V I H R E Ä M P IK A L L I OS I L T A S A A R IH A K A N I E M I

K A L L I OA L P P I H A R J U

P A S I L AH E R M A N N I

V A L L I L AM E R I H A K A

PÄÄKIRJOITUS

P E N G E R K A T U 1 1 B : N S U M M E R IMete Sasioglu

Olin joutua pois Kalliosta. Kun kuulin tuttavaltani vapautuvasta asun-

nosta Punavuoressa, tartuin nopeasti kouk-kuun. Olin kaivannut tilavampaa asuntoa ja nyt sellaiseen tarjoutui mahdollisuus.

Irtisanoin asuntoni. Valmistautuessani muuttamaan kävin mielessäni läpi asioita, joita jäisin kaipaamaan Kalliossa.

Kesäiltojen välitön tunnelma Pengerpuis-tossa. Kodikkaat, kotikutoisetkin kivijalkakau-pat. Naapurin pitserian laulava isäntä, joka saattoi tarjota tupakan tai aterian vähäosai-selle. Kellon ympäri auki oleva ruokakauppa, jonka aamuyön tuntien kelmeä loisteputkiva-laistus ja värikäs asiakaskunta herätteli talven melankolisina hetkinä.

Juuri sateenkaarenomaisuus tekee Kalliosta erilaisen kuin mikään muu paikka Helsingissä. Ei vain erilaisia kansallisuuk-sia, vaan ihmisiä yhteiskunnan eri laidoilta, opiskelijasta lukkoseppään ja valokuvaajasta ravintoloitsijaan.

KasVi • Kallion seudun Vihreät • Numero: 1/2012 • Kustantaja: Kallion seudun Vihreät ry. • Päätoimittaja: Mete Sasioglu • Toimittajat: Jenni Heikkinen, Kari Silfverberg, Laura Oikari, Mari Holopainen, Mikko Särelä, Otso Kivekäs • Taitto ja graafinen suunnittelu: Pate af Affe • KasVin logo: Richard Scott / Laboratori Design • Kiitos: Vailla vakinaista asuntoa ry • Painopaikka: Helsingin Painopalvelut • Paperi: RePrin Deluxe 100g 60% kierrätyskuitua, 40% FSC-sertifioitua neitsytkuitua, EU-kukka Lisenssi DK/11/1• Painosmäärä: 12 000 kpl • Lehden ovat maksaneet Kallion seudun Vihreät ry ja ehdokkaat.

O L E T K O S I N Ä K A L L I O NK E S K I V E R T O ?

Kallion tunnelmassa on jotain lämmintä ja hyväksyvää. Täällä ollaan kärsivällisiä.

Tiedätkö Pengerkatu yhdentoista B:n summerin? Se on piipannut taukoamatta niin kauan kuin muistan. Aluksi se ärsytti. Sitten siihen tottui. Nyt se on jo eräänlainen tavara-merkki, jota odottaa ohi pyöräillessään. On vaikea kuvitella missä muualla moista olisi siedetty niin pitkään.

Edellinen esimerkki ei tarkoita ettei kalliolainen tekisi asioille mitään. Kädessä pi-tämäsi Kallion seudun Vihreiden lehti on siitä todisteena. Seuraaville sivuille on taltioitu sitä tekemisen tahtoa ja luovaa voimaa, joka asuu näiden kattojen alla. Kalliolainen jaksaa kun hän haluaa.

Tämän ainutlaatuisen ilmapiirin vuoksi olinkin lopulta helpottunut saadessani tietää Etelä-Helsingin asunnon menneen jollekulle taloyhtiön edustajalle.

Sain jäädä.

Suoritimme journalistista tutkimusta ja sel-vitimme millainen on keskimääräinen Kalli-on seudun Vihreiden toiminta-alueella asuva ihminen. Tämän verran saimme selville.

Ensinnäkin hän on nainen ja kuuluu suurim-paan ikäryhmään 25–29-vuotiaat. Kutsutaan naista vaikka Mirvaksi. Mirva asuu yksin yksiössä vuokralla. Ansioluettelon koulutus-kohdasta Mirvalta löytyy lukio tai ammatti-koulu. Työpaikka Mirvalta löytyy rahoitus- ja vakutuus-alalta. Mirva tienaa bruttona 2093 euroa kuukaudessa. Vuodessa se tekee 25 116 euroa. Mirva ei omista henkilöautoa.

Oletko sinä Kallion keskiverto?

Mikäli täytät edellä mainitut kriteerit tai valta-osan niistä, ilmoita itsesi meille. Voit lunastaa Kallion keskiverto -tittelin ja voittaa huikean palkinnon!

kallionkeskiverto@gmail.com

Kallion keskiverto julkistetaan yleisölle juuri ennen kunnallisvaaleja, perjantaina 26.10. Kallion Seudun Vihreiden nettisivuilla ja Facebook-sivulla.

www.kallionseudunvihreat.fi

LÄHDE Helsingin seudun aluesarjat tilastokanta ja Tilastokeskus

NÄYTTELIJÄ EERO RITALA:

L I S Ä Ä F U T I S -N U R T S E J A K A L L I O O N !Mete Sasioglu

Eero Ritalalle Kallio tuli aikanaan tutuksi ilmaisutaidon lukion kautta. Sitten Kirk-konummen kasvatin tie vei parin korttelin päähän, Teatterikorkeakouluun. Nyt koti on Hakaniemessä.

Parhaillaan Q-teatterin Tulipunainen hevonen -näytelmässä nähtävä mies on aiemmin asunut esimerkiksi Kurvissa ja Vallilassa. Hän kehuu kuitenkin torin kupeessa sijaitsevaa asuinpaikkaansa tähän asti parhaaksi.

- Sieltä pääsee helposti eri puolille Helsin-kiä, Ritala kehuu. Vaikka oikeasti Kalliosta tarvitsee harvoin poistua.

- Täällä on kaikki. Yhtäkkiä saatan huoma-ta etten ole ollut keskustassa pariin kuukau-teen.

- Käyn usein Ympyrätalon S-Marketissa, Sokoksessa ja tietenkin Hakaniemen kaup-pahallissa. Tykkään ruoanlaitosta ja hallista saa kaikennäköistä. Soppakeittiö siellä on myös todella hyvä.

Toisenlainenkin keitto vetää puoleensa.- Cafè Talo, Sivukirjasto, Siltanen, Rytmi,

Juttutupa, Sävel...- Tästä saa kuvan, että käyn baareissa

koko ajan, mutta se ei ole koko totuus, Ritala nauraa.

Parhaiten hän viihtyy Hämeentien Ravinto-la Morriksessa.

- Siellä näytetään paljon Valioliiga-futista.Jalkapallo on Ritalalle näyttelemisen ohella

toinen pitkään mukana kulkenut intohimo. Helmikuussa ensi-iltansa saaneessa Kulman pojat -elokuvassa hän esittikin futishullua Petriä. Ritala potkii itsekin palloa 5. divaris-sa, mutta valittelee pelipaikkojen vähyyttä Kalliossa.

- Usein pitää lähteä Käpylään, Kumpulaan tai Töölöön.

EERO RITALAN TÖITÄ:

ELOKUVA JA TV2012 Kulman pojat (elokuva)2011 Klikkaa mua (TV)2010 Putous (TV)2009 Uutishuone (TV)

TEATTERI2012 Tulipunainen hevonen (Q-teatteri)2011 Vihan veli (Kansallisteatteri)2010 Täydellinen päivä (Q-teatteri)2008 Macbeth (Q-teatteri)

MUUTA MAINITSEMISEN ARVOISTA- Olin aikanaan remontoimassa Kallion paloase-man seinää yhden kesän. Leikkasin lasivillaa ja kannoin kiviä erään alkoholisoituneen ruotsalaisen duunarin kanssa.

”Tästä saa kuvan, että käyn baareissa koko ajan, mutta se ei ole koko totuus.”

Pussikaljaelokuvan julistetta mukaillen: Ritala ja vaihteeton fillari. KUVA Mete Sasioglu

- Toisen Linjan pieni futispuisto on hyvä, mutta se on aina täynnä. Brahenkentälle taas 5. divarin joukkueen on aika vaikea päästä.

- Kaipaisin tänne sellaista pientä nurmea, jossa voisi pelata vaikka farkut jalassa. Esi-merkiksi Joensuussa on sellainen.

Kerran kriittiseksi heittäydyttyään Ritala ottaa esiin myös pyöräilytilanteen.

- Ajan fillarilla niin paljon ja niin pitkään kuin mahdollista. Hämeentietä on kuitenkin hyvin ahdistava kulkea pyörällä. Olisi hienoa jos bussit saisi sieltä jonnekin muualle. Reittiä olis myös helppo jatkaa Käpylään ja Kumpulaan.

- Se joka tekee tälle asialle jotain, saa ääneni kunnallisvaaleissa.

KALLION ASUNNOTTOMIEN ELÄMÄSTÄ KIRJA

” T A H T O I S I N Y S T Ä V Ä N ”Lokakuussa ilmestyvän Katu-kirjan takana on Vailla vakinaista asuntoa ry:n työryhmä: pitkäaikaisasunnottomuuden kokeneita, yhdistyksen työntekijöitä sekä kaksi kuvan ammattilaista. Idea kirjan koostamisesta syntyi yhdistyksen asumisasioista vastaa-van ohjaajan Ulla Pyyvaaran päivittäisessä työssä. Hän keräsi tarinoita kahden vuoden ajan. Jokainen tarina on lähtöisin kertojas-taan: jotkut ovat kirjoittaneet itse, joidenkin kokemukset on kirjattu muistiin yhdessä kertojan kanssa. Julkaisemme otteita kirjan mieleenpainuvista hetkistä.

ma, en jaksanutkaan kivuta takas ylös kun kaljat painoi niin saatanasti. Otin käyttöön suunnitelman numero kaksi. Joinkin ne kaljat siellä kaupassa, nautin olostani ja keräilin hyllyistä kaikkee hyvää. Olisin voinut vetää ikkunan paskaks ja mennä sitä kautta alas, en tajunnu, siinä tein tyhmästi. Siellä hyllyjen välillä istuin ja ryyppäsin. Aamulla jäin kiinni kun henkilökuntaa alkoi lipua duuniin. Voi paska, olin nukahtanut sinne kauppaan.”

”Kiva muuttaa uuteen kämppään kun sossu antaa huonekaluihin 60 euroa ja kaikki van-hat kalusteet on roudattu aikapäiviä kaatik-selle. Olet yksin ja kaikki sun vanhat frendit ois tulossa messiin. Pitäis varmaan monen saada tukea just tossa vaiheessa.

Aikun voisin kertoa nuorille miten vaikeeta asunnottomuus on ja mäkin olen ollut vaik kuinka saatanan kauan asunnoton. Et ne älyäis hakea apua ajoissa. Mä haluisin nuoriso-ohjaajaks, miten siihen koulutuk-seen pääsee? En ole ikinä antanut viinaa alaikäisille. Voisin neuvoa nuoria, et eivät eläisi niin kuin minä.”

OTTEET Ulla Pyyvaaran käsikirjoituksesta teokseen ”Katu”, toim. Raija Maunula. Julkaistaan Into-Kustan-nuksen kautta lokakuussa.

P Y Ö R Ä -K A I S T A T H Ä M E E N -T I E L L E 2 0 1 5 !Otso Kivekäs

Polkaisen liikkeelle Kurvissa. Taksi kiilaa vasemmalta ohi, vain kääntyäkseen heti oikealle Hesarille. Liian läheltä tietenkin.

Torkkelinkadun risteyksessä Bussi nousee rinnalle. Kuin iso eläin, joka on herätetty uniltaan, se murisee. Vieressä lähtee kisaa-maan kymmentonninen metallihirviö, jonka sisuksissa räjähtää 4000 kertaa minuutissa. Lohikäärme se on, eikä lainkaan iloinen.

Alamäki kulkee sujuvaa viidenkympin vauhtia, mutta Kaikukadulla tulee stoppi. Edellä ajava Nissani hidastelee bussikaistalla. Ei siinä mitään, ei minulla ole kiire. Mutta kun takana tulee tuo bussi, puolisen metriä tarakan perässä. Pakko ohittaa.

Linjat menevät ohi joka toisiin valoihin py-sähtyen. Maksimikiihdytys alta pois, kunnes kohta taas jarrutetaan. Sydän hakkaa hard-corea ja reidet alkavat protestoida farkuissa. Lopulta Hallin kulmalta aukeaa Hakaniemen torin väljemmät vedet.

Taas yksi retki alas virtaa on selvitty ilman ihmisuhreja.

Kriittinen pyöräretki vaatii pyöräkaistoja Hämeentielle.KUVA Otso Kivekäs Hämeentien ajaminen on extreme-urhei-

lua. Riemukas ja adrenaliinintäytteinen laji niille, jotka ovat jo kyllästyneet laskuvarjo-hyppyyn. Mutta sen ei pitäisi olla. Hämeentie on Kallion pääkatu, ja kymmenille tuhansille järkevin reitti keskustaan.

Hämeentielle tarvitaan pyöräkaistat. Ne myös sopivat kaupungin uuteen pyöräi-lystrategiaan, jossa Kööpenhaminan tapaan halutaan yksisuuntaiset pyöräkaistat kaikille pääkaduille. Siis Hämeentielle, Mäkelänka-dulle, Mannerheimintielle, Mechelininkadulle ja Tukholmankadulle noin alkuun.

Kyse on laajemmasta muutoksesta, jossa siirrytään vanhoista jalkakäytäville raken-netuista pyöräteistä uudenmallisiin pyörä-kaistoihin molemmin puolin katua. Samalla reiteistä tehdään selkeitä ja risteyksissä tietää aina mitä kautta minnekin pääsee.

Jotta kaistat mahtuisivat, täytyy henki-löautot siirtää Hämeentieltä pois ja ohjata Sörnäisten Rantatielle. Se ei ole iso ongelma, koska ei Hämeentie ole tärkeä autotie.

Tämä ei utopiaa. Kaupungilla on olemassa jo suunnitelmat, jotka vain odottavat toteut-tamista.

”Vuokravelkaa on kun masennuin ja kaikki meni perseelleen, naisystävä lähti, ei haittaa, kun saisin vain oman asunnon läheltä opiskelupaikkaa. Ahdistaa haistella kaverin varpaita, sen kanssa ei voi edes puhua. Mei-dän yksiö on yhdeksän neliötä ja siinä kaksi muuta miestä, joista toinen diilaa minkä kerkii ja toinen vain on. Maksan 300 euroa vuokraa kolmesta neliöstä. Se olio on siinä mun vieressä. En jaksa kohta mitään.”

”Edunvalvoja on mikä pitää huolta, etten saa ostaa mitään ylimääräistä kettu soikoo(...) Eihän ne rahat iitä. Edunvalvoja sanoi, että mulla ei ole enempää kuin kuusikymmentä euroa viikossa käyttörahaa. Tällä kuudella-kympillä mun pitää saada kaikki tarpeelline-no(...)Tarvitsen: makkaraa, kananmunii, lei-pää, maitoo, sirkusta, joskus baarissa kupin kahvia, tahtoisin joskus konserttiin, jääkiek-komatsiin, elokuviin, tahtoisin ystävän.”

”Kurjin keikkani oli kun yritin varastaa S-marketista tavaraa. Menin kattoluukun kautta sisään, se oli sellanen läpinäkyvä luukku, varastin aikaisemmin illalla byggalta köyden sitä varten. Laskeuduin sellasii kapeita rautatikkaita pitkin sisälle. Kaupassa ladoin repun täyteen kaljaa ja sit tuli pieni ongel-

AROMAA EEKKUYTM, pääsihteeriHarju31 vuottawww.eekku.netHelsinki, jossa kaupunkilaisen on hyvä!

HELISTÖ KIMMOSaunanjohtaja, kaupunginval-tuutettuAlppiharju51 vuottawww.helisto.netKalliolaisen elämänmenon puolesta!

HOLOPAINEN MARIKTM, palveluinnovaatiotutkija, kaupunginvaltuutettuKallio31 vuottawww.mariholopainen.fiKekseliäs kaupunki!

HÄKKINEN AAROPääsihteeri, oik. yo.Sörnäinen24 vuottawww.aarohakkinen.fiTasa-arvoinen Helsinki, jossa kodin tai koulun sijainti ei määritä nuoren koko loppu-elämää!

KANKAANPÄÄ VILJAMIBiologian ja antropologian opiskelijaVallila23 vuottahttps://viljamikankaanpaa.netLuonto lähelle kaupunkilaisia!

KARI EMMA Kansanedustajan avustaja, tietokirjailija, kaupunginval-tuutettuKallio29 vuottaww.emmakari.fi Jotta Helsingissä voisi hengittää!

KIVEKÄS OTSOOhjelmistoarkkitehti, Hel-singin polkupyöräilijöiden varapuheenjohtaja, Tieteen ja teknologian vihreiden varapu-heenjohtajaVallila32 vuottahttp://otsokivekas.fiHämeentielle pyöräkaistat 2015!

KOPPANEN ANNAAkateeminen seka- ja pätkä-työläinenUllanlinna29 vuottawww.annakoppanen.fi Villinvihreä!

KORHONEN SALLALakimies, koulutuspäällikköAlppiharju33 vuottawww.sallakorhonen.fi

KÄLVIÄ KARITekninen konsultti, pääluotta-musmiesHermanni54 vuottawww.karikalvia.fiKallion kova pääluottamusmies!

LAITINEN TOIVOValtiotieteiden- Yo, kahvila-työntekijäAlppiharju23 vuottawww.toivolaitinen.fiToiminnan ja äänen kaupunki!

MOISIO ELINAKaupunginhallituksen jäsen, kaupunginvaltuutettu, valtio-tieteiden maisteri, erityis-avustajaKruununhaka36 vuottawww.elinamoisio.fiHelpompi Helsinki!

NUMMELIN PILVISairaanhoitaja, valtiotietei-den yoKallio, Linjat23 vuotta www.pilvinummelin.fiTerve Helsinki!

OHISALO MARIAProjektitutkija (VTM)Hermanni27 vuottawww.mariaohisalo.fi Helsinki, jossa kaikki pelaa!

OSKALA HANNUFreelance-muusikko (Mum), Helsingin Vihreiden puheen-johtajaVallila34 vuottawww.hannuoskala.fiHiilineutraalia ja hillitöntä Kaupunkikulttuuria!

PERÄLÄ ERKKIKaupunkiaktivisti, VTKAlppiharju30 vuottawww.erkkiperala.fiTehdään Helsinki yhdessä!

PUOSKARI MARIDiplomi-insinööri, kaupungin-valtuutettuSuvilahti33 vuottawww.maripuoskari.fiKestävän talouden insinööri!

PYHÄLAHTI TIMO Erikoissuunittelija, DIHermanni/Herttoniemi42 vuottawww.timopyhalahti.fiAvoimen tiedon ja tekniikan vihreä!

SAULI HANNAAsiantuntija, kansainväliset asiatPengerkatu, Kallio31 vuottawww.hannasauli.fiHanna’s Happy Helsinki!

SÄRELÄ MIKKOTekniikan tohtori, tietoverk-kotutkijaHarju37 vuottahttp://mikkosarela.blogspot.com/Lisää kaupunkia Helsinkiin!

Y R I T Y S T Ä T Ä Y N N ÄKallio on komea kavalkadi pienyrittäjiä, kivijalkakauppoja ja ihmisiä, jotka haluavat näitä palveluja käyttää. Jokaisen ei tarvitse osata laittaa ruokaa tai edes pumpata pyö-rän kumeja. Yhdessä pienet yritykset raken-tavat avointa ja ihmisläheistä kaupunkia.

VAKIINTUNUT YRITTÄJÄ:ROMUPYÖRIEN TURVALLINEN TELAKKAMete Sasioglu

Pyöräilyn kuumin sesonkiaika on ohi, mutta Fleminginkadun Kumiluoti ei vaikene. Kuuti-sen vuotta toiminut liike on luonut maineen paikkana, johon kehtaa kiikuttaa korjattavak-si vähän elähtäneemmänkin fillarin.

- Moni haluaa raadollisen näköisiä pyöriä koska niitä varastetaan vähemmän, Kumi-luotia pyörittävä Anna Jaakkola selventää.

Kesällä pajalla riittää töitä on enemmän kuin ehtii tehdä, mutta nyt talven lähestyessä liikenne luonnollisesti hiljenee.

- Jotkut harvat pyöräilevät läpi talven mutta he ovat kyllä aikamoisia sissejä.

Jaakkola kertoo, että pimeimpänä talvena Kumiluoti avaa ovensa sopimuksen mukaan. Vaikka Kalliossa pyöräliikkeitä ja -korjaamoja riittää, Jaakkolan mukaan asiakkaista ei taistella.

- Kaikilla on se oma alue. Toimimme hyvässä hengessä ja voimme jopa ohjata asiakkaita muihin liikkeisiin.

- Meille ei esimerkiksi kannata tuoda hifeimpiä pyöriä hybridijarruineen. Vanhoihin fillareihin meidän romulaatikoista saattaa kui-tenkin löytyä harvinaisiakin osia. Fiksipyöriä korjaamme paljon.

Useimmiten Kumiluodista kysytään kuminvaihtoja, perushuoltoja, jarrupalan vaihtoja ja ketjun voiteluja. Jaakkola tuunaisi mielellään myös kaupungilla liikkuvien ihmisten asenteita.

- Pyöräilijöiden, autoilijoiden ja käveli-jöiden välillä on kova vastakkainasettelu. Ihmisten pitäisi oppia huomioimaan toisensa paremmin.

Kumiluoti (Fleminginkatu 12)Avoinna ma-pe 10–18, talvella sopimuksen mukaanwww.kumiluoti.fi

UUSI YRITTÄJÄ:GALLERIA PIRITORIN NAAPURISSAMete Sasioglu

- Olin iltakävelyllä Pengerkadulla ja huoma-sin tilan, jonka ikkunassa luki ”Vuokrataan”. Soitin heti aamulla ikkunassa olleeseen numeroon, muistelee Jatta Hartikainen.

Nyt remontoidussa tilassa toimii Harti-kaisen toimisto. Päätyönään mainosmalleja välittävä nainen sai idean laittaa toimistoonsa pystyyn gallerian.

- On mukavaa kun työpaikan seinien ilme vaihtuu koko ajan, Hartikainen nauraa.

Marraskuussa 2011 käynnistynyt galle-riatoiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle ja vuotta 2013 myydään jo vauhdilla. Syytä voi etsiä paitsi alalle poikkeuksellisen pitkästä, kuukauden mittaisesta näyttelyajasta, myös hintapolitiikasta.

- En tavoittele voittoa. Tämä onkin mah-dollistanut sen, että täällä on voitu pitää mo-nen nuoren taiteilijan ensimmäinen näyttely.

Toisin kuin monissa gallerioissa, Har-tikainen ei ole vedä minkäänlaista linjaa tyylisuunnissa.

- Tavoitteena on tuoda joka kuukausi mahdollisimman erilainen maailma. Tulossa on esimerkiksi valokuvataidetta, öljyvärimaa-lauksia ja fashion illustrationeja.

Kallio ei ole tyypillisin paikka pitää galleri-aa, mutta alue saa Hartikaiselta kiitosta.

- Kalliossa on todella vahvaa kulttuuri-toimintaa ja gallerioitakin jo reilut 10. Pidän tätä nousevana uutena alueena. Meininki on hyvin leppoisa.

Kuin todisteena tästä kesken haastattelun sisään paukkaa naapurin seksikaupan pitäjä, joka saa Hartikaiselta heti kutsun seuraaviin taide-iltamiin. Tuore galleristi toimii selkeästi intohimosta, mutta yllättäviä linkkejä varsi-naisen päivätyönkin välille on syntynyt.

- Moni taiteilija on päätynyt sittemmin mallilistoilleni.

Jade Advertising Model Agency (Pengerkatu 25)Avoinna ma-pe 10–17, sekä kunkin kuukauden taitei-lijan kanssa erikseen sovittuina ajankohtina, jotka ilmoitetaan netti- ja Facebooksivuillawww.jadegallery.fiTulossa olevat näyttelyt: lokakuu: Raija Parikka, marraskuu: Helena Petersen-Dyggve, joulukuu: Juha Mytkäniemi

TULEVA YRITYS:MERIHAKA SYKKII JA KULTTUURISAUNA SOIMari Holopainen

Merihakalaiset tyrmäävät puheet lähiö-mäisestä rumuudesta ja nauttivat upeista merimaisemistaan. On lähikauppa, joka on Merihaan sydän. Se on kuin kyläkauppa, jossa henkilökunta tervehtii ja jossa juodaan rauhassa sumpit. Nyt muillakin on syy käydä Merihaassa, kun Hakaniemenrantaan ava-taan kulttuurisauna.

Kulttuurisauna on arkkitehti Tuomas Toivosen käsialaa ja osa Helsingin World Design Capital 2012 -vuoden ohjelmaa kertoo juhlavuoden tuottajana työskentelevä Martta Louekari.

- Se on yleinen sauna, jossa on sekä naisten että miesten puoli ja merelle päin avautuva sisäpiha, Louekari kuvailee.

Rappusia pitkin pääsee uimaan ja talvella avantoon. Hankkeen energiakumppanina toimii Fortum. Saunassa on pyritty ekolo-gisiin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Tavoitteena on saavuttaa nollatason hiilija-lanjälki saunan käytön yhteydessä. Kiukaas-sa palavat pellelit ja jälki- ja hukkalämpöä hyödynnetään koko rakennuksessa.

Louekarin mukaan kulttuurisauna on erityinen myös siksi, että arkkitehti ja yrittäjä Tuomas Toivonen ja hänen kumppaninsa Nene Tsuboi pyörittävät koko hanketta. He ovat saunan suunnittelijoita, rahoittajia, rakennuttajia ja vastaavat ohjelmasta.

- Sauna on jo nyt herättänyt runsaasti kan-sainvälistä kiinnostusta. Julkiset saunat ovat aina olleet osa Helsinkiä, mutta uudet saunat ovat harvinaisia, kertoo Louekari.

Hakaniemenrannassa saunominen yhdis-tyy monenlaiseen ohjelmasisältöön, joka voi olla taidetta tai avoimia luentoja.

Ja täältä rannasta se löytyy, lähes valmis sauna, joka lupaa lisätä kaupungin sykettä. Tänne ne turistitkin pitäisi seuraavaksi tuoda.

Kumiluoti-puoti ei sesonkiaikana ehdi ottamaan kaikkia toimeksiantoja vastaan tilanpuutteen vuoksi. ”Tässä taloustilanteessa isomman paikan hankkiminen tuntuu riskiltä, Anna Jaakkola kertoo.” KUVA Mete Sasioglu

Jatta Hartikainen avasi gallerian ennakkoluulottomasti Kallioon. ”Tämä on Helsinginkadun ja Torkkelinmäen välissä, jossa kaksi eri maailmaa tavallaan kohtaa.” KUVA Mete Sasioglu

Merihakalainen Mailis Rönkä toivottaa uuden saunan tervetulleeksi. ”Ennen vanhaan julkisia saunoja oli paljon enemmän kuin nykyään, Rönkä muistelee.”KUVA Mari Holopainen

” K A L L I O S S A E I O L E K A U H E E S T I E P Ä K I V A A ! ”Jenni Heikkinen ja Mari Holopainen

Kallio mielletään pubientäyteiseksi paikaksi nuorille aikuisille eikä sitä nähdä lasten asuinpaikkana. Tilanne on kuitenkin muut-tumassa. Kouluikäisten lasten osuus Kallion väestöstä kasvaa ja päiväkotipaikoista alkaa olla pulaa. Jos nämä lapset jäävät kasva-maan tänne, voi tulevaisuus olla nuorempi!

Tapasimme vastikään Kallioon muuttaneet Maian, 7, ja Annin, 10. Maia on juuri aloit-tanut koulun, Anni taas on jo kokeneempi koulunkävijä.

Aiemmin Meilahdessa asunut Maia muutti tammikuussa Siltasaareen ja sinne on tarkoi-tus jäädä, jotta Maia voi halutessaan käydä kaikki koulunsa Kalliossa. Alueella kun on myös yläkouluja ja erikoislukioita. Maia on syntynyt Torkkelinmäellä joten hän on erään-lainen paluumuuttaja.

Mitä koulua käyt? Onko pitkä matka?- Kallion koulua. Ei ole pitkä matka.

Missä paikossa tykkäät käydä Kalliossa, oletko jo ehtinyt käydä täällä leikkimässä? - Joo, olen käynyt. Tykkään leikkiä kaverei-den kanssa.

Maia on käynyt leikkimässä ainakin Linjan ja Ympyrätalon leikkipuistoissa. Myös jalka-palloharrastus on aloitettu Brahen kentällä. Maia on käynyt lisäksi uimassa Kallion uimahallissa ja aloittamassa puhallinvalmen-nuksen.

Onko Kalliossa jotain mistä et pidä?- Alakerran mummo ei tykkää, että tömis-tellään.

Mikä Kalliossa on erityisen kivaa?- Että pääsee kouluun.

Muutettuaan tammikuussa Kallioon Maian, 7, kotikirjasto on vaihtunut.- Kävin aiemmin Töölön kirjastossa monia kertoja. Kallion kirjasto on yhtä kiva. Kirjat löytyvät yhtä helposti molemmista, Maia kehuu. KUVA Jenni Heikkinen

Torikahveilta tavatulla Annilla, 10, on ide-oita Kallion leikkipuistojen kehittämiseksi.- Pompputramppa, ilmalla täytetty pomppu-vuori olisi huippujuttu. KUVA Mari Holopainen

FAKTA

Kouluikäisten lasten osuus väestöstä koko Helsingissä n. 8 %, Pasilassa n. 5 %, Kalliossa n. 3 %. Harjussa, Torkkelinmäellä, Alppilas-sa ja Linjoilla kouluikäisten osuus väestöstä koko Helsingin pienin.

Lähde: Helsingin kaupungin tieto-keskus.

Anni on muuttanut Kallioon viime vuoden marraskuussa. Aikaisemmin koti on ollut Espoossa ja muualla päin Helsinkiä.

Minkälaista on asua Kalliossa? - Täällä on aika vilkasta. Kivaakin on, kun on aika paljon puistoja ja kavereita.

Mitä tykkäät koulustasi? - Se on aika kiva, kivat opettajat.

Onko sulla joku lempiaine? - Matikka. Meidän koulu on matikkapainot-teinen koulu. Ja käsityöt.

Missä liikuntatunnit pidetään? - Brahenkentällä ja on meillä kaksi salia.

Annin koulusta käydään myös suunnis-tamassa Alppipuistossa. Opettajat laittavat rasteja pusikkoihin.

Mitä koululaiset tekevät koulun jälkeen? - Leikitään kavereiden kanssa. Pojat käy pelaamassa jalkapalloa leikkipuistossa.

Onko Kalliossa jotain mistä et pidä? - Kauheesti ei oo epäkivaa. Luokalla on liian vähän tyttöjä.

Mitä kaipaat Kallioon?- Jotain tekemistä meidän ikäisille. Leikki-puistossa on vain yksi liukumäkiteline. Olisi kiva jos olisi sellainen tanssikilpailupeli kuin Ikaalisten Kylpylässä. Se on auki talvellakin. Ja ongelmanratkaisupeli olisi kiva.

K A L A S A T A M A M U U T T A A K A L L I O ( O ) NMari Holopainen ja Mikko Särelä

Kalasatama on viime vuodet ollut tyhjiä asfalttikenttiä meren rannassa ja joutomaa-ta Kulosaaren sillan kupeessa. Asfaltin reu-nalta näkyvät  Kruununhaan ja Katajanokan upeat vanhat kerrostalot ja kimaltava meri. Koneet paukuttelevat kuoppia Kalasataman kauppakeskuksen perustuksille ja muutamat ensimmäiset kerrostalot ovat jo nousseet.

Kysyimme Helsingin kaupunkisuunnittelu-viraston Tuomas Hakaselta mitä alueella on meneillään.

Olet Kalasataman projektipäällikkö. Ker-toisitko paikan historiasta ja miten tähän on tultu?

Kalasatamassa oli tärkeä vientiteollisuu-den satama 1860-luvulta eteenpäin, koska rautatie vei merelle asti. Sataman siirryttyä Vuosaareen Helsingille vapautuivat viimeiset kantakaupungin merenranta-alueet.

Miten Kalasatama tulee muuttamaan Kallion seutua?

Rajusti. Vallila ja Kallio katsovat nyt keskustaa kohti. Painopiste tulee muuttu-maan. Kallion alueen ja meren väliin tulee uusi kaupunkirakenne. Nykyisin rannassa ei ole käytännössä mitään tarjolla. Muutosten pitäisi olla positiivisia. Asukkaat saavat 5 kilometriä uutta rantaviivaa.

Tulevaisuudessa voi lenkkeillä meren rannalla. Mitä muuta mukavaa on tiedossa uusien kulttuurikeskittymien, skeittipuisto-jen ja kahviloiden lisäksi?

Toiveina on, että rannassa olisi joskus kanoottikeskus,talviuimala ja kesällä meressä kelluva uimala. Helsingin merenrantoja yh-distävälle vesibussiliikenteelle on suunniteltu asemaa Kulosaaren sillan eteläpuolelle.

Uhkaako Kalastaman kauppakeskus kivi-jalkakauppoja?

Tietyt toiminnot sopivat kaupallisen keskuksen kaltaisiin tiloihin. Kaikille kaup-pakeskus ei sovi. Pyritään saamaan aika voimakkaasti liiketiloja siihen ympäristöön ja kuvitellaan, että molemmat voivat elää ja että ne tukevat toisiaan.

T Ä S T Ä O N K Y S Y M Y SKäsissäsi olevan lehden on tehnyt Kallion seudun Vihreät ry (KasVi). Toimialueeseen kuuluvat Sörnäinen, Hakaniemi, Kallio, Alp-piharju, Pasila, Hermanni, Vallila, Merihaka ja Siltasaari. KasVin tarkoituksena on edistää tasa-arvoisuutta, luonnonvarojen säilymistä, elinympäristön viihtyisyyttä ja kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Olemme nostaneet tähän tärkeitä asioita Hel-singin Vihreiden kunnallisvaalitavoitteista.

VIHREÄ KAUPUNKI ON LÄHEMPÄNÄTiiviin kaupungin vastapainoksi tarvitaan lähi-luontoa. Puistot, kalliot, viherkatot ja puustot vähentävät melua, parantavat ilmanlaatua ja tekevät Kalliosta ja koko kaupungista hauskemman paikan elää. Lähikirjastot, -leikkipuistot, ja –ravintolat ovat kaupungis-sa asumisen suola. Vihreä kaupunki ei tuijota vain omaan napaansa vaan ottaa vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnasta ja kestävästä kehityksestä globaalisti.

AVOIMEMPI KAUPUNKI Toimivaa lähidemokratiaa tarvitaan, jotta päätöksenteko ei karkaa ihmisten ulottumat-tomiin. Asukkaat otetaan mukaan kaupungin palveluiden ja kaupunkitilan suunnitteluun eivätkä ideat hautaudu virastojen pöytälaa-tikkoihin. Kaupungin kiinteistöjä on voitava käyttää joustavammin – ei ole mitään järkeä seisottaa kaupungin omistamaa bändikämp-pää tyhjillään.

RAITEILLA JA PYÖRÄLLÄ PAREMMIN ETEENPÄIN

Vihreässä kaupungissa on kävelykeskusta. Pyöräilyä edistetään parhaiten rakentamalla kunnolliset väylät kaikille tärkeimmille reiteil-le ja pitämällä ne kunnossa ympäri vuoden. Tavoitteena on, että pyöräilyn osuus liiken-teestä kaksinkertaistetaan 15%:iin vuoteen 2020 mennessä. Pystymme saavuttamaan sen ja enemmänkin. Kaupungin kasvaessa raideliikenteen tulee ulottua kauemmaksi. Joukkoliikenteen tulee olla nykyistä edulli-sempaa ja lastenlipun kattaa 17-vuotiaatkin.

KULTTUURIYSTÄVÄLLISEMPI KAUPUNKI Vihreään kaupunkiiin mahtuvat kaikki taus-tasta riippumatta. Kaupunkikulttuuri kutsuu Helsinkiin. Taide on osa hyvinvointia. Vihreä Helsinki kuhisee yrittäjiä kivijalkakaupoista start-uppeihin. Kaupunki ottaa uusia ideoita vastaan, houkuttelee investointeja eikä kam-pita yrittäjiä turhalla byrokratialla.

SOLIDAARISEMPI KAUPUNKITerveyseroja on kavennettava. Nykyään rikas voi odottaa elävänsä pidempään kuin pienituloinen. Ongelmiin on puututtava varhaisemmassa vaiheessa. Laadukkaat lähikoulut ja päivähoito torjuvat alueellista eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Kulttuuri ja liikunta kuuluvat kaikkien lasten ja nuorten perusoikeuksiin. Helsingissä asumisen tulee olla mahdollista myös pieni- ja keskituloisille.

Lue lisääwww.kallionseudunvihreat.fi

Jos haluat liittyä KasViinwww.vihreat.fi/liity-jaseneksi

KUVA Tuomas Hakasen arkisto

FAKTA

Tiesitkö, että noin vuoteen 2030 mennessä Kalasatamaan-Rakennetaan koti noin 20 000 helsinkiläiselle, erikoisuuksina Verkkosaaren rantaveteen pont-tonien päälle rakennettavat kelluvat talot.-Syntyy noin 8 000 työpaikkaa ja kauppakeskus.-Nousee ennennäkemättömän korkeita 20-33 kerroksisia asuin-, hotelli- ja toimistotorneja, joista korkein 126 metriin.-Tulee puistoja sekä kilometreittäin rantapro-menadia.

KUVA Jarmo Roiko-Jokela

K U N N A L L I S V A A L I T S U N N U N T A I N A 2 8 . 1 0 . 2 0 1 2

E N N A K K O Ä Ä N E S T Y S K O T I M A A S S A 1 7 . – 2 3 . 1 0 . 2 0 1 2

KLASSISET KIVIJALKAKAUPAT

Taloushoito, vm-45, Flemari 12 Avikaisen leipomo, vm-66, Franzeninkuja 10

Hytösen puoti, vm-26, Hesari 9Selma Palmu, vm-53, Neljäs linja 20

Tupakkakauppa Pajazzo, vm-68, Flemari 8

KALLION SUUTARIT

Kallion suutari, Flemari 21Sam-Sam, Kinaporinkatu 1

Suutari London, Viides linja 1Hakaniemen hallin pikasuutari, 2.krs paikka 113–115

Kinaporin suutari, Hämeentie 37

PERINTEINEN SAFKIS

Heipan herkkulounas, Kolmas linja 11Bullman, Flemari 21Raiku, Hämeentie 1

Hakanimen halli, Soppakeittiö, 1krs pk 5–9 Katiska 1krs, pk 56–58, Hallikahvila 1krs, pk 75

KAHVILAT

Sävy, Aleksis Kiven katu 12Kardemumma, Kaarlenkatu 13

Harlekiini, Porthaninkatu 5Taikalamppu, Torkkelinkatu 21Kulmakahvio, Agricolankatu 13

BRUNSSIT &AAMUPALAT

Siltanen, Hämeentie 13Talo, Hämis 2

Pacifico, Hesari 15Good Pie Bakery, Flemari 7

Salainen Puutarha, Kaarlenkatu 13

VEGEN VALINTA

Veganissimo, Kulmavuorenkatu 2Vegemesta, Vaasis 6

Silvoplee, Toinen linja 3Salpimienta (vegaanista pitsaa), Flemari 7

Happy Garden, Kinaporinkatu 2

YÖNÄLKÄÄN

24h Alepa, Hämeentie 25Marmaris (auki –05), Flemari 13

Kebab Pizza Service (–05), Hesari 21TintinGrillil (–05), Hesari 21

MAAILMA LAUTASELLA

Tam Tam, Hämeentie 16Du Dii, Viides linja 7

Lemon Grass, Kolmas linja 12Pelmenit, Kustaankatu 7

Ravintola Himshikar, Siltasaarenkatu 3

TARVIITS JEESII?

Ne-Rå, neuvontaa, Kolmas linja 12Elokolo, Toinen linja 31Hurstin jono, Hesari 19

Pelastusarmeija, Castreninkatu 24VVA Ry, Vaasankatu 5

TEATTERIT

Valtimon Teatteri, A.Kiven katu 22Ryhmäteatteri, Pengerkatu 11

Kapsäkki, Hämis 68Hakaniemen Musiikkiteatteri, Hämis 2Teatteri Kultsa , Kaasutehtaankatu 1