestämässä Nordic Green
Shipping -matchmakingtilaisuutta Kööpenhaminassa osana kan-
sainvälistä Danish Maritime Days -tapahtumaa. Tilaisuuteen osallis-
tui tanskalaisia laivanvarustajia ja meriteollisuuden laitteiston val-
mistajia sekä suomalaisia cleantech- ja meritekniikan alan yrityksiä.
Öljyteollisuuden suurmessut Offshore Technology Days Sta-
vangerissa keräsi lokakuussa suuren joukon suomalaisyrityksiä
kontakteja solmimaan. Lisäksi projekti tarjosi yrityksille mahdolli-
suutta osallistua Kiirunan kaupungin siirtämisen tuomiin mahdolli-
suuksiin keskittyvään East West Arena -tapahtumaan Jällivaarassa
Ruotsissa lokakuun lopussa.
Perustyötä tehtiin vuoden aikana VASEKin ja Viexpon bud-
jettirahoituksella. Syyskuussa saadun hankerahoituspäätöksen
myötä Yrkesakademin pääsi täydellä teholla mukaan työhön. YA:n
panostuksella kehitetään jatkossa yritysten valmentamista ja kou-
luttamista Norjan markkinoille.
Toimintamallille selkeä tarveVaasan seudulle on muodostettu sijoitustoiminnan toimintamalli,
jotta täällä aloittaneet start up -yritykset saisivat sijoituksia ja siten
vauhtia kasvuunsa. Toimintamallia tullaan jalostamaan edelleen
ja siten saamaan yrityksille sekä kansallista että paikallista tukea.
Mallille on nähty selkeä tarve ja sen tarjoamat hyödyt tunnistetaan.
Toiminta pyritään käynnistämään vuoden 2016 aikana.
Vuoden merkittävin tapahtuma oli Vaasa EnergyWeekin yh-
teydessä järjestetty EnergySpin, jossa start up -yritykset, suuret
yritykset sekä sijoittavat tapasivat toisiaan. Tapahtuma saa jatkoa
myös 2016.
EnergySpinissä esiteltiin yhteistyössä Vaasa Entrepreneurship
Societyn (VES) kanssa laadittu lista Euroopan 40 lupaavimmasta
start up -yrityksestä. Moni listalle valikoitunut yritys on saanut
toiminnalleen rahoitusta ja kerännyt arvokkaita kontakteja, ja sen
vuoksi tämä lista tullaan kokoamaan myös vuonna 2016.
Energy Innovations and Entrepreneurship Forum (EIEF)
-hankkeen toiminta-aika oli 1.9.2014–30.9.2015. Hanke sai rahoitusta
Euroopan aluekehitysrahastosta.
Kuva: Mikko Lehtimäki
TOIMIALAKOHTAINEN KEHITTÄMINEN
16 VASEK VUOSIKERTOMUS 2015
Vaasan seudun elinvoimastrategian 2016–2020 valmistelu saatiin
päätökseen vuoden 2015 lopulla. Mittava työ käsiteltiin Vaasan
seudun yhteistyöneuvottelukunnassa 7.12.2015 ja hyväksytään lo-
pullisesti seudun kuntien valtuustoissa alkuvuonna 2016. Elinvoi-
mastrategian tavoitteena on seudun kilpailukyvyn ja elinvoiman
vahvistaminen.
Strategiatyö on viety läpi yhteistyössä seudun kuntien edus-
tajien ja VASEKin kanssa. Prosessin aikana on järjestetty useita tee-
makohtaisia sidosryhmätilaisuuksia, ja lisäksi lausuntokierrokset
ovat nostaneet mukaan uusia kehittämisen painopisteitä.
Elinvoimastrategiassa määritellään, minkälaiseen kehittämi-
seen sitoudutaan ja panostetaan esimerkiksi energiateknologian
ja muiden toimialojen, logististen olosuhteiden sekä koulutuksen
ja tutkimuksen osalta. Varsinaisen strategian lisäksi on valmistel-
tu samanaikaisesti toimenpideohjelma, jonka toteuttaminen on jo
käynnissä.
Elinvoimastrategian lisäksi Vaasan seudulla toteutettavaa
aluekehitystyötä raamittivat INKA eli Innovatiiviset Kaupungit -oh-
jelma, vuosien 2013–2015 ajaksi solmittu Kasvusopimus sekä uusi
AIKO-ohjelma (Alueellisten Innovaatioiden ja Kokeilujen käynnis-
täminen) vuosiksi 2016–2020.
INKAn tavoitteena on tukea ja vahvistaa korkeaan osaa-
miseen perustuvia yrityksiä ja vauhdittaa suuria, kansainvälistä
kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa luovia hankkeita. Ohjelmalla
myös edistetään alueiden kasvua ja hyödynnetään maan eri osien
voimavaroja ja osaamista. Vaasan seudun osalta INKA-ohjelmaa on
pystytty hyödyntämään tehokkaasti, vuoden 2015 loppuun men-
nessä alueelle on saatu ohjelman kautta noin 5,5 miljoonaa euroa
rahoitusta Tekesiltä.
Seudullinen strategiatyö ja uusien ohjelmien valmistelu työllisti
Vain kuusi kaupunkiseutua Kasvusopimusten piiriin
Kasvusopimuspolitiikka uudistuu vuosiksi 2016–2018, ja nyt mukaan
pääsee pääkaupunkiseudun lisäksi vain kuusi aluetta. Kasvusopi-
mukseen yhdistyy jatkossa suoraan myös rahoitus käynnistettävän
AIKO-ohjelman kautta. Kasvusopimuksella ja AIKO-ohjelmalla vah-
vistetaan alueiden elinkeinorakennetta yritystoiminnan edellytyk-
siä ja alueiden uudistumiskykyä parantamalla. Kasvusopimuksilla
tuetaan osaltaan hallituksen kärkihankkeiden toteuttamista. Kasvu-
sopimuksiin ja AIKO-ohjelmakokonaisuuteen suunnataan yhteensä
30 miljoonaa euroa valtion rahoitusta kolmen vuoden aikana.
Kasvusopimusehdotuksen valmistelutyö käynnistettiin mar-
raskuussa 2015 Vaasan kaupungin johdolla. VASEK osallistui val-
misteluun yhtenä ydintoimijana.
Vaasan seudun painopisteenä on energiateknologia älyk-
käiden ja kestävien energiaratkaisujen puitteissa. Kärkiteeman
alle koottiin vahva kehityskokonaisuus vuosiksi 2016–2018, näin
pyritään jatkamaan systemaattista kehitystyötä energiaklusterin
vahvistamiseksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Vaasan seutu esittää hakemuksessaan myös kansallista ke-
hitysvyöhykettä Helsingistä Tampereen kautta Pohjanmaalle ja
Vaasasta edelleen Uumajaan. Lisäksi Vaasa hakee kansallisen
MAL-verkoston (maankäyttö, asuminen, liikenne) toiminnan jatkoa
Kasvusopimusten piirissä. Kasvusopimusehdotukset arvioidaan ke-
vättalvella 2016 ja valtioneuvosto päättää sopimusten laatimisesta
huhtikuussa.
Tulevaan AIKO-ohjelmaan sisältyy osaltaan elinkeinojen ra-
kennemuutoksen ennakointi eli ERM-ohjelma. Jokaiselle maakun-
nalle laaditaan oma ERM-ohjelmansa, joilla vahvistetaan alueiden
kykyä sopeutua muutoksiin ja selvitä niistä. Pohjanmaan liitto
ALUEKEHITYS
17VASEK VUOSIKERTOMUS 2015
vastaa maakunnallisesta ERM-prosessista, VASEK on osallistunut
ohjelman valmistelutyöhön ja linkittämiseen Kasvusopimusehdo-
tuksen kanssa.
VASEK toteuttaa, rahoittaa, koordinoi ja tekee yhteistyötä
VASEKin omaan hanketoimintaan kuuluu vuosittain noin kym-
menen eri hanketta. Hankerahoitusta haetaan yhtiön hallituksen
vuosittain päivittämän strategian sekä Vaasan seudun Elinvoima-
strategian 2016–2020 mukaisiin kehittämisen painopistealueisiin.
Vuonna 2015 hankerahoitusta saatiin mm. EAKR, ESR ja Botnia-
Atlantica -ohjelmien kautta. Vuoden aikana VASEKin itse toteutta-
miin hankkeisiin saatiin ulkopuolista rahoitusta 426 729 euroa (2014:
502 771 euroa).
Omaa rahoitusta itse toteutettuihin hankkeisiin käytettiin
118 654 euroa (2014: 200 177 euroa).
VASEKilla on tärkeä rooli alueen muun hanketoiminnan koordi-
noinnissa. VASEK myönsi talousarvionsa puitteissa kunnallista
vastinrahoitusta muiden organisaatioiden hallinnoimiin hankkeisiin
(11 kpl) yhteensä 90 789 euroa (2014: 153 257 euroa).
Kuva: Mikko Lehtimäki
ALUEKEHITYS
18 VASEK VUOSIKERTOMUS 2015
VASEK koordinoi YritysSuomi toimin-
taa ja seudullista yrityspalveluyhteis-
työtä alueen 17 kumppaniorganisaa-
tion muodostamassa verkostossa.
Vaasan seudun yrityspalvelut on koot-
tu kolmella kielellä valtakunnalliseen
YritysSuomi-portaaliin.
7,5%
18,0%
5,0%
3,8%
73,2%
5,7%
86,8%
1 591 940 € (14 €/asukas)
VASEKin perustoiminta
1 382 497 €
oma rahoitus
itse toteutettuihin
hankkeisiin 118 654 €
vastinrahoitukset ja
muut vuosimaksut
muiden hankkeisiin
90 789 €
OMISTAJAKUNTIEN RAHOITUS VASEKILLE
2 370 834 €
saatu ulkopuolinen
hankerahoitus
426 729 €
oma rahoitus
itse toteutettuihin
hankkeisiin 118 654 €
vastinrahoitukset ja
vuosimaksut muiden
hankkeisiin 90 789 €
VASEKin perustoiminta
1 734 662 €
HANKERAHOITUKSEN OSUUS
KOKONAISLIIKEVAIHDOSTA
VASEKin omien ja muiden organisaatioiden ohjelmien ja
hankkeiden rahoitukseen suuntautui yhteensä 209 443 euroa,
joka vastaa 13,2 % kuntien rahoituksesta VASEKille vuonna 2015
(2014: 22,4 %).
EU:n ohjelmakauden vaihtuminen ja siihen kytkeytyvät
hallin nolliset viiveet näkyivät vuoden 2015 aikana monella tapaa
aluekehitystoiminnassa ja hankerahoituksen määrässä Vaasan
seudulla. VASEK oli vuonna 2015 mukana noin 30 laajemmassa
kehityshankkeessa seudulla, joko rahoittajan, yhteistyökumppanin
tai ohjausryhmän jäsenen ominaisuudessa.
ALUEKEHITYS
19VASEK VUOSIKERTOMUS 2015
Hankkeet, joita VASEK hallinnoi tai joissa se on osatoteuttaja
Toteutusaika VASEKin rahoitus- osuus 2015, euroa
Kokonaisrahoitus2015, euroa
Päärahoituslähde
Omistajanvaihdospalvelujen tehostaminen 1.1.2012–30.4.2015 12 720 50 880 ESR (Pohjanmaan ELY-keskus)
Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla 1.1.2012–30.4.2015 8 925 35 701 ESR (Pohjanmaan ELY-keskus)
Vähänkyrön maaseutuohjelma 27.8.2014–31.12.2015 0** 26 000 Vaasan kaupunki
Midway Alignment of the Bothnian Corridor 15.10.2013–31.12.2015 0** 7 000 000 EU, TEN-T Motorways of the Seas
NDPTL - The Northern Dimension Part-nership on Transportation and Logistics 18.6.2014–31.1.2016 0** 700 000 NDPTL Support Fund
Energy Innovation & Entrepreneurship Forum EIEF 3.9.2014–30.6.2015 21 152 52 880 EAKR
Nordic Built – Concept for renovation and upgrading of residential buildings 3.3.2014–31.12.2016 2 208 405 068 Nordic Innovation
Korjausrakentamisen tietokeskus 1.4.2015–31.3.2018 5 760 334 908 Botnia Atlantica
VASEK / Nordic Gateway 17-17-17 1.9.2015 – 30.8.2018 9 961 34 634 EAKR
Cleantech Kvarken 1.7.2015–30.6.2018 72 000 * 1 335 000 * Botnia Atlantica
Spotligt High-Low Coast 1.10.2015–30.9.2018 27 500 * 750 000 * Botnia Atlantica
* Koko hankeaikana** VASEK osatoteuttajana Vaasan kaupungin kokonaisuudessa
oma rahoitus
itse toteutettuihin
hankkeisiin 118 654 €
ALUEKEHITYS
20 VASEK VUOSIKERTOMUS 2015
Kuva: VAMK
VIESTINTÄ
21VASEK VUOSIKERTOMUS 2015
Yhteistyö seutuviestinnän punaisena lankana
Seutuviestinnän vuosi voidaan kiteyttää yhteen sanaan, sillä yh-
teistyö oli hyvin leimallista koko vuoden toiminnalle. Syksyllä työn
priorisointi sai entistä suuremman painoarvon henkilöresurssien
vähenemisen vuoksi.
Vuoden alussa julkaistu vaasanseutu.fi -sivusto kerää yh-
teen kaiken olennaisen tiedon seudusta. Vaasan seudun lukuisat
tapahtumat on nyt seutuportaalin kalenterin myötä koottu samaan
paikkaan. Tapahtumakalenterilla oli ensimmäisenä vuotena run-
saasti käyttäjiä.
Opiskelijat ovat seudun tulevaisuuden kannalta tärkeä ryhmä,
joka saikin paljon huomiota. Yhteishaun aikana kaikki seitsemän
Vaasan korkeakoulua kampanjoivat yhteisellä mainosvideolla elo-
kuvateattereissa eri puolella Suomea. Lisäksi valmistuville insi-
nööreille vakuuteltiin usean tapahtuman voimalla Vaasan seudun
energiateollisuuden antavan ponnahduslaudan kansainväliseen
työuraan.
EnergyWeek kokosi maaliskuussa energia-alan ammattilaiset
Suomesta ja ulkomailta jälleen viikoksi Vaasaan. Tapahtuma jatkaa
kasvamistaan, sillä vuonna 2015 viikon aikana järjestettiin seitse-
män tapahtumaa ja ne keräsivät yhteensä yli 3 200 osallistujaa.
Muun muassa tämän tapahtuman avulla Vaasan seutu on lunasta-
nut paikkansa Suomen energiapääkaupunkina.
Pohjanmaa, ja samalla myös Vaasan seutu, valloitti kesän
alussa Helsingin Senaatintorin. PopUp Pohjanmaa -tapahtumassa
tuotiin esille seudun vahvuuksia energiateknologiaosaamista unoh-
tamatta. Tapahtuman aikana maakuntalehdet Vasabladet ja Poh-
jalainen julkaisivat historiallisen, erityisesti pääkaupunkiseudulle
kohdennetun laajalevikkisen yhteisnumeron, jonka koordinoinnissa
VASEK oli mukana.
Seutuviestinnän avaintoimijat eli VASEK, Vaasan kaupunki
ja VisitVaasa ottivat syksyn aikana viestinnän virtaviivaistamisen
yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi. Seuraavien vuosien aikana yhdessä
tekemiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
VIESTINTÄ
22 VASEK VUOSIKERTOMUS 2015 VIESTINTÄ
VASEK kerää ja käsittelee tietoa seudun päättäjien, elinkeinoelä-
män ja asukkaiden tarpeisiin. Pidämme yhteyttä mediaan, järjes-
tämme koulutus- ja tiedotustilaisuuksia, tuotamme ja julkaisemme
säännöllisesti uutisia, artikkeleita, tiedotteita ja uutiskirjeitä toi-
minnastamme sekä muista yrittäjää kiinnostavista ajankohtaisista
aiheista.
VASEKin maaliskuussa 2015 uusituilla verkkosivuilla
www.vasek.fi vierailtiin vuoden 2015 aikana 163 499 kertaa.
Kävijät viipyivät sivustolla keskimäärin 1 minuutin ja 43 sekuntia.
Yhä useampi löysi VASEKin sivuston sosiaalisen median kautta:
Facebookin kautta tuleva liikenne kasvoi vuoteen 2014 verrattuna
8 %, LinkedInistä tuleva liikenne +80 % ja Twitteristä +35 %.
Verkkosivuilla julkaistiin vuoden aikana yhteensä 114 uutista,
artikkelia tai tiedotetta.
Uutiskirje eVASEKistä julkaistiin vuoden aikana 26 numeroa
(27 402 lähetettyä uutiskirjettä). Vuoden 2015 lopussa uutiskirjeel-
lä oli kaikkiaan 1 364 tilaajaa.
VASEKin monikanavaista viestintää toteutettiin myös Face-
bookissa, LinkedInissä ja Twitterissä.
Monikanavaista, kattavaa ja tavoittavaa viestintää
Kuva: Esa Siltaloppi
Uusia tietojärjestelmiä
Yhtiö siirtyi käyttämään uutta asiakastietojärjestelmää (CRM) tam-
mikuun alussa. Uusyrityskeskus Startia siirtyi samaan järjestelmään
heinäkuun alussa. Aiemmin asiakastietojärjestelmät olivat erilliset.
Aivan vuoden 2015 lopussa Startian asiakkaiden käyttöön
avattiin uusi liiketoimintasuunnitelmapalvelu. ”Uusi Lissu” vastaa
entistä paremmin aloittavien yrittäjien tarpeita ja soveltuu myös
toimivien yritysten liiketoiminnan suunnitteluun ja seurantaan.
Loppuvuodesta 2015 julkaistiin uusittuna myös VASEKin si-
vuilla oleva yritysrekisteri, joka sisältää seudulla toimivien yritysten
yhteystiedot. Yritykset voivat itse päivittää rekisterissä näkyviä
tietojaan ja kertoa lisää palveluistaan ja tuotteistaan.
23VASEK VUOSIKERTOMUS 2015
TULOSLASKELMA
1.1.2015–31.12.2015 1.1.2014–31.12.2014
LIIKEVAIHTO 1 821 181,55 1 850 639,63
Liiketoiminnan muut tuotot 545 383,12 702 947,18
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana -400,17 -110,34
Ulkopuoliset palvelut -592 987,26 -740 546,89
Materiaalit ja palvelut yhteensä -593 387,43 -740 657,23
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot -977 847,33 -980 134,95
Henkilösivukulut
Eläkekulut -177 741,11 -178 142,39
Muut henkilösivukulut -52 251,26 -44 423,11
Henkilöstökulut yhteensä -1 207 839,70 -1 202 700,45
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot -1 954,76 -1 045,69
Liiketoiminnan muut kulut -548 194,95 -509 866,61
LIIKEVOITTO/TAPPIO 15 187,83 99 316,83
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot 24,21 24,10
Korkokulut ja muut rahoituskulut -67,38 -20,51
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -43,17 3,59
VOITTO/TAPPIO ENNEN TILIN-
PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
15 144,66 99 320,42
Tuloverot -2 668,79 -21 251,47
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO 12 475,87 78 068,95
Tilinpäätös
TASE
31.12.2015 31.12.2014
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto 5 864,31 3 137,07
Muut aineelliset hyödykkeet 4 433,33 4 433,33
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 10 297,64 7 570,40
Sijoitukset
Muut osakkeet ja osuudet 59 803,91 60 337,24
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 70 101,55 67 907,64
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset 522 468,12 158 209,60
Muut saamiset 19 381,16 0,00
Siirtosaamiset 34 465,63 31 021,93
Muut siirtosaamiset 122 385,76 479 304,18
Lyhytaikaiset yhteensä 698 700,67 668 535,71
Rahat ja pankkisaamiset 189 933,85 518 866,07
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 888 634,52 1 187 401,78
VASTAAVAA YHTEENSÄ 958 736,07 1 255 309,42
VASTATTAVAA 31.12.2015 31.12.2014
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 424 800,00 424 800,00
Edellisten tilikausien voitto(tappio) 72 604,18 -5 464,77
Tilikauden voitto(tappio) 12 475,87 78 068,95
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 509 880,05 497 404,18
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Saadut ennakot 149 019,55 402 537,58
Ostovelat 97 944,13 86 314,64
Muut velat 29 388,43 21 504,19
Siirtovelat 172 503,91 247 548,83
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 448 856,02 757 905,24
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 958 736,07 1 255 309,42
TALOUS
24 VASEK VUOSIKERTOMUS 2015
VASEK ja Vaasan seutu lukuina / VASEK och Vasaregionen i siffror
VAASAN SEUDUN VÄKILUKU VASAREGIONENS INVÅNARANTAL
Lähde: Tilastokeskus, ennakkoväkiluku 26.1.2016Källa: Statistikcentralen, preliminära uppgifter 26.1.2016
UUDET YRITYKSET VAASAN SEUDULLANYA FÖRETAG I VASAREGIONEN
Lähde: PRH / kaupparekisterin kuulutustietopalveluKälla: Patent- och registerstyrelsen / Handelsregistrets kungörelseinfotjänst
YRITYS- JA ASIAKASKONTAKTIT
FÖRETAGS- OCH KUNDKONTAKTER
(VASEK + STARTIA) YRITYKSIÄ JA ASIAKKAITA
FÖRETAG OCH KUNDER
(VASEK + STARTIA)
25VASEK VUOSIKERTOMUS 2015
HAETUT RAHOITUKSETANSÖKT FINANSIERING
LAADITUT LAUSUNNOTUTLÅTANDEN
OMISTAJAN- JA SUKUPOLVEN-
VAIHDOSNEUVONTAA SAANEET
FÖRETAG SOM FÅTT RÅDGIVNING
VID ÄGAR- OCH GENERATIONSSKIFTEN
ASIAKASKONTAKTITKUNDKONTAKTER