Viljelyopas K maatalous

Hinta 24 €

2013

VILJELYOPAS

K-MAATALOUSK-MAATALOUSK-MAATALOUSVILJELYOHJELMA

K-MAATALOUSK-MAATALOUSK-MAATALOUSwww.k-maatalous.fi

Kasvinsuojelu-

neuvonta

01053 20080

Päivystys klo 8-20

(1.5. - 16.7.)

2 www.k-maatalous.fi

UUTUUDET 2013

Bettina –kaura ❱ Huippusatoisa ja lujakortinen kaura niin elintarvike- kuin rehukäyttöön

SW Mitja –ohra ❱ Kaksitahoinen, satoisa ja suurijyväinen tärkkelys- ja rehuohra

Majong hybridi kevätrapsi ❱ Korkein sato ja öljypitoisuus

Viljelyohjelma Rikkisalpietari 27-0-0-8 ❱ Rikki- ja hivenpitoinen typpilannoite mm. vehnän ja öljykasvien lannoitukseen

Viljelyohjelma Pellon Y1 25-2-2-4 ❱ Peruslannoitteita korkeammat B, Mn, Zn, kaikille peltoviljelykasveille

Viljelyohjelma NK1 24-0-6-4 ❱ Rikki- ja hivenpitoinen lannoite kaikille peltoviljelykasveille

YaraBela Axan 27-0-0-4 ❱ Rikkipitoinen typpilannoite viljelykasvien lisätyppilannoitukseen

YaraVita Solatrel ( P, K, Ca, Mg, Mn, Zn) ❱ Lehtilannoitukseen viljoille, nurmille, öljykasveille sekä perunalle

Consento ❱ Perunaruttoaine Tyfon on nyt Consento

Leimay ❱ Uutta tehoa perunarutto-ohjelmien keski- ja loppuvaiheeseen

Avaunt ❱ Uuteen tehoaineryhmään kuuluva ratkaisu rypsin ja rapsin tuholaisille

Stratos Ultra ❱ Uutuus heinämäisten rikkakasvien torjuntaan öljy- ja erikoiskasveille

K-maatalous Facebookissa ja Twitterissä! Kysy meiltä viljelystä ja kasvinsuojelusta!

www.facebook.com/Kmaatalousketju @Kmaatalous

Tämän esitteen sisältö tarjotaan sellaisenaan. Esitteen tarkkuudesta tai luotettavuudesta ei anneta mitään takuuta eikä nimenomaisesti taata sen sopivuutta tiettyyn tarkoitukseen. Asiakas on itse velvollinen tar-kistamaan tuotetiedot valmistajien ohjeista ja maatalouden tukioppaista. Varaamme oikeuden muuttaa tätä asiakirjaa ilman erillistä ilmoitusta.

Viljelyohjelmapalvelut K-maatalous:

❱ Kaupan erikoismyyjät ❱ Kasvinsuojelun neuvontapuhelin 01053 20080 (1.5. -16.7.) ❱ www.k-maatalous.fi viljelyohjelmat

K-MAATALOUSK-MAATALOUSK-MAATALOUS 3

VILJELYOHJELMA

Viljelyohjelmista kannattavia ratkaisuja käytännön kasvinviljelyyn

Yhteistyössä asiakkaidemme kanssa olemme tehneet valintoja suomalaisen viljelyn hyväksi. Yh-teistyökumppanimme toimivat yhteistyössä lajikekehitystyössä vastaavissa olosuhteissa Ruotsissa ja Norjassa. K-maatalouden koetilalla tulee tänä vuonna kuluneeksi merkittävät 50-vuotta suoma-laisen koetoiminnan ja viljelyn edistämisen parissa. K-maatalouden viljelyohjelmiin on räätälöity parhaat kasvinsuojelureseptit, lannoitussuositukset, viljelytekniset ratkaisut sekä lajikkeet käyttö-tarkoituksen mukaan. Tarjoamme paikallisissa olosuhteissa testattuja ja hyväksi todettuja ratkai-suja suomalaisen viljelijän tarpeisiin.

Tänä vuonna uutuuksina tuomme markkinoille satoisan Bettina elintarvike- ja rehukauran, kaksi-tahoisen SW Mitja rehu- ja tärkkelysohran sekä monitahoisen Brage rehu- ja tärkkelysohran. La-jikkeissa yhdistyvät korkea satopotentiaali, hyvä korrenlujuus sekä suhteellinen aikaisuus. Sadon laadulliset ominaisuudet ovat korkeat, käytettiin sato sitten oman tilan rehuna tai myytiin edelleen kauppaviljana. Kasvinsuojelussa tarjoamme tutut hyväksihavaitut ratkaisut sekä lisäksi uutuuksia mm. perunan kasvinsuojeluun ja tuholaisten torjuntaan.

Kehitämme Viljelyohjelmia parantamaan käytännön viljelyä. Tästä oppaasta löydät viljalajeittain ai-na sekä viljelyohjelmat että tarjolla olevat lajikkeet oppaan alkupäästä. Kasvinsuojeluaineiden ko-konaisuus on omana osanaan kirjan keskellä, ja kirjan takaosasta löytyvät pikataulukot ja -ohjeet. Eri kasvinsuojeluaineiden rajoitukset pohjavesialueiden, olkien käytön tai perättäiskäytön osalta voit nyt tarkistaa kunkin tuotesivun alalaidasta näkyvistä symboleista.

Viljelyoppaita olemme julkaisseet jo vuodesta 2006. Tulevan kauden viljelyratkaisuja miettiessäsi ota rohkeasti yhteyttä palvelevaan K-maatalous-kauppaan!


KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAINEN SISÄLLYSLUETTELO

Viljakauppa ja viljelysopimukset .................................................................................................. 9Viljelytekniikan tehostaminen .................................................................................................... 11Ohran Viljelyohjelma ................................................................................................................... 24Kauran Viljelyohjelma ................................................................................................................. 31Kevätvehnän Viljelyohjelma ........................................................................................................ 37Syysviljojen Viljelyohjelma ......................................................................................................... 43Rypsin ja rapsin Viljelyohjelma ................................................................................................... 51Syysöljykasvien viljelyohjelma ................................................................................................... 59Nurmen Viljelyohjelma ............................................................................................................... 63Rehukasvit, riistasiemenet ja herneet ........................................................................................ 75Nurmen säilöntä ......................................................................................................................... 76Perunan Viljelyohjelma ............................................................................................................... 78Lannoitus ja maanparannus ....................................................................................................... 82Lehtilannoitteet .......................................................................................................................... 96Kasvinsuojelun hyödylliset tiedot ..................................................................................... 100, 174 Kasvinsuojelun oheistuotteet ........................................................................................... 101, 168Peittausaineet........................................................................................................................... 102Rikkakasvien torjunta ............................................................................................................... 104Heinämäisten rikkojen torjunta ................................................................................................ 114Nurmien rikkasvien torjunta ..................................................................................................... 120Juolavehnän torjunta ................................................................................................................ 124Kasvunsääteet .......................................................................................................................... 128Kasvitautien torjunta ................................................................................................................ 133Tuholaisten torjunta .................................................................................................................. 139Erikoiskasvien kasvinsuojelu ................................................................................................... 151Perunan kasvinsuojelu ............................................................................................................. 158Kasvinsuojelun pikataulukot .................................................................................................... 174K-maatalous kaupat ................................................................................................................. 196


AAKKOSELLINEN SISÄLLYSLUETTELO

Aakkosellinen sisällysluettelo ...............................5-7

Acrobat WG ......................................................... 159

Agita .................................................................... 146

Alkusanat ................................................................ 3

Ally 50 ST ............................................................ 104

Ally Class 50 WG.................................................. 105

Alsikeapila ............................................................. 74

Aramo ................................................................. 150

Ariane S ............................................................... 106

Aumakalvot ........................................................... 77

Aurea CL ............................................................... 52

Avaunt ................................................................. 139

Banjo syysrapsi ..................................................... 61

Basagran M 75 .................................................... 120

Basagran SG........................................................ 121

Baytan I ............................................................... 102

Baytan Universal .................................................. 103

Belinda rehu-ja elintarvikekaura ............................ 36

Bettina rehu- ja elintarvikekaura ............................ 35

Biscaya OD 240 ................................................... 140

Bjarne mylly- ja rehuvehnä .................................... 41

Brage monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra ........... 27

Brando hybridirapsi ............................................... 57

Broadway ............................................................ 115

Butisan S ............................................................. 151

Butisan TOP ......................................................... 152

Cantor ................................................................. 107

Caspian -hybridiruis .............................................. 49

Cerone ................................................................. 128

Clamox ................................................................. 53

Clearfi eld Tuotantomenetelmä ............................... 52

Comet Pro ....................................................134-135

Consento ......................................................160-161

Cycocel 750 ........................................................ 129

Demonstrant mylly- ja rehuvehnä .......................... 40

Dithane NT .......................................................... 163

Edel monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra .............. 28

Englanninraiheinä ................................................. 73

Envision ........................................................124-125

Epok 600 EC ........................................................ 162

Erikoiskasvien rikkakasviaineiden tehotaulukko... 190

Express 50 SX ..................................................... 108

Fenix ................................................................... 153

Foliar Extra ............................................................ 97

Formulaatit .......................................................... 100

Fusilade Max ....................................................... 154

Galera .................................................................. 155

Gratil ................................................................... 122

Hardi merkintävaahto ja K-Agro merkintävaahto .. 168

Herne .................................................................. 175

Härkäpapu ........................................................... 175

Ilves rapsi .............................................................. 58

Italianraiheinä ........................................................ 73

Jaettu typpilannoitus ............................................. 88

Juventus.............................................................. 133

Kaliumin käyttömääriä ........................................... 92

Kaliumin tarve ....................................................... 92

Kalkituksen perusteet ............................................ 84

Karita herne ........................................................... 62

Karjanlannan ravinteet ........................................... 86

Kasvinsuojeluaineiden tehokas käyttö ................... 17

Kasvinsuojeluaineiden yleistietotaulukko ......178-181

Kasvitautien levintä ja torjunta viljoilla ................... 21

Kasvitautien torjunta viljoilla .................................. 18

Kasvituhoojien resistenssi...................................... 19

Kaupat ja Viljelyohjelmakioskit ............................. 196

Kauran Viljelyohjelma........................................32-33

Kauran Viljelyohjelmakoe ....................................... 31

Kauran viralliset lajikekokeet ................................. 36

Kestac 50 EC ................................................142-143

Kevätvehnän Viljelyohjelma...............................37-38

Kevätvehnän Viljelyohjelmakoe .............................. 39

Kevätvehnän viralliset lajikekokeet ........................ 42

Kier populaatioruis ................................................. 49

Kiristekalvot ........................................................... 77

K-maatalouden koetila............................................. 8

K-MCPA ............................................................... 110

Koiranheinä ........................................................... 73



K-TRIO ................................................................. 111

Kumina ................................................................ 174

K-viljanhiven .......................................................... 99

Laadun merkitys lopputuotteen hinnoitteluun ........ 10

Lannoitteiden ja levitysmäärän valinta ................... 90

Lannoitteiden tuoteluettelo ...............................94-95

Largo syysrypsi ..................................................... 61

Lehtilannoitteiden tuoteluettelo .............................. 96

Lehtilannoitteiden tuoteluettelo .............................. 99

Lehtivihreämittauksen muistilista ja tulkinta .......... 16

Leimay ................................................................ 164

Maanparannuskalkit ja kuonat ............................... 85

Majong hybridirapsi ............................................... 57

Marika rehu- ja elintarvikekaura ............................ 34

Marjat .................................................................. 177

Mavrik 2F ............................................................ 144

Mestarin kiinnite .................................................. 101

Monfast ............................................................... 118

Monitor .........................................................116-117

Mospilan.............................................................. 141

Multiple ................................................................. 98

Mustang Forte ..................................................... 109

Neporex ............................................................... 146

N-Sensor ............................................................... 89

Nurmen kasvinsuojelu ........................................... 66

Nurmen kasvuasteet .........................................63-64

Nurmen Viljelyohjelma ........................................... 65

Nurmet ................................................................ 174

Nurmien rikkakasvin tehotaulukko ....................... 189

Nurmikasvien valintataulukko ...........................68-69

Nurmikasvit kahden ja kolmen niiton järjestelmissä ...67

Nurminata ............................................................. 72

Nurmisiemenseokset ........................................70-71

Nurmisiementen yleistaulukko ............................... 66

Ohran Viljelyohjelma .........................................24-25

Ohran Viljelyohjelmakoe......................................... 26

Ohran viralliset lajikekokeet ................................... 30

Persianapila ........................................................... 74

Perunan kasvuasteet ........................................78-79

Perunan Viljelyohjelma ......................................80-81

Porkkana ............................................................. 176

Primus ................................................................. 123

Prosaro .........................................................136-137

Puma Extra .......................................................... 119

Puna-apila ............................................................. 74

Puntari mylly- ja rehuvehnä .................................. 40

Pyöröpaaliverkot .................................................... 76

Rainata .................................................................. 73

Ranman ............................................................... 165

Rapsin viralliset lajikekokeet .................................. 58

Ravinnetaselaskenta.............................................. 87

Ravinteiden merkitys kasville ...........................82-83

Reetta populaatioruis ............................................. 49

Reglone ............................................................... 156

Rehukasvit ja riistasiemenet ................................. 75

Resistenssin ehkäisy ............................................. 20

Rikkakasvien kuvat .......................................186-187

Ringsaker rehukaura ............................................. 34

Roguart syöttilaatikko .......................................... 148

Rokka herne .......................................................... 62

Roundup Max ...................................................... 126

Roundup Maxin käyttömäärät eri kasveilla........... 127

Roxion ................................................................. 145

Ruiskun TEHO-pesu ............................................. 169

Ruiskunpesuohjeet .............................................. 170

Ruiskutusajankohdat ........................................14-15

Rukiin ja hybridirukiin viljelyohjelma ...................... 44

Ruokonata ............................................................. 73

Rypsin ja rapsin kasvinsuojelu ............................... 56

Rypsin ja rapsin kasvuasteet ................................. 54

Rypsin ja rapsin Viljelyohjelma ............................... 55

Rypsin viljelyohjelmakoe ........................................ 51

Sadon arviointi satokomponentien avulla ............... 12

Sadon muodostuminen satokomponenteista ......... 11

Sekator ................................................................ 114

Senkor ................................................................. 157

Shirlan ................................................................. 166

Siementen kylvömäärätaulukko ............................. 22



Sisällysluettelo aiheittain ......................................... 4

Sonis ................................................................... 132

Sportak EW .......................................................... 138

SPY ..................................................................... 147

Storm Secure rotille ............................................. 148

Storm-hiirille ....................................................... 149

Stratos Ultra ........................................................ 158

Suojaimet ............................................................ 171

Suutinten valintataulukko .............................172-173

SW Ingeborg rehu- ja elintarvikekaura ................... 35

SW Magnifi k mylly- ja rehuvehnä .......................... 48

SW Mitja 2-tahoinen tärkkelys- ja rehuohra ........... 29

SW Petita rypsi ...................................................... 57

SW Vaasa rehu-ja elintarvikekaura ........................ 34

Symbolit .............................................................. 100

Syysrukiin viralliset lajikekokeet ............................ 50

Syysvehnän ja ruisvehnän viljelyohjelma ............... 43

Syysvehnän viljelyohjelmakoe ............................... 47

Syysvehnän viralliset lajikekokeet .......................... 48

Syysviljojen kasvinsuojelu ...................................... 46

Syysviljojen viljelyohjelma ...................................... 45

Syysöljykasvien kasvinsuojelu ............................... 60

Syysöljykasvien viljelyohjelma ............................... 59

Säilöntäaineet ........................................................ 76

Tamarin rapsi ........................................................ 58

Tankkiseostaulukko perunat ................................ 192

Tankkiseostaulukko Rypsi ja rapsi ....................... 193

Tankkiseostaulukko viljat ..................................... 194

Tankkiseostaulukko viljat ..................................... 195

Tankkiseosten teko-ohje ...................................... 191

Tautiaineiden perättäiskäytö ................................ 183

Tautiaineiden tehotaulukko .................................. 185

Terpal ...........................................................130-131

Timotei .................................................................. 72

Tiril monitahoinen rehuohra ................................... 27

Tooler ...........................................................112-113

Torjuntakynnykset ............................................... 182

Typpilannoitteiden vertailu ..................................... 88

Typpillannoitteiden enimmäismääriä ...................... 91

Uutuudet.................................................................. 2

Valkoapila .............................................................. 74

Westerwoldinraiheinä ............................................ 73

Vilde monitahoinen rehu- ja tärkkelysohra ............. 28

Viljelyohjelmalannoitteet ........................................ 93

Viljelysopimukset ..................................................... 9

Viljelyvyöhykekartta ............................................... 23

Viljojen kasvuasteet ............................................... 13

Viljojen rikkakasvien tehotaulukko ....................... 188

Xanadu 2-tahoinen mallas- ja rehuohra ................. 29

Yleisimpiä ohran ja vehnän tauteja ...................... 184

Zebra mylly- ja rehuvehnä .................................... 41

Zoom ..................................................................... 98


VILJELYOHJELMA JA K-MAATALOUDEN KOETILA

Maamme yksityisen kauppiaskunnan ja näiden taloudellisen ja aatteellisen yhteistoiminnan keskusorganisaa-tioiden, Keskon ja Suomen Vähittäiskauppiasliiton piirissä oli jo 1950-luvulla todettu oman koetilan tarpeellisuus ja tutkittu mahdollisuuksia hankkia oma koetila. Näin perustettiin 17.6.1963 Kaupan Maataloussäätiö, ja jo 29.6 samana vuonna allekirjoitettiin kauppakirjat Hauholla sijaitsevista Keski-Hahkialan ja osasta Länsi-Hahkialan kartanoja.

Koetilalla perustettiin ensimmäiset kasvinviljelykokeet 21.8.63 jolloin suoritettiin ensimmäinen syysvehnän ja rukiin lajikekokeiden kylvö. Ohran vertailevat lajikekokeet olivat viljakasveista laajimmat. Öljykasveista kokei-ta oli vuosien mittaan rypsillä, rapsilla, öljyunikolla ja auringonkukallakin. Kokeissa oli myös perunaa, hernettä, härkäpapua, puutarhakasveja ja maissia.

Koetilan toiminnan aloittamisesta lähtien ovat siementuotanto ja siemenkunnostus olleet kuvassa mukana. Vuoden 1978 laajennus nosti varastointi- ja käsittelykapasiteettia 1,2 miljoonaan kiloon. Siementuotannon määrää kasvatettiin huomattavasti. Kapasiteettia on edelleen kasvatettu, ja nykypäivänä K-siemenkeskus käsitteleekin noin viisinkertaisen määrän siemenviljaa.

Konetutkimus alkoi varsinaisesti vasta vuonna 1966. Konetutkimuksissa keskityttiin koneiden kestävyyden ja käyttöominaisuuksien testaamiseen sekä työmenetelmien tutkimiseen. Tämä tapahtui osaksi tilan talousvilje-lyksillä ja osaksi kenttäkokeina. Arvokkaina konekokeiluina pidettiin niitä monipuolisia kokemuksia ja havain-toja, joista Keskon edustamien konemerkkien käytöstä koetilan maataloustöissä saatiin ja jotka saatettiin Keskon koneosaston käyttöön.

2000-luvulla K-maatalouden koetila on keskittynyt peltokasvien kasvintuotannon koetoimintaan ja neuvontaan. Nurmikasvien lajikekokeissa tutkitaan lajien siementuotanto-ominaisuuksia ja soveltuvuutta siemenseoksiin. Lisäksi koetilalla tutkitaan vuosittain erilaisten kasvinsuojeluaineiden tehokkuutta, sekoitettavuutta ja ruisku-tusten ajoitusta. Kasvinsuojelukokeet toteutetaan GEP –ohjeistuksen mukaisesti. Viime vuosina viljelyarvoa tutkivien MTT:n virallisten kokeiden määrä on kasvanut koetilalla ja K-maatalouden koetilasta on tullut merkittävä osa valtakunnallista koepaikkaverkostoa.

K-maatalouden tuotteiden kokonaisuutta kuvaavat parhaiten viljelyohjelmakokeet, joissa on yhdistetty uusim-mat lajikkeet ja kasvinsuojeluaineet tarpeen mukaisilla käyttömäärillä. Viljelyohjelmakokeiden kasvuasteseu-rannan myötä on mahdollista seurata koetilan toimintaa internetissä viikoittain päivittyvillä tiedoilla. Oma sääase-ma takaa luotettavat paikkakuntakohtaiset tiedot kasvukauden sade- ja lämpösummakertymistä.

Vuosittain koetilalla järjestetään useita neuvonnallisia tilaisuuksia niin K-maatalouden omalle väelle kuin sidosryhmillekin. Koeruutuesittelyt ovat kasvukauden aikaisissa tilaisuuksissa keskeisessä osassa. Kasvukau-den tärkein tapahtuma on kaikille avoin viljelyohjelmapäivä, joka järjestetään vuosittain heinäkuun viimeisellä viikolla. Vuonna 2013 on kulunut K-maatalouden koetilan perustamisesta 50 vuotta, joten tervetuloa viljelyoh-jelmapäivään juhlistamaan koetoiminnan ja neuvonnan juhlavuotta!

K-maatalouden koetila -50 vuotta koetoimintaa ja neuvontaa

#koetila


VILJAKAUPPA JA VILJELYSOPIMUKSET

Vuoden 2012 viljatase tasapainoinenMaailmalla ja EU:n alueella viljamarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan muutokset ovat heijastuneet Suomeenkin. Viennistä on tullut yksi oleellinen käyttötarkoitus viljalle ja usein vientimarkkinan hintamuutokset heijastuvat myös kotimaan hintatasoihin. Laskennallisesta sadosta on viety n. neljännes jo usean vuoden ajan. Viennissä laatu on tärkeää ja pitkäaikaisten vientiasiakkuuksien tehokasta hallintaa edesauttaa sopimusviljely, joka koituu myös viljelijän eduksi parantaen menekkiä. Sopimusviljelyn avulla viljakauppaan syntyy suunnitelmallisuutta ja sen avulla voidaan hyödyntää markkinoiden välillä suuriakin hintamuutoksia. On oletettavaa, että viljamarkki-noiden suuretkin hintamuutokset satokauden sisällä jatkuvat, mikä on markkinoiden normaalia toimintaa.

Suomen viljataseen 2012/13 mukaan viljoista eniten riittää vietäväksi kauraa ja vehnää. On huomattava, että vientikaura on valtaosin elintarvikekauraa ja siinä laatuun on kiinnitettävä huomiota, jotta suomalaisen kauran vahva maine mm. Keski-Euroopan myllyillä pysyy yllä. Vehnää on viety viime vuosina runsaasti jopa uusille markkina-alueille. Vientien tehokas hoitaminen edellyttää kuitenkin riittävän suurta viljamassaa.

Hyödynnä K-maatalousketjun viljakaupan asiantuntemus ja kattavat vastaanottopaikat!

Sopimusmuodot Viljan markkinoinnissa on käytettävissä kaksi vaihtoehtoa: kiinteä- ja avohintainen sopimus. Kiinteällä hin-noittelulla voidaan pienentää sadon hintavaihteluihin liittyvää riskiä. Puidusta viljasta kannattaa toimittaa edustava näyte kauppaan jo heti puintien jälkeen, jotta sadon laatu ja viljan käyttötapa saadaan selville ja sen markkinointi helpottuu.

Vehnä

Kaura

Rypsi ja rapsi

Lähde: Viljatieto-pankki, viljanhinnat2005 - 2012 syyskuu

Viljojen hintakehitystä viime vuosilta

Suomen viljatasearvio 2012 Vehnä Ruis Kaura Ohra YhteensäAla ha 244 000 21 000 340 000 471 000 1 072 000muutos vrt. 2011 (-5 %) (-21 %) (+10 %) (+9 %) (+9,9 %) sato kg/ha* 3 850 2 900 3 400 3 500 3400Kokonaissato 899 000 62 000 1 158 000 1 655 000 3 800 000Tilakäyttö 192 000 1 000 441 000 803 000 1 437 000Teollinen käyttö 459 000 92 000 203 000 583 000 1 018 000Vientiarvio 240 000 -40 000 414 000 127 000 785 000Lähde: Tike 3.9.2012 arvio

0

100

200

300

400

500

600

I IV V II X I I V VII X I IV V II X I I V VII X I IV V II X I I V VII X I IV V II X I I V VII X

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012


Avohintainen sopimusAvohintaisessa viljelysopimuksessa tavoitellaan viljaerän laadun ja määrän mukaan erälle parasta mahdollista hintaa. Viljelijä päättää itse, koska myy viljansa joko yhdessä tai useammassa erässä satovuoden aikana.

Kiinteähintainen sopimusKiinteähintaisella eli ns. termiinisopimuksella varmistetaan markkinointi ja sovitaan perushinta. Sopimuksen voi tehdä ennen sadonkorjuuta tai milloin tahansa sen jälkeen. Termiinisopimus on sekä myyjää että ostajaa sitova ja sen takia kasvukaudella se kannattaa tehdä korkeintaan kol-mannekselle sadon määrästä. Mikäli sopimuksenmukaista viljaa tai öljykasveja ei toimiteta, syntyy myyjälle velvollisuus korvata ostajalle aiheutunut vahinko. Kiinteähintaisella sopimuksella voi pienentää hintavaihteluiden riskiä.

K-Maatalouden teesit satokaudelle 2013 - Kauraa kylvöön: kaura vähentää yksipuolisen ohran- ja vehnänviljelyn tautipainetta.

Elintarvikekauran kysyntä on vahvaa. - Tärkkelysteollisuus on merkittävä ohran käyttäjä, joten ohraa kannattaa

viljellä erityisesti Pohjanmaalla - Kotimaiselle rukiille on vahva kysyntä - Öljykasveilla on ollut viimeisen viiden vuoden aikana tasaisin kannattavuus - Varaudu satokauden hintamuutoksiin: jaksota myynnit ja varmista keskimääräinen hyvä hinta - Hintakiinnitys on hyvä tapa hallita viljanmyynnin hintariskejä - Useamman kasvin viljely pienentää satoriskiä - Valitse tilallesi ja kasvuvyöhykkeellesi sopiva ja riittävän aikainen lajike - Seuraa viljamarkkinatilannetta ja kylvöalaennustetta viljelysuunnitelmaa tehdessä

ja suunnittele samalla sadon markkinointia - Tunne tuotantokustannuksesi!

Kauppaviljojen laatutekijöitä

Hehtolitrapaino Kaikki viljat Hehtolitranpaino kuvaa viljan kuntoa ja leipäviljoilla hehtolitranpaino kuvaa määrättyyn rajaan asti viljasta myllyssä saatavaa jauhatustulosta eli jauhosaalista

Sakoluku Myllyvehnä ja ruis

Sakoluvulla mitataan viljan itämisastetta. Jos sakoluku on matala eli entsyymiaktiivi-suus korkea, leivän sisus ei kypsy paiston aikana, vaan seurauksena on taikinamainen ja kostea sisus. Myllyt pyrkivät pitämään leipurivehnäjauhon sakoluvun noin 250:ssä.

Valkuais %Myllyvehnä, teollisuusvehnä ja mallasohra

Vehnän riittävä proteiinipitoisuus on tärkeä laatukriteeri leivontalaadun kannalta. Vehnän proteiinipitoisuus on suoraan verrannollinen nostatetun leivän tilavuuteen ja sisuksen rakenteeseen. Leipävehnän yleisenä laatuvaatimuksena on noin 12–13 %:n proteiinipitoisuus.Kaksitahoisen mallasohran laatuvaatimuksena on noin 8–11,5 %:n proteiinipitoisuus. Mallasohran liian korkea proteiinipitoisuus saattaa aiheuttaa ongelmia oluen valmis-tusprosessissa ja oluen säilyvyydessä

Seulonta % / lajittelu

Kaura, mallas-ja tärkkelysohra

Jyväkoko kertoo hyötykäytettävissä olevan määrän, esim. elintarvikekauralla 2 mm seulan läpi mennyt osuus on lajitteluerotetta.

1000 jyvän paino Kaikki Viljat 1000 jyvän paino kuvaa siemenen kokoa ja näkyy tällä tavalla suoraan saantona.

Suurempi jyvä tarkoittaa kotieläintiloilla rehuna parempaa ruokinnallista arvoa.

Tärkkelys-pitoisuus Ohra Tärkkelyspitoisuus laskee nopeasti ohralla valkuaisen noustessa yli 12%. Rehukäytös-

sä tulisi suosia korkean hehtolitrapainon ohraa korkealla tärkkelyspitoisuudella.

Itävyys % Mallasohra ja siemenviljat

Itävyys on määräävä tekijä mallasohrassa, maltaan idätyksen takia. Siemenviljoissa itävyys määrittelee kylvettävää siemenmäärää yhtenä tekijänä.

Lähde: Evira

VILJAKAUPPA JA VILJELYSOPIMUKSET


VILJELYTEKNIIKAN TEHOSTAMINEN

Viljojen sato muodostuu satokomponenteista”Satoisuusikkunaksi” kutsutaan viljojen kasvunvaihetta, jolloin määräytyy kehittyvien kukkien mää-rä eli kasvuston satopotentiaali. Satoisuusikkuna ajoittuu 2-4 viikkoa kylvöstä ja noin 3 viikkoa ennen tähkälle tai röyhylle tulon alkamista. Tuona aikana ratkeaa, mihin satotasoon kasvusto voi enimmillään yltää.

Sadonmuodostumisen kannalta on tärkeää onnistua tuottamaan suuri kukkamäärä satoi-suusikkuna-vaiheessa, koska jyvien lukumäärä tähkää, pinta-alaa tms. kohden ilmaistuna on merkittävin satoisuutta määräävä satokomponentti. Satoisuusikkunan aikaiset häiriöt heikentävät kasvin edellytyksiä muodostaa myöhemmin jyviksi kehittyviä kukan alkuja. Kasvustoilla ei ole juurikaan edellytyksiä korjata menetystä.

Viljelijä voi parantaa viljojen satoisuutta kiinnittämällä erityisesti huomiota kriittisten kehitysjak-sojen kasvuedellytyksiin. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat kasvin tasapainoisesta ravinne- ja vesitaloudesta huolehtiminen ja lehdistöä tuhoavien kasvitautien ja tuholaisten riittävän aikainen torjunta.

Sadon muodostukseen vaikuttaa jyvämäärän lisäksi oraiden määrä neliöllä sekä sivuversojen ja kehittyvien tähkien lukumäärä. Optimaalinen kylvötiheys saadaan laskettua tarkimmin, kun kylvet-tävä siemen kunnostetaan ja itävyys% määritetään laboratoriossa. Peittaus vaikuttaa siemenen laatua parantavasti torjumalla siemenlevintäisiä tauteja. Itävyys% tulisi määrittää peittauksen jälkeen.

Runsas jyvämäärä on eduksi sadontuotolle. Mitä enemmän kasvusto onnistuu tuottamaan jyviä, sitä paremmin kasvusto käyttää hyväkseen ravinteita. Jyvämäärän vaikutus korostuu, jos kasvusto kärsii kuivuudesta tai taudeista jyvien täyttymisen aikaan. Terve kasvusto loppukasvukaudesta takaa jyvien täyttymisen ja runsaan sadon. Kasvuston pakkotuleentuessa sato jää alhaiseksi.

Lähde: Pirjo Peltonen-Sainio, Ari Rajala ja Risto T. Seppälä (2005). Viljojen kehityksen ja kasvun ABC.

heikoin neljännes

sato kg/ha

keskimäärin

netto

voitt

o €/

ha

nettovoitto €/ha

3138

3949

4744

346

68

-208

sato

kg/

ha

paras neljännes

400

300

200

100

0

-100

-200

-300

500045004000350030002500200015001000

5000

Kevätvehnä 2011Viime vuosien viljamarkkinamuu-tosten takia satotason merkitys on korostunut entisestään. Suurin se-littävä tekijä viljatilojen kannatta-vuudessa on satotaso. Keskimää-rin nettovoittoon yltävä taloudelli-nen tulos kevätvehnällä edellyttää yli 4 t/ha satoa. Sadon määrään ja laatuun kannattaa panostaa. K-maatalouden Viljelyohjelma tarjo-aa tutkittuja ratkaisuja viljojen sa-totasojen nostoon.

Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2011


Sadon arviointi satokomponenttien avullaViljan satokomponentteja ovat tähkällisten versojen lukumäärä/m2, jyvien luku tähkässä ja tuhannan jyvän paino. Hehtaarisato = tähkäluku (kpl/m2) X jyväluku tähkässä X tuhannen jyvän paino / 100.

Tähkäluku/m2 saadaan laskemalla yksilöt 80 cm matkalta yhdeltä kylvö-riviltä ja kertomalla luku kymmenellä, jos riviväli on tavanomainen 12,5 cm. Oraat lasketaan 69 cm:n matkalta ja kerrotaan kymmenellä jos vannasvä-li on 14,5 cm.

Satokomponentteja kannattaa laskea eri puolilta lohkoa, niin hyvistä kuin heikommistakin kohdista. Voit käyttää tämän oppaan lajiketaulukoista löyty-viä keskimääräisiä tuhannen jyvän painoja apuna, mutta huomioi että lannoitus, kasvitaudit ja tuholaiset se-kä sääolot jyvän täyttymisen aikaan vaikuttavat huomattavan paljon lop-putulokseen.


OHRA

(2T)

Kylvötiheys (kpl/m2) 500Oraita, m2 425Tähkällisiä versoja/oras 2,2Tähkäluku, m2 935Jyväluku/tähkä (pääverso) 14 16 18 20 22Jyväluku/tähkä (sivuverso) 8 10 12 14 16TJP, g 38Sato (kg/ha)* 3908 4619 5330 6040 6751

KEVÄ

TVEH

NÄ

Kylvötiheys (kpl/m2) 650Oraita, m2 552Tähkällisiä versoja/oras 1Tähkäluku, m2 552Jyväluku/tähkä 15 20 25 30 35TJP, g 35Sato (kg/ha) 2898 3864 4830 5796 6762

KAUR

A

Kylvötiheys (kpl/m2) 500Oraita, m2 425Tähkällisiä versoja/oras 1Tähkäluku, m2 425Jyväluku/tähkä 30 35 40 45 50TJP, g 35Sato (kg/ha) 4463 5206 5950 6694 7438

Lähteet: Pirjo Peltonen-Sainio, Ari Rajala ja Risto T. Seppälä (2005). Viljojen kehityksen ja kasvun ABC. Maa- ja Elintarviketalous 67. Ari Rajala (2007). Suullinen tiedonanto.

*laskennassa on käytetty pää- ja sivuverson keskimääräistä jyvälukua/tähkä


Viljojen kasvuasteet


0 Itäminen00 Kuiva jyvä01 Jyvä alkaa imeä vettä05 Sirkkajuuri kasvanut näkyviin alkiosta09 Orastuminen: Itu - tuppi tunkeutumassa maanpinnalle

1 Oraan kehittyminen11 1. lehti on täysin avautunut12 2. lehti on täysin avautunut13 3. lehti on täysin avautunut

2 Pensominen 20 Ainoastaan pääverso kehittynyt21 Pensomisen alku: 1. sivuverso kehittynyt22 2. sivuversoa näkyvissä

3 Korrenkasvu = Pääverson pituuskasvu31 1. solmu vähintään 1 cm sivuverso solmun yläpuolella32 2. solmu vähintään 2 cm 1. solmun yläpuolella37 Lippulehti täysin näkyvissä, mutta yhä kiertynyt39 Lippulehti täysin avautunut, kieleke näkyvissä

4 Lippulehden tupen paisuminen41 Varhaisvaihe: lippulehden tuppi turpoaa43 Keskivaihe: Lippu- lehden tuppi paisunut 47 Lippulehden tuppi haljennut49 Tähkän ensimmäiset kaleet/vihneiden kärjet juuri näkyvissä

5 Tähkälle/röyhylle tulo51 Tähkä/röyhy alkaa työntyä ulos tupesta53 30% tähkästä/ röyhystä näkyvissä55 50% tähkästä/ röyhystä näkyvissä59 Tähkä/röyhy kokonaan ulkona tupesta

6 Kukinta61 Kukinta alkamassa: ensimmäiset heteet näkyvissä65 Täyskukinta: 50% heteistä näkyvissä69 Kukinta päättynyt: tähkylät kukkineet (joitakin kuivuneita heteitä saattaa näkyä)

7 Siementen kehittyminen71 Vetinen jyvä: ensimmäinet jyvät ovat saavuttaneet puolet lopullisesta koosta73 Aikainen maito- tuleentumisaste vaihe75 Maito- tuleentumisen keskivaihe: jyvän sisus maitomaista, jyvä saavuttanut lopullisen kokonsa, mutta vielä vihreä77 Myöhäinen maito- tuleentumis- vaihe

8 Siementen tuleentuminen83 Alkava taikinavaihe85 Pehmeä taikinavaihe: Jyvä halkeaa kynnellä87 Kova taikinavaihe: (Keltatuleentu- minen) Kynnenpainau- ma kohoaa takaisin89 Täystuleentu- minen: jyvä kova, vaikea katkaista peukalon kynnellä

9 Ylituleentuminen92 Ylituleentunut: jyvä erittäin kova, ei voi katkaista kynnellä93 Jyvät alkaneet varista kuivalla säällä97 Kasvusto kuollut ja ränsistynyt

#kasvuasteseuranta



0 10 12 20 21 22 25 31 32 37 39 45 50-53 58-59 65

KORRENKASVUPENSOMINENORASTUMINENITÄMINEN

KASVITAUDIT s. 142-147 Vehn

äOh

raKa

ura

Syys

vilja

t

Korkean tautipaineen lohkot: suorakylvö, kevytmuokkaus, mono-kulttuuri

x x x x

Merkittävimmät taudit: verkko-, rengas-, ruskolaikku, DTR, härmä x x x x

Punahome x x x xTalvituhosienet, lumihome xTUHOLAISET s. 150-153Kirvat x x xVehnä-, tähkä- ja hesseninsääski xKahukärpänen xLISÄLANNOITUS, MAANPARANNUS s. 50-65Lehtihivenlannoitteet x x x xLisätyppi, sadon määrän lisäys x xLisätyppi, valkuaisen lisäys x xKalkitus x x x xRIKKAKASVIEN TORJUNTA s. 112-137Rikkakasvit x x x xHukkakaura x xJuolavehnä, valikoiva torjunta xJuolavehnä, sänkitorjunta x x x xPelto-ohdake, valvatti x x x xOhdake ja valvatti pesäkekäsittely x x x xLAONTORJUNTA s. 138-141Aikainen x x xMyöhäinen x x x

x xx xx x

x xx

"sat

oisu

usik

kuna

"



0 10 12 20 21 22 25 31 32 37 39 45 50-53 58-59 65

SÄNKIKUKINTATÄHKÄN ESILLETULOKORRENKASVU LIPPULEHTIVAIHE

"sat

oisu

usik

kuna

"


VILJELYOHJELMAN MITTAUKSET

K-maatalouksissa on viljelyohjelmakioskeja, joissa voidaan tehdä lehtivihreämittaus sekä lohkon ravinnetaseen ja kasvuston kunnon arviointi. Mittausten ja havaintojen perusteella määritetään kaupassa täydennyslannoituksen, korrensääteen ja tautitorjunnan tarve.

LehtivihreäKasvin sadontuottokyky riippuu pitkälti lehtien lehtivihreämäärästä. Lehtivihreän muodostumi-seen keskeisesti vaikuttava ravinne on typpi.Lehtivihreämäärän mittaaminen kertoo, onko kasvustossa typpeä liikaa vai liian vähän. Mitta-ukset tehdään 1-solmuasteelta-tähkälle tulon loppuun saakka. Lehtivihreämittauksessa nor-maalin kasvuston ja lannoiteikkunan tuloksia ver-taillaan toisiinsa. Jos lannoiteikkunaa ei ole, voi-daan mittauksen tuloksia verrata taulukkoarvoihin.

Sadon arviointi kotikonsteinOdotettavissa oleva laskennallinen hehtaarisa-to = tähkäluku (kpl/m2) X jyväluku tähkässä X tuhannen jyvän paino / 100. Oras-, versoja tähkäluku / m2 saadaan laskemalla 12,5 cm rivivälillä yksilöt 80 cm matkalta ja kertomalla luku kymmenellä. Oraat lasketaan 69 cm:n matkalta jos vannasväli on 14,5 cm.

Muistilista viljelyohjelman mittauksiin

Lehtivihreänmittausta varten tee lannoitusikkuna kylvöjen yhteydessäMittauksia varten tehdään lohkolle reilusti lannoitettu ns. lannoitusikkuna, johon typpeä laitetaan kylvölannoituksen yhteydessä esimerkiksi 3 x 5 m alueelle n. 30–50 kg/ha normaalia enemmän. Lannoitusikkuna tehdään kylvökoneella tai käsin. Ikkunan löytää lohkolta helpommin, kun viereen jättää 0-ruudun ilman lannoitetta.

Kasvustonäyte kauppaan lehtivihreämittausta vartenNyhdä kasveja eri puolilta lohkoa; 30 kpl ja lannoitusikkunasta; 30 kpl. Näytteet kerätään ilmatiiviiseen muovipussiin, jolloin ne säilyvät tuoreena pidempään. Mittaus tulee tehdä 12 tun-nin aikana näytteen ottamisesta. Älä jätä näytepusseja aurinkoon.Kasvustonäyte satoennustetta vartenLeikkaa kasvustosta metrin matkalta maanpäällinen kasvimassa ja punnitse se kaupassa tai ko-tona. Luotettavuuden lisäämiseksi tee punnitus vähintään viidestä eri kohdasta lohkoa. Ota kau-palle mukaan tiedot kylvöpäivästä, lajikkeesta ja käytetystä siemenmäärästä kg/ha.

Lehtivihreämittausten tulkintaKasvustolla on riittävästi typpeä, jos Spad-mittauksen erotus lannoiteikkunalla ja normaalikasvustolla on ohralla pienempi kuin 4, kauralla pienempi kuin 3 ja vehnällä pienempi kuin 2 tai jos arvot ovat tauluk-koarvojen sisällä. Tällaisissa tapauksissa korrensääteiden ja tautiaineiden käyttö on perusteltua. Suu-rempi ero tuloksissa tai taulukkoarvoja pienempi luku kertoo kasvuston typen puutteesta. Sen seurauk-sena joko sadon määrä tai laatu voi jäädä heikoksi, jos kasvin typen saantia ei voida turvata.

Vílja Kehitysvaihe SPAD

Ohra 37-41 35-3851-57 42-46

Kaura 37-41 36-4551-57 40-44

Kevätvehnä 37-41 38-4251-57 38-41

Syysvehnä 37-41 39-4251-57 40-44

Ruis 37-41 37-3951-57 33-42

Rypsi 50-51 37-42

SPAD taulukko lehtivihreäarvoja varten


RIKKAKASVIEN TORJUNTA

Mustang Forten teho ohdakkeeseen.

Oikea valmiste ja annoskokoKirjaa jo kasvukauden aikana ja syksyllä puidessa muistiinpanoihin ongelmallisimmat ja runsaim-min esiintyvät rikkakasvit lohkoilta.Tarkista keväällä, mitä rikkakasveja lohkolla taimettuu ja valitse torjunta-aine, joka tehoaa erin-omaisesti lohkojen yleisimpiin rikkakasveihin. Tarpeen vaatiessa, tee tankkiseos ongelmarikkakas-veja vastaan (esim. ohdake, valvatti, syysitoinen saunakukka)

Heikot kasvuolosuhteet, harkitse suurimman annoskoon käyttämistä:• Valmisteella ei ole erinomaista tehoa lohkolla esiintyviin rikkakasveihin• Rikkakasvit ovat suurikokoisia• Maa on multavaa• Kasvusto on epätasainen ja heikosti kilpaileva• Ruiskutusta on viivästetty, esim. eri aikaan taimettuvien rikkakasvien takia• Huonot kasvuolosuhteet -> kasvu hidasta ja rikoilla paksu vahakerros

Hyvät kasvuolosuhteet, jolloin voi harkita annoksen pienentämistä:• Valmiste tehoaa erinomaisesti lohkolla esiintyviin rikkakasvilajeihin• Rikkakasvit ovat pieniä ja tasaisesti taimettuneita• Rikkakasvit kasvavat nopeasti ja niillä on ohut vahakerros -> valmisteet imeytyvät tehokkaasti• Ruiskutusta edeltävinä muutamina päivinä on ollut: lämmintä, kosteaa ja pilvistä

Hyvät käsittelyolosuhteet:

☛ Lämpötila 15-25˚C☛ Ilman suhteellisen kosteus suuri >75%☛ Esim. aikainen aamu☛ Tyyntä☛ Tasainen ja hyvin kilpaileva viljakasvusto

Huonot käsittelyolosuhteet:

☛ Alhainen lämpötila☛ Tuulista☛ Voimakas auringonpaiste☛ Yöhalloja


KASVITAUTIEN TORJUNTA

Kasvitautien torjunta- Milloin jaettu tautien torjunta?

➣ Suorakylvö tai kevytmuokkaus, jolloin taudinaiheuttajat säilyvät maassa ja voivat li-sätä kasvitauteja. Leviäminen ja torjuntakynnyksen ylittyminen riippuvat sääolosuh-teista, viljelykierrosta sekä käytettävästä siemenestä ja peittauksesta.

➣ Ennen rikkakasviruiskutusta tarkistetaan tautilaikkujen määrä kasvustossa ja jos jo-ka toisen kasvin kolmanneksi ylimmällä lehdellä on muutamia laikkuja, lisätään rik-kakasviruiskutuksen yhteyteen triatsolityyppistä kasvitautien torjunta-ainetta puoli-kas annos.

➣ Toinen torjuntaruiskutus tehdään vehnällä tähkän tullessa esiin ja ohralla lippulehti-vaiheessa. Pelkkä rikkakasviaineiden kanssa annettu tautien torjunta-aine ei useim-miten riitä pitämään kasvustoa puhtaana taudeista. Suurin taloudellinen hyöty saa-daan yleensä myöhäisemmästä tautiruiskutuksesta.

Valmistetyyppi Valmiste esimerkki Vaikutustapa Suoja-aika Käyttö

Strobiluriini Comet Pro

Ehkäisevät sieni-itiöiden itämi-sen, tehostavat viljelykasvin elintoimintoja ja vähentävät stressiä

5-7 vikkoaAina tankkiseoksessa toisen tyyppisen kasvitautiaineen kanssa

Triatsolit Prosaro, Juventus Tappavat sienirihmaston estä-mällä sen kasvun 3-4 viikkoa

Voidaan käyttää yksinään, käyt-tö strobiluriinin kanssa suositel-tavaa tarpeeksi pitkän ja laajan tehon saavuttamiseksi

Triatsolit ja strobiluriinit ovat yleisimmin käytettyjä kasvitautiaineita. Molemmat ovat tehokkaita sie-nitauteja vastaan, mutta niiden vaikutustavat, ominaisuudet ja käyttö eroavat toisistaan.


KASVINTUHOAJIEN RESISTENSSI

Kuinka resistenssin syntymistä ehkäistään:Rikkakasvit:

1) Viljelykierto

2) Monipuolinen rikkakasvivalmisteiden käyttöPienannosaineita käytetään yksinään enintään 3-5 vuotta, jonka jälkeen niiden kanssa käytetään K-Trioa tai fl uroksipyyriä sisältäviä valmisteita tai käytetään pelkästään muuta kuin pienannosainetta.Esimerkiksi pelkkä MCPA ei tehoa riittävän hyvin pihatähtimöön, joten se ei estä kestävien piha-tähtimökantojen kehittymistä.

Viljelyohjelman ratkaisu: Tooler 50 g/ha + kiinnite + K-Trio 1,0-1,5 l/ha

Kasvintuhoajien torjunta-aineiden kestävyysMitä tarkoittaa resistenssi? Rikkakasvi, tuhohyönteinen tai kasvitaudinaiheuttaja on tullut kestäväksi jotakin torjunta-ainetta vastaan. Resistenssi eli kestävyys voi syntyä yhtä tehoainetta vastaan tai saman vaikutustavan omaavaa tehoaineryhmää kohtaan.

➣ Resistenssi voi syntyä erityisesti sellaisia aineita kohtaan, joiden vaikutustapa on hy-vin suppea, ja joita käytetään useita kertoja kasvukauden aikana.

Esimerkkitapauksia löytyy jo Suomesta; ➣ Pienannosaineita kestäviä pihatähtimökantoja on löytynyt Suomesta 2000-luvulla.

Tapaukset ovat johtuneet vuosikymmeniä kestäneestä yksipuolisesta pienannosai-neiden käytöstä.

➣ 2010 ja 2011 kesien aikana Suomesta löydettiin pyretroideja kokonaan tai osittain kestäviä rapsikuoriaisia.

#kasvinsuojelu


RESISTENSSIN EHKÄISY

Kasvitaudit:

1) Viljelykierto ja viljelytekniset toimenpiteetMonipuolinen kasvinvuorotus, sisältäen öljy- ja palkokasvien viljelyn viljan ohella, vähentää kasvitau-dinaiheuttajien määrää pellossa. Kasvitautipainetta voidaan myös vähentää maan muokkauksella. Kasvitautien torjunnassa otetaan torjuntakynnykset huomioon. Torjuntakynnykset löytyvät sivulta 182.

2) Strobiluriinit aina tankkiseoksessaStrobiluriinit kuten Comet Pro käytetään aina tankkiseoksessa triatsolien, kuten Juventuksen tai Prosa-ron kanssa. Käytä strobiluriineja vain kerran kasvukauden aikana. Jaetussa tautien torjunnassa en-simmäinen torjunta tehdään triatsolilla ja myöhäisempi strobiluriinin ja triatsolin seoksella.

Viljelyohjelman ratkaisu: Comet Pro 0,3-0,6 l/ha + Prosaro /Juventus/ Sportak 0,5-1,0 l/ha

Tuholaisten resistenssin ehkäisy:

1) Suunnitelmallinen ja monipuolinen torjunta-aineiden käyttöPyretroideja voidaan edelleen käyttää, jos ei ole viitteitä kestävistä tuholaisista, mutta useita pe-räkkäisiä pyretroidiruiskutuksia tulisi välttää.Rapsikuoriaisten torjunnassa suositellaan pyretroidien lisäksi käytettäväksi vaikutustavaltaan toi-sen tyyppisiä valmisteita kuten Biscaya- tai Avaunt-tuotteita. Toistaiseksi myös Mavrik tehoaa kes-täviin rapsikuoriaisiin. Tuholaisten torjuntakynnykset löytyvät sivulta 182.

2) Tarkista torjunnan onnistuminen erityisesti pyretroidiruiskutuksen jälkeenRapsikuoriaisten osalta torjunnan onnistuminen erityisesti pyretroidiruiskutuksen jälkeen on hyvä tarkistaa ennen kuin mahdolliset uudet kuoriaiset lentävät kasvustoon. Jos torjunta tehdään illal-la, tarkistetaan kasvusto aikaisin seuraavana aamuna. Pyretroidiruiskutus tuhoaa välittömästi tu-holaiset, mutta toisen tyyppisten valmisteiden (esim.Biscaya, Mospilan, Avaunt) käytön jälkeen tu-holaiset eivät kuole välittömästi, vaikka lopettavat tuhoamisen heti ruiskutuksen jälkeen. Jos py-retroidiruiskutuksen jälkeen kasvustossa on edelleen kuoriaisia tai sinne on tullut jo uusia kuori-aisparvia, kannattaa toisessa ruiskutuksessa käyttää toisen tyyppistä valmistetta.

3) Alueellinen torjuntasuunnitelmaSaman alueen rypsilohkoilla kannattaa rapsikuoriaistorjunta tehdä samanaikaisesti, jotta rapsikuo-riaisparvet eivät leviä viereisiltä lohkoilta aina seuraavalle lohkolle. Näin vältytään useilta vierek-käisten lohkojen ruiskutuksilta ja vähennetään resistenssin kehittymisen riskiä.

Viljelyohjelman ratkaisu: 1. ruiskutus Kestac 0,2- 0,4 l/ha tai Mavrik 0,2 l/ha 2. ruiskutus Biscaya 0,3 l/ha tai Avaunt 150 g/ha


TAUTIEN TORJUNTA

Kasv

itaut

ien

levi

ntä

ja to

rjunt

a vi

ljois

ta

Kasv

iTa

uti

Esiin

tym

is-

ajan

koht

aOi

reSa

tova

ikut

usLe

viäm

ista

paTo

rjun

ta

kem

ialli

sest

iOhra

Vehnä

Kaura

Kasvukausi

Lippulehti

Tähkälle tulo

Vähäinen

Kohtalainen

Merkittävä

Ilma

Siemen

Kasvijäte

Maa

Tautiruiskutus

juolavehnätorjunta

Peittaus

xx

xPu

naho

me

xitä

mät

ön s

iem

en, l

aiku

t tyv

ellä

, sur

kast

unee

t pun

aise

t jyv

ätx

xx

xx

xx

xx

Härm

äx

valk

oise

t sam

ettis

et la

ikut

xx

x

xx

Lent

onok

ix

mus

ta tä

hkä

xx

xx

xM

usta

tyvi

taut

ix

mus

tat j

uure

tx

xx

xx

xRe

ngas

laik

kux

aluk

si v

etin

en re

ngas

lehd

essä

, rus

kea

reng

asx

xx

xx

xx

x

xRu

oste

etx

mus

tat t

ai ru

skea

t itiö

pesä

kkee

t leh

diss

ä ja

kor

ress

ax

xx

xTy

vi-

ja le

htila

ikku

xru

skea

t lai

kut l

ehdi

ssä

ja ty

vellä

xx

xx

xx

x

xVe

rkko

laik

kux

rusk

eat v

erkk

o- ta

i pis

tem

äise

tlaik

utx

xx

xx

xx

xVi

iruta

uti

xle

htis

uone

n su

unta

inen

yht

enäi

nen

viiru

, tup

peen

jääv

ä tä

hkä

xx

xx

xPi

stel

aikk

u (D

TR)

xru

skea

t lai

kut l

ehdi

ssä

xx

xx

xx

x

xHa

isun

oki

xvo

imak

as k

alan

haju

jyvi

ssä

xx

xx

x

xHa

rmaa

laik

kux

lehd

issä

rusk

eat l

aiku

t, jo

issa

mus

tia p

iste

itäx

xx

xx

x

xKe

ltavi

iruta

uti

xle

htis

uone

n su

unta

inen

kel

tain

en v

iiru

xx

xRu

skol

aikk

ux

rusk

eat l

aiku

t leh

diss

ä ta

i kal

eiss

ax

xx

xx

xx

Mus

taty

vix

mus

ta ty

vi ja

juur

etx

xx

xx

xRu

oste

etx

mus

tat,

rusk

eat t

ai k

elta

iset

itiö

pesä

kkee

t leh

diss

ä ja

kor

ress

ax

xx

xTy

vila

ikku

xty

vila

ikku

xx

xx

xAv

onok

ix

mus

ta rö

yhy

xx

xx

xLe

htila

ikku

xru

seht

ava

laik

kux

xx

xx

xx

Mus

taty

vix

mus

ta ty

vi ja

juur

etx

xx

x

xRu

oste

etx

mus

tat t

ai ru

skea

t itiö

pesä

kkee

t leh

diss

ä ja

kor

ress

ax

xx


SIEMENTEN KYLVÖMÄÄRÄTAULUKKO

Suuntaa-antavat kylvömääräsuositukset

Palk

okas

vit

vilj

akas

vit

Kylvömäärä lasketaan siemenkoon, itävyyden, puhtauden ja halutun kylvötiheyden mukaan

Tuhannen siemenen paino (Tsp) g

Kylvömäärä puhtaana kasvustona

Lajikevaihtelu Kylvötiheys, kpl/m2 Kylvösyvyys, cm

Syysruis Syysruis hybridi SyysvehnäKevätvehnäKevätruisOhra,-2-tahoinenOhra, monitahoinenKauraRuisvehnäRuokaherneRehuherne 1)

25-3830-4638-4531-4525-3340-5534-4532-4842-52

180-300140-250

400-500200-250

500600-750500-600500-600450-500450-500

500100-120100-120

3-42-33-43-53-53-53-53-53-45-84-6

Herne voidan kylvää eri vahvuisina seoksina lujakortisen viljan, lähinnä kauran kanssa

Härkäpapu 200-300 70 5-8

Seossuositus: papua 40-45 ja kauraa tai ohraa 180-220 kpl/m2

Öljy

kasv

it

KevätrypsiKevätrapsi

Kevätrapsi hybridi SyysrypsiSyysrapsi hybridi

2-33-4,53,5-53-44-7

250-350200-300

150100-12050-60

2(-4)2(-4)2(-4)1-31-3

Syysrypsi voidaan kylvää myös hajakylvönä

KeltasinappiÖljypellavaMustasinappi

5-74-64

400800-1000120-200

2(-4)2(-4)1-3

Nur

mi-

ja p

alko

kasv

it re

huks

i

Yksivuotinen raiheinä- diploidi- tetraploidi

1,8-2,23,3-3,6

1250850

2-32-3

Raiheinä voidaan kylvää myös herne/kaura-seoksiin

Rehuherne 2)

Virna200-250

65-75100-120200-250

4-63-4

Rehuherne ja virna kylvetään yleensä seoksena kauran kanssa

TimoteiNurminataKoiranheinäEng.raiheinäRehukattara

0,4-0,61,8-2,20,9-1,11,7-2,0

3-4

4000125020001250

500-600

12-31-22-32-3

Timoteivaltaisia nurmiseoksia kylvetään 20-30 kg/ha ja natoja, englanninraiheinää sekä koiranheinää sisältäviä seoksia 25-35 kg/ha

ValkoapilaPuna-apila-diploidi-tetraploidiAlsikeapilaSinimailanenPersianapila

0,7

1,6-2,02,3-2,60,9-1,1

20,7

700-1000

6005009001200

2000-3000

1

1-21-21

1-21

1) valkokukkainen; tuleentunut siemensato, 2) kirjavakukkainen; vihantasato

Siemenmäärä kg/ha =Kylvötiheys(kpl/m2) x Tsp g

(Itävyys % x puhtaus %) / 100

Siemenmäärän laskentakaava

Siemenmäärä kg/ha =Kylvötiheys(kpl/m2) x Tsp g

Itävyys %

Siemenmäärän laskentakaava,kun erän puhtautta ei tunneta


VILJELYVYÖHYKEKARTTA

Viljelyvyöhykkeet ja tehoisan lämpötilan summa

Suomi on jaettu viljelyvyöhykkei-siin I-V sen mukaan, millaiset ovat kunkin alueen kasvuolosuhteet. Lajiketaulukoista löydät viljelyvyöhyke-suositukset kullekin lajikkeelle viljeltä-väksi. Suositukset eivät kuitenkaan ole ehdottomia, sillä paikallisesti sekä vuodesta riippuen kasvuolot voivat olla hyvinkin erilaisia verrattuna alueeseen keskimäärin.

Vehnän ja öljykasvien viljely on pitkälti painottunut eteläisimmille viljelyvyöhykkeille. Kauraa ja ohraa viljellellään koko viljelyalueellamme. Syyskylvöiset viljelykasvit, mukaanlukien vehnä ja rypsi, ovat kelpo valinta rehuntuotantoon esimerkiksi pohjan-maalle. Samalla tasataan työhuippuja kylvö- ja sadon-korjuutöiden jaksottuessa pidemmälle ajanjaksolle. Lajiketta valitessa tulee ottaa huomioon sen soveltuvuus kyseiselle viljelyvyöhykkeelle ja käyttötarkoitukseen.

Kasvien tuleentumiseen keskeisimmin vaikuttava tekijä on tehoisa lämpötilan summa. Muutenkin kasvukauden kehittymistä, lämpötila- ja sadekertymää voit seurata K-maatalouden nettisivuilta. Koetilamme ylläpitää kasvu-asteseurantaa, josta näet eri viljelykas-vien kehitysvaiheet ja kasveille suori-tetut viljely- ja kasvinsuojelutoimen-piteet.

Viljelyvyöhykkeet ja tehoisan

Lajiketaulukoista löydät viljelyvyöhyke-

väksi. Suositukset eivät kuitenkaan ole ehdottomia, sillä paikallisesti sekä vuodesta riippuen kasvuolot voivat olla hyvinkin erilaisia

Vehnän ja öljykasvien viljely on pitkälti painottunut eteläisimmille viljelyvyöhykkeille. Kauraa ja ohraa viljellellään koko viljelyalueellamme. Syyskylvöiset viljelykasvit, mukaanlukien vehnä ja rypsi, ovat kelpo valinta rehuntuotantoon esimerkiksi pohjan-maalle. Samalla tasataan työhuippuja kylvö- ja sadon-korjuutöiden jaksottuessa pidemmälle ajanjaksolle. Lajiketta valitessa tulee ottaa huomioon sen soveltuvuus kyseiselle viljelyvyöhykkeelle ja käyttötarkoitukseen.

Kasvien tuleentumiseen keskeisimmin vaikuttava tekijä on tehoisa lämpötilan summa. Muutenkin kasvukauden kehittymistä, lämpötila- ja sadekertymää voit seurata K-maatalouden nettisivuilta. Koetilamme ylläpitää kasvu-asteseurantaa, josta näet eri viljelykas-

V

IV

III

II

I


OHRAN VILJELYOHJELMA

Ohraa käytetään Suomessa rehu-, tärkkelys- ja mallasteollisuuden tarpeisiin. Ohralle on tasainen ja varma kulutus kotimaisessa teollisuudessa, mutta ohran hinta määräytyy vientimarkkinoilla. In-terventiojärjestelmää ohralle ei ole enää käytössä.

Yleisimmät tavoitelaadutVarastointikosteus 13 %. Rehuohra: hlp yli 65 kg. Tärkkelysohra: hlp yli 65 kg, tärkkelys yli 60 %. Mallasohra 2-tahoinen: hlp yli 68 kg, valkuainen alle 11,5 %, lajittelu (I+II) yli 90 % ja IV alle 5 %, itävyys yli 95 %.

KylvöKylvösiemenenä on perusteltua käyttää peitattua sertifi oitua siementä. Omaa siementä käytettä-essä uusi siemen 1-3 vuoden välein. Viljele kylvösiemeneksi tarkoitettu lohko huolehtien tehok-kaasta kasvinsuojelusta ja hukkakaurattomuudesta. Korjaa sato hyvissä oloissa sekä lajittele ja peittaa siemen aina.Monitahoisen ohran tavoitetiheys on 450 - 500 kpl/m2, 2-tahoisen 500 - 550 kpl/m2 ja mallasoh-ran 550 - 600 kpl/m2.Kylvömäärä kg/ha lasketaan kaavasta: tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / itävyys (%). Kylvön myöhästyessä lisää siemenmäärää 10 %.

Maalajit ja pHRehu- ja tärkkelysohralle käyvät kaikki maalajit. Mallasohraa ei suositella eloperäisille maille sa-don valkuaispitoisuuden liiallisen nousun vuoksi. Ohralohkon pH –suositus on yli 6.2. Monitahoiset ohrat pärjäävät 2-tahoisia paremmin happamalla maalla.

LannoitusViljelyohjelman avulla hyödynnetään lannoitteiden sisältämät ravinteet tehokkaasti sadonmuo-dostukseen. Viljelyohjelmakioskeilla tehtävä lehtivihreämittaus antaa arvion lisätypen tarpeesta ja lakoriskistä. Sadonkorjuun jälkeen voit laskea lohkojen ravinnetaseet tämän oppaan ravinnetase-laskurin avulla.• Pellon viljavuuden mukaan (fosfori, kalium, rikki) valitaan kevätlannoitukseen sopiva tuote

YaraMila valikoimasta.• Suunnittele typpilannoitustarve käyttötarkoituksen, satotavoitteen ja aiempien vuosien satota-

sojen mukaan• Ohran ravinteet kannattaa yleensä antaa kylvölannoituksena• Kasvukauden aikaista lisälannoitusta suositellaan, jos typpimittaus osoittaa typen puutetta (Ya-

ra Suomensalpietari Se+)• Lisätyppi kannattaa antaa ennen tähkimistä paitsi mallasohralla vain 1-solmuvaiheeseen asti• Hivenpuutokset tulee korjata peruslannoituksessa tai viimeistään lehtilannoituksena kasvukau-

den aikana• Hivenravinteista tärkeimpiä ovat kupari, magnesium, mangaani ja boori. Lannoita viljavuustut-

kimuksen perusteella. Jos pH on 6,5 tai yli, tarkkaile erityisesti mangaanin puutosoireita.

SadonkäsittelyPuinti voidaan aloittaa viljan kosteuden laskettua alle 25 %. Siemenviljan ja mallasohran paras puin-tikosteus on 18 - 20 %. Itävyyden säilyttämiseksi korkein kuivauslämpötila on 90 °C miinus viljan kosteus. Kuivaa sato alle 14 %:n kosteuteen. Itävyys säilyy parhaiten 12 - 12,5 % kosteudessa.



PERUSTOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Siemenen peittaus

Peitattu sertifi oitu siemen Baytan Universal 3-(4) l/tn

siemeniäBaytan I-jauhe 1.5-(2) kg/tn

siemeniä

Rikkakasvitorjunta Kasvuaste 22-29 (Pensomisen alku- korrenkasvun alku)

Tooler 50 g/ha + kiinnite

Mustang Forte 0,75 l/ha

Express 50 SX 12-20 g/ha + kiinnite

Korrensääde Kasvuaste 32-47(2-solmuaste - ennen tähkälletuloa)

Terpal 0,5-1,5 l/ha Cerone 0,3-0,7 l/haSonis 0,1-0,5 l/ha

(Korrenkasvuvaiheessa)

Tautitorjunta Kasvuaste 32-47 (2-solmuvaihe-lippulehtivaihe)

Comet Pro 0,3-0,6 l/ha + Prosaro 0,25-0,5 l/ha

Comet Pro 0,3-0,6 l/ha + Sportak 0,5 l/ha

Prosaro 0,5-1,0 l/ha

HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3

Hivenravinnepuutos Kasvuaste 13-61(3-lehtiaste - tähkän esilletulo)

Multiple 1 l/ha K-Viljanhiven 5-10 l/haMultiple 0,5-1,0 l/ha

+ Multiple 0,5-1,0 l/ha

Mataraongelma Kasvuaste 25-30 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)

Tooler 50 g/ha + kiinnite Mustang Forte 0,75 l/haSekator 0,075-0,15 l/ha +

kiinnite

Ohdake- ja valvattiongelma Kasvuaste 28-31 (Korrenkasvunalku)

Mustang Forte 0,75 l/ha K-TRIO 1,5-2,0 l/haTooler 50 g/ha +

K-MCPA 1,0 l/ha + kiinnite

Kirvojentorjunta Kasvuaste 22-30(Orastumis-versomisvaihe)

Roxion 0,4-0,8 l/ha Kestac 0,4 l/ha Mavrik 2F 0,15-0,25 l/ha

Hukkakauran torjunta Kasvuasteet 25-31 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)

Puma Extra 1,0-1,2 l/ha Puma Extra 1,0-1,2 l/ha Swipe 0,7-0,9 l/ha

Yhden tautiainekäsittelyn tekniikka 30-32 (Korrenkasvun alku)


Comet Pro 0,5-0,6 l/ha + Juventus 0,5 l/ha


Jaetun tautiainekäsittelyn aikainen osa, 25-32 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)

Prosaro 0,25-0,5 l/ha Juventus 0,25-0,5 l/ha Prosaro 0,25-0,5 l/ha

Punahomeen torjunta Kasvuaste 61-65 (Kukinnan alku-täyskukinta)

Prosaro 0,5-1,0 l/ha Prosaro 0,5-1,0 l/ha Juventus 1,0 l/ha

Juolavehnän torjunta (Sadonkorjuun jälkeen)

Roundup Max 2,0 kg/ha tai Roundup Max 1,5 kg/ha

Envision 3,2 l/ha tai Envision 2,4 l/ha + kiinnite 0,5 l/ha

Glyphogan 4 l/ha tai Glyphogan 3 l/ha + kiinnite 0,5l/ha

Lajikkeet

Lajike Viljelyvyöhyke Erikoisominaisuuksia Rehu Mallas TärkkelysMonitahoisetBrage 1-4 Valikoiman satoisin monitahoinen x xEdel 1-3 Satoisa ja lujakortinen x xGaute 1-4 Tasaisen varma xTiril 1-4 Aikainen, satoisa ja lujakortinen xVilde 1-4 Erittäin lujakortinen ja satoisa x x2-tahoisetMaaren 1-2 Aikainen 2-tahoiseksi. Iso jyvä ja hyvä hehtolitrapaino x xSW Mitja 1-3 Aikainen ja erittäin satoisa x xXanadu 1-2 Jyvänlaatu, taudinkestävyys ja satoisuus ovat hyviä x x

KasvinsuojeluRikkakasvien torjuntaohjelma suunnitellaan lohkon rikkakasvilajiston mukaan. Kasvitautien torjun-taan kannattaa kiinnittää aina huomiota. Kokeet osoittavat, että kylvösiemenen peittaus sekä tau-ti- ja laontorjunta kuuluvat ohran perusviljelytekniikkaan. Peittauksella torjutaan siemenlevintäisiä kasvitauteja (mm. viirutauti, nokitaudit, verkkolaikku). Sadon määrän ja laadun varmistamiseksi on tautiruiskutus sekä korrensäädekäsittely yleensä perusteltua. Taulukko on jaettu perustoimenpitei-siin sekä havaintoihin perustuviin lisätoimenpiteisiin.



• SW Mitjan satotaso nousi viljelyohjelmakäsittelyillä noin 10 %, verrattuna peittaamattomalla tilan omalla siemenellä kylvettyyn kasvustoon, josta torjuttiin rikkakasvit. Myös siemenen koko kasvoi hieman.

• Torjuntakäsittely Comet Prolla ja Prosarolla piti runsaan verkkolaikkutartunnan hyvin kurissa.

• Lakoa ei esiintynyt, joten Terpal-korrensäädekäsittelyn vaikutus rajoittui siihen, että se lyhensi kortta selvästi.

Viljelyohjelman toimenpide Viljelyohjelman ratkaisu ToteutunutKylvö + kylvölannoitus Peitattu, sertifi oitu siemen kylvölannoitus YaraMila Nurmen NK1, N 90 kg/ha 8.5.2012Rikkakasvien torjunta Tooler 50 g/ha + Mestarin kiinnite 0,1 l/ha 14.6.2012Hivenlehtilannoitus Multiple 1,0 l/ha + Foliar Extra 1,0 l/ha 11.6.2012Kasvunsääde Terpal 0,7 l/ha 21.6.2012Kasvitautien torjunta Comet Pro 0,6 l/ha + Prosaro 0,5 l/ha 21.6.2012Puinti 22.8.2012

Valkuaissato kg/ha Tjp g Valk %Minimi 864 49,2 11,1Viljelyohjelma 948 49,5 11,1

SW Mitja-ohran Viljelyohjelmakoe 2012

läm

pösu

mm

a °C

, sad

esum

ma

mm

10 12

21

31 32

41

50

69

77

83 85 86 87

91

0 - Itäminen

10 - Oraan kehittyminen

20 - Pensominen

30 - Korrenkasvu

40 - Lippulehden tupen paisuminen

50 - Tähkälle tulo

60 - Kukinta

70 - Siementen kehittyminen

80 - Siementen tuleentuminen

90 - Ylituleentuminen

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1.5. 8.5. 15.5. 22.5. 29.5. 5.6. 12.6. 19.6. 26.6. 3.7. 10.7. 17.7. 24.7. 31.7. 7.8. 14.8. 21.8. 28.8.

SW Mitja kasvuasteet

Lämpösumma

Sadesumma

Kasvuasteet SW Mitja-ohra

7400

7600

7800

8000

8200

8400

8600

Minimi Viljelyohjelma

+755 kg/ha


OHRA

BRAGE monitahoinen ohra UUTUUS! ❱ Satoisin myynnissä oleva monitahoinen ohra ❱ Erittäin korkea hehtolitrapaino ❱ Lujakortinen ❱ Hyvä taudinkestävyys

TIRIL monitahoinen rehuohra

❱ Aikainen ❱ Korkea valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino ❱ Tasaisen hyvät viljely- ja laatuominaisuudet ❱ Aikaisuusluokkansa satoisin happamilla mailla

Tiril loistaa heikkojen ominaisuuksien puutteella. Tiril on aikainen. Tirilin hehtolitrapaino on aikai-suusluokassaan korkea. Jyväkoko on hyvä ja jyvän valkuaispitoisuus on korkea. Aikaiseksi lajik-keeksi Tiril on erittäin satoisa. Tirilin satoisuus on tullut esille kaikilla maalajeilla, happamilla mail-la se on erityisen vahva.

Tiril on lujakortinen ja melko lyhyt. Tirilin rengaslaikun ja viirutaudin kestävyys on hyvä, verkkolai-kun ja härmän kestävyys on keskimääräinen. Satopotentiaalin hyödyntämiseksi tautikäsittely on yleensä perusteltua. Korrensääteen käyttö on suositeltavaa kasvuston rehevyys, lannoitus ja maa-laji huomioiden.

Brage on Vildeäkin satoisampi rehu- ja tärkke-lysohra. Bragen valkuaissato on virallisissa ko-keissa ollut kaikista korkein.Bragen kasvuaika on Vilden luokkaa. Brage so-veltuu viljelyyn kaikille maalajeille ja viljelyvyö-hykkeille I - IV. Brage menestyy myös happamil-la mailla.

Bragen korsi on lujuudeltaan monitahoisten oh-rien parhaimmistoa. Brage on taudinkestävä la-jike, etenkin kestävyys rengaslaikkua vastaan on hyvä. Sadon määrän ja laadun varmistami-seksi tautiruiskutus on yleensä hyödyllistä. Ter-pal – korrensäädekäsittely (0.5 – 1.0 l/ha lippu-lehdelle) tautiruiskutuksen yhteydessä lisää vil-jelyvarmuutta, erityisesti multavilla mailla. Bra-gen typpilannoituksen voi mitoittaa satoisimpien lajikkeiden mukaiseksi.


OHRA

VILDE monitahoinen rehu- ja tärkkelysohra

❱ Huippusatoisa ❱ Lujakortisin ohralajike ❱ Menestyy hyvin kaikilla maalajeilla ❱ Suuri jyvä

Vilde on monitahoinen huippusatoisa ohralajike, joka oli Suomen eniten viljelty ohra vuonna 2011.Vilde on melko aikainen, sen kasvuaika on Tiriliä kolme päivää myöhäisempi. Vilde sopii viljelyyn vyöhykkeille I - IV. Vilden jyväkoko on monitahoisten suurimpia. Hehtolitrapainoltaan ja valkuaispi-toisuudeltaan Vilde on keskimääräinen.

Vilde on ollut tasaisen vahva kaikilla maalajeilla. Myös multamaat ja karjanlannan käyttö sopivat hyvin Vildelle. Vilde kestää hyvin myös maan happamuutta. Vilden typpilannoituksen voi mitoittaa satoisimpien lajikkeiden mukaiseksi.

Vilde on erittäin terve lajike. Vilde on rengaslaikun- ja härmänkestävä ja sen verkkolaikun kestä-vyys on hyvä. Hyvissä kasvustoissa sadon määrän ja laadun varmistamiseksi tautiruiskutus on suo-siteltavaa. Vilden korsi on keskimittainen ja se on kaikista ohralajikkeista lujakortisin. Kuitenkin multavilla mailla korrensääteen käyttö lisää viljelyvarmuutta.

EDEL monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra

❱ Laadukas tärkkelysohra ❱ Suuri jyvä ja korkea hehtolitrapaino ❱ Satoisa ❱ Lujakortinen

Edel on satoisa, keskimyöhäinen ohralajike I - III vyöhykkeelle. Edelin kasvuaika on viisi päivää Tiriliä myöhäisempi. Edelin hehtolitrapaino on korkea, monitahoisten ohralajikkeiden parhaimmistoa. Tärk-kelyspitoisuus on Altian vastaanotossa joka vuosi monitahoisia ohrien korkeimpia. Tavoiteltaessa valkuaispitoista rehua on panostettava typpilannoitukseen, sillä korkea tärkkelyspitoisuus ja sato laskevat jyvän valkuaispitoisuutta. Edel sopii savimaille ja multamaille karkeita maita paremmin.

Edelin kestävyys verkkolaikkua, viirutautia ja rengaslaikkua vastaan on hyvä, ja härmää vastaan erinomainen. Edel on lujakortinen, mutta ränsistymisen ehkäisemiseksi suositellaan käytettäväksi tautien torjuntaan strobiluriinivalmisteita ja korrensäädettä, jonka käyttömäärät ovat 2-tahoisen ohran alarajojen mukaiset.


OHRA

SW MITJA 2-tahoinen ohra

❱ Erinomainen satoisuus ❱ Aikainen kaksitahoinen ❱ Suuri ja tasakokoinen jyvä ❱ Korkea hehtolitrapaino

SW Mitja nostaa aikaisten kaksitahoisten ohralajikkeiden satotason uusiin lukemiin. Mitjan kasvuaika on pari päivää Saanaa myöhäisempi eli 2-tahoisten ohrien aikaisimpia, mutta se on myöhäistä NFC Tippleä satoisampi. Mitja on suurijyväinen ja hehtolitrapainoltaan korkea. Sekä valkuais- että tärkke-lyspitoisuus ovat hyviä. Mitjan viralliset koetulokset tätä kirjoitettaessa on vain vuodelta 2010.

Mitjan korrenlujuus on keskimääräinen. Kookkaan ja painavan tähkän vuoksi suositellaan laontor-juntaa. Mitjan verkkolaikun ja lentonoen kestävyys on hyvä. Korkean satopotentiaalin hyödyntämi-seksi lehtilaikkutautien torjuntaa suositellaan.

XANADU 2-tahoinen mallasohra

❱ Suuri jyvä ja hyvä hehtolitrapaino ❱ Lujakortinen ❱ Melko aikainen ❱ Satoisa mallasohra

Xanadu on saksalaisen Nordsaatin jalostama mallasohra. Xanadu sai virallisen mallasohrahyväk-synnän vuonna 2009. Lajike on laajassa viljelyssä erityisesti itäisessä Euroopassa. Xanadu on todettu viljelyvarmaksi ja se tuottaa mallaslaatuista satoa Suomessa.

Xanadu on lujakortinen, jyväkooltaan suuri ja hehtolitrapainoltaan korkea. Xanadun valkuaispitoi-suus on keskimääräinen. Xanadu on mallasohrien nykylajikkeistossa aikainen.

Maalajeista Xanadu on pärjännyt suhteellisesti paremmin karkeilla kivennäismailla ja multamailla kuin puhtailla savimailla. Verrattuna muihin mallasohralajikkeisiin Xanadu sietää paremmin maan happamuutta. Xanadu on erittäin kestävä härmää, verkko- ja rengaslaikkua sekä viirutautia vastaan. Tasaisen kasvuunlähdön varmistamiseksi suositellaan kylvösiemenen peittausta. Viljely-ohjelman mukaisilla toimenpiteillä on saatu merkittäviä sadonlisiä ja paremmin mallaslaadun vaatimukset täyttävää satoa Hauholla 2010 ja 2011 kokeissa.


OHRA

Ohran viralliset kokeet 2004-2011 suoravertailuna

Lajike

Sadon suhdeluku, vyöhykkeet Sadon suhdeluku, maalajitKasvi-tautien

määrä %

1 2 3 4 Karkeat kiv. maat

Savi-maat

Mul-tamaat

Hapan maa

Lehti-laikku-

taudit yht.VILDE 100 100 100 100 100 100 100 100 7,3VOITTO 93 98 85 94 94 88 93 83TIRIL 102 103 90 98 99 94 96 105BRAGE 121 117 101 111 108 110 114 98EINAR 108 113 99 106 105 105 108 103 5,1ELMERI 112 122 98 100 101 103 117 117 4,1EDEL 111 101 97 94 93 102 106 86 10,1SAANA 96 90 81 84 88 88 76EDVIN 114 117 101 104 106 106 112 57 6,6SCARLETT 106 96 87 94 94 91 37SW MITJA 124 111 108 110 112 73 4,8XANADU 107 105 89 104 97 99 72MAAREN 109 93 92 87 98 38FAIRYTALE 125 111 101 104 112 53 4,2ANNABELL 114 99 94 91 103 93 51 13,7HARBINGER 114 108 93 106 103 75 6,4AMBER 114 107 95 103 103 59NFC TIPPLE 119 107 99 103 107 53

Lajike Tähkä- tyyppi

Suosit. viljely-

vyöhyke

Sadon suhde-

luku

Kasvu- aika pv

Lämpö- summa Lako % Pituus

cmTjpg

Hlpkg

Valk.%

VILDE mt 1-4 100 89,2 867 8 73 41,4 63,6 12,4VOITTO mt 1-4 92 84,6 823 22 77 40,9 62,9 12,5TIRIL mt 1-4 97 86,1 836 17 76 40,0 63,7 12,8BRAGE mt 1-4 110 89,4 869 14 78 39,7 65,3 11,8EINAR mt 1-3 106 90,2 879 11 77 40,8 65,2 11,6ELMERI mt 1-3 106 90,6 882 11 72 42,4 64,2 11,4EDEL mt 1-3 100 91,5 894 9 81 40,8 64,9 11,5SAANA 2 1-3 87 91,7 896 20 67 47,0 66,3 12,5EDVIN mt 1-3 107 91,9 898 22 79 41,0 64,3 11,1SCARLETT 2 1-3 94 92,2 902 26 67 45,1 68,4 12,3SW MITJA 2 1-3 110 93,9 928 15 70 49,0 69,2 11,6XANADU 2 1-3 98 94,6 931 16 68 47,8 67,4 12,3MAAREN 2 1-3 97 95,0 933 20 69 46,8 67,6 12,0FAIRYTALE 2 1-2 110 95,4 944 21 71 44,1 67,2 11,1ANNABELL 2 1-2 100 95,5 944 20 70 43,7 66,2 11,5HARBINGER 2 1-2 102 95,8 951 13 67 48,3 68,1 11,5AMBER 2 1-2 103 95,8 948 20 70 49,1 67,9 11,5NFC TIPPLE 2 1-2 106 97,7 968 16 67 53,1 67,0 10,8


KAURAN VILJELYOHJELMA

Bettina-kauran Viljelyohjelmakoe 2012

Viljelyohjelman toimenpide Viljelyohjelman ratkaisu ToteutunutKylvö + kylvölannoitus Peitattu sertifi oitu siemen, kylvölannoitus YaraMila Nurmen NK1, N 90 kg/ha 8.5.2012Kasvunsääde Cycocel 1,0 l/ha 12.6.2012Rikkakasvien torjunta Mustang forte 0,75 l/ha 14.6.2012Hivenlehtilannoitus Multiple 1,0 l/ha + Foliar Extra 1,0 l/ha 14.6.2012Kasvitautien torjunta Comet Pro 0,3 l/ha + Juventus 0,5 l/ha 21.6.2012Puinti 31.8.2012

• Kauran viljelyohjelmakokeessa havaittujen kasvitautien määrä väheni läpi koesarjan. Käytännössä viljelyohjelmakäsittelyssä ei havaittu tauteja lainkaan tarkastelupäivänä 10.8.

• Kauran tautientorjuntaan sopivat samat valmisteet kuin muillakin viljoilla. Seoksena Comet Pro joko Prosaron tai Juventuksen kanssa antaa parhaan tautisuojan.

läm

pösu

mm

a °C

, sad

esum

ma

mm

10 11 13

22

32

43

49

63

73 75

77 79

81

86

0 - Itäminen


20 - Pensominen

30 - Korrenkasvu


50 - Röyhylle tulo

60 - Kukinta




0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1.5. 8.5. 15.5. 22.5. 29.5. 5.6. 12.6. 19.6. 26.6. 3.7. 10.7. 17.7. 24.7. 31.7. 7.8. 14.8. 21.8. 28.8.

Bettina kasvuasteet

Lämpösumma

Sadesumma

Kasvuasteet Bettina-kaura

0

5

10

15


Saastunut lehtipinta-ala 10.8.



Suomalainen kaura on vahva brändi maailmalla korkean hehtolitrapainonsa ja kirkkaan värinsä ta-kia. Kaura katkaisee hyvin yksipuolisen ohran- ja vehnänviljelyn tautipainetta ja parantaa siten osal-taan muidenkin viljojen sato-odotuksia seuraaville vuosille.

Yleisimmät tavoitelaadut Rehukaura: hlp yli 55 kg, vieraita alle 2 %. Elintarvikekaura: hlp yli 58 kg, alle 2 mm jyviä enintään 10 %, vieraita alle 1 %. Elintarvike- ja vientikauran hehtolitrapainon pitää olla korkea ja jyväkoon suuri, myös jyvien vaalea ja kirkas väri on tärkeää.

KylvöKylvösiemenenä on perusteltua käyttää peitattua sertifi oitua siementä. Omaa siementä käytettäessä uu-si siemen 1-3 vuoden välein. Viljele kylvösiemeneksi tarkoitettu lohko huolehtien tehokkaasta kasvin-suojelusta ja hukkakaurattomuudesta. Korjaa sato hyvissä oloissa sekä lajittele ja peittaa siemen aina.Kauran tiheystavoite on 450–500 kpl/m2. Hyvissä orastumisoloissa riittää alhaisempi tiheystavoite. Kylvön myöhästyessä lisää siemenmäärää 10 %. Kylvömäärä kg/ha lasketaan kaavasta: tuhannen jy-vän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / itävyys (%).

Maalajit ja pHRehukauralle soveltuvat kaikki maalajit. Eloperäisillä mailla käytä vain lujakortisia lajikkeita. Suu-rimo- ja vientikauralaatua saa parhaiten tuotettua kivennäismailla. Lako heikentää sadon laatua ja lisää värivirheitä. Eloperäisillä mailla hehtolitrapaino jää usein alhaiseksi. Eloperäinen maalaji ja yk-sipuolinen kauran viljely (yli 3 vuotta peräkkäin) lisää myös mykotoksiiniriskiä erityisesti III vyöhyk-keellä ja sen pohjoispuolella. Maan pH – suositus on kauralle yli 5,8.

LannoitusViljelyohjelman avulla hyödynnetään lannoitteiden sisältämät ravinteet tehokkaasti sadonmuodostuk-seen. Viljelyohjelmakioskeilla tehtävä lehtivihreämittaus antaa arvion lisätypen tarpeesta ja lakoriskistä. Sadonkorjuun jälkeen voit laskea lohkojen ravinnetaseet tämän oppaan ravinnetaselaskurin avulla.• Pellon viljavuuden mukaan (fosfori, kalium, rikki) valitaan kevätlannoitukseen sopiva tuote

YaraMila valikoimasta.• Suunnittele typpilannoitustarve käyttötarkoituksen, satotavoitteen ja aiempien vuosien satota-

sojen mukaan• Kauran ravinteet kannattaa yleensä antaa kylvölannoituksena• Kasvukauden aikaista lisälannoitusta suositellaan, jos typpimittaus osoittaa typen puutetta• Lisätyppi kannattaa antaa ennen röyhylle tuloa satoisille lajikkeille• Hivenanalyysi tulee tehdä viljavuustutkimuksen yhteydessä lohkoittain (Mn, B)• Hivenpuutokset tulee korjata peruslannoituksessa lehtilannoituksena kasvukauden aikana. Hi-

venravinteista tärkeimpiä ovat kupari, magnesium, mangaani ja boori. Lannoita viljavuustutki-muksen perusteella. Jos pH on 6,5 tai yli, tarkkaile erityisesti mangaanin puutosoireita. Lannoitevaihtoehdoista voidaan valita kevätlannoitukseen sopiva YaraMila-lannoite. Jos maan fosforiluku on korkea käytetään YaraMila NK-lannoitetta.

SadonkäsittelyPuinti voidaan aloittaa viljan kosteuden laskettua alle 25 %. Siemenviljan puintikosteus on 18-20 %. Itävyyden säilyttämiseksi korkein kuivauslämpötila on 90 °C miinus viljan kosteus. Kuivaa sato vä-littömästi puinnin jälkeen alle 14 %:n kosteuteen mm. mykotoksiini- ja homeriskien pienentämi-seksi sekä elintarvike- että rehukauralla. Liiallinen lämmönkäyttö vaurioittaa kauran ydintä.



PERUSTOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3

Siemenen peittaus Peitattu sertifi oitu siemenBaytan Universal 3 l/tn

siemeniäBaytan I-jauhe (1,5)-2 kg/tn

siemeniä

Rikkakasvitorjunta Kasvuaste 22-29 (Pensomisen alku- korrenkasvun alku)




Korrensääde Kasvuaste 25-31 (Pensomisen puoliväli - korrenkasvun alku)

Cycocel 1,0-1,5 l/ha Cycocel 1,0-1,5 l/haSonis 0,15-0,3 l/ha

(korrenkasvuvaiheessa)

Tautitorjunta Kasvuaste 32-47 (2-solmuvaihe-lippulehtivaihe)

Comet Pro 0,3 l/ha + Prosaro 0,25-0,5 l/ha

Prosaro 0,5-1,0 l/ha Juventus 0,5-1,0 l/ha

HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET

Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3

Hivenravinnepuutos Kasvuaste 13-61(3-lehtiaste - tähkän esilletulo)


+ Multiple 0,5-1,0 l/ha

Mataraongelma Kasvuaste 25-30 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)


Mustang Forte 0,75 l/ha K-TRIO 1,5-2,0 l/ha


Mustang Forte 0,75 l/ha K-TRIO 1,5-2,0 l/ha Tooler 50 g/ha +

K-MCPA 1,0 l/ha + kiinnite

Kirvojentorjunta Kasvuaste 22-30 (Orastumis-versomisvaihe)


Yhden ruiskutuksen tekniikka Kasvuaste 30-31 (Korrenkasvun alku)

Comet Pro 0,4-0,6 l/ha + Prosaro 0,25 l/ha



Jaetun tautiainekäsittelyn aikainen osa, 25-32 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)

Prosaro 0,25-5,0 l/ha Bumper 25 EC 0,25 l/ha Prosaro 0,25-5,0 l/ha


Prosaro 0,5-1,0 l/ha Juventus 1,0 l/ha Juventus 1,0 l/ha

Juolavehnän torjunta(Sadonkorjuun jälkeen)



Glyphogan 4 l/ha tai Glyphogan 3 l/ha + kiinnite 0,5 l/ha

Lajikkeet

Lajike Viljely-vyöhyke

Erikoisominaisuuksia Rehu Elintarvike

Belinda 1-3 Erittäin satoisa, valkokuorinen. Alhainen kuitupitoisuus ja muita lajikkeita korkeampi rasvapitoisuus.

x x

SW Ingeborg 1-3 Korkea hehtolitrapaino. Lajikkeiston paras lehtilaikun kestävyys. x xBettina 1-3 Huippusatoisa uutuuskaura! Erinomainen korrenlujuus x xMarika 1-4 Satoisa aikainen laatukaura. Suurikokoinen ja laadukas jyvä. x xRingsaker 1-4 Ylivoimaiseti satoisin aikaisuusluokassaan. xSW Vaasa 1-4 Lujakortinen ja taudinkestävä, varsinkin eloperäisten maiden kaura. x

KasvinsuojeluRikkakasvien torjuntaohjelma suunnitellaan lohkon rikkakasvilajiston mukaan. Viljele kauraa vain hukkakaurattomilla lohkoilla. Laontorjunta kuuluu kauran perusviljelytekniikkaan. Myös tautiainei-den käyttö on suositeltavaa. Kauran lehtilaikkua esiintyy erityisesti kosteina vuosina. Punahomei-den esiintymiseen voi liittyä haitta-aineiden (mykotoksiinien) muodostumista, mikä alentaa kaup-pakelpoisuutta ja rehulaatua. Hyvä kylvösiemen, peittaus ja laontorjunta vähentävät haitta-aineiden esiintymisriskiä. Kauran tuholaisista haitallisimpia ovat kirvat, jotka levittävät kääpiökasvuviroosia.Kasvinsuojeluun on esitetty kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on jaettu perustoimenpiteisiin ja ha-vaintoihin perustuviin toimenpiteisiin.


KAURA

RINGSAKER ❱ Huippusatoisa ❱ Pieni kuoripitoisuus – erittäin suuri ydinsato ❱ Melko aikainen ❱ Valkokuorinen

Ringsaker on Fiiaa n. 10 % yksikköä satoisampi eli lähes Belindan tasolla. Ringsakerin kasvuaika on vain noin päivän Fiiaa myöhäisempi. Ringsakerin hehtolitrapaino on korkea ja jyvä on melko pie-nikokoinen. Kuoripitoisuus on pieni. Valkuaispitoisuus on satotasoon nähden hyvä. Ringsaker so-veltuu niin suurimo- kuin rehukauraksi.

Ringsakerin satotaso on aikaisuuteen nähden korkea ja se on erityisen satoisa karkeilla kiven-näismailla. Ringsaker on virallisissa kokeissa menestynyt hyvin kaikilla maalajeilla ja kaikilla vil-jelyvyöhykkeillä. Sen korrenlujuus on keskimääräinen. Taudinkestävyys on hyvä.

MARIKA ❱ Suuri jyvä ja korkea hehtolitrapaino ❱ Satoisa aikainen kaura ❱ Valkokuorinen ❱ Hyvä lehtilaikun kestävyys

Marika on aikainen ja satoisa laatukaura. Marika on Fiia hieman aikaisempi ja Vaasaa päivän myö-häisempi.

Marika soveltuu erinomaisesti suurimokauraksi ja vientiin. Marikan jyvä on laadukas ja hehtolitra-paino hyvä. Tuhannen jyvän paino on aikaisista kauroista korkein, myöhäisen Belindan tasoa. Ma-rika on valkokuorinen. Marikan satotaso on erityisen korkea karkeilla kivennäismailla sekä lieju- ja savimailla. Marikan korrenlujuus on hyvä.

SW VAASA ❱ Lujakortinen ❱ Aikainen ja viljelyvarma ❱ Parhaimmillaan eloperäisillä mailla ja karjatiloilla ❱ Valkokuorinen

Vaasa on aikainen kaura Keski- ja Pohjois-Suomeen. Vaasa on Marikaa päivän aikaisempi. Vaasa on aikaisuusluokassaan satoisa. Sato on ollut korkea erityisesti IV-vyöhykkeellä. Vaasan jyvä on keskikokoinen. Hehtolitrapaino on matalahko ja valkuaispitoisuus keskimääräinen.Vaasan korsi on luja ja siksi sitä voi lannoittaa suositusten ylärajojen mukaisesti. Myös karjanlan-nan käyttö sopii Vaasalle. Lajiketta voi suositella myös eloperäisille maille, poutivia lohkoja on syy-tä välttää. Vaasan lehtilaikun kestävyys on hyvä.


KAURA

SW INGEBORG ❱ Korkea hehtolitrapaino ❱ Suuri jyvä ❱ Valkokuorinen ❱ Erinomainen lehtilaikun kestävyys

Ingeborg on kauralajikkeista satoisimpia. Ingeborg on kasvuajaltaan myöhäinen kaura, hieman Belindaa aikaisempi. Ingeborg soveltuu viljeltäväksi parhaiten I - II vyöhykkeillä. Ingeborgin hehto-litrapaino ja jyväkoko ovat merkittävästi Belindaa paremmat. Sato ja kuoripitoisuus ovat Belindan tasoa. Laadukkaana valkokuorisena kaurana se soveltuu vientikauraksi ja suurimokäyttöön.

Ingeborg on Belindaa lyhyempi. Korrenlujuudesta on ristiriitaisia tuloksia. Ruotsin ja Norjan viralli-sissa kokeissa Ingeborg on ollut Belindaa lujakortisempi, samoin K-maatalouden koetilan omissa kokeissa, mutta Suomen virallisissa lajikekokeissa Ingeborg on ollut Belindaa hieman heikkokorti-sempi. Ingeborg on kestävin lajike kauran lehtilaikkua vastaan.

BETTINA UUTUUS! ❱ Huippusatoisa ❱ Erinomainen korrenlujuus ❱ Valkokuorinen ❱ Iso siemen ja hyvä hehtolitrapaino

Bettina on Suomen oloihin valittu uutuuskaura SW Seediltä Ruotsista. Bettina on lajikekokeiden perusteella päivän Belindaa aikaisempi. Satoisuudeltaan Bettina on lajikelistan paras. Bettina sovel-tuu viljeltäväksi vyöhykkeillä I - II. Bettinan korrenlujuus, hehtolitrapaino ja sato ovat Belindaa parem-mat. Bettina on päässyt Suomen kasvilajikeluetteloon vuonna 2010.Tuota laatukauraa tilakäyttöön, kotimaan teollisuuteen tai vientiin - valitse Bettina.


KAURA

BELINDA ❱ Erittäin satoisa ❱ Valkokuorinen ❱ Suuri jyväkoko, korkea rasvapitoisuus ❱ Lujakortinen

Kauran viralliset kokeet 2004-2011 suoravertailuna

LajikeSuosit. viljely-

vyöhyke

Sadon suhde-

luku

Kasvu- aika pv

Lämpö- summa

Lako %

Pituus cm

Tjp g

Hlp kg

Valk.%

Kuori- %

Ydin-sato

RINGSAKER 1-4 100 98,9 947 38 91 34,8 54,4 12,6 22,5 4696EEMELI 1-4 85 93,9 897 23 87 37,9 54,2 14,3 23,7 3952ASLAK 1-4 91 94,7 907 34 88 34,0 54,5 14,9 21,5 4309AKSELI 1-4 98 95,9 919 20 88 34,2 55,2 13,7 23,1 4547SW VAASA 1-4 89 96,4 919 34 93 35,7 52,9 13,4 24,2 4096VENLA 1-4 90 96,5 924 37 94 36,4 54,9 14,9 23,4 4157PEPPI 1-4 87 97,1 930 31 85 36,4 55,8 14,3 23,1 4042MARIKA 1-4 92 97,2 927 35 90 39,2 54,5 13,1 23,8 4240FIIA 1-4 90 97,4 934 29 90 34,8 54,5 13,9 23,2 4176VIVIANA 1-2 104 102,1 984 31 88 39,0 53,3 12,0 24,4 4742BETTINA 1-2 104 103,4 1000 28 90 39,3 53,7 11,9 23,9 4803IIRIS 1-2 101 103,6 1000 20 85 42,0 54,3 12,3 22,8 4722SW INGEBORG 1-2 99 104,2 1000 44 87 41,9 54,4 12,1 23,8 4554IVORY 1-2 92 104,2 994 41 90 47,2 53,7 12,2 22,3 4303BELINDA 1-2 102 104,4 1004 31 89 39,4 53,2 12,0 23,8 4728

LajikeSadon suhdeluku, vyöhykkeet Sadon suhdeluku, maalajit Kasvitautien

määrä %

1 2 3 4 Karkeat kiv. maat Savimaat Multa-

maat Liejusavi Lehtilaikku-taudit yht.

RINGSAKER 100 100 100 100 100 100 100 100 3,8EEMELI 86 87 88 80 82 88 86 87 9,6ASLAK 92 92 93 84 84 97 90 9,6AKSELI 99 101 98 93 92 101 98 105 3,4SW VAASA 89 88 93 87 85 90 93 87 5,7VENLA 88 89 92 87 86 91 91 90 6,8PEPPI 91 87 89 80 80 90 89 95 9,5MARIKA 97 93 90 90 90 93 91 97 4,4FIIA 93 89 92 86 85 94 91 88 3,9VIVIANA 108 105 101 91 107 108 110 4,1BETTINA 111 104 101 93 109 103 115 3,2IIRIS 105 103 99 93 105 102 106 2,8SW INGEBORG 105 101 95 94 102 100 104 2,1IVORY 98 93 86 99 84 94 93 96 4,3BELINDA 108 105 99 94 107 102 108 2,8


KEVÄTVEHNÄN VILJELYOHJELMA

Kevätvehnää käytetään Suomessa mylly- ja rehuteollisuudessa. Sitä viedään myös maasta mylly- ja rehuvehnänä. Myllyvehnässä arvostetaan maailmalla korkeaa valkuaista (yli 13 %) ja sakolukua (yli 275).

Yleisimmät tavoitelaadut kotimaassaMyllyvehnä hlp yli 78 kg, valkuainen yli 13 %, sakoluku yli 180. Rehuvehnä: hlp yli 72,0 kg.

KylvöKylvösiemenenä on perusteltua käyttää peitattua sertifi oitua siementä. Omaa siementä käytettä-essä uusi siemen 1-3 vuoden välein. Viljele kylvösiemeneksi tarkoitettu lohko huolehtien tehok-kaasta kasvinsuojelusta ja hukkakaurattomuudesta. Korjaa sato hyvissä oloissa sekä lajittele ja peittaa siemen aina.Kevätvehnän tiheystavoite on yli 650-750 kpl/m2. Kylvön myöhästyessä lisää siemenmäärää 10 %. Kylvömäärä kg/ha lasketaan kaavasta: tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / Itävyys %.

Maalajit ja pHKevätvehnä soveltuu viljeltäväksi kaikilla maalajeilla. Multavat savimaat ovat parhaita. Eloperäisil-lä mailla tyvitaudit voivat yksipuolisessa vehnänviljelyssä muodostua ongelmaksi. Kevätvehnän pH–suositus on yli 6.2.

LannoitusLannoitus on mitoitettava lajikkeen ja käyttötarkoituksen mukaan. Viljelyohjelman avulla hyödyn-netään lannoitteiden sisältämät ravinteet tehokkaasti sadonmuodostukseen. Kasvukauden aikana Viljelyohjelmakioskeilla tehtävä lehtivihreämittaus antaa arvion lisätypen tarpeesta. Voit laskea peltosi ravinnetaseet tämän oppaan ravinnetaselaskurin avulla.

• Pellon viljavuuden mukaan (fosfori, kalium, rikki) valitaan kevätlannoitukseen sopiva tuote YaraMila valikoimasta.

• Suunnittele typpilannoitustarve lajikkeen, satotavoitteen ja aiempien vuosien satotasojen mukaan

• Typpilannoitus kannattaa jakaa useampaan erään, kun tavoittelet korkeaa satotasoa tai valkuaista

• Kasvukaudenaikaisessa lannoituksessa tulee käyttää typen lisäksi rikkiä pellon viljavuuden mukaisesti (YaraBela Sulfan N26 S14 tai YaraVita Thiotrac 300)

• Ennen tähkimistä annettu lisätyppi vaikuttaa sadonmäärään ja maitotuleentumisvaiheessa annettuna valkuaiseen

• Hivenanalyysi tulee tehdä viljavuustutkimuksen yhteydessä lohkoittain (Mn, B)• Hivenpuutokset tulee korjata peruslannoituksessa tai lehtilannoituksena kasvukauden aikana.

Hivenravinteista tärkeimpiä ovat kupari, magnesium, mangaani ja boori. Lannoita viljavuus-tutkimuksen perusteella. Jos pH on 6,5 tai yli, tarkkaile erityisesti mangaanin puutosoireita.

SadonkäsittelyPuinti voidaan aloittaa viljan kosteuden laskettua alle 25 %. Siemenviljan puintikosteus on 18-20 %. Itävyyden säilyttämiseksi korkein kuivauslämpötila on 90 °C miinus viljan kosteus. Kuivaa sato alle 14 %:n kosteuteen. Huomioi sakoluvun lasku puinnin viivästyessä.



LajikkeetLajikkeista on lisätietoja tämän oppaan lajikeosiossa.

Lajike Viljelyvyöhyke Erityistä Leipävehnä RehuvehnäBjarne I-III Aikainen korkeavalkuainen laatuvehnä, markkinoiden lujakortisin x xDemonstrant I-II Zebraakin satoisampi laatuvehnä erittäin hyvillä

viljelyominaisuuksillax x

Puntari I-II Erittäin satoisa myöhäinen vehnä x xZebra I-II Satoisa laatuvehnä vahvalla korrella x x

KasvinsuojeluRikkakasvien torjuntaohjelma suunnitellaan lohkon rikkakasvilajiston mukaan. Tautitorjunta kuuluu vehnän viljelyyn. Kasvitautien torjunta parantaa hehtolitrapainoa, sadon hygieenistä laatua ja lisää satoa. Kylvösiemenen peittauksella torjutaan mm. nokitauteja. Kasvustoruiskutuksilla torjutaan lehtilaikkutauteja, härmää ja ruostetauteja. Laontorjunnaksi lujakortisilla lajikkeilla riittää rikkaruis-kutuksen yhteydessä tehty käsittely.Vehnän tuholaisia ovat mm. tähkä- ja vehnäsääski. Tarkkaile sääskien lentoa kasvustossa heti tähkimisen alusta kukintaan asti, kun lämpösummaa on kertynyt 350 astetta.Kasvinsuojeluun on esitetty kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on jaettu perustoimenpiteisiin ja havaintoihin perustuviin toimenpiteisiin.


Siemenen peittaus Peitattu sertifi oitu siemenBaytan Universal 3 l/tn

siemeniäBaytan I-jauhe 1,5-2 kg/tn

siemeniäRikkakasvitorjunta Kasvuaste 22-29 (Pensomisen alku- korrenkasvun alku)




Korrensääteiden käyttö Kasvuaste 25-31 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)

Cycocel 0,3-1,0 l/ha Cycocel 0,3-1,0 l/ha Cycocel 0,3-1,0 l/ha

Tautitorjunta Kasvuaste 51-59 (Tähkän esilletulo - ennen kukinnan alkua)




HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3Hivenravinnepuutos Kasvuaste 13-61(3-lehtiaste - tähkän esilletulo)


+ Multiple 0,5-1,0 l/haMataraongelma Kasvuaste 25-30 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)


Mustang Forte 0,75 l/haSekator 0,075-0,15 l/ha +

kiinniteOhdake- ja valvattiongelma Kasvuaste 28-31 (Korrenkasvunalku)

Mustang Forte 0,75 l/ha K-TRIO 1,5-2,0 l/haTooler 50 g/ha +

K-MCPA 1,0 l/ha + kiinniteKirvojentorjunta Kasvuaste 22-30(Orastumis-versomisvaihe)



Puma Extra 1,0-1,2 l/haMonitor 12,5 g/ha + kiinnite x 2 kpl

(jaettuna käsittelynä)

Broadway 150 g/ha + Dassoil 0,5 l/ha

Juolavehnän torjunta kasvukaudella 25-32 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)

Monitor 18,75 g/ha + kiinnite



Jaetun tautiainekäsittelyn aikainen osa, Kasvuaste 25-32 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)

Prosaro 0,25-0,5 l/ha Juventus 0,25-0,5 l/ha Prosaro 0,25-0,5 l/ha


Terpal 0,3-1,0 l/ha Terpal 0,3-1,0 l/haCerone 0,3-0,5 l/ha

(Lippulehtivaiheessa)Tähkä- ja vehnäsääskien torjunta Kasvuaste 51-59 (Tähkän esilletulovaihe-ennen kukintaa)

Kestac 0,2 -0,4 l/ha Kestac 0,2 -0,4 l/ha Mavrik 2F 0,15-0,25 l/ha

Punahomeen torjunta Kasvuaste 61 (Kukinnan alussa)

Prosaro 0,5-1,0 l/ha Prosaro 0,5-1,0 l/ha Juventus 1,0 l/ha



Envision 3,2 l/ha tai Envision 2,4 l/ha+ kiinnite 0,5 l/ha




Demonstrant-kevätvehnän Viljelyohjelmakoe 2012

Viljelyohjelman toimenpide Viljelyohjelman ratkaisu ToteutunutKylvö + kylvölannoitus Peitattu sertifi oitu siemen, kylvölannoitus YaraMila Nurmen NK1, N 120 kg/ha 8.5.2012Rikkakasvien torjunta Tooler 50 g/ha + Mestarin kiinnite 0,1 l/ha 14.6.2012Hivenlehtilannoitus Multiple 1,0 l/ha + Foliar Extra 1,0 l/ha 14.6.2012Kasvunsääde Cycocel 0,3 l/ha 12.6.2012Kasvitautien torjunta Comet Pro 0,6 l/ha + Juventus 0,5 l/ha 9.7.2012Lisätyppi Typpiliuos 30 l/ha 6.8.2012Puinti

HLP kg Tjp g valk %Minimi 82,8 41,8 13,4VO 82,4 42,8 13,6

• Viljelyohjelman toimenpiteillä oli lievä positiivinen vaikutus sadon määrään, siemenkokoon ja valkuaispitoisuuteen, verrattuna tilan omaan siemeneen.

• Pistelaikun määrä kasvoi elokuun alkupuolella voimakkaasti, mutta ruiskutus Comet Prolla ja Juventuksella piti sen hyvin kurissa.

• Lakoa ei esiintynyt, joten Cycocel-korrensäädekäsittelyn vaikutus rajoittui siihen, että se lyhensi kortta noin 10 cm.

läm

pösu

mm

a °C

, sad

esum

ma

mm

Kasvuasteet Demonstrant-kevätvehnä

10 12 13

23

37 39

47

63

68 72

75 76 77

83

0 - Itäminen


20 - Pensominen

30 - Korrenkasvu


50 - Tähkälle tulo

60 - Kukinta




0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1.5. 8.5. 15.5. 22.5. 29.5. 5.6. 12.6. 19.6. 26.6. 3.7. 10.7. 17.7. 24.7. 31.7. 7.8. 14.8. 21.8. 28.8.

Demonstrant kasvuasteet

Lämpösumma

Sadesumma

8700

8800

8900

9000

9100

9200

9300


+341 kg/ha


KEVÄTVEHNÄ

DEMONSTRANT ❱ Erittäin satoisa ❱ Zebran aikaisuus ja laonkestävyys ❱ Korkea hehtolitrapaino ❱ Hyvä taudinkestävyys

Demonstrantin satoisuus on Zebraa selvästi parempi. Demonstrantin laonkestävyys ja kasvuaika ovat samaa luokkaa kuin Zebrassa. Hehtolitrapaino on Zebraakin parempi. Demonstrant soveltuu tehokkaaseen kevätvehnänviljelyyn I - III vyöhykkeille. Maan pH suositus on yli 6,2. Demonstrantin tähkä on ilmava, mistä on hyötyä etenkin sateisina syksyinä. Siemenkoko on hieman Zebraa pie-nempi. Kohtuullisesta siemenkoosta on hyötyä kuivaus- ja siemenkustannusten kannalta.

Demonstrantin valkuaispitoisuus on ollut virallisissa kokeissa ja käytännön viljelyssä hieman Zebraa korkeampi. Kun otetaan huomioon, että Demonstrant on 5 % satoisampi kuin Zebra, niin kokonaisvalkuaissato nousee 6 % Zebraa korkeammaksi. Demonstrant sopii mylly- ja rehuvehnäksi.

PUNTARI ❱ Kova sato ja vahva korsi ❱ Melko myöhäinen leipävehnä ❱ Korkea hehtolitrapaino ❱ Hyvät leivontaominaisuudet

Puntari on kasvuajaltaan kaksi päivää Zebraa myöhäisempi. Puntari on erittäin satoisa. Puntarin hehtolitrapaino on korkea, jyväkoko suhteellisen pieni. Kohtuullisesta siemenkoosta on hyötyä kui-vaus- ja siemenkustannusten kannalta etenkin myöhäisessä lajikkeessa. Puntari on härmän- ja keltaruosteen kestävä, lehtilaikkutautien kestävyys on suhteellisen hyvä.

Puntari soveltuu karkeille kivennäismaille ja savimaille. Puntaria suositellaan I - II vyöhykkeille. Puntari vaatii kasvuaikansa ja satotasonsa mukaisen runsaan typpilannoituksen. Maitotuleentu-misvaiheessa annettu lisätyppilannoitus nostaa sadon valkuaista. Puntari soveltuu sekä mylly- et-tä rehuvehnäksi.


KEVÄTVEHNÄ

BJARNE ❱ Lujakortisin kevätvehnä ❱ Huippulaatuinen myllyvehnä ❱ Aikainen ❱ Korkea valkuaispitoisuus

Bjarne on aikainen ja sadoltaan kilpailukykyinen etenkin pohjoisimmilla vehnänviljelyvyöhykkeillä. Bjarnen hehtolitrapaino on hyvä. Sen valkuaispitoisuus, sakoluku ja leivontalaatu ovat erinomaisia.

Bjarne on melko lyhyt, Zebraa lähes 20 cm lyhy-empi, ja kevätvehnälajikkeista lujakortisin. Bjarne menestyy hyvin kaikilla maalajeil-la, mutta poutivia lohkoja on syytä vält-tää. Bjarnen resepti huipputuloksiin on riittävästi vettä ja typpeä. Bjarne on härmänkestävä ja sen lehtilaikku-tautien kestävyys on kohtalaisen hyvä.

ZEBRA ❱ Satoisa ja laadukas myllyvehnä ❱ Taudinkestävä ❱ Hehtolitrapaino ja jyväkoko erinomainen ❱ Sakolukuominaisuudet erittäin hyvät

Zebra on osoittanut viljelyvarmuutensa tuottamalla myllykelpoista laatua hyvinkin vaihtelevissa olo-suhteissa. Zebran valkuaispitoisuus on satoon suhteutettuna korkea. Zebran hehtolitrapaino ja sakoluku ovat erinomaisia. Zebra on hyvin tähkäidäntää kestävä lajike. Sitä voidaan viljellä kaikilla maalajeilla.

Zebra on kestävä härmää ja keltaruostetta vastaan sekä kohtalaisen kestävä lehtilaikkutauteja vas-taan. Tautitorjuntaan suositellaan strobiluriinivalmistetta seoksena, koska tautisuojan lisäksi se pa-rantaa kasvuston yleistä stressinsietokykyä. Zebra vaatii satotasonsa mukaisen typpilannoituksen.


KEVÄTVEHNÄ

Kevätvehnän viralliset kokeet 2004-2011 suoravertailuna

LajikeSadon suhdeluku, vyöhykkeet Sadon suhdeluku, maalajit Kasvitautien

määrä %

1 2 3 Karkeat kiv. maat Savimaat Liejusavi Lehtilaikku-

taudit yht.DEMONSTRANT 100 100 100 100 100 100 4,2ANNIINA 82 86 94 88 91 9,9WANAMO 89 89 87 96 87 91 7,8BJARNE 83 91 91 88 87 86 7,3QUARNA 93 95 81 80 92 93 7,8KRUUNU 96 97 91 88 96 95 8,2WELLAMO 100 95 97 105 97 100 5,9ZEBRA 95 104 94 103 96 93 3,3MARBLE 98 97 92 94 97 95 6,6AMARETTO 107 107 104 104 109 96 5,7PUNTARI 107 108 103 107 108 98 6,4EPOS 99 105 97 90 102 93 3,4

LajikeSuosit. viljely-

vyöhyke

Sadon suhde-

luku

Kasvu- aika pv


cmTjpg

Hlpkg

Valk.%

Sako- luku 1

DEMONSTRANT 1-2 100 104,0 1019 10 78 37,4 80,4 13,0 296ANNIINA 1-3 91 98,7 968 6 79 34,1 80,2 15,0 290WANAMO 1-3 88 100,5 982 16 78 34,6 78,3 14,2 346BJARNE 1-3 87 101,5 994 6 67 34,4 78,1 14,2 320QUARNA 1-2 92 101,6 987 12 75 37,3 79,5 15,0 301KRUUNU 1-2 95 101,7 994 14 84 36,4 77 12,9 311WELLAMO 1-2 98 103,1 1008 13 83 35,4 80,2 13,6 277ZEBRA 1-2 97 103,6 1019 10 85 39,6 80,1 12,8 289MARBLE 1 97 104,3 1024 9 79 39,5 80,3 12,9 288AMARETTO 1 107 105,2 1031 18 84 39,2 79,7 12,0 270PUNTARI 1 107 105,5 1037 10 77 37,0 80,7 11,9 215EPOS 1 100 106,2 1041 6 81 37,5 77,2 13,0 306


SYYSVILJOJEN VILJELYOHJELMA

SyysvehnäSyysviljat ovat hyviä kasveja työhuippujen tasaamiseen viljelyssä. Syysvehnää käytetään rehuksi ja myös myllyjen tarpeisiin.

Yleisimmät tavoitelaadut:Myllyvehnä hlp yli 78 kg, valkuainen yli 11,5 %, sakoluku yli 180Rehuvehnä hlp yli 72 kg, perushintainen hlp yli 76 - 78 kg

KylvöSyysvehnän kylvöaika on syyskuu ja II-vyöhykkeellä syyskuun alkupuolisko. Parhaat sato-odotukset ovat ai-kaisin kylvetyillä kasvustoilla. Syysvehnän tiheystavoite on 500 kpl/m2. Kylvömäärä vaihtelee 190-260 kg/ha.

Maalajit ja pHSyysvehnälle sopivat parhaiten kivennäismaat, erityisesti savimaat. Talvehtiminen heikkenee elope-räisillä mailla. Syysvehnän pH–suositus on yli 6.2.

LannoitusLannoitus on mitoitettava lajikkeen ja käyttötarkoituksen mukaan. Viljelyohjelman avulla pyritään hyö-dyntämään lannoitteiden sisältämät ravinteet tehokkaasti sadonmuodostukseen. Kasvukauden aika-na Viljelyohjelmakioskeilla tehtävä lehtivihreämittaus antaa arvion lisätypen tarpeesta.Pellon viljavuuden mukaan (fosfori, kalium, rikki) valitaan lannoitukseen sopiva tuote YaraMila valikoimasta.• Typpeä voi käyttää syksyllä savi- ja kivennäismailla 30 kg/ha ja eloperäisillä mailla 20 kg/ha• Suunnittele typpilannoitustarve lajikkeen, satotavoitteen ja aiempien vuosien satotasojen mukaan• Typpilannoitus kannattaa jakaa keväällä syysvehnällä useampaan erään, kun tavoittelet korkeaa

satotasoa tai valkuaista• Ensimmäinen lannoitus annetaan syysviljoille mahdollisimman varhain keväällä heti, kun pelto

kantaa traktoria• Kasvukauden aikaisessa lannoituksessa tulee käyttää typen lisäksi rikkiä pellon viljavuuden mu-

kaisesti esim. YaraBela Sulfan N26 S14• Ennen tähkimistä vehnälle annettu lisätyppi vaikuttaa sadonmäärään ja maitotuleentumisvaihees-

sa annettuna valkuaiseen• Hivenanalyysi tulee tehdä viljavuustutkimuksen yhteydessä lohkoittain (Mn, B)• Hivenpuutokset tulee korjata peruslannoituksessa tai viimeistään lehtilannoituksena kasvukauden aikana.

SadonkäsittelyPuinti voidaan aloittaa viljan kosteuden laskettua alle 25 %. Siemenviljan puintikosteus on 18-20 %. Itävyyden säilyttämiseksi korkein kuivauslämpötila on 90 °C miinus viljan kosteus. Kuivaa sato alle 14 %:n kosteuteen. Huomioi sakoluvun lasku puinnin viivästyessä ja sateiden sattuessa. Heikko sa-koista viljaa ei kannata sekoittaa parempi laatuisen kanssa.

KasvinsuojeluSyksyllä on muistettava siemenen peittaus, lumihomeentorjunta ja tarkkailtava kahukärpäsiä aikai-sissa kylvöissä. Talvituhoruiskutus tehdään kasvun pysähdyttyä ennen pysyvän lumen tuloa sulaan kasvustoon. Laon ja tautien torjunta kuuluvat syysviljojen viljelyyn. Kasvukauden aikana kannattaa tarkkailla lehtilaikku- ja ruostetautien esiintymistä. Kasvinsuojeluun on esitetty kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on jaettu perustoimenpiteisiin ja havaintoihin perustuviin toimenpiteisiin Taulukko on edel-lisellä sivulla yhteinen rukiin viljelyohjelman kanssa.



RuisSyysviljat ovat hyviä kasveja työhuippujen tasaamiseen viljelyssä. Rukiin viljelyä voidaan hyvin lisätä, koska kotimainen kulutus on tuotantoa suurempaa. Ruis on Suomessa pääasiassa myllyte-ollisuuden raaka-aine, pieniä määriä käytetään maltaaksi ja rehuksi. Kevätruis kelpaa raaka-aineeksi siinä missä syysruiskin.

Yleisimmät tavoitelaadut:Ruis hlp yli 71 kg, sakoluku yli 120

KylvöRuis kylvetään elokuun kolmannella neljänneksellä tai syyskuun alussa. Vahva kasvusto syksyllä tarkoittaa vahvaa juuristoa, joka auttaa talvehtimisessa ja parantaa keväällä kasvuun lähtöä. Kylvösiemenenä on perustelua käyttää peitattua sertifi oitua siementä. Ruis on ristipölytteinen, min-kä takia kylvösiemen voi sekaantua nopeasti. Hybridiruis kylvetään joka vuosi sertifi oidusta sieme-nestä, koska kylvösiemen on aina risteytyksen jälkeinen ensimmäinen sukupolvi.

Syysrukiin tiheystavoite on 400-500 kpl/m2 ja hybridirukiilla noin puolet pienempi. Syysrukiin kylvömäärä on 140-200 kg/ha ja hybridirukiin vastaavasti 70-110 kg/ha. Kylvön myöhästyessä syyskuun alkuun, kylvömäärää on syytä nostaa. Kylvön myöhästyminen pudottaa satotasoa huomattavasti.

Maalajit ja pHRukiin pH–suositus on noin 6, mutta ruis sietää melko hapanta maata. Paras sato edellyttää vähin-tään tyydyttävää pH:ta. Syysrukiille sopivat parhaiten viettävät kevyet kivennäis- ja savimaat. Talvehtiminen heikkenee eloperäisillä mailla. Ruis ei kestä syksyllä seisovaa vettä.

LannoitusLannoitus on mitoitettava lajikkeen satotason mukaan, hybridilajikkeet tuottavat suuremman sadon ja käyttävät helposti satoon sallitun 130 kg N/ha. Viljelyohjelman avulla pyritään hyödyntä-mään lannoitteiden sisältämät ravinteet tehokkaasti sadonmuodostukseen. Kasvukauden aikana Viljelyohjelmakioskeilla tehtävä lehtivihreämittaus antaa arvion lisätypen tarpeesta.

• Pellon viljavuuden mukaan (fosfori, kalium, rikki) valitaan lannoitukseen sopiva tuote YaraMila valikoimasta.

• Typpeä voi käyttää syksyllä savi- ja kivennäismailla 30 kg/ha ja eloperäisillä mailla 20 kg/ha• Suunnittele typpilannoitustarve lajikkeen, satotavoitteen ja aiempien vuosien satotasojen mukaan• Ensimmäinen lannoitus annetaan syysviljoille mahdollisimman varhain keväällä heti, kun

pelto kantaa traktoria rikkipitoisella lannoitteella esim. YaraBela Sulfan N26 S14• Jos typpilannoitus osoittautuu liian alhaiseksi sato-odotuksiin nähden, voit käyttää

kasvukauden aikaista lisälannoitusta• Hivenanalyysi tulee tehdä viljavuustutkimuksen yhteydessä lohkoittain (Mn, B)• Hivenpuutokset tulee korjata peruslannoituksessa tai viimeistään lehtilannoituksena kasvu-

kauden aikana. Hivenravinteiden merkitys korostuu etenkin hybridiruista viljeltäessä. Hivenra-vinnepuutos voi heikentää pölyttymistä ja lisätä torajyväriskiä. Hivenravinteista tärkeimpiä ovat kupari, magnesium, mangaani ja boori. Lannoita viljavuustutkimuksen perusteella.



Huomioitavaa hybridirukiin viljelyssä• Pyri mahdollisimman tasaiseen kasvustoon• Siemenen on oltava aina ostosiementä• Kylvä hybridiruis elokuussa, myöhäisessä kylvössä siemenmäärää tulee nostaa• Älä kylvä hybridiruista epätasaisille ja huonosti ojitetuille lohkoille• Jos mahdollista kylvä tavallista ruista (Kier, Reetta, Amilo, Walet) päisteisiin• Huolehdi boorin ja kuparin riittävyydestä maassa, mikä parantaa pölytystä ja vähentää

torajyväriskiä

Estä torajyväsaastunnan leviäminen• Huolehdi viljelykierrosta, maassa torajyvä kuolee yleensä vuodessa, pidä 2-3 välivuotta• Muokkaa kasvijätteet huolellisesti, min. 2,5 cm• Pidä heinäkasvit kurissa, jotkin lajit erityisen torajyväherkkiä (ruokohelpi, nurmipuntarpäät)

Rukiin sadonkäsittelyParas puintiaika on noin viikon sisällä keltatuleentumisesta sakoluvun kannalta. Puinti voidaan aloit-taa viljan kosteuden laskettua alle 25 %. Siemenviljan puintikosteus on 18-20 %. Itävyyden säilyt-tämiseksi korkein kuivauslämpötila on 90 °C miinus viljan kosteus. Kuivaa sato alle 14 %:n kos-teuteen. Huomioi sakoluvun lasku puinnin viivästyessä. Ruis on herkkä tähkäidännälle ja sakoluvun laskulle, jos alle 27 % kuivunut jyvä alkaa uudelleen kostua. Heikkosakoista viljaa ei kannata se-koittaa parempi laatuisen kanssa.



Siemenen peittaus Peitattu sertifi oitu siemenBaytan Universal

3-(4) l/tn siemeniäBaytan Universal

3-(4) l/tn siemeniä Lumihomeen torjunta Kasvuasteet 14-29 (Myöhään syksyllä, ennen pysyvän lumen tuloa)

Sportak EW 1,0 l/ha Sportak EW 1,0 l/ha Sportak EW 1,0 l/ha

Rikkakasvitorjunta Kasvuaste 21-29 (Aikaisin keväällä kasvun alettua)

Sekator 0,1-0,15 l/ha + kiinnite

Ally Class 40-50 g/ha Tooler 70 g/ha

+ kiinniteKorrensääde Kasvuaste 25-31 (Pensomisen puoliväli - korrenkasvun alku)

Cycocel 1,0-2,0 l/ha Cycocel 1,0-2,0 l/ha Cycocel 1,0-2,0 l/ha

Kasvitautitorjunta Kasvuaste 32-59 (2-solmuvaihe-ennen kukinnan alkua)




HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Hivenravinnepuutos Kasvuaste 13-61(3-lehtiaste - tähkän esilletulo)


+ Multiple 0,5-1,0 l/haKahukärpästen torjunta Kasvuasteet 11-14 (1-4-lehtivaihe)

Kestac 0,6-0,8 l/ha Kestac 0,6-0,8 l/ha Decis Mega 0,15-0,2 l/ha

Syysitoiset saunakukat syksyllä. Kasvuasteet 12-29 (Syksyllä viljan orasasteella)

K-MCPA 1,0-1,3 l/ha K-MCPA 1,0-1,3 l/ha K-MCPA 1,0-1,3 l/ha

Mataraongelma Kasvuaste 25-30 (Pensomi-sen puoliväli- korrenkasvun alku)

Sekator 0,1-0,15 l/ha + kiinnite

Tooler 70 g/ha+ kiinnite

Mustang Forte 0,75-1,0 l/ha


Mustang Forte 1,0 l/ha K-TRIO 2,0-2,5 l/haTooler 70 g + K-MCPA

1,0 l/ha + kiinniteKirvojentorjunta Kasvuaste 22-30 (Orastumis-versomisvaihe)



Puma Extra 1,0-1,2 l/haMonitor 12,5 g/ha + kiinnite x 2 kpl, VAIN SYYSVEHNÄLLÄ


Juolavehnän torjunta kasvukaudella. Kasvuaste 25-32 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)


VAIN SYYSVEHNÄLLE


VAIN SYYSVEHNÄLLE

Broadway 165-220 g/ha + Dassoil 0,5 l/ha

Jaetun tautiainekäsittelyn aikainen osa, Kasvuaste 25-32 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)


Juventus 0,25-0,5 l/ha



Terpal 0,8-1,5 l/ha Terpal 0,8-1,5 l/ha Cerone 1,0-1,5 l/ha


Prosaro 0,5-1,0 l/ha Juventus 1,0 l/ha Juventus 1,0 l/ha

Juolavehnän torjunta (Sadonkorjuun jälkeen)




Syysvehnän ja rukiin kasvinsuojeluSyksyllä on muistettava siemenen peittaus, lumihomeentorjunta ja tarkkailtava kahukärpäsiä ai-kaisissa kylvöissä. Talvituhoruiskutus tehdään kasvun pysähdyttyä ennen pysyvän lumen tuloa su-laan kasvustoon. Syksyn lumihometorjunta estää myös ruostetautien talvituhovaikutusta. Laon ja tautien torjunta kuuluvat syysviljojen viljelyyn. Rukiilla korrensääteen käyttö on tärkeää myös luja-kortisilla lajikkeilla, mutta korostuu etenkin pitkäkortisia tavanomaisia lajikkeita viljeltäessä sekä kevätrukiin viljelyssä. Kasvukauden aikana tulee tarkkailla ja tarvittaessa torjua lehtilaikku- ja ruos-tetauteja. Kasvinsuojeluun on esitetty kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on jaettu perustoimenpitei-siin ja havaintoihin perustuviin toimenpiteisiin


Laji ja lajike Viljelyvyöhyke ErikoisominaisuuksiaSyysvehnäSW Magnifi k 1-2 Erittäin satoisa ja talvenkestävä.Tarso 1-2 Valkuaispitoisuus ja sakoluku lajikkeiston parhaimmistoa.SyysruisCaspian (hybridi) 1-2 Satoisa lujakortinen uutuus hybridiruis.Reetta 1-3 Kotimainen satoisa uutuus.Kier 1-2 Lyhyt ja lujakortinen. Suuri siemen.



Viljelyohjelman toimenpide Viljelyohjelman ratkaisu ToteutunutKylvö + kylvölannoitus Peitattu, sertifi oitu siemen kylvölannoitus YaraMila Nurmen NK1, N 30 kg/ha 12.9.2011Hivenlehtilannoitus Multiple 0,5l/ha 6.10.2011Lumihomeen torjunta Sportak EW 1,0 l/ha 14.10.2011Kevätlannoitus Suomensalpietari N 110 kg/ha 27.4.2012Rikkakasvien torjunta Tooler 70 g/ha + kiinnike 13.5.2012Kasvunsääde Cycocel 1,5l/ha 21.5.2012Taudintorjunta Comet Pro 0,6 l/ha + Prosaro 0,5 l/ha 25.6.2012Puinti 17.8.2012

SW Magnifi k-syysvehnän Viljelyohjelmakoe 2012

läm

pösu

mm

a °C

, sad

esum

ma

mm

31 33

37 41

51

59

65

73 75

79 80

85 87

0 - Itäminen


20 - Pensominen

30 - Korrenkasvu


50 - Tähkän esille tulo

60 - Kukinta




0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1.5. 8.5. 15.5. 22.5. 29.5. 5.6. 12.6. 19.6. 26.6. 3.7. 10.7. 17.7. 24.7. 31.7. 7.8. 14.8. 21.8. 28.8.

Magnifik kasvuasteet

Lämpösumma

Sadesumma

Kasvuasteet Magnifi k-syysvehnä

9200

9400

9600

9800

10000

10200

10400

10600

10800

11000


+1142 kg/ha

HLP kg Tjp g valk %Minimi 82,9 45,0 10,5VO 82,9 46,5 10,3

• Viljelyohjelmalla saavutettiin merkittävä noin 10 prosentin sadonlisä, verrattuna peittaamattomal-la tilan omalla siemenellä kylvettyyn kasvustoon, joka sai vain rikkatorjunnan.

• Lumihometorjunta Sportakilla vähensi talvituho-jen määrää ja kasvuston käsittely Comet Prolla ja Prosarolla piti ruskolaikun poissa ja vähensi myös äkilliseti levinneen keltaruosteen määrää.

• Lakoa ei esiintynyt, mutta torjuntakäsittely Cyco-celilla lyhensi hieman kortta.


SYYSVEHNÄ

SW MAGNIFIK ❱ Satoisa ❱ Hyvä talvenkestävyys ❱ Korkea hehtolitrapaino ❱ Lujakortinen

Koetulosten ja käytännön kokemusten mukaan Magnifi k on tasapainoinen yhdistelmä satoisuutta, viljelyvarmuutta ja laatua. Magnifi k on talvenkestävyydeltään hyvä. Sen hehtolitrapaino on korkea, vaikka jyväkoko on pieni. Satoon suhteutettuna lajikkeen valkuaispitoisuus on hyvä ja sakoluku on keskimääräinen. Magnifi k kelpaa mylly- ja rehuvehnäksi.

Magnifi kin korsi on keskipitkä ja korrenlujuus erinomainen. Se on härmän- ja haisunoenkestävä ja lehtilaikkutauteja (ruskolaikku ja DTR) on esiintynyt keskimääräistä vähemmän. Magnifi k sopii vil-jelyvyöhykkeille I - II.

Lajike Pituus cm Tjp g Hlp kg Valkuais % Sakoluku 1 Sakoluku 3

SW MAGNIFIK 78 38,4 79,7 12,1 265 133

URHO 92 41,1 77,4 13,0 325 252

REHTI 94 41,8 77,7 12,4 218 148

PAPAGENO 72 41,1 79,3 12,8 290 240

ELLVIS 67 39,7 74,7 12,1 320 272

SKAGEN 74 45,8 76,7 12,5 313 268

ARKTIKA 94 39,4 79,3 12,2 266 213

OLIVIN 76 40,4 80,0 12,6 293 234

GUNBO 84 42,3 79,9 12,0 283 239

Lähde: MTT, viralliset kokeet 2003-2010, estimoidut lajikekeskiarvot.

Sadon suhdeluku

Lajike Kaikki koealat

Karkeat kivenn. maat

Savi- maat

Talvituho %

Kasvu-aika pv

Lämpö-summa

Lako%

SW MAGNIFIK 100 100 100 24 334 946 12

URHO 91 86 93 21 331 917 25

REHTI 90 74 93 30 333 938 37

PAPAGENO 85 - 86 41 333 930 9

ELLVIS 87 - 91 40 334 943

SKAGEN 99 - 100 24 334 947 20

ARKTIKA 93 - 95 19 334 946 34

OLIVIN 98 88 100 37 335 961 14

GUNBO 98 82 100 27 336 971 11

Lähde: MTT, viralliset kokeet 2003-2010, estimoidut lajikekeskiarvot.

Syysvehnän viralliset kokeet 2003-2010, suoravertailuna


RUIS

CASPIAN hybridisyysruis

❱ Erittäin satoisa ❱ Lyhyt ja lujakortinen ❱ Sakoluku hyvä ❱ Pieni kylvömäärä

Caspian on satoisa hybridiruis. Hybridirukiiden siemen tulee uusia vuosittain. Caspian on ollut vi-rallisissa kokeissa Suomessa satovuodesta 2011. Talvituho oli kokeissa Evolon luokkaa. Uusimmat satotulokset on luettavissa verkkosivuilta tämän oppaan painamisen jälkeen.

K-maatalouden koetilan omissa kokeissa lajiketta on testattu vuodesta 2008 asti. Caspian on ollut keskimäärin 15 % Kaskelottia satoisampi. Sen jyväkoko on suuri. Se on lyhyt- ja lujakortinen. Sen kasvuaika on Reetan luokkaa. Valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino ovat kohtalaisia. Sakoluku on ol-lut Kaskelottia parempi. Myös talvenkestävyys Hauholla on ollut selvästi Kaskelottia parempi.

KIER syysruis

❱ Populaatiolajike ❱ Lujakortisin ❱ Suuri siemen ❱ Lyhyt

Kier on puolalainen ruislajike kuten Amilokin. Tyypillistä näille lajikkeille on lyhyt ja luja korsi sekä suuri jyväkoko. Kier on vapaasti pölyttyvä nk. populaatiolajike.

Luja korsi varmentaa sadon laatua sääoloiltaan vaikeina vuosina. Kier on ollut erityisen satoisa Ete-lä-Suomessa. Kier on pärjännyt suhteessa paremmin savimailla kuin kivennäismailla. Kier on Ami-loa talvenkestävämpi. Myös lumihometta on ollut vähemmän kuin Amilossa. Kierin jyväkoko ja val-kuaispitoisuus ovat Amilon luokkaa. Sakolukuominaisuudet ovat keskimääräisiä.

REETTA syysruis

❱ Satoisa ruis ❱ Talvenkestävä ❱ Lujakortinen ❱ Pienijyväinen

Reetta on kotimainen Borealin jalostama perinteinen populaatiolajike. Reetta on erittäin satoisa ja talvenkestävä. Korrenpituudeltaan Reetta on Elviä lyhyempi ja korrenlujuudeltaan selvästi parempi. Reetalla on hyvä hehtolitrapaino ja valkuaispitoisuus.

Reettaa suositellaan koko rukiin viljelyalueelle. Se soveltuu sekä kivennäis- että savimaille.


RUIS

Rukiin viralliset kokeet 2004-2011 suoravertailuna

LajikeSadon suhde-

luku

Talvi- tuho %

Kasvu- aika pv


cmTjpg

Hlpkg

Valk.%

Sako- luku 1

CASPIAN hybr. 100 19,7 337,3 920 37 116 35,9 73,1 9,2 169REETTA 88 13,9 336,5 917 36 129 31,9 74,2 11,2 161KIER 81 24,4 336,7 919 27 117 35,6 73,3 10,8 160ELVI 79 25,2 337,3 923 48 136 35,2 73,2 11,2 134EVOLO hybr. 106 17,3 338,3 939 46 111 37,2 74,1 9,6 209

LajikeSadon suhdeluku, vyöhykkeet Sadon suhdeluku, maalajit

Etelä-Suomi Länsi-Suomi Sisä-Suomi Karkeat kiv. maat SavimaatCASPIAN hybr. 100 100 100 100 100REETTA 89 80 91 90 87KIER 88 75 75 72 83ELVI 78 75 82 81 78EVOLO hybr. 104 102 108 109 105

K-maatalouden koetilan kokeet Hauholla. Vuosien 2008-2011 keskiarvot. Kaskelott=Mittari

Lajike Sato kg/ha

Sadon suhdeluku

Talvituho% HLP TSP Sakoluku Pituus

CASPIAN 6885 121 4 74 39,6 223 122

KASKELOTT 5802 100 9 74 36,6 203 117

OTTARP 6026 105 13 75 35 220 116


1850

1900

1950

2000

2050

2100

2150

2200

2250

2300


!"#$%

+ 264 kg/ha

RYPSIN JA RAPSIN KASVUASTEET

Aurea CL-rypsin Viljelyohjelmakoe 2012

läm

pösu

mm

a °C

, sad

esum

ma

mm

10 12

14

52

60

65 67

69

77 79

81 83

88

0 - Itäminen

10 - Lehtien kehittyminen

20 -

30 -Pääverson pituuskasvu

40 -

50 - Kukinnan muodostuminen

60 - Kukinta


80 -Litujen tuleentuminen

90 - Kasvuston ränsistyminen

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1.5. 8.5. 15.5. 22.5. 29.5. 5.6. 12.6. 19.6. 26.6. 3.7. 10.7. 17.7. 24.7. 31.7. 7.8. 14.8. 21.8. 28.8.

Aurea CL kasvuasteet

Lämpösumma

Sadesumma

Kasvuasteet Aurea CL-rypsi

Viljelyohjelman toimenpide Viljelyohjelman ratkaisu ToteutunutKylvö + kylvölannoitus Peitattu sertifi oitu siemen, kylvölannoitus YaraMila Nurmen NK1, N 90 kg/ha 15.5.2012Rikkakasvien torjunta Clamox 2,0 l/ha + Dash 1,0 l/ha 9.6.2012Hivenlehtilannoitus Zoom 1,5 l/ha + Foliar Extra 1,0 l/ha 20.6.2012Kirppojen torjunta Kestac 0,4 l/ha 25.5.2012Rapsikuoriaisen torjunta Avaunt 0,2 l/ha 20.6.2012Kasvitautien torjunta Juventus 1,0 l/ha 3.7.2012Puinti 11.9.2012

• Viljelyohjelma lisäsi rypsin satoa noin 11% minimikäsittelyyn verrattuna.

• Sadon öljypitoisuus nousi 0,6 %-yksikköä.

• Pahkahome torjuttiin ruiskuttamalla Juventus 3. heinäkuuta.

Sato kg/ha Öljypitoisuus %Minimi 2016 43,4VO 2280 44,0


CLEARFIELD VILJELYOHJELMA

Clearfi eld TuotantomenetelmäBASF:in Clearfi eld-tuotantomenetelmä koostuu Helsingin yliopiston jalostamasta viljelyvarmasta Aurea CL-kevätrypsilajikkeesta ja laajatehoisesta rikkakasvien torjunta-aine Clamoxista. Mene-telmän tavoitteena on tuottaa puhdasta satoa rikattomalla pellolla. Clearfi eld mahdollistaa myös öljykasvin viljelyn lohkoilla, joilla esiintyy perinteistä öljykasvinviljelyä haittaavia rikkoja.

Tuotantomenetelmää on kokeiltu Suomessa vuosia. Clamox-herbisidiä käytetään vain Aurea CL -kevätrypsilajikkeella. Muut öljykasvilajit/lajikkeet ja useat rikkakasvit eivät kestä Clamox-käsitte-lyä. Mahdolliset jääntiyksilöt voidaan poistaa viljoilta seuraavana kasvukautena esim. fenoksiha-poilla (MCPA/TRIO). Puhtaan sadon lisäksi menetelmällä on mahdollista vähentää merkittävästi rik-kakasvipankkia lohkolta. Siemen, kasvinsuojeluaine ja kiinnite myydään aina yhdessä.

®

Tuotantomenetelmä Kevätrypsille

®

Tuotantomenetelmä KevätrypsilleAUREA CL ❱ Aikaisin rypsilajike ❱ Puhdas ja kauppakelpoinen sato Clearfi eld® -tuotantomenetelmällä ❱ Hyvä valkuaispitoisuus

Aurea CL -lajikkeeseen on perinteisellä jalostusmenetelmällä siirretty imidatsolinkestävyys. Lajike hyväksyttiin lajikeluetteloon 2010. Virallisissa lajikekokeissa Aurea CL -lajike on käsitelty normaa-lilla rikkatorjunnalla, jolloin kasvustoon on jäänyt kehitystä hidastamaan rikkalajistoa, joka poistui-si Clamox-käsittelyllä.

Vasemmalla Clamox-käsitellyn Clearfi eld Aurea CL -kevätrypsin satoa, oikealla käsittelemätön verranne.


CLEARFIELD VILJELYOHJELMA

Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

ClamoxClamox on Clearfi eld® -tuotantomenetelmän rikkakasvien torjunta-aine Aurea CL-lajikkeelle

❱ Laajatehoisin rikkakasveihin - myös juolavehnään, hukkakauraan, ohdakkeeseen ja valvattiin

❱ Torjunta tehdään joustavasti taimettumisen jälkeen ❱ Valmiste alkaa tehota jo +5 ºC.

Ominaisuudet: Clamox on poikkeuksellisen laajatehoinen rikkakasvien torjunta-aine, joka korvaa jopa kasvukau-den aikaisen erillisen hukkakauran ja juolavehnän torjuntaruiskutuksen. Tehokkaan valmisteen an-siosta lajikkeen satopotentiaali voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Clamoxin 10 l:n pakkaus riittää 5 – 6,7 ha:lle.

Vaikutustapa:Clamox on kahden tehoaineen valmiste, joka te-hoaa rikkakasveihin maan ja lehtien kautta. Ruiskutuksen teho alkaa näkyä hyvissä olosuh-teissa parissa päivässä. Rikat kuolevat n. kah-dessa viikossa.

Käytössä huomioitavaa:Jos kasvusto rikotaan keväällä ruiskutuksen jäl-keen voidaan uusintakylvää vain Aurea CL -ryp-siä. Mahdollinen jääntirypsi Aurea CL -rypsit tor-jutaan seuraavana vuonna MCPA tai K-TRIO val-misteilla tai näiden ja pienannosaineiden seok-silla. Hukkakaura, juolavehnä, ohdake ja valvat-ti torjutaan suositellun käyttöajankohdan myö-häisimmässä vaiheessa. Käyttömäärä tällöin on 2 l/ha + Dash-kiinnite. Vältä ruiskutusta ennen ja jälkeen hallan.

Käytön rajoituksia: Clamoxia käytetään ainoastaan Aurea CL-lajik-keella. Aurea CL sadonkorjuun jälkeen peltoon

voidaan kylvää syksyllä muokkauksen jälkeen syysvehnää ja syysruista. Seuraavana keväänä ei saa viljellä perunaa, sokerijuurikasta, kumi-naa tai kevätöljykasveja.

Vesimäärä: 200-400 l/ha

Sateenkesto: 1 h

Tehoaine: Imatsamoksi 17,5 g/l ja metatsakloori 375 g/l

Pakkauskoko/tukkupakkaus: 10 l / 4 kpl

Käyttökohteet Käyttöajankohta Käyttömäärä

Aurea CL -kevätrypsi Rypsin 2-6 lehtiaste 1,5-2,0 l/ha + Dash kiinnite 1,0 l/ha

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗ ✗✗✗✗

Tuotenumero: 500821946

TM

54 www.k-maatalous.fi Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

RYPSIN JA RAPSIN KASVUASTEET

Rypsin ja rapsin kasvuasteet

0 Itäminen01 Siemen turpoaa05 Juuret kasvavat esiin siemenestä

1 Lehtien kehittyminen10 Sirkkalehdet täysin avautuneet11 Ensimmäinen kasvulehti täysin avautunut12 Toinen kasvulehti täysin avautunut

3 Pääverson pituuskasvu30 Varren pituuskasvu alkaa31 Ensimmäinen solmuväli näkyyvissä32 Toinen solmuväli näkyvissä38 Varrenpituus 1/2 lopullisesta pituudesta

5 Kukinnon muodostuminen50 Kukkanuput muodostuneet, mutta ne ovat vielä nuorimpien lehtien peittämät53 Kukkanuput kasvaneet nuorien lehtien yläpuolella59 Ensimmäiset terälehdet näkyvät, mutta kukat ovat vielä kiinni (keltaiset nuput)

6 Kukinta60 Ensimmäiset kukat avautuneet65 Täyskukinta: Pääverson ensimmäiseksi kehittyneen kukka- tertun kukista on 50 % avautunut, vanhemmat terälehdet putoavat67 Kukinta päätttymässä: Suurin osa terälehdistä tippunut

8 Litujen tuleentuminen80 Tuleentuminen alkaa85 50 % tuleentunut, siemenet kovia89 Täystuleentuminen, lähes kaikki lidut tuleentuneita, siemenet kovia

8 10-13 30-39

ENNENKYLVÖÄ

ITÄ-MINEN

PÄÄVERSONPITUUSKASVU

LEHTIENKEHITTYMINEN

KUKINNANMUODOSTUMINEN

LITUJENTULEENTUMINENKUKINTA

51-57 61-69 81-89

Peitattu sertifi oitu

siemen

KASVITAUDIT

HIVENAINEETLISÄTYPPI JA KALKITUS

TUHOLAISET

RIKKA-KASVIENTORJUNTA

Kirpat

Hivenravinteiden ja rikin kasvustolannoitus

Rapsikuoriainen, kaalikoi

Pahkahome, harmaahome, lehtihome, kalkkihome,

mustalaikkuTaimipolte


RYPSIN JA RAPSIN VILJELYOHJELMA

Kevätrypsi ja –rapsiRypsi ja rapsi ovat hyviä esikasveja viljanviljelyssä. Rapsi on rypsiä n. kaksi viikkoa myöhäisempi. Rypsiä voi viljellä aina III vyöhykkeelle asti. Riski sadon tuleentumattomuudesta lisääntyy III vyö-hykkeellä. Rapsi varisee hieman rypsiä helpommin.

TavoitelaatuÖljypitoisuus yli 40 %, lehtivihreä alle 20 mg/kg (ppm), rikkapitoisuus alle 2-3 %. Rikkapitoisuuden ylittäessä vastaanottajan rajan vähennetään lajittelumaksu.

SadonkäsittelyKorjuu tehdään siemenen kosteuden ollessa alle 20 %. Puinnin on oltava hellävaraista, jotta siemenet eivät rikkoudu roskiksi. Kuivaus tehdään alle 9 % kosteuteen.

KylvöTasainen kosteus varmistetaan tasausäestyksellä ja matalalla muokkauksella. Maan lämpenemis-tä yli 7 asteen voi odottaa, jos kosteutta on riittävästi. Rapsi kylvetään toukokuun alkupuoliskolla ja rypsi kylvetään lämpimään maahan.Pieni kylvösiemenmäärä edellyttää huolellista rikka- ja tuholaistorjuntaa. Taimettumisen onnistu-essa jää enemmän kasvutilaa taimelle, mikä näkyy parempana juuriston kehityksenä, laon kestä-vyytenä ja kasvuston ilmavuutena.Kylvömäärä kg/ha lasketaan kaavasta tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / itävyys %. Tiheystavoite on kevätrypsillä 250-300, kevätrapsilla 200-250.

Maalajit ja pHRypsille sopivat kaikki maalajit. Maan rakenteen on oltava kunnossa. Rapsia ei suositella multa- tai turvemaille. Syysrypsi sopii rinnemaille ja lohkoille, joilla lumipeite säilyy keväällä pitkään. Maan pH-suositus on yli 5,5.

Lannoitus• Pellon viljavuuden mukaan (fosfori, kalium, rikki) valitaan kevätlannoitukseen sopiva tuote

YaraMila valikoimasta.• Suunnittele typpilannoitustarve satotavoitteen ja aiempien vuosien satotasojen mukaan. Rypsin

typpilannoitustarve rapsiin verrattuna on 10-20 kg pienempi, vaikka enimmäismäärät ovat samat.• Lisätyppeä ja -rikkiä voidaan antaa, kun kasvusto on odotettua parempi.• Hivenanalyysi tulee tehdä viljavuustutkimuksen yhteydessä lohkoittain (Mn, B).• Öljykasvit ovat viljoja vaativampia ravinteiden suhteen, kiinnitä erityistä huomioita rikki- ja

boorilannoitukseen. Jos pH on 6,5 tai yli, voivat keltaiset laikut nuorissa lehdissä merkitä mangaanin puutosta.

• Hivenpuutokset tulee korjata peruslannoituksessa tai viimeistään lehtilannoituksena.

Viljelyohjelman avulla pyritään hyödyntämään lannoitteiden sisältämät ravinteet tehokkaasti. Voit laskea peltosi ravinnetaseet tämän oppaan ravinnetaselaskurin avulla.


ÖLJYKASVI

Laji ja lajike Viljelyvyöhyke Erikoisominaisuuksia

Kevätrypsi

SW Petita 1-3 Erittäin satoisa ja öljypitoinen

Aurea CL Clearfi leld* 1-3 Puhdas kasvusto ja sato Clearfi eld menetelmällä (Aurea CL:n rikkakasvitorjunta vain Clamox -valmisteella)

Kevätrapsi

Brando (hybridi) 1-2 Erittäin satoisa hybridi uutuus

Majong (hybridi) 1-2 Erittäin satoisa hybridi uutuus

Ilves 1-2 Aikainen, hyvä öljysato

Tamarin 1-2 Huippusatoisa.

* Katso Aurea CL rypsin rikkakasvintorjunta sivulta 32.

KasvinsuojeluTuholaisruiskutuksiin on syytä varautua joka vuosi. Kirppojen esiintymistä ja vioituksia on tark-kailtava heti ensimmäisten sirkkalehtien tultua näkyviin. Rapsikuoriaistarkkailu on aloitettava jo ruusukevaiheessa. Kasvitaudeista pahkahome ja laikkutaudit vaivaavat kasvustoja erityisesti kosteina kasvukausina. Möhöjuuri saattaa olla piilevä ongelma, joten noudata viljelykiertoa: öljy-kasveilla 4-6 vuotta. Voit myös käyttää möhöjuurta hyvin sietävää Rebus -kevätrypsiä.


Siemen peittaus Elado -peitattu sertifi oitu siemen

Elado -peitattu sertifi oitu siemen

Cruiser OSR -peitattu sertifi oitu siemen

Rikkakasvitorjunta Kasvuaste 12-14 (2-lehtiaste - 4-lehtiaste) (pl Aurea CL -lajike)

Galera 0,3 l/ha + Dassoil 0,1-0,3 l/ha



Kirppojen torjunta Kasvuaste 10-14 (Taimettumisvaihe) Kestac 0,2-0,4 l/ha Kestac 0,2-0,4 l/ha Decis Mega 0,05-0,1 l/ha

Rapsikuoriaisten, rapsikärsäkkäiden ja kaalikoin torjunta Kasvuaste 20-59 (Nuppu-ruusukevaihe)

Kestac 0,2-0,4 l/ha Mavrik 0,2 l/ha Biscaya 0,3 l/ha

Kasvitautien torjunta Kasvuaste 53-69 (Täyden kukinnan aikana) Prosaro 0,5-1,0 l/ha Juventus 0,5-1,0 l/ha Sportak 1,5 l/ha

HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3

Rikkakasvitorjunta Kasvuaste 0-14 (3 pv. kylvöstä-rikkakasveissa 4 lehteä) Butisan S 2,0-3,0 l/ha Butisan S 2,0-3,0 l/ha Butisan S 2,0-3,0 l/ha

tai rikkakasvitorjunta Kasvuaste 0 (Multaus, ennen kylvöä) Devrinol 1,5-2,0 l/ha Devrinol 1,5-2,0 l/ha Devrinol 1,5-2,0 l/ha

Hivenravinnepuutos Kasvuaste 14-61 (4-lehtiaste - kukinnan alku) Zoom 1,5 l/ha K-Erikoishiven 5-10 l/ha Zoom 0,75-1,0 l/ha

+ Zoom 0,75-1,0 l/ha

Juolavehnän torjunta (Juolavehnä 4-6 lehteä, 20-30 cm)

Fusilade Max 2,0-3,0 l/ha (monivuotinen teho)

Fusilade Max 1,0-1,5 l/ha (yksivuotinen teho)

Targa Super 2,0-3,0 l/ha tai 2,0 l/ha + kiinnite

Hukkakauran ja jääntiviljan torjunta (puolivälissä, viimeistään korrenkasvun alussa) Fusilade Max 1,0-1,5 l/ha Targa 1,5 l/ha Aramo 1,0-2,0 l/ha

(VAIN RAPSILLE)

Ohdake- ja valvattiongelma(Ohdake 20 cm ja valvatti 6-8 kasvulehteä) Matrigon 1,0-1,5 l/ha

Matrigon 1,0 l/ha + Matrigon 1,0 l/ha (Jaetussa

käsittelyssä 10 pv väli)Matrigon 1,0-1,5 l/ha

Mataraongelma Kasvuaste 12-20 (2-lehtiaste - ennen kukkavarren pituuskasvun alkua)

Galera 0,3 l/ha + Dassoil 0,1-0,3 l/ha Butisan S 2,0-3,0 l/ha Devrinol 1,5-2,0 l/ha

(Multaus ennen kylvöä)

Korrensääde Kasvuaste 31-47(pituuskasvun alku - ennen kukintaa)

Juventus 0,25-0,5 l/ha(sivuvaikutuksena)



Juolavehnän torjunta(sadonkorjuun jälkeen)





BRANDO hybridikevätrapsi

❱ Erittäin satoisa hybridi ❱ Nopea taimettumaan ❱ Suuri öljy- ja valkuaissato ❱ Hyvä laonkestävyys

Brando on erittäin satoisa hybridilajike. Hybridilajikkeena Brandon erikoisominaisuus on nopea kas-vuun lähtö keväällä ja hyvä sadontuottokyky myös vaikeissa kasvuoloissa, kuten vuonna 2010. Brandon kasvuaika on sama kuin Tamarinilla ja Sheikillä. Satotasot ovat korkeat etenkin I -vyöhyk-keellä, mutta Brando on tuottanut populaatiolajikkeita paremmat sadot myös II -vyöhykkeellä. Brandon on lujavartinen.

Hybridirapsi myydään ns. kylvöyksikköinä. Brandon kylvömäärä on vain 150-190 kpl/m2, minkä vuoksi siemenkustannus ei nouse merkittävästi tavanomaista rapsilajikkeita korkeammaksi.

MAJONG hybridikevätrapsi UUTUUS! ❱ Hybridi ❱ Satoisin kevätrapsi ❱ Korkein öljypitoisuus ❱ Hyvä laonkestävyys

Majong on ollut virallisten lajikekokeiden satoisin kevätrapsi. Sillä on myös merkittävästi vanhoja lajikkeita parempi öljypitoisuus. Majong on pärjännyt kokeissa vakuuttavasti sekä vuonna 2010 että vuonna 2011 viljelyvyöhykkeillä 1 ja 2. Majongin kasvuaika on sama kuin Tamarinilla ja Sheikillä. Majong pääsi Suomen lajikeluetteloon 2012.

SW PETITA kevätrypsi

❱ Hybridi ❱ Satoisin kevätrapsi ❱ Korkein öljypitoisuus ❱ Hyvä laonkestävyys

Petita on satoisa kevätrypsi, jonka öljypitoisuus on osoittautunut myös käytännön viljelyssä ylivoi-maiseksi. Petita soveltuu viljelyvyöhykkeille I - III. Petita on osittain keltasiemeninen ja siemen on suurikokoinen. Varrenlujuuden ansiosta Petita sopii keskimääräistä paremmin runsasmultaisille maille. Pitkään pystyssä pysyvä kasvusto vastustaa kosteudesta hyötyvää pahkahometta ja muita sadon laatua heikentäviä homeita. Suuresta siemenestä, korkeasta öljypitoisuudesta ja ohuehkos-ta kuoresta johtuen täysin tuleentunut kasvusto on puitava hellävaraisesti.

Teollisuuden vastaanotossa Petitan öljypitoisuuden on havaittu olevan kasvukauden sääoloista riippumatta lähes prosenttiyksikön suurempi kuin muiden lajikkeiden keskimäärin.

ÖLJYKASVI


ILVES kevätrapsi

❱ Aikainen ❱ Kasvuaikaan nähden erittäin satoisa ❱ Korkea öljypitoisuus ❱ Valkuaissato hyvä

Ilves on valittu ruotsalaisesta lajikemateriaalista Suomen kasvuoloihin. Ilves on Marie rapsia 9 % satoisampi ja kasvuajaltaan sama. Sen öljypitoisuus on korkea ja valkuaispitoisuus hyvä, siksi öljy- ja valkuaissato ovat hyviä. Virallisissa lajikekokeissa lako on ollut 34 %. Kasvusto ei kuiten-kaan lakoonnu maata vasten. Siemen on pienikokoinen. Ilves sopii vaihtoehdoksi rypsille I -vyö-hykkeellä ja II -vyöhykkeen suotuisilla alueilla.

ÖLJYKASVI

TAMARIN kevätrapsi

❱ Huippusatoisa kevätrapsi ❱ Korkea öljypitoisuus ❱ Kasvuaika sama kuin Sheikillä ❱ Lujavartinen

Tamarinissa yhdistyy korkea sato ja öljypitoisuus ja tavanomaisena lajikkeena se yltää hybridilajik-keiden satotasoon. Tamarinilla on luja varsi ja riittävä aikaisuus. Tamarinin öljysato on korkea. Tamarin on ollut kasvuajaltaan Sheikin luokkaa ja sitä selvästi satoisampi.

K-maatalouden koetilan kokeissa Tamarinin varrenlujuus on osoittautunut erinomaiseksi, etenkin vuonna 2007, jolloin muilla lajikkeilla lakoa oli paljon.

Rapsin viralliset kokeet 2004-2011 suoravertailuna

Lajike

Sadon suhdeluku, vyöhykkeet

Kas-vuaika

pv

Lämpö- summa

Lako%

Pituus cm

Tspg

Valk. %

Kukinnan alku pv

Öljy%

Lehti-vihreä ppm

1 2MARIE 100 100 112,6 1148 26 88 3,9 24,7 48,0 42,3 17,6HIGHLIGHT 100 103 111,4 1139 33 90 3,7 23,8 46,8 42,6 13,3TRAPPER H 117 115 112,6 1145 26 94 4,0 23,7 45,4 42,3 12,8ILVES 107 110 112,6 1149 37 91 3,9 24,1 48,1 43,0 15,7BELINDA H 123 118 113,1 1162 29 95 4,3 23,6 47,0 44,0 17,0CAMPINO 120 110 114,4 1159 21 95 4,3 22,0 48,0 42,4 32,3BRANDO H 131 117 114,9 1166 23 103 4,3 23,1 50,1 42,9 18,4MAJONG H 133 132 115,2 1172 22 101 4,6 23,1 48,8 44,8 16,0TAMARIN 124 111 115,4 1167 21 97 4,3 23,8 49,4 42,2 16,6


SYYSÖLJYKASVIEN VILJELYOHJELMA

Syysrypsi ja -rapsiSyysrypsi ja –rapsi on viljelykasvina samankaltainen kuin kevätrypsi- ja rapsi, ja sitä koskevat sa-mat rajoitukset mm. viljelykierron suhteen. Esikasviarvo on hyvä, ja se sopiikin hyvin katkaisemaan viljatilan yksipuolista viljelykiertoa. Kokemuksia syysrapsin viljelystä on vielä vähän, mutta tulokset ovat olleet rohkaisevia. Suomen oloissa talvehtiminen muodostaa suurimman riskin, mutta onnis-tuessa syysrapsin tarjoama satopotentiaali on suuri.

Tavoitelaatu ja sadonkäsittelyTavoitelaatu ja sadonkäsittely ovat samat kuin kevätöljykasveilla

KylvöSyysrapsille paras kylvöalusta on kynnetty ja kylvömuokattu maa, jolloin rapsi muodostaa vahvan juuren. Lohko kannattaa valita syyskylvöisille kasveille sopivaksi, paras on viettävä, ei hallanarka lohko. Metsän reunustamia lohkoja on hyvä mahdollisuuksien mukaan välttää. Kylvö tulisi tehdä elokuun alkupuolella, viimeistään elokuun puolenvälin aikoihin, jotta rapsi ehtii kasvaa riittävän vahvaksi talvehtimista varten. Tehoisaa lämpösummaa tulisi kertyä ennen kasvukauden päättymis-tä vähintään 450 astetta, jolloin rapsi ehtisi kasvattaa 8 täysikasvuista kasvulehteä, 8cm pitkän juuren jonka juurenniska olisi 8 mm vahva. Syysrypsin tavoitetiheys on 100 kpl/m2. Siemen myydään 10 kg pakkauksissa.Syyshybridirapsin siemen myydään kylvöyksiköissä, joissa on 1,5 milj. itäv. siementä pakkaukses-sa. Kylvön tavoitetiheys on 60 itävää yksilöä neliöllä, jolloin yksi yksikkö riittää n. 2,5 ha kylvöihin. Kylvökoneesta on mahdollista esimerkiksi sulkea joka toinen vannas riittävän tarkkuuden saavut-tamiseksi. Kylvös ei saisi muodostua liian tiheäksi, sillä kilpailutilanteessa kasvupiste nousee maas-ta ja talvituhoriski suurenee.

Maalajit ja pHSyysrapsi sopii hyvin eri maalajeille, joskin kivennäismaalajit sopivat savimaita paremmin. Rikka-torjunnan kannalta vähämultainen lohko on runsasmultaista lohkoa parempi. pH:n suhteen ei ole erityisiä vaatimuksia, joskin peruskalkitus ja hivenravinteet on hyvä olla riittävällä tasolla.

LannoitusTutkimusten mukaan parhaat tulokset on saavutettu 60 kg N/ha syyslannoituksen tasolla. Suomen viljelyoloissa on syytä käyttää ympäristötuen ehtojen mukaisia maksimilannoitusmääriä, myös P ja K annetaan jo syyslannoituksessa. Kevätlannoitus annetaan kerralla käyttäen rikkipitoista lannoi-tetta. Rikkiä tulisi antaa vuositasolla 30-50 kg maan rikkiluvusta riippuen. Hivenravinteet täyden-netään Zoom hivenlehtiravinteella kasvinsuojeluruiskutusten yhteydessä.

KasvinsuojeluSyysöljykasvit ovat verrattavissa kevätöljykasveihin kasvinsuojelutoimenpiteiden osalta. Kyntö ja pinnan hienoksi muokkaaminen estää etanatuhojen syntymistä. Syksyllä on syytä ruiskuttaa kas-vusto Juventuksella kasvunsäädevaikutuksen takia sekä tyvimädän ehkäisemiseksi. Rikkatorjunta suoritetaan joko keväällä tai syksyllä. Keväällä tarkkaillaan kuoriaistilannetta ja torjutaan tarvitta-essa. Pahkahomeen torjunta tehdään täyden kukinnan aikaan. Katso toimenpiteet ja aineet taulu-kosta.


SYYSÖLJYKASVIEN VILJELYOHJELMA

PERUSTOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Siemen peittaus Peitattu sertifi oitu siemen Peitattu sertifi oitu siemen Peitattu sertifi oitu siemen

Kuivamädän torjunta syksyllä. Kasvuaste 14-18 (4–8 lehtiasteella, kasvunsäädevaikutus) Juventus 0,5-1,0 l/ha Juventus 0,5-1,0 l/ha Juventus 0,5-1,0 l/ha

Rikkakasvitorjunta syksyllä. Kasvuaste 11-12 (Viljelykasvin 1-2 lehtiasteella) Butisan Top 1,5-2,0 l/ha Butisan Top 1,5-2,0 l/ha Butisan Top 1,5-2,0 l/ha

Rikkakasvitorjunta keväällä. Kasvuaste 30-50 (Kukkavarren pituuskasvun alusta 2-lehtiaste - ennen nuppujen muodostusta)

Galera 0,3 l/ha+ Dassoil 0,1-0,3 l/ha



Rapsikuoriaisten, rapsikärsäkkäiden ja kaalikoin torjunta Kasvuaste 50-59 (Nuppujen muodostus - ennen kukintaa)

Mavrik 0,2 l/ha Mospilan 150 g/ha Biscaya 0,3-0,4 l/ha

Pahkahomeen torjunta Kasvuaste 65-69 (Täyden kukinnan aikana) Juventus 0,5-1,0 l/ha Prosaro 0,5-1,0 l/ha Sportak EW 1,5 l/ha

HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Hivenpuutokset (syksyllä 4-9 -lehtiasteelta alkaen) Zoom 0,75 l /ha Zoom 0,75 l /ha Zoom 0,75 l /ha

Kirppojen torjunta Kasvuaste 10-14 Kestac 0,2-0,4 l/ha Decis Mega 0,05-0,1 l/ha Kestac 0,2-0,4 l/ha

Juolavehnän torjunta keväällä. (Juolavehnä 4-6 lehteä, 20-30 cm)

Fusilade Max 2-3 l/ha

Targa Super 2,0 l/ha + kiinnite 0,2 l/ha

Strato Ultra 1,5-2,0 l/ha + Dash 0,5 l/ha

Hukkakauran ja jääntiviljan torjunta syksyllä. (Hukkakauran tai jääntiviljan pensomisen puolivälissä, viimeistään korrenkasvun alussa)

Fusilade Max 1,0-1,5 l/ha

Targa Super 1,5 l/ha tai1,0 l/ha + kiinnite 0,2 l/ha

Strato Ultra 1,0-1,5 l/ha + Dash 0,5 l/ha

Ohdake ja valvatti Kasvuaste 30-55

Matrigon 72 SG 165 g/ha



Mataraongelma keväällä Kasvuaste 0-14 (rikkakasveissa 4 lehteä)




Juolavehnän torjunta syksylläSadonkorjuun jälkeen

Roundup Max 1,5 - 2,0 kg/ha tai


Roundup Bio 4 l/ha taiRoundup Bio 3 l/ha + kiinnite 0,5 l/ha

Laji ja lajike Viljelyvyöhyke Erikoisominaisuuksia

Syyrapsi

Banjo (hybridi) 1-2 Huippusadon mahdollisuudet syyskylvöille

Syyrypsi

Largo 1-2 Lujavartinen syysrypsi


ÖLJYKASVI

BANJO syysrapsi hybridi

❱ Suuri satopotentiaali ❱ Hyvä viljelykierrossa ❱ Pieni kylvösiemenmäärä ❱ Nopea alkukehitys syksyllä

Syysrapsi on uusi viljelykasvi Suomen oloihin. Käytännön viljelykokemusta on vielä vähän. Syysrypsin ja -rapsin esikasviarvo on hyvä, vaikka talvehtiminen ei onnistuisikaan. Onnistuessaan tuottaa jopa kaksinkertaisen sadon kevätöljykasveihin verrattuna. Kylvöajaksi suositellaan elokuun alkua - puoliväliä. Syysrapsi kestää talvimärkyyttä paremmin kuin syysrypsi. Kasvusto kelpaa etanoille ja sorkkaeläimille, jonka vuoksi perustamista nurmen jälkeen tai syrjäisille lohkoille ei suo-sitella. Kasvukaudella suositellaan pahkahomeen ja kuoriaisten torjuntaa. Kirpat eivät ole syysrap-silla paha ongelma, mutta niitä kannattaa tarkkailla.

Kylvösiemen määrä syysrapsilla on syysrypsiä alhaisempi 60 kpl/m2.

LARGO syysrypsi

❱ Lujavartinen syysrypsi ❱ Markkinoiden ainoa syysrypsi ❱ Suuri siemen ❱ Hyvä viljelykierrossa

Syysrypsi kylvetään elokuun alussa - puolivälissä. Kylvömääräksi suositellaan 100 kpl/m2. Syys-rypsin kasvupiste on matalalla ja siksi ohutkin lumikerros suojaa sitä pakkaselta. Syksyllä pakka-nen tappaa lähes kaikki vihreät lehdet ja kasvu lähtee keväällä uudelleen käyntiin kasvupisteestä. Syysrypsi on varmempi talvehtija kuin syysrapsi ja sopii siten paremmin sisämaahan.


HERNE

ROKKA ❱ Lujavartinen ja viljelyvarma herne ❱ Tasalaatuinen sato ❱ Soveltuu ruoka- ja rehuherneeksi ❱ Nykylajikkeiston aikaisin

Rokka on lujavartinen ja vihreä siemeninen herne. Se on nykylajikkeista aikaisin. Kukinta-aika Rokalla on lyhyt. Rokka on poikkeuksellisen lujavartinen ja Karitaakin lyhyempi.

Kohtuullisella lannoituksella kasvusto pysyy vaikeissakin oloissa pystyssä syksyyn asti. Pystyn, ilmavan kasvuston ansiosta lajikkeessa esiintyy Karitan tapaan tauteja muita lajikkeita niukemmin. Erinomainen hernerokka herne hyvien keitto-ominaisuuksien ja korkean laatunsa ansiosta.

KARITA ❱ Lujavartinen ja satoisa herne ❱ Eniten viljelty hernelajike Suomessa ❱ Soveltuu ruoka- ja rehuherneeksi ❱ Aikainen

Karita on vihreäsiemeninen lajike. Se on aikainen ja kukinta-aika on lyhyt. Karita on poikkeuksel-lisen lujavartinen. Karitan varsi on keskipitkä. Pystyn, ilmavan kasvuston ansiosta herneen tauteja, kuten laikkutautia ja harmaahometta, esiintyy muita lajikkeita niukemmin.

Karita soveltuu parhaiten viljeltäväksi I - II –vyöhykkeillä. Kohtuullisella lannoituksella (jäykillä mail-la korkeintaan 50 kg/ha typpeä) kasvusto pysyy vaikeissakin oloissa koko kasvukauden pystyssä. Hietamailla typpimäärää tulisi vähentää noin 30 kiloon hehtaarille.

Karita Rokka


NURMEN KASVUASTEET

LAN

NO

ITU

S:

KEVÄ

TLAN

NOIT

US-

n. 6

0 %

kas

vuka

uden

kok

o ty

ppim

äärä

stä

- NP

K (N

K) -

lann

os

LANN

OITU

S OD

ELM

ALLE

- n.

40

% k

asvu

kaud

en k

oko

typp

imää

räst

ä-

NK-la

nnos

HU

HTI

KUU

TO

UK

OK

UU

KE

SÄK

UU

HE

INÄ

KU

UE

LOK

UU

SYY

SKU

U

KA

SV

INSU

OJE

LU:

RIKK

AKAS

VIEN

TOR

JUNT

A- p

äärik

kala

jin v

oim

akka

an k

asvu

n ai

kana

1. N

IITTO

- D-a

rvot

avoi

te 6

80-7

00- K

orju

uaik

a 5.

-20.

6.- K

orju

uast

e G5

1

(kun

ens

imm

äise

t täh

kylä

t näk

yvät

2. N

IITTO

- D-a

rvot

avoi

te 6

70-6

90- K

orju

uaik

a 20

.7.-

15.8

.

PUHD

ISTU

SNIIT

TO- S

yys-

loka

kuu

NURM

EN V

ILJE

LYOH

JELM

A, 2

NIIT

TOA

1. O

DELM

A

MU

UT

TOIM

EN

PIT

EET:

TÄYD

ENNY

SKYL

VÖ S

UORA

KYLV

ÖNÄ

- tim

otei

7 k

g/ha


NURMEN KASVUASTEET

LAN

NO

ITU

S:

KEVÄ

TLAN

NOIT

US-

n. 4

0 %

kas

vuka

uden

kok

o ty

pest

ä-

NPK

(NK)

-la

nnos

LANN

OITU

S 1.

ODE

LMAL

LE-

n. 3

5 %

kas

vuka

uden

kok

o ty

pest

ä-

NK-la

nnos

LANN

OITU

S 2.

ODE

LMAL

LE-

n. 2

5 %

kas

vuka

uden

kok

o ty

pest

ä-

NK-la

nnos

HU

HTI

KUU

TO

UK

OK

UU

KE

SÄK

UU

HE

INÄ

KU

UE

LOK

UU

SYY

SKU

U

KA

SV

INSU

OJE

LU:

RIKK

AKAS

VIEN

TOR

JUNT

A-

päär

ikka

lajin

voi

mak

kaan

kas

vun

aika

na

MU

UT

TOIM

EN

PIT

EET:

TÄYD

ENNY

SKYL

VÖ S

UORA

KYLV

ÖNÄ

- tim

otei

7 k

g/ha

1. N

IITTO

- D-a

rvot

avoi

te 6

80-7

00- K

orju

uaik

a 5.

-12.

6.- K

asvu

aste

G5 1

(kun

ens

imm

äise

t täh

kylä

t näk

yvät

2. N

IITTO

- D-a

rvot

avoi

te 6

70-6

90- K

orju

uaik

a 20

.-23

.7.

3. N

IITTO

- Kor

juua

ika

3.-6

.9.

NURM

EN V

ILJE

LYOH

JELM

A, 3

NIIT

TOA

1. O

DELM

A2.

ODE

LMA


NURMEN VILJELYOHJELMA

Satotavoite on vähintään 70000 ME/ha/v (6000 ry/ha/v). Sadon D-arvotavoite määritellään käyttö-tarkoituksen mukaan. Yleisesti pyritään hyvin sulavaan rehuun, jolloin D-arvotavoite on säilörehul-la 680-700 g/kg ka ja kuivaheinällä 660-670 g/kg ka.

Nurmen perustaminenNurmivuotta edeltävänä kesänä tehdään perusparannuksena pellon pintamuotoilu ja tarkistetaan sala-ojituksen toimivuus, torjutaan kestorikkakasvit ja tarvittaessa kalkitaan pelto. Pintamuotoilulla ja toimi-valla salaojituksella vältetään pellon vettyminen ja siten taataan nurmen tasainen kasvu ja hyvä talveh-timinen. Ylläpitokalkituksen ja hivenlannoituksen tarve selvitetään viljavuusanalyysilla aina nurmen uu-simisen yhteydessä. Pellon pH-tavoite on ravinteiden saatavuuden takia vähintään 6, erityisesti apila-pitoisilla nurmilla. Nurmi perustetaan useimmiten suojaviljaan, jona käytetään lujakortisia lajikkeita: Vaasa-kauraa, Tiril tai Vilde-ohraa, Bjarne-kevätvehnää tai Petita-rypsiä. Suojaviljan siemenmäärää on vähennettävä 30 %, tai jopa enemmän erityisesti apilanurmia perustettaessa. Suojaviljan voi puida tai korjata kokoviljasäilöre-huksi. Puitavan suojaviljan laontorjunta ja puinnin jälkeen olkien korjaaminen estää nurmen tukahtumi-sen ja aukkopaikkojen syntymisen. Vihantana korjattava suojavilja mahdollistaa myöhäisen kylvön ja keväisen rikkatorjunnan glyfosaatilla. Suojaviljan rikkakasvien torjunnassa on huomioitava suojaviljan olkien ja nurmirehun käyttörajoitukset ja apilanurmilla torjunta-aineen soveltuvuus apiloille.

Lannoitus perustamisen yhteydessäNurmea perustettaessa lannoitus tehdään YaraMila tuotteilla ja/tai karjanlannalla viljavuustutkimuk-sen ja lanta-analyysin mukaan. Hivenravinteiden puutteet korjataan perustamisen yhteydessä. Fos-foria voi antaa useamman vuoden tarpeen fosforin tasausta hyödyntäen täydentämällä karjanlan-taa sopivalla YaraMila NPKS-tuotteella. Nurmipalkokasveja sisältävä seosnurmi lannoitetaan perus-tamisvuonna muiden nurmien tavoin. Typpilannoituksen enimmäismäärät on sidottu perustamisajankohtaan ja suojaviljan käyttöön. Ty-pen käyttömäärää suojaviljalle vähennetään samassa suhteessa siemenmäärän kanssa. Karjan-lannan levitysmäärä määräytyy kaliumtarpeen mukaan.

Lannoitus satovuosinaTyppilannoituksen sallittu enimmäismäärä jaetaan koko kasvukaudelle ja on hyvä muistaa, että riit-tävä typpilannoitus takaa rehun korkean valkuaispitoisuuden.Timoteivaltaisilla nurmilla lannoitus painotetaan ensimmäiselle sadolle. Kahdesti niitettäville nur-mille typpilannoitus jaetaan suhteessa 60/40, kolmesti niitettäville suhteessa 40/35/25. Etelä-Suo-messa neljä kertaa niitettäville ja laidunnurmille sopiva jako on 40/25/20/15. Karjanlanta tarvitsee aina typpitäydennyksen esim. Yara Suomensalpietarilla, jota käyttämällä saadaan karjalle välttä-mätöntä seleeniä.Typen lisäksi tulisi huomioida fosforitäydennys punaisten fosforiluokkien lohkoilla. Fosforilannoitus tehdään keväällä YaraMila NPKS-lannoitteella ja 2. ja 3. sadon lannoitus kesällä NKS-lannoitteella. Rehun riittävän seleenitason varmistamiseksi jokaisen lannoituksen tulee sisältää seleeniä.YaraMila lannoitteiden rikkimäärä on useimmissa tapauksissa riittävä täyttämään nurmien rikin tarpeen. Puna-apilanurmi lannoitetaan apilapitoisuuden mukaan. Kun apilapitoisuus on yli 60 % kuiva-ai-neesta, ei typpilannoitusta tarvita. Jos apilapitoisuus on matala (alle 30 kpl/m2), lannoitus tehdään nurmiheinien mukaan. Liiallinen typpilannoitus hävittää apilan nurmesta. Kaliumlannoituksessa tulisi ottaa huomioon myös maan reservikaliumin määrä.Nurmen hivenpitoisuutta voidaan nostaa lehtilannoitteilla (Multiple, YaraVita).




VAKIINTUNEET NURMETSäilörehu, heinä- ja laidunnurmet (Päärikkala-jin voimakkaan kasvun aikana)

Gratil 40-60 g/ha* + kiinnite

Primus 0,1-0,15 l/ha** + kiinnite

Starane XL 1,5-1,8 l/ha

Apilapitoiset nurmet (Aikaisin keväällä kasvun allettua)

Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha

NURMET PERUSTAMISVUONNANurmet suojaviljaan perustettaessa, ei apilaa (Heinän oras 2-3-lehtiasteella)


Express 50 SX 8-11 g/ha + K-MCPA 1,0 l/ha + kiinnite

K-TRIO 1,5,-2,0 l/ha

Apilapitoiset nurmet suojaviljaan perustettaessa (Apilassa 1-3 kasvulehteä)

Express 50 SX 8-11 g/ha + K-MCPA 0,5 l/ha

Basagran SG 1,1-1,7 l/ha

K-MCPA 1,0 l/ha

Nurmet perustettaessa ilman suojaviljaa, ei apilaa (Heinän oras 2-3-lehtiasteella)

Gratil 40-60 g/ha + kiinnite

Primus 0,1-0,15 l/ha + kiinnite


Apilapitoiset nurmet perustaminen ilman suojaviljaa (Apilassa 1-3 kasvulehteä)

Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha K-MCPA 1,0 l/ha Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha

Yksivuotiset rehunurmet/pikalaitumet (Heinän oras 2-3-lehtiasteella)

Gratil 40-60 g/ha + kiinnite

Primus 0,1-0,15 l/ha + kiinnite


Sinimailanen perustamisvuonna (viljelykasvissa 1-3 kasvulehteä)

Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha



HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3Hivenravinnepuutos Korrenkasvun aikana Multiple 1 l/ha Zoom 1,5 l/ha K-Erikoishiven 5-10 l/haNurmen lopettaminen tai perustamista edeltävän vuoden ongelmarikkakasvien torjunta




Huomiot nurmien rikkakasvien torjuntaanVaroajat: Primus 7 vrk, Starane XL 10 vrk, Gratil laitumilla ja säilörehunurmilla 7 vrk sekä heinällä 21 vrk. Käsiteltäessä nurmet Gratil, Primus, Starane XL tai Basagran SG valmisteilla ne voidaan käyttää rehuksi. Primus alkaa tehota jo +2°C, Gratil +5°C, Starane XL +6°C ja Basagranit vaativat yli +12°C astetta.* = Keväällä tai 1. tai 2. niiton jälkeen, kun hierakka, leinikit ja muut rikat ovat ruusukeasteella (ensimmäiset kukkanuput näkyvissä) ja voimakkaassa kasvussa. ** = Aikaisin keväällä kasvun alkaessa.

SäilöntäaineetTuoreen- ja esikuivatun rehun säilöntään Josilac (2-4 l/rehu tn käyttöliuosta), Mestarin Vahva Pro 5 l/rehu tn tai AIV 2 Plus 5 l/rehu tn. Seuraa säilöntäaineen menekkiä ja huolehdi siilon ja paalien tiiviydestä.

SeoksetOikea seos valitaan käyttökohteen, niittokertojen, maalajin ja viljelyvyöhykkeen mukaan. Kun ta-voitellaan korkealaatuista ja suurta satoa on valittava seos jolla on nopea kasvurytmi ja hyvä jälki-kasvukyky.

KasvinsuojeluNurmen satovuosina rikkakasviaine valitaan päärikkalajin mukaan. Aineen valinnassa on huomioi-tava rehunkäytön varoajat ja apilanurmissa aineen soveltuvuus apilalle.

Lajit seoksissa Merkitys seoksessa Huom.Timotei Satoisa, maittava, sulava, talvenkestävä Huono jälkikasvukyky ja kuivuudenkestävyys

Nurminata Parantaa jälkikasvua, hyvä valkuaispitoisuus Sulavuus laskee hieman timoteitä nopeammin

Puna-apila Säilyttää sulavuutta, parantaa valkuaispitoisuutta, maittava, kuivuudenkestävä Vähenee nurmen vanhetessa

Ruokonata Parantaa kuivuudenkestävyyttä, jälkikasvukykyä, satoisa Heikko maittavuus laitumessa

Rainata Parantaa kuivuudenkestävyyttä, jälkikasvukykyä, satoisa Heikko maittavuus laitumessa

Englannin raiheinä Parantaa jälkikasvukykyä, maittava, hyvä valkuaispitoisuus Heikko talvenkestävyys

Niittynurmikka Parantaa tallauksenkestävyyttä, vähentää aukkoisuutta Ei erityisen satoisa



Niitt

ojen

lk

mLa

jiLa

jike

Sato

1Sa

to2

Sato

3Yh

t.Kä

yt-

töke

lp.

sato

Tähk

i-m

inen

1

(vrk

)

Jälk

i-ka

svu

1Tä

hki-

min

en 2

Jälk

i-ka

svu

2Ku

iva-

aine

1Ku

iva-

aine

2Ku

iva-

aine

3D-

arvo

1D-

arvo

2D-

arvo

3

2 ni

ittoa

timot

eiGr

inds

tad

5720

5460

-

1118

073

9043

1,7

4,0

4,0

21,8

31,2

-68

363

9-

3 ni

ittoa

timot

eiGr

inds

tad

4860

2580

3040

1048

072

9043

3,0

1,6

6,1

22,5

25,6

20,2

701

689

692

2 ni

ittoa

nurm

inat

aKa

sper

4790

4270

-90

6060

7043

7,6

3,5

7,7

21,8

27,1

-69

464

1-

3 ni

ittoa

nurm

inat

aKa

sper

4210

3000

2820

1003

069

3043

6,9

3,3

7,7

22,4

26,4

21,5

709

677

677

2 ni

ittoa

ruok

onat

aKo

ra50

2071

60-

1218

081

2044

8,3

1,0

8,0

21,5

27,0

-68

065

7-

3 ni

ittoa

ruok

onat

aKo

ra46

2044

8042

6013

360

9020

457,

80,

97,

822

,326

,021

,869

066

966

6

2 ni

ittoa

rain

ata

Felin

a46

40

6800

-11

440

7590

448,

01,

18,

121

,626

,6-

677

654

-3

niitt

oara

inat

aFe

lina

4340

4440

4120

1290

086

8044

7,6

1,2

7,5

21,9

26,2

21,6

688

666

667

Niitt

ojen

lk

mLa

jiLa

jike

ME1

ME2

ME3

NDF1

NDF2

NDF3

Raak

a-va

lku-

aine

n

Raak

a-va

lku-

aine

n 2

Raak

a-va

lku-

aine

n 3

OIV1

OIV2

OIV3

PVT1

PVT2

PVT3

2 ni

ittoa

timot

eiGr

inds

tad

10,9

10,2

-59

754

9-

123

82-

8376

--1

7-4

6-

3 ni

ittoa

timot

eiGr

inds

tad

11,3

11,0

11,1

580

532

523

122

129

136

8483

84-2

1-1

3-7

2 ni

ittoa

nurm

inat

aKa

sper

11,1

10,3

-55

358

7-

131

94-

8477

--1

2-3

6-

3 ni

ittoa

nurm

inat

aKa

sper

11,3

10,8

10,8

541

542

534

125

120

128

8582

82-1

9-1

8-1

2

2 ni

ittoa

ruok

onat

aKo

ra10

,910

,6-

547

559

-13

476

-83

77-

-7-5

5-

3 ni

ittoa

ruok

onat

aKo

ra11

,010

,710

,753

554

454

212

510

410

683

8080

-17

-32

-30

2 ni

ittoa

rain

ata

Felin

a10

,810

,4-

565

563

-12

676

-82

76-

-14

-53

-3

niitt

oara

inat

aFe

lina

11,0

10,6

10,6

540

550

551

127

104

108

8380

80-1

5-3

1-2

7Ka

hden

ja k

olm

en n

iiton

ero

lajik

keid

en s

ato-

ja la

atut

ulok

siss

a on

taul

ukos

sa a

lekk

ain.

Sat

o1-S

ato3

=ku

iva-

aine

sato

ja, K

äyttö

kelp

.sat

o=D-

arvo

lla k

orja

ttu k

okon

aiss

ato,

Täh

kim

inen

1

(vrk

)=tä

hkim

isen

alk

u vr

k ka

svuk

aude

n al

usta

, Jäl

kika

svu=

skaa

la 1

-9 (9

on

nope

a), T

ähki

min

en 2

=tä

hkim

isen

runs

aus

skaa

la 1

-9 (9

on

runs

as),

Kuiv

a-ai

ne=

%, D

-arv

o=su

lava

n or

-ga

anis

en a

inee

n os

uus

kuiv

a-ai

nees

ta (g

/kg

ka),

ME=

muu

ntok

elpo

inen

ene

rgia

, NDF

=ku

idun

mää

rä, O

IV=

ohut

suol

essa

imey

tyvä

val

kuai

nen,

PVT

=pö

tsin

val

kuai

stas

e.

Tärk

eim

pien

nur

mila

jien

ja -

lajik

keid

en s

adon

mää

rä ja

laat

u ka

hden

ja k

olm

en n

iiton

järje

stel

mis

sä

(K-m

aata

loud

en k

oetil

a 20

05-2

009)


NURMIKASVIT

Käyttö tarkoitus

Laji Lajike

Kylvö-määräkg/ha Kuivaheinä Säilörehu Laidun

Niitto-kertoja/kausi

Viljely-vyöhyke Kommentit

Kuivuu-den

kestä-vyys

Talven-kestä-vyys

Aikai-suus

Tähkin-tä odel-masa-dossa

Jälki-kasvu-kyky

MONIVUOTISETTIMOTEI Grindstad

JonatanSagaSwitch

18-2217-2017-2017-20

xxxx

xxxx

xxxx

2-31-21-22-3

1-51-51-51-5

Erinomainen jälkikasvukykyHaasteellisiin talvehtimisolosuhteisiinVarma yleistimoteiErinomainen jälkikasvukyky

4444

8997

4664

3223

4335

NURMINATA KasperSW Minto

20-2520-25

xx

xx

xx

2-32-3

1-51-4

Satoisa myös vanhoissa nurmissaLaadukas odelmasato

66

87

44

22

56

RUOKONATA Swaj 20-25 x x 3-4 1-5 Maittava ruokonadaksi 8 8 5 1 8RAINATA Felina 20-25 x x 3-4 1-3 Kestää useita niittokertoja 7 7 5 1 8PUNANATA Rubin x 3-4 Kestää tallausta 8 8 2 3 5NIITTYNURMIKKA Balin x 3-4 Kestää tallausta 5 7 1 3 5ENGLANNINRAIHEINÄ Svea 27 x x x 2-3 1-3 Rehuarvoltaan paras laidun- ja säilörehukasvi 6 5 6 5 5KOIRANHEINÄ Amba 20 x x x 3-4 1-3 Nopeakasvuinen 8 4 2 1 8PUNA-APILA SW Yngve

BjurseleBettySW Ares

12121012

xxxx

22

2-32

1-41-51-51-2

Erittäin kestävä diploidiPerinteinen diploidiHuippusatoisa ja kestävä tetraploidiSatoisa diploidi Etelä-Suomeen

7777

8886

8878

3334

4456

ALSIKEAPILA Frida 9 x 2 1-5 Apila huonokuntoisemmille lohkoille 6 6 6 5 6VALKOAPILA Sonja

SW HebeUndrom

777

xx

xxx

3-43-43-4

1-31-31-3

Rönsyilevä, tallauksen kestäväSatoisampi valkoapilaPienilehtinen, kestävä

555

556

555

666

776

SINIMAILANEN Live 20 x x 2-3 1-3 Talvenkesto riippuu kasvupaikan olosuhteista 9 4 5 5 8YKSIVUOTISETPERSIANAPILA 17 1-4 Viherlannoitukseen ja tuorerehuksiITALIANARAIHEINÄ Turgo 30 x 3-4 1-5 Valkuaisrikas sato 6 8 7WESTERWOLDINRAIHEINÄ Avance 30 x 3-4 1-5 Kuiva-ainepitoisuus italianraiheinää suurempi 6 9 8Lähde: MTT Viralliset lajikekokeet, Lantmännen SW Seed, K-maatalaouden koetilan kokeet Kuivuudenkestävyys, talvenkestävyys, jälkikasvukyky 1= erittäin huono 9= erittäin hyvä

Aikaisuus 1= erittäin aikainen 9= erittäin myöhäinen Tähkintä odelmasadossa 1= ei tähkiä 9= runsaasti tähkiä

Nurmikasvien valintataulukko


Käyttö tarkoitus

Laji Lajike

Kylvö-määräkg/ha Kuivaheinä Säilörehu Laidun

Niitto-kertoja/kausi

Viljely-vyöhyke Kommentit

Kuivuu-den

kestä-vyys

Talven-kestä-vyys

Aikai-suus

Tähkin-tä odel-masa-dossa

Jälki-kasvu-kyky

MONIVUOTISETTIMOTEI Grindstad

JonatanSagaSwitch

18-2217-2017-2017-20

xxxx

xxxx

xxxx

2-31-21-22-3

1-51-51-51-5

Erinomainen jälkikasvukykyHaasteellisiin talvehtimisolosuhteisiinVarma yleistimoteiErinomainen jälkikasvukyky

4444

8997

4664

3223

4335

NURMINATA KasperSW Minto

20-2520-25

xx

xx

xx

2-32-3

1-51-4

Satoisa myös vanhoissa nurmissaLaadukas odelmasato

66

87

44

22

56

RUOKONATA Swaj 20-25 x x 3-4 1-5 Maittava ruokonadaksi 8 8 5 1 8RAINATA Felina 20-25 x x 3-4 1-3 Kestää useita niittokertoja 7 7 5 1 8PUNANATA Rubin x 3-4 Kestää tallausta 8 8 2 3 5NIITTYNURMIKKA Balin x 3-4 Kestää tallausta 5 7 1 3 5ENGLANNINRAIHEINÄ Svea 27 x x x 2-3 1-3 Rehuarvoltaan paras laidun- ja säilörehukasvi 6 5 6 5 5KOIRANHEINÄ Amba 20 x x x 3-4 1-3 Nopeakasvuinen 8 4 2 1 8PUNA-APILA SW Yngve

BjurseleBettySW Ares

12121012

xxxx

22

2-32

1-41-51-51-2

Erittäin kestävä diploidiPerinteinen diploidiHuippusatoisa ja kestävä tetraploidiSatoisa diploidi Etelä-Suomeen

7777

8886

8878

3334

4456

ALSIKEAPILA Frida 9 x 2 1-5 Apila huonokuntoisemmille lohkoille 6 6 6 5 6VALKOAPILA Sonja

SW HebeUndrom

777

xx

xxx

3-43-43-4

1-31-31-3

Rönsyilevä, tallauksen kestäväSatoisampi valkoapilaPienilehtinen, kestävä

555

556

555

666

776

SINIMAILANEN Live 20 x x 2-3 1-3 Talvenkesto riippuu kasvupaikan olosuhteista 9 4 5 5 8YKSIVUOTISETPERSIANAPILA 17 1-4 Viherlannoitukseen ja tuorerehuksiITALIANARAIHEINÄ Turgo 30 x 3-4 1-5 Valkuaisrikas sato 6 8 7WESTERWOLDINRAIHEINÄ Avance 30 x 3-4 1-5 Kuiva-ainepitoisuus italianraiheinää suurempi 6 9 8Lähde: MTT Viralliset lajikekokeet, Lantmännen SW Seed, K-maatalaouden koetilan kokeet Kuivuudenkestävyys, talvenkestävyys, jälkikasvukyky 1= erittäin huono 9= erittäin hyvä

Aikaisuus 1= erittäin aikainen 9= erittäin myöhäinen Tähkintä odelmasadossa 1= ei tähkiä 9= runsaasti tähkiä

NURMIKASVIT


NURMISEOKSET

Nurmisiemenseokset ja kylvömääräsuositukset

Nurmiseokset ETELÄN PAALINURMISEOSErittäin satoisa ja hyvän jälkikasvukyvyn omaava Grindstad-timotei yhdistettynä kestävään Kasper- tai Minto-nurminataan. Nopeakasvuista Grind-stad-timoteita sisältävien seosten ensimmäinen niitto on tehtävä ajoissa. Etelän paalinurmiseos sopii parhaiten kolmeen korjuuseen. Kahdesti korjattaessa tarvitaan yleensä puhdistusniitto syksyllä.

LAIDUNNURMISEOSMaittava timotei yhdistettynä tallausta kestävään niittynurmikkaan ja jälkikasvukykyiseen nurmi-nataan. Talvenkestävä seos koko Suomeen. Run-saasti nurminataa sisältävänä laidunnurmiseos sopii hyvin runsaslumisille alueille myös niitto- ja säilörehunurmeksi.

PAALINURMISEOSPerusnurmiseos erityisesti Keski- ja Pohjois-Suo-

meen. Pohjoisen tyypin timotein ison osuuden vuoksi sato painottuu ensimmäiseen niittoon. Tal-venkestävä nurminata tuo seokseen jälkikasvu-kykyä ja runsaslumisilla alueilla kestävyyttä tal-vituhosieniä vastaan. Maltillisen jälkikasvun vuok-si sopii hyvin kahteen korjuuseen eikä yleensä tarvitse puhdistusniittoa toisen korjuun jälkeen.

GRINDSTAD/SWAJ -SEOSIntensiiviseen säilörehun tuotantoon sopiva seos, jossa seoskumppaneina ovat nopean kehitysryt-min omaavat Grindstad-timotei ja Swaj-ruokona-ta. Timotei tuo seokseen maittavuutta ja ruoko-nata kuivuuden- ja märkyydenkestävyyttä. Grind-stad pystyy kilpailemaan hyvän jälkikasvukykyn-sä ansiosta timoteilajikkeista parhaiten nopea-kasvuisen Swajn kanssa. Seos tulee niittää kol-mesti kasvukauden aikana. Rehun hyvän laadun ylläpitämiseksi sato tulee korjata riittävän nuore-na myös toisessa ja kolmannessa niitossa.

NurmisiemenseoksetSeossuhteet %

Tim

otei

poh

j.

Tim

otei

Grin

dsta

d

Nurm

inat

a Ka

sper

/ M

into

Ruok

onat

a Sw

aj

Ruok

onat

a Ko

ra

Koira

nhei

nä

Engl

anni

n ra

ihei

nä

Niitt

ynur

mik

ka

Italia

n ra

ihei

nä

Puna

-api

la

Alsi

keap

ila

Puna

nata

Kylv

ömää

rä s

uosi

tus

kg/h

a

Niitt

oker

tasu

ositu

s

Etelän paalinurmiseos - 75 25 - - - - - - - - - 25-30 2-3

Laidunnurmiseos 55 - 35 - - - - 10 - - - - 30-35 -

Paalinurmiseos 75 - 25 - - - - - - - - - 25-30 2-3

Heinänurmiseos 80 - 20 - - - - - - - - - 25-30 2-3

Grindstad/Swaj -seos - 75 - 25 - - - - - - - - 25-30 3-4

Säilörehunurmiseos 70 - 15 - 15 - - - - - - 25-30 2-3

Apilainen nurmiseos 60 - 25 - - - - - - 10 5 - 25-30 2

Viherlannoitusnurmi 60 - 20 - - - - - - 15 5 - 25-30 -

Hevosnurmiseos 25 15 20 - - - 20 10 - - - 10 30-35 -

Multamaan nurmiseos 35 - 50 - - - 15 - - - - - 30 2-3

Pikanurmiseos 25 - 50 - - - 10 - 15 - - - 35 3-4

Sekoita aina siemensäkin sisältö ennen kylvöä, siemenet voivat lajittua kuljetuksen aikana.Siemenseoksen kylvösyvyys valitaan seoksen koostumuksen ja pellon maalajin mukaan.


NURMISEOKSET

SÄILÖREHUNURMISEOSViljelyvarma pohjoisen tyypin timotei tuo peliva-raa korjuuajankohdan valintaan. Nadat varmista-vat runsaan odelmasadon ja nurminata hyvän su-lavuuden 2. satoon. Ruokonata tuo seokseen kui-vuuden- ja märkyydenkestävyyttä. Ruokonadan osuus on kuitenkin maltillinen, jotta se ei kilpaile liikaa timotein kanssa.

APILAINEN NURMISEOS JA VIHERLANNOITUSNURMIApilapitoinen versio paalinurmiseoksesta, jossa osa timoteista on korvattu puna-apilalla. Apila parantaa useita nurmirehun laatuominaisuuksia. Apilanurmen D-arvo kuitenkin laskee suhteelli-sen nopeasti kukinnan alettua, ja nurmi tulisi siksi korjata heti ensimmäisten kukkien ilmes-tyttyä. Kasvupaikkavaatimuksiltaan vaatimaton alsikeapila täydentää seosta.

HEVOSNURMISEOSHevosnurmiseos on kulutusta kestävä nopeasti uusiutuva ja maittava erikoisseos hevosten ruo-kintaan. Seoksen lajikkeet on valittu erityisesti laidunkäyttöön. Seos soveltuu myös kuivaheinän ja säilörehun tuotantoon.

MULTAMAAN NURMISEOSSeos eloperäisille maille ja multaville kivennais-maille säilörehuntuotantoon ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaata myöten. Nurminata ja eng-lanninraiheinä tuottavat jälkikasvukykyisinä run-saan odelmasadon. Niiden nopean kasvurytmin vuoksi multamaan nurmiseoksen toinen korjuu kannattaa tehdä timoteivaltaisia nurmia aikai-semmin. Englanninraiheinän talvenkestävyys ei ole timotein ja nurminadan veroinen ja se hävi-ää nurmesta melko nopeasti. Sitä vastoin nur-minata menestyy hyvin koko maassa, myös run-saslumisilla alueilla.

PIKANURMISEOSAikaisin keväällä kylvettävä seos, josta nopeakas-vuisen italianraiheinän ansiosta saadaan satoa jo kylvövuonna. Nurminadan ja raiheinien hyvän jäl-kikasvukyvyn ansiosta pikanurmiseoksesta saa-daan iso sato 3-4 kertaa kesässä. Englannin rai-heinä parantaa seoksen odelmasadon laatua.

MONIVUOTINEN NIITTYKESANTOSEOSTarkista pitoisuudet myymälästä tai nettisivuilta.

YKSIVUOTINEN MAISEMAKESANTOSEOSTarkista pitoisuudet myymälästä tai nettisivuilta.


NURMIKASVIT

TimoteitTimoteilajikkeissa on sekä eteläisen että pohjoi-sen kasvutyypin edustajia. Hyvän maittavuuden ja talvenkestävyyden ansiosta timotei on yleisin ja suosituin nurmikasvimme. Timotei on melko poudanarka, mutta sen jääpoltteen kestävyys on hyvä. Sen jälkikasvukyky on yleensä natoja hei-kompi, poikkeuksina nopeakasvuiset eteläisen kasvutyypin Grindstad ja Switch timoteit. Pitkä-kortisena lajina timotei soveltuu nurmilajeista parhaiten kuivaheinän tuotantoon.

GRINDSTADGrindstad on norjalaista alkuperää oleva eteläistä kasvutyyppiä edustava satoisa lajike. Se on var-ma valinta I-III viljelyvyöhykkeille ja satoisin timo-tei aina V-vyöhykkeelle saakka. Se ei kuitenkaan kestä kaikkein ankarimpia talvehtimisolosuhteita. Grindstad on nopeakasvuinen ja sen 1. niiton ajankohta on 2-3 vrk muita lajikkeita aikaisempi. Lajike on parhaimmillaan kolmen niiton säilöre-hunurmissa ja erinomainen kuivaheinän tuotan-nossa. Se on satoisin timotei jo ensimmäisessä niitossa, mutta erottuu vielä selvemmin muista hyvän jälkikasvukykynsä ansiosta.

SWITCHSwitch on nopeakasvuinen eteläisen kasvutyy-pin timotei, jolla on poikkeuksellisen hyvä jälki-

kasvukyky. Sato painottuu timoteiksi hyvin voi-makkaasti 2. ja erityisesti 3. satoon. Lajike so-veltuu parhaiten kolmesti niitettäviin nurmiin ja laitumeen. Switch on talvehtinut lajikekokeissa hyvin koko Suomessa.

JONATANSekä satoisuutensa että talvenkestävyytensä ansiosta Jonatan on sopiva timoteilajike erityi-sesti pohjoisen vaativiin viljelyoloihin. Jonatan tuottaa laadukasta satoa kaksi kertaa niitettä-essä.

SAGA Talvenkestävä Saga on valkuaispitoisuudel-taan erinomainen lajike, jonka sato painottuu ensimmäiseen niittoon. Saga soveltuu viljelyyn koko maahan, mutta parhaiten Keski- ja Pohjois-Suomen vaikeisiin talvehtimisoloihin.

Nadat NURMINATANurminata on timoteita lehtevämpi ja jälkikas-vukykyisempi nurmilaji. Se kestää useampia niittokertoja ja laiduntamista timoteita parem-min. Sen satoisuus ja sadon laatu onkin par-haimmillaan kolmessa niitossa. Talvenkestävyys ei ole aivan timotein luokkaa, mutta talvituho-sienten ja kuivuuden kestävyys on parempi. Nurminata sopii viljelyyn koko maahan.

KASPERKasper on satoisa nurminatalajike ja erinomai-nen odelman tuottaja. Kasperin talvenkestävyys on hyvä koko maassa. Se säilyttää satoisuuten-sa hyvin myös nurmen vanhetessa kaikilla vil-jelyvyöhykkeillä. Kasper soveltuu varsinkin lu-misille alueille.

SW MINTOSW Minto on ollut virallisissa lajikekokeissa sa-toisin nurminata. Sen jälkikasvukyky ja odel-masadon laatu ja määrä ovat olleet kaikkia muita nurminatoja paremmat. SW Minto me-nestyy keskeisillä nurmituotantoalueilla 4. vyö-


NURMIKASVIT

hykettä myöten, mutta sitä ei suositella aivan pohjoisimmille viljelyalueille.

MUUT NADATRuokonata ja ruokonadasta ja italian raiheinäs-tä risteytetty rainata ovat satoisimmat nurmi-lajit. Satoero muihin lajeihin syntyy niiden run-saasta odelmasadosta. K-maatalouden myyn-nissä olevista lajikkeista Swaj ja Kora ovat puh-taita ruokonatoja ja Felina ruokonadan ja itali-an raiheinän risteytys. Lajit ovat kuivuutta ja märkyyttä kestäviä. Ruokonata talvehtii raina-taa paremmin Pohjois-Suomessa.

RUOKONATA SWAJSwajn sadonmuodostusrytmi on nopea ja se sopii siksi hyvin seoskumppaniksi nopeakas-vuisen Grindstad-timotein kanssa. Swaj on erittäin satoisa ja se kestää hyvin kuivuutta ja märkyyttä. Sen talvenkestävyys on natojen parhaimmistoa V-vyöhykkeelle asti ja se sopii siksi viljeltäväksi koko nurmiviljelyalueella. Voi-makkaan jälkikasvun seurauksena Swaj valtaa myöhemmissä niitoissa ja nurmen vanhetessa tilaa timoteilta, mistä syystä ruokonataa suo-sitellaan käytettäväksi seoksessa korkeintaan 25 %. Riittävän hyvä odelmasadon laatu edel-lyttää vähintään kolmea niittokertaa kesässä.

RUOKONATA KORAKora on satoisa ja poudan- ja niitonkestävä ruokonata säilörehunurmiin. Laidunkäytössä on huolehdittava riittävän tiheästä laidunkierrosta ja puhdistusniitosta. Viljelyominaisuuksiltaan Kora on hyvin Swajn kaltainen.

RAINATA FELINANopeakasvuinen ja rainadaksi hyvin talvea kestävä Felina on italianraiheinän ja ruokona-dan risteytys. Felina kestää syvän juuriston ansiosta hyvin kuivuutta, mutta myös mär-kyyttä. Sen satoisuus ja sadon laatu on samaa tasoa ruokonatojen kanssa. Hyvä sadon laatu edellyttää intensiivistä, vähintään kolmen nii-ton järjestelmää. Felinaa sisältävät nurmise-okset sopivat viljelyyn Etelä- ja Keski-Suo-meen.

Muut lajitENGLANNINRAIHEINÄMonivuotinen raiheinä on satoisa ja rehuarvol-taan paras laidun- ja säilörehukasvi, joka kes-tää hyvin tallausta ja niittoa. Raiheinän hidas kasvuun lähtö keväällä ja sen seurauksena korkea D-arvo suo mahdollisuuden myöhästyt-tää ensimmäistä niittoa. Kasvu niiton jälkeen on nopeaa ja odelmasadon laatu heikkenee joutuisasti, minkä vuoksi sen korjuu riittävän aikaisin on tärkeää. Englannin raiheinää käy-tetään laidunseoksissa lähinnä parantamaan ensimmäisen vuoden satoa. Se on herkkä jää-poltteelle ja talvituhosienille.

SW BIRGERSatoisa tetraploidi lajike, jonka talvenkestävyys on raiheinäksi hyvä. Tuottaa ison sadon jo en-simmäisessä niitossa. Englannin raiheinien ta-paan ensimmäisen niiton sadon laatu on kor-kea. SW Birgerillä on hyvä sienitautien kestä-vyys.

KOIRANHEINÄKoiranheinä on kuivuutta kestävä ja nopeakas-vuinen nurmiheinä Etelä-Suomeen. Se sovel-tuu rehuntuotantoon vähintään kolmen niiton korjuujärjestelmään ja nopeakiertoiseen lai-duntamiseen. K-maatalouden myynnissä ole-vat lajikkeet vaihtelevat ja ne on usein tuotettu Tanskassa.

WESTERWOLDINRAIHEINÄTämän yksivuotisen raiheinän sadon kuiva-ai-nepitoisuus on korkeampi kuin italianraiheinän. Kapealehtisen Westerwoldinraiheinän ensim-mäinen sato on korjattavissa aikaisemmin kuin italianraiheinällä.

ITALIANRAIHEINÄItalianraiheinä on yksivuotinen satoisa nurmi-heinä, jonka sato on valkuaisrikasta, mutta kui-va-ainepitoisuus on matala. K-maatalouden myyntiin valitaan satoisia tetraploideja lajikkei-ta. Suomessa käytettävä siemen on yleensä tuontitavaraa esimerkiksi Tanskasta.


NURMIKASVIT

Apilat PUNA-APILAPuna-apila on monivuotinen säilörehun tekoon sopiva nurmipalkokasvi. Se kestää yleensä vain kaksi niittoa kesässä. Puna-apilaa sisältävä seos-nurmi tuottaa runsaasti valkuaista vähennetyllä typpimäärällä. Apilaisen nurmiseoksen D-arvo on kohdallaan, kunhan se niitetään riittävän aikaisin. Ensimmäinen niitto tulisi suorittaa heti ensim-mäisten kukkien avauduttua. Puna-apilaa suosi-tellaan viljeltäväksi kivennäismailla, joiden kalki-tus ja vesitalous ovat kunnossa.

BETTYBetty on Bjurselesta jalostettu tetraploidi lajike, jonka talvenkestävyys on puna-apiloista selväs-ti paras. Sen satoisuus on kaikkiin muihin puna-apiloihin verrattuna ylivoimainen etenkin Poh-jois-Suomessa.

SW YNGVE SW Yngve on uusi pohjoisen kasvutyypin diploi-di puna-apila, jonka viljelykestävyys on usko-mattoman hyvä. Yngven viljelyarvon testaus vi-rallisissa lajikekokeissa on vielä kesken.

ALSIKEAPILAAlsikeapila on kasvupaikkavaatimuksiltaan pu-na-apilaa vaatimattomampi ja se täydentää sik-si puna-apilakasvustoa. Sitä voidaan käyttää se-oksissa tai puhtaana kasvustona säilörehunur-missa.

FRIDA Frida on ainoa alsikeapila Suomen lajikeluette-lossa. Se viihtyy alsikeapilalle tyypillisellä taval-la puna-apilaa vaatimattomammissa kasvu-oloissa ja happamammilla mailla. Talvenkestä-vyys ei ole aivan puna-apilan luokkaa.

VALKOAPILA Valkoapila kestää laiduntamista puna-apilaa pa-remmin. Hyvä sulavuus, korkea valkuaispitoi-suus ja maittavuus ovat sen tunnettuja ominai-suuksia. Lajikkeina käytetään lähinnä ruotsalai-sen SW:n Sonja- tai Hebe-lajikkeita.

PERSIANAPILA Persianapilan talvehtiminen oloissamme on niin heikkoa, että sitä voidaan pitää yksivuotisena nurmipalkokasvina. Hyvässä kasvukunnossa olevilla mailla Etelä-Suomessa sillä on hyvä sa-topotentiaali. Koska persianapila on typensito-jakasvi ja sillä on hyvä juuristovaikutus, sitä käy-tetään myös viherkesantokasvina ja viherlannoi-tukseen.

SINIMAILANENSinimailanen on monivuotinen, syväjuurinen ja runsaan valkuaissadon tuottava palkokasvi. Si-tä voi käyttää puhtaana tai seoksena esimerkik-si nopeakasvuisen ruokonadan kanssa. Ensim-mäistä kertaa lohkolla sinimailasta viljeltäessä kylvö tehdään ympätyllä siemenellä, jota saat K-maatalous -kauppiaaltasi . Sinimailanen on erittäin kuivuudenkestävä. Se on arka märkyy-delle ja jääpolte ja liika tallaaminen tuhoavat sen. Sinimailasta suositellaan viljeltäväksi run-sasmultaisilla savi- ja hietamailla, joilla on riit-tävästi viettoa, jotta pintavesi pääsee valumaan pois. K-Maatalous myy Live- sekä Nexus-lajik-keita.


REHUKASVIT, RIISTASIEMENET JA HERNEET

Tuote Kylvömäärä kg/ha

Vihantarehu/rehu

Riista-pelto

Luonnon-hoitopelto

Niittykasvien siemenseos 10 x Maisemakasvien siemenseos 10 x Hunajakukka 10 x Persianapila 10-17 x x Rehukaali 3-8 x x Rehurapsi 6-8 x Rehuherne 150-300 x x Rehujuurikas 4-6 x Naattinauris 2-5 x x Rehuöljyretikka 15 x Rehuvirna 130-190 x Ruisvirna 130-190 x Metsästäjän riistapeltoseos hirvieläin 3-5 x xMetsästäjän riistapeltoseos lintu 9-12 x x

Luonnonhoitopelto, rehu- ja riistasiemenet

Rehukaali- Satoa vielä myöhäissyksyllä- Tuoresato jopa 60-75 tn/ha- MaittavaRehurapsi- Rehurapsi on rapsista kehitetty isokokoinen syysmuoto - Rehurapsia viljellään puhtaana loppukesän rehuksi- Soveltuu koko maahan, etenkin pohjoisessa merkittävä rehukasviRehuherne- Rehuherne viljellään tavallisimmin vihantarehuksi- Vihantarehuna se on valkuaispitoista- Voidaan viljellä samoissa oloissa kuin peltohernettäNaattinauris- Riistanruokintaan ja lisärehuksi- Etenkin Pohjois-Suomessa satoisa rehukasvi - Menestyy parhaiten kivennäismaillaRehuvirna- Virna on yksivuotinen palkokasvi, josta saadaan valkuaispitoista vihantarehua - Virnaa käytetään myös viherlannoitukseen ja viherkesantoon- Runsas vihermassa tukahduttaa tehokkaasti rikkakasvejaRuisvirna- Rehuvirnaan verrattuna kestää paremmin kuivuutta ja happamuuttaHirvieläinten riistapeltoseos- Riistaruokintaan (rehurapsi, rehukaali, naattinauris, rehujuurikas ja persianapila)Lintujen riistapeltoseos- Riistaruokintaan (rehukaali, pellava, rehujuurikas, hunajakukka)


NURMEN SÄILÖNTÄ

Rehun säilöntäD-arvon ollessa 670 - 700 g/kg ka rehu sisältää runsaasti valkuaista ja säilymisen kannalta riittä-västi sokeria. Rehunsäilöntä perustuu aina hapettomuuteen ja happamuuteen. pH on saatava nopeasti laskuun. Säilöntäainetta pitää annostella riittävästi ja rehu pitää tiivistää sekä painottaa huolellisesti, jotta vältytään rehun pilaantumiselta ja ravintoaineiden hävikiltä.

Korjattaessa oikeaan aikaan nurmirehua hyvissä olosuhteissa, rehu voidaan säilöä biologisilla säilöntäaineilla. Huonot korjuuolosuhteet vaativat hapon käyttöä.

Tuore nurmisäilörehu (kuiva-ainepitoisuus alle 30 %)

Esikuivatussa nurmisäilörehussa (kuiva-ainepitoisuus yli 30 %) on jäljellä runsaasti sokeria. Homehtumisvaaraan on kiinnitettävä huomiota. Esim. aumaan tehtäessä pintakerros kannattaa käsitellä aineella (esim. Josilac Combi) mikä säilöö rehun, jonka kuiva-ainepitoisuus on > 40%.

Kokoviljasäilörehun korjuuvaiheessa tähkä on muuttumassa keltaiseksi ja jyvän voi puristaa sormien välissä taikinaksi. Korjatun rehun kuiva-ainepitoisuus 35-45 %.

Murskevilja korjataan keltatuleentumisasteella jyvän kosteuden ollessa 25 - 40 %. Murskevilja voidaan varastoida siilossa, muoviaumassa tai muovituubissa.

Kuiva-aine suositus, %

Esikuivattu (ka >30%)

l/tn

Tuore (ka <30%)

l/tn

Niitto-ruokinta

l/tn

Viljan murske-säilöntä Luomu

Josilac 20-45 2-4 2-4 2-4 x

Josiferm >35 4-5 4-5

Josilac D25 >25 2-4

Josilac Combi 30-45 1-4

UUDISTETTU Mestarin Vahva Pro 20-35 5 5 3 3-5 x

Kemira AIV 2 Plus 20-35 5 5 3 3-5 x

Kemira AIV Ässä 25-45 5 5 3-5 x

Kemira AIV NOVA 30-45 5

Kemira Propcorn Plus Jyväsäilöntään, käyttömäärä 6-14 l/tonni

Kemira Propcorn NC Kostean heinän säilöntään, käyttömäärä 6-9 l/tonni

Säilöntäaineen valintataulukko


NURMEN SÄILÖNTÄ

Käärintäkerrokset

Tuote Vetolujuus Elastisuus Säilörehu Heinä Olki

Rondotex 2600 N 15-20 % 2-2,5 2,5-3 2,5-4

Pyöröpaaliverkot

KiristekalvotKäyttösuositus

Tuote UV-suojaus Takuu Kerroksia Limitys

RaniWrap 125 Kly 3 v 6 kpl 50 %

Tuote Tärkeimmät ominaisuudet

Valkoinen Kolmikerroskalvo UV-suoja joka kerroksessa

Paras mahdollinen sitkeys

Korkea pakkas-kestävyys

Valkoinen/musta Kolmikerroskalvo UV-suoja joka kerroksessa Hyvä sitkeys ja puhkaisulujuus

Aumakalvot Rani

Säilöntätapa Huomioitavaa

Josilac Entsyymi ja kaksi maitohappobakteerikantaa

Maittava, sulava ja edullinen rehu hyvissä korjuu-olosuhteissa. Laskee nopeasti pH:n optimitasolle.

Syövyttämätön ja turvallinen käyttää.

Josiferm Sisältää mm. L. buchneri-maitohappobakteerikantaa

Rehu ei lämpene niin herkästi sen altistuessa ilmalle -> auman pintakäsittelyyn, muovitetulle heinälle.

Sopii hyvin murskeviljalle. Syövyttämätön ja turvallinen käyttää.

Josilac D25 Entsyymi ja kaksi maitohappobakteerikantaa

Esikuivatun rehun säilöntään. Syövyttämätön ja turvallinen käyttää.

Josilac Combi 2 maitohappobakteerikantaa ja lisäksi L. buchneri maitohapobakteerikanta

Estää rehun lämpenemistä ja parantaa aerobista stabiliteettia. Syövyttämätön ja turvallinen käyttää.

UUDISTETTU Mestarin Vahva Pro

Muurahaishappoa 80 %, propionihappoa 2 %

Sopii myös vasikoiden hapanjuottoon sekä sikojen liemiruokintaan pH:n säätelyyn. Varma happo myös

vaikeisiin olosuhteisiin. Kemira

AIV 2 PlusMuurahaishappoa 76 %,

ammoniumformiaattia 5,5 % Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin.

Kemira AIV Ässä

Muurahaishappo 59 %, ammonium-formiaatti 4 %, propionihappo 20 %,

kaliumsorbaatti 2,5%

Laaja käyttöalue myös olosuhteisiin, jossa esikuivaus ei onnistu.

Kemira AIV NOVA

Muurahaishappo 44 %, natriumformiaatti 20%, propionihappo 12 %,

bentsoehappo 1,5 %

Sisältää natriumia jopa puolet lehmän päivittäisestä tarpeesta. Lisää maittavuutta. Syövyttämätön.

Kemira Propcorn Plus

Propionihappo 94 %, ammoniumpropionaatti 5,5 %

Rehua ei tarvitse varastoida ilmatiiviisti, säilyttää viljan rehuarvon 15-30 % kosteudessa

Kemira Propcorn NC

Propionihappo 72,6 %, ammoniumpropionaatti 21,4 %

Erikoistuote hevosheinän säilöntään, käsiteltyä heinää ei tarvitse varastoida ilmatiiviisti kosteusprosentin

ollessa välillä 15 – 25 %. Syövyttämätön.


PERUNAN KASVUASTEET

0 Siemenperunan itäminen1 Ensimmäiset idut näkyvissä

5 Juurten muodostumisen alku

9 Varsi tunkeutuu maanpinnalle

1 Lehtien kehittyminen10 Ensimmäiset lehdet alkavat muodostua

12 Pääverson 2. lehti auennut

15 Pääverson 5. lehti auennut

19 Pääversossa 9 tai useampia lehtiä

5 Kukinnon muodostuminen51 Ensimmäiset pääverson kukkanuput näkyvissä

55 Ensimmäiset kukkanuput kasvavat 5 mm mittaisiksi

59 Ensimmäiset terälehdet näkyvissä

3 Varsiston kasvu (peittävyys)

31 10 % riviväleistä täyttynyt



39 rivivälit umpeutuneet

TAUTIEN TORJUNTARuttoruiskutukset

Varsiston hävitys

LEHTIHIVENLANNOITTEET

Kalium

Magnesium


Rikkakasvit

Juolavehnä, valikoiva torjunta

Hukkakauran ja jääntiviljan torjunta

Juolavehnän torjunta

Ohdake ja valvatti

1 12 15 19 51 60 70 80 90 97

ITÄMINEN LEHTIEN MUODOSTUMINEN

KUKINNON MUODOSTUMINEN

KUKINTA MARJOJENMUODOSTUMINEN

MARJOJENKYPSYMINEN

VANHENEMINEN


PERUNAN KASVUASTEET

6 Kukinta60 Ensimmäiset avoimet kukat

61 Kukinnan alku, 10% kukista avoinna

65 Täyskukinta, 50% kukista avoinna

69 Kukinnan päättyminen

7 Marjojen kehittyminen70 Ensimmäiset marjat näkyvillä

71 10% marjoista saavutta nut täyden mittansa

75 50% marjoista saavuttanut täyden mittansa

79 Lähes kaikki marjat saavuttaneet täyden mittansa

8 Marjojen kypsyminen81 Marjat yhä vihreitä, siemenet vaaleita

85 Marjat rusehtavia

89 Marjat kurtistuneita, siemenet tummia

9 Vanheneminen91 Lehdet alkavat kellastua

93 Suurin osa lehdistä keltaisia

95 50% lehdistä rusehtavia

97 Lehdet ja varret kuolleita ja kuivia

TAUTIEN TORJUNTARuttoruiskutukset

Varsiston hävitys

LEHTIHIVENLANNOITTEET

Kalium

Magnesium


Rikkakasvit

Juolavehnä, valikoiva torjunta

Hukkakauran ja jääntiviljan torjunta

Juolavehnän torjunta

Ohdake ja valvatti

1 12 15 19 51 60 70 80 90 97

ITÄMINEN LEHTIEN MUODOSTUMINEN

KUKINNON MUODOSTUMINEN

KUKINTA MARJOJENMUODOSTUMINEN

MARJOJENKYPSYMINEN

VANHENEMINEN


PERUNAN VILJELYOHJELMA

Perunasato käytetään Suomessa pääosin ruoka- ja ruokateollisuusperunana. Lisäksi perunaa viljellään siemenperunaksi ja tärkkelysperunaksi. Viljelytekniikka riippuu sadon käyttötarkoituksesta ja lajikkeesta. Koska lajikkeiden ominaisuudet vaihtelevat, on viljelytoimenpiteet ja lannoitus suunniteltava lohkokohtaisesti. Varhaisperunalajik-keen tärkeitä viljelyominaisuuksia ovat aikaisuus, soveltuvuus kylmiin ja kosteisiin oloihin sekä ta-salaatuisuus. Hyvä maku ja rakenne tuovat lisäarvoa. Ruokaperunalajikkeen tärkeimpiä viljelyomi-naisuuksia ovat taudinkestävyys, satoisuus, käsittelynkestävyys ja varastokestävyys. Muita tärkei-tä ominaisuuksia ovat ulkoinen laatu, tasakokoisuus ja tärkkelyspitoisuus. Ruokaperunan maku ja keittämisen kestävyys ovat nousseet entistä tärkeämmiksi laatuominaisuuksiksi.

KylvöSiemenperunana kannattaa käyttää sertifi oitua kylvösiementä. Oman siemenperunan käyttö lisää tautipainetta ja siemen on vähintäänkin peitattava. Oman siemenperunan siemen on myös uusit-tava usein.

Maalajit ja pH Perunalle käyvät parhaiten hiekka- ja multamaat, joilta sadonkorjuukin onnistuu parhaiten. Perunamaan pH suositus on 5,8-6,0.

LannoitusPerunan kevätlannoitus tehdään viljavuustutkimuksen pohjalta lajikkeen ja sadon käyttötarkoituk-sen mukaan YaraMila-lannoitteilla. Pellon hivenlannoitustarve otetaan huomioon kevätlannoitusta suunniteltaessa. Lannoitteena voi käyttää YaraMila Perunan Y:tä, YaraMila Puutarhan Y:tä, YaraMi-la Tärkkelys Y:tä tai Varhaisviljelyn lannoitteita. Maan fosforin ollessa korkea mahdollinen vaihto-ehto on Tärkkelysperunan NK.Liiallinen typpilannoitus myöhästyttää tuleentumista ja heikentää perunoiden laatua. Perunakas-vusto voi tarvita lisätyppeä runsaiden sateiden aiheuttaman huuhtoutumisen vuoksi tai jos sää on kylmä, jolloin ravinteiden saanti on vaikeutunut. Lisätypen tarve voi tulla myös, jos sadosta on tulossa odotettua suurempi. Lisätyppilannoitus tehdään tukiehtojen rajoissa rivien umpeutues-sa ja viimeistään ennen kukinnan loppumista (GS 40-69) lehtilannoituksena tai rakeisella YaraLiva Kalksalpeter-lannoitteella (kalkkisalpietari).Fosfori lisää perunan tärkkelyspitoisuutta ja jouduttaa tuleentumista. Starttifosforilannoitus nopeut-taa perunakasvuston alkukehitystä ja PK-lannoiteliuos YaraVita Solatrel annettuna lehtilannoituk-sena viikko taimettumisen jälkeen lisää mukulamäärää ja ennen kukintaa annettuna kasvattaa mukulakokoa. Kalium parantaa mukuloiden mekaanisten vioitusten kestävyyttä ja vähentää raaka- ja keittotum-mumista. Peruna käyttää paljon kaliumia ja siksi jo kevätlannoituksen yhteydessä annetaan riittä-vä kaliumlannoitus. Tarvittavan lisälannoituksen voi antaa riveihin multauksen yhteydessä tai mukulan muodostuksen loppuvaiheessa (GS 60-80) Lehtilannoituksena annettava kaliumnitraatti ruiskutetaan viimeistään kukinnan alkaessa (GS 59-70).Kalsiumin lisäystä kalkituksen muodossa varotaan usein perunaruven takia. Maltillinen täydennys-kalkitus on kuitenkin paikallaan, sillä riittävä kalsiumin saanti parantaa käsittely- ja varastokestä-vyyttä. Kalsiumin puute puolestaan aiheuttaa maltovikoja. Kalsiumin lisäystä voidaan toteuttaa Yara Kalsiumravinteella ja Yara Maanparannuskipsillä.


PERUNAN VILJELYOHJELMA

PERUSTOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3Perunan peittaus Upotuskäsittely tai Sumutus- tai valutus-käsittely tai peittaus istutuksen yhteydessä

Peitattu sertifi oitu

siemenperuna

Moncut 40SC22,5-37,5 ml/tn perunaa

125 ml/tn perunaa

Rizolex 50 SC 300 ml/tn perunaa

200-300 ml/tn perunaa

Rikkakasvitorjunta Kasvuaste 1-12(Ennen taimettumista / taimettumisen jälkeen)

Senkor 0,15-0,2 kg/ha + Titus 20-30 g

+ kiinnite

Senkor 0,15-0,2 kg/ha + Monitor 25 g/ha

+ kiinnite (Jaettuna käsittelynä)Senkor 0,3-0,6 kg/ha

Perunarutto ruiskutus 1, Kasvuaste 35(Varsiston kasvaessa, suojataan uusi kasvu)

Epok 600 EC 0,4 l/ha(Ruiskutusväli 10-14 vrk)

Consento 2,0 l/ha(Ruiskutusväli 7-12vrk)

Acrobat WG 2,0 kg/ha(Ruiskutusväli 10-14 vrk)

Perunaruttoruiskutus 2, Kasvuaste 55(Varsiston kasvaessa, suojataan uusi kasvu)

Consento 2,0 l/ha(Ruiskutusväli 10-14 vrk)

Consento 2,0 l/ha(Ruiskutusväli 7-12 vrk)

Dithane NT 2,0-3,0 kg/ha(Ruiskutusväli 5-10 vrk)

Perunaruttoruiskutus 3, Kasvuaste 60(Kukinnan alussa, ylläpidetään suojaa)

Ranman 0,2 l/ha + 0,15 l/ha(Ruiskutusväli 5-10 vrk)

Shirlan 0,4 l/ha(Ruiskutusväli 10-14 vrk)


Perunaruttoruiskutus 4, Kasvuaste 65(Täyskukinta, ylläpidetään suojaa)




Perunaruttoruiskutus 5, Kasvuaste 69(Kukinnan lopussa, ylläpidetään suojaa)




Varsiston hävitys, Kasvuaste 91-95(Tuleentuminen, ruttoitiöiden tuhoaminen)

Reglone 3,0-4,0 l/hatai jaettuna 2 x 2,0 l/ha

Mekaaninen varsiston murskaus + Spotlight 1,0 l/ha

(3 vrk kuluttua)

Reglone 2,0 l/ha + Spotlight 1,0 l/ha

(3 vrk kuluttua)

HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3Mekaaninen rikkakasvien torjunta Multaus Haraus Lataus

Hivenravinnepuutos Kasvuaste 50-65 ( - )(Kasvuston umpeutuminen - kukinta)

K-Erikoishiven 5-10 l/ha Yara Vita Solatrel 5-10 l/ha K-Erikoishiven 5-10 l/ha

Ohdake- ja valvattiongelma(Ruusuke asteella, pysäyttävä teho)

Titus WSG 50 g/ha tai Titus WSG 30 g/ha ja

20 g/ha jaettuna

Titus WSG 50 g/ha tai Titus WSG 30 g/ha ja 20 g/ha jaettuna

Monitor 25 g/ha + kiinnite

(Jaettuna käsittely)

Juolavehnän torjunta (Juolavehnä 4-6 lehteä, 20-30cm)

Fusilade Max 1,0-3,0 l/ha(Ei varhaisperunalle)

Titus WSG 50 g/ha tai Titus WSG 30 g/ha ja 20 g/ha jaettuna

Monitor 25 g/ha + kiinnite

(Jaettuna käsittely)

Hukkakaura tai jääntiviljan torjunta(Hukkakauran tai jääntiviljan pensomisen puolivälissa, viimeistään korrenkasvun alussa)

Fusilade Max 1,0-1,5 l/ha(Ei varhaisperunalle)

Monitor 25 g/ha + kiinnite (Jaettuna käsittely)

Targa Super 1,5 l/ha taiTarga Super 1,0 l/ha

+ kiinnite

Kirvojen torjunta(Hyönteisten esiintyessä)

Biscaya OD 240 0,3-0,4 l/ha

Sumi Alpha 5 FW 0,25 l/ha(1-3 ruiskutusta)

Sunoco 11E/3 8,0-10,0 l/ha(3-5 ruiskutusta)

Kaskaat, luteet ja ripsiäiset(Hyönteisten esiintyessä)

Sumi Alpha 5 FW 0,3-0,4 l/ha



Koloradonkuoriaisen torjunta(Ilmoitusvelvollisuus havaittaessa EVIRA:lle)

Kestac 0,4-0,6 l/ha Kestac 0,4-0,6 l/ha Decis Mega 0,1 l/ha

Perunaruttoruiskutuksen täydennyskäsittely(Kovassa ruttopaineessa)

Epok 600 EC 0,4 l/ha(Systeeminen)

Tyfon 2,0 l/ha(Paikallisysteeminen)

Shirlan 0,4 l/ha(Kosketusvaikutteinen)


Roundup Max 2,0 kg/ha taiRoundup Max 1,5 kg/ha

Envision 3,2 l/ha taiEnvision 2,4 l/ha + kiinnite 0,5 l/ha


KasvinsuojeluValmisteet pitää valita lajikkeen ja lohkolla esiintyvien rikkakasvien perusteella ottaen huomioon pohjavesirajoitukset. Perunan merkittävimmän taudin eli perunaruton onnistunut torjunta on kiin-ni yleensä ruiskutusten riittävän aikaisesta aloittamisesta. Ruton ilmestymistä pitää ruveta seuraamaan kesäkuun loppupuolella. Ensimmäiset ruttoruiskutukset tehdään yleensä heinäkuun alkupuolella selvästi ennen rivivälien sulkeutumista (GS 35).

Lajittelu- ja varastojätteiden hävittäminen pitää tehdä huolellisesti ja harkiten, etteivät ne edistä kasvitautien leviämistä seuraavana kasvukautena viljelyksille.


Vaikutus kasvissa Puutosoireet Altistavat olot

Typpi• Vaikuttaa eniten sadon

määrään ja laatuun• Osana valkuaisaineissa

• Heikentynyt kasvu• Vanhojen lehtien

kellastuminen• Matala valkuaispitoisuus

• Kevyet maalajit• Kuivuus, märkyys• Matala tai korkea pH

Fosfori• Verson ja juurten kasvu• Kukinta ja siementen

muodostuminen

• Lehtien punertuminen• Heikentynyt verson

ja juurten kasvu• Myöhästynyt

tuleentuminen

• Korkea pH• Alhainen multavuus• Kylmä kevät

Kalium• Nestetasapaino• Kylmänkestävyys• Ravinteiden kulkeutuminen• Korrenkestävyys

• Vanhojen lehtien kärjet tai lehtien reunat kellastuvat

• Alhainen pH• Kevyet maalajit• Kuivuus, märkyys

Rikki• Valkuaisaineiden

rakenneosa• Koko kasvin kasvu• Muiden ravinteiden

hyväksikäyttö

• Uusien lehtien kellastuminen

• Heikentynyt, epätasainen kasvu

• Alhainen pH• Kevyet maalajit• Alhainen multavuus

Kalsium• Soluseinien rakennusaine• Uusi kasvu• Ravinteiden kulkeutuminen

• Oireet ensin nuorissa kasvinosissa

• Lehtien kärjet koukistuvat,lehdissä voi olla kellertäviä laikkuja

• Kevyet maalajit

Magnesium• Yhteyttäminen• Hiilihydraattien, valkuais-

aineiden ja rasvojen muodostuminen

• Kellertävä lehden suuntainen helminauhakirjonta

• Kevyet maalajit• Alhainen pH• Maan korkea kaliumpitoisuus• Kylmyys ja märkyys

YARA KASVINRAVITSEMUS - ravinteiden merkitys kasvuun

Yara Megalab tunnistaa ravinnepuutteetTarkan lannoituksen avuksi on kehitetty uusi analyysi, jolla voi tarkasti selvittää kasvustosta puuttuvat ravinteet. Yara Megalab kasvianalyysillä voidaan määrittää pääravinteiden sekä hivenravinteiden lisälannoitustarve viljoille, öljykasveille, nurmelle, sokerijuurikkaalle sekä porkkanalle, keräkaalille, sipulille, perunalle ja mansikalle. Kasvianalyysistä on hyötyä kun halutaan varmistaa hyvän kasvuston ravinteiden riittävyys ja lisälannoitustarve tai selvittää kasvua haittaava ravinnepuute.

Yara Megalab kasvianalyysipaketteja saa K-maatalouskaupoista. Paketti sisältää näytteenotto-ohjeet, saatteen, näytepussit ja palautuskuoren. Viljavuuspalvelu lähettää viikon sisällä näytteen lähettämisestä viljelijälle tarkan tiedon kasvien ravinnetilasta sekä ohjeen, millä tuotteilla ravinnepuutos helpoimmin hoidetaan.


Vaikutus kasvissa Puutosoireet Altistavat olot

Boori• Verson ja juurten kasvupisteet• Soluseinän rakenneosa• Kukkien kehittyminen• Palkokasvien typensidonta

• Kasvupisteiden tuhoutuminen

• Heikentynyt kukinta

• Kevyet maalajit• Korkea pH• Alhainen multavuus• Kuivuus, märkyys

Mangaani• Yhteyttäminen• Muiden ravinteiden

hyväksikäyttö

• Harmaalaikkutauti kauralla• Pitkittäisiä ruskeita tai

harmahtavia laikkuja tai pieniä keltaisia laikkuja

• Korkea pH• Nopea kasvu• Runsaasti humusta

sisältävät maat• Kevyet maalajit

Kupari• Entsyymiaktivaattori• Palkokasvien typensidonta

• Tähkät ja röyhyt pieniä• Jyviä ei muodostu• Lehtien kärjet kellastuvat

ja kiertyvät

• Turvemaat• Karkeat kivennäismaat• Kuivuus

Sinkki• Entsyymien toiminta• Hormonitoiminnan

säätely

• Jyvälukumäärä• Kasvun hidastuminen

• Korkea pH• Multavat maat• Maan korkea fosfori pitoisuus• Kylmyys

Molybdeeni• Typen hyväksikäyttö• Palkokasvien typensidonta

• Lehtien vaaleneminen ja reunojen mahdollinen kiertyminen

• Alhainen pH• Matala maan multavuus

YARA KASVINRAVITSEMUS - ravinteiden merkitys kasvuun

Ravinnepuutosten tunnistaminenRavinnepuutosten tunnistaminen kasvustosta on helppoa, kun lataat puhelimeesi tai tablettitietokoneeseen CheckIT-ohjelman laajan kuvatietokannan alla olevalla QR koodilla. CheckIT ladattavissa iPad- tai iPhone-laitteisiin sekä Anroid- ja Windows-puhelimiin.

Skannaa QR-koodilataamista varten

Mangaanin puutos Typen puutos


KALKITUS

Kasvikohtaiset pH-tavoitteet eri maalajeilla

Yhden viljavuusluokan (0,4 pH-yksikköä) nostamiseen tarvittava kalkkimäärä tonnia/hehtaari

Viljavuusluokat eri maalajeilla

Maalaji Multavuus Karkea kiv. maa Savinen kiv. maa Savi AitosaviVähämultainen 2 3 4 6Multava 3 4 5 7Runsasmultainen 5 6 7 8Erittäin runsasmultainen 6 7 8 9Multamaa, turve, sulfaattimaa 10

Viljelykasvi Karkeat

kivennäis- maat

Savimaat Eloperäiset maalajit

Tavoite pH:n viljavuus-

luokkaRuis ja kaura 6,4 6,7 6,0 HyväVehnä 6,8 7,0 6,4 KorkeaVaateliaat ohrat: Yleensä 2-tahoisia mallasohria, esim. Inari, Barke, Scarlett 6,8 7,0 6,4 Korkea

Happamuutta sietävät ohrat: Yleensä monitahoisia rehu- ja tärkkelysohria, esim. Edel, Gaute ja Saana 6,4 6,7 6,0 Hyvä

Kevätrypsi ja -rapsi 6,4 6,7 6,0 HyväHerne 6,8 7,0 6,4 KorkeaSokerijuurikas 7,2 7,4 6,7 Arv. korkeaApila 6,8 7,0 6,4 KorkeaNurmiheinät 6,4 6,7 6,0 HyväRuokaperuna 6,2 6,5 5,7 TyydyttäväTeollisuusperuna 6,4 6,7 6,0 HyväHuom! pH-suositus on ilmoitettu multavuusluokalle multava.

Savimaat • runsasmultainen • vähämultainen

5,0 5,4

5,4 5,8

5,8 6,3

Karkeat kiven-näismaat

• runsasmultainen • vähämultainen

4,9 5,1

5,3 5,5

5,7 5,9

Eloperäiset maat • multamaat 4,6 5,0 5,4 • turve 4,4 4,8 5,2

Maalaji, multavuus, viljavuusluokka

Huono

Huonon- lainen

Välttävä Tyydyt- tävä

Hyvä Korkea Arvelut.korkea

Savimaat • runsasmultainen • vähämultainen

5,0 5,4

5,4 5,8

5,8 6,3

6,2 6,7

6,6 7,2

7,07,6

Karkeat kiven-näismaat

• runsasmultainen • vähämultainen

4,9 5,1

5,3 5,5

5,7 5,9

6,1 6,3

6,5 6,7

6,97,1

Eloperäiset maat • multamaat 4,6 5,0 5,4 5,8 6,2 6,6• turve 4,4 4,8 5,2 5,6 6,0 6,4

Esimerkiksi Suomen peltojen keskimääräinen pH 5.8 on eloperäisillä mailla viljavuusluokassa Hyvä, mutta vähämultai-silla savimailla kaksi viljavuusluokkaa alempana eli Huononlaisen ja Välttävän rajalla.

Kalkitse huolella• Kalkituksella voidaan saada 300-1000 kg:n sadonlisä • Sadonlisä saa vutetaan parantuneen ravinteiden oton kautta • Kalkitus liuottaa maassa olevia ravinnevaroja kasvien käyttöön erityisesti eloperäisillä mailla • Kun pH on sopivalla tasolla kasvit pystyvät käyttämään lannoituksen paremmin hyödyksi • Matalassa pH:ssa lannoitetyppeä voi jäädä hyödyntämättä kymmeniä kiloja, kun taas optimi

pH:ssa kasvusto pystyy hyödyntämään kaiken lannoituksessa annetun typen sekä hyödyntä-mään myös maan ravinnevaroja

• Fosforin liukenevuus parantuu pH:n noustessa • pH:ta nostamalla saadaan aikaan merkittäviä säästöjä lannoitekustannuksissa


MAANPARANNUS

Maanparannuskalkit ja kuonat

Toimittaja Tuote Ca Mg

Neut-ralointi-

kyky Ca %

Nopea neutralointi-

kyky (Ca) %

Toimitus

Nordkalk Nordkalk Kalsiitti KO, kuiva ja kostea 33 36 25 Kokkola

Nordkalk Nordkalk Mg-5 LV, kostea 22 5 32 18 Lappeenranta

Nordkalk Nordkalk Kalsiitti LV, kostea 27 27 20 Lappeenranta

Nordkalk Nordkalk Kalsiitti2 LV, kostea 20 20 12 Lappeenranta

Nordkalk Nordkalk Mg-5 LO, kuiva ja kostea 20 5 30 15 Louhi

Nordkalk Nordkalk Kalsiitti2 LO, kostea **) 35 35 12 Louhi

Nordkalk Nordkalk Kalsiitti PA, kuiva ja kostea 32 33 22 Parainen

Nordkalk Nordkalk Mg-7 SI, kostea **) 19 7 31 7 Siikainen

Nordkalk Nordkalk Mg-3 SB, kuiva ja kostea 27 3 33 18 Sipoo

Nordkalk Nordkalk Kalsiitti SB, kuiva 30 33 20 Sipoo

Nordkalk Nordkalk Kalsiitti SB L, kostea *) 37 37 15 Sipoo

Nordkalk Nordkalk Kalsiitti TY, kuiva 32 33 20 Tytyri

Nordkalk Nordkalk Mg-5 VP, kuiva ja kostea 18 5 30 18 Vampula

Nordkalk Nordkalk Kalsiitti VP, kostea 28 30 20 Vampula

Nordkalk Nordkalk Mg-3 VI, kuiva ja kostea 22 3 31 18 Vimpeli

Nordkalk Nordkalk Mg-7 VI, kuiva ja kostea 20 7 31 15 Vimpeli

Nordkalk Nordkalk Kalsiitti VI,L *) 37 7 37 15 Vimpeli

Ruukki Masuunikuona 28 6,5 33 10 Raahe

SMA Mineral Cresco Normal Mg 10 0-3 mm 19 10 36 5 Tornio

SMA Mineral Cresco Special Mg 10 19 10 36 12 Tornio

SMA Mineral Cresco Optimal (ei luomu) 26 6 37 13 Tornio

SMA Mineral Cresco Normal Kalsium 37 < 1,0 38 19 Tornio

SMA Mineral Cresco Special Kalsium 37 < 1,0 38 35 Tornio

SMA Mineral Cresco Normal Mg 8 0-3 mm 19 8 30 7 Pieksämäki

SMA Mineral Cresco Normal Mg 8 0-4 mm 19 8 30 5 Pieksämäki

SMA Mineral Cresco Special Mg 8 19 8 30 11 Pieksämäki

SMA Mineral Cresco Special Mg 8 2H 19 8 30 16 Pieksämäki

YARA Yara magnesiumpitoinen kalkki 28 3 33 24 Siilinjärvi

Yara maanparannusaineet Muuta

YARA Yara Biotiitti 7 10 13 K 5 % Siilinjärvi

YARA Yara Bio-Apatiitti 11 18 P 1 %, K 4 % Siilinjärvi

YARA Yara Biotiitti-Kipsi 8 10 11 K 5 %, S 4 % Siilinjärvi

YARA Yara Maanparannuskipsi 23 - - P 0,2 % S 18 % Siilinjärvi

YARA Yara Apatiitti 34 20 - kok. P 14 % Siilinjärvi

*) Laivattu tuote, saatavilla rajoitetusti.**) Kausituote saatavilla sänkisesongilla.


KARJALANNAN RAVINTEET

Karjanlanta on edullinen ja hy-vä ravinteiden lähde. Täyden-nyslannoitus tehdään kiven-näislannoitteilla, ravinneva-jeen ja viljeltävien kasvilajien mukaan. Lannanlevityksessä on otettava huomioon levityk-sestä aiheutuvat haitat. Erityi-sesti maan tiivistymiseen ja rehun hygieniaan on kiinnitet-tävä huomiota. Karjanlannan ravinteiden hyödyntämistä voi edistää lannan nopealla ja te-hokkaalla multaamisella tai si-joittamisella.

Suuri osa karjanlannan typestä ja fosforista on sitoutuneena eloperäiseen ainekseen. Vapautu-minen tapahtuu hitaasti kasvukauden aikana. Lannan typpivaikutukseen vaikuttaa myös levitys-aika ja -tekniikka (ei fosforiin). Keväällä ennen kylvöä sijoitettu lietelanta voi typen osalta olla kivennäislannoitteen veroista, mutta fosforin osalta vaikutus on heikompi. Kaliumia on runsaas-ti käyttökelpoisessa muodossa. Karjanlannan hivenravinnepitoisuus riittää täyttämään vain 50% kasvien hiventarpeesta, siksi hivenlannoitus on usein tarpeen.

Karjanlannan koostumus vaihtelee merkittävästi lantalajista ja varastoinnista riippuen. Lannan typpilannoitusvaikutus yleensä vähenee kuiva-ainepitoisuuden noustessa.

Karjanlannan ravinnepitoisuudet

Lantalaji Typpi,liukoinen kg/m3

Typestä syksylläkäyttökelpoista, kg/m3 1)

Fosfori kg/m3

Fosforista kasveillekäyttökelpoista, kg/m3 2)

Kalium kg/m3

Kuivikelanta

Nauta 1,2 0,9 1,2 1,02 3,2

Sika 1,5 1,13 2,5 2,12 2,8

Kana 4,5 3,38 4,4 3,74 4,5

Broileri 5,1 3,83 3,5 2,97 4,5

Kettu 3,8 2,85 11,5 4,60 1,2

Minkki 2,4 1,80 9,5 3,80 1,3

Hevonen 0,4 0,3 0,5 0,42 2,0

Lammas 1,2 0,9 1,5 1,27 6,5

Lietelanta

Nauta 1,8 1,35 0,5 0,42 2,9

Sika 2,7 2,03 0,8 0,68 1,9

Virtsa

Nauta 1,8 1,35 0,1 0,08 4,5

Sika 1,6 1,2 0,2 0,17 1,51) Syksyllä levitetyn karjanlannan liukoisesta typestä lasketaan typpilannoitusmääriin 75 %.2) Lannan kokonaisfosforista otetaan huomioon 85 % (turkiseläinten fosforista 40 % ).


Lisälannoitteiden käyttömäärät:Tuote Käyttömäärä Typpeä

YaraBela Sulfan N26, S 14 80–200 kg/ha Kuivaan kasvustoon 21–52 kg/ha

YaraBela Axan 75–200 kg/ha Kuivaan kasvustoon 20–54 kg/ha

YaraBela Suomensalpietari Se+ 75–200 kg/ha Kuivaan kasvustoon 20–54 kg/ha

Yara CAN27 + Mg 75–200 kg/ha Kuivaan kasvustoon 20–54 kg/ha

Typpiliuos lehdille* 30–50 l/ha 200 l vettä 12–20 kg/ha

Typpiliuos maahan 50 l/ha 50–100 l vettä 20 kg/ha

Urea lehtilannoitukseen* 40 kg/ha 200 l vettä 19 kg/ha

*Käytettäessä kasvinsuojeluaineiden kanssa typpimäärä on puolitettava.

RAVINNETASELASKENTA JA JAETTU TYPPILANNOITUS

Ravinnetaseen voit laskea oheisen kaavion avulla. Laita laskelmaan typpi- ja fosforilannoitus kg/ha. Lisää jyvien ja olkien sisältämät ravinnemäärät. Suorita vähennyslasku.

Ravinnetaselaskelma

(kaikki kasvit) TYPPILANNOITUS - TYPPEÄ JYVISSÄ - TYPPEÄ OLJISSA = TYPPITASE

FOSFORILANNOITUS - FOSFORIA JYVISSÄ - FOSFORIA OLJISSA = FOSFORITASE

Jakamalla tarkkuutta lannoitukseenLannoituksen jakamisella pyritään varmistamaan, että kasveilla on käytettävissä tarpeellinen mää-rä ravinteita koko kasvukauden ajan. Kevätlannoitus tähtää rehevän ja tasapainoisen kasvuston ai-kaansaamiseen, silloin annetaan fosfori ja kalium sekä tarvittavat hivenravinteet. Niitä kasvi tarvit-see alusta asti kehittyäkseen. Kasvukaudella lisätään typpeä ja rikkiä kasvuston tarpeen mukaan, näin vältytään yli- tai alilannoi-tukselta kasvukausien vaihdellessa. Lisälannoituksella voidaan nostaa myös sadon valkuaispitoi-suutta, kun lannoitus ajoitetaan viljoilla maitotuleentumisasteelle. Valkuaisen muodostumisen kan-nalta on kuitenkin olennaista, että kasville on annettu riittävä kokonaismäärä typpeä saatuun sa-toon nähden.

Lannoitteesta annetaan kevätlannoituksena 2/3 kokonaismäärästä. Loppuosa voidaan antaa 1-3 erässä. • Korrenkasvuvaiheessa annettu lisälannoitus nostaa sadon määrää. Rikilliset raemaiset lannoit-

teet ovat sopivia tässä vaiheessa, esim. YaraBela Axan• Tähkälle annettu lannoitus nostaa valkuaisen määrää. Nestemäinen lannoitus tehoaa nopeasti,

Typpiliuos + YaraVita Thiotrac 300• Typen lisäksi lisälannoituksessa kannattaa antaa rikkiä suhteessa: 1 kg rikkiä: 7-10 kg typpeä

RikkiRikkilannoitusta tarvitaan, jotta kasvi pystyy käyttämään saamansa typpilannoituksen. Rikin puut-teessa sato laskee ja valkuaispitoisuus jää alhaiseksi. Rikin puutteelle on tyypillistä, että viljan oras on kauttaaltaan vaaleaa ja erityisesti vaaleneminen näkyy nuorimmissa, ylimmissä lehdissä. Pää-osa rikkistä kannattaa antaa jo keväällä rikkipitoisena YaraMila lannoitteena, jolloin puuteoireita ei ehdi ilmaantua. Viljat tarvitsevat rikkiä 15-20 kg/ha.Öljykasveilla lehdet kaareutuvat kuppimaisiksi ja niiden reunat ruskettuvat. Öljykasvien kukat ovat pieniä ja vaaleita. Öljykasvit tarvitsevat erityisen paljon rikkiä, 16 kg/ satotonni. 2000 kilon sadolle pitää antaa siis 32 kg rikkiä.


JAETTU TYPPILANNOITUS JA TYPPITUOTTEET

YaraBela Suomen-salpietari Se+ / YaraBela Axan

CAN Urea Ammonium-sulfaatti

Ammonium-nitraatti

Suomessa valmistettu

Typen muoto Ammonium-nitraatti

Ammonium-nitraatti Ureatyppi Ammonium-

typpiAmmonium-nitraatti

Vaikutus kasville

Tasapainoinen typen lähde

Tasapainoinen typen lähde Hidas vaikutus Hapattaa maata Tasapainoinen

typen lähde

Typen haihtuminen Ei haihdu Ei haihdu Haihtuminen voi-

makasta Ei haihdu Lievä haihtuminen

Rakeenominaisuudet

Luja tasakokoinen pyöreä rae, hyvät levitysominaisuu-det ja varastointi-kestävyys

Raekoko vaihtelee, rae hajoaa lämpöti-lan vaihdellessa

Ei sovellu suorakylvöön.Pieni rae, hygro-skooppinen, paakkuuntuu

Hygroskooppinen, paakkuuntuu, harvoin pyöreä rae

Hygroskooppinen, paakkuuntuu, raekoko vaihtelee

Muuta

Sis. rikki.Suomensalpietari sis. lisäksi: seleeni, boori, magnesium ja kalium.Myös lavapakkaus

Ei seleeniä! Kastelulannoituk-siin

Sis. rikkiä (typpi-rik-kisuhde kasville epätasapainossa).YaraBela Sulfan N26 S14: ravinteet oikeassa suhteessa.

Varastointi ja kuljetus luvanvaraista.

Väkeviä tankkiseoksia (50% typpiliuosta) on myös mahdollista ruiskuttaa pistesuuttimilla tai letkusuut-timilla. Tällöin tankkiseoksia kasvinsuojeluaineiden kanssa ei voi tehdä. Lisäksi kasvustoon saattaa tulla lieviä vioituksia.

Typpituotteiden vertailu

YaraBela Suomensalpietari Se + käytetään kun on tarvetta yli 20 kg typpimäärille/ha. Maassa on oltava riittävästi kosteutta rakeen liukenemiseen. Typen lisäksi lannoitteessa on magnesiumia, rikkiä, booria, kaliumia ja seleeniä.

YaraBela N26 S14 sopii lohkoille, joiden rikkiluku on punaisella. Hyvä levitettävyys ja oikea typpi-rikkisuhde tekevät siitä erinomaisen myllyvehnän ja öljykasvien täydennyslannoitteen kasvukaudella.

YaraBela Axan on viljojen lisälannoite maille, joilla ei ole erityistä rikkilannoitustarvetta. Sen sisältä-mä typpi ja rikki täydentävät tehokkasti sekä kevätviljojen että syysvehnän kasvukaudella tarvitsemat lisäravinteet.

Typpiliuosta on saatavissa 200 l tynnyreissä, 1000 l konteissa sekä irtona. Suositeltua väkevämmät seokset saattavat aiheuttaa polttovioituksia. Jos Typpiliuos ruiskutetaan maahan esimerkiksi piste-suuttimilla, voidaan käyttää 50% liuoksia.

Urea on liuotettava lämpimään veteen. Liuottaminen kannattaa tehdä huolellisesti erillisessä astiassa, ettei ruiskutusnesteeseen jää ruiskun suuttimia tukkivia sakkaumia. Suoraan ruiskuun kaadettu urea voi liuetessaan jäädyttää ruiskun pumpun. Suoraan maahan voi antaa selvästi väkevämpiä urealiuoksia.


TÄSMÄLANNOITUS YARA N-SENSOR

Yara N-Sensor UUTUUS!Traktorin katolle kiinnitettävä Yara N- Sensor tekee täsmälannoituksesta helppoa ja nopeaa. Laite mittaa kasvuston massaa sekä lehtivihreäpitoisuutta ajon aikana ja säätää lannoitteen levitystä kasvuston tarpeen mukaan reaaliaikaisesti.

Täsmälannoitusta hyödynnettäessä annetaan koko lohkolle peruslannoitus kylvölannoituksena. Varsinainen täsmälannoitus tehdään korrenkasvuvaiheessa, jolloin kasvukauden alkuosa on jo tie-dossa ja kasvuston lisälannoitus voidaan tehdä kasvuston tarpeen mukaan. Lannoituksen voi tehdä määrittämällä levitettävän tuotteen ylä- ja alarajat etukäteen tai vaihtoehtoisesti laite voi säätää lan-noitemäärää vapaasti sallittuun ylärajaan asti. Kalibrointi lohkolle tehdään ennen levityksen alkua. Valkuaisen nostoon tähtäävä nestemäinen, kolmas lannoitus tehdään sitä vastoin tasan koko lohkolle.

Yara N- Sensorin edut: • Optimaalinen typpilannoitus pellon eri kohtiin• Satopotentiaalin parempi hyödyntäminen• Lannoitteiden käytön tehokkuuden parantaminen• Pellon typen tarkempi hyödyntäminen• Tasaisempi kasvusto ja laatu• Vähemmän lakoa• Nopeampi kuivatus

Yara N-Sensor laitteita on kahta tyyppiä. Perusversiolla voi levitystyötä tehdä päivänvalon aikana noin 8-10 tuntia/vrk ja oman valonlähteen sisältävällä Yara N-Sensor ALS laitteella levitystyö sujuu läpi vuorokauden. Täsmälannoitetuilta lohkoilta voidaan tulostaa biomassa- ja lannoituskartat Yara Sensor Offi cen avulla.

Myynti ja lisätietoa: K-maatalouskaupat


TYPEN JA RIKIN KÄYTTÖMÄÄRIÄ

Typpilannoituksen enimmäismäärät, kg/ha/vEtelä- ja Keski-Suomi Pohjois-Suomi

Sato-taso, kg/ha

Savi- ja hiesu-maat

Karkeat kiv.

maat

Elo-peräiset

maat

Savi- ja hiesu-maat

Karkeat kiv.

maat

Elo-peräiset

maatVILJATOhra ja kaura 4 000 100 90 60 90 80 60Kevätvehnä 4 000 120 110 70 100 90 70Ohra/ kaura/ vehnä/ seosvilja 4 000 100 90 60 90 80 60Syysruis syksyllä 30 30 20 30 30 20Syysruis keväällä 3 000 100 90 40 60 60 40Kevätruis 3 000 90 80 50Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä syksyllä 30 30 20 30 30 20Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä keväällä 4 000 120 110 50 100 90 50Muut viljat ja niiden seokset 4 000 90 80 50 80 70 50ÖLJY- JA TEOLLISUUSKASVITSyysrypsi ja syysrapsi syksyllä 30 30 20 30 30 20Kevätrypsi, kevätrapsi, syysrypsi, syysrapsi ja ruistankio keväällä 1 750 110 100 60 100 90 60

Pellavat, maissi, öljyhamppu, auringonkukka 90 80 50 70 70 50PALKOKASVITHerne, härkäpapu, makea lupiinit 45 45 30 45 45 30

Saavutettuun satotasoon liittyvä satotasokorjaus, kg/ha/vKasvi Saavutettu satotaso, kg/ha Lisätyppi, kg/ha/vOhra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruisvehnä, spelttivehnä, muut viljat ja niiden seokset

4 500 +10

5 000 +20

5 500 +30

Syysruis, kevätruis 3 500 +10

4 000 +20

4 500 +30

Kevätrypsi, kevätrapsi, syysrypsi, syysrapsi, ruistankio 2 000 +10

2 250 +20

2 500 +30

Syyskylvöisillä kasveilla lisätyppeä ei saa antaa kylvövuoden syksyllä. Satotasokorjaus voidaan tehdä lineaarisesti.

Rikin tarve, kg/ha/vViljavuusluokka

Huono Huonon-lainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvelutta-

van korkeaRikkiluku maassa -3 -6 -9 -15 -50 -150 > 150

Viljat 30 20 10

Öljykasvit 50 40 30 20

Nurmi 30 20 10

Tarkista kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista.

Nykyinen ympristötukikausi on voimassa vuoden 2013 loppuun asti.


Typpilannoituksen enimmäismäärät nurmella kg/ha/vEtelä- ja Keski-Suomi Pohjois-Suomi

Levitys-aika

Savi- ja hiesu-maat

Karkeat kiv.

maat

Elo-peräiset

maat

Savi- ja hiesu-maat

Karkeat kiv.

maat

Elo-peräiset

maatNURMETMonivuotiset nurmet, yksivuotinen raiheunä, vihantavilja ja raiheinä tai muu nurmikasvi

Korjattaessa kaksi satoa 200 200 160 200 200 160

Korjattaessa kolme tai useampia satoja 240 230 190 230 230 190

Laidun (moni- tai yksivuotiset laidunnurmet) 200 200 170 170 170 150

Vihantavilja, kokovilja Kevätlevitys 120 100 90 100 90 80Kokovilja: syys- ja ruisvehnä Syksyllä 30 30 20

Keväällä 140 130 70Muut nurmikasvustot 120 100 90 100 90 80NURMEN PERUSTAMINENPerustaminen keväälläPerustaminen suojakasvin kanssa Korkeintaan kasvilajikohtaisen taulukon typpimäärä suojakasvillePerustaminen ilman suojaviljaa Kevätlevitys 80 80 70 80 80 70

2. levitys 30 30 30 30 30 30Perustaminen kesällä Perustamisvaiheessa 60 60 50 60 60 40

Perustaminen syksyllä Syyslevitys 10.9. mennessä 30 30 30 30 30 30

SIEMENNURMET Kevätlevitys 110 110 60 90 80 40RUOKOHELPI ENERGIAKÄYTTÖÖNPerustamisvuonna Kevätlevitys 60 60 40 60 50 40Satovuosina 90 80 60 80 80 60SOKERIJUURIKAS Kevätlevitys 140 140 120Tarkasta kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista.

Fosforilannoituksen enimmäismäärät, kg/ha/vViljavuusluokka

Huono Huonon-lainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea

Ruis, vehnä, öljykasvit, palkokasvit 32 24 20 12 8Ohra 34 26 22 14 10Kaura, nurmikasvien siemenviljely 28 20 16 8 4Ohra/ kaura/ vehnä/ seosvilja 31 23 19 11 7Kokoviljasäilörehu 40 32 24 16 12Nurmen perustaminen suojakasvin kanssa 52 44 36 28 20

Nurmen perustaminen keväällä ilman suojaviljaa, kesällä tai syksyllä 36 32 28 24 15

Nurmi keväällä ennen kesäperusta-mista 16 12 8 4

Yksivuotiset rehunurmet 40 32 24 16 12Monivuotinen nurmi- laidun 32 24 16 8- muut rehunurmet 40 32 24 16 8Kuitupellava 32 24 20 12 8Ruokohelpi perustamisvuonna 50 40 30 20 10Ruokohelpi satovuonna 30 20 15 10 5Sokerijuurikas 63 63 60 43 26 14Lannoitusmäärien perusteena on rukiila satotaso 3 000 kg/ha/v, muilla viljoilla 4 000 kg/ha/v ja öljykasveilla 1 750 kg/ha/v. Jos saavutettu satotaso on 25 % suurempi, taulukon määriin voi lisätä 3 kg/ha/v. Jos saavutettu satotaso on 50 % suurempi, taulukon määriin voi lisätä 6 kg/ha/v.Jos taulukossa ei ole fosforille arvoa, satotasokorjausta ei saa tehdä.

TYPEN JA FOSFORILANNOITUKSEN MÄÄRIÄ


KALIUMIN KÄYTTÖMÄÄRIÄ

Kaliumin tarve, kg/ha/vViljavuusluokka

Huono Huonon lainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä KorkeaViljat, öljykasvit, herne

- oljet peltoon 60 50 30 20 10

- oljet korjattu 90 70 50 40 20 10

- suojavilja 90 70 50 40 20 10

Tarkista kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista.

Kaliumin tarve, kg/ha/vViljavuusluokka

Huono Huonon-lainen Välttävä Tyydyt-

tävä Hyvä Korkea

Siemenheinä 70 55 40 30 10

Kokovilja säilörehuksi ja nurmen perustaminen suojaviljaan

120 90 70 50 30

Monivuotiset nurmet- säilö- ja tuorerehunurmet, 3 satoa* Kevätlevitys 50 40 30 10

2. sadolle 60 60 50 40 20

3. sadolle 60 60 50 40 30

- säilörehunurmet, 2 satoa* Kevätlevitys 70 50 40 10

2. sadolle 90 80 70 50 30

Raiheinä, vihantaviljat Kevätlevitys 50 40 30 20

2. sadolle 70 60 50 30 20

3. sadolle 70 60 50 40 30

Niittonurmi Kevätlevitys 70 50 40 10

2. sadolle 90 80 70 50 30

Laidunnurmi- 3 lannoituskertaa Kevätlevitys 40 30 20

2. sadolle 50 40 40 30 10

3. sadolle 50 50 40 40 30

- 4 lannoituskertaa* Kevätlevitys 40 30 20 10

2. sadolle 40 30 30 20 10

3. sadolle 40 40 30 30 20

4. sadolle 30 30 20 20 10 10

Sokerijuurikas, karkeat kiv. maat ja eloperäiset maat - naatit kynnetty peltoon 220 135 60

- naatit korjattu 380 295 220 145 60 5

Sokerijuurikas, savimaat- naatit kynnetty peltoon 315 160 40

- naatit korjattu 445 300 180 85 10

Lisää kaliumlannoitusta 20 kg/ha kolmannen vuoden ja sitä vanhemmille nurmille, ei kuitenkaan laidunnurmille. Jos käytät karjanlantaa nurmen perustamisen yhteydessä, vähennä seuraavan kevään kaliumsuosituksesta 20 kg/ha. Poutakausina on savimailla hyvä välttää voimakasta kaliumlannoitusta. * Jos säilörehun kaliumpitoisuus on yli 25 g K/kg ka, voi seuraavan kevään kaliumlannoitusta vähentää 10–20 kg K/ha.


VILJELYOHJELMALANNOITTEET

Viljelyohjelma Rikkisalpietari UUTUUS!NS 27-0-0-8

• Viljelyohjelmalannoitteet ainoastaan K-maataloudesta! • Korkea rikkinen typpilannoite peruslannoitteeksi tai kasvukaudenaikaisiin lisälannoituksiin.

Varmistaa viljelykasvin korkean valkuaisen.• Tasapainoinen typen lähde, sisältää sekä nitraatti- ja ammoniumtyppeä• 120 N kg/ha käyttömäärällä tulee rikkiä 36 kiloa, riittää kasvien tarpeeseen myös rikin

viljavuusluokassa huono• Riittävä rikkilisä kasvukaudenaikaisessa lisätyppilannoituksessa• Tasalaatuinen ja -kokoinen pyöreä rae

Viljelyohjelma Hiven NK1 UUTUUS!NPKS 24-0-6-4 + Mg 0,5 / Mn 0,5 / Zn 0,2 / B 0,05 / Se 0,0015

• Sopii mangaaninpuutoksista kärsiville lohkoille• Ristikukkaisten kasvien tarpeisiin korkean boori (B) pitoisuuden vuoksi• Sisältää kaikki karjalle tärkeät hivenet Mn, Zn ja Se• Sopii kaikille peltoviljelykasveille• Tasalaatuinen ja -kokoinen pyöreä rae• Karjanlannan täydennykseen

Viljelyohjelma Hiven Pe1 UUTUUS!NPKS 25-2-2-4 + Mg 0,5 / Mn 0,5 / Zn 0,2 / B 0,05 / Se 0,0015

• Erinomainen tuote mangaanin ja boorin puutokseen• Korkea B pitoisuus, tärkeä mm. öljykasvien kukintojen kehittymisen kannalta• Sopii kaikille peltoviljelykasveille• Tasalaatuinen ja -kokoinen pyöreä rae


LANNOITTEIDEN TUOTELUETTELO

TäydennyslannoitteetTuote-tunnus Lannoite

Tuote-tunnus Lannoite Muuta

Toimituspaikat Säkki/lava kg

Suur- säkki kg

Kuiva-rakeistettuN-P-K % Ca Mg Na S B Cu Fe Mn Mo Zn Se UKI SVI HVA irto

NSS YaraBela Sulfan N24, S14 26-0-0 14 NSS YaraBela Sulfan N24, S14 Tilausaikatuote x x 650YLK YaraLiva Kalksalpeter 15,5-0-0 19 YLK YaraLiva Kalksalpeter x x x 25/1000U Urea 46,3-0-0 U Urea x x 25/1000 600FR Fosforiravinne 1-9-0 18 10 FR Fosforiravinne Tilausaikatuote x x x 40/1200 650 xKSU Kaliumsuola 0-0-50 KSU Kaliumsuola x x 40/1200 650KAS Kaliumsulfaatti 0-0-40 17 KAS Kaliumsulfaatti x x x 40/1200 650 xST Starttiravinne 12-23-0 ST Starttiravinne x x x 30/600 650MGR Magnesiumravinne 3 15 19 MGR Magnesiumravinne x x x 40/1200 650 xCAR Kalsiumravinne 21 16 CAR Kalsiumravinne x x x 40/1200 650 xCURE Kupariravinne 0-0-0 17 3,6 17,5 2 CURE Kupariravinne UN3077 x x x 650 xMNRE Mangaaniravinne 0-0-0 15 3,6 18,3 5 MNRE Mangaaniravinne x x x 650 xZNRE Sinkkiravinne 0-0-0 17 3,6 18 2 ZNRE Sinkkiravinne UN3077 x x x 650 xKMGR Kalium-magnesiumravinne 0-0-20 2 8 20 KMGR Kalium-magnesiumravinne x x x 40/1200 650 xCAMG Kalsium-magnesiumravinne 12 7,5 18 0,05 0,3 0,01 CAMG Kalsium-magnesiumravinne x x x 40/1200 650 xHIR Hivenravinneseos 11 5 17 0,3 1 0,3 2 0,05 0,8 HIR Hivenravinneseos UN3077 x x x 40/600 650 xKNA Kalium-natriumravinne 0-0-20 10 16 0,1 0,5 KNA Kalium-natriumravinne x x x 650 x

PeltolannoitteetTuote-tunnus Lannoite



Suur- säkki kg


UPE1 YaraMila Pellon Y 1 UUTUUS! 27-3-3 3 0,02 0,0015 UPE1 YaraMila Pellon Y 1 UUTUUS! Irto vain uki x x 40/1200 650 xYNPK Yara NPKS 27-2-3-3 UUTUUS! 27-2-3 2,5 YNPK Yara NPKS 27-2-3-3 UUTUUS! x x 650PE2 YaraMila Pellon Y 2 24-4-4 2 0,02 0,0015 PE2 YaraMila Pellon Y 2 x x 40/1200 650PE3 YaraMila Pellon Y 3 23-3-8 3 0,02 0,0015 PE3 YaraMila Pellon Y 3 x x 40/1200 650 xPE4 YaraMila Pellon Y 4 20-2-12 2 0,02 0,0015 PE4 YaraMila Pellon Y 4 x x 40/1200 650PE5 YaraMila Pellon Y 5 22-6-6 3 0,02 0,0015 PE5 YaraMila Pellon Y 5 x x 40/1200 650PE6 YaraMila Pellon Y 6 15-7-13 3 0,02 0,0015 PE6 YaraMila Pellon Y 6 Tilausaikatuote x x 40/1200 650HY YaraMila Hiven Y 23-3-6 1 6 0,05 0,3 0,05 0,0015 HY YaraMila Hiven Y Tilausaikatuote x x 650HY2 YaraMila Hiven Y 2 18-2-10 0,7 4 2,4 0,08 0,3 0,05 HY2 YaraMila Hiven Y 2 Tilausaikatuote x x 650SS YaraBela Suomensalpietari Se+ 27-0-1 1 4 0,02 0,0015 SS YaraBela Suomensalpietari Se+ Irto vain uki x x 40/1200 650 xCAN27PS Can 27+Mg 27-0-0 2,4 CAN27PS Can 27+Mg x x 650YBA YaraBela Axan UUTUUS! 27-0-0 1 4 YBA YaraBela Axan UUTUUS! x x 650N1 YaraMila Nurmen Y 1 20-3-5 0,5 3 3 0,02 0,1 0,0015 N1 YaraMila Nurmen Y 1 x x 40/1200 650NK1 YaraMila NK 1 25-0-7 0,5 4 0,02 0,0015 NK1 YaraMila NK 1 x x 40/1200 650NK2 YaraMila NK 2 22-0-12 0,6 3 0,05 0,1 0,0015 NK2 YaraMila NK 2 Irto vain Svi x x 40/1200 650 x

Peruna- ja puutarhalannoitteetTuote-tunnus Lannoite



Suur- säkki kg


PO1 YaraMila Perunan Y 1 8-5-19 2,5 11,7 0,05 0,05 0,25 PO1 YaraMila Perunan Y 1 Tilausaikatuote x x 40/1200 650PO2 Perunan Y 2 10-2-24 0,7 12 0,02 0,01 0,1 0,018 PO2 Perunan Y 2 Tilausaikatuote x x 650TPO1 Tärkkelysperunan Y1 12-4-17 1,8 10 0,04 0,039 0,17 0,001 0,028 TPO1 Tärkkelysperunan Y1 Tilausaikatuote x x 650TP2 YaraMila Tärkkelys Y2 14-3-15 2,5 10 0,02 0,05 TP2 YaraMila Tärkkelys Y2 Tilausaikatuote x x 40/1200 650TPNK Tärkkelysperunan NK 14-0-21 11 TPNK Tärkkelysperunan NK Tilausaikatuote x x 650PEK Perunan Kalsium Y 1 6-3-15 8 12 0,001 PEK Perunan Kalsium Y 1 Tilausaikatuote x x 40/1200 650 xPT2 Puutarhan Y 2 6-5-20 2,5 12,5 0,05 0,03 0,1 0,25 0,04 PT2 Puutarhan Y 2 Tilausaikatuote x x 40/1200 650 xPT3 YaraMila Puutarhan Y 3 11-5-18 1,6 10 0,05 0,03 0,08 0,25 0,002 0,04 PT3 YaraMila Puutarhan Y 3 Tilausaikatuote x x 40/1200 650PTNK1 Puutarhan NK 1 13-0-11 2,6 3 13,5 0,15 0,035 0,1 0,01 0,05 0,001 PTNK1 Puutarhan NK 1 x x 40/1200 650 xPTNK2 Puutarhan NK2 9-0-28 13,8 0,15 0,25 0,1 PTNK2 Puutarhan NK2 Tilausaikatuote x x 650PTPK Puutarhan PK 3-5-20 3 13 0,01 0,030 0,03 0,01 0,02 0,001 PTPK Puutarhan PK x x 40/1200 650 x

PTK Puutarhan Kesto Y 13-3-11 2,5 11,5 0,02 0,035 0,5 0,1 0,005 0,05 0,001 PTK Puutarhan Kesto YMetyleeni ureatyppi 3,9% ureatyppi 0,4%

x x 40/1200 650 x

VY Varhaisviljelyn Y 1 8-4-16 8 10 0,05 0,7 0,001 VY Varhaisviljelyn Y 1 Tilausaikatuote x x 40/1200 650 xPTVY Varhaisviljelyn Y 2 12-4-13 1,6 10,5 0,15 0,035 0,5 0,001 PTVY Varhaisviljelyn Y 2 Tilausaikatuote x x 40/1200 650 x


LANNOITTEIDEN TUOTELUETTELO

TäydennyslannoitteetTuote-tunnus Lannoite



Suur- säkki kg


NSS YaraBela Sulfan N24, S14 26-0-0 14 NSS YaraBela Sulfan N24, S14 Tilausaikatuote x x 650YLK YaraLiva Kalksalpeter 15,5-0-0 19 YLK YaraLiva Kalksalpeter x x x 25/1000U Urea 46,3-0-0 U Urea x x 25/1000 600FR Fosforiravinne 1-9-0 18 10 FR Fosforiravinne Tilausaikatuote x x x 40/1200 650 xKSU Kaliumsuola 0-0-50 KSU Kaliumsuola x x 40/1200 650KAS Kaliumsulfaatti 0-0-40 17 KAS Kaliumsulfaatti x x x 40/1200 650 xST Starttiravinne 12-23-0 ST Starttiravinne x x x 30/600 650MGR Magnesiumravinne 3 15 19 MGR Magnesiumravinne x x x 40/1200 650 xCAR Kalsiumravinne 21 16 CAR Kalsiumravinne x x x 40/1200 650 xCURE Kupariravinne 0-0-0 17 3,6 17,5 2 CURE Kupariravinne UN3077 x x x 650 xMNRE Mangaaniravinne 0-0-0 15 3,6 18,3 5 MNRE Mangaaniravinne x x x 650 xZNRE Sinkkiravinne 0-0-0 17 3,6 18 2 ZNRE Sinkkiravinne UN3077 x x x 650 xKMGR Kalium-magnesiumravinne 0-0-20 2 8 20 KMGR Kalium-magnesiumravinne x x x 40/1200 650 xCAMG Kalsium-magnesiumravinne 12 7,5 18 0,05 0,3 0,01 CAMG Kalsium-magnesiumravinne x x x 40/1200 650 xHIR Hivenravinneseos 11 5 17 0,3 1 0,3 2 0,05 0,8 HIR Hivenravinneseos UN3077 x x x 40/600 650 xKNA Kalium-natriumravinne 0-0-20 10 16 0,1 0,5 KNA Kalium-natriumravinne x x x 650 x

PeltolannoitteetTuote-tunnus Lannoite



Suur- säkki kg


UPE1 YaraMila Pellon Y 1 UUTUUS! 27-3-3 3 0,02 0,0015 UPE1 YaraMila Pellon Y 1 UUTUUS! Irto vain uki x x 40/1200 650 xYNPK Yara NPKS 27-2-3-3 UUTUUS! 27-2-3 2,5 YNPK Yara NPKS 27-2-3-3 UUTUUS! x x 650PE2 YaraMila Pellon Y 2 24-4-4 2 0,02 0,0015 PE2 YaraMila Pellon Y 2 x x 40/1200 650PE3 YaraMila Pellon Y 3 23-3-8 3 0,02 0,0015 PE3 YaraMila Pellon Y 3 x x 40/1200 650 xPE4 YaraMila Pellon Y 4 20-2-12 2 0,02 0,0015 PE4 YaraMila Pellon Y 4 x x 40/1200 650PE5 YaraMila Pellon Y 5 22-6-6 3 0,02 0,0015 PE5 YaraMila Pellon Y 5 x x 40/1200 650PE6 YaraMila Pellon Y 6 15-7-13 3 0,02 0,0015 PE6 YaraMila Pellon Y 6 Tilausaikatuote x x 40/1200 650HY YaraMila Hiven Y 23-3-6 1 6 0,05 0,3 0,05 0,0015 HY YaraMila Hiven Y Tilausaikatuote x x 650HY2 YaraMila Hiven Y 2 18-2-10 0,7 4 2,4 0,08 0,3 0,05 HY2 YaraMila Hiven Y 2 Tilausaikatuote x x 650SS YaraBela Suomensalpietari Se+ 27-0-1 1 4 0,02 0,0015 SS YaraBela Suomensalpietari Se+ Irto vain uki x x 40/1200 650 xCAN27PS Can 27+Mg 27-0-0 2,4 CAN27PS Can 27+Mg x x 650YBA YaraBela Axan UUTUUS! 27-0-0 1 4 YBA YaraBela Axan UUTUUS! x x 650N1 YaraMila Nurmen Y 1 20-3-5 0,5 3 3 0,02 0,1 0,0015 N1 YaraMila Nurmen Y 1 x x 40/1200 650NK1 YaraMila NK 1 25-0-7 0,5 4 0,02 0,0015 NK1 YaraMila NK 1 x x 40/1200 650NK2 YaraMila NK 2 22-0-12 0,6 3 0,05 0,1 0,0015 NK2 YaraMila NK 2 Irto vain Svi x x 40/1200 650 x

Peruna- ja puutarhalannoitteetTuote-tunnus Lannoite



Suur- säkki kg


PO1 YaraMila Perunan Y 1 8-5-19 2,5 11,7 0,05 0,05 0,25 PO1 YaraMila Perunan Y 1 Tilausaikatuote x x 40/1200 650PO2 Perunan Y 2 10-2-24 0,7 12 0,02 0,01 0,1 0,018 PO2 Perunan Y 2 Tilausaikatuote x x 650TPO1 Tärkkelysperunan Y1 12-4-17 1,8 10 0,04 0,039 0,17 0,001 0,028 TPO1 Tärkkelysperunan Y1 Tilausaikatuote x x 650TP2 YaraMila Tärkkelys Y2 14-3-15 2,5 10 0,02 0,05 TP2 YaraMila Tärkkelys Y2 Tilausaikatuote x x 40/1200 650TPNK Tärkkelysperunan NK 14-0-21 11 TPNK Tärkkelysperunan NK Tilausaikatuote x x 650PEK Perunan Kalsium Y 1 6-3-15 8 12 0,001 PEK Perunan Kalsium Y 1 Tilausaikatuote x x 40/1200 650 xPT2 Puutarhan Y 2 6-5-20 2,5 12,5 0,05 0,03 0,1 0,25 0,04 PT2 Puutarhan Y 2 Tilausaikatuote x x 40/1200 650 xPT3 YaraMila Puutarhan Y 3 11-5-18 1,6 10 0,05 0,03 0,08 0,25 0,002 0,04 PT3 YaraMila Puutarhan Y 3 Tilausaikatuote x x 40/1200 650PTNK1 Puutarhan NK 1 13-0-11 2,6 3 13,5 0,15 0,035 0,1 0,01 0,05 0,001 PTNK1 Puutarhan NK 1 x x 40/1200 650 xPTNK2 Puutarhan NK2 9-0-28 13,8 0,15 0,25 0,1 PTNK2 Puutarhan NK2 Tilausaikatuote x x 650PTPK Puutarhan PK 3-5-20 3 13 0,01 0,030 0,03 0,01 0,02 0,001 PTPK Puutarhan PK x x 40/1200 650 x

PTK Puutarhan Kesto Y 13-3-11 2,5 11,5 0,02 0,035 0,5 0,1 0,005 0,05 0,001 PTK Puutarhan Kesto YMetyleeni ureatyppi 3,9% ureatyppi 0,4%

x x 40/1200 650 x

VY Varhaisviljelyn Y 1 8-4-16 8 10 0,05 0,7 0,001 VY Varhaisviljelyn Y 1 Tilausaikatuote x x 40/1200 650 xPTVY Varhaisviljelyn Y 2 12-4-13 1,6 10,5 0,15 0,035 0,5 0,001 PTVY Varhaisviljelyn Y 2 Tilausaikatuote x x 40/1200 650 x


YaraVita - tehokkaat lehtilannoitteet tankkiseokseenNestemäiset lehtilannoitteet sopivat hyvin täydentämään kasvien ravinnetarpeita. Helpointa niiden käyttö on yhdessä kasvinsuojeluaineen kanssa tankkiseoksena. YaraVita sarjassa on kasvikohtai-sia tuotteita sekä tuotteita yksittäisen hivenen lisälannoitukseen.

YaraVita™ Solatrel™ (P, K, Ca, Mg, Mn, Zn)PK-lannoiteliuos lehtilannoitukseen, joka sisältää myös sivu- ja hivenravinteita.Käyttömäärä viljoilla, nurmilla, öljykasveilla 5-10 l/ha, perunalla 10 l/ha. Käy myyjäsi kanssa läpi YaraVita Solatrel koetuloksent viljalla

YaraVita™ Mantrac Pro™ (N, Mn)Mangaanipohjainen väkevä suspensioliuos, joka sisältää myös typpeä.Sopii mangaanin puutoksiin ja kohonneeseen mangaanin tarpeeseen.Käyttömäärä 1-2 l/ha.

YaraVita™ Thiotrac™ 300 (N, S)Typpilannoiteliuos, joka sisältää rikkiä ja on kehitetty viljojen ja öljykasvien lehtilannoitukseen. Suositellaan seokseen Typpiliuoksen kanssa. Käyttömäärä 5 l/ha.

YaraVita™ Bortrac™ 150 (N, B)Booripohjainen liuos, joka sisältää myös typpeä. Sopii boorin puutoksiin ja kohonneeseen boorin tarpeeseen. Käyttömäärä 1-3 l/ha.

YaraVita™ Caltrac 560™ (N, Ca, B, Zn) UUTUUS!Hivenravinneliuos, joka sisältää myös typpeä ja kalsiumia. Erityisesti erikoiskasveille.Käyttömäärä 3-5 l/ha.

Muista käytössä:1. Käytettävä vesimäärä 200 l/ha. 2. Pakkaus on ravistettava hyvin ennen tyhjennystä ja huuhdeltava vedellä.3. Seokset on testattu yhdellä lehtilannoitteella ja yhdellä kasvinsuojeluaineella ylimmillä käyttö-

määrillä. Useamman tuotteen sekoittaminen voi johtaa sakkautumiseen tai viljelykasvin vioit-tumiseen. Katso tarkemmat käyttöohjeet nettisivuiltamme: www.k-maatalous.fi

4. Lisätietoa sekoitusmahdollisuuksista: www.tankmix.com

LEHTILANNOITTEET

LEHTILANNOITTEIDEN RAVINTEET g/l PÄÄRAVINTEET HIVENRAVINTEET

Tuote Vesi l/ha

Käyttö-määrä

l/haN P K B Ca Cu Mg Mn Mo S Zn

YaraVita Bortrac 150 200 1 *3 ** 65 150

YaraVita Brassitrel FL 200 3 69 50 74 80 70 4YaraVita Gramitrel 200 1 64 50 150 150 80YaraVita Mantrac Pro 200 1-2 69 500YaraVita Solatrel 200 5-10 192 62 10 10 10 5YaraVita Thiotrac 300 200 5 200 300YaraVita Caltrac 560 200 3-5 3 400 31

Typpiliuos 200 30 *** 18 **** 390

* viljat, ** öljykasvit, *** yksin, ****tankkiseoksessa


LEHTILANNOITTEET

Foliar Extra 12-4-4Pääravinteita sisältävä lehtilannoite kaikille viljelykasveille

❱ Helposti juokseva N-P-K lehtilannoite ❱ Nopea ravinnetäydennys korkean satopotentiaalin kasvustolle ❱ Tehokas piristys stressaantuneelle kasvustolle

Ominaisuudet ja käyttö:Foliar extra on ainutlaatuinen nestemäinen N-P-K -lehtilannoite, johon on lisätty humushappoa. Käytetään kohteissa jossa käytetään normaalistikin N-P-K lannoitteita. Sopii hyvin erilaisiin tank-kiseoksiin kasvinsuojeluaineiden kanssa sekä ruiskutusohjelmiin Multiplen ja Zoomin kanssa.

Vesimäärä: 200 l/ha


LehtilannoitusHivenistä voi olla viljavuustutkimuksen perusteella puutetta tai ne ovat maassa vaikealiukoisessa muodossa. Yleisin syy hivenlannoitukseen on mangaanin, boorin, sinkin tai kuparin puute. Kupari-lannoitus kannattaa tehdä erillisenä, sillä kuparia ei voi lisätä YaraMila Y-lannoitteisiin. Hivenravin-teet voi lisätä rakeisena maahan Ravinnesarjan tuotteina (vaikutusaika 1-3 v) tai lehtilannoitukse-na vuosittain.

Jos maan pH-luku on korkea, kasvit saavat hivenet käyttöönsä happamasta hivenlannoiterakeesta tai lehtilannoitteesta.

LehtilannoitusLehtilannoitteita voi yleensä käyttää yhdessä rikkakasviaineiden kanssa.

• Lehtilannoituksessa ravinteet ovat heti kasvien käytettävissä • Maan pH ei vaikuta hivenravinteiden saantiin lehtilannoituksessa• Ainekustannus on vain yhden prosentin sadonlisäyksen verran• Sadonlisä jopa 10-15 %

Paras ruiskutustulos saavutetaan, kun kasvien lehtipinta-ala on mahdollisimman suuri. Viljoilla hi-venet ruiskutetaan pensomisvaiheesta eteenpäin. Hivenet voidaan ruiskuttaa yhdessä rikkakasvi-en, tuhohyönteisten ja kasvitautien torjunta-aineiden kanssa. Ruiskutuksia suoritetaan 1-3 kertaa kasvukaudessa, kasvien hivenainetarpeen ja maaperän hivenainepitoisuuden perusteella.


Viljelykasvit yleisesti Lehtipinta-alan muodostuttua 2 l/ha


HIVENLEHTILANNOITTEET

Zoom®

Hivenlehtilannoite öljy- ja palkokasveille

❱ Erityisesti öljykasveille ja palkokasveille kehitetty lehtilannoite ❱ Pieni käyttömäärän ja vesimäärän tarve ❱ Hyvät tankkiseosmahdollisuudet

Ominaisuudet ja käyttöZoom on hyvin juokseva nestemäinen lehtilannoite öljykasveille, pavuille, herneelle ja kaalille. Val-misteessa on mangaania, molybdeenia, booria sekä typpeä, rikkiä ja magnesiumia. Koostumuk-seen on lisätty myös humushappoa.



Öljykasvit keväällä 4-9 -lehtiasteesta alkaen 1,5 l/ha

Öljykasvit syksyllä 4-9 -lehtiasteesta alkaen 0,75 l/ha

Pavut, herneet, lehtikaali Kun lehtipinta-ala on riittävä 1,5 l/ha

Multiple®

Runsaasti mangaania sisältävä lehtilannoite viljoille ja nurmille - myös luomutuotannossa

❱ Erittäin väkevä hivenseos – 1 litra sisältää 608 g hiveniä ❱ Pieni vesi- ja käyttömäärän tarve ❱ Hyvät tankkiseosmahdollisuudet

Ominaisuudet ja käyttöMultiple on nestemäinen hivenlehtilannoite, joka sisältää viljojen ja nurmien kasvun ja sadonmuo-dostuksen kannalta tärkeimpiä hivenravinteita. Multiple suositellaan annettavaksi esimerkiksi rik-kakasviruiskutuksen yhteydessä tai todella kovassa mangaanin puutteessa jaettuna käsittelynä al-kukasvukaudesta. Valmiste sisältää runsaasti mangaania sekä kuparia, sinkkiä ja magnesiumia. Erityisesti korkean pH:n mailla mangaanista on usein puutetta.Valmisteen käyttö syksyllä voi pa-rantaa syysviljojen talvehtimista.


Tuotenumero: Zoom 500819537, Multiple 500742372


Viljat keväällä 3-lehtiasteesta alkaen 1 l/ha

Syysviljat syksyllä 3-lehtiasteesta alkaen 0,5 l/ha

Multiple


HIVENLEHTILANNOITTEET

K-viljanhiven ❱ Kelatoidut hivenaineet ovat selkeästi

tehokkaampia kuin vastaavat kelatoimattomat sulfaatti- ja oksidipohjaiset tuotteet

❱ EDTA-kelaatit ovat 100 % vesiliuokoisia ja ravinteet ovat heti kasvien hyväksikäytettävissä

❱ Kelatoinnin ansiosta K-Viljahiven soveltuu käytettäväksi lähes kaikkiin tankkiseoksiin.

❱ Olomuodoltaan erittäin helposti juoksevaa nestettä

LEHTILANNOITTEIDEN RAVINTEET g/l PÄÄRAVINTEET HIVENRAVINTEET

Tuot

e

Vesi

mää

rä l/

ha

Käyt

töm

äärä

/ha

Käyt

töm

äärä

maa

han/

ha

Typp

i

Fosf

ori

Kaliu

m

Boor

i

Kals

ium

Kupa

ri

Mag

nesi

um

Man

gaan

i

Mol

ybde

eni

Rikk

i

Sink

ki

Foliar Extra 12-4-4 200 2 l 120 35 33,2 0,4 14,5 2,3

Multiple 200 1 l 110 84 330 84

Zoom 200 1,5 l 80 50 90 90 4 80

K-Erikoishiven 250-500 5-10 l 23 2,2 6,27 26,4 0,88 10,5

K-Viljanhiven 200-400 5-10 l 92 2,2 2,5 6,6 0,2 4,4

BF-Viljanhiven 200-600 5-15 l 101 2,2 2,6 13 0,2 5,1

BF-mangaanikelaatti 400 0,8-1,6 l 5-10 l 61,1BF-mangaanisulfaatti (jauhe) 400 10 kg 30-60 kg 320 150

BF-kuparikelaatti 400 0,8-1,6 l 5-10 l 61,1

BF-magnesiumvirkiste 400 10-30 l 94 50 65

BF-ruiskutusurea (jauhe) 200-400 10-40 kg 466

BF-soluboori 200-400 0,1-0,5 kg/100 l vettä 20,9


SYMBOLIT JA FORMULAATIT

Kasvinsuojeluaineiden formulaattien selitteet

Tähän oppaaseen olemme lisänneet lukemisen nopeuttamiseksi uutena asiana symboleita.

Rajoitusten merkitseminen symboleiden avulla.

Lyhenne Olomuoto SeliteCS Kapselilieteväkevöite Veteen laimennetteva valmiste, jonka tehoaine on pienten

kapseleiden sisällä.DF Minirae Raevalmiste, joka veteen sekoittuneena säilyy kiinteinä hiukkasina.DS Kuivapeittausjauhe Siementen ja istutusaineiston peittaamiseen käyttövalmis jauhe.EC Emulsioväkevöite Nestemäinen, tasakoosteinen (homogeeninen) valmiste.

Tehoaine muodostaa nesteeseen sekoittuneena hyvin pieniä siihen liukenemattomia pisaroita.

EW Öljy-vesiemulsio Juokseva, heterogeeninen valmiste, jossa orgaanisessa liuottimessa oleva tehoaine on sekoittuneena hienojakoisina pisaroina veteen.

FG Pienrae Valmiste, jonka raekoko on 300-2500 µm.FS Peittaussuspensio Siementen tai istutusaineiston peittaamiseen laimentamatta tai

laimennettuna käytettävä hienojakoisia hiukkasia sisältävä neste.OD Öljydispersio Tehoaine on hajaantuneena pieninä osasina öljyssä.SC Suspensioväkevöite Juokseva, veteen laimennettava valmiste, jossa tehoainehiukkaset

ovat nesteeseen sekoittuneena.SE Suspoemulsio Heterogeeninen valmiste, jonka tehoaine on vesiseoksessa

joko kiinteinä hiukkasina tai pieninä pisaroina.SG Vesiliukoinen rae Raevalmiste, jonka tehoaine liukenee laimennettaessa veteen.SL Vesiliukoinen väkevöite Nestemäinen, tasakoosteinen valmiste, joka liukenee

laimennettaessa täydellisesti veteen.SP Vesiliukoinen jauhe Jauhemainen valmiste, jonka tehoaine liukenee laimennettaessa veteen.SX Minipelletti Tasakoosteinen raemainen valmiste, joka liukenee laimennettaessa

täydellisesti veteen.T (TB) Tabletti Vesiliukoinen tabletti, joka laimenee veteenWG Veteen hajautuva rae Raevalmiste, joka veteen sekoittuneena säilyy kiinteinä hiukkasina.WP Veteen hajautuva jauhe Jauhemainen valmiste, joka veteen sekoittuneena säilyy kiinteinä

hiukkasina.

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗ ✗✗✗✗ ✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗

Ei suositella pohjavesialueelle. Ei suositella käytettäväksi peräkkäisinä vuosina. Olkia ei saa kompostoida eikä käyttää kasvualustana kasvihuoneissa tai jotain osaa sadosta käyttää rehuksi.

Ei saa käyttää pohjavesialueella. Ei saa käyttää peräkkäisinä vuosina. Olkia ei saa käyttää rehuksi.

Saa käyttää pohjavesialueella.

Saa käyttää peräkkäisinä vuosina.

Oljet saa käyttää rehuksi.

Ehdolliset rajoitukset merkitty viivalla

Ehdottomat rajoitukset merkitty rastilla

K-MAATALOUSK-MAATALOUSK-MAATALOUS 101Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

Tuotenumero: 1 L 500736448, 5 L 500733632

Mestarin® kiinniteKiinnite gramma-aineille, lehtilannoitteille ja glyfosaateille

❱ Parantaa torjunta-aineiden tehoa tasaisemman levittymisen ja kiinnittymisen ansioista

❱ Vaahtoaminen hyvin vähäistä ❱ Edullinen ja tehokas

Käyttökohteet Käyttömäärä Huomio

Gramma-aineet: mm. Tooler, Sekator, Express, Express Twin, Ratio, Ally 50 ST, Primus, Gratil ja Titus 0,1-0,2 l/ha Käyttöohjeissa mainituissa tapauksissa

Kasvunsääteet: mm. Cycocel 750, 5C Limit CCC 0,3-0,5 l/ha Käyttöohjeissa mainituissa tapauksissa

Glyfosaatit 0,5 l/ha Käyttöohjeissa mainituissa tapauksissa

Ominaisuudet:Mestarin kiinnite on yleiskiinnite, jota käytetään osalla torjunta-aineista ja lehtilannoitteista. Mes-tarin kiinnite parantaa torjunta-aineiden tehoa mahdollistamalla tasaisemman leviämisen ja kiin-nittymisen kasvuston pintaan.

Vaikutustapa:Parantaa levitystasaisuutta ja kiinnittymistä kasvin pinnalla pienentämällä veden pintajän-nitystä.

Käytössä huomioitavaa: Käytetään torjunta-aineiden etiketeissä mainit-tuun tarpeeseen. Käytetään parantamaan tehoa erityisesti kuivissa ja kylmissä oloissa. Mestarin kiinnitettä voidaan käyttää mm.seuraavien pien-annosaineiden kanssa: Tooler, Sekator, Express, Express Twin, Ratio, Ally 50 ST, Primus, Gratil ja Titus.

Tehoaine:Etoksoloitu alkoholi 90%

Pakkauskoko / tukkupakkaus:1 l x 10 kpl5 l x 4 kpl

KIINNITE

102 www.k-maatalous.fi Tarkista tuotteiden ajantasaiset käyttöohjeet: www.tukes.fi /kasvinsuojeluainerekisteri

PEITTAUSAINEET

Tuotenumero: 5 kg 500736462, 25 kg 500794802

Baytan® I-jauheKuivapeittauslaitteisiin ohran, vehnän ja kauran siemenlevintäisten tautien torjuntaan

❱ Monipuolinen ja laajatehoinen peittausjauhe ❱ Varma teho ohran lentonokeen

Ominaisuudet:Baytan I on kahden tehoaineen jauhemainen yleispeittausaine, joka tehoaa ohran, vehnän ja kauran nokitauteihin sekä tavallisimpiin maa- ja siemenlevintäisiin sienitauteihin.

Vaikutustapa:Systeeminen teho suojaa kehittyvää orasta sie-men- ja tuulilevintäisiltä taudeilta. Parantaa juuriston ja oraan vastustuskykyä hallaa ja kuivuutta vastaan.

Käytössä huomioitavaa:Baytan I sopii kaikkiin kuivapeittauslaitteisiin. Ei ruostuta eikä syövytä peittauslaitetta. Saattaa hidastaa viljan orastumista 1-2 vuoro-kautta.

Käytön rajoitukset:Jos Baytan I -jauheen käyttömäärä on suurem-pi kuin 1,5 kg/tn siemeniä, valmistetta ei saa käyttää useammin kuin joka toinen vuosi samal-la kasvulohkolla.

Tehoaineet:Triadimenoli 150 g/kgimatsaliili 25 g/kg

Pakkauskoko / tukkupakkaus:5 kg x 1 kpl25 kg x 1 kpl


Ohra, kaura ja vehnä jauhepeittaus 1,5 - 2,0 kg / 1000 kg siementä*

*= Käyttömäärä 200 g/100 kg käytetään yleensä kauralla.


PEITTAUSAINEET

Tuotenumero: 10 l 500712723, 200 l 500819518

Baytan® Universal-nesteNestepeittauslaitteisiin kaikille viljoille siemenlevintäisten tautien torjuntaan

❱ Universaali ratkaisu – yksi peittausaine vehnälle, ohralle ja kauralle ❱ Vesipohjainen – ei syövytä, laitteet pestään helposti vedellä ❱ Laajatehoinen nestepeittausaine

Ominaisuudet:Baytan Universal on erittäin laajatehoinen peittausaine vehnän, ohran ja kauran siemen- ja maa-levintäisiin tauteihin. Jauhemaiseen Baytan I – valmisteeseen verrattuna Baytan Universaliin on lisätty kolmas tehoaine, fuberidatsoli. Se parantaa tehoa itävyyttä alentaviin homeisiin entises-tään, ja tekee valmisteen varsin käyttökelpoiseksi myös lumihomeen torjuntaan.

Vaikutustapa:Baytan toimii systeemisesti. Tehoaineet kulkeu-tuvat nuoriin lehtiin, minkä ansiosta valmiste tarjoaa suojan myös aikaisin leviäviltä tuulilevin-täisiltä taudeilta. Baytan parantaa juuriston ja oraan kuivuuden ja hallan kestävyyttä.

Käytössä huomioitavaa: Baytan Universal sopii käytettäväksi kaikissa nestepeittauslaitteissa. Valmiste juoksee peitta-uslaitteessa hyvin. Se on vesipohjainen, joten laitteet voidaan pestä helposti vedellä. Saattaa hidastaa viljan orastumista 1-2 vuoro-kautta. Valmiste on sekoitettava huolellisesti ennen käyttöä.

Käytön rajoitukset:Jos Baytan Universalin käyttömäärä on yli 3 l/tn siemeniä, valmistetta ei saa käyttää useammin kuin joka toinen vuosi samalla kasvulohkolla.

Tehoaine:Triadimenoli 75 g/lImatsaliili 10 g/lFuberidatsoli 9 g/l

Pakkauskoko / tukkupakkaus:10 l / 2 kpl200 l / 1 kpl


Ohra, vehnä, kaura ja syysviljat Nestepeittaus 3,0 l / 1000 kg siementä

Ohra ja syysviljat Paljon ohran viirutautia tai lumihomeelle altis lohko 4,0 l / 1000 kg siementä




Syysviljat Varhain keväällä kasvun alettua, rikkakasvien ollessa pieniä 1,1-1,6 tab/ha+kiinnite

Kevätviljat Viljan 3-4 lehtiasteella, ennen korrenkasvun alkua 0,8-1,1 tab/ha+kiinnite

Öljy- ja kuitupellava Pellavan ollessa 5-10 cm ja rikkakasvien ollessa pienellä taimella 0,8-1,1 tab/ha+kiinnite

Ominaisuudet:Ally 50 ST on rikkakasvien torjunta-aine syys- ja kevätviljoille sekä öljy- ja kuitupellavalle.

Vaikutustapa:Vaikuttaa systeemisesti pääasiassa lehtien kaut-ta, mutta myös maan kautta rikkakasvien kas-vupisteisiin, estäen rikkakasvien kasvamisen. Rikkakasvien kasvu pysähtyy heti ruiskutuksen jälkeen ja lakastumisoireet näkyvät noin 10 vuo-rokauden kuluttua.

Käytössä huomioitavaa: Käsittelyn jälkeen kasvustossa voi näkyä ohime-nevää vaalenemista. Märkyydestä kärsivää kas-vustoa ei pidä ruiskuttaa. Pellavalla voi aiheut-taa ohimenevää värinmuutosta, kasvun heikke-nemistä ja lievää kukinnan viivästymistä. Kuitu-pellavassa pitkän kuidun osuus kokonaiskuidus-ta voi pienentyä.

Käytön rajoitukset:Ei saa käyttää suojaviljalla. Seuraavana vuonna samalla lohkolla saa viljellä viljaa, apilan ja hei-nän suojaviljaa, pellavaa, rypsiä, rapsia, hernet-tä ja perunaa.

Vesimäärä:200-300 l/ha

Varoaika:-

Sateenkesto:2 h

Tehoaine:Metsulfuroni-metyyli 500 g/kg

Pakkauskoko / tukkupakkaus:10 tablettia 10 kpl


Ally® 50 STSuurien saunakukkien torjuntaan erityisesti suorakylvössä ja kevennetyssä muokkauksessa

❱ Erinomainen teho suuriin saunakukkiin ❱ Tehoaa kylmässä ❱ Tehoaa luohoon

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗




✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗

Ally® Class 50 WGSaunakukkien ja mataran torjuntaan erityisesti suorakylvössä ja kevennetyssä muokkauksessa

❱ Erittäin laajatehoinen, erityisesti syysviljoille ja suorakylvetyille lohkoille ❱ Tehokkaampi mataraan, tädykkeeseen, lemmikkiin

ja pelto-orvokkiin kuin Ally 50 ST


Syysviljat Varhain keväällä kasvun alkaessa, rikkakasvien ollessa vielä pieniä 40-50 g/ha

Kevätviljat Viljan 3-4 lehtiasteella, kuitenkin ennen korrenkasvun alkua 35-40 g/ha

Ominaisuudet:Ally Class 50 WG on leveälehtisten rikkakasvien sekä luohon torjunta-aine syys- ja kevätviljoille. Tehoaa erittäin nopeasti ja varmasti jo alhaisissakin lämpötiloissa.

Vaikutustapa:Metsulfuroni-metyyli vaikuttaa systeemisesti lehtien ja maan kautta. Karfentratsoni-etyyli vai-kuttaa polttovaikutuksella, jolloin teho on näky-vissä parin päivän päästä käsittelystä.

Käytössä huomioitavaa: Käsittelyn jälkeen kasvustossa voi näkyä ohime-neviä vaaleita laikkuja. Laikut eivät vaikuta mi-tenkään kasviin eivätkä satoon. Kiinnitettä EI SAA käyttää, muutoin polttovioitukset voimistu-vat ja vaalentavat kasvustoa voimakkaasti. Tankkiseosmahdollisuudet ovat hyvin rajalliset.

Käytön rajoitukset:Ally Class- valmisteella käsitellyllä lohkolla saa samana vuonna viljellä vain viljaa.Kasvulohkolla ei saa viljellä syysrapsia tai syys-rypsiä, jos käsittelystä on alle 6 kuukautta. Seu-raavana vuonna saa viljellä viljaa, myös suoja-viljaa, rypsiä, rapsia, perunaa, herneitä, papuja tai pellavaa.


Varoaika:-

Sateenkesto:2 h

Tehoaineet:Metsulfuroni-metyyli 100 g/kg, karfentratsoni-etyyli 400g/kg

Pakkauskoko / tukkupakkaus:250 g / 10 kpl



Ariane® SYleisimpien rikkakasvien torjuntaan viljoilta, apilattomien nurmien suojaviljoilta, apilattomilta nurmilta ja heinien siemenviljelyksiltä

❱ Tehokas erityisesti pelto-ohdakkeen ja peltovalvatin torjunnassa ❱ Laajatehoinen mutta hellävarainen


Kevätviljat ja apilattomien nurmien suojaviljat Viljan 3-4-lehtiasteella, ennen viljojen korrenkasvun alkua

1,75-2,5 l/ha

Nurmet perustamisvuonna (pikalaitumet) Rikkakasvien taimiasteella 1,75 - 2,0 l/ha

Vakiintuneet nurmet Rikkakasvien taimiasteella 2,0 - 3,5 l/ha

Ruokohelpi ja muut energiaheinät Perustamisvuonna kesä-heinäkuussa, rikka-kasvien taimiasteellaTarvittaessa kylvöä seuraavana keväänä kas-vun alkaessa

1,75-2,0 l/ha

2,0-3,0 l/ha

Syysviljat ja timotein siemenviljelykset Varhain keväällä kasvun alkaessa 2,0-3,0 l/ha

Muiden heinien siemenviljelykset Varhain keväällä kasvun alkaessa 2,5-3,5 l/ha

Ominaisuudet:Ariane S sisältää kolmea toisiaan täydentävää tehoainetta. Tuttu laajatehoinen valmiste, joka teho-aa kaikkiin yleisimpiin rikkasveihin.

Vaikutustapa:Lehtivaikutteinen systeeminen herbisidi. Teho näkyy parin päivän kuluttua ruiskutuksesta ja parin viikon kuluessa rikkakasvit kuihtuvat ko-konaan.

Käytössä huomioitavaa: Ruiskutettaessa lämpötilan on oltava yli 12°C. Parras teho saavutetaan kun suhteellinen il-mankosteus on korkea ja lämpötila on 15-20°C. Yöpakkaset vähentävät tehoa rikkakasveihin.

Käytön rajoitukset:Käsitellyn viljan olkia ei saa kompostoida eikä käyttää kasvualustana kasvihuoneissa.


Varoaika: Nurmilla 30 vrk

Sateenkesto: 2 h

Tehoaineet:MCPA 200 g/l, fl uroksipyyri 40 g/l, klopyralidi 20 g/l

Pakkauskoko / tukkupakkaus:5 l / 4 kpl




Cantor®

Leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan kevätviljoilta ja apilattomien nurmien suojaviljoilta

❱ Monipuolinen ja kattava teho ❱ Pitkä käyttöajankohta, 2-lehtivaiheesta 2-solmuasteelle ❱ Laaja teho kylmissäkin olosuhteissa, alkaen +5°C ❱ Ei pohjavesirajoitusta


Kevätviljat 2-lehtiaste – 2-solmuaste, yleensä pensomisvaiheessa 0,4-0,6 l/ha

Apilattomien nurmien suojaviljat

viljan 3-4-lehtiasteelta korrenkasvun alkuun, nurmiheinien 2-lehtiasteelta lähtien

0,4-0,6 l/ha

Ominaisuudet:Cantor on laajatehoinen valmiste, se tehoaa erinomaisesti tai hyvin mm. peltomataraan, pihatähti-möön, pillikelajeihin, saunakukkaan, tatarlajeihin, pelto-ohdakkeeseen ja peltovalvattiin. Cantor sopii sekoitettavaksi tankkiseoksena useimpien rikkakasvi- ja tautiaineiden sekä kasvun-sääteiden kanssa.

Vaikutustapa:Vaikutus näkyy 1-2 vuorokauden kuluttua. Kas-vu pysähtyy ja rikkakasvit kuihtuvat 3-4 viikon kuluessa.

Käytössä huomioitavaa: Leveälehtisten rikkakasvien torjunnan voi aloit-taa varhain viljan kaksilehtiasteella käyttömää-rällä 0,4 l/ha. Torjuttaessa hitaammin kehittyviä rikkakasveja, aina viljan 2-solmuasteelle saak-ka, tulee käyttömäärän olla 0,6 l/ha. Talvehtineille rikkakasveille sekä ohdakkeelle ja valvatille on käytettävä käyttösuosituksen ylin-tä käyttömäärää. Jos ruiskutettu kasvusto jou-dutaan rikkomaan, voidaan samalle lohkolle kylvää vain viljaa samana vuonna.

Käytön rajoitukset:Ei saa sekoittaa hukkakuran torjunta-aineiden kanssa.


Varoaika:-

Sateenkesto: 1 h

Tehoaineet:Florasulami 6,25 g/l, 2,4-D 300 g/l

Pakkauskoko / tukkupakkaus:3 l / 6 kpl5 l / 4 kpl

Tuotenumero: 3 L 500741312 , 5 L 500739158


Käyttökohteet Käyttömäärä

Kevätviljat 12-20 g/ha + kiinnite

Syysviljat 15-22 g/ha + kiinnite

Apilattomien nurmien suojaviljat 8-11 g/ha + kiinnite

Puna-apilapitoiset nurmien suojaviljat 8-11 g/ha + MCPA 0,5 l/ha


Ominaisuudet:Express 50 SX on laajatehoinen uusimman sukupolven gramma-ainevalmiste. Tehoaineen täydel-linen liukenevuus tuo uutta varmuutta ruiskun pesuun. Express 50 SX on myös erittäin joustava tankkiseoskumppani.

Vaikutustapa:Express 50 SX vaikuttaa systeemisesti lehtien kautta. Käsittelyn jälkeen kasvu pysähtyy ja kas-vin lakastumisoireet ovat havaittavissa noin vii-kon kuluessa.

Käytössä huomioitavaa: Tehoaa jo 5°C alkaen. Express 50 SX käytetään viljan korrenkasvun alkuun mennessä. Kevätvil-jat voidaan käsitellä viljan 2-4 lehtiasteelta aina lippulehtiasteelle saakka. Viljoilla käytetään aina Mestarin-kiinnitettä 0,1 l/ha, paitsi apilapitoisil-la suojaviljoilla kiinnitettä ei saa käyttää. Ruisku on pestävä käytön jälkeen. Uusi SX for-mulaatio tuo varmuutta ruiskun pesuun, koska valmiste liukenee täydellisesti veteen.


Sateenkesto: 1 h

Varoaika: Vihantavilja 14 vrk

Tehoaine: Tribenuroni -metyyli 500 g/kg

Pakkaus/Tukkupakkaus: 150 g / 10 kpl500 g / 10 kpl

Express® 50 SXRikkakasvien torjuntaan syys- ja kevätviljoilta sekä nurmien suojaviljoista

❱ Täydellinen liukenevuus ❱ Nopeampi ja varmempi teho ❱ Varmuutta ja ajansäästöä ruiskun pesuun


✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗Käyttökohteet Käyttöajankohta Käyttömäärä

Kevätviljat Pensomisen alusta - 2 -solmuasteelle 0,75 l/ha

Syysviljat Pensomisen alusta - 2 -solmuasteelle 0,75-1,0 l/ha

Mustang ForteUutuus leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan kevät- ja syysviljoista

❱ Laajatehoinen kolmen tehoaineen uutuus ❱ Enemmän tehoa syväjuuristen ohdakkeen

ja valvatin torjuntaan ❱ Tehoaa jo +5 ºC alkaen

Ominaisuudet:Mustang Forte on kehitetty viljatiloille joiden viljelykierrossa on myös rypsiä tai rapsia sekä apilat-tomia suojaviljoja. Valmisteen teho on laaja. Mustang Forten teho myös syväjuuristen rikkakasvien torjuntaan on erinomainen.

Vaikutustapa:Valmiste tehoaa leveälehtisiin rikkakasveihin pääasiassa lehtien kautta. Vaikutus näkyy 1–2 vuorokauden kuluttua. Kasvu pysähtyy ja rikka-kasvit kuihtuvat 3–4 viikon kuluessa.

Käytössä huomioitavaa:Parhaat ruiskutusolosuhteet ovat lämpimällä ja kostealla säällä, mutta Mustang Forte tehoaa myös viileissä oloissa 5°C alkaen. Mustang For-tea ei voi ruiskuttaa tankkiseoksena Puma Ext-ran kanssa. Valmistetta ei voi käyttää seosviljoil-la, jotka sisältävät palkokasveja (apilaa, mailasta, hernettä).

Käytön rajoitukset: Mustang Fortelle herkkien kasvien viljely on kiel-letty käsittelystä 14 kk aikana: peruna, sipuli, porkkana, sokerijuurikas sekä muut sarjakuk-kaiset kasvit. 24 kk viljelykielto koskee: herne,

härkäpapu, lupiini, palkokasvit, kurkku, pellava, salaatti, mykerökukkaiset kasvit. Mustang Fortella käsiteltyjen kasvinosien siirtä-minen tilalta on kiellettyä. Lanta, joka sisältää Mustang Fortella käsiteltyjä kasvinosia, tulee muokata maahan 7 kk ennen herkän kasvin vil-jelyä.


Sateenkesto: 2 h

Tehoaine: 2,4-D, 180 g/l fl orasulami 5 g/l , aminopyralidi 10 g/l

Pakkaus/tukkupakkaus: 5 L / 4 kpl


Mustang Forte


✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗


K-MCPA®

Edullinen ratkaisu yksin käytettynä tai tankkiseoksiin täydentämään gramma-aineiden tehoa ohdakkeeseen ja valvattiin

❱ Monta käyttökohdetta ❱ Myöhään ruiskutettuna tehoaa myös pelto-ohdakkeeseen ja peltovalvattiin ❱ Edullinen


Kevätviljat, ilman apilaa Orasaste, kun rikkakasvit ovat pieniä taimia 1,3-2,0 l/ha

Kevätviljat, apilan suojaviljana Orasaste, kun apilassa on 2-4 kasvulehteä 1,0 l/ha

Syysviljat Orasaste syksyllä, kun viljassa 2-3 kasvulehteä 1,0-1,3 l/ha

Heinien siemenviljelykset Varhain keväällä 3,3-4,0 l/ha

Nurmet ilman apilaa Nurmen perustamisvaiheessa heinien orasasteella 1,3-2,0 l/ha

Apilaa sisältävät nurmet Nurmen perustamisvaiheessa , kun apilassa on 2-3 kasvulehteä 1,0 l/ha

Nurmikot Keväällä, alku- tai loppukesällä 3,3-4,0 l/ha

Öljypellava Pellavan taimien ollessa 5 cm:n pituisia 1,3 l/ha

Pientareet ja tienvarret Keväällä tai varhaiskesällä 3,3-4,0 l/ha

Viljassa pesäkekäsittelynäohdaketta- ja valvattia vastaan Viljan pituuskasvu vaiheessa ennen tähkälletuloa 0,7-1,3 %

Ominaisuudet:K-MCPA on perinteinen MCPA-valmiste, joka tehoaa erinomaisesti ristikukkaisiin rikkakasveihin, pillikkeisiin ja savikkaan. K-MCPA:n käyttötarkoitus on rikkakasvien torjunta mm. syys- ja kevät-viljoilta, pellava- ja nurmiviljelmiltä sekä nurmien suojaviljoilta.

Vaikutustapa:Vaikuttaa systeemisesti pääasiassa lehtien kautta.

Käytössä huomioitavaa: Ei tehoa tai tehoaa huonosti seuraaviin rikka-kasvilajeihin: linnunkaali, matarat, orvokit, pei-pit, pihatähtimöt, saunakukka, suolaheinä, ta-tarlajit.

Käytön rajoitukset:Käsiteltyjä nurmia ei saa käyttää rehuksi perus-tamisvuonna. Käsitellyn viljan olkia ei saa kom-postoida, eikä käyttää kasvihuoneessa kasvu-alustana. Valmiste on ruiskutettava ennen viljo-jen korrenkasvun alkamista, paitsi pesäkekäsit-

telyssä ohdaketta ja valvattia vastaan, jolloin ruiskutus tehdään viimeistään ennen tähkälle tuloa.Tuotteella on mehiläisvaroitus.


Sateenkesto: 2-4 h

Tehoaineet:MCPA 750 g/l (dimetyyliamiini-suolana)







Kevätviljat jaapilattomat suojaviljat

Viljan 3-4-lehtiasteella, kuitenkin viimeistään ennen korrenkasvun alkua

1,5-2,0 l/ha K-Trio, tai seoksissa:1,0-1,5 l/ha K-trio + Tooler 35-50 g/ha + kiinnite

Syysviljat Varhain keväällä kasvun alkaessa 2,0-2,5 l/ha K-Trio, tai seoksissa:1,5-2,0 l/ha K-Trio + Tooler 35-50 g/ha + kiinnite

Ominaisuudet:K-Trio on kolmen fenoksihappoihin kuuluvan tehoaineen seos. Tehoaa erinomaisesti jauhosavik-kaan, pihatähtimöön ja ristikukkaisiin rikkakasveihin. Tehoaa myös mm. mataroihin, linnunkaaliin ja tatariin. Ohdakkeeseen ja valvattiin teho saadaan erityisesti myöhään ruiskutettuna ja suurim-milla käyttömäärillä. Suurimmilla käyttömäärillä saadaan useammaksi vuodeksi hyvä teho myös juurakkoon.

Vaikutustapa:Vaikuttaa systeemisesti rikkakasveihin lehtien kautta.

Käytössä huomioitavaa: Mikäli pellossa on mm. peippiä, pillikettä, lem-mikkiä ja saunakukkaa, saadaan tarpeeksi laa-ja teho ruiskutettaessa tankkiseoksena Tooler-valmisteen kanssa. K-TRIO hyötyy ilman suh-teellisesta kosteudesta ruiskutuksen aikana.


Sateenkesto: 2-3 h

Käytön rajoitukset:Käsiteltyjä nurmia ei saa käyttää rehuksi perus-tamisvuonna. Käsitellyn viljan olkia ei saa kom-postoida eikä käyttää kasvihuoneissa kasvu-alustana. Tuotteella on mehiläisvaroitus.

Tehoaineet:Diklorproppi-P 310 g/l, MCPA 160 g/l, Mekoproppi-P 130g/l


K-TRIO®

Ratkaisu mataran, ohdakkeen ja valvatin torjuntaan perinteisessä viljelyssä

❱ Hellävarainen viljoille ❱ Monipuolinen teho kustannustehokkaasti ❱ Tehoaa pienannosaineita kestävään pihatähtimöön ja ehkäisee

tankkiseoksissa kestävien rikkakasvikantojen muodostumisen

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗



Tuotenumero: 350 g 500735271, 1,4 kg 500821965

Ominaisuudet:Tooler on tehokas pienannosaineaine leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan kevät- ja syysviljoilta sekä apilattomien nurmien suojaviljoilta. Laajatehoisena valmisteena Tooler tehoaa erittäin hyvin mm. mataraan, saunakukkaan, savikkaan, pillikkeeseen, peltohatikkaan, pihatähtimöön ja ristikuk-kaisiin. Tuotteella on tehoa myös mm. nokkoseen ja pujoon. Valmiste tehoaa jo >5°C alkaen.

Vaikutustapa:Tooler vaikuttaa systeemisesti lehtien kautta. Rikkakasvien kasvu pysähtyy heti ja ensimmäi-set oireet näkyvät 7-10 vrk:n kuluttua. Lopulli-nen teho on nähtävissä 4-5:n viikon kuluttua.

Käytössä huomioitavaa:Kevätviljoilla käsittelyajankohta on 3-lehtiasteel-ta – lippulehtivaiheelle saakka, yleensä penso-misen lopulla (50 g/ha). Kevätviljoilla on hyvissä oloissa, aikaisessa vaiheessa mahdollista käyt-tää myös 35 g/ha. Tällöin Tooleria tulee käyttää tankkiseoksena toisen valmisteen kanssa, esim. K-TRIO 1,0-1,5 l/ha. Mikäli pellolla on valvattia tai ohdaketta, torjunta kannattaa myöhästyttää korrenkasvun alkuun saakka ja tehon paranta-miseksi lisätä seokseen K-MCPA:ta 1 l/ha. Kiin-nite varmistaa tehoa erityisesti epäedullisissa kasvuoloissa.

Syysviljat käsitellään keväällä kasvun alettua 70 g/ha annoksella, kun rikkakasvit ovat pieniä. Punnitsemalla saadaan tarkka annos.


Sateenkesto: 1-2 h

Tehoaineet:Tritosulfuroni 714 g/kg

Pakkauskoko / tukkupakkaus:350 g / 10 kpl1,4 kg / 4 kpl

Tooler®

Tehokas pienannosaine kaikille viljoille leveälehtisten rikkojen torjuntaan matarateholla

❱ Erittäin hellävarainen viljelykasveille ❱ Laajatehoinen, hyvä teho saunakukkaan ja mataraan ❱ Joustava käsittelyajankohta: 3-lehtiasteelta – lippulehtivaiheeseen ❱ Hyvät tankkiseosmahdollisuudet, myös hukkakaura-aineiden kanssa ❱ Pakkaus myös suurille pinta-aloille


Kevätviljat 3-lehtiasteelta – lippulehtivaiheeseen, yleensä pensomisvaiheessa 50 g/ha + kiinnite

Suojaviljat ilman apilaa Heinän oraan 3-lehtiasteelta 50 g/ha + kiinnite

Syysviljat Keväällä kasvun alettua 70 g/ha + kiinnite

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗



EDELLÄKÄVIJÄN TYÖKALU RIKKAKASVIEN TORJUNTAAN!

Tehojen selitykset:5 Erinomainen > 90%4 Hyvä 70-90%3 Tyydyttävä 50-70%2 Heikko < 50%1 Ei tehoa

Tooler rikkakasvitehot kevät- ja syysviljojen annostasoilla

50 g 70 gEmäkki 4 4Hevonhierakka 3 4Jauhosavikka 5 5Kiertotatar 4 5Leinikit 5 5Lemmikki 4 5Linnunkaali 3 4Nokkonen 4 5Punapeippi 5 5Peltohatikka 5 5Peltokanankaali 4 5Peltokorte 2 3Peltomatara 5 5Peltoretikka 5 5Peltotaskuruoho 5 5

50 g 70 gPelto-orvokki 3 3Pelto-ohdake 4 4Pelto-valvatti 3 4Pihatatar 4 4Pihatähtimö 5 5Pillikkeet 5 5Pujo 4 5Rikkasinappi 5 5Ristikukkaiset 5 5Saunakukka, kevätitoinen 5 5Saunakukka, syysitoinen 4 5Ukontatar 5 5Voikukka 5 5Ruiskaunokki 4 4

Tehot hyvissä kasvuoloissa.




Ominaisuudet:Sekator OD on kahden tehoaineen tuote ohran, vehnän ja rukiin rikkakasvien torjuntaan. Tuotteel-la on erinomainen teho mm. näihin viljapeltojen yleisiin rikkakasveihin: matara, jauhosavikka, sau-nakukka, pillikkeet ja pihatähtimö. Sen teho saunakukkaan on vakuuttava jo pienelläkin käyttö-määrällä.Teho pelto-ohdakkeeseen ja peltovalvattiin on heikko. Mikäli näitä kasveja esiintyy Sekator OD kä-siteltävällä lohkolla suosittelemme lisäämään tankkiseokseen K-MCPA 1 l/ha.

Vaikutustapa:Sekator OD molemmat tehoaineet vaikuttavat rikkakasveihin systeemisesti lehtien kautta. Kä-sittelyn jälkeen rikkakasvien kasvu pysähtyy vä-littömästi ja ne kuolevat kokonaan 4-6 viikon kuluessa käsittelystä.


Sateenkesto: 2 h

Käytössä huomioitavaa: Kasvustoa ei pidä ruiskuttaa mikäli välittömästi ruiskutusta seuraavina öinä on odotettavissa hallaa. Sekator OD:n käyttö ei rajoita seuraavan vuoden normaalien viljelykasvien (viljat, öljykas-vit, sokerijuurikas) valintaa.

Käytön rajoitukset: Ei saa käyttää kauralle, eikä suojaviljoille.Ei sovellu hukkakauraisille alueille.

Tehoaineet: Jodosulfuroni-metyyli-natrium 25 g/lAmidosulfuroni 100 g/l


✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗Käyttökohteet Käyttöajankohta Käyttömäärä

Ohra, kevätvehnä ja kevätruis 2-lehtiaste – korrenkasvun alku 0,075-0,15 l/ha + kiinnite

Syysvehnä ja syysruis Keväällä aikaisin kasvunalettua – korrenkasvun alku 0,1-0,15 l/ha + kiinnite

Sekator® ODYleisimpien rikkakasvien, suurien saunakukkien ja mataran torjun-taan erityisesti kevennetyssä muokkauksessa ja suorakylvössä

❱ Huippuluokan valmiste rikkakasvien torjuntaan, erinomainen teho mataraan ja saunakukkaan

❱ Nestemäinen pienannosaine, jossa uutta ODesi teknologiaa ❱ Monipuoliset tankkiseosmahdollisuudet ❱ Yhdellä purkilla ruiskutat jopa yli 13 ha!


HEINÄMÄISTEN RIKKAKASVIEN TORJUNTA


Broadway®

Ruis- ja vehnäviljelyksille, kun ongelmana ovat juolavehnä ja muut heinämäiset sekä leveälehtiset rikkakasvit.

❱ Yhdellä ruiskutuksella torjutaan sekä leveälehtiset että heinämäiset rikkakasvit

❱ Syysviljoille ja kevätvehnälle ❱ Helposti annosteltava granulaatti


Kevätvehnä Pensomisen alku - korrenkasvun alku, viimeistään 2-solmuasteella 150 g/ha + Dassoil 0,5 l/ha

Syysviljat Pensomisen alku - korrenkasvun alku, viimeistään 2-solmuasteella 165-220 g/ha + Dassoil 0,5 l/ha

Ominaisuudet:Broadway antaa laajan tehon sekä leveälehtisiin että heinämäisiin rikkakasveihin syysviljoilla ja kevätvehnällä. Broadway tehoaa erinomaisesti tai hyvin mm. seuraaviin rikkakasveihin: juola-vehnä, peltomatara, saunakukka, vesiheinä, ristikukkaiset, pelto-orvokki, useimmat tatar-lajit, raiheinät, rikkapuntarpää, peippi, ruiskattara ja luoho. Ohjeen mukaan käytettäessä teho hukka-kauraan on syysviljoilla yli 90% ja kevätvehnällä yli 95 %. Lisäksi tuotteella on viljan kortta ly-hentävä vaikutus.

Vaikutustapa:Broadway on lehtivaikutteinen valmiste. Se te-hoaa parhaiten, kun rikat ovat aktiivisessa kas-vussa.

Käytössä huomioitavaa: Hyvät kosteusolosuhteet ja yli 8°C lämpötila li-säävät tehoa. Kevyillä maalajeilla ja kuivissa oloissa saattaa ilmetä ohimenevää vaalenemis-ta ruiskutuksen jälken. Tehon varmistamiseksi ruiskutusnesteeseen li-sätään Dassoil-kiinnitettä. Vioitusvaaran vuoksi ei saa ruiskuttaa metsulfuronivalmisteiden tai nestemäisten typpilannoitteiden kanssa. Jos keväällä käsitelty kasvusto joudutaan hävit-tämään, voidaan samana kesänä viljellä viljaa, maissia tai raiheinää.

Käytön rajoitukset: Valmistetta ei saa käyttää peräkkäisinä vuosina samalla peltolohkolla.


Sateenkesto: 1 h

Tehoaineet:Pyroksulami 68,3 g/kg + Florasulami 22,8 g/l

Pakkauskoko / tukkupakkaus:1 kg / 10 kpl

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗ ✗✗✗✗



Monitor®

Juolavehnän ja hukkakauran torjuntaan vehnällä ja perunalla

❱ Kurittaa juolavehnää ja hukkakauraa kasvukauden aikana ❱ Tehoaa leveälehtisiin rikkakasveihin ja sekä luohoon ❱ Varmistaa syksyisen juolavehnän torjunnan onnistumista ❱ MTT:n juolavehnän torjuntakokeiden menestyjä

Kasvi Käyttökohde Käyttöajankohta Käyttömäärä

Vehnä Juolavehnä, luoho jaleveälehtiset rikkakasvit*

Juolavehnän ja luohon olessa 3-4-lehtiasteella,leveälehtisten rikkakasvien ollessa 2-4-lehtiasteella

18,75 g/ha+ kiinnite

Hukkakaura* Jaettu käsittely ensimmäisen kerran hukkakauran 1-3-lehtiasteella ja toinen noin 10 pv kuluttua kun hukkakaura on uudestaan orastunut

12,5 g/ha + 12,5 g/ha+ kiinnite

Peruna Leveälehtiset rikka-kasvit**

1. käsittely rikkakasvien sirkkalehtiasteelta 4-lehtiasteelle,2. käsittely kun rikkakasvit ovat uudestaan samassa kasvuasteessa.


Juolavehnä ja luoho 1. käsittely juolavehnän ja luohon olessa 3-4-lehtiasteella,2. käsittely kun rikkakasvit ovat uudestaan samassa kasvuas-teessa


*= Leveälehtisten rikkakasvien torjunnassa Tooler laajentaa ja parantaa tehoa isoihinkin rikkakasveihin, seoksissa käyttömäärä 35-50 g/ha.**= Monitorin tehoa jauhosavikkaan, pillikkeisiin, saunakukkaan, linnunkaaliin, tatar lajeihin, ja peippiin voidaan tehostaa tankkiseoksella Senkorin kanssa. Senkorin käyttömäärä tankkiseoksissa on 0,15-0,2 kg/ha.

Ominaisuudet:Monitorilla torjutaan leveälehtisiä rikkakasveja ja juolavehnää vehnä- ja perunapelloista. Juolaveh-nä ei pääse imemään ravinteita vehnän käytöstä, koska Monitor kukistaa sen kitukasvuiseksi ja estää juurakon kasvun. Sen ansiosta syksyisellä glyfosaattiruiskutuksella saadaan erittäin hyvä te-ho. Valmiste on helppokäyttöinen pienannosaine.

Vaikutustapa:Tehoaine vaikuttaa pääasiassa lehtien kautta, mutta myös maavaikutteisesti. Tehoaa parhai-ten lehtien kautta lämpimällä säällä, ilman suh-teellisen kosteuden ollessa korkea. Maavaikutus on tehokkain maanpinnan ollessa ruiskutushet-kellä kostea. Monitor pysäyttää rikkakasvien kasvun muutaman päivän päästä ruiskutukses-ta. Leveälehtiset rikkakasvit kuolevat 3-6 viikon

kuluttua käsittelystä. Juolavehnää Monitor ei ta-pa, vaan se jää kitukasvuiseksi viljelykasvin ty-velle. Varsinainen juolavehnän tappava torjunta tapahtuu syksyllä glyfosaattikäsittelyllä. Mikäli kasvuolosuhteet ovat silloin hyvät (juolavehnä on hyvässä kasvussa, olosuhteet ovat kosteat ja lämpimät) on mahdollista vähentää Roundup Max:n tai Roundup Bio:n käyttömäärää 50 % normaalista käyttömäärästä.


✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗



Käytössä huomioitavaa:Ei saa ruiskuttaa nestemäisten lannoitteiden kanssa.


Sateenkesto: 2 h

Suositeltu käyttötapa:Jos leveälehtiset rikakkasvit ovat ohittaneet 4-lehtiasteen, teho heikkenee. Vältä ruiskutuk-sissa vettä, jonka pH on alle 6.Tankkiseokssissa ei saa koskaan käyttää fenoksihappovalmistet-ta enempää kuin 1 l/ha. Vehnällä: Vehnä voi vaalentua ja lyhentyä muutaman vii-kon kuluttua käsittelystä. Stressiolosuhteissa muutamat vehnälajikkeet (esim.Tjalve) saattavat olla arkoja Monitorille.

Perunalla: Lehdet saattavat vaalentua 1-2 viikon kuluessa käsittelystä, erityisesti käytettäessä suurinta hy-väksyttyä käyttömäärää. Monitor sopii erinomai-sesti tankkiseoksiin Senkorin kanssa, tällöin saadaan erittäin kattava teho rikakkasveihin.

Käytön rajoitukset:Valmisteella käsitelty lohko pitää kyntää nor-maalisyvyyteen (20 cm) ennen uuden kasvin kylvöä. Seuraavana vuonna lohkolla ei saa vil-jellä ohraa, vihanneksia tai sokerijuurikasta.

Tehoaine: Sulfosulfuroni 800 g/kg

Pakkauskoko:125 g / 10 kpl

Älä anna juolavehnän viedä ravinteita vehnältä:MTT:n juolavehnän torjuntakokeiden tuloksia, kevätvehnä 2009:• Monitorilla 90 % teho juolavehnään -syksyllä helppo torjua glyfosaatilla • Juolavehnä ei ole päässyt viemään ravinteita vehnältä• Monitorilla sadonlisä 7-14 %

MTT:n juolavehnän torjuntakokeiden tuloksia 2009, syysvehnä:• Monitorilla merkittävä sadonlisä 27-43 %• Monitorilla hyvä teho leveälehtisiin rikkakasveihin• Monitorilla erittäin hyvä teho juolavehnään

Puhdas vehnäpelto:Monitor 18,75 g/ha +

kiinnite 0,1 l/haSyysvehnäkoe, käsittely 29.5.

2-3 solmuasteella

500045004000350030002500200015001000500

0Käsittelemätön Monitor Verranne

Sato

kg/

ha

Juolavehnän torjuntakoe syysvehnällä 2009, MTT



Monfast®

Kiinnite Monitor-valmisteelle

❱ Parantaa Monitorin imeytymistä ❱ Vähentää tuotehävikkiä, parantaa tehoa

Ominaisuudet:Monfast on Monitorille räätälöity lisäaine, joka toimii kiinnitteenä ja tehostaa sulfosulfuronin imey-tymistä rikkakasvin lehdeltä.

Vaikutustapa:Parantaa Monitorin levittymistä ja kiinnittymistä lehden pinnalle sekä imeytymistä pintasolukon läpi kasvin aineenvaihduntaan.

Käytössä huomioitavaa:Tutustu huolellisesti sekä Monfastin että Moni-torin käyttöohjeeseen. Käyttömäärä riippuu tankkiseoksen vesimäärästä. Valmistetta ei saa sekoittaa Grasp-valmisteen eikä etefonia sisäl-tävien korrensääteiden (Cerone, Terpal) kanssa.

Tehoaine:Etoksoloitu alifaattinen alkoholi 60%Propyleeniglykoli 25%


Vesimäärä Monfastin käyttömäärä

100 l / ha 0,2-0,3 l / ha

150 l / ha 0,3-0,4 l / ha

200 l / ha 0,4-0,5 l / ha




Ominaisuudet:Puma Extra on tehokas hukkakauran torjunta-aine ohra-, vehnä,- ruis- ja ruisvehnäviljelyksille. Te-hoaa erinomaisesti myös luohoon. Valmiste ei tarvitse erillistä kiinnitettä normaaliolosuhteissa.

Vaikutustapa:Puma vaikuttaa lehtien kautta hukkakauraan tu-hoten sen kasvupisteen, jolloin kasvu pysähtyy ja hukkakaura kuolee.

Käytössä huomioitavaa: Paras ruiskutussää on pilvipouta aamupäivällä tai illalla, lämpötilan ollessa 15-20°C. Puma Extraan on syytä lisätä kiinnitettä jos ol-suhteet ovat hyvin kuivat, viileät tai mikäli Puma Extraa käytetään tankkiseoksessa pienannosai-neiden kanssa. Normaaleissa olosuhteissa kiin-nitteen määrä pienannosaineiden kanssa on ½ normaalista, mutta kuivissa ja kylmissä olosuh-teissa pienannosaineiden ohjeistuksen mukaan. Ohran lehdet voivat ohimenevästi vioittua ruis-kutuksessa. Herkkiä lajikkeita oat Viivi, Saana, Prisma, Mette, Kiita ja Kinnan.


Sateenkesto: 1 h

Käytön rajoitukset:Puma Extraa ei saa sekoittaa typpiravinteiden tai fenoksihappovalmisteiden kanssa samaan tankkiin. Ruiskutuksen väli fenoksihapoilla ja Pumalla on 10-12 päivää. Ei voida käyttää suo-javiljalle.

Tehoaine:Fenoksaproppi-P-etyyli 75 g/l


Puma® ExtraHukkakauran, luohon ja rehukattaran torjuntaan viljoilta

❱ Tehokas ja helppokäyttöinen hukkakauran torjuja ❱ Soveltuu tankkiseoksiin useiden mataraan

tehoavien valmisteiden kanssa ❱ Varmatehoinen


Ohra ja kevätvehnä Viljan pensomisen puolivälissäkorrenkasvun alussa (viimeistään 1-solmuasteella)

1,0 l/ha1,2 l/ha

Syysvehnä, ruis ja ruisvehnä Varhain keväällä kasvun alkaessa 0,8-1,2 l/ha


NURMIEN RIKKAKASVIEN TORJUNTA


Basagran® M75Rikkakasvien torjuntaan aikaisessa vaiheessa mm. herneeltä sekä apilan siemenviljelyksiltä ja suojaviljalta

❱ Hyvä ja laaja teho ❱ Hellävarainen formulaatti ❱ Säästää apilaa


Suojaviljan kanssa tai ilman perustettavat apilapitoiset nurmet Apilassa on sirkkalehtien lisäksi 1-3 kasvulehteä 3,0-4,0 l/ha

Puna-apilan siemenviljelykset Viimeistään kun apila 5-7 cm korkuista 3,0-4,0 l/ha

Herne Aikaisella taimiasteella, herne 5-8 cm 3,0-3,5 l/ha

Öljypellava Taimien ollessa 5 cm 3,5-4,0 l/ha

Ominaisuudet:Basagran M75 on kahden tehoaineen nestemäinen seos. Valmiste on hellävarainen viljelykasville.

Vaikutustapa:Lehtivaikutteinen herbisidi. Bentatsoni vaikuttaa kosketusvaikutteisesti rikkakasveihin ja MCPA systeemisesti.

Käytössä huomioitavaa:Basagran M75 on suositeltavinta ruiskuttaa rik-kakasveihin niiden aikaisessa kehitysvaiheessa, ennen rikkakasvien 2-lehtivaihetta. Runsaan ve-simäärän käyttö on hyvin tärkeää lopputuloksen kannalta. Parhaat ruiskutusolosuhteet ovat il-man suhteellisen kosteuden ollessa korkea ja lämpötilan ollessa 15°C. Valo tehostaa tehoai-neen vaikutusta kasvissa, jonka vuoksi aamu-päivä on parasta ruiskutusaikaa.


Sateenkesto:5-6 h

Käytön rajoitukset:Ei saa käyttää palkoineen korjattavalla herneel-lä eikä valko- ja alsikeapilalla. Käsiteltyjä nurmia ei saa korjata rehuksi perustamisvuonna. Käsi-tellyn viljan olkia ei saa kompostoida eikä käyt-tää kasvihuoneissa kasvualustana.

Tehoaineet:Bentatsoni 250 g/l, MCPA 75 g/l (kaliumsuolana)


✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗




Ominaisuudet:Basagran SG on helppokäyttöinen ruiskuterae, joka sopii monipuolisesti vihannesviljelyyn. Tuote on laajatehoinen ja hellävarainen viljelykasville. Teho on hyvä mm. peltomataraan, saunakukkaan, pi-hatähtimöön ja ristikukkaisiin rikkakasveihin.

Käytössä huomioitavaa: Suositeltavinta ruiskuttaa joko aamulla tai illal-la. Paras teho saadaan kostealla ja lämpimällä säällä (väh. 15 C), kun rikkakasvit ovat hyvässä kasvussa, rikkakasvien taimien sirkkalehtias-teelta 2-3 lehtiasteelle saakka. Heinän ja puna-apilan suojaviljoilla voidaan tehoa varmistaa li-säämällä joukkoon K-MCPA:ta 0,5 l/ha sekä her-neellä 0,4 l/ha. Yöhallan uhatessa ja sen jälkeen ei saa ruiskut-taa. Viljelykasvin vioitusriski kasvaa hyvin läm-pimällä säällä (yli 20 °C).


Sateenkesto: Vähintään 6 h

Käytön rajoitukset:Käyttö on kielletty mä-kikuisman sadonkor-juukautena. Ei saa levittää reppu-ruiskulla.

Tehoaine:Bentatsoni 870 g/kg


Basagran® SGLeveälehtisten ongelmarikkakasvien torjuntaan mm. palkokasveilta ilman sadonkäyttörajoituksia

❱ Laajatehoinen, hyvä teho myös peltomataraan ❱ Apilapitoinen nurmisato voidaan käyttää rehuksi käsittelyvuonna ❱ Sopii mm. härkäpavulle ja sinimailaselle

Käyttökohteet Käyttöajankohta KäyttömääräApila- ja sinimailasviljelykset suojaviljan kanssa tai ilman kylvövuonna

Apilassa tai sinimailasessa on sirkkalehtien lisäksi 1-3 kasvulehteä tai, kun heinän oras on 2-3-lehtiasteella 1,1-1,7 kg/ha*

Apilan siemenviljelykset ja apilaa tai sini-mailasta sisältävät nurmet Aikaisin keväällä kasvun alettua 1,1-1,7 kg/ha

Sinimailasen siemenviljelykset Aikaisin keväällä kasvun alettua 1,4-1,7 kg/haVilja-herne-seosvilja, Vilja on 2-3-lehtivaiheessa, 1,1-1,7 kg/haherne, myös palkoineen korjattava herne 5-8 cm 1,1-1,7 kg/haHärkäpapu Aikaisella taimiasteella, 2-4 kasvulehteä 1,1-1,7 kg/haPensaspapu Pensaspavussa 2 kasvulehteä 1,1-1,7 kg/haIstukas- ja taimisipuli Sipulin 3-4-lehtivaiheessa, ei sovellu varhaisviljelyyn 1,1 kg/ha

Avomaankurkku Taimessa on 1-2 kasvulehteä, tavallisesti 3-4 viikkoa kylvöstä, vasta 5-7 vrk harson poistamisen jälkeen 1,4-1,7 kg/ha

Pellava Pellavan taimien ollessa 5-6 cm 1,4-1,7 kg/ha + kiinnite 0,2 l/ha

Mäkikuisma Kylvö- tai istutuskesänä, sen ollessa vähintään 3 cm 1,1-1,4 kg/ha* sinimailasviljelykset ilman suojaviljaa kylvövuonna 1,4-1,7 kg/ha

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗




✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗

Gratil®

Yleisimpien nurmen rikkakasvien torjuntaan

❱ Hyvä teho nurmien pahoihin rikkakasveihin mm. hierakoihin, leinikkeihin, lutukkaan, suolaheinään ja voikukkaan

❱ Säästää nurmissa puna- ja valkoapilaa ❱ Viljoilla tankkiseoksissa 15-20 g/ha Gratilia, varmistaa mataratehon

Käyttökohteet Käsittelyaika Käyttömäärä

Syysviljat Keväällä kasvun alettua40-45 g/ha TAI 20 g/ha yhdessä jonkun toisen hyväksytyn valmisteen kanssa (esim. Tooler tai Ally)

Kevätviljat, apilattomien nurmien suojaviljat

Alkaen viljan 3-lehti-asteelta, pensomisen loppuun mennessä, kun heinässä on 2-3 kasvulehteä

15-20 g/ha tankkiseoksena Tooler:n (35-50 g/ha) kanssa

Pellava Rikkojen ollessa pieniä (kork. 4 kasvulehteä)

30-40 g/ha yksin TAI Gratil 20 g + Ally 50 ST

Vakiintuneet nurmetKeväällä kasvun alettua tai 1. tai 2. niiton jäl-keen, kun hierakka, leinikit jne. ovat voimak-kaassa kasvussa

40-60 g/ha

Ilman suojaviljaa perustettavat nurmet, timotein siemenviljelykset

Heinän orastumisen jälkeen, kun rikat ovat pieniä ja heinä on 2-3 lehtivaiheessa 30-40 g/ha

Käytettäessä valmistetta yksin tai tehtäessä seos toisen pienannosvalmisteen kanssa, on seokseen aina lisättävä Mestarin kiinnitettä 0,1-0,2 l/ha

Ominaisuudet:Gratil on helppokäyttöinen pienannosaine nurmien ja viljojen rikkakasvien torjuntaan. Hellävarai-nen nurmille, säästää myös puna- ja valkoapilaa. Tehoaa jo +5°C lämpötilassa.

Vaikutustapa: Vaikuttaa systeemisesti lehtien kautta. Rikka-kasvin kasvu pysähtyy 48 tunnin kuluessa ja ne kuolevat 2-3 viikon kuluttua ruiskutuksesta.

Käytössä huomioitavaa: Kevään ruiskutus vähentää ensimmäisen korjuun/laiduntamisen rikkakasvien määrää ja antaa puh-taan toisen korjuun tai laiduntamiskerran kasvus-ton. Paras ja pitkäkestoisin torjuntatulos erityises-ti voikukan ja nokkosen osalta saavutetaan ruisku-tuksella 1. tai 2. niiton jälkeen. Tällöin torjunnalla on myös jälkivaikutusta seuraavaan vuoteen.


Sateenkesto: 1-2 h

Varoaika: Laitumet ja säilörehunurmet 7 vrk. Kuivaheinä 21 vrk, Vilja 14 vrk.

Tehoaine: Amidosulfuroni 750 g/kg

Pakkauskoko / tukkupakkaus: 120 g / 20 kpl




Ominaisuudet:Primus on monipuolinen, nestemäinen pienannosvalmiste leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan syys- ja kevätviljoilta, heinien siemenviljelyksiltä, apilattomien nurmien suojaviljoilta sekä apilatto-milta nurmilta. Valmiste on hellävarainen viljelyskasveille, joten se sopii hyvin erilaisiin tankkiseok-siin.

Vaikutustapa:Tehoaine vaikuttaa systeemisesti lehtien kautta rikkakasveihin, pysäyttämällä kasvin aminohap-posynteesin.

Käytössä huomioitavaa: Primus tehoaa hyvin mm. seuraaviin rikkakas-veihin: pihatähtimö, saunakukka, matara, tatar-lajit, ruiskaunokki, lemmikki, linnunkaali, risti-kukkaiset rikkakasvit, pillike ja lutukka. Teho pelto-orvokkiin, peippiin, jauhosavikkaan, tä-dykkeeseen ja pelto-ohdakkeeseen on hieman heikompi.


Sateenkesto: 1-2 h

Varoaika: Niitto- ja laidunnurmilla 7 vrk

Tehoaine: Florasulami 50 g/l

Pakkauskoko / tukkupakkaus:0,5 l / 20 kpl

Primus®

Nurmen rikkakasvien torjuntaan myös kylmissä olosuhteissa

❱ Nurmilla vahvuus peltokanankaali, leinikit, lutukka ja voikukka ❱ Tehoaa jo kylmissä olosuhteissa +2°C ❱ Viljoilla tankkiseoksissa etuna hyvä teho mm. mataraan ja saunakukkaan

Käyttökohteet Käyttöajankohta Käyttömäärä l/ha

Syysviljat Viljan 3-4-lehtivaiheessa, viimeistään ennen korrenkasvun alkua 0,06-0,1 l/ha + kiinnite

Kevätviljat jaapilattomien nurmien suojaviljat

Viljan 3-4-lehtivaiheessa, viimeistään ennen korrenkasvun alkua 0,05-0,1 l/ha + kiinnite

Heinien siemenviljelykset Aikaisin keväällä kasvun alettua 0,1-0,15 l/ha

Apilattomat nurmet perustamisvuonna Nurmen 2-lehtiasteella 0,05-0,1 l/ha + kiinnite

Apilattomat säilörehunurmet- ja laidunnurmet, laitumet Keväällä kasvun alettua, tarvittaessa kesällä 0,1-0,15 l/ha + kiinnite


JUOLAVEHNÄN TORJUNTA

Envision®

Väkevä biotyypin glyfosaatti vaativiin olosuhteisiin

❱ Envision-teknologialla valmistettu korkean (450g/l) tehoainepitoisuuden bioglyfosaatti

❱ Lisäaineistus estää vaahtoamisen ❱ Saa käyttää pohjavesialueilla viljelyillä alueilla ❱ Ei vesistöetäisyysrajoitusta

Ominaisuudet:Envision on nestemäinen, perinteisiä tuotteita huomattavasti väkevämpi glyfosaatti, joka ainutlaa-tuisen valmistustekniikkansa ansiosta sisältää tehokkaan kostutusaineen. Ruiskutusnesteen pin-tajännitystä alentava kostuttaja varmistaa ruiskutteen tasaisen leviämisen, mikä mahdollistaa tor-junnan myös haastavissa olosuhteissa. Envision on väkevyytensä takia helppo käsitellä ja varas-toida. Se on turvallisessa bioformulaatissa, jolla ei ole vesistöetäisyys- tai pohjavesirajoitusta.

Vaikutustapa:Envisionin sisältämä glyfosaatti leviää systee-misesti kasvin vihreiden, maanpäällisten osien pinnalta kasvin juurakkoon.

Käytössä huomioitavaa:Monivuotiset leveälehtiset rikat (esim. leskenleh-ti, peltovalvatti, pelto-ohdake, peltopähkämö) tor-jutaan viimeistään niiden kukinnan aikana.Ruiskutuksen jälkeen maa voidaan muokata rik-kakasvien värin muututtua punavioletiksi tai kel-taiseksi. Envisionilla ei ole rajoitusta käsittelyn jäl-keen viljeltävien kasvien suhteen. Kevätkäytössä ruiskutuksen ja muokkauksen väli on oltava vä-hintään 7 vrk, paitsi jos pellolla on pääasiassa yksivuotisia rikkakasveja. Tällöin muokkauksen voi tehdä 2 vrk:n kuluttua ruiskutuksesta. Kevät-käsittelyn teho juolavehnään ei ole yhtä hyvä kuin syyskäsittelyn. Halla ei heikennä Envisionin tehoa, mikäli ruiskutetaan sulaan kasvustoon.

Käytön rajoitukset:Käsiteltyjä olkia ei saa käyttää rehuksi. Sively-

menetelmää ei saa käyttää vadelma- ja mesi-marjaviljelyksillä eikä rönsyjen poistamiseen mansikkaviljelyksiltä. Marjastus ja sienestys on kielletty lehvästöruiskutusalueella käsittelystä vuoden loppuun.

Sateenkesto:Juolavehnä 2 tuntia, muut 1-4 tuntia

Tehoaine: Glyfosaatti 450 g/l

Pakkauskoko/tukkupakkaus10 l / 2 kpl20 l / 1 kpl200 l / 1 kpl640 l / 1 kpl

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗



Tuotenro: 10 L 500761964, 20 L 500762663, 200 L 500712788, 640 L 500736880

Envision® käyttömäärätKäyttökohde Torjuntakohde Olosuhteet Käyttömäärä Vesi l/ha Mestarin kiinnite

Viljapellot ja viljelysmaat sa-donkorjuun jälkeen

JuolavehnäJuolavehnäRikkayrtit

NormaalitHyvät

3,2 l/ha2,4 l/ha4,8-6,4 l/ha

100-200 l/ha100-200 l/ha100-200 l/ha

0,5 l/ha

Ruiskutus puinnin yhteydessä

Juolavehnä 2,4 l/ha 100-200 l/ha

Kynnettävät nurmet JuolavehnäJuolavehnäRikkayrtit

NormaalitHyvät

3,2 l/ha2,4 l/ha4,8-6,4 l/ha

100-200 l/ha100-200 l/ha100-200 l/ha

0,5 l/ha

Muokkaamaton kesanto, vil-jelemättömät alueet

JuolavehnäJuolavehnäRikkayrtitHukkakaura

NormaalitHyvät

3,2 l/ha2,4 l/ha4,8-6,4 l/ha1,6-2,4 l/ha

100-200 l/ha100-200 l/ha100-200 l/ha100-200 l/ha

0,5 l/ha

0,5 l/ha

Hedelmätarhat sadonkorjuun jälkeen

JuolavehnäRikkayrtit

3,2 l/ha4,8-6,4 l/ha

100-200 l/ha100-200 l/ha

Sivelykäsittely viljelysmaat, rivivälit, viljelemättömät alu-eet, metsänviljely

25-40 % vesiliuos

Vesakontorjunta lehvästöruiskutuksena

1,6-2,4 l/ha 100-200 l/ha

Vesakontorjunta kantokäsittelynä

8-12 % vesiliuos

Vesakontorjunta taskuttamalla

25-40 % vesiliuos

Ruiskutus ennen puintia JuolavehnäJuolavehnä

NormaalitHyvät

2,4 l/ha1,6 l/ha

100-200 l/ha100-200 l/ha

0,5 l/ha0,5 l/ha

Viljapellot ennen suorakylvöä tai sen jälkeen


2,4 l/ha1,2 l/ha

100-200 l/ha100-200 l/ha

0,5 l/ha0,5 l/ha

Envisionin viskositeetti on huomattavasti perinteisiä glyfosaatteja alhaisempi. Ominaisuuksiensa ansiosta Envision ei vaahtoa eikä sotke. Kuvissa vasemmalla perinteinen glyfo saattivalmiste, oikealla Envision.



Roundup® MaxMarkkinoiden vahvin glyfosaatti

❱ Markkinoiden väkevin glyfosaatti, lähes 90 % väkevämpää kuin perinteiset nestemäiset

❱ Helppo varastoida ja käsitellä, vie vähän tilaa ❱ Pakkanen ei haittaa varastointia ❱ Ei tarvitse kiinnitettä ❱ Transorb –teknologia varmistaa nopean imeytymisen myös kevätkäytössä ja

epäedullisissa olosuhteissa

Ominaisuudet:Roundup Max on raemuodossa oleva tehokas glyfosaatti, joka toimii hyvin epäedullisissakin olo-suhteissa. Tuotteen valmistuksessa on käytetty Transorb-teknologiaa, joka varmistaa tehoaineen nopean kulkeutumisen juuristoon saakka, missä tehoa todella tarvitaan. Pussillinen riittää 5-6,6 hehtaarille. Roundup Maxilla ei ole viljellyillä alueilla pohjavesirajoitusta.

Käytössä huomioitavaa:Paras teho saadaan ilman suhteellisen kosteu-den ollessa yli 70 %. Torjuttaessa juolavehnää siinä on oltava ruiskutushetkellä vähintään 3-4 vihreää lehteä. Juolavehnä on yleensä tässä vaiheessa vähintään 10-15 cm korkeaa. Roun-dup Maxin teho juolavehnässä alkaa näkyä 10-14 vrk:n kuluttua ruiskutuksesta. Monivuotiset rikkayrtit on torjuttava juuri ennen niiden ku-kintaa tai sen aikana, kuitenkin aina ennen rik-kakasvien tuleentumista. Hukkakaura on tor-juttava viimeistään sen tullessa röyhylle.Maan voi muokata, kun rikkakasvien väri on muuttunut punavioletiksi tai keltaiseksi. Kun ruiskutus on tehty hyvissä olosuhteissa, mini-miaika käsittelyn ja muokkauksen välillä on ke-vät- ja kesäkäytössä yksivuotisten rikkojen tor-junnassa 2 vrk, monivuotisten rikkojen torjun-nassa 5 vrk ja suorakylvössä 1 vrk. Syksyllä minimiaika on Etelä-Suomessa 1 vko, muualla maassa 2 vkoa. Mikäli kevätkäsitelty lohko muokataan, ruiskutuksen ja muokkauksen vä-li pitää olla vähintään 7 vrk. Jos lohkon rikka-kasvit ovat pääasiassa yksivuotisia, muokkaus voidaan tehdä 2 vrk:n kuluttua. Keväällä teho juolavehnään ei ole yhtä hyvä kuin syksyllä. Halla ei heikennä tehoa, jos ruiskutetaan su-laan kasvustoon. Voimakas kuivuus ennen ruis-

kutusta tai sade heti ruiskutuksen jälkeen voi-vat heikentää tehoa.

Käytön rajoitukset:Käsiteltyjä olkia ei saa käyttää eläinten rehuksi.

Sateenkesto:Hyvissä oloissa hukkakauran- ja yksivuotisten heinämäisten rikkakasvien torjunnassa 1 h, juo-lavehnällä 2 h ja rikkayrttien torjunnassa 4 h.

Varoaika:Ennen puintia tapahtuvassa juolavehnän torjun-nassa varoaika 10 vrk. Sallittu vain rehuohralla, rehukauralla, rypsillä ja rapsilla. Ruiskutushet-kellä on viljanjyvien kosteus oltava alle 30 %.

Tehoaineet: Glyfosaatti 680 g/kg


✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗



Roundup Maxin käyttömäärätKäyttökohde Torjuntakohde Olosuhteet Käyttömäärä Vesi l/ha

Viljapellot ja viljelysmaatennen kevätkylvöätai –istutusta

JuolavehnäRikkayrtitHuonosti talvehtinut syysvilja

1,5 kg/ha0,75 kg/ha0,75 kg/ha

100-200 100-200 100-200

Viljapellot ja viljelysmaat sadonkorjuun jälkeen

JuolavehnäJuolavehnäRikkayrtit

NormaalitHyvät

2,0 kg/ha1,5 kg/ha2-4 kg/ha

100-200 100-200 100-200

Viljapellot ennen suora-kylvöä tai sen jälkeen


1,5 kg/ha0,75 kg/ha

100-200 100-200

Ruiskutus ennen puintia JuolavehnäJuolavehnä

NormaalitHyvät

1,5 kg/ha1,0 kg/ha

100-200 100-200

Ruiskutus puinnin yhteydessä

Juolavehnä 1,5 kg/ha 100-200

Kynnettävät nurmet Juolavehnä JuolavehnäRikkayrtit

NormaalitHyvät

2,0 kg/ha1,2 kg/ha3-4 kg/ha

100-200 100-200 100-200

Muokkaamaton kesanto,viljelemättömät alueet

JuolavehnäJuolavehnäRikkayrtitHukkakaura

NormaalitHyvät

2,0 kg/ha1,5 kg/ha3,0-4,0 kg/ha1,0-1,5 kg/ha

100-200 100-200 100-200 100-200

Puutarhakasvienrivivälit


1,5 kg/ha0,75 kg/ha

100-200 100-200

Hedelmätarhat sadonkorjuun jälkeen


1,5-2,0 kg/ha3,0-4,0 kg/ha

100-200 100-200

Mäkikuismaviljelykset 0,75 kg/ha 100-200

Rikkayrttejä ovat esim. leskenlehti, peltovalvatti, pelto-ohdake, peltopähkämö



KASVUNSÄÄTEET


Cerone®

Kasvunsääde myöhäiseen käsittelyyn

❱ Monipuolinen ja tehokas kasvunsääde ❱ Ei rajoita olkien käyttöä


Ohra 2-solmuaste - ennen tähkälletuloa* 0,5-0,7 l/ha heikkokortiset lajikkeet0,3-0,5 l/ha vahvakortiset lajikkeet

Syysvehnä Lippulehtiasteella, kuitenkin ennen tähkälletuloa* 1,0 l/ha

Kevätvehnä Lippulehtiasteella, kuitenkin ennen tähkälletuloa* 0,3-0,5 l/ha

Ruis 2-solmuaste - ennen tähkälletuloa* 1,5 l/ha

*= paras laonestovaikutus saavutetaan yleensä ruiskutettaessa lippulehtivaiheessa.

Ominaisuudet:Cerone on tehokas kasvunsääde ohra-, vehnä- ja ruisviljelmille. Soveltuu myös apilapitoisille suo-javiljoille.

Vaikutustapa:Etefoni imeytyy lehtien ja korren kautta. Korsi lyhenee ja tulee paksummaksi.

Käytössä huomioitavaa: Paras laonestovaikutus saadaan kun ruiskute-taan viljan lipulehtiasteella. Parhaat olosuhteet ovat aamulla tai aamupäivällä kirkkaalla säällä lämpötilan ollessa 12-15 °C ja ilmankosteuden ollessa 80-90 %. Jos Ceronea käytetään tankkiseoksessa kas-vitautiaineen kanssa, vähennetään Ceronen käyttömäärää 1,0 dl/ha. Ohralla suurin käyttö-määrä tankkiseoksissa on 0,5 l/ha. Älä ruisku-ta poudanaroilla mailla kasvavaa, kuivuudesta, taudeista tai muusta stressitekijöistä kärsivää kasvustoa.


Sateenkesto: 4 h

Käytön rajoitukset:Aikaisintaan 10 vrk rikkakasviruiskutuksista.

Varoaika:35 vrk

Tehoaine:Etefoni 480 g/l



KASVUNSÄÄTEET


✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗Käyttökohteet Käyttöajankohta Käyttömäärä

Syysvehnä Orasaste-korrenkasvun alku (1-solmuaste) 1,0-2,0 l/ha

Kevätvehnä Orasaste-korrenkasvun alku (1-solmuaste) 0,3-1,0 l/ha

Ruis Orasaste-korrenkasvun alku (1-solmuaste) 1,5-2,0 l/ha

Kaura Orasaste-korrenkasvun alku (1-solmuaste) 1,0-1,5 l/ha

Cycocel® 750Edullinen kasvunsääde vehnälle, kauralle ja rukiille aikaisessa vaiheessa

❱ Lyhentää ja vahvistaa alimpia solmuvälejä ❱ Parantaa pensomista aikaisessa käytössä ❱ Tehostaa juuriston kehitystä ❱ Edullinen kasvunsääde

Ominaisuudet:Cycocel 750 on edullinen korrensääde vehnälle, kauralle, rukiille ja koristekasveille. Lyhentää ja vahvistaa alimpia solmuvälejä sekä tehostaa juuriston kehitystä.

Vaikutustapa:Cycocel 750 vaikuttaa kasviin lehtien kautta. Te-hoaine vaikuttaa kasvin gibberelliinisynteesiin.

Käytössä huomioitavaa: Käyttömäärä tarkennetaan lannoituksen ja lajik-keen mukaan. Viljat voidaan ruiskuttaa joko yh-dessä rikkakasvien torjunta-aineen kanssa pen-somisen lopulla tai viljan 1-solmuasteella. Aikai-nen käsittely lisää versontaa. Optimiruiskutus-olosuhteet ovat 15-20 °C ilman suhteellisen kosteuden ollessa suuri. Rukiin ja kauran käsittelyssä ruiskutusnestee-seen voidaan lisätä kiinnitettä 0,3-0,5 l/ha mi-käli valmistetta ei ruiskututa seoksena jonkun muun aineen kanssa. Heikossa kasvukunnossa olevaa tai poudanaralla maalla kasvavaa kasvustoa ei saa ruiskuttaa.

Käytön rajoitukset:Olkia ei saa käyttää lypsykarjan rehuksi. Syöttö lihakarjalle on lopetettava viikkoa ennen teuras-tusta. Vaarallista muille viljelykasveille.

Kaikki ostajat eivät hyväksy klormekvattikloridin käyttöä suurimokauralla.


Sateenkesto:3-4 h

Tehoaine:Klormekvattikloridi 750 g/l



KASVUNSÄÄTEET


Terpal®

Hellävarainen kasvunsääde joustavalla käsittelyajankohdalla

❱ Lyhentää ja vahvistaa ylimpiä solmuvälejä ❱ 2-tehoaineen vaikutustavan ansiosta erittäin

hellävarainen viljelykasville ❱ Ei rajoita olkien käyttöä

Ominaisuudet:Terpalilla on joustava käsittelyajankohta. Terpal on rekisteröity ohralle, vehnälle, rukiille, ruisveh-nälle ja öljypellavalle. Tehoaineet vahvistavat kortta ja lyhentävät käsittelyn jälkeen kasvavia sol-muvälejä.

Vaikutustapa:Tehoaineet imeytyvät lehtien ja korren kautta kasviin. Mepikvattikloridi ja etefoni vaikuttavat kasvissa synteeseihin ja kasvin luontaisten kas-vuhormonien määrään, jolloin kasvista tulee ly-hyempi ja tukevampi.

Käytössä huomioitavaa: Annosmäärä tarkennetaan lajikkeen ja lannoi-tuksen mukaan. Terpalin vaikutus tehostuu ruis-kutettaessa yhdessä tautiaineiden kanssa. Syys-, kevät- ja ruisvehnällä paras laonestovai-kutus saadaan ruiskutettaessa lippulehtivai-heessa.

Älä ruiskuta stressaantunutta kasvustoa. Terpal on hapan kasvunsääde, tankkiseoksissa sen jäl-keen lisätään ainoastaan kiinnite, mikäli muut seoskumppanit sitä vaativat. Valmistetta saa käyttää aikaisintaan 7 vrk kuluttua fenoksihap-po- tai hukkakauraruiskutuksesta.


Sateenkesto:4-5 h

Käytön rajoitukset:Käytettävä ennen tähkän esille tuloa. Ei ole rekisteröity kauralle.

Tehoaineet:Mepikvattikloridi 305 g/l, Etefoni 155 g/l



KASVUNSÄÄTEET

Ohralajikkeilla Terpalin käyttömäärät lakoutumisriskiin perustuen0,5-0,7 l/ha 0,7-1,0 l/ha 1,0-1,5 l/ha

Amber Barke Artturi

Annabell Braemar Arve

Fairytale Brage Edwin

Justina Edel Erkki

Maaren Einar Gaute

Marthe Elmeri Jyvä

Minttu Kustaa Kunnari

NFC Tipple Mentor Loviisa

Prestige Mette Pilvi

Saana Olavi Polartop

Tocada Scarlett Rolfi

Viivi Tiril Voitto

Xanadu Vilde

Terpal kasvunsääteen käyttömäärät käyttökohteittainKäyttökohteet Käyttöajankohta Käyttömäärä

Syysvehnä 2-solmuaste - ennen tähkälletuloa 0,8-1,5 l/ha

Kevätvehnä 2-solmuaste - ennen tähkälletuloa 0,3-1,0 l/ha

Ruis 2-solmuaste - ennen tähkälletuloa 1,5-2,0 l/ha

Ruisvehnä 2-solmuaste - ennen tähkälletuloa 1,0-2,0 l/ha

Ohrat 2-solmuaste - ennen tähkälletuloa 0,5-1,5 l/ha

Öljypellava Voimakkaan pituuskasvun aikana, ennen kukintaa 1,0-2,0 l/ha


Sonis®

Kasvunsäätöön ja lakoutumisen estämiseen viljoille sekä timotein ja nurminadan siemenviljelyksille

❱ Laaja käyttöajankohta ja varma vaikutus ❱ Rikkakasviruiskutuksen yhteydessä vahvistaa korren tyveä ❱ Ei rajoita olkien käyttöä

Ominaisuudet:Sonis on tehokas korrensääde, jonka käyttökohteet ovat laajat. Voidaan ruiskuttaa tankkiseokse-na yhdessä Swipe-hukkakauran torjunta-aineen kanssa. Valmisteen käyttö ei rajoita olkien käyt-töä. Sonis sopii hyvin myös kasvunsäätöön heinien siemenviljelyssä timoteilla ja nurminadalla.

Vaikutustapa:Tehoaine imeytyy kasvin vihreiden osien kautta ja vaikuttaen sillä hetkellä kasvussa olevaan korrenosaan. Myöhäinen käsittely lyhentää enemmän solmuvälejä, aikainen vahvistaa kor-rentyveä.

Käytössä huomioitavaa: Parhaat ruiskutusolosuhteet ovat aamulla ja aa-mupäivällä, lämpötilan ollessa +10-24°C. Teho on parhaimmillaan ilman suhteellisen kosteuden ollessa yli 50%. Lyhytkortisilla lajikkeilla käytä alimpia annoksia. Älä ruiskuta stressaantunutta kasvustoa.


Sateenkesto:4 h

Käytön rajoitukset:Käytettävä ennen tähkän/röyhyn esille tuloa.

Tehoaineet:Trineksapakki-etyyli 250 g/l



Ruis ja ruisvehnä Lippulehtivaiheessa, ennen tähkän esille tuloa 0,5-0,7 l/ha

Syysvehnä Korrenkasvun alku - lippulehtivaihe 0,2-0,4 l/ha

Ohrat, 2-tahoisetlyhyet lajikkeet Korrenkasvun alku - lippulehtivaihe 0,15-0,4 l/ha

0,1-0,3 l/ha

Ohrat, monitahoiset Korrenkasvun alku - lippulehtivaihe 0,2-0,5 l/ha

Kevätvehnät Korrenkasvun alku - lippulehtivaihe 0,2-0,3 l/ha

Kaura Korrenkasvun alku - aikainen lippulehtivaihe 0,15-0,3 l/ha

Timotein ja nurminadan siemenviljelykset 1-2-solmuaste - lippulehtivaihe 0,6-0,8 l/ha

KASVUNSÄÄTEET




Juventus® 90Monipuolinen tautiaine tankkiseoksiin tai yksin käytettäväksi viljoille ja öljykasveille

❱ Monipuolinen ja tehokas viljojen tautiaine ❱ Tehoaa myös punahomeeseen ❱ Torjuu rypsin ja rapsin pahkahomeen ❱ Rypsillä ja rapsilla sivuvaikutuksena

kasvunsäädeominaisuus keväällä ja syksyllä

Ominaisuudet:Juventus on teholtaan monipuolinen kasvitautien torjunta-aine viljoille ja öljykasveille. Viljoilla kas-vitautien torjunnassa Juventusta voidaan käyttää yksin, mutta se soveltuu myös erinomaisesti tank-kiseoksiin strobiluriini-tyyppisten tautiaineiden kanssa. Triatsoli-tyyppisenä tautiaineena se estää tehokkaasti resistenttien tautikantojen syntymistä strobiluriineille tankkiseoksissa käytettynä. Ju-ventus tehoaa viljoilla myös punahomeeseen. Öljykasveilla Juventus on tehokas tautiaine.

Vaikutustapa:Tehoaine metkonatsoli liikkuu kasvissa systee-misesti eli se pystyy liikkumaan kasvinosien vä-lillä. Se suojaa myös uudet kasvinosat, jotka ke-hittyvät ruiskutusajankohdan jälkeen.

Käytössä huomioitavaa: Ruiskutetaan joko ennaltaehkäisevästi tai vii-meistään ensimmäisten taudinoireiden ilmes-tyttyä.


Sateenkesto:1 h

Käytön rajoitukset:Valmistetta ei saa käyttää peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla.

Varoajat:Öljykasvit 56 vrk Viljat 35 vrk

Tehoaineet: Metkonatsoli 90 g/l

Pakkauskoko /tukkupakkaus:5 l / 4 kpl


Vehnä, ohra ja kaura Pensomisen lopulta tähkälletulovaiheeseen 0,5-1,0 l/ha

Ruis ja ruisvehnä Pensomisen lopulta tähkälletulovaiheeseen 0,5-1,0 l/ha

Punahomeen torjunta Viljan kukinnan aikana 1,0 l/ha

Rypsi ja rapsi 1. Pahkahomeen torjunta täyden kukinnan aikana. 2. Kuivamädän torjunta 4-8-lehtiasteella sekä pääverson pituuskasvun aikana 0,5-1,0 l/ha

✗✗✗✗✗



Comet® Pro


Syys- ja kevätvehnä Pensomisen lopulta-tähkälletulovaiheeseen, suositus tähkälletulovaihe 0,3-0,6 l/ha

Ohra Korrenkasvun alusta tähkälletulovaiheeseen, tavallisesti lippulehtivaiheessa 0,3-0,6 l/ha

Kaura Korrenkasvun aikana, viimeistään röyhylle tullessa 0,3-0,6 l/ha

Ruis ja ruisvehnä Tautien esiintymisen alkuvaiheessa korrenkasvun aikana 0,3-0,6 l/ha

Sokerijuurikas Kertakäsittelynä, yleensä elokuun ensimmäisellä puoliskollajaettu käsittely, 2. ruiskutus 2-3 viikon kuluttua ensimmäisestä

0,6-1,2 l/ha0,3-0,6 l/ha + 0,3-0,6 l/ha

❱ Laajatehoinen erittäin pitkän suoja-ajan valmiste ❱ Edistyksellinen formulaatti, tehostaa myös seoskumppanin vaikutusta ❱ Saa käyttää pohjavesialueilla ja peräkkäisinä vuosina

Ominaisuudet:Comet Pro on yksi maailman tehokkaimmista kasvitautien torjunta-aineista. Se tehoaa erittäin hyvin kaikkiin merkittäviin kasvitauteihin. Comet Pro on markkinoiden ainoa tautiaine, jolla todettu kasvin kasvua ja sadonmuodostusta edistävä vaikutus. Valmisteen edistyksellisen formulaatin ansiosta se kiinnittyy, leviää ja imeytyy kasvustoon entistä no-peammin. Tankkiseoksiin optimoitu formulaatti tehostaa myös seoskumppaneiden imeytymistä. Uu-den formulaatin ansiosta Comet Pro on entistä riippumattomampi sääolosuhteista ja ruiskutusteknii-kasta. Valmistetta voi käyttää myös sokerijuurikkaan kasvitautien torjuntaan.

Vaikutustapa:Comet Pro:n tehoaine pyraklostrobiini liikkuu kasvissa paikallissysteemisesti suojaten koko lehden. Se puhdistaa alkavan tautisaastunnan sekä estää pitkään uusien tautien puhkeamisen. Comet Pro myös tehostaa kasvin typenottoa ja yhteyttämistä sekä pienentää kasvuoloista joh-tuvaa stressiä.

Käytössä huomioitavaa: Comet Pro on strobiluriinivalmiste ja se tulee käyttää aina tankkiseoksessa toisentyyppisen valmisteen kanssa, esimerkiksi Juventuksen, Sportakin tai Prosaron. Paras torjunta-ajankoh-ta vehnällä on yleensä tähkän esilletulovaihe ja ohralla lippulehtivaihe.

Käytön rajoitukset: -


Sateenkesto: 0,5 h

Tehoaine: Pyraklostrobiini 200 g/l

Pakkauskoko/tukkupakkaus: 5 L / 4 kpl

Pitkäkestoista tehoa viljojen tautien torjuntaan ilman käytön rajoituksia




K-maatalouden koetila 2012, nelikerranteinen koe, käsittely lippulehtivaiheessa

Suurempi ja laadukkaampi sato ❱ Ainoa valmiste, joka edistää kasvua ja sadonmuodostusta ❱ Suurempi hehtopaino ja siemenen koko ❱ Tehostaa kasvin typenkäyttöä ja vähentää stressiä

-enemmän kuin tautiaine!

65,0

65,5

66,0

66,5

67,0

67,5

Hehtolitrapaino, kg

Comet Pro 0,6 l/ha + Juventus 0,5 l/ha

Käsittelemätön

4600

4800

5000

5200

5400

5600

5800

6000

Sato kg/ha

Comet Pro 0,6 l/ha + Juventus 0,5 l/ha

Käsittelemätön

+1776 kg/ha

Sadonlisä kg/ha

Ohran tautientorjuntakoe 2012, K-maatalouden koetila

6490 kg/ha6490 kg/ha


KASVITAUTIEN TORJUNTAKASVITAUTIEN TORJUNTAKASVITAUTIEN TORJUNTA


Prosaro® EC 250Kaikille viljoille ja öljykasveille kasvitautien torjuntaan ilman käytön rajoituksia

❱ Huipputuote viljojen tautien torjuntaan ❱ Pitkäkestoista tehoa yksin käytettynä ja tankkiseoksissa ❱ Hyvä pahkahomeen torjuja ❱ Saa käyttää pohjavesialueilla ja peräkkäisinä vuosina


Kevätviljat Pensomisen lopusta – tähkälletulovaiheeseen, viimeistään kukinnan alun aikana 0,25-1,0 l/ha

Syysviljat Korrenkasvun alusta – tähkälletulovaiheeseen, viimeistään kukinnan alun aikana 0,25-1,0 l/ha

Punahomeen torjuntaan Kukinnan alussa 0,5-1,0 l/ha

Rypsin ja rapsin pahkahomeen torjuntaan Nuppuaste – viimeistään kukinnan loppuvaiheessa 0,5-1,0 l/ha

Ominaisuudet:Prosaro on monipuolinen kasvitautien torjunta-aine ohralla, kevät- ja syysvehnällä, kauralla, rukiilla ja ruisvehnällä sekä öljykasveilla. Valmiste on triatsolityyppinen soveltuen käytettäväksi joko yksinään tai strobiluriinien kanssa. Prosaro koostuu kahdesta tehoaineesta, Prolinen tutusta ja tehokkaasta pro-tiokonatsolista sekä tebukonatsolista. Valmiste tehoaa hyvin ohran verkko- ja rengaslaikkuun, vehnän ruskolaikkuun ja pistelaikkuun (DTR), syysvehnän harmaalaikkuun, härmiin ja ruosteisiin. Prosaro an-taa myös suojaa punahometta vastaan viljoilla ja tehoaa hyvin pahkahomeeseen öljykasveilla.

Vaikutustapa:Tebukonatsoli pysäyttää tehokkaasti taudin ete-nemisen ja sen ansiosta valmisteella on myös erinomainen teho ruosteisiin. Protiokonatsoli on systeeminen tehoaine, joka suojaa koko lehteä pitkään. Molemmilla tehoaineilla on suojaavaa, pysäyttävää ja puhdistavaa vaikutusta.

Käytössä huomioitavaa:Paras ruiskutussää on 15-18°C, ilman suhteel-linen kosteus 70 % ja kasvusto hyvässä kun-nossa. Ohra on yleensä kannattavinta ruiskuttaa lippulehtiasteella. Vehnällä ruiskutus tähkän ol-lessa näkyvissä on yleensä antanut parhaat tu-lokset ruskolaikkua ja ruostetta vastaan. Käyttöä kuivuuden vallitessa, kirkkaassa aurin-gon paisteessa tai yli 25°C lämpötilassa tulee välttää.


Sateenkesto: 1-2 h

Varoaika:Viljoilla 35 vrk ja öljykasveilla 65 vrk

Tehoaineet:Protiokonatsoli 125 g/l, Tebukonatsoli 125 g/l

Pakkauskoko / tukkupakkaus: 5 l / 4 kpl



- laadukasta kevätvehnää sateisena vuonna 2012

Hehtolitrapaino, kg TJP, g

Käsittelemätön 73,6 24,6

Prosaro 0,75 l/ha 78,0 30,4

Huom! Leipävehnäksi hyväksytään, jos hehtolitrapaino on vähintään 78.

Lähde: Västankvarn 2012.




✗✗✗✗ ✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗

Sportak® EWEdullinen ratkaisu laikkutautien sekä lumi- ja pahkahomeen torjuntaan

❱ Hyvä teho ohran ja vehnän laikkutauteihin ❱ Sopii rypsin ja rapsin pahkahomeen torjuntaan ❱ Lumihomeen torjuntaan syysviljoilta ❱ Kustannustehokas


Syys- ja kevätvehnä

Ohra

Pensomisen lopulta - tähkälletuloon, suositus tähkälletulovaiheessaPensomisen lopulta - tähkälletuloon, suositus lippulehtivaiheessa

0,5-1,0 l/ha kerta-annoksenatai jaettuna 0,5-1,0 l/ha + 0,5-1,0 l/ha.

Tyvilaikku syys- ja kevätviljat Pensomisen loppulta - 1-2-solmuvaiheeseen 1,0 l/ha

Lumihome syysviljoilla Kuiva, lumeton kasvusto ja lämpötila yli 0 °C, kasvun pysähdyttyä 1,0 l/ha

Pahkahome rypsillä ja rapsilla Täyden kukinnan aikana 1,5 l/ha

Ominaisuudet:Sportak EW on monipuolinen triatsolivalmiste, joka soveltuu hyvin yksin käytettäväksi tai seos-kumppaniksi Comet-valmisteille tai muille strobiluriineille. Sportak EW:n vahvuuksia ovat ohran ja vehnän laikkutautien torjunta, syysviljojen lumihomeentorjunta sekä rypsin ja rapsin pahkahomeen-torjunta.

Vaikutustapa:Tehoaine prokloratsi on paikallissysteeminen, koska se sitoutuu tiukemmin lehden pintaker-rokseen kuin monet triatsoli-ryhmän muut te-hoaineet. Pahkahomeentorjunnassa tehoaine te-kee kukkien terälehdet myrkyllisiksi pahkaho-meen itiölle, jolloin itiöt eivät voi käyttää terä-lehtiä ravintonaan.

Käytössä huomioitavaa: Lumihomeen torjunta tehdään syksyllä kasvun pysähdyttyä ennen pysyvän lumen tuloa. Pahkahome torjutaan täyden kukinnan aikaan, kun kasvusto on keltaisimmillaan ja ensimmäi-set terälehdet alkavat tippumaan.


Sateenkesto: 2 h

Käytön rajoitukset:Käsitellyn viljan olkia ei saa käyttää rehuksi. Valmistetta ei saa käyttää peräkkäisinä vuosi-na samalla lohkolla.

Varoaika: 35 vrk

Tehoaine:Prokloratsi 450 g/l

Pakkauskoko / tukkupakkaus: 5 l / 4 kpl

Tarkasta Off-label käyttökohteet osoitteesta: www.tukes.fi /kasvinsuojeluainerekisteri


TUHOLAISTEN TORJUNTA

Käyttömäärät tarkentuvat kun valmiste saa rekisteröinnin. Tarkista ajantasaiset käyttöohjeet etiketistä ja www.tukes.fi /kasvinsuojeluainerekisteri.

Avaunt® 150 ECRapsikuoriaisten ja -kärsäkkäiden torjuntaan rypsiltä ja rapsilta

❱ Kokonaan uuden tehoaineryhmän valmiste ❱ Tehoaa pyretroideja kestäviin tuhohyönteisiin ❱ Pitkä vaikutusaika

Ominaisuudet:Avaunt on uudentyyppinen torjunta-aine rapsikuoriaisen ja –kärsäkkään torjuntaan rypsillä ja rap-silla. Avauntin tehoaine, indoksakarbi tehoaa erinomaisesti pyretroidiresistensseihin rapsikuoriai-siin ja myös ehkäisee kestävien kantojen muodostumista. Valmiste on syömä- ja kosketusvaikut-teinen ja sen teho on pitkä, kasvin kasvuvauhdista riippuen 7-14 vuorokautta.

Vaikutustapa:Avauntin tehoaine indoksakarbi lamaannuttaa tuhohyönteisten hermoston estämällä hermo-signaalien välityksen. Lamaantuminen näkyy vä-littömänä syömisen loppumisella, liikkumisen heikkenemisenä ja myöhemmin lopullisena kuo-lemana.

Käytössä huomioitavaa: Käyttöajankohta on rypsillä ja rapsilla aikaises-ta nuppuvaiheesta kukinnan alkuun asti. Valmis-tetta saadaan käyttää vain kerran kasvukauden aikana. Mahdollinen uusintakäsittely tehdään jo-honkin toiseen tehoaineryhmään kuuluvalla val-misteella.

Käytön rajoitukset: Voidaan käyttää vain kerran kasvukaudessa.

Vesimäärä: 100 – 200 l/ha

Sateenkesto: 1 h

Tehoaine: Indoksakarbi 150 g/l

Pakkaus/tukkupakkaus: 1 L / 10 kpl

Käyttökohde Tuhoeläin Käyttöajankohta Käyttömäärä

Rypsi ja rapsi Rapsikuoriainen, -kärsäkäs Aikainen nuppuvaihe – kukinnan alku 170 ml/ha




Biscaya® OD 240Öljykasvien ja perunan tuholaisten pitkävaikutteiseen torjuntaan

❱ Pitkä vaikutusaika, voimakas kosketus- ja syömävaikutus ❱ Suojaa uutta kasvua ❱ Pysäyttää heti tuholaisten ruokailun, kuolema seuraa muutamassa päivässä ❱ Ehkäisee pyretroideille vastustuskykyisten hyönteisten kehittymistä

Ominaisuudet:Biscaya OD on tehokas uutuus rapsikuoriaisen, rapsikärsäkkään ja perunan kirvojen torjuntaan. Te-hoaine, tiaklopridi poikkeaa vaikutustavaltaan yleisesti käytetyistä pyretroideista. Tuholaisvioituk-set päättyvät nopeasti ruiskutushetkestä ja ruiskutustulosta parantaa tuotteen OD -formulaatti, jo-ka sisältää itsessään kostutusaineen. Koska Biscaya leviää kasvissa systeemisesti, se suojaa te-hokkaasti myös uutta kasvua. Normaalisti rypsillä ja rapsilla suoja kestää noin viikon, perunalla noin 10 päivää. Jos kasvien kasvu on hidasta, teho säilyy pidempäänkin.

Vaikutustapa:Biscaya leviää kasvissa systeemisesti ja tehoaa tuhohyönteisiin kosketus- ja syömävaikutteises-ti. Tuote ei tapa tuholaisia heti, mutta pysäyttää ruokailun lähes välittömästi. Näennäisesti toi-mintakykyiseltäkin vaikuttavat hyönteiset kuo-levat muutaman päivän kuluessa käsittelystä.

Käytössä huomioitavaa: Rypsillä ja rapsilla oikea torjunta-ajankohta on nuppuvaiheesta kukinnan alkuun. Perunalla torjunta aloitetaan kirvojen saapuessa kasvus-toon. Jos havaitset lohkollasi poikkeuksellisen pal-jon rapsikuoriaisia (kymmeniä kuoriaisia per kasvi), ruiskuta Biscayaa 0,4 l/ha annoksella. Teho kestää tällöin n. 4 päivää.Ravista torjunta-ainepurkkia voimakkaasti en-nen käyttöä, jotta aine sekoittuu. Ruiskuta tank-kiliuos heti ja käytä sekoitusta, jos joudut py-säyttämään ruiskutustyön tilapäisesti. Ei hajoa

auringonvalossa. Kanisteria puhdistettaessa an-na tarvittaessa lämpimän veden seisoa yön yli kanisterissa.


Sateenkesto: 1-2 tuntia

Käytön rajoitukset:Maksimi käyttömäärä/käsittely on 0,4 l/ha. Suurin sallittu käyttömäärä kasvukaudessa öl-jykasveilla on 0,4 l/ha ja perunalla 1,2 l/ha. Val-mistetta saa käyttää perunalla kolme kertaa sekä rypsillä ja rapsilla enintään kerran kasvu-kauden aikana.

Varoajat:Peruna 14 vrk, rypsi ja rapsi 30 vrk

Tehoaine: Tiaklopridi 240 g/l



Peruna Kirvat Kirvojen saapuessa kasvustoon 0,3-0,4 l/ha

Rypsi ja rapsi Rapsikuoriainen ja -kärsäkäs Aikainen nuppuvaihe - kukinnan alku 0,3-0,4 l/ha

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗




Rypsi ja rapsi Rapsikuoriainen Nuppuvaihe – kukinnan alkuun asti 0,15 kg/ha

Omena ja päärynä Kirvat ja jauhiaiset Tuhoeläinten ilmestyessä kasvustoon 0,25 kg/ha

Lehtisalaatti Kirvat Kirvojen ilmestyessä kasvustoon 0,25 kg/ha

Koristekasvit Kirvat Jauhiaiset Käsittely voidaan toistaa 14 vrk kuluttua 0,25 kg/ha

0,25 -0,4 kg/ha

Mospilan®

Rapsikuoriaisten torjuntaan rypsistä ja rapsista. Kirvojen ja jauhiaisten torjuntaan omenalta sekä koristekasveilta avomaalla ja kasvihuoneessa.

❱ Pitkäkestoinen teho, suojaa uutta kasvua ❱ Tehoaa myös pyretroideja kestäviin rapsikuoriaisiin ❱ Helppo annostella ❱ Sekä kosketus- että systeeminen vaikutus

Mospilan

Ominaisuudet:Mospilan on tehokas uutuusrae rapsikuoriaisten torjuntaan rypsiltä ja rapsilta. Mospilanin tehoai-ne, asetamipridi, on kosketusvaikutteinen sekä systeemisesti kulkeutuva aine. Teho kestää kas-vustossa useita päiviä ruiskutuksen jälkeen.

Vaikutustapa:Mospilanin vaikutustavan johdosta torjuttavat hyönteiset lopettavat ruokailun heti, mutta ne voivat säilyä elinkykyisinä muutamia päiviä. Ruiskutusnesteen tasainen levittäminen kasvus-toon on tärkeää hyvän tehon saamiseksi.

Käytössä huomioitavaa: Käytä riittävän suurta vesimäärää varmistaak-sesi kattavan levityksen. Rypsillä ja rapsilla oi-kea torjunta-ajankohta on nuppuvaiheesta, kas-vuaste BBCH51, kukinnan alkamiseen asti, vii-meistään kasvuasteelle BBCH 64. Mospilan -val-misteen annostelu on helppoa 1 dl painaa 75 grammaa.

Käytön rajoitukset: Resistenssin ehkäisemiseksi on tärkeää, että valmistetta käyttää rypsillä ja rapsilla vain ker-ran kasvukaudessa. Myöskään vaikutusmeka-nismiltaan samanlaisia aineita ei pidä käyttää peräkkäin.

Vesimäärä: Rypsi ja rapsi 200 l/haLehtisalaatti 200-300 l/haOmena ja päärynä 500-1500 l/haKoristekasvit 1000-1500 l/ha

Sateenkesto: 2 h

Varoajat:Rypsi ja Rapsi 45 vrkOmena, päärynä ja lehtisalaatti 14 vrk

Tehoaine: Asetamipridi 200 g/kg

Pakkaus/tukkupakkaus: 1kg /10 kpl





Kestac® 50 ECLaajat käyttökohteet

❱ Nopeatehoinen kosketus- ja syömävaikutteisesti ❱ Nopea sateenkesto ❱ Kustannustehokas ❱ Hyvä karkotusvaikutus

Ominaisuudet:Tuhohyönteisten, kuten kirvojen, kahukärpäsen, ripsiäisten, rapsikuoriaisen, sääskien, kärsäkkäi-den, kirppojen, luteiden, kaali ja sipulikoin, hernekääriäisen, kemppien, kaali -,sipuli- ja juurikas-kärpäsen, ansarijauhiaisen sekä perhosten torjuntaan syys -ja kevätvehnältä, rukiilta ruisvehnältä, ohralta, kauralta, kevät -ja syysrypsiltä, kevät -ja syysrapsilta, herneeltä, pavulta, sokeri -ja rehu-juurikkaalta, perunalta, kerä -, kukka -ja parsakaalilta, keltasipulilta (=ruokasipulilta), purjolta ja mansikalta avomaalla, salaatilta, tomaatilta, kurkulta kasvihuoneessa sekä koristekasveista kasvi-huoneessa ja avomaalla.

Vaikutustapa:Vaikuttaa tehokkaasti kosketusvaikutteisesti suoraan tuholaiseen sekä syömävaikutuksen kautta tuholaisen syödessä torjunta-aineella kä-siteltyä kasvia.

Käytössä huomioitavaa: Käyttöohjeissa tarkat ohjeet torjuntakynnyksen tunnistamiseksi.Tuote on mehiläisille ja kimalai-sille haitallista.


Sateenkesto:Heti kuivuttuaan

Käytön rajoitukset:Kukkivaa kuminakasvustoa ei saa käsitellä. Ei saa käyttää persiljalla, tillillä eikä salaattikas-veilla. Herukka- ja karviaispensaita ei saa ennen sadonkorjuuta käsitellä myöhemmin kuin viikon

kuluttua kukinnan päättymisestä.

Varoaika:kasvihuonekurkku ja -tomaatti 2 vrk, muut kas-vit 7 vrk

Tehoaine:Alfa-sypermetriini 50 g/l




Käyttö Tuhoeläin Käyttöajankohta Käyttömäärä

Ristikukkaisetöljykasvit

Kirpat, luteetRapsikuoriainenRapsikärsäkäsKaalikoi

TaimettumisvaiheRuusuke-nuppuvaiheMyöhäinen nuppuvaiheRuusuke-nuppuvaihe

0,2-0,4 l/ha0,2-0,4 l/ha0,2-0,4 l/ha0,2-0,4 l/ha

Viljat Kirvat1

tähkä- ja vehnäsääskikahukärpänen

Kirvojen tullessa kasveihin TähkälletulovaiheessaViljan 1-4-lehtiasteella

0,4 l/ha0,2-0,4 l/ha0,6-0,8 l/ha

Herne Hernekärsäkäshernekääriäinen, -ripsiäinen, -kirva

TaimiasteKukinnan aikaan

0,4-0,6 l/ha**0,4-0,6 l/ha

Peruna Kirvat, koloradonkuoriainen*** Tuholaisten esiintyessä *** 0,4-0,6 l/ha

Kerä-, kukka- ja parsakaali

Kirpat, rapsikuoriainen, lude, kaalikoi

Kaalikärpänen

Kaali, lanttu- janaurisperhonen

Pikkutaimet, kukkakaalilla rapsikuoriainen ennen sadonkorjuuta Lentävät aikuiset, toukat ennen kerimisvaihettaKärpäsen muninnan runsastumisen alussaToukkien esiintymisvaiheessa

0,2-0,4 l/ha

0,4-0,6 l/ha

0,4-0,6 l/ha0,4-0,6 l/ha

Keltasipuli ja purjo

Sipulikärpänen ja -koi Kärpästen lentoaika, muninnan alku, purjo- koiden esiintyessä

0,4-0,6 l/ha

Sokeri- ja rehujuurikas

KirpatLude Juurikaskärpänen

TaimivaiheessaTaimivaiheessaTouko-kesäkuu, tarkkailun perusteella

0,3-0,5 l/ha0,2-0,4 l/ha0,2-0,4 l/ha

Mansikka Vattukärsäkäs, luteet Ennen kukintaa 0,4-0,6 l/ha

Kurkku, tomaatti, salaatti ja koristekasvit kasvihuoneessa

Ansarijauhiainen, ripsiäiset, kirvat Tuholaisten esiintyessä 0,012 % (12 ml/100 l vettä)

Koristekasvitavomaalla

Kirpat, kirvat, kuoriaiset

Tuholaisten esiintyessä

0,10 % (10 ml/10 l vettä)

* liimapyydyksistä löytyneiden kemppien/kärpästen perusteella** vesimäärä 100-200 l/ha*** Koloradonkuoriaishavainnoista on viipymättä ilmoitettava Ely-keskukseen tai Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle, joka määrää toimenpiteet kuoriaisten hävittämiseksi.1 torjunta vain, jos viruslevinnän vaara on ilmeinen



Ominaisuudet:Mavrik 2 F säästää hyötyeliöitä mm. mehiläisiä, leppäpirkon toukkia ja maakiitäjiä. Valmistetta voi ruiskuttaa vielä kukinnan alussa öljykasveille.

Vaikutustapa:Tehoaine on kosketusvaikutteinen, jolla on myös karkotusvaikutusta.

Käytössä huomioitavaa:Katso myyntipäällystekstistä tarkemmat käyttö-määrät ja ajankohdat.

Käytön rajoitukset:Valmiste tulee käyttää öljykasveilla ennen täys-kukintaa. Kerä-, ruusu- ja kiinankaalilla valmis-tetta saa käyttää kerran, muilla vihanneksilla korkeintaan kaksi kertaa vuodessa.

Vesimäärä: 200-400 l/ha, omenatarhoissa 1500 l/ha

Sateenkesto: Heti kuivuttuaan

Tehoaine: Tau-fl uvalinaatti 240 g/l

Pakkaus/tukkupakkaus:1 l/ 12 kpl

Käyttökohde* Tuhoeläin Käyttöajankohta Käyttömäärä Varoaika

ÖljykasvitRapskuoriainenKärsäkäsKaalikoi

Ruusukevaihe - kukinnan alkuvaiheMyöhäinennuppuv. – kukinnan alkuv.Aikuisia tai toukkia havaittaessa

0,2 l/ha0,2 l/ha0,2 l/ha

14 vrk

Viljat Kirvat, Vehnä- ja tähkäsääski

Kirvojen tullessa kasveihin Sääsket Tähkälletulovaiheessa

0,15-0,25 l/ha0,15-0,25 l/ha 14 vrk

*Katso kaikki käyttökohteet myyntipäällystekstistä tai www.tukes.fi /kasvinsuojeluainerekisteri. Valmiste on rekisteröity mm. seuraaville muillekin kasveille: herne, kaalit, lanttu, nauris, porkkana, sipuli, mansikka, vadelma, herukka, karviainen, kasvi-huonekurkku, tomaatti, koristekasveille avomaalla ja kasvihuoneessa, omena, päärynä, kumina, joulukuusiviljelmät ja peruna.

Mavrik® 2 F Monipuolinen pyretroidivalmiste öljykasvien, viljojen ja useimpien erikoiskasvien tuhohyönteisten torjuntaan

❱ Tehoaa toistaiseksi muille pyretroideille resistentteihin rapsikuoriaisiin ❱ Sopii hellävaraisena IPM-ohjelmiin => säästää osan hyötyeliöistä ❱ Nopea tyrmäysteho




✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗


Roxion®

Viljankirvojen sekä erikoiskasvien tuholaisten torjuntaan

❱ Systeeminen teho, liikkuu myös kasvin sisäosiin ❱ Edullinen ja tehokas tuholaisaine

Ominaisuudet:Roxion on monipuolinen dimetoaatti-valmiste. Nopea tyrmäysteho tuholaisiin, kasvien vioittami-nen loppuu heti. Tuotteella on pitkä vaikutusaika.

Vaikutustapa:Valmisteella on myös karkoitusvaikutus.

Käytössä huomioitavaa: Optimaaliset ruiskutusolosuhteet ovat ilman kosteuden ollessa suuri ja lämpötilan ollessa 16-22°C. Viljalla käyttö on sallittu, mikäli kasvustossa ei ole luontaisia vihollisia. Valmisteella on mehi-läisrajoitus.


Sateenkesto: 1-2 h

Käytön rajoitukset:Herukka- ja karviaispensaita ei saa käsitellä myöhemmin kuin viikon kuluttua kukinnan päät-

tymisestä. Omenalla sallitaan vain yksi kukinnan jälkeinen käsittely. Porkkanalla ja kaalilla salli-taan vain yksi käsittely kasvukaudessa. Lantul-la tarvittaessa kaksi käsittelyä kasvukaudessa.

Varoaika: 28 vrk

Tehoaine: Dimetoaatti 400 g/l


Kasvi Tuhoeläin Käyttöajankohta Käyttömäärä tai -väkevyys

Viljat Kirvat Orastumis- ja versontavaihe 0,4-0,8 l/ha

Sokerijuurikas Juurikaskärpänen Lehdissä näkyy toukkien käytäviä 0,4-0,8 l/ha

Porkkana Porkkanakärpäsen toukka Pääosa toukista kuoriutunut 0,05 % liuos

Sipuli Sipuli- ja kuutäpläkärpäsen toukka Upotuskäsittely ennen istutusta 0,1 % liuos

Avomaavihannekset ja -juurikasvit

Kaalikärpäsen toukat

Sipuli- ja kaalikärpäsen toukat

Toukkien ilmestyttyä kasvien juurelleIstukkaiden 15 min upotusLaimennos kasteluaineena

0,05 % liuos

0,1 % laimennus0,05 %

Omena Luteet, kempit, kirvat, kärsäkkäät Ennen kukinnan alkua tai viimeistään vii-kon kuluessa kukinnan päättymisestä

0,1-0,05 % liuos

Herukat ja karviaiset Kirvat, ojukepistiäiset, versosääski Ennen kukinnan alkua tai viimeistään vii-kon kuluessa kukinnan päättymisestä

0,05-0,1 % liuos



Neporex® WSG 2 ❱ Vaikuttaa jo toukkavaiheessa, estää kärpästen

kehittymisen aikuisiksi ❱ 2 käsittelyä kaudessa riittää kärpästen torjuntaan ❱ Eläimiä ei tarvitse siirtää pois käsittelyn ajaksi

Ominaisuudet:Neporex on tehokas vesiliukoinen kärpästen torjuntarae. Se estää kärpästen toukkien kehittymi-sen aikuisiksi. Neporexin käytön aloittamisen jälkeen kärpäsongelma poistuu asteittain 2-3 viikon kuluessa.

Tehoaine: Syromatsiini 20 g/kg Pakkauskoko / tukkupakkaus: 5 kg

Käyttökohteet Käsittelykohteet Käyttömäärä

Vasikka-ja mullikarsi-nat

Olkikuivikkeeseen karsinoiden reunoille noin 50 cm:n levyiselle alueella, jota eläimet eivät polje tiukaksi. Myös muut nautakarjakohteet missä kärpäsen-toukkia havaitaan pitää käsitellä. Käsittely tehdään ensimmäisen kerran 1-3 vuorokautta karsinan tyhjennyksen jälkeen. Toinen käsittely tehdään 2-3 vii-kon kuluttua.

250 g/10 neliötä*

Sikalat Ritiläpohjaisessa karsinassa käsitellään koko lattia. Muissa karsinatyypeissä käsitellään kaikki kohteet, joissa kärpäsentoukat voivat kehittyä (esim. lanta ja rehuntähteet). Sopiva käsittelyaika on karsinan tyhjennyksen jälkeen. Seuraa-va käsittely on kahden viikon kuluttua. Soveltuu myös emakkosikaloihin.

250 g/10 neliötä*

Häkkikanalat Lanta käsitellään koko alalta. Ensimmäinen käsittely tehdään lantakerroksen ollessa alle 10 cm. Käsittely uusitaan kahden viikon kuluttua.

250 g/10 neliötä*

Agita® 10 WG ❱ Pitkävaikutteinen kärpäsmaali, tehoaa 6-8 viikkoa ❱ Eläimiä ei tarvitse siirtää käsittelyn ajaksi pois ❱ Riittoisa, pakkauksella käsittelee jopa 400 m2

Käyttökohteet Käyttötapa Käyttömäärä Riittävyys

Kärpästen torjunta, karja-suojista sekä jätteiden kä-sittelytiloista

Agita kärpäsmaalia levitetään pinnoille, joissa kärpäsiä esiintyy (esim. rakenteet lantakourujen lähettyvillä). Käsittely uusitaan 6-8 viikon välein.

400 g valmistetta sekoitetaan2,6 l haaleaa vettä tai maitoa

n. 160 m2 karjasuoja tain. 400 m2 seinäpinta

Ominaisuudet:Agita on pitkävaikutteinen kärpäsmaali, jolla torjutaan kotieläinsuojista ja jätteenkäsittelytiloista kärpäsiä.

Tehoaine: Tiametoksaami 100 g/kg Pakkauskoko / tukkupakkaus: 400 g / 18 kpl

Neporex

Tuotenumero: Neporex WSG 2 500731737, Agita 10 WG 500791561




Käsittelymenetelmä Käsittelyn toimenpiteet Käyttömäärä

SirotteluSirottele SPY-rakeet tasaisesti karjasuojan sisälle alu-eille, joilla kärpäsiä esiintyy: pinnoille, ikkunalaudoille, seinien yläosiin, reunoille ja käytäviin.

500 g/200 m2 kohti

Ripustettavat levyt/pahvit

Kostuta levyn/pahvin toinen puoli kolajuomalla, oluella, tärkkelyspohjaisella tapettiliisterillätai kevyesti vatkatulla kananmunalla ja sirottele SPY-ra-keita kostealle pinnalle. Anna kuivua, jotta rakeet tart-tuvat levyyn/pahviin. Puhdista irtonaiset rakeet pois.

Ripusta vähintään25 kpl kullekin 200 m2

Maalipyydys

Levitä maalipensselillä, koko alueelle tai käytä liuosta erillisissä kohteissa pistekäsittelynä. Älä levitä pinnoille, joiden värjäytyminen ei ole suota-vaa, koska valmiste sisältää keltaista väriainetta.

Sekoita ämpärissä 500 gvalmistetta 0,5-1,0 l lämmintä vettä.

Ruiskutus Kun rakeet ovat liuenneet pumpattavaan paineruis-kuun, ruiskuta 200 m2 alueelle.

Sekoita ämpärissä 500 gvalmistetta 1,0 l lämmintä vettä.

Ominaisuudet:SPY on laadukas tuote kärpästen torjuntaan kotieläinsuojista. SPY torjuu kärpäset tehokkaasti 3-5 viikon ajan.

Vaikutustapa:SPY –valmisteen teho perustuu tehoaineen li-säksi sokerin ja feromonin vaikutukseen houku-tella kärpäset torjunta-aineella käsitellyille pin-noille.

Käytössä huomioitavaa: Aloita torjunta ajoissa, ettei kärpäspopulaatio pääse kasvamaan suureksi. Puhdista tila mah-dollisuuksien mukaan lannasta ja muusta or-gaanisesta jätteestä, koska kärpäsen toukat ke-hittyvät pääosin sellaisissa kohteissa. Älä sijoita SPY-valmistetta eläinten ulottuville.

Tehoaine:Spinosadi 10 g/kg

Säilytys:Sulje astia välittömästi, kun olet lopettanut tuot-teen annostelun.

Pakkauskoko:400 g / 16 kpl

SPY®

Kärpästen torjuntaan karjasuojista

❱ Monipuolinen, neljä vaihtoehtoista käyttötapaa ❱ Vaikuttava aine on tuotettu biologisella prosessilla ❱ Teho yhtä hyvä kuin vastaavissa synteettisissä tuotteissa



Ominaisuudet:Storm Secure on tehokas väline erityisesti rottien torjuntaan. Tehoaine on useita kertoja tehokkaam-paa kuin perinteisten rotanmyrkkyjen. Asiantuntijoiden suunnitteleman palasyötin muotoilu hou-kuttelee rottia ja laadukas murskevilja raaka-aineena varmistaa maittavuuden. Vahan osuus pala-syötissä on juuri oikea; se estää syöttiä kostumasta ja homehtumasta.

Vaikutustapa:Flokumafeeni on veren hyytymisen estävä kol-mannen sukupolven antikoagulantti. Storm te-hoaa yhden syöntikerran jälkeen, jyrsijät kuole-vat 3-4 päivän päästä syönnistä.

Käytössä huomioitavaa: Storm Secure-palasyötit tulee syöttää tarkoituk-seen suunnitellusta syöttilaatikosta. Aseta syöt-tilaatikko rottien kulkureitille seinän viereen, kulkuaukot reitin suuntaisesti.

Olomuoto: Sininen 20 g palasyötti

Tehoaine: Flokumafeeni 0,05 g/kg

Vasta-aine: K1-vitamiini

Pakkauskoko / tukkupakkaus: 0,5 kg/24 kpl3,0 kg/4 kpl

Storm® Secure Helppokäyttöinen ja varma rottien torjuja

❱ Tehoaa jo yhdellä syöntikerralla ❱ Erittäin maittava, muotoilu lisää houkuttelevuutta ❱ Siisti, kätevä ja turvallinen koostumus

Roguard Xtra-syöttilaatikko rotille ❱ Erittäin lujatekoinen ❱ Lukittavissa turvallisesti ❱ Teräksiset kiinnitystangot Storm Secure-palasyöteille ❱ Kiinnitettävissä helposti erilaisiin kohteisiin

Roguard-syöttilaatikko hiirille ❱ Kompakti mutta jykevä rakenne ❱ Lukittavissa turvallisesti ❱ Helposti puhdistettavissa ❱ Kaksi syöttilokeroa, sopii kaikentyyppisille syöteille





Storm®-pellettiTehokas pelletisyötti jyrsijöiden torjuntaan

❱ Tehoaa jo yhdellä syöntikerralla ❱ Suunniteltu erityisesti hiirten suuhun sopivaksi ❱ Erittäin maittava ❱ Syöttiä kuluu vähän, käytössä edullinen

Ominaisuudet: Storm-pelletit on valmistettu murskeviljasta sekä vahasta puristamalla. Korkealuokkaisten raaka-aineiden sekä valmistusmenetelmän ansiosta pelletit säilyvät kovissakin olosuhteissa maittavina. Vahan osuus estää syöttiä kostumasta ja homehtumasta, lisäksi valmistus puristamalla takaa et-tei sulan vahan aiheuttamia maittavuusongelmia ole.

Vaikutustapa:Storm tehoaa yhden syöntikerran jälkeen, jyrsi-jät kuolevat 3-4 päivän päästä syönnistä.

Käytössä huomioitavaa: Storm-pelletit tulee syöttää syöttilaatikosta. Aseta syöttilaatikko hiirien kulkureitille seinän viereen, kulkuaukot reitin suuntaisesti

Olomuoto:Sininen murskevilja-vahapelletti

Tehoaine: Flokumafeeni 0,05 g/kg

Vasta-aine:K1-vitamiini

Pakkauskoko / tukkupakkaus: 0,5 kg / 24 kpl3,0 kg / 4 kpl

Tuotenumero: 0,5 kg 500734723, 3 kg 500709519


ERIKOISKASVIEN RIKKAKASVIEN TORJUNTA


Aramo®

Heinämäisten rikkakasvien torjuntaan erikoiskasveille

❱ Kylänurmikan torjunnan erikoistuote ❱ Valmiste sisältää kiinnitteen, ei vaadi sen lisäystä

Ominaisuudet:Heinämäisten rikkakasvien torjuntaan papu-, sokerijuurikas-, rapsi-, porkkana-, herne-, sipuli-, pur-josipuli-, punanata-, kaali- ja perunaviljelyksillä ja taimitarhoilla. Aramolla on erinomainen tai hyvä teho seuraaviin rikkakasveihin: kylänurmikka, rikkapuntarpää, luoho, hukkakaura, kattara, raihei-nä, hirssi ja jääntiviljan oraat.

Vaikutustapa:Aramo vaikuttaa systeemisesti ainoastaan leh-tien kautta rikkakasveihin.

Käytössä huomioitavaa: Heinämäiset rikkakasvit kuolevat 3-5 viikon ku-luessa. Valmiste on myrkyllistä petopunkeille.

Käytön rajoitukset:Ei saa käyttää palkoineen korjattavalla herneel-lä. Ei tule käyttää peräkkäisinä vuosina samalla peltolohkolla.


Sateenkesto: 2 h

Varoaika:Sokerijuurikas ja pavut 56 vrk, herne ja peruna 35 vrk, purjo ja sipuli 28 vrk, porkkana ja kaali 21 vrk

Tehoaine:Tepraloksidiimi 50 g/l


✗✗✗✗ ✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗Kylänurmikan torjunta:

Viljelykasvi Käsittelyajankohta Käyttömäärä

Rapsi, peruna herne, sokerijuurikas,sipuli, kaali, pavut, purjo ja taimitarhakasvit

Mahdollisimman aikainen käsittely, viimeistään kylänurmikan 2-lehtiasteella

1,0 l/ha

Kylänurmikan 3-lehtiasteelta pensomisen loppuun

1,5-2,0 l/ha

Punanata Syksyllä ennen kasvun loppumista 1,5-2,0 l/ha

Muut torjuttavat rikkakasvit Käsittelyajankohta Käyttömäärä

Rikkapuntarpää, luoho, hukkakaura, kattara, raiheinä ja jääntiviljan oraat*

3-lehtiaste - pensomisen loppu 1,0-2,0 l/ha

Kevätkäsittelyssä ja pitkälle kehittyneet rikkakasvit 2,0 l/ha

Juolavehnä** Juolavehnä 3-5 -lehtiasteelta 15-20 cm:n korkuiseksi 2,0 l/ha

*= Jääntiviljan oraisiin saadaan paras teho ruiskuttamalla 1,0 l/ha ennen pensomista.**= Teho juolavehnään on tyydyttävä




Butisan® SLantun, kaalin ja öljykasvien rikkakasvien torjuntaan maa- ja lehtivaikutteisesti

❱ Monipuoliset käyttökohteet ❱ Erinomainen teho keväällä itävään saunakukkaan, peippiin,

linnunkaaliin ja pihatähtimöön ❱ Laaja käyttöajankohta, 3 päivää kylvön jälkeen

– rikkakasvien aikainen 2-lehtivaihe.

Käyttökohteet Käyttöajankohta KäyttömääräKevätöljykasvit kivennäismailla Noin 3 päivää kylvön jälkeen, kun viljelykasvit eivät vielä ole

taimettuneet + tarpeen mukaan, viimeistään 4-lehtiasteellaRikkakasveissa on korkeintaan 4 lehteä

2,0 l/ha1,0 l/ha2,5-3,0 l/ha

Kevätöljykasvit, runsaasti humusta sisältävät maat

Rikkakasvien 2-4 lehtiasteella 3,0 l/ha

Kukka- ja keräkaaliviljelykset Ennen rikkakasvien taimettumista, 8-10 vrk:ta istutuksesta, kun kaalintaimet ovat juurtuneet. Pottitaimet 1-2 vrk:ta istutuksesta 1,5-2,0 l/ha

Lanttuviljelykset Heti lantun kylvön jälkeen. Myöhäisempi ruiskutus voi vioittaa lanttua 1,5 l/haPensaspapu- ja härkäpapuviljelykset Ennen pavun taimettumista 1,5-2,5 l/ha

Ominaisuudet:Tehoaa hyvin mm. keväällä itäneisiin saunakukkiin, pihasaunioon, pihatähtimöön sekä heinämäi-sistä rikkakasveista luohoon, rikkapuntarpäähän ja kylänurmikkaan.

Vaikutustapa:Vaikuttaa pääasiallisesti maan kautta, mutta te-hoaa myös lehtien kautta rikkakasvien ollessa pieniä. Muodostaa maan pintaan kerroksen, jo-hon kasvaessaan rikkakasvit kuolevat. Runsas-multaisilla mailla maavaikutus on heikompi. Täl-löin valmiste kannattaa ruiskuttaa myöhemmin, jo itäneille rikkakasveille.

Käytössä huomioitavaa:Valmiste toimii parhaiten kosteassa ja hienojakoi-sessa pellon muokkauskerroksessa, juuri itäviin rikkakasveihin. Jos olosuhteet eivät ole kylvön jälkeen optimaaliset, ruiskutusta voidaan hieman siirtää. Viimeinen vaihe hyvän tehon saamiseksi on rikkojen 2-4-lehtiaste. Tämän jälkeen tuotteen teho heikkenee nopeasti ja selvästi. Myöhäisessä vaiheessa on käytettävä suurempaa annosta.

Pensas- ja härkäpapuviljelyksillä tehoa voi myöhem-min täydentää Basagran SG:llä. Ruiskutusta tulee välttää, jos rypsin tullessa juuri pintaan on pakkasöi-tä tai aurinko paistaa kirkkaasti märille lehdille.

Käytön rajoitukset: Valmistetta ei saa käyttää peräkkäisinä vuosina sa-malla peltolohkolla.

Varoaika:Kukka- ja keräkaalivilje-lyksillä 48 vrk, lantulla se-kä härkäpapu- ja pensas-papuviljelyksillä 65 vrk.

Tehoaine:Metatsaklori 500 g/l

Pakkauskoko / tukkupakkaus:5 l / 4 kpl✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗ ✗✗✗✗




Butisan® TOPRikkakasvien torjuntaan syys- ja kevätöljykasveilta

❱ Erinomainen teho mm. peltomataraan, pihatähtimöön, keväällä itävään saunakukkaan, peippiin ja linnunkaaliin

❱ Rypsille ja rapsille rikkakasvien torjuntaan, ei tarvitse mullata, säästää konekapasiteettia

❱ Laaja käyttöajankohta, 3 päivää kylvön jälkeen – rikkakasvien aikainen 2-lehtivaihe


Rypsi ja Rapsi Viljelykasvin kylvöstä taimettumiseenViljelykasvin taimettuminen - sirkkalehtivaiheViljelykasvin 1-2-lehtivaiheMultamailla, vain viljelykasvin 1-2-lehtivaihe

1,5-2,0 l/ha 1,5-2,0 l/ha 2,0 l/ha2,0 l/ha

Ominaisuudet:Rikkakasvien torjuntaan rypsiltä ja rapsilta. Tehoaa sekä leveälehtisiin että heinämäisiin rikkakas-veihin. Leveälehtisistä rikkakasveista tehoaa erittäin hyvin mm. keväällä itäviin saunakukkiin, pi-hasaunioon, pihatähtimöön ja mataraan. Heinämäisistä rikkakasveista hyvä teho mm. luohoon, rik-kapuntarpäähän ja kylänurmikkaan.

Vaikutustapa:Vaikuttaa pääasiallisesti systeemisesti maan kautta, mutta tehoaa myös lehtien kautta rikka-kasvien ollessa pieniä. Muodostaa maanpintaan kerroksen johon kasvaessaan rikkakasvit kuole-vat. Runsasmultaisilla mailla maavaikutus on hei-kompi, tällöin valmiste kannattaa ruiskuttaa vas-ta myöhemmin, jo itäneille rikkakasveille.

Käytössä huomioitavaa:Paras teho maan ollessa kostea. Maan tasainen mururakenne edesauttaa maavaikutuksen tehoa. Tehoaa parhaiten rikkakasvin varhaisessa kehi-tysvaiheessa max. 1-2 kasvulehteä, mikäli ruis-kutus tehdään myöhemmin teho heikkenee no-peasti. Matalin annos keveillä ja/tai vähämultaisilla mail-la, korkein annos raskaammilla ja/tai multavilla mailla. Maan korkea humuspitoisuus heikentää maavaikutusta. Teho maavaikutteisesti on heikko kuivissa olosuhteissa, lehdille ruiskutettuna tor-juttava viimeistään 2-lehtiasteella.

Käytön rajoitukset:Käyttö on sallittu vain joka kolmas vuosi samalla kasvulohkolla.


Sateenkesto:Täysi lehtivaikutus 6 h

Tehoaineet:Metatsaklori 375 g/l Kvinmerakki 125 g/l

Pakkauskoko / tukkupakkaus:5 l 4 kpl


Fenix®

Siemenrikkakasvien torjuntaan mm. perunalta, porkkanalta ja kuminalta sekä monilta muilta puutarhakasveilta

❱ Tehoaa useimpiin siemenrikkakasveihin ❱ Monipuolinen perusvalmiste ❱ Pitkään säilyvä teho ja joustava käyttöajankohta


Porkkana* japalsternakka

Kertakäsittely: Ensimmäiset rikat taimettuvat, viim. 2pv ennen viljelykasvin taimettumistaJaettu käsittely: 1. Ennen viljelykasvin taimettumista2. VIljelykasveissa 2 kasvulehteä (2-4vko, 1 käsittelystä)

2,5-3,0 l/ha1,5-2,0 l/ha1,5 l/ha

Istukassipuli** Jaettu käsittely: 1. Rikat sirkkalehtiasteella2. Uudet rikat sirkkalehtiasteella (sipulissa väh. 1 1/2 lehteä)

1,5-2,0 l/ha1,5 l/ha

Kumina kylvö-vuonna ja korianteri

Jaettu kästtely: 1. ennen viljelykasvin taimettumista2. Viljelykasvissa 1-2 kasvulehteä (2-4vko 1 käsittelystä)

1,5-2,0 l/ha1,5 l/ha

Kumina*** satovuonna

Kertakäsittely: Viimeistään ruusukevaiheen lopussaJaettukäsittely: 1. varhain keväällä2. 1-2 vko kuluessa, mikäli uusia rikkoja taimettunut

1,5-2,0 l/ha1,0-1,5 l/ha1,0-1,5 l/ha

Harson alla viljeltä-vät viljelykasvit:

Heti kylvön jälkeen, viimeistään ennen viljelykasvin taimettumista 1,5-2,0 l/ha

Peruna Juuri ennen taimettumista 2,5-3,5 l/ha

*= Varhaisporkkanaa ei saa käsitellä taimettumisen jälkeen. **=Sipulin istukkaiden tulee olla istutettu kokonaan maanpinnan alle. ***= Max. 3 l/ha vuodessa Katso etiketistä tillin, persiljan ja auringonkukan käyttöohjeet sekä off label käyttökohteet.

✗✗✗✗✗


Ominaisuudet:Fenix on laajatehoinen valmiste leveälehtisten siemenrikkakasvien torjuntaan. Paras käyttöaika on ennen viljelykasvin taimelle tuloa rikkakasvien ollessa pienellä taimella. Jos pellolla esiintyy run-saasti pillikkeitä, saunioita, tatarlajeja tai pelto-orvokkia, on Fenixin tehoa täydennettävä käyttä-mällä torjuntaohjelmassa muita ko. viljelykasville hyväksyttyjä valmisteita kuten Basagran SG , Gol-tix tai Senkor. Fenix sopii käytettäväksi myös tankkiseoksiin.

Vaikutustapa:Tuote vaikuttaa lehtien kautta, mutta se on myös maavaikutteinen.

Käytössä huomioitavaa: Karkeilla kivennäismailla käytetään ohjeenmu-kaisia pienempiä annoksia, savisilla ja multavil-la mailla suurempia annoksia. Kaikki harson al-la viljeltävät kasvit, peruna, tilli ja persilja on ruiskutettava aina ennen viljelykasvin taimelle tuloa.

Käytön rajoitukset:Ei saa käyttää samalla lohkolla peräkkäisinä vuosina.


Tehoaine: Aklonifeeni 600 g/l

Pakkaus/tukkupakkaus: 5 l / 4 kpl





Fusilade® MaxJuolavehnän ja hukkakauran torjuntaan erikoiskasveilta

❱ Hellävarainen viljelykasville ❱ Alennetut käyttömäärät yksivuotiseen juolavehnän torjuntaan

Torjuttava kohde Käyttökohteet Käyttöajankohta Käyttömäärä

Juolavehnä Peruna, herne rypsi ja rapsi Juolavehnä 4-6 lehtiasteella, 20-30 cm korkeaa 2,0-3,0 l/ha

Peruna, herne rypsi ja rapsi Juolavehnän yksivuotinen torjunta 1,0-1,5 l/ha

Punajuurikas, istutus- ja kylvösipulipurjo, porkkana, lanttu, palsternakka,mukulaselleri, kumina, pellava, sinappi ja tattari.

Tarkennetut kasvikohtaiset oikeat käyttö-ajankohdat käyttöohjeissa, noudata niitä.Yleisohje tällä sivulla kohdassa Suositeltu käyttötapa.

3,0 l/ha

Apila 2,5 l/ha

Punanata, siemenviljelys 2,0-2,5 l/ha

Sokerijuurikas 2,0 l/ha*, 1,5 l/ha**, 4,0 l/ha***

Mansikka, omena,-ja koristepuiden se-kä marja- ja koristepensaiden alustat 3,0-4,0 l/ha

Hukkakaura Kaikilla yllä mainituilla kasveillaHukkakaura on pensomisen lopussa tai vii-meistään, kun vanhimmat oraat korrenkas-vun alussa.

1,0-1,5 l/ha

*= 2. ruiskutus 2,5-3 viikon kuluttua**= jos ruiskutusolosuhteet ovat erinomaiset, vaatii aina toisen käsittelyn***= kertakäsittely, jos juolavehnää suhteellisen vähän ja se on tasaisesti orastunut

Ominaisuudet: Fusilade Max on tehokas heinämäisten rikkakasvien torjunta-aine, joka kohtelee viljelykasvia hel-lävaraisesti. Liuotinaineen koostumus on kasviöljypohjainen ja siksi tehoaine pääsee esteettä imey-tymään juolavehnän juurakkoon sen viimeistä juurenpäätä myöten. Kiinnitysaine levittää ruiskut-teen tasaisesti lehdelle, mikä edistää tehoaineen imeytymistä.

Vaikutustapa:Kulkeutuu systeemisesti kasvupisteisiin ja estää niiden kasvun, jolloin kasvi kuolee.

Käytössä huomoitavaa: Paras ruiskutusajankohta, kun juolavehnässä on 4-6 lehteä ja se on 20-30 cm korkeaa. Hukka-kauran torjunnan paras ajankohta on pensomi-sen lopussa tai viimeistään korrenkasvun alus-sa. Paras torjuntatulos saadaan aamuruiskutuk-sella, kun lämpötila on 15-20 C ja ilman suh-teellinen kosteus suuri.

Vesimäärä:Juolavehnän torjunnassa 150-300 l/ha ja huk-kakauran torjunnassa 150-200 l/ha.

Varoaika:Sokerijuurikas, peruna, herne, tattari, öljypella-va, lanttu, mukulaselleri ja omena 65 vrk. Pork-kana, punajuurikas, palsternakka, istukas-ja kyl-vösipuli ja purjo 56 vrk. Kumina 45 vrk.

Tehoaine: Fluatsifoppi-P-butyyli 125 g/l

Pakkauskoko / tukkupakkaus:5 l / 4 kpl✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗





Kevätrapsi ja -rypsi Kaksilehtiaste - neljälehtiaste (BBCH 12-14) 0,3 l/ha + Dassoil 0,1-0,3 l/ha

Syysrapsi Keväällä kukkavarren kasvun alku - ensimmäisten nuppujen muodostuminen (BBCH 30-50)

0,3 l/ha + Dassoil 0,1-0,3 l/ha

Ominaisuudet:Galeraa käytetään leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan kevät- ja syysöljykasveilla.Teho on erinomainen tai hyvä mm. saunakukkaan, pihasaunioon, kiertotatareen, ruiskaunokkiin, valvattiin, ohdakkeeseen, savikkaan ja mataraan.

Vaikutustapa:Galera vaikuttaa rikkakasveihin systeemisesti lehtien kautta. Teho rikkoihin näkyy jo parin päi-vän kuluttua ruiskutuksesta.Rikkakasvien kasvu pysähtyy ja ne kuolevat 3-4 viikon kuluessa.

Käytössä huomioitavaa: Tehon varmistamiseksi ruiskutusnesteeseen li-sätään aina Dassoil-kiinnitettä. Paras teho saa-daan ruiskuttamalla aamulla ilman suhteellisen kosteuden ollessa suuri ja lämpötilan ollessa yli 12°C. Ruiskutusta ei suositella, jos kasvusto kärsii kuivuudesta, liiasta vedestä tai erittäin korkeista päivälämpötiloista tai yöhallasta. Ruis-kuta rypsi ja rapsi oikealla kasvuasteella. Älä se-koita Galera-valmistetta minkään muun valmis-teen kanssa. Seuraavat viljelykasvit ovat herkkiä Galera val-misteelle: herne, papu, lupiini ja muut palkokas-vit, peruna, tomaatti, apila, porkkana ja muut sarjakukkaiskasvit, salaatti ja muut mykerökuk-kaiset. Näiden läheisyydessä varottava tuulikul-

keumaa. Seuraavana vuonna ei voi viljeillä ar-koja kasveja Galeralla käsitellyllä alueella. Valmisteella käsiteltyä kasvimateriaalia ei pidä käyttää kasvihuoneessa tai kompostissa. Jos Galera-kasvusto joudutaan rikkomaan, voidaan lohkolle kylvää viljaa, öljykasveja, heinää tai maissia. Saa käyttää vain joka kolmas vuosi sa-malla lohkolla.

Käytön rajoitukset: Valmistetta saa käyttää samalla kasvulohkolla vain joka kolmas vuosi.


Sateenkesto: 6 h

Tehoaineet:Klopyralidi 267 g/l + Piklorami 67 g/l


Galera®

Rypsin ja rapsin rikkakasvien torjuntaan

❱ Varmatehoinen kasvustoon ruiskutettava rikkakasviaine rypsille ja rapsille

❱ Tehoaa mm. savikkaan, mataraan, ohdakkeeseen ja valvattiin

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗ ✗✗✗✗ ✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗


PERUNAN KASVINSUOJELU

Tuotenumero: 5 L 500647722 , 10 L 500819377

Reglone®

Varsistohävite perunalle, öljykasveille ja muille erikoiskasveille

❱ Nopeavaikutteinen varsistohävite ❱ Tuhoaa samalla kasvustossa olevan perunaruton ❱ Myös rypsille, rapsille ja camelinalle

Käyttökohteet Käyttöajankohta Käyttömäärä*

Perunan varsistonhävitys:

Matalat ja harvat lajikkeet 10-14 vrk ennen perunan nostoa 3,0-4,0 l/ha

Korkeat ja rehevät lajikkeetsekä lakoutuneet kasvustot

10-14 vrk ennen perunan nostoa, jaettu käsittely 3 vrk:n välein 2x2,0 l/ha

Korkeat ja pystyt kasvustot Murskaus korkeaan (30-40 cm) sänkeen n. 10 vrk en-nen nostoa ja ruiskutus 1 vrk myöhemmin 1,5-2,0 l/ha

Juurikasvi- ja vihannesmaat, kylvöpen-kit ja sokerijuurikkaan uusintakylvöt Kylvön jälkeen 2-3 vrk ennen viljelykasvin taimelletuloa 1,5-2,0 l/ha

+ kiinnite 1dl/100 l vettä

Mansikan rivivälit, rönsyjen torjunta Toukokuussa ennen kukintaa ja sadonkorjuun jälkeen 3,0-4,0 l/ha (ruiskutettava ala) + kiinnite 1dl/100 l vettä

Apila ja kylvösiemeneksi viljeltävä her-ne, varsiston hävittäminen 4-7 vrk ennen leikkuupuintia 2,0-3,0 l/ha

+ kiinnite 1 dl/100 l vettä

Rypsin, rapsin ja camelinan varsistojen hävittäminen

7-14 vrk ennen korjuuta, siementen ollessa puintikypsiä.

2,0-3,0 l/ha + kiinnite 3 dl/100 l vettä

*= Kiinnitteeksi suosittelemme Mestarin kiinnitettä

Ominaisuudet:Reglone on nopeavaikutteinen varsistohävite peruna- ja öljypellavaviljelmille sekä apilan, herneen ja kui-tupellavan kylvösiemenviljelyksille. Tuhoaa perunan varsiston hävityksen yhteydessä myös kasvustossa olevan ruton. Reglonea voi käyttää myös rypsin, rapsin ja camelinan varsiston hävittämiseen.

Vaikutustapa:Tehoaine dikvatti on kosketusvaikutteinen ja polt-taa kasvin soluseinät osuessaan kohteeseen.

Käytössä huomioitavaa:Rikkakasvien torjunnassa paras tulos saadaan pilvisenä päivänä tai illalla ruiskutettaessa. Peru-nan varsiston hävittämisen paras ajankohta on keskipäivällä, mieluiten auringon paisteessa.

Käytön rajoitukset:Valmistetta ei saa käyttää kasvihuoneissa. Puna-apilan siemenviljelys on sallittua käsitellä ainoas-taan viimeisenä satovuotena. Valmistetta saa

käyttää samalla kasvulohkolla korkeintaan kah-tena peräkkäisenä vuonna, minkä jälkeen on pi-dettävä vähintään samanpituinen tauko samaa tehoainetta sisältävien valmisteiden käytössä.


Sateenkesto: Normaalisti 5-10 min

Tehoaineet: Dikvatti 200 g/l

Pakkauskoko / tukkupakkaus: 5 l / 4 kpl, 10 l / 2 kpl

✗✗✗✗



Käyttökohde Ajankohta Käyttömäärä

Peruna, VM hietamaat 0,3-0,5 kg/ha ennen perunan taimettumista tai 0,2-0,3* kg/ha perunan nuorella taimiasteella)

Peruna, muut maalajit 0,4 -0,6 kg/ha ennen perunan taimettumista tai 0,3-0,4* kg/ha perunan nuorella taimiasteella

Peruna, jaettu käyttö 0,2-0,3 kg/ha ennen perunan taimettumista 0,2-0,3* kg/ha perunan nuorella taimiasteella

Herne, ilman palkoja korjattava Herne 5-10 cm 0,2-0,4 kg/ha tai

tankkiseoksissa 0,05-0,075 kg/ha

Herne, palkoineen korjattava Ennen taimettumista tai herne 5-10 cm 0,075-0,1 kg/ha tai

tankkiseoksissa 0,05-0,075 kg/ha

Kumina Kylvövuonna elo-syyskuussa, kuminassa väh. 5 kasvulehteä ja väh. 10 cm korkeata 0,075-0,1 kg/ha

Porkkana 3 pv ennen taimettumista ja/tai porkkanassa vä-hintään 2 kasvulehteä 0,075-0,15 kg/*

* = Perunalla pesäkekäsittelynä 0,5 kg. **= Porkkanalla kokonaiskäyttömäärä ei saa ylittää 0,15 kg/ha. Porkkanalla tankkiseoksissa suurin sallittu käyttömäärä yhdellä ruiskutus kerralla 0,075 kg/ha.


✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗

Senkor®

Perusratkaisu perunan, herneen, kuminan ja porkkanan rikkakasvien torjuntaan

❱ Laajatehoinen maa- ja lehtivaikutteinen herbisidi ❱ Senkorin ja Monitorin tankkiseoksella on erittäin laaja-

alainen teho perunan rikkakasvien torjunnassa

Ominaisuudet:Senkor on rekisteröity rikkakasvien torjuntaan peruna-, herne- ja porkkanaviljelyksien sekä erityi-sesti saunakukan torjuntaan kuminaviljelyksiltä. Senkor on tehoalueeltaan hyvin laaja, kattaen se-kä heinä- että yrttimäisiä rikkoja. Senkorin ja Monitorin tankkiseoksella on erinomainen teho mm. juolavehnään, mataraan, saunakukkaan ja savikkaan.

Vaikutustapa:Tehoaine vaikuttaa hieta- ja savimailla rikkakas-veihin sekä lehtien että maan kautta. Eloperäi-sillä mailla pääosin lehtien kautta.

Käytössä huomioitavaa:Paras tulos saadaan ruiskutettaessa lämpimällä säällä, maan ollessa kostea. Kuivalla säällä aine tehoaa parhaiten ruiskutettaessa aamulla, ilman suhteellisen kosteuden ollessa korkea.Kaikki perunalajikkeet (erityisesti Fambo) eivät kestä Senkoria, joten herkillä lajikkeilla torjunta on tehtävä ennen taimettumista. Tehoaa hyvin useimpiin sekä yksivuotisiin leveälehtisiin että heinämäisiin rikkakasveihin. Teho tatarlajeihin

ja peippiin on tyydyttävä ja mataraan riittämä-tön. Ohdakkeeseen, valvattiin ja pähkämöön saadaan tehoa korkeammilla käyttömäärillä.


Sateenkesto: Täysi lehtivaikutus 2-4 h

Käytön rajoitukset:Samana vuonna ei käsitellyllä lohkolla saa vil-jellä muita viljelykasveja, eikä ristikukkaiskas-veja vielä seuraavanakaan vuonna (kaali, lant-tu, nauris,rypsi, rapsi).

Tehoaine: Metributsiini 700 g/kg

Pakkauskoko / tukkupakkaus: 1 kg / 10 kpl



Ominaisuudet:Stratos Ultra torjuu tehokkaasti ja nopeasti heinämäiset rikkakasvit peruna-, herne-, rypsi-, rapsi-, so-kerijuurikas- ja mansikkaviljelyksiltä sekä havu- ja lehtipuiden viljelyaloilta ja taimitarhoilta. Alennet-tuja käyttömääriä ruiskutettaessa tankkiin lisätään tehon varmistamiseksi Dash-kiinnitettä.

Vaikutustapa:Stratos Ultra imeytyy kasviin sen maanpäällisten osi-en kautta kulkeutuen systeemisesti sen muihin osiin. Ruiskutuksen jälkeen rikkojen kasvu pysähtyy heti. Selvät tehon merkit ilmenevät vajaassa viikossa.

Käytössä huomioitavaa:Juolavehnän paras ruskutusajankohta on, kun sii-nä on 4-6 lehteä. Hukkakauralla vastaavasti pen-somisen lopussa ja viimeistään korrenkasvun alussa. Alennettuja määriä käyttettäessä on syy-tä valita ruiskutushetkeksi aamu, jolloin ilma on kostea (>70%) ja lämmin sekä kasvusto hyvä-kuntoinen. Älä ruiskuta hallayön jälkeen. Stratos Ultra ja muiden rikkakasvivalmisteiden käytön vä-lin on oltava vähintään 7 vrk.

Käytön rajoitukset:Ei saa käyttää palkoineen korjattavalla herneellä. Mansikkaa ei saa korjata sadoksi käsittelyvuon-na. Rypsi ja rapsi on ruiskutettava viimeistään ruusukeasteella ennen kukkavarren pituuskas-vua. Pohjavesirajoitus


Varoaika:Sokerijuurikas 65 vrkPeruna, herne 55 vrk

Sateenkesto: 1-2 h

Tehoaine: Sykloksidiimi 100 g/l

Pakkauskoko / tukkupakkaus: 5 l 4 x 5 l

Stratos® Ultra ❱ Heinämäisten rikkakasvien torjuntaan ❱ Alennettu käyttömäärä yksivuotiseen torjuntaan ❱ Nopea teho ❱ Myös metsäkäyttöön

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗Pitkäaikaista tehoa varten:Torjuttava kohde: Käyttökohteet: Käyttöajankohta: Käyttömäärä:

Juolavehnä SokerijuurikasJaettuna käsittelynä: 1. ruiskutus juolavehnän ollessa 3-5 -lehtiasteella 2. ruiskutus (tarvittaessa) ennen kasvuston umpeutumista

2 x 2,0-3,0 l/ha

Peruna, rypsi, rapsi, herne

Juolavehnä 4-6 -lehtiasteella, 20-30 cm korkeaa. Ruiskuta ennen kuin viljelykasvi peittää juolavehnän 4,0-6,0 l/ha

Mansikka Uudet istutukset ruiskutetaan juolavehnän 4-6 -lehtiasteella. Satoa tuottava mansikka käsitellään heti sadonkorjuun jälkeen. 4,0-6,0 l/ha

Metsätaimitarhat, metsänviljelyalat 4,0-6,0 l/ha

Yksivuotista tehoa varten:

Juolavehnä peruna, rypsi, rapsi, herne

Juolavehnä 4-6 -lehtiasteella, 20-30 cm korkeaa. Ruiskuta ennen kuin viljelykasvi peittää juolavehnän

1,5-2,0 l/ha + DASH 0,5 l/ha

Hukkakaura ja muut heinät

Sokerijuurikas, peruna, rypsi, rapsi, herne, mansikka

Hukkakauran oraiden pensomisen lopussa tai viimeistään korrenkasvun alussa

1,0-1,5 l/ha * + DASH 0,5 l/ha

* Korkein annostus syysvehnälle ja rukiille




Acrobat® WGPerunaruton torjuntaohjelman ensimmäisiin ruiskutuksiin

❱ Kahden tehoaineen tehokas seos ❱ Erinomaiset vuosien koetulokset Acrobat + Shirlan –torjuntaohjelmasta ❱ Kustannustehokas


Perunarutto

1. ruiskutus kukkanuppujen tultua näkyviin tai ruttovaroituksen mukaan. Seuraavat ruiskutukset tarpeen mukaan 10-14 vrk:n välein. 2,0 kg/ha

Perunaruton leviämisriskin ollessa kohtuullinen, ruiskutusväli 7 vrk. 1,0 kg/ha

Sipulin naattihome 1. ruiskutus kun naatit ovat 10-20 cm:n pituiset tai ensimmäiset tautioireet ovat näkyvissä. Sateisissa oloissa käsittely voidaan uusia 8-10 päivän kuluttua. 2,0 kg/ha

Ominaisuudet:Acrobat WG on kehitetty perunaruton sekä sipulin naattihomeen torjuntaan. Tehoaineista toinen kul-keutuu lehden sisällä, kulkeutumisen ansiosta sitä suositellaan erityisesti ensimmäisiin ruiskutuksiin. Acrobat WG on tehonnut hyvin PETLA:n kokeissa, erityisesti samassa ohjelmassa Shirlanin kanssa.

Vaikutustapa:Dimetomorfi vaikuttaa kulkeutumalla lehden si-sällä. Mankotsebin vaikutustapa on kosketus-vaikutteinen, tuhoten lehdenpinnalla olevat rut-toitiöt.

Käytössä huomioitavaa: Tärkeintä on ruiskuttaa kasvusto ennen ruton iskeytymistä. Aikaisella ruiskutuksella varmiste-taan myös alimpien lehtien suojaus. Sipulilla kiinnite -ja kostutusaineen käyttö varmistaa te-hoa. Hillo- ja nippusipulina käytettävää sipulia ei saa käsitellä.


Sateenkesto: 4-6 h

Käytön rajoitukset:Sipulia saa käsitellä enintään kaksi ja perunaa enintään kolme kertaa saman kasvukauden ai-kana.

Varoaika: 21 vrk

Tehoaineet:Dimetomorfi 90 g/kg, Mankotsebi 600 g/kg





Consento®

Perunaruton torjuntaohjelman ensimmäisiin ruiskutuksiin kovassa ruttopaineessa

❱ Ruttokokeiden menestyjä Tyfon on nyt Consento ❱ Puhdistaa jo syntyneen saastunnan ja suojaa uutta kasvustoa ❱ Valmiste tehoaa myös lehtipoltteeseen ❱ Nopea sateenkesto ja lyhyt varoaika ❱ Tehoaa sekä varsi- että mukularuttoon


Perunarutto Varhaisessa kasvuvaiheessa, ensimmäisten tautioireiden näkyessä kasvustossaKun ruton leviämisriski on pieni tai kohtalainen

2,0 l/ha 1,5 l/ha

Ominaisuudet:Kahden tehoaineen tehokas uutuustuote perunaruton torjuntaan. Valmiste on erittäin monipuolinen torjuen sekä varsi- että mukularuttoa. Hyvin juokseva neste helpottaa käsittelyä. Valmiste on sa-teenkestävä 1 tunnin kuluttua ruiskutuksesta

Vaikutustapa:Tehoaine fenamidoni suojaa välittömästi kasvus-ton ja antaa suojaa myös uudelle kasvulle tehoten jo alkaneeseen tautiin. Propamokarbi-hydroklori-din systeemisyys suojaa uutta kasvua kulkeutuen kasvin sisällä myös uuteen kasvavaan lehvästöön ja estää ruton pääsyn lehden solukkoon.

Käytössä huomioitavaa: Consento sopii parhaiten ruiskutusohjelmien al-kuun. Kovan ruttopaineen vallitessa se on erityi-sen hyvä. Torjuntaohjelmassa Consentoa saa käyttää enin-tään kolme kertaa peräkkäin ja korkeintaan puo-let ruiskutuksista saa olla Consento-ruiskutuk-sia. Consentolla saa tehdä enintään neljä ruis-kutusta kasvukaudessa. Ruiskutusväli 7-12 vrk.

Käytön rajoitukset:Valmistetta saa käyttää kahtena peräkkäisenä vuotena, minkä jälkeen on pidettävä kahden vuoden tauko. Vaihtoehtoisesti valmistetta voi käyttää joka toinen vuosi.


Sateenkesto: 1 h

Varoaika: 10 vrk

Tehoaineet: Fenamidoni 75 g/lPropamokarbi-hydrokloridi 375 g/l





0

2

4

6

8

10

12

Standardi 3Standardi 2Standardi 1Consento-ohjelmaRuiskuttamaton

Leht

irutto

%

87,7 2,1 2,6 8,0 3,7

Petlan perunaruttokokeiden tulokset vuosilta 2008-2011

Tyfoniin eli nykyiseen Consentoon perustuvat ruiskutusohjelmat ovat menestyneet Petlan (Peru-nantukimuslaitoksen) kokeissa jo neljä vuotta perättäin erinomaisesti. Consento pitää ruton poissa voimakkaankin saastuntapaineen alla ja ruiskutusohjelmassa esimerkiksi Shirlanin kanssa suo-jaa kasvustoa pitkän ajan. Tulokset ovat ruiskutusohjelmien keskiarvoja.




Perunarutto Ruttovaroituksen mukaan 10-14 vrk:n välein 0,4 l/ha

Epok® 600 ECSysteeminen valmiste perunaruton torjunta-ohjelman ensimmäisiin ruiskutuksiin

❱ Systeeminen vaikutustapa suojaa tehokkaasti uuden kasvun ❱ Puhdistaa jo syntyneen saastunnan ❱ Estää maasaastunnan leviämisen

ISK Biosciences Europe S.A

Ominaisuudet:Epok on kahden tehoaineen tehokas ruttoaine. Systeemisen metalaksyylin ansiosta antaa erinomai-sen suojan perunaruton maasaastuntaa vastaan. Fluatsinami suojaa tehokkaasti jo kehittyneet kas-vinosat ja tehoaa myös varsikuolioon.

Vaikutustapa: Kosketusvaikutteinen fl uatsinami suojaa tehok-kaasti jo kehittyneen kasvinosat ja tehoaa myös varsikuolioon. Metalaksyyli on systeeminen te-hoaine eli se liikkuu kasvissa.

Käytössä huomioitavaa: Valmistetta suositellaan lohkoille, joilla epäillään maasaastunnan mahdollisuutta. Epokia tulee käyttää ruiskutusohjelmien alussa joko ensim-mäisessä tai toisessa ruiskutuksessa.

Käytön rajoitukset:Valmistetta ei saa käyttää ns. High Grade –tuo-tantoalueella (Liminka, Temmes, Tyrnävä) eikä siemenperunaviljelyksillä. Valmistetta saa käyt-tää enintään kaksi kertaa kasvukauden aikana. Valmistetta ei tulisi käyttää peräkkäisinä vuosi-na samalla kasvulohkolla.


Sateenkesto:1 h

Varoaika: 7 vrk

Tehoaine:Metalaksyyli-M 193,6 g/l ja fl uatsinami 400 g/l



✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗




Perunalla perunarutto 1. ruiskutus kukkanuppujen tultua näkyviin tai ruttovaroituksen mukaan.Uusintaruiskutukset tarpeen mukaan 5-10 pv:n välein. 2,0-3,0 kg/ha

Perunalla perunaseitti Juuri ennen istutusta 1,0-1,5 kg/1000 kg siemenperunaa

Herukoilla ja karviaisella 1. ruiskutus ennen kukintaa.Uusintakäsittelyt tarvittaessa 1-2 vk:n välein.

0,2 % eli 200 g/100 l vettä

Koristekasveilla laikkutautientorjumiseksi

Saastunnan alkuvaiheessa.Uusintakäsittelyt tarpeen vaatiessa 1-2 vk:n välein.

0,2 % eli 200 g/100 l vettä

Dithane® NTKorkealaatuinen mankotsebivalmiste

❱ Hyvät pitkäaikaiset käyttökokemukset ❱ Hyvin veteen sekoittuva ❱ Edullinen

Ominaisuudet:Dithane NT on kosketusvaikutteinen valmiste kasvitautien torjuntaan. Dithane NT on perunaruton torjunnan lisäksi hyvä vaihtoehto herukoiden, karviaisten ja koristekasvien laikkutautien torjuntaan. Valmiste on lähes pölyämätön ruiskuterae.

Vaikutustapa:Mankotsebi vaikuttaa kosketusvaikutteisesti kasvuston pinnalla, tuhoten mm. perunan leh-dellä olevat ruttoitiöt.

Käytössä huomioitavaa:Valmisteella on suojaava vaikutus, joten torjun-ta on tehtävä ennen tautisaastuntaa. Käytetään rutontorjuntaohjelmien suojaavassa osassa. Suurinta annosta käytetään isossa kasvustossa ruttopaineen ollessa suuri.


Sateenkesto: 4-6 h

Käytön rajoitukset:Herukka- ja karviaispensaita ei saa käsitellä ku-kinnan alkamisen ja sadonkorjuun välisenä ai-kana. Koristekasveilla valmistetta ei saa käyttää kasvihuoneissa.

Varoaika: 21 vrk

Tehoaine:Mankotsebi 750 g/kg






Perunarutto Ennakoivasti ennen ruttolaikkujen näkymistä 0,5 l/ha 5-10 vrk välein

Leimay®

Perunaruton torjuntaohjelman keski-ja loppuvaiheeseen.

❱ Erinomainen teho lehtiruttoon ja mukularuttoon ❱ Hyvä sateenkesto

Ominaisuudet:Uutuus valmiste jolla on erinomainen teho lehti – ja mukularuttoon. Tehoaine imeytyy perunan va-hakerrokseen ja on siten erittäin sateenkestävä. Lehden pinnalla oleva vesi aktivoi tehoainetta va-hakerroksesta.

Vaikutustapa: Leimay on kosketusvaikutteinen valmiste

Käytössä huomioitavaa: Valmistetta käytetään vain ennakoivaan torjun-taan. Ensimmäinen ruiskutus tehdään ruttoen-nusteen mukaan, kun riski taudin leviämiselle on korkea, kuitenkin yleensä ennen kasvuston sulkeutumista. Ruiskutusväli on perunan kehi-tysasteen ja ruttopaineen mukaan 5-10 vuoro-kautta.

Käytön rajoitukset:Kestävien kantojen välttämiseksi valmistetta saa käyttää enintään kolmessa peräkkäisessä kä-sittelyssä, minkä jälkeen on käytettävä valmis-tetta jolla on muu vaikutustapa


Sateenkesto:1-2 h

Varoaika: 7 vrk

Tehoaine:Amisulbromi 200 g/l




RanmanPerunaruton torjuntaohjelman loppuvaiheeseen kovassa tautipaineessa

❱ Tehokas valmiste mukularuttoa vastaan ❱ Erinomainen teho lehtiruttoon ❱ Hyvä sateenkesto

Ominaisuudet:Ranmanilla on erinomainen teho sekä lehti- että mukularuttoon. Valmisteen mukana oleva aktivaat-tori varmistaa hyvän levitystasaisuuden koko perunanvarsistoon. Aktivaattorin avulla valmiste saa-daan menemään myös kasvuston sisäosiin ja lehden alapinnoille, jotka muutoin ovat vaikeita suo-jata. Aineen sateenkesto on erinomainen. Tällä on suuri merkitys jos sadetetaan tai sataa pian ruis-kutuksen jälkeen.

Vaikutustapa:Ranman on kosketusvaikutteinen valmiste.

Käytössä huomioitavaa: Ranmania tulee aina käyttää osana rutontorjun-taohjelmaa, johon sisältyy myös sisävaikutteisia aineita kuten Tyfon tai Epok. Mukularuttoon saa-daan hyvä teho kun ruiskutukset päätetään Ran-manilla. Ruiskutusväli on 7-10 vrk.

Käytön rajoitukset: Ranmania saa käyttää enintään 6 kertaa kesäs-sä. Käyttö sallittu enintään kolmessa perättäi-sessä ruiskutuksessa, jonka jälkeen on käytet-tävä muuta ainetta, jolla on toinen vaikutustapa.

Sateenkesto: 1 h

Varoaika: perunalla 7 vrk, avomaankurkulla 3 vrk


Tehoaine: Syatsofamidi 400 g/l

Pakkauskoko/tukkupakkaus: Ranman 1 l + Aktivaattori 0,75 l / 6 kpl


Peruna Ennakoivasti ennen ruttolaikkujen näkymistä 0,2 l/ha + 0,15 l/ha aktivaattori7-10 vrk välein

Avomaankurkku (off label) Ennakoivasti ennen lehtihomeen oireiden näkymistä 0,2 l/ha + 0,15 l/ha aktivaattori




Shirlan®

Perunaruton torjuntaohjelman loppuvaiheeseen

❱ Tehoaa perunaruton lisäksi mukularuttoon ja varsikuolioon ❱ Lyhyt varoaika ❱ Nopea sateenkesto


Perunarutto 1-2. ruiskutus, ruttopaineen ollessa pieni 0,3 l/ha

Normaalissa ruttopaineessa, ruiskutusväli 7-14vrk* 0,4 l/ha

Perunaruttotärkkelysperunalla 1-2. ruiskutus mahdollista 5-7vrk ruiskutusvälein, jonka jälkeen normaali annos 0,2 l/ha

Sipulin naattihome 1. ruiskutus, sipulin naatit ovat 10-20 cm pitkiä tai kun ensimmäiset taudinoireet ilmaantuvat. Uusintakäsittely tarvittaessa 7-10 vrk:n kuluttua. 0,5 l/ha

*= lyhyempää ruiskutusväliä (7-10vrk) käytetään: a) peruna voimakkaassa kasvussab) ruttopaine on suuri tai viljellään rutonarkoja lajikkeitac) lohkolla on edellisenä vuonna esiintynyt varsikuoliota ja maa on pysynyt märkänä yhtäjaksoisesti kaksi viikkoa.

Ominaisuudet:Shirlan on tehokas valmiste perunaruton torjuntaan. Tehoaa samalla harmaahomeeseen, mukula-ruttoon sekä varsikuolioon. Valmiste on rekisteröity myös sipulin naattihomeen torjuntaan.

Vaikutustapa:Kosketusvaikutteinen, estää itiöiden tunkeutu-misen kasviin ja uusien itiöiden muodostumisen.

Käytössä huomioitavaa: Suosittelemme Shirlania Acrobat WG tai Tyfon-valmisteen kanssa. Ruiskutusohjelma 2 Tyfon/Acrobat WG + 4 x Shirlan. Ohjelmista on pitkät käyttökokemukset ja hyvät koetulokset Petlan:n perunaruton torjuntakokeista. Valmisteeseen ei saa lisätä kiinnitettä eikä öljyä.


Sateenkesto: 0,5-1,0 h

Käytön rajoitukset:Kasvukauden aikana valmistetta saa käyttää enintään kuusi kertaa ja fl uatsinamin kokonais-käyttömäärä saa olla korkeintaan 1100 g/ha.

Varoaika:Peruna 7 vrk, sipuli 14 vrk

Tehoaineet:Fluatsinami 500 g/l

Pakkauskoko / tukkupakkaus:1 l x 12 kpl




Viljelijän palvelut verkossa

#kasvuasteseuranta

facebook.com/kmaatalousketju

Kysy meiltä

kasvinsuojelusta!

Kasvitautien tunnistus

Kysy asiantuntijoilta

#kasvinsuojelu

www.youtube.com/Kmaatalous

Katso videoita


MERKINTÄVAAHDOT

Tuote Käyttömäärä Vesimäärä

Hardi-merkintävaahto 0,5 dl 10 l

Hardi® merkintävaahtotiiviste ❱ Voimakkaasti vaahtoava ❱ Erittäin pitkäkestoiset vaahtopallot ❱ Pienet käyttömäärät ❱ Laadukas

Käyttötarkoitus:Käytetään mm. kasvinsuojeluruiskujen ja pinta-levittimien vaahtomerkitsimissä ajolinjojen mer-kintään.

Huomio: Ei saa jäätyä.

Pakkauskoko/tukkupakkaus:1 l / 12kpl

Käyttötarkoitus:Käytetään mm. kasvinsuojeluruiskujen ja pinta-levittimien vaahtomerkitsimissä ajolinjojen mer-kintään.

Huomio: Ei saa jäätyä.

Pakkauskoko/tukkupakkaus:5 l / 3 kpl

Tuote Käyttömäärä Vesimäärä

K-Agro-merkintävaahto 1,5-2,5 dl* 10 l

*= käyttömäärä riippuu veden kovuudesta.

K-Agro merkintävaahto ❱ Kestävät vaahtopallot ❱ Isossa pakkauskoossa uusi koostumus ❱ Edullinen ja tehokas

Tuotenumero: Hardi merkintävaahtotiiviste: 500686063, Hardi merkintävaahto: 500799290


RUISKUN PESU

Ruiskun TEHO-pesu ❱ Irroittaa tehokkaasti kiinnijääneet tehoaineet ja

tekee ne tehottomiksi ❱ Gramma-aineiden ja nestemäisten torjunta-aineiden pesuun ❱ Soveltuu hyvin ruiskun ulkopuoliseen pesuun ❱ Edullinen ja tehokas


Ruiskun sisäpuolinen pesu Ruiskutuksen loputtua, erityisesti siirryttäessä seuraavalle kasville 1 % liuos eli 1,0 l/100 l vettä

Ruiskun ulkopuolinen pesu Ruiskutusjaksojen päätteeksi (rikkakasvit, tautineet, glyfosaatit jne.),erityisesti syksyllä kasvukauden lopputtua.

2-5 % liuos eli 2-5 l/100 l vettä

Suuttimet ja suodattimet* Ruiskutus jaksojen päätteeksi (rikkakasvit, tautineet, glyfosaatit jne.),erityisesti syksyllä kasvukauden loputtua.

2-5 % liuos eli 2-5 dl/10 l vettä

*= pestään erikseen pesuliuoksessa

Ominaisuudet:Ruiskun TEHO-pesu on kehitetty kasvinsuojelu-ruiskujen pesuun. Se on alkalinen pesuaine, jo-ka irrottaa tehokkaasti ruiskun säiliöön, putkis-toon ja suodattimiin kiinnijääneet tehoaineet se-kä tekee ne tehottomiksi. Pesuainetta kannattaa käyttää myös ruiskun ulkopuolisessa pesussa. Ruiskun TEHO-pesu sopii hyvin nestemäisten torjunta-aineiden lisäksi myös gramma-ainei-den pesuun, mm. Ally Class 50 WG, Ally 50 ST, Express, Ratio, Primus, Gratil, Logran, Safari, Ti-tus 25 DF, Tooler ja Sekator. Ruiskun TEHO-pesu on edullinen ruiskun pesuaine, jota oikein käyt-tämällä välttyy ikäviltä satovahingoilta. Ruiskun ulkopuolinen pesu pitkäaikaisessa käytössä vä-hentää huoltokustannuksia ja parantaa jälleen-myyntiarvoa.

Suositeltu käyttötapa:Käytetty pesuliuos voidaan ruiskuttaa kesan-nolle, muulle viljelemättömälle alueelle tai bi-opetiin.

Huomioitavaa:Ruiskun maalipinnat on huuhdeltava vedellä pe-suliuoksen käytön jälkeen.

Tehoaineet:Natriumsilikaatti, fosfonaatti <5%, alkanolamii-ni ja ionittomia tensidejä <5%

Pakkauskoko/tukkupakkaus: 5 l / 3 kpl



RUISKUN PESU

Peruspesu

Peruspesu riittää silloin, kun ruiskuteliuosta ei ole ehtinyt kuivua ruiskuun. 1. Tyhjennä säiliö pellolla täysin tyhjäksi2. Huuhtele säiliö, pumppu, letkut ja suuttimet pellolla3. Käytä pesuliuoksessa oikeaa pesuainetta ja riittävää väkevyyttä4. Kierrätä pesuliuosta pumpulla ja ruiskuta liuosta suuttimien läpi5. Harjaa säiliö pesuliuoksella yläosaa myöten. Käytä pesuliuosta myös painepesurissa. Muista puh-

distaa täyttöaukon sihti, säiliön kansi, ruiskun ulkopinta, puomisto sekä mahdollinen täyttösäiliö6. Ruiskuta pesuliuosta puomiston läpi 5-10 minuutin ajan7. Pese suuttimet ja suodattimet omassa pesuliuoksessaan8. Huuhtele säiliö kaksi kertaa: kierrätä huuhteluvettä ruiskun kaikissa osissa ja ruiskuta puo-

miston läpi

Syväpesu

Syväpesu on tarpeen jos ruiskuteliuosta on päässyt kuivumaan ruiskun säiliön seinämiin tai muihin osiin.Syväpesussa suoritetaan ensin peruspesun vaiheet 1-6. Tämän jälkeen pesuliuoksen annetaan sei-soa ruiskussa vuorokauden ajan. Seuraavaksi suoritetaan vaiheet 7 ja 8 kuten peruspesussa.

Ruiskun pesuohjeet

Ruiskua pestäessä pätee perussääntö: mitä nopeammin käytön jälkeen peset, sitä helpommalla pääset. Ruiskutuksen jälkeen ruiskun eri osiin voi jäädä jopa 10 litraa ruiskutusnestettä. Säiliön seinämien huokosiin ja muihin osiin kuivahtanut torjunta-aine voi seuraavissa ruiskutuksissa liue-ta muiden kasvinsuojeluaineiden liuottimien ansiosta ja voi olla seuraavalle kasville vioittavaa tai jopa tappavaa.

#työkoneet


SUOJAIMET

Nitriilikäsine Famotril 730Vihreä nitriilikuminen suoja-käsine liuottimien ja ohentei-den käsittelyyn. Kulutusta-kestävä käsine antaa hyvän suojan kemi-kaaleja vastaan. Koot 8, 9 ja 10.

Kumisaappaat KontioKestävä suomalainen laatusaapas. Koot 36 - 46.

Haalari Mutex Cat. 3 537657533

Päälakisuoja ja visiiri 3M Peltor H8 + WP96

Puolinaamari + ABEK1P3 suodattimet.Miellyttävä puolinaama-ri bajonettikiinnitteisillä suodattimilla. Sopii esim. kasvinsuojeluai-neiden käsittelyyn.

Muista huolehtia kasvinsuojeluaineita käsitel-lessäsi omasta suojautumisestasi. Käytä aina myyntipäällyksessä mainittuja suo-jaimia.

Käytä aina seuraavia suojaimia käsitellessäsi kasvinsuojeluaineita, ruiskua täyttäessä, ruis-kutettaessa ja puhdistettaessa ruiskua:

❱ Kumikäsineet ❱ Kumisaappaat ❱ Päähine ❱ Suojapuku (haalari)

Jos tuotteen etiketissä edellytetään, on myös käytettävä:

❱ Silmä- tai kasvosuojainta ❱ Hengityssuojainta (A/P2)

Suosittelemme edellämainittujen käyttöä joka tapauksessa suojautuaksesi mahdollisilta roiskeilta, kaasuilta ja hiukkasilta.

3M 4279 Pro PaintHuoltovapaa puoli-naamari vaativaan käyttöön


SUUTINTEN VALINTATAULUKKO

Bar 1,5 2,0 2,5 3,0 4,0 5,0

ISO koko/väri l/min

0075-V-pun. 0,21 0,24 0,27 0,30 0,35 0,39

01-Oranssi 0,28 0,33 0,37 0,40 0,46 0,52

015-Vihreä 0,42 0,49 0,55 0,60 0,69 0,77

02-Keltainen 0,57 0,65 0,73 0,80 0,92 1,03

025-Lila 0,71 0,82 0,91 1,00 1,15 1,29

03-Sininen 0,85 0,98 1,10 1,20 1,39 1,55

04-Punainen 1,13 1,31 1,46 1,60 1,85 2,07

05-Ruskea 1,41 1,63 1,83 2,00 2,31 2,58

06-Harmaa 1,70 1,96 2,19 2,40 2,77 3,10

08-Valkoinen 2,26 2,61 2,92 3,20 3,70 4,13

10-V-sininen 2,83 3,27 3,65 4,00 4,62 5,16

Bar 1,5 2,0 2,5 3,0 4,0 5,0


01-Oranssi 0,28 0,33 0,37 0,40 0,46 0,52

015-Vihreä 0,42 0,49 0,55 0,60 0,68 0,77

02-Keltainen 0,57 0,65 0,73 0,80 0,92 1,03

025-Lila 0,71 0,82 0,91 1,00 1,15 1,29

03-Sininen 0,85 0,98 1,10 1,20 1,39 1,55

04-Punainen 1,13 1,31 1,46 1,60 1,85 2,07

05-Ruskea 1,41 1,63 1,83 2,00 2,31 2,58

Bar 1,5 2,0 2,5 3,0 4,0 5,0


015-Vihreä 0,42 0,49 0,55 0,60 0,69 0,77

02-Keltainen 0,57 0,65 0,73 0,80 0,92 1,03

025-Lila 0,71 0,82 0,91 1,00 1,15 1,29

03-Sininen 0,85 0,98 1,10 1,20 1,39 1,55

04-Punainen 1,13 1,31 1,46 1,60 1,85 2,07

05-Ruskea 1,41 1,63 1,83 2,00 2,31 2,58

Hieno Karkea

Keskitaso Hyvin karkea

Pisaran koko

HARDI ISO F-110 vakioviuhkasuuttimet (1,5-5 bar)

Bar 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0


01-Oranssi 0,40 0,46 0,52 0,57 0,61 0,65

015-Vihreä 0,60 0,69 0,77 0,85 0,92 0,98

02-Keltainen 0,80 0,92 1,03 1,13 1,22 1,31

025-Lila 1,00 1,15 1,29 1,41 1,53 1,63

03-Sininen 1,20 1,39 1,55 1,70 1,83 1,96

04-Punainen 1,60 1,85 2,07 2,26 2,44 2,61

05-Ruskea 2,00 2,31 2,58 2,83 3,06 3,27

06-Harmaa 2,40 2,77 3,10 3,39 3,67 3,92

08-Valkoinen 3,20 3,70 4,13 4,53 4,89 5,23

HARDI ISO INJET ilma-avusteiset suuttimet (3-8 bar)

HARDI ISO LD-110 LowDrift-suuttimet (1,5-5 bar)

HARDI ISO MINIDRIFT ilma-avusteiset suuttimet (1,5-5 bar)

Tuulikulkeuman välttämiseksi ja tasaisen ruiskutustuloksen säilyttämiseksi suositeltu ruiskutuspaine Hardi-suuttimilla on 1,5-2,5 bar (INJET: 3-5 bar)


SUUTINTEN VALINTATAULUKKO

ISO F-110 ISO LD-110 INJETPisaran koko Karkea Karkea Hyvin karkeaRikkaruohot- maan kautta lev.

- heinärikkakasvit

- leveälehtiset rikat

Kasvitaudit- systeemiset

- kosketusvaik.

Tuholaistorjunta- sumutteen vaik.

- kosketusvaik.

- systeemiset

(ISO F-110 = vakioviuhkasuutin, ISO LD-110 = LowDrift -suutin)

Suutinvirtaus

Optimaaliset ruiskutusolosuhteet

Kun tuulikulkeuma on riski, mutta ajoitus tärkeä

Paras valinta Käyttökelpoinen vaihtoehto Ei hyväksyttävä

ISO F-110 ISO LD-110Pisaran koko Hieno Keskitaso Karkea Keskitaso KarkeaRikkaruohot- maan kautta lev.

- heinämäiset

- leveälehtiset

Kasvitaudit- systeemiset

- kosketusvaik.

Tuholaistorjunta- sumutteen vaik.

- kosketusvaik.

- systeemiset

(ISO F-110 = vakioviuhkasuutin, ISO LD-110 = LowDrift -suutin)

Jos tunnet ruiskutetun nestemäärän ja ajonopeuden, käytetään tätä taulukkoa suuttimen vaatiman virtausmäärän määrittämiseksi.

l/hakm/h 25 50 75 100 125 150 175 200 250 300 350 400 450 500 550 600

3 0,25 0,31 0,38 0,44 0,50 0,53 0,75 0,88 1,00 1,13 1,25 1,38 1,504 0,25 0,33 0,42 0,50 0,58 0,67 0,83 1,00 1,17 1,33 1,50 1,67 1,83 2,005 0,21 0,31 0,42 0,52 0,63 0,73 0,83 1,04 1,25 1,46 1,67 1,88 2,08 2,29 2,506 0,25 0,38 0,50 0,63 0,75 0,88 1,00 1,25 1,50 1,75 2,00 2,25 2,50 2,75 3,007 0,29 0,44 0,58 0,73 0,88 1,02 1,17 1,46 1,75 2,04 2,33 2,63 2,92 3,21 3,508 0,33 0,50 0,67 0,83 1,00 1,17 1,33 1,67 2,00 2,33 2,67 3,00 3,33 3,67 4,009 0,38 0,56 0,75 0,94 1,13 1,31 1,50 1,88 2,25 2,63 3,00 3,38 3,75 4,13 4,5010 0,21 0,42 0,63 0,83 1,04 1,25 1,46 1,67 2,08 2,50 2,92 3,33 3,75 4,17 4,58 5,0012 0,25 0,50 0,75 1,00 1,25 1,50 1,75 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,0015 0,31 0,63 0,94 1,25 1,56 1,88 2,19 2,50 3,13 3,75 4,38 5,0020 0,42 0,83 1,25 1,67 2,08 2,50 2,92 3,33 4,17 5,00


KASVINSUOJELUN PIKATAULUKKO NURMELLE JA KUMINALLE

KUMINAOngelma Ajankohta Valmiste Käyttömäärä SivuSiemenrikkakasvitkylvövuonna

Ennen kuminan taimettumistaEnnen kuminan taimettumistaEnnen kuminan taimettumistaEnnen taimettumistaKuminassa väh.1 kasvulehtiEnnen kuminan taimettumistaKuminassa 2 kasvulehteäViim. rikkojen sirkkalehtivaiheessaElo-syyskuussa, kuminassa yli 5leht.

Reglone Roundup MaxAfalonFenix + Lentagran WP*Fenix + Lentagran WP*FenixFenixGoltix 70WG*Senkor

1,5-2,0 l/ha1-2 kg/ha2-2,5 l/ha0,7-1l + 0,3-0,5 kg/ha0,5-0,7l+ 0,3-0,5 kg/ha1,5-2 l/ha1,5 l/ha2-3 kg/ha0,075-0,1 kg/ha

156126

153153153153

157

Siemenrikkakasvitsatovuonna

Ennen 1-ruusukkeiden esille tuloa Ennen 1-ruusukkeiden esille tuloa

FenixAfalon

1,5-2 l/ha2-2,5 l/ha

153

Ohdake, valvattija saunakukka

Kylvövuonna tai sadonkorjuunjälkeen, kuminassa väh.7 kasvulehteä Matrigon 72 SG 110-140 g/ha

Juolavehnä Juolavehnä 4-6 lehtiasteellaFusilade MaxTarga Super (pohjavesi-alueet)

3 l/ha3 l/ha

154

Kuminakoi Ennen pääkasvuston kukintaa Mavrik 2FBioruiskute S (LUOMU)

0,2 l/ha0,6 l/ha

144

Pahkahome Täyden kukinnan aikana Sportak EW* 1,5 l/ha 138

Kasvuston lopettaminen Viimeisen sadonkorjuun jälkeen EnvisionRoundup Max

3,2-4,8 l/ha2-3 kg/ha

125126

*=tiedot perustuvat off-label rekisteröintiin.

NURMET JA NURMEN SUOJAVILJAT

Kasvusto Ajankohta Valmiste Käyttömäärä Sivu

Säilörehu, heinä- ja laidun-nurmet

Päärikkalajin voimakkaan kasvun aikaan

Gratil + kiinnitePrimus + kiinnite

40-60 g/ha0,1-0,15 l/ha

122123

Apilapitoiset nurmet Aikaisin keväällä kasvun alettua Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha 121

Nurmen suojavilja (ei apilapitoinen)

Heinän oras 2-3 lehtiasteella Tooler + kiinniteExpress

50 g/ha1,5 tab + 0,45 l/ha

112108

Apilan suojavilja Apilassa 1-3 kasvulehteä Express + K-MCPABasagran SG

8-12 g/ha + 0,5 l/ha1,1-1,7 kg/ha

108, 110121

Pikalaitumet Heinän oras 2-3 lehtiasteella Gratil + kiinnitePrimus + kiinnite

30-40 g/ha0,1-0,15 l/ha

122123

Apilanurmi ilman suojaviljaa Perustettaessa kun apilassa 1-3 kasvulehteä

Basagran SGK-MCPA

1,1-1,7 kg/ha1 l/ha

121110

Nurmi ilman suojaviljaa Perustettaessa kun heinän oras 2-3 lehtiasteella

Gratil + kiinnitePrimus + kiinnite

40-60 g/ha0,1-0,15 l/ha

122123

Hivenlehtilannoitus nurmilla Puutosoireita havaittaessa Multiple 1 l/ha / sato 98

Tarkista tuotteiden ajantasaiset käyttöohjeet: www.tukes.fi /kasvinsuojeluainerekisteri


KASVINSUOJELUN PIKATAULUKKO HÄRKÄPAVULLE JA HERNEELLE

HERNE JA PAVUT*

Ongelma Ajankohta Valmiste Käyttömäärä Sivu

Rikkakasvit härkäpavulla

Härkäpapu 2-4 kasvulehteäennen taimettumista

mikäli runsaasti rikkoja jo taimella, seos

Basagran SGButisan SFenix*+ Roundup Max

1,1-1,7 kg/ha1,5-2,5 l/ha2,5-3,5 l/ha0,5-0,8 l/ha

121151153126

Heinämäiset rikkakasvit pavullaja herneellä

Mahdollisimman aikainen käsittelyPitkälle kehittyneet rikat

Aramo** 1 l/ha2 l/ha 150

Suklaalaikku härkäpavulla Kukinnan alusta palkojen kehittymiseen Switch 1 kg/ha

Rikkakasvit herneellä

ennen taimettumistaHerne 5-8 cm

Herne 5-10 cm

FenixBasagran SGFenixBasagran M75**Senkor

2,5-3,5 l/ha1,1-1,7 kg/ha1,5-3 l/ha3-3,5 l/ha0,2-0,4 kg/ha

153121153120157

Palkoineen korjattava herne Ennen taimettumista tai 5-10 cm Senkor 0,075-0,1 kg/ha 157

Hivenravinnepuutos 4-6-lehtiasteelta alkaen Zoom 1,5 l/ha 98

Juolavehnä Juolavehnä 4-6 lehtiasteella vain herneelläYksivuotinen teho juolavehnään Fusilade Max 2-3 l/ha

1-1,5 l/ha 154

Hernekääriäinen Kukinnan aikaan Kestac 50 ECDecis Mega

0,4-0,6 l/ha0,15-0,2 l/ha

142

Lehtilaikkutaudit ja harmaahome Kukinnan alusta palkojen kehittymiseen Signum 1 kg/ha

Pahkahome ja laikkutaudit Kukinnan aikana Switch** 1 kg/ha

Siemenherneen varsiston hävitys 4-7 vrk ennen puintia Reglone 2-3 l/ha 156

* pavulle hyväksytty ainoastaan Basagran SG, Butisan S, Fenix (off-label) ja Switch, tilanne 10/2011** ei palkoineen korjattavalle herneelle

Lehtilaikkutautien ja harmaahomeen ennaltaehkäisevä Signum-käsittely herneellä kukinnan alussa, toinen käsittely

tarvittaessa palkojen muodostumisen aikaan



KASVINSUOJELUN PIKATAULUKKO PORKKANALLE

PORKKANAOngelma Ajankohta Valmiste Käyttömäärä Varoaika SivuLeveälehtiset rikat 1. Ennen porkkanan taimettumista

VarastoporkkanalleVarhaisporkkanalle 2. rikkakasvit enintään 2-3 lehteä2. porkkanassa 2-3 kasvulehteä

StompRegloneSenkorFenix+SenkorFenixStompFenix+SenkorSenkor

2-5 l/ha1,5-2 l/ha75-150 g/ha1-1,5 l/ha + 50-80g/ha1,5-3 l/ha2-3 l/ha1 l/ha + 80 g/ha75-150 g/ha

156157153153

153157

Muut heinämäiset rikat Rikat 3-lehtiasteelta pensomisen loppuun Aramo 1-2 l/ha 21 150

Hukkakaura Hukkakauran versomisen lopulla Fusilade Max* 1-1,5 l/ha 56 154

Juolavehnä Juolavehnä 4-6-lehtiasteella Fusilade Max* 3 l/ha 154

Porkkanapolte, porkkanan mustamätä

2-3 krt 10-14 vrk välein heinä-elokuussa Rovral 75 WG 1 kg/ha 35

Porkkanapolte, pahkahome

Taudinoireiden ilmaantuessa, toinen ruiskutus 14 vrk kuluttua Signum 0,75 kg/ha 14

Porkkanakärpäsen toukat Pääosa toukista kuoriutunut Roxion 0,05% liuos 28 145

* = ei varhaisporkkanalle

Porkkanapoltteen, porkkanan mustamädän ja pahkahomeen torjunta: Ensimmäinen Signum-käsittely rivien umpeutuessa

ja maan ollessa vielä näkyvissä. Pidä naatit terveinä tekemällä vielä toinen Signum-käsittely vaihtoehtoisen tuotteen,

esim. Rovral 75 WG käytön jälkeen.

Käsittelyväli 10-14 päivää

Viimeistään 14 vrk ennen

sadonkorjuuta

Rovral® 75 WGRovral® 75 WG

SATO

Tarkista tuotteiden ajantasaiset käyttöohjeet: www.tukes.fi /kasvinsuojeluainerekisteri


KASVINSUOJELUN PIKATAULUKKO MARJOILLE

MANSIKKAOngelma Ajankohta Valmiste Käyttömäärä Varoaika Sivu

Rikkakasvit

Taimien juurruttua/rikat taimellaTaimien juurruttua/rikat taimellaTaimien juurruttuaSadonkorjuun jälkeenEnnen rikkojen taimettumista

Betanal SEGoltix 700 SCGoltix 70WGGoltix 70WGGallery

3 l, 2-2,5l seoksissa1,5-2 l/ha seoksissa2-3 kg/ha2-4 kg/ha0,5-1 l/ha

Rönsyjen hävitys Viimeisen sadonkorjuun jälkeen Reglone 3-4 l/ha 156Juolavehnä Sadonkorjuun jälkeen Fusilade Max 3-4 l/ha 154Ohdake, valvatti, saunakukka Sadonkorjuun jälkeen, ennen 15.8. Matrigon 72SG 165 g/haRivivälien rikkakasvit Rikat taimella - 4-8 lehtiaste Roundup Max 0,75-1,5 kg/ha 126Tyvimätä ja punamätä - Taimien upotuskäsittely

- Taimien juurruttua /keväällä kasvun alettua- Uusintaruiskutus 20-30 vrk myöhemmin- Sadonkorjuun jälkeen elo-syyskuulla

Aliette 80WG 0,2-0,3%4,0 kg/rivi-ha

4,0 kg/rivi-ha

4,0 kg/rivi-ha

Ei satovuonna14

14

Härmä Oireiden ilmaannuttua2. ruiskutus 10-14 vrk kuluttua Candit 0,2 kg/ha 21

Laikkutaudit Sadonkorjuun jälkeen Delan 0,075% liuos

Harmaahome Kukinnan alku - loppuvaihe

SignumScalaTeldorRovral 75 WG

1,8 kg/ha1,5-2,5 l/ha1,5 kg/ha1 kg/ha (0,07% liuos)

310310

Vattukärsäkäs, luteet Ennen kukintaa Kestac 50 EC 0,4-0,6 l/ha 7 142Vattukärsäkäs, ripsiäiset, luteet, kaskaat ja kirvat

Ennen kukintaa-kukinnan aikana Bioruiskute S 0,1-0,5 %m 1

Vattukärsäkäs, ripsiäiset, luteet, kaskaat ja kirvat

Enne kukintaa-kukinnan alussa Mavrik 0,2-0,4 l/ha 14 144

Vihannes-ja mansikkapunkin torjunta

Ennen kukintaa taisadonkorjuun jälkeen

EnvidorSilwet Gold

0,4 l/ha0,025-0,05%

7

Mansikkapunkin torjunta Ennen kukintaa-sadonkorjuun jälkeen

FloramiteSilwet Gold

0,4-0,6 l/ha0,025-0,05%

1

Vihannespunkin torjunta ”saastunnan alkuvaiheessa” FloramiteSilwet Gold

0,4-0,6 l/ha0,025-0,05%

1

HERUKKA, KARVIAINEN JA VADELMAOngelma Ajankohta Valmiste Käyttömäärä Varoaika Sivu

Siemenrikkasvit Varhain keväällä ja/tai myöhään syksyllä Gallery 0,5-1 l/ha

Ohdake ja valvatti vain herukalla

Ohdake n. 20 cm, valvatti 6-8 lehteä

Juolavehnä Ennen raakileiden muodostumista Fusilade Max 3-4 l/ha 154Kirvojen talvimunat herukalla ja karviaisella Huhtikuun lopulla SUN 7E

kevätr. 2-3%

Vattukuoriainen, -kärsäkäs Ennen kukintaa Kestac 50 EC 0,6-1 l/ha 142Vattukärpänen vadelmalla Kukkanuppujen tultua esiin Sumi Alpha 0,3-0,5 l/haKirvat, ojukepistiäiset, versosääski

Ennen kukintaa tai viim. viikko kukinnan päättymisestä Roxion 0,05-0,1% liuos 28 145

Vihannespunkki Keväällä tai alkukesästä vihannespunkin tultua esiin Nissorun 0,05-0,15 % liuos 14

Harmaahome Kukinnan alusta raakileiden muodostumisen alkuun Switch 1 kg/ha 10

Harmaahome ja versotauti vadelmalla Kukinnan aikana 2-3 krt Teldor 1,5 kg/ha 7

Harmaahome vadelmalla Kukinnan aikana, enintään 3 krt Rovral 75 WG 0,07% liuos 21Karviaishärmä Kukinnan aikana, enintään 2 krt Candit 0,2 kg/ha



KASVINSUOJELUN YLEISTAULUKKO

* Vesistöetäisyysrajoitukset uudistuvat vuonna 2013. Tarkista ajantasaiset ohjeet osoitteesta www.tukes.fi /kasvinsuojeluainerekisteri

Tuot

eTe

hoai

ne ja

pito

isuu

sPa

kkau

skok

o/tu

kku-

pakk

aus

Rajo

ituks

et

Vesimäärä/ha

Sateenkesto h

Suojaetäisyys vesistöön*

Perättäiskäyttökielto

Pohjavesirajoitus

Olkienkäyttörajoitus

Mehiläisvaroitus

Säilytyslämpötila min. C

RIKK

AKAS

VIAI

NEET

Afal

onLi

nuro

ni 4

50 g

/l5

l/4 k

pl40

0- -

*x

+0°

CAg

ilPr

opak

vits

afop

pi 1

00 g

/l1

l, 5l

/4 k

pl15

0-20

01h

* -

5°C

Ally

50

STM

etsu

lfuro

ni-m

etyy

li 50

0 g/

kg10

tab/

10 k

pl20

0-30

02

h*

xKe

stää

pak

kast

aAl

ly C

lass

50

WG

Met

sulfu

roni

-met

yyli

100

g/kg

, kar

fent

rats

oni-e

tyyl

i 400

g/kg

250

g/10

kpl

200-

300

2 h

*x

Kest

ää p

akka

sta

Aram

oTe

pral

oksi

diim

i 50

g/l

1 l/1

0 kp

l10

0-20

01

h*

x +

0°C

Aria

ne S

MCP

A 20

0 g/

l, fl u

roks

ipyy

ri 40

g/l,

klo

pyra

lidi 2

0 g/

l5

l/4 k

pl15

0-40

02

h*

26x

+0°

CAx

ial 5

0 EC

Pino

ksad

eeni

50

g/l

5 l/4

kpl

100-

300

1 h

*x

+0°

CBa

sagr

an M

75Be

ntat

soni

250

g/l,

MCP

A 75

g/l

5 l/4

kpl

200-

400

5-6

h*

x2

+0°

CBa

sagr

an S

GBe

ntat

soni

870

g/k

g3

kg/4

kpl

300-

400

Min

.6 h

*x

Kest

ää p

akka

sta

Bast

aGl

ufos

inaa

tti-a

mm

oniu

m 2

00 g

/l5

l/4 k

pl20

0-40

06

h*

x +

0°C

Broa

dway

Pyro

ksul

aam

i 68,

3 g/

kg, F

lora

sula

ami 2

2,8

g/kg

1 kg

/10

kpl

100-

200

1 h

*x

x +

0°C

Butis

an S

Met

atsa

klor

i 500

g/l

5 l/4

kpl

300-

400

6 h

*x

x +

0°C

Butis

an T

opM

etat

sakl

ori 3

75 g

/l, K

vinm

erak

ki 1

25 g

/l5

l/4 k

pl20

0-40

06

h*

6x

+0°

CCa

ntor

Flor

asul

ami 6

,25

g/l,

2,4-

D 30

0 g/

l3

l/6 k

pl, 5

l/4

kpl

100-

300

1 h

* +

0°C

Devr

inol

450

SCNa

prop

amid

i 450

g/l

5 l/4

kpl

200-

400

-

*x

x +

0°C

Envi

sion

Glyf

osaa

tti 4

50 g

/l (Is

opro

pyyl

iam

iinis

uola

na)

10 l/

2 kp

l, 20

l, 200

l, 64

0 l

100-

200

2-4

h*

15x

-15

°CEx

pres

s SX

Pre

miu

mTr

iben

uron

i-met

yyli

500

g/kg

150

g/ 1

0 kp

l15

0-20

01

h*

Kest

ää p

akka

sta

Expr

ess

T50

Trib

enur

oni-m

etyy

li 50

0 g/

kg10

tab/

10k

pl20

0-30

02

h*

Kest

ää p

akka

sta

Expr

ess

Twin

Trib

enur

oni-m

etyy

li 50

0 g/

kg F

luro

ksip

yyri

180

g/l

10 ta

b+3

l20

0-30

02

h*

+0°

CFe

nix

Aklo

nife

eni 6

00 g

/l5

l/4 k

pl20

0-30

0 -

*12

+0°

CFo

cus

Ultra

Sykl

oksi

diim

i 100

g/l,

aro

maa

ttine

n liu

otin

450

g/l

5 l/4

kpl

150-

200

1 h

*x

+0°

CFu

sila

de M

axFl

uats

ifopp

i-P-b

utyy

li 12

5 g/

l5

l/4 k

pl15

0-30

01

h*

x +

0°C

Gale

raKl

opyr

alid

i 275

g/l,

Pik

lora

mi 6

7 g/

l5

l/4 k

pl10

0-30

06

h*

6x

+0°

CGr

asp

SCTr

alko

ksid

iimi 2

50 g

/l5

l/4 k

pl15

0-30

01

h*

+0°

CGr

atil

Amid

osul

furo

ni 7

50 g

/kg

120

g/20

kpl

200-

400

1-2

h*

xKe

stää

pak

kast

aIs

omex

xM

etsu

lfuro

ni-m

etyy

li 20

0 g/

kg20

0 g

200-

300

2 h

*x

Kest

ää p

akka

sta

K-M

CPA

MCP

A 75

0 g/

l (di

met

yylia

miin

isuo

lana

)10

l/2

kpl

200-

400

2-4

h*

x2

x +

0°C

K-TR

IODi

klor

prop

pi-P

310

g/l,

MCP

A 16

0 g/

l, M

ekop

ropp

i-P 1

30 g

/l10

l/2

kpl

200-

400

2-3

h*

x2

x +

0°C

Lent

agra

n W

PPy

ridaa

tti 4

50 g

/kg

1 kg

/10

kpl

200-

400

1-2

h*

x +

5°C

Logr

an 2

0WG

Tria

sulfu

roni

200

g/k

g12

0 g/

10 k

pl20

0-30

0 -

* +

0°C



Mat

rigon

Klop

yral

idi 1

00 g

/l1l

/10

kpl

150-

400

6 h

*x

+0°

CM

onito

rSu

lfosu

lfuro

ni 8

00 g

/kg

125

g/10

kpl

100-

200

2 h

*x

Kest

ää p

akka

sta

Mus

tang

For

te fl

oras

ulam

i 5 g

/l, 2

,4-D

180

g/l,

am

inop

yral

idi 1

0 g/

l5

l/ 4

kpl

150-

200

2 h

*x

+0°

COx

itril

Brom

oksi

niili

200

g/l,

Ioks

iniil

i 200

g/l

3 l/4

kpl

150-

300

1 h

* +

0°C

Prim

usFl

oras

ulam

i 50

g/l

0,5

l/20

kpl

80-2

001

h*

+0°

CPu

ma

Extra

Feno

ksap

ropp

i-P-e

tyyl

i 75

g/l

5 l/4

kpl

200-

400

1 h

* +

0°C

Ratio

Trib

enur

oni-m

etyy

li 16

7 g/

kg, T

ifens

ulfu

roni

-met

yyli

333

g/kg

10 tb

l/75

g/10

kpl

200-

300

2 h

*Ke

stää

pak

kast

aRe

glon

eDi

kvat

ti 20

0 g/

l5

l/4 k

pl20

0-40

05-

10 m

in*

17x

+0°

CRo

undu

p Bi

oGl

yfos

aatti

360

g/l

(Isop

ropy

ylia

miin

isuo

lana

)10

l/2

kpl,

20 l

100-

200

2-4

h*

15x

-15

°CRo

undu

p Go

ldGl

yfos

aatti

450

g/l

(Isop

ropy

ylia

miin

isuo

lana

)20

l10

0-20

02-

4 h

*15

x -

15°C

Roun

dup

Max

Glyf

osaa

tti 6

80 g

/kg

(Am

mon

ium

suol

ana)

10 k

g/1

kpl

100-

200

1-4

h*

15x

Kest

ää p

akka

sta

Seka

tor O

DJo

dosu

lfuro

ni 2

5 g/

l, Am

idos

ulfu

roni

100

g/l

Mef

enpy

yr i2

50 g

/l1

l/12

kpl

150-

300

2 h

*x

+0°

CSe

nkor

Met

ribut

siin

i 700

g/k

g1

kg/1

0 kp

l15

0-30

01-

2 h

*x

Kest

ää p

akka

sta

Spot

light

Plu

sKa

rfent

rats

oni-e

tyyl

i 60

g/l

5 l/4

kpl

300-

400

2 h

*x

Ei ti

etoa

Star

ane

180

Flur

oksi

pyyr

i 180

g/l

5 l/4

kpl

200-

400

1 h

*26

+0°

CSt

aran

e XL

Flor

asul

ami 2

,5 g

/l, F

luro

ksip

yyri

1-m

etyy

lihep

tyyl

iest

eri 1

44,1

g/l

5 l/4

kpl

100-

300

1 h

*26

+0°

CSt

omp

Pend

imet

aliin

i 400

g/l

5 l/4

kpl

200-

400

2-4

h*

x +

0°C

Targ

a Su

per 5

SCKv

itsal

ofop

pi-P

-ety

yli 5

0 g/

l5

l/4 k

pl20

0-30

01

h*

x +

0°C

Titu

s W

SBRi

msu

lfuro

ni 2

50 g

/kg

5*20

g p

ss/1

0 kp

l20

0-30

02

h*

xKe

stää

pak

kast

aTo

mah

awk

180

Flur

oksi

pyyr

i 180

g/l

5 l/4

kpl

200-

400

1 h

*26

+0°

CTo

oler

Trito

sulfu

roni

714

g/k

g35

0 g/

10 k

pl, 1

,4 k

g/4k

pl15

0-20

01-

2 h

*x

Kest

ää p

akka

sta

Touc

hdow

n Pr

emiu

mGl

yfos

aatti

360

g/l

(Am

mon

ium

suol

ana)

10 l,

20

l10

0-20

02-

4 h

*x

+0°

CZe

ppel

inGl

yfos

aatti

160

g/k

g, D

ifl uf

ekaa

ni 4

0 g/

kg12

kg/

1 kp

l20

0-40

04-

6 h

*x

Kest

ää p

akka

sta

KASV

UNSÄ

ÄTEE

TCe

rone

Etef

oni 4

80 g

/l5

l/4 k

pl20

0-30

04

h*

+0°

CCy

coce

l 750

Klor

mek

vatti

klor

idi 7

50 g

/l10

l/2

kpl

200-

400

3-4

h*

9 +

0°C

Mod

dus

MTr

inek

sapa

kki-e

tyyl

i 250

g/l

1 l

200-

300

1-4

h*

10 +

0°C

Terp

alM

epik

vatti

klor

idi 3

05 g

/l, E

tefo

ni 1

55 g

/l5

l/4 k

pl20

0-40

04-

5 h

* +

0°C

PEIT

TAUS

AINE

ETBa

ytan

I-ja

uhe

Tria

dim

enol

i 150

g/k

g, im

atsa

liini

25

g/kg

5 kg

, 25

kg-

-*

24Ke

stää

pak

kast

aBa

ytan

Uni

vers

alTr

iadi

men

oli 7

5 g/

l, Im

atsa

liini

10

g/l,

Fube

ridat

soli

9 g/

l10

l/2

kpl

*24

+0°

CCe

lest

For

mul

a M

Flud

ioks

oniil

i 25

g/l

10 l

- -

*Ke

stää

pak

kast

aLa

mar

dor 4

00 F

SPr

otio

kona

tsol

i 250

g/l,

tebu

kona

tsol

i 150

g/l

15 l,

200

l -

-*

+0°

CM

oncu

tFl

uton

aliin

i 449

g/l

1 l/1

2 kp

l -

-*

4 +

0°C

Pano

ctin

e Pl

usGu

atsa

tiini

aset

aatit

300

g/l,

imat

salii

ni 2

0 g/

l25

l, 2

00 l,

1000

l -

-*

4 +

0°C

Rizo

lex

Tolk

lofo

ssi-m

etyy

li 50

0 g/

l1

l/10

kpl

- -

* +

0°C

Vilja

n Tä

yssa

to-ja

uhe

Karb

oksi

ini 7

50 g

/kg,

Imat

salii

li 2

5 g/

l5

kg/4

kpl

--

*Ei

tiet

oa

Vilja

n Tä

yssa

to-n

este

Karb

oksi

ini 5

00 g

/l, Im

atsa

liili

25

g/l

20 l

, 200

l-

-*

Ei ti

etoa



TAUT

IENT

ORJU

NTA

Acan

toPi

koks

istro

biin

i 250

g/l

5 l/4

kpl

100-

300

1-2

h*

+0°

CAc

anto

Prim

aPi

koks

istro

biin

i 80

g/kg

, syp

rodi

niili

300

g/k

g5

kg/4

kpl

100-

300

2 h

*1

+0°

CAc

roba

t WG

Dim

etom

orfi

90 g

/kg,

Man

kots

ebi 6

00 g

/kg

5 kg

/4 k

pl30

0-40

04-

6 h

*Su

ositu

s +

10°C

Amis

tar

Atso

ksis

trobi

ini 2

50 g

/l5

l 20

l20

0-40

01-

2 h

* +

0°C

Amis

tar T

opAt

soks

istro

biin

i 2

00 g

/l, D

ifeno

kona

tsol

i 12

5 g/

l5

l40

0-20

001

h*

x +

0°C

Bass

oPr

opik

onat

soli

90 g

/l, p

rokl

orat

si 4

00 g

/l5

l/4 k

pl15

0-30

01-

2 h

*3

+0°

CBr

avo

Prem

ium

Prop

ikon

atso

li 62

,5 g

/l, k

loro

talo

niili

250

g/l

10 l

100-

300

1 h

*x

x +

0°C

Bum

per 2

5 EC

Prop

ikon

atso

li 25

0 g/

l5

l/4 k

pl20

0-40

01

h*

+0°

CCa

ndit

Kres

oksi

imi-m

etyy

li 50

0 g/

kg0,

5 kg

/10

kpl

400-

2000

1 h

*7

x +

0°C

Com

etPy

rakl

ostro

biin

i 250

g/l

1 l /

10 k

pl, 5

l/4

kpl

150-

300

0,5-

1 h

* +

0°C

Com

et P

roPy

rakl

ostro

biin

i 200

g/l

5 l/4

kpl

150-

300

0,5

h*

+0°

CCo

nsen

toFe

nam

idon

i 75

g/l,

prop

amok

arbi

hydr

oklo

ridi 3

75 g

/l10

l/2

kpl

200-

400

1 h

*13

+0°

CCu

rzta

eSy

mok

sani

ili 4

5 g/

kg, m

anko

tseb

i 680

g/k

g10

kg/

1 k

pl20

0-40

0*

Max

+25

°CDe

lan

WG

Ditia

noni

700

g/k

g1

kg/1

0 kp

l-

1 h

* +

0°C

Dela

ro S

C 32

5Tr

ifl ok

sist

robi

ini 1

50 g

/l, p

rotio

kona

tsol

i 175

g/l

5 l/4

kpl

150-

300

1-2

h*

x-1

0 -

+40

Dith

ane

Man

kots

ebi 7

50 g

/kg

10 k

g/1

kpl

200-

400

2-4

h*

Max

+25

°CEp

ok 6

00 E

CM

etal

aksy

yli-M

193

,6 g

/l, fl

uats

inam

i 400

g/l

2 l /

6 k

pl20

0-40

01

h*

4x

+0°

CJu

vent

usM

etko

nats

oli 9

0 g/

l5

l/4 k

pl20

0-40

01

h*

x +

0°C

Men

ara

Sypr

okon

atso

li 16

0 g/

l, pr

opik

onat

soli

250

g/l

5 l/4

kpl

150-

300

1 h

*x

+0°

CPr

olin

ePr

otio

kona

tsol

i 250

g/l

5 l/4

kpl

150-

300

1-2

h*

-10

°CPr

osar

oPr

otio

kona

tsol

i 125

g/l,

tebu

kona

tsol

i 125

g/l

5 l/4

kpl

150-

300

1-2

h*

-10

°CRa

nman

Tw

inpa

ckSy

atso

fam

idi 4

00 g

/l1l

/6 k

pl20

0-40

01

h*

16 +

0°C

Rido

mil

Gold

Met

alak

syyl

i-M 4

0 g/

kg, m

anko

tseb

i 500

g/k

g10

kg

300-

400

1-2

h*

x +

0°C

Revu

sM

andi

prop

amid

i 250

g/l

5 l/4

kpl

150-

300

0,5

h*

+0°

CRo

vral

75

WG

Ipro

dion

i 750

g/l

1 kg

8 k

pl30

0-20

00He

ti ku

ivut

tuaa

n*

23 +

0°C

Scal

aPy

rimet

aniil

i 400

g/l

5 l/4

kpl

600-

1500

Heti

kuiv

uttu

aan

*18

x +

0°C

Shirl

anFl

uats

inam

i 500

g/l

1 l/1

2 kp

l, 5

l/4 k

pl20

0-40

00,

5-1,

0 h

*14

19 +

0°C

Sign

umBo

skal

idi 2

67 g

/kg,

Pyr

aklo

stro

biin

i 67

g/kg

2,5

kg/4

kpl

400-

2000

1 h

*18

,20

Kest

ää p

akka

sta

Spor

tak

EWPr

oklo

rats

i 450

g/l

5 l/4

kpl

200-

400

2 h

*x

x +

0°C

Ster

eo 3

12.5

EC

Sypr

odin

iili 2

50 g

/l, p

ropi

kona

tsol

i 62,

5 g/

l5

l/4 k

pl20

0-40

02

h*

21x

+0°

CSw

itch

62,5

WG

Sypr

odin

iili 3

75 g

/kg,

fl ud

ioks

oniil

i 250

g/k

g1

kg/1

0 kp

l10

00-2

000

4 h

*18

,22

-10

°CTe

ldor

Fenh

eksa

mid

i 500

g/k

g1

kg/1

0 kp

l30

0-20

002

h*

18Ti

lt EC

Prop

ikon

atso

li 25

0 g/

l5

l/4 k

pl20

0-40

01

h*

+0°

CTr

idex

75

DGM

anko

tseb

i 750

g/k

g40

06

h*

+10

-15°

CZe

nit 5

75 E

CPr

opik

onat

soli

125

g/l,

fenp

ropi

diin

i 450

g/l

5 l/4

kpl

200-

300

1 h

*x

+0°

C


Tuot

teid

en y

mpä

ristö

rajo

ituks

et o

vat s

aatta

neet

muu

ttua

taul

ukon

teko

ajan

kohd

an jä

lkee

n, ta

rkis

ta v

oim

assa

ole

vat r

ajoi

tuks

et o

soitt

eest

a w

ww

.tuke

s.fi /

kasv

insu

ojel

uain

erek

iste

riHu

omau

tuks

ien

tark

emm

at s

elity

stek

stit:

1)

= T

orju

nta-

aine

ja s

en h

ajoa

mis

tuot

e ha

joav

at m

aass

a hi

taas

ti ja

saa

ttava

t toi

stuv

an k

äytö

n se

urau

ksen

a ke

rtyä

maa

han,

sitä

ei t

ule

käyt

tää

perä

kkäi

sinä

vuo

sina

sam

alla

kas

vulo

hkol

la.

2)

= K

äsite

ltyjä

nur

mia

ei s

aa k

äyttä

ä re

huks

i per

usta

mis

vuon

na. K

äsite

llyn

vilja

n ol

kia

ei s

aa k

ompo

stoi

da e

ikä

käyt

tää

kasv

ualu

stan

a ka

svih

uone

issa

.3)

=

Tät

ä ja

mui

ta p

rokl

orat

sia

sisä

ltävi

ä va

lmis

teita

ei s

aa k

äyttä

ä pe

räkk

äisi

nä v

uosi

na s

amal

la k

asvu

lohk

olla

.4)

=

Tät

ä ja

mui

ta s

amoj

a te

hoai

neita

sis

ältä

viä

valm

iste

ita e

i tul

isi k

äyttä

ä pe

räkk

äisi

nä v

uosi

na s

amal

la p

elto

lohk

olla

.5)

=

Val

mis

tetta

ei s

aa k

äyttä

ä la

sin-

eik

ä m

uovi

nala

ises

sa v

iljel

yssä

.6)

=

Saa

käy

ttää

sam

alla

pel

tolo

hkol

la v

ain

joka

kol

mas

vuo

si.

7)

= M

ansi

kkal

la-

ja h

eruk

kavi

ljelm

ällä

eni

ntää

n ka

ksi k

erta

a se

kä o

men

alla

ja p

ääry

nällä

kol

me

kerta

a ka

svuk

aude

n ai

kana

.8)

=

Val

mis

tetta

ja m

uita

fenp

ropi

mor

fi a s

isäl

tävi

ä va

lmis

teita

ei s

aa k

äyttä

ä pe

räkk

äisi

nä v

uosi

na s

amal

la k

asvu

lohk

olla

.9)

=

Vilj

an o

lkia

ei s

aa k

äyttä

ä ly

psyk

arja

n re

huks

i. Sy

öttö

liha

karja

lle o

n lo

pete

ttava

viik

koa

enne

n te

uras

tust

a.10

) = E

i suo

site

lla k

äyte

ttävä

ksi p

ohja

vesi

alue

illa.

11) =

Tät

ä ta

i muu

ta v

alm

iste

tta, j

oka

sisä

ltää

napr

opam

idia

, ei s

aa k

äyttä

ä us

eam

min

kui

n jo

ka to

inen

vuo

si s

amal

la p

elto

lohk

olla

.12

) = A

klon

ifeen

iä s

isäl

tävi

ä va

lmis

teita

ei s

aa k

äyttä

ä ku

in jo

ka to

inen

vuo

si s

amal

la p

elto

lohk

olla

. Voi

daan

kui

tenk

in k

äyttä

ä m

etsä

taim

itarh

oilla

tarv

ittae

ssa

kaht

ena

perä

kkäi

senä

vuo

nna,

min

kä jä

lkee

n al

ueel

la e

i saa

käy

ttää

sam

aa

teho

aine

tta s

isäl

tävä

ä va

lmis

tetta

kah

teen

vuo

teen

. 13

) = F

enam

idon

ia s

isältä

viä v

alm

istei

ta s

aa k

äyttä

ä ko

rkei

ntaa

n ka

hten

a pe

räkk

äise

nä v

uote

na s

amal

la k

asvu

lohk

olla

, min

kä jä

lkee

n on

pid

että

vä v

ähin

tään

kah

den

vuod

en ta

uko

tai v

aiht

oeht

oise

sti j

oka

toin

en v

uosi

sam

alla

kas

vulo

hkol

la.

14) =

Torju

nta-

aine

ja s

en h

ajoa

mist

uotte

et h

ajoa

vat m

aass

a hi

taas

ti ja

saa

ttava

t toi

stuv

an k

äytö

n se

urau

ksen

a ke

rtyä

maa

han,

val

mist

etta

ei t

ulisi

käy

ttää

perä

kkäi

sinä

vuos

ina

sam

alla

pel

tolo

hkol

la.

15) =

Vilj

elem

ättö

mill

ä al

ueill

a, jo

tka

sija

itsev

at tä

rkei

llä ta

i mui

lla v

eden

hank

inta

käyt

töön

sov

eltu

villa

poh

jave

sial

ueill

a (p

ohja

vesi

alue

luok

at I

ja II

), va

lmis

tetta

tule

e kä

yttä

ä va

in p

esäk

ekäs

ittel

ynä.

Va

lmis

teita

saa

käy

tää

myö

s ke

sant

opel

loill

a, jo

tka

sija

itsev

at p

ohja

vesi

alue

ille.

16) =

Käy

ttö s

amal

la lo

hkol

la p

eräk

käis

inä

vuos

ina

on k

uite

nkin

sal

ittu,

mik

äli k

äyttö

kerto

ja o

n en

intä

än k

olm

e ka

svuk

aude

n ai

kana

.17

) = K

äyttö

sal

littu

sam

alla

pel

tolo

hkol

la k

orke

inta

an k

ahte

na p

eräk

käis

enä

vuon

na, j

onka

jälk

een

pide

ttävä

väh

intä

än s

aman

pitu

inen

tauk

o.18

) = S

aa k

äyttä

ä m

ansi

kka

vilje

lmill

ä en

intä

än 2

ker

taa

kasv

ukau

dess

a.19

) = K

asvu

kaud

en a

ikan

a va

lmis

tetta

saa

käy

ttää

enin

tään

kuu

si k

erta

a ja

fl ua

tsin

amin

kok

onai

skäy

ttöm

äärä

saa

olla

kor

kein

taan

110

0 g/

ha.

20) =

Maa

perä

n el

iöid

en s

uoje

lem

isek

si tä

tä ta

i mitä

taha

nsa

muu

ta v

alm

iste

tta, j

oka

sisä

ltää

bosk

alid

ia, e

i saa

käy

ttää

usea

mm

in k

uin

joka

toin

en v

uosi

sam

alla

kas

vulo

hkol

la.

21) =

Val

mis

tetta

ja m

uita

syp

rodi

niili

ä si

sältä

viä

valm

iste

ita e

i saa

käy

ttää

perä

kkäi

sinä

vuo

sina

sam

alla

kas

vulo

hkol

la.

22) =

Man

sikk

a vi

ljelm

illä

saa

käyt

tää

sam

alla

kas

vulo

hkol

la e

nint

ään

kolm

ena

perä

kkäi

senä

vuo

tena

, min

kä jä

lkee

n va

lmis

teen

käy

töss

ä on

pid

että

vä v

ähin

tään

vas

taav

an p

ituin

en ta

uko.

23) =

Tom

aatti

a ja

kur

kkua

saa

käs

itellä

eni

ntää

n 3

kerta

a ka

svuk

aude

n. T

ehoa

ine

ipro

dion

illa

on p

eräk

käis

käyt

töra

joitu

s.

24) =

Tria

dim

enol

ia s

isäl

tävi

llä v

alm

iste

illa

peita

ttua

siem

entä

ei s

aa k

äyttä

ä us

eam

min

kui

n jo

ka to

inen

vuo

si s

amal

la k

asvu

lohk

olla

, jos

käy

ttöm

äärä

Bay

tan

I –pe

ittau

sjau

heel

la

suu

rem

pi k

uin

150

g/10

0 kg

sie

men

tä ta

i Bay

tan

Univ

ersa

l –va

lmis

teel

la o

n su

urem

pi k

uin

300

ml/1

00 k

g si

emen

tä25

) = S

aa k

äyttä

ä ry

psill

ä ja

raps

illa

enin

tään

ker

ran

ja p

erun

alla

eni

ntää

n ko

lme

kerta

a ka

svuk

aude

n ai

kana

.26

) = K

äsite

llyn

vilja

n ol

kia

ei s

aa k

ompo

stoi

da ja

käy

ttää

kasv

ihuo

neis

sa k

asvu

alus

tana

.27

) = S

aa k

äyttä

ä ry

psill

ä ja

raps

illa

enin

tään

ker

ran

kasv

ukau

dess

a.

KASVINSUOJELUN YLEISTAULUKKOTU

HOLA

ISTE

N TO

RJUN

TAAv

aunt

Indo

ksak

arbi

150

g/l

1 l /

10

kpl

100-

200

1 h

*27

+0°

CBi

scay

a OD

240

Tiak

lopr

idi 2

40 g

/l3

l / 4

kpl

300

2 h

*25

x +

0°C

Caly

pso

SC 4

80Ti

aklo

prid

i 480

g/l

1 l /

12

kpl

600-

1500

*x

+0°

CDa

nadi

m P

rogr

ess

Dim

etoa

atti

400

g/l

1 l 5

l*

xx

-5°

CDe

cis

25EC

Delta

met

riini

25

g/l

1 l/1

2 kp

l20

0-40

01

h*

10x

+0°

CDe

cis

Meg

a EW

50

Delta

met

riini

50

g/l

1 l/1

2 kp

l10

0-40

0*

x +

0°C

Envi

dor

Spiro

dikl

ofee

ni 2

40 g

/l1

l/ 12

kp

500-

1000

*x

Flor

amite

Bife

nats

aatti

240

g/l

250

ml/

20 k

pl40

0-20

00*

Kara

te 2

.5W

GLa

mbd

a-sy

halo

triin

i 25

g/kg

1 kg

200-

400

0,5

h*

x +

0°C

Kara

te Z

eon

Lam

bda-

syha

lotri

ini 1

00 g

/l5

l20

0-40

01-

2 h

*x

+0°

CKe

stac

50

ECAl

fa-s

yper

met

riini

50

g/l

1 l/1

0 kp

l20

0-40

0He

ti ku

ivuttu

aan

*x

+0°

CM

avrik

2F

Tau-

fl uva

linaa

tti 2

40 g

/l1

l/12

kpl

200-

400

*x

-10°

CM

ospi

lan

Aset

amip

ridi 2

00 g

/kg

1 kg

/10

kpl

200

2 h

*27

Roxi

onDi

met

oaat

ti 40

0 g/

l5

l/4 k

pl20

01-

2 h

*x

x +

0°C

Sum

i Alp

ha 5

FW

Esfe

nval

eria

atti

50 g

/l3

l/4 k

pl20

0-40

0*

xx

+0°

CVe

rtim

ec 0

18 E

CAb

amek

tiini

18

g/l

1 l

1000

-200

0*

26x

+0°

CHI

VENL

EHTI

LANN

OITT

EET

Mul

tiple

man

gaan

i, ku

pari,

sin

kki,

mag

nesi

um5

l/2 k

pl20

0Ei

saa

jäät

yäFo

liar E

xtra

typp

i, fo

sfor

i, ka

lium

, mag

nesi

um10

l/2

kpl

200

Ei s

aa jä

ätyä

Zoom

typp

i, rik

ki, b

oori,

mag

nesi

um, m

anga

ani

10 l/

2 kp

l20

0Ei

saa

jäät

yä


Tuholaisten torjuntakynnyksiä

Tuhoeläin Ajankohta Torjuntakynnys

Kirpat Öljykasvit sirkkataimella 1 kirppa/sirkkataimi

5 syöntijälkeä/sirkkataimi

Rapsikuoriainen Aikainen nuppuvaihe 1-2 kuoriaista/kasvi

Nuppuasteella 2-3 kuoriaista/kasvi

Rapsikärsäkäs Tulevat yleensä torjutuksi kuoriaisten yhteydessä, mikäli kuoriaisia ei ole torjuttu

1 kärsäkäs/4 kasvia

Kaalikoi Tulevat yleensä torjutuksi kuoriaisten yhteydessä, mikäli kuoriaisia ei ole torjuttu

4-6 toukkaa/kasvi

Kirvat Orastuminen-versonta Kirvoja joka 5. kasvissa

Korrenkasvu 5 kirvaa/korsi

Vilja tähkällä 10 kirvaa/korsi

Syysvehnä tähkällä 20 kirvaa/korsi

Tähkäsääski Lämpösumma >350, tyyntä ja sateetonta, >14°C, ilta 20-24°C

1 sääski/6-7 tähkääkasvustoa liikuteltaessa yli 10 lähtee lentoon

Vehnäsääski Kuten tähkäsääski 1 sääski/1-3 tähkää

Viljakukko Korrenkasvu-lippulehti Ennen lippulehdelle tuloa 0,5-1 toukkaa/kasvi

Lippulehtivaiheessa 1-2 toukkaa/kasvi

Kahukärpänen Syysviljan oraat 1-4 lehteä Liima-ansassa 5 kpl/vrk

Ohrakirppa Orasvaiheessa ohra ja kaura Jos yli puolet lehtialasta syöty

Orasvaiheessa vehnä Jos kolmannes lehtialasta syöty

Hernekääriäinen Kukinnan aikaan Ennustepalvelu ja feromonipyydykset

Kuminakoi Lämpösumma >130 Kun toukat kuoriutuvat ja uusintakäsittely 4-7 vrk

Kasvitautien torjuntakynnyksiä

Kasvitautien torjuntakynnys ylittyy useimpien tautien osalta, kun joka 3. kasvin kolmanneksi ylimmän lehden alasta 5 % on taudin oireita/laikkuja. Ruostetautien torjunta on yleensä aiheellista he-ti kun itiöpesäkkeitä on havaittavissa kasvus-tossa.

Tautisaastunnan asteen arviointi

1 15 510 10%

TORJUNTAKYNNYKSET


TAUTIAINEIDEN PERÄTTÄISKÄYTTÖ

Viljojen ja öljykasvien aineet

2012 Käytetty valmiste

Strobiluriinit Triatsolit

Comet Pro Comet Prosaro Juventus Sportak Proline Tilt

2013 saa käyttää

Comet x x x x x x x

Comet Pro

x x x x x x x

Prosaro x x x x x x x

Juventus x x x *² x x x

Sportak x x x x *³ x x

Proline x x x x x x x

Tilt x x x x x x x

Perättäiskäyttörajoituksen aiheuttava tehoaine: *² metkonatsoli *³ prokloratsi

= saa käyttää pohjavesialueilla

= ei saa käyttää peräkkäisinä vuosina

= valmisteella on pohjavesirajoitus

= Sportak ja Basso-valmisteita ei saa käyttää peräkkäisinä vuosina

Viljojen ja öljykasvien kasvitautiaineet

Muut markkinoilla olevat valmisteet eivät rajoita mainittujen K-maatalouden vilja- ja öljykasvien tautiaineiden käyttöä

• Voit käyttää Comet Pro:ta, Prosaroa, Juventusta ja Tiltiä seuraavana vuonna kaikkien markkinoilla olevien valmisteiden käytön jälkeen

• Vain Sportakia ja Bassoa ei saa käyttää peräkkäisinä vuosina • Comet Pro:lla, Prosarolla, Juventuksella, Sportakilla, Prolinellä ja Tiltillä

ei ole pohjavesirajoitusta


VILJOJEN KASVITAUTIEN KUVIA

Rengaslaikku / Rhynchosporium secalis

Ohran tyvi- ja lehtilaikku / Bipolaris sorokiniana

Härmä / Blumeria graminis Verkkolaikku / Drechslera teres

Yleisimpiä vehnän tauteja

Yleisimpiä ohran tauteja

Harmaalaikku /Septoria tritici Keltaruoste / Puccinia striiformis

Ruskolaikku / Stagonospora nodorumPistelaikku (DTR)/ Drechslera tritici-repentis


KASVITAUTIAINEIDEN TEHOTAULUKKO

Kasv

itaut

ient

orju

nta-

aine

iden

teho

taul

ukko

Teho

jen

selit

ykse

t:

4 =

Erin

omai

nen

3 =

Hyv

ä

2 =

Tyy

dyttä

vä

1 =

Väl

ttävä

Ei ti

etoa

Ohra

Ster

eoBa

sso

Tilt

Men

ara

Zeni

tSp

orta

kJu

vent

usPr

olin

ePr

osar

oDe

laro

Stra

tego

Amis

tar

Acan

toAc

anto

Pr

ima

Com

etPr

oVe

rkko

laik

ku3

33

3,5

3,5

33

3,5

3,5

43,

54

44

4Re

ngas

laik

ku3,

53

2,5

2,5

33

3,5

44

3,5

3,5

23,

53,

53,

5Oh

ran

ruos

te2,

52

34

31

33

43

33,

53,

54

4Oh

ran

härm

ä3

2,5

33

3,5

23

33

3,5

3,5

1,5

2,5

2,5

2

Syys

- ja

kev

ätve

hnä

Harm

aala

ikku

33

33

2,5

33,

54

44

33,

53,

53

3,5

Rusk

olai

kku

32,

53

33

33,

53,

53,

53,

53

33

34

Pist

elai

kku

(DTR

)3

2,5

33

32,

52,

53

3,5

3,5

33,

53

3,5

4Ke

ltaru

oste

32

2,5

43,

51

32,

53,

53

33,

53

33,

5Ru

skea

ruos

te3

2,5

2,5

43,

51

32,

53,

53

33,

53,

53

4Hä

rmä

32

33

3,5

1,5

2,5

33,

53

31

22.

52

Tyvi

laik

ku3

2,5

11

12,

51

33

2,5

11

11

1

Kaur

a

Kaur

an le

htila

ikku

32,

53

32

1,5

33,

53

33,

54

43

4Hä

rmä

32

2,5

2,5

32

33

3,5

33

1,5

2,5

2,5

3Ru

oste

32,

53,

54

21

33

43

3,5

33

34


RIKKAKASVIEN KUVIA

Jauhosavikka / Chenopodium album

Peltomatara / Galium spurium

Pelto-orvokki / Viola arvensis

Pillike / Galeopsis spp. Punapeippi / Lamium purpureum

Saunakukka / Tripleurospermum inodorum

Vesiheinä / pihatähtimö / Stellaria media

Voikukka / Taraxacum offi nale


RIKKAKASVIEN KUVIA

Juolavehnä / Elymus repens

Kiertotatar / Fallopia convolvulus

Peltoemäkki / Fumaria offi cinalis

Peltohatikka / Spergula arvensis

Peltotaskuruoho / Thlaspi arvense

Peltovalvatti / Sonchus arvensis

Ukontatar / Polygonum lapathifolium

Pelto-ohdake / Cirsium arvense


VILJOJEN RIKKAKASVIAINEIDEN TEHOTAULUKKO

Teho

jen

selit

ykse

t:5

Erin

omai

nen

> 9

0%4

Hyvä

70

-90%

3Ty

ydyt

tävä

50-7

0%2

Heik

ko<

50%

1Ei

teho

aEi

tiet

oa

Tooler

Sekator

Mustang Forte

K-TRIO

Cantor

K-MCPA

Express

Express Twin

Ratio Combo

Ratio

Ally 50 ST

Ally Class

Ariane S

Primus

Tandus 180

Gratil

Basagran M 75

Basagran SG

Monitor

Broadway

Puma Extra

Swipe

Emäk

ki4

44

43

24

44

43

35

23

44

43

21

1

Hevo

nhie

rakk

a3

35

55

53

33

35

54

45

32

23

11

Jauh

osav

ikka

55

55

55

55

55

35

53

25

54

34

11

Kier

tota

tar

44

54

52

45

54

45

55

53

33

34

11

Lein

ikit

53

55

53

34

33

44

45

33

33

21

1Le

mm

ikki

44

53

42

55

44

45

54

44

54

44

11

Linn

unka

ali

34

55

51

35

43

54

55

54

44

34

11

Pujo

42

43

22

42

22

24

24

24

42

11

Puna

peip

pi5

54

43

15

54

45

54

34

23

32

31

1Pe

ltoha

tikka

55

44

33

55

55

55

42

35

55

22

11

Pelto

mat

ara

55

55

51

25

52

35

55

55

55

54

11

Pelto

kort

e2

23

43

42

32

22

24

23

11

12

31

1Pe

lto-o

rvok

ki3

34

44

14

44

45

53

22

12

12

31

1Pe

lto-o

hdak

e4

24

54

54

44

44

45

43

22

12

31

1Pe

lto-v

alva

tti3

25

44

43

43

34

45

43

24

43

31

1Pe

ltota

skur

uoho

55

55

55

55

55

55

55

24

44

51

1Pi

hata

tar

44

44

41

45

54

45

53

35

31

34

11

Piha

täht

imö

55

55

53

55

55

55

55

52

55

55

11

Pilli

kkee

t5

54

44

44

55

55

54

45

44

34

41

1Ri

stik

ukka

iset

55

55

55

55

55

55

55

25

55

54

11

Saun

akuk

ka, k

evät

itoin

en5

55

55

35

55

55

55

53

45

55

41

1Sa

unak

ukka

, syy

sito

inen

45

53

42

44

43

55

35

34

55

41

1Uk

onta

tar

55

55

41

55

55

55

55

55

54

44

11

Voik

ukka

53

45

44

55

43

33

54

42

32

24

11

Ruis

kaun

okki

42

53

42

54

44

33

55

33

4Ky

länu

rmik

ka1

12

22

11

12

22

Polv

ipun

tarp

ää2

21

11

11

55

Hukk

akau

ra1

15

55

5Ju

olav

ehnä

11

43

11

Luoh

o1

13

35

55

5Te

hot h

yvis

sä to

rjunt

aolo

issa

.


NURMIEN RIKKAKASVIEN TEHOTAULUKKO

RIKKAKASVIAINEIDEN TEHOTAULUKKO NURMELLE

Suojaviljalle

Gratil Primus Starane XL Tooler Express 50 SX

Apila 3 4 5 4 1

Hierakat 5 4 4 3 3

Koiranputki 3 2 3 2 4

Leinikit 5 5 4 5 3

Lutukka 4 5 5 4 4

Nokkonen 4 4 4 4 4

Piharatamo 3 2 4 4 4

Saunakukka 4 5 5 4 4

Siankärsämö 3 4 4 2 3

Suolaheinät 4 3 4 3 3

Voikukka 4 4 5 5 5

Peltokanankaali 3 5 5 4 4

Tehojen selitykset:

5 Erinomainen > 90%

4 Hyvä 70-90%

3 Tyydyttävä 50-70%

2 Heikko < 50%

1 Ei tehoa

Ei tietoa

Tehot hyvissä torjuntaoloissa.* Ilman kiinnitettä


ERIKOISKASVIEN RIKKAKASVIAINEIDEN TEHOTAULUKKO

Teho

jen

selit

ykse

t:5

Erin

omai

nen

> 9

0%4

Hyvä

70

-90%

3Ty

ydyt

tävä

50-7

0%2

Heik

ko<

50%

1Ei

teho

aEi

tiet

oa

Clamox

Galera

Butisan S

Devrinol

Matrigon

Stomp EC

Fenix

Goltix

Senkor

Reglone

Basagran M 75

Basagran SG

Monitor

Aramo

Fusilade Max

Emäk

ki3

12

23

45

35

44

43

11

Hevo

nhie

rakk

a4

12

12

41

22

21

1Ja

uhos

avik

ka5

43

42

45

45

55

43

11

Kier

tota

tar

54

34

53

33

44

33

31

1Le

inik

it4

33

13

34

23

31

1Le

mm

ikki

32

43

25

35

54

54

41

1Li

nnun

kaal

i4

45

35

35

45

54

43

11

Peip

it5

35

32

55

45

43

32

11

Pelto

hatik

ka4

15

52

54

45

55

52

11

Pelto

mat

ara

44

45

23

42

23

55

51

1Pe

lto-o

rvok

ki3

21

32

53

34

42

14

11

Pelto

-ohd

ake

45

15

12

22

21

21

1Pe

ltova

lvat

ti4

55

54

22

24

41

1Pi

hata

tar

53

23

43

44

43

13

11

Piha

täht

imö

51

55

25

55

55

55

51

1Pi

llikk

eet

51

45

24

25

55

43

41

1Ri

stik

ukka

iset

51

11

14

54

55

55

51

1Sa

unak

ukka

55

54

51

34

53

55

51

1Uk

onta

tar

43

44

33

44

44

54

41

1Vo

ikuk

ka4

41

51

22

23

22

11

Kylä

nurm

ikka

21

55

21

44

53

11

25

1Hu

kkak

aura

51

41

21

21

11

55

5Ju

olav

ehnä

41

21

21

11

11

44

4Lu

oho

41

51

34

51

11

55

5Te

hot h

yvis

sä to

rjunt

aolo

issa

.


TANKKISEOSTEN TEKO-OHJE

Tankkiseoksen sekoitusjärjestys

Tankkiseoksia tehtäessä lähtökohtana täytyy olla varma tieto kasvinsuojeluaineiden soveltuvuu-desta tankkiseoksiin.

Tankkiseos tehdään seuraavalla tavalla:1. Täytä ruisku puoliksi vedellä2. Käynnistä säiliön sekoitus3. Lisää liukopussit, gramma-aineet tai raemaiset valmisteet4. Lisää nestemäiset tauti- ja tuholaisaineet5. Lisää nestemäiset rikkakasviaineet ja kasvunsääteet (klormekvattikloridi)6. Lisää lehtilannoitteet7. Lisää happamat kasvunsääteet (esim. Terpal ja Cerone)8. Kiinnitteet

Sakkautumisriskiä seoksissa lisäävät:1. Suuret ravinneliuosmäärät (5 kg/100 l), erityisesti urea2. Humuspitoinen tai liian kylmä vesi (kaivovesi)3. Sekoitus pois päältä

RiskiseoksetTee esikoe puhtaaseen litran lasiastiaan. Täytä astia vedellä ja lisää kasvinsuojeluaineet yksi ker-rallaan suositellussa järjestyksessä. Esikokeessa voidaan käyttää kutakin valmistetta joko yhtä suu-ri määrä (esim. 20 g tai ml/1 litra vettä) tai tehdä seoksen samassa suhteessa kuin mitä aiottu an-nos hehtaarille on. Sekoita liuosta jokaisen valmisteen lisäyksen jälkeen muutaman sekunnin ajan. Kun seos on valmis, sekoita vielä 15-30 sekunnin ajan. Anna astian tämän jälkeen seistä noin 15 minuuttia, minkä jälkeen voit tutkia kokeen onnistumista. Jos öljy tai geeli ei ole erottunut seok-sesta, tai seos ei ole sakkautunut, seos on onnistunut. Jos hienojakoista saostumaa esiintyy, mut-ta se saadaan häviämään vähäisellä sekoittamisella, on tämä myös hyväksyttävää, edellyttäen, et-tä ruiskuttaessa sekoittajaa pidetään päällä koko ajan. Jos seos epäonnistuu, muuta annostusjär-jestystä tai jätä jokin aineista pois. On mahdollista että seos onnistuu jos seokseen tuleva ruisku-tusjauhe, suspensiokonsentraatti (SC) ja emulsiokonsentraatti (EC) sekoitetaan kukin yksinään ve-teen esiseokseksi ja nämä seokset lisätään varsinaiseen seokseen.


TANKKISEOSTAULUKKO PERUNAT

Afal

onFe

nix

1Fe

nix

Senk

or1

1Se

nkor

Titu

s1

11

Titu

s(1

Boxe

r1

11

1Bo

xer

Mon

itor

32

12

3M

onito

rAg

il, F

usila

de M

ax4

41

24

2Ag

il, F

usila

de M

axSt

rato

s Ul

tra,

Foc

us U

ltra

44

44

32

4St

rato

s Ul

tra,

Foc

us U

ltra

Targ

a Su

per

44

11

42

44

Targ

a Su

per

Regl

one

42

44

12

44

4Re

glon

eSp

otlig

ht P

lus

41

14

42

44

41

Spot

light

Plu

sDi

than

e4

44

13

11

11

33

Dith

ane

Sere

no4

41

43

43

33

31

1Se

reno

Ranm

an, L

eim

ay4

44

13

31

31

11

11

Ranm

an, L

eim

aySh

irlan

, Rev

us4

44

13

11

11

14

14

4Sh

irlan

, Rev

usAc

roba

t WG

44

41

31

11

13

41

44

4Ac

roba

t WG

Cons

ento

, Tyf

on4

44

14

11

11

34

44

14

4Co

nsen

to, T

yfon

Epok

44

41

43

13

13

41

41

44

4Ep

okRi

dom

il Go

ld4

44

14

31

31

34

14

14

44

4Ri

dom

il Go

ldTa

nos

44

41

31

11

13

41

41

44

44

4Ta

nos

Curz

ate

M4

44

13

11

11

34

34

44

44

44

4Cu

rzat

e M

Bisc

aya

44

44

44

41

44

11

11

11

21

13

3Bi

scay

aTe

ppek

i4

44

14

33

31

44

13

11

33

11

11

4Te

ppek

iSu

noco

44

12

42

23

23

33

12

44

22

22

11

1Su

noco

Kiin

nitte

et4

41

14

12

11

21

34

41

11

11

11

41

4Ki

inni

tteet

Urea

, Typ

piliu

os N

303

33

23

13

33

31

13

33

33

33

33

13

22

Urea

, Typ

piliu

os N

30M

agne

sium

nitr

aatti

33

32

42

33

33

11

13

33

33

33

11

32

33

Mag

nesi

umni

traa

ttiM

agne

sium

sulfa

atti

33

32

42

33

33

23

13

13

33

33

13

33

33

3M

agne

sium

sulfa

atti

Man

gaan

ikel

aatti

33

31

11

33

33

11

13

13

33

33

11

31

13

33

Man

gaan

ikel

aatti

1Sa

a se

koitt

aa

2Ei

saa

sek

oitta

a

3Ei

tiet

oa

4Se

os ta

rpee

ton,

eri

ruis

kutu

saik

a

Anno

s ja

olo

suht

eet v

aiku

ttava

t leh

tilan

noitt

eide

n se

koite

ttavu

utee

n ja

vio

itusr

iski

in.

(1 =

Tan

kkis

eos

rutto

aine

en k

anss

a vo

i lis

ätä

Titu

ksen

aihe

utta

maa

per

unan

vaa

lene

mis

ta.

(2 =

Max

10

N kg

/ha.

Taul

ukon

ohj

eet o

vat s

uunt

aa a

ntav

ia ja

per

ustu

vat

koke

muk

siin

ain

eide

n kä

ytös

tä. K

oska

kui

tenk

in

käyt

että

vä v

esim

äärä

, ved

en la

atu,

sää

teki

jät,

vilje

ltävä

lajik

e ym

s. te

kijä

t vai

kutta

vat s

eoks

en to

imi-

vuut

een,

on

vast

uu k

äyte

tyis

tä s

eoks

ista

käy

ttäjä

llä.

Lähd

e: B

ASF,

Baye

r, Sy

ngen

ta ja

Ber

ner.


Bisc

aya

Kest

ac, D

ecis

5Ke

stac

, Dec

isM

avrik

, Sum

i Alp

ha5

1M

avrik

, Sum

i Alp

haSp

orta

k EW

23

1Sp

orta

k EW

Rovr

al 7

5 W

G1

31

1Ro

vral

75

WG

Juve

ntus

90

131

11

1Ju

vent

us 9

0Pr

olin

e, P

rosa

ro3

31

11

1Pr

olin

e, P

rosa

roFu

sila

de M

ax, A

gil

11

13

34²

1Fu

sila

de M

ax, A

gil

Stra

to U

ltra,

Foc

us U

ltra

11

13

31

35

Stra

to U

ltra,

Foc

us U

ltra

Targ

a Su

per

11

13

31

31

3Ta

rga

Supe

rAr

amo1

31

13

33

33

33

Aram

oBu

tisan

S1

11

33

33

41

41

Butis

an S

Devr

inol

33

33

33

33

33

33

Devr

inol

Gale

ra2

22

22

22

22

22

22

Gale

ra

Mat

rigon

11

12

22

21

11

32

21

Mat

rigon

Zoom

11

21

31

11

11

33

32

1Zo

omM

ospi

lan

55

53

31

31

11

13

32

11

Mos

pila

nAv

aunt

55

53

31

3-

--

-3

32

1-

5Av

aunt

Clam

ox1

11

--

1-

--

--

--

2-

11

-Cl

amox

Nest

emäi

set t

yppi

lann

okse

t-

12

33

44

-4

-3

3-

22

-1

1-

Nest

emäi

set t

yppi

lann

okse

t

1Sa

a se

koitt

aa

2Ei

saa

sek

oitta

a

3Vo

i sek

oitta

a, m

utta

käs

ittel

yaja

t eiv

ät s

ovi y

htee

n

4Sa

a se

koitt

aa, m

utta

vio

itusr

iski

kas

vaa

5Se

koitu

s on

tarp

eeto

n

-Ei

tiet

oa

1 =

Ara

mo

vain

raps

ille

2 =

Vio

itusr

iski

kas

vaa

Agili

n ka

nssa

3 =

Kuk

inna

n al

kuun

saa

kka

RYPSIN JA RAPSIN TANKKISEOSTAULUKOT


Tooler

Ally 1 Ally

Ally Class 1- 1- Ally Class

Sekator OD 1 1 2 Sekator OD

Express, Ratio 1 1 1- 1 Express, Ratio

Express Twin 1 1 5 1 1 Express Twin

Ratio Combo 1 1 1- 5 1 5 Ratio Combo

Ariane S 1 2 2 1+ 1+ 1 1+ Ariane S

Mustang Forte, Cantor 1 1 2 1 1 1 1 5 Mustang Forte, Cantor

K-MCPA 1 1+ 2 1+ 1+ 1 1+ 1 1 K-MCPA

K-Trio 1 1+ 2 1+ 1+ 1 1+ 1 1 1 K-Trio

Logran 1 1+ 1- 1+ 1+ 1 1 2 5 1+ 1+ Logran

Gratil 1 1 1- 1 1 1 1 2 1 1+ 1+ 1+ Gratil

Starane XL, Tomahawk 1 1 2 1 1 1 1+ 1 1 1 1 1 1Starane XL, Tomahawk

Primus 1 1 5 1 1 1 1 1+ 1 1+ 1+ 2 1 1 Primus

Puma Extra 1 2 2 2 1+ 1 1+ 2 2 2 2 2 1+ 1 2 Puma Extra

Grasp + Grasp-kiinnite 2 2 2 2 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Grasp + Grasp-kiinnite

Axial, Swipe 1 2 2 2 1 - 1 2 2 2 2 1 2 1 2 5 5 Axial, Swipe

Monitor 1 2 1- 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 1 1 2 2 2 Monitor

Broadway 5 5 2 5 5 5 5 3 5 1 5 5 5 5 5 2 2 2 4 Broadway

Attribut Super 1 1 5 1+ 1 1+ 1 1+ 1 1 1+ 1 1 1+ 1 2 2 2 5 2 Attribute Super

Kestac, Decis, Fastac 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1+ 1 1 1+ 1 1 1 1 1 1 Kestac, Decis, Fastac

Mavrik, Sumi Alpha, Karate 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Mavrik, Sumi Alpha, Karate

Roxion, Perfekthion 1 4 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 - 1 4 Roxion, Perfekthion

Cycocel 750, CCC ja 5C 1 1 1(3 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 Cycocel 750, CCC ja 5C

Terpal 1 3 2 3 3 2 3 2 2 2 2 3 3 2 3 2 2 2 2 2 2 1 1 1 3 Terpal

Cerone 1 3 2 3 3 2 3 2 2 2 3 3 3 2 3 2 2 2 2 2 2 1 1 1 3 4 Cerone

Moddus, Sonis 1 1+ 2 1 1 1 1 4 1 1 4 1 1 1 1 2 1 1 2 2 2 1 1 1 2 2 2 Moddus, Sonis

Comet Pro, Prosaro, Juventus, Sportak, Pro-line, Tilt, Bumper, Zenit, Stratego, Acanto, Amistar, Menara, Bravo Premium

1 1+ 2 1 1 1 1+ 1 1 1 1 1+ 1+ 1 1+ 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1Comet Pro, Prosaro, Juventus, Sportak, Proline, Tilt, Bumper, Zenit, Stratego, Acanto, Amistar, Menara, Bravo Premium

Basso, Stereo 1 1 2 1 1 1 1+ 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 4 1 1 1 1 1 1 1 1 1 4 1 Basso, Stereo

Acanto Prima 1 1+ 2 1+ 1+ 1 1 1 1 1 1 1+ 1+ 1 1+ 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 1 1 1 Acanto Prima

Multiple 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Multiple

Hivenliuos, Superlehtilannos (1

1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 1 1 1 1 4 1 1 1 1 1 1 1Hivenliuos,Superlehtilannos (1

Soluboori, Mg-ja Mn-sulfaatti, Cu- ja Mn-ke-laatit (1

1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2(2 2 2 2 2 1 1 1 2 4(2 1 1(2 1(2 1(2 1 1 -Soluboori, Mg-ja Mn-sulfaatti, Cu- ja Mn-kelaatit (1

Urea(1 ja 4 , Typpiliuos(1 ja 4 4 4 4 4 4 1 2 1 1 1 1 4 2 1 1 2 2 2 2 1 4 1 2 4 1 2 2 2 2 2 2 Urea(1 ja 4 , Typpiliuos(1 ja 4

Magnesiumnitraatti 1 1 5 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 1 - 1 1 1 1 2 1 1 1 2 - Magnesiumnitraatti

TANKKISEOSTAULUKKO VILJA JA NURMET


TANKKISEOSTAULUKKO VILJAT JA NURMET

Tooler

Ally 1 Ally

Ally Class 1- 1- Ally Class

Sekator OD 1 1 2 Sekator OD

Express, Ratio 1 1 1- 1 Express, Ratio

Express Twin 1 1 5 1 1 Express Twin

Ratio Combo 1 1 1- 5 1 5 Ratio Combo

Ariane S 1 2 2 1+ 1+ 1 1+ Ariane S

Mustang Forte, Cantor 1 1 2 1 1 1 1 5 Mustang Forte, Cantor

K-MCPA 1 1+ 2 1+ 1+ 1 1+ 1 1 K-MCPA

K-Trio 1 1+ 2 1+ 1+ 1 1+ 1 1 1 K-Trio

Logran 1 1+ 1- 1+ 1+ 1 1 2 5 1+ 1+ Logran

Gratil 1 1 1- 1 1 1 1 2 1 1+ 1+ 1+ Gratil

Starane XL, Tomahawk 1 1 2 1 1 1 1+ 1 1 1 1 1 1Starane XL, Tomahawk

Primus 1 1 5 1 1 1 1 1+ 1 1+ 1+ 2 1 1 Primus

Puma Extra 1 2 2 2 1+ 1 1+ 2 2 2 2 2 1+ 1 2 Puma Extra

Grasp + Grasp-kiinnite 2 2 2 2 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Grasp + Grasp-kiinnite

Axial, Swipe 1 2 2 2 1 - 1 2 2 2 2 1 2 1 2 5 5 Axial, Swipe

Monitor 1 2 1- 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 1 1 2 2 2 Monitor

Broadway 5 5 2 5 5 5 5 3 5 1 5 5 5 5 5 2 2 2 4 Broadway

Attribut Super 1 1 5 1+ 1 1+ 1 1+ 1 1 1+ 1 1 1+ 1 2 2 2 5 2 Attribute Super

Kestac, Decis, Fastac 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1+ 1 1 1+ 1 1 1 1 1 1 Kestac, Decis, Fastac

Mavrik, Sumi Alpha, Karate 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Mavrik, Sumi Alpha, Karate

Roxion, Perfekthion 1 4 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 - 1 4 Roxion, Perfekthion

Cycocel 750, CCC ja 5C 1 1 1(3 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 Cycocel 750, CCC ja 5C

Terpal 1 3 2 3 3 2 3 2 2 2 2 3 3 2 3 2 2 2 2 2 2 1 1 1 3 Terpal

Cerone 1 3 2 3 3 2 3 2 2 2 3 3 3 2 3 2 2 2 2 2 2 1 1 1 3 4 Cerone

Moddus, Sonis 1 1+ 2 1 1 1 1 4 1 1 4 1 1 1 1 2 1 1 2 2 2 1 1 1 2 2 2 Moddus, Sonis

Comet Pro, Prosaro, Juventus, Sportak, Pro-line, Tilt, Bumper, Zenit, Stratego, Acanto, Amistar, Menara, Bravo Premium

1 1+ 2 1 1 1 1+ 1 1 1 1 1+ 1+ 1 1+ 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1Comet Pro, Prosaro, Juventus, Sportak, Proline, Tilt, Bumper, Zenit, Stratego, Acanto, Amistar, Menara, Bravo Premium

Basso, Stereo 1 1 2 1 1 1 1+ 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 4 1 1 1 1 1 1 1 1 1 4 1 Basso, Stereo

Acanto Prima 1 1+ 2 1+ 1+ 1 1 1 1 1 1 1+ 1+ 1 1+ 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 1 1 1 Acanto Prima

Multiple 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Multiple

Hivenliuos, Superlehtilannos (1

1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 1 1 1 1 4 1 1 1 1 1 1 1Hivenliuos,Superlehtilannos (1

Soluboori, Mg-ja Mn-sulfaatti, Cu- ja Mn-ke-laatit (1

1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2(2 2 2 2 2 1 1 1 2 4(2 1 1(2 1(2 1(2 1 1 -Soluboori, Mg-ja Mn-sulfaatti, Cu- ja Mn-kelaatit (1

Urea(1 ja 4 , Typpiliuos(1 ja 4 4 4 4 4 4 1 2 1 1 1 1 4 2 1 1 2 2 2 2 1 4 1 2 4 1 2 2 2 2 2 2 Urea(1 ja 4 , Typpiliuos(1 ja 4

Magnesiumnitraatti 1 1 5 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 1 - 1 1 1 1 2 1 1 1 2 - Magnesiumnitraatti

1 Saa sekoittaa

1+ Saa sekoittaa, mutta kiinnitteen lisäystä suositellaan, jos nestemäisen seospartnerin määrä on alle 0,4 l/ 200 l vettä/ ha

1- Kiinnitettä ei saa lisätä

2 Ei saa sekoittaa

3 Voi sekoittaa, mutta käsittelyajat eivät sovi yhteen

4 Saa sekoittaa, mutta vioitusriski kasvaa kevätviljoilla

5 Sekoitus tarpeeton

- Ei tietoa

(1 Annos ja olosuhteet vaikuttavat lehtilannoitteiden vioitusriskiin(2 Vain kelaattien kanssa (3 Klormekvattikloridi valmisteiden käyttömäärä korkeintaan 1l/ha tankkiseoksissa(4 Tankkiseoksissa Max 10 kg N /ha (5 Tankkiseoksissa Monitorin teho heinämäisiin rikkakasveihin saattaa heikentyä

196 www.k-maatalous.fi Tarkista tuotteiden ajantasaiset käyttöohjeet: www.tukes.fi /kasvinsuojeluainerekisteriwww.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS PALVELEE

K-MAATALOUSK-MAATALOUSK-MAATALOUSwww.k-maatalous.fi

Viljelyohjelmakioskit ja mittauspisteet löydät * -merkityistä liikkeistä.

K-maatalous Lähiosoite PuhAlajärvi Kuopiontie 2 06-5578300Alavus* Talankuja 3 020 7790260Eura Filppulantie 14 02-83870200Forssa* Lepistönkatu 1 03-4242200Haapajärvi Vitikantie 4 08-764808Huittinen* Kauppiaskatu 1 02-5606100Häijää Tupurlantie 7 D 03-5187081Hämeenlinna* Luukkaankatu 4 03-622660Iisalmi Kivirannantie 10 01053 77370Ilmajoki* Aamukuja 11 06-4242600Jalasjärvi Keskustie 31 06-4565200Joensuu Kaltimontie 4 050-3112020Juuka Kirkkotie 8 050-3112020Juva Juvantie 18 020 7870500Jyväskylä Saarijärventie 50-52 040 3101300Jämsä Ekosentie 1 020 7768410Kaavi Kaavintie 5 01053 29570Kajaani Timperintie 20 01053 80210Kalajoki* Merenojantie 4 044-7997390Kankaanpää Rautatienkatu 2 02-572900Kannus Asematie 28 06-871878Karjaa Ratakatu 26 019-27931Kauhajoki* Savikyläntie 15 020 7562420Kauhava Heimolankuja 9 06-4347500Keitele Asematie 1 040-3000849Kemijärvi Varastotie 6-8 01028 66770Keuruu Teollisuustie 3 020-7893600Kitee Puhoksentie 3 040-8330661Kiuruvesi* Koskentie 2 01053 77350Kokkola Kosilankatu 3 06-8310666Konnevesi* Vainiontie 2 020 7691870Kouvola* Kaitilankatu 20 05-5356000Kuhmo Kainuuntie 87 01053 80170Toivala/Kuopio Tietäjäntie 1 050-3611663Kuortane* Vesterintie 1 020 7790270Kuusamo Luomantie 4 020 7401040Lahti Heloittajankatu 6 03-875810Lappeenranta* Mäntysuonkatu 3 05-5442600Lappfjärd Hallvägen 1 06-2288411Lapua* Myllykyläntie 35 06-4330400Leppävirta Teollisuustie 16 017-5594500Lieksa Energiatie 1 040-7101101Lohja Tynninkuja 5 019-36261

K-maatalous Lähiosoite PuhLohtaja Lohtajantie 240 044-7475240Loimaa* Aleksis Kivenkatu 9 02-7625100Mikkeli Otavankatu 21 0400-636973Mäntsälä* Maisalantie 17 019-6893800Nilsiä* Nilsiäntie 69 01053 85200Nivala* Hanketie 4 08-4458500Nurmes Porokyläntie 13 050-3112020Nurmijärvi* Ojakkalantie 2 09-8553670Orimattila* Vesitornintie 1 03-872530Oulainen* Nurmelankatu 4 044-7997280Oulu* Tikkasentie 4 01083 50280Peräseinäjoki Keskustie 16 06-4203400Pieksämäki Selkiöntie 2 050-3112020Pielavesi Puustellintie 26 040-3000830Pori* Pohjoisväylä 3 02-6314500Porvoo* Mestarintie 8 019-5290100Pudasjärvi Petäjäkankaantie 1 020 7528260Rantsila Paavolantie 21 010 8350 210Reisjärvi Levonperäntie 65 08-776782Riihimäki* Teollisuuskatu 6 019-760260Rovaniemi Paljetie 4 050-5975877Saarijärvi* Myllymäentie 2 014-4114500Salo* Meriniitynkatu 11 02-77751Savonlinna* Pajatie 28 015-5550131Seinäjoki* Hautomonkatu 2 01053 26300Sodankylä Sumatie 2 01034 66260Somero* Turuntie 1 02-779300Suomussalmi Risteentie 1 01044 09100Suonenjoki Lintikonkatu 15 0105377330Tampere* Pyrynkatu 5 03-3571800Toholampi Kannustie 7 06-8817700Tornio Kisällinkatu 6 050 594 8519Turku* Vanha Tampereentie 184 02-2841200Vaala Vaalantie 4 0104222420Varkaus Käsityökatu 22 017-5597500Veteli Äijäpatintie 2 044-7475288Vieremä Vieremäntie 6 01053 77300Viitasaari Kauppakaari 3 040-3000850Virolahti Virojoentie 17 B 01032 05300Virrat* Meijeritie 16 020 7790280Vörå Larvvägen 53 06-3843400Ylivieska* Ruutihaantie 5 044-7997370Övermalax Viasvägen 99 020 7691209

Documents

Viljelyopas K maatalous