Embed Size (px)
Citation preview
Uusi Invalidi 1/2018 1
T a p a t u r m a - j a s a i r a u s i n v a l i d i e n l i i t t o r y : n s o s i a a l i n e n u u d i s t u s l e h t i 1/ 2 0 18
Tässä numerossa:
Pääkirjoitus:Ei myytävänä
sivu 2
Näkökulma: Ikäsyrjintä
sivu 2
ProfessoriMarja Jylhä:
Hyvä vanhuuson poliittisen tahdon asia
sivu 3
Ei Myytävänä! -aloite sai
nimivyörynsivu 4
Huolena aktiivimalli
sivu 5
Liittovaltuusto kokoontui
Vähäjärvelläsivu 6
Vähäjärven uusi isäntä esittäytyy
sivu 9
Yhdistyksettoimivat
sivut 8 & 10-11
Onni on taistelussa, sanoo
Juha Kovanensivu 12
Terveyskeskusmaksut pois, diabeteslääkkeiden 100% Kela-korvaukset palautet-tava, Kelan lääke-, matka- ja sairaanhoitokorvausten vuosikatto yhteensä 300 eu-roon ovat vaatimuksia, joita Tapaturma- ja sairausinva-lidien liitto on vuodesta toi-seen esittänyt tehokkaim-miksi keinoiksi kaventaa ter-veyseroja.
Hallitus on toimillaan li-sännyt terveyseroja nosta-malla terveyskeskusmaksu-ja, ottamalla käyttöön uusia pitkäaikaissairaita rasittavia maksuja kuten hoitajamak-
Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto vaatii terveyspalvelujen maksupolitiikkaan täysremonttia pienituloisten hyväksi
sut, ja leikannut samaan ai-kaan eläkekorotuksia ja iske-nyt viimeksi pitkäaikaistyöt-tömien kimppuun järjettö-mällä ”aktivointimallillaan”.
Terveyserojen kaventa-mistavoitteen sijaan halli-tuksen linjaksi on sote-uu-distuksen ajamisessa muo-dostunut ovien avaaminen selälleen yksityisen terve-ys- ja hoivabisneksen tun-keutumiselle julkisten ter-veyspalvelujen ytimeen ”valinnanvapaus”-julistusten varjolla.
Tehokkain keino paran-taa hoitoon pääsyä on teh-
dä terveyskeskusten ja työ-terveyshuollon maksupoli-tiikkaa yhdenvertaiseksi te-kemällä terveyskeskuskäyn-neistä maksuttomia, kuten työterveyshuollon sairaan-hoidossa on ollut vuosikym-meniä ja Helsingissä vuodes-ta 2013. Nykytilamme on pe-rustuslain sosiaalisten pe-rusoikeuksien näkökulmas-ta perustuslain vastainen, eli pienituloisia eläkeläisiä ja vammaisia syrjivä.
Vaadimme siksi poista-maan terveyskeskusmaksut koko maassa, palauttamaan oikeudenmukaisuuden Ke-
la-korvauksiin ja alentamaan vuosikatot yhteensä 300 eu-roon. Jos hallitus ottaisi tä-män periaatteen sote-uudis-tuksensa ydinasiaksi terve-ys- ja hoivabisneslobbarei-den hellimisen sijasta, palau-tuisi kansan luottamus kaa-okseen ajautuneeseen sote-uudistukseen.
11.3.2018
Tapaturma- ja sairaus-invalidien liitto ry:n
liittovaltuusto
Uusi Invalidi 1/20182
Pääkirjoitus 1/2018
Näkökulma: Erkki Matikainen
Ei myytävänä
Eduskunta joutuu pohti-maan vammaisten yk-silöllisten oikeuksien ja
vammaispalvelujen markki-naehtoistamisen välistä ris-tiriitaa pian eduskunnassa. 7.3.2018 heille on luovutettu kansalaisaloite, joka keräsi yli 70 000 allekirjoitusta.
Ei myytävänä! -aloitteen tavoitteena on lopettaa vam-maisten henkilöiden välttä-mättömän avun ja tuen kil-pailuttaminen. Aloitteen pa-nivat vireille Vammaisfoo-rumi ry ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelu-kunta (KVANK) kesäkuussa 2017. Aloitteessa vaaditaan julkisia hankintoja koske-vaan lakiin rajausta: hankin-talain mukaista kilpailutusta ei tule soveltaa koko elämän mittaisten asumista, henki-lökohtaista apua ja puhe-vammaisten tulkkausta kos-kevien palveluiden hankin-taan.
u u u
Julkinen valta on kulkenut ainakin 1990-luvun puolivä-
listä alkaen lakeihin perus-tuvien julkisten palvelujen yksityistämisen polkua liike-elämän etujen edistäminen edellä suhteessa kansalais-ten perusoikeuksiin, kuten ovat oikeus asumiseen ja muut myös vammaisia yh-denvertaisesti koskevat pe-rusoikeudet.
Hankintalain säätäminen siten, että lain soveltamisen piiriin sisällytettiin lainsää-dännön turvaamat sosiaali- ja terveyspalvelut vammais-palvelut mukaan lukien on ollut strateginen poliittinen virhe. Se tehtiin 1990-luvulla EU-lainsäädännön voimaan asumissäädöksiä rakennet-taessa.
Valinta tuolloin olisi voinut olla aivan toinen. Tuon ajan päättäjillä meni puurot ja vellit sekaisin, kun ei tunnis-tettu verovaroin ylläpidettä-vän hyvinvointivaltion perus-rakenteiden erityisluonnetta eli perusoikeuksien turvaa-misen julkisen vallan ydin-tehtävää, ja liike-elämää kos-kevan kilpailulainsäädännön liike-elämän yhdenvertaisen
keskinäisen kohtelun tehtä-viä erillisinä asioina.
Niinpä soteuudistus on törmännyt toistuvasti perus-tuslakiin, kun nykyinen hal-litus on yrittänyt kaikin kei-noin ”valinnanvapauden” sumutuskäsitettä käyttäen edistää terveys- ja sosiaali-bisneksen etuja valmistele-malla vallankaappausta so-siaali- ja terveydenhuollos-sa. Valtaa ollaan siirtämäs-sä markkinavoimille. Veron-maksajille jää tuossa kuvios-sa kasvavien laskujen mak-sajan rooli.
Onneksi hankkeen loppu-suoralla jopa kokoomukses-sa on löytynyt laskutaitois-ta nuorta voimaa, jotka ovat hoksanneet, että hallituksen höpötys kustannusten sääs-tämisestä on huijausta, ja li-sälaskut todellisuutta. Asi-antuntijat ovat toistuvas-ti julkisesti nostaneet esille, että Mehiläinen, Terveysta-lo, Attendo ym. pääsevät ve-ronmaksajien ”hillopurkille”, jossa kaksoislaskutus työ-terveyshuollon sairaanhoi-topalvelujen ja perustervey-
denhuollon verorahoitteis-ten palvelujen tuottamises-sa tulee mahdolliseksi, kun työssä käyvät kunnan asuk-kaat ovat sekä työterveys-huollon että terveyskeskuk-sen asiakkaita.
u u u
Vammaisten oikeus yksilöl-liseen asumiseen ja yksilöl-liseen välttämättömään tu-keen tulee olla rikkomatto-mia perusoikeuksia, joiden tarve on elinikäinen niin kuin kaikilla meillä muillakin, jot-ka asumme vuokralla tai omistusasunnoissa. Palve-luiden kilpailuttaminen rik-koo Suomen ratifioimaa YK:n yleissopimusta vam-maisten ihmisten oikeuksis-ta, niin kuin aloitteen perus-teluissa todetaan.
Syntynyt toimintamalli, jossa hankintalakiin vedo-ten kuntia vaaditaan kilpai-luttamaan vammaisten asu-mispalvelut, on uushuuto-laisuutta. Huutolaislainsää-däntö purettiin jo kerran, kun sen todettiin ihmisarvoa
loukkaavaksi ihmiskaupaksi, missä puolustuskyvyttömiä ihmisiä ostetaan ja myydään määrävälein.
Vammaisjärjestöissä odo-tetaan mielenkiinnolla, mil-lainen keskustelu eduskun-nassa aloitteesta käydään. Nähtäväksi jää, tulevatko hankintalainsäädäntö sel-keytymään niin, että uus-huutolaisuus ja ihmiskauppa vammaisilla ja pitkäaikaissai-railla hoivapalveluja tarvitse-villa vanhuksilla kielletään, niin kuin on kansainvälisin sopimuksin kielletty ja krimi-nalisoitu rajojen yli käytävä pakolaisten ihmiskauppa.
Antti HolopainenTapaturma- ja sairaus-
invalidien liiton puheenjohtaja
Kuten varmaan moni meis-tä täysi-ikäisistä on huoman-nut, meitä potkitaan päähän vähän joka asiassa.
Yksi on pankkipalvelut, nehän ovat nykyään ihan olemattomat. Jos ei osaa tai pysty käyttämään tietoko-netta, ei saa pankkiasioitaan hoidettua. Pankki on auki muutaman tunnin silloin täl-löin, ja jonossa saa seisoa useita kymmeniä minuutte-ja.
u u u
Junalippujen ostaminen on hankalaa. Kaikki eivät pää-se R-kioskille, jossa niitä on myytävänä, eivätkä kaikki osaa käyttää nettiä.
Kaikilta muilta junalippu-jen hinnat halpenivat, mutta eläkeläisten lippujen hinnat nousivat. Harvoilta asemilta saa nykyään ostaa lipun, jos juna edes pysähtyy asemal-la. Pyörätuolin käyttäjät saa-
Ikäsyrjintävat apua vain tietyillä asemil-la.
u u u
Sama homma kun menet-
te johonkin isoon market-tiin. Saat kävellä satoja met-rejä jonkin tavaran perässä, myyjiä et saa avuksesi koska heitä ei näy mailla eikä hal-meilla. Aikaisemmin oli pie-
niä myymälöitä, joissa palve-lu pelasi.
Linja-autopalvelut on syr-jäseudulta kokonaan lope-tettu. Ellei ole omaa autoa vaikeaksi menee, joko taksi tai joku kaveri voi sinut pe-lastaa. Vammaispalveluiden kuljetuksetkin on monelta vanhukselta viety.
u u u
Oma kokemukseni on ollut että palvelut loppuivat kuin seinään kun täytin 70 vuotta.
Olkapääni takia minun piti tavata käsikirurgi. Tilai-suus kesti kolme minuuttia, käskettiin tulemaan puolen vuoden kuluttua uudestaan. Nyt on kulunut vuosi eikä ole kuulunut mitään. Samanlais-ta on ollut tämän astmani kanssa, yritin päästä lääkäril-le mutta ei se onnistunut en-nen kuin kävin sairaanhoita-jan kanssa vähän neuvotte-lemassa. Nyt on lääkärin ai-
ka varattu.
u u u
Jos on Kelaan asiaa pitäi-si henkilökunnan auttaa vir-kansa puolesta, mutta usein ohjataan tietokoneelle, jos-ta moni ei ymmärrä hölkä-sen pöläystä. Sinulle lyödään käteen nippu papereita, yri-tä sitten yksinäsi täytellä nii-tä. Voi tytöt ja pojat, vaikeak-si on mennyt. Olemme kui-tenkin aika iso ryhmä, mei-dän pitäisi valvoa omia etu-jamme. Jos olisimme näistä asioista enemmän yksimie-lisiä, saisimme varmaan pa-rannettua monta itseämme koskevaa asiaa.
Erkki MatikainenJyväskylän seudun Sairaus-
ja Tapaturmainvalidit ry:n puheenjohtaja
Tsil ry:n liittohallituksenjäsen
Erkki Matikainen.
Uusi Invalidi 1/2018 3
Vaikka hyvinvointivaltion saavutuksia puretaan, on tuo malli saanut niin pal-jon hyvää aikaan, ettei nii-tä muutoksia ihan vähällä kumota. Hyvinvointi on ra-kentunut sisään suomalais-ten arkielämään, ja se nä-kyy selvästi eliniän nousuna, terveyden ja yleisen hyvin-voinnin kohentumisena. Kol-men–neljän vuosikymme-nen aikana on tapahtunut todella paljon.
- Kyse ei siis ole vain elin-iän pitenemisestä - jota on tapahtunut jo kahdensa-dan vuoden ajan - vaan ko-konaan uuden jakson, myö-häisvanhuuden tulosta osak-si ihmisten elinkaarta. Kun 1980-luvun Suomessa oli noin 4500 yli 90-vuotiasta, määrä on kymmenkertaistu-nut. Arvioiden mukaan tuo määrä tuplaantuu 2040-lu-vulle tultaessa, sanoo Tam-pereen yliopiston geronto-logian (ikääntymisen ja van-henemisprosessin tutkimus) professori, lääkäri ja tutkija Marja Jylhä.
Jylhällä on pitkä ura van-huustutkimuksen ja lääke-tieteen parissa. Kaikki alkoi oikeastaan sattumalta, sillä joskus 80-luvun alussa Hel-singistä Tampereelle tulles-saan hän nuorena lääkäri-nä ”astui oikeaan junaan”. Samassa junassa olivat pro-fessorit Jeddi Hasan ja Eino Heikkinen. Viime mainittu käynnisti WHO:n (Kansain-välinen terveysjärjestö) kan-sainvälistä vanhuustutki-musta ja haki tutkimusapu-laista.
- Hasan suositteli minua Heikkiselle, joka hyväksyi mi-nut ja siitä tämä kaikki alkoi. Toimin mm. Suomen Aka-temian tutkijana ja vuon-na 1986 väittelin tohtoriksi aiheesta ”oman terveyden kokeminen eläkeikäisillä” ja tuota aihetta olen tutkinut monin tavoin. Kun ihmiset kokevat terveytensä hyväksi, se ennustaa pitkää elinikää, Jylhä sanoo.
Kehityksen huonot puolet
Jos on ihmisten elinikä, ter-veys, eläke ja yleiset elin-olot kohentuneet, on asi-oilla myös kääntöpuolensa. Silloin kun ikääntyneet työ-elämän ulkopuolella olevat nähdään lähinnä kulueränä ja rasitteena, ollaan Jylhän mukaan hakoteillä.
- Ikärasismia ilmenee mo-nin tavoin, lievemmin ja ras-kaammin. Palvelujen saata-vuuden ikäraja on yksi keino, jolla apua tarvitsevia pudo-
Hyvä vanhuus on poliittisen tahdon asia
tetaan keinotekoisesti avun ulkopuolelle. On epäinhi-millistä, että Kela ei rahoita ikääntyneiden psykoterapi-aa. Kriteeri pitäisi olla avun tarve eikä se, onko ihminen yhteiskunnalle tuottava vai ei.
Sitä paitsi tuottavuus on usein käsitetty kovin sup-peasti. Jylhä muistuttaa, että tuottavuutta on monenlais-ta. Isovanhemmat hoitavat lapsenlapsiaan tai toisiaan omaishoitajina, ovat kulttuu-rin ja matkailun suurkulutta-jia sekä osallistuvat monen-laiseen yhdistysten vapaa-ehtoistoimintaan. Ilman sitä yhteiskunta olisi henkisesti paljon köyhempi.
- Ikääntymiseen liittyvät muutokset ovat tosin epä-tasaisia, niin Suomen sisällä kuin kansainvälisesti. Mutta yleisesti suomalainen eläke-järjestelmä on hyvä, se huo-mioi yksilöllisesti ihmisten elämäntilanteet. Se antaa it-semääräämisoikeutta ikään-tyneille, Jylhä arvioi.
Vastuu yhteiskunnalla
Tätä hyvää on arvostetta-va ja siitä on pidettävä kiin-
ni. Mutta tässä tulee mutta. Markkinat tunkevat alueel-le, jonka pitäisi olla julkisen vallan demokraattisessa val-vonnassa.
- Hoivapalvelujen lisäksi tämä koskee ikääntyneiden asumista, joka jo on liki ko-konaan markkinoiden hal-lussa. Kunnallisia vanhain-koteja ei juurikaan enää ole. Hinta on kova vanhuksille, vammaisille ja heidän omai-silleen. Tehostettu palvelu-asuminen on omituinen kä-site, tehostettua siinä on lä-hinnä hinta. Ikäihmiset ovat suurimpia julkisten palvelu-jen leikkausten kohteita.
Samaan aikaan hoetaan, että koti on ihmisen paras paikka. Onhan se silloin, kun kaikki asiat ovat hyvin. Va-litettavan monella ”koti” eli elinympäristö kaikkineen juuri tuottaa ja ylläpitää on-gelmia.
- Julkinen hoiva on van-huksen paras turva, vallan-kin silloin kun yksinäisyys, sairaus ja vammaisuus yh-distyvät ikääntymiseen. Digi-taaliset palvelut ja valinnan-vapaus ovat erityisesti muis-tisairaille huono malli. Meillä on jo kahden kerroksen pal-
velut ja tätä menoa eriarvoi-suus vain kasvaa, sillä yläta-solla on tehty valinta leikata julkisista hoivapalveluista.
Sote-keskustelussa ollaan Jylhän mukaan hakoteillä, kun puhutaan lähinnä pää-systä lääkärin vastaanotol-le. Sekin on tärkeää, mutta kasvavan ikääntyvien jou-kon palvelutarpeet ovat pal-jon laajemmat ja monimuo-toisemmat. Esimerkiksi asu-misesta, vammaisuudesta ja muistisairauksista ei juuri puhuta sote-keskustelussa.
- Yksi suunnitellun soten uusi ongelma on se, että sen myötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon yhteinen pohja uhkaa mu-rentua. Tämä on haitallista juuri vanhuksille, vammaisil-le ja monisairaille, sillä heil-le terveydenhuollon valin-nanvapaus ei ole todellinen vaihtoehto.
Kolmen kohdan ohjelma
Jylhän mukaan Ruotsin koke-mukset valinnanvapaudesta ikääntyneiden palveluissa ja erityisesti ympärivuorokau-tisessa hoidossa pitäisi va-roittaa: Ne jotka kykenevät,
- On päästävä eroon ikäsyrjinnästä, elinoloja on kehitettävä monipuolisesti ja palvelut pitää tuottaa tarpeiden mukaan, kiteyttää professori Marja Jylhä vanhuuden hyvinvoinnin edellytykset.
eivät tarvitse. Ne jotka tarvit-sevat, eivät kykene. Profes-sori ei tiedä, itkeäkö vai nau-raa sote-sekoilulle. Vaikka perinteinen terveydenhuol-to on toiminut paikoin ihan hyvin, korjauksia toki tarvi-taan, sillä vikoja on.
- Uutta teknologiaa tarvi-taan, mutta se ei voi korva-ta inhimillistä hoivaa ja tur-vaa. Myös laitoshoitoa ja vanhainkoteja tarvitaan. Tii-vistäisin muutostarpeet kol-meen kohtaan: ikäsyrjinnäs-tä on päästävä eroon, elin-ympäristöä kaikkineen pitää kohentaa erilaisten ihmisten ehdoilla ja palveluja pitää ke-hittää todellisten tarpeiden mukaan, sanoo Marja Jylhä.
Tähän ei päästä markkina-vetoisesti, vaan tarvitaan jul-kisen ja yksityisen yhteistyö-tä, jossa vastuu on julkisella vallalla. Jylhän mukaan kyse on terveyden ja hyvinvoin-nin lisäksi demokratiasta ja toimivasta yhteiskunnasta, joka lopulta on myös talou-dellisesti paras malli.
Teksti ja kuva:Hannu Oittinen
Uusi Invalidi 1/20184
Suomi ratifioi kesäkuussa 2016 vammaisten ihmisten ihmisoikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, jo-ka korostaa vammaisten ih-misten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikessa päätök-senteossa. Sopimuksen mu-kaan vammaisella ihmisellä on oikeus valita asuinpaik-kansa, eikä häntä saa vel-voittaa käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä.
Aloitteen mukaan vam-maisten henkilöiden koko elämän mittaisia, välttämät-tömiä palveluja ei tulisi kil-pailuttaa hankintalakiin ve-doten. Euroopan Unionin maat Suomea ja Englantia lukuun ottamatta ovat niin toimineet. Kilpailutus on vas-toin ihmisoikeuksia ja tulee pitkällä tähtäimellä sekä in-himillisesti että kansantalou-dellisesti kalliiksi. Kilpailutta-mismenettelyn seuraukse-na välttämätöntä apua ja tu-kea tarvitsevilla vammaisilla henkilöillä ei ole itseä koske-vien asioiden järjestämises-sä osallisuutta, eikä oikeus-suojakeinoja.
Mekään emmeole myytävänä
Vuonna 2016 uudistettu hankintalaki ei ole muutta-nut tilannetta. Vammaiset henkilöt eivät edelleenkään ole asianosaisia tehtäessä heidän elämäänsä olennai-
Ei myytävänä! –aloite sai nimivyörynEi myytävänä! -kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 72 000 ihmistä ja se etenee eduskunnan käsittelyyn keväällä 2018. Aloitteen takana on Vammaisfoorumi ry ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta ja näkyvinä hahmoina Pertti Kurikan nimipäivät -yhtyeestä Sami Helle sekä Kari Aalto.
sesti vaikuttavia kilpailutta-mispäätöksiä.
Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tu-en kilpailuttaminen on vas-toin YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oi-keuksista. Tämä sama so-pimus koskee myös henki-löitä, joilla on pitkäaikaisten mielenterveyden häiriöiden takia vaikeuksia suoriutua arjesta. Julkisia hankintoja koskevan lain (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoike-ussopimuksista) 9 §:ään tu-lisi lisätä lain soveltamisalu-eeseen rajaus: ”Tätä lakia ei sovelleta sellaisten mielenter-veyspalveluiden hankintaan, joissa on kyse pitkäkestoisis-ta mielenterveyden häiriöistä kärsivien henkilöiden välttä-mättömän huolenpidon ja tu-en tarpeista ja tarpeisiin liitty-vistä palveluista asumispalve-luissa ja jokapäiväisessä elä-mässä.”
Mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten arki vaikeutuu
Kilpailuttamisen seuraukse-na palveluntuottajat vaihtu-vat usein. Sen seurauksena apua ja tukea tarvitsevien henkilöiden arkea ymmär-tävät työntekijät vaihtuvat usein. Palveluntarjoajan vaihtuessa arki ja kuntoutus on rakennettava alusta. Täl-lä voi olla kohtalokkaita seu-
rauksia ihmisille, joille arjen muutokset ovat usein erityi-sen haasteellisia ja joiden psyykkinen ja/tai fyysinen toimintakyky on jo muuten-kin alentunut.
Mielenterveyskuntoutuji-en asumispalveluissa kilpai-luttaminen on johtanut hen-kilöstömäärien vähentymi-seen, työntekijöiden toimen-kuvien pirstaloitumiseen ja työn mielekkyyden muren-tumiseen.
Kysyin Mikael Bergiltä
Finfami Uusimaa-yhdistyk-sestä, miksi mielenterveys-sairaille piti perustaa oma kampanja: Mekään emme ole myytävänä.
Ongelma syntyy YK:n vam-maisten ihmisten ihmisoike-ussopimuksen suomenkie-lisestä kirjoitusasusta, kun taas ruotsinkielisessä kään-nöksessä puhutaan koko ajan myös psyykkisestä toi-mintakyvyn alentumisesta.
Psyykkisiä sairauksia sai-rastavilla on psyykkinen toi-
mintakyky pysyvästi alentu-nut ja heistä tietty osa tar-vitsee aina asumispalvelu-ja. Kampanjaan osallistu-via mielenterveysjärjestö-jen edustajia pääsee maa-liskuussa avaamaan psykiat-risia sairauksia sairastavien erityistilanteita sosiaali- ja terveysministeriöön. Mielel-lämme otamme vastaan kai-ken kannatuksen kampan-jaamme, kertoi Mikael Berg.
Mekään emme ole myy-tävänä! -kampanjan takana ovat Finfami Uusimaa, Ete-lä-Suomen klubitalot, Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiat-rinen yhdistys, Sosiaalipeda-goginen säätiö, Mielenter-veysseura, Mielenterveyden keskusliitto, Kukunori – Mie-lenterveys- ja vammaisten kulttuuriyhdistys sekä Sini-nauhaliitto.
Voit allekirjoittaa kansalais-aloitteen Mekään emme ole myytävänä -kampanjaan si-vulla: https://www.kansalais-aloite.fi/fi/aloite/2687
Teksti ja kuvat:Sari LehikoinenEi myytävänä -kansalaisaloitteen allekirjoitusten keräystiski
apuvälinemessuilla.
Vielä on hieman epäselvää, että missä viranomaiskäsitte-lyn vaiheessa porilainen eri-koisuus periä vammaispalve-lun asiakkaalta itseltään koko kuukauden kuljetuspalvelu-maksut on. Se kuitenkin näyt-tää ilmeiseltä, että jokin tässä asiassa on liikahtanut.
Porilainen vammaiskulje-tusta tarvitseva henkilö jou-tuu siis kustantamaan koko kuukauden ajonsa ensin itse, jonka jälkeen vasta on mah-dollisuus periä kaupungilta takaisin omavastuun ylittävä rahasumma. Paksua lompak-koa vammaisilta vaaditaan. Ja jos rahaa ei ole, niin ajotkin sitten ovat sen mukaiset, vä-häiset. Olisiko tuo tarkoitus-
kin, sillä silloin ei kaupungin kassasta tarvitsisi maksuja-kaan maksaa.
Rahasiirroissa on ollut ha-vaittavissa, että kun asiakas hakee kuitteja vastaan omi-aan takaisin, on ”ekonominen prosentti” hävinnyt matkalla. Kenen taskuun, ei ole tietoa.
Mutta nyt on kuulunut kummia. Ensimmäisen ker-ran kuittirumba on tuottanut toivotunlaisia tuloksia. Aina-kin osa asiakkaista on saa-nut itselleen juuri kuittien omavastuusumman ylittä-vän osuuden. Liekö virastoon saatu uusi kuittitarkastaja vai onko huomattu, että osataan sitä laskuoppia muuallakin.
Voisimmeko olettaa, että
Porin vammaiskuljetuksissa liikahdus oikeaan suuntaan – päävaatimus vielä korjaamatta
vaatimustamme ja selvityk-siä asioiden korjaamiseksi on edes hieman kuultu. Yh-distys on ottanut nuo kulje-tuspalveluasiat esille mm. it-se perusturvajohtajan kuin alaistensakin ja muutamien valtuutettujen kanssa. Seu-raamme tilannetta.
Toivottavasti perusturva-johtajan ajama ”ekonominen ajattelu” saadaan loppumaan myös ajamassamme pääasi-assa, eli että vammaiskulje-tuspalvelun asiakas pääsisi matkustamaan pelkällä oma-vastuuosuudella kuten muis-sakin Suomen kaupungeissa. Ei se voi mahdoton asia olla toteuttaa, Porissakaan.
Terttu Elomaa
Jos rahaa ei ole, niin kyydit jää vähiin. Vammaisilta vaaditaan paksua lompakkoa Porissa. Kaupunki ”pakkolainaa” asiakkaan varoja omaan kassaansa kuukaudeksi. Kuva: Terttu Elomaa
Uusi Invalidi 1/2018 5
Aktiivimalli huolestuttaa monia kansalaisia, mutta varsinkin vajaakuntoisten työnhakijoiden huoli on suuri. Haastattelin työllisyysasioiden päällikkö Sami Kuikkaa Lahden elinvoima- ja kilpailukykypalveluista sekä Eija Mannisenmäkeä Hämeen TE-toimistosta.
Miten aktiivimalli on alkanut näyttäytyä työvoimatoimis-tojen arjessa?
Sami ja Eija: Työnhakija-asiakkaiden kyselyt aktiivi-mallista ja etenkin aktiivitoi-meksi laskettavista toimen-piteistä ovat varmasti kas-vaneet niin TE-toimistois-sa kuin työttömyysetuutta maksavilla tahoilla (Kela ja työttömyyskassat).
Onko TE-keskuksilla ja
Kelalla resursseja vasta-ta aktiivimallin vaatimiin toimenpiteisiin: koulutuk-seen tai työpaikkoihin 18 tuntia kolmen kuukauden aikavälillä?
Sami ja Eija: Tuskin TE-toi-mistoilla, kunnilla, Kelalla tai työttömyyskassoilla on tar-peeksi resursseja vastata kaikkien asiakkaiden tarpei-siin.
Miten tilanne vaikeu-tuu, kun näitä kolmen kuukauden jaksoja kertyy vuoden sisällä neljä?
Sami: Tilanne vaikeutu-
Huolena aktiivimallinee, eikä aktiivitoimia tu-le olemaan tarpeeksi tarjol-la. Aktiivimallin valmistelus-sa on kuitenkin lähdetty sii-tä, että ihmiset työllistyisivät pidemmiksi jaksoiksi kuin nuo laissa mainitut minimit. Ei siis liene lainsäätäjän tar-koitus, että työtön työnha-kija työllistyy vain 18 tunnik-si jokaisen kolmen kuukau-den tarkastelujakson aikana, vaan että ihmiset aktivoitu-vat hakeutumaan mieluiten toistaiseksi voimassaoleviin työsuhteisiin. Käytännössä tämä ei monen työnhakijan kohdalla ole mahdollista.
Eija: Työhallinnon tarjo-ama aktiivimalliin kelpaava palvelurepertuaari tulee äk-kiä käytetyksi. Samat asiak-kaat eivät voi osallistua tois-tuvasti samoihin palveluihin tai palveluihin, joihin heil-lä ei ole tarvetta vain täyt-tääkseen aktiivisuusehton-sa. Työhallinnossa edelleen tarjotaan palveluja asiakkail-le, joiden katsotaan niitä eni-ten tarvitsevan ja niistä hyö-tyvän.
Mitä on nähtävissä esim. ensi vuonna, kun työttömiä työnhakijoita ajautuu toimeentulolouk-kuun ja toimeentulotuen pariin? Onko kunnissa ja Kelassa varauduttu lisään-tyvään toimeentulotuen hakemisen ruuhkiin?
Sami: Kela ilmoittaa tar-vitsevansa n. 200 henkilö-
työvuotta lisää vastatakseen aktiivimallin tuomaan lisä-työhön. Työttömyyskasso-jen lisätarve lienee samaa luokkaa. Perustoimeentulo-tuki on nykyisin Kelalla, mut-ta kuntien myöntämään har-kinnanvaraiseen toimeentu-lotukeen tulee varmasti lisä-painetta.
Kuinka monen työttö-män työnhakijan arvelette ajautuvan toimeentulotu-en varaan?
Sami: Sitä tuskin tietää ku-kaan, mutta perustoimeen-tulotukea maksettiin vuon-na 2017 n. 277 000 kotita-louteen, joissa asuu yhteen-sä n. 400 000 ihmistä. Tähän tasoon tulee jonkin verran li-säystä.
Onko vajaatyökykyis-ten tilanne huonompi kuin muiden työnhakijoiden ti-lanne aktiivimallin kan-nalta, miten heidän tilan-nettaan tulisi tässä aktiivi-mallissa keventää?
Sami ja Eija: Aktiivimal-li koskee lähtökohtaises-ti melkein kaikkia työttömiä työnhakijoita. Tällä hetkel-lä aktiivimalli ei koske työn-hakijaa, joka saa työkyvyttö-myyden tai vamman perus-teella myönnettyä etuutta, työskentelee omais- tai per-hehoitajana tai on hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja odottaa päätöstä. Niille joi-den työkyky on heikentynyt, tilanne on vaikeampi kuin täysin työkykyisille. Toisaal-ta moni työttömyysetuuden
saaja on samalla toimeen-tulotuen saaja, ja näissä ta-pauksissa toimeentulotukea korotetaan työttömyysetuu-den leikkauksen verran. Ak-tiivimalli kohtelee työttömiä työnhakijoita sillä oletuksel-la, että kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet työllistyä tai aktivoitua muin hyväksyttä-vin keinoin. Näin ei tosiasias-sa tietenkään ole mm. henki-lön työkyvystä, maantieteel-lisistä seikoista, palveluntar-jonnasta yms. riippuen, jo-ten voi sanoa ettei malli koh-tele työnhakijoita tasa-arvoi-sesti. Työhallinnossa toivo-taan, että aktiivimalliin voisi sisältyä harkinnanvaraisuut-ta.
Teksti ja kuva:Sari Lehikoinen
’Usko mahdottomaan’, ’tääl-lä kukaan ei yksin jää’, hoet-tiin useaan kertaan itsenäi-syyspäivän aikana TV:ssä 100-vuotiaassa Suomessa.
Mahdottomalta tuntuukin uskoa ainakin niiden vam-maisten ja sairaiden, ja eri-tyisesti ikääntyneiden, jotka tarvitsevat henkilökohtais-ta apua. Päijät-Hämeen hy-vinvointikuntayhtymä, jol-le Lahden vammaispalvelut ovat siirtyneet katsovat mo-nien heistä kokeneen ihme-parantumisia.
Useille jäsenistämme on tullut henkilökohtaisen avun jatkohakemuksiin kielteinen päätös. Joukossa on nuores-ta asti reumaa ja muita pit-käaikaissairauksia sairas-tavia, näkövammaisia, jo-pa kuuleman mukaan yksi sokeakin. Syyksi ei suoraan ole laitettu ikää, vaikka mai-nitaan, että vamma johtuu-kin ikääntymisestä. Syiksi on
Pahoinvointia Päijät-Hämeessämainittu esim. tuotannolli-set syyt, sellaisissa tapauk-sissa joissa henkilö itse toi-mii henkilökohtaisen avun työnantajana.
Kriteerien muutos on useissa mainittu syy. Miten kriteerit voivat muuttua kun vammaispalvelulaki ei ole muuttunut? Monissa näistä
sopimuksista on ollut kysy-mys pienehköistä tuntimää-ristä jotka ovat kodin lisäk-si tarkoitettu yhteiskunnal-liseen toimintaan ja harras-tuksiin. Nyt aktiivisesti ker-hoihin ja muihin harrastuk-siin osallistuneet tai yhdis-tys- ja jopa luottamustehtä-vissä toimineet joutuvat jää-mään avustajan puuttuessa kotiin.
Aikaisemminhan jo kilpai-lutettiin ostopalveluna olevi-en avustajasopimukset. Voit-taja oli halvin vaihtoehto. Epäilemme ettei sillä hinnal-la palvelua pystytä pitkään toimittamaan. Tämän takia monilla on edessä avustajan vaihtuminen, mikä sekin on monen kohdalla traumaatti-nen kokemus. Ottakaa täs-säkin asiassa yhteyttä liitto-jen lakimiehiin tai vammais - ja potilasyhdistysten aktiivei-hin. Jos tällä toiminnalla hae-taan säästöjä, niitä tuskin
syntyy. Sairaalapäivät tulevat lisääntymään avun puutteen takia, toimeentulotuen tarve lisääntyy, niin vammaisten kuin työttömäksi jäävien avustajienkin kohdalla
Keräsimme yli 500 nimeä adressiin näitä muutoksia vastaan, sillä näissä ei to-teudu vammaispalvelulain eikä YK:n vammaisten oi-keuksien sopimuksen peri-aatteet. Luovutimme sen tammikuun loppupuolella Päijät-Hämeen hyvinvointi-kuntayhtymän perhe- ja so-siaalipalveluiden toimiala-johtaja johtaja Mika Forsber-gille ja vammaispalveluiden tulosalueen päällikkö Pirkko Valtaselle. Meitä kyllä kuun-neltiin, mutta nähtäväksi jää tapahtuuko mitään parane-mista.
Ritva A. KorhonenRitva Korhonen luovuttaa yli 500 nimeä sisältävän adressin vammaispalveluiden parantamisen puolesta Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perhe- ja sosiaalipalveluiden toimi-alajohtaja Mika Forsbergille.
Uusi Invalidi 1/20186
Liittovaltuusto-viikonloppu kokosi Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton väen yhteen Vähäjärvelle 10.-11.3. Seminaarissa tehtiin juhlavuoden kunniaksi katsaus menneeseen tulevaisuuttakaan unohtamatta.
Historiaa
Liittovaltuuston puheenjoh-taja Pauli Toikka oli tehnyt merkittävän työn kartoitta-essaan liiton historiaa alku-metreiltä aina tähän päivään asti. Lainaan seuraavassa otteita Pauli Toikan historiik-ki lyhennelmästä.
Kuulimme, että työvä-enliikkeen arvot omaksu-neet invalidit kutsuttiin 28.11.1948 Tapaturmainva-lidien liiton ensimmäiseen edustajakokoukseen Sääty-talolle. Tavoitteena oli sivii-li-invalidien huoltotason ko-hottaminen suunnilleen so-tainvalidien tasolle.
Järjestön päätehtävänä oli auttaa jäsenenä olevia per-heitä toimeentulo-ongelmis-sa. Myöhemmin mielenosoi-tuksista ja päättäjille toimite-tuista joukkoadresseista tu-li näkyvin väline taistelussa vammaisten oikeuksista.
Liiton jäsenille merkittä-vä, talkootöillä rakennettu lomakoti aloitti toimintan-sa 1.1.1970. Liiton paikallis-osastoja oli 70-luvulla 19 ja 80-luvulla suurimmillaan 21, jäsenmäärä lähenteli tuol-loin neljää tuhatta. Edunval-vonta oli liiton päätehtävä jo alun perin vain painopis-temuutoksia on tehty, sote-palvelujen jatkuva valvonta on edelleen tärkeä osa liiton toimintaa.
Maineikas menneisyys– voimaannuttava tulevaisuus
Muisteluja
Toisen puhujan ollessa es-tynyt saapumaan paikalle, toteutimme seuraavan osi-on yhdessä, muistelemalla koettuja asioita. Seminaarin osallistujat kertoivat itselle tärkeitä asioita, jotka olivat jääneet mieleen vuosien var-relta liittyen yhdistysten tai liiton toimintaan.
Kuulimme tarinoita siitä, miten joku oli ollut Vähäjär-ven tontilla jo ennen kuin lo-makodista oli tietoakaan, jo-ku muisteli olleensa palkkaa-massa Västilän Tarjaa töihin. Oli voimaannuttavia koke-muksia mielenosoituksista ja mukavia muistoja siitä mi-ten lomakoti ja siellä oleva porukka oli tuntunut jo ensi kokemukselta omalta.
Liiton ajamat asiat on koettu hyvin tärkeinä vuosi-en varrella ja toki vielä tänä-kin päivänä. Kiitos vielä kai-kille, jotka rohkeasti osallis-tuitte keskusteluun ja kan-noitte kortenne kekoon ilta-päivän onnistumiseksi.
Katse tulevaan
Liiton puheenjohtaja Antti Holopainen piti kiinnosta-van esityksen otsikolla Mai-neikas menneisyys - voi-maannuttava tulevaisuus. Antti Holopainen totesi, että liittomme merkitys suoma-laisen vammais- ja sosiaali-politiikan rakentamisessa ei ole ollut lainkaan vähäinen.
Tulevaisuuden suhteen voi todeta, että sosiaalipoli-tiikan edunvalvontaverkos-tot ovat vahvistuneet, mut-ta jäsenistön ikääntymisen myötä itse järjestön voima-varat ovat ehtymään päin. Onneksi joukkovoimaliikeh-dintää on kuitenkin havaitta-vissa ja esim. YK:n vammais-
sopimuksen ratifiointi tar-joaa uusia mahdollisuuksia viedä eteenpäin edistyksel-listä vammaislainsäädäntöä.
Mielenkiintoinen uuden-tyyppinen ajatus on voisiko heräävä osuustoimintaliike liittoutua vammaisjärjestö-jen kanssa näyttämällä tietä parempien vammaispalvelu-jen kehittämisessä, kilpailtai-siinkin laadulla eikä hinnalla.
Miten saamme Tsil:stä veto-voimaisen, vammaisten ihmis-ten paremman tulevaisuuden tekijän?l painopiste entistä vahvem-min paikalliseen ja alueelli-seen työhön. l Liiton yhä vahvempi näky-minen mediassal paikallisesti tilaa uusille ak-tivisteillel verkostoituminen muiden järjestöjen kanssa paikalli-sesti
Ajatuksia paikallistason toi-minnan vahvistamiseksi liiton tuellal tavoitteeksi aktiivisempi oma ja ulospäin suuntautu-va toimintal sosiaalineuvontaal Vähäjärven tapaamisiin osallistuminenl tavoitteeksi vähintään yksi julkinen tempaus vuodessal jos yhdistys lakkautusuhan alla , löytyykö lähialueelta toimijoita joiden apuun voisi turvatal löytyisikö uusia paikkakun-tia, jonne voisi perustaa yh-distyksiä
Vähäjärven mahdollisuuksia kehittyä vammaisten vetovoi-maiseksi valtakunnalliseksi voimaannuttamiskeskukseksil kiireelliset korjaustehtävät välttämättömiäl muita korjaustoimenpitei-tä esteettömyystason nosta-miseksil ilmeuudistus jatkuu, esim. huoneiden uusimista talkoo-työllä
l palveluja uusille potenti-aalisille jäsenryhmille esim. vammaisten lasten per-heet tai perheet, joissa jom-pikumpi vanhemmista on vammainen, esim. hiihtolo-maviikot, syyslomaviikotl monitoimipakettejal kulttuuri- ja luontomatkai-lual uusien yhteistyökumppa-nien miettiminen rahoituk-sen suhteen.
Virkistystä unohtamatta
Illanvietossa saimme ensin kuulla mahdollisuudesta ti-lata erilaisia hyvinvointipal-veluja Vähäjärvelle. Tämän jälkeen kokeilimme rentout-taa lihaksiamme piikkipal-
lon avulla, sehän tuntuikin varsin jännältä. Perinteisen makkaranpaiston ohella lau-loimme yhteislauluja, mutta karaoken keinoin. Lopulta oli aika vetäytyä yöpuulle ja val-mistautua liiton vuoden tär-keimpään kokoukseen.
Liittovaltuuston kokous
Pauli Toikan johtamaan liit-tovaltuuston kokoukseen osallistui puheenjohtajisto mukaan luettuna 12 liittoval-tuuston jäsentä ja noin sa-man verran seuraajia.
Kokouksessa käsiteltiin sille kuuluvat merkittävät asiat kuten toimintakerto-mus, tilinpäätös, toiminta-suunnitelma ja talousarvio. Keravan ja Tampereen yh-distykset olivat lähettäneet aloitteet kokouksen käsitel-täväksi. Kokouksessa päätet-tiin, että Uusi Invalidi-lehden nimi pysyy ennallaan.
Liittovaltuusto antoi myös kannanoton, joka löytyy tä-män lehden kannesta. Koko-uksen tunnelma oli positii-vinen ja tulevaisuuteen kat-sova. Liiton maineikas men-neisyys saakoon jatkoa voi-maannuttavasta tulevaisuu-desta.
Sari Laiho
Liittovaltuuston puheenjohtaja Pauli Toikka esitteli 70-vuotiaan liiton historiaa.
Antti Holopainen katsoi liiton tulevaisuuteen.
Illanvietossa rentoutettiin lihaksia piikkipallon avulla. Pirkko ja Reino Rantala Valkeakoskelta. Kuva: Terttu Elomaa
Uusi Invalidi 1/2018 7
Epäreilu peli vaisosiaalinen hyvinvointi?
Helsingin seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry osallistuu Suomen sosiaalifoorumin seminaariin 21.-22.4.2018 Arbiksella, Dagmarinkatu 3, Helsinki. Tarkem-mat aikataulut varmistuvat myöhemmin.
Tapahtuman viides teema koskee asunnottomuutta, köy-hyyttä, osattomuutta, sosiaalisia oikeuksia sekä hyvin-vointivaltion tulevaisuutta. Pitkäaikaissairaan, vanhuksen, vammaisen tai vammautuneen arki voi olla joka päivä tais-telua elämästä.
Alustajina vammaisten asumispalveluja tarjoava Kepakoti, toimitusjohtaja Jussi Virtanen, Tapaturma- ja sairausinva-lidien liiton toiminnanjohtaja Sari Laiho, kokemusasiantun-tija Ida Kettunen sekä Juha Peltomaa, joka myös esittää musiikkia.
Samalla juhlistamme Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton 70. juhlavuotta.
Haettavissa vuoden 2018 MONIVAMMAISTENHYVINVOINTILOMIA
Solaris-lomat järjestää Sosiaali- ja terveysministeriön (STEA) tuella Veikkauksen tuotoista tuettuja 5 vuorokau-den hyvinvointilomia monivammaisille aikuisille. Tuettu lo-ma voidaan myöntää korkeintaan joka toinen vuosi.
Lomilla on täysihoito, majoitus kahden hengen huoneis-sa ja tarjolla on liikunta-, harrastus- ym. virkistystoimintaa. Loman omavastuuosuus on 60 euroa.
Vielä haettavissa olevat lomajaksot vuodelle 2018 jär-jestetään heinäkuussa Vähäjärven lomakodissa Hämeen-linnan Hauholla ja syyskuussa Kylpylähotelli Peurungassa Laukaassa Jyväskylän lähellä.
Vähäjärven lomakotiLomajakso: 16.-21.7. (haku 13.4. mennessä)
Kylpylähotelli PeurunkaLomajakso: 3.-8.9. (haku 31.5. mennessä)
Lomia haetaan Solaris-lomien lomakkeilla, joita saa liiton toimistosta. Lomaa voi hakea myös sähköisesti Solaris-lo-mien internetsivujen kautta www.solaris-lomat.fi.
Loman myöntämiseen vaikuttavat pienituloisuus ja muut taloudelliset seikat sekä sosiaaliset ja terveydelliset perus-teet (mm. perhetilanne, omaisen hoitaminen, työttömyys, yksinäisyys, vammat sekä psyykkiset ja fyysiset sairaudet).
Täytä lomake huolellisesti, kiinnitä erityistä huomio-ta perusteluosan täyttämiseen. Lomapäätökset tehdään hakemusten perusteella.
Myöhässä tulleita tai puutteellisesti täytettyjä hake-muksia ei voida käsitellä.
Solaris-lomat lähettää lomalle valituille kirjeen ja laskun omavastuuosuudesta (60 e) noin kuukausi ennen lomajak-son alkua.
Hakulomakkeita ja lisätietoa: Tapaturma- ja sairaus-invalidien liitto p. (09) 3960 5680, [email protected], www.tsil.fi/lomakoti ja Kylpylähotelli Peurunka: Puh. 020 751 6767, [email protected], www.peurunka.fi sekä www.solaris-lomat.fi.
Hakulomakkeet palautetaan hyvissä ajoin:Tsil ry, PL 30, 00030 IIRIS taiSolaris-lomat ry, Kauppakaarre 1, 00700 Helsinki
Lehden nimikilpailun palkintoarvonta suoritettuUusi Invalidi –lehden nimikilpailuun osallistuneiden kesken on arvottu S-Ryhmän 50 euron lahjakortti. Kortin voitti Aniit-ta Järvinen Porista. Onneksi olkoon!
Lehden nimikilpailuun tuli yhdeksän nimiehdotusta, joista yhtä lehtityöryhmä esitti lehden uudeksi nimeksi. Liittoval-tuusto päätti, että lehden nimi on jatkossakin Uusi Invalidi.
Tapaturma- ja sairausinvali-dien liitto on voittoa tavoit-telematon yleishyödyllinen yhdistys, jonka tehtävänä on jo 70 vuoden ajan ollut mo-nivammaisten ja pitkäaikais-sairaiden oikeuksien puo-lustaminen, edunvalvonta ja sosiaalilainsäädännön ke-hittäminen. Kuluva vuosi on liiton 70-juhlavuosi ja tämän tulisikin näkyä liiton toimin-nassa läpi vuoden.
Toimimme YK:n vammais-ten oikeuksia koskevan yleis-sopimuksen ja Suomen pe-rustuslain yhdenvertaisuus- ja perusoikeusperiaatteiden toteuttamiseksi. Tärkeä teh-tävämme on vahvistaa vam-maisten tietoisuutta oikeuk-sistaan ja tukea heidän oma-toimista selviytymistään. Lii-ton keskeisiä tavoitteita ovat vammais- ja muiden yhteis-kunnallisten palvelujen ja tukien saatavuuden paran-taminen, palvelujen kehittä-minen ja niiden leikkausten torjuminen, sosiaali- ja ter-veyspalvelujen maksutto-muus sekä kansalaisten pe-rusturvan vahvistaminen.
Keskeisimpiä toiminta-alueita ovat edunvalvonta-työ ja siihen liittyvä tiedotta-minen, koulutus ja neuvon-ta sekä paikallisyhdistysten toiminnan tukeminen. Edun-valvontatyötä tukee yhteis-työ eri yhteistyötahojen ku-ten Vammaisfoorumin kans-sa, tämän yhteistyön mer-kitys korostuu entisestään nyt kun liiton toiminnanjoh-taja on Vammaisfoorumin hallituksen puheenjohtaja.
Olennainen osa toimintaa on myös tarjota monivam-maisille ja pitkäaikaissairail-le mahdollisuus vertaistu-keen, yhteisöllisyyden koke-miseen, virkistykseen ja lo-mailuun.
Liiton keskeisiä vaatimuksia
Vammaispalvelulakien ja muun lainsäädännön kehittä-minen vammaisten oikeudet ja yhdenvertaisuus kuntia velvoittavina, YKn vammais-ten sopimus huomioitava käytännössä.
Sosiaali- ja terveydenhoi-tolainsäädännön soveltamis-käytäntöjen valvonta ja rikko-musten sanktiointi.
Valtion vastuunotto sosi-aali- ja terveyspalvelujen riit-tävistä taloudellisista ja am-mattihenkilöresursseista.
Terveyskeskusmaksujen pois taminen, muiden terve-ydenhoito- ja sosiaalipalve-lujen asiakasmaksujen alen-taminen ja terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen enintään 300 euron vuotui-seksi maksukatoksi.
Eläkkeiden, toimeentulotu-
Tiivistelmä Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton toimintasuunnitelmasta vuodelle 2018
en ja muun perusturvan ta-son korottaminen vähintään 1 000 euroon kuukaudessa verottomana ja niiden reaali-arvon säilymisen turvaava indeksisidonnaisuus.
Kelan tukien tason korotta-minen ja niiden myöntämise-dellytysten selkeyttäminen ja kohtuullistaminen.
Sotessa huomioitava vam-maiset, pitkäaikaissairaat, ikääntyneet ja syrjäseudulla asuvat.
Vammaisten ja ikäihmis-ten palvelutarpeen kartoitus, hoito- ja palvelusuunnitelmi-en laatiminen sekä tarpeel-listen palvelujen saatavuus.
Riittävät kunnalliset ko-ti- ym. palvelut, tarpeen mu-kaiset, valvotut ja laadukkaat palveluasumismahdollisuudet ja laitospaikat sekä mahdolli-suuksien turvaaminen myös sosiaaliseen kanssakäymi-seen.
Ennaltaehkäisevä tervey-denhuolto mm. vammaisten ja ikäihmisten säännöllisin, maksuttomin terveystarkas-tuksin sekä kuntoutusmah-dollisuudet myös ikääntyneil-le vammaisille.
Sari Laiho
Uusi Invalidi 1/20188
Kun Turun yhdistys piti vuo-sikokoustaan 24.2.2018, oli takana sen oma juhlavuosi 2017 juhlineen ja tapahtumi-neen. Kun siirryttiin kuluval-le vuodelle, on menossa lii-ton 70. juhlavuosi.
Yhdistyksen vuosikoko-uksessa oli liiton edustaja-na Sari Laiho, joka loi kat-sauksen liiton toiminnan eri-tyispiirteisiin poikkeuksena muista vammais- ja potilas-järjestöistä. TSIL on aina al-kuvuosista asti ollut leimalli-sesti edunvalvonta – ja neu-vontajärjestö sen ohella, mi-tä se järjestää sosiaalista lo-ma- ja muuta virkistystoi-mintaa. Nämä ovat edelleen niin liiton kuin yhdistysten toiminnassa vahvasti esillä.
Toimintakertomuksen yh teydessä nousi vahvas-ti esille yhdistyksen kulunut 70-vuotisjuhlavuosi, olihan yhdistys aikanaan perusta-massa myös liittoa. Yhdistys on ollut myös muissa yhteis-toiminnan tavoissa aloitteen tekijä. Olemme olleet perus-tamassa Turun vammaisjär-jestöjen verkostoa TVJ:ta, ja samoin olemme olleet alun perin mukana kun perustet-tiin Demokraattista Sivistys-
Turun yhdistys juhlavuodesta seuraavaan
liittoa. Yhdistyksen juhlassa oli
esillä vuosikymmenten ajal-ta koottu erä toiminnasta kertovia dokumentteja, lehti-artikkeleja ja valokuvia. Juh-lapuheen piti liiton puheen-johtaja Antti Holopainen ja TVJ:n tervehdys kuultiin juh-lassa puheenjohtaja Paula Kukkosen esittämänä. Li-säksi lukuisat yhteistyöta-hot ja naapuriyhdistykset muistivat järjestöämme on-nitteluin ja lahjoin. Juhlassa luovutettiin myös hopeisia ansiomerkkejä 2 ja prons-sisia 8. Yhdistyksen kunnia-puheenjohtajaksi kutsuttiin Jorma Eloranta, takavuo-sien liiton puheenjohtaja ja Turun yhdistyksen toimin-nanjohtaja. Juhlassa kuultiin puheiden ja tervehdysten li-säksi lauluduo Suuntaviivan esittämänä musiikkia.
Vuosikokouksessa todet-tiin yhdistyksen juhlavuoden onnistuneen hyvin. Ny olem-me siirtyneet liiton juhlavuo-teen joka antaa omat haas-teensa. Sen merkeissä on tu-lossa juhlaristeily Maarian-haminaan. Ajankohtaista tie-toa niin sote- ja vammaispo-litiikan alalta kertovat Kaija
Kiessling ja Sari Laiho, Pälvi Uusitalo avaa sosiaaliturvan kiemuroita.
Yhdistys jäntevöittää tar-kemmin sosiaalineuvonnan toimintaa ja kiinnittää huo-miota uusien jäsenten han-kintaan. Valinnoissa samat jäsenet jatkavat alkaneenkin toimikauden. Uutena yhteis-työn tapana on nyt kutsuttu Porin ja Rauman yhdistyksiä mukaan juhlavuoden piknik-risteilylle, josta edellä. Viime vuoden yhteistyön kumppa-ni on ollut jäsenten leppois-tamisen viikolla Vähäjärvellä kahteenkin kertaan Helsin-gin yhdistys. Näin pyrimme vahvistamaan myös yhteis-työverkostoa.
Vuoden 2018 aikana kiin-nitetään huomiota paitsi jä-senhankintaan ja neuvonta-työhän, myös ulospäin nä-kyvään toimintaan ja siitä tiedottamiseen, joissa kum-massakin on kehittämisen varaa. Sen merkeissä myös liiton juhlavuotta tuodaan esille erilaisissa tapahtumis-sa.
Kaija Kiessling
Porin yhdistyksen vuosiko-kousaamun kipakasta pak-kasesta piittaamatta paikal-le saapui kiitettävästi jäseniä yhteisten päätösten äärelle. Saatiin selvitystä mennees-tä ja suunnitelmaa tulevaan. Toimintaa on ollut kiitettä-västi, mutta aina voi tilannet-ta parantaa. 55 vuotta täyt-tävän yhdistyksen näkyvyy-den ja tunnettavuuden lisää-miseksi tarvitaan edelleen toimia. On mentävä ihmis-ten pariin. Pelkkä nettinäky-vyys ei riitä.
Työ edunvalvonnan sa-ralla ei ole vähentynyt, sen poistumisesta puhumatta-kaan. Päinvastoin. Hallituk-sen kansaa kurjistamat toi-met ja paikallisesti mm. Po-rin oma erikoisuus vammais-kuljetuspalvelussa vammais-ten ”rokottamisessa” vaati-vat kokoaikaista seurantaa ja puuttumista epäkohtiin. Edunvalvonnan merkitys on kasvanut entistä suurem-maksi. Tätä työtä jatketaan.
Emme unohda mielen vir-kistystäkään, joka on hyvin-vointia parhaimmillaan. Ret-ket, kerhotapaamiset ja ko-koontumiset mm. Nuori-sotalolla ja kesäpaikka Kun-toharjulla tarjoavat rentoa yhdessäoloa, mutta myös asiapitoista ajateltavaa.
Liiton terveiset porilaisil-
Porin sairaus- ja tapaturmainvalidit tutulla linjalla, mutta uudistuenle toi liiton varapuheenjohtaja Kaija Kiessling. Hän välitti sa-malla ”kutsu”terveiset Turun yh distykseltä yhteistyön saa-miseksi konkreettiselle tasolle.
Kiessling kertasi niitä mo-nia hallituksen toimia, jotka joka hetki entistä enemmän kurjistavat lapsiperheiden, eläkeläisten ja pienituloisten toimeentuloa.
-Hallituksen päätökset käyvät meidän kukkarollam-me. Pörssiyhtiöiden osak-kaille jaetaan rahaa, rahaa josta ei Suomeen makse-ta veroja, jotka auttaisivat oman maan palvelujen ke-hittämistä. On tehty suuren rahan politiikkaa.
Eriarvoisuus on kasva-nut enemmän kuin aikoihin. Hallitusohjelma sisältää vain leikkauksia, ja se onkin näky-nyt kansalaisten liikehdintä-nä, joukkovoimana.
- Meidän on tulevia vaale-ja ajatellen mietittävä min-kälaisen hallituksen ja millai-sia päätöksentekijöitä tarvit-semme. Nyt oikeistolainen puhuri menee kovaa vauhtia maassamme.
- Tämä hallitus on teh-nyt pohjanoteerauksen. Me olemme vain turha kuluerä.
Sotesta on puhuttu palve-lujen parantajana. Kolmen miljardin säästötavoite. Mi-ten se toteutetaan? Uskoo-
ko joku, että yksityiset firmat luopuvat voitoistaan, jotta kansalaisten maksut väheni-sivät? Ei. Asiakasmaksut tu-levat varmasti nousemaan. Ja mihin se johtaa: Entistä useampien toimeentulon heikkenemiseen.
- Meidän vähävaraisten, monisairaiden, niin nuorten kuin ikäihmisten on kamp-pailtava epäoikeudenmukai-suuksien torjumiseksi. Sisua ja voimia tarvitaan.
Kaija Kiesslingin ajankohtainen, selkeäsanainen ja asiapitoinen puhe sai jäsenistön kiitoksen. Keskustelua jatkettiin kahvin ja voileipätarjoilun lomassa.
Valinnat Yhdistyksen puheenjohtaja-na jatkaa Sirkka Lindroos. Hänen johdollaan toteute-taan perinteistä ja tutuksi koettua toimintaa, mutta uu-sille ”tuulille” annetaan tilaa. Hallituksen kokoonpanos-sa oli pientä muutosta. Va-lituiksi tulivat Rauno Huh-marniemi, Pentti Ruoho-niemi, Anna-Liisa Pah-kuri, Terttu Elomaa, Ei-
la Martti ja Lennart Laiti-nen (varapj.), sekä varajäse-niksi Pirkko Sirpola, Eero Salminen ja Ari Lindroos. Yhdistyksen virallisena ko-kouskutsu- ja ilmoituslehte-nä on Uusi Invalidi sekä TSIL Pori kotisivut www.sivutie.net’ssä. Olemme myös Face-bookissa.
Teksti ja kuva:Terttu Elomaa
Kutsumme vammaisjärjestöjen jäseniäTapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n (TSIL)
alueelliseen
70-vuotisjuhlaseminaariin
Valkeakoski-opiston luentosaliin 10.4.2018 klo 12.00Kauppilankatu 2 Valkeakoski
Ohjelmassa
m Valkeakosken vammaisneuvoston tervehdys, puheenjohtaja Aila Seppälä
m TSIL ry:n puheenjohtaja, emeritus ylilääkäri Antti Holopai-nen; katsaus liiton alkuvaiheisiin ja toimintaan
m TSIL ry:n toiminnanjohtaja, Vammaisfoorumin puheenjohtaja Sari Laiho; liitto tänään; toiminta, tavoitteet ja tulokset
m esiintyy Valkeakosken musiikkiopiston rehtori Sanna Saari-nen ja lapset
m kahvitarjoilu
Kaikille avoin tilaisuus, vapaa pääsy.
Ennakkoilmoittautuminen välttämätön tarjoilun järjestämiseksiReino Rantala puh. 0400 620725,[email protected] taiVesa Ruskeeniemi puh. 040 5844631,[email protected]
Tervetuloa!
Uusi Invalidi 1/2018 9
Kari Raatikainen haluaa olla tekemässä ja suunnittelemassa kaikenlaista aktiviteettiä, mitä voidaan järjestää.– Tämä on työnä kuin lottovoitto, unelmatyöpaikka, kertoo Kari Raatikainen silmät innosta palaen.
Mistä tulet ja mitä olet tehnyt työksesi?
Tulen Hämeenlinnasta. Olen alun alkaen paljasjal-kainen oululainen. Vuonna -96 muutin työn perässä Hä-meenlinnaan, josta palasin takaisin pohjoiseen -99, kun menin auttamaan isovan-hempia ja työpaikan peräs-sä. 96-vuotias Isänisä asui omakotitalossa, eikä halun-nut pois sieltä. Ajattelin, et-tei tarvi koko kuormaa an-taa isälle. Asuttiin Oulun ym-päristössä, ja meillä oli mök-ki, jonka laitoin siellä kans-sa kuntoon. Lupasin vaimol-le lähtiessämme, että tul-laan takaisin, mutta 10 vuot-ta meni Oulun nurkilla. Sain anteeks vaimolta pitkäksi venähtäneen kierroksen Vi-hannissa. Hotelli- ja ravin-tola-ala on mun ala ja siellä esimiestehtävät ja matkailun alalla olin pohjoisessa.
Kerro vähän itsestäsi ja perheestäsi.
Perheeseeni kuuluu Päi-vi-vaimo ja 17-vuotias Misu-kissa. Misu halusi meille Vi-hannissa väkisin asumaan. Ikkunan takaa kattoi mon-ta kertaa ja päätti muuttaa meille. Ilmeisesti jäi yksin ja on kulkenut meijän mukana siitä lähtien. Aluksi se oli 15 vuotta ihan hiljaa, ja nyt pu-hua pälättää koko ajan. Kuu-lin, että vanhat kissat saattaa alkaa tehdä niin. Muuten se on kyllä terve ja hyvinvoiva.
Uudet tuulet puhaltavat Vähäjärvellä – Lomakodin johtaja Kari Raatikainen esittäytyy
Harrastukseni liittyvät työ-hön ja matkailuun – ja ruoan laittamiseen. Hain aikaisem-min ideoita esimerkiksi ruo-kalistoihin matkoillani. Avo-tulella ruoan laittaminen on mun juttu.
Nuorempana matkustelin Nuorgamissa ja sitä perin-nettä haluan jatkaa. Nyt to-sin on Oulun likellä saaressa mökki ja me siskon kanssa vastataan siitä. Pappa hank-ki sen 1953 ja nyt me ollaan kolmannessa polvessa saa-ren omistajia. Saareen pitää soutaa 200 metriä. Luontai-nen liikunta tulee siinä.
Miten löysit Vähäjärvel-le ja miltä uusi työ nyt tun-tuu?
Haku oli mollissa ja kun mä näin sen paikan, olin ihan että wow. Olen ajatellut, että kun olisi rahaa tehä, tekisin tällaisen paikan. Kun voittai-si lotossa, voisi perustaa Vä-häjärven kaltaisin lomako-din sellaisille, jotka voivat ol-la mahdollisimman omatoi-misia, kuin pystyy olemaan. Saisi heille suunnitella on-nellisia hetkiä.
Oulussa olin kaupungin-sairaalan geriatrisella osas-tolla 17-vuotiaana kolme vuotta epäpätevänä hoitaja-na ja kesätöissä Oulun Dia-konialaitoksella. Sieltä se sit-ten lähti, ihmisten kanssa halu tehdä työtä.
Suunnittelin ruokaohjel-maa Orivedellä Miinantuvan hoivakodille edellisellä työn-antajallani ja siitä olen saa-nut sellaista tietoisuutta, et-tä ruoan pitää olla tarvittaes-sa helposti syötävää ja syö-tettävää.
Täällä on niin pyyteetöntä asiakaskuntaa ja tullaan kä-destä pitäen kiittämään. Se tuntuu niin uskomattoman ihanalta. Olen ollut tällä alal-
la 30 vuotta ja nyt sain tällai-sen kokemuksen, tuntuu to-della upealta.
Uudistuksia ja uutta markkinointia
Pääsiäisen lomapaketti on uudistettu ja sisältää mo-nenlaista ohjelmaa.
Kiva, kun pääsin Faceboo-kin ylläpitäjäksi. Facebookiin luon ajatuksia, joka aktivoi-vat ihmisiä kuvien kautta. Esimerkiksi kun eräs ryhmä kävi kahtena viikonloppuna, niin sain sieltä kivoja avanto-kuvia. Tarkastelin Faceboo-kin kävijöitä: viikon panos-tuksella tavoitettiin 3000–4000 ihmistä.
Tällä hetkellä meidät ta-voittaa sähköpostilla osoit-teella: [email protected]. Myö-hemmin saan myös oman sähköpostitilin nimelläni.
Mitä vielä haluat sanoa?Olemme parantaneet viih-
tyvyyttä. Lomakodissa on nyt raikas sisäilma hengit-tää: Kaikki ilmanvaihtokana-vat on harjattu putipuhtaak-si ja uusittu lämmön talteen-ottoa poistoilmasta, sekä nyt hiljaiseen aikaan olemme maalailleet ja uusineet loma-kodin ilmettä järjestelemällä paikkoja vähän uudelleen.
Nykyaikaistetaan ja uu-sitaan tiloja vähitellen niin saamme viihtyvyyttä lisää. Pienellä panostuksella saa-daan käyttäjämukavuutta luotua, kuten uusimalla pat-joja, tyynyjä ja petivaatteita.
Meillä on mukava, saman-henkinen työporukka.
Lämpimästi tervetuloa Vä-häjärvelle!
Karia haastatteliSari Lehikoinen
Vähäjärven lomakodin uusi johtaja Kari Raatikainen.
Kesäkuun toisena viikonlop-puna, 9.-10.6. vietetään lii-ton juhlavuoden kulttuuri-päiviä Vähäjärven lomako-dissa.
Juhlavuoden kunniaksi teemme yhdessä kulttuuri-päivät, joissa toivotaan ole-van paljon yhdistysten itse tuottamaa ohjelmaa ja kä-dentöitä.
Ohjelmanumerot tarvitse-vat myös yleisöä, joten yh-distysten kannattaakin nyt jo hyvissä ajoin ruveta suunnit-telemaan osallistumistaan kulttuuripäiville.
Ettehän unohda yhdistys-ten välistä boccia-kilpailua.
Vuoden 2017 kulttuuripäivillä esiintyivät mm. Terttu Elomaa ja Elise Seittonen.
Juhlavuoden kulttuuripäivät kesäkuussa
Tulkaa haastamaan viime vuonna voittanut Nokian yh-distys.
Hinnat: 70 euroa kahden päivän paketti (sis. täysihoi-don) ja 25 euroa yhdeltä päi-vältä (kahdet kahvit ja lou-nas).
Ilmoittautumiset, ohjel-maesitysten ennakkotiedot ja näyttelypaikkavaraukset Vähäjärven lomakotiin p. (03) 6543 124 tai liiton toi-mistoon p. (09) 3960 5680, [email protected].
Kulttuuripäivillä tavataan – tervetuloa!
TervetuloaVähäjärven lomakotiin
Äitienpäivän juhlalounas 13.5.klo 12-15, buffet aikuiset 28 euroa, alle 12-v 18euroa, alle 4-v veloitukset-ta vanhempien mukana. Varaa hyvissä ajoin pöytä parhaalta paikalta.
Kulttuuripäivät9.-10.6.2018kahden päivän paketti 70 e (sis. täysihoito) ja 25 euroa yhdeltä päivältä (sis. kah-det kahvit ja lounas)
Juhannus 22.-24.6.2018,3 vrk jäsenet 220 e, lisävuoro-kaudet 55 e
ei jäsenet 250 e, lisävuoro-kaudet 75 e
Lisätiedot ja varaukset:P. (03) 6543 [email protected]
Vähäjärven lomakotiMuntsilantie 1914680 Alvettula, Hauho
facebook.com/vahajarven-lomakoti/www.tsil.fi: Vähäjärven lo-makoti
Uusi Invalidi 1/201810
Porin Sairaus- jaTapaturmainvalidit ryToimintakalenterikeväälle 2018Tiistaikerho klo 10.30–13.30Nuorisotalo huone 3, Isolinnank. 12, Pori:3.4. ja 17.4. Kuntoharju klo 12 Kellahdenrantatie 47815.5. (äitienpäivä) ja 29.5.(linja-auto Nuorisotalon parkkipaikalta klo 11) Harrastekerho klo 11–14Nuorisotalo huone 4:9.4., 16.4., 23.4., 30.4., 7.5., 14.5., 21.5. ja 28.5. Hallitus klo 14–16 Nuorisotalo, huone 323.4. ja 28.5. Vammaiskulttuuripäivät 9.-10.6. Vähäjärvellä Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa / www.sivutie.net / facebook
Tampereen Tapaturma-ja Sairausinvalidit ry:nkevään 2018 muistioToimisto on avoinna parillisina keskiviikkoina kello 12–14, Näsilinnankatu 22 A 37, 6. krs.Puh. (03) 214 2678, sähköposti: [email protected].
Kevätkauden kerhot torstaisin klo 11.00 Domuksella, Pel-lervonkatu 9, Vammaisjärjestöjen tiloissa.
10.4. Valkeakoskelle liiton 70-vuotisseminaariin.10.5. Kevätretki. Kotiseutukierros Lempäälään ja Vesilah-delle.9.6. Vammaiskulttuuripäiville Vähäjärven lomakotiin.
Kysy retkistä Irmeliltä 050 589 4644.
Aurinkoisia päiviä kaikille!
Jyväskylän Seudun Sairaus-ja Tapaturmainvalidit ry:nToimintakalenteri kevät 2018Kerhot keskiviikkoisin klo 11.00: 11.4., 9.5. ja 12.6., jolloin kevätkauden päättäjäiset Saihol-la.
4.4. Kukkasidontaa klo 11.00
Toukokuussa piknik-retki, aika ilmoitetaan myöhemmin.
9.-10.6. Kulttuuripäivät Vähäjärvellä
Muut kerhot, matkat ja tapahtumat sovitaan erikseen.
Kaikki kerhotoiminta on Saihokeskuksessa, Saihokatu 4.Kerhot ja opintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa
Rauman Seudun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry:ntoimintaa keväällä 2018 Seitsemänkympin kerho kokoontuu toimistolla lauan-taisin klo 10 -12 , Vanhankirkonkatu 17. Poikkea asioilla tai muuten vaan. Kilistellään 70-vuotiaan yhdistyksemme ja samanikäisen liittomme onneksi kahvikupposia. Tänä-kin vuonna otamme uusia jäseniä mukaan toimintaan.
Yhdistyksemme ja liittomme on ehtinyt kypsään 70 vuoden ikään - ja nyt juhlitaan Rauma-salin aulakah-viossa, Satamakatu 26, oman porukan ja kutsuvieraitten kanssa lauantaina 7.4.2018 klo 14 alkaen. Ilmoittautu-minen Reino Leinolle, puh. 050 336 9124 tai Rauno Gla-dille 0500 127 177.
Juhlan ohjelma: -13.45 onnittelujen vastaanotto. Musiikista vastaa peli-manniyhtye Juuri & Juuri ja junioritangomestari Ilmari Kuusisto. -Liittohallituksen pj. Antti Holopainen hämmentää SOTE-soppaa sekä on mukana palkitsemassa yhdistyksen ansi-oituneita henkilöitä. -Yhtye ja Ilmari jatkaa. Vapaata seurustelua ja kahvitar-joilua.-16.15 siirrytään Rauma-salin puolelle kuuntelemaan Juuri & Juuren noin tunnin mittaista konserttia. Se on jul-kinen konsertti, ja juhlan osallistujille ilmainen.
Yhdistyksemme jäsenet: tuokaa 1-2 jälkikasvun edusta-jaa tai ystäväänne mukananne.
Juhlinnassa mukana Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry ja DSL opintokeskus.
Valkeakosken Ammattitauti- ja Sairausinvalidit ry:n toimintakalenteri kevät 2018Kerho kokoontuu joka keskiviikko klo 10.00 ”Putkassa”, Valtakatu 20.Kokouksista, retkistä ym. ilmoitetaan kerhossa ja paikal-lislehdessä.
Liiton alueellinen 70-vuotisjuhlaseminaari 10.4. klo 12.00 Valkeakoski-opiston luentosalissa, os. Kauppilan-katu 2. Kapinaretki 14.4. Kuljemme punaisten ja pakolaiskolon-nan jäljissä Hauholla linja-autolla kiertäen. Oppaana Jou-ni Lehtonen. Kesto n. 7 tuntia. Hinta 60-70 € osanottaja-määrästä riippuen. Keittolounas ja iltapäiväkahvit sisälty-vät hintaan. Lähtö Vähäjärven lomakodilta klo 9.30.
VR järjestää erilaisia palve-luita vammaisille matkus-tajilleen, koska kaikkien on pystyttävä käyttämään ju-naliikennettä. Uutena palve-luna on ramppipalvelu, jon-ka läpiviemisessä Lahden seudun sairaus- ja tapa-turmainvalidit olivat vah-vasti mukana. Lahdessa jär-jestetyssä Konnarit takai-sin -mielenosoituksessa oli mukana paikallisyhdistysten lisäksi myös Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto.
Esteettömät junavuorot kattavat lähes koko rataver-kon. Esteettömiksi junavuo-roiksi lasketaan junavuorot, joissa pyörätuolilla liikkuvil-le asiakkaille on tarjolla pyö-rätuolipaikka. Kaikista VR:n liikennöimistä kaukoliiken-teen junavuoroista noin 90 % ajetaan esteettömällä ju-nakalustolla. Lahti-Kouvola ja Lahti-Kotka yhteysvälin ju-nat ajetaan junilla, joissa ei ole pyörätuolipaikkoja. Täl-lä hetkellä VR:n tarjoamis-ta kaukoliikennekalustosta 98 % on esteetöntä. Kaikis-sa Pendolino- ja InterCity-ju-nissa sekä kiskobusseissa ja kaksikerrosmakuuvaunuissa on tarjolla pyörätuolipaikat.
Maksuton vammaispal-velunumero ma-su klo 5-22, p. 0800 166 888. Numerosta voi tilata avustamispalvelui-ta asemilla tai ramppipalve-lua lähiliikenteen R- ja Z-ju-nissa.
Avustamispalvelu asemalla
Perustuu EU:n rautatie-vastuuasetukseen EY N:o 1371/2007.
Palvelua on oikeutettu käyttämään kuka tahansa heikosti liikkuva.
Palvelu on tarjolla 37 kau-ko- ja lähijuna-asemalla.
Palveluun sisältyy avusta-minen aseman kohtauspai-kalta junaan ja/tai junasta kohtauspaikalle.
Palvelu on tilattava 48 tun-tia, jatkossa 36 tuntia ennen matkaa.
Lähiliikenteen ramppipalvelu
Tarjolla lisäpalveluna kaik-kiin Sm4-junilla liikennöi-täviin R- ja Z-junavuoroihin Helsingin ja Lahden sekä Helsingin ja Tampereen vä-lillä.
Henkilökunta varataan maksuttoman vammaispal-velunumeron p. 0800 166 888 tai sähköpostin [email protected] kautta.
Palveluun sisältyy rampin laittaminen laiturille ja avus-taminen junaan sekä junasta
VR:n palvelut vammaisille matkustajille
poistumisen avustaminen.Palvelun toteuttaa joko
junan kuljettaja tai kiertävä konduktööripari.
Varauksen voi tehdä aikai-sintaan 36 tuntia ja viimeis-tään 2 tuntia ennen matkaa.
Palvelu näkyy keltaisena symbolina VR Lähijunat –so-velluksessa, että lähiliiken-teen pdf-aikatauluissa.
Ravintolapalvelut pyörätuolipaikalle
Konduktööri tai junatarjoili-
ja palvelee pyörätuolilla liik-kuvan asiakkaan omalle pai-kalleen kaikissa junissa, jois-sa on ravintolavaunu.
Pyörätuolipaikalle myös anniskeluoikeus syyskuusta 2014 lähtien.
Pendolinon ravintolavau-nuun on mahdollisuus siir-tyä pyörätuolilla esteettö-mästi.
Maksuton saattajalippu
Tarjolla pyörätuolilla liikku-van henkilön tai näkövam-maisen henkilön avustajalle.
Lippu on mahdollista os-taa myös verkkokaupasta.
Lähiliikenteessä ei tarvit-se ostaa avustajalle erillis-tä saattajalippua vaan näkö-vammaiskortti tai pyörätuoli riittää.
(Lähteenä käytetty VR:n palvelukonseptivastaava Pia-Mari Sotavallalta saatua materiaalia)
Sari Laiho
Uusi Invalidi 1/2018 11
Turun Tapaturma- ja Sairaus-invalidit ry:n kevään 2018toimintaaToimisto: Yliopistonkatu 11 a E 79, TurkuPuh. (02) 232 8526Sähköposti: [email protected]äivystys toimistolla maanantaisin klo 10-14Huom. Ei päivystystä 30.4.2018Sosiaalineuvonta: Yhteydenotot toimistoon ma klo 10-14
Askartelukerho kokoontuu torstaisin toimistolla.
HuhtikuuTurun, Porin ja Rauman yhdistyksien yhdistetty piknik-risteily/seminaari keskiviikkona 18.4.2018 Viking Amo-rella/Grace. Mukana liiton toiminnanjohtaja Sari Laiho, yhteistyössä DSL ja Tsil ry. Kokoontuminen satamassa viimeistään klo 8.00
ToukokuuSokkotreffimatka kotiseutumatkailun merkeissä keski-viikkona 16.5. 2018. Linja-auto lähtee Tuomiokirkkopuis-tosta klo 13.00 ja paluu on noin klo 18. Hinta 10 euroa. Ilmoittautumiset toimistoon viimeistään 7.5. 50 ensim-mäistä mahtuu mukaan.
Vuoden 2018 tuetut lomat ovat haettavissa. Hakulomak-keita saatavana yhdistyksen toimistolta tai netistä (Sola-ris-Lomat). Vähäjärvellä 16.-21.7. 2018 pidettävän loman hakuaika päättyy 13.4. ja Peurungassa 3.-8.9. 2018 pidet-tävän loman hakuaika päättyy 31.5.
Tervetuloa mukaan toimintaan!
Helsingin Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ryToimisto: Kulmavuorenkatu 500500 Helsinki(09) 713 991 [email protected] tiistaisin klo 12–15. Pj. Jussi [email protected] 27 C 5300990 Helsinki 0400 722 706 Hämeenlinnan Tapaturma- ja Sairausinvalidit rysiht. Pasi RankiErottajankatu 33 as. 613130 Hämeenlinna050 5722 [email protected]
Jyväskylän Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Tsto: Saihokatu 4 40630 JyväskyläPj. Erkki Matikainen 040 5837991 [email protected] Keravan Sairaus- jaTapaturmainvalidit ry Pj. Pirkko Laaksonen Seunalantie 15 E 63 04200 Kerava 040 7571604
Lahden Seudun Sairaus-ja Tapaturmainvalidit ryPj. Ritva KorhonenLoviisankatu 14 B 2015100 Lahti044 [email protected]
Lappeenrannan Tapatur-ma- ja Sairausinvalidit ryPj. Anelma TervoKimonkatu 1753500 Lappeenranta0400 878 579
Nokian Tapaturma- jaSairausinvalidit ryPj. Eero SalonenSouranderintie 20 A 1037100 Nokia050 5851735
Oulun Sairaus- jaTapaturmainvalidit ryPj. Anneli PaloKangasrinne 4 A 390240 Oulu040 934 [email protected]
Porin Sairaus- jaTapaturmainvalidit ry Pj. Sirkka LindroosKanttorintie 228840 Pori040 506 [email protected]
Rauman SeudunTapaturma- jaSairausinvalidit ryPj. Rauno GladÄyhöntie 18626510 Rauma0500 127 [email protected]
Tampereen Tapaturma-ja Sairausinvalidit ry Tsto: Näsilinnankatu 22 A 3733210 Tampere(03) 2142678av. ke klo 12–15Pj. Anja Kivipensas Ojavainionkatu 4 B 1233710 Tampere045 8059 778 Turun Tapaturma-ja Sairausinvalidit ryTsto: Yliopistonkatu 11 a E 7920100 Turkuavoinna ma klo 10–14, sosi-aalineuvontaa ke klo 15–18(02) 232 8526,[email protected]. Kurt Laine050 [email protected] Valkeakosken Ammatti-tauti- ja Sairausinvalidit ry Pj. Reino RantalaApiankatu 9 A 1437600 Valkeakoski0400 620 [email protected]
Varkauden Vammaiset ryPj. Kauko KuokkanenLaivalinnank. 8 B 2578200 Varkaus0400 313 406
Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ryPL 30, 00030 IIRIS(Käyntiosoite: Iiris-keskus, Marjaniementie 74, Itäkeskus, Helsinki)Puh. (09) 3960 5680Sähköposti: [email protected]:www.tsil.fiPankkiyhteys: Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI90 5494 0920 1019 48BIC-koodi: OKOYFIHH
Tapaturma- ja sairausinvalidienliitto ry:n jäsenyhdistyksiä
Julkaisija Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry PL 30, 00030 IIRIS toimisto avoinna ark. 8.30–16.00Puhelin (09) 3960 5680Sähköposti ja kotisivut [email protected], www.tsil.fi/uusi-invalidiPankkiyhteys Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI90 5494 0920 1019 48 BIC-koodi: OKOYFIHHPäätoimittaja Antti Holopainen, Puistokatu 11 B 40, 15100 Lahti puh. 0400 417 390, sp. [email protected] Kaija Kiessling, Ritva Korhonen, Sari Lehikoinen, Kari Raatikainen, Marjaliisa Siira Toimitussihteeri Sari LaihoTaitto Asmo KostePaino Suomalainen Lehtipaino Oy, KajaaniISSN-numero 0787-7021
Aineistot liiton toimistolle sähköpostilla [email protected], tai postitse osoitteella Tapatur-ma- ja sairausinvalidien liit-to, PL 30, 00030 IIRIS.
Uusi Invalidi-lehdenaikataulu vuodelle 2018
Lehtemme rajallisen pals-tatilan vuoksi julkaistaan muissa lehdissä olleita jut-tuja vain, mikäli siihen on ai-heen kannalta erityinen syy ja mikäli lehdessä on tilaa.
Helsingin SeudunSairaus- ja Tapaturma-invalidit HeSTI ry:nToimintaa kevät-kaudella 2018
Toimisto: Kulmavuorenkatu 5, 00500 HelsinkiP. (09) 713 991, sähköposti: [email protected]
Olohuone joka tiistai klo 12–15 yhdistyksen toimistolla, os. Kulmavuorenkatu 5.Kaikille avoin tapaamispaikka, tarjolla kahvia/teetä.
Sosiaalineuvontaa joka kuukauden 1. ja 3. torstai klo 14–16 toimistolla, puh. (09)713 991.Neuvojana VTM Olli Salin.
Torstaikerho joka kuukauden ensimmäinen ja kolmas torstai klo 12–14, Kinaporin palvelukeskus, os. Kinaporin-katu 9, Kertsi4 (4. krs).
Lehdennumero
Ilmestyy viikolla Aineisto liitontoimistolle viim.
2/2018 vko 21 (toukokuussa) 30.4.3/2018 vko 39 (syyskuussa) 3.9.4/2018 vko 50 (joulukuussa) 19.11.
Uusi Invalidi -lehti netissä:www.tsil.fi
Uusi Invalidi 1/201812
”Onni on taistelussa!”
Mitä muuta olet ja mi-ten päädyit Helsingin yh-distyksen puheenjohtajak-si, kauanko olet ollut sii-nä?
Mun vammaisalan kiin-nostus alkoi 10 vuotta sitten uusperheeseeni tulleen pu-humattoman autistinuoren ansiosta.
Helsingissä olevilta kave-reilta sitten kuulin, että pit-käaikainen puheenjohtaja Timo Piippo olisi jäämäs-sä pois. Ja siitä se ajatus sit-ten lähti, että lähtisin Timon työn jatkajaksi. Nyt on kol-mas vuosi päättymässä.
Mitä sana yksityistämi-nen tuo mieleesi?
Yksityistäminen sosiaa-li- ja terveysalalla on vahin-gollista ja siihen tulee saada muutos!
Ensimmäisenä tulee mie-leen paljon puhuttu sote, jossa tää yksityistäminen on keskeisenä. Sote-sekto-rilla yksityistäminen on hal-litusten päätavoite ollut jo pidemmällä ajalla. Se al-koi vuosia sitten jo vanhus-ten hoidossa, joista nyt on enemmistö jo yksityistetty.
Yksityistäminen on vallal-la oleva vahva trendi, nega-tiivinen trendi, jolle ei ole vie-lä riittävää vastavoimaa ja se etenee kuin juna.
Toisaalta kunnan omis-tus ei ole tae ihmisarvoiselle asumiselle. Poikamme asui Vantaalla autistien ryhmä-kodissa, joka oli surkeuden huippu: säilytyspaikka ilman mitään järkevää päivittäistä toimintaa. Se lakkautettiin viisi vuotta sitten ja toimin-ta kilpailutettiin. Kilpailutuk-sen tuloksena tuli vain yksi tarjous: Jussi Virtasen ve-tämä yksityinen kehitysvam-makoti, Kepakoti. Se lienee harvoja ryhmäkoteja, jolla on kanttia esiintyä päivittäin Facebookissa kuvin ja vide-oin kertoen, miten siellä toi-mitaan ja mitä tehdään. Mun mielestä Kepakodissa asiak-kaiden hyvä elämä sekä jul-kisuus ja avoimuus toteutu-vat mallikkaasti.
Onko Suomen kokoi-sessa maassa järkevää toteuttaa hankintala-kia nykyisessä määrin –
ja lisääntyvässä määrin, esimerkiksi Ei myytävänä -kampanjan asumispalve-luiden kohdalla?
Hankintalain ensimmäi-nen versio tuli 2007 ja silloin väitettiin, että EU vaatii sosi-aalipalvelujen kilpailutusta. Se oli kokoomuksen esittä-mä valhe, johon vasemmis-tokin meni mukaan. Runsas vuosi sitten uutta hankinta-lakia säädettäessä oikeisto jälleen väitti EU:n vaativan kilpailuttamista, ja vasem-misto horjui. Kuitenkin Ei myytävänä -kansalaisaloite pelasti paljon kohta lain hy-väksymisen jälkeen tuoden esiin vammaisten todelliset tarpeet. Nyt on ilmassa pel-koa, että oikeisto jyrää aloit-teen idean hiljaiseksi, vaikka sille on hurjan iso kansalais-ten kannatus.
Kuunteleeko kukaan köyhää? Millainen on sun oma suhde köyhyyteen – paitsi verkostossa niin myös yksityisesti?
Ei ole omakohtaista ko-kemusta kyllä noin yleises-ti. Köyhyys lisääntyy, vaikka talous kasvaa. Eriarvostami-nen on niin vahvasti menos-sa eteenpäin: Ruokajonot ovat yksi kiusallinen näkyvä merkki eriarvoisuudesta, jo-ta haluttaisiin piilottaa.
Tulee mieleen yksi seikka suuresti arvostamastamme Heikki Hiilamosta, kun hän otti esiin leipäjonolaiset, joil-la olisi varaa ostaa ruokansa. Avun väärinkäyttäjistä puhu-minen toimii ruoanjakelun lopettamisen puolesta eli väärään suuntaan.
Miksi kukaan ei pohdi sitä, miten näiden jonojen tarve saadaan pois? Sen sijaan, et-tä kehitettäisiin ruokajono-”poliiseja”, pitäisi parantaa perusturvaa ettei olisi tarvet-ta ruokajonoille.
Viimeisin riesa työttö-mille ja vajaakuntoisena työllistettäville on aktiivi-malli. Oletko kuullut, että TE ja Kela toimii diktaat-torina ja päättää, kenen koulutustoimet hyväksy-tään aktiivimallin täyttä-viin koulutuspäiviin ja ke-nen ei? Mitä mieltä olet tästä touhusta?
TE-toimistojen pitäisi opastaa työ- ja koulupaikoil-le, mutta kun niitä paikkoja ei vaan ole.
Oikeiston taholta on ih-metelty, kun on vuosikausia jo tehty sosiaaliturvan isom-pia heikennyksiä eikä ole protestoitu. Miksi reagoitiin vasta nyt? Aktiivimalli oli vii-meinen pisara, soisi jo lop-puvan tällaisen hyvinvointi-valtion alasajon.
Hyvinvointivaltion puolus-taminen ei ole onnistunut, vasemmistonkin suostu-muksella tätä on ajettu alas, kun ei ole löytynyt sitä yh-teistä säveltä.
Uusliberalistinen talous-politiikka on niin vahvoilla, että 90-luvun lamasta lähtien on menty sen mukaan: Yksi-tyinen on aina parempi, sosi-aalikuluissa, koulutuksessa, terveydessä säästetään kos-ka kestävyysvaje. Osinkotu-lot kasvavat. Tämä ei voi jat-kua!
Millaisena näet aktiivi-mallipakotteen 18 tuntia töitä tai koulutusta kol-men kuukauden tarkaste-lujakson aikana? Millaise-na koet sen köyhyysver-kostoon kuuluvana?
Täysin älytön juttu, että muutaman tunnin töitä laite-taan hakemaan. Onko edes mahdollista, että saisi muu-taman tunnin töitä. Aika jär-kyttävää.
Aktiivimalli kakkonen on tulossa. Se liittyy pakolliseen työnhakuun: Jos ei tee riittä-västi hakemuksia, menettää työttömyysturvaansa.
Lopuksi keskustelimme hyväosaisuudesta ja hy-vinvoinnista.
Itse olen tällainen suhteel-lisesti ottaen hyvinvoiva elä-keläinen. Ja siksi koen oleva-ni toisinaan puheenjohtaja-na vähän heikoilla.
Kun puhutaan vähäosai-sista ja siitä, ettei heidän ti-
Juha Kovanen, olet kansalaisaktivisti monella saralla. Toimit aktiivina rauhanliikkeessä sekä useissa kansalaisjärjestöissä. Olet puolustanut lähipalvelujen säilyttämistä Vantaalla mm. terveysasemien alasajoa vastustaen (30 000 vantaalaisen adressi parempien terveyspalveluiden puolesta 2010).
Juha Kovanen: Mirjam Suvannon muistolle.
lannettaan voida ymmärtää jos ei ole omakohtaista ko-kemusta, on vähän hölmö väite. Luokkayhteiskuntahan on sellainen, että ihmiset erotetaan jopa omiin asuin-alueisiin, ettei kohtaamista tapahtuisi ja sitä kautta ym-märrettäisi toisiaan. Silti ym-märtäminen on mahdollista ja toivottavaa.
Lopuksi haluaisin sanoa, että vammaisjärjestöjen ja vasemmistopuolueiden syn-titaakka on melkoinen, kun kehitysvammalaista poistet-tiin vasta YK:n vammaisten ihmisten yleissopimuksen ratifioinnin vuoksi ihmisoi-keuksien vastaisia pykäliä, jotka olivat vuosikymmeniä voimassa ja tiedossa. Tästä olisi mahdollisuus oppia.
Sari Lehikoinen
Linkit Juhan facebookiin: https://www.facebook.com/juha.t.kovanen
Helsingin yhdistyksen puheenjohtajuuden jättävä Juha Kovanen:
