Hso ISS

Torstaina Heinäkuun 13 p.

TOIMISTOHelsinki. Antinkatu 4

Uutisosaston puhelin 250Toimitussihteerin „ 7920P«atolmitt£!sn . 22 34Ulkomaan osaston . 6038

Ilmoitushinnat:Tekstin edefla 15 p.. jalessa 12 p.; måärätylla paikalla20 p. paistamin, alalta. Pienin ilmoitusmaksu 1 markka.Värilliset ilmoitukset 25 p. mm., vähintäin 20 mk.KuoleirailmoitukEet alan mukaan, vähintäin 6 mk.Kihlaus-, vihkimä '■* syntymäilmoitukset S mk.

L POHJANHEIMON asianajotoimisto««j■ ■ UT » SJL-S-S * E' hankana rant.-af»m. Fnti. 74 Cfi tek* 500fi .Aroipr.p klo ", 10- 4.

Varatuomari

Veikko VartiovaaranAsianajotoimisto,

Helsinki, Aleksanterinkatu 15. Toimisto auki 10—4. Puh. 4716 ja €5 79.Matkustetaan maaseudulle.

Smålånen AsianaloieimlsfaA. RIMPPI, lak. kand.. Helstnkl. Uninainfeatu 8. P. 66 57. Auki 9—lo a.-p.Matkustetaan taaaseuiuUe. -8

ttvi KyvwwiUdlfto- fttyhy

fLahti)l344o

Cfea tkwefottrma& Sandzfin,

Beisjärvi. Kokkola.

tSurren ilmoitamme että

Neiti

tolina Sois lii»,syntynyt Lappajärvellä elok. 5 p'.1831, vaipui ikuiseen lepoon us-

kossa Vapahtajaansa AlahärmänKirkonkylän kansakoululla heinäk.0 p. 1916.

Omaiset,llm. k. 21: 4.

13456

Kokouksia/SyÄs

V. P. K.

Helsingin Vapaaehtoinen Palokunta,maksavat ja toimivat jäsenet, kutsu-taan ylimääräiseen kokoukseen kun-nan talolle Hakasalmenkadun varrel-la (ka)ustohuoneeseen) perjantainaheinäk. 14 p. klo %% 1.-p. valitsemaanyhden jäsenen hallintoon.

Helsingissä, 8 p. heinäk. 1916.15398 Hallinto.

N. M.K. Y.Vuorikatu 17.

Raamattutunti tä-nä ä n klo 8.

huutokauppa.Julkisella huutokaupalla, joka toi-

mitetaan elokuun 12 p. klo 12 p.Moetialassa, myydään Mustialan met-säalueen metsistä 9,984 m 3 valmiiksihakattuja halkoa. Tarpeelliset tie-dot antaa allekirjoittanut

Mustiala, 10 p. heinäk. 1916.L* Stenbäck.

Metsänhoitaja.(5.1.14533)13448

Halkojaostetaan suoremmissa määrissä. Vau-nut hankkii ostaja. Kirjallisia tarjouk-sia odottaa

Maanviljelijäin Kauppatoimisto,Helsinki. Pohj.-Esplanaadinkatu 25 a.

Varat. t. Pohjanheimo.jota its. v:irii. tav. k. 4—6.

Ajaa virasto- ja oikeusasioita, myCs testamentti- ja perinMSriitoja; toimittaa saatavainperimisiä, perun-Uirjoitukna, perißnCrjaloja; laatii testamentteja, Tararikkoluetteloja, kauppa- y. m- kirjoja, y. m

K?aifcus*etaan maaseudulle. 27E. Sandelin. El vastaanottoa.Sehroderua, M., ei vastaanottoa toist.Slevers, sisät., J.;l0—11. Yrjönkatu 5.Silfvast, silmälääkäri. Buievarfllnk. 12,ei k«skiv., lauv. 10—12 ja 4Sipilä, Annank. 25, matkoilla.Sivén, P.-Bspl. 15, matkoilla.SJöBtröm,YrJ.k.lo.korT.nen.knrUS3-4.8107Sjöblom, Yrj.k.lo,slsät.,sydänt.»-6.p.6484.Stockmann, Ihot. Erott. 9, arkp. 9—llel torst. Naist. keskiv. Ja hanT 12—1.Streng, Yrjönk. 33. Matkoilla.Suolahti, Uudenmaankatu 9, matkoillaheinäk loppunn.Tennberg, 1.-Roop.k. S, keuk., matkoilla.

Tuberkulos, rastvst. yhdiet. asiamies.Taskinen, Annank 29, 12-1, 6-7, ei lauT.Terhola, Kasarmink. 27, %3-><(4 P. 4«0.Tollet, Unioninkatu 22. Matkoilla kes-kiviikosta alkaen.

Eiainsuojelustclmlsto, Fredriklnk. 20.Puh. 3609. Konttoriaika klo 10—3.Luontaisen terveyshoidon neuvoja: J.J.Uoti, T.Viert.H6rnebergk.6,lo-12,6-7aTfcr

Pankkeja:

Tukiainen, matkoilla eäok. 11 p.Vallin, eilm., Kirk.k. 14,10-11,6-7, p. 3831Vartiovaara. Matkoilla —l6/7.Wasenlus, matkoilla 6yysk. 18 p.Wegelius, KasarmJk. 34, maikoilla 21/7.Veikkola, kesäosoite: Savonlinna.

KrnisnfrPanßKiû;Suom. Säästöpankki, I.Teatterik. 3. Av.10—12 a.-p. ja 6—7. lauant 3—4 1.-p.

Asianajajia Helsingissa:

IkitahHi ForT jank' 3- Matk- elok

L. Wetterstrand, t-Vlert.s,9-10,4-6,8301.E. A. v. Willebrand, sieåt-, erii. verH.,sokerit., vatsat., Aleksk. 50, matk.

0000000000000000000

Silmßsalreala.Silfvastin EilmäpoTlkllrifkka Ja sairaalavähavar. Porthaminriaae 1, K 1—H~-Hammaslaakäreita:Aspelund, Axel. Aleks.k. «6, matk. 15 p.elok.

»Asianajotoimistoja S

Avellan, Hj., Yrjönk. 10, mätä., sij.Bengs, virkt. Lindell, E-E5p1.k.2,1-2,5-6.Bergström, L.Heiklnlk.l3,lo-12,3-6 t.2180Bonsdorff, Buler.k. 12, 11-12; ei laar.Blumenthal, Vlad.k. I. 1-3. «-7. P. 11131.Enckell, Erott. 4. ApL talo 12-1. P. 3414El kesk. ja lauantGroundstroem, Alekak. 11, 11-12:P.241JHammasklin. Fredrlklnk. 14. 3—S, 7—B.Hällfors, matk. noia 15 p. etoknnta.Idman, SiKasaarenk. 6, «1 vastaanottoa.Ev< tnberg, Kaearmlnkatn 38, matkoillaelokuuhun asti

0 . ....IaIQJ; 0° joiden omistajat kunlnrat Hel- °

mugfai Asianajajayhdistykseen: °

O Anteli A Söderhjelm, E.-Espl. 16 OO (Hypot.-yha. talo), 10—4. P. 7731. O

Vieno Kalima, VladJk. 11 11-13, 6-6.Helmi Kargus, LÖEarot». 5. El Tast. ot*.Rva Karvonen, ei vastaanottoaKerttula, Lilsank. 17, 11-12,5-6. P. 7563.Kentin Konein, Yrjönk. 31.12—1. 4—6.Konein, T, Yrjönkatu 23. 10—11, s—».Puhelin 1811.Katri Lille, Atoksk. «0. Bl vaaajanottoa.

Alvar Lind ?£ss.\kesällä ei per], ja lauant.Lindell, E.-Es-pl. k 2, 1-2, 6-6. P. 1147.Lundholm, Kasarmlnk. 44, 11—2, B—CLyytikäinen, Yrjön*„lo, matik., stj. Mo-berg, 11—1, Js 6— %1, puh. 5886.

O Becker & Vesamaa, omist- rara- OO tnom. Kaarlo Vesamaa. P.-EspL OO 15, J419—3 Ptöl 6155 ja 19 44. OO Harry Bergroth, Uudeumaank. 9. OO y,VS—II, 3—4. Puh. 115 86. OO Castren & Snellman, omist. A. M. OO Lassenins Ja Kaarlo Fröjdnian. OO Aleks.k. 48, 10—«/,4. P. 735, 717* OO Ja 2279. OO Jonas Castrenin Asianajotoimisto, OO omist. Lauri Castren. Erottaja 4. OO 10—4. Pah. 1285 ja 1235. O

Mellonlus, Eepg.k. 12, ma£k.ayysk. asti.Nandelstadh, sijainen Ingr. EhratrSm.P.JJspl-k. 33, io—ll Ja 3—t. P. 44 59.M iKael Perach.PJ55p1.31.11-2.4-6,p.10046.Moberg, el anant., 2—3.Puolanne, Vironkatu 6, matkoina tolat.A. Salingre, matk. syysk. afkuun.Sandelin, Kaivot. 12, matkoilla.Seppälä, Nikolalnk. 17, 12-2. P. 108 27.Silvenius, G., VladJc. 11, matk. elo*, alk.R. Stenberg, ErotL 11, 11—1. P. 8213.Saima Stlgell, matkoilla.Sundman,Vald., A!eks.k.ls,9-11,6-7,P6205AnnaTavaststjerna, Lonnr.ps.matk.ls pThorman, Korkeav. 27, matkoilla 1. 9.Wasenlus, Bulevardlnk. 14, 9—lo, I—2.Puh. 1182 Ja 4587; ei lauantaina.ÄyräpSä. P.-Espl. 6. 10—12. P. 112.Yks. Hammask. Unioninkatu 41, B—9,

Sairaaloita ia kylpylaitoksia:

O Kaarlo Castrenin Asianajotoimisto OO E.Espl.k 16,10-4,p. 4264, 8185, 3383 OO Helsingin Lakiasiaintoimisto, om. ONestor Simola, varatuomari. P. 1752.O Arvid Sourander, Aleksanterink, OO 36. 9—12, I—K4. Puhella 39 93. OO K. V. Holma, Helkki Borenius Ja OO Arvi Jlnnea, Aleke.-*. 44. #lo OO 12; I—4. P. 8576, 9822 ja 5061. O

EN Vi Sairaala Ja Synnytyslaitos,Cll a I Speransklntte 8. P.4029&8869

RÖNTGENLABORATORIO.

DnmmiMH »airaala, TSSIS.Il(Ull ll] iiii Tri Sivén, ruiest.os. Matk.llUUlUllUlltriGeltlin, Xopeliuksenk.9. 11—12. P. 4133.(Naistos.)

O HJ. Långström, Fabianink. 13, 3-13 OO «-7. Puh. 9123 ja 4134. O

Mehiläinen sairashuonepuh. 7768. Synaytysosasto puh. 7226.Taskinen, Fyaikaal. Hoito & RSntgen-laitos, Annank. 29 Hermo. reum. ja sieit.sähkö, kylp. vai kuumenn. y. m. hoito.▼fillltff»IrMit sairas- ja lepokoti. Töö-TQHDQCKan 16 Tri 6. af^Björkesten

O Pellinen * Niemelä (ent Koski * OO Suomalainen), Mikonkatu 6. 10—4 OO Pun. 2335 ja 7144. OO Helkki Ritavuorl, Fabianink. 31, OO 10—12, I—4. Puhelin 34 70. O

Tiri Einar Runeberg.

Puhelin Grankullan sentraalt.

O Serlachius & Ryti, P.-Esplanaadlk. O.O 88, 10—K*- Pnh. 67 65 Ja 7110. O

O Snellman, Hannes, P. Esplanaadik, OO 37.10—3. Pub. 6113. O

Tri Einar Runeberg, vaat-otto 19—12.IfnilfEl UN tarantola Keuruilla.UUUjLLHII O. Heikinheimo lJuh.Naislääkäri: Tri Erlcson-Bolje, Kasar-minkatu 27. klo JilO—XU la 6—6.I onnlan LEPOKOTILcpOlall os.Järvenpaäßnh.

MATTILAN LEPfICTTr.OITTLTyynCiÖn °b Au™** La^rbohm.

O Arthur Söderholmin Lakiasiain- OO toimisto, 8.-Esplanadik. 16, 10—3, OO puh. tolm. 1495 Ja 3234, Joht. 2143 O

O Veikko Vartiovaaran aslanajotol- OO misto, Aleksanterink. 15, 10—4, OO Puh. 4716 Ja 65 79. O0000000000000000000Advokat A. B. Asianajo Osakeyhtiö,Sofiani. 3, 10—8. Puh. 65 74.Aksel Alanderln Asianajotoimisto O. Y.Mtkonk. 7, 9-13 Ja 1-4. P. 1872 Ja 4214.

Jaakko Eerikiioee ÄfÄ"Herman Bersqulst 1^1

Erikoisala rikosas.. Kauppa & maariitojaFröjditian & BromsOm. varat. H. Fröjdman Ja laktt. kaariA. Broms.

Keraystotmlkuntn vfihSvarais-ten keuhkotautisten hyv&ksi.

Toimisto Bulevardinkatu 13, Joka arki-päivä klo 12—4. Puh. 99 70.

Mlkonfk. 7, 10—3. Puh. 86 03, 8618.G Fredenberg vrtJ.-Rooprtk.3,lo-3 L955C

»oltetliailiala.';Si"AfrrKS;iJöiattifflSSVßloppilastalo). 10-2, 5-7. Puh. 6353, 1048.Ossian Hellman ja YrjS Sträng, rara-tuom. P.-Rautat.k. 19 A ja Arkadisk. 21B. Kk> MO; 5-6. P. 108 48 Ja 108 01.Suomalainen Kiinteistä- ja Lakiasiain-toimisto. Erottajankatu 15—17.Puhelin37 66. Klo 10—% 4.Helsingin kaupungin vähävaraisten Ol-keusaputolm., Katariinank. 2, S kerr.,klo #lo—ll e. pp., tllsL Ja perj. klo7—B J. p. p. Telet 77 29.

Hierojia ja sairasvoimistelijoita;Fagerholm, matkoillaMsmmiFrey.Kasarm.k. 20,p.D.P.7632,12-2Mauri Hartea, P.-Espl. 35. MatkoillaFiina Partio, Tehtaank. 20. Puh. 1397.Liidä Uuslvuorl, Konstantinina. 9 D.

Sairaanhoitajia-.Sair. hoit. hler. L. Sllne*. P. 4346.

I Niklas Järnefeltin)Maanmittaus Ja lakias. tolinlakiasiain Takin, avust Iskit, kand.

IC. H. OTTO, JJänai-Heikink. 10. ■Pnh. 3760 Järnefelt. Pnh. 3756 Otto. gOtto Kaukovaaran

ASIANAJOTOIMISTO.erikois, rikos- & yhtlöas. Yksit, etsiviä.Mlkonk. 11. 5-7. Puhelin 27 28.

Einarilaateßiirta^SÄ&STkJslanafthja JertmistotonUttjA

HELSINKI. MIKONKATU & PUH. 9990B. J. Lindelöf, 9-12. 2-4., TrJ.k.ll, t. 4146.Möller, Enwald & Järnefelt, Lakiasiain-toimisto, Unioninkatu 28 A. Puh. 9505.10—12, l—M^-

Eläinlääkäreitä: j

„:sln Elfilns. SÄa-ii-»^Höljer, Kasarm.-k. 26, 10—12. P. 1022

WaWliaß?!-2Eugen TescheÄy?Varatuom. UOTILA Ja PAKKALA,Kasarmikatu 46. Pub. 70 74, 10—3.

Asianajajia Hameenlinnassa:Hämeenlinnan Asianajotoimisto, omisCvaratuomari Niilo Aarnisalo.Kankaanpää. Hanne, VaratuomarL

Asianajajia Joensuussa:Itä-Suom. Lakiasiaintoimisto.Joensuu.Joensuun Lakiasiaintoimisto.

Hammaslääkäri.Matko :lla lauantaista beinäk. IS

p:stä elokuun alkuun.(Hbl.) 13433 Kerstin Kon«in.

sinnsninenLiikenne

Liikenneoloja koskeviinkysymyksiin vastaa no-peasti ja auliisti liikenne-

asiamies

C. A. Ueltlteim.Osoite: Pori.

Suomen Kaupunki- ja Maalais-kuntien Keskuslainakassa,

OsakeyhtiönUla 30 penä kesäkuuta 1916.

Debet:Lainoja, kuole-

tus. ......7,786.351:42Lainoja» lyhyt-

***>«»•'' • 3U0O:— 78ia.aM.42

Talleteßtili 92,000:-Konttokuranttitili 51,752:49Juokseva tili 71,641:66Kalustotili 1,649:90Paikkaustili . 4,273:09Kustannusten tili 2,754:87Verojen tili .... 1,037:67Obiigatsionilain»D 1915pää-

omanaler.nustiliObligatsionilainakustannus-

ten tili..:Kassa

Kredit.Osakepääoma 1,325,000:Vararahasto . ......... 73,73&«2Osakasten voitontakorahas-

to .\. . .... 35,125:Pääomanalennnstili 7,150:

1,482:502,788:231,460:93

Eri korkojen tili 44,356:64 51,506:64Kasvaneitten korkojen tili . 6,350;Agiotili 12:50ObUgatsionilainan 1910 tili . 3,760.000:

, . 1912 tili . 1,997.000: -1915 tili. 798,000:

Nostamattomia osinkoja .. 950:

Smk. 8,047,672:76 Smk. 8,047,672: 76

Hallitus.

Päivälista.Lääkäreitä-.Alho, Aléksk. 15, laat.t. 10-11, 5-«, t. 7772Bengelsdorff, Antlnk. 9,11-12; 5-6; naistBardy, P.-Espl.-k. 15, 12-1, 5-6, kirurg,korva-, nenä-, kurkut., tel. 4553 & BS7S.

' BJSrkenheim, Brott. 9. Synnyt. Ja naisitaut I—%Z.1—%Z. (Ei lauant.) Telef. 4826.af BJörkestén, YrJ.k. 1«, #2—}£3, elkesk. ja lauvant"Bonsdorff, Uudenm.k.7,l2-1.P.3207.La5tTri Boije, Bnler.k. ei lauvantHJ. v. Bonsdorff, Boui.lt. 113-4.ei kesk.VäinS BSrlund, Hakasalm.-k. 2, iho- javeneer. tauLS-10, 6-7, natot. 10-11.P.7416.Axel Cedercreutz, matkoilla syyek. asti.Creutz, naist ja synn.. 6-7, 8nLk.9jp.5143.Collan, Yrjönkatu 11, 2—4. Ihotautia.Ehrström, P.-EenlanJk. 37, matk. noin.20 p. elot.Enroth, sllin.Yrj.kja.*/,11-t£l2. P.4085.A. Elmgren, E.-Espl.k- 12 (korv»-, neni-,kurkkut.), klo 12-1 Ja 5-6. el laur. lp.Elin Elmgren, A1eke.k.44,12-3.5-7.tJ698.Rob. Elmgren, matkoilla elak. alkapuol.Eskelin, Pietarin*. 24. Matkoina.Fabritiue, Yrjönk. 10. hermo-, sokeri-,sisätauteja. H3-- Puhelin 9681.Faltln, P. Makasilnlk. S. Matkoina,v. Fieandt, Vilhoniatn 5, Ma-tkolEa,Forselle», Bnlev.k. 1, el Tastaanotto».Frisk, Erottaja 4, matkoilla.

■ | Gorbatoff, matkoilla.Geitlin, ei väet. ottoa syysk. alkuunRagnhild Granholm, puh. 110 98.Grenman, siimat P.-E5p1.k.16,11-12,6-7.Gylling, Baler A. 22, 9-10. ytf-y>*, tlist.,perjant. Jss}s6. Puh. 1403 (tai 93).Grönroos, Kasarminkatu 44, ihotauteja,9—ll ja 5—7, puhelin 116 68.Grönholm, matkoilla elok. lappuun.Hah!, Buler.k. 14, \Z-%2., maan. kes-kir. perj.Hagelstam, Antinkatu 15, ats., hermo-ja sydänt. 2—yi*.Hatrmar, Mlk.k.3.nen*-,kaula-.äänit11-1Hirvisalo, sisät. Vlad.k. 11, 12-2 p. 5595Hisinger, Lllsank. 27. yiZ-XZ. P. 2360.Hollmén, Museok. 7 A, matkoilla.Holmström, Vladimirinkatu 7. 9—jjll,6—7, naiset H*2-1- Puhelin 2615.Hornborg, Alesk.k. 46, %2—%SJ. Ignatius, Hakas.k. 2. matkolßa.A. Johnsson, Kasannink. 38, klo 2—J£4,sisät. (rintat). Puh. 7652 Ja 563.Jokinen, P.-85p.37, 11-1, iho-jayener.Jägerroos Kasarmk.44, naist., synn. 2-4.Koskimies, Kork t Jc. 45. Ten. Matkoilla.Kuhlefelt, Bulev. 7, matkoilla 7 & 14/8.Kyrklund, Yrjönk. 4, 12—1. T. 7960.Lavon tu*, Aurorank. 5, kirurg 3J£-4)£-Puh. 3441.Leidenlus, Kas.k. 38 .2-4, p. 7652. matk.F. V. Litonius, sydän-, keuhko- Ja Tat'sataut., klo 11—1, 4—5, el kesk. eikälauant. Aleksanterlnk. 50. Puh. 5248.

Limnell, kesäosoite: Loviisa.J. Lojander. Erottaja 19, ven. ja Iho-tauteja, matk heinäk. puoliväl.U. Lojander, Uudenmaani. 7, Tener. jaihot maanant. kesk. jalaur. 911 ja 6-7.Naiset 11-12.London, Ritarlk. 7, matkoilla.I.ansimäki, 4—6. Puh. 8516. «H.,!. 1Prof ErgstrSmin assistentti. Ullldtn.lLydecken Ullanlinnan kylpyl. 9,30-11,30,

ei keskiv. ja la-ant.Löfqvist, P.-Makas.k. 7,12-3,nalst synn.Lövegren Erottaja 7, sisä- ja last. t.10-11, 5-8, kesk. 10-11, ei lany. P. 3364.Murto, Kirkkok. 6, 10-11, 6-7, p. 974LO. Neovius, sUm. P.-Espl. 37, 10-11,6-7.Nyberg, lasi sairaala, matkoilla.Nysten, lastentaut. P.-Esplanaadink. 33,klo 12—1 Puhelin 4459 ja 9959.Ollonqviet, kirurgi, I—2,1—2, Ritarik. 9 B.Pirilä, Vlad.k. 3, Ihot., 9-10, 5-7, paitsimaan ant. 5-7, lauv. 9-11, nais. 12-1.Qvarnström, matkoilla koko heinäkuuna. kana.

Renvall, Korkeavuorenk. 45, vatsa-,suoli-, reum. ja sokerit %Z—3, %$—

%1, keskiv. %i—3, ei lauvant Puh.4668.ReljoWaara, Antlnk 15.t/,11-11. P. 4892Ruotsalainen, lastentaut ja sisätaut.,Bulev.k. 13, 11-12; 5-6; e! lauv. P. 5521.Ryömä, I,'Vl—l/IX oeote Heinola.Rönnholm. Matikoilla elok. loppupuol.Räbergh, Ranh.k.llß,9-11,J4G-7,ei torst.i

13451

■(S^j)

UUSII S

Kar-.oekßßSviicieuö (48) vuosiKeria

Vastaava Ja päätoimittaja:

P. 3. HYNNINENTavataan toimistossa k:lo 2—4 1.-p.

Puhelin 2234

7226 1

(1.5691)13441

i iiflVilßiVÉisiö lg Perustettu 1835. S•- e»ga SS

SE Sotavaaravakuotuksia Hallituksen ja Englantilaisen es

.S» Lloydin vakuutuskirjojen mukaan.■ 53"w Pääasiamiea:

cS Rudolf Nyman, 1.-Heikinkatu 9. Puhelin 7478. "•"

(P.11034?U3445 fS. H.l

aw,ae" Johtajan toimeen

I haetaan alaansa perehtynyttä henkilöä.Paitsi ruokalan järjestelyä ja ylintä johtoakuuluu toimeen ruokakaupan valvontasekä ruoka-aineiden ostaminen. Hakem.palkkavaatimuksineen ja jäljennöksettodistuksista lähetettävät osoitteella:

OSAKEYHTIÖ TORNATOR, Imatra. (SI. 14463)13304

Lääkäri.Matkoilla t. k. 15 pistä elokuun al-

kupuolelle.O. Neovius.

(I. 5664-) 1340 i ".

Hyvin valmistettu»arnoiuoie

vaikuttaa edullisesti liike-elämän menestymiseen

Liikemiehet

pjjnafiakaslomakkeenne y.m. painotuotteenne

Suomal. KirjallisuudenSeuran KirjapainossaHelsingissä, Antink 4. Puh. 447,Jossa valmistetaan hyvin painotöitä.

m

Muistakaa asettaa vojleipipöytään

Aksel Lilieforsln Makkaratehtaanhienon hienoja makkaiavalmisteita.

Tehdas ja konttori, puh. 892. Myynti:Metsästäjänk. 6 B. Puh. 53 14, Iso kaup-pahalli, pah. 22 32. Hietalahden haili,puh. 42 IL Museok. 10, puh. 84 82. Iso-Rcopertink. 10, puh. 11635. Hakanie-men halli. 23

Eaivohuoneen TeatteriTänään klfr 8 ip. 13123

„Dollarprinsessan".3-näyt operetti. Särelt. Leo FalL

AUice .....Dagmar Edelberg.Daisy Elna GistedtFreddy Arne Christensen.rääsylippnja pnheL 2507 ja 7968.

Omist.

Tilaushinnat:Helsingissa: Maaseudulla; Venäjällä: Ulkomailla:

haettaessa kotiin tuotunaVi v:ltalsmk.—p. 16 mk. —p. I6m. —p. 6rpl. kop. 40m. — p.V, . 7„50 „ 8 „—„ 8„50„ 3 „ „ 20. „

% » 3„75 „ 4„ —„ 4„50„1 . 50 „ 10 „-„V» . 1m25 ~ 1 „ 40.. 1„ 75 ~- ~ 50 ~ 8 „

50„Viikko-Suometar Smk. 3:50 vuodelta.

Tilattaessa on aina mainitt. onko tilaus uusi vai samana vuonna Jatkuva.

1916

Torstaina Heinäkuun 13 p.

KONTTORI; Helfinkl, Antlnk.4avoinna klo 8 a.-p.—7 i.-p.

HAARAKONTTORI: 2 Unia 5avoinna klo 9—ll ap. ja 2—7 ip.Konttorin puhelin 1290Haarakonttorin 9206Taloudenhoitajan

„ 6565Aslamleskonttorln „ 9043Taloudenhoitaja tavataan klo 2— \

2 Nro 185 1916

mm

W£ffi£ffiffiffiffiffiKHiHcAgentuuriliikkeitä:Otto Lumme & Ki 11660

Kangasliike »Eljen», Annank.lo. T.8642A.-B. M. Lindroos, Aleks.k. IL P. 512

AgraaritoimistojaSuomen Agraaritoimlsto, E.-Espl.k. 16,tel. 8633, klo 10—3.

Kehysliikkeitä:Joutsen A Nikolajeff, Museoi. 3. P. G529Kemikalteliikkeitä:Astra Kemikalieliike, Arkadiani. 8.

ArkkitehtejäAxel Mörne, Albertink. 24. Pub. 13(3. Kielenkääntäjiä:

POLfGLOTT,Han tanstoimistej a:Uusi Hautaustoimisto, LaptnUc.ls. 6520

12 kielt. Vai. tebn.kielenk 80u1.9, p. 157S

TRAMSLATORHerrainvaatetusliikkeitä:Lorens Malmström, P. Espl.k. 33. P.642Vaatetusliike Pohjola 0.-y., Aleks.k. 17

Huonekalukauppoja:Ib iCiipinen pSIT/Ws!Cl I NMliAlt Aleksanterinkatu 19,L LOrSSUIi Puhelin 2811.

0.-y. John Paischeft A.-b. Mlkonk. 7.Puh. 15 59. •

Umoitustoimistoja:

13 kieltä, vai. tehn. kielenk. Aleks. k.48. Puh. 110 85.

Uus!en§C§e!!enQpiifoValant. kieleak. Puh. 34 10. Aleksi. 11

Kirjallisia toimistoja:Kirjallinen Toimisto, fredrlklnk. 39 B.

(Bulev. kulmassa). Puh. 73 71.

Kirjakauppoja:&Z&Ht«MmSijkföfcéatjtf6£P

UUDENSUOMETTAREN

SUtasaarenk. S—lo. Puh. 5434.Kirjansitomoja:konttori

välittää ilmoituksia kaikkiinlehtiin Ja aikakauskirjoihin.Yksi käsikirjoitus ja yicsl laskueri lehtien omilla hinnoilla.

MWE? Ti Kirjansitomo Korkea• «Li S! vuorenkatu 32. Puh 72 32

T A D M n kirjansitomoI MK I I \J Kaivok. 11 P. 6545Kirjansitomo Tukeva (om. K. Sneck).Unicnink. 13. Puh. 6801 ja 8215.Insinööritoimistoja:

Insinöörit. Zitting & C:o, E.-Makas.k, 2. V fl Y VfllktHC KIRJANSITOMO-,RtUi I» lallOlUO Annank. 29. P. 10859

Kirjapainoja:Jalkineiiikkeitä:Hagnäsin Jalkineliike, Erottaja 19. Pun.792. HaaraL SUtasaarenk. 12. P. 29 45Hugo Valve, Kenkätehd. Hämeenk. 2 B

Suomalaisen

Kirjallisuuden Seuran Kirjapainon 0 y.Helsinki, Antinkatu n!o 4. Puh. 447suorittaa kaikkia kirjapainoalalle kuu-luvia töitä nopeasti, täsmällisesti, huolellisesti ja kohtuullisilla hinnoilla.

Kahvikauppoja {a •paahtimoja:J. A. VVeijola, Mikonk. 8. P. 4022. 7860Oy. Pohjoism. Kahvikompp. (Tukutt.)

Kruunuvuorenk. 3. P. 4058 Ja 5825.

Kalanpyydyksiä ia kuvatarpeita:Hjelt & Lindgren, Länsiranta 16. P. 784

Kananmunakauppofa:

wmmmwLapin!ahdpnkatu 7. Puh. 32 57.

SR JLJ ft Kirjapaino , .

f! W* cl Kirjansitomo £<li|m Kotelotehdas 3aJHk A IJTI. Konttorifclrjatehdas

I. Arkadieff, P.-Esplan.k. 11-13. P. 1713

Kangaskauppoja:V. Aaltonen, II linja 13, puh. 8929.

A £#49l Kluuvikatu 4. Puh. 5466.Hilla Osuuskauppa r. I.

Kirjapaino-asioimistoja:Osakeyhtiö Grafica Aktiebolag, Kasarminkatu 23. Puh 59 12.

Asianajajia Jyväskylässä':SALONEN & TENNBERG. Puh. 305.Artturi Wakkolan Asianajotoimisto.

Asianajajia Kemissä:Varatuomari ANTTI KARIKOSKI.

Asianajajia Kokkolassa:Uno Björklund, Varatuomari, Kokkola.

Asianajajia Kotkassa;Kotkan Asianajotoimisto. OmlsL vara-tuomari Ake Kyander.

Asianajajia Konvolassa:Kouvolan Asianajotoimisto, omtst. rarat Martti A. Eklund.

[Asianajajia Kuopiossa:Juhani Hietasalo. Varatuom. Kuopio.V. E. KIVINEN. Varatuomari.

Asianajajia Lahdessa:Kerppola & Taulerl. Puhelin 94.

Oskari Lehtonen S6l^^Varat. Mlkko Louhivaara. Pnh. 465

Asianajajia Lappeenrannassa;

jsjMjM tiiaiaioliiMitii.Asianajajia Mikkelissä:Ifyberj & Attilan ä.«?-L. Puupponen, lakit. kand.Raevaara & Muttilainen.

Asianajajia Oulussa:8. Haapalan Asioim. Oulussa, per. 188Casianajajia Porissa:

ASTALA & JARHSTRÖHP.186.K. J. Inberg, varatuomari. Port.

Asianajajia Pietarissa:A. Hackrell, Basetnaja 8. Puh. 181—49.

Erikoisala: Oikeusasiat Venäjällä.

Asianajajia Pieksämäellä:»Pieksämäen Asianajo- ja Vällt.-tolm.»Pieksämäen Lakiasiaintoimisto. OmistHov. ausk. Martti Muttilainen.

Asianajajia Porvoossa;A. TULIKOURA, Varatuomari. P. 49.

K. M. Of ÜBSIII,Asianajajia Ranmalla:E. J. Eskola, varatuom. Rauma, P. 170.

Asianajajia Sortavalassa:ANTON KOTOSEN LAKIASIAINTOIM ISTO, Sortavala. Tel. 38.

'asianajajia Savonlinnassa:Salonen & Rainio LakiasiaintoimistoSavonlinnassa.Savonlinnan Lakiasiaintoimisto. Raja-salo £ Nevalainen.

Asianajajia Salossa:Tuomaala. H., Varatuomari.Asianajajia Tampereella;

tuomarit Bä & PuikkinenLakiasinint imisto Tampereella.

Eriksson & GrönDlcd äntVaratuomarit Koskinen & Leiniö.

K.O. Laitinen ja Hannu Peltonen.KAAPO MURROS, puh. 7 58.Planting & Puna, Asianajotolm. P. 1165.

ProcopéÄSoivio'Asianajajia Turusia:

JnnKßolnÄPlintllälÄ^i:KIUIHhKI & TULENHEIMO.Puh. «4 ja Mö;t Av. klo B—4.

Jl UlVini X Lakit. kund. varatuo-, Ai nINMLfI mariTurku. Puh. 270

L G. Tlmsren, ssrsns:Providentia,ÄTporktnlnmn il«ikiv-. Aiek». 10, ie—2AulluiiU sekä paitsi ei pyhänaattoina,'/,6—'/,7. Puh. 4107.

iveskiu - itenkirak.-viitiu,\SS i&tPäl Antmk.s.Jionttoriavoinnagywn kio ici-3. p. 4 14.

SfiUM) ff Palo- ja Heniävakinitus U.Yliru Buh - 2 " 28 - 1anaadink. 3aAv. k:lo o—6.

VqKuuiusKonttori\nlit.tä:i kaikenlaisia vakuutuksia.

*s* 1524 Skaa tliemaii - O. y. A>i;ini. Hel-■ rSlnfil sing. Yakuutuskontt. Fabia-«ilbUlS nink. !4p.ö022 ja 1163. AxelHolliisi niin Ankknrink. h. V. 2924 ia 1267.llnlhimn lJ aiovak. Oy. Vaasa. Pä;iasiam.VellulUU Niiilas Järnefelt. L.-Heikmkatu16. P. 3760 & 7611. Kontt. aika Io—s.

Asianajajia Vaasassa:

Tofuo AnjalanääHasselblatt &Boxstrom VaasaVÄINÖ HEINIÖ, varatuomari, Vaasa.J. Sahlström. hovioik. not. VaasaONNI VALLINMAA, Asianajotoimisto.

Asianajajia Viipurissa:JOH. BROFELDT, varatuomari.Einar Hänninen, varatuom, Viipuri.V. Joutsenlahti, Vaasank. 21, P. 793.

Metsämies & Lumme. P. 760Neovius & Lyytikäinen, Viipuri. P. 391.Martti Pitkänen, varatuom. TeL 1560.

Vilho Sarkanen Ä|pÄOtto Tsnnermisto vupuiissaVoipion asianajotoimisto

Viipuri, Pietannk. 12. Pnh. 1664.

Liiketoimistoiaiffi ffi

JUUSELA & LEVÄNEN aHelsinki, Mikonk. 23. P. 5972, 7280.Suorittaa kaikkia kirjanpito- j;i lii-ketehtäviä. YHllttiiii kauppoja. Jär-jestää arpajaisia, laatii arpiijaisano-muksia ja neuvoo kaikissa arpajai-sia koskevissa asioissa.

nsastHBTOF ■■n»min—sn—Tilitoimistoja:

Hm. Kovero, L^äSjanp. opett., valant tilintark. Siltasaa-reni*. 8. C, IV, ovi 23. p. 43 53. 10—H.

JuhoSomcriLoreÄ^:miston omist. P. 7832. Matkoilla.

Matkailutoimistoja:

Mali(aiteiiuisiol;ap,ÄPuh- 5908

Matkustajakoteja:Anglais

> L. Heikink. 18. Pnh. 83 98.Matkustajak. »Lempi», Vuorlk. 4,p. 4851Matk.k. Rauhala, Annank. 32. Puh. 9933.

Pappeja:Katso pe-jantal-numeroa

Suomalaisen puolueen kanslia,Antinkatu 4, 5 kerros. Puhelin 5619.

Vaknninskonttoreja:Fnsimäinen Venäläinen _ _ _

Vakuutus-Yhtiö. E.Espla igPjfnndir.k. 16. (Hypoteekkiyh- flfi/ Jdistvksen tnlo). Puhelin 231 MtMjå

PALOÄ-t FenniaUnioninkatu 25.Av. 10-4, lanvant. 10-3. Pnh. 206 & 6193.IMitTIMI Palovakuutus 0.-Y. PabiaIliM I KM nink. 14. T. 6616. Av. lf>—4.

■ »«.1Ä«.«.ilenkivak.-yhtiö. 1.-Heikiu-

MiiSfeiMi k ',tu "• k"

oDtt - kl ° l°-;i-

-ftMIWVW LauvaDtaina sekä jnhla-aattoina klo 10—2. Puhelin 10S4.(/niiniiKtiinn lJ aloapuylid. irtaimistoaKRHntlllKlPn varten. Asiam. Karl Itin-itUUJSUlliUl.ll ~,,„ Fabianink. 14 P.6ti22

XHi I fDIM SSiAleksanterink. 44.

Suomen taslvakuotus Dx^.VrgT^ 3i

Mm merivaKuutDS-OsakeylitiQ.Unioninkatu 20. Puh. 12 24 & 60 94

PH SAMI H luputurmaraituutusO.-l.132 M Iti UniouiDk. -J5. Puh. 14 81.Kk SI IM A v 10-4. Lauvant 10-3.

Hiili IHI H *'alo.»ak-Osalt-Yfit.

Suosi. taßanoiiiiiflaii PaEoapuyHHistysUnionink 28. Helsinki av. 10-4 Tel. 13H5.

KivennäisvesitehtaitatSanitaa, Eerikinkatu 22. P. 3191.

Klisheelaitoksia:KEMIGRAFINEN OSAKEYHTIÖ,Antink. 10. Puh. 5480 ja 11382.

O. Y. Kliché, Aleksanterinkatu 46.Puhelin 1992

°l 1/lllfA AI Yrjönkatu 27.|Y KUvM [b Puhelin 6507.

Konekirjoituskursseja:(In nä uusiutuvia koneHV VUVIPfIIH kirj.kiirsseia. Aleksan-UJ UjljtUUU. terink. 7. Puhel. 1092

Korsettiliikkeitä:Kotimainen liivi- ja korsettiinko, MHeinä, Yrjönkatu 14. Puh. 9796.

Koulutarpeiden kauppoja:Koulutarpeiden Keskusliike O. Y. Viariimiriak. 3. Puh. 58 62.

Kotiteolliiuußliikkeita:ninTTI KOTITEOLLISUUS 0.-YrlKi II bulevardini. 2. P. 872?

Kukkakauppoja:Gustaf Andersson, L.Helkink.l4. P.4588Hagan Kukkakauppa, E.EspL 2. P.5117V. F. Sagulin, Aleksanterlnk. 46. P. 977

Kultasepänliikkeitä:Kulta- & hopeaseppä-Osuusk. Hakasalmenk. 2. P. 67 28.Osk. Lindroos, Aleksant.k. 48. Erott. 9Aikala, o.y„ Mikonkatu 8. Puh. 166.

Kultans. ja kehysliikkeitä:

VS/ÅpJ..— -J! Annankatu 20.. KarSUnC! Puhelin 2356.

KumitavarcKtkkeitä:Pohj. Gummitavara-iiike, Aleksanterinkatu 17 B. P. 83 14.

Kupari- ja peltisepänliikkeitä:M. F. Hätinen, LJielklnk. 13. P. IS3I

Kylpylaitoksia;Kylpylaitos Imatra, Malmink. 24, t 9366

Lamppu-, Lasi- jaPosliinikauppoja:AI RFAM lAMPPUMAKASIINI.

Aleksant.k.ll.Puh.l327.

Lanka- ja villatavarakauppoja:Willandt, Uudenmaankatu 15. P. 6630.

Lasi. ja taloustarvekauppoja:G. F. Stockmann 0.-Y., Unionin- JaAleksimterink. kulm. Taloustarveos.

Keski-Suomen Metsätoimisto Tam- Ipereclla. U.J.Grönholm. Puh. 1561. I

Maatat, ja Metsätoim Aleks.k. 48, p.5151E.R.Alcenius, E.Oajander.Brutus Lesch*

W. 6. Tliomån BÄ^PSS:Muotiliikkeitä:A. Lönngren, K orkeavuorenk. 22. P. 8350.

Musiikkikauppoja •

A/B. R. E. Westerlund O/Y. P Espk. 37

Nahkakauppiaita»Knut E. Holtz O.y. (tukuttain), L Belkink. 13. Pah. 24 80.

Naisten pukimoliikkeita:O. Y. O. Stenberg, P.-EspLk. 37. P. 1727.

Ompeluliikkeitä:Selma Tamminen, Tebtaank. S. P. 85 ?1.

Paikanvälitystoimistoja:Kansakofllnjen re a8L n iaiV7iV-'i.{^r^élPaperikauppoja:I. Bastman, Aleksanterinko IL P. 8983.Llng & Leppäaho O.y. Aleksk. 44. P.I4S.Th. Wulff. P.-Esplk. 43. pan. 2450.

KÄ «tM Bulevardink.l2.va. vjnmanruMm 1:30

Patenttitoimistoja:Helsingin Patenttitoimisto, Bulevardinkata 19. klo 11—1. 2—B.

Suomen Patenttikonttori 0.-y.Bulevardio kata 6, puh. 52 4L

Hakee ja myy patentteja.

Pianoliikkeitä:Hellas 0.-y. Pianotehdas, Aleksanterinkitu 50. Pnb. 661.Mikkola & Wegelius, Aieks.k.ls. P.6205.

Pikatoireistofa:Mihonk. 8 F I V Aleks.k. 19Puh. 7711. * W £*. puh. 77 13MUR? /N - M - K- Y:n Pikatö"" ja työlaitosHIiMU \varatt. pojille. P. 2359. Vuorik. 17.

Puusepänliikkeitä:Helsingin Uusi Puusepänliike (E. ABergbem). Sepänk 9. P. 6100 Ja 88 06Huonekalujen korjausliike. Pah 109 56.L. Mo.lanen, huonek. tehd.,Kasarmi 26Puh. 30 90.

Puutavaraliikkeitä:Antti Jukka, Pietarink. 15. Pah. 9753Eemeli Palotie, varasto HuopalahdessaPuh. 24 47, H:gin sentraali.

Sörn. Halko- ja Puutavara.o.-y. Fredriksbergink. 13. Puh. 270.

Rakennusainekauppofa:Helsingin Rakennusainekauppa 0.-y.

Heikinkatu n:o 3. Puh. 266.

RautakauppiaitatEmil Lesch, Aleksanterini. 17. P. 1401

Räätälint.tek. liike, Hämeenk. 2. Jf. 3707L. Väisänen, Museokatu 5. Puh. 5779

Sanomalehtiä:Uusi Suometar, tehokas ilmoitus-

lehti.Suomalainen, suurin lehti Jyväskylässä.

SiirtomaataTarakauppoja:V. W. Dahlgren, Vladim.-k. 34. P. 5275.J. H. Dahlgren, Tukku- Ja vähittäisliike,Annankatu 26. Puh. 757.E. Hansson, Vuorlm.-k. 35. Pub. 33 33.A. E. Isaksson, l.Robertlnk. 1. P. 6647;Museokatu 8. Puh. 291.V. Lehmuskoski, Yrjönk 31. Puh. 274Aleksander Manellus. Vilhonk.4. P.1392.Arthur Nyman, Eeriklak. 17. Puh. 2 48.

mm räfnnliißn, u uJalmari Vainio. Neitsytpolku 10. P.3597.

Talous-Osakeßatpa stsySilmä- ia suurennuslasikauppoja:Oskar Eriksson & C:o 0.-y. Mikonk.7. Puh. 365.

Sähköliikkeitä:Koru, valaistusi., Kluuvik. 1. P. 534SOjalan SähköliikeO.y. Mlk.k 9. P. 5285.Siemens & Halske,Mikonk.ll.p.2tj2<> 2124

Taidelakomoja {a inessinkivaHmoja:O. M. Nurmi, Lilsank. 11. Puh. 33 81.

Taloissa tarvittavien metallitöi-den valmistus, ia korjausliike:O. S. Pesonen, Krlstlnanfc 8. Panel19 70. 115 63.

Tapetti- ja mattoliikkeitihA. Haanoja, Neitsytpolku 3. Puh. 534.J. Korte, Aleksanterink 7. Pnh 29TL

' Vald. Salvén, Unionlnk. 28. Pui. 924.

Teekauppoja:A. K. Savin Kauppahuone, åattjfc 4.Puh. 204 Ja 7120.

Tukkuliikkeitä:

Kin MiaminVuorikatu 8. Puh. 8514.

Tehtaitten TukkukauppaSiltasaareak. 6, t 6754. (Lyhyttavaraa)I. Pohto (nahkaa, ruotia, ekstrakt),Kluuvik. 4. Pah. 86 35 ja 22 55.

Urheilu- ja polkupyöräkaappoja:Oy. Husqöornn, SSsfitt M

Stockmann, Urheiluosasto, Union.k. 23.Puhelimet: Joht 1781. Myymälä 5467.Konttori varasto 2052.K. Rautasen Polkupyörätetidas Ja Ur-heilukauppa, Mikonk IL Telef. 3658.

Valokuvaamoja:Valokuvaamo Strandberg, Aleksante-rinkatu 17. Puh. 2309.A. B. Valokuva-atelierl Apollo O. Y.Aleksanterinkatu 13. Puhelin 8 88.

Verkakanppoja:S. Säilä A K:l, Aleks.k. ». TeL 45 89.

Vesijohtoliikkeitä:A.-B. Rob. Huber 0.-Y. Mikonk. 13—15.Puhel. 271.O. S. Pesonen, Krlsttnank. 8. Puhel.19 70. 115 63.A. B. Vesijohtoliike O. Y., Nuoranpu-

nojank. 4 A. P. 3318, 5663 Ja 6840.

Voiliikkeitä:O.y. Hansa A.b., Unionlnk. 26. P. 6451.F. Heino, 1.-Viertotie 2. Puh. 8186.Valio r.l. E. Espianaatik. 2. Puh. 77 83.

Väri- ja Ternissakauppoja:Suomen Väri- ja Vernissatehtaan Osa-keyhtiö. Etelä-Esplan.-k. 8. Puh. 85.

tRMÖf) Keskinäinen VakuutuslaitosOTBISrU Turussa, pääasiamies H.Åkerman, Bnlerardink. 14. Pnh. 48g9

Sir «!»•*?6«s 1 al° la Henkivakuutus-SfK!yffi^i^j: hk id^,^b^

Helsingistä.Vaalien tulokset.Sosialisteilla ehdoton enemmistö

eduskunnassa.(S.H.) Kuun alussa tapahtuneissa

eduskuntavaaleissa annetut vaalili-put alkavat nyt olla lasketut Lo-pullinen tulos on jo kaikkialtamuualta tunnettu, paitsi Viipurinläänin itäisestä vaalipiiristä, jossamaalaisliittolaiset ja sosialistit kil-pailevat nuorsuomalaisten neljäin-

neslä edustajapaikasta. Jos kuiten-.kin tämä paikka jää edelleen nuor-suomalaisille, on yleinen tulos se, et-tä uuteen eduskuntaan on valittukaikkiaan 33 suomalaiseen puoluee-seen, 23 nuorsuomalaiseen, 21 ruot-salaiseen, 19 maalaisliittoon, 1 kris-tilliseen työväenliittoon ja 103 sosia-lidemokratiseen puolueeseen kuulu-vaa edustajaa. Sosialisteilla on siisehdoton enemmistö eduskunnassa.Vaikka heidän keskuudestaan tulisieduskunnan puhemieskin, jolla ei oleäänioikeutta eduskunnan päätöksiätehtäessä, jäisi heille kuitenkin 102ääniä käytettäväksi muiden puoluei-den yhteistä. 97 äänimäärää, vas-taan.

Verrattaessa sitä äänimäärää, jokanäissä vaaleissa annettiin, v. 1913vaaleissa annettuihin huomataan,että osanotto vaaleihin oli tällä ker-ralla jonkun verran runsaampi (nytannettiin noin 72.000 ääntä enem-män kuin edellisellä kerralla). Ää-nimäärän kasvaminen on tapahtunutyksinomaan n. s. luokkapuolueittentaholla, jota vastoin suomalaisenpuolueen jäsenet sekä myös nuor-suomalaiset ja ruotsinmieliset ovatentistä heikommin ottaneet osaa Vaa-leihin. Ruotsinmielisten äänimääräon vähentynyt noin 1 prosentilla,suomalaisen puolueen 3 ja nuorsuo-malaisten 4 prosentilla. Sosialistit

ovat saaneet 13 uutta edustajapaik-kaa ja maalaisliittolaiset yhden, sekäkristillinen työväenliitlo, joka viimekerralla oli ilman edustajaa, on nyttaas ottanut itselleen paikan Turunläänin eteläisestä vaalipiiristä, mis-ta- se on ennenkin eri kerroilla ol-lut edustettuna. Ruotsalainen puo-lue on menettänyt neljä edustaja-paikkaa, yhden kustakin valipiiris-tä, missä se on esiintynyt. Suoma-lainen puolue on menettänyt yhdenpaikan Uudenmaan läänin vaalipii-ristä, kaksi Turun läänin rohjoises-ta, yhden Vaasan läänin itäisestä se-kä yhden Oulun läänin eteläisestä,.mutta sen sijaan °n saanut yhdenlisää Oulun läänin pohjoisesta vaali-piiristä. Lapin vaalipiiri, joka tuon

tuostakin vaihtelee edustajaa, lähet-tää tällä kerralla nuorsuomalaisenedustajan (viime kerralla oli sielläsuomalaisen puolueen jäsen). Kaik-kiaan on suomalaisen puolueen me-netys 5 edustajapaikkaa. Nuorsuo-malaiset ovat menettäneet yhden pai-kan Turun eteläisestä, samoin yh-den Hämeen eteläisestä, Viipurinläntisestä ja Kuopion itäisestä sekäkaksi Kuopion läntisestä vaalipiiris-tä. Niinikään he menettivät ainoanpaikkansa Oulun pohjoisesta, muttasaivat sen sijaan Lapin edustajanpuolueestaan. Nuorsuomalaisten e-duslajamäärä uudessa eduskunnas-sa on siis 6 vähemmän kuin edelli-sessä. Heidän karsimansa vaalitap-pio. on tältä kerralla suurin, sillä setekee entisestä edustajamäärästä 20%, ruotsinmielisten tappion ollessa16 % ja suorralaisen puolueen 13%. Nuorsuomalaisten tuntuvin vaa-litappio aiheutui Kuopion läänin län-tisessä vaalipiirissä epäilemättä suu-rimmaksi osaksi siitä, että puolue olisiellä jakaantunut kahteen vaaliliit-toon. Jonkun verran on myös vai-kuttanut maalaisluokkahengen ko-hoaminen tuossa vaalipiirissä, mistämaalaisliittolaiset saivatkin sen lisä-edustajan, jolla he ryhmänsä edus-tajamäärää tällä kerralla nostivatSivumennen voi mainita, että myös

ruotsalaisessa puolueessa ilmenimaalaishenki niin voimakkaana, et-tä moni valiiopäivätyöhön perehtynyt mies sai väistyä kokemattomanmaanviljelijän tieltä.

Suomalaisen puolueen yhden edus-tajapaikan menettäminen Uuden-maan läänin vaalipiiristä riippui ai-van pienestä ääninr äärästä. Joku sa-takunta ääntä lisää olisi tämän pai-kan pelastanut. Yllättävin meidänvaalitappiomme oli Turun lää-nin pohjoisena vaalipiirissä, jo-ka piiri on näihin saakkasitkeästi ja uskollisesti lähet-tänyt eduskuntaan 6 suomalaiseenpuolueeseen kuuluvaa jäsentä, (nytlähettää vain 3). Viime kerralla olisiellä kristillinen työvaenliilto kan-

nattamassa suomalaista puoluetta,mutta tällä kertaa se toimi itsenäi-senä. Tästä aiheutui yhden paikanmenettäminen. Toisen paikan pelaa,tamiseen ei olisi paljoa tarvittu.

Yleensä on vaalitoimlnta ollut a.s.porvarillisten puolueitten tahollanäissä vaaleissa heikkoa, järjestötoli päästetty torkahtamaan ja muu-tenkin vaalit jätetty suureksi osak-si sattuman varaan..

Kuitenkaan ei sosialistien huomat-tavaa vaalivoittoa arvosteltaessa voi-da suinkaan yksinomaan nojautuasiihen, että heidän keskuudessaanon vaali valistustyö ollut vilkkaam-paa ja järjestetymi:ää. Täytyy o!!aaivan erityisiäkin asiallisia syitä,jotka ovat saaneet kansajoukot niinrunsaassa määrässä liikkeelle anta-maan kannatustaan sosialistisellepuolueelle. Emme erehtyne luulles-samme, että yhtenä varsin tärkeänäsyrrä ovat olleet nykyiset taloudel-liset olot. Moni vähäväkinen, jonkatoimeentulo elintarpeiden suunnatto-man kalleuden vuoksi on perin tuka-la, toivoo hädissään apua sosialis-teilta, jotka ovat olotilaa vaalikiiho-tuksessa käyttäneet hyväkseen. Kan-samme valtiollinen ja yhteiskunnal-linen kasvatus on vielä siksi heik-ko, että vaaleissa voivat kaikenlaisetpetolliset uskottelut ja harhakuvatjohtaa suurestikin harhaan.

Vielä on erittäin merkille pantavasosialistien kasvava voima ruotsa-laisella asutusalueella. Ruotsalaisenkansanaineksen keskuuteen ei sosia-lismi aikaisemmissa vaaleissa ollutpäässyt sanottavasti tunkeutumaan.Nyt näyttää se iskeneen ruotsalai-seen rajamuuriin huomattavia auk-koja, joiden läpi se tällä kerrallavei ruotsinmielisiltä neljä paikkaaHyvin luultavaa on, että sosialisminvalloitusretki ruotsalaisella asutus-alueella ei vielä tähän pääty, vaanpäinvastoin tulta tunkeutuu sinne-kin, kuten se on suomalaisille alueil-le aikaisemmin tunkeutunut

Näissä vaaleissa on kansa antanuteduskuntatyölle käänteentekevänratkaisun. Tämä työ on näihin saak-ka kulkenut kompromissien, sovitte-lujen merkeissä, kun ei mikään puo-lue ole ollut niin voimakas, että seyksinään olisi voinut saada valtiopäi-villä asioita tahtonsa mukaan pääte-tyiksi. Sosialistit ovat nyt päässeetsiihen onnelliseen asemaan, etteiheidän tarvitse tinkiä vaatimuksis-saan, vaan voivat ratkaista asiatmielensä mukaan. Tässä suhteessaon asema suuresti selvennyt. Kysy-mys on vain siitä, missä määrin so-sialisteilla on itsellään halua ja kykyä käyttää hyväkseen sitä vallit-sevaa asemaa, jonka kansa on heil-le näissä vaaleissa antanui Ei olearvonmukaista heidän enää vetäytyätaktiikan temppujen taakse. He ovat j

UUSI SUOMETARp. 6460. Lasi- Ja Poslilnlos. p. 614.Kangas- ja Lankaosasto 888.

Lasinleikkausliikkeitä;A. HJ. Leppälän Lasihiomo ja laslnjalostusliike. Mik mk. 8. Pub. 50 23.Lasihiomo Väinölä, Bulev.k. 30. P. 7608.Joutsen & Nikclajeff, Museok. 3. P. 6529

LeikkeleliikkeitS:Helsingin Leikkeleiiike, Mfkoak. 2. P.491

Leipuri. Ja Koudiiltoriliikkeita:E. Heinänen ttät******Ekberg, BulevardMik. 9. Puh. 272.N. Leino, P. Makasilnlk. 4. P. 212.Helsingin Höyryleipomo, Lndvlgink. 5.P. 1732. Sivnmyym. Unionlnk. 23. P. 1839

Lihakauppoja:Alex. Grönlund, Kaupplask. 5. P. 48 52

Lyhyttavaraliikkeitä;Helppola, Siltasaarenk. 6. P. 7428.

Maalarinliikkeitl:V. Siivonen, Simonk. 8. Pnh. 88 37

Kaanmittareita:Artur Aliin MaanmittaustoimistoHelsinki. Erottajak. 5. 5 kerr. P. 37 38Rauramo, E, Korkeav.k. 6 A, p. 9714K. A. Sariola,Katajanokank. 7 B. P.7511.Tukkila, T.-maani, Vlad!m.-t 11A. 4580.

Maanviljelyskalnsto- ia tarp.-kanppoja

OsakeylitiöÄgrosS^lÄMatkustajakoteja:Matk.-koti Rauhala, Annank. 32. P. 9933

Maataloni- ia Mets9toimiBto]a:

Helsingin Metsätoimisto, Ernst Wrede.Neitsytpolku 7, 10—1. Puh. 10 08.

IIU"SUOn!6n VIIPURI. Puhelin 370!i w. nmmm mmmMikonk. n:o 7. Puh. 9005, 11168.

Torstaina Heinäkuin 13 p»S

Uu»l Rautakauppa O. Y. L Heikinkatu13. Puh. 1591.

O. Y. K. H. Renlund, Rantakanp. P.1534

Rautasänky liikkeitä:Helsingin Uusi Rautasänkytehdas, Pol-sa k Merivaara, Hallitusk. 15. P. 1630.

Rautasänky- ja Konek. Antink. 4. P.8921Suomen Rautasänky 0.-Y., Helsinki.IV:a linja 6. Puh 9896.Rohdosliikkeitä:Enbcgin Rohdosk., Hakaslmx. 4. P.3456Ab. Medeor Rohdosliike Oy. Mikonk.11. Rautat torin luona. P. 5489.

Rohdosliike Varia. Aieks.k. 50. P. 11397.

Romuliikkeitä:Hela. Romuliike, ! 7. P. 6 75.

Räätälin- ja vaatetusliikkeitä:Lilnus Aalto, Korkeav.-k. 41. P. 4359.

K. M. Kaskinen, Kork.v.k. 28. P. 1151

Oy. KALLIO AB/nMr10

K. G. Lehto, Fredrikink. 40. P. 1914.

| K.H. Pohjanpää gggf |

KoettakaaCitronal-

pastilleja. Virkistävä sitruunan/makui-nen ja tuofesuinen kesäkaraanelli. Erit-täin miellyttävä myöskin teehen liuo-tettuna Saatavana kaikissa hyvinva-rustetuissa siirtomaatavarakaupoUsa.

Tukkutiiauksia Helsingistä ja lähis-töltä vastaanottaa Max Ingman, puh.3308.

»Citronalla» valmistaaOy. Merikoski Teknokemieka

Fakrik Ab.Oulu.

(S. L 14124) 13187

ohjelmissaan antaneet kansalle suu-ria lupauksia, joita on nyt käytävätoteuttamaan. Kuinka he tätä to-teuttamistyötä suorittavat ja kuinkasuureksi siunaukseksi yhteiselleisänmaalle on heidän isäntävaltan-sa eduskunnassa, sen osoittaa tu-levaisuus.

Joka tapauksessa on kansa näintahtonut Sitä eivät ole tahtoneetainoastaan ne, jotka ovat viivansasosialistien ehdokaslistoille vetäneet,vaan myöskin ne, jotka osaksi,täydellä tarkoituksella ovat jää-neet vaaleista pois, sallien voiton tul-la sosialisteille. Vastuu on yhteinenja yhteisesti on kestettävä seurauk-set.

Uusi olotila, niin synkältä kuin sesaattaa monestakin näyttää, ei siltiole toivoton, silli kansamme, sensyvät rivitkin ovat monta kertaa jotäti ennen osoittaneet paljonkin jär-keä ja harkitsevaisuutta silloin, kunedesvastuun raskas taakka on kan-nettavaksi joutunut Kieltämättä onvaliokuntain työkyky henkilö-kohtaisesti katsoen taaskin men-nyt tuntuvasti alaspäin, mutta valit-tujen edustajain luettelo osoittaa,että siellä edelleenkin on myös pys-

tyvää ja työkykyistä sekä kokenuttaväkeä. Sellaista tavataan kaikkienpuolueiden keskuudesta. Ja erittäinon ilahduttavaa merkitä, että suo-malainen puolue on saanut valituksimonta valtiopäivätyöhön kykenevääja etevää henkilöä.

Eduskunta on meillä suuremmassamäärässä kuin kenties missäänmuualla pienoiskuva kansastamme,

valitaanhan siihen jäsenet suhteelli-sesti yleisen äänioikeuden perus-talla Tästä johtuu,että samoin kuinme isänmaamme tulevaisuuteennähden emme voi menettää luotta-musta kansaamme, emme sitä myös-

kään voi kadottaa eduskuntaamme.Eduskuntamme, kuten kansammekin,kulkee kehityskulkuaan eri vaiheis-sa Nyt tapahtuneet vaalitkin epäi-

lemltti vievit tätä kehitystä eteen-päin.

raava :

Aikakauslehtiä on iimeatjnyt:Siipikarjan- Ja MahiläianoitolehU a:»

Uutisia Helsingistä.Vaalin tulokset.

Koko maassa.Viime yöhön mennessä oli meille

saapuneiden tietojen mukaan Uhansaakka lasketin vaalien tulos seu-

Sosi.lden-Gkratit .... 375,306Suomalainen puolue. . . 140,162Nuorsuomalaiset..... 98,307Ruotsalainen puolue . . 93,657Maalaisliitto 71431Kris:ill. työväki 14,500Villit . 1,713Hylättyjä . . 4,610

Yhteensä 799,386

Valituksi tulleita edustajiaja lopullisia tuloksia.

Mikkelin läänin vaalipiirissäsaatiin äänet loppuunlasketuksi eilen.Valituiksi ovat tulleet suomalaisestapuolueesta tri P. V i r k k u n e n, vertl.11,480,67, johtaja J. O. Peura kos-ki ja maanvilj. V. Taskinen*;sos. dem. puolueesta torppari O.Eronen, vertl. 26,541,17, toimittajatK. Hakala ja O. Orasmaa, kir-jaltaja A. Valjakka, työraie» P»Huttunen, ompelijatar Anni Sa-vo 1 ai n e n, opettajatar Anni Huh-tinen ja asioitsjja I. S. Toi o nen;nuorsuomalaisesta puolueesta ylitar-kastaja U. B r a n d e r, vertl. 9,690,17,maanvilj. O. Pesonen ja asessoriE. Sopanen.

Oulun läänin eteläisestävaalipiiristä ovat valituiksi tulleet:suom. puolueesta maanv. L. Typpöja pastori A. J. Sariola; nuors.prof. K. J. Ståhlberg; maalais-liittolaisista maanv. K. Kallio, agr.F. S a a 1 a s t i, toimitt. Santeri Ha a-panen, maanv. Jalmari Haapa-nen ja talonomist. L F. Lanttö;sosialisteista toimitt. Y. Mäkelin,piirisiht. K. Hautala, maanv. K.Korhonen, seppä M. V. Hoikkaja asioitsija Y. A. K o mu.

Oulun 1. pohjoisesta vaalipii-ristä ovat valituiksi tulleet: suomaLpuolueesta maanv. J. Run 11i ja J.Va ara 1a ; maalaisliittolaiset manv.K. A. Lohi ja varamaanmitt K.Nurmela; sosialidemokr. piirisiht. iA. Laakkonen 1 ja neuloja HildaHerrala !

Viipurin läänin itäises-sä vaalipiirissä ovat valituiksi tnl-leet suomalaisesta puolueesta torp-pari H. Repo ja maanviljelijä T.Ikonen; nuorsuomalaisista asessoriP. E. Svinhufvud, opettaja P.Häivä, varat. P. Paavolainenja rovasti G. Arok a 11 io; maalais-liitosta maanviljelijät J. N i ukko-nen ja A. Salovaara, opettajaP. J. Kokko, kotiteollisuustarkasta-ja L. Mäkinen ja maanviljelijäM. Leinonen; sos. dem. puoluees-ta rva Hanna Karhinen, verhoi-lija V. Lehokas, työmies J. Pihl.man, mökkiläinen M. Virkki,:työmies O. Rap o ja rautatieläinenO. V. Turunen. , i

Kuopion läänin läntiiojgg

•/;

Torstaina Heinäkuun 13 p:nli XJUSI SUOMETAR

Tähänastiset eduskuntavaalien tulokset eri vaalipiireissä verrattuinaviime vaalien tuloksiin.

Eilen illalla ja viime yönä saapuneet tiedot., Suomalainen Nuorsuo- Sosialide- Ruots. Maalais- Krist Muita „

...puolue malaiset mokratit puolue liitto työväki listoja Yhteensä

•IT-| | | ■ p1913 . 1910 1913 1916 1913 1916 1913 1916 1913 ' 1916 1913 ! 1916 1913 j 1916 1913 ! 19161 h 1 1 L_ i 1 1 I | 1 I

' Uudenmaan l. .. 14,332 | 13.227 5,986 7,381 42,591 55.690 40,308 39,845 - _ _ 1.056 498 _ 103,715 117,199

Turun L eteläinen. . 17.822 j 16,573 6,949 7,502 23,190 i 30,281 19,319 18,348 4,063 3,963 34 _ 71,377 I 76.672Turun 1. pohjoinen . 16.366 13.804 7,045 j 6,939 35,939 42,600 _

__

_ 2,161 2,675 45 _ 61,556 i 66,018Hämeen 1. eteläinen 11,082 11,303 6,102 j 6,472 29,167 32.623 _

___

__ 1,733 1,114 51 _ 49,140 j 51[bi7Hämeen 1. pohjoinen. 9,568 9.59! 5,414 4,945 27,830 31.179 _

_ _ 2,444 1 2,577 90 278 45,346 48570Viipurin 1. läntinen .

9,436 8.828 17,918 16,031 27,284 32,244 _ 4,821 7,698 1,500 | 1,047 92 77 60,551 6\925Viipurin 1. itäinen. . 7,817 j 7,939 13,425 11,917 16,567 '■

18,138 _ 14.186 17,862 944 2.C63 51 228 52.990 58,145Mikkelin L.. .

. 9,797 j 11,482 9,413 9,658 20,600 j 26,536 —_.____ 51 113 39,861 47^789Kuopion 1. läntinen . 1,869 J 1,487 12,589 10,004 i 25.01* 27,893 _ 5,452 6,759 75 28 45.C03 46,171Kuopion 1. itäinen. . 3.016 | 3,106 6.968 6.516 14,756 1.\956 _ 2,630 3,910 64 37g 27.434 29 BCBVaasan 1. itäinen . .

8,794 | 7,477 3,503 3,747 19,426 22.868 _ 4.059 4.732 _ _ 83 1 308 35,365 ! 39,132Vaasan 1. eteläinen . 10,766 j 11,288* 518 * 8,227 11.350 19,219 19,611 4,110 i 4,699 45 11 42'585 j 46,959Vaasan 1. pohjoinen . 11,280 10,846 _

_ 5,540 7.576 15,826 15,853 3,314 j 4,158 64 - 36124 ' 38,433Oulun L eteläinen . . 7,976 8,033 3,764 4,310 10,993 14,002 _ 13,274 j 14 ;923 45 179 36/>52 ' 41,447Oulun 1. pohjoinen . 3.494 4.536 2,260 2,212 4,717 5.856 - _ 5,599 6.390 8 104 16,078 19/180Lapinmaa .

.. . 567 633 459 673 269 534 32 11 1327 1851

Yhteensä 143,982 140.162 ! 98,307* Vaaliliitossa keskenään.t Näistä itsenäisiä nuorsuomalaisia 2,052.

312,214 375,306 94,672 I 93,657 | 56,977 | 71,131

Valittujen edustajain lukumäärä puolueittain.

12,850]

i ' —--■ IJJ i ' IOHBi

Sosialide- Suomalai- Nuorsuoma- Ruotsalain. Maalais- Kristillinen _,

mokratit nen puolue laiset puolue liitto työväki trVaalipiiri . . . , S

1913 | 1916 1913 • 1916 1913 j 1916 1913 1916 1913 1916 1913 1916 |.

Uudenmaan 1 lO 12 3 2 1 1 9 8 23Turun L eteläinen 6 7 4 4 2 1 5 4 _

_ 117Turun 1. pohjoinen 10 12 5 3 2 2 _ 17Hämeen 1. eteläinen 7 8 2 2 2 1 _ _ _

_ nHämeen I. poh oirien 8 8 2 2 1 l______jjViipurin L läntinen 6 7 2 2 4 3 1 i _

_ 13Viipurin 1. itäinen ......6 6 2 2 4 4 5 5 _

_ 17Mikkelin 1 8 8 3 3 3 3 14Kuopion 1. läntinen 8 9 4 2 1 2 --13Kuopion 1. itäinen 6 7 1 1 3 2 1 i 1 11Vaasan L itäinen 6 7 3 2 1 1 lii 11Vaasan 1. eteläinen ......2 3 3 3 6 S 1 1 12Vaasan L pohjoinen 1 2 3 8 5 4 1 x 10Oulun 1. eteläinen 4 5 3 2 1 1 5 5 1.3Oulun L pohjoinen ......2 2 1 2 1 2 2 6Lapinmaa 1 1 _ _ _

_ j

Yhteensä |9O | 103 38 |33|29|23 | 25 I 21 |lB 19 —| 1 J2OO

s ä vaalipiirissä ovat valituiksi tul-leet: nuorsuomalaisista agr. J. G.Hirvensalo ja maanvilj. J. Lai-tinen; maalaisliittolaisista maan-vilj. A. Raatikainen ja agr. E.Y. Pehkonen sekä sosialisteistaasioitsija A. Mäkelin, piirisihtee-ri S. Saarikivi, toimittaja 0.Piisinen, torppari T. Hiekka-ranta, opettaja P. Aakula, rouva H. Kohonen, toimittaja J. K o-hon e n, kirvesmies T. Lapvetelainen ja vaihdemies A. Paaso-nen.

Turun läänin eteläises-sä vaalipiirissä ovat valituiksi tul-leet: suomalaisesta puolueesta, filtri Ernst Nevanlinna, vrtl16,675. maanvilj. J. A. Aitamur-to, vapaaherratar Ida Yrjö-Kos-kinen ja rovasti F. V. Sipilä:sosialidemokraateista piirisihteeriEvert Eloranta, vrtl. 30,283, kan-sakoulunopettaja J. V. Latvala,fil. maist. Karl H. Vii k, kirjailijaKonrad Lehtimäki, ratavartijaValentin Annala, rva Elvira V i -hers a 1 o ja rva Ida Aa 11 e-T el-- nuorsuomalaisista maanviljelijäJuho Kaskinen, vrtl. 7,505,50;ruotsalaisesta puolueesta hovioikeu-denneuvos W. Isaksson, vrtl18,350, toimittaja Julius Sund-blom, maanvilj. E. R o o s ja fil. triJenny af Forselies sekä kristil-lisen työväen puolueesta tri MattiHei e n ius- S epp ä 1 ä, vrtl.3,969,67.

Suomalaisen puolueenlisiat

Vaasan 1- itäisessävaalipiirissä saivat ääniä seuraavasti:

N:o 1 Saari 613.N:o 3 Anttila, Listo 654.N:o 4 Koivisto, Listo 2,27;N:o 5 Jaskari, Listc 1,208.N:o 6 Kantola. Listo BSS.Nro 7 Mannila 407.N:o 8 Ihala, Listo 762N:o 9 Lantio 224.N:o 10 Sträng, Listo 15N:o 17 Oj*la 231.

Tarun 1, pohjoisesivaalipiirissä saivat ääniä listat

N:o 3 Sjöstedt-Jussila, Ingman,Seppt-Murto 984.

N:o 4 Huhtala. Haataja, Saha 516.N:o 5 Laiho, Ingman, Haataja

1,432.N:o 29 Saha, Ingman, Po'vin ; emi

1 381.v:o 30 Polviniemi, Ingman, Haa-

Laja 1628.K l 31 VäDniä, Ingman, Huhtala

1,231.N:o 32 Sjöstedt-Jussila, Haataja,

Vannia 813.N:o 33 Seppä-Murto, Haataja. Van-

nia 1,010.

N:o M Nyström, Haataja, Polvi-niemi 950.

N:o 36 Nyström, Ingman, Vannia663.

N:o 36 Saha, Haataja, PuumalaM9.

N:o 37 Huhtala, Ingman, Vannia566.

N:o ?S Sjfetedt-Jussila, IngmanSeppä-Murto 735.

N:o 39 Puumala, Haataja, Laiho568.

N:o 43 Puumala. Haataja, SjöstedtJussila 878.

Eri kaupungeissa.Käkisalmessa.

1913 1916Sosialistit 102 165Nuorsuomalaiset 180 140Suomal. puolue 35 40Kristill. työväki 3 22Maalaisliitto S 5

Satama in rakennustyöt.(S.H.) Kuten eilen mainittiin, on

korkeimmassa paikassa vahvistettuarmollinen asetus rakennustöi-den suorittamisesta Suomen kauppa-satamissa. Uudessa asetuksessa sää-detään, että suunnitelmat, jotka kos-kevat Suomen uusien merisatamainrakentamista ja vanhojen merisata-main korjaustötä, ovat edeltäpäin jä-tettävät sota- ja meriministeriön tar-kastettaviksi ja töihin saadaan ryhtyävasta mainittujen ministeriöiden lu-valla. Poikkeusasemassa ovat pie-nempiä aluksia varten aijotut sata-mat. Kun asianomainen lupa minis-teriöiltä on saatu, on senaatti velvol-linen antamaan töiden alkamäsluvanehdoilla, joitten täyttämisen kauttanoudatetaan mainittujen ministeriöi-den antamia valtakunnan puolustus-ta tarkoittavia vaatimuksia.

Näiden säädösten noudattamistavalvoo senaatti, jonka on ryhdyttävätoimenpiteisiin, että hallinnolliset jakunnalliset virastot ja viranomaisetsekä yksityiset ehdottomasti noudat-tavat määräyksen seuraamista jakes-keyttävät kaikki asetuksen vastaisestiakitetut tai alotettaviksi aijotut sata-matyöt.

Yliopisto.Filos tri O. Okkonen on nii-

tetty taiteen historian ja teorian dosentiksi, filos, tri Felix Iver se nmatematiikan dosentiksi ja lääket.tri P V Pirilä syfilidologian do-sentiksi.

Väliaikainen vero maahantuotavista väkijuomista.

(S.H.) Korkeimmassa paikassa onvahvistettu asetus maahan ulkoatuotavien väkijuomien väliaikaises-ta verottamisesta. Ehdotuksen ase-tukseksi on laatinut senaatti ja onsen toimeksi nyt jätetty harkintansamukaan määrätä tämän veron suu-ruus.

Kuten tunnettua on väkijuomia tä-hän asti tuotu maahan suorittamal-la 'tavalliset tullimaksut. Väkijuo-mia on tuotu maahan sangen huo-mattavissa erissä suoraan yksityisil-le kuluttajille, sittcnkun -väkijuomienmyynti maassa on ollut kokonaankielletty, ja viinejä on saatu myydävain vähinlään 25 litran erissä jefa-paitsi on ollut suoriteltava sotavero.Uuden asetuksen voimaan astuessakallistuvat maahan suoraankin tuo-tavat juomat tuntuvasti.

Rapian kurssi Suomessa.

Menosäännössä oleva matka-apu-raha on annettu dosentti K. S. Lau-rilalle.

(S.H.) >Djen> lehti käsittelee ei-lisessä pääkirjoituksessaan ruplankurssia Suomessa. Kirjoitus, jokaon sävyltään myötätuntoinen Suo-men rahalaitoksia kohtaan, sisältääensiksi historiikin ruplan kurssistasodan aikana sekä niistä toimenpi-teistä, joihin venäläiseltä taholta onryhdytty pakkokurssin säätmiscksi,ja jatkuu sitten seuraavaan tapaan:

Olipa oikein tahi ei tosiasiaon, että Suomessa on oma rahajär-jestelmä. Vuonma 1898 heräsi jokysymys Venäjällä Suomen ja Venä-jän rahajärjestelmäin yhdistämisestäja v. 1904 oli jo suunnitelma val-miina tämän tehtävän toteuttajistavarten, mutta siihen olisi pitänyt saa-da sekä Venäjän hallituksen ettäSuomen senaatin suostumus. Tätäsopimusta ei vielä ole saatu aikaantähän päivään saakka ja Suomessaon yhä edelleenkin oma rahalaitoseikä tietysti ole ihme, että ruplankurssin vaihdellessa kurssi Suomes-sakin vaihtelee.

Niin kauan kun Suomessa on voi-massa ema rahajärjestelmä, ei ra-hakrsymystä voida ratkaista Suomensuhteen muulla keinolla kuin eri-tyisen rahalainan avulla kein'j,johon kaikkien maitten on turvau-duttava.

Tärnän vuoksi onkin annettavatunnustus Venäjän rahaministeriölle.-:itä, ettei se ole seurannut natsio-nalistien kehoituksia, vaan on ryhty-nyt ainoaan järkiperäiseen keinoonasian järjestämiseksi _ rahalainanottamiseen Suomesta. Suomen Pan-kin edustajien näinä päivinä alle-kirjoittama sopimus tulee kai pane-maan alun Venäjän ruplan kohoami-selle Suomessa paljon tehokkaam-min kuin ne uhkavaatimukset, joi-hin natsionalistinen sanomalehdistöturvautuu.

14.500 1,296 1.713 1 724,304 | 799.386

Koululaitos. Koulutoimen yli-hallitus on myöntänyt Tampereenklassill. lyseon saksan- ja ranskan-kielen vanhemmalle lehtorille OlgaLavoniukselle eron virasta ensi tu-levan syyskuun 1 p:stä seka julis-tanut mainitun viran viransijaisuu-den mainitusta syysk. 1 p:stä sa-maan päivään 1917 ylihallitukseltahaettavaksi 30 päivän kuluessa lu-kien heinäk. 12 p:stä.

Postilaitos. (S.T.T.) PostihaJ-titus on senaattiin esittänyt, ettäTampereen postipiirin tarkastajan-virkaa määrättäisiin hoitamaan pos-tihallituksen ylireviisori S. Aikkola.

Ekspeditöörinapulaiseksi postivau-nupiiriin on nimitettv harjoittelijaY. J. Santala.

Lisämääräraha vankilaa värien.Senaatti on myöntänyt Turun lähei-sen Raunistulan kylän' vankilaa var-ten suuremman huoneuston, vuokraa-miseen y.m. tarpeisiin 1,100 markansuuruisen lisämäärärahan vuodeksi1916.

Lankaan ja Viitasaaren kihla-kuntien uusi jako. Laukaan kih-lakunnan tultua senaatin päätöksenmukaan jaetuksi Laukaan ja Viita-saaren kihlakuntiin ja Ilmajo-en kihlakunnan niinikään se-naatin päätöksen mukaan tultua ja-etuksi Närpiön ja Ilmajoen kihla-kuntiin sekä Laukaan vanhan kih-lakunnan kruununvoudin T. V. Lili-uksen ilmoitettua haluavansa vaiitakruununvoudinviran Laukaan uudes-sa kihlakunnassa ja Ilmajoen van-han kihlakunnan kruununvoudinFredrik Wilhelm Chydechiksen il-moitettua haluavansa valita kruunun-voudinviran Närpiön uudessa kihla-kunnassa ynnä Laukaan vanhankihlakunnanhenkikirjoittajan Kons-tantin Kuulan ilmoitettua haluavansavalita henkikirjoittajanviran Laukaanuudf-ssa kihlakunnassa, on senaattipäättänyt:

antaa maksutta viranvahvfetuskir-jat T. V. Liliukselle Laukaan kihla-kunnan kruununvoudinvirkaan ja F.W. Chydeniukselle Närpiön kihlakun-nan kruununvoudinvirkaan.sekä val-takirjan maksutta K. Kuulalle Lau-kaan kihlakunnan henkikirjoittajanvirkaan-, ynnä

määrätä, että Ilmajoen ja Viita-saaren kihlakuntain kruununvoudin-virat sekä Viitasaaren kihlakunnanhenkikirjoittajanvirka ovat julistetta-vat haettaviksi.

«*.-«».<»

Valtionrautatiet. (S.T.T.) Rauta-tiehallitus on päättänyt, että makuu-vaunu, joka tähän saakka on seuran-nut Helsingistä Pietarin klo 11,00 li-ialla lähtevää Junaa n:o 6, tulee t k.17 p:stä lukien seuraamaan junaa n:oi, Joka lähtee Helsingistä klo 6,50 1.-p.

Perijää haetaan. (S.T.T.) Eng-lannin konsulinvirastoa Helsingissä onkeholtettu hankkimaan tietoja rouvaManda Storhokin eli Storhökin osot-teesta, jonka mies palvelee eräässäbrlttiläls-kanadalaisessa rykmentissäRanskassa. Hänen miehensä nimi onN. Storhok eli Storhök ja on oleskel-lut Kanadassa sekä on hänen vaimon-sa nyt oikeutettu sasmaan eläkkeen.Kuitenkaan eivät Kanadan viranomai-set tiedä Manda Storhokin eli Storhö-kin olinpaikkaa, minkä vuoksi häntäkehodtetaan täten ilmoittautumaankonsulinvirastoon.

Liikkuminen varns-tettujen asemien läpija linnoitnstyömaiElaViipurin linnoitus-

alueella.Linnoituksen komendantin varoitus

, ja pakollinen määräys.(S.H.) Sikäläisen sotasensuurin lu-

valla julkaisee >Viipuri» seuraavanViipurin linnoituksen komendantintiedonannon Viipurin kaupungin jaViipurin linnoitusalueen väestölle:

Kesäkuun 12 pnä 1916 (v. 1.) Vii-purin linnoituksessa ja linnoitusalu-eella annetussa päiväkäskyssä syys-kuun 12 pltä 1914 n:o 75, joka pai-

väkäsky on saatettu väestön tietoonViipurin läänin kuvernöörin kautta,oli ilmoitettu: Kiellän paikallistaväestöä kulkemasta linnoitusalueellaolevien varustettujen asemien läpi jayleensä liikkumisen siellä, missä toi-mitetaan linnoitustöitä. Vapaata liik-kumista varten ovat avatut yleistäkäyttämistä varten olevat tiet.

Sama uusittiin minun antamassa-ni pakollisessa määräyksessä syys-kuun 16 pltä 1915 n:o 49.

Kaikki varustuksenalaiset asematovat sotajoukko-osastojen suojelemia,jotka puolestaan asettavat vartiosoti-laat.

syysk. 16 pltä 1915 kielsin minä pai-kallisen väestön sekä kaikkien yksi-tyisten henkilöiden, tilanomistajienja työmiesten linnoitustöiden alueellaja lähellä varustuksia liikkumasta va-rustettujen asemien kautta ja lähes-tymästä niitä ja työalueita, joissa suo-ritetaan linnoitustöitä. Vapaata liik-kumista varten ovat avatut yleistäkäyttämistä varten olevat tiet.

Toistaen vieläkin tämän pakollisenmääTäykseni pidän välttämättömänävaroittaa linnoituspiirissä asuvaaväestöä, että kaikki varustettavat ase-mat ovat joukko-osastojen' suojelemia,joiden tahotta asetetaan vartiosotilaat.

Sotalakien mukaan on vartiosotilasloukkaamaton henkilö, ja on hänenvelvollisuutenaan tarkoin vartioidavartioaluettaan sekä kieltää kaikkienpääsy vartioimansa alueen piiriin jasen vuoksi jokainen, olkoon kuka ta-hanfa, on1 velvollinen vastaansano-matta täyttämään vartiosotilaan vaa-timukset. Vartiosotilaan loukkaami-nen rangaistaan ankarasti. Sen jäl-keen kun vartiosotilas on kolmastivaroittanut, että määrätylle paikalleei saa tulla, on sotilas niiden suhteen,jotka eivät täytä hänen vaatimuk-siaan, velvollinen k&ytt3miäa aset-ta.

Sotaiakien nojalla on vartiosotilasvelvollinen tarkoin suojelemaan var-tioitavaa paikkaa, eikä hän saapäästää yksityisiä henkilöitä suo-jeltavanaan olevan alueen piiriinmuualla kuin yleisellä tieiiä. Ylei-sen tien ulkopuolelle aikovat py-säyttää hän varoituksella, ja joshänen kolminkertaista varatus-taan ei totella, on vartiosotilaslain mukaan oikeutettu käyttämäänasetta. Aivan samoin suoje'ee var-tiosotilas ■myöskin itse varustuksiakuin myöskin kaikkia niissä ole-via omaisuuksia. Sen henkilön,joka yrittää omavaltaisesti viedäjotakin vartiosotilaan suojelemanaolevalta alueelta, pidättää vartija,ja jos hänen vaafimuksiinsa ei alis-tuta, on vartija velvollinen käyttä-mään asetta.

Tästä riippumatta tuomitaan tä-män pakollisen määräyksen rikkojathallinnollisessa järjestyksessä vanki-laan tai linnoitukseen korkeintaankolmeksi kuukaudeksi taikka langele-tnnn heidät korkeintaan 3,000 ruplan(8,000 mim] sakkoon.

Se, ettei ylempänä esillytuotua mi-nun antamaani pakollista määräystä,joka koskee linnoitusalueena olevillavarustuksilla liikkumiskieltoa, ole nou-datettu, on tuottanut sen rikkojilleraskaita seurauksia.

Amerikan suomalaistenkeskuudesta.Sunnuntaina kesäkuun 5 pnä van-

haa lukua klo 5 tienoissa i.p. huoma-si Koiviston tien oikealla puolella ole-vaa varustettua asemaa vartioimassaollut sotilas, että lahden rantaan ai-van varustusten luona saapui vene,jossa oli kaksi tuntematonta henkilöä,jotka nousten maihin lähenivät lai-tettuja esteitä ja aikoivat ottaa jota-kin. Vartiosotilas kehoitti heitä py-sähtymään, mutta tuntemattomat ei-vät ottaneet huomioon varoitusta,vaan ottivat he jotakin, suunnatenkulkunsa veneitä kohti. Vartiosotilaslähti kulkemaan heitä kohti huu-taen kaukaa heille muutamia kerto-ja »pysähtykää». Tuntemattomat ei-vät pysähtyneet. Toinen heistä kään-tyen solvasi vartiosotilasta sopimat-tomin sanoin, minkä jälkeen molem-mat istuutuivat veneeseen. Vartioso-tilas huusi uudelleen, kehoitlaen py-sähtymään ja ilmoittaen ampuvansa.Kuului vastaus venäjäksi: 'Ammu sit-ten». Tällöin vartija peloittaakseentuntemattomia ja saadakseen heidätpysähtymään, ampui ensin yhdenlaukauksen ilmaan, mutta kun hänhuomasi, etteivät tuntemattomat nou-dattaneet hänen vaatimusaan, vaanjatkoivat etenemistään rannasta, am-pui hån toisen laukauksen, jolloin toi-nen tuntemattomista, solvaaja, kaatuiveneeseen.

jalkineensa tulliviraßomaisten tarkas-tettariksL

Useita pappionvaihdokeia.

Kuten jälkeenpäin kävi selville,olivat tuntemattomat paikallisia pos-teljooneja Johan Lounela ja PauiSoinio. Viimeksi mainittu tuli haa-voitetuksi ja saamastaan haavastakohta kuoli. Eloon jääneen postel-jooni Lounelan kertomuksen mukaanolivat he molemmat vapaapäiväkseentulleet Viisaansaareen, josta lähtivätmantereelle hakemaan lähdevettä, jatäytettyään mukanaan olleet kolmekannua lähtivät soutamaan takaisin,jolloin vartiosotilas muka alussa kat-soi, kuinka he ottivat vettä ja alkoisitten jotain puhtia, mihin Soinio vas-taili. Tämän jälkeen ampui vartio-sotilas yhden laukauksen, kuitenkaansatuttamatta, juoksi sitten rantaan jaampui toisen laukauksen haavoittaenSoiniota. Näin kertoi Johan Louhela.

Paikalla toimitettu tarkastus osoit-ti, että paikka, josta posteljoonit otti-vat vettä, sijaitsi selvästi varustus-ten ja laitettujen esteiden sisällä,jonne yksityisiä henkilöitä on kiellet-ty menemäftä, ja täytyy- posteljoonientämä tietää. Vartiosotilas oli kau-kana, eikä hän voinut nähdä kuoppaaeikä sitä, mitä he kuljettivat muka-naan, ja olivat he velvolliset py-sähtymään vaatimuksen mukaan ja

sitäkin suuremmalla syyllä,, kun toi-nen heistä ymmärsi venäjää. Joshe olisivat alistuneet vartiosotilaanvaatimukseen, niin ei näin ikävästiolisi käynyt, vaan olisi heidät pidä-tetty, siksi kunnes asia olisi saatuselville.

Vartiosotilas menetteli tahdolleenlain mukaan, mutta posteljoonit eivättäyttäneet komendantin pakollistamääräystä, jonka vuoksi toinen heistäsai rangaistuksensa.

Ilmoittaen tästä sangen ikävästätapauksesta kehoitan paikallista väes-töä suhtautumaan tarkkaavamminlinnoituksen komendantin pakollisiinmääräyksiin sekä noudattamaan niitätarkalleen.

Pastori D. A. Samasen muutettuaBrainerdista,

_

Minn., TVakefieldiin,Mich. seurakunnan hoitajaksi onBrainerdin seurakuntaan valittu past.Otto Mäki Copper Cliffistä, Can.Pastori Alpo Setälän siirryttyä Re-publicin, Mich., seurakunnan pa-piksi on häaten tilalleen AHstronin,Maynardin Ja' Quincyn, Mass., seu-rakuntiin valittu past. Yrjö JokiMonessenista, Pa. South Rangen,Mich., seurakunnan pastori M. I.Kuusen tultua valituksi Suomi-opiston opettajaksi on sanottu seu-rakunta toistaiseksi papitta. Suo-mi-opiston taloudenhoitaja, past S.Ilmonen on valittu San Francis-con, Cal., seurakunnan hoitajaksi.Brooklynin, N.-Y., seurakunnan pas-tori, läh.-saarnaaja Niilo Korho-nen on sanotunut irti toimestaanlähteäkseen piakkoin Sucxmi-synoo-din kirkkokunnan lähettinä Kiinaan.

SnoUeita.Brooklynissä, N.-Y., on kuollut

neiti Ikna Raappana 42 vuodenvanhana. Vainaja otti uutterastiosaa seurakunnallisiin ja muhin suo-malaisten yhteispyrintöihin. Synty-nyt oli Reisjärvellä, mutta Suomes-sa olevat vanhemmat asuvat nykyi-sin Nivalassa. Omaisia jäi Suomeenja Amerikaan.

Harrisonissa, Mainessa, on kuollutJooseppi Pulkkisen vaimo Ma-ri a n. 29 vuoden vanhana. Maati-lalla lähellä Houghtonia, Mich., onkuollut Herman Seppäsen vaimo34 vuoden vanhana.

Itsemurhan teki lähellä Chasselia,Mich., Antti Honkakosk i-ni-minen suomalainen. Vainaja oli ol-lut Amerikassa n. 30 vuotta.

Samalla saan lisätä, että jokaisen,olkoonpa hän kuka tahansa, on vel-vollisuus kaikkialla totella vartioso-,

tilaiden vaatimuksia ja samalla muis-taa, että sotalakien mukaan on var-tiosotilas loukkaamaton henkilö jasen vuoksi ei posteljooni Pau! Soiniol-la ollut oikeutta loukata vartiosoti-lasta, jotenka, jos hän olisi jäänyteloon, olisi hän saanut kärsiä anka-ran rangaistuksen.

Tämän yhteydessä on Viipurin'innoituksen komendantti antanutseuraavan pakollisen määräyksen:

Viipurin linnoituksessa ja linnoitus-alueella antamassani päiväkäskyssäsyyskuun 12 pltä 1914, joka Viipurinläänin Herra Kuvernöörin kautta saa-tettiin linnoitusalueen väestön tietoon, s*kä pakollisella määräykselläni

Calumetissa, Mich., kuoli neiti So-fia Johnson 24 vuoden vanhana.Centralissa, lähellä Calumetia, JohanAugust Tyni 21 vuoden vanhana.Samoin on Calumetissa, Mich., kuol-lut liikemies P. M. Vicks t r ö m,syntyisin Pudasjärveltä ja kuoli n.40 vuoden vanhana. Aikoinaan toi-mi leipurina, myöhemmin muillakinliikealoilla. Oli laajalti tunnettu japidetty mies. Perhe ja muitakinomaisia jäi.

Itsemurhalla päätti päivänsä suo-malainen nainen Aune Mickel s-so n, 'synt. Heinonen), Monessenis--88, Pennsylvaniassa, 19-vuotias javasta vähän aikaa avioliitossa ollut.Mies ja pieni lapsi jäi.

Monsonissa, Mainessa, on kuollutAntti Ahonen, M-vuotias, ja ko-toisin Säämingistä. Perhe jäi.Ashtabula Harborissa, Ohiossa, kuo-li Nestor Kaura, 32-vuotias, kotoi-sin Peräseinäjoelta. Vaimo jäi hä-neltäkin.

Usein fo-aamattn s,eikka on myös, et-tä matkustajat vaunuissa ovat maat-taneet sukkia.

Join alia sitten oli seurue Heplnlnihailijoita ja ystäviä, poikennut hänen»Penster*.iinsa Kuakkalassa ja oli nytpaluumatkalla Pietariin. Vaunussa oliahdasta jahiottavaa, ja muutamat seu-rueesta olivat ottaneet paikkansa kah-den toisen luokan vauminosaston väli-sessä pienessä käytävässä, missä onhalkolaatEkkoa.

Suuri oli heidän hämmästykse.Mgknn tullivirkamiehet Valkeasaarella tu-livat käytävään ja kaivoivat laatikostahalkojen alta n. 50 paria erilaisia ken-k'ä. Ja vain muuan hyvin tunnettunimi, jota kantoi eräs seurueiaisista.pelasti koko seuran ikävyyksistä. Eitarvitsisi mainitakaan, että syyllinenkataoi viieaimmaksi pitää itsensä sa-lassa.

Kertomuksia salakuljetut-

Kerrottuaan vielä muutamia histo-rioita, m. m. kirjailija Kuprinista, jo-ka vei Helsingistä matkassaan joukonteoksiensa käännöksiä ja joka va : n ni-mensä takia selviytyi pahemmista päl-kähistä, huomauttaa kirjoittaja, kuin-ka nykyinen »taistelu ylellisyyttä vas-taan» on atheenantajana laajaan «ala-kuljetukseen.

Valion lahjoitukset maataloudenedistämistarkoiruksiin. Valion viimevuosikokous siirsi viime vuoden voi-tosta 20,000 mk. hallintoneuvostonkäyUttäväksi maatalouden edistämi-seksi. Tästä summasta on Valionhallintoneuvosto myöntänyt seuraa-vat määrät:

sesta Valkeasaarella.(S. H.) Birsh. Vjed. kertoo joukon

tietoja Venäjän Ja Suomen välisellärajalla harjoitettavasta salalkuljettfk-Bcsta.

4,000 mk. maanviljelystieteeläselleyhdistykselle kokfiden toimittamisek-si keinotekoisen vesityksen vaikutuk-sesta sadon suuruuteen. Kokeita joh-taa maanviljelysinsinööri J. A. S.Hallakorpi;

6,000 mk. Länsi-Suomen Kaxjan-jalostusYhdistykselle kilpailujen toi-meenpanemiseksi kar jansii toskesk.uk-sien perustamista varten; sekä

4,000 mk. Ität-Suomen Karjanja-lostusyhdistykseJle huomattavien kar-jasukujen ominaisuuksien tutkimistavarten.

Pohjois-Suomen Karjanjalostusyh-distyksen anomuksen ratkaisemineajätettiin siksi kurmes on saatu eri-näistä lisäselvitystä.

Valion hallintoneuvosto on päättä-nyt yleisillä käyttövaroilla avustaatoistaiseksi neljän kanansiitoskeskus-tan perustamista maahan. Nämä si-joitetaan Savoon, Lounais-Suomeen,Satakuntaan ja Pohjanmaalle ja tule-vat ne toimimaan Valion valvonnanalaisina. ■— P:vo.

Kotkan kauppaopiston ja kaup-pakoulun avoimeksi julistettua talou-dellisten aineitten opettajan virkaaon umpeenmenneen hakuajan ku-luessa hakenut seuraavat kymmenenhenkilöä; filos, maisterit Simo Kok-ko, Onni A. Repo, Lauri Gröndahl,Vihtori Vesanen, Aatto Konrad Ahl-fors, Reino SyLvander, T. A. Pälve,Antti Kervinen, H. J. Teivaala sekäeräs, joka ei halua nimeään mainit-tavan. Täten korjataan aikaisempisamaa asiaa koskeva uutinen.

Valkeasaaren asenna, sanoo lehti, onmonelle kohtalokas paikka ja monastipäätyvät yritykset 'kuljettaa pikku?esineitä vieltkanderia tullrn ohi onnet-tomasti. Valkeasaaren tullitarkastuk-sesta kerrotaan Joukko erilaisia tosi-seikkoja, harvinaisuuksia, suuria pet-kutuksia, pikku »kuprpeja> ja kaskuja.

Siellä on tarkastettu rikkaita, ruhti-naita, kreivejä, tunnettuja taiteilijoita,kuuluja kirjailijoita, monennimisiä janimettömiä henkilöitä, olioita, jotkaovat unhottaneet oman nimenet Jakäyttävät vierasta.

Kenkäpula on aiihsurttanut monta sat-tumaa, kun ■pietaffilaisert suuria Joukoinmatkasivat Viipuriin kengänostoon.Vaunuissa, kaikissa luokissa, saattoihavaita eräänlaista levottomuuttamatkustajissa junan lähestyessä Val-keasaarta. Se oli kuitenkin ohimene-vää laatua, matkustajat vain vetivätJalkoJhinsa uudet kengät, heittäen "huo-lettomasti matkalaukkuihinsa vanhat

Sodassa olevat. (S.H.) Vänri-kistä on ylennetty aliluutnantiksiAleksander Ek ja Siegfried Franck,aliupseerista vänrikiksi Viktor Hell-man, luutnantista alikapteeniksi Gu-lin. Stanislain 31. merkin on saanutvänr. N. K. V. Nyman, Stanislain 31. miefck. ja nauh. alikapt. Aleksan-der Tjäders. R. Inv.

Knslleita. Maanantaina kuoliKuopion Pöljänsalmella leskirouvaSofia Mäke 1 ä. Hän oli opettaja G.B. Mäkelä-vainajan leski ja syntynytLänsi-Suomessa 1844. Vainajaa su-revat lähinnä lapset perheineen.

(S.H.) Viime <sunnuntai-aamunakuoli kodissaan Antrean kirkolla en-tinen vääpeli ja maanmittari AlssiKoljonen 53 v. vanhana. Hän olisyntynyt Viipurin Tervajoella varat-toman koulumestarin poikana. Käy-tyään pari luokkaa sen aikuista al-keiskoulua Viipurissa, antautui hänliikealalle. Liikealalta hän siirtyiHaminan kadettikouluun! kirjuriksija sieltä Lappeenrantaan Suompn ra-kuunarykmentin kirjuriksi, jos?a saivuonna 1888 vääpelin arvon. Toimit-tuaan pari vuotta mainitussa toimes-sa, oli hän vielä useampia 'Aosia Ou-lun ja Turun pataljoonien l kirjurina,kunnes luopui sotilasuralta ja muuttiAntreaan.

Siellä toimi hän maanmittarin apu-laisen tehtävissä, toistakymmentävuotta. Heikontuneen terveytansätähden oli hän joku vuosi sitten pako-tettu luopumaan tästä rasittavasta teh-tävästä ja hakemaan Antrean ktmnanpoliisiksi, jossa virassa oli kuole-maansa asti. Ylläkerrottujen toimienohella riitti häneltä aikaa mitä moni-naisimpiin valistuspyrkimvksiin sel; äkunnallisiin- tehtäviin. Lähinnä su-revat vainajaa vaimo ja kolme ai-kuista lasta. —■ K:la.

T. k. 9 p. kuoli Alahärmässä neitiKarolina Agatha A h 1 h o I m 85 vuo-den ijässä.

Helsingin laivaliikenne. (S-H'Klispäivän kuluessa saapui kaupun-gin satamaan 2 höyrylaivaa sakatava-ralastissa, 2 kaljaasia vehnälese- ja 1luujauholastissa, 13 saarätolaisalus-ta halko- ja 20 hiekkalastissa sekä 4lotjaa lauta- ja pölkkylastissa.

1916 Nro 185 3

suninii i^iF^

4 Nro 185 1910

Aa i | hieno savuke.varust. vanulla ja

(L5057)1i046

Helsinkiläinen maito.XaapnßSia laboratorion tutkimusten

Kanpunfcin. laboratoriossa tutkittiinviime kesäkuun aikana yhteensä 313fcokomaitonäytettä.

Karkein tavattu rasvamääräoli 5,20 %, alhaisin 2,06 % sekä kes-kimäärä 3,45 % (edell. Tuoden ke-sät 3,48 %). 20 näytteessä, eli 5,4prosentissa kaikista tutkituista näyt-teistä, oli rasvaa vähemmän kuin sal-littu 2,90 %. Luettelon näistä ala-arvoisen maidon kauppaajista on la-boratorio lähettänyt terveydenhoito-lautakunnalle rankaisutoimenpiteitä-varten.

'Maidossa tavattu likamäiTävaihteli 1 ja 4 mg:n välillä liiraakohti ja oli keskimääräinen likapitoi-suus 1,5 mg- Yhdessäkään näyttces-sä ei likapitoisuus noussut korkeim-paan sallittuun määrään, joka on 8

jßog. litraa kohti.Kestävyyteen nähden l oli 80

näytettä, eli 25,7 % kokonaismää-rästä, ala^arvoisia.

Kaupungin sairaaloifiin viimekuukauden aikana hankittu maito ja

; kerma on ollut laadultaan hyvää.

Helsingin kaupungin laborato-riossa toimitettiin viime kuussa yh-teensä 581 tutkimusta, joista 478kaupungin omien laitosten aloltees-ta ja 103 yksityisten pyynnöstä-Tutkimuksista koski 393 kuorimaton-ta' maitoa, 19 kuorittua tai separoi-tua maitoa, 44 kermaa, 19 kaivo-vettä, 23 likaviemärivettä, 35 vedenbakteripitoisuutta, 7 voita, 8 lihaa,2 kalaa, 3 kaviaria, 4 kiljua, 2 tu-pakkaa, 2 virtsaa, 16 tapetteja sekäpunssia, glaubersuolaa, öljyä ja pa-peria kutakin yksi näyte.

Elannon toimihenkilöt. Elannonsekatavaraliikkeen myymälätarkasta-jafcsi on valittu hra P. Pitkänen. HraP. on viimeksi toiminut Renlund O.Y:n kauppamatkustajana.,

Leipä- ja maitomyymälän tarkasta-jan apulaiseksi on valittu rva EvaSilén,

Leipä- ja inaitomyymäläin tarkasta-jan: toimi tulee piakkoin täytettäväk-si, sillä toimen nykyinen hoitaja, hraK. Lindroos siirtyy leipomon esimie-hen toimeen. Elanto.

Krelsingin lihantarkastusasemallatarkastettiin eilen 4 nautaa, 3 sikaa,

, 31 vasikkaa, 2 lammasta ja 9 alle 10; kilon painoista lihankappaletta. (S.T.T.)

Moottorivene kaatanut.Yksi henkilö hukkunut.

(SJH.) Toissa päivänä illalla vähänjälkeen klo ll:n aikoi eräs -i-henki-nen seurue pienellä moottoriveneelläkulkea Hålviikistä Kulosaareen. Seu-rueen päästyä noin satakunta metriärannasta, kaatui vene, ja veneessäolijat joutuivat veden varaan. Kaksiheistä piteli kiinni kaatuneesta ve-neestä, ja heidät saatiinkin pelaste-tuksi erääseen melkein heti onnetto-muuden jälkeen paikalle saapunee-seen veneeseen ja yhden onnistui ui-da rantaan. Neljättä seurueeseenkuulunutta henkilöä ei löydetty, jotenhän nähtävästi upposi melkein hetikaatumisen jälkeen syvyyteen. Huk-kunut oli S. H. O. Y:n tarkastajaCarl Hammarlind. Onnettomanretken muut osanottajat olivat Wie-ner-kahvilan tirehtööri, hra G. Sved-lund, kamreeri Rossander ja eräsnaishenkilö.

Urheilun alalta.Suomen Lyseoiden

Urheiluliiton kesäjuhlatsuoritettiin t- k. B—9 p:nä Joensuussa.Vuosi vuodelta näyttävät kilpailut lai-mentuvan. N. S—lo5—10 vuotta sitten oli-vat nämät koulunuorison kisat huo-mattuja urheilutapahtumia, joihin ko-koontui kymmenisen osastoa ainakin.

Joensuulaisten järjestämiin kilpailui-hin ilmoittautui 6 osastoa, joista Tam-pereen, lisalmen, Sortavalan, Mikkelinja Joensuun osastot saapuivat.

100 m. juoksu: T. Noponen, lisal-men S. L. U. 12 sek. K. Pesonen, Mik-kelin S. L. U. 12,1 sek. A. Hukkanen,Joensuun S. L. U. 12,3 sek.

Moukarinheitto: A. Vanonan, Mik-fceljn S. L. U. 20,51 m. A. Lampinen,lisalmen S. L. U. 19,73 m. A. Hokka-nen, Joensuun S. L. U. 18,77 m.

800 m. juoksu: V. Koivula, lisalmenS. L. U. 2 m. 13,5 sek. K. Pesonen,Mikkelin S. L. TT. 2 m. 15 sek. O. Pen-nanen, Joensuun S. L. U. 2 m. 15,1 sek.

110 m. aitajuoksu: A. Lampinen,lisalmen S. L. U. 19,1 sek. A. Vano-nen, Mikkelin S. L. U. 20,3 sek. K.Pesonen, sama 20,4 sek.

Keihäänheitto: E. Halme, MikkelinS. L. U. 37 63 + 46,62 = 84,25 m. TNoponen. lisalmen S. L. U. 30,36 -+-

38,07 = eB -43 m- V. Koivula, sama88,8 S + 39,54 = 08,32 m.

KolmiloLkkaus: A. Vanonen, Mikke-lin -S. L. C. 21,41 m. T. Noponen, li-salmen S. L. U. 12,39 m. A. Lampi-nen, sama 11,95 m.

Seiväshyppy: A. Vanonen, Mikkelin S. L. U. 310 sm.. A. Lampinen, Iisalmen S. L. U. 280 sm. P. Massinen,Sortavalan S. L. U. 260 sm.

1600 m. juoksussa: O. Pennanen,Joensuun S. L. TJ. 4 m. 44 sek. V. Koi-

vula, lisalmen S. L. U. 4 m. 604. sek.K. Pesonen, Mikkelin S. L. U. 6 m.25 sek.

100 m. nintl: A. Lampinen, lisalmenS. L. D. 1 m. 48 sek. L Lönsman,Mikkelin S. L. U. 1 m. 32,6 s. A. To-lonen, Sortavalan S. L. U. 1 m. 35,8sek.

500 m. uinnissa: A. Turunen, Joen-suun S. L. U. 10 m. 36,1 sek. A. Lam-pinen, lislamen S. L. U. 11 m. 4,2 sek.L. Savolainen, Joensuun. S. L U. 11m. 10 sek.

1. lisalmen S. L. U. 700,9 pist. 2.Mikkelin S. L. U. 694,49 pist. 3. Joen-suun S. L. U. 665,95 pist. 4. Sortava-lan S. L U. 522,00 pist.

Komea »Tampereen sarvi» joutui siistaas lisalmen poikien huostaan.

Veteraanien kilpailuun »Apollon ku-vasta» otti osaa ainoastaan 3.

Pituushyppy: V. Kainulainen, lisal-mi, 658 sm. E. Nousiainen, sama, 571sm. V. Paananen, Joensuu, 566 sm.

Kiekonheitto: E. Nousiainen, 32,02

m. V. Kainulainen, 31,40 m. V. Paa-nanen, 28,55 m.

Keihäänheitto: E. Nousiainen, 44,78m. V. Kainulainen, 39,35 m. V. Pa-a--nanen, 37,40 im

200 m. juoksu: V. Kainulainen, 24s. E. Nousiainen, 25,3 s. V. Paana-nen, 27,4 s.

1,500 m. juoksussa: V. Kainulainen,4 m. 39,6 sek. E. Nousiainen, 4 m.46,1 sek.

Apollon invan voitti Viljo Kainulai-nen 7 pisteellä. Edvin Nousiainen sai8 pistettä ja V. Paananen 15 pist. Vii-mevuotinen voittaja V. Teivaala ei ol-lut multana.

Telinevoimistelukilpaiiuihin (Borghe-silaieesta miekkailijasta) otti osaa ai-noastaan Joensuun osasto. Miestenjärjestykseksi tuli: A. Hokkanen109,8 pist., M. Löfgren 102,8 p. ja Y.Pietarinen 100,3 pist. Yhteissummasiis 312,9 pist.

Joensuun osasto oli järjestänyt kil-pailut huolellisesti. K: tar.

Ja urheiluseura perus-tettiin viime sunnuntaisessa asianhar-rastajain kokouksessa Raaheen ja pää-tettiin heti liittyä S. V. & U:liittoon.Seuraan, jossa tulee toimimaan nais-ia miespuolinen osasto, ilmoittautui joperustavassa kokouksessa 16 jäsentä.Väliaikaisiksi virkailijoiksi sjksi kun-nes säännöt saadaan vahvistetuiksivalittiin puheenjohtajaksi maist. J. La-tomaa ja sihteeriksi maist. H. Impi-vaara. Kokouksessa toimi puheenjoh-tajana lehtori J. Fr. Blomqvist Helsin-gistä, antaen neuvoja urheiluseuranperustamisessa, y. m. asioissa. Raa-hen S.

Pikku-uutisia c

Heinäk. 13 p:nä 1916.Tänään: Joel.Huomenna: Aliisa.Aurinko nousi klo 3,1 ja laskee

klo 9,09.

Perheuutisia. Avioliittoon vihit-tii eilen morsiamen kodissa Mäntäs-sä filos, maist. Aarne Aulankoja laulajatar Aino Nurminen. Sa-malla viettivät morsiamen vanhemmat35-vuotis- ja sisar puolisoineen 10-vuo-tishääpäiväänsä.

Avioliittoon villittiin viime sunnun-taina morsiamen kotona PielavedenLöytynmäen majatalossa nti Ida Kor-honen ja rak.-mest. Kalle Kanta-nen Pieksämäeltä.

T. k. 10 p:nä vihittiin Tampereella

avioliittoon johtaja E. A. Solin jaopettajatar, nti Editb Palmgren.

Kiilauksensa ovat julkrisseet neitiElsa Vuorela, kirkkoherra K. A.Vuorelan ja hänen puolisonsa Nannan,o. s. Tervo, tytär Reisjärveltä jamaist. Armas Sandelin' Kokkolas-ta,

Henkilötietoja. 50 vuotta täyttäätänään rakennusmestari Vilho Kal-lio Joensuussa.

65 vuotta täytti eilen talollinen JuhoAugust Mattila Kulolasta Nousiai-sissa.

50 vuotta täytti eilen talollinen Vil-ho Takapaijula Nousiaisissa.

50 vuotta täyttää tänään Huittis-ten köyhäinkodin johtajatar neiti lida

Juusela. 7»

Venäjän lehtien rnyöhästyminen.(SH.) Vetsherneje Vremjassa

osotetaan, mistä se johtuu, että Pieta-

rin lehdet saapuvat Suomeen myöhäs-tyneinä. Pääpostitoimiston määräyk-sen muksan ovat Suomeen tulevat leh-det jätettävät Varsovan aseman posti-osastoon, josta sitten posti kuljettaa

ne takaisin Suomen asemalle. Paras-ta olisi, että Suomeen tulevat lehdetsaisi jättää heti Suomen asemalle.

*

»Seitsemän veljestä». Finl. Gaze-

tassa kehoittaa nimim. T. J. venäläis-tä yleisöä hankkimaan Gallonin kuvit-tamaa Seitsemän veljeksen painosta,kehuen sekä itse kirjaa että, öuomeaosaamattomien varalta, nimenomaansen kuvitusta ja A. Gallénin taidetta,sen mstkimatonta omaperäisyyttä.

Kokonainen kylä pois vaaliluette.loista. (S.H.) Pyhäjärven pitäjän (V.1.) Enkkuan äänestysalueeseen kuulu-va Lohijoen kylä on jäänyt vaaliluet-teloista pois kokonaan. Kun Lohijoenkyläläiset heinäk. 1 p. lähtivät sano-tun äänestysalueen kansakoululle ää-nestämään monilukuisina, niin koulu-paikalla eräs lautakunnan jäsen ilmoit-ti, ettei kyläläisiä ole vaaliluettelos-sa. Kun luettelot sitten tarkastettiinhavaittiin, ettei niissä ollut kuin 3nimeä koko kylästä. Asiain näin ol-len saivat kyläläiset palsta tyhjin toi-min vaalipaikalta, johon olivat 20 ki-lometrin päästä saapuneet. Viip.

Meriveden lämpö oli Kalvopuiston uimahuoneena eilen -f- 21 C.

Kasvullisuus Hämeessä on parinkolnu.h viime viikon kuluessa edJsty-nyt sangen huomattavasti. Samalla

Kansalaiset!Muistakaa lahjoituksilla Suomalais-

ta Sivistysrahastoa! Pienimmätkinlahjoitukset tervetulleita. Lahjoituksiavastaanottavat Suomalaisen Kirjalli-suuden Seura, Suomalainen Tiedeaka-temia ia Kansanvalistusseura.

kun lämmintä, on sadettakin saaturiittämään asti. Heinää on sentähdenyleisesti jo ruvettu tekemään ja toi-votaan sitä ainakin Hollolan Korpi-kylässä saatavan runsaanpuoleisesti.

Olavinlinnassa on tänä kesänäkäynyt vieraita enemmän kuin minäänedellisenä kesänä. Nimikirjan mukaanon vieraita näet ollut lähes 6,000SavoL

18 kissaa on kaupungissa ammut-tu viime vuorokauden kuluessa.

Huomattavia vieraita on Savon-linnassa ollut useita viime päivien oop-perajuhlissa. Niistä mainittakoon val-takunnanduuman jäsen, kreivi Reyter-Nolcken. Omituisena sattumana mai-nittakoon, että hän oli ollut saapuvil-la Parisissa yli 20 vuotta sitten sil-loin, kun Aino Ackté ensi kerran Pa-risin Suuressa oopperassa esitti Faus-tissa Margarethan osaa, Savol.

Karhu, oikeinta lajia, nähtiintoissapäivänä Katajanokalla, missä setietysti herätti ansaittua huomiota. Setassutteli tosin aivan rauhallisena ka-tuja pitkin, mutta siitä huolimaittanostatti takkuinen metsäläinen useim-massa pelonväreitä. Lopuksi se piilou-tui istutusten keskeen Rahapajan ka-dun varrella ja hupaili in. m, kiipee-mällä erääseen pienehköön puuhun.Mutta lyhytaikaiseksi tuli pallen va-paall-jalalla 010. Paikalle tuli pianjoukko merimiehiä, jotka vangitsivatkarhunpennun ja pakottivat sen, mu-risevista vastalauseista välittämättä,seuraamaan erääseen satamassa ole-vista laivoista. Tämä välikohtaus ko-kosi luonnollisesti kansanpaljouksia.

Hbl.

Alaikäinen äänestäjä. (S. H.)Nurmijärven Hyvinkään äänestysalu-eella pääsi ensimäisenä päivänä ää-nestämään erään talon muonarengin18-vuotias poika. Nimi oli luettelos-sa ja poika sai kuin saikin äänestää.Poika oli tunnettu ainakin osalle lau-takuntaa. Riih. S.

Kokkolassa ei huvitella. Viimekesäkuussa ei Kokkolan viranomaisil-le ilmoitettu ainoatakaan yleistä hu-vitilaisuutta. Kokk.

Tulee Jo hiki vedessäkin. Jyväs-kylän uimalaitoksella on vesi ollutmaanantaina ja tiistaina 25 astettalämmintä. Laitoksella on ollut pakot-tava tungos, kertoo K. S:mi.

■K-VlTjankasvuennätykslä. Väänte-

län säterin torpparin pellolta Liedos-sa on löydetty 6-haarainen tähkä.

Torppari Renforsin pellolta Paatti-silla "on tavattu sellainen ihme, ettäyhdestä jyvästä oli lähtenyt 100 vart-ta, kunkin päässä noin 60 jyvää s:eäl-tävä tähkä.

256 sm. pitkiä rukiinolkia on Viita-saaren kirkonkylässä Kauhasen pellos-sa.

Kaura alkoi tähkiä t. k. 8 p:nä K. H.Rintamäen pellossa Lapualla.

Ohra tähkii Sulkulahden Kuittisenmailla, kertoo K: tar.

Valtion entomologisen laitoksenoppilaita retkeilyllä Turussa. Turkuunsaapui tiistaina retkeilylle valtion en-tomologisen laitoksen oppilaita laitok-sen johtajan, tri Linnaniemen sekä triLiron johdolla. Mukana seurasivatmyöskin laitoksen amanuenssit, ma.s-terit Kitunen ja Hukkinen. Retkf-i':jätkävivät aamupäiväliä Maarian puutar-hassa ja Kupittaalla sekä iltapäivälläIspoisissa ja Katariinan laaksossa.Tur. S.

Niin e| saa tehdä. Tiistaina huo-masivat Viipurissa muutamat henkilötPantsarlahden rannalla pienen har-maan koiran pyrkivän syvältä vedel-tä rantaan päin raskas kivi kaulassa.Vaikka perin väsyneenä, onnistui koi-

ran vihdoin lastautua kuivalle maalle,missä säälivät ihraiset leikkas vart. nuo-

ran poikki ja vapauttivat koiraparantukalasta asemastaan. Joku säälimä-tön oli noin taitamattomasti yrittänythukuttaa koiransa, tuottaen siteneläinparalle paljon kärsimyksiä.K :la.

Joku päivä sitten lyötiin puukollaRuokolahdella talollisen Matti Vennonlehmää lapaluun alle ammottava haa-va. Puukotus lienee tapahtunut kos-totarkoituksessa. Ilkityöntekijänä onvangittu samassa Vehviälän kylässäasuva loismies Taavetti Koikkalainen,joka on tunnettu mielisairaaksi. Hänonkin tunnustanut tekonsa. Eläinlää-käri kävi sitomassa haavan ja parane-misesta on toiveita. Viip.

Tapaturma äänestysmatkalla. Kuntalollinen Juho "Järvi Ylistaron Met-sälän kylästä oli matkalla äänestys-paikalle HuhUlan taloon, ollen hänel-lä mukanaan emäntänsä sekä 26-vuo-tias tyttärensä Liisa, saavutti heidätmatkalla diakoni lisakki Nissilä, jokaajoi moottoripyörällä. Saavutettuaanajajat pidätti moottorilla ajaja kyllä-kin koneensa äänen ja ajoi siten edel-le, eikä hevonen näyttänyt konetta en-sinkään pelkäävän. Päästyään hevo-sen pään kohdalle päästi edelle pyr-kijä jälleen koneensa käyntiin, jolloinhevonen pillastui ja hyppäsi metsään,missä sekä hevonen että kärryt ja ih-miset kaatuivat kivikkoon. Isä ja äi-ti pääsivät tästä keikauksesta pienil-lä vammoilla, mutta tytär, jonka pääsattui kiveen, sai varsin pahoja vam-moja. Läänärin lausunnon mukaan onpäässä siksi vaikeita haavoja ja hal-keamia, ettei ole henkiin Jäämisestäsuuriakaan toiveita. V:sa-

UUSI SUOMETAR

Maaseutu-uutisia.Pubtanden noudattaminenlotjissa y. m. aluksissa.(S.H.) Sittenkun lääkintöhallitus

siihen nähden, että niissä lääkärin-tarkastuksissa, joita koleravaaran ta-kia tehtiin viime laivaikulkukautenaPietarista maahan tulevissa lotjissaja muissa aluksissa usein tuli ilmiterveydenhoidollisia epäkohtia, jois-ta erittäin ansaitsee mainitsemistapuhtauden ja siisteyden puute mie-histön osastoissa sekä se seikka, et-tä useassa aluksessa ei ollut erityis-tä mukavuuslaitosta, jotka seikatkulkutaudin liikkuessa ovat omiansaedistämään tartuntain leviämistä, olianonut senaatin toimenpidettä näi-den epäkohtien poistamiseksi, on se-naatti päättänyt kehoittaa kaikkialäänien kuvernöörejä samoin kuinmerenkuluntarkastajaakin velvoit-tamaan heidän alaisiaan viranomai-sia pitämään tarkkaa huolta siitäettä myöskin lotjat ja muut saman-kaltaiset alukset ovat säännöllisestivarustetut mukavuuslaitoksilla jadesinfioimisaineilla.

Asiasta on Viipurin läänin kuvpr-nööriavirasto lähettänyt asianomai-sille merimieshuon-eille, maistraateil-le ja kruununvoudeille tiedon fce-hoittaen näitä huolehtimaan, että yl-mal nitussa suhteessa tarkoin valvo-taan määrä vksien noudattamista.Viip.

Etelä-Pohjalainen osakunta viet-ti kesäjuhlaansa Alavudella t.k. 910 pnä Juhla alettiin Alavuden kir-

kossa akateemisella jumalanpalve-luksella, jossa juhlasaarnan pitirnaist Väinö Kotkanen Hesekielin34: 11—16 värssyjen johdolla. Ilta-päivällä aikoi kansanjuhla Alavudennuorisoseuran talolla Aluksi esitti-vät nelikätisesti pianonsoittoa' neiditSylvi Koskimies ja Armi Hallstén-Kallia. Yliopp. Lauri Vuorikoski lau-sui runsaslukuisen yleisön tervetul-leeksi, yliopp. Jussi Liikaoja esittilausuntoa pontevasti. Taitava soit-toniekka, yliopp. Eero Koskimies e-sitti muutamia viulunumeroita, jot-ka saivat osakseen yleisön myrskyi-set suosionosoitukset.

Lyhyen väliajan jälkeen esitti tila-päinen mieskuoro muutamia isän-maallisia lauluja, jotka olivat omiaankohottamaan juhlatunnelmaa. Kos-ka julhapuhuja ei ollut tilaisuuteensaapunut, piti maisteri Kotkanen si-sältö-rikkaan ja monipuolisen esitel-män tottumuksista ja niitten merki-tyksestä luonteeseen. Vielä kuuluijuhlan ohjelmaan Lempi Kokon soo-lolauluesitykset, Armi Hallstén-Kal-lian lausuntonumero Bergliot, SylviKoskimiehen esittämää pianonsoit-toa ja pari kansantanssiesitystä, joi-den jälkeen juhla loppui yhteisestilaulettuun Maamme-lauluun.

Heti tämän jälkeen oli samassapaikassa neiti Dagmar Klemetin lau-lu- ja lausuntoilta, johon yleisöä ko-koontui huoneen täydeltä. Antau-muksella esitetyt laulu- ja lausunto-numerot otti yleisö vastaan kiitolli-sin mielin palkiten esitykset vilk-kailla suosionosoituksilla

Illalla alkoi edelleen samassa pai-kassa osakunnan yleinen iltama,jonka ohjelman alkoi neiti Hallstén-Kallian pianonsoitto. Tilapäinenmieskuoro esitti varsin onnistuneestimuutamia laulunumeroita, joiden jäl-keen maist. Jalmari Lahdensuo lau-sui mahtavasti tri Koskimiehen ko-mean runon »Juhlamarssi Lapuanpäivänä 1908». Yliopp. Eero Koski-mies esitti entistäkin etevämminuseampia viulukappaleita sisarensa,neiti Sylvi Koskimiehen säestämä-nä. Tämän jälkeen maist. Vilho An-nala piti esitelmän kansallisuustun-teen historiallisesta kehityksestäkosketellen esitelmässään useita te-kijöitä, jotka ovat kansallisuustun-teen kehittäneet sellaiseksi, millaise-na voimana se nykyaikoina esiintyy,Mielenkiinnolla seuratun esitelmänpalkitsi yleisö vilkkain suosionosoi-tuksin. Lyhyen väliajan jälkeen esit-ti neiti Dagmar Klemetti kauniisti jamusikaalisesti muutamia soololaulu-numeroita. Iltaman runsas ohjelmapäättyi näytelmäkappaleeseen »Har-dangerin harjulla», jonka osakunta-läiset opettaja Atiluodon avustamanaesittivät. Se seikka, että kappaleenesitys ei joka suhteessa ollut erikoi-sesti mallikelpoinen, johtunee siitä,että esittäjät olivat aivan eri paik-kakunnilta, joten kunnolliseen har-joitukseen ei ole ollut mahdolli-suutta

Tämä juhlien ensimäinen päivälopetettiin tanssilla huolimatta kuu-muudesta ja suuresta tungoksesta.

Seuraavan päivän aamulla ko-koonnuttiin nuorisoseuran talolleaamiaiselle, mistä lähdettiin huviret-kelle Alavuden Rantatöysään. Tääl-lä vietettiin aika leikkien pirteinä jailoisina huolimatta helteisestä päi-vänpaisteesta. Milloin hikikarpalotliian valtavina rupesivat valumaan,rynnättiin järveen uimalla virkisty-mään ja reipastumaan. Näin kuluipäivä iltapuoleen, jolloin palattiin ta-kaisin kirkonkylään ja mentifh pap-pilaan kahville. Laulain ja soittainkului aika iHas.fi, jonka ohjelmanaoli akateeminen illanvietto nuoriso-'seuran talolla. Puheet ja laulu ko-hottivat mielialan juhlavireeseen.Aamuun saakka kesti yhdessäoloa,sillä aikaa ennen varhaista junientuloa ei tahdottu nukkuen tuhlata.Hyvä toveruus ja reipas mieliala pys-tyivät kyllä unen pitimään loitolla.

Tähän loppunein tämä onnistunutkesäjuhla, jättäen mieliin muistojaja ajatuksia kotiinkin vietäväksi. Eri-koisesti ilahuttavaa oli nähdä muka-na vanhempiakin osafcuntalaisia,jotka suuresti vaikuttivat hauskanjuhlatunnelman muodostumiseen.Toivottavasti he vastakin pitävätmielessään näinä osakunnan juhla-tilaisuudet

Lopen kunnan sairaanhoitajat-tareksi on kahdeksasta hakijasta va-littu sairaanhoitajatar, nti AnnaKarjalainen Hämeenlinnasta.

Tulipaloja. Tiistaina t.k. 11 p.klo 10 ap. syttyi Voikoskella Kymi-yhtiön omistama Pöysän talo tuleen.Huolimatta sammutuspuuhista paloiasuinrakennus sekä vaateaitat porok-si. Irtaimisto, josta ei pikaisen avunpuutteessa voitu mitään pelastaa, olimitättömästä summasta vakuutettu.Tulen irtipääsy on toistaiseksi tunte-maton, mutta arvellaan sen päässeenkeittiöstä.

Itä-Hämeen maanviljelysseura.ItäiHämeen maanviljelysseuran sihtee-riksi ja maatalousneuvojaksi on 5 ha-kijasta valittu agronoomi Elis Niemi-nen Hollolasta.

Hämeen läänin maanviljelysseu-ra. Maamie?neuvojaksi piirinä Akaa,Kylmäkoski, Urjala, Humppila, Ypäjäja Sääksmäki, valittiin eilen 14 haki-jasta maatalousneuvoja Hannes Tan-huanpää Rantasalmelta sekä kieltäyty-misen varalta maatalousneuvojat J.Kankare Marttilasta ja Valdemar Tuo-mola Lavialta.

Tilankauppoja. Maanviljelijät Ot-to Pirilä ja J. Ranta-Knuuttila Kau-hajoelta ovat myyneet yhteisesti omis-tamansa Sarvelan 0.3834 manttaalinperintötalon irtaimistoineen pankin-johtaja Grahnille Tampereelta. Kaup-pasumma oli 165,000 Smk. Vastaan-otto tapahtui heti.

Lämmintä. T. k. 10 p. osotti läm-pömittari Hattulassa 31* C. varjoaaja 43° C. auringossa seinustalla. Uk-konen on jyrähdellyt joka päivä vii-me viikon kuluessa.

Kansakoulut. Nivalan Välikylänkoulun opettajaksi on valittu op. Tuo-mas Viljo Peltola.

Harvinainen itsemurhaKestilässä.

Miss polttanut Itsensä 10 vuotta sittenvalmistamallaan polttoroviolla.

Sunnuntain vastaisena yönä tapahtuiKestilässä harvinaisen kaamea itse-murha. Enu talollinen Aapeli Määttäpoltti itsensä kymmenen vuotta taka-perin itse sitä varten valmistamassaanroviossa. Tapauksen vaiheista on Kai-ulle kerrottu seuraavaa:

Mainittu Aapeli Määttä muutti noinparikymmentä vuotta takaperin Hau-kiputaalta Kestilään, jossa hän viljeliostamaansa taloa viime kevääseensaakka, jolloin hän sen myi. M. olitunnettu toimissaan tavattoman itse-päiseksi ja omituiseksi. Varsinkin vi-hasi hän pappeja ja kalkkia kirkollisiatoimituksia ja oli hän päättänyt, ettähäntä ei saa siunattuun multaan hau-data eikä »paavi», jota nimitystä hänpapeista käytti, saa hänen ruumistaansiunata. Kun hän kymmenen vnottatakaperin hävitti lähellä taloansa ol-leen torpan asuinrakennuksen, jättihän jäljelle hirsistä salvetun eteisen,jonka hän kantoi täyteen tervaksia,tuohia y. m. helposti palavia aineita,

uhaten siinä joskus polttaa itsensä,Jotta ei »paavi» pääsisi häntä siunaile-maan. Lauantain ja sunnuntain väli-senä yönä pani hän sitten kamalanpäätöksensä täytäntöön. Sunnuntai-aamuna kld 3 aikaan huomattiin yllä-

mainittu eteinen olevan tulessa. Kui-va tuohusläjä paloi lyhyessä ajassa po-roksi. Määtän hiiltynyt ruumis löydet-tiin tuhkaläjästä.

Mikä M:n oli näin yhtäkkiä saanuttoimeenpanemaan kamalan päätöksen-sä, on tietämätöntä. Arvellaan hänen

ruvennen katumaan talonkauppaansaja sen johdosta ryhtyneen tekoonsa.

Aapeli Määttä oli syntynyt 1849.Hän oli aikoinaan ollut vuosikymme-niä merimiehenä, säilyttäen karskinmerimlesluonteensa viimeiseen saakka.

Poikaset kotipolttoisenparissa.

Yksi juonut itsensl tiedottomaksi.Viime lauantai-iltana olivat muuta-

mat poikaset Lapväärtissä löytäneetkätkön kotipolttoista viinaa. Poikasetryhtyivät ainetta maistelemaan seura-uksella, että alkoivat pökertyä. Toi-set toipuivat kuitenkin pikemmin saa-tuaan oksennuskohtauksen, muttamuuan 14-vuotias Smäträsk-nlminenpoika pökertyi nurmikolle, josta elpaikalle sittemmin kertyneen vanhem-man väen HotuByrltyksistä huolimattaottanut virotakseen.

Sunnuntaina tuotiin poikanen Kris-tiinan lääkärin hoitoon, josta kohtaensi avun saatuaan alkoi virota siksi,että pääsi kotiinsa. Vaikutukset ai-neesta tuntunevat poikasessa sentäänvielä pitkät ajat.

Mainittava on, että pitäjässä vietet-tiin samoina päivinä häitä kolmessaeri paikassa ja ainetta oli näihin va-rattu, ainakin kuokkavieraille. S.K.

Ukonilmoja.Ankaranlainen ukonilma raivosi tiis-

taina iltapäivä.lä verrattain laajallaalalla Lounais-Suomessa. Paikkapai-koin satoi samalla rankasti vettä, toi-sin pakoin taas ei lainkaan.

Frunkkalass» iski salama Järykee-län Ylitalon riihipellolla alas ja tappoisamalla kolme talon lehmää. Taloneteisessä lasten karssa leikkivä kissasai niinikään kuolinskun, mutta lap-set säästyivät kein ihmeen kautta. Mi-tään muuta vahinkoa ei salama m b tkallaan sentään tehnyt.

Liedossa iski salama alas useammas-

sakin paikassa, pirstoen puheli npylväl-tä aivan Onnisten läheisyydessä. Erääs-säkin kohtaa murskaantui kaksi peräk-käistä pylvästä. Lapsia sattui olemaanmaantiellä pylväitten välimailla ja oli-vat nämä vänällä tupertua salaman is-kusta. Vakavampia onnettomuuksia eisentään sattunut. Samaan aikaan sa-toi rankasti.

Paimiossa Jyrisi ukkonen niinikäänankarasti ja vikuutti jonkunverran pu-helinkeskusasemaa, joka kuitenkinpiammiten taas saatiin kuntoon.U. A.

Viime sunnuntaina kävi Nilsiän Ki-nahmlUa kova ukkonen, jota seurasivoimakas raesade. Salama ei tiettä-västi tehnyt vahinkoa, mutta sensijaanturmelivat rakeet, jotka olivat noin 3sm. läpimitaen, paikotellen viljavainiot,tuottaen täten suurta vahinkoa niillepelloille, joitten yli rajuilma kulki.Rakeita tuli niin runsaasti että niistämuodostui suuret kasat kuumasta il-masta nuolimaita. S:o.

Yhteentörmäys Saimaan kana-Talla. (S.H.) SVnnuntai-iltana tör-mäsivät yhteen Saimaan kanavassahöyryalukset »Toimi» ja »Veikko».Törmäys tapahtui Vuorenpolvessa jasai siinä »Toimi», ollen täydessä haikolastissa, keulaansa niin pahan rik-koutuman, että vuoto seurasi. Viip.

Tulipaloja. T. k. 10 p. vastai-sena yönä paloi NurmijärvenNukarilla Jalm. Laakson omistamavesivoimalla käypä saha- ja mylly-laitos lyhyessä ajassa poroksi. Tu-lipaloa epäillään murhapoltoksi kunpalo tapahtui keskiyön aikana, jol-loin laitoksessa ei ketään liikkunut,eikä laitoksessa myös ollut mitääntulenarkaa ainetta.

Palanut laitos oli vakuutettu25,000 mksta, mutta on vahinko pal-jon suurempi. Viljaa ei laitoksessasattunut olemaan paljon.

Toissa päivänä klo i iltapäivälläpaloi lähellä Karjan asemaa työ-mies Lindströmin huvila poroksi ly-hyessä ajassa. Lindströmin ia eräänvuokralaisen irtaimisto paloivatmyös kokonaan.

Lindströmin huvila ja irtaimistoolivat vakuutetut mitättömästä sum-masta.

Vesikauhu. (S. H.) Viipurinläänin kuvernööri on t. k. 7 p. anta-mallaan kuulutuksella . julistanutKotkan kaupungin, Kymin ja Pyh-tään pitäjät Kymin kihlakuntaa s«käMuolaan pitäjän Äyräpään kihlakun-taa vesikaulun saastuttamiksi ensisyyskuun loppuun saakka. Viip.

Kyytitaksat Viipurin lääninkuvernöörinvirasto on nyttemmin an-tanut päätöksensä Muolaan majata-lon omistajain anomuksesta, ettäkyytiraha korotettaisiin 14 pennistä25 penniin ja ylimääräisten kyytienkyytiraha 30 penniin kilometriHä.Koska kyytipalkka majataloista toi-mitettavasta kyyditsemisestä onmäärätty keisarillisella julistuksellajouluk. 20 p:ltä 1888 eikä tuon mak-sun korottaminen siis kuulu kuver-nöörin päätösvaltaan ei kuvernöörin-virasto ole voinut ottaa kysymykses-sä olevaa asiaa käsiteltäväkseen.Viip.

Oleskelit Saimaan kanavan svi-ka- }a silla-aineilla kielletty. (SH.)T. k. 7 p. antaunallaan kuulutuksellaon Viipurin läänin kuvernööri kiel-tänyt toistaiseksi pääsyn }a oleske-lun Saimaan kanavan sulku- ja sil-ta-alueilla muilta kuin kanavalailok-sen palveluksessa olevilta tai kana-va3sa kulfeevien laivojen miehistöönkuuluvilta henkilöiltä, tullen mää-räyksen rikkojat langetettaviksi hal-linnoijista tietä korkeintaan 8,000mkn sakkoon tai 3 kuukauden van-keuteen. Viip.

Hukkuneita. Maanantai-iltana löy-dettiin Raumalla saunottajan pcikaAarne Nord merestä Otanlahden eau-nalaiturin vieressä Poika oli toistenlasten kera leikkinyt sannan luona jaäitinsä sekä muiden huomaamatta ka-donnut. Sunnuntaina t. k. 2 p:nä hnk-kui Lapväärtissä uimamatkalla olles-saan työm. Rounikon 14-vuotias poikaUrho Rounikko. Poika oli u'nut joenyli ja päässyt jo lähelle toista rantaa,kuu joko uupumuksesta tai suonenve-dosta matka pysähtyi ja poikanen va-josi pohjaan useiden rannalla olevien

poikasten ja vanhempienkin tapahtu-maa ihmetellessä.

Viime lauanta : na ilta-päivänä lähtikaksi miestä Muhoksella viemään ve-neellä pakkilaatikkoon suljettua sikaaPyhäkosken yli Tahvolan talon koh-dalta. Sika alkoi kuitenkin laatikos-saan elämöidä, särki «en ja kaatoi ve-neen, jolloin miehet Joutuivat veteen.Toinen heistä sai kuitenkin uitua ran-nalle ja pelastui täten, mutta toinen,Paavolan tilan vuokraaja, maanvilj.Nestor Mattila Muhoksen Pyhänsivunkylästä, ei jaksanut raskaissa taml-neissa ollen pysytellä, kauan vedenpin-nalla vaan vaipui pohjaan.

Sunnuntaina klo 12 aikaan hukkuinimaretkellä ollessaan Kiimingin jo-keen talokkaanpoiia Erkki Kaleva.

Sunnuntaina klo 6 ajoissa illalla huk-

kui Ruukissa SLkajokeen sahanasetta-ja M. Haaralan 11-vuot:as poika Her-man, ollessaan toisten lasten kanssa

uimassa Raahen sahan alapuolella.Poikanen oli ruvennut pelastamaan ve-den alle vajonnutta toveriaan, muttavaipuikin itse syvyyteen.

77-vuotias talon Isäntä löydettykuolleena Paimion joeeta. Maanantal-aamupäivällä lähti Paimion Vuolteenkylässä sijaitsevan Riihitalon isäntä,maanv. Krrl. Fredrik Randell peltojaansilmäilemään, mutta kun häntä ei kuu-lunut takaisin, lähtivät omaiset ilta-päivällä etsimään. Tuloksena oli, et-tä hänen ruumiinsa tavattiin talon pel-lon luota Paimion joesta vedon pin-nalla kellumassa. Tutkinnossa ei oleselville käynyt, mikä on syynä van-huksen kuolemaan. Jäljet näyttivätjohtavin rannalle, missä lakki tavat-

Torstaina Heinäkuun 18 pmB

tltn ruohikosta, mutta mitään vtki-vallan merkkejä ei ruumiissa näkynyt,eikä liioin ole ainakaan tiettävää eyy-tä otaksua tapahtumaa itsemurhaksi-kaan. RandeU oli 77-vuotias ja jättijälkeensä pari poikaa ja tytärtä. U»A.

Kirjallisuutta jataidetta.

Savoni innan ooppera-juhlat.

(Erikoiskirjeenvainta-jaltamme.)

Ensimäisessä tiedonannossani tah-doin heti koota vaikutukset juhlaoh-jelman päänumerosta, »Faustin» esi-tyksestä, vaikka se oli järjestyksessäviimeinen. Lukuunottamatta kirk-kokonserttia oli »Faustin» edellä sin-foniakonsertti, jossa esitettiin koti-maista musiikkia, päänumerona Me-lartinin viimeinen sinfonia, »Sinfo-nia brevis». Orkesterilta, jonka työvaadittiin hyvinkin »Faustin.» har-joittamiseen, ei ollut riittänyt paljonaikaa konserttiohjelman valmistami-seen, ja tämän suorittamisessa semyös tuntui. Melartinin sinfonia onsangen vaikea, eikä ole ihmeteltävä,että epätasaisuuksia ilmeni, varsin-kin ensimäisessä ja viimeisessä osas-sa. Yleisö kuunteli teosta selvilläharrastuksella ja varsinkin tuntuisitä miellyttävän meloodinen Andan-te sooloviuluineen sekä karjalais-aiheinen Intermezzo. Suuri lo<ppu-fuuga koraaleineen sai tässä tilai-suudessa pikemmin uteliaisuudenkuin ymmärtämyksen vireille.

Pietarilainen viuluniekka soittiJärnefeltin Kehtolaulun levottomas-ti, mutta helppotajuinen ja kauniskapipale oli siitä huolimatta uusitta-va. Saman vastaanoton sai Meri-kannon laulunumero »Laatokka>.Rva Aino Ackté, joka ensi kertaaesiintyessään otettiin vastaan voi-makkailla suosionosoituksilla, lanloiMerikannon pateetisen laulelman(sävelletty 1913 Terijoen laulujuhlaavarten) samalla intomielisyydellä japonnella, jolla hänen olemme ennen•konserteissaan kuulleet sitä esittä-vän. Ohjelma, sai tällä numerollatunnelmallisen leiman, jota Sibeliuk-sen »Finlandia» vielä kohotti.

Onnistunut alkusointu juhliin, joi-den merkitys on niiden sekä puh-taasti musikaalisessa että kokoovas»sa ja herättävässä ajatuksessa!

>Faust>-näytännöt sujuivat ilta il-lalta yhä paremmin ja yleisön luku-määrä oli aina kasvamassa, saavut-taen lauantaina huippunsa. Silloinoli avara linnanpiha täpötäynnä kuu-lijoita, joiden kansainvälisyyden oliheti ensi-illassa voinut todeta. Oop-peran taiteellisesta onnistumisestaolen jo huomauttanut Rva AinoAcktén juhlanäytännöt eivät koskaanole olleet niin mielenkiintoisia kuinnyt, se oli yleinen mielipide. Tätävaikutusta ei aikaansaanut yksin rvaAcktén ihanteellinen Margareta-suo-ritus, vaan myös esityksen yleinentasaisuus, jossa tuntui näytäntöjentoimeenDanijan henkisesti koossapi-tävä personallinen voima ja hänenetevän, arvoisan auttajansa, rva Em-my Achtén huolellinen, valmistavaohjaustyö. Näytäntöjen sujuvuudes-ta puhuessa ei voi olla mainitsemat-ta sitä suurta edistystä, joka oli ta-pahtunut näyttämökulissien vaihta-misen nopeuteen nähden, mikä. vai-kuttaa paljon yleisön viihtymykseen.Väliaikojen lyhyys, katsoen näyttä-mön tilapäisiin varustuksiin, oli ih-meteltävä. Kansallisteatterin Valto-nen apumiehineen kunnostautui.

Juhlayleisön kuljettaminen linnansaareen virtavan salmen yli tapah-tuu edelleen pikku veneillä- Tässä.suhteessa olisi suotava parannus.Onhan Savonlinnan kaupungilla yli-kulkulauttoja useampiakin. Mikseiniitä voitaisi antaa tähän tarkoituk-seen. Ehkä kaupungin tai kaupun-kilaisten puolelta voitaisiin myöskintehdä jotakin yhä vaikeammaksikäyvän asuntokysymyksen ratkaise-miseksi, esim. luovuttamalla koulu-ja ympäristöltä lyhyemmälle käyn-nille saapuvien vieraiden käytettä-väksi, niinkuin on tapana laulujuh-lissa tehdä. Savonlinnan kesäkau-delle antavat nämä näytännöt siksisuurta loistoa, että kaupungilla onkaikki syy niiden toimeenpanoa hel-pottaa. Muuten oli juhlien käytän-nöllinen järjestely nyt hyvin onnistu-nut ja monien puolesta lausun tässäkiitoksen tuomari österbergille, jokavaivojaan säästämättä erinomaisenystävällisesti kaikin tavoin auttoijuhliin saapuneita neuvoilla ja toi-mella.

Sunnuntain päivänäytånnön pää-tyttyä, jossa tavaton kuumuus panikoetukselle sekä esiintyjien etta kat-sojain. kestävyyden, alkoivat vieraathajaantua eri tahoille, junilla ja lai-voilla.

10. 7. 16.B. K.

.

-- Kielletty ulkoilmanSyttta. (SM.)Viipurin ulkoilmateatterin oli itiaAifceilen illalla esitti unkarilainen kan-sannäytelmä »Punainen laukku»,mutta oli se peruutettava paiaoylihallitukselta saapuneen mäaråyksenmukaan.

Torstailta Heinäkään 13 p:nä

Koli jaPielinen.Muistikirjasta.

(SJH.) Pfli, pfuu, pföo-ööö! Nurmes-kauppala veden päällä liikkuvassa

suureen!

muodossaan teki vennon kaarroksen jalaski rantaan. Alkaatappavia kesän-viettäjiä »Ovensuusta» ja niin ete-

läänpäin aina kauniiseen pääkaupun-kiin asti, maakunnan miehiä ja yliop-pilaista lähemmiltä oman puolen pie-

liltä, nnrkkapatriootteja ja maakunta-

profeettoja, »mulnalskaluin katselija»oikeasta omasta pitäjästä ja kirkon-piirtäjä järven toiselta puolen, ln-

kuunottamattakaan Pielisen ympäris-

tön arkistojen kaivelijaa .. . Kaikkimaakunnan toivo Ja ylpeys, tuki ja pyl-

väistö alkoi siinä lappautua rantaan.

Sitten Ukko-Kolin alempaan majaan,

pieniin vinttikopperoihin, joista sitten

kenties vähitellen auttaa ylähotelliin-

kin, Ukko-Kolin parran alle. Sinne, sin-

ne miehet ja sitten syli maallisen ole-muksen ojennuspaikkaa ja lautasittainoikeita Perä-Karjalan voileipiä, 2S

cm pituisia. Jotta tää yksi ihminen tu-

lisi oikealla toimeen. Jotta jaksaisi

pitää pientä iltaneuvottelua ja nuor-ten keeätuumain suunnittelua ja muu-

takin kohtalaista ilmoitusta olemassa-

olostaan. Mitämaks vielä ennen aa-

Teitä?

mun valkenemistakin kohotaan Ukko-

Kolin yläkönkälden armoihin .. . Lei-

pää, leipää, parasta, pisintä voileipää,

Ja sitten väihän »tievettä» ja kiljun-

heimoa!Alaraajan Ikkunattomat vinttipök-

sät täyttyvät iloUa Ja elämällä Ja maa-

kunnan toivo pitää kesäisiä yhteen-

pääsiäisiään .. . Ulkona siellä mah-taa olla sakeanlaista, harmaata usvaa

ja hieman kolakkaa, Ja hiljaisuutta

myöskin Menee, mutta täällä sisälläleijailee ainoastaan haaveen ja tupa-

kansavun usvaa, kun taas sekä kolak-

kuus että hiljaisuuskin on hieman loi-

tommalla. Eläköön Pitkänperän suuripitäjä!

Kollitpa huipun hoteissa ja yläma-

jan armoissa tapasi aamu nuoren maa-

kunnan toivon ja maakuntaprofeetta-

ryhmän. Siellä kelleteltUn ylähotenin

■omissa, valoisissa, tuoreen puun va-rteissa Ja tuoksuisissa kolmihenki-hnoneissa aamulla, kun silmät aukenijs kultainen, helonpunainen sädeval-jaikko ratsasti sisään aistikkaiden ak-kunaverhojen läpi. Mikä suloinen aa

ma, mikä ihana herranpäivän alku!

Miten hsleältä paistoi katto ja miten

tuoreen, raikkaan sävyiset seinät!

Mikä virkeys olemuksessa ja laulahte-!u mielessä! Mikä rauhaisuus!

Heti ylös!

Ja kun akkunanverhoa hieman siir-rettiin, niin mitkä Tienon Taitavatnäköalat, »ydänjuuriin sattnvat viivat

Ja viheltelyt, sinertelyt, udunkarvai-

suudet Ja kaukaisuudet! Kuin hiljai-

sessa soutelussa laaja, pitkänlaaja

Piellsvesi siinä alla, vielä hiukan yö-

nevan kaltaisen autereen alla, kuin aa-dunomaisesti soukkenevat Ja levene-vät, pitenevät ja lyhenevät petäjikkö-

eaaret hiekkarantoineen siinä ujuile-

vat, kuin viikinkilaiva lähenee tuoltajoku Paalasmaan saari, ja mitkä kaar-

tamat ympärillä, kauempana! Tuolia

Juuan ja Rautavaaran puoli, tuolla

Nurmeksen perä, tuolla Lieksan leven-tymä, tuolla mittaamattomat rajasalot,

asumattomat Aunuksen, Vienan, Pieli-

PÄÄMAJASSA.Korkean Ylipäällikön

Päämajasta, hemäk. 11 p. (P.T.)Keisarillisessa päämajassa pidettiinHänen Majesteettinsa Keisarin mies-kohtaisesti johtaessa puhetta ministe-rineuvoston istunto.

DUUMAN PUHEMIES PÄÄMAJASSA.(S.T.T.) Djen kertoo, että eilen saa-

pui Pietariin duuman puheenjohtajaRodsjanko, ]oka on ollut esittelylläpäämajassa, missä hän teki selkoaduuman töistä. Audienssi kesti 1tunnin 40 minuuttia, minkä jälkeenRodsjanko otti osaa päivällisiin.

RAUTATIEASIOITA.Pietarista, heinäk. 8 p. (P.T.,:

Ministerineuvosto on myöntänyt Pie-tarin'—Raasulin rautatielinjan ra-kentamista varten 3 milj. rpl. budjet-tisääntöjen 17 §:n säätämässä järjes-tyksessä v:n 1916 budjettiin otetustaehdollisesta määrärahasta. Samallaon ministerineuvosto m.m. myöntänytPetroskoin—Sorokan ja Muurmaninrautateiden väliaikaista liikennöimis-tä varten kuluvaksi vuodeksi3,665,000 rpl.

Parisin neuvottelukokous.(S.H.) De n j arvostelee Parisin

taloudellisen konferenssin päätöksiäseuraavasti}

kein enimmän miellyttää TKeveys.Mikä teitä?Valtavuus.

Suuruus.

Ylistyksen korkeimmanUkko-Koli saapi!

koko Pitkän-perän!

Venäjältä.

senperän jaRaja-Karjalan rajakulmak-keet ..

. Sinne, sinne, ja kaikkeenmaailmaan! Sinne ja maan ääriin pu-

nervan aamuruskon siivillä! Pienestä

Samanlainen näköala ulkonakin.Raikkaampi vain ja lennättävämpi.Yksin Ukko-Kolin jylhä päälaen kyh-my pysyy paikoillaan.

Mitä vielä tahdot näyttää, elon her-ra? Haan kaiken ihanuudet jo näytit.

Ukko-Kolin päälaella. Koko maailmajalkain alla. Pohjolan Rigi lumoissaanastuin- ja istninlautana.

El fhme, jos kiusaaja kaikissa muo-doissaan saapuu luoksemme ja alkaatehtävänsä.

Mikä ihanuus tässä teitä kaik-

MajesteetilHstras, ylevyys, kätkenpienen häviäminen, suuren sulautumisen sopusointuiseksi pienen olemuk-

semme piiriin, kaiken kiihkon häviä-minen, tyytymättömyyden, turhan na-

pinan.Tuo kaikki kaikuu vastaukseksi ja

olinpaikan ylistykseksi.Mitä kaikkea antaisitte minulle

tästä?Koko talvisen turhan työmme

aherruksen ja kalvavan jäyteen.

Tnon enkelini kantamaan teitä.,ettei jalkanne kiviin loukkaa!

Alhaalla Pielisellä. Kokonaan omiinhoteihin otettu »puksieri» on meitä, ku-

lettamassa ja me annamme sen hiljaa

loksutella minne milloinkin sattuu hil-jaisen, lauhan iHan lääkitsevässä ar-maudessa Ja vihdoin ohjaamme senjohonkin pieneen kalliopeittoiseen saa-

reen. Sifhen tuli. siihen laulut ja tari-

nat esille, ja Ilta kuluu, yö ylenee.

Suu puhuu sydämen kyllyydestä, ja

vienon sisämaan ulapan aivan lasiksityyntyessä Ja rantavaarain vetäytyes-

sä melkein etelämaiseen tummuuteen,

äänetönten yövllmojen humahdellessaja luodonrannan silloin tällöin pulah-

dessa helähdytämme ilmoille kotitekoi-

sen kesäöisen ylistyslaulun yläkarja-

laiselle ulappa- Ja vuorimaallemme:

Vivat Kontiflakstjas,

vivat Juukalisto!vivat Lieksan kylyvekkin,

vivat Nurmes-puoluvekklnsekä vuara Rautainen*Ja se Smlkko Sormutnen!

Ovensuussa eläköönuitko Seitenperi!

Ja se Hammaslaksijaskin

sekä Jakokoskijaskin,

ynnä Enon Taipale

sekä Tuhma järvi!

Eläöe myös Liperi,vento venäin Taival,Pogostalla kokit myöskla,

Koitereella lokit myöskin,

eläköön myös Kiteen maa,

Riäkkyläkin virren saa!

Kun se siinä kyrmyileepi,yötä mustaa ynmyileepi,

kun se kaiken kaunistaa

livo Härkönen.

Meidän suojelustulliemme puolta-jat tosin ilmaisevat jo tyytymättö-myyttänsä sen johdosta että konfe-renssin päätökset sitovat Venäjää

sen tullipolitiikassa. Epäilemättäsellaiset päätökset, että liittolaiset»velvoitetaan turvaamaan toinen toiselleen heidän markkinoitansa uu-distavan menekin» keskusvaltojenmarkkinain sijalle, tekevät Venäjäl-le esteitä oman itsenäisen tukipoli-tiikan noudattamisessa, josta suoje-luslullin puoltajat haaveksivat. J>sVenäjän on turvattava Englannille jaRanskalle niiden tavarain menekki,joita nämä maat ennen ovat vieneetSaksaan ja Ravalta-Unkariin, niinon ymmärrettävää, ettei voi olla pu-hettakaan omasta itsenäisestä tulli-taksasta eikä yleensä utopisesta tais-telusta jokaista ulkomaista sortoavastaan tullipolitiikan avulla. Kon-ferenssin lausumat toivomukset yh-täläisen patenttioikeuden, osakeyhtiö-lainsäädännön, posti- ja kuljetusliito-jen aikaansaamisesta eivät nekäänole edullisia taistelulle »ulkomaistasortoa» vastaan. Tässä suhteessaarvioivat »autonomistimme» oikeinheille epäedullisen asiaintilan. Mut-ta konferenssin muut päätökset ovattälle riittävänä vastapainona jakääntävät kansainvälisen kauppapo-litikan vanhalle, jo unohtumaisillaanolleelle uralle.

Konferenssi kielsi jyrkästi anta-masta enimmin suositun vaUan oi-keuksia keskusvalloille sodan jäi-

UUSI SUOMETARkeen. Konferenssin päätös tosin ra-joittaa tämän kiellon tiettyyn määrä-aikaan, joka säädetään »keskinäisel-lä sopimuksella». Mutta koska »enim-min suositun vallan» periaatteensyrjäyttäminen kauppasopimuksistakeskusvaltojen kanssa on tunnustet-tu »oleellisesti tärkeäksi taloudelli-sen elämän entiselleen pa'autumi-sen aikakautena» ja tämä entiselleenpalautuminen tällaisen sodan jäl-keen, johon sitä paitsi liittyy taJou-dellinen vapautus Saksasta, vaatiimelkoisen määrän vuosia, niin voi-daan otaksua, että »enimmän suosi-misen» periaate poistetaan kansain-välisestä kauppapolitiikasta pitkäksiajaksi, elleivät uudet sodat tuo muu-toksia.

Kysyrays on lopulta siitä, onko ta-loudellinen taistelu Saksaa vastaanmahdollinen. Tätä ei voi ilman muu-ta ei kieltää eikä myöntä, sillä se onepäilemättä mutkikas kysymysarvelee ylläolevan johdosta Rjetsh.

Sokerin takavarikointi.(S.H.) Sen johdosta, että on ruvet-

tu takavarikoimaan sokeria, jota ontehtaista laskettu liikkeeseen ilmansäädettyjä todistuksia, ovat monetsokerinvälittäjät alkaneet väl tää sel-laisen sokerin kuormaamista rauta-tievaunuihin. Täten on suuret mää-rät sokeria jäänyt rautateiden varas-toaittoihin, piiloon niiltä virkamiehil-tä, jotka takavarikoimista toimittavat

Peltoministerin apulainen Glinkaon tämän vuoksi pyytänyt kulkuiai-tosmimsteri Trepovia velvoittamaanasemapäälliköt auttamaan takavari-koimisessa, joka> aijotaan alottaa Kio-van seudulla.

Miksi tavaralähetykset eivätkulje vesiteitä?

(S.H.) Erityinen neuvottelukuntavesitse kuljetusta varten tunnusti t.k. 11 p:nä, ettei tähän asti ole tullutkäytetyksi kaikkia kuljeluskeinojaVolgalla ja varsinkin Marian kana-vissa. Puheenjohtajan kysymyk-seen, mikä on syynä siihen, ettei ta-varoita lähetetä vesiteitä, ei neuvot-telukunta ti-ennyt antaa vastausta,arveli vain että yhtenä tärkeänäsyynä on nykyinen tavarain vienti-kielto mainituilla alueilla.

Koska tämän kieltojärjestelmän onsäätänyt elintarveneuvottelukunta,niin päätettiin pyytää tämän pu-heenjohtajaa mahdollisimman pianharkitsemaan kysymystä tavarainvapaan kuljetuksen helpottamisestavesiteitse sekä toimenpiteistä, jotkavaikuttaisivat vesiteiden tähdelli-sempään käyttämiseen.

Keskustellussa huomautettiin muis-takin syistä, jotka estävät vesitsekuljetusta: liian korkeat rahtimak-sut, kiinteät hinnat, riittävien varas-tohuoneiden puute, väestön halutto-muus lähettää viljaa markkinoille y.m. Denj.

Llintarpeiden hankintaPietariin.

(S.H.) Retsh kertoo:Pietariin on alkanut saapua kau-

pungin elintarvekomitean viime ke-väänä ja kesällä ostamia ruokatava-roita, m.m. useita lotjia ruisjauhoja.Kaikkiaan odotetaan vesitse saapu-van jauhoja puojentoista milj. puu-taa. Kalain ostoon Astrahanista onkaupunki uhrannut 2 milj. ruplaa,ja on niitä myös jo ruvennut saapu-maan. Karjaa on Länsi-Siperiastasaatu ostetuksi 30 tuh. eläintä, jotkalähetetään 10 tuh. kapi. kerrallaan.

Rahantarpeitaan varten on Pieta-rin kaupunkihallitus päättänyt ottaauuden 20 milj. ruplan lainan, jokasaadaan Pietarin pankeilta.

Novoje Vremja kertoo:Pietarin kaupungin eliniarvevai-

tuutetun sijainen en sähköttänyt Kio-vaan keskussokeritoimiston johtajalle,että niistä -460 vaunukuormasta so-keria, joille oli saatu kuljetusvuoro(narjadi) kesä- ja heinäkuussa, ei ai-noakaan ole saapunut. Varastot ovatloppumaisillaan. Uhkaava sokerin-puute synnyttää tyytymättömyyttä.Jollei näinä päivinä Tupea Toimistol-ta saapumaan sokeria, Pietarin kau-punki on puJassa. Asiasta on jo en-nen sähkötetty, mutta jääty vastaustavaille. Tämä ilmoitus on otettavahuomioon. Se väite, että sokeria eiole saatu vedätetyksi asemille, ei kel-paa, koska Marian tehdasyhtiön edus-taja on ilmoittanut olevansa valmisheti toimittamaan asemalle 300 vau-

; nukuormaa.

Jääpnla vallitsee Pietarissa, ker-too Birsh. Vjed. Kaupungissa ei olemyytävänä jäätä ja jos jossain edem-pänä olisikin, on kuljetus siksi vai-keata, että sitä ei voi ajatella. Läm-pimäin ilmain tultua kysytään jää-tä ravintoloissa paljo, mutta aivanensiluokkaisissa sitä on, kovin rajoi-tetussa määrässä niissäkin. (S.H.)

(SH) Lakkautettu lehti. Rjetshkertoo että Tverin kuvernööri vonBunting on lakkauttanut sikäläisenTverskoi Listok-nimisen lehden, jokapääasiallisesti oli paikkakunnanosuustoimintaväen äänenkannattaja.

Saksankielen kielto. Odessas-ta, heinäk. 11 pnä. (P.T.) Kenraali-kuvernöörin pakollisella määräyksel-lä on piiristä karkoituksen uhallakielletty pitämästä saarnoja luterilai-sissa kirkoissa ja rukoushuoneissasekä niiden ulkopuolella saksankie-lellä.

Ulkomailta.Japani.

Sanomalehdistö käsittelee vilkkaastivenäläis-japanilaista sopimusta.

Tokiosta, heinäk. 10 p. (P.T.)Sanomalehdistö käsittelee edelleen-kin vilkkaasti venäläis-japanilaistasopimusta. Puolivirallinen Hotsi onjuJaissut Venäjän lähettilään Kru-peiiskin haastattelun. Krupenski onilmoittanut tällöin, että uudella sopi-muksella taataan Kaukaisessa Idässä rauha ja lujitetaan sopimusvaltainvä isiä siteitä, jotka ovat tähdätytSaLsaa vastaan, jolta nyt on riistettymahdollisuus jatkaa vehkeilyjäänKaukaisessa Idässä, Kreivi Okumahuomauttaa Kokuminissa, että uusisopimus häivyttää lopullisesti venä-läisten ja japanilaisten välisen väärinymmärtämisen, joka on ilmennytkuluneen vuosisadan aikana. So-pimus tulee myötävaikuttamaan ko-ko maailman rauhan lujittamiseksi.Asaihi kutsuu sopimusta puolustus-ja hyökkävsliitoksi, joka turvaa ole-vat olot Kaukaisessa Idässä.

Tanska.Valtiopäivät kokoontuvat.

Köpenhaminasta, heinäk. 11p. (P.T.) Valtiopäivät kokoontuvatkaksipäiväiseen istuntoon heinäk. 19pnä pohtimaan kiireellisiä lakiehdo-tuksia.

Mandshuria.i anäläis-kiinalainen sopimus väki-

juomien salakuljetusta vastaan.

Pekingistä, heinäk. 12 pnä.(P.T.) Noottienvaihdon muodossa Ve-näjän lähettilään ja Kiinan ulkomi-nisterin välillä on solmittu venäläis-kiinalainen sopimus toimenpiteistäväkjuomien salakuljetusta vastaan A-murin alueelle. Sopimus edellyttääväkiviinan valmistuksen ja kaupantäydellisen kiellon 50 virstaisellavyöhykkeellä Mandshuriassa pitkinVenäjän rajaa sekä väkiviinan kulje-tuksen kiellon pitkin Sungara-jokea.

Oppilaitosten »irto. Nish n i-Novgorodista, heinät. 12 p.(P.T.) TäJine ovat saapuneet Nishni-Novgorodiin siirretyn Varsovan po-lyteknillisen opiston professorit jakanslia. Kanslia alottaa toimintan-sa heinät. 14 p:nL

Kiinalainen työväki. Minskistä,heinåk. 11 pnä. (P.T.) Ylipäällikköon sallinut kiinalaisten ja korealais-ten pääsyn kuvernementtiin töihinyksityisiin liikkeisiin ehdolla, ettäheille taataan tavanmukaiset ruoka-varat ja vastaava puku.

Salapolton vastustaminen. Kras-nojarskista, heinät. 11 pnä, (P.T.)Muutamat maalaiskunnat ovat laajal-ti levinneen salaisen viinanpoltonvastustamiseksi päätläneet olla vii-nanpoltosta epäillyille luovuttamattaasuntoja ja myymättä heille viljaa.Viinanpolttoon ja juopumukseen syy-päät menettävät samain päätöst3nmukaan oikeutensa ottaa osaa kunta-kokouksiin 3 vuoden aitana ja pa-rantumattomat luovutetaan hallitutsen käsiin.

lliodorin asia.(S. H.)Nov. Vremja on nyttemmin saanut

tietää syyn siihen että epäsuosioonjoutunut ent. Saratovin piispa iler-mogen on kutsuttu Pietariin.

Hänen kutsumiseensa on tehnytalotteen synoodin esimies, Kiovanmetropoliitta Vladimir ja aiheen onent. pappismunkin lliodorin asia. Ilio-dor, joka nyt käy Vasili Trufanovinnimisenä anoi tuonnoin lupaa palalaVenäjälle, sopiakseen kirkon kanssaja menemällä toimivaan armeijaanlaupedenveljeksi svittaakseen ta-haJliset ja tahattomat rikkomuksen-sa. Anomuksessaan on lliodor myösilmoittanut ettei hän mitään asiapa-pereita ole kenellekään myynyt jaluovuttavansa takaisin ne mitä mah-dollisesti tarvitaan.

Piispa HermogerWa on synoodissakuulusteltu ja kysytty mitä hän ar-velee lliodorisla, sen nykyisesta mie-lentilasta ja voisiko hänen anomuk-seensa suostua. Hermogen on ilmoit-tanut lilodoriin voitavan luottaa. Sy-noodi on tälle lausunnolle pannutpaljon arvoa ja puoltanut lliodorinanomusta.

Puolasta.(S.H.) Varsovan kaupungin Itsehal-

linnon vaaleja järjestävä komitea onsaanut saksalaisilta viranomaisilta il-moituksen, että vaaliagitatsionikoko-ukset ovat kiellettyjä, koska Varso-van väestössä vallitsee suuri mielten-kuohu, niin että on pidetty katukoko-uksia Ja särjetty elintarvemyymftlöitä.Kehoitetaan aglteeraaimaan sensuroi-dun sanomalehdistön avulla.

N. s. kansanvaltaisen komitean vah-vistamistilaisuudessa ovat saksalaisetviranomaiset vastustaneet tunnetun a-sianajajan Patekin osanottoa komite-aan, koska tämä agiteeraa riippumat-toman Puolan hyräksii. Poliisi on toi-mittanut Patekin luona kotltarkastak-sen ja vanginnut hänet.

Kansanvaltainen komitea vahvistet-tiin vasta sen jälkeen kun Patekin al-lekirjoitus oli poistettu. Patek on nyt-

temmin vapautettu. Rjet&h.*

Puolalainen kouluseura on uudelleenalottanut toimintansa. On ryhdyttyperustamaan kouluja eri kaupunkei-hin. Rjetsh.

1910 Nro 185 5

Suurvaltasota.(S H.) Veräjän rintamalla jatkavat sitkeät taistelut Stohod-joella. Koko

pohjoisella rintamalla on tykistö- ja kiväärilaukausten vaihtoa. Pohjanlahdellaovat venäläiset torpeedoveneet kaapanneet kaksi saksalaista kauppalaivaa.Ranskan rintamalla on oliot rauhallisempaa paitsi englantilaisten rintamanosalla,jossa taistelut ovat käyneet kiivaina. Verdunin luona ovat saksalaiset vallan-neet eräitä asemia Damoupin pattereilla ja Fumainin metsässä.

Asema.(Sodan 718* päivä.)

(S.H.) Sillä Venäjän rinta-man osalla, jota muodostaa varsi-naisen taistelualueen, nkn. Poljesgeneteläpuolella olevalla, ei viimeisim-päin tiedonantojen mukaan ole nyt-temmin tapahtunut huomatlavajrrpiaasemamuutoksia. Rintaman eteläi-simmästä osasta ei virallisissa tie-donannoissa mainita mitään ja Stohod-joella on ollut saksalaisten vas-tahyökkäyksien torjumisia, ja sielläjatkuvat sitkeät taistelut, kuten tie-donannossa sanotaan. Kuten jo edel-lisessä katsauksessammekin totesim-me, ovat saksalaiset valmistaneettäällä erittäin lujan vastarinnan,mikä ontin Kovelin jonta omis-tamisesta tässä on kysymys - suu-ren strateegisen merkityksen mu-kaista.

Yhä yleisemmiksi käyvät hyök-käykset ja vilkkaammiksi erilaisetsotatoimet rintaman pohjoisosassa.Sanotaanpa virallisessa tiedonan-nossa eitä »koko rintamalla Riianrannikolta Poljesjeen saakka onkäynnissä tykistö- ja kivääiilaukaus-ten vaihto». Ja siitä käy niinikäänilmi, että tällä kertaa saksalaisetovat olleet toimivina: kuljettaneettykkejä Ykskylän varustuksia vas-taan ja tehneet ankaran tykkitulensuojassa hyökkäyksen Krevon kaup-palan eteläpuolella. Nämä kaikkiovat luonnollisesti toisarvoisia sota-tapahtumia tällä hetkellä, muttaniillä on oma tarkoituksensa ja mer-kityksensä, ja ne ennenkaikkea ovatyhteydessä itse päätapahtumienkanssa, jonka vuoksi niitäkin on syypitää muistissa. Jos venäläistenhyökkäys Kovelin seuduiHa edelleenmenestyksellisesti jatkuu, saammepiankin näihdä sen seurauksia myös-

kin rintaman muissa osissa.Pohjanlahdella orat venä-

läiset torpeedoveneet kaapanneet pa-

ri suurta saksalaista höyrylaivaa,joista toinen oli rautamabnilastissa.EAs Tukholmasta saapunut sähkö-sanoma täydentää virallista tiedon-antoa mainitsemalla, että toinen lai-voista, >Lissabon>, oli ruotsalaistenluotsien tietämän mukaan 5,000 ton-nin kantoinen ja kulki pohjoistakohti sekä toinen, "Worms-niminen,oli 10,000 tonnin kantoinen ja kul-

ki etelään päin. Todennäköistä siison, että Wo-ms, koska se oli matkal-la etelään päin, oli rautamahnilas-tissa. Skellefteå» kaupunki, josta

edellä olevat, luotsien antamat tie-dot on Tukholmaan lähetetty, onjokseenkin Raahen kohdalla Ruotsinrannikolla. Sama sähkösanoma tie-

tää kertoa, että laivat on viety Suo-men rannikolle.

nossa esitetään yleiskatsaus kymme-nen ensimäisen vuorokauden aikanasaavutettuihin tuloksiin. Sen mu-kaan ovat englantilaiset miehittä-neet vihollisen ensimäisen puolus-luslinjaijärjestelmän 14,000 yardinflähes 13 km.) pituisella rintamallaMonenlaisine juoksuhautoineen javarustuksineen muodostaa tämä puo-lustuslinja n. 2,000—1000 yardin(1,8—3.6 tm.) levyisen vyön rinta-man etuosassa, käsittäen m. m. 5lujasti varustettua kylää. Näimä tu-lokset on saavutettu englantilaistenhyökkäysalueen etelänsassa, Albertinitäpuolella, jolavastoin tästä pohjoi-sempana tulokset ovat olleet pienem-mät ja A.neren pohjoispuolella on rin-tama pysynyt aivan muuttumatto-mana.

Verdnnin luona jatkuvattaistelut edelleen varsin tuiminaEtenkin Maas-ioen oikealla rannalla

ovat saksalaisten hyökkäykset olleetvoimakkaita ja Famainin ja Hhenoi-sin metsien itäpurvlnlla (paikkaa eilähemmin maacttoltt) ovatset 11 P:än vastaisena yönä saanoethetkeksi haltuunsa ranskalaisienetumaiset juoksuhaudat. Ja jo 11p.än ilta tiedonannosta VSy ilmi, ettäsaksalaisten on lopullisesti onnistu-nut tunkeutua Danvloupin luona ole-vien patterien asemille ja Fumaininmetsässä oieviin ranskalaisten linjo-jen osiin. Kiivas tykistötaistelu jat-kuu koko tiliä rintamalla.

Eräillä muilla rintamanosilla on ta-pahtunut yksityisluontoisia taistelui-ta-

ItaHan rintamalla jatkuuedelleen italialaisten

Ranskan rintamalla onasema yleensä entisellään. Rans-kan armeijan päämajan ilmoi-tuksen mukaan ovat viime päivät

kuluneet Sömmen kummallakin puo-lella »suhteellisen rauhallisesti». Ai-noastaan pienempiä, täydentäviäasemavaltauksia ovat ranskalaisetjoukot tehneet

eteneminen. Tiedonannossa maini-taan, että eräät itävaltalaiset joukot,jotka aikaisemmin oli komennettuVenäjän rintamalle, on palautettu ta-kaisin. Jos tämä tieto merkitsee si-tä, että joukkoja on lisätty siitä, mik-si ne aikaisemmin vähennettiin, o-sottaa se, että italialaisten rynnistyson paisunut voimakkaammaksi kuinmiksi itävaltalaiset ovat sen arvan-neet. Mahdollista kuitenkin on ettäon kysymyksessä ainoastaan joukko-jen vaihtaminen, eikä lukumääränlisääminen.

Läntinen rintama.

Venäjän rintamat.Ylipäällikön esikunnan

tiedonanto.Pietarista, heinäk. 12 pnä. CP.

T.) Korkean ylipäällikön esikunta il-moittaa:

Kaukasian rintama.

POHJANLAHDELLA

Läntinen rintama.Koko rintamalla Riian rannikolta

aina Poljesjeen saakka on käynnis-sä tykistö- ja kiväärilaukaustenvaih-to. Vihollisen ilmailijat ovat heittä-neet pommeja Samirjen rautatiease-malle ja Nesvishin kaupunkiin, mis-sä paloi muutamia taloja. Stohodil-la jatkuvat sitkeät taistelut. Vihol-linen meni jälleen joen oikealle ran-nalle Grusevkan kylän luona (Qule-

vitshin pohjoispuolella), mutta heitet-tiin bfcaejjp. T. k. 10 pnä otettiinGulevitshin länsipuolella vangiksi 24upseeria ja 745 sotamiestä itävalta-laisia ja saksalaisia.

Itämeri.

YLEINEN ASEMA.

Torpeedonhävittäjämme orat Poh-janlahdella liikkuessaan kaapanneetkaksi suurta saksalaista höyrylai-vaa. Toisessa höyrylaivassa on rau-tamalmilastL Toinen oli tyhjä. Tor-peedoveneet kuljettivat valtaaman-sa höyrylaivat satamiimme.Englantilaisilla] oukoi 1-

1 a on sen sijaan oMut varsin sitkeitätaisteluita kestettävänä. TaisteluTraunen metsästä on edelleen jat-

kunut ja vaikka saksalaisten onnis-tui se jo kerran saada haltuunsa, onse nyttemmin uudelleen englantilai-silla. Muilla taistelualueen osillaovat he myöskin täydentäneet val-tauksiaan. Niinpä joutui CautelMaisonin kylä 11 P-aä vasten yölläheidän käsiinsä ja myöskin Auvil-lersin ja La Boisellen itäpuolellaovat englantilaiset päässeet vähänetenemään. Virallisessa tiedonan.

Kaukasian rintama.

Enemmin kaupungin puolipäivä-piixin länsipnolella ovat joukkommehuomattavasti liikkuneet eteenpäinvalloittaen jälleen joukon vihollisenlinnoittamia asemia. Suuren menes-tyksen on saavnttannt eräs sotajouk-kokosastomme, Joka kunnostautuimaistoiii—a tammikuun ja helmi-kuun taisteluissa Enemmin linnoi-tusta vastaan tehdyssä väkiiynnä-kossä. Hyökkäystä t. k. 10 pnä joh-tanut uljas eversti Kvattovkin kaa-

toi Vankeja saapua edelleen, Jobloin hein&k. 1 ja 8 p:n Talisena ai*kana on armeijan rintamalla otetttrangiksi 107 turkkilaista upseeria ja1,684 askelia iekä Tallattu 3 tykkiä,10 kuularuiskua ja 4 pomminheittS»jää. Perääntymistielleen ovat turk»kilaiset heittäneet paljon aseita Ja so.tatarpeita.

Pietarista, heinät. 12 pnä, (PT.) Korkean ylipäällikön esikunta Oimoittaa:

Tykistömme karkoitti saksalaiset,jotka yrittivät kuljettaa tykistöä fk*kylän varustuksia vastaan. Tsherka-syn maakartanon rintamanosalla'Krevon kauppalan eteläpaolella) kä-vivät saksalaiset ankaran tykkitulensuojassa hyökkään- Sån, mutta lyötiintakaisin vastahyökkäyksellämme.Stohodilla jatkuvat tykkitaistelnLKasbovkan kylän aineella yritti yi.hellinen lähestyä Stohodia, muttalyötiin tulellamme takaisin.

Enemmin länsipuolella ovat jouk-komme turkkilaiset takaisin lyötyääntaistelulla jälleen valloittaneet Ma-mahahmin kanpuncin. PeräSntyes-'sään sytytti vihollinen kaupunginpalamaan. Meikäläiset ovat ryhty-neet toimiin palon sammuttamiseksi.

kaapattu 2 saksalaista kauppalaivaa.Tukholmasta, heinälle 11 p.»

(P.T.) Skellefteästa ilmoitetaan luot-sien kertovan, että venäläiset torpee-doveneet ovat kaapanneet kaksi sak-salaista höyrylaivaa ja vieneet n»Suomen rannoille. Toinen laivoista,Lissabon, kantavuudeltaan 5,000 ton-nia, kulki pohjoista kohti, ja toinen,Worms, 10,000 tonnia oli matkallaetelään. Ennen valtaamista yritti-vät höyrylaivat päästä torpeedovenei-den käsistä. Osa höyrylaivain mie-histöstä on otettu vangiksi ja muutovat päässeet pakenemaan Ruotsiin.Laivain valtaus tapahtui klo puoli 1!ajoissa yöllä.

Ranskan rintama.Parisista, heinäk. n p. CP.TJ

Virallinen päivätiedonanto ilmoittaa:gommen molemmilla rannoilla kuluiyö rauhallisesti. Sömmen eteläpuo-

lella kahden viime päivän kuluessaotettujen rankien luku nousee yli1,300 ■ÉMiwti Ua&sin vasemmallarannalla on käynnissä voimakas ty-kistSlaukausten vaihto Avocourtinja Chattancourtin piireissä. Uaaainoikealla rannalla saavutti saksalais-ten pommitus Fleurystä Chenoisinitäpuoliselle seudulle kiivaammanluonteen. Klo 4 aikaan aamulla te-kivät saksalaiset hyökkäyksen kokomeidän pommittamaamme rintamaavastaan ja pysyttelivät etumaisissfejuoksuhaudoissa Fuminin ja Chenoi-sin metsien itäpuolella, mutta kar-koitettiin viipymättä meidän vasta-hyökkäyksillämme. Kaikissa muis-sa kohdin vihollinen hajoitettiin kuu-laruiskujemme sulkutulella. Pommi-tus jatkuu samalla alueella. Pont aMoussonin länsipuolella epäonnistuisaksalaisten Mortmaren metsässä te-kemä äkillinen hyökkäys täydelli-sesti. Lotringissa tekivät saksalai-set tyldstövalmistelun jälkeen hyök-käyksen Reillonin itäpuolella olevaarintaman ulkonemaa vastaan ja tun-

keutuivat 200 m» pituudelta meidänensimäisen linjan juoksuhautaamme;]Saksalaiset räjäyttivät 4 miinaa Jsjkoettivat saada juoksuhaudan vaMitaansa, mutta karkoitettän kivääri-tnlellanune, joka esti heitä peräänty-mästä, minkä jälkeen ranskalaisetmiehittivät miinasyvennykset Sak-salaisten Vogeseilla Lysln eteläpuo-

lella tekemä hyökkäys torjuttiin kä-sikranaateilla. Fontanellen pohjois-puolella tunkeutuivat ranskalaisetäkkihyökkäyksellä saksalaisten ensi-mäiselle linjalle, jonka apuvarustus

puhdistettiin vihollisista. Tällöin meotimme muutamia vankeja.~Parisista, heinät 11 pnä. <P.

T.) Virallinen iltatiedonanto flmoit-'taa: Sömmen molemmilla rannoil-la kuivi päivä suhteellisen biljais**

6 Nro 185 1916

H. Valaiset yksityiset kahakat an-toivat meille mahdollisuuden lopulli-sesti puhdistaa vihollisista metsänMaisonnetten pohjoispuolella ja val-lata muutamia juoksuhautoja yhdis-täviä käytäviä Estreesin ja Belloy enSanterien kylien välillä. Tällöinotimme me jonkun määrän vankeja.Maasin oikealla lannalla uudistivatsaksalaiset hyökkäyksensä rintamal-la Fleuryn zautatieasema—Vauxinmetsä—Chapibe—Le Chenois. Huu-tamien turhien yritysten jälkeen, jot-ka maksoivat raskaan mieshnkan,onnistui vihollisen tunkeutua patte-rienune asemille Damloupin luona jamuutamiin linjojemme osiin Fumai-nin metsässä. Koko tällä rintamal-la jatkuu kiivas tykistStaistelu. Maa-sta vasemmalla rannalla on tykistöntoiminta ollut keskinkertaista jamuulla rintamalla on ollut tavallistatykistölaukaastenvaihtoa.

Sömmen alueella oli meidän ilmai-lijoillamme eilispäivän kuluessa 14yhteentörmäystä vihollisen kanssa.Neljä vihollisen lentokonetta pakoi-

tetti?n kuulaniiskutulemme vaka-vasti vahingoittamina nopeasti las-keutumaan. Erään meidän ilmaili-jamme onnistui tuoda takaisin lin-joillemme palavan lentokoneen ja on-nellisesti laskeutua maahan. Meidänlentokoneosastomme ovat kehittäneettarmokasta toimintaa ja t. k. 11 päi-vää vasten yöllä heittäneet 22 pom-mia erinäisille rautatieasemille, mis-sä huomattiin erikoisempaa vilkka-utta, nim. Améen, La Pereen jaGhaumyn rautatieasemille.

ENGLANNIN ARMEIJA.Lontoosta, heinäk. 10 p. (P.T.)

Englannin Ranskassa olevan armei-jan päämaja ilmoittaa: Päivällä on-nistui saksalaisten 6:nnen vimmatunhyökkäyksen jälkeen tavattoman ras-kaan mieshukan hinnalla tunkeutuaTxuanen metsään. Taistelu jatkuu.Kauempana lännessä olemme mevalloittaneet suojusvarustukset Mau-retzin metsässä, missä vihollisenpuolustuslaitteet eivät tähän saakkaole olleet meidän ponnistustemmealaisina. Me eienimme niinikäänAu vi 11ersin ja La Boisellen itäpuo-lella.

Lontoosta, heinäk. 11 p. (P.T.)Englannin Ranskassa olevan armei-jan päämaja ilmoittaa: Viime yönäteki jalkaväkeänne jälleen vilkkaantyJästöporamituksen jälkeen väkiryn-näkön ja valloitti Contal Maisonin,ottaen tällöin 189 haavoittumatontavatkia, joukossa pataljoonarapäälli-köp ja 4 muuta upseeria Saksalais-ten yöllä tekemä voimakas vasta-hyökkäys lyötiin heille raskain tap-pioin takaisin. Koko kylä on mei-dän käsissämme. Kauempana idäs-sä valloitimme me väkirynnäköllämuutamia juoksuhautalinjoja Ma-imetzin metsässä. Nykyään on suu-rin osa metsää meidän käsissämme.Täällä valtasimme me järeän hau-pitsin ja kolme kenttätykkiä sekäotinvme 296 haavoittumatonta van-kia, joukossa kolme upseeria. Kiih-kf-ä taistelu jatkuu Traunen metsäs-sä Mitä tulee ilmataisteluihin niint.k. 8 p. pudotettiin maahan yksi len-tokoneistamme tarkoitusta vartenvarustetulla tykillä ja kolme muutalentokonetta ei ole palannut linjoil-lemme

Lontoosta, heinäk. 12 p. (P-T.)Englannin Ranskassa olevan armei-jan päämaja ilmoittaa: 10 vuGrokaut-ta kestäneen keskeytymättömän tais-telun jälkeen ovat joukkomme suo-rittaneet vihollisen koko ensimäiscnpuoluslVrslinjajärjestelmän järjestel-mällisen miehittämisen 14,000 yardinpituisella rintamalla. Järjestelmänmuodosti suuri määräkeskeytymättö-miä ampuma-, apu- ja reservijuoksu-hautalinjoja ja vaihteli sen laajuus2,000—i.OOO yardia. Se käsitti viisilujasti linnoitettua kylää ja paljonpiikkilankavarusiuksilla ja juoksu-haudoilla suojeltuja metsän osia sekäsuuren määrän tavattoman lujia re-dutteja. Jokaisen näiden juoksunau-dan valloittaminen oli itsessään san-gen vaivaloinen toimi. Nyt ne ovatkaikki meidän käsissämme. Mitätulee saksalaisten Traunen metsänvalloittamiseen kuuden heille kalliik-si tulleen väkirynnäkön jälkeen, niinsen omistaminen oli sangen lyhytai-kainen, sillä tänään palasi melkeinkoko metsä meidän käsiimme. Kokosen alue äärimmäistä pohjoista reu-naa lukuunottamatta on meidän hal-lussamme. Lukuunottamatta erästämäärää tykkejä, jotka olivat piilotet-tuna rakennuksissa ja peitettynä lu-histuneiden rakennusten raunioihin,olemme ottaneet kaikkiaan 26 kent-tätykkiä, yhden mentykin, yhdenlentokoneiden pomimttatnMyiin jayhden järeän hnup-itsirt. Vangiksiotettujen saksalaisten lukumäärä nou-see yli 7,500 miehen.

BELGIAN ARMEIJA.Havresta, heinät. 11 pnä. (P.

T.) Belgian virallinen tiedonanto il-moittaa: Pervysen alueella tapahtuipäivällä tykistölaukaustenvaihto.Meidän kauaskantoiset tykkimmepommittivat saksalaisten asemia Dix-rnuidenin ja Voumcnin luona. Pom-mitus suoritettiin suurella menestyk-sellä.

Lontoosta, keinäk. 10 pnä. (P.T.) Lloydilla on syytä otaksua, ettäsaksala.iset ovat kaapanneet englanti-laisen hl. Pindinnisin.

Italian sota.VIRALLINEN TIEDONANTO.

Roomasta, heinäfe. 10 p. (P.T.)Italian armeijan päämaja ilmoittaa:Adige- ja Brenta-jokien välillä olivilkasta tykistö- ja ilmailutoimintaa.Vihollisen tykkituli aiheutti tulipalo-ja Pedescalissa ja muissa paikoissa.Asticon ylisen juoksun laaksossa *u-kahutettiin pian vihollisen yrityksetkäydä hyökkäämään Monite Sclue-ciota vastaan. Tofanen alueella Boi-ten ylisen juoksun varrella valloit-tivat alppiosastomme t.k. 9 p:ää vas-ten yöllä suurella taitavuudella janrpeudella suurimman osan laaksoaTofanen ja kukkulain 7 ja 2 välilläjoen luoteispuolella sekä Tofanen lu-jan aseman n:o 1, joka vallitseelaaksoa. Tämän aseman varusväkisaarrettiin ja pakotettiin antautu-maan. Me otimme täällä 190 van-kia, joukossa 8 upseeria, ja 3 kuula-ruiskua sekä suuren määrän kivää-reitä ja varastoja. Butin ylisen juok-sun varrella tapahtuu tykislölau-kaustenvaihtoa ja jalkaväkikahakoi-ta Zellenkopfelilla. Gorisan luo-teispuolella olevilla kukkuloilla tekivihollinen pommitettuaan ankarastikoko ik. 8 vuorokauden melkoisinvoimin hyökkäyksen Monte Saboti-non rinteellä olevia ylempiä ase-miamme vastaan. Tulemme pysäyt-ti vihollisen etenemisen, joka tul-tuaan pistinhyökkäyksellä torjutuk-si takaisin kärsi raskaan mieshukan.Me otimme täällä muutamia vankeja.Vihollisen lentokone heitti pommejaOittadelloon ja muutamiin muihinpaikkoihin Isonzon alisen juoksunalueella vahinkoa aiheuttamatta.Eiäs ilmailijoistamme ajoi pakosallelyhyen ilmataistelun jälkeen viholli-sen lentokoneen Gorizan kohdalla.

Roomasta, heinäk. 12 p. (P.T.)Italian armeijan päämaja ilmoittaa:Vastustaakseen meidän hyökkäys-tämme Trentinossa ja erittäinkinvastahyökkäyståimme Boiten ylisenjiiak-un varrella, Bulin laaksossa jasan.nra myöskin alisella Isonzollaonvihollinen ollut jälleen pahoitettusiirtämään tälle rintamalle joukot,jotka se oli siirtänyt itäiselle rinta-malle. Tämä seikka on todistettukolmannen armeijakunnan (6:s, 22:sja 28 :s divisioona), joka jo ennenhyökkäystä, sekä nostoväen 9:nnendivisioonan ja 187 pr&aatin suh-teen, jotka palautettiin matkalta itäi-selle rintamalle takaisin. Eilispäi-vin kuluessa tapahtui kiivas tyJrki-taistelu Dolinan laaksossa. Pasu-biolla olemme me valloittaneet Mon-te Cornon pohjoispuolella olevat ase-mat, mutta vihollisen onnistui kui-tenkin kiivaalla vastahyökkäyksellävalloittaa takaisin osan asemista.Taistelussa mc otimme 34 vankia.Asiagon ylätasangolla ovat alppi-osastomme menestyksellä uudista-neet hyökkäyksensä vihollisen ase-mia vastaan Monte Chiesen alueella.Monte San Giovannin pohjoispuolel-la olevalla alueella olemme me mie-hittäneet Monte degli UceUin Cia uVanoin laakson yläosassa. Tofa-nen alueella yritti vihollinen äkkiar-vaamatta hyökätä t. k. 9 p:nä val-

taamiamme asemia vastaan, muttalyötiin takaisin raskain tappioin, jät-täen jälelle 30 vankia ja yhden kuu-laruiskun. Isonzon rintamalla ontykistö ylläpitänyt tarmokasta toi-mintaa, jota paitsi täällä on myös-

kin tapahtunut taistelu kranaateilla.

Hajatietoja.BÖHK-ERMOLLIN ARMEIJA.

Kiovasta, heinåk. 10 p.' (P.T.)Tänne alkaa saapua viimeisissä tais-teluissa Koropetsin ja Strypan välil-lä vangeiksi otettuja. He kuuluvatmelkein kaikki BöhnvErmollin ar-meijaan, jonka johdossa nykyään onkoko rintama Radsivilovista Dnjeste-rille saakka. Uusissa vankiosastois-sa ei ole sitä osastojen sekoitusta,mikä aikaisemmin huomattiin, eivät-kä miehet ole niin nääntyneitä jaovat sitäpaitsi paremmin puetut.Vangeiksi otettujen ilmoitusten mu-kaan oli Böhm-Ermollin armeija en-nen meidän hyökkäystämme kauanlevännyt ja yltäkyllin varustautunutkaikella välttämättömällä, sillä silleaiottiin antaa erityinen, vieläpä rat-kaiseva strateginen tehtävä. He ar-velevat, että tänä tehtävänä olisi ol-lut venäläisten lounaisen rintamanpuhkaiseminen Sdolbanovon ja She-petovkan suuntaan. Nyt täytyy tä-män armeijan kestää meidän hyök-käyksemme teillämme Lembergiin.

RANSKAN EDUSTAJAKAMARLVaatii toimenpiteitä kauppalaivaston

mobilisoimisen, varalle.Par i s is ta, heinäk. 11* p. (P.T.)

Edustajakamarin hyväksymä päätös-

lauselma kuuluu: Edustajakamari ke-Uoittaa hallitusta esittämään lakieh-dotuksen, jolla turvattaisiin ranska-laisen purje- ja höyrykauppalaivastonmobilisoimisen mahdollisuus otta-malla viipymättä pakkotilauksolla ko-ko sodan ajaksi tämän laivaston lai-tokset, ainekset ja henkilökunnan cii-dett henkilöiden hallinnon alaisena,jotka nykyään ovat sen johdossa se-kä laivaston käyttö hallintoviran-omaisten yleisten määräysten mukai-sen valvonnan alaisena.

IRLANNIN HOMERULE.Asqnith esitellyt lakiehdotuksen

alahuoneessa.Lontoosta, heinäk. 11 p. (P.T.)

Alahuoneessa teki Asquith seikkape-räisesti selkoa ehdotuksesta, jokakoskee homerulen saaltaimsta voi-maan Irlannissa, lukuunottamattakuutta Ulsterin kreivikuntaa sekäBelfastia, Londonderryä ja Newryi,jotka lähettävät edustajansa Englan-nin parlamenttiin. Yhdistyneen ku-ningaskunnan hallitus nimittää tuo-marit Dublinin appellationioikeuteenja hoitaa Irlannin puolustusta yhdis-tyneen kunigaskunnan puolustuslainperusteella. Irlannin kansallisen puo-lueen jäsenet istuvat alahuoneessahomerule-asetuksen mukaisesti. Saat-taessaan tämän alahuoneen tietoonhuomautti Asquith, että Lloyd Geor-ge täyttäen saamansa tehtävän onneuvotellut Irlannin puolueen edus-tajain kanssa ja huomannut, että ai-noana mahdollisena keinona asiastaselviytymiselle on homerulen vmma»n saat:a - ?'nen Irlannissa vl°rnpänä mainittuja kreivikuntia ja kau-punkikuntia lukuunottamatta. Tä-män sopimuksen hyväksyi itse LloydGeir<K', 2>neri)assten johtaja EdsbroCarson ja nationalistien johtaja JohnRedmond, minkä jälkeen se esitettiinhallituksen sekä unionistisen .a Ir-lannin natsionalistisen puolueen har-kittavaksi ja hyväksyttäväksi. Kunnyt tämän sopimuksen hyväksymi-nen on kaikilta tahoilta taattu, niinAsquith jättää kysymyksen parla-mentille hallituksen yksimielisen hy-väksymisen mukaisesti ja pyytää par-lamenttia hyväksymään tämän uu-d"n i-orjauksen homerulea koske-vaan lakiehdotukseen, joka tulee vä-liaikaisesti saatettavaksi voimaanmahdollisimman nopeasti ennen 12kuukauden kulumista sodan päätty-misestä, jolloin parlamentti tulee kä-sittelemään tämän kysymyksen.

Eräitä Lansdownen ilmoituksia.Lontoosta heinäk. 11 p. (P.T.)

Ylähuoneessa ilmoitti Lansdownekeskusteltaessa kysymyksestä ase-masta Irlannissa, että uuden hallinto-järjestyksen voimaanastumiseensaakka tullaan nimittämään Irlanninvaltiosihteeri, joka on vastuunalainenparlamentin edessä. Hänen apunaantulee olemaan kokenut sotilasasiainneuvonantaja. Kapinallisia ei tullaarmahtamaan. Aseiden kanto tuleehuomisesta päivästä kielletyksi.

ENGLANNIN BQNISTERIPULA.Kysymys lordi Selbomen seuraa-

jasta.(S.T.T.) Lontoosta, heinäk. 11

p. (Birsh. Ved) Hallituspiireissä ontällä hetkellä pohdinnan alaisenakysymys eronneen maanviljelysmi-nisterin, lordi Sclborntn seuraajastaSuurimmat mahdollisuudet tähäntoimeen katsotaan olevan ent. Eng-lannin Etelä-Afrikan ylikomisariolla,lordi Millnerillä.

Grawiordin kreivi Selbomen sen-raajaksi

Lontoosta, heinäk. 11 p. (P.T.)Virallisesti ilmoitetaan, että Craarfor-din kreivi on nimitetty lordi Setbor-öan seuraajaksi maanviljelys- ja ka-lastusdepartementin presidentin vir-kaan.

ENGLANTI JA PUOLUEETTOMIENMAIDEN KAUPPA.

Köpenhaminasta, heinäk.11 p. (Birsh. Ved.) Englannin lä-hettiläs on vaatinut Hollannin halli-tukselta kangasteollisuustuotteidenmaastavientikieltoa, uhaten muussatapauksessa kokonaan estää puuvil-lan tuonnin Hollantiin.

SANOMA SAKSASTA.Rauhankomitea ryhtyy valmistele-

maan ohjelmaansa.Köpenhaminasta, heinäk. 10

p. (Birsh. Vjed.) Saksassa äskettäinperustettu keskuskomitea on ilmoitta-nut ryhtyvänsä toimenpiteisiin esit-tääkseen lähiaikoina julkisissa ko-kouksissa ohjelmansa ja sen peruste-lut.

Kanavanumnitelmia.<S.HO Times-lehden kirjeenvaihtaja,

joka on äsken' palannut Saksasta,kertoo R. Inv:n tietämän mukaan,että saksalaiset aikovat yhdistääAntverpenin, Hampurin ja Bremeninkanavilla Mustanmeren satamiin. Hesuunnittelevat keskeytymätöntä vesi-tietä Rheinin, Elben ja Tonavan kaut-ta aina tuhat-lonnisille laivoille. El-ben ja Tonavan välistä kanavaa entähän asti suunniteltu Baierissa; nytse on' tullut yleisvaltakunnalliseksiyritykseksi. Bulgarian kanssa on }osovittu laivakulusta Tonavalla ja Ro-maniakin toivotaan saatavan suostu-maan, vaikka pakolla. Romanialleluvataan Tonavan venäläinen Tan-nikko.

Sotapäällikköjen siirrot(S.T.T.) >Birsh. Vjedomosti, kertoo

Svenska Dagbladin mukaan, että kei-sari "Wilhelm o* päättänyt siirtää

UUSI SUOMETARkenraali Bulowin Viinäjoen rintamal-ta Pvinskin suoalueelle. Hänen ti-lalleen tulee kenraali Stoltz.

Myöhäisimmättiedot.Saksan sotaväen siirrot

(S.T.T.) »Birsh. Vedomosti» kertooHeroldin» mukaan, että

saksalaiset ovat ranskalais-belgialai-selta rintamalta lähettäneet Venäjänrintamalle 4 armeijakuntaa.

RANSKAN ARMEIJAN VIRALLINENPÄIVÄTIEDONANTO.

Parisista, heinåk. 12 p. (P.T.)Virallinen päivätiedonanto ilmoittaa:Sömmen kummallakin rannalla kului75 rauhallisesti. Soissonsin ja F.eim-sin välillä ottivat ranskalaiset vä-häisessä kahakassa Cerncyn lähellämuutamia vankeja. Champagnessaovat ranskalaiset tehneet muutamiaonnistuneita hyökkäyksiä saksalais-ten asemia vastaan Maison de Cham-pagnen ja Ville sur Tonrben pohjoi-sen laidan välillä. Maas&n vasem-malla rannalla valloittivat ranskalai-set viime yönä tekemällään vasta-hyökkäyksellä osan saksalaisten eilenmiehittämästä alueesta Fumainin met-sässä ja ottivat vangiksi 80 miestä,joista 1 upseeri, LafhxiägisH ovatt■anr.lt alaiset Reillonin rintamanosallakarkoitianeet sp.kralsisoi muutamiltajuoksuhaudoista, jotka ensin olivatvihollisen hallussa.

Saksalaisten miflmkka.(S.T.T.) Bukarestista, heinäk.

11 p. CV. Vt.) Saksan sotaministeriönvirallisten tietojen mukaan ovat sak-salaiset viime kesäkuun aikana me-nettäneet 88,051 miestä. Saksalais-ten koko mieshukka sodan alusta al-kaen tekee 3.012,837 miestä lukuun-ottamatta siirtomaajoukkojen mies-hukkaa.

ROMANIAN HALLITUS.Radoslavovin asema vaikeutunut.Bukarestista, heinäk. 10 p.

(P.T.) Sofiasta ilmoitetaan, että Gcn-nadjevin puolueen parlamenttiryh-mä, jolla on käytettävänään 22 ään-tä, on tultuaan hallituksen taholtisyytetyksi viljan myynnistä sopi-musvalloille, kieltäytynyt kannatta-jasta hallitusta, minkä vuoksi Ra-doslavovin puolue voi sobranjassajoulua vähemmistöön. Ensimäisenistunnon jälkeen lykättiin Radosla-vovin pyynnöstä sobranjan seuraavaistunto 5 pai l, ää eteenpäin, jotta hal-li h sjruolueet voisivat päästä keski-näiseen sovintoon. Pääministeri Ra-dos'avovin asema on suuresti vaikeu-tunut. Bulgarialaisten lehtien tietä-män mukaan harkitsevat hallitus-puolueet toiselta puolen ja opposit-sk nipuolueet toiselta puolen, millekannalle kunkin ryhmäkunnan tuleeas iltua.

Venäjän rintamat.(Venäläisten lehtien mukaan.)

(S.H.) Venäläisten menestykselli-nen eteneminen pohjoiseen ja etclään Sarny—Kovelin rautatieltä onnyt muuttunut ankaraksi asematais-teluksi Stohod-joella, jonka yli venä-läiset ovat jo useissa kohdin men-neet, lausuu »Djen». Jo kolme viik-koa sitten oli ulkomaisissa lehdissätietoja siitä, että saksalaiset keskit-tävät suuria määriä joukkoja lou-naisen rintaman pohjoisosalle, saa-dakseen venäläisten etenemisen Ko-veiia ja Vladimir-Volinskia kohtiestetyksi. On saatu tietoja siitäkinettä mainitulle rintamalle on tuotuapujoukkoja, noin -f armeijakuntaa,Belgiasta ja Ranskan rintamalta. Sa-nomalehti >Matin» mainitsee kesä!".24 p., että sotatoiminnan keskipis-teenä tulee olemaan Stohod-joen rin-tama, minne itävaltalais-saksalaisetovat keskittäneet suuria joukkoja so-tamarski Mackensenin johdolla.

Vihollinen on aina käsittänyt Ko-velin suur-en strategisen merkityk-sen ja sen vuoksi onkin selitettävis-sä Stohod-joen taistelujen hurjuus.Saksalaiset puolustavat Koveliiajohtavia teitä erityisellä vimmalla,sillä kuta enemmän venäläiset passevät etenemään Tshartoriiskin jaLutskin puolella, sitä uhatummaksikäy Kovelin asema. Tämä seilfapakoittakin vihollisen ryhtymäänsiellä ankaraan vastarintaan, vaik-kapa se sitten tapahtuisi muittenrintamien kustannuksella. Iltati<-donanto mainitsee, että muilla rints-man osilla asema on muuttumaton ;aosoittaa se, että epäilemättä molem-mat sotivat puolet ovat kiinnittä-neet kaiken huomionsa Kovelinsuunnalta. Taistelujen kulusta Sto-hod-joella ei riipu ainoastaan Kove-lin kohtalo, vaan vaikuttaa se ase-maan kaikilla muillakin rintamilla.Jos venäläiset saavat valloitetuksiKovelin, niin tulee aseina muuttu-maan Pripjetistä pohjoiseenkin, vie-läpä Riiankin rintamalla. Kovelinyhtymäkohdan jouduttua venäläistenvaltaan, saavat he vapaat tiet Brest-Litovskiin ja sieltä Puolaan. Nyt,kuten jo mainitsimme,käydään siel-tä asemataistelua, eikä vielä olehuomattavissa, mille puolelle voittokallistuu. Taistelu riehuu miltei ko-ko Stohod-joen rintamalla, niin hy-vin sen vasemmalla rannalla niilläpaikoin, missä venäläiset ovat men-neet joen yli, kuin oikeallakin ran-nalla, Kove! —Sarnyn rautatiestäpohjoiseen päin, missä vihollinen onvielä voinut pysyttäytyä asemil-laan.

TONAVAN KAUPUNKIEN KOKOUS.(S.T.T.) Bukarestista, heinäk.

11 p. (V. Vr.) Budapestissa kohdak-koin pidettävässä Tonavan kaupun-kien kokouksessa, jossa m.m. tuleekäsiteltäväksi kysymys laivaliiken-teen uudestaanjärjestämisestä Tona-valla, tulee esille myöskin kansainvä-listä laatur. olevia kysymyksiä. Ko-koukseen tulevat osaaottamaan sak-salaiset ja itävaltalaiset kaupan jateollisuuden harjoittajat.

TILANNE KREIKASSA.Par isis t a, heinäk. 12 p. (PT.)

Kreikan Ranskassa oleva lähettiläson palannut Päristin ja lausunut ilmisyvän tyydytyksen tunteen uuden ti-lanteen johdosta Kreikassa, joka hä-nen sanojensa mukaan kiihkeästi ha-luaa säilyttää ja lujittaa ystävällisiäsuhteita sopimusvaltani kanssa.Kaunopuheisena todistuksena huo-mautti Romanos sitä seikkaa, ettäkaikki ehdokkaat edusmiesvaaleissaovat poikkeuksetta ottaneet ohjel-maansa ehdottomasti lojaalisen ja sy-dämellisen suhtautumisen liittolaisiin.

ROOSEVELT SOTAKIRJEEN-VAIHTAJAKSI.

(S.T.T.) Bukarestista, heinäk.11 pnä. (V. Vr.) Berlinistä tulleidentietojen mukaan saapuu Roosevelt pi-akkoin Europaan ja matkustaa Lon-toon kautta Ranskan päämajaan,missä hän tulee toimimaan useidenamerikkalaisten sanomalehtien kir-jeenvaihtajana.

KESEUSVALTAIN HALLITUSTENTEKEMÄT RIKOKSET.

Sanomalehtimiehen orat kääntyneetanomuksella ympärysvaltain halli-

tusten puoleen.Paris i s t a, heinät. 11 pnä. (P.

T.) Lukuisat sanomalehtimiehet ovatkääntyneet liittolaismaiden hallitus-ten puoleen anomuksella, jossa pyy-tävät näitä juhlallisesti ilmoilta-maan, että rauhan solmiamisen jäl-keen tulee toimitettavaksi tutkimuk-sia ja rangaistaviksi kaikkiin Sak-san, Itävalta-Unkarin, Bulgarian jaTurkin hallitusten tekemiin rikoksiin,murhiin ja vainoihin syypäät, yllyt-täjät ja osanottajat, korkeimmissaasemissa olevat henkilöt mukaan lu-ettuina.

Galits ias i a mainitaan vain,että taistelu riehuu Brjasa—Fundul—Moldavan rintamalla, Kimpohm-gista luoteiseen, n. 15 virstan pääs-sä siitä. Puolustaen siellä viimei-siä Transsylvaniaan johtavia teitä,on vihollinen Keskittänyt sinne suu-ria reservijoukkoja ja aikoo ryhtyäsiellä ankaraan vastarintaan, muttatoistaiseksi eivät kuitenkaan sen yri.tykset ole johtaneet mihinkään tu-loksiin.

»DEUTSCHLAND»on aseistamaton lastilaiva.

Wiashingtonista, heinäk. 11pnä. (P.T.) Valtiorahastodepartement-ti on ilmottanut valtakunnandeparte-mentille, että vedenalainen vene»Deutschland» on aseistamaton 'as-tilaiva, eikä sitä voida käyttää hyök-käyksen tekoon ilman huomattaviamuutoksia koko sen rakennusjärjes-telmässä.

Saksalaiset asemastaSomme-joen rintamalla.(S.H.) >Frankf. Ztg.» lehden sota-

kirjeenvaihtaja sähkcittää lehdelleen,että seitsemäntenä hyökkäyspäivänäSomme-joen rintamalla ovat englan-tilaiset tehneet hurjia ja verisiä hyök-käyksiä ja oli niitten tarkoituksenasaada murretuksi saksalaisten vasensiipi sekä sillä keinoin päästä kokotämän saksalaisten aseman sektorinherroiksi. Ranskalaiset taas omastapuolestaan pitivät yllä hirveää tykki-tulta saavuttaen muutamia voittoja-kin Hardecourtin luona ja lähellä nii-tä teitä, jotka johtavat Somme-joelle.

>Vaikka ranskalaisten urheus jakunto, jatkaa kirjeenvaihtaja, »on-kin tunnettu, niin on kuitenkin muu-tamista seikoista ilmennyt, että sak-salaiset odottivat vain englantilaistenhyökkäystä ja sen vuoksi heikennet-tiin rintamaa niillä sektoreilla, joissaranskalaiset joukot olivat keskitetyt.Joka tapauksessa on saksalaisten nytryhdyttävä kaikkiin tarjona o'eviinkeinoihin saadakseen pysäytetyksiranskalaisten muutamat taktillisetvoitot ja ehkäistäkseen ranskalaistenvoittojen laajentamista.»

(S.T.T.) Turnu-Severinistä,heinäk. 11 p:nä (V.Vr.) Itävalta-Unka-rin sotilasviranomaiset ovat käänty-neet Serbian väestön puoleen kehoi-tirksella. että kaikki koirien omistajatto-sivat t. k. I—lB päivää välisenä ai-kana lähimmille rautatieasemille koi-ransa. Kaikki sotapalvelukseen kel-paavat koirat tullaan ottamaan mak-sua vastaan.

(S.T.T.) Lontoosta, heinäk. 11p:nä. (Birsh. Vjed.) Kattegatin meri-taistelun tuloksena on ollut, että n.SOO englantilaista kauppalaivaa onpäässyt lähtemään Itämereltä Englan-tiin kohtaamatta yhtään saksalaistasotalaivaa. Näin suuren kauppalaiva-Joukon vapautumisella on suuri merki-tys Englannin merikaupaUe.

Köpenhaminasta, heinäk. 11p. (P.T.) Beriingsie Tidendelle ilmoite-taan Rotterdamista, että saksalainenvedenalainen vene on upottanut hol-lantilaisen trallaaja-aluksen Schewe-ningen 103:nnen. Miehistö pelastettiin.Kapteeni on otettu vangiksL Useat saksalaiset lehdet antavat

Englantilaisten suuri hyökkäys.

f« TT

cc -- 1

Kenraali, sir Douglas Haig.

i~nglantiiaisen kranaatin sattuma

Lnglauiilaisia sotilaita boiautes moua

suuren merkityksen Biaehesin kylänvalloitukselle mainiten, että se on ai-vankuin Peronnen etuvarustus. Kunranskalaiset ovat saaneet mainitunkylän' ja Bar!eux°in haltuunsa ovathe saaneet tukevan jalansijan kokojoen vasemmalla rannalla sekä myös-kin sen kanavan rannalla, joka viePeronneen. Saksalaiset pysyttäyty-vät vielä asemillaan Villersin luona,etelään päin Barleuxista, mutta hei-dän vastarintansa siellä ei voi käy-riä pitkälliseksi, sillä sinne on mah-dotonta viedä järeitä tykkejä.

Ranskalaisten hallussa on sitäpait-si jo Santerren 105 m kukkula, joltahe voivat vallita koko Somme-joenlaaksoa aina Peronneen saakka, jaovat he jo mainitulle kukkulalle si-joittaneet patterinsa.

»Birsh. Vjedom», joka mainitut tie-dot on saanut erikoiskirjeenvaihtajal-laan, mainitsee sitä paitsi, että saksa-laiset ovat jo virallisesti tunnustaneetmenettäneensä Biachesin kylän.

»Breslaun» kohtasi »Goebea» Lasa-revskin kylän edustalla Ja pommittimoottorivenettä, joka kulki lähellärantaa. Moottoriveneen kapteeni olihuomannut sotalaivojen tulon ja kii-karin avulla päässyt selville myös nii-

den kansallisuudesta. Hän ohjasi ve-neen nopeasti rantaan ja laski 15 mat-kustajaa maihin. Tuskin olivat mat-kustajat päässeet maihin ja kapteeni

aikoi palata veneeseen, kun »Goeben»rupesi sitä pommittamaan. Pommit ei-vät kuitenkaan lentäneet näin kauasja vene pelastui. Lasarevskin kyläs-sä »Goeben» hävitti sementtivaraston.

»Gceben» ampui Tuapsehen noin 100pommia. Etupäässä on vahingoittunut

vanha satama. Tulipalo »Goebenin»pommittamissa varastoissa saatiin ra-joitetuksi t. k. 6 p:nä. Satamassa sai

surmansa kolme työläistä, höyrylaiva»Knjas Obolenskin» miehistöstä yksi

matruusi ja höyrylaiva »Resvyieta»

Poimintofa. kapteeni.Sillaikaa kun »Goeben» pommitti

„Goeben" ja „Beslau"Kaukaasian rannikon

edustalla.

Tuspsen satamaa, ilmestyi »Breslau»Sotshin edustalle, ampui ensin riisilaukausta ja sitten kaksi yhteislauka-usta kaikista tykeistä, aiheuttaen vainpientä vahinkoa. »Breslau» upotti(S.H.) »Priasovski Krai» julkaisee

silminnäkijäin kertomusten mukaan lä-hempiä tietoja »Goebenin» ja Bres-laun» hyökkäyksestä linnolttamattomi-en kaupunkien, Tuapsen ja Sotshin

kimppuun:Nähtävästi oli »Goebenilla» tieto,

Mustanmeren rautatielle kuuliivanhöyrylaivan »Marie Antoinetten», jol-la oli 10 vaunulastia jauhoja, 500 puu-taa sementtiä ja 500 puutaa kivihii-liä.

Poistuessaan etelään päin Vardanen

mihin aikaan postijuna saapuu Tuap-

seihen, sillä pommitettuaan satamaaampui so yhden laukauksen rautatiel-lekin. Postijunan koneenkäyttäjä,kuullessaan tykkien Jyrinää, pysähdyt-ti junan lajitteluaseman luokse ja kul-jetti sen sitten yhden asemavälin taak-se päin, pelastaen sen täten pommi-tuksesta. »Goeben» upotti höyrylaivat»Knjas Obolenski» ja »Resvyi»; jään-murtaja paloi ja kuljetuslaiva »Vjer»tuli murskatuksi. Kaupunkiin pudon-neet pommit eivät räjähtäneet, eikänekään, jotka putosivat Veljaminovs-kin kylään. Väestö oli peljästynyt ai-

noastaan pommituksen alussa. Hotel-li »Europan» asukkaat kätkeytyivätkellariin, useat menivät vuoristoon.

Kun huomattiin, että »Goeben» kiin-nittää päähuomionsa satamaan, asuk-kaat rau hottu ivat. '

suuntaan upottivat ne edellisenä päi-vänä torpedosta vahingoittuneen kul-jetuslaivan, jolla oli valtiolle kuuluvaelintarvelasti. Pravit. Vjestn.

Sukellusvene „Deutsch-land".

(S.H.) »Daily Telegraph» lehden mu-kaan ei saksalaisen sukellusveneensaapuminen ole tehnyt minkäänlaistavaikutusta Amerikan rahapiireihin.

Tästä huolimatta eivät saksalai«-ame-rikalaiset rahamiehet kuitenkaan luo-vu reklaamihuhujen levittämisestä se-littäen, että kohdakkoin sukellusve-ne!tten avulla tuodaan Ämerikaaakes-

kusvalloista suuria kultamäärlä.Amerikan asiantuntevissa piireissä

on vallalla ?e mielipide, ettei saksa-laisten uusi vedenalainen seikkaile

Torstaina Heinäkuun 13 pnS»I

if

Torstaina Heinäkmra 13 p:na; tul* vaikuttamaan suotuisasti keskus-< raitojen taloudelliseen tilaan. Birsh.

TJed.

Kuinka Ranskan työmiesansaitsee sodasta.

(SM.) >Sydsv. Dagbladetin» Parisinkirjeenvaihtaja knvaa kirjeessäänHanskan työväen taloudellista asemaasodan aikana pitäen sitä sangen suo-tuisana.

El koskaan, hän kirjoittaa, ole Rans-

kan työväenluokassa ollut vähemmänhätää ja siis vähemmän tyytymättö-myyttä kuin nykyään, sodan kahden-tenakymmenentenä kuukautena. Hetisodanjulistuksen jälkeen menetti Rans-kan viidestä miljonasta tehdastyömie-hestä kokonaista kaksi miljonaa yht-

äkkiä elatuksensa. He jäivät työttö-miksi. Llikkeellep ano tempasi mu-

kaansa niinhyvin työnantajat kuin nuo-ret ja voimakkaat työmiehet. Väli-

tön seuraus siltä oli, että enemmän

kuin puolet Ranskan tehdas- ja kaup-palaitoksista oli pakoitettu sulkemaanporttinsa. Mutta nykyään on runsaas-

ti 80 pros. niistä jo aikoja sitten ryh-tynyt toimeensa.

Sadasta työmiehestä heinäkuussa1914 kutsuttiin aseisiin kaksikymmen-

- täneljä, kolmekymmentä säilytti paik-kansa, mutta neljäkymmentäkaksi jäi

, työttömäksi. Yksistään Parisissa oli

vuorokausi liikekannallepanon jälkeen

! 5 å 600,000 työmiestä. Jotka heti pai-. kalla menettivät leipänsä.

Mutta tämä elokuussa 1914 alkanutpula el kuitenkaan ollut pitkäaikai-nen.

Joskin muutamat teollisuudenhaarat(rakennus- ja ylellisyystavarateolll-

snns) työskentelevät vähemmän kuinrauhan aikana, niin toimivat toisethaarat sitä pontevammin, ja työmies-ten on vain tarvinnut muuttaa ammat-

tia. Parisissa jaettiin vuoden 1915tammikuun ensi puoliskolla 3,784,089frangia avustusta työttömille, mutta

tämä summa on alentunut 1,524,000frangiin vastaavana aikana 191c. Lyo-nissa aleni tämä menoerä 77 prosen-

tilla, 982,000 £r:sta 62,000 fr:lin kym-menen kuukauden kuluessa. Muillapaikkakunnilla on se alentunut vielä-kin enemmän.

Sen sijaan ovat työpalkat kahdek-

' «taatoista kuukauden kuluessa yhä

■vala nousseet. Siten ovat palkat nous-

seet 10 ä 20 pros-, kutomateollisuu-dessa, 25 pros. sokeriteollisuudessa, 5

å 10 proe. kirjapainoissa, mutta enim-min ovst hyötyneet satamatyömiehet,

joiden palkat ovat nousseet jopa 50prosentiDa.

Tietysti ovat työpalkat hyvin erftaisiasotatehtalssa, joissa eräät spesialistitvoivat ansalta kaksikymmentäkinfrangia päivässä Ja Joissa työmiehet

yleensä, ainakin Parisin ympäristöllä,

ansaitsevat 60 ä 90 penniä tunnissa.Juuri sotatehtaissa ovat muuten so-

dan ahdistamat naistyöläiset löytäneet

pakopaikan Ja yleensä saaneet parem-

mat paikat kuin muotitehtaissa rau-

han aikana.On siis ymmärrettävää, että use'ssa

ranskalaisissa työmiesperheissä, so-

dasta huolimatta, vallitsee suhteelli-nen varallisuus. Jos mies sitäpaitsion kutsuttu aseisiin, nostaa vaimo päi-

vässä avustusta 1 fr. 25 penniä päi-

vässä sekä lisäksi 50 penniä jokaista

lasta kohti. Lisäksi tulevat kuntain

antamat avustukset, mitkä maksetaanluonnossa (etupäässä hiiliä talvialka-na). Ja paras kaikesta on ehkä se,

että vaimon ei tarvitse maksaa asun-tovuokria. Kaikkien liikkeellepantu-

Jen miesten asuntovuokrien maksu on

toistaiseksi lakkautettu, samoinkuinkaikkien pienehköjen vuokrasummiensuoritus (Parisissa korkeintaan 600.ir.) Ja tämä moratorio on ulotettu

kuudeksi kuukaudeksi sodan jälkeen€OO fr. pienempiin vuokriin. Aseisiinkutsutun miehen vaimo, jolla on kaksitai kolme lasta, nostaa siis työansiona

Ja avustuksena seitsemän fr. päiväs-

tä, mies el juo häneltä mitään pois,bänen el tarvitse huolehtia vuokras-

taan, lyhyesti: hän ei koskaan elämäs-«ään ole elänyt niin hyvissä oloissa.Itse asiassa toivonevatkin köyhälistön

laajimmat kerrokset aivan yleisesti,

«ttei «ota sitä seuraavine edullisinepalkkoineen päättyisi liian pian. Jokatapauksessa osoittavat mainitut työ-

ja avustuesuhteet, että Ranskan köy-

hin väestö, varsinkin teollisuusk&yhä-

Ustö, kantaa sodan taakan tyynellä

mielellä.

Ranska sodan jälkeen.(S-H.) «Daily Mailin» kirjeenvaihta-

ja on Parisista lähettämässään kirjees-

sä kuvannut, milla'eeksi Ranska kuvit-telee tulevaisuutensa. Nämä kuvittelut

ovat saaneet näkyvälsimmän muoton-

sa »uudelleen perustetussa kaupungis-

j Minnekä sellainen kiire?! Kirjapainoon, Antinkadulle 4. käsi-kirjoituksia viemään.

Sielläkö sinäkin teetät painotyösi.Niin tosiaankin, missäpä muualla. Mut-ta antavathan ne noutaa käsikirjoituk-set kun vain soittaa puhelimella 447Ui 5019.

Totta kyllä, mutta menen samallakatselemaan heidän uusia näytteitään.Siellä saa aina tutustua joihinkinuutuuksiin. Lähdepäs mukaan, et kadukauppojasi.

sa» (La Cité Reconstituée) Tufleripuu-tarhassa. Sinne on näet rakennettujoukko pieniä rakennuksia, kokonaisiakatuja pikku majoineen, jotka ovatmaalatut viheliäisiksi, keltaisiksi jasinisiksi ja koristetut lipuilla Ja kukka-silla. Todellakin ihmeellinen näkyLouvren vakavan harmaita värejä vas-taan, huudahtaa kirjeenvaihtaja.

Muukalainen, joka tulee rue de Rl-volilta, kysyy ehdottomasti: Mitä tä-mä on? »Huomispäivän Ranska», kuu-luu lyhyt, mutta ylpeä vastaus. Täälläkeskellä Parisia se on kasvanut näyt-telykaupungista, ja näyttelyesineinäovat huoneet, jotka aijotaan rakentaauudelleen sodan hävittämän maakun-

tiin. Mallit satoihin rintaman lähei-syydessä oleviin kyliin ja taloihin ovattäällä jo valmiina. Maan ensimäinentehtävä rauhan kerran tultua on huo-

lehtia niistä tuhansista, jotka ovatjääneet kodittomiksi. Ympäri maanhajaantuneina odottaa 700,000 henkeä

kerran saavansa palata koteihinsa Pi-cardie, Artois ja Champagne maakun-nissa, puhumattakaan kaikista belgia-laisista pakolaisista. Ja naisten teh-täväksi jää melkein yksinään pelastaamitä pelastettavissa on sodan rau-nioista. Kylvää uusia kylvöjä ja alkaakoko elämä uudelleen. Ennenkuin ar-meijan hajalle laskeminen on suoritet-tu, palaavat naiset vanhoihin koteihin,jotka kohoavat entisien sijalle uusi-muotoisina. Ja kun »kansakunnan

sankarit» tulevat takaisin, otetaan hei-dät vastaan sota-alusella sijaitseviinkyliin ja kaupunkeihin, jotka syntyvätuudelleen ikäänkuin taikasauvalla.

Éräs malli esim. esittää gootilaistakirkkoa, johon mahtuu satoja henkiä.

Se on puusta, mutta ei tarvita tuskinnaulaakaan sen kokoonpanemiseksl.Tehdas hankkii sen ihan täydellisenä.Sen voivat panna pystyyn ukot, nai-set ja lappset mahdonislmman lyhyes-

sä ajassa. Alvan sen vieressä on kol-

mihuoneinen talo, rakennettu tukevis-ta honkalaudoista ja tiivistetty rus-kealla>6avella. Neljä miestä voi kolmes-sa tunnissa panna sen asuttavaan kun-toon. Kauempana on viisihuoneinenhuvila. Se vaatii kaksi päivää pystyt-

tämiseensä. Eri makusuuntia ja tarpei-

ta koetetaan tyydyttää: on yksinker-

taisia, karkeatekoisia majoja, jollai-sia kvekarit rakentavat ja joita jo suu-

ressa mittakaavassa on ruvettu käyttä-

mään Marne-laäksossa, missä monet

ovat palanneet poltettuihin ja hävitet-tyihin kyliinsä; ja on myöskin nykyi-

sia, mukavia taloja kaakelilla verkot-tnine kylpyhuoneineen, sähkövaloineenja lämpöjohtoineen.

Osa näitä taloja hankitaan täydelli-

sesti sisustettuina: niissä on kyökki-

ja pöytäkahit, liinavaatteet, vieläpä

ikkunaverhotkin, täydellinen koti viisija seitsemänkin henkeä käsittävälleperheelle, Ja sellainen koti voidaanpanna Järjestykseen muutamissa tun-

neissa.

Muutamat näistä taloista ovat pnus-

ta. toiset tiilistä, silatut sememtmä j.

n. e. Mutta melkein kaikki ovat Irral-leen otettavia, s. o- n* voidaan pystyt-

tää minne tahansa ilman että ammat-

titaitoiset henkilöt ovat ennakolta las-keneet niille perustuksen. Taloja voimyöskin melkoisesti muovailla. Usei-ta malleja näitä on yli 60 voi laa-jentaa ostamalla erityisiä rakennusai-

neita. Kaikki yksityiskohdat ovat

merkittyjä. Hinta on suuruuden nro-

kainen. Kirkot ovat numeroitnja Is-tuinpaikkojen luvun mukaan, talot lat-tian pinta-alan mukaan.

Kokonainen kylä postrkomttorelneen,frunnantaloineen. kirkkoineen, koului-

neen, ravintoloineen, kauppahalleineen

Ja asulrakennuksineea satoja henkiä

varten voidaan rakentaa 75,000 frangin

kustannuksella. Rakennukset ovat so-

pusointuisia Ja vaikuttavat miellyttä-

västi.Talot ovat todellisia taloja, hyviä

asuinrakennuksia, kunnes päivä koit-

taa, jolloin raunioißta kohoavat samat

hymyilevät, varakkaat kylät. Jotka en-

nen kaunistivat Ranskain maaseutua.

Mutta sitä ennen ovat kaikki vahnte-

tukset terveydenhoidollisessa suhtees-

sa loppunnsuoritetut.Nämä ennakolta tendyt talot ovat

ennem kaikkea valoisia ja Ilmavia Jatekevät iloisen vaikutuksen: uusi, rau-

nioista kohoava Ranska on säilyttä-

vä vanhan suloutensa J* k*«aatttensa,

UUSI SUOMETARmutta samalla oleva terveellisempi, uu-

denaikaisempi, puhtaampi. Kärsimys-ten kautta käy tie uudistukseen. Köy-hä, hävitetty maa on jälleen tulevarikkaaksi ja onnelliseksi. Ranska odot-taa toivoen ja kärsivällisesti »voitonjälkeistä päivää» se on kaikestahuolimatta optimistinen.

Kitchenerin muisto.(SjH.) »Meri ei ole koskaan vaatinut

Suurbritannialta raskaampaa uhriakuin silloin kun lordi Kitchener eng-

lantilaisella sotalaivalla siirtyi suureen

tuntemattomaan.» Näillä sanoilla lo-

petti lordi Derhy muistopuheensa ylä-huoneessa. Lordi Laasdowne, joka pu-

hui hallituksen puolesta, lausui: »Lor-di Kitchenerin nimi on säilyvä histo-riassa ennen kaikkea suuren sotilaannimenä, jonka personallisella vaikutuk-sellaan onnistui muuttaa vaatimatonretkikunta miljoona-armeijaksi».

Erittäin suuren vaikutuksen teki so-tamarski, lordi Frenchin puhe. Tämälausui: »Armeijan ylipäällikkönä olin

lakkaamatta yhteydessä sotaministerinkanssa, ja tahdon saada lausutuksi, et-tä hänestä ei koskaan mikään pon-

nistus ollut liian suuri, kun oli hankit-

tava joukot, joita pyysin. Tunnen hy-

vin vaikeudet, joita hänen oli voitet-tava, ei vain tarpeellisen miehistön jasotatarpeiden hankinnassa, vaan myös-

kin senvuoksi, että armeijamme suun-nattomasti ja äkkiä kasvoivat.Lordi Kitchener ratkaisi nämä vaikeu-det hänelle ominaisella päättäväisyy-

dellä. Sodan alussa, kun minun oli syy-

tä luulla, että minut aijottiin valitakenttäarmeijan ylipäälliköksi, kävin

eräänä aamuna varhain Kitchenerinluona ja pyysin häntä menemään pää-

ministerin puheille, jotta asla olisisaatu niin järjestetyksi että hän, Kit-chener, olisi ottannt ylipäällikkyyden

ja minä olisin seurannut häntä esikun-ta-päällikkönä. Vaikka hän el silloinajatellutkaan vastaanottaa sotaminis-terin ionta, en voinut saada häntä

siihen taivutetuksi.»Vihdoin puhui lordi Derby tuttaval-

lisesti Kitcheneristä, sanoen häntäparhaaksi ystäväiseen. »Yleinen käsi-tys, että K. oli kova, hiljainen, jörö

mies, on aivan erehdyttävä. Hän oliujo, ujompi kuin ihmiset voivat luul-la, ja epäili aina itseään. Noin 15 kuu-kautta sitten kävin hänen luonaan so-

taministeriöasä, ja hän sanoi silloin:'Jospa kuitenkin voisitte sanoa mi-

nulle, mitä virheitä teen'. Kun lausuinsiitä ihmettelyni, hän jatkoi: Tiedän

että minun pitäisi tehdä jotain enem-pää maalleni. Teen mitä voin, ja kui-tenkin tunnen, että jätän paljon teke-

mättä'.»Eräänä Iltana viikkoa ennen kuin

Kitchener lähti kohtalokkaalle retkel-

leen »Hampshirellä», oli hän syönyt

lordi Derbyn kanssa päivällistä. Pal-

vällisen jälkeen ei puhe koskenut so-

taa vaan kaikkia rauhallisia harras-

tuksia, joita hänellä oli yksityiselä-

mässään, Eroomea, hänen maatilaan-sa, johon hän oli niin kiintynyt, har-

vinaista posliinia, hänen elämäänsä

sodan jälkeen, matkaa Venäjälle, josta

hän iloitsi niinkuin koulupoika' luvas-ta. Kitchenerillä ei mitenkään ollut

pienintäkään tunnetta tai aavistusta

läheisestä kuolemastaan.

Tietoja eri aloilta.Skandinavia lainen

luonnontutkijain kongressi.Avattu Kristianiassa.

Kristi aui as ta, heinäk. 11 p.(P.T.) Eilen avattiin juhlallisesti ku-ninkaan läsnäollessa skandinavialai-nen luonnontutkijain koneressi.

Lähetettyjä kirjoituksia.

Suomen Osuuskassa.Tällä otsikolla varustettuja kirjoi-

tuksia on viime aikoina verrattainusein ollut julkaistuna sanomaleh-dissä. Nyt kun näyttää siltä kuin o-lisi kukin kirjoittaja sanottavansa sa-nonut ja kun nup kirjoitukset sisäl-tönsä puojesta ovat olleet omiaanasettamaan laitoksen ja sen johtajanhuonoon valoon, pyydän täten yhdel-lä kertaa saada lyhyesti vastata nii-hin kaikkiin.

Juttu muutamista kauniista sata-markkasista, joita muka oi tahdottumaksaa kassasta, oli arv. Toimituk-selle kerrottu runsaasti vääris-teltynä. Todellisuudessa oli jut-tu lyhykäisyydessään seuraava: Vii-me kesäkuun 30 pnä päivätyssä kir-jeessä saapui kassalle t.k. 3 pnäKansaMis-Osake-Pankin postivekse-lissä 700: mk. eräältä N. Niitä.Kun kassa lain ja sääntöjensä mu-kaan ei voi ottaa rastaan talletuksiamuilta kuin jäseniltään, kirjoiteltiin

rahojen lähettäjälle, haluaako hänliittyä kassan jäseneksi tai jättää

rahansa kassalle lainaksi velkakir-jaa vastaan, vai miten haluaa raho-jensa kanssa meneteltävän? Seu-raavan päivän iltapäivällä saapuujohtajan poissaollessa kassankonttoriin eräs herrasmies vaatienjotakin 700 markan suoritusta. Miesei sanonut nimeään ja käyttäytyimuutenkin omituisen salaperäisesti,eikä kassanhoitajatar johtajan pois-saollessa ja tietämättä katsonut näinollen voivansa ryhtyä mihinkäänsuorituksiin, pyytäen hänen tule-maan seuraavana päivänä klo 10 jäl-keen, jolloin johtaja olisi tavatta-vissa. Herrasmies soittaa klo 11 tie-noissa. Johtaja kysyy hänen ni-meään, jota hän ei kumminkaan sa-nonut, ilmoittaen vain olevansa N.N:n valtuutettu. Johtaja ilmoit-taa tällöin, että kassalla on N. N:nrahoja 700 mk., mutta koska N. Nei ole valtuutuksestaan kassalle mi-tään ilmoittanut, eikä valtuutettu-kaan uskalla sanoa nimeään, niinkassa odottaa N. N:ltä vastausta 3pnä lähettämäänsä kirjeeseen tai jo-tain muuta ilmoitusta, ja kehoittaavaltuutettua tulemaan kassan kont-toriin, jos tämä tahtoo asiasta enem-pää selvitystä. Valtuutettu saapuuiltapuolella, esiintyen sangen hermostuneesti. Hän esittää valtakirjan, jossa valtuutetun nimi on Ei-no Hov i laine n. Hänen omitui-nen käytöksensä oli koko ajan herattänyt epäilystä häneen itseensä javaltakirjaansa nähden, eikä kassakatsonut siitä syystä voivansa hänenvaatimaansa suoritusta tehdä, ennenkuin oli saatu todistuksia. N.N:lle kirjoitettiin heti toistamiseen japyydettiin kiireellistä tiedonantoa.

Seuraavana aamuna soitti Rik-isasiainkomisarius E. Enberg minulleja todisti valtuutetun olevan N. N:r.läheisen sukulaisen ja hänen valta-kirjansa oikean. Kaikki epäilyksetnäinollen poistuivat ja rahat maksettiin hänelle heti. Tulemme tämän toteennäyttämään siinä oikeu-denkäynnissä, jonka olemme pakct»tut asiassa hra Fovilaista vastaannostamaan.

Säästöpankki-nimitykseen nähd<men hra Minni oikeassa. Kun käytinrme sanaa kassan nimen jälkeensulkumerkkien sisällä splityslausees-sa »(osuustoimintakin mukaisestitoimiva ja rekisteröity keskinäi-nen säästöpankki)», niinteimime sen vilpittömässä mielessä )auskoen jokaisen käsittävän »keski-näisen säästöpankin» merkitsevänainoastaan osuudenomistajien kcaken toimivaa laitosta. Kun nimityskuitenkin voinee jonkun johtaa har-haan, olemme beti siitä huomautuk-sen saatuamme luopuneet sitä fcä/t--tämästä Olisimme olleet hra Min-nille erittäin kiitolliset yksityis-stähuomautuksesta; jolloin olisi asiavoitu heti korjata. Toinen kiitolli-suuden syy olisi ollut hienotuntei-sempi kirjoitustapa.*) '

Melkein jokainen kirjoittaja' onpainostanut että »kassa ilmoittaa ot-tavansa vastaan talletuksia».Niin ei kuitenkaan ole asian laita.Kassa ilmoittaa hyvittävänsä eli mak-savansa .säästökassa- ja lainatili'tä3on ja sen koron, mutta ei ota vas-taan talletuksia muilta kuin jäsenil-tään, eikä missään muissakaan koh-

*) Nimim. »Maanviljelijöitä Hämees-sä» ei nähtävästi ollenkaan tunneosuustohnlntalakia, ja sen vuoksi vas-tauksemme on: Pellervon kir-iasto N:o 5 (kuudes lisätty painos,hinta 1:75). Omastakin puolestammeemme toivo mitään niin hartaasti,kuin arv. kirjoittajan mainitseman vi-ranomaisen asiaan sekaantumista, sil-lä silloin laitoksen ja sen tointen lail-lisuus yleisölle pirhaiten selviäisi.

din poikkea osuustoimintalaista javahvistetuista säännöistään. Kassakoettaa hankkia mahdollisimmanpaljon jäseniä, ja saada heidät sijoit-tamaan säästönsä kassaan maksa-malla korkeamman koron kuin taval-liset pankit Jos joku rahalaitos taiyksityinen tahtoo lainata varojaankassaan, niin onhan sellainen ylei-sessäkin laissa sallittu. Lähempi se.lonteko kassassta ottaisi liian suurentilan arv. lehdessä, minkä vuoksilähempiä tietoja haluaville annetaanniitä mielihyvällä kassan konttorista.

Muutoin olemme kiitolliset arv.kirjoituksista, sillä niiden kauttayleisö tutustuu kassaan, yleisönmahdolliset epäilykset poistuvat jakassan toiminta varmistuu. Ja oli-simme olleet vielä kiitollisemmat,jos arv. kirjoittajat olisivat kirjoi-tuksissaan käyttäneet hieman hieno-tunteisempaa puhetapaa, epäsävyisäkirjoitustapa kun jossain määrin eh-kä vaikeuttaa kassan toimintaa,vaikkakaan ei pysty tekemään sitämahdottomaksi.

Helsingissä, 12 p. heinäkuuta1916.

J. R. Penger.Suomen Osuuskassan

kamreeri.

J.K. Pyydetään kunnioittaen muita-kin sanomalehtiä, jotka mahdollises-ti ovat julkaisseet mainittuja kirjoi-tuksia, ottamaan tämänkin palstoil-leen.

Toimitus ei voi edelläoWainselitystenkään jälkeen olla huomaut.lamatta, että tämä »Suomen Osuus-kassan» komealla nimellä toimivalaitos ei näytä liikkuvan samallapohjalla kuin maamme osuuskassatyleensä. Maamnme osuuskassojen toi-minnan perusedellytyksiä on, ettäkassan toimintapiirin tulee olla niinsuppea, sen alue niin rajoitettu, ettäkassan jäser, "t yleensä tuntevat toi-sensa, sekä kassan johtohenkilöt. Sa-moin täytyy näittenti ja mieskohtaisesti tuntea kaikkikassan jäsenet ja heidän talouden-hoitonsa. Rajattomaan lisä-maksuvelvollisuuteen si-toutuneilla jäsenillä täy-tyy näet ehdottomasti ol-la mahdollisuus ja tilai-suus välittömästi ja tar-kasti seurata kassan asioi-ta, sen taloudenhoitoa se-kä raivoa to imi m i estentehtäviä. Ovathan jäsenet ko-ko omaisuudellaan vastuussa kas-san sitoumuksista ja on suorastaankevytmielistä omaisuuden hallitse-mista jättää koko omaisuutensa tun-temattoman henkilön ja laitoksentörmistä riippuvaksi. Sillä eihäntässä ole kysymyksessä ainoastaanne varat, joita kassa jäseniltään tal-letuksina kerää, vaan voivat kassanjohtohenkilöt jäsenten rajattoman li-sämaksuvelvollisuuden nojalla hank-kia lainoja ulkomailtakin, ia käyttä-mällä ne epävarmoihin sijoituksiin,aiheuttaa kassalle ja jäsenille arvaa-mattomia vaurioita. Ilman persoo-nallista vuorovaikutusta ja tarkkaavalvontaa tuottaa rajaton lisämaksu-velvollisuus osuuskassassa vakaviavaaroja, ja on sellainen osuuskassakevytmielinen yritys.

Henkilöitten» kesken, joita herraPenger koettaa sanomalehti-ilmoituk-silla ja lahjoituksia lupaamallahoukutella ympäri laajaa maatammekassansa jäseniksi »säätyyn ja vhteiskunnallispen asemaan ka.tsomat-ta», on mahdotonta saada tällainenpersoonallinen vuorovaikutus käyn-tiin. Kun siis perustus on näin ha-tara, on julkisen sanan velvollisuusvarottaa yleisöä, ettei se anna o-smiskassa-nimen houkutella itseäänoudoille poluille.

24

määa ptiolcensa toisen sielun, sitten yhdessä tuhouluaksensa äk-kiä syttyneessä liekissäl Ja nuoret naiset peittivät hunnullakasvonsa, jotta heidän ci katsottaisi tuhlaavan sulojansa; van-ha! verhoutuivat vielä tarkemmin, jotta eivät kasvojensa rypyilläh&päiseisi auringonjumalan kauneutta.» Hän hymähti mikähurmaava hymähdys, joka vaistomaisesti veti Gervase'in vielämuutamia askeleita lähemmä, aivan kuin olisi hän ollut magne-tisoitu. »Mutta minullahan ei tarvitse olla huntu laskettunaalas kaiken aikaa», ja lausuessaan nämä sanat, irroitti hän senja antoi sen laskeutua tällöin paljastaen ihanat kasvotniin viehättävät, että lähellä olevat kävivät hurmaantuneinaäänettömiksi. »Onko nyt teidän mielestänne parempi, herraMurray?»

Denzil kävi kalmankalpeaksi. Hän kumartui ihanan naisenpuolfen ja kuiskasi jotain hanen korvaansa. Tämä kohauttikauniit silmäkulmansa, kasvoissa ilme, jossa oli puolaksi häm-mästystä, puoleksi ylenkatsetta, ja katsoi Denziliä suoraansilmiin.

»Te käytätte kauniita sanoja; ne eivät kuitenkaan minuaaina miellytä», huomautti hän. »Mutta se on kyllä minunsyyni.»

Ja hln astui eteenpäin hänen nubialainen paashinsakulki PÖVlleen hänen edessään. Astuttuaan muutamia askeleitaeteenpäin, sattui Gervase hänen eteensä.

»Esitä minut», sanr-i tämä käskevällä äänellä Denzilille..Denzil katseli häntä hieman hämillään hänen äänensä

ilmaisemasta intohimosta.»Mielihyvällä. Prinsessa, sallikaa minun!» Prinsessa py-

sähtyi. »Sallikaa, että esitän teille ystäväni, Armand Gervase'in,Ranskan kuuluisimman maalarin, Gervase, prinsessa Ziska.»

Prinsessa avasi tummat silmänsä ja kohdisti ne maalariin,ja tämän rohkeasti teeskentelemättömällä ihastuksella häntä kat-sellessa, tunsi hän taas koko ruumistaan puist-sttavan samanomituisen värähdyksen kuin äsken. Hänestä tuntui kaikki tuos-sa naisessa olevan niin omi'ui&en tutunomaista: tuo heikko ha-juveden lemu, joka tuoksahti hänen vaatteistaan; tuo kimaltele-va, timanttisiipinen sittinen hänen rinnassaan; smaragdikäärmehänen hiuksissaan; ja noita kaikkia yksityisseikkoja vielä pal-joa tutumpi oli hänen äänensä pehmoinen, vakava, tenhoavasävy.

»Näin, kohtaamme me siis viimeinkin toisemme, herra Ar-mande Gervase!» sanoi hän verkkaisesti, taivuttaen miellyttä-västi alas päänsä. »Multa mina en voi pitää teitä muukalaisena,iilläminä olen tuntenut teidät niin kauvan henkisesti!».

Oikeus- ja poliisi-asioita.

Manan tutkimus.(S.T.T.) Viime maanantaina, t. k. 10

p:nä piti Ulvilan piirin nimismies B.Färling tutkimuksen Ulvilan pitäjänToejoella. Tutkimukseen oli kutsuttusahantyömiehet I. N. Minkkinen ja N.Kulmala sekä eräitä Ulvilan kansa-koulun johtokunnan jäseniä ja opetta-ja J. J. Kuusisto vaimoineen. Tut-kimuksen lienee aiheuttanut eräs ken-raallkuvernöörinkaneliaan tehty ilmi-anto. Tutkimuksessa esiintyivät kak-si viimemainittua henkilöä todistaji-na syytettyjä vastaan. Muita todista-jia ei ollut. Kuten muistettanee, eroit-tl Toejoen kansakoulun johtokuntamuutama aika sitten opettaja Kuusis-ton koulun johtajan toimesta. Kuu-sisto valitti johtokunnan päätöksestäkouluylihallitukseen, joka kuitenkinvahvisti johtokunnan päätöksen. Kou-luylihallituksen päätöksestä valittiKuusisto senaattiin ja kenraalikuver-nöörille.

Henkikirjoituksen laiminlyömi-sestä sakotettuja. Viipurin läänin ku-vernööri on tuominnut Haminan lasi-tehtaan isännöitsijän A. Petersonin10 mk. s»kkoon syystä, että hän olilaiminlyönyt velvollisuutensa antaaasetuksen määräämät ilmoitukset Veh-kalahden pitäjässä toimitettuun hen-kikirjoitukseen johtamansa tehtaantyöväestöstä, näyttämättä laillista es-tettä siihen. Niinikään on samanlai-sesta syystä tuomittu Kymin pitäjänSuurtavastlan kyläesä asuva Suurta-vastflan kartanon vuokraaja Erik Alf-

red Erikson, joka oli lyönyt laimin teh-dä asianomaiset ilmoitukset henkikir-joitukseen. Vilp.

Korpilahden köyhäintalolla tehtymurha. Korpilahdella maanantainapidetyissä, välikäräjissä oli jatkokäsit-telyn al?isena syyte Korpilahden köy-häintalossa toukok. 25 p:nä murhantehnyttä hoitolaista Toivo Flinkmaniavastaan. F. murhasi, kuten olemmekertoneet, kirveellä hoitolaisen VäinöRandénJn. Oikeus tuomitsi Flinkma-nin 10 vuodeksi kuritushuoneeseen jaolemaan lopun ikänsä vailla kansalais-luottamusta. Tuomio alistettiin hovi-oikeuteen. K. S:mi.

Kaupan jateollisuuden alalta.

Vekseleltä protestattlln t.k. S—llp:n välisenä aikana: Helsingissä 12,Turossa 3, Tampereella 7, Viipurissa2, Hans~ssa 1, Hämeeullnnsssa 1,Imatralla 1, Joensuussa 1, Jyväskyläs-sä 1, Kemissä 1, Kokkolassa 3, Kou-volassa 1, Kuopiossa 1, Käkisalmessa1, Lappeenrannassa 1, Porvoossa 1.Raumalla 1, Savonlinnassa 2 ja Vaa-sassa 6. Buurin vekseleistä, 11,700mk., oli Turussa, sekä pienimmät, 100mk., Helsingissä ja Vaasassa.

Kurssit.Suomen Pankki heinäk. 12 psS.

Myynti- osio-kurssi, kurssi

M. p. M. p.Pietari a/v 216. 50 1«

3 kk .08: -

Lontoo a/v 34: 10 U: 503 kk.

I'arHa'v

l'ul:holma a/y ....202: -

Kristiania a/v ... 202:liöpenuamina a/v 202: -

L'5- 50121: 50 113: -

100: -275:

25: -

133:188. -

1916 N.o 185 7

VenSjän rahan kurssi rautateillä, tul-lissa ia veronkannoissa: 37 Vi kop. mar*kaita.

Pankkidiskontte.Amsterdam 4'/i*/.heinäk. 1 p:stä 1915Brysseli 5 #/,elok. 20 . 1914Helsinki 5 •/,, toukolc. 20 , 191*Kristiania 4'/, •/. toukok. 29

, 1918Köp:h:imina 5 •/• tammik. 5

, 1915Lontoo 5 %elok. 9

°

1914Kariisi 5 Vjelok. 21 1915Pietari 6 "/.heinäk. 29

, 1915-Tukholma 5 •/, toukok. 1 1916'/.iirien 4'/, •/. louluk. 31 1914

13405

Erilaisia iistäli,niinkuin 2 piironkia, 1 kääntösohva,rautasänky, pöytiä, tuoleja, peeukaap*pi, ompelukone, sänky vaatteita, talous-kaluja, y m. huutokaupataan torstainakuluvan heinäkuun 13 p:nä alkaen klo5 i.-D. Helsingin Huutokauppakamaris-sa, Mariankatu 3. IS37S

13450Julkisella

Huutokaupalla,joka pidetään Hakaniemen halkopihal-la maanantaina 24 p. heinäk. klo 2 päi-vällä, myydään «Vihdin Halkosaha Osa-keyhtiön» konkurssipesän laskuun

38,4 syltä sekahaikoja5 sylen erissä, josta täten tiedoksi an-netaan. Helsinki, henäk. 12 p. 1916,

Cityn Huutokauppatoimiato,Anna Lilius.

ZISKA, romaani 6.

isliiipiihuutokaupataan torstaina kuluvanheinäk. 13 p. jälkeen klo 5 L-p.Helsingin Huatokauppakamaxissa,

Mariankatu 3.

Perjantaina,kuluvan heinäk, li p. klo 10 a.p.huutokaupataan m.m. naisten pukuja,nnsia musliiniaameita ja puseroita,pumpnliroileita, mnrliifiia, kretonkia,neppiä, taloustavaroita, teetä, kaura-ryyniä, bienda-pulveria, kynttilältä,iraraoinoai nuotteineen sekä käsikar*.ryt y.m.

Helsingin Huutokauppakamarilla,

13434

Mariank. 3.

Rautasorvi,porauskone ja pumppu huutokaupa-taan perjantaina ueinäk. 14 p:nä klo5 i.-p.

ißutokauppakamari SALAMA,Mikonkatu 8. Puh. 108 40.

13452

Mi 11 ia lii!Kireän ajan johdosta myydään kno-

stkkaimpia päällystakkeja, pukuja y. m.a!!e puolen hinnan. Tilauksia vastaan-otetaan ja tehdään" het: ja halvalla.ZALL, it.-Heik nkatu 1. Bsplanaadink.kulmassa, 3 kerros Pääovi. Puh. 52 16.

Huom ! Käyttäkää hissiä! Huom.!Kamari, alk. ja keittiö, kaikki nyky-

ajan mukavuudet, varmassa yhtiössä,myydää-D satunnaisesti kohtuhintaan.Läh. T. Voutilainen, Kivenhakkaajan-katu 4, pr. E. Näht. 12—2, 4—6.

13462

SI -

»Onko se teidän mielipiteenne? Niin, saatoinpa arvata. Tiedeja filosofia ovat, selvemmin sanoen, voittaneet Jumalan hänenomalla maallaan! Ha, ha, hai Mainiota mainiota. Ja lys-tikästä samalla! Ha, ha!

Ja tohtori nauroi sydämellisesti nauroi niin, että hänenpienet silmänsä melkein hävisivät hänen ulkonevien silmäkul-miansa taakse, ja kaksi poikkipuolista viivaa muodostui hänenohkaisen suunsa läheisyyteen kaksi sellaista viivaa, jotkamuinaisten kreikkalaisten naamioissa tavallisesti ilmaisivativaa.

Denzil Murray punastui.»Gervase ei usko muuhun kuin taiteeseen>, sanoi hän, ikään-

kuin olisi hän tahtonut puolittain pyytää anteeksi yslävänsipuolesta »Taide on hänen olemuksensa päätarkoitus; luulen,ettei hänellä ole koskaan aikaa ajatella mitään muuta.»

»Mitä muuta ajattelisinkaan, ystäväni?» huudahti Gervaseiloisesti. »Elämää? Taide on minun elämäni; ja taiteella tar-koitan luonnon ihannoimista ja kirkastamista.»

»Oh jos noin ajattelette, olette te romantikko», lausui t:rlDean vilkkaasti. »Luonto ei ihannoi eikä kirkasta itseänsä; s*

on kuin onkin paljas luonto eikä mitään muuta. Aine, jota henkiei vallitse, on kaikkea muuta kuin ihanteellinen.»

»Se on oikein», vastasi Gervase lämmöllä; »mutta minunhenkeni ihannoipi sitä minun mielikuvitukseni näkee sitSetemmäksi sieluni käsittää sen.»

»Oh teillä on siis sielu?» huudahti t:ri Dean, päästiefi'taas naurun. »No, mitenkä pääsitte selville siitä asiasta?»

Gervase katseli häntå ihmetellen.»Jokaisella ihmisellä on tietenkin sisällinen minänsä», lau*

sui hän. »Me kutsumme sitä .sieluksi' kuvannollisesti puhuengoikeastaan on se vain temperamenttia.»

»Oh onko se vain temperamenttia? Silloin ette usko, etWBse voipi elää teidän jäikeenne, tuo sielu pukeutua uusiin,muotoihin ja edelleen olla olemassa kuolemattomana oliona, tei-!dän ruumiinne ollessa paljon surkeammassa tilassa kuin egyp-tiläinen muumio?»

»En suinkaanl» ja Gervase viskasi pois savukepätkänsi,»Sielun kuolemattomuus on nyttemmin hätiköiden tehty teoria.Meillä on aivan kylläksi huolia nykyisessä elämässämme, jaminun on mahdotonta käsittää, miksikä ihmiset ovat keksineettuon toisen.»

Ilahteleva musiikki kajahti nyt tanssisalista kauniin,haikeasointuisen valssin säveleet tunkeutuivat heidän luo jaDenzil Murray, joka näytti käyvän levottomaksi, alkoi astu*

f

8 N:o 185 1916

Rahamiehet Huomatkaa!Tehdasliike, joka tuottaa pääomalle

Toittoa 6—70 %, myydään sattumaltaane 100,000 markan. Heti 30,000 mi.,Joppu sopimuksen mukaan. Ostajan eltarvitse olla erityinen ammattimies,sH!ä liike on hyvässä järjestyksessä;el myöskään tarvitse erityisiä liikkeenkäyttörahoja. Lähemmin tämän lehd.fcontt. nimim. »Omistaja, n:o 30».

Kalaisen järven rannalla 10 t. a.

Pastatilannsine rakennuksineen, palov. 8,700:—. Hinta 10,000: —. Osoite: >Kaunispaikka», Vesalan p. t. 13283

Moottoreita:2 kpl. 8 her.-voirn. 2-sil. Amerikka-

laisia Palmer-moottoreitanvigneettisytytyksellä.

2 » Waierman-ulkolaitamoot-toreita

varastostaO. T.

VICTOR FORSELIUSTurku.

(1.5676)13442

s>ooo kg.

KaurojaKorian tai Inkeroisten asemalle ajet-tuna. . Laihemmin J. Koskivaara, jollevoi ostotarjoukset osoittaa osoitteella:Elimäki, Ratula

>

puhelin 4 Elimäki.1 huone, keittiö ja valoisa alkovi,

hinta Smk. 1,900;huone, keittiö ja alkovi, hinta Smk.

1,800;yksityinen huone Ja alkovi, hinta

Smk. 1,000.Lähemm. A. Sariola Vuorik. 7, pn-

hel. 37 11. Osakkeet on hyvässä yh-tiössä Munkkisaarenk. 14, isännöfisijä«äyttää.

Kirjoituskone, valokuvauskone, rau--tasänky, suutarinkone, puhelin 11776.

Hyvä miehen polkupyörä myydäänItä-Viertotie n:o 19, rappu A, ovi 31.Nähtävänä s—B lialla. 13467

Vielä on varastossa

liassey-Harrisja Pontus

niittokoneitasekä

liassey-Harris, Frejaja Katrineholman

haravakoneitaKonekauppa ■ ■ JJk ■Osakeyhtiö MHIKHMikonkatu -23. Puh. 79 74

Helsinki.13396

Myytävänä taivalla2 paria myllynklviä,

Joita on vähän käytetty ja ovat par-haitten tehtaitten tekoa, aivan knlnuudet, 1050 mm. läpimitta, Ratulansahalla osoite: Koria Ermäki.

Möotioripyfriöostetaan heti muutamia kap-.psleita käteisellä.

A. W. Strand.1. Rooportink. 46.Puh. 9300

22

eles lakaisin katsellen tarkkaan Jokaista, joka kulki hallin lä-ritse. Mutta t:ri Dean tuntui kiinnittäneen mielensä ArmandGervase'iin; hän lähestyi maalaria ja kosketteli kevyesti hänenbeduinipukunsa valkoisia poimuja.

»Mieletön ja barbarinen taikausko!» toisti hän verkalleenja miettien. »Te ette usko edes sitä mahdollisuutta, että onelämä tai useita elämiä sen ajallisen kuoleman jälkeen,joka ennen Ui myöhemmin kohtaa meitä kaikkia?»

»Te olette sitä miellä, että kuolemaan päättyy kaikki. Etteiole olemassa mitään sen jälkeen ei mitään mysterioita hau-dan tuolla puolen...» ja t:ri Deanin silmät välkähtivät, hänenojentaessaan laihan, kapean kätensä, jolla hän, lausuessaan sa-n«i »tqoila puolen», viittasi ylös avaruuteen liike, joka antoinoille sanoille omituisen korostuksen ja teki juhlallisen, vaik-kapa hetkellisen vaikutuksen Gervase'in suruttomaan mieleen.Mutta pian hän taas tämän haihdutti pilalla.

Hefkkoääninsn ja erinomaisen soinnukas naisennauru vä-rähteli samalla läpi ilman miellyttävä nauru, joka oli mel-kein kuin laulua; ylipäänsä nauravat naiset aivan liiaksi ääneen,ja heidän hilpeytensä äänekkäässä ilmaisussa on jotakin, joka onparemminkin hanhen kaakatuksen kuin luonnollisen iloisuudenkaltaista. Multa tämä nauru oli hienoa ja hopeansointuista, jasen kuullessaan hätkähti Gervase voimakkaasti ja kääntvi no-peasti perin, katsoen Murray ystäväänsä kasvoissaan ihmettelvnja hämmeraiymisen ilme.

»Kuka se on?, kysyi hän. »Olen kuullut tuon kauniin nau-ran ennen; »ehdottomasti joku, jonka tunnen.»Mutta Den7.il kuuli tuskin mitä hän sanoi. Kalpeana ja sil-

mät hehkuen kaipuuta ja intohimoa näki hän ryhmän lähesty-vän, päähenkilönä nainen, puettuna kimaltelevaan kultaiseenpukuun ja mirinais-egypHiläiseen tapaan hunnutettuna silmiinasti. ja vyötäisillä, rinnoilla ja päässä säkenöiviä timanttejanainen, joka viehkeästi astui eteenpäin ja jonka kauneus, puo-littain peitossa kun se oli, tuntui niin tenhoisalta ja tavattomalta,että se herätti hämmennystä ja ihailua kaikkialla, missä hänliikkui. Hänen edellänsä kulki pieni intialainen poikanen; hänoli puettuna helakanpunaiseen pukuun ja astui nöyrästi hänenedessään takaperin verkalleen löyhytellen tavattoman suurtariikinkukon Sulkasista tehtyä viuhkaa. Se loiste, mikä säteilinoista Sulkasista, hänen kultaisen pukunsa kimellys, hänentimanttinsa ja tuo ihmeellinen, musta hehku hänen silmissäänkaikki tämä iski Gervase'iin kuin salama ikään; siinä olijotakin hän ei tienryt mikä joka hänet huumasi ja häi-käisi: tuskin tietäen mitä teki lähti hän ryntäämään sinne päin

23

kun hän äkkiä tunsi t:ri Deanin laihan, pienen käden tarttuvankäsivarteensa, jolloin hän joutuen hämilleen äkkiä pysähtyi.

»Suokaa anteeksi'» sanoi pieni oppinut mies, kohauttaenkulmakarvojaan. »Mutta tunnetteko Ziska prinsessan?»

TOINEN LUKU.

Gervase katsoa tuijotti häneen, edelleen häikäistynä ja huu-mautuneena.

»Kenen?... Ziska prinsessan? En tunne häntä... Muttaodottakaa! Niin, luulenpa että olen hänet nähnyt... jossakin

mahdollisesti Parisissa. Tahdotteko esittää minut?»»Minä luovutan sen toimen herra Denzil Murraylle», sanot

tohtori, pannen käsivartensa ristiin selälleen... »Hän tunteehänet paremmin kuin minä.»Ja kylmästi, kyynillisesti hymähtäen painoi hän lakkinsasyvemmälle päähänsä ja lähti astumaan tanssisaliin päin.

Gervase seisoi epäröiden katsellen tuota ihmeellistä kullankar-vaista naisolentoa, joka häämöitti hänen silmissään kuin yli-maailraallinen näky.

Denzil Murray oli lähtenyt prinsessaa vastaan ja seisoi nvtpuhellen hänen kanssaan _ hänen kauniit kasvonsa säteilivätihailua, jota hän ei yrittänytkään salata. Kotvan kuluttua astuiGervase heitä pari askelta lähemmä ja saattoi osittain kuullaheidän puhelunsa.

»Te olette todellakin egyptiläisen prinsessan kaunis ihanne-kuva», sanoi Murray. »Teidän pukunne on täydellinen.»Hän nauroi. Taaskin tuo suloinen, harvinainen naura!Gervase'ia puistatti värähdys; se tuntui hänestä niin omituisentutulta.»Eikö olekin?» vastasi prinsessa. »Minä olen .historialli-

sesti oikea', kuten ystävänne, t:ri Dean, sanoisi. Minun koris-teeni ovat oikeita, ne ovat jok'ikinen samasta haudasta.»»Minulla on vain yksi muistutus tehtävä pukuanne vastaan,

prinsessa», sanoi yksi niistä miespuolisista ihailijoista, jotka oli-vat liittyneet hänen seuraansa; »ja se on se, että teidän kas-vonne ovat osittain hunnutetut Se on julmuus meitä kaikkiakohtaan!»

Prinsessa teki keveän torjuvan liikkeen.»Niin oli tapa muinaisessa Egyptissä», sanoi hän. »Rakkaus

ei ollut muinaisina aikoina mitä se nykyään on silmäys, hy-mähdys riitti silloin sytyttämään sielun täyteen tuleen ja vétä-

N:o 1691.

Kaunis Maatila,iaitseva järven rannalla Keskl-Suo-sssa. Pinta-ala 700 t.-a.. Josta 190a. viljeltyä maata ja loppu metsä-\ata. Maat yhdessä lobosea. Erit-iin tyrä metsä uittoväylän varreHa.itetäan: 28 lehmää, 11 mullikkaa, 7<vosta, 20 lammasta y. m. Sato: 300rukiita, 700 hL kanroja, 100,000 kg.

!n:ä. Suuri puutarha, jossa on 60enapnuta ja toistasataa marjapen-ita. Hyvä kalavesi. Päärakennus hy-

vässä kunnossa ja sisältää 11 tulisi-jaa. Navetta 73 lehmälle, talli 15 hevo-

selle. Hinta irtaimistoineen ainoas-taan 185,000 mk. Lähemmin

NIKLAS JÄRNEFELTINMaanmittaus- Ja Lakl-aslalntolm. L.Heikink. 16.

Pnh. 376<V

Hyviä Perunoitavaunnnlastittain Smfcista3: 90 bl. vapaasti raunus-8a Turussa,

G. Österlund.Turku. Sotnloisk. 6 YHM.1T3430

Savustettuja poronpaistejavähittäin ia tukuttain myy

halvimmallaSuomen Lintuliike,

Vuorikatu, 20. puh. 1 3 86.

300 syltä havuhafkoja, mfcr pitk. hir-sipuista tehty, myydään Joko metsäs-sä tahi asemalle. Väst 1.1 k. nimimer-kille >511».

Viisi nuorta vahvaa maalaishevostamyytävänä. Myöskin uudet kahdenis-tuttavat ajelurattaat Saarlk. 17, Her-manni. 13463

Kivijärven

lääkärinvirka

julistetaan täten asettavaksi kunnal-lislautakunnalta 30 päivän kuluessatästä päivästä lukien. Palkka on, sii-hen saakka kunnes valtion apua ale-taan saamaan, 4,000 markkaa vuodes-sa sekä vapaa neljä huonetta, keittiöny. m. sisältävä asunto, johon palkkaanon kerran knussa käytävä Kinnulassasairaita vastaanottamassa sekä annet-tava ilmaista lääkärinapua Kivijärvenja Kinnulaa kunnissa varattomiksi to-distetuille.

Lääkäriä asuinpaikka en luonnon-kauniissa Kivijärven kirkonkylässä,jossa on hyvä tilaisuus metsästykseenja kalastukseen niihin innostuneelle.

Tarkempia tietoja annetaan pyydet-täessä.

Kivijärvellä, heinäk. 10 p. 1916.Kunnallislautakunta.

Kirves- Ja Sekatyömiehef saavatsnmmatöitä. Läh. Niemiselta, Lapin-lahdenkatu 15, klo 6—7 i.-p.

Hbl. 1 k. tj. 25 mm.

Sfilihömonttööritsaavat heti työtä

Ojalan Sähköliike O/Y.-A/B.Mikonk. 9.

&*e~ Halutaan heti ostaa

Höyryalushyvässä kunnossa oleva -ja n. 25—40herosvoi mainen. Vastaukset selityksi-noen aluksesta ja koneesta lähetet-tävä viikon kuluessa oeotteella

F. A. Rantala. Tläne H. J.(Tar. 5.M3438

Mieskauppa-apulainen,

vflkasluonteinen, kangas-, rauta-, ra-kennusaine- ja siirtomaantavarainalaan täysin perehtynyt, ehdottomastihyvä myyjä eaa »alkaa luonani elo-kuun 1 p:stä. Hakemukset todistnk-slneen ja palkkavaatlmuksineea mie-luummin valokuvan kanssa osoitettavaJ. V. Vlgelius, Luopioinen.

(Aamu1.)13437

LyijyäTakoissa ostaa

Turun KaakelitobtaanOY. Turku, puh. 93 & 1568.Helsinki, „ 1445.

(S 1.14550N3446

UUSI SUOMETARHalutaan ostaa vanhoja käytäntöön

kelpaamattomiksi käyneitä

lyijSf-aclojitiulaatioreja sekalyijypitoisia ackum. -kuonaa.Vastaukset hlntailmoitukslneen Ja

lOytyvästä paljoudesta Viipuri Karja-lan konttoriin nimim.: >Zimin>.

MAITOA hal. ostaa korkeimpiin hint.suur?mm. ja pien. erissä. Pnh. 77 41.

Naiskonttoristijoka on hyvin perehtynyt kaikenlai-seen kirjanpitoon, omaa känniin käsi-alan Ja hallitsee puheessa ja kirjoituk-sessa suomea ja ruotsia, saa palkan he-ti tai syksystä. Hakemukset jätettä-köön ennen t. k. 23 p.

Verner Lönnholtzitle.Niemen ksrtano, os. littala.

(Hbl.) 13460

Halkoja ia Kivihiiliäostaa

Osakeyhtiö Chr. Jacobson & PoJ.Helsingissä. 13429

Emännöitsiäntoimi Tornion yleisessä sairaalassa onkokeneiden haettavana ennen tämänkuun 34 päivää.

Palkkaa on 600 markkaa ja rapaaylöspito. Toimeen tultava heti kut-sun saatua. Hakemukset todistuksi-neen osoitettava allekirjoittaneelle toi-mitsijalle.

Tornio, 10 p:,oä hein&k. 1916.13454 A. Veaterlund.

Opp i tyttö otetaan leninkioppiin20. Johansson

Hollanterin esimies,Kalanterinkäyttäjä ja muita paperiteh-taan työmiehiä otetaan heti töihin.

Leppäkoski Fabrikers Aktiebolag,Sortayala, Harlu.

(P.119310)13081

Kivityksensuorittamiseenhalukkaita henkilöitä pyyde-tään ilmoittautumaan Viapo-rin Satamahallituksen raken-nuskansliaan, Vyökatu 9, joko.henkilökohtaisesti tai kirjalli-sesti joka päivä klo 10—4paitsi lauvantaisin klo 12 jäl-keen heinäk. 2/15 p:ään men-nessä. (5.114550)13440

12 keittäjää, IS yksinp., 9 lastenh.,18 maalaistytt, S tarj., 15 tisk-, ajom.,päivätyöm. y. m. halut. 1.-Roopertin-katu 3—5, Vuori, puh. 7751.

Taitava mies- tai naiskonttoristi,ren. puh. myyjätär huonekalukaupp., 3myyjätärtä sekatavarakauppa 2 tar-joilijat, ja kasörska kahvilaan ja 8eeril. palvelijat, halot. V:tolm. Alku,Mikonkatu 8.

Ruokaputkan pito annetaan vähäva-raiselle naiselle saaressa lähellä H:kiä.Läh. Niemiseltä, Lapinlahdenkatu 16,klo B—7 4.-p.

Levysepätja levysepänapulaiset saa-vat työtäHietalahdenlaivatokalla.

(HbL) 13432

Nyt heti kalustettu huone Oikokatu5, pr. L, hnon. 49. Dahlström.

Kalustettu huone, eri sisäänkäyt., yh-delle tahi 2:lie henkilölle. Malminka-tu 38, p. B, as. 33.

Kalustettu huone herroille. Arkadian-katu 19 (Fredrikink. 64), pr. A. Raflo.

Huone kalustettuna. Iso-Roopertinka-tu 33, käytävä kadulta, h. 12.

Siisti kalustettu huone.1, pr. C. E. Pasila.

Kalustettu huone I—2 neidllltarinkatn 18. A. Sinisalo.

Kaunis kalustettu huone 2 herralle16 p. Alpertlnkatn 10 A, ovi 6.

Maalaistytöt saavat torvia palkkojatoin». ORVOKIN kantta Punavuoren*.4, pui. 111 54, anki 10—3, 5—7.

Tottunut si.vooja saa palkan n;heti. Tavataan I—21—2

Sofiankatu 4, porr. A, ovi 4.Leipomo 15 p:stä heinäk. Töölö, Tilk-

ka, kaupp as Vennolan huvila.Puhelin 7718.UenäjMieiinen

Kirjeenvaihtoja,jolla on kauppatottumusta, saa het!edullicen paikan. Hakemukset täydel-lls ne 6elvitjlksineen ja ilmoituksineenpalkkavaatimuksista osoitetaan:

Leino Molander Osakeyhtiö.Helsinki.

(Hbl) 13339

Agronoomia,mies- tai naispuolista, joka heti toi-voo konttoripaikkaa, pyydetään lähet-tämään hakemuksensa ennen t.k. 23

Verner Lonnholtfilla,Niemen kartano, os.: littala

CHbl.) 13459

Agronoomi,joka omaa hyvät suositukset (kcrnaimmin Mustialan), saa paikan jäi-.keen 1 p. marrask. 1916, mutta en-nen 1 p. helmik. 1917 Niemen kar-tanossa Kalvolassa. Hakemuksetpalklavaatimuksineen ja suosituksi-neen ovat lähetettävät ennen t.k. 23P-

Verner Lssnholtz'ille.Osoite: littala.

(Hbl.) 13558Myyjätär kangaskaupp., köksiä, 25

ykainp.. sisäkköjä, lastenhoit., nseamp.tiskaajia, ven. puh. palr., maalaistyttö-jä y. m. saavat paikkoja k:tta Eteläi-nen Liiketolnvsto, Yrjönkatu 2.

(S. L 143«4) 13447

Pitempiaikaista privattitointa haluaasairaanhoitajatar. Västans potilaastapalkkatarjoukeineen ennen 25 p. U.Suomettaren kontt. nimim. »Nuori hoi-tajatar».

Talonmiehen paikkaa haluaa remont-timies. Vast. t. 1. k. nim. »Viikon ajal-la, 508».

Neiti haluaisi jotakin tointa päivisin,taik&a johonkin opp:in. Va3t t. L k.nim. »100, 509».

Haluaisin päästä harjoittelijaksi pie-nempään liikkeeseen. Vast. t. 1. k. nim.»Neiti, 510».

Huone Ja keittiö tahi yksi tilavahuone. Vast. t. I. k nimim. »K. 1., 507».

Täysihoitoon maalla, järven rannal-la, haluaa kaksi nuorta naista heinäk.20 p:stä—elok. 20 p:ään, kernaimminmissä on nuoria naisia. Vast. t. I. k.nimim.: »Sommarnöje, 506».

Kallion liiljpidetään Oulunkylän raviradalla

syysk. 9 p:nä 1916.

Tässä tilaisuudessa hyväksytään 4-vuotiaita ja vanhempia oritta kanta-kirjaan.

Näyttelyssä arvostellaan ja palki-taan oriita seuraavissa luokissa: l:s--sä luokassa 4—5-vuotiaat kantakirjaankirjoitetut oriit. 2:ssa luokassa 5-vuo-tiaat oriit, jotka edellisenä vuonnaovat kirjoitetut kantakirjaan, sekä 6-vuotiaat oriit. 3:ssa luokassa 7-vuo-tiaat ja vanhemmat oriit.

Jokaisella oriinomlstajalla tulee ollamukana valjaat kokeita varten kuor-man vedossa sekä valjaat ja ajoneuvotjuoksukoetta varten.

Oriinomistajalla. joka ilmoittaa oriin-sa kantakirjaan kirjoittamista varten,tulee olla kirjallinen ja vahvistettu to-distus oriin polveutumisesta.

Ilmoittautuminen orinäyttelyyn ta-pahtuu viimeistään syysk. 8 p:nä kloB—l 28—12 Oulunkylän raviradalla, ennensitä vodaan ilmoittautua ja ilmoittau-tumiskaavakkeita saada Uudenmaanläänin Hevossiitosliiton kansliassa, os.Hinthaara.

Suuri Ori- m yleinenRavikilpnllu

tapahtuu

Oulunkylän raviradalla syysk. 12 pjnå.Ilmoittautuminen . raviltilpailuan Ja

koeajoon tapahtuu syysk. 11 p:nä, ai-kana, Josta lähemmin Ilmoitetaan.

(I. 6877) 13443

Myllyssään alempaanPuutarhakouluun U ipurlssaotetaan uusia mipsoppllaita marras-kuun 1 p:stä.

Hakuaika kestää syyskuun 10:teenpäivään. Hakemukset ovat lähetettä-rät koulun johtajalle.

Lähempiä tietoja pyydettäessä va-paasti.

Uenr;janKiBfen tunteja.Halutaan saada venäjänkielen *unte-

ja elokuun aikana. Vastaus nimim.»Venäjänkielen tunteja». Järvenpäänasema. (Hbl.) 13341

Hierontaa halvalla antaa tottunuthieroja. Läh. puh. 108 75.

Koivusia

Ripa-KlapiaPuh. 96 37.

Naofilz Lifidsfromla Lasinlfflameon muutettu lson-RoOj ertinkadun 20:st8Freedrikinkadun 2(keen. Puhel. 38 14.

Hei herra Otto Antila"8 päivän kuluessa lunasta huonekalu-jaan Arthursdalin huvilasta Oulunky-lässä, menettelen kuin omaisi kanssa.

Georg Jiirgens.

Hete. S., HbL (ruots.) 1 k. tj. 6 mm.Seteliraha löydetty. Tarkemmin te-

lef. 23 84, klo 10—3.

S.H )

% LUOPIOINEN IKapteeni O. Saarinen,

lifhtee joka arklp. Hämeenlinnaeta Päl-käneen kautta Luopioisiin klo j/jl p&iv.Po keton välillä oleviin laitureihin se-kä Luopioisista Hämeenlinnaan klo 3aam. 3287

(S H.)

s's HeinolaKapteeni WL Geitel,

lähtee Joka päivä Vesi järveltä (Lahti)kk> 4 i.-p., el ennen. Heinolasta klo7,30 aamulli-

(S. H.)

Junien kulut.P. = postijuna.Pl. = pikajuna.M. =■ matkustajajuna.

Pitkämatkaiset junat:Helsingistä lähtevät:

P. 8,00 au-p. Karjan kautta S iloon1(12,13), Turkuun (1,50), Tammisaa-reen (11.10), Hankoon (12,06).

P. 8,40 a.-p. Hämeenlinnaan (11,40),Tampereelle (2.00), Vaasaan (11.40),Turkuun Toijalan kautta (4.38). Po-nin (7,10), Raumalle (8,15). Mänttään(6,00), Porvooseen (10,55), Högforsiin(1,00). Lopella (12,23). Forssaan(6,'lä). Kauttualle (7.30). Hyvinkäänkautta Karjalle (1.12), tavarajunalla'Tammisaareen (1,49). Hankoon (4,35).

P. 10,20 a.-p. Lahteen (2,05). Viipu-riin (7,37). Pietariin (11,59). Mikke-liin (9,27)' Kotkaan (7,00), Lappeen-rantaan (7.18), Imatralle (10,07), Elisenvaaraan (11,37), Haminaan (7,10),Karhulaan (7.00) Loviisaan (6.25).

Pi. 1,00 i.-p. Lähteen (3.47), Viipu-riin (7.13). Pietariin (11,04), Mikke-liin (9,27), Kotkaan (7,00), Lappeen-rantaan (718), Imatralle (10,07). Elisenvaaraan (11,37). Hämeenlinnaan(4.59). Tampereelle (6.44). Kokkolaan(4.22). Ouluun (9.00). Kemiin (11.36).Tornioon (12,20). Tukholmaan (10,04)

P. 3,15 1.-p. Hämeenlinnaan (6.13)Tampereelle (8,32).

P. 8,00 1.-p. Karjan kautta Saloon(10.14), Turkuun (11.50). Tammisaa-reen (9,00). Hankoon (9.55).

P. 6,10 i.-p. Hämeenlinnaan (9,15),Tampereelle (11,31). Kokkol ian(11.15). Ouluun (5.16). Kemiin (825).Tornioon (9,18), Rovaniemelle (12|26),Jyväskylään (8,13). Suolahteen (1044).

Torstaina Heinäkuun 13 p;nS

Vaasaan (9.14), Kristiinaan (12.33),Kaskisiin (12.50), Pietarsaareen(10.44). Uuteenkaarlepyyhyn (10,35),Raaheen (4,55), Mänttään (3.20) Hag-forsiin (10,25).

P. 6t50 i.-p. Lahteen (10.28). Viipu-riin (3,28), Pietariin (8,13), Lappeen-rcntaan (4,28), Mikkeliin (7,58), Kuo-pioon (1,00). lisalmelle (3,56), Kajaa-n;li. (6,34) Savonlinnaan Pieksämäenkautta (2.45). Loviisaan (9.57). Var-kauteen (12,18). Lopolle (9,45).

PL 10,30 1.-p. Lahteen (1,21), Viipu-riin (5.28), Pietariin (9.08). Savoonsiiroina aikoina kuin edellisellä Ja-nalla.

M. 11,00 l-p. Lahteen (2,31) Viipu-riin (7.49). Pietariin (12.11). Savoonkuten edellisellä junalla; Sortavalaan(2.34). Joensuuhun (6,53). Lieksaan(9,55). Nurmekseen (11,32), Savonlin-naan Elisenvaaran kautta (3,01) Imat-ralle (10,29), Kotkaan (7,30) 'Haml-t<aan (7,55), Karhulaan (7.30).'

Helsinkiin saapuvat:M. 6,51 a.-p. Pietarista (5,40), Vii-

purista (9,44), Lahdesta (3,09). Nur-meksesta (6.25), Lieksasta (8.05), Jo-ensuusta (11,16) Sortavalasta (3.24),Savonlinnasta Elisenvaaran kautta(3.05), Savonlinnasta Pieksämäenkautta (3,11), Kajaanista (10.00) H-salmelta (12.31). Kuopiosta (3.36),Mikkelistä (8,40), Kotkasta (9,36). Ha-minasta (9,20), Karhulasta (6.04). Var-kaudesta (4,28).

P. 8,57 a.-p. Pietarista (8,00). VB-puristo (11,47). Lahdesta (6,14). Sa-losta Ja Karjalasta kuten edelliseni.Lappeenrannasta (12,14). Porvoosta(6,20).

PL 10,00 a,-p. Pietarista (12.00).Viipurista (2.52), Lahdesta (7,11).

P. 11,00 a.-p. Torniosta (7.50) Ke-mistä (8,46). Oulusta (11,59). Kokko-lasta (5,48), Tampereelta (5,46). ha-meenlinnasta (8,08). Vaasasta (7.35),Kristiinasta (3.30) Kaskisista (3,00)!Suolahdesta (7.14). Jyväskylästä(9,22). Pietarsaaresta (610). Mantas-ta (1,40). Raahesta (11,25). Uudesta-kaarlepyystä (6,10). Högforsista (6.40).Lopelta (8.00).

P. 12,50 i.-p. Karjan kautta Turusta(7,05). Salosta (8,41), Hangosta (8,55),Tammisaaresta (9 48).P. 1,16 1.-p. Tampereelta (8,03), Ha-

meenlinnasta (10 20).Pi. 5,35 i.-p. Pietarista (7,40), Vii-purista (11,20), Lahdesta (2,51). Tor-

nosta (4,00), Kemistä (4.50). Oulusta(7,46). Kokkolasta (12,31). Tampereel-ta (11,33) Hämeenlinnasta (1,40). Ta-rusta Toijalan kautta (9,07), Forssas-ta (5,30), Tukholmasta (6,34).

M- 5,59 i.-p. Pietarista (1,05 a.-p.).Viipurista (6,40 a.-p.), Lahdesta (1,12)!Lopelta (2,05) Loviisasta (4,00).

P. 8,04 L-p. Vaasasta (5.15). Tampe-reelta (2,42), Hämeenlinnasta (610)Mäntästä (10,30). Porvoosta (5!oO)'Högforsista (3,50).

P. 9,57 L-p. Pietarista (9 30). VUpo-rista (1,24). Lahdesta (6,29). Lappeen-rannasta (1,36). Mikkelistä (11.69),Kotkasta (1,50). Haminasta (L3O),Karjalta Hyvinkään kantta (4.42), Lo-viisasta (1.45). Lopelta (6.55).

P. 10,26 L-p. Toijalan kautta Turos-ta (2.35). Porista (1205), Tampereet,ta (5,03), Hämeenlinnasta (7 30), Rau-malta (10,50), Kauttualta" (U.40).Forssasta (2,40).

P. 10,37 L-p, Karjan kantta Tonis-ta (4,48). Salosta (6,20). Hangosta(6.40). Tammisaaresta (7.33).

Pääradan paikallisjunat:Helsingistä lähtevät:

12.10 a.-p. tulo Riihimäelle 3OL6.20 a > Keravalle 7,38.7,54 > » Keravalle 9,10.9.10 » * Tikkurilaan 9,54.

11,20 > > Malmille 11.50.1.15 1.-p. , Tikkurilaan 1,59.

2,12 » > Keravalle 3.29.2,32 a » lauant Ja Juhlap. aat

tona alnoasL työläisvaun. Ke-ravalle 3,45.

3.21 » , Tikkurilaan 4,06.4.20 » > Keravalle 5.37.5.21 » » Keravalle 6,38.6.16 > » Keravalle 7,16.6,24 » a Malmille 6.54.7,45 > j> Keravalle 9.02, Porvoo-

seen 10.45.9,20 a » Tikkurilaan 10,04.

11,06 » » Keravalle 12,19.

Helsinkiin saapuvat!6,30 a.-p. lähtö Keravalta 5,12.7,28 > » Malmilta 6,57.7,44 a a Keravalta 6,45.8,44 » > Riihimäeltä 6,06.9,46 > > Keravalta 8 25.

10,48 a » Tikkurilasta'lo.o4..

11,46 > > Keravalta 10,29.12,33 1.-p. » Malmilta 12.02.2.51 » » Tikkurilasta 2.06.4,43 » > Riihimäeltä 1,30.5,20 • » Keravalta 4.08.5,40 m > Tikkurilasta 5,56.7,28 » * Keravalta 6.12.8,55 » a Keravalta 737

10,56 a > Tikkurilasta 10,13.11

t32 » » Keravalta 10.20.

Rantaradan paikallisjunat:Helsingistä lähtevät:

6,05 a.-p. tulo Espooseen 6,55 arkip.6,55 > » Kirkkonummella S.4J.

10.00 tulo Kirkkonummelle 1L34.1,05 i.-p. » Masabyhyn 2.15.2,26 a a Kirkkonummelle 4,00330 a a Karjalle 6.3 L4,13 a a Espooseen 5.02.5,14 a a Kirkkonummelle 6,42.8,40 a a KUkkonummelle 10,14.

11,58 a > Kirkkonummelle 1,88.

Helsinkiin saapuvat:

7,36 a.-p. lähtö Kirkkonummelta 6,008,33 * » Espoosta 7.39 arklp.9,33 > a Karjalta 6,25.

10,40 » > Kirkkonummelta 9.05.1,50 1.-p. » Kirkkonummelta 12.16.3,35 » > Masabystä 2,20.6,09 » > Espoosta 5.20.710 > » Kirkkonummelta 5,38.3,33 » » Kirkkonummelta 6,58.

11,48 > » Kirkkonummelta 10,20

Ruumisjuna:Lähtee keskiviikkoisin ja sunnuntai-

sin Ruoholahdesta 12.20 1.-p.. saapuuMalmin hautausmaalle 12.47. LähteeMalmilta 3.32 1.-p, saapuu Helsinkiin3.54.

Suom. Kirjan. Seuran Kirjapaino Or.Helsinki. 1916.

'

13444