Embed Size (px)
Citation preview
R a k e n n u s l i i k e U . L i p s a n e n O y : n t i e d o t u s l e h t i 2 / 1 9 9 9
Juvan koulukeskus uudistuu
Ok Suur-Savon ABC-liikennemyymälä Kuorttiin
KOAS on opiskelijan asialla
Juvan koulukeskus uudistuu
Ok Suur-Savon ABC-liikennemyymälä Kuorttiin
KOAS on opiskelijan asialla
RRakennusliike U.Lipsanen Oy osal-listuu kansainväliseen tutkimus- ja kehi-tysprojektiin, jossa pyritään kehittämäänuusia menetelmiä rakentamisen proses-sien suunnitteluun ja hallitsemiseen.Projektin tuloksena syntyvien mene-telmien ja tietoteknisen työkalujen tavoit-teena on tarjota nykyistä parempaa tukearakentamisen prosessien, osapuolien,tehtävien, tarvittavien dokumenttienjne., ja niiden välisten riippuvuuksienkuvaamiseen. Tarkoituksena on tarjotatukea rakentamisen prosessien suunnit-teluun, virtaviivaistamiseen, häiriöidenpoistoon ja jatkuvaan kehittämiseen.
Tähän suomalais-ruotsalais-slove-nialaisena yhteistyönä tehtävään MoPo-kehitysprojektiin (engl. Models for con-struction process eli Rakentamisen pro-sessimallit) osallistuu Suomesta tutki-mus-osapuolina VTT ja Eurostepsys sekärakentamisen yrityspartnereina JP Talo-tekniikka, Parma Betonila, Skanska,U.Lipsanen sekä YIT. Ruotsalaisia osal-listujia projektissa ovat Tukholmanteknillinen korkeakoulu, Tyrens ja NCC.Sloveniasta projektiin osallistuu Ljulb-janan yliopisto. Projektin suomalainenrahoitus tulee pääasiassa TEKESin Ra-kentamisen verkottuneet tietojärjestel-mät -teknologiaohjelmasta (ns. VERA-ohjelmasta), ja ruotsalainen osuus vas-taavasta IT Bygg och Fastighet 2002–ohjelmasta. Useita kymmeniä kehi-tysprojekteja käsittävän, kuusivuotisen(1996 - 2002) VERA-ohjelman tavoittee-na on edistää tietotekniikan ja tieto-verkkojen hyödyntämistä rakentamisessa,rakennusprosessien ja rakennusten elin-kaaren hallinnassa.
MoPo-projektin tavoitteena on tut-kia tarpeita ja vaatimuksia uusista me-netelmistä ja tietoteknisistä työkaluistarakentamisen prosessien kehittämiseenja suunnitteluun. Projektin yleisinä ke-hityskohteina ovat uudenlaiset mene-telmät rakentamisen prosessien, toi-mintojen ja tehtävien, niiden käyttämienresurssien, tulosten, vastuuosapuolien,tietovirtojen, asiakasvaatimusten jne.kuvaamiseen. Menetelmien pohjaltaprojektissa kehitetään tietoteknisiätyökaluja prosessikuvausten (tai prosessi-mallin) käsittelyyn ja hallintaan. Projek-tin aluksi on tehty esiselvitystä raken-tamisen prosessien hallinnan ongel-makohdista, ja eri osapuolien tarpeistaja vaatimuksista prosessien suunnittelun
tueksi. Siten projektissa pyritään yhdis-tämään toisaalta rakentamisen käytän-nön tarpeita ja vaatimuksia, toisaaltaviimeisintä tutkimustietoa tuloksiksi,jotka luovat perustaa yrityksissä tapah-tuvalle prosessien kehittämistyölle.
MoPo-projektin tuloksia voidaanhyödyntää prosessien kuvaamisessa nii-den paremmaksi ymmärtämiseksi, pro-sessien virtaviivaistamiseksi, paremmmak-si hallitsemiseksi, häiriöiden poistamisek-si ja jatkuvaksi kehittämiseksi. Mene-telmien toivotaan myös antavan tukealaatujärjestelmien kehittämiseen ja mää-rittelyyn. Projektin visionaarisena tavoit-teena on havainnollistaa rakentamisenprosessien suunnittelua prototyyppi-tietokonesovelluksella, jolla voidaankattavasti kuvata rakentamisen proses-sien lukuisia eri komponentteja janäkökulmia, niiden käsittelyä ja hal-lintaa, sekä erilaisten tulosteiden tuot-tamista kuvauksesta.
Rakennusliike U.Lipsasen kanssa onMoPossa parhaillaan käynnissä työ ra-kentamisen prosessimallin tekemiseksi,joka kuvaa rakennusprojektin aina han-kesuunnittelusta rakennuksen luovutuk-
seen ja takuukorjauksiin. Työ sisältäärakentamisen eri vaiheiden, tehtäväosit-telun, osapuolien, tietovirtojen, tehtä-vien suorittamisen edellytysten (esim.suunnitelmat ja resurssit) ja toisaaltatehtävien tuloksen kuvaamisen. Kuvausauttaa ymmärtämään rakentamisen pro-sesseja, ja sen kehittämiskohteiden tun-nistamista, prosessin toteuttamisen vaih-toehtojen tarkastelua ja jatkuvaa kehit-tämistä. Työ tarjoaa myös lähtökohtiaja vaatimuksia MoPo-projektissa tapah-tuvalle uusien menetelmien ja työkalujenkehittämiselle.
Kari Karstila, VTT
MoPo tutkimus- jakehitysprojektirakentamisen
prosessienkehittämiseksi
KKeski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö (KOAS) on vuonna1975 perustettu oppilaskuntien jaJyväskylän kaupungin hallitsemasäätiö, joka hoitaa peruskoulun jälkei-sissä oppilaitoksissa opiskelevanväestön asuntoasioita Jyväskylän seu-dulla. KOAS rakennuttaa uusiaopiskelija-asuntoja, ylläpitää omista-miaan asuntokiinteistöjä ja vuokraaasuntoja opiskelijoille. Säätiöntarkoituksena ei ole kerätä voittoavaan tuloperusteet pyritään määrit-telemään siten, että toiminnastaaiheutuvat kulut voidaan kattaa.
Opiskelija-asuntosäätiöllä onopiskelija-asuntoja yli kymmenelläalueella eri puolilla Jyväskylän kau-punkia 1 - 5 km:n etäisyydelläkeskustasta. Säätiöllä on yhteensälähes 1500 asuinhuoneistoa, joihinvoi majoittua 3500 opiskelijaa taiheidän perheenjäsentään.
Kaikki asunnot on rakennettuvuoden 1975 jälkeen. Joissakin talois-sa on tehty jo peruskorjaus. KOAS:nkaikissa asuntokohteissa on sekäperheasuntoja että ns. soluasuntoja.
Huoneistotyypit ovat 1-5 huoneen sekä keittiönja kylpyhuoneensisältäviä huoneistoja.Yksiöitäkin on saatavissa.Useimmissa asunnoissaon myös parveke.
Koas Varikko vastaanykyajan haasteisiin
Saneerauksen kohteena ollut Kes-ki-Suomen opiskelija-asuntosäätiönKoas Varikko Jyväskylän Muurainku-jalla on pian valmis vastaanottamaanuudet asukkaansa. Jutun kirjoitus-
hetkellä ensimmäinen kahden raken-nuksen saneerauskohteesta on joasuttu, ja toisessakin RakennusliikeU.Lipsasen miehet hääräilevät vii-meistelytöissä, listoituksen ja loppu-siivouksen merkeissä.
Valmistuessaan upean luon-non keskellä sijaiseva KoasVarikko vastaa opiskelijanelämässä nykyajan haas-teisiin. Remontin yhtey-dessä suuret asunnot onpilkottu pienempiin yk-
sikköihin, yksiöihin ja kaksioihin.Huoneistot ovat saaneet nykyajanleiman ja uudet kalusteet. Tuntuvaalisäarvoa kohteelle luo rakennuksenliittäminen yliopiston tietoverkkoon.Vaikka Koas Varikko onkin hyvienkulkuyhteyksien päässä keskustasta,tietoverkon kautta opiskelijat voivathelpottaa opiskeluaan ja tehdä teh-täviään myös asunnoistaan käsin.
Kiinteistöpäällikkö Juha Wenn-ström kertoo, että Keski-Suomenopiskelija-asuntosäätiön yksi tavoit-teista on vastata tulevaisuudenhaasteisiin ja täyttää asukkaittensatoiveet luomalla opiskelijoille mah-dollisimman hyvät puitteet niinopiskeluun kuin asumiseenkin.
Keski-Suomenopiskelija-asuntosäätiöajaa opiskelijoidenetua
Koas Varikolla RakennusliikeU.Lipsanen Oy:n vastaavanamestarina on työskennellyt
Heikki Sopanen. Hän ontoiminut Lipsasella vuodesta
1984 alkaen tehdentöitä niin työ-
mailla kuin toi-mistollakin
mm. hankinta-tehtävissä.
Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiönkiinteistöpäällikkö Juha Wennström
Palokan kirkko kasvaaseurakunnan mukana
VValtatie viiden varressa, noin 60kilometriä Mikkelistä etelään, käymelkoinen hyörinä. Pertunmaan kun-taan, Kuorttiin kohoaa ABC-liiken-nemyymälä. Noin 3000 neliömetrinrakennuskokonaisuuteen valmistuupolttonesteiden jakelupisteen lisäksiS-market (500m2), kahvila ja ravinto-la ulko-terasseineen (287 asp.) sekäpieni leipomo.
Vuoden 2000 alkupuolella val-mistuva ABC-liikennemyymälä tuleepalvelemaan tehokkaasti monenlaisiamatkailijaryhmiä. Perinteisen tauko-paikan roolin lisäksi Kuortin liiken-nekeitaassa tulee pysähtymään niinbussimatkailijoita kuin rekkamiehiä-kin, paikkakunnan asukkaita jakesämökkiläisiä unohtamatta. Vie-railijat saavat kätevästi lähes kaikentarvitsemansa saman katon alta 24h- helpotusta nälkään ja janoon, ko-tiinviemisiksi tuoreet päivittäista-varat ja lämpimät lei-vonnaiset sekä tietystipolttoaineen ja tar-peelliset autotarvikkeet.
Tällä hetkellä ABC- liikennemyymälöitäon kuusi. ensimmäi-nen liikenneasemaaloitti Utissa.
Vuoteen 2003
mennessä eri puolella Suomea sijoit-tuvia asemia arvioidaan olevan noin80.
"Helsingin ja Kuopion puolessavälissä Kuortti on hyvä paikka pysäh-tyä ja pitää taukoa. Se on sopi-vassapaikassa suurten liikennevirtojenäärellä ja lisäksi kesällä tämän luon-nonkauniin alueen asukasluku mo-ninkertaistuu vapaa-ajan asukkaittentakia", kertovat liikennemyy-mälänS-kauppiaaksi ryhtyvä Mika Korho-nen ja ravintoloiden päällikkö MinnaRasa.
Ok Suur-SavonABC-liikennemyymälä Kuorttiin
Ok Suur-SavonABC-liikennemyymälä Kuorttiin
M
EElokuun puolessa välissä alkanutABC-liikennemyymälän rakennustyömaaetenee vauhdilla. Useat kymmenet ra-kennusalan ammattilaiset puurtavat kuinyhteen hiileen puhaltaen. Liikennekeitaantyömaalla valmistuvat yhtäaikaa niinrakennuksen ulkoseinät ja sisäosat kuinulkoalueetkin pihapäällysteineen, luon-nonkiviaitoineen ja istutuksineen.
ABC-liikennemyymälän ravin-toloiden päällikkö Minna Ra-sa ja S-kauppias Mika Kor-honen
Massiivisten lohkopintaisten be-toniharkkojen ohella rakennusmateriaali-na on käytetty runsaasti lasipintaa, mikätekee ravintolatiloista tyylikkään avoimiaja valoisia. Liikennemyymälä sijaitseekauniin luonnon äärellä, ja tätä onkinhyödynnetty säilyttämällä ympäröivääpuustoa ja kangasmaastoa rakennustenläheisyydessä.
"Rakentaminen on edennyt suunnitel-mien mukaisesti", kertoo vastaava-mestariKari Mäenpää Rakennusliike U.LipsanenOy:stä ja kertoo ABC-liikennemyymälänrakentamisen olevan hyvin monipuolisenja haastavan.
KKerrosalaltaan noin 4000 neliönJuvan koulukeskus on ollut sanee-rauskohteena huhtikuun puolestavälistä alkaen ja saa nyt kokonaanuuden ilmeen. Noin kolmekym-mentä vuotta sitten rakennettu kou-lukeskus muotoutuu nykyaikaa vas-taavaksi pääasiassa lukion ja yläasteenerikoisluokkiensa osalta.
Muun muassa maantiedon, fysii-kan, musiikin ja käsitöiden luokatuusiutuvat perusteellisesti. Lisäksiremontin kohteena ovat olleet kieli-studio ja liikuntasali sekä sisääntu-loaula. Kaikki seinä- ja lattiapääl-lysteet ovat menneet uusiksi niinluokkatiloissa kuin koulun käytä-villäkin. Luokkatilojen kalusteet onuusittu ja rakennukseen on vaihdettu
uudet ikkunat ja ovet. Ulkoaluet-takin kohennetaan nurmialueidenja pihalaatoitusten osalta.
Saneerauskohde on sisältänytmyös joitain pieniä laajennuksia jalisärakennuksia, joista ehkä merkit-tävin on ollut maan alle rakennettuvarastotila, johon sijoittuu pieni kun-tosali ja sählykaukalo.
Rakennuskohteen vastaanotto-tarkastus on joulukuun lopulla jaopiskelijat pääsevät työskentelemäänuudistuneissa tiloissa tammikuunalussa.
Juvan koulukeskus uudistuu
Kuvassa valmistumassa Juvankoulukeskuksen musiikkiluokka, jonkaerikoisuutena pieni äänitysstudio.
VVarmaan yksi tärkeimpiä raken-nustyömaan tehtäviä on mittamie-hen tekemä työ.
Mittamies lukee rakennuspiirus-tuksia, mittaa sekä merkitsee raken-teiden ja kalusteiden sijainnit ra-kenteilla olevaan kohteeseen. Hännäyttää rakennusmiehille, putki-, säh-kö- sekä LVI-miehille, mihin sijoit-tuvat seinät, putkistot, viemärit, WC-kalusteet ja erilaiset rakenteet. Hänpiirtää merkkejä, vetää linjalankoja,sijoittelee korkomerkkejä sekä mer-kitsee kaltevuuksia. Apunaan mit-tamiehellä on normaalien raken-nustyövälineiden lisäksi vaakituskoneja erinäinen joukko mittalaitteita.
Mittamies aloittaa työsarkansayleensä jo rakennustyömaan ensihet-kistä ja työt jatkuvat niin kauan kuinrakennuskohteessa riittää mitattavaaja paikkojen merkitsemistä.
Mittamiehen tehtäväkenttä onmoninainen ja haasteellinen. Täytyyhallita monenlaisia asioita ja tietäälaajasti eri ammattiryhmien toiveista,vaatimuksista, rakennusmenetelmistäsekä tavoista toimia. Mittamiehellätäytyy olla myös vahvaa yhteistoi-mintakykyä joutuessaan työsken-telemään monen ammattilaisen kans-sa.
Mittamies työskentelee raken-nustyömaalla apumiestensä kanssahyvin itsenäisesti perehtyen pitkältietukäteen kohteen rakennuspiirrus-tuksiin, detaljikuviin sekä mittatie-toihin. Kaikki tarvittavat asiat pitääajatella jo ennakkoon valmiiksi. Mit-tamiehellä täytyy olla myös kokonais-valtainen näkemys töiden etenemi-sestä rakennustyömaalla. Ja kaikenon satuttava nappiin kerralla - annet-tuja mittoja ei voi korjailla enääjälkikäteen.
Pieksämäkeläinen Raimo Ant-tonen työskentelee Kuortin ABC-liikennemyymälän työmaalla mitta-kirvesmiehenä. Vuodesta 1976 alkaenRakennusliike U.Lipsasella työsken-nellyt Raimo kertoo ABC-liikenne-myymälän rakennustyömaan olevan
vaativa kohde. Nyt kohoavassa ra-kennuksessa on kokoa sekä haasteitaja siksi myös mielenkiintoinen. Koh-de on tosin poikennut totutusta, sillärakennuksen perustukset ja pohja-työt oli tehty, kun Raimo aloittityötehtävät.
Raimo Anttonen pitää haasteel-lisena myös yhä tiukentuneita raken-nustyömaiden aikatauluja. Kiivastyörytmi, laaja työnkuva sekä vas-tuullinen työ asettavat mittamiehellekovia vaatimuksia, joista selviäävankalla kokemuksella ja tehtäviinpaneutumalla. "Jos on kokemusta,ei ole kiirettä", mainitsee Raimo jakertoo, että vuosien saatossa teh-tävistä muodostuu määrätynlainennäppituntuma.
Mittamiestietää,missä
”kaappiseisoo”
RAKENNUSLIIKE U. LIPSANEN OYMyllykatu 1476100 PIEKSÄMÄKI
PUHELIN: 015-7207 200FAX: 015-487 890E-MAIL: [email protected]
TOIMITUSJOHTAJAMatti Lipsanenpuhelin: 015-7207 222e-mail: [email protected]
HANKINNATMarkku Räsänenpuhelin: 015-7207 229e-mail: [email protected]
TYÖPÄÄLLIKKÖPertti Immonenpuhelin: 015-7207 226e-mail: [email protected]
TARJOUSLASKENTAEila Miettinenpuhelin: 015-7207 228e-mail: [email protected]
LASKUTUS / MAKSULIIKENNEAnita Lipsanenpuhelin: 015-015-7207 223e-mail: [email protected]
KIRJANPITOMarko Karjalainenpuhelin: 015-7207 224e-mail: [email protected]
Juvan koulukeskusKoulutie, 51900 JuvaTarmo Pesonen 040-583 8496
ABC-Kuortti liikenneasemaValtatie 5, 19410 KuorttiKari Mäenpää 0400-654209
Hautalanmäen päiväkotiTervamäentie 3, 40950 MuurameHannu Kujala 040-521 6417
Anttolan koulukeskusSahalantie 2, 52100 AnttolaHeikki Sopanen 040-545 9306
Super SparRelanderinkatu 44, 78200 VarkausMarkku Piik 0400-927 048
Turbiini-hanke II-vaiheSchaumanninkatu 2, 40100 JyväskyläJukka Simonen 0400-124 053
Rakenteillaolevat kohteet
Rakennusliike U.Lipsanen Oy:ntiedotuslehti 2/1999
Päätoimittaja:Toimitusjohtaja Matti Lipsanen
Toimitus, taitto, valokuvat:HL-Mark Heikki Luukkonen
Painopaikka:Pieksän Print Oy 1999
Rakenteillaolevat kohteet
T O I M I S T O
VARASTO
Kaaritie 1, 76150 PIEKSÄMÄKI
puhelin: 015-615 420fax: 015-486 852
