TUTKIMUSSELOSTUS - Yle

PLANEKAR OY | Vahanen-yhtiöt Luukkaantori 7, FI-53300 Lappeenranta +358 10 396 6400 www.vahanen.com Y-tunnus | Business ID 0968508-5

TUTKIMUSSELOSTUS KOTKAN KESKUSKOULU, PÄÄRAKENNUS

SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 20.12.2013

TUTKIMUSSELOSTUS 2 (37) Kotkan keskuskoulu, Päärakennus Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus

20.12.2013


Tiivistelmä Yksi merkittävä sisäilmanlaadun epäpuhtauslähde on tutkimuksen perusteella kellarin varastotilat, lämmönjakohuone sekä ryömintätiloihin yhteydessä oleva putkitunneli. Lisäksi sisäilmahaitan aiheuttajana voidaan pitää alalaattapalkiston liittymien heikkoa ilmatiiveyttä sekä kellarin rakenteisiin kohdistuvaa maaperän kosteutta.

Kellarin käytöstä poistetut varastotilat, lämmönjakohuone, putkitunneli ja ryömintäti-lat ovat kaikki ilmayhteydessä toisiinsa. Ne on osastoitu muista tiloista mutta ali-paineistus ei toimi vaan tilat ovat voimakkaasti ylipaineiset. Rakennuksen alla kulke-vista putkikanaaleista havaittiin ilmavirtaus huonetiloihin päin. Kellaritilojen ja en-simmäisen kerroksen välipohjan välillä on tiivistämättömiä läpivientejä, joiden kautta kellarin ja maaperän epäpuhtaudet kulkeutuvat muihin kerroksiin.

Kellaritiloissa massiivinen seinärakenne on hyvin kostea. Kosteusrasituksen ja seinien pinnoitevauriot johtuvat maaperästä nousevasta kosteudesta ja kosteuden mukana nousevista suoloista. Tilojen lattiasta mitattiin kohonneita kosteuslukemia. Vanhan lattiarakenteen kohdalla kosteus on peräisin maaperästä mutta vuonna 2011 uusitun betonilaatan kohdalla pintamateriaali on asennettu liian aikaisin eikä betonilaatta ole ollut riittävän kuiva.

Välipohjan alalaattapalkiston läpiviennit ja liittymät ulkoseinärakenteisiin on epätii-viit. Epätiiviiden liittymien kautta eristetilassa olevat epäpuhtaudet pääsevät kulkeu-tumaan sisäilmaan. Eristetilassa on yksittäisiä vanhoja kosteusvauriopaikkoja mutta eristetilasta ei mitattu kohonneita kosteuspitoisuuksia. Välipohjassa on paikoin käytet-ty asbestipitoista tasoitetta, mistä ei ole haittaa sisäilmalaadulle.

Vesikaton läpivienneissä havaittiin aktiivisia vesivuotopaikkoja, jotka kastelevat palo-permantoa ja sen eristeitä. Lisäksi havaittiin, että vanhojen käytöstä poistettujen hor-mien päällä ei ole piipun hattua vaan sadevesi kastelee hormin seinämät ja kosteus jää rakenteisiin.

Väliseinistä ei havaittu kohonneita kosteuksia ja ne olivat hyvässä kunnossa.

Suositellut toimenpiteet on listattu kappaleessa 12.


20.12.2013


Sisällys 1 Yleistiedot....................................................................................................................................................... 4

1.1 Kohde ..................................................................................................................................................... 4 1.2 Tilaaja ja yhteyshenkilö ...................................................................................................................... 4 1.3 Tutkimuksen tekijä ............................................................................................................................. 4 1.4 Tutkimuksen ajankohta ..................................................................................................................... 4 1.5 Tutkimuksen tavoite ........................................................................................................................... 4

2 Tutkimuskohteen kuvaus............................................................................................................................ 4 3 Lähtötiedot ..................................................................................................................................................... 5 4 Tutkimusvälineet ja – menetelmät ............................................................................................................ 5 5 Piha-alueet ..................................................................................................................................................... 6

5.1 Havainnot ............................................................................................................................................. 6 5.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ...................................................................................... 9

6 Alapohjat ...................................................................................................................................................... 10 6.1 Rakenne ............................................................................................................................................... 10 6.2 Havainnot ........................................................................................................................................... 10 6.3 Kosteusmittaukset ............................................................................................................................. 14 6.4 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset .................................................................................... 15

7 Ulkoseinät, väliseinät sekä julkisivut ...................................................................................................... 15 7.1 Rakenteet ............................................................................................................................................. 15 7.2 Havainnot ........................................................................................................................................... 16 7.3 Kosteusmittaukset ............................................................................................................................. 19 7.4 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset .................................................................................... 19

8 Välipohjat ..................................................................................................................................................... 20 8.1 Rakenteet ............................................................................................................................................. 20 8.2 Havainnot ........................................................................................................................................... 21 8.3 Kosteusmittaukset ............................................................................................................................. 23 8.4 Mikrobinäytteet ................................................................................................................................. 24 8.5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset .................................................................................... 25

9 Yläpohja- ja vesikattorakenteet ................................................................................................................ 26 9.1 Rakenteet ............................................................................................................................................. 26 9.2 Havainnot ........................................................................................................................................... 26 9.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset .................................................................................... 28

10 Sisäilma ......................................................................................................................................................... 29 10.1 Havainnot ........................................................................................................................................... 29 10.2 Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus .................................................................................................... 29 10.3 Rakennuksen painesuhteet .............................................................................................................. 29 10.4 Olosuhdemittaus ............................................................................................................................... 33 10.5 Pölyn koostumus ............................................................................................................................... 34 10.6 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset .................................................................................... 35

11 Siivoustyöt .................................................................................................................................................... 35 12 Suositeltavat toimenpiteet......................................................................................................................... 36


20.12.2013


1 Yleistiedot

1.1 Kohde

Kotkan keskuskoulu Keskuskatu 28 48100 Kotka

1.2 Tilaaja ja yhteyshenkilö

Kotkan kaupunki, Tilapalvelu Kaupunginarkkitehti Leila Hietala, [email protected], p. 040 5304254

1.3 Tutkimuksen tekijä

Vahanen Oy Linnoitustie 5 02600 Espoo

Vahanen Lappeenranta Luukkaantori 7 53300 Lappeenranta

Yhteyshenkilöt Katariina Laine, [email protected], p. 044 7688326 Laura Hongisto, [email protected], p. 044 7688304 Kaisa Rossi, [email protected], p. 050 4430123

Projektinumero PLAN1254

1.4 Tutkimuksen ajankohta Kohteen sisäpuoliset tutkimukset tehtiin 29.10–30.10.2013. Jatkuvatoimiset paine-eron, suhteellisen kosteuden ja lämpötilan seurantamittaukset tehtiin 29.10–20.11.2013 välisenä aikana. Tutkimuksessa ei tarkasteltu LVIS-järjestelmiä. Rakennuk-sen ilmanvaihtojärjestelmien toimintaa selvitettiin samaan aikaan Vahanen Oy:n toi-mesta ja tulokset on esitetty erillisessä raportissa.

1.5 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää Kotkan keskuskoulun päärakennuksessa havaittujen sisäilmahaittojen aiheuttajat. Tutkimusten perusteella esitetään korjaus-toimenpidesuositukset kohteen korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi.

2 Tutkimuskohteen kuvaus Kotkan keskuskoulu on valmistunut vuonna 1929. Rakennuksessa on kellarikerroksen lisäksi viisi maanpäällistä kerrosta. kerrosala on 5922 m2 ja bruttotilavuus 25400 m3. Rakennuksen alapohja on kellarikerroksessa maanvastainen betonirakenne. Ensim-


20.12.2013


mäisen kerroksen alapohja on ryömintätilallinen kaksois- tai alalaattapalkisto. Ra-kennuksen kantavat seinärakenteet ovat massiivitiiltä. Ulkoseinärakenteena on sisä- ja ulkopinnaltaan rapattu, poltetuista tiilistä muurattu massiivinen seinärakenne. Maan-tasossa julkisivu on massiivista luonnonkiveä. Välipohjat ovat pääasiassa alalaattara-kenteisia, joissa kantavan betonirakenteen päällä on orgaanista täyttöainesta ja lattioi-den pintarakenteet ovat levyrakenteiset. Lattianpäällysteenä on pääasiassa muovimat-toja ja käytävillä mosaiikkibetonia. Vesikattona on harjakattoinen peltikatto.

Rakennuksessa on tehty perusparannus vuonna 1995, jonka yhteydessä on uusittu myös ilmanvaihtojärjestelmää ja muita taloteknisiä järjestelmiä. Kohteessa on ollut joi-takin paikallisia kosteusvaurioita, jotka on korjattu.

Kohteen käyttäjillä on ollut viime vuosina lisääntyvästi sisäilman huonoon laatuun yhdistettyä oireilua. Mahdollisen sisäilmaongelman aiheuttajaa on selvitetty VOC- tutkimuksilla, kosteusmittauksilla ja ilmanvaihdon säätötyöllä.

3 Lähtötiedot Tutkimusten aikana käytössä olivat seuraavat lähtötietoaineistot:

Neuvottelumuistio 6.9.2013 Kosteuskartoituspöytäkirja, Domitrix Oy 23.7.2013 Tutkimusraportti VOC-mittauksista, Oy Insinööri Studio, 17.5.2013 Pohjapiirustuksia, 31.3.2010 Toimenpide-ehdotus, Keskuskoulun 6:.n luokan luokkahuoneiden sisäilmanlaatu,

Vahanen Oy, 4.2.2011 Kuntoarvio Kotkansaaren keskuskoulu Kotka, Insinööritoimisto Mikko Vahanen

Oy, 18.6.2007 Tietoja koulun historiasta.

Isännöitsijä Risto Oksaselta ja tilaaja Leila Hietalalta saatujen tietojen mukaan kohtees-sa on käynnissä ilmanvaihdon säätötyö.

4 Tutkimusvälineet ja – menetelmät Kenttätutkimuksissa käytettiin aistinvaraisten havaintojen apuvälineenä pintakosteus-ilmaisinta Gann Hydromette B50 -mittapää ja LG1-lukulaiteyhdistelmää. Käytetyn laitteiston asteikko oli 0-176. Pintakosteudenilmaisin kohdistettiin suoraan rakenteen pintaan ja laitteistolla havaitut arvot luettiin mittapäähän kytketyn lukulaitteen näy-töstä. Pintakosteustutkimukset ovat ainetta rikkomattomia vertailututkimuksia, missä samasta rakenteesta eri kohdista havaittuja arvoja verrataan keskenään. Näin saadaan kartoitettua alueet, joissa on mahdollisesti muusta alueesta poikkeavia lukemia. Pinta-kosteudenilmaisimen toiminta perustuu materiaalien sähkönjohtavuuteen, johon kos-teuden lisäksi vaikuttavat useat tekijät, mm. suolakerrostumat, teräkset, eri materiaali-en koostumukset ja rakenteiden pintaosien vaihtelut.


20.12.2013


Lattioiden muovipäällysteiden alapuolinen suhteellinen kosteus ja lämpötila mitattiin Vaisala Oy:n HMP42 mittapäällä. Mittaus tehtiin asentamalla mittapää lattiapinnoit-teen alle pinnoitteeseen tehdyn viillon kautta. Viilto tiivistetään ja mittapään annetaan tasaantua noin 15 min ajan, minkä jälkeen tulokset luettiin HMI41 lukulaitteella. Mit-tapään mittaustarkkuus suhteellisen kosteuden osalta on noin ± 2 %. Käytetyt anturit kalibroidaan Vahanen Oy:ssä kahden kuukauden välein.

HMP42-mittapäillä mitattiin myös välipohjaeristeiden olosuhteita. Mittapään mitta-ustarkkuus suhteellisen kosteuden osalta on noin ± 2 %. Käytetyt mittapäät kalibroi-daan Vahanen Oy:ssä kahden kuukauden välein.

Rakennekosteusmittaukset tehtiin porareikämittausmenetelmällä. Porauksen jälkeen mittausreiät puhdistettiin, putkitettiin, putket imuroitiin ja tiivistettiin. Mittapäät asennettiin mittausreikiin ja niiden annettiin tasaantua mittausputkissa vähintään yh-den tunnin ajan. Lukemat otettiin HMI41- lukulaitteella ja kirjattiin ylös. Porareikä- ja viiltomittaus ovat tarkimmillaan noin +20 °C lämpötilassa. Huonetiloissa mitattiin noin +19…+21 °C lämpötila, joten mittaustuloksissa on hyvin vähän mittausten teko-tavasta johtuvaa epätarkkuuttaa.

Rakenteiden ilmavirtausten suuntia tarkasteltiin Regin-merkkisavun avulla. Merk-kisavu on valkoista paksua savua, jonka kulkeutuminen ilmavirtausten mukana on helppo havaita.

Rakenneosien välistä ilmatiiviyttä tutkittiin pistokoeluontoisesti Sensistor 9012 WRS merkkiaineanalysaattorilla. Merkkiainekokeessa laskettiin kaasua (5 % H2 + 95 % N2) rakenteeseen. Analysaattorilla paikallistettiin rakenteista kohdat, joista kaasu virtasi huonetilaan. Merkkiainekokeen yhteydessä hetkelliset paine-erot tarkastettiin Testo 512 paine-eromittarilla.

Painesuhteiden seurantamittaus toteutettiin jatkuvatoimisilla paine-eromittauksilla Dwyer Magnasense ja Tinytag Plus mittalaite – tiedonkerääjäyhdistelmillä. Suhteellista kosteutta ja lämpötilaa seurattiin jatkuvatoimisilla Testo-tiedonkerääjillä.

Rakenteiden kuntoa ja rakennetyyppejä tarkastettiin rakenneavauksista. Rakenneava-uksista otettiin tarvittaessa materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten. Mikrobiana-lyysit toimitettiin Mikrobioni Oy:n laboratorioon analysoitavaksi.

Rakennuksen sisätilojen pölyn koostumuksia arvioitiin tilojen yläpölyistä kerätyillä pyyhintäpölynäytteillä, joista analysoitiin huonepölyn koostumus elektronimikro-skooppisesti Työterveyslaitoksen laboratoriossa.

5 Piha-alueet

5.1 Havainnot Kotkan keskuskoulun päärakennus on L-muotoinen, joka rajoittuu Koulukatuun ja Keskuskatuun ja sisäpiha on koulun piha-alueetta. Keskuskadun puoleisella piha-alueella kasvillisuus ja multakerros ovat kiinni rakennuksen sokkelipinnassa. Kasvilli-suutta on poistettu maanrajassa olevien kellarikerroksen ikkunoiden edestä.


20.12.2013


Koulukadun puolella seinän viereen on tehty noin 500 mm leveä, asfaltoitu syvennys estämään katualueen valumavesien kulkeutumisen seinän vierelle. Lisäksi syvennyk-sessä on kaivoja katto- ja sadevesien pois johtamiseen.

Sisäpiha on asfaltoitu ja kallistettu hyvin rakennuksesta poispäin. Käyttäjiltä saatujen tietojen mukaan Opistokadun puoleisessa päädyssä olevan sadevesikaivon ollessa tuk-keessa vesi valuu rakennuksen kellarikerrokseen. Tällä alueella asfaltti viettää loivasti rakennuksesta poispäin mutta katualueen suunnasta paljon kuitenkin jyrkemmin ja pidemmän matkan.

Sisäpihan puoleisen sisäänkäynnin kohdalla on ensimmäisen kerroksen tasoon koro-tettu terassi, jonka alla on käytöstä poistettuja kellarin varastotiloja. Terassi viettää loi-vasti rakennuksesta poispäin ja kellarikerroksen ikkunat ovat paikoin kiinni terassi-tasossa. Terassin ja ulkoseinän liittymissä on tiiveyspuutteita ja kellarin varaston katon betonipinnoissa on runsaasti valumajälkiä.

Kuva 1. Koulukadun puolella ulkoseinän vierelle on tehty syvennys sade- ja sulamis-vesien hallitsemiseksi. Syvennyksen ja ka-tualueen välissä, korkeammalla oleva maanpinta estää kadun valumavesien kulkeutumisen seinän vierelle.

Kuva 2. Keskuskadun puoleisessa päädys-sä kasvillisuus ulottuu sokkelin graniitti-pintaan asti.


20.12.2013


Kuva 3. Pihan puoleisen sisäänkäynnin kohdalla on korotettu terassirakenne, jon-ka alapuolella on kellarin varastotiloja. Terassi viettää loivasti rakennuksesta poispäin.

Kuva 4. Terassi liittyy julkisivun sokkeli-pintaan missä on ikkunoita. Ikkunoiden alareuna on samassa tasossa terassin pin-nan kanssa.

Kuva 5. Terassin vedeneristeenä toimiva bitumikermi on nostettu ylös ikkunan karmia vasten. Bitumikermi on irronnut alustastaan ja vesi pääsee valumaan lii-toksesta ulkoseinärakenteeseen.

Kuva 6. Terassin liittymiä on tiivistetty elastisella massalla ylösnostojen kohdalla. Elastinen massa on irronnut ja halkeillut.

Kuva 7. Terassin nurkassa on syöksytorvi mikä purkaa katon sade- ja sulamisvedet terassikannelle. Vedet valuvat terassin

Kuva 8. Terassin ritiläkaivon vedet pur-kautuvat seinärakenteiden väliin ja sieltä piha-alueelle.


20.12.2013


ritiläkaivoon.

Kuva 9. Rakennuksen luoteen puolella olevan syöksytorvi on johdettu betoniseen loiskekouruun. Valokuvasta nähdään, että valumisvedet lammikoituvat loiskekourun viereen.

Kuva 10. Luoteen puoleisella piha-alueella asfalttipinta on tehty sokkeliin asti. Pinta viettää rakennuksesta poispäin. Katolta tuleva syöksytorvi purkaa sade – ja sula-misvedet seinustalle.

Kuva 11. Maanpinta kallistaa jyrkästi Opistokadulta rakennukseen päin.

5.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Päärakennuksen piha-alueet kallistavat pääosin rakennuksesta poispäin ja sadevedet pääsevät kulkeutumaan hallitusti pois rakennuksen seinustoilta.

Syöksytorvia ei ole suoraan liitetty sadevesijärjestelmää vaan sadevedet valuvat paikoi-tellen rakennuksen viereen, mikä lisää paikallisesti rakennuspohjan ja perustusraken-teiden kosteusrasitusta. Rakennuksen syöksytorvilta tulevat vedet on johdettava halli-tusti rakennuksen viereltä pois. Syöksytorvien kautta purkautuvat sadevedet on suosi-teltavaa viemäröidä suoraan sadevesiviemäriverkostoon tai vaihtoehtoisesti syöksytor-vien alle asennettaviin uusiin ritiläkansikaivoihin tai loiskekouruihin.

Kasvillisuus suositellaan poistettavaksi alueilta, joissa se on kiinni sokkelissa. Sokkelei-den viereen asennetaan kiveys siten, että seinän viereen ei muodostu kivillä täytettyä


20.12.2013


kuoppaa, vaan sadevedet johdetaan kiveykseltä kallistusten avulla pois seinänvierus-toilta.

Terassirakenteen vedeneristeen epätiiviiden liittymien kautta sade- ja sulamisvedet kastelevat ulkoseinärakennetta ja kellarin betonirakenteita. Suosittelemme terassin ve-deneristeen ja liittymien korjaamista. Korjauksen yhteydessä ikkunoiden liittymiin ja niiden korkeustasoon on kiinnitettävä erityistä huomiota.

6 Alapohjat

6.1 Rakenne Kotkan keskuskoulun kellarikerroksen alapohjarakenne on maanvarainen betonilaat-ta. Ensimmäisen kerroksen ruokalan ja keittiön kohdalla alapohja on ryömintätilainen kaksois- tai alalaattapalkisto.

Kellarikerroksen vuonna 2011 uusittu alapohjarakenne on lähtötietojen ja havaintojen mukaan ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava:

- lattiapäällysteenä kumi- tai muovimatto - teräsbetonilaatta 80 mm - lämmöneriste 170 mm (finnfoam) - kevytsora - hiekkatäyttö. Kellarikerroksen puurakenteinen alapohjarakenne on lähtötietojen mukaan ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava:

- lattiapäällysteenä muovimatto - vaneri - eriste, kutterilastu / mineraalivilla + sahatavara koolaus - betonirakenne noin 80 mm - maapohja.

6.2 Havainnot Kellarikerroksen luokkahuonetilojen ja sosiaalitilojen lattian pintamateriaalina on käytetty muovi- ja kumimattoa sekä kvartsivinyylilaattaa. Lattiapinnat ovat hyväkun-toiset. Uusitun osan lattiapinnoilta havaittiin paikallisia, kohonneita pintakosteuslu-kemia. Tarkempien kosteusmittauksien yhteydessä maton alta aistittiin mikrobiperäi-nen tuoksu ja mattojen kiinnittämiseen käytetty liima oli joustavaa. Vanhan maanva-raisen lattian kohdalla havaittiin normaaleja pintakosteuden lukemia. Kvartsivinyyli-laatat ovat hyvässä kunnossa mutta paikoin irti alustastaan. Lattiapinnan alapuolella on putkikanaali, mistä on tarkastusluukkuja huonetiloihin. Putkikanaali on betonira-kenteinen ja sen pohjalla oli rakennusjätettä sekä kerääntynyttä likaa. Kanaalissa oli mikrobiperäinen haju. Tarkastusluukkujen liittymistä havaittiin voimakas ilmavirtaus sisätiloihin päin.


20.12.2013


Rakennuksen lounaispäädyn luokkatilojen vuonna 2009 vesivahingon jälkeen uusittu-jen lattioiden ja seinien väliset liittymät on tiivistetty elastisella massalla. Lisäksi jalka-listana käytetty kuminen jalkalista oli hyvin kiinni alustoissaan.

Kellarin varastotilat on poistettu käytöstä, lukuun ottamatta lämmönjakohuonetta ja putkitunnelia missä on rakennuksen LVI-tekniikkaa. Tilojen lattiat ovat pääosin maa-li- tai betonipinnalla. Maalipinnat ovat kuluneet ja hilseilevät. Myös betonipinnoilla oli kosteuden jättämiä jälkiä. Varastotilan lattiaan ei tehty rakenneavausta mutta käynnis-sä olleiden purkutöiden yhteydessä havaittiin, että varaston betonilaatan alla on hiek-kamaa. Paikoitellen kalliopinta on lattian tasossa.

Keittiön ja ruokalan alapohjan kohdalla on kaksi erillistä ryömintätilaa. Ryömintätilo-jen välissä kulkee kaksikerroksinen tekniikka- ja putkitunneli, mistä on aukkoja ryö-mintätilaan. Keskuskadun puoleisen ryömintätilan maanpinta on kaivettu syvemmälle rakennuksen ulko- ja väliseinien ympäriltä. Keskialueella maanpinta on noin 500 mm ja reuna-alueilla 2000 mm alapohjan alapinnan alapuolella. Pihan puoleiseen ryömin-tätilaan ei päästy kulkemaan mutta sen kuntoa tarkasteltiin aukoista. Tilan maanpinta on noin 500 mm alapohjan alapinnan alapuolella. Molempien ryömintätilojen maa-aines on hienoa hiekkaa, lisäksi tiloissa oli isoja kivilohkareita. Maanpinnan päällä oli rakennusjätettä. Ryömintätilaan on asennettu keittiön viemärit ja vesijohdot. Vaurioi-tuneesta putkieristeestä oli valunut valkoista, hienojakoista jauhetta maapinnalle. Jau-he on asbestipitoista. Ryömintätilat ja putkitunneli ovat yhteydessä kellarin varastoti-loihin. Tilojen olosuhdemittaukset on esitetty kappaleessa 10.4.

Rakennuksen molemmissa päädyissä on alakellarit, joiden lattiat ovat maalatut betoni-lattiat. Pintakosteuskartoituksessa lattiapinnat havaittiin pääosin kosteiksi. Maalipin-nat olivat tyydyttävässä kunnossa.

Osaan kellaritiloihin on tehty puulattiarakenne betonilaatan päälle.

Kuva 12. Kellarin käytävän lattian pinta-materiaalit ovat pääosin hyvässä kunnos-sa.

Kuva 13. Putkikanaalissa on rakennusjä-tettä ja likaa. Kanaalin epätiiviistä tarkas-tusluukuista on ilmavirtaus sisätilaan päin.


20.12.2013


Kuva 14. Kellarin varastotilat on tyhjen-netty ja poistettu käytöstä.

Kuva 15. Keittiön ja ruokalan alla on put-kitunneli. Tunnelista on kulku molemmil-la puolilla oleviin ryömintätiloihin. Putki-tunnelissa on pinnoittamattomia mineraa-livillapintaisia putkieristeitä.

Kuva 16. Keskuskadun puoleisen ryömin-tätilan maanpintaa on seinälinjoilla kai-vettu syvemmälle.

Kuva 17. Ryömintätilan putkieristeistä osa on alkuperäisiä. Rikkoontuneesta eriste-kerroksesta on valunut valkoista, asbestipi-toista jauhetta maapinnalle.


20.12.2013


Kuva 18. Ryömintätilasta on läpivientejä yläpuoliseen keittiö- ja ruokalatilaan. Osa läpivienneistä on tiivistämättä.

Kuva 19. Ryömintätilan maanpinnalla on rakennusjätettä

Kuva 20. Lautavaraston 002 lattiassa ole-vasta luukusta on voimakas ilmavirtaus huonetilaan päin. Putkitunnelissa on rei’itetty viemäriputki, mistä valuu vettä alustilaan.

Alapohjan ja ulkoseinien ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainekoemenetelmällä huoneis-sa 017 ja 013. Merkkiainekaasu laskettiin maanvaraisen betonilaatan alla olevaan maa-täyttöön, jonka jälkeen merkkiaineanalysaattorilla tutkittiin mahdollisia ilmavuoto-paikkoja lattian ja seinien liittymien ja kynnyksien kohdilta. Liittymistä ei havaittu il-mavuotoja huonetilaan päin.


20.12.2013


Kuva 21. Lattian ja ulkoseinän sekä väliseinän välisten liittymien ilmatiiveyttä tutkit-tiin merkkiainekokeen avulla. Liittymistä ei havaittu ilmavuotoa.

6.3 Kosteusmittaukset Maanvastaisten alapohjien lattianpäällysteen alta, mattoliimasta mitattiin kosteuspi-toisuutta viiltomittausmenetelmällä. Kosteusmittaukset tehtiin kohtiin, joissa havait-tiin korkeampia pintakosteudenilmaisimen lukemia, sekä vertailun vuoksi kohtiin joissa havaittiin normaaleja pintakosteuden lukemia. Viiltomittausten tulokset on esi-tetty taulukossa 1 ja mittauspaikat on merkitty liitteen 1 pohjakuviin.

Taulukko 1. Alapohjarakenteiden viiltomittausten tulokset. Mittaukset tehtiin 30.10.2013. Taulukossa on esitetty myös lämpötilan (t) ja suhteellisen kosteuden (RH) mittaustulosten perusteella lasketut ilman kosteussisällöt (abs). Sisäilman olosuhteet on mitattu lattian rajasta kosteusmittauspisteen vierestä.

Mittapiste Materiaali mittapää (nro)

t

(ºC)

RH

(%)

abs

(g/m³)

VK1, 017 sisäilma H17 20,2 47,4 8,1 kirjasto kumimatto H18 20,2 82,0 14,4



VK4, OT2 sisäilma H23 19,2 49,3 8,2 opetustila muovimatto H0 18,4 84,6 13,3 VK5, OT2 sisäilma H23 19,2 49,3 8,2 opetustila muovimatto H21 18,9 95,0 15,4 VK6, 005 sisäilma H18 19,8 48,1 8,2

oppilaskunnantila muovimatto H19 16,5 94,1 15,8 VK7, 011 sisäilma H0 20,2 46,5 8,1 opetustila kumimatto H17 20,3 83,2 14,6 VK8, 004 sisäilma H23 20,6 44,7 8,0 opetustila muovimatto H21 20,6 88,9 15,9 VK9, 104 sisäilma H20 21,1 32,2 5,9 ruokasali muovimatto H21 21,5 41,7 7,8


20.12.2013


6.4 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Alapohjan muovimattojen alapuolinen betonilaatta on muovimaton kiinnitysliimojen kannalta paikoin liian kostea. Useimpien mattoliimojen alustan päällystettävyyden kriittisenä suhteellisen kosteuden arvona pidetään noin 85 % RH, mikä tarkoittaa, että suhteellinen kosteus lattianpäällysteen alla liimatilassa ei saa nousta yli tämän arvon. Maanvastaisten alapohjarakenteiden lattianpäällysteiden alta mitattiin jopa 95 % RH kosteuspitoisuuksia ja viilloista aistittiin poikkeavan pistävää mattoliiman hajua, mikä viittaa mattoliiman vaurioitumiseen. Kosteusvaurioituneesta muovi- tai kumimatosta ja mattoliimasta haihtuu haitallisia emissioita huoneilmaan, mitkä saattavat aiheuttaa ärsytysoireita tilojen käyttäjille. Suosittelemme kosteiden lattiapintojen pintamateriaa-lin uusimista vesihöyryä läpäiseviin materiaaleihin, kuten keraamiseen laattaan.

Tehdyn merkkiainekokeen perusteella vuonna 2011 uusitun alapohjan ja seinän väliset liittymät ovat tiiviit. Vanhentuessaan elastinen massa kutistuu ja kovettuu. Saumamas-san tiiveys on suositeltavaa varmistaa muutaman vuoden välein.

Putkikanaalin epätiiviiden tarkastusluukkujen kautta tulevan ilmavirtauksen mukana epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan. Luukut suositellaan tiivistettäväksi tai uu-sittavaksi kaasutiiviillä luukuilla.

Rakentamisajankohta huomioiden alkuperäisten maanvastaisten betonilattioiden alla ei ole lämmöneristettä, jolloin maaperän kosteus pääsee nousemaan laattaan ja tiivis-tymään pintamateriaalin tai yläpuoleisen eristekerroksen alle. Suosittelemme purka-maan betonilaatan päälle tehdyt eriste- ja levyrakenteet.

Maaperässä olevat epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan ilmavirtausten mukana ryö-mintätilan epätiiviistä liittymistä ja läpivieneistä sisätiloihin. Suosittelemme alipaineis-tamaan ryömintätilat rakennuksen muista tiloista ja tiivistettävä huolellisesti elastisella massalla ja vedeneristemassalla erillisen suunnitelman mukaan.

7 Ulkoseinät, väliseinät sekä julkisivut

7.1 Rakenteet Rakennuksen ulkoseinä on rakentamisajankohdalle tyypillinen massiivitiiliseinä. Jul-kisivut ovat rapattuja ja sisäpinnat tasoitettuja ja maalattuja.

Ulkoseinään tehtiin rakenneavauksia poraamalla patterisyvennyksiin ja päätyseiniin, että saatiin selvitettyä mahdollisen eristeen käyttö seinärakenteessa. Ulkoseinärakenne yleensä on havaintojen mukaan sisältä ulospäin lueteltuna seuraava:

- maalipinta - tasoite 5…10 mm - massiivitiiliseinä 600 mm - julkisivurappaus

Kellarikerroksen ulkoseinien alaosan rakenne on havaintojen mukaan sisältä ulospäin lueteltuna seuraava:


20.12.2013


- maalipinta - tasoite 5…10 mm - massiivitiiliseinä 400 mm - bitumisively - graniittisokkeli

Patterisyvennyksien kohdalla ulkoseinärakenne yleisesti on havaintojen mukaan sisäl-tä ulospäin lueteltuna seuraava:

- maalipinta - tasoite 5…10 mm - tiilimuuraus noin 80 mm - ilmarako noin 10 mm - tiilimuuraus - julkisivurappaus

Rehtorin huoneen päätyseinän rakenne on havaintojen mukaan sisältä ulospäin luetel-tuna seuraava:

- maalipinta - kipsilevy 13 mm - ilmasulkupaperi - puukoolaus 100 mm ja mineraalivilla 100 mm - maalipinta - tasoite 5… 10 mm - massiivitiiliseinä - julkisivurappaus

Rakennuksen kantavat väliseinät ja luokkahuoneiden väliseinät ovat tiilirakenteisia. Aiempien peruskorjausten tilamuutoksiin liittyvät väliseinät ovat pääosin levyraken-teisia.

7.2 Havainnot Ulkoseinien sisäpinnat ovat tyydyttävässä kunnossa. Kellarikerroksen massiivitiiliul-koseinien alaosista mitattiin korkeita kosteuslukemia. Seinien tasoitekerroksessa ja maalipinnassa oli havaittavissa kosteuden aiheuttamaa kupruilua ja maalipinta ja ta-soitekerros olivat paikoin irti alustastaan. Myös ylempien kerroksien seinätasoitteissa oli kopoalueita. Kellaritiloissa kosteisiin ulkoseinärakenteisiin tehdyistä porauksista tuli voimakas, mikrobiperäinen tuoksu.

Ikkunoiden kohdalla oleviin patterisyvennyksiin tehdyissä porauksissa havaittiin ilma-rako muurauksen välissä, mutta seinässä ei ole eristettä. Ulkoseinärakenteiden patteri-putkien seinäläpivientejä ei ole tiivistetty ja niistä oli ilmavirtaus huonetilaan päin. Huoneessa 320 patterisyvennykset on muurattu umpeen, samaan linjaan ulkoseinän sisäpinnan kanssa. Huoneessa 505 havaittiin seinän sisään rakennettu kuilu vanhoja patteriputkia varten. Kuilu oli likainen ja merkkisavulla havaittiin voimakas ilmavirta-us huoneesta kuiluun päin.


20.12.2013


Kolmannessa kerroksessa olevan rehtorin huoneen 321 päätyulkoseinään on lisätty puukoolaus ja lämmöneristys. Levyyn tehdystä rakenneavauksesta oli voimakas ilma-virtaus eristetilasta huonetilaan päin. Kolmannen kerroksen opinto-ohjaajan huoneen 316 nurkassa havaittiin maalipinnan kupruilua. Samalla kohdalla on julkisivuun upo-tettu syöksytorvi, jonka ympärillä olevassa julkisivupinnassa on kosteusvaurioita.

Osassa huoneita, seinäpintojen yläosissa oli tummentumia mutta alueella ei havaittu kosteutta, halkeamia tai kopoalueita.

Väliseinät havaittiin hyväkuntoisiksi eikä niissä havaittu suuria halkeamia eikä ko-honneita kosteuslukemia.

Ikkunat ovat alkuperäisiä ja kunnostettuja kaksilasisia puuikkunoita. Ikkunoiden si-jainti ulkoseinään nähden vaihtelee kerroksittain. Ikkunapenkeissä ja – pielissä havait-tiin hilseilevää ja lohkeilevaa maalipintaa. Sisäpuolen ikkunapuitteet ovat tyydyttäväs-sä kunnossa, joskin paikoin maalipinta irtoilee. Muutamien säärasitukselle erityisen alttiina olevien ikkunoiden puuosissa havaittiin lahoa. Ulkopuitteen kunto vaihtelee tyydyttävästä huonoon, riippuen julkisivun ilman suunnasta.

Julkisivut on rapattuja. Katutasolta arvioituna rappaus on pääosin hyvässä kunnossa, yksittäisiä vaurioita lukuun ottamatta. Vaurioituneet alueet sijoittuvat pääosin jul-kisivuun upotetun syöksytorven läheisyyteen.

Kuva 22. Kellarikerroksen ulkoseinien pintamateriaaleissa on kosteuden aiheut-tamaa kupruilua.

Kuva 23. Patteriputkien läpiviennit on tii-vistämättä ja niistä on voimakas ilmavirta-us sisäänpäin.


20.12.2013


Kuva 24. Ulkoseinärakenteessa on kuilu vanhoille, käytöstä poistetuille patteriput-kille. Kuiluun oli voimakas ilmavirtaus.

Kuva 25. Ikkunoiden sijainti vaihtelee ker-roksittain. Ikkunan ollessa lähellä ulkosei-nän ulkopintaa ikkunapielien maalipinta hilseilee.

Kuva 26. Ikkunoiden ulkopuitteet ovat huonossa kunnossa.

Kuva 27. Ikkunapellin liitos julkisivurap-paukseen on paikoin vaurioitunut ja epätii-vis.

Kuva 28. Ikkunapellin liitos graniittisok-keliin on epätiivis.

Kuva 29. Julkisivun rappauspinnat ovat pääosin hyvässä kunnossa


20.12.2013


7.3 Kosteusmittaukset Ulkoseinien kosteuspitoisuutta mitattiin porareikämenetelmällä. Kosteusmittaukset tehtiin kohtiin, joissa havaittiin korkeampia pintakosteudenilmaisimen lukemia, sekä vertailun vuoksi kohtaan jossa havaittiin normaaleja pintakosteuden lukemia. Pora-reikämittausten tulokset on esitetty taulukossa 2 ja mittauspaikat on merkitty liitteen 1 pohjakuviin.

Kaikki kellarikerroksen seinästä mitatut kosteudet ovat korkeita. Vertailuarvona käy-tettiin kolmannen kerroksen huoneen 301ulkoseinän kosteusmittaustulosta.

Taulukko 2. Ulkoseinärakenteen porareikämittaustulokset. Mittaukset tehtiin 29.10.2013–1.11.2013. Taulukossa on esitetty myös lämpötilan (t) ja suhteellisen kos-teuden (RH) mittaustulosten perusteella lasketut ilman kosteussisällöt (abs). Sisäilman olosuhteet on mitattu lattian rajasta kosteusmittauspisteen vierestä.


t

(ºC)

RH

(%)

abs

(g/m³)

MP1 sisäilma H17 20,2 53,6 9,3 Kirjasto 017 50 mm 180 - - -

n. 15 cm lattiapinnasta 100 mm 32 15,7 98,5 12,9 200 mm 30 14,7 96,3 12,2

MP2 sisäilma H17 20,2 53,6 9,3 Kirjasto 017 50 mm 179 17,1 95,8 14,0

n. 100 cm lattiapinnasta 100 mm 4 16,7 98,8 14,4 200 mm 46 15,2 100 14,2

MP3 sisäilma H17 20,2 53,6 9,3 Kirjasto 017 50 mm 33 19,0 96,5 16,7

n. 150 cm lattiapinnasta 100 mm 1 18,0 98,2 16,0 200 mm 150 16,5 98,7 15,2

MP4 200 mm 30 15,6 42,5 6,0 luokkahuone 301

7.4 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Kosteusmittaustuloksista havaitaan, että kellaritiloissa massiivinen seinärakenne on hyvin kostea sekä lähellä pintaa että syvällä rakenteessa. Kosteusrasituksen ja seinien pinnoitevauriot johtuvat maaperästä nousevasta kosteudesta ja kosteuden mukana nousevista suoloista. Kellaritiloissa ulkoseinärakenteisiin kohdistuva kosteusrasitus on vaurioittanut pintamateriaaleja sekä tiilimuurausta. Jatkuvasti märkänä ja lämpimänä pysyvässä tiiliseinässä on hyvät olosuhteet mikrobikasvulle. Seinärakenteen kosteuden vähentämiseksi suosittelemme toteuttamaan seinän alaosaan kapillaarikatkon injek-toimalla sekä pintamateriaalien poistamista noin 1500 mm korkeudelle. Uudeksi pin-tamateriaaliksi suosittelemme suolankeräysrappausta ja hyvän vesihöyrynläpäisevyy-den omaavaa silikaattimaalia. Ennen uusien pintamateriaalien asentamista varmiste-taan, että seinärakenne täyttää pintamateriaaleille asetetut kosteusraja-arvot.


20.12.2013


Rehtorin huoneen sisäpuoliseen lämmöneristyksen ja tiilimuurauksen rajapintaan tii-vistyy kosteutta, joka saattaa aiheuttaa mikrobivaurioita. Suosittelemme sisäpuoleisen lämmöneristekerroksen poistamista. Ulkoseinien tehokas sisäpuolinen lisäläm-möneristäminen ei ole kyseessä olevan kohteen kaltaisten massiivitiliseinien tapauk-sessa kuitenkaan suositeltavaa, koska se heikentää oleellisesti rakenteen kuivumisky-kyä ja samalla myös nopeuttaa julkisivupintojen rapautumista. Mikäli ulkoseinien lämmöneristystä halutaan parantaa, on suositeltava käyttää kiviaineista kalsiumsili-kaattilevyä. Ennen eristyslevyn asennusta seinäpinnoilta on suositeltavaa poistaa van-hat maalipinnoitteet ja kaikki kosteutta kestämättömät tasoitekerrokset.

Ulkoseinien sisäpintojen yläosissa havaitut säännölliset tummentumat ovat todennä-köisesti huoneessa käytettyjen verhojen ja niiden taitosten läpi tapahtuvien ilmavirta-usten aiheuttamia.

Yleisesti ikkunoiden sisä- ja ulkopuitteiden sekä karmien maalaukset ovat tyydyttäväs-sä kunnossa. Suosittelemme ikkunoiden kunnostamista ja tarvittaessa huonokuntois-ten ikkunoiden uusimista. Uusimisen yhteydessä suosittelemme ikkunakarmien ja ul-koseinien välisten liittymien tiivistämistä.

Julkisivun rappaus on vaurioitunut alueilla missä ulkopuolinen kosteusrasitus on voi-makkainta. Suositellemme korjaamaan julkisivussa olevat vauriot sen jälkeen kun kos-teusrasitus on poistettu.

Väliseinärakenteisiin ei kohdistu korjaustoimenpiteitä.

8 Välipohjat

8.1 Rakenteet Luokkahuoneiden lattiarakenne on levyrakenteella ja mahdollisilla tasoitekerroksilla päällystetty alalaattapalkisto. Käytävien kohdalla välipohja on kaksoislaattarakenne, missä ylälaatta on pinnoitettu mosaiikkibetonilla. Välipohjarakenne luokkatiloissa on yleisesti ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava:

- muovimatto - lastulevy 22 mm - ponttilaudoitus 36 mm (mahdollisesti tervattu) - koolaus 50 mm - purutäyte ja alalaatta palkisto. Alalaatan paksuutta

ei tarkastettu


20.12.2013


Välipohjarakenne on uusittu luokkahuoneessa OT3 ja se on havaintojen mukaan yl-häältä alaspäin lueteltuna seuraava:

- kumimatto - tasoite 2…3 mm - 2 kpl kovalevy 9 mm - ponttilaudoitus 25 mm - koolaus 50 mm - purutäyte ja alalaatta palkisto. Alalaatan paksuutta ei tarkastettu

Luokkahuoneiden 408 ja 505 välipohjarakenne on havaintojen mukaan ylhäältä alas-päin lueteltuna seuraava:

- muovimatto - tasoite 2…3 mm - vaalean harmaa tasoite (sisältää asbestia) - tummempi tasoitekerros 1 mm - valkoinen tasoite (sisältää asbestia) - ponttilaudoitus 36 mm (mahdollisesti tervattu) - koolaus 50 mm - purutäyte ja alalaatta palkisto. Alalaatan paksuutta ei tarkastettu.

8.2 Havainnot Lattioiden pintamateriaalit ovat hyvässä kunnossa. Käytävien mosaiikkibetonilattiat ovat hyväkuntoiset. Muovimatot on uusittu edellisen peruskorjauksen yhteydessä ja niissä on vain yksittäisiä kulumia tai vauriopaikkoja. Pukuhuoneen 215 ja pesuhuo-neen 214 välisen oven liittymän muovimatto on epätiivis. Pesuvedet ovat päässeet va-lumaan epätiiviistä liittymästä välipohjaan. Liitoksen läheisyyteen tehdyssä raken-neavauksessa havaittiin, että välipohjan puurakenteet olivat kuivia mutta pahoin laho-vaurioituneita. Pintakosteuskartoituksessa välipohjat havaittiin kuiviksi. Välipohjaan tehdyistä rakenneavauksista tarkasteltiin eristeiden kuntoa. Rakenneavauksista ei ha-vaittu normaalista poikkeavaa hajua. Huoneeseen 405 tehdystä rakenneavauksesta ha-vaittiin, että välipohjapalkkien muottilaudat oli poistettu, mutta ulkoseinälinjalla kul-kevan reunapalkin muottilaudat oli jätetty rakenteeseen. Välipohjan purueristeet on uusittu vanhojen vuotopaikkojen ympäriltä selluvillalla. Uuden eristeen alla on ohut kerros vanhoja puru- ja kutterilastueristeitä.

Merkkisavulla havaittiin, että välipohjan ja ulkoseinän liittymistä kulkeutui jalkalistan takaa paikoitellen ilmavirtaus huonetilaan päin.

Välipohjan levyrakenteen läpi tehdyistä porarei’istä mitattiin eristetilan ilman suhteel-lista kosteutta. Tarkemmat kosteusmittaustulokset on esitetty alla olevassa kappaleessa 8.3.

Osassa huoneita vanhan ponttilaudan päälle on tehty kaksi erillistä tasoitekerrosta. Molemmat tasoitekerrokset sisältävät asbestia. Asbestipitoista tasoitetta on ainakin huoneissa 405 ja 505. Materiaalinäytteen analyysitulos on esitetty liitteessä 3.


20.12.2013


Kellarin lämmönjakohuoneesta on useita läpivientejä ensimmäisen kerroksen tekniik-kakuiluun. Läpiviennit on tiivistämättä ja niistä havaittiin voimakas ilmavirtaus kella-rikerroksesta ensimmäiseen kerrokseen päin. Tekniikkakuilu jatkuu yhtenäisenä kaik-kien kerrosten osalla ja lähes kaikki läpiviennit olivat tiivistämättä. Myös ylemmissä kerroksissa havaittiin voimakas ilmavirtaus läpivientien kautta huonetilaan päin, joka kuljetti mukanaan tunkkaista tai lievästi maakellarinhajuista ilmaa.

Kellarikerroksen ja viidennen kerroksen alakattotilaan tehtiin yksittäisiä tarkastuksia irrottamalla alakattolevy. Vanhan välipohjaholvin pinnassa havaittiin maali- ja tasoi-tepinnoitteen halkeilua.

Kuva 30. Käytävien mosaiikkibetonipin-nat ovat hyvässä kunnossa.

Kuva 31. Huoneen 404 ulkoseinälinjalla olevan välipohjan reunapalkin muotti-laudat on jätetty rakenteeseen.

Kuva 32. Pukuhuoneen 215 lattian muo-vimaton liitos on epätiivis. Liittymästä on valunut vettä välipohjan eristetilaan.

Kuva 33. Vuotokohdalla välipohja puu-rakenteet ovat lahonneet ja eristeet vau-rioituneet pukuhuoneessa 215.


20.12.2013


Kuva 34. 1. ja kellarikerroksen välipohjan läpiviennit ovat paikoin tiivistämättä. Liittymistä havaittiin voimakas ilmavirta-us 1. kerrokseen päin.

Kuva 35. Korkean osan kellarissa on tiivis-tämätön läpivienti putkitunneliin. Tilassa on aistittavissa voimakas mikrobiperäinen haju.

Kuva 36. Luokkahuoneen 008 alaslasketun katon välitilassa havaittiin pinnoitevauri-oita vanhan välipohjalaatan alapinnassa.

8.3 Kosteusmittaukset Välipohjien täyttökerroksen kosteuspitoisuutta mitattiin lyhytkestoisilla kosteusmitta-uksilla käyttäen HMP42- mittapäätä. Mittaus tehtiin poraamalla pieni reikä lattiara-kenteen läpi ja mittapää tiivistettiin porareikään. Mittapään annettiin tasaantua noin 15…20 minuutin ajan ennen lukeman ottamista. Mittauspaikat valittiin satunnaisesti, kuitenkin niin, että ne sijoittuvat erityyppisten rakenteiden läheisyyteen. Lyhytkestois-ten kosteusmittausten tulokset on esitetty taulukossa 4 ja mittauspaikat on merkitty liitteen 1 pohjakuviin.

Kaikki mitatut kosteuspitoisuudet olivat kyseiselle välipohjarakenteelle normaaleja.


20.12.2013


Taulukko 3. Välipohjarakenteiden hetkellisten kosteusmittausten tulokset. Mittaukset tehtiin 1.11.2013. Taulukossa on esitetty myös lämpötilan (t) ja suhteellisen kosteuden (RH) mittaustulosten perusteella lasketut ilman kosteussisällöt (abs). Sisäilman olosuh-teet on mitattu lattian rajasta.


t

(ºC)

RH

(%)

abs

(g/m³)

MP1 sisäilma H34 22,0 36,1 7,0 OT3, nurkkahuone H17 19,7 41,8 7,1



MP4 sisäilma H18 21,8 35,3 6,8 luokkahuone 201 H21 19,2 36,3 6,0



MP7 sisäilma H34 21,0 39,6 7,2 rehtori 321 H23 16,5 47,8 6,7



MP10 sisäilma H18 21,0 35,1 6,8 kielistudio 404 H21 19,0 37,7 6,2



8.4 Mikrobinäytteet Kotkan keskuskoulun päärakennuksesta otettiin yhteensä kahdeksan mikrobinäytettä ja ne lähettiin tutkittavaksi Mikrobioni Oy:n laboratorioon. Näytteet otettiin seitse-mästä välipohjan lämmöneristeestä ja yhdestä välipohjan reunapalkin muottilaudasta. Näytteenottopaikat ja analyysitulokset on esitetty taulukossa 4 ja liitteissä 1 ja 2.


20.12.2013


Taulukko 4. Taulukossa on esitetty mikrobinäytteenottopaikat ja analyysivastaus.

Näytenro. Näytteenottopaikka Materiaali mikrobinäyte materiaalista

N4 Huone 128 välipohjan eriste

puru- ja kutte-rieriste

selvä mikrobikasvu materiaalissa


kutterieriste ja laasto

ei mikrobikasvua materiaalissa









epäily mikrobikasvu materiaalis-sa

N9 Huone 405 välipohjan muottilauta

muottilauta, puurakenne



selluvilla ja kut-terilastu


N11 Huone 505 puru- ja epäily mikrobikasvusta materi- välipohjan eriste kutterieriste aalissa

8.5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Välipohjan tiivistämättömistä läpivienneistä kulkeutuu epäpuhtauksia erityisesti kella-rin varasto- ja lämmönjakohuoneesta muihin huonetiloihin. Koko rakennuksen ker-rosten läpi kulkeva tekniikkakuilu toimii ikään kuin hormina. Epätiiviiden läpivien-tien kautta kulkeutuu kellarin epäpuhtauksia rakennuksen joka kerrokseen. Suositte-lemme läpivientien tiivistämistä välipohjan molemmilta puolilta esimerkiksi ve-deneristemassalla. Läpivientien tiivistäminen on perusteltua myös palo-osastoinnin takia. Tiivistys on tehtävä erillisen suunnitelman mukaisesti.

Lähes kaikissa välipohjasta otetuissa materiaalinäytteissä on mikrobikasvua. Mikrobi-lajisto koostuu kosteusvaurioindikaattoreista ja sädesienistä. Eristetilan vauriot ovat todennäköisesti syntyneet rakennusaikana sekä sen jälkeen tapahtuneista, paikallisista kosteusvaurioista. Osa kosteusvaurioituneista välipohjan orgaanisista eristeistä on korvattu puhallusvillaeristeellä mutta korjauslaajuus ei ole ollut riittävä vaan rakentee-seen on jäänyt vaurioitunutta eristettä. Välipohjan levyrakenteen ja ulkoseinän sekä väliseinien liitoskohta ei ole tiivis joten eristetilassa olevat epäpuhtaudet pääsevät kul-keutumaan ilmavirtausten mukana sisäilmaan huonontaen sisäilman laatua. Suositte-lemme välipohjaeristeiden ja puurakenteiden uusimista ja betonipintojen huolellista puhdistamista mekaanisesti ja hiekkapuhallusta apuna käyttäen lahovaurioiden ja vanhojen kosteusvaurioiden kohdalta. Lahovaurioituneet puurakenteet saattavat vai-kuttaa rakenteen kantavuuteen. Muiden välipohjarakenteiden osalta suosittelemme välipohjan liittymien järjestelmällistä tiivistämistä vedeneristemassajärjestelmällä. Kaikki korjaus- ja tiivistyssuunnitelmat on tehtävä erillisen suunnitelman mukaisesti.


20.12.2013


Osassa rakenneavauksia havaittiin tasoitekerroksia jotka sisältävät asbestia. Asbestipi-toisesta tasoitteesta ei ole vaaraa rakennuksen sisäilmalle, mutta purku- ja korjaustöi-den yhteydessä alueen osastoinnista ja henkilökohtaisista suojaimista on huolehdittava määräysten mukaisesti.

Suosittelemme kohteeseen tehtäväksi haitta-ainetutkimuksen ennen korjaustöiden aloittamista.

9 Yläpohja- ja vesikattorakenteet

9.1 Rakenteet Rakennuksen vesikate on konesaumattu, pinnoitettu rivipeltikate. Pellin alla ei ole aluskatetta. Molemmissa siivissä on tuulettuva käyttöullakko missä on IV-konehuoneet. Yläpohja on betoninen kaksoislaattarakenne, jonka onkalotilat on täy-tetty puru- ja turve-eristeellä. Vesikaton kantavat puurakenteet on tuettu paloper-mannon päältä.

9.2 Havainnot Rakennuksen vesikatoilla ei käyty huonon sääolosuhteiden takia. Vesikatetta tarkastel-tiin aistinvaraisesti ylempien kerrosten ikkunoiden kautta. Vesikate havaittiin hyvä-kuntoiseksi.

Rakennuksen molemmissa siivissä on korkea käyttöullakko. Ullakkotilojen tuuletus on järjestetty räystäältä sekä harjalla kulkevan tuuletusaukon kautta. Molempien ullakko-tilojen ilma on raikas ja hyvin tuulettuva. Katteen läpi on useita läpivientejä, joista osa on alkuperäisiä tuuletus- / savuhormeja ja osa uusia nykyaikaiseen ilmanvaihtojärjes-telmään liittyviä läpivientejä. Ulkoseinälinjalle on porattu reikiä, joihin on asennettu sähköputki. Putki on johdettu ullakkotilassa oleviin ämpäreihin. Putkien ja ämpärin ympärillä on kosteuden jättämiä jälkiä ja osassa ämpäreitä on kalkkipitoisen veden jäänteitä.

Vesikaton ruoteissa oli havaittavissa kuivia kosteusjälkiä. Muutaman läpiviennin ym-pärillä olevat rakenteet ja palopermanto olivat märkiä. Vuotojen kohdalla vesikatteessa havaittiin epätiiviitä liitoksia. Isojen läpivientien kohdalla ei ollut vastakallistusta..

Koulukadun suuntaisen ullakkotilan palopermanto on sortunut pihan puolelta ja puu-rakenteet ovat painuneet.

Katolta valuvat sadevedet on alun perin johdettu jalkarännien kautta julkisivuun upo-tettuihin syöksytorviin. Osa syöksytorvista on korvattu uusilla sisätiloihin asennetuilla ja koteloiduilla syöksytorvilla. Ullakkotiloissa havaittiin useita korjattuja kosteusvau-riokohtia syöksytorvien kohdilla. Lisäksi viidennen kerroksen luokkahuoneen katosta irrotetun levyn alla oli runsaasti vanhoja valumajälkiä.

Koulukadun puoleisen vesikaton kunto tarkasteltiin korkeamman osan ikkunoista. Vesikatteen maali vaikuttaa hyväkuntoiselta. Useiden läpivientien kohdalla havaittiin


20.12.2013


sammaloitumista ja vedenseisomista. Lisäksi jalkarännissä oleva vesi seisoi lähes pai-kallaan. Vanhat hormit on poistettu käytöstä. Hormien päällä ei ollut piipunhattuja.

Kuva 37. Julkisivuun porattuun reikään on asennettu sähköputki mikä on johdettu alapuolelle asennettuun ämpäriin.

Kuva 38. Sähköputki- ja ämpäriviritel-män ympärillä on kosteuden jättämiä jälkiä.

Kuva 39. IV-kanavien läpivienneissä ha-vaittiin muutamia aktiivisia vuotokohtia.

Kuva 40. Vuotavan läpiviennin liitos vesikatolla. Pelti liitoksessa on sammal-kasvustoa ja lapepelti on irronnut alus-tastaan.


20.12.2013


Kuva 41. Koulukadun puoleisen ullakon palopermanto on haljennut.

Kuva 42. Viidennen kerroksen luokka-huoneen 505 katossa on vanhoja vuoto-jälkiä

.

Kuva 43. Yleiskuva Koulukadun suuntai-sesta vesikatosta. Harjalla olevien vanhojen hormien päältä puuttuu piippuhattu.

Kuva 44. Harjalla olevien vanhojen hormien päältä puuttuu piippuhattu.

9.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ullakkotiloista ja ikkunoista tehtyjen havaintojen mukaan konesaumatut peltikatteet ovat pääosin hyväkuntoisia. Käyttöullakot tuulettuvat riittävästi räystäiden tuule-tusaukkojen kautta. Koulukadun puoleisella osalla muutaman läpiviennin ympärillä oli aktiivinen vesivuotopaikka. Epätiiviistä läpiviennistä sade- ja sulamisvedet pääsevät valumaan palopermannolle ja sitä kautta yläpohjan eristetilaan. Suosittelemme kor-jaamaan epätiiviit läpiviennit mahdollisimman pian. Yläpohjan vesikattovuotoalueilla olevat orgaaniset lämmöneristeet on suositeltavaa poistaa ullakkotilasta. Sisätilojen ve-sikattovuodoissa kastuneet ja vaurioituneet pintamateriaalit tulee poistaa riittävän laa-jalta alueelta ja uusia.

Julkisivuun upotetut syöksytorvet jäätyvät helposti ja vaurioittavat jäätyessään ulko-seinärakenteita sekä syöksytorven liitoksia. Katon sadevedet valuvat epätiiviistä liitty-mistä ulkoseinälle ja sitä kautta välipohjarakenteeseen. Vesikaton valumavesien pois-ton varmistukseksi tehdyt sähköputkiviritelmät ovat epävarmat ja lisäävät yläpohjan vesivahinkoriskiä. Kattovesien poisto on suunniteltava siten, että vedenpoisto hoide-


20.12.2013


taan ulkopuolisilla vesi- tai jalkaränneillä joiden kautta vedet johdetaan sadevesijärjes-telmään liitettyihin syöksytorviin.

Vesikaton avoimista hormeista sade- ja sulamisvedet pääsevät kulkeutumaan hormiin. Käytöstä poistettuihin hormeihin kertyvä kosteus ei pääse haihtumaan ilmavirtausten mukana vaan kertyy rakenteisiin. Suosittelemme piipun hattujen asentamista vanho-jen hormien päälle tai niiden umpeen pellittämistä.

Ullakkotilassa oleviin eristämättömiin viemärintuuletusputkiin kondensoituu kosteut-ta. Suosittelemme viemärintuuletusputkien eristämistä ullakkotiloissa.

10 Sisäilma

10.1 Havainnot Keskuskoulun päärakennuksen sisäilma havaittiin pääosin raikkaaksi ja normaaliksi koulurakennuksen sisäilmaksi. Rakennus oli tyhjillään tutkimusten aikana. Hajupoik-keamia havaittiin yksittäisissä huoneissa. Kellarikerroksen varastotiloissa oli maakella-rimainen haju. Lisäksi ensimmäisen kerroksen ruokailu- ja pienkotitilassa 128 havait-tiin poikkeava, hieman navettamainen haju.

Kellarissa käynnissä olleiden purkutöiden yhteydessä havaittiin, että kellarin varastoti-laan asennettu erillinen poistoilmapuhallin ei ole riittävän tehokas vaan tila on edel-leen ylipaineinen kellarin käyttötiloihin nähden.

10.2 Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Kohteessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtokonehuoneet sijait-sevat molempien siipien ullakkotiloissa. Tutkimus ei sisältänyt IV-järjestelmän tutki-muksia. Kohteessa on käynnissä erillinen ilmanvaihtojärjestelmän tutkimus.

10.3 Rakennuksen painesuhteet Rakennuksen painesuhteilla tarkoitetaan rakennuksen sisä- ja ulkoilman tai rakennuk-sen eri osien välisiä ilmanpaine-eroja. Ilma pyrkii virtaamaan painesuhteiden vuoksi korkeammasta paineesta alhaisempaan. Rakennukseen muodostuviin painesuhteisiin vaikuttavat ulko- ja sisäilman välisistä tiheyseroista syntyvä savupiippuvaikutus, tuuli sekä rakennukseen johdettavan tulo- ja poistoilman määrä eli ilmanvaihto. Käytän-nössä rakennuksessa vallitseva alipaineisuus mahdollistaa ilman virtaamisen rakentei-den läpi rakenteissa esiintyvien epätiiveyskohtien kautta. Sisäilmaan virtaavan ilman määrä vaihtelee rakenteiden epätiiveyskohtien määrän ja toisaalta myös alipaineen suuruuden mukaan. Mitä epätiiviimmät rakenteet ovat ja mitä suurempi alipaine val-litsee, sitä enemmän ilmaa virtaa rakenteiden läpi sisäilmaan.

Rakenteiden läpi virtaavan ilman mukana sisäilmaan voi kulkeutua rakenteista ja toi-saalta myös ulkoilmasta erilaisia epäpuhtauksia. Näitä epäpuhtauksia ovat mm. tavan-omaisen pölyn lisäksi erilaiset rakenteissa olevat kemialliset epäpuhtaudet. Näillä epä-puhtauksilla on merkittävä vaikutus rakennuksessa koettuun sisäilman laatuun ja tästä


20.12.2013


syystä rakenteiden tiiveydellä ja mahdollisimman pienellä alipaineisuudella onkin merkittävä vaikutus sisäilman laatuun kaikissa rakennuksissa.

Sisä- ja ulkoilman painesuhde-eroa mitattiin seurantamittauksella kahdeksassa eri mittauspisteessä 28.10.2013–20.11.2013 välisenä aikana. Mittarit sijoitettiin luokka-huoneisiin 011, 115, 201, 205, 301, 317, 501 ja 505. Paine-eron seurantamittauksen tu-lokset on esitetty kuvaajissa 1...5. Seurantamittauspisteiden paikat on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksissa. Huoneiden 301, 205 ja 505 paine-erologgerit olivat irronneet, joten niiden tuloksia ei pysty vertailemaan muiden mittausten kanssa.

Kuvaajissa sininen käyrä kuvaa huoneen ja ulkoilman välistä paine-eroa. Punaisella viivalla on merkitty nollataso, jolloin paine-eroa ei synny. Rakennuksen ollessa yli-paineinen ilma virtaa rakennuksen sisältä ulospäin ja kun rakennus on alipaineinen ilma virtaa ulkoa rakennuksen sisäänpäin. Paine-ero ei ole koskaan tasainen, vaan sii-hen vaikuttavat ilmanvaihto, tuulensuunta sekä ovien ja ikkunoiden avaaminen ja sul-keminen. Nämä näkyvät käyrän epätasaisuutena. Koneellisella tulo- ja poistoilmavaih-dolla varustetun rakennuksen tulisi olla lievästi (0-5 Pa) alipaineinen tai tasapaineinen.

Kuvaaja 1. Ulko- ja sisäilman välinen paine-ero (Pa21) luokkahuoneessa 011ajanjaksolla 29.10-20.11.2013. Kuvaan on merkitty punaisella viivalla nollataso. Kuvaajasta näkee, että huone 011 on reilusti alipaineinen koko mittausjakson ajan vaihedelleen -10…-25 välillä.


20.12.2013


Kuvaaja 2. Ulko- ja sisäilman välinen paine-ero (Pa36) luokkahuoneessa 115 ajanjaksolla 29.10-20.11.2013. Kuvaan on merkitty punaisella viivalla nollataso. Kuvaajasta näkee, että huoneen 115 paine-ero vaihtelee 0 … -15 Pa 11.11.2013 asti, jonka jälkeen painesuhde tasoittuu 0…-5 Pa välille. Tarkastelujakson loppuosalla paine-ero muuttuu alipaineisemmaksi -5…-10 Pa välille.

Kuvaaja 3. Ulko- ja sisäilman välinen paine-ero (Pa35) luokkahuoneessa 201 ajanjaksolla 29.10-20.11.2013. Kuvaan on merkitty punaisella viivalla nollataso. Kuvaajasta näkee, että huone 201 on tarkastelujakson alkupuolella pääosin ylipaineinen lukuun ottamatta yksittäisiä alipainepiikkejä. 11.11.-18.11.2013 välisen ajan paine-ero on lievästi alipaineinen vaihdellen 0…-5 Pa välillä, jonka jälkeen paine-ero muuttuu alipaineisemmaksi -10…-15 Pa välille.


20.12.2013


Kuvaaja 4. Ulko- ja sisäilman välinen paine-ero (Pa37) luokkahuoneessa 317 ajanjaksolla 29.10-20.11.2013. Kuvaan on merkitty punaisella viivalla nollataso. Kuvaajasta näkee, että huoneen 317 paine-ero vaihtelee pääosin 0…-5 Pa välillä, lukuun ottamatta yksittäisiä, hetkellisiä paine-eron muutoksia.

Kuvaaja 5. Ulko- ja sisäilman välinen paine-ero (Pa10) luokkahuoneessa 501 ajanjaksolla 29.10-20.11.2013. Kuvaan on merkitty punaisella viivalla nollataso. Kuvaajasta näkee, että huoneen 501 paine-ero on tasapainossa, hyvin lähellä nollaa.


20.12.2013


10.4 Olosuhdemittaus Sisäilmanlaatua havainnoitiin aistinvaraisesti tutkimusten aikana. Sisäilman olosuh-demittaus (lämpötila ja suhteellinen kosteuspitoisuus) tehtiin 28.10–20.11.2013. Olo-suhdemittarit sijoitettiin huoneisiin 011, 201, 205 ja 505 sekä ryömintä- ja putkitunne-lilaan ja ulkoilmaan. Mittareiden paikat on esitetty liitteessä 1. Kuvaajissa 6 ja 7 on esi-tetty olosuhdeseurannan tulokset.

Kuvaaja 6. Sisäilman lämpötilan seurantamittauksen tulokset. Sisätilojen lämpötilat olivat seurantajak-son ajan normaalit, pysytellen +20 asteen tuntumassa. Kaikkien luokkahuoneiden lämpötilavaihtelut noudattivat samaa suuntaa koko mittausjakson ajan. Putkitunnelin lämpötila on muutaman asteen al-haisempi kuin ryömintätilan lämpötila. Kuvaajasta nähdään, että ulkoilman lämpötila ei vaikuta ryö-mintätilan olosuhteisiin.


20.12.2013


Kuvaaja 7. Sisäilman suhteellisen kosteuden seurantamittauksen tulokset. Ilmankosteus oli mittausjaksol-la ulkoilmaolosuhteisiin nähden tavanomaisella tasolla. Huoneen 501 RH+T-loggerin vaihtelu johtuvat loggerin toimimattomuudesta.

10.5 Pölyn koostumus Rakennuksen sisätiloista otettiin pyyhintänäytteet pölynkoostumuksen analysoimista varten. Näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen laboratoriossa ja tulokset on esitetty liitteessä 4. Kaikki pyyhintänäytteet sisältävät tavanomaista, pääasiassa paperi- ja teks-tiilikuiduista sekä hilsehiukkasista koostuvaa huonepölyä. Alla olevassa taulukossa 4 on esitetty eri pyyhintänäytteiden pölynkoostumus.

Taulukko 5. Pyyhintänäytteiden pölynkoostumus, näytteenottopaikat ja analyysivasta-ukset

Näyte Näytteenottopaikka pölynkoostumus

P1 Huone 319 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja

lisäksi kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. Vähäinen

määrä vuori- ja lasivillakuituja P2 Huone 308 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja

lisäksi kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. P3 Huone 201 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja

kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. P4 Huone 405 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja

lisäksi kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. P5 Huone 505 karkeaa kiviainespölyä ja vähäisiä määriä

kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. Vähäinen määrä vuorivillakuituja


20.12.2013


P6 Huone 215 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. Lisäksi lasivillakuituja

P7 Huone 128 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja aerosolihiukkasia

P8 Huone 017 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. Lisäksi lasi- ja vuorivillakuituja

P9 Huone 007 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. Lisäksi lasivillakuituja

10.6 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Painesuhteet

Paine-erojen mittaustulosten perusteella havaitaan että huonetilojen paine-erot vaih-telivat runsaasti. Viidennen kerroksen luokkahuoneen paine-ero on tasapainossa mut-ta kellarin tilat ovat voimakkaasti alipaineiset ulkoilmaan nähden. Muut kerrokset ovat lievästi alipaineisia ulkoilmaan nähden. Kun rakennus on alipaineinen, epäpuh-taudet puolestaan kulkeutuvat rakenteista sisäilmaan. Haitallisten, rakenteiden läpi ta-pahtuvien ilmavirtausten hallitsemiseksi ilmanvaihto suositellaan säädettävän hieman alipaineiseksi, mutta mahdollisimman lähelle nollaa. Korkeassa rakennuksessa pai-nesuhteet toimivat savupiippumaisesti riippuen ilmanvaihtojärjestelmästä. Kellarin osastoidun tilan alipaineistus ei toimi tai ei ole riittävän suuri kumoamaan rakennuk-sen muiden tilojen alipainetta.

Lämpötila ja ilmankosteus

Sisäilman olosuhdemittauksista havaitaan, että tilojen lämpötila pysyy pääsääntöisesti tasaisena 20…24 °C välillä. Ulkoilman olosuhteiden muutokset eivät lyhyellä aikavälil-lä vaikuta ryömintätilan olosuhteisiin.

Mittauskohdissa sisäilman suhteellinen kosteuspitoisuus oli vuodenaikaan ja ulkona vallinneeseen säähän nähden tavanomainen.

Pölynkoostumus

Pölyn pyyhintänäytteissä havaittiin vuori- ja/tai lasivillaa. Pyyhintänäytteiden villa-kuidut saattavat olla lähtöisin reunoistaan pinnoittamattomista akustiikkalevyistä. Ti-loissa olevat mineraalivillakuidut aiheuttavat ärsytysoireita ja huonontavat näin si-säilman laatua. Näytteistä ei havaittu homeitiöitä eikä asbestikuituja. Suosittelemme kaikkien IV-kanavistossa ja niiden pääte-elimissä olevien pinnoittamattomien mine-raalivillaeristeiden uusimista. Pölynäytetuloksissa olevasta rakennuspölystä voidaan päätellä, että viimeksi tehdyn remontin jälkeinen siivous on ollut puutteellinen.

11 Siivoustyöt Suosittelemme korjausten valmistumisen jälkeen kaikkien tilojen kattavaa suursiivo-usta ja kaikkien pintojen nihkeäpyyhintää homepölysiivouksen periaatteita noudatta-en. Suursiivous tulee tehdä kaikkien korjauksen yhteydessä tehtävien korjaustoimen-piteiden toteuttamisen jälkeen tavanomaisten loppusiivoustöiden lisäksi. Siivouksen


20.12.2013


yhteydessä poistetaan mm. kaikki yläpölyt, kuten valaisinten ja ilmanvaihtokanavien yms. päälle kerääntyneen pölyn. On suositeltavaa, että tarkemman nihkeäpyyhinnän suorittaja on eri henkilö kuin rakennussiivouksen suorittanut henkilö. Homepölysii-vouksessa pölyn imuroinnissa tulee käyttää HEPA-suodattimella varustettua imuria. Siivoustyönlaatua on suositeltavaa valvoa katselmuksella, jossa on mukana tilojen käyttäjien edustaja.

Vanhojen tekstiilien tuominen korjattuihin tiloihin ei ole suositeltavaa.

12 Suositeltavat toimenpiteet Sisäilman laadun varmistamiseksi suositellaan ensisijaisesti seuraavia kiireellisempiä toimenpiteitä:

Kellarin varastotilojen ja lämmönjakohuoneen osastointi ja alipaineistaminen Kellarin putkitunnelin tarkastusluukkujen tiivistäminen Kaikkien välipohjarakenteiden läpivientien tiivistäminen kellaritiloista kulkeutu-

vien epäpuhtauksien huonetiloihin kulkeutumisen estämiseksi, myös patteriläpi-vientien tiivistäminen

Vesikaton vuotopaikkojen korjaaminen. Yläpohjan orgaanisen eristeen uusiminen kastuneilta alueilta ja rakenteiden kuivattaminen. Sisätilojen vesikattovuodoissa vaurioituneiden materiaalien poistaminen ja uusiminen.

Maanvastaisen alapohjien kvartsivinyylilaatoituksen, muovimattojen ja kumimat-tojen poistaminen ja lattianpäällysteen vaihtaminen esim. keraamiseksi laatoituk-seksi.

Kellarin tiiliseinien alaosien injektointi ja pinnoitteiden uusiminen kosteutta kes-täviksi

Välipohjarakenteen täyttömateriaalien ja pintarakenteiden uusiminen kokonaan tai kapseloiminen.

Alaslaskettujen kattolevytysten aukaiseminen ja vaurioituneiden pinnoitteiden poistaminen

Korjaustöiden jälkeen kattavat siivoustyöt, myös yläpölyt siivotaan Ennen korjaustöihin ryhtymistä suositellaan haitta-ainekartoituksen tekoa.

Sisäilman laadun varmistamiseksi suositellaan korjaamaan seuraavat asiat viimeistään seuraavassa laajemmassa korjauksessa:

Vesikaton vedenpoiston suunnittelu ja johtaminen sadevesijärjestelmään Syöksytorvien liittämien sadevesijärjestelmään.

Korjausten aikana tehtävässä laadunvarmistuksessa huomioitavia asioita:

Tarvittavien mallikorjausten tekeminen mm. tiivistyskorjauksista eri tyyppisiin rakenteisiin ja liittymiin.

Tiivistyskorjausten laatu varmistettava merkkiainekokeilla korjaustöiden edetessä.


20.12.2013


Avattujen rakenteiden mm. ikkunaliittymien tarkastukset ennen ummistamista. Loppusiivoustöiden laadun varmistus.

Lisäksi korjaustöissä on huomioitava, että tiivistystyöt tulee toteuttaa erillisen tiivistys-suunnitelman mukaisesti ja tiivistystyön laatu tulee varmistaa esim. merkkiainekokeel-la korjaustöiden yhteydessä.

Sisäilmakorjausten yhteyteen kuuluu aina oleellisesti tilojen ilmanvaihdon toiminta ja järjestelmän tasapainotus. Ilmanvaihtotekniset tutkimukset eivät sisältyneet tähän tut-kimukseen.

Lappeerannassa 20.12.2013

Planekar Oy, Vahanen Lappeenranta Tarkastanut:

Laura Hongisto, RI AMK Katariina Laine, DI

Rakennusfysikaaliset asiantuntijapalvelut

Liitteet 1. Havainnot ja tutkimuspaikat (6 sivua) 2. Mikrobien analyysitulokset RM2013-320, Mikrobioni Oy (7 sivua) 3. Pyyhintänäytteen analyysivastaus 240869, Työterveyslaitos (3 sivua) 4. Asbesti analyysivastaus 243609 (2 sivua)

Jakelu Leila Hietala, Kotkan kaupunki

TP2

TP26

PYYHINTÄ 9: lasivillakuituja

PYYHINTÄ 8: vuori- ja lasivillakuituja

V3: RH 75,9 %

V2: RH 64,1 %

V1: RH 82,0 %

V7: RH 83,2 %

V6: RH 94,1 %

V8: RH 88,9 %

V4: RH 84,6 %

V5: RH 95,0 %kumimatto

muovimatto

kvartsivinyylilaatta

maalattu betonipinta

mosaiikkibetoni

RAK1 = rakenneavauspaikkaV1 = viiltomittauspaikka ja RHMP1 = porareikämittauspaikka ja RHMK1 = merkkiainekoePYYHINTÄ 1 = pyyhintänäytteenottopaikkaN1 = mikrobinäytteenottopaikkaA1 = asbestinäytteenottopaikkaPA1 = paine-eromittauspaikka ja mittarin numeroTP1 = lämpötilan- ja suhteellisen kosteuden mittauspaikkaja mittarin numeroL70-75 = lattian pintakosteuslukemaS70-75 = seinän pintakosteudenlukemaSA70-75 = seinän alaosan pintakosteuslukemaPA70-75 = pilarin alaosan pintakosteuslukema(musta / vihreä = tavanomainen, punainen = poikkeava)

kellarin osastointi ylipaineinen

MK1: ei ilmavuotoa

MK2: ei ilmavuotoa MP1:

100mm RH 98,5 %200 mm RH 96,3 %MP2:50 mm RH 95,8 %100mm RH 98,8 %200 mm RH 100,0 %MP2:50 mm RH 96,5 %100mm RH 98,2 %200 mm RH 98,7 %

ryömintätila

ryömintätila

putkitunneli

luukku lattiassa, ilmavirtaus huoneeseen päin, alustilassa rei'itetty viemäriputki ja kosteutta

55-70

L70-80

SA110

läpiviennit tiivistämättä, yhteys ryömintätilaan

katossa vanhoja kosteusvaurio jälkiä

50-60ikkunaliittymät epätiiviit

ummehtunut, maakellarimainen haju

epätasainen lattia

Ulkoseinien alaosissa tasoitteet irti alustaan ja kupruilee

L80

RAK1:80mm betoni170mm eristekevytsora

Luukku putkikanaaliin, ilmavirtaus sisätilaan

Luukku putkikanaaliin, ilmavirtaus sisätilaan

Tutkimusselostus Liite 1Kotkan keskuskouluPäärakennus

katossa kosteusvaurio

epäläpiviennit 1. kerrokseen

RH+T, TP27ulkovarasto, oikean puoleinen ovi, ovea vastapäätä kiinni laudoituksessa

epätiiviistä läpivienneistä voimakas ilmavirtaus 1. kerrokseen päin

V9: RH 41,7 %

epätiiviit läpiviennit putkitunneliin

akryyli-massa-lattiaL55-60

L45-50

L24-25

SA30-35

patterin seinäläpiviennistä ilmavirtaus huoneeseen päin

RAK2MP1: 41,8 %RH

MP2: 36,9%RH

MP3: 37,4%RHL30-35

epätiiviitä läpivientejä, ilmavirtaus huonetilaan päin

L26-30

L26-30

K37-50L37-45

L30-26

L28-30

L40-43

alla betonilaatta

RAK3: N5

RAK4: N4

PYYHINTÄ 7ikkunapielien maali hilseilee

"navettamainen" haju


PA35RH+T 19

PYYHINTÄ 3

RAK6: N7 MP4: 36,3%RH

MP5: 31,8%RH

MP6: 35,3%RH

L40-45 L40-45 L40-45

SA30-35

patterin seinäläpivienneistä ilmavirtaus sisäänpäin

PA32RH+T TP21

WC-tilojen lattiat korotettu, alla mosaiikkibetoni

katossa kosteusjälkiä

viemäriläpiviennistä ilmavirtaus huoneeseen päin

2. krs-akustiikkalevyjen reunat pinnoittamatta-patteriläpiviennit tiivistämättä,voimakas ilmavirtaus huoneeseen päin-ikkunapielien maalipinta hilseilee

tuulettuva lattiarakenne

lattian tuuletusaukkoihin ilmavirtaus huoneesta poispäin

maalissa pinnoitevaurio

RAK5: N6

PYYHINTÄ 6

L35-50

seinälaatoituksen alarivi kopona

lahovaurio


ulkoseinässä lisäeristys

PYYHINTÄ 1

PA37

PA40PYYHINTÄ 2

MP4: seinä 42,5%RH

L35-40

Läpivienneistä ilmavirtaus kerrokseen päin

maalissa pinnoitevaurio

MP7:47,8 %RH

MP8: 42,3 %RH

MP9: 36,5 %RH


vesivuoto läpiviennissä

vesivuotoläpiviennissä

sortunut palopermanto

viemärin tuuletusputki ullakkotilassa

räystäällä tuuletusaukot

räystäällä "sähköputki-viritelmä"

MP10: 37,7 %RH

MP11: 30,5 %RH

MP12: 33,0 %RHPYYHINTÄ 4

RAK7: N8

RAK8: N9

seinän yläreunassa tummentumia

L35-40


PA10RH+T, TP17 PA 22

RH+T, TP25

PYYHINTÄ 5

RAK9: N10 RAK10: N11

seinässä patteriputkien kotelointi, ilavirtaus huoneeseen päin

katossa vanha kosteusvaurio


raportti RM2013-320

Laura HongistoVahanen LappeenrantaLuukkaantori 753300 Lappeenranta

TULOSRAPORTTI

KOHDE:Kotkan keskuskoulu

NÄYTTEET:Rakennusmateriaalinäytteet on ottanut Laura Hongisto, Vahanen Oy, 31.10.2013. Näytteet on vastaanotettulaboratorioon 1.11.2013 ja viljelty 1.11.2013.

ANALYYSIT:Materiaalinäytteistä määritettiin homeiden ja bakteerien määrä laimennossarjamenetelmällä käyttäenpintaviljelytekniikkaa (viite: Asumisterveysopas 2009). Homeet viljeltiin mallasuute- (M2) ja dikloran-glyseroli-18(DG18)-alustalle ja bakteerit tryptoni-hiivauute-glukoosi-alustalle (THG). Elatusalustoja pidettiin +25°C 7vuorokautta mesofiilisten sienien (homeet ja hiivat) ja kokonaisbakteeripitoisuuksien määrittämiseksi ja yhteensä14 vuorokautta sädesienien määrittämiseksi (viite: Asumisterveysopas 2009). Homeet tunnistettiinmikroskopoimalla suku- tai lajitasolle. Bakteereista tunnistettiin sädesienet.

TULOKSEN TULKINTA:Asumisterveysohjeen mukaan sieni-itiöpitoisuus yli 10 000 pesäkkeen muodostavaa yksikköä (pmy)/g viittaasienikasvuun (homeet ja/tai hiivat) näytteessä. Bakteeripitoisuus yli 100 000 pmy/g ja sädesienipitoisuus yli 500pmy/g viittaavat bakteeri- ja/tai sädesienikasvuun näytteessä. Pitoisuuksien ohella tulkinnassa otetaan huomioonmyös ns. kosteusvaurioindikaattorisukujen tai –lajien esiintyminen.

MÄÄRITYSRAJA:Menetelmän määritysraja on 45 pmy/g.

Mikrobioni Oy | PL 1188 | 70211 Kuopio | Puh. 010 321 0680 Sivu 1/7

Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

raportti RM2013-320

YHTEENVETO TULOKSISTA:Tässä tulosraportissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä. Tarkemmat analyysitulokset on esitettyraportin lopussa.

Alla olevassa yhteenvetotaulukossa mikrobikasvun esiintymistä on havainnollistettu värillä/tummennuksella:ei mikrobikasvua materiaalissaepäily mikrobikasvusta materiaalissaselvä mikrobikasvu materiaalissa

Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös:1, ulkoseinän mineraalivilla, puutyöluokka

1001

homepitoisuus alle määritysrajan,

bakteereissa suuri sädesienipitoisuus


2, ulkoseinän mineraalivilla,

musiikkiluokka 1031

home- ja bakteeripitoisuudet alle

määritysrajan


3, ulkoseinän mineraalivilla, varasto 1035 suuri homepitoisuus, myös

indikaattorimikrobeita. Bakteereissa suuri

sädesienipitoisuus


4, välipohjan puru ja kuterieriste, Luokka

128

pieni homepitoisuus, bakteereissa suuri

sädesienipiitoisuus


5, välipohjan kutterilastu ja laasti, luokka

120

pienet home- ja bakteeripitoisuudet ei mikrobikasvua materiaalissa

6, Välipohjan purueriste, pukuhuone 215 suuri homepitoisuus, myös

indikaattorimikrobeita. Bakteereissa suuri

sädesienipitoisuus


7, välipohjan puru ja kuterieriste, luokka

201

suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös

indikaattorimikrobeita


8, Välipohjan purueriste, luokka 405 pienet home- ja bakteeripitoisuudet, mutta


epäily mikrobikasvusta materiaalissa

9, ulkoseinän muottilauta, luokka 405 suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös



10, välipohjan selluvilla ja kutterilastu,

luokka 505

homepitoisuus alle määritysrajan, pieni

bakteeripitoisuus


11, välipohjan puru ja kuterieriste, luokka

505

pienet home- ja bakteeripitoisuudet, mutta


epäily mikrobikasvusta materiaalissa

Lisätietoja:Näytteestä 2 otettiin myös teippinäyte suoraan mikroskooppiseen tarkasteluun. Tarkastelussa ei todettuyhtenäisiä mikrobikasvuun viittaavia rakenteita, rihmastoa ja itiöitä. Yksittäisten itiöiden ja rihmastopätkienhavaitseminen valomikroskooppisesti voi olla vaikeaa.

Alapohjan ja ulkoseinän materiaaleissa voi esiintyä huomattavia määriä mikrobeja, mikä ei aina ole seuraustamateriaalien kastumisesta ja sitä seuranneesta mikrobikasvusta, vaan esimerkiksi ilmavirtojen mukanakertyneistä ulkoilman mikrobeista tai materiaalin maaperäkontaktista aiheutuneesta kontaminaatiosta.Korjausjohtopäätösten tekemiseen tarvitaan tiedot myös teknisistä havainnoista.



raportti RM2013-320

Kuopiossa, 15.11.2013

Teija Meklin

Mikrobioni Oy



raportti RM2013-320

ANALYYSITULOKSET:pmy = pesäkkeen muodostavaa yksikköäYK = pesäkkeen ylikasvu maljalla, jolloin kysymyksessä on nopeakasvuinen home, joka leviää maljalla nopeastipeittäen muut homeet helposti alleen< mr = alle määritysrajanJos tulos on yli tai alle pesäkkeiden luotettavan laskentarajan (lineaarisen mittausalueen ulkopuolella), se on arvioja asia todetaan alaviitteellä kyseisten tulosten osalta. Tulokset on ilmoitettu kahden merkitsevän numerontarkkuudella. Mikrobikasvuun viittaavat tulokset on esitetty tummennettuna ja kosteusvaurioindikaattorit tähdellä.

Näyte: 1, ulkoseinän mineraalivilla, puutyöluokka 1001 (tutkimustunnus: RM131359)M2 DG18 THGPitoisuus Pitoisuus Pitoisuus

HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus 8200

muut bakteerit <mr*sädesienet 8200

Näyte: 2, ulkoseinän mineraalivilla, musiikkiluokka 1031 (tutkimustunnus: RM131360)M2 DG18 THGPitoisuus Pitoisuus Pitoisuus

HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus <mr

Näyte: 3, ulkoseinän mineraalivilla, varasto 1035 (tutkimustunnus: RM131361)M2 DG18 THGPitoisuus Pitoisuus Pitoisuus

HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus 140000 130000 Kokonaispitoisuus 18000*Aspergillus versicolor 120000 120000 muut bakteerit 1400*Acremonium sp. 14000 *sädesienet 17000*Tritirachium sp. 5400 +*Engyodontiun sp. 4500*Scopulariopsis sp. 3600Penicillium sp. 460 +

DG18-alustalla todettiin lisäksi Penicilliumia ja Tritirachiumia näytteen pienemmissä laimennoksisssa, joistatarkkaa pesäkemäärää ei voitu laskea.



raportti RM2013-320

Näyte: 4, välipohjan puru ja kuterieriste, Luokka 128 (tutkimustunnus: RM131362)M2 DG18 THGPitoisuus Pitoisuus Pitoisuus

HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus 3400 6300 Kokonaispitoisuus 2700hiivat 1800 3600 muut bakteerit 2100Penicillium sp. 1500 2700 *sädesienet 600*Ulocladium sp. 45Aspergillus sp. +steriilit +

DG18-alustalla esiintyi lisäksi Aspergillusta ja steriilejä näytteen pienemmissä laimennoksissa, joista tarkkaapesäkemäärää ei voitu laskea.

Näyte: 5, välipohjan kutterilastu ja laasti, luokka 120 (tutkimustunnus: RM131363)M2 DG18 THGPitoisuus Pitoisuus Pitoisuus

HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus 230 230 Kokonaispitoisuus 600Penicillium sp. 230 230 muut bakteerit 150

*sädesienet 450

Näyte: 6, Välipohjan purueriste, pukuhuone 215 (tutkimustunnus: RM131364)M2 DG18 THGPitoisuus Pitoisuus Pitoisuus

HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus 36000 36000 Kokonaispitoisuus 4500Penicillium sp. 27000 10000 muut bakteerit 3200steriilit 22000 *sädesienet 1300*Chaetomium sp. 4500Aspergillus sp. 4500*Eurotium sp. 4000hiivat +

M2-alustalla todettiin lisäksi hiivoja näytteenpienemmissä laimennoksissa, joista tarkkaa pesäkemäärää ei voitulaskea.



raportti RM2013-320

Näyte: 7, välipohjan puru ja kuterieriste, luokka 201 (tutkimustunnus: RM131365)M2 DG18 THGPitoisuus Pitoisuus Pitoisuus

HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus 18000 14000 Kokonaispitoisuus 270000*Aspergillus sydowii 11000 4500 muut bakteerit 270000Penicillium sp. 5000 6800 *sädesienet 140*Aspergillus versicolor 1400*Paecilomyces sp. 1400 1400steriilit 460tunnistamaton 460*Ulocladium sp. +hiivat +

M2-alustalla esiintyi lisäksi Ulocladiumia ja hiivoja näytteen pienemmissä laimennoksissa, joista tarkkaapesäkemäärää ei voitu laskea. Tunnistamattomia pesäkkeitä ei voitu tunnistaa niiden kasvaessa toistenpesäkkeiden alla.

Näyte: 8, Välipohjan purueriste, luokka 405 (tutkimustunnus: RM131366)M2 DG18 THGPitoisuus Pitoisuus Pitoisuus

HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus 5000 5600 Kokonaispitoisuus 640Penicillium sp. 3000 3700 muut bakteerit 230*Aspergillus sydowii 1800 1400 *sädesienet 410*Paecilomyces sp. 90 320Aspergillus sp. 91steriilit 45

Näyte: 9, ulkoseinän muottilauta, luokka 405 (tutkimustunnus: RM131367)M2 DG18 THGPitoisuus Pitoisuus Pitoisuus

HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus 370000 190000 Kokonaispitoisuus 840000Penicillium sp. 130000 160000 muut bakteerit 840000Aureobasidium sp. 160000 *sädesienet 2900Aspergillus sp. 50000 9100*Paecilomyces sp. 23000 14000*Aspergillus sydowii 14000 4500



raportti RM2013-320

Näyte: 10, välipohjan selluvilla ja kutterilastu, luokka 505 (tutkimustunnus: RM131368)M2 DG18 THGPitoisuus Pitoisuus Pitoisuus

HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus 1800

muut bakteerit 1400*sädesienet 460

Näyte: 11, välipohjan puru ja kuterieriste, luokka 505 (tutkimustunnus: RM131369)M2 DG18 THGPitoisuus Pitoisuus Pitoisuus

HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus 1100 1100 Kokonaispitoisuus 320Penicillium sp. 820 630 muut bakteerit 45*Paecilomyces sp. 140 230 *sädesienet 270Aspergillus sp. 180 140*Ulocladium sp. 45Aspergillus niger 45

VIITTEET:Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1.Asumisterveysopas. Asumisterveysohjeen soveltamisopas. Ympäristö ja Terveys-lehti 2009.



22.11.2013Tilaus: 240869ANALYYSIVASTAUS

1 (3)

Työterveyslaitos

Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, [email protected]

Kaisa RossiLuukkaantori 753300 LAPPEENRANTA

Planekar Oy

Siim HeinasteKäsittelijä(t):Leila Hietala / Keskusko

Pölyn koostumus

Analyysin kuvaus:

Asiakkaan viite:

AnalysointimenetelmäMuovipussiin pyyhintämenetelmällä kerätty pölynäyte tai edustava osa siitä suodatettiintislatulla vedellä kalvosuodattimelle, joka päällystettiin kullalla ja analysoitiinelektronimikroskoopilla ja siihen liitetyllä energiadispersiivisellä spektrometrillä (EDS).Suodattimelta tutkittiin seuraavien hiukkastyyppien esiintyminen näytteessä: tavanomainenhuonepöly, karkea ulkoilmapöly, teolliset mineraalikuidut, rakennusmateriaalipöly, puupöly,metallipöly ja homeitiöt (ilman lajimääritystä). Analyysiin voitiin analysoijan harkinnan mukaansisällyttää myös muita hiukkastyyppejä, mikäli kyseisiä hiukkasia esiintyi enemmän kuinvähäisiä määriä ja/tai niillä voi olla vaikutusta ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan tai tilojenkäyttäjien terveyteen. Hiukkastyypit tunnistettiin hiukkasten ulkomuodon ja/taialkuainekoostumuksen perusteella. Menetelmä ei sovellu sellaisten orgaanisten hiukkastenanalysointiin, joilla ei ole tunnusomaista muotoa.

Pintapölynäytteen analyysituloksissa ilmoitetaan näytteen sisältämät hiukkastyypit siltä osinkun näytteen koostumus poikkeaa tavanomaisen huonepölyn koostumuksesta.Tuloilmakanavanäytteen tuloksissa ilmoitetaan näytteen sisältämät hiukkastyypit. Kunkinhiukkastyypin osuus näytteessä on arvioitu silmämääräisesti kolmiportaisella asteikolla (sisältäävähäisiä määriä/sisältää/sisältää runsaasti), poikkeuksena teolliset mineraalikuidut joiden osuuson arvioitu painoprosentteina.

Pölyn koostumuksen määritys elektronimikroskoopilla

TYÖTERVEYSLAITOSTilaus: 240869ANALYYSIVASTAUS

2 (3)

Työterveyslaitos


29.10.2013Kotkan keskuskoulu

AE13-00064Mittauspaikka:Näytteenottoaika:

-rakennusmateriaalipölyä (kalkkipohjainen) runsaasti-kiviainespölyä

-teollisia mineraalikuituja (lasivilla) arvioitu määrä 1-5 paino-%

Mittauskohde 6: Pintapöly, 215 luokka

Näyte sisältää tavanomaisen huonepölyn lisäksi:

-kiviainespölyä-rakennusmateriaalipölyä (kalkkipohjainen) vähäisiä määriä-teollisia mineraalikuituja (vuorivilla) arvioitu määrä alle 1 paino-%



-kiviainespölyä runsaasti-rakennusmateriaalipölyä (kalkkipohjainen)



-kiviainespölyä runsaasti-rakennusmateriaalipölyä (kalkkipohjainen) runsaasti



-kiviainespölyä runsaasti-rakennusmateriaalipölyä (kalkkipohjainen)

Mittauskohde 2: Pintapöly, 308 opettajan huone


-rakennusmateriaalipölyä (kalkkipohjainen)-kiviainespölyä runsaasti

-teollisia mineraalikuituja (vuori- ja lasivilla) arvioitu määrä alle 1 paino-%

Mittauskohde 1: Pintapöly, 319 kuraattori


Tulokset

TYÖTERVEYSLAITOSTilaus: 240869ANALYYSIVASTAUS

3 (3)

Työterveyslaitos


Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella.

HelsinkiasiantuntijaSiim Heinaste

Työympäristön kehittämispalvelut

HelsinkitutkijaEsa Vanhala

-kiviainespölyä runsaasti

-teollisia mineraalikuituja (lasivilla) arvioitu määrä alle 1 paino-%-rakennusmateriaalipölyä (kalkkipohjainen) runsaasti

Mittauskohde 9: Pintapöly, 007 oppilaskunnan huone


-rakennusmateriaalipölyä (kalkkipohjainen) runsaasti-kiviainespölyä runsaasti

-teollisia mineraalikuituja (vuori- ja lasivilla) arvioitu määrä alle 1 paino-%

Mittauskohde 8: Pintapöly, 017 kirjasto


-kiviainespölyä runsaasti-aerosolihiukkasia (muoto viittaa nesteaerosolin

kuivumiseen)runsaasti



-aerosolihiukkasia (muoto viittaa nesteaerosolin kuivumiseen)

Tavanomainen huonepöly koostuu lähinnä tekstiili- ja paperikuiduista sekä hilsehiukkasista.

Documents

TUTKIMUSSELOSTUS - Yle