© Luonnonvarakeskus

Oulu 8.11.2018

Riitta Savikko

Ilmastoviisas maatalous –

mitä se voi tarkoittaa?

© Luonnonvarakeskus

Sisältö

• Ilmastonmuutos ja maatalous

– Miten ilmastonmuutos vaikuttaa?

– Mistä päästöt tulevat?

– Miten etsiä ratkaisuja – miten varautua?

• Mitä viljelijät ilmastonmuutoksesta ja varautumisesta miettivät?

• Materiaaleja ilmastonmuutokseen varautumisen tueksi

• Ilmastoviisaiden ratkaisujen tarpeita ja työkenttää

2 7.11.2018

Kuva: Sari Himanen

© Luonnonvarakeskus

Ilmakehän

hiilidioksidi-

pitoisuuden

kehitys

kuvan lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö, ilmasto-

opas.fi, perustuu IPCC 2013

tekstin lähde: IPCC 2013

Kasvihuonekaasujen pitoisuudet

ilmakehässä 1750-2011:

• hiilidioksidia + 40 %

• metaania + 150 %

• dityppioksidia + 20 %

© Luonnonvarakeskus 4 7.11.2018

Maapallon

hiilidioksidibudjetti

© Luonnonvarakeskus

Kasvihuonekaasupäästöt maapallolla

5 7.11.2018

Lähde: Global Carbon Budget 2017

© Luonnonvarakeskus

Päästöskenaariot

6 7.11.2018

Lähde: Global Carbon Budget 2017

© Luonnonvarakeskus

IPCC 8.10.2018: Ilmasto lämpenee

hälyttävällä vauhdilla

7 7.11.2018

Maataloudella on ilmastonmuutoksen

suhteen monta roolia

• ilmastonmuutoksen vaikutukset tuovat sopeutumistarpeita

• maataloudessa muodostuu kasvihuonekaasupäästöjä

• ratkaisuja ja mahdollisuuksia ilmakehään päästetyn hiilen

sitojana maahan ja uusiutuvan energian tuottajana, jotta

fossiilienergiariippuvuudesta voidaan irtautua

Lähde: Ollikainen ym. 2014.

Ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä

ilmastopolitiikka maataloudessa.

Suomen ilmastopaneeli. Raportti 1/2014.

8 7.11.2018 Kuva: Marketta Rinne / Luken arkisto

© Luonnonvarakeskus 9 7.11.2018

ILMASOPU-hanke 2010. Peltonen-Sainio, Pirjo, Hakala, Kaija, Jauhiainen, Lauri,

Ojanen, Hannu. Viljelyn laajentamispotentiaalin ennuste A2-skenaariossa.

© Luonnonvarakeskus 10 7.11.2018

ILMASOPU-hanke 2010. Peltonen-Sainio, Pirjo, Hakala, Kaija, Jauhiainen, Lauri, Ojanen,

Hannu. Viljelyn laajentamispotentiaalin ennuste A2-skenaariossa.

Hyötyä Suomessa (Peltonen-Sainio ym. 2017):

Uusia satoisia viljelykasvilajeja ja –lajikkeita.

Nykyisiä viljelykasvilajeja pohjoisempana.

© Luonnonvarakeskus 11 7.11.2018

Kalvo:

Pirjo Peltonen-

Sainio ja Jaana

Sorvali 16.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Maatalouden

sopeutumiskeinoja

ilmastonmuutoksen

vaikutuksiin

Lähde: Hakala Kaija 2017

Saatavilla myös

https://www.ilmase.fi/site/tietopaketit/ilmast

onmuutoksen-vaikutuksia-peltoviljelyyn-

suomessa/

12 7.11.2018

Varautumisen avainsanat

• Vesitalous

• Viljelykierto

• Viljelykasvivalinnat • Lajit & lajikkeet

• Syyskylvöiset

• Palkokasvit

• Nurmiseokset

© Luonnonvarakeskus

Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt

13 7.11.2018

Lähde: Tilastokeskus 2018. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2017.

Suomen kokonaispäästöt 2017: 56,1 miljoonaa tonnia CO2-ekv.

© Luonnonvarakeskus 14 7.11.2018

Lähde: Ahokas, Jukka ja Mikkola, Hannu. Maatalouden

energiankäyttö ja energian säästäminen.

Ilmastonmuutokseen varautuminen

15

• Ilmastonmuutokseen varautuminen

sisältää sekä ilmastonmuutoksen

hillintää että vaikutuksiin

sopeutumista.

• Paikallisiin oloihin suunnitellut

ratkaisut pyrkivät huomioimaan

sekä ekologisen, sosiaalisen,

kulttuurisen että taloudellisen

kestävyyden näkökulmia.

• Palapeliä, omaan tilanteeseen

sopivien ratkaisujen etsintää.

• Tarvitaan sopeutumiskykyä.

Kuvat: Sari Himanen, Juuso Joona,

Luken arkisto

Ilmastoviisas maatalous – mitä se voi

tarkoittaa? (Climate Smart Agriculture)

16 7.11.2018

Hillintä Sopeutuminen

Tuottavuuden

ja tuottojen

kasvu

Synergiat

Ilmastoviisas maatalous

Kestävä tehostaminen

(keinona ruokaturvan

parantamiseen)

Kiertotalous (resurssitehok-

kuus, resilienssi)

Kestävä kehitys

(ekologinen, sosiaalinen,

taloudellinen)

Aslihan Arslan, EPIC–FAO, 17.9.2014,

www.fao.org/climatechange/epic

Climate-smart soils/

Ilmastoviisaat viljelykäytännöt

18 7.11.2018

K Paustian et al. Climate-smart soils. Nature 532, 49–57 (2016)

doi:10.1038/nature17174

© Luonnonvarakeskus

Maaperä ilmastoratkaisujen ytimessä

19 12/9/15

© Luonnonvarakeskus 20 7.11.2018 Lähde: Kristiina Reginan alustus 10.10.2018

© Luonnonvarakeskus

Tarvitaan monihyötyisiä ratkaisuja

Esimerkiksi

• satovarmuutta ja kannattavuutta

varmentava viljelysuunnittelu

• maan kasvukunnon ja hiilivaraston ylläpito

• energia- ja ravinneomavaraisuuden

kasvattaminen

• tilayhteistyön tekeminen tai

toisten kokemuksista oppiminen

21 7.11.2018 kuvat: Ville Heimala

© Luonnonvarakeskus

Ilmastopaneelin raportti: mitä viljelijät

miettivät ilmastokysymyksistä?

• viljelijät ymmärtävät sääolojen ja luonnonolojen suuren merkityksen toiminnalleen

hyvin

• viljelijät tiedostavat ja hyväksyvät maatalouden ilmastotoimien tarpeen

• käytännönläheistä tietoa omalle tilalle mahdollisista ilmastotoimista on vaikea saada

• eri toimien päästövähennyspotentiaalin hahmottaminen on monimutkaista

• viljelijät pitävät sosiaalisesti kestävinä sellaisia ilmastopolitiikan ohjauskeinoja, jotka

jättävät valinnanvaraa, siis esimerkiksi taloudellista ohjausta, investointitukia ja

vaihtoehtoisten toimintatapojen tarjoamista

• määräyksistä, kasvavista kustannuksista

tai lisääntyvästä työmäärästä ei iloita,

sen sijaan pidemmälläkin aikavälillä

realisoituvat kustannussäästöt tai

lisätoimeentulolähteet koetaan

hyväksyttävämmiksi.

Lähde: Ollikainen ym. 2014

22 7.11.2018

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Kysely ilmastonmuutokseen varautumisesta maataloudessa:

Vastaajien näkemys eri varautumistoimien tärkeydestä

23 7.11.2018

Kuva:

Riikka

Armanto

Kysely:

toukokuu 2018

n=126

56 % viljelijöitä

© Luonnonvarakeskus

Millaista tietoa neuvojat ja viljelijät tarvitsevat

ilmastonmuutokseen varautumiseen? -kysely

• Kysely Neuvo2020-neuvojille keväällä 2017

• 32 vastaajaa (575 kyselyn saajaa, vastausprosentti 5,6 %)

• 59 % vastaajista ”ilmastonmuutokseen varautuminen liittyy neuvontatyöhöni”, muidenkin

mielestä tulevaisuudessa ja hekin pohtivat vastauksia työnsä kannalta

• puheenaiheita, joiden yhteydessä ilmastonmuutos tulee esiin: kasvukauden sääolot ja

niiden kanssa selviytyminen, kasvinvuorotus, viljelykierto, viljelykasvien laji- ja

lajikevalinta sekä tautien ja tuholaisten hallinta

• Haasteita ilmastotietouteen ja sen kehittämiseen:

– ”Ilmastoasioista tulee ristiriitaista tietoa.”

– ”Tietoa on akuutimpaa hankkia muista asioista.”

– ”Ilmastotieto jää irralleen viljelyn käytännöistä.”

24 7.11.2018

Kuvat: Wikimedia Commons

© Luonnonvarakeskus

Millaista tietoa neuvojat ja viljelijät tarvitsevat

ilmastonmuutokseen varautumiseen -kysely

• Neuvojat toivovat tietoa:

– viljelykasvien laji- ja lajikevalinta

– kasvukauden sääolot ja niiden kanssa selviytyminen

– valkuaisomavaraisuus

– tautien ja tuholaisten hallinta sekä rikkakasvien hallinta

• Vähintään kaksi kolmasosaa asiaa arvioineista neuvojista näkee asiakkailtaan

puuttuvan melko paljon tai paljon tietoa seuraavista aiheista:

– tautien ja tuholaisten hallinta

– kasvinvuorotus, viljelykierto

– maan rakenteen hoito

– turvemaiden käyttötavat

– biologinen typensidonta

– valkuaisomavaraisuus.

25 7.11.2018

kuva:Luken arkisto

Materiaaleja varautumisen tueksi

viljelijöille ja neuvojille

Verkkoviestintää:

• www.ilmastoviisas.fi

• https://www.facebook.com/ilmastoviisas/

Materiaaleja: Tietokortteja

• Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

• Palkokasveista on moneksi: valkuaista,

viherlannoitusta, maanparannusta

• Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä

• Suometsien ilmastoviisas metsänhoito

26 7.11.2018

© Luonnonvarakeskus

Työpajoja, webinaareja ja niiden materiaalit https://www.ilmase.fi/site/tyopajat/

• Maan multavuuden hoito

• Turvepeltojen parhaat käyttötavat nyt ja tulevaisuudessa

• Ilmastoviisas karjatalous

• Kasvinsuojelu ja maan kasvukunto

• Pellon käytön optimoinnilla ratkaisuja ilmastonmuutokseen

• Maatalousyrittäjän ammatin tulevaisuus –tulevaisuusverstas

Etäluennot ja niiden materiaalit https://www.ilmase.fi/site/pilottitilat/etaluennot/

• Alus- ja kerääjäkasvien viljely

• Kierrätysravinteiden käyttö

• Biologinen typensidonta

• Peltojen hiilensidonta

• Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys

• Peltojen vesitalous

• Uudet viljelymenetelmät; päällekkäis- ja sekaviljely

• Tilan energiaomavaraisuus

• Maan kasvukunnon ylläpito

• Maatalous ja Suomen ja EU:n ilmastopolitiikka

27 7.11.2018

Kuva: Erkki Oksanen

Ilmastonmuutokseen varautuminen

maataloudessa –koordinaatiohanke

• Rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

valtakunnallisena koordinaatiohankkeena 9/2018-8/2021

• 300 000 euroa

Työpaketteja

• Ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvien hankkeiden

verkottaminen ja teemoittaiset hanketreffit

• Ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvien hankkeiden tukeminen

• Alueellisia tapahtumia maatiloille, neuvojille ja opiskelijoille tueksi

ilmastonmuutokseen varautumiseen

• Monikanavaista viestintää hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja

opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi

28 7.11.2018

kuvat: Ville Heimala

wwww.ilmastoviisas.fi

https://www.facebook.com/ilmastoviisas/

© Luonnonvarakeskus

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke (2015-2018)

18 työpajaa yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa

29 7.11.2018

pvm paikka nimi

15.4.2016 Tampere Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle

30.11.2017 Joensuu Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen

12.12.2016 Hämeenlinna Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja

maanparannusta

19.4.2017 Lieto Kasvintuhoojat, pölyttäjät ja maaperäeliöt – mihin haittoihin ja hyötyihin

varautua maataloudessa lähitulevaisuudessa?

27.10.2017 Tammela Keinoja ravinnetehokkuuden parantamiseen

2.11.2017 Vihti Kasvinsuojelu ja maan kasvukunto – mistä vastauksia nykyisiin ja

tuleviin haasteisiin?

16.11.2017 Tammela,

Mustiala

Tulevaisuusverstas: Maatalousyrittäjän ammatin tulevaisuus – surffailua

epävarmuuden aalloilla?

21.11.2017 Ilmajoki,

Ruukki

Turvepeltojen parhaat käyttötavat nyt ja tulevaisuudessa

23.11.2017 Kaarina,

Tuorla

Tulevaisuusverstas: Globaalit ongelmat, paikalliset ratkaisut – maatalous

maailmaa pelastamassa

© Luonnonvarakeskus

30 7.11.2018

pvm paikka nimi

18.1.2018 Kuopio ja Ruukki Ilmastoviisas karjatalous

1.2.2018 Kaarina, Tuorla Kiertotalouden hanketreffit

5.2.2018 Helsinki, Ruukki,

Ylistaro

Pellon käytön optimoinnilla

ratkaisuja ilmastonmuutokseen

7.3.2018 Kokemäki Maan multavuuden hoito

8.3.2018 Jyväskylä Kiertotalous ruokajärjestelmässä –

Circular Economy in the Food System

13.2.2018 Varkaus Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin

6.3.2018 Piikkiö Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin

15.3.2018 Lepaa Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin

12.4.2018 Hyvinkää Ilmastonmuutokseen varautumisen

esteet, edistäjät ja ratkaisukeinot

Yhteensä 1110 osallistujaa,

32 % viljelijöitä

© Luonnonvarakeskus 31 7.11.2018 Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle

Kuvat: Erkki Oksanen, Riitta Savikko, Elina Nurmi

© Luonnonvarakeskus

Ilmastonmuutos ja maaseutu –hanke (2011-2014)

• 12 työpajaa ympäri Suomen

• viljelijöiden, neuvojien, tutkijoiden, viranhaltijoiden ja opiskelijoiden yhteisiä

työpajoja (300 osallistujaa, heistä noin 120 viljelijöitä)

• ilmastonmuutokseen kytkeytyviä, käytännönläheisiä ja helposti

lähestyttäviä, alueellisesti olennaisia aiheita

• asiantuntija-alustuksia ja fasilitoitu ryhmäkeskustelu (me-we-us)

• pohdittiin ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen haasteita ja

mahdollisuuksia

32 7.11.2018

Kuvat: Karoliina Rimhanen

© Luonnonvarakeskus

33

Työpajojen teemoja Työpajojen paikkakunnat

Ilmastoviisaiden ratkaisujen työkenttää on mm.

• Ruokajärjestelmäkysymykset:

kestävä tehostaminen, agroekologia, viljelijöiden osallisuus

• Kasvinjalostus: Satofysiologia ja genetiikka

• Kotieläinten hoito ja terveys

• Typen kierto ja hallinta

• Viljelijöiden päätöksenteko ja esteet ilmastoviisaille käytännöille

• Ilmastoriskien hallinta: talousmekanismit, vakuutukset, tiedonsaanti

• Energia ja bioenergia: energiantuotanto vähentämättä ruoantuotantoa

• Aluetaso ja maisemataso: maankäyttö, ekosysteemipalvelut, alueellinen resilienssi

(muuntojoustavuus)

• Ruokaturva: sopeutumisen ja epävarmuuksien mallintaminen

• Maaperän hiili ja monihyötyiset ilmastoratkaisut

• Veden hallinta

• Metsien monimuotoisuus ekosysteemipalveluiden

ja resielienssin lisäämiseksi

• Maaseudun päästövähennyskeinot

• Haavoittuvuuden mittaaminen

• Yhteiskunnan transformaatio (instituutiot, politiikka)

Lähde: Steenwerth ym. 2014 7.11.2018

Kuva: Janne Lehtinen / Luken arkisto

© Luonnonvarakeskus

Tietoa sopeutumiskyvyn avuksi

35 7.11.2018

Lähde: Jensen 2002, Kantele 2013

© Luonnonvarakeskus

Varautuminen peltoviljelyssä Resilienssi

Viljelijöiden toimet ja niiden

kannustimet

• Salaojitusinvestoinnit

• Valkuaiskasvit viljelykierrossa

• Neuvo2020

• Maan hiilen lisääminen (vähän esillä

nykytuissa)

Yhteiskunnallinen konteksti

• Kasvintuotannon ja kotieläintilojen

yhteistyö, eriytymisen sijaan

• Vuokrapeltojen maan kasvukunnon

hoito

• Pääsy resursseihin, esim. koulutus,

neuvonta, lomitus

• Viljelijöiden työn arvostus

• Kiinnostava ammatti

tulevaisuudessakin

• Substanssiosaamisen lisäksi

strategisen suunnittelun ja johtamisen

taidot

Kiitos: Kaija Hakala, Karoliina Rimhanen, Anja Yli-Viikari

= maatalous- ja ruokaketjun

toimintakyky reagoida esille tuleviin

tilanteisiin, ja löytää ratkaisuja uusiin

ongelmiin

• tilojen taloudellinen

elinvoimaisuus

• asiantuntijaosaamisen

ylläpitäminen

Monimuotoisuus

• Erilaisia lajikkeita ja kasvilajeja

• Toiminnallinen monimuotoisuus

• Toimeentuloa monesta lähteestä

• Tuo joustavuutta

Redundanssi

=päällekkäisyys

• useita ostokanavia hankkia

kylvösiementä tai lannoitteita

• useita mahdollisuuksia minne

tuotteet voi myydä

36 7.11.2018

© Luonnonvarakeskus

Lähteet • Ahokas, Jukka ja Mikkola, Hannu. Maatalouden energiankäyttö ja energian säästäminen. http://www.energia-

akatemia.fi/attachments/article/44/Maatalouden%20energiankaytto%20ja%20energian%20saastaminen.pdf

• Aslihan Arslan, EPIC–FAO, 17.9.2014, www.fao.org/climatechange/epic,

http://www.slideshare.net/FAOoftheUN/climatesmart-agriculture-climate-change-agriculture-and-food-

security?from_action=save

• Global Carbon Budget 2017, http://www.globalcarbonproject.org/carbonbudget/17/files/GCP_CarbonBudget_2017.pdf

• Hakala, Kaija 2017. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia peltoviljelyyn Suomessa.

https://www.ilmase.fi/site/tietopaketit/ilmastonmuutoksen-vaikutuksia-peltoviljelyyn-suomessa/

• ILMASOPU-hanke 2010. Peltonen-Sainio, Pirjo, Hakala, Kaija, Jauhiainen, Lauri, Ojanen, Hannu. Viljelyn

laajentamispotentiaalin ennuste A2-skenaariossa.

• IPCC 2013.Intergovernmental Panel on Climate Change,. Fifth Assessment Report (AR5). Summary for

Policymakers. Saatavilla: http://www.ipcc.ch/report/ar5/wg1/#.UkEsrxCAp3s

• IPCC infografiikat. IPCC:n 5. arviointiraportin osaraportin 1 infografiikat kuvaavat ilmastonmuutoksen

luonnontieteellistä taustaa. Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö. Saatavilla: http://ilmasto-

opas.fi/fi/ilmastonmuutos/videot-ja-visualisoinnit/-/artikkeli/178e8529-faff-4f28-a2eb-f9c322eefe54/ipcc5-infografiikat-

osa-1-luonnontieteellinen-tausta.html

• IPCC:n 1,5 asteen raportin pohjalta tehdyt infografiikat. Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi.

http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/videot-ja-visualisoinnit/-/artikkeli/404aab9f-7b8a-4e6c-a14a-

0199af721c00/ipcc-1-5-infografiikat.html

• Jensen, B.B. 2002. Knowledge, Action and Pro-environmental Behaviour. Environmental Education Research, vol. 8

no 3, 325-334.

• Kantele, Martta 2013. Ympäristökansalaisuus kasvatusihanteena: tapaustutkimus ympäristöjärjestöjen Ilmari-

hankkeesta. Ympäristöpolitiikan ja aluetieteen koulutusohjelman pro gradu -tutkielma. Johtamiskorkeakoulu,

Tampereen yliopisto.

• Maaperän toiminnot. http://www.fao.org/soils-2015/resources/infographics/en/#c328551

37 7.11.2018

© Luonnonvarakeskus

Lähteet

• Ollikainen, Markku, Järvelä, Marja, Peltonen-Sainio, Pirjo, Grönroos, Juha, Lötjönen, Sanna, Kortetmäki, Teea,

Regina, Kristiina, Hakala, Kaija ja Palosuo, Taru 2014. Ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä ilmastopolitiikka

maataloudessa. Suomen ilmastopaneeli. Raportti 1/2014. Saatavilla:

http://www.ilmastopaneeli.fi/uploads/kuvat/kuvitus/Ilmastopaneeli_Ymp%C3%A4rist%C3%B6llisesti%20ja%20sosiaali

sesti%20kest%C3%A4v%C3%A4%20ilmastopolitiikka%20maataloudessa.pdf

• Paustian K et al. 2016. Climate-smart soils. Nature 532, 49–57 (2016) doi:10.1038/nature17174,

https://www.nature.com/articles/nature17174

• Peltonen-Sainio, Pirjo ja Hakala, Kaija 2014. Viljely muuttuvassa ilmastossa – miten peltoviljely sopeutetaan

onnistuneesti. TEHO Plus –hankkeen raportti 4/2014. Saatavilla:

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/muut/TEHO_Plus_Ilmastonmuutos_esite_suomi.pdf?f=494961&

n=11&p=841831&c=18369930

• Peltonen-Sainio, Pirjo ja Sorvali Jaana16.3.2017. Ilmastonmuutos ja sopeutumisen tila 2017, Media-aamiainen

16.3.2017 esitykset. https://www.slideshare.net/LukeFinland/ilmastonmuutos-ja-sopeutumisen-tila-2017-

mediaaamiainen-1632017-esitykset

• Regina, Kristiina 10.10.2018. Peltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen

vähentämisessä.Alustus Peltojen hiilensidonta-keskustelutilaisuudessa. http://www.ilmase.fi/site/wp-

content/uploads/2018/10/Regina_2018-AK-211981.pdf

• Steenwerth, Kerri ym. 2014. Climate-smart agriculture global reserch agenda: scientific basis for action. Agriculture &

Food Security 2014, 3:11.

• Tilastokeskus 2018. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2017. Helsinki.

https://tilastokeskus.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2017_2018_19735_net.pdf

38 7.11.2018

Kiitos!

Riitta Savikko

riitta.savikko@luke.fi

050 571 4548

www.ilmastoviisas.fi