Upload
others
View
2
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen valtion virastoissa 2010
Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen
T U T K I M U S R A P O R T T I
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen valtion virastoissa 2010
Kustantaja: Excenta OyHelsinki
2010
Tutkimus on tehty Valtion työterveys- ja työturvallisuusneuvottelukunnan (VTTN)
myöntämän määrärahan tuella.
ISBN 978-952-5848-04-5 nidottu
ISBN 978-952-5848-05-2 pdf
T U T K I M U S R A P O R T T I
Ossi Auratieteellinen johtaja,
Excenta Oy
Juhani IlmarinenEmeritus professori, Työterveyslaitos
toimitusjohtaja, Juhani Ilmarinen Consulting Oy
Guy Ahonentutkimusprofessori,
Työterveyslaitos
Guy Ahonen on
henkilöstötilinpäätöksen kehittäjä ja
hyvinvoinnin talousvaikutusten tutkija, joka on selvittänyt työhyvinvoinnin ja
tuottavuuden välisiä ulottuvuuksia yli 30 vuoden ajan.
Ahonen on Excenta Oy:n strategisen ja tieteellisen neuvonantaja-
ryhmän jäsen.
Ossi Aura on
väitellyt filosofian tohtoriksi Hankenilla
työpaikkaliikunnan ja osaamispääoman
yhteyksistä vuonna 2006.
Aura vastaa Excenta Oy:n palvelujen
tieteellisestä tasosta.
Aura on Henkilöstöjohdon ryhmän
HENRY ry:n työhyvinvoinnin
edistämisen jaoksen puheenjohtaja.
Juhani Ilmarinen on
ollut TYKY-toiminnan johtava tutkija ja
kehittäjä Suomessa 30 vuoden ajan.
Hän on vaikuttanut suomalaisen
TYKY-osaamisen ja ikäjohtamisen
vientiin Euroopan lisäksi mm. Aasiaan.
Ilmarinen toimii nykyään konsulttina
sekä työkyvyn ja työhyvinvoinnin
vierailevana professorina Australiassa. Ilmarinen on Excenta Oy:n strategisen
ja tieteellisen neuvonantaja-ryhmän jäsen.
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 1
Sisällysluettelo 1. Johdanto ja tutkimuksen tarkoitus ................................................................................................................ 4
2. Tiivistelmä tuloksista ja johtopäätöksistä ...................................................................................................... 5
3. Tutkimuksen aineisto ja menetelmät ............................................................................................................ 7
3.1. Tutkimuksen kohderyhmä ja aineiston keruu ........................................................................................ 7
3.1.1. Tutkimuksen kohderyhmä ............................................................................................................... 7
3.1.2. Aineiston keruu ............................................................................................................................... 8
3.2. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen mittari ......................................................................................... 8
3.3. Tilastolliset menetelmät ....................................................................................................................... 11
4. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen .......................................................................................................... 12
4.1. Työhyvinvoinnin sisältö, tavoitteet ja suunnitelma.............................................................................. 12
4.1.1. Työhyvinvoinnin eri osa-alueiden sisällön koetun tärkeyden, tavoitteiden konkreettisuuden sekä
suunnitelmien perusteellisuuden jakaumat ............................................................................................ 13
4.1.2. Yhteenveto työhyvinvoinnin osa-alueiden koetun tärkeyden, tavoitteiden konkreettisuuden ja
suunnitelmien perusteellisuuden ............................................................................................................ 22
4.1.3. Koetun tärkeyden ja suunnitelman perusteellisuuden yhteydet .................................................. 24
4.1.4. Työhyvinvoinnin sisällön, tavoitteiden ja suunnitelmien arvioinnit SWMI-mittarilla ................... 25
4.2. Johtamisen toimintatavat ..................................................................................................................... 26
4.2.1. Vastausten jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa ............................................................ 26
4.2.2. Johtamisen toimintatapojen arviointi SWMI-mittarilla ................................................................. 28
4.3. Henkilöstöhallinnon toiminnot ............................................................................................................. 29
4.3.1. Hyvinvointi eri HR:n perusprosesseissa ......................................................................................... 29
4.3.2. Hyvinvoinnin kannalta strategisten HR-toimintojen toteuttamistavat ......................................... 31
4.3.3. Osaamisen kehittäminen ............................................................................................................... 35
4.3.4. HR-toimintojen arviointi SWMI-mittarilla ..................................................................................... 36
4.4. Työhyvinvoinnin mittarit ja raportointi ................................................................................................ 37
4.4.1. Työhyvinvoinnin mittarit ............................................................................................................... 37
4.4.2. Työhyvinvoinnin raportointi .......................................................................................................... 41
4.5. Esimiesten roolit työhyvinvoinnin edistämisessä ................................................................................. 44
4.6. Työhyvinvoinnin investoinnit ............................................................................................................... 49
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 2
5. Hyvinvointitoimintojen tila ja arviointi ........................................................................................................ 50
5.1. Työterveyshuolto .................................................................................................................................. 50
5.1.1. Työterveyshuollon suunnittelu ...................................................................................................... 50
5.1.1.1. Toimintasuunnitelman tekemisen toimintatavat ................................................................... 50
5.1.1.2. Työterveyshuollon tavoitteiden asettamisen toimintatavat .................................................. 51
5.1.1.3. Työterveyshuollon seurantamittarit....................................................................................... 53
5.1.1.4. Työterveyshuollon raportointi ................................................................................................ 57
5.1.1.5. Työterveyshuollon suunnittelun arviointi .............................................................................. 61
5.1.2. Lakisääteinen työterveyshuolto .................................................................................................... 62
5.1.2.1. Työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, kuntoutukseen ohjaus ja työkuormituksen
seuranta ............................................................................................................................................... 62
5.1.2.2. Työterveyshuollon tietojen antaminen .................................................................................. 64
5.1.2.3. Työterveyshuollon osallistuminen TYKY toiminnan eri osa alueiden kehittämiseen ............. 66
5.1.2.4. Työterveyshuollon työyhteisötyö ........................................................................................... 69
5.1.2.5. Lakisääteisen työterveyshuollon arviointi .............................................................................. 71
5.1.3. Vapaaehtoinen työterveyshuolto .................................................................................................. 72
5.1.3.1. Perussairaanhoidon toimintatavat ......................................................................................... 72
5.1.3.2. Erikoislääkäripalvelujen ja tutkimusten toimintatavat........................................................... 74
5.1.3.3. Vapaaehtoisen työterveyshuollon arviointi ........................................................................... 75
5.1.4. Kuntoutus ...................................................................................................................................... 76
5.1.5. Työterveyshuollon kokonaisuuden arviointi ................................................................................. 79
5.2. Terveyden edistäminen ........................................................................................................................ 81
5.2.1. Tiedollinen terveyden edistäminen ............................................................................................... 81
5.2.2. Projektit terveyden edistämiseksi ................................................................................................. 83
5.2.3. Terveyden edistämisen toiminnon arviointi .................................................................................. 85
5.3. Työsuojelu ............................................................................................................................................ 86
5.3.1. Työsuojelun eri osa-alueiden suunnittelu ja raportointi ............................................................... 86
5.3.2. Työsuojelutoiminnan arviointi ....................................................................................................... 92
5.4. Työpaikkaliikunta .................................................................................................................................. 93
5.4.1. Työpaikkaliikunnan eri toimintojen toteutus ja henkilöstön aktiivisuus ....................................... 93
5.4.2. Työpaikkaliikunnan toimintojen arviointi ...................................................................................... 95
5.5. Henkilöstöruokailu................................................................................................................................ 96
5.6. Kulttuuri- ja virkistyspalvelut ................................................................................................................ 97
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 3
5.7. Hyvinvoinnin tukipalvelujen raportointi ............................................................................................... 99
5.7. Sisäinen viestintä ................................................................................................................................ 101
6. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin (SWMI) ............................................................................. 103
6.1. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin jakauma ja keskiarvo ................................................ 103
6.2. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin eri osa-alueiden arvioinnit ........................................ 104
6.3. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin eri osa-alueiden yhteydet ......................................... 105
6.4. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin tason yhteydet investointeihin................................. 106
7. Valtion virastojen henkilöstötulosten kuvaus ........................................................................................... 107
7.1. TAHTI-järjestelmän tulosten yleiskuvaus ........................................................................................... 107
7.2. Valtion henkilöstötutkimuksen (VMbaro) tulosten yhteenveto ........................................................ 108
7.3. Terveyden ja työkyvyn tunnusluvut ................................................................................................... 110
8. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen ja henkilöstötulosten yhteydet ...................................................... 112
8.1. Strategisen hyvinvoinnin yhteydet henkilöstötyytyväisyyden tunnuslukuihin .................................. 112
8.2. Strategisen hyvinvoinnin yhteydet terveyden ja työkyvyn tunnuslukuihin ....................................... 114
9. Yhteenveto päätuloksista .......................................................................................................................... 116
9.1. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen ................................................................................................. 116
9.2. Strategisen hyvinvoinnin tukitoiminnot ............................................................................................. 117
9.3. Strategisen hyvinvoinnin taloudelliset resursoinnit ........................................................................... 118
10. Johtopäätökset ja suositukset strategisen hyvinvoinnin kehittämiseksi valtion virastoissa ................... 119
Liite 1. Tutkimuksen auditointien kyselylomakkeet ...................................................................................... 120
Raportissa esitetyt kuvat ............................................................................................................................... 132
Raportissa esitetyt taulukot .......................................................................................................................... 134
Lähteet ........................................................................................................................................................... 136
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 4
1. Johdanto ja tutkimuksen tarkoitus
Valtiotyönantajalla henkilöstön hyvinvointi on erittäin tärkeää eri virastoille asetettujen tulostavoitteiden
saavuttamiseksi. Henkilöstön hyvinvoinnin ohella henkilöstön sitoutuminen ja työnantajakuva ovat
tekijöitä, joita voidaan edistää työhyvinvoinnin toiminnoilla. Haasteeksi työhyvinvoinnin kehittämisessä on
noussut ilmiön laaja-alaisuus ja useiden erin toimijoiden aktiviteetit – pelkistetysti hyvinvoinnin
johtaminen.
Tällä tutkimuksella selvitettiin laaja-alaisesti hyvinvoinnin johtamisen ja eri toimintojen toteutustapojen
yhteyksiä henkilöstön hyvinvointiin ja muihin henkilöstötuloksiin valtion virastoissa. Tutkimus kokosi yhteen
eri toimijoiden (esimerkiksi virastojen johto, esimiehet, työterveyshuolto ja työsuojelu) toimintatavat ja
koosti näistä toiminnallisen pisteytyksen sekä virastokohtaisen strategisen hyvinvoinnin kokonaispisteet.
Metodisesti tutkimus pohjautui Valtionvarainministeriön luoman henkilöstömittariston lisäksi Strategisen
hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 –tutkimuksessa luotuun Strategisen hyvinvoinnin johtamisen mittariin
(Aura, Ahonen, Ilmarinen 2009). Tässä tutkimuksessa ao. mittaristoa on kehitetty ja sovellettu julkisen
sektorin työnantajan erityispiirteisiin.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hyvinvoinnin johtamisen ja toimintojen tasoa, sekä niiden yhteyksiä
henkilöstötuloksiin. Tutkimusmetodiikka perustui virastokohtaisiin indikaattoreihin, joista toiminnalliset
mittarit saatiin strategisen hyvinvoinnin mittarin kautta ja henkilöstötulokset VM:n
henkilöstöjärjestelmistä.
Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Valtionvarainministeriön henkilöstön kehittämisestä vastaavan yksikön
kanssa. Yhteistyössä merkittävä on ollut finassineuvos Veli-Matti Lehtosella, josta kiitämme häntä
lämpimästi. Tutkimus on toteutettu Valtion työterveys- ja työturvallisuusneuvottelukunnan (VTTN)
myöntämän määrärahan tuella. Tästä olemme kiitollisia.
Helsingissä 31.5.2010
Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 5
2. Tiivistelmä tuloksista ja johtopäätöksistä
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen kokonaisuus käsittää laaja-alaisesti johtamisen, virastojen strategisten
toimintatapojen, henkilöstöhallinnon ja esimiestyön linjausten sekä hyvinvoinnin tukiprosessien
toimintatavat. Tässä tutkimuksessa tätä laajaa kokonaisuutta mallinnettiin ja mitattiin strategisen
hyvinvoinnin johtamisen mittarilla, joka tuotti arviointeina oheisen kuvan mukaisen tuloksen.
Kuva 1. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin (SWMI) eri osa-alueiden keskiarvot virastoissa.
Kuva 1 esittää eriosa-alueiden arvioinnit suhteellisella asteikolla siten, että 100% tarkoittaisi kun osa-alueen
parhaiden käytäntöjen mukaista toimintatapaa. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen kokonaisuutta
tulkittaessa on arvioitu, että 60-80%:n taso eri osa-alueilla on riittävä laadukkaan toiminnan kriteeri. Tällöin
kokonaisuutta kuvaavaksi strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksiksi (SWMI) tulisi 70-75%, kun SWMI:n
keskiarvo tämän tutkimuksen aineistossa oli 49,2±10,1%.
Kuva 1 osoittaa myös merkittävän periaatteellisen tuloksen; hyvinvoinnin johtamisen ja edistämisen
toiminnot ovat keskenään hyvin tasapainossa. Kolmen ylimmän palkiston ja alimman, TYHY-toimintoja
kuvaavan palkiston tasot ovat tasapainoisesti 50%:n tasolla. Tämä on hyvä – tavoitteena on luonnollisesti
kehittää kaikkia osa-alueita tasapainoisesti.
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen tulosten mukaan selkeimmät kehittämiskohteet ovat toiminnan osa-
alueiden priorisointi ja suunnittelun kehittäminen. Priorisoinnin kautta voidaan kehittää myös laajan
ilmiönmittaamista ja raportointia sekä määrittää perusteet resursoinnin tehokkaalle kohdentamiselle.
Esimerkkeinä johtamisen perusteiden vaihtelevuudesta toimivat hyvin seuraavat kaksi tuloskoostetta. 80%
virastoista kokee osaamisen erittäin tärkeäksi tai tärkeäksi osaksi strategista hyvinvointia, 21% asettaa sille
55
39
38
51
57
52
57
57
55
52
54
50
22
44
54
43
10 20 30 40 50 60 70 80
HYVINVOINNIN JOHTAMINEN
Hyvinvoinnin vastuut, johtaminen ja ohjausryhmä
Hyvinvoinnin mittarit
Hyvinvoinnin raportointi
YRITYKSEN STRATEGIAT JA TOIMINTATAVAT
Hyvinvoinnin tavoitteet, sisältö ja suunnittelu
Hyvinvointi yrityksen strategisissa toiminnoissa
Osaamisen kehittäminen
ESIMIESTYÖN JA HR:N TOIMINNOT
Esimiesten rooli hyvinvoinnissa
Hyvinvointi esimies- ja HR-toiminnoissa
Hyvinvointi-investoinnit
HYVINVOINNIN TUKIPROSESSIT
Työterveyshuolto
Työsuojelu
Työpaikkaliikunta
Terveyden edistäminen
Henkilöstöruokailu
Kulttuuri ja virkistyspalvelut
Sisäinen viestintä
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen; eri osa-alueiden arviointien keskiarvot virastoissa 2010
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 6
numeraalisia tavoitteita ja 47% arvioi tekevänsä perusteellisen suunnitelman osaamisen kehittämiseksi
jatko- ja täydennyskoulutuksen kautta. Vastaavat luvut työkyvyn osalta ovat 60% (tärkeys), 10%
(numeraaliset tavoitteet) ja 33% (perusteellinen suunnitelma). Näistä tuloksista jää sellainen mielikuva, että
strategisen hyvinvoinnin kokonaisuutta pohditaan erikseen eri ryhmissä tai tahoilla ja selkeää
kokonaisnäkemystä ei muodostu.
Esimiesten roolia hyvinvoinnin edistäjinä selvitettiin kahden eri kyselyn avulla. Ensinnäkin esimiesten roolia
kartoitettiin osana hyvinvoinnin johtamisen kyselyä, johon vastasivat virastojen henkilöstövastaavat.
Toisaalta roolia kartoitettiin kunkin viraston yhdelle lähiesimiehelle kohdennetulla kyselyllä. Saadut tulokset
olivat rohkaisevia. Toisaalta esimiehen rooli oli määritetty monilla osa-alueilla selkeän vastuulliseksi eri
virastoissa, ja toisaalta esimiehet itse kokivat vastuunsa vielä suuremmaksi kuin henkilöstövastaavat.
Esimiesten hyvinvointirooleissa nähtiin vielä paljon kehittämistä; esimerkiksi vastuu alaisten hyvinvoinnista
oli määritetty ja operaationalistettu n. 60%:ssa virastoista ja työn ja vapaa-ajan erottelu vastaavasti vain n.
40%:ssa virastoista.
Hyvinvoinnin tukitoiminnoista saatiin keskimäärin varsin hyvät tulokset, selkeimmin kehittämistä vaativat
aktiivinen terveyden edistäminen ja laadukas hyvinvoinnin sisäinen viestintä. Lisäksi monissa toiminnoissa
havaittiin, että toimintoja on rakennettu yksilöiden palvelemisen, ei niinkään työnantajan palvelemisen
lähtökohdista. Tämä koskee niin työterveyshuoltoa, kuin liikuntaa, virkistystä ja terveyden edistämistä ja
kuvastuu parhaiten palvelutuottajien varsin heikkona virastotason raportointina. vaikuttavuuteen asti
menevää raportointia saa (tai vaatii) vain pieni osa virastoista.
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen ja sen eri toiminnot olivat selkeimmin yhteydessä
henkilöstötutkimuksen tuloksiin. Johdon ja esimiesten hyvinvointiosaamisen kehittämiseen tähtäävän
koulutuksen aktiivisuus korreloi erittäin positiivisesti kokonaistyytyväisyyden ja työilmapiirin kanssa. Lisäksi
monien hyvinvoinnin tukitoimintojen taso korreloi tyytyväisyystuloksiin positiivisesti. Näin voitiinkin tulkita,
että nämä toiminnot kehittävät paitsi terveyttä ja henkilökohtaista hyvinvointia, myös virastojen
rakennepääomaa.
Henkilöstön terveyttä ja työkykyä kuvaavien tunnuslukujen osalta kiinnitettiin huomiota
sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuuden analyyseihin. Hyvinvoinnin
johtamisen tunnuslukujen ja sairauspoissaolojen välille löytyi sellaisia korrelaatioita, jotka kuvaavat
ilmenneiden ongelmien laaja-alaista ratkaisemistapaa. Näin tulkittiin esimerkiksi se, että työhyvinvoinnin
ohjausryhmän ammatillinen laajuus ja sairauspoissaolo-% korreloi positiivisesti. Toisaalta laadukas
työterveyshuollon sairaanhoito heijastui vähentävästi sairauspoissaoloihin; samoin oli tilanne aktiivisen
terveyden edistämisen toiminnoilla.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuuden alhaisuutta selitti viraston palkkataso, asiantuntijatyön
korkea osuus sekä matala keski-ikä. Näiden perustulosten ohella merkittävä löydös oli se, että esimiesten
selkeä rooli hyvinvoinnin tukemisessa selitti 8,3% työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden %-osuudesta.
Tällöin korostuivat esimiesten rooli kompetenssin kehittämisessä, tasapuolinen kohtelu sekä vastuu
alaisten hyvinvoinnista.
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 7
3. Tutkimuksen aineisto ja menetelmät
3.1. Tutkimuksen kohderyhmä ja aineiston keruu
3.1.1. Tutkimuksen kohderyhmä
Tämän tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Suomen ne valtiolliset virastot, jotka olivat vuonna 2009
Valtionvarainministeriön tulosohjauksessa. Näitä virastoja oli tutkimuksen kohderyhmässä vuoden 2010
alussa yhteensä 115, joista useilla oli eri organisatorisia tasoja tutkimuksen kohteena. Pienien virastojen
osalta tiedot kerättiin virastokohtaisesti, isompien osalta pyrittiin saamaan mukaan seuraavan tason
tiedotkin. Virastokentässä tapahtuneet organisatoriset muutokset vaikeuttivat tutkimustietojen keruuta
useissa yhdistyneissä virastoissa. Tällaisia olivat mm. alue- ja elinkeinovirastot sekä liikenteeseen liittyvät
virastot, joissa vuoden 2010 alussa yhdistyivät esimerkiksi entiset lääninhallitukset, elinkeino- ympäristö- ja
liikenneturvallisuushallintoon liittyneet virastot. Näistä ”vanhoista” vuonna 2009 toimineista virastoista
saatiin vuoden 2009 henkilöstötulokset, mutta vastaavaan ajankohtaan päivitettävää auditointia ei aina
onnistuttu saamaan. Toinen suuri muutoksia kokenut ryhmä olivat yliopistot ja korkeakoulut, jotka vuonna
2009 kuuluivat VM:n tulosohjaukseen ja jotka vuoden 2010 alussa muuttuivat itsenäisiksi säätiöiksi. Näistä
oli vuoden 2009 henkilöstötulokset saatavissa, mutta auditointien tulokset saatiin vain kahdesta.
Valtion virastot – ja heidän hallinto- ja henkilöstöjohto – suhtautuivat tutkimukseen erittäin positiivisesti.
Valtionvarainministeriöstä saadun virastokohtaisen vastuuhenkilölistauksen mukaan virastoja lähestyttiin
ensin auditointikyselyjen vastaajien kontaktitietojen saamiseksi. Tämän jälkeen näille henkilöille toimitettiin
linkit auditointikyselyjen nettikyselyyn. Auditointikyselyissä hyvinvoinnin johtamiseen, viraston
strategioihin ja henkilöstöhallinnon ja esimiestyön roolituksiin liittyvään kyselyyn pyydettiin vastaajaksi
hallinto- tai henkilöstöjohtajaa, hyvinvoinnin tukifunktioiden auditointikyselyyn vastaajaksi pyydettiin sen
alan toiminnoista vastaavaa henkilöstöhallinnon henkilöä. Vain yksi virasto kieltäytyi vastaamasta
tutkimukseen, se tosin kahdesti.
Lopulliseen aineistoon saatiin 112 virastoa, joista koko virastoa koskevia tunnuslukuja oli 74 ja toisen tason
virastoja koskevia tunnuslukuja vastaavasti 38. Lopullisessa aineistossa virastot luokiteltiin kuuteen
virastotyyppiin ja kolmeen kokoluokkaan henkilöstömäärän suhteen. Virastotyypit olivat oikeustoimi (16
oikeusministeriön alaista virastoa), turvallisuusala (23 virastoa, kuten poliisi, rajavartiolaitos,
puolustusvoimat, hätäkeskus), talousala (34 virastoa verohallinnosta, valtionvarainministeriöstä), opetusala
(11 opetusministeriön alaista virastoa, korkeakoulut), tutkimus (9 tutkimuslaitosta), sekä ryhmä muut
virastot, jossa 19 virastoa. Kokoluokat määritettiin alle 100 henkilön, 100-249 henkilön sekä yli 250 henkilön
mukaan. Virastotyyppien ja kokoluokkien tunnuslukuja on kuvattu tarkemmin tulososassa, Taulukko 75,
sivulla 107. Virastojen jakaantuminen virastotyyppeihin ja kokoluokkiin on esitetty ohessa, Taulukko 1.
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 8
Taulukko 1. Tutkimukseen vastanneiden virastojen jakaantuminen virastotyyppeihin ja kokoluokkiin.
Taulukko 1 osoittaa, että virastotyypeistä oikeustoimi painottui kokoluokaltaan pieniin virastoihin ja
turvallisuusala suuriin. Muissa virastotyypeissä jakaantuminen eri kokoluokkiin oli suhteellisen tasaista.
Kokoluokissa keskimmäisessä (100-249 henkilö) oli vähiten henkilöstöä.
3.1.2. Aineiston keruu
Aineiston keruussa oli kaksi lähdettä; valtionvarainministeriön ylläpitämä henkilöstötuloksia kokoava
TAHTI-järjestelmä ja tutkijoiden toimesta toteutetut kaksi auditointikyselyä. TAHTI-järjestelmään virastot
toimittivat tietonsa vuoden 2009 henkilöstötuloksista maaliskuun loppuun 2010 mennessä, josta tiedot
saatiin tutkijoiden käyttöön lopullisten tarkastusten jälkeen toukokuussa 2010. TAHTI-järjestelmän tässä
tutkimuksessa käytettyjen muuttujien tuloksia esitellään tulososassa kappaleessa 7. Valtion virastojen
henkilöstötulosten kuvaus sivuilla 107 - 110.
Tutkimuksessa käytettyjen auditointikyselyjen kyselylomakkeet on esitetty liitteessä 1, sivulla 120 alkaen.
Auditointikyselyjen tiedot kerättiin vastaajilta maalis-huhtikuussa 2010.
3.2. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen mittari
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen mittari on kehitetty alun perin tutkimukseemme Strategisen
hyvinvoinnin tila Suomessa 2009, ja tähän tutkimukseen sitä on sekä syvennetty että muokattu
virastotyönantajan kohderyhmään soveltuvaksi. Mittarista käytetään tässä tutkimuksessa lyhennettä SWMI
(Strategic Wellness Management Index). SWMI:n taustalla on strategisen hyvinvoinnin johtamisen malli,
jota kuvataan oheisessa kuvassa (Kuva 2).
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut
alle 100 13 2 13 5 4 4 41
100-249 2 5 11 0 0 5 23
yli 250 1 16 10 6 5 10 48
Yhteensä 16 23 34 11 9 19 112
Kokoluokka
Virastotyyppi
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 9
Kuva 2. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen malli.
Kuva 2 esittää strategisen hyvinvoinnin johtamisen, yrityksen (viraston) strategian, esimiestyön ja HR:n
funktioiden sekä hyvinvoinnin tukifunktioiden yhteydet strategisen hyvinvoinnin tuloksiin yksilö- ja
työyhteisötasolla, sekä niiden heijasteet liiketoiminnan tehokkuuteen.
SWMI:n perusajatus tässä tutkimuksessa on mitata strategisen hyvinvoinnin johtamisen ja muiden
toimintojen tasoa parhaisiin käytäntöihin verrattuna. Mittarin lopputuloksena on siis kokonaisindeksi, joka
kuvaa hyvinvoinnin johtamisen ja toimintojen käytäntöjen tasoa skaalalla 0-100%. Kokonaistuloksen
(SWMI) lisäksi mittari tuottaa jokaiselle osa-alueelle ja niiden elementeille oman arvionsa, joita tässä
tutkimuksessa tulososioissa esitetään suhteellisilla asteikoilla, edelleen siis skaalalla 0-100%.
Rakennettaessa SWMI:n pisteytysmallia ensimmäinen askel on hyvinvoinnin johtamisen mallin neljän osa-
alueen (hyvinvoinnin johtaminen, yrityksen (viraston) strategia, esimiestyön ja HR:n funktiot sekä
hyvinvoinnin tukifunktiot) painotusten määrittäminen. Nämä painotukset perustuivat tutkimuksen
tekijöiden asiantuntemukseen ja ne olivat seuraavat:
- hyvinvoinnin johtaminen 13%
- viraston strategiat ja toimintatavat 15%
- HR:n ja esimiesten toiminnat 27%
- hyvinvoinnin tukifunktiot 45%
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 10
Tämän ensimmäisen painotusvaiheen jälkeen seuraava askel SWMI:n rakentamisessa oli neljän osa-alueen
tarkempien sisältöelementtien ja niiden painotusten määrittäminen. Tässä työssä päädyttiin lopulta
oheisen taulukon (Taulukko 2) esittämiin lopullisiin painotuksiin eri elementtien välillä.
Taulukko 2. Straregisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin eri elementtien painotukset.
Taulukko 2 koostuu siis SWMI:n eri osa-alueiden ja niiden sisäiset elementtien painotuksista. Lähtökohtana
on siis esimerkiksi se, että hyvinvoinnin tukifunktioiden painotus SWMI:n kokonaisuudessa on 45%, ja
työterveyshuollon painotus tukifunktioiden sisällä 30%. Tästä päästään siihen, että työterveyshuollon
painotus SWMI:n kokonaisuudessa on 13,5%.
Kolmas vaihe SWMI:n rakentamisessa oli eri elementtien sisäisten painotusten määrittäminen. Tämä
tarkoitti esimerkiksi hyvinvoinnin mittareiden osalta sitä, miten painotukset terveyden, työkyvyn ja
osaamisen mittareiden välillä tehdään. Toisaalta tämä tarkoitti esimerkiksi työterveyshuollon osalta sitä,
miten painotetaan työterveyshuollon suunnittelu, lakisääteinen ja vapaaehtoinen työterveyshuolto sekä
kuntoutus keskenään.
Neljäs vaihe SWMI:n rakentamisessa oli auditointikysymysten ja niiden vastausvaihtoehtojen
määrittäminen. Kysymysten rakentamisessa (ks. liite 1) edettiin pääosin selkeillä yksittäisillä kysymyksillä ja
niihin määritetyillä vastausvaihtoehdoilla; jonkin verran käytettiin auditoinneissa tuttua kysymystyyppiä
tavanomaisimman toimintatavan määrittämisestä.
painoarvo
HYVINVOINNIN JOHTAMINEN; painoarvo 13%
Hyvinvoinnin vastuut, johtaminen ja ohjausryhmä 3,0
Hyvinvoinnin mittarit 4,0
Hyvinvoinnin raportointi 5,0
YRITYKSEN STRATEGIAT JA TOIMINTATAVAT, painoarvo 15%
Hyvinvoinnin tavoitteet, sisältö ja suunnittelu 4,0
Hyvinvointi yrityksen strategisissa toiminnoissa 6,0
Osaamisen kehittäminen 5,0
ESIMIESTYÖN JA HR:N TOIMINNOT, painoarvo 27%
Esimiesten rooli hyvinvoinnissa 10,0
Hyvinvointi esimies- ja HR-toiminnoissa 5,0
Hyvinvointi-investoinnit 12,0
HYVINVOINNIN TUKIPROSESSIT, painoarvo 45%
Työterveyshuolto 13,5
Työsuojelu 9,0
Työpaikkaliikunta 4,5
Terveyden edistäminen 7,8
Työpaikkaruokailu 3,5
Kulttuuri ja virkistyspalvelut 3,5
Sisäinen viestintä 3,3
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 11
Kokonaisuudessaan SWMI:n rakentamista voidaan kuvata oheisen kuvan (Kuva 3) mukaan.
Kuva 3. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin (SWMI) määrittämisen periaatteet.
3.3. Tilastolliset menetelmät
Tutkimuksen tuloksien tilastollinen käsittely tehtiin SPSS ohjelmistolla, jolla tuotettiin ristiintaulukointeja,
keskiarvoja, korrelaatio- ja regressioanalyyseja. Eri alaryhmien tulosten eroja testattiin T-testillä.
1. Vaihe; Hyvinvoinnin johtamisen mallin osa-alueiden painotukset
Johtaminen 13%Strategiat ja
toimintatavat 15%
HR:n ja esimiesten
toiminnat ja resurssit 27%
Hyvinvoinnin
tukiprosessit 45%
2. Vaihe; Eri osa-alueiden elementtien painotukset – esim. prosessit
työter-
veys 30%
terveyden edis-
täminen 17%
työpaikka-
liikunta 10%
työsuo-
jelu 20%
kulttuuri- ja
virkistys 8%
sisäinen
viestintä 10%
henkilöstö-
ruokailu 5%
3. Vaihe; Eri toimintojen osa-alueiden painotukset – esim. terveyden edistäminen
Tiedollinen terveyden edistäminen; luentojen
ja tietoiskujen järjestäminen, aiheet ja osallis-
tumisaktiivisuus – painoarvo 25%
Aktiivinen terveyden edistäminen; kohdennettujen ja
vapaaehtoisten projektien järjestäminen, aiheet ja osallis-
tumisaktiivisuus – painoarvo 75%
4. Vaihe; Eri osa-alueiden sisällä olevien kysymysten keskinäiset painotukset
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 12
4. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen
4.1. Työhyvinvoinnin sisältö, tavoitteet ja suunnitelma
Työhyvinvoinnin sisältöjen tärkeyttä, tavoitteiden luonnetta ja suunnitelman perusteellisuutta kartoitettiin
tärkeimmiksi arvioitujen osa-alueiden osalta. Kokonaisuus rakentui oheisen taulukon (Taulukko 3) mukaan.
Taulukko 3. Kuvaus työhyvinvoinnin sisältöjen, tavoitteiden ja suunnitelmien kartoittamisesta tutkimuksessa
SISÄLTÖ Miten tärkeäksi sisältö on virastossa koettu)
TAVOITTEET Tavoitteiden konkreettisuus eri osa alueilla?
SUUNNITELMA Miten suunnitelman taso vaihtelee eri osa-alueilla
vastausvaihtoehdot 1 = ei lainkaan tärkeä ... 5 = erittäin tärkeä
ei tavoitetta, sanallinen/ laadullinen tavoite, määräl-linen/ numeraalinen tavoite
Vastausvaihtoehdot 1 = ei suunnitelmaa ... 5 = perusteellinen suunnitelma.
osaamisen kehittäminen osaamisen kehittäminen
organisaation osaamisen kehittäminen rekrytoinnin kautta organisaation osaamisen kehittäminen jatko- ja täydennyskoulutuksen kautta organisaation osaamisen kehittäminen mentoroinnin kautta organisaation osaamisen kehittäminen urapolkusuunnittelun kautta
johtamisen kehittäminen johtamisen kehittäminen
johtamisen kehittäminen – johdon koulutusohjelma johtamisen kehittäminen – johdon kursseja
lähiesimiestyön kehittäminen lähiesimiestyön kehittäminen lähiesimiestyön kehittäminen koulutusohjelma lähiesimiestyön kehittäminen kursseja
henkilöstön terveyden edistäminen
henkilöstön terveyden edistäminen
työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta työterveyshuollon sairaanhoidollinen toiminta
työn sisällön kehittäminen työn sisällön kehittäminen työn sisällön kehittäminen työmenetelmien kehittäminen
työolojen kehittäminen työolojen kehittäminen työsuojelun kehittäminen työmenetelmien kehittäminen
työkyvyn kehittäminen työkyvyn kehittäminen työkyvyn kehittäminen henkilöstön psyykkisen hyvinvoinnin kehittäminen
terveellisten elämäntapojen edistäminen
terveellisten elämäntapojen edistäminen
terveellisten elämäntapojen edistäminen
ilmapiirin, yhteishengen kehittäminen
ilmapiirin, yhteishengen kehittäminen
ilmapiirin, yhteishengen kehittäminen
sisäisen työnantajakuvan kehittäminen
asiakastyytyväisyyden kehittäminen
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 13
4.1.1. Työhyvinvoinnin eri osa-alueiden sisällön koetun tärkeyden, tavoitteiden konkreettisuuden sekä
suunnitelmien perusteellisuuden jakaumat
Taulukko 4. Osaamisen kehittäminen; koetun tärkeyden, tavoitteiden luonteen ja kehittämisen jakaumat virastotyypeittäin ja kokoluokittain.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei lainkaan tärkeä 2,9% 2,1% ,9%
2 9,1% 2,9% 4,3% 4,2% 2,7%
3 36,4% 14,7% 9,1% 4,9% 17,4% 16,7% 12,5%
4 25,0% 18,2% 23,5% 63,6% 33,3% 60,0% 31,7% 43,5% 31,3% 33,9%
erittäin tärkeä 56,3% 31,8% 55,9% 27,3% 66,7% 35,0% 58,5% 30,4% 41,7% 45,5%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei tavoitetta 18,8% 9,1% 5,9% 5,0% 4,9% 17,4% 4,2% 7,1%
sanallinen/laadullinen
tavoite 68,8% 81,8% 61,8% 100,0% 55,6% 70,0% 73,2% 69,6% 70,8% 71,4%
määrällinen/nume-
raalinen tavoite 12,5% 9,1% 32,4% 44,4% 25,0% 22,0% 13,0% 25,0% 21,4%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 43,8% 18,2% 26,5% 45,5% 11,1% 20,0% 39,0% 21,7% 18,8% 26,8%
2 12,5% 22,7% 11,8% 27,3% 22,2% 10,0% 17,1% 8,7% 18,8% 16,1%
3 25,0% 36,4% 35,3% 9,1% 33,3% 35,0% 17,1% 60,9% 29,2% 31,3%
4 18,8% 18,2% 17,6% 18,2% 22,2% 30,0% 24,4% 8,7% 22,9% 20,5%perusteellinen
suunnitelma 4,5% 2,9% 11,1% 5,0% 2,4% 6,3% 3,6%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 6,3% 20,6% 9,1% 10,0% 9,8% 13,0% 8,3% 9,8%
2 25,0% 9,1% 11,8% 27,3% 11,1% 5,0% 19,5% 17,4% 6,3% 13,4%
3 18,8% 22,7% 23,5% 18,2% 55,6% 45,0% 29,3% 30,4% 27,1% 28,6%
4 43,8% 40,9% 35,3% 36,4% 33,3% 25,0% 29,3% 39,1% 39,6% 35,7%perusteellinen
suunnitelma 6,3% 27,3% 8,8% 15,0% 12,2% 16,7% 11,6%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 25,0% 22,7% 23,5% 36,4% 22,2% 25,0% 31,7% 30,4% 16,7% 25,0%
2 18,8% 36,4% 29,4% 36,4% 33,3% 40,0% 31,7% 17,4% 39,6% 32,1%
3 31,3% 36,4% 29,4% 18,2% 11,1% 30,0% 12,2% 47,8% 33,3% 28,6%
4 18,8% 4,5% 17,6% 9,1% 22,2% 5,0% 22,0% 4,3% 8,3% 12,5%perusteellinen
suunnitelma 6,3% 11,1% 2,4% 2,1% 1,8%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 56,3% 4,5% 23,5% 45,5% 40,0% 39,0% 34,8% 14,6% 27,7%
2 12,5% 22,7% 17,6% 27,3% 44,4% 40,0% 24,4% 17,4% 29,2% 25,0%
3 18,8% 22,7% 35,3% 9,1% 22,2% 20,0% 24,4% 34,8% 18,8% 24,1%
4 12,5% 45,5% 14,7% 33,3% 12,2% 13,0% 25,0% 17,9%perusteellinen
suunnitelma 4,5% 8,8% 18,2% 12,5% 5,4%
osaamisen kehittäminen,
tavoitteet
Virastotyyppi
osaamisen kehittäminen,
koettu tärkeys
Virastotyyppi
organisaation osaamisen
kehittäminen rekrytoinnin
kautta
Virastotyyppi
organisaation osaamisen
kehittäminen jatko- ja
täydennyskoulutuksen
Virastotyyppi
organisaation osaamisen
kehittäminen mentoroinnin
kautta
Virastotyyppi
organisaation osaamisen
kehittäminen
urapolkusuunnittelun
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 14
Osaamisen kehittäminen koettiin erittäin tärkeäksi (vaihtoehdot 4 ja 5 yhtensä 79,5%), numeraalisia
tavoitteita oli asettanut vain 21,4% virastoista ja esim. jatko- ja täydennyskoulutuksessa oli hyvä
suunnitelma (vastausvaihtoehdot 4 ja 5) 47,3%:lla virastoista. Kun sisällön tärkeys osaamisen kehittämisen
kannalta ristiintaulukoitiin kehittämissuunnitelman perusteellisuuden kanssa (ks Kuva 7, sivulla 24)
päädyttiin siihen, että osaamisen kehittämisen erittäin tärkeäksi kokevista (45,5%) virastoista 16% on
tehnyt sen kehittämiseen perusteellisen suunnitelman. Koko vastaajakunnasta tämä tarkoittaa 7% osuutta.
Jos tähän laskelmaan otetaan mukaan suunnitelmassa ”4” vastanneet, päästään 25%:iin virastoista.
Taulukko 5. Johtamisen kehittäminen; koetun tärkeyden, tavoitteiden luonteen ja kehittämisen jakaumat virastotyypeittäin ja kokoluokittain.
Johtamisen kehittäminen koettiin tärkeäksi; vastausvaihtoehdot 4 ja 5 saivat 70,6% vastauksista. Osa-
alueen haasteellisuutta kuvaa numeraalisten tavoitteiden vähyys, vain 15,2% virastoista on asettanut
johtamisen kehittämiselle numeraalisia tavoitteita. Kehittämisnäkökulmasta suunnitelmissa painottuvat
kurssit hieman enemmän kuin koulutusohjelmat, tosin perusteellinen suunnitelma koulutusohjelmasta oli
17%:lla virastoista, kun luku kurssien osalta oli 8%.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei lainkaan tärkeä 4,5% 2,9% 4,2% 1,8%
2 4,5% 5,0% 2,4% 4,3% 1,8%
3 12,5% 36,4% 29,4% 27,3% 11,1% 5,0% 19,5% 30,4% 20,8% 22,3%
4 43,8% 22,7% 44,1% 27,3% 33,3% 55,0% 48,8% 30,4% 35,4% 39,3%
erittäin tärkeä 31,3% 31,8% 23,5% 36,4% 55,6% 30,0% 26,8% 30,4% 35,4% 31,3%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei tavoitetta 18,8% 13,6% 8,8% 18,2% 11,1% 10,0% 9,8% 21,7% 10,4% 12,5%
sanallinen/laadullinen
tavoite 75,0% 77,3% 64,7% 81,8% 55,6% 75,0% 75,6% 73,9% 66,7% 71,4%
määrällinen/nume-
raalinen tavoite 6,3% 9,1% 26,5% 33,3% 10,0% 14,6% 4,3% 20,8% 15,2%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 12,5% 13,6% 14,7% 9,1% 10,0% 14,6% 17,4% 6,3% 11,6%
2 25,0% 4,5% 32,4% 45,5% 33,3% 20,0% 36,6% 13,0% 20,8% 25,0%
3 37,5% 27,3% 38,2% 27,3% 11,1% 20,0% 29,3% 39,1% 25,0% 29,5%
4 6,3% 40,9% 5,9% 22,2% 25,0% 9,8% 21,7% 20,8% 17,0%perusteellinen
suunnitelma 18,8% 13,6% 8,8% 18,2% 33,3% 25,0% 9,8% 8,7% 27,1% 17,0%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 18,8% 4,5% 2,9% 27,3% 11,1% 5,0% 14,6% 4,3% 6,3% 8,9%
2 18,8% 13,6% 20,6% 36,4% 22,2% 5,0% 22,0% 17,4% 14,6% 17,9%
3 25,0% 31,8% 38,2% 18,2% 22,2% 35,0% 26,8% 47,8% 27,1% 31,3%
4 25,0% 40,9% 29,4% 18,2% 44,4% 45,0% 29,3% 30,4% 39,6% 33,9%perusteellinen
suunnitelma 12,5% 9,1% 8,8% 10,0% 7,3% 12,5% 8,0%
johtamisen kehittäminen,
tavoitteet
Virastotyyppi
johtamisen kehittäminen,
koettu tärkeys
Virastotyyppi
johtamisen kehittäminen –
johdon koulutusohjelma
Virastotyyppi
johtamisen kehittäminen –
johdon kursseja
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 15
Taulukko 6. Lähiesimiestyön kehittäminen; koetun tärkeyden, tavoitteiden luonteen ja kehittämisen jakaumat virastotyypeittäin ja kokoluokittain.
Lähiesimies kehittäminen koettiin tärkeäksi; vastausvaihtoehdot 4 ja 5 saivat 69,6% vastauksista. Osa-
alueen haasteellisuutta kuvaa numeraalisten tavoitteiden vähyys, vain 9,8% virastoista on asettanut
lähiesimiestyön kehittämiselle numeraalisia tavoitteita. Kehittämisnäkökulmasta suunnitelmissa
painottuvat kurssit hieman enemmän kuin koulutusohjelmat, tosin perusteellinen suunnitelma
koulutusohjelmasta oli 7,1%:lla virastoista, kun luku kurssien osalta oli 3,6%. Kun sisällön tärkeys
lähiesimiestyön kehittämisen kannalta ristiintaulukoitiin kehittämissuunnitelman perusteellisuuden kanssa
(ks Kuva 7, sivulla 24) päädyttiin siihen, että lähiesimiestyön kehittämisen erittäin tärkeäksi kokevista
(25,9%) virastoista 17% on tehnyt sen kehittämiseen perusteellisen suunnitelman. Koko vastaajakunnasta
tämä tarkoittaa 2% osuutta. Jos tähän laskelmaan otetaan mukaan suunnitelmassa ”4” vastanneet,
päästään 15%:iin virastoista.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei lainkaan tärkeä 4,5% 2,9% 4,2% 1,8%
2 6,3% 4,5% 5,9% 5,0% 7,3% 8,7% 4,5%
3 6,3% 31,8% 26,5% 11,1% 10,0% 14,6% 30,4% 14,6% 17,9%
4 50,0% 36,4% 29,4% 72,7% 55,6% 50,0% 41,5% 34,8% 50,0% 43,8%
erittäin tärkeä 12,5% 22,7% 35,3% 9,1% 33,3% 30,0% 24,4% 21,7% 29,2% 25,9%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei tavoitetta 25,0% 9,1% 14,7% 18,2% 11,1% 10,0% 19,5% 17,4% 8,3% 14,3%
sanallinen/laadullinen
tavoite 75,0% 81,8% 64,7% 72,7% 66,7% 85,0% 68,3% 78,3% 77,1% 74,1%määrällinen/nume-
raalinen tavoite 9,1% 17,6% 22,2% 5,0% 7,3% 4,3% 14,6% 9,8%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 25,0% 13,6% 17,6% 27,3% 20,0% 24,4% 21,7% 10,4% 17,9%
2 25,0% 9,1% 26,5% 27,3% 33,3% 30,0% 29,3% 30,4% 16,7% 24,1%
3 31,3% 18,2% 29,4% 27,3% 33,3% 10,0% 19,5% 30,4% 25,0% 24,1%
4 12,5% 50,0% 20,6% 9,1% 11,1% 35,0% 22,0% 17,4% 33,3% 25,9%perusteellinen
suunnitelma 6,3% 9,1% 5,9% 22,2% 5,0% 2,4% 14,6% 7,1%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 18,8% 4,5% 8,8% 9,1% 11,1% 10,0% 19,5% 4,3% 4,2% 9,8%
2,0 31,3% 13,6% 14,7% 36,4% 44,4% 10,0% 29,3% 21,7% 12,5% 20,5%
3,0 25,0% 50,0% 35,3% 27,3% 11,1% 25,0% 22,0% 52,2% 31,3% 32,1%
4,0 25,0% 31,8% 35,3% 9,1% 33,3% 45,0% 24,4% 21,7% 43,8% 32,1%perusteellinen
suunnitelma 5,9% 9,1% 5,0% 8,3% 3,6%
lähiesimiestyön
kehittäminen, tavoitteet
Virastotyyppi
lähiesimiestyön kehittä-
minen, koettu tärkeys
Virastotyyppi
lähiesimiestyön
kehittäminen -
koulutusohjelma
Virastotyyppi
lähiesimiestyön
kehittäminen - kursseja
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 16
Taulukko 7. Työn sisällön kehittäminen; koetun tärkeyden, tavoitteiden luonteen ja kehittämisen jakaumat virastotyypeittäin ja kokoluokittain.
Työn sisällön kehittäminen koettiin tärkeäksi; vastausvaihtoehdot 4 ja 5 saivat 62,5% vastauksista. Osa-alueen haasteellisuutta kuvaa numeraalisten tavoitteiden vähyys, vain 4,5% virastoista on asettanut työn sisällön kehittämiselle numeraalisia tavoitteita. Kehittämisnäkökulmasta suunnitelmissa painottui työmenetelmien kehittäminen hieman enemmän kuin työn sisällön kehittäminen.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei lainkaan tärkeä 9,1% 2,9% 4,3% 4,2% 2,7%
2 6,3% 4,5% 5,9% 11,1% 10,0% 7,3% 4,3% 6,3% 6,3%
3 6,3% 36,4% 23,5% 18,2% 11,1% 40,0% 12,2% 43,5% 27,1% 25,0%
4 50,0% 40,9% 47,1% 72,7% 55,6% 25,0% 58,5% 30,4% 41,7% 45,5%
erittäin tärkeä 25,0% 9,1% 17,6% 9,1% 22,2% 20,0% 17,1% 13,0% 18,8% 17,0%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei tavoitetta 25,0% 36,4% 8,8% 36,4% 33,3% 35,0% 19,5% 21,7% 33,3% 25,9%
sanallinen/laadullinen
tavoite 75,0% 63,6% 79,4% 63,6% 55,6% 65,0% 70,7% 73,9% 66,7% 69,6%määrällinen/numeraalin
en tavoite 11,8% 11,1% 9,8% 4,3% 4,5%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 12,5% 13,6% 5,9% 18,2% 5,0% 4,9% 8,7% 12,5% 8,9%
2 18,8% 18,2% 14,7% 36,4% 33,3% 15,0% 24,4% 17,4% 16,7% 19,6%
3 37,5% 36,4% 35,3% 9,1% 33,3% 55,0% 39,0% 39,1% 33,3% 36,6%
4 25,0% 31,8% 35,3% 36,4% 33,3% 20,0% 22,0% 34,8% 35,4% 30,4%perusteellinen
suunnitelma 6,3% 8,8% 5,0% 9,8% 2,1% 4,5%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 4,5% 5,9% 36,4% 5,0% 7,3% 10,4% 7,1%
2 12,5% 4,5% 11,8% 36,4% 11,1% 10,0% 14,6% 13,0% 10,4% 12,5%
3 37,5% 45,5% 23,5% 9,1% 66,7% 55,0% 31,7% 34,8% 43,8% 37,5%
4 37,5% 45,5% 47,1% 18,2% 22,2% 25,0% 31,7% 52,2% 33,3% 36,6%perusteellinen
suunnitelma 12,5% 11,8% 5,0% 14,6% 2,1% 6,3%
työn sisällön kehittäminen,
tavoitteet
Virastotyyppi
työn sisällön kehittäminen,
koettu tärkeys
Virastotyyppi
työn sisällön kehittäminen,
suunnitelman
perusteellisuus
Virastotyyppi
työmenetelmien
kehittäminen, suunnitelman
perusteellisuus
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 17
Taulukko 8. Työolojen kehittäminen; koetun tärkeyden, tavoitteiden luonteen ja kehittämisen jakaumat virastotyypeittäin ja kokoluokittain.
Työn sisällön kehittäminen koettiin tärkeäksi; vastausvaihtoehdot 4 ja 5 saivat 60,7% vastauksista. Osa-alueen haasteellisuutta kuvaa numeraalisten tavoitteiden vähyys, vain 7,1% virastoista on asettanut työolojen kehittämiselle numeraalisia tavoitteita. Toisaalta jopa 22,3%:lla virastoista ei ollut mitään tavoitteita tällä osa-alueella. Kehittämisnäkökulmasta suunnitelmissa painottui työsuojelun kehittäminen hieman enemmän kuin työolojen kehittäminen.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei lainkaan tärkeä ,0%
2 9,1% 2,9% 10,0% 8,7% 6,3% 4,5%
3 25,0% 22,7% 41,2% 18,2% 22,2% 40,0% 36,6% 39,1% 22,9% 31,3%
4 50,0% 54,5% 44,1% 81,8% 66,7% 40,0% 51,2% 43,5% 56,3% 51,8%
erittäin tärkeä 12,5% 13,6% 8,8% 11,1% 5,0% 7,3% 4,3% 12,5% 8,9%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei tavoitetta 25,0% 9,1% 17,6% 27,3% 33,3% 35,0% 19,5% 26,1% 22,9% 22,3%
sanallinen/laadullinen
tavoite 68,8% 86,4% 61,8% 72,7% 55,6% 65,0% 65,9% 69,6% 70,8% 68,8%
määrällinen/nume-
raalinen tavoite 6,3% 4,5% 17,6% 12,2% 4,3% 4,2% 7,1%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 4,5% 5,9% 9,1% 5,0% 10,4% 4,5%
2 12,5% 13,6% 14,7% 45,5% 11,1% 5,0% 19,5% 17,4% 10,4% 15,2%
3 43,8% 18,2% 38,2% 18,2% 66,7% 65,0% 41,5% 43,5% 37,5% 40,2%
4 37,5% 50,0% 32,4% 27,3% 22,2% 25,0% 29,3% 34,8% 37,5% 33,9%perusteellinen
suunnitelma 6,3% 13,6% 8,8% 9,8% 4,3% 4,2% 6,3%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 2,9% 9,1% 5,0% 2,4% 4,2% 2,7%
2 6,3% 4,5% 2,9% 18,2% 11,1% 10,0% 12,2% 8,7% 2,1% 7,1%
3 31,3% 22,7% 47,1% 9,1% 11,1% 35,0% 34,1% 47,8% 20,8% 31,3%
4 43,8% 45,5% 38,2% 54,5% 55,6% 45,0% 31,7% 43,5% 56,3% 44,6%perusteellinen
suunnitelma 18,8% 27,3% 8,8% 9,1% 22,2% 5,0% 19,5% 16,7% 14,3%
työolojen kehittäminen,
tavoitteet
Virastotyyppi
työolojen kehittäminen,
koettu tärkeys
Virastotyyppi
työsuojelun kehittäminen
Virastotyyppi
työolojen kehittäminen
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 18
Taulukko 9. Työkyvyn kehittäminen; koetun tärkeyden, tavoitteiden luonteen ja kehittämisen jakaumat virastotyypeittäin ja kokoluokittain.
Työkyvyn kehittäminen koettiin tärkeäksi; vastausvaihtoehdot 4 ja 5 saivat 59,8% vastauksista. Osa-alueen
haasteellisuutta kuvaa numeraalisten tavoitteiden vähyys, vain 10,7% virastoista on asettanut työkyvyn
kehittämiselle numeraalisia tavoitteita. Toisaalta ilman tavoitteita asiassa eteni 13,4% virastoista!
Kehittämisnäkökulmasta suunnitelmissa painottui työkyvyn kehittäminen hieman enemmän kuin
psyykkisen hyvinvoinnin kehittäminen. Kun sisällön tärkeys työkyvyn kehittämisen kannalta
ristiintaulukoitiin kehittämissuunnitelman perusteellisuuden kanssa (ks Kuva 7, sivulla 24) päädyttiin siihen,
että työkyvyn kehittämisen erittäin tärkeäksi kokevista (13,4%) virastoista 20% on tehnyt sen kehittämiseen
perusteellisen suunnitelman. Koko vastaajakunnasta tämä tarkoittaa 3% osuutta. Jos tähän laskelmaan
otetaan mukaan suunnitelmassa ”4” vastanneet, päästään 9%:iin virastoista.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei lainkaan tärkeä 2,9% 9,1% 4,2% 1,8%
2 4,5% 2,9% 8,7% 1,8%
3 31,3% 22,7% 41,2% 18,2% 11,1% 50,0% 29,3% 34,8% 35,4% 33,0%
4 37,5% 59,1% 41,2% 63,6% 66,7% 30,0% 51,2% 39,1% 45,8% 46,4%
erittäin tärkeä 25,0% 13,6% 8,8% 9,1% 11,1% 15,0% 14,6% 17,4% 10,4% 13,4%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei tavoitetta 12,5% 9,1% 20,6% 18,2% 10,0% 7,3% 21,7% 14,6% 13,4%
sanallinen/laadullinen
tavoite 81,3% 72,7% 61,8% 72,7% 88,9% 90,0% 78,0% 78,3% 70,8% 75,0%
määrällinen/nume-
raalinen tavoite 6,3% 18,2% 17,6% 11,1% 14,6% 12,5% 10,7%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 6,3% 13,6% 11,8% 15,0% 4,9% 13,0% 12,5% 9,8%
2 18,8% 9,1% 17,6% 36,4% 33,3% 10,0% 24,4% 8,7% 16,7% 17,9%
3 37,5% 36,4% 52,9% 9,1% 44,4% 40,0% 41,5% 47,8% 35,4% 40,2%
4 25,0% 36,4% 17,6% 36,4% 22,2% 35,0% 19,5% 30,4% 33,3% 27,7%
perusteellinen
suunnitelma 12,5% 4,5% 9,1% 7,3% 2,1% 3,6%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 4,5% 5,9% 18,2% 5,0% 4,9% 8,3% 5,4%
2 6,3% 9,1% 14,7% 27,3% 15,0% 9,8% 21,7% 10,4% 12,5%
3 56,3% 36,4% 47,1% 77,8% 55,0% 53,7% 34,8% 43,8% 45,5%
4 31,3% 36,4% 32,4% 54,5% 22,2% 25,0% 29,3% 43,5% 31,3% 33,0%
perusteellinen
suunnitelma 6,3% 13,6% 2,4% 6,3% 3,6%
työkyvyn kehittäminen,
tavoitteet
Virastotyyppi
työkyvyn kehittäminen,
koettu tärkeys
Virastotyyppi
henkilöstön psyykkisen
hyvinvoinnin kehittäminen
Virastotyyppi
työkyvyn kehittäminen
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 19
Taulukko 10. Henkilöstön terveyden edistäminen; koetun tärkeyden, tavoitteiden luonteen ja kehittämisen jakaumat virastotyypeittäin ja kokoluokittain.
Henkilöstön terveyden edistäminen koettiin tärkeäksi; vastausvaihtoehdot 4 ja 5 saivat 65,1% vastauksista.
Tavoitteiden asettamisen osalta terveyden edistäminen on selkeämpi kuin moni muu osa-alue,
numeraalisia tavoitteita oli asettanut 31,3% virastoista. Toisaalta ilman tavoitteita asiassa eteni 16,1%
virastoista! Kehittämisnäkökulmasta suunnitelmissa painottuivat tasavahvoina työterveyshuollon
ennaltaehkäisevä ja sairaanhoidollinen työ. Kun sisällön tärkeys terveyden edistämisen kannalta
ristiintaulukoitiin kehittämissuunnitelman perusteellisuuden kanssa (ks Kuva 7, sivulla 24) päädyttiin siihen,
että terveyden edistämisen erittäin tärkeäksi kokevista (20,5%) virastoista 57% on tehnyt sen
kehittämiseen perusteellisen suunnitelman työterveyshuollon ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Koko
vastaajakunnasta tämä tarkoittaa 12% osuutta. Jos tähän laskelmaan otetaan mukaan suunnitelmassa ”4”
vastanneet, päästään 14%:iin virastoista.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei lainkaan tärkeä 2,9% 9,1% 11,1% 2,4% 4,2% 2,7%
2 6,3% 11,8% 2,4% 13,0% 2,1% 4,5%
3 18,8% 18,2% 26,5% 9,1% 11,1% 45,0% 24,4% 21,7% 25,0% 24,1%
4 25,0% 54,5% 41,2% 72,7% 66,7% 30,0% 41,5% 47,8% 45,8% 44,6%
erittäin tärkeä 43,8% 27,3% 14,7% 9,1% 11,1% 15,0% 24,4% 13,0% 20,8% 20,5%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei tavoitetta 12,5% 9,1% 17,6% 9,1% 11,1% 30,0% 12,2% 26,1% 14,6% 16,1%
sanallinen/laadullinen
tavoite 81,3% 50,0% 41,2% 81,8% 22,2% 50,0% 61,0% 43,5% 50,0% 52,7%määrällinen/nume-
raalinen tavoite 6,3% 40,9% 41,2% 9,1% 66,7% 20,0% 26,8% 30,4% 35,4% 31,3%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 4,5% 2,9% 9,1% 5,0% 4,9% 4,3% 2,1% 3,6%
2 6,3% 9,1% 20,6% 18,2% 22,2% 15,0% 19,5% 21,7% 8,3% 15,2%
3 43,8% 22,7% 35,3% 11,1% 10,0% 29,3% 30,4% 16,7% 24,1%
4 18,8% 36,4% 29,4% 27,3% 22,2% 50,0% 17,1% 34,8% 43,8% 32,1%perusteellinen
suunnitelma 31,3% 27,3% 11,8% 45,5% 44,4% 20,0% 29,3% 8,7% 29,2% 25,0%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 6,3% 4,5% 5,9% 9,1% 10,0% 4,9% 13,0% 4,2% 6,3%
2 6,3% 4,5% 5,9% 18,2% 22,2% 5,0% 12,2% 8,7% 4,2% 8,0%
3 25,0% 45,5% 44,1% 9,1% 11,1% 25,0% 29,3% 34,8% 33,3% 32,1%
4 37,5% 27,3% 23,5% 45,5% 22,2% 40,0% 26,8% 34,8% 33,3% 31,3%perusteellinen
suunnitelma 25,0% 18,2% 20,6% 18,2% 44,4% 20,0% 26,8% 8,7% 25,0% 22,3%
henkilöstön terveyden
edistäminen, tavoitteet
Virastotyyppi
henkilöstön terveyden
edistäminen, koettu tärkeys
Virastotyyppi
työterveyshuollon
ennaltaehkäisevä toiminta
Virastotyyppi
työterveyshuollon
sairaanhoidollinen toiminta
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 20
Taulukko 11. Terveellisten elämäntapojen edistäminen; koetun tärkeyden, tavoitteiden luonteen ja kehittämisen jakaumat virastotyypeittäin ja kokoluokittain.
Terveellisten elämäntapojen edistäminen koettiin vain hieman tärkeäksi; vastausvaihtoehdot 4 ja 5 saivat 41,0% vastauksista. Osa-alueen haasteellisuutta kuvaa numeraalisten tavoitteiden vähyys, vain 4,5% virastoista on asettanut työn sisällön kehittämiselle numeraalisia tavoitteita. Kehittämisnäkökulmasta haasteellisuus jatkui, vain 5,4% virastoista oli tehnyt osa-alueelle perusteellisen suunnitelman.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei lainkaan tärkeä 4,5% 11,8% 9,1% 11,1% 5,0% 4,9% 8,7% 8,3% 7,1%
2 18,8% 9,1% 5,9% 18,2% 11,1% 20,0% 17,1% 8,7% 10,4% 12,5%
3 37,5% 27,3% 44,1% 27,3% 22,2% 35,0% 43,9% 34,8% 27,1% 34,8%
4 18,8% 45,5% 35,3% 36,4% 55,6% 20,0% 22,0% 39,1% 41,7% 33,9%
erittäin tärkeä 18,8% 13,6% 9,1% 5,0% 7,3% 4,3% 8,3% 7,1%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei tavoitetta 56,3% 13,6% 44,1% 36,4% 33,3% 55,0% 51,2% 43,5% 29,2% 40,2%
sanallinen/laadullinen tavoite 31,3% 81,8% 50,0% 54,5% 55,6% 40,0% 39,0% 52,2% 64,6% 52,7%määrällinen/nume-raalinen
tavoite 6,3% 4,5% 5,9% 11,1% 7,3% 4,3% 2,1% 4,5%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 18,8% 4,5% 14,7% 45,5% 22,2% 10,0% 22,0% 13,0% 12,5% 16,1%
2 31,3% 13,6% 29,4% 9,1% 22,2% 20,0% 29,3% 30,4% 12,5% 22,3%
3 37,5% 36,4% 35,3% 9,1% 33,3% 60,0% 34,1% 34,8% 41,7% 37,5%
4 31,8% 20,6% 27,3% 22,2% 10,0% 9,8% 21,7% 25,0% 18,8%
perusteellinen suunnitelma 12,5% 13,6% 9,1% 4,9% 8,3% 5,4%
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
terveellisten elämäntapojen
edistäminen
Virastotyyppi
terveellisten elämäntapojen
edistäminen, koettu tärkeys
Virastotyyppi
terveellisten elämäntapojen
edistäminen, tavoitteet
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 21
Taulukko 12. Ilmapiirin ja yhteishengen kehittäminen; koetun tärkeyden, tavoitteiden luonteen ja kehittämisen jakaumat virastotyypeittäin ja kokoluokittain.
Ilmapiirin ja yhteishengen kehittäminen koettiin erittäin tärkeäksi; vastausvaihtoehdot 4 ja 5 saivat 78,5%
vastauksista. Tavoitteiden asettamisen osalta ilmapiirin kehittäminen on selkeämpi kuin moni muu osa-
alue, numeraalisia tavoitteita oli asettanut 29,5% virastoista. Toisaalta ilman tavoitteita asiassa eteni 8,0%
virastoista! Kehittämisnäkökulmasta 13,4% virastoista oli tehnyt osa-alueelle perusteellisen suunnitelman.
Tähän yhteyteen sisällytettiin myös sisäisen työnantajakuvan ja asiakastyytyväisyyden suunnitelmien
perusteellisuuden jakaumat. Työnantajakuvassa vakavan suunnitelman (vastausvaihtoehdot 4 ja 5) oli
tehnyt 26,8% virastoista, kun sama luku asiakastyytyväisyyden osalta oli 42,0%. Molemmissa on varmaan
parantamisen varaa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei lainkaan tärkeä ,0%
2 2,9% 9,1% 4,3% 2,1% 1,8%
3 6,3% 4,5% 23,5% 11,1% 35,0% 7,3% 21,7% 20,8% 16,1%
4 37,5% 63,6% 38,2% 63,6% 44,4% 35,0% 46,3% 52,2% 41,7% 45,5%
erittäin tärkeä 43,8% 31,8% 32,4% 27,3% 44,4% 25,0% 41,5% 17,4% 33,3% 33,0%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei tavoitetta 31,3% 2,9% 18,2% 5,0% 12,2% 4,3% 6,3% 8,0%
sanallinen/laadullinen
tavoite 50,0% 63,6% 61,8% 63,6% 33,3% 75,0% 56,1% 65,2% 62,5% 60,7%määrällinen/nume-
raalinen tavoite 18,8% 36,4% 35,3% 9,1% 55,6% 20,0% 29,3% 30,4% 29,2% 29,5%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 12,5% 9,1% 5,0% 2,4% 4,3% 4,2% 3,6%
2 6,3% 8,8% 27,3% 11,1% 10,0% 12,2% 8,7% 6,3% 8,9%
3 31,3% 22,7% 50,0% 33,3% 40,0% 36,6% 26,1% 35,4% 33,9%
4 31,3% 68,2% 35,3% 54,5% 22,2% 25,0% 34,1% 47,8% 41,7% 40,2%perusteellinen
suunnitelma 18,8% 9,1% 5,9% 9,1% 33,3% 20,0% 14,6% 13,0% 12,5% 13,4%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 18,8% 9,1% 14,7% 27,3% 22,2% 10,0% 24,4% 8,7% 10,4% 15,2%
2 12,5% 4,5% 17,6% 27,3% 11,1% 30,0% 22,0% 13,0% 14,6% 17,0%
3 56,3% 50,0% 41,2% 9,1% 33,3% 40,0% 39,0% 56,5% 35,4% 41,1%
4 12,5% 31,8% 26,5% 36,4% 33,3% 20,0% 14,6% 21,7% 37,5% 25,9%perusteellinen
suunnitelma 4,5% 2,1% ,9%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 18,8% 9,1% 2,9% 36,4% 11,1% 10,0% 12,2% 4,3% 14,6% 11,6%
2 25,0% 18,2% 11,8% 18,2% 11,1% 10,0% 24,4% 17,4% 6,3% 15,2%
3 37,5% 22,7% 32,4% 9,1% 11,1% 55,0% 36,6% 34,8% 25,0% 31,3%
4 18,8% 45,5% 44,1% 27,3% 44,4% 25,0% 22,0% 43,5% 43,8% 35,7%perusteellinen
suunnitelma 4,5% 8,8% 9,1% 22,2% 4,9% 10,4% 6,3%
Ilmapiirin, yhteishengen
kehittäminen, tavoitteet
Virastotyyppi
Ilmapiirin, yhteishengen
kehittäminen, koettu
tärkeys
Virastotyyppi
Ilmapiirin, yhteishengen
kehittäminen
Virastotyyppi
Sisäisen työnantajakuvan
kehittäminen
Virastotyyppi
Asiakastyytyväisyyden
kehittäminen
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 22
4.1.2. Yhteenveto työhyvinvoinnin osa-alueiden koetun tärkeyden, tavoitteiden konkreettisuuden ja
suunnitelmien perusteellisuuden
Tässä kappaleessa vedetään yhteen edellisen kappaleen pääsisällöt. Kuva 4 esittää työhyvinvoinnin eri osa-
alueiden koetun tärkeyden %-osuudet kahden tärkeimmän vastausvaihtoehdon osalta. Kuvasta nähdään,
että tärkeimmäksi virastoissa koettiin osaamisen sekä ilmapiirin ja yhteishengen kehittäminen. Näiden
osalta saavutettuun lähes 80%:n vastausosuudet. Kuva 5 puolestaan kertoo, että asetettujen tavoitteiden
konkreettisuuden suhteen selkeimmät osa-alueet olivat terveyden edistäminen, ilmapiirin ja yhteishengen
sekä osaamisen kehittäminen. Näissäkin numeraalisten tavoitteiden %-osuudet olivat 20-30%:n tasolla.
Kuva 4. Työhyvinvoinnin eri osa-alueiden koetun tärkeyden %-osuudet.
Kuva 5. Työhyvinvoinnin eri osa-alueiden tavoitteiden konkreettisuuden %-osuudet.
10 20 30 40 50 60 70 80 90
osaamisen kehittäminen
ilmapiirin, yhteishengen kehittäminen
johtamisen kehittäminen
lähiesimiestyön kehittäminen
henkilöstön terveyden edistäminen
työn sisällön kehittäminen
työkyvyn kehittäminen
työolojen kehittäminen
terveellisten elämäntapojen edistäminen
%
Työhyvinvoinnin eri osa-alueiden koetun tärkeyden jakaumat
"4" erittäin tärkeä
10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
henkilöstön terveyden edistäminen
ilmapiirin ja yhteishengen kehittäminen
osaamisen kehittäminen
johtamisen kehittäminen
työkyvyn edistäminen
lähiesimiestyön kehittäminen
työolojen kehittäminen
työn sisällön kehittäminen
terveellisten elämäntapojen edistäminen
%
Työhyvinvoinnin eri osa-alueiden tavoitteiden konkreettisuuden jakaumat
sanallinen/laadullinen tavoite määrällinen/numeraalinen tavoite
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 23
Kuva 6. Työhyvinvoinnin eri osa-alueiden suunnitelmien perusteellisuuden %-osuudet.
Kuva 6 vetää yhteen työhyvinvoinnin eri osa-alueiden suunnitelmien konkreettisuuden. Kahden vahvimman
vastausvaihtoehdon %-osuuksien mukaan konkreettisimmat osa-alueet olivat työsuojelu, työterveyshuolto
ja ilmapiirin kehittäminen. Näissä päästiin yli 50%:n vastausosuuksiin; tosin jos perusteellisen suunnitelman
kriteeriksi asetetaan vastausvaihtoehto ”perusteellinen suunnitelma”, putoavat vastaus-%:t 13-25%:n
tasolle.
Kokonaisuudessaan Kuva 6 kertoo melko huolestuttavia tuloksia työhyvinvoinnin suunnitelmallisuudesta;
siis virastojen henkilöstövastaavien vastaamana. Laadukas johtamisen koulutusohjelma löytyy
kolmasosasta virastoista, samaa tasoa on työn sisällön kehittämisen suunnittelu. Perusteellinen
suunnitelma työkyvyn kehittämiseksi löytyy vain 4%:sta virastoista.
10 20 30 40 50 60 70
työsuojelun kehittäminen
työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta
työterveyshuollon sairaanhoidollinen toiminta
ilmapiirin, yhteishengen kehittäminen
organisaation osaamisen kehittäminen jatko- ja täydennyskoulutuksen …
työmenetelmien kehittäminen
johtamisen kehittäminen – johdon kursseja
asiakastyytyväisyyden kehittäminen
työolojen kehittäminen
työkyvyn kehittäminen
lähiesimiestyön kehittäminen - kursseja
työn sisällön kehittäminen
johtamisen kehittäminen – johdon koulutusohjelma
lähiesimiestyön kehittäminen - koulutusohjelma
henkilöstön psyykkisen hyvinvoinnin kehittäminen
sisäisen työnantajakuvan kehittäminen
terveellisten elämäntapojen edistäminen
organisaation osaamisen kehittäminen rekrytoinnin kautta
organisaation osaamisen kehittäminen urapolkusuunnittelun kautta
organisaation osaamisen kehittäminen mentoroinnin kautta
%
Työhyvinvoinnin eri osa-alueiden suunnitelmien perusteellisuuden jakaumat
"4" perusteellinen suunnitelma
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 24
4.1.3. Koetun tärkeyden ja suunnitelman perusteellisuuden yhteydet
Kuten jo aikaisemmin (4.1.1. Työhyvinvoinnin eri osa-alueiden sisällön koetun tärkeyden, tavoitteiden
konkreettisuuden sekä suunnitelmien perusteellisuuden jakaumat) todettiin, oli työhyvinvoinnin eri osa-
alueiden koetun tärkeyden ja kehittämissuunnitelman perusteellisuuden välillä epäloogisuutta. Oheiseen
kuvaan (Kuva 7) on koottu neljä esimerkkiä.
Kuva 7. Koettu tärkeys ja kehittämissuunnitelman perusteellisuus osaamisen, lähiesimiestyön, henkilöstön terveyden ja työkyvyn osalta.
Osaamisen kehittämisen kannalta sisällön tärkeyden ja kehittämissuunnitelman perusteellisuuden
ristiintaulukointi tuotti sen, että osaamisen kehittämisen erittäin tärkeäksi kokevista (45,5%) virastoista
16% on tehnyt sen kehittämiseen perusteellisen suunnitelman. Koko vastaajakunnasta tämä tarkoittaa 7%
osuutta. Jos tähän laskelmaan otetaan mukaan suunnitelmassa ”4” vastanneet, päästään 25%:iin
virastoista. Vastaavasti lähiesimiestyön erittäin tärkeäksi kokeneista virastoista 17% oli tehnyt
perusteellisen suunnitelman. Henkilöstön terveyden edistämisessä vastaava luku oli 57% ja työkyvyn
kehittämisessä 20%.
33% 33%
14% 11% 6%
67%
14%5% 18%
67%
14% 39% 22%
36%
39%
39%
21%5%
16%
%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
ei lainkaan tärkeä
2 3 4 erittäin tärkeä
Osaamisen kehittämisen koettu tärkeys vs. suunnitelman taso osaamisen kehittämisessä jatko- ja täydennyskoulutuksen kautta
perusteellinen suunnitelma
4
3
2
ei suunnitelmaa
44%60%
20% 14% 10%
44%
40%
30%
24%
10%
20%35%
21%
11%
25% 22%
41%
5% 4%17%
%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
ei lainkaan tärkeä
2 3 4 erittäin tärkeä
Lähiesimiestyön kehittämisen koettu tärkeys vs. suunnitelman taso lähiesimiestyön kehittämisessä koulutusohjelman kautta
perusteellinen suunnitelma
4
3
2
ei suunnitelmaa
20%4% 4%
29%
20%33%
8%4%
29%
40%
22%
22%26%
43%
20%
33%
40%
13%
7%26%
57%
%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
ei lainkaan tärkeä
2 3 4 erittäin tärkeä
Henkilöstön terveyden edistämisen koettu tärkeys vs. suunnitelman taso työterveyshuollon ennaltaehkäisevässä
toiminnassa
perusteellinen suunnitelma
4
3
2
ei suunnitelmaa
17%5% 4% 7%
17% 50%
19%10%
50%
50%
59%
40%
27%
17% 16%
44%
47%
2%
20%
%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
ei lainkaan tärkeä
2 3 4 erittäin tärkeä
Työkyvyn kehittämisen koettu tärkeys vs. suunnitelman taso työkyvyn kehittämisessä
perusteellinen suunnitelma
4
3
2
ei suunnitelmaa
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 25
4.1.4. Työhyvinvoinnin sisällön, tavoitteiden ja suunnitelmien arvioinnit SWMI-mittarilla
Työhyvinvoinnin suunnittelun käytäntöjä
mitattiin osana strategisen hyvinvoinnin
johtamisen kokonaismittaria. Tämän osa-alueen
mittariin otettiin huomioon vastaukset edellisten
taulukkojen (Taulukko 4 - Taulukko 12)
vastauksista. Virasto, jossa käytännöt olisivat
olleet täysin parhaiden käytäntöjen mukaisia saisi
100%, kun taas virasto, jossa suunnittelun
kokonaisuus olisi saisi 0%. Kuva 8 esittää tämän
osa-alueen mittarin keskiarvon ja jakauman.
Kuva 8. Hyvinvoinnin sisältöjen, tavoitteiden ja suunnitelmien arviointien jakauma
Taulukko 13. Työhyvinvoinnin sisältöjen, tavoitteiden ja suunnitelmien arviointien jakaumat, sekä mittarin keskiarvot virastotyypeittäin ja kokoluokittain.
Taulukko 13 osoittaa, että työhyvinvoinnin sisältöjen, tavoitteiden ja suunnitelmien osalta oli selkeitä eroja
virastotyyppien ja kokoluokkien välillä. Virastotyypeistä turvallisuusala sai parhaat arvioinnit, opetusala
heikoimmat. Kokoluokissa taas suurin luokka sai parhaimmat arvioinnit.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250 Kaikki
heikko 12,5 % 4,3 % 8,8 % 10,5 % 2,4 % 17,4 % 6,3 % 7,1 %
välttävä 18,8 % 21,7 % 23,5 % 63,6 % 22,2 % 31,6 % 36,6 % 21,7 % 22,9 % 27,7 %
keskitaso 43,8 % 8,7 % 35,3 % 27,3 % 33,3 % 47,4 % 36,6 % 39,1 % 25,0 % 32,1 %
hyvä 18,8 % 60,9 % 29,4 % 9,1 % 44,4 % 10,5 % 19,5 % 21,7 % 43,8 % 30,4 %
erinomainen 6,3 % 4,3 % 2,9 % 4,9 % 2,1 % 2,7 %
Mittarin keskiarvo 48,3 56,6 50,9 46,0 55,8 48,4 49,9 47,5 54,0 51,2
Hyvinvoinnin sisältöjen,
tavaoitteiden ja
suunnittelun tasot
Virastotyyppi Kokoluokka
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 26
4.2. Johtamisen toimintatavat
4.2.1. Vastausten jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen toimintatapoja kartoitettiin virastopäällikön, johtoryhmän, yksikön
päälliköiden, sekä henkilöstöhallinnon vastaavien roolien kautta. Lisäksi kartoitettiin työhyvinvoinnin
ohjauksen erilaisten ryhmien olemassaolo ja edustukset.
Taulukko 14. virastopäällikön, johtoryhmän, yksikön päälliköiden, sekä henkilöstöhallinnon vastaavien roolit työhyvinvoinnin johtamisessa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
sisällyttää työhyvinvoinnin
viraston strategiaan ja
toimintasuunnitelmaan 50,0% 50,0% 55,9% 45,5% 66,7% 55,0% 53,7% 47,8% 56,3% 53,6%
johtaa TYHYryhmää, tai
päättää sen esitykset
johtoryhmässä 6,3% 17,6% 9,1% 22,2% 9,8% 13,0% 6,3% 8,9%
on delegoinut asian
henkilöstöhallinnolle tai jollekin
muulle talon sisäiselle
ryhmälle 43,8% 50,0% 26,5% 36,4% 11,1% 40,0% 34,1% 39,1% 35,4% 35,7%
ei roolia tässä asiassa 9,1% 5,0% 2,4% 2,1% 1,8%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
varmistaa työhyvinvoinnin
sisällyttämisen kaikkiin
viraston toimintoihin 31,3% 27,3% 41,2% 18,2% 33,3% 20,0% 39,0% 26,1% 25,0% 30,4%
asettaa työhyvinvoinnin
kokonaisuudelle tavoitteet ja
resurssit 43,8% 36,4% 35,3% 36,4% 55,6% 50,0% 41,5% 43,5% 39,6% 41,1%
kuulee TYHYryhmän (tms)
raportin asiasta 12,5% 36,4% 23,5% 36,4% 11,1% 20,0% 12,2% 30,4% 31,3% 24,1%
ei roolia 12,5% 9,1% 10,0% 7,3% 4,2% 4,5%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
raportoi esimiesten
työhyvinvointitoiminnot
johtoryhmälle
18,2% 14,7% 27,3% 22,2% 5,0% 14,6% 4,3% 16,7% 13,4%
edellyttää esimiehiltä
aktiivisuutta työhyvinvoinnissa
43,8% 31,8% 64,7% 36,4% 66,7% 60,0% 46,3% 60,9% 52,1% 51,8%
tukee muodollisesti
työhyvinvoinnin toimintoja
50,0% 50,0% 20,6% 27,3% 11,1% 30,0% 31,7% 34,8% 31,3% 32,1%
ei roolia 6,3% 9,1% 5,0% 7,3% 2,7%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
valmentaa johtoryhmää
työhyvinvoinnin johtamisen
kehittämisessä
18,8% 13,6% 26,5% 9,1% 22,2% 10,0% 22,0% 17,4% 14,6% 17,9%
raportoi työhyvinvoinnista
säännöllisesti johtoryhmälle
6,3% 50,0% 26,5% 27,3% 33,3% 25,0% 22,0% 26,1% 35,4% 28,6%
vetää TYHYryhmää ja
koordinoi kokonaisuutta
18,8% 18,2% 26,5% 27,3% 22,2% 30,0% 24,4% 21,7% 25,0% 24,1%
toimii työterveyshuollon ja
muiden palvelutuottajien
kanssa
56,3% 18,2% 20,6% 36,4% 22,2% 35,0% 31,7% 34,8% 25,0% 29,5%
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Henkilöstöhallinnon vastaavaVirastotyyppi
Yksikön päällikötVirastotyyppi
JohtoryhmäVirastotyyppi
Virastopäällikön rooli ja vastuut
työhyvinvoinnin edistämisessä
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 27
Taulukko 15. Työhyvinvoinnin eri toimintojen ohjaus – ohjausryhmät ja niiden rooli
Taulukko 16. Työyhyvinvointiryhmän kokoonpano eri virasto- ja kokoluokissa.
Kaikki
Työterveyshuolto oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ryhmää 46,7% 9,5% 41,2% 40,0% 22,2% 33,3% 43,6% 23,8% 27,7% 32,7%
ryhmä tekee kirjallisen suunnitelman 40,0% 61,9% 52,9% 40,0% 33,3% 50,0% 46,2% 52,4% 51,1% 49,5%
ryhmä päättää toiminnoista 6,7% 28,6% 2,9% 20,0% 22,2% 11,1% 5,1% 19,0% 17,0% 13,1%
ryhmä päättää toiminnoista ja resursseista 6,7% 2,9% 22,2% 5,6% 5,1% 4,8% 4,3% 4,7%
Työsuojelu oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ryhmää 14,7% 18,2% 10,0% 12,5% 8,7% 4,3% 8,2%
ryhmä tekee kirjallisen suunnitelman 73,3% 81,0% 50,0% 36,4% 44,4% 60,0% 55,0% 56,5% 63,8% 59,1%
ryhmä päättää toiminnoista 26,7% 19,0% 32,4% 36,4% 55,6% 25,0% 30,0% 30,4% 29,8% 30,0%
ryhmä päättää toiminnoista ja resursseista 2,9% 9,1% 5,0% 2,5% 4,3% 2,1% 2,7%
Työkykypalvelut ja kuntoutus oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ryhmää 53,3% 47,6% 61,8% 60,0% 66,7% 66,7% 61,5% 52,4% 59,6% 58,9%
ryhmä tekee kirjallisen suunnitelman 20,0% 38,1% 23,5% 30,0% 11,1% 22,2% 28,2% 23,8% 23,4% 25,2%
ryhmä päättää toiminnoista 26,7% 14,3% 11,8% 10,0% 11,1% 5,6% 10,3% 19,0% 12,8% 13,1%
ryhmä päättää toiminnoista ja resursseista 2,9% 11,1% 5,6% 4,8% 4,3% 2,8%
Työpaikkaliikunta oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ryhmää 33,3% 31,8% 14,7% 27,3% 44,4% 31,6% 35,0% 8,7% 29,8% 27,3%
ryhmä tekee kirjallisen suunnitelman 26,7% 45,5% 38,2% 54,5% 22,2% 21,1% 35,0% 43,5% 31,9% 35,5%
ryhmä päättää toiminnoista 40,0% 18,2% 44,1% 9,1% 22,2% 36,8% 25,0% 43,5% 31,9% 31,8%
ryhmä päättää toiminnoista ja resursseista 4,5% 2,9% 9,1% 11,1% 10,5% 5,0% 4,3% 6,4% 5,5%
Työpaikkaruokailu oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ryhmää 81,3% 54,5% 58,8% 45,5% 33,3% 36,8% 65,9% 45,5% 47,9% 54,1%
ryhmä tekee kirjallisen suunnitelman 12,5% 27,3% 23,5% 27,3% 42,1% 22,0% 27,3% 25,0% 24,3%
ryhmä päättää toiminnoista 6,3% 4,5% 11,8% 18,2% 44,4% 15,8% 7,3% 18,2% 16,7% 13,5%
ryhmä päättää toiminnoista ja resursseista 13,6% 5,9% 22,2% 5,3% 2,4% 9,1% 10,4% 7,2%
Kulttuuri- ja virkistyspalvelut oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ryhmää 33,3% 54,5% 20,6% 36,4% 22,2% 40,0% 37,5% 8,7% 43,8% 34,2%
ryhmä tekee kirjallisen suunnitelman 26,7% 36,4% 29,4% 27,3% 11,1% 25,0% 30,0% 43,5% 18,8% 27,9%
ryhmä päättää toiminnoista 40,0% 4,5% 47,1% 18,2% 44,4% 20,0% 25,0% 43,5% 27,1% 29,7%
ryhmä päättää toiminnoista ja resursseista 4,5% 2,9% 9,1% 22,2% 10,0% 5,0% 4,3% 8,3% 6,3%
Sisäinen viestintä oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ryhmää 64,3% 18,2% 36,4% 54,5% 22,2% 20,0% 59,0% 21,7% 19,1% 33,9%
ryhmä tekee kirjallisen suunnitelman 21,4% 63,6% 33,3% 27,3% 45,0% 15,4% 47,8% 48,9% 36,7%
ryhmä päättää toiminnoista 14,3% 9,1% 27,3% 9,1% 33,3% 20,0% 20,5% 21,7% 17,0% 19,3%
ryhmä päättää toiminnoista ja resursseista 9,1% 3,0% 44,4% 5,0% 2,6% 4,3% 12,8% 7,3%
Johtamisen, esimiestyön kehittäminen oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ryhmää 62,5% 45,5% 50,0% 54,5% 33,3% 45,0% 51,2% 56,5% 43,8% 49,1%
ryhmä tekee kirjallisen suunnitelman 12,5% 27,3% 11,8% 18,2% 22,2% 20,0% 17,1% 4,3% 25,0% 17,9%
ryhmä päättää toiminnoista 18,8% 22,7% 29,4% 11,1% 20,0% 24,4% 21,7% 16,7% 20,5%
ryhmä päättää toiminnoista ja resursseista 6,3% 4,5% 8,8% 9,1% 33,3% 5,0% 4,9% 13,0% 10,4% 8,9%
Virastotyyppi Kokoluokka
Kaikki
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
virastopäällikkö 25,0% 22,7% 27,3% 66,7% 22,2% 20,0% 27,5% 31,8% 25,5% 27,5%
muut johtajat 43,8% 59,1% 33,3% 62,5% 25,0% 20,0% 39,5% 31,8% 42,6% 39,3%
henkilöstövastaava (-johtaja,
päällikkö) 62,5% 86,4% 73,5% 72,7% 66,7% 65,0% 63,4% 78,3% 77,1% 72,3%
työterveyshuolto 6,3% 72,7% 21,2% 63,6% 55,6% 42,1% 27,5% 40,9% 50,0% 40,0%
esimiehet 31,3% 50,0% 41,2% 45,5% 44,4% 30,0% 26,8% 47,8% 47,9% 40,2%
henkilöstön edustaja(t),
luottamushenkilö(t) 75,0% 86,4% 91,2% 72,7% 77,8% 75,0% 82,9% 87,0% 79,2% 82,1%
työsuojelupäällikkö tai valtuutettu 81,3% 95,5% 82,4% 54,5% 77,8% 60,0% 73,2% 95,7% 72,9% 77,7%
liikuntavastaava 43,8% 68,2% 26,5% 27,3% 44,4% 20,0% 31,7% 39,1% 41,7% 37,5%
henkilöstökerhon,
virkistystoimikunnan edustaja 25,0% 22,7% 41,2% 18,2% 55,6% 15,0% 29,3% 30,4% 29,2% 29,5%
viestintävastaava 43,8% 27,3% 29,4% 9,1% 11,1% 10,0% 31,7% 21,7% 18,8% 24,1%
Ketkä ovat mukana
päättämässä hyvinvoinnin
toiminnoista TYHY ryhmässä?
Virastotyyppi Kokoluokka
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 28
4.2.2. Johtamisen toimintatapojen arviointi SWMI-mittarilla
Hyvinvoinnin johtamisen käytäntöjä mitattiin osana
strategisen hyvinvoinnin johtamisen kokonaismittaria.
Tämän osa-alueen mittariin otettiin huomioon
vastaukset edellisten taulukkojen (Taulukko 14 -
Taulukko 16) vastauksista. Virasto, jossa käytännöt
olisivat olleet täysin parhaiden käytäntöjen mukaisia
saisi 100%, kun taas virasto, jossa mitään johtamiseen
liittyvää ei olisi mallinnettu saisi %. Kuva 9 esittää
tämän osa-alueen mittarin keskiarvon ja jakauman.
Kuva 9. Hyvinvoinnin johtamisen vastuiden ja ohjausryhmätoimintojen arviointien jakauma valtion virastoissa.
Taulukko 17. Hyvinvoinnin johtamisen vastuiden ja ohjausryhmätoimintojen arviointien jakauma, sekä mittarin keskiarvot virastotyypeissä ja kokoluokissa.
Pohdintaa:
Puolet virastopäälliköistä on sisällyttänyt TYHY:n kehittämisen osaksi viraston strategiaa; tämä on
erinomainen asia. Johtoryhmistä vain 30% varmistaa hyvinvoinnin sisällyttämisen kaikkiin viraston
toimintoihin. Tämä heijastuu yksikön päälliköiden rooliin, joista vain 12%:ssa virastoista on selkeä
raportointisuhde ylöspäin. Henkilöhallinnon toimintatavat olivat strategisen johtamisen kannalta heikot;
alle puolet HR-vastaavista oli raportointi- tai kehittämissuhteessa johtoryhmään. Tarkemman analyysin
mukaan kyseiset ilmiöt olivat hierarkisia; virastopäällikön vahva ote heijastui johtoryhmän toimintatapaan
ja siitä edelleen yksikön päälliköihin ja myös HR-vastaavaan.
Työhyvinvoinnin ohjausryhmä useine alaryhmineen oli jokaisessa virastossa. Tämän ns. TYHY-ryhmän
kokoonpano oli kuitenkin varsin vaatimaton; johdon ja esimiesten edustus oli vain 27-40%:ssa virastoista.
TYHY-ryhmän ”vakiojäseniä” olivat HR-vastaava, sekä henkilöstön ja työsuojelun edustajat. Ulkoisen
asiantuntijan (työterveyshuolto) edustus oli 40%:ssa virastoista.
Kokonaisuudessaan tämän osa-alueen arviointi on esitetty kuvassa 1. Kolmannes virastoista hoitaa
hyvinvoinnin johtamista hyvin tai erinomaisesti. Eritoten eri toimijoiden vastuissa on selkeästi kehitettävää.
Kaikki
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 12,5 % 4,5 % 36,4 % 15,0 % 9,8 % 12,5 % 8,9 %
välttävä 31,3 % 18,2 % 14,7 % 22,2 % 35,0 % 22,0 % 34,8 % 12,5 % 20,5 %
keskitaso 37,5 % 36,4 % 58,8 % 27,3 % 22,2 % 25,0 % 43,9 % 34,8 % 37,5 % 39,3 %
hyvä 18,8 % 36,4 % 20,6 % 27,3 % 44,4 % 25,0 % 24,4 % 30,4 % 27,1 % 26,8 %
erinomainen 4,5 % 5,9 % 9,1 % 11,1 % 10,4 % 4,5 %
Miittarin keskiarvo 49,3 57,1 57,5 51,9 62,1 48,3 52,2 55,7 55,9 54,5
KokoluokkaHyvinvoinnin
johtamisen vastuiden
tasot
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 29
4.3. Henkilöstöhallinnon toiminnot
4.3.1. Hyvinvointi eri HR:n perusprosesseissa
Henkilöstöhallinnon toimintojen työhyvinvoinnin kehittämiseksi tarkasteltiin Hyvinvoinnin johtamisen
mallin kautta kahdessa osassa. Tietyt toiminnot määritettiin työhyvinvoinnin kannalta perustoiminnoiksi ja
tietyt toiminnot taas työhyvinvoinnin kannalta strategisiksi toiminnoiksi. Tässä kappaleessa tarkastellaan
perustoimintojen toteuttamistapoja.
Työhyvinvoinnin kehittämistä kartoitettiin kysymyksellä: ”Miten virastossanne on työhyvinvointi otettu huomioon ja ohjeistettu henkilöstöhallinnon toiminnoissa?”, jossa vastausvaihtoehdot vaihtelivat numeroarvosta 1 (työhyvinvointia ei otettu huomioon lainkaan) numeroarvoon 5 (työhyvinvointi ohjeistettu selkeästi prosessissa).
Kuva 10. Työhyvinvoinnin ohjeistus henkilöstöhallinnon toiminnoissa; kahden vahvimman vastausvaihtoehdon %-osuudet.
Kuva 10 esittää työhyvinvoinnin ohjeistuksen selkeyden jakaumat viidessä HR:n perustoiminnossa. Tulosten
mukaan työhyvinvointi on ohjeistettu perehdyttämistoiminnossa melko hyvin, kun taas
muutosjohtamisessa, rekrytoinnissa ja henkilöstön palkitsemisessa työhyvinvointi on ohjeistettu hyvin vain
n. 40%:ssa virastoista. Tarkemmat tulokset: Taulukko 18.
10 20 30 40 50 60 70 80
perehdyttäminen
tasa-arvo-ohjelma
muutosjohtaminen
rekrytointi
henkilöstön palkitseminen
Työhyvinvoinnin ohjeistus henkilöstöhallinnon prosesseissa
"4" työhyvinvointi ohjeistettu selkeästi prosessissa
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 30
Taulukko 18. Työhyvinvoinnin ohjeistus eri henkilöstöhallinnon perusprosesseissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole otettu huomioon
lainkaan 9,1% 5,9% 18,2% 15,0% 2,4% 8,7% 12,5% 8,0%
2 12,5% 4,5% 14,7% 18,2% 11,1% 10,0% 19,5% 4,3% 8,3% 11,6%
3 50,0% 36,4% 35,3% 36,4% 44,4% 30,0% 43,9% 39,1% 31,3% 37,5%
4 25,0% 36,4% 35,3% 27,3% 44,4% 25,0% 31,7% 21,7% 37,5% 32,1%työhyvinvointi
ohjeistettu selkeästi
prosessissa 9,1% 8,8% 20,0% 21,7% 8,3% 8,0%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole otettu
huomioon lainkaan ,0%
2 12,5% 9,1% 5,9% 27,3% 10,0% 12,2% 13,0% 6,3% 9,8%
3 12,5% 18,2% 23,5% 18,2% 22,2% 20,0% 17,1% 17,4% 22,9% 19,6%
4 43,8% 40,9% 47,1% 54,5% 66,7% 55,0% 53,7% 39,1% 50,0% 49,1%työhyvinvointi
ohjeistettu selkeästi
prosessissa 18,8% 27,3% 20,6% 11,1% 15,0% 14,6% 21,7% 18,8% 17,9%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole otettu huomioon
lainkaan 6,3% 9,1% 8,8% 10,0% 2,4% 21,7% 4,2% 7,1%
2 18,8% 13,6% 17,6% 18,2% 10,0% 19,5% 8,7% 12,5% 14,3%
3 31,3% 31,8% 32,4% 36,4% 77,8% 55,0% 41,5% 39,1% 39,6% 40,2%
4 31,3% 36,4% 26,5% 36,4% 11,1% 25,0% 24,4% 21,7% 35,4% 28,6%työhyvinvointi
ohjeistettu selkeästi
prosessissa 4,5% 11,8% 9,1% 11,1% 7,3% 4,3% 6,3% 6,3%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole otettu huomioon
lainkaan 4,5% 2,9% 9,1% 11,1% 4,9% 4,3% 2,1% 3,6%
2 18,8% 4,5% 17,6% 9,1% 30,0% 22,0% 21,7% 6,3% 15,2%
3 25,0% 31,8% 35,3% 36,4% 44,4% 20,0% 29,3% 34,8% 31,3% 31,3%
4 31,3% 40,9% 23,5% 45,5% 33,3% 30,0% 34,1% 17,4% 37,5% 32,1%työhyvinvointi
ohjeistettu selkeästi
prosessissa 12,5% 13,6% 20,6% 11,1% 20,0% 7,3% 17,4% 20,8% 15,2%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole otettu huomioon
lainkaan 12,5% 4,5% 2,4% 4,3% 2,1% 2,7%
2 12,5% 13,6% 14,7% 27,3% 33,3% 25,0% 34,1% 4,3% 12,5% 18,8%
3 31,3% 31,8% 29,4% 18,2% 44,4% 40,0% 26,8% 47,8% 29,2% 32,1%
4 25,0% 31,8% 32,4% 54,5% 22,2% 25,0% 22,0% 26,1% 41,7% 31,3%työhyvinvointi
ohjeistettu selkeästi
prosessissa 6,3% 13,6% 20,6% 10,0% 12,2% 13,0% 10,4% 11,6%
perehdyttäminen
Virastotyyppi
rekrytointi
Virastotyyppi
henkilöstön
palkitseminen
Virastotyyppi
tasa-arvo-ohjelma
Virastotyyppi
muutosjohtaminen
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 31
4.3.2. Hyvinvoinnin kannalta strategisten HR-toimintojen toteuttamistavat
Hyvinvoinnin kannalta strategiset HR-prosessit oli virastoissa ohjeistettu seuraavasti (Kuva 11 ja Taulukko
19).
Kuva 11. Työhyvinvoinnin ohjeistuksen selkeys hyvinvoinnin kannalta strategisissa HR:n toiminnoissa.
Taulukko 19. Työhyvinvoinnin ohjeistus eri henkilöstöhallinnon prosesseissa.
% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%
kehittämiskeskustelut
jatko- ja täydennyskoulutus
ikäjohtaminen
Työhyvinvoinnin ohjeistus hyvinvoinnin kannalta stretegisissa HR:n toiminnoissa
"4" työhyvinvointi ohjeistettu selkeästi prosessissa
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole otettu huomioon lainkaan 6,3% 4,5% 18,2% 11,1% 5,0% 2,4% 13,0% 4,2% 5,4%
2 6,3% 26,5% 18,2% 11,1% 10,0% 12,2% 21,7% 10,4% 13,4%
3 43,8% 31,8% 35,3% 27,3% 44,4% 35,0% 43,9% 26,1% 33,3% 35,7%
4 25,0% 40,9% 32,4% 36,4% 33,3% 45,0% 34,1% 26,1% 41,7% 35,7%
työhyvinvointi ohjeistettu
selkeästi prosessissa 6,3% 13,6% 5,9% 4,9% 4,3% 6,3% 5,4%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole otettu huomioon lainkaan ,0%
2 4,5% 2,9% 2,4% 4,3% 1,8%
3 12,5% 4,5% 17,6% 27,3% 11,1% 15,0% 9,8% 26,1% 12,5% 14,3%
4 43,8% 27,3% 38,2% 36,4% 33,3% 40,0% 51,2% 21,7% 31,3% 36,6%
työhyvinvointi ohjeistettu
selkeästi prosessissa 31,3% 59,1% 41,2% 36,4% 55,6% 45,0% 34,1% 43,5% 54,2% 44,6%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole otettu huomioon lainkaan 9,1% 2,9% 27,3% 15,0% 7,3% 8,7% 8,3% 8,0%
2 18,8% 45,5% 32,4% 36,4% 33,3% 40,0% 34,1% 30,4% 37,5% 34,8%
3 37,5% 31,8% 35,3% 9,1% 44,4% 30,0% 29,3% 39,1% 31,3% 32,1%
4 25,0% 4,5% 23,5% 27,3% 22,2% 15,0% 22,0% 13,0% 18,8% 18,8%
työhyvinvointi ohjeistettu
selkeästi prosessissa 6,3% 4,5% 5,9% 4,9% 4,3% 2,1% 3,6%
jatko- ja täydennyskoulutus
Virastotyyppi
kehittämiskeskustelut
Virastotyyppi
ikäjohtaminen
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 32
Taulukko 20. Työhyvinvoinnin sovittu rooli kehityskeskusteluissa; vastausten jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
Taulukko 21. Kehityskeskustelun eri osa-alueiden panostusten keskiarvot eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. Vastausten skaala ohjeistettiin seuraavasti: 0=asiaan ei ole panostettu lainkaan; 10=asiaan on panostettu aktiivisesti ja vaikuttavasti.
Taulukko 22. Korrelaatiomatriisi strategisen hyvinvoinnin johtamisen eri osa-alueiden ja kehityskeskustelujen eri osa-alueiden panostusten välillä.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
esimies reagoi
sovittuihin raja arvoihin
ja aloittaa hyvinvoinnin
edistämisen sovitulla
tavalla 18,8% 40,9% 44,1% 36,4% 33,3% 20,0% 34,1% 21,7% 39,6% 33,9%
hyvinvointi esillä
kehityskeskustelussa, ei
kuitenkaan sovittua
prosessia
ongelmatapauksissa 50,0% 27,3% 47,1% 36,4% 55,6% 60,0% 53,7% 47,8% 37,5% 45,5%
kehityskeskustelut
pidetään säännöllisesti 31,3% 31,8% 8,8% 27,3% 11,1% 20,0% 12,2% 30,4% 22,9% 20,5%
ei kehityskeskusteluja ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0%
Kokoluokka
Kaikki
Miten työhyvinvointi on
mukana
kehityskeskusteluissa?
Virastotyyppi
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250 Kaikki
Osaaminen 7,94 8,13 8,44 7,73 8,78 8,58 8,41 8,22 8,21 8,29
Tavoitteen saavuttaminen 7,88 8,65 8,29 6,91 8,78 8,32 8,29 8,39 8,06 8,21
Työn organisointi 7,69 7,91 7,76 6,64 7,89 7,84 7,80 8,00 7,46 7,70
Jaksaminen 7,63 7,65 7,91 6,91 8,11 7,58 7,93 7,61 7,50 7,68
Työmäärä 7,38 8,09 7,97 6,00 8,22 7,32 7,80 7,78 7,40 7,63
Työmotivaatio 7,31 7,48 7,82 7,09 8,22 7,74 7,78 7,87 7,38 7,63
Työn ja muun elämän
yhteensovittaminen 6,94 6,39 7,24 6,55 7,56 7,11 7,10 6,91 6,85 6,96
Terveys 7,31 7,04 7,03 6,36 6,78 6,68 7,07 6,91 6,81 6,93
Työura 6,63 6,52 6,65 6,09 7,00 6,53 6,63 6,30 6,65 6,57
Virastotyyppi Kokoluokka
Tavoitteen
saavuttaminen
Työn
organisointiTyömäärä Työmotivaatio Osaaminen Terveys Jaksaminen Työura
Työn ja muun
elämän
yhteensovittaminen
SWMI ,383 ,463 ,505 ,489 ,429 ,485 ,637 ,479 ,533
HYVINVOINNIN JOHTAMINEN ,194 ,171 ,276 ,224 ,160 ,256 ,288 ,237 ,233
Hyvinvoinnin vastuut,
johtaminen ja ohjausryhmä,153 ,223 ,282 ,187 ,162 ,184 ,234 ,222 ,189
Hyvinvoinnin mittarit ,161 ,084 ,204 ,136 ,087 ,186 ,209 ,171 ,128
Hyvinvoinnin raportointi ,177 ,157 ,240 ,234 ,162 ,261 ,282 ,218 ,257
YRITYKSEN STRATEGIAT JA
TOIMINTATAVAT,496 ,586 ,590 ,622 ,580 ,582 ,719 ,637 ,617
Hyvinvoinnin tavoitteet, sisältö
ja suunnittelu,264 ,327 ,327 ,401 ,318 ,457 ,493 ,425 ,406
Hyvinvointi yrityksen
strategisissa toiminnoissa,574 ,669 ,675 ,672 ,666 ,572 ,758 ,678 ,661
ESIMIESTYÖN JA HR:N
TOIMINNOT,398 ,541 ,559 ,512 ,463 ,446 ,640 ,445 ,551
Esimiesten rooli hyvinvoinnissa ,351 ,456 ,479 ,466 ,401 ,338 ,528 ,406 ,492
Hyvinvointi esimies- ja HR-
toiminnoissa,388 ,554 ,532 ,549 ,538 ,446 ,601 ,499 ,473
Hyvinvointi-investoinnit ,141 ,200 ,224 ,132 ,117 ,219 ,285 ,098 ,228
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 33
Taulukko 23. Ylitöiden määrän johtamisen jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
aktiivinen ylitöiden
välttäminen 43,8% 59,1% 79,4% 45,5% 66,7% 25,0% 63,4% 56,5% 50,0% 56,3%
ylitöiden poispurku 3 kk
jaksoissa 6,3% 5,9% 18,2% 11,1% 15,0% 7,3% 8,7% 8,3% 8,0%
pakollinen ylitöiden
seuranta 43,8% 36,4% 14,7% 36,4% 22,2% 55,0% 26,8% 34,8% 37,5% 33,0%
asiaan ei kiinnitetä
huomiota 6,3% 4,5% 5,0% 2,4% 4,2% 2,7%
Kokoluokka
Kaikki
Miten ylitöiden määrää
johdetaan ja säädellään?
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 34
Hyvinvointiosaamisen kehittäminen katsottiin myös strategiseksi HR-toiminnoksi. Kuva 12 osoittaa, että
johdon hyvinvoinnin koulutusohjelma toteutetaan 27%:ssa virastoista ja että siihen osallistuu 10%
kohderyhmästä. Vastaavasti esimiesten hyvinvointiosaamista kehitetään koulutusohjelman avulla 35%:ssa
virastoista, osallistujia 15% kohderyhmästä. Positiivista on se, että yli puolet (57%) virastoista sisällyttää
hyvinvoinnin osaksi henkilöstön täydennyskoulutusohjelmaa; tosin osallistujia toimintaan oli vain 22%
henkilöstöstä.
Kuva 12. Hyvinvointiosaamisen prosessien toteuttaminen ja niihin osallistuminen virastoissa.
Taulukko 24. Hyvinvointiosaamisen prosessien toteuttaminen ja niihin osallistuminen eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
27 %29 %
35 %
63 %
57 %
10 % 11 %15 %
33 %
22 %
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
ylimmän johdon hyvinvoinnin koulutusohjelma
linjajohdon hyvinvoinnin koulutusohjelma
esimiesten hyvinvoinnin koulutusohjelma
esimiesten hyvinvointiluennot hyvinvointi osana henkilöstön täydennyskoulutusohjelmaa
Johdon, esimiesten ja henkilöstön hyvinvointiosaamisen kehittämisen tunnusluvut virastoissa
järjestetään, virastojen %-osuus osallistujia kohderyhmästä
Kaikki
ylimmän johdon hyvinvoinnin koulutusohjelma
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
järjestetään 31,3 % 31,8 % 23,5 % 18,2 % 33,3 % 25,0 % 19,5 % 39,1 % 27,1 % 26,8 %
osallistujia keskimäärin 21,3 % 15,9 % 5,9 % 0,9 % 3,3 % 10,0 % 6,3 % 11,7 % 12,5 % 10,1 %
linjajohdonjohdon hyvinvoinnin koulutusohjelma
järjestetään 37,5 % 27,3 % 26,5 % 36,4 % 33,3 % 25,0 % 31,7 % 26,1 % 29,2 % 29,5 %
osallistujia keskimäärin 17,5 % 15,5 % 9,1 % 0,9 % 4,4 % 11,5 % 12,9 % 8,7 % 10,0 % 10,8 %
esimiesten hyvinvoinnin koulutusohjelma
järjestetään 31,3 % 31,8 % 32,4 % 27,3 % 44,4 % 45,0 % 29,3 % 43,5 % 35,4 % 34,8 %
osallistujia keskimäärin 16,9 % 18,6 % 14,4 % 0,9 % 4,4 % 23,0 % 13,4 % 17,0 % 15,4 % 15,0 %
esimiesten hyvinvointiluennot
järjestetään 25,0 % 63,6 % 79,4 % 72,7 % 55,6 % 60,0 % 51,2 % 69,6 % 68,8 % 62,5 %
osallistujia keskimäärin 18,8 % 29,1 % 49,7 % 25,5 % 24,4 % 28,5 % 33,9 % 30,9 % 33,3 % 33,0 %
hyvinvointi osana henkilöstön täydennyskoulutusohjelmaa
järjestetään 43,8 % 63,6 % 61,8 % 72,7 % 44,4 % 50,0 % 56,1 % 52,2 % 60,4 % 57,1 %
osallistujia keskimäärin 20,0 % 21,4 % 28,2 % 15,5 % 6,7 % 23,0 % 25,1 % 25,2 % 17,3 % 21,8 %
Virastotyyppi Kokoluokka
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 35
4.3.3. Osaamisen kehittäminen
Osaamisen kehittämisen tunnusluvut saatiin TAHTI-järjestelmän tiedoista. Osaamisen kehittämistä
kuvaaviksi muuttujiksi valittiin koulutusta saaneiden %-osuus sekä koulutuksen keskimääräinen pituus
työpäivinä vuodessa. Osaamiskartoitukset ja niiden arviointi olisi ollut hyvä lisä osaamisen kehittämisen
arviointiin, mutta niistä oli saatavilla tunnuslukuja vain muutamasta virastosta, joten ne jouduttiin
jättämään pois analyysista.
Taulukko 25. Osaamisen kehittämisen tunnusluvut; koulutukseen osallistuneiden %-osuuksien ja koulutuksen pituuden keskiarvot virastotyypeissä ja kokoluokissa.
Osaamisen kehittämisen arviointien
jakauma on ohessa. jakauma on
tavanomaisen normaali, mutta osoittaa
samalla erittäin suuren vaihtelun eri
virastojen välillä. Arviointien keskiarvo
oli 51,6%, joka sinänsä on keskitasoa.
Aineisto oli kuitenkin puutteellinen, 35
viraston tiedot puuttuivat TAHTI-
järjestelmästä.
Kuva 13. Osaamisen kehittämisen arviointien jakauma virastoissa.
Taulukko 26 osoittaa erittäin suuria eroja eri virastotyyppien välillä osaamisen kehittämisessä. Kun 57%
turvallisuusalan virastoista saa heikon arvioinnin, saa 76% talousalan virastoista hyvän tai erinomaisen
arvioinnin. Turvallisuusalalla tilanne ei liene noin huono, kyse lienee eri toimintojen raportointitapojen
eroista.
Taulukko 26. Osaamisen kehittämisen arviointien jakauma virastotyypeittäin ja kokoluokittain.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
Koulutuksen laajuus, koulutusta
saaneiden %-osuus 54,9 13,3 69,6 16,1 14,3 49,0 56,5 62,3 37,3 50,9
Koulutuksen pituus,
työpäivää/koulutettu 4,1 1,7 6,7 4,0 5,6 5,2 5,0 5,7 4,9 5,1
Kokoluokka
kaikkiOsaamisen kehittäminen
Virastotyyppi
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 57 % 3 % 25 % 9 % 6 % 6 % 15 % 9 %
välttävä 38 % 29 % 3 % 83 % 50 % 9 % 24 % 11 % 27 % 22 %
keskitaso 50 % 14 % 18 % 17 % 25 % 82 % 33 % 39 % 31 % 34 %
hyvä 13 % 73 % 36 % 39 % 27 % 34 %
erinomainen 3 % 6 % 1 %
Osaamisen
kehittämisen
tasoluokat
Virastotyyppi Kokoluokka
kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 36
4.3.4. HR-toimintojen arviointi SWMI-mittarilla
Hyvinvoinnin edistämisen toimintatapoja
esimiestyössä ja HR:n toiminnoissa
mitattiin osana strategisen hyvinvoinnin
johtamisen kokonaismittaria. Tämän osa-
alueen mittariin otettiin huomioon
vastaukset edellisten taulukkojen
(Taulukko 18 - Taulukko 25) vastauksista.
Virasto, jossa käytännöt olisivat olleet
täysin parhaiden käytäntöjen mukaisia
saisi 100%, kun taas virasto, jossa
suunnittelun kokonaisuus olisi saisi 0%.
Kuva 14 esittää tämän osa-alueen mittarin
keskiarvon ja jakauman.
Kuva 14. Työhyvinvoinnin painotukset HR- ja esimiesprosesseissa; arviointien jakauma.
Taulukko 27. Esimiestyön ja HR:n toimintojen arviointien jakaumat, ja mittarin keskiarvot virastotyypeissä ja kokoluokissa.
Johtopäätöksiä
- hyvinvoinnin rooli esimies- ja HR-toiminnoissa oli isoissa virastoissa heikompi kuin pienissä ja
keskisuurissa
- virastotyypeistä talousalalla asia on parhaiten mallinnettu
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 12,5 % 13,0 % 10,0 % 11,1 % 5,3 % 5,0 % 8,7 % 8,3 % 7,2 %
välttävä 12,5 % 17,4 % 11,8 % 60,0 % 11,1 % 36,8 % 15,0 % 13,0 % 31,3 % 21,6 %
keskitaso 56,3 % 43,5 % 29,4 % 20,0 % 55,6 % 52,6 % 47,5 % 34,8 % 39,6 % 41,4 %
hyvä 18,8 % 26,1 % 38,2 % 10,0 % 22,2 % 5,3 % 22,5 % 43,5 % 14,6 % 23,4 %
erinomainen 20,6 % 10,0 % 6,3 % 6,3 %
53,2 53,6 65,0 46,0 54,3 51,7 58,5 57,7 53,1 56,0Mittarin keskiarvo
Kokoluokka
Kaikki
Esimiestyön ja HR:n
toiminnot, tasoluokat
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 37
4.4. Työhyvinvoinnin mittarit ja raportointi
4.4.1. Työhyvinvoinnin mittarit
Työhyvinvoinnin mittareita kartoitettiin usealta osa-alueelta. Tässä kappaleessa esitellään päätulokset
työkyvyttömyyseläkkeiden, sairauspoissaolojen ja työsuojelun mittareiden osalta; lisäksi esitetään
taulukkomuodossa eri osa-alueiden mittariston arviointien jakaumat.
Työkyvyttömyyseläkkeiden osalta mittaristo kattoi työkyvyttömyyseläkkeiden määrien, kustannusten ja
syiden analysoinnin seurantamittarit, sekä työkyvyttömyyseläkkeiden kustannusten hallintasuunnitelman.
Kuva 15 osoittaa, että 47% virastoista seuraa järjestelmällisesti työkyvyttömyyseläkkeiden määriä, 29%
kustannuksia ja 21% niiden syiden analysointia. Tulevien työkyvyttömyyseläkkeiden hallintasuunnitelma oli
järjestelmällisesti käytössä vain 6%:lla virastoista. Näitä tuloksia voidaan pitää erittäin kehnoina; nykyisten
työkyvyttömyyseläkkeiden syiden analysointi on erittäin tärkeä osa-alue tulevien eläkkeiden
ennaltaehkäisyssä. Toisaalta kustannusten hallintasuunnitelman puute heijastelee virastojen talousvastuita.
Kuva 15. Työkyvyttömyyseläkkeiden mittareiden käyttö virastoissa.
Kuva 16 esittää sairauspoissaoloihin liittyvien mittareiden käytön jakaumaa virastoissa. Tulokset osoittavat
selkeästi, että sairauspoissaolojen mittareiden käyttö painottuu vuosittaiseen raportointiin, ja että tietyt
raportointimallit puuttuvat kokonaan suurimmalta osalta virastoista.
Puolet virastoista seuraa sairauspoissaolomääriä vuosittain, 35% sitä useammin ja 15%:ssa virastoista
toimintoa ei ole käytössä. Vastaavat luvut lyhyiden ja pitkien sairauspoissaolojen erottelevaan raportointiin
on 39% vuosittain ja 25% sitä useammin, ja 34%:ssa virastoista toimintoa ei ole käytössä. Mielenkiintoista
on se, että sairastavuuteen liittyvien aktiivisten toimintojen kohdentamisen kannalta oleelliset mittarit
(raja-arvojen ylityksestä välitön raportointi, raportointi ikä- ja sukupuoliryhmittäin) ovat erittäin vähän
käytössä. Raja-arvoylitysten raportointia ei ole 63%:ssa virastoista ja ikä- ja sukupuoliryhmittäin tapahtuvaa
raportointia 64%:ssa virastoista.
30%
49% 50%
71%20%
15%26%
19%
47%
29%21%
6%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
määrien seuranta kustannusten seuranta syiden analysointi kustannusten hallintasuunnitelma
Mittarit työkyvyttömyyseläkkeiden seurantaan virastoissa
ei käytetä lainkaan käytössä satunnaisesti käytössä järjestelmällisesti
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 38
Kuva 16. Sairauspoissaoloihin liittyvien mittareiden käyttö virastoissa.
Kuva 17 esittää työsuojelun mittareiden käyttöä virastoissa. 59% virastoista seuraa tapaturmien määrää
vuosittain, 10% sitä useammin. Vastaavasti ergonomian mittari raportoidaan vuosittain 36%:ssa virastoista,
6%:ssa useammin. Henkisen työsuojelun osalta lukema vuosittaiselle raportoinnille on 34%, sitä useammin
raportin saa 2% virastoista. Herää kysymys, mitä käytännön hyötyä näin harvoin tehtävästä raportoinnista
on henkisen työsuojelun kehittämiseksi?
Kuva 17. Työsuojelun mittareiden käytön jakaantuminen virastoissa.
15%
18%
34%
33%
42%
63%
46%
64%
50%
56%
39%
49%
41%
8%
34%
26%
23%
19%
17%
14%
11%
10%
11%
3%
8%
4%
6%
1%
2%
6%
4%
1%
3%
2%
1%
8%
4%
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
sairauspoissaolomäärät
sairauspoissaolojen syyt
lyhyiden ja pitkien erottelu
trendien raportointi
työperäinen sairastavuus
raja-arvoylitykset
yksikkötaso
ikä, sukupuoliryhmät
Sairauspoissaoloihin liittyvien mittareiden käytön jakauma
toiminto ei käytössä toteutus vuosittain toteutus puolivuosittain
toteutus kvartaaleittain toteutus kuukausittain
59% 55%
36%35% 34%
28%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
tapaturmien määrä
tapaturmien syyt egonomia työolosuhteiden kehittäminen
henkinen työsuojelu
läheltäpiti tilanteet
Työsuojelun mittareiden käytön jakaumat virastoissa
harvemmin kuin joka toinen vuosi kerran kahdessa vuodessa
vuosittain 2 kertaa vuodessa
3 kertaa vuodessa tai useammin
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 39
Taulukko 28. Eri osa-alueiden mittareiden tasoarviointien jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 68,8% 13,0% 29,4% 45,5% 44,4% 10,5% 53,7% 34,8% 10,4% 31,3%
välttävä 6,3% 13,0% 23,5% 18,2% 5,3% 14,6% 21,7% 8,3% 13,4%
keskitaso 12,5% 26,1% 20,6% 9,1% 33,3% 52,6% 12,2% 30,4% 35,4% 25,9%
hyvä 12,5% 13,0% 20,6% 27,3% 22,2% 15,8% 17,1% 13,0% 20,8% 17,9%
erinomainen 34,8% 5,9% 15,8% 2,4% 25,0% 11,6%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 12,5% 4,3% 17,6% 9,1% 12,2% 8,7% 6,3% 8,9%
välttävä 6,3% 17,4% 14,7% 9,1% 11,1% 10,5% 22,0% 13,0% 4,2% 12,5%
keskitaso 43,8% 47,8% 47,1% 63,6% 55,6% 73,7% 51,2% 47,8% 58,3% 53,6%
hyvä 25,0% 26,1% 20,6% 18,2% 22,2% 10,5% 12,2% 21,7% 27,1% 20,5%
erinomainen 12,5% 4,3% 11,1% 5,3% 2,4% 8,7% 4,2% 4,5%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 18,8% 17,6% 36,4% 19,5% 4,3% 8,3% 11,6%
välttävä 12,5% 8,7% 11,8% 27,3% 22,2% 52,6% 24,4% 21,7% 16,7% 20,5%
keskitaso 50,0% 34,8% 44,1% 27,3% 44,4% 36,8% 34,1% 52,2% 39,6% 40,2%
hyvä 6,3% 39,1% 23,5% 22,2% 10,5% 17,1% 17,4% 22,9% 19,6%
erinomainen 12,5% 17,4% 2,9% 9,1% 11,1% 4,9% 4,3% 12,5% 8,0%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 62,5% 13,0% 50,0% 54,5% 55,6% 68,4% 61,0% 43,5% 39,6% 48,2%
keskitaso 12,5% 13,0% 20,6% 36,4% 22,2% 21,1% 19,5% 34,8% 12,5% 19,6%
hyvä 25,0% 60,9% 26,5% 9,1% 11,1% 5,3% 19,5% 17,4% 37,5% 26,8%
erinomainen 13,0% 2,9% 11,1% 5,3% 4,3% 10,4% 5,4%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 18,8% 4,3% 5,9% 9,1% 33,3% 26,3% 19,5% 4,3% 12,5% 13,4%
välttävä 12,5% 21,7% 17,6% 36,4% 11,1% 5,3% 14,6% 17,4% 18,8% 17,0%
keskitaso 37,5% 8,7% 38,2% 45,5% 33,3% 57,9% 43,9% 34,8% 29,2% 35,7%
hyvä 31,3% 39,1% 35,3% 9,1% 22,2% 10,5% 19,5% 43,5% 27,1% 27,7%
erinomainen 26,1% 2,9% 2,4% 12,5% 6,3%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 6,3% 13,0% 5,6% 13,0% 4,3% 4,5%
välttävä 18,8% 30,4% 23,5% 27,3% 44,4% 33,3% 26,8% 39,1% 23,4% 27,9%
keskitaso 50,0% 26,1% 41,2% 54,5% 41,5% 17,4% 27,7% 30,6%
hyvä 25,0% 30,4% 26,5% 18,2% 55,6% 55,6% 31,7% 26,1% 38,3% 33,3%
erinomainen 8,8% 5,6% 4,3% 6,4% 3,6%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 31,3% 8,8% 9,1% 11,1% 17,1% 8,7% 2,1% 8,9%
välttävä 43,8% 13,0% 8,8% 36,4% 11,1% 31,6% 29,3% 21,7% 14,6% 21,4%
keskitaso 12,5% 21,7% 52,9% 45,5% 33,3% 42,1% 39,0% 39,1% 33,3% 36,6%
hyvä 12,5% 52,2% 23,5% 9,1% 11,1% 26,3% 12,2% 26,1% 37,5% 25,9%
erinomainen 13,0% 5,9% 33,3% 2,4% 4,3% 12,5% 7,1%
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Työn tehokkuuden ja
laadun mittareiden
tasoluokat
Virastotyyppi
Osaamisen mittareiden
tasoluokat
Virastotyyppi
Työhyvinvoinnin
mittareiden tasoluokat
Virastotyyppi
Elämäntapojen
mittareiden tasoluokat
Virastotyyppi
Sairauksien ja
tapaturmien mittareiden
tasoluokat
Virastotyyppi
Työterveyshuollon
toimintojen mittareiden
tasoluokat
Virastotyyppi
Työkyvyn ja työeläkkeen
mittarin tasoluokat
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 40
Hyvinvoinnin mittareiden kokonaisarviointiin on otettu huomioon vastaukset edellisestä taulukosta (Taulukko 28).
Kuva 18. Hyvinvoinnin mittareiden arviointien jakauma.
Taulukko 29. Hyvinvoinnin mittareiden arviointien jakaumat virastotyypeissä ja kokoluokissa.
Mittareiden taso kokonaisuudessaan oli melko matala, arvioiden keskiarvon ollessa 39%:n luokkaa. Isoissa virastoissa asia oli paremmassa tilassa verrattuna pieniin ja keskisuuriin virastoihin. Virastotyypeistä turvallisuusala oli selkeästi paras, tosin silläkin arvion keskiarvo jäi alle 50%:n.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 12,5 % 4,3 % 11,1 % 5,3 % 7,3 % 4,3 % 2,1 % 4,5 %
välttävä 25,0 % 17,4 % 35,3 % 63,6 % 22,2 % 26,3 % 41,5 % 30,4 % 20,8 % 30,4 %
keskitaso 50,0 % 21,7 % 38,2 % 27,3 % 22,2 % 47,4 % 36,6 % 52,2 % 27,1 % 35,7 %
hyvä 12,5 % 34,8 % 17,6 % 9,1 % 33,3 % 15,8 % 14,6 % 13,0 % 29,2 % 20,5 %
erinomainen 21,7 % 8,8 % 11,1 % 5,3 % 20,8 % 8,9 %
Mittarin keskiarvo 32,2 47,7 39,2 31,0 41,1 36,5 33,1 35,6 45,4 38,9
Hyvinvoinnin mittarit
tasoluokat
Virastotyyppi Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 41
4.4.2. Työhyvinvoinnin raportointi
Hyvinvoinnin mittarit ja raportointi liittyvät kiinteästi yhteen ja niiden erottaminen on osin jopa
keinotekoista. Tässä kappaleessa vedetään yhteen työhyvinvoinnin pääalueiden raportoinnin tiheys.
Kuva 19. Työhyvinvointiin liittyvän raportoinnin käytön jakaumat virastoissa.
Kuva 19 osoittaa, että työilmapiirikartoituksia tehdään kaikissa virastoissa ja että puolessa virastoista on
kartoituksen jatkotoimenpiteille määritetty tarkka prosessi. Tämä on hyvä tulos. Sen sijaan muilla osa-
alueilla päästään 50-60%:n kokoluokkaan siinä, että raportteja on ja niillä on jonkinlaiset jatkotoimenpiteet.
Hälyttävää on se, että selkeä prosessi eri raporttien jatkotoimenpiteille löytyy vain 10-15%:ssa virastoista.
Taulukko 30 esittää tarkat tulokset virastotyypeittäin ja kokoluokittain. Henkilöstötilinpäätöksen osalta
turvallisuus- ja tutkimusalat ovat mallintaneet raportin käytön parhaiten. Osaamiskartoitukset ovat
mielenkiintoinen kokonaisuus. Ensinnäkin vain 8% virastoista on mallintanut kartoituksen tuloksille tarkan
jatkoprosessin. Toisaalta sitä ei ole käytössä 63%:ssa opetusalan virastoista! Ja kolmanneksi tutkimusala on
hoitanut tämän osa-alueen parhaiten.
Työhyvinvoinnin raportti on käytössä 69%:ssa virastoista, mutta vain 18% virastoista on mallintanut sille
selkeät jatkotoimenpiteet. Turvallisuusala on tässä osa-alueessa selkeästi paras, 45% alan virastoista on
määrittänyt TYHY-raportille selkeät jatkotoimenpiteet.
10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
työilmapiirin kartoitukset
asiakaspalaute
henkilöstötilinpäätös
esimiestyön mittaukset ja arviointi
työhyvinvoinnin raportti
osaamiskartoitukset
sisäinen henkilöstöraportti
%-osuudet
Työhyvinvointiin liittyvien raportointien käyttö virastoissa
käytössä, jatkotoimenpiteet tapauskohtaisesti käytössä, jatkotoimenpiteille tarkka prosessi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 42
Taulukko 30. Työhyvinvointiin liittyvien raportointien toteutustapojen jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei käytössä 50,0% 9,1% 5,9% 9,1% 11,1% 20,0% 24,4% 13,0% 10,4% 16,1%
käytössä, ei jatkotoimenpiteitä 12,5% 22,7% 26,5% 9,1% 11,1% 20,0% 24,4% 21,7% 14,6% 19,6%
käytössä, jatkotoimenpiteet
tapauskohtaisesti 31,3% 40,9% 61,8% 81,8% 44,4% 55,0% 46,3% 52,2% 58,3% 52,7%
käytössä, jatkotoimenpiteille
tarkka prosessi 6,3% 27,3% 5,9% 33,3% 5,0% 4,9% 13,0% 16,7% 11,6%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei käytössä 68,8% 18,2% 26,5% 54,5% 44,4% 30,0% 43,9% 30,4% 31,3% 35,7%
käytössä, ei jatkotoimenpiteitä 12,5% 18,2% 23,5% 27,3% 25,0% 26,8% 26,1% 10,4% 19,6%
käytössä, jatkotoimenpiteet
tapauskohtaisesti 18,8% 59,1% 47,1% 18,2% 22,2% 40,0% 29,3% 34,8% 50,0% 39,3%
käytössä, jatkotoimenpiteille
tarkka prosessi 4,5% 2,9% 33,3% 5,0% 8,7% 8,3% 5,4%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei käytössä 56,3% 45,5% 17,6% 63,6% 22,2% 50,0% 29,3% 47,8% 43,8% 39,3%
käytössä, ei jatkotoimenpiteitä 22,7% 23,5% 18,2% 11,1% 10,0% 19,5% 13,0% 14,6% 16,1%
käytössä, jatkotoimenpiteet
tapauskohtaisesti 43,8% 22,7% 47,1% 18,2% 55,6% 30,0% 51,2% 34,8% 25,0% 36,6%
käytössä, jatkotoimenpiteille
tarkka prosessi 9,1% 11,8% 11,1% 10,0% 4,3% 16,7% 8,0%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei käytössä 43,8% 13,6% 32,4% 45,5% 22,2% 20,0% 41,5% 34,8% 14,6% 28,6%
käytössä, ei jatkotoimenpiteitä 12,5% 18,2% 14,7% 18,2% 10,0% 9,8% 17,4% 14,6% 13,4%
käytössä, jatkotoimenpiteet
tapauskohtaisesti 43,8% 45,5% 35,3% 36,4% 66,7% 50,0% 46,3% 30,4% 47,9% 43,8%
käytössä, jatkotoimenpiteille
tarkka prosessi 22,7% 17,6% 11,1% 20,0% 2,4% 17,4% 22,9% 14,3%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
käytössä, ei jatkotoimenpiteitä 6,3% 5,9% 9,1% 4,9% 4,2% 3,6%
käytössä, jatkotoimenpiteet
tapauskohtaisesti 43,8% 36,4% 44,1% 72,7% 33,3% 55,0% 56,1% 52,2% 35,4% 46,4%
käytössä, jatkotoimenpiteille
tarkka prosessi 50,0% 63,6% 50,0% 18,2% 66,7% 45,0% 39,0% 47,8% 60,4% 50,0%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei käytössä 68,8% 4,5% 2,9% 27,3% 11,1% 25,0% 36,6% 13,0% 8,3% 19,6%
käytössä, ei jatkotoimenpiteitä 12,5% 18,2% 8,8% 27,3% 20,0% 9,8% 13,0% 18,8% 14,3%
käytössä, jatkotoimenpiteet
tapauskohtaisesti 18,8% 59,1% 67,6% 45,5% 66,7% 50,0% 51,2% 56,5% 54,2% 53,6%
käytössä, jatkotoimenpiteille
tarkka prosessi 18,2% 20,6% 22,2% 5,0% 2,4% 17,4% 18,8% 12,5%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei käytössä 31,3% 22,7% 20,6% 45,5% 44,4% 45,0% 36,6% 17,4% 33,3% 31,3%
käytössä, ei jatkotoimenpiteitä 6,3% 13,6% 11,8% 18,2% 11,1% 10,0% 7,3% 17,4% 12,5% 11,6%
käytössä, jatkotoimenpiteet
tapauskohtaisesti 43,8% 18,2% 55,9% 36,4% 33,3% 35,0% 43,9% 43,5% 33,3% 39,3%
käytössä, jatkotoimenpiteille
tarkka prosessi 18,8% 45,5% 11,8% 11,1% 10,0% 12,2% 21,7% 20,8% 17,9%
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
työhyvinvoinnin raportti
Virastotyyppi
asiakaspalaute
Virastotyyppi
työilmapiirin kartoitukset
Virastotyyppi
esimiestyön mittaukset ja
arviointi
Virastotyyppi
osaamiskartoitukset
Virastotyyppi
sisäinen henkilöstöraportti
Virastotyyppi
henkilöstötilinpäätös
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 43
Hyvinvoinnin raportoinnin arviointien
jakauma on hyvin ”normaali”. Kaikkien
virastojen keskiarvo tässä mittarissa oli 38%,
joka osoittaa alueen kaipaavan selkeää
kehittämistä.
Kuva 20. Hyvinvoinnin raportoinnin arvioiden jakauma.
Taulukko 31. Hyvinvoinnin raportoinnin arviointien jakaumat sekä keskiarvot virastotyypeissä ja kokoluokissa.
Työhyvinvoinnin raportoinnin arvioinnit olivat parhaat suurissa virastoissa ja heikoimmat pienissä.
Virastotyypeistä parhaan keskiarvon saavutti tutkimusala, toisena turvallisuus. Eniten kehitettävää asiassa
oli oikeustoimella.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 12,5 % 4,3 % 9,1 % 11,1 % 5,3 % 9,8 % 4,2 % 5,4 %
välttävä 43,8 % 17,4 % 14,7 % 54,5 % 31,6 % 34,1 % 21,7 % 18,8 % 25,0 %
keskitaso 31,3 % 21,7 % 55,9 % 18,2 % 33,3 % 47,4 % 46,3 % 56,5 % 22,9 % 38,4 %
hyvä 12,5 % 39,1 % 26,5 % 9,1 % 33,3 % 15,8 % 7,3 % 21,7 % 39,6 % 24,1 %
erinomainen 17,4 % 2,9 % 9,1 % 22,2 % 2,4 % 14,6 % 7,1 %
Mittarin keskiarvot 29,3 45,5 39,3 31,2 48,4 35,8 31,4 37,6 44,9 38,5
Hyvinvoinnin
raportointi tasot
Virastotyyppi Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 44
4.5. Esimiesten roolit työhyvinvoinnin edistämisessä
Esimiesten roolia työhyvinvoinnin mahdollistajina ja edistäjinä pidetään tärkeänä. Tässä tutkimuksessa
esimiesten roolia kartoitettiin 12 osa-aluetta käsittäneellä kysymyspatteristolla, johon vastasivat sekä
viraston henkilöstöhallinnon vastaava että yksi lähiesimies. Näin voitiin verrata viraston virallisia linjauksia
esimiesten näkemyksiin. Tulosten yhteenveto seuraavissa kuvissa (Kuva 21 ja Kuva 22).
Kuva 21. Esimiesten määritetty rooli työhyvinvoinnin hyvinvointiin liittyvillä osa-alueilla.
Hyvinvointiin liittyvillä osa-alueilla esimiesten rooli nähtiin hyvin samantyyppiseksi HR:n ja esimiesten
vastauksissa. Tasapuolisessa kohtelussa ja alaisten jaksamisen, hyvinvoinnin ja työkyvyn tukemisessa
esimiehet korostivat omaa vastuutaan HR:ää enemmän. Työn ja vapaa-ajan erottelun osalta esimiesten
rooli on varsin pieni.
Tulokset ovat hyvin samansuuntaisia, kuin mitä saatiin Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009
tutkimuksessa. Siinä tutkimuksessa esimiesten roolitusta kysyttiin kolmiportaisella kysymyksellä, jossa
kolmas vaihtoehto (rooli määritetty, toteutetaan järjestelmällisesti) kuvaa hyvin tämän tutkimuksen
kolmatta ja neljättä vastausvaihtoehtoa (rooli määritetty, esimiehet toteuttavat ja rooli määritetty,
esimiehet raportoivat ylöspäin). Vertailussa kyseiseen tutkimukseen saadaan seuraavat %-osuudet
(Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 vs tämä tutkimus): hyvinvointi mukana kehityskeskustelussa
81% vs 75%; tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu 75% vs 72%; alaisten jaksamisen tukeminen 56%
vs 68%; vastuu alaisten hyvinvoinnista 63% vs 63%; työn ja vapaa-ajan erottelu 31% vs 36%.
Työhön liittyvissä työhyvinvoinnin elementeissä (Kuva 22) esimiehet korostivat omaa vastuutaan monessa
kohdin HR-vastaavia enemmän. Tämä päti niin työn organisoinnin kehittämisen, tasapuolisen kohtelun,
työn kuormittavuuden valvonnan sekä kompetenssin kehittämisen suhteen.
10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
HR: hyvinvointi on mukana kehityskeskusteluissa
E: hyvinvointi on mukana kehityskeskusteluissa
HR: esimies kohtelee kaikkia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti
E: esimies kohtelee kaikkia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti
HR: esimies tukee alaistensa jaksamista, hyvinvointia, työkykyä
E: esimies tukee alaistensa jaksamista, hyvinvointia, työkykyä
HR: esimies vastaa (on vastuussa) alaistensa hyvinvoinnista
E: esimies vastaa (on vastuussa) alaistensa hyvinvoinnista
HR: esimies erottelee työn ja vapaa ajan
E: esimies erottelee työn ja vapaa ajan
%-osuudet
Esimiesten määritetty roolitus työhyvinvoinnin hyvinvointielementeissä
rooli määritetty, esimiehet toteuttavat rooli määritetty, esimiehet raportoivat ylöspäin
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 45
Kuva 22. Esimiesten määritetty rooli työhyvinvoinnin työhön liittyvillä osa-alueilla.
Esimiesten työhyvinvointirooleja kartoittavissa kysymyksissä HR:n ja esimiesten vastausten välillä oli siis
melko suuriakin eroja. Oheinen korrelaatioanalyysi (Taulukko 32) kuvastaa tilannetta; vain joustavien
työaikojen hyväksyminen ja yksilölliset työratkaisut olivat osa-alueita, joissa HR:n ja esimiesten vastaukset
olivat täysin linjassa. Vastausten suurista eroista voidaan päätellä, että työhyvinvoinnin vastuita ei ole
määritetty ja vastuutettu riittävän selkeästi virastoissa.
Taulukko 32. HR:n ja esimiesten vastausten väliset korrelaatiot ja niiden tilastollinen merkitsevyys esimiesten rooleista työhyvinvoinnissa.
10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
HR: esimies kehittää työn organisointi
E: esimies kehittää työn organisointi
HR: esimies kohtelee kaikkia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti
E: esimies kohtelee kaikkia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti
HR: esimies hyväksyy joustavat työajat
E: esimies hyväksyy joustavat työajat
HR: esimies estää työpaikkakiusaamista
E: esimies estää työpaikkakiusaamista
HR: esimies hyväksyy yksilölliset työratkaisut
E: esimies hyväksyy yksilölliset työratkaisut
HR: esimies valvoo työn kuormittavuutta
E: esimies valvoo työn kuormittavuutta
HR: esimies vastaa kompetenssin kehittymisestä
E: esimies vastaa kompetenssin kehittymisestä
HR: esimies edistää työuran suunnittelua
E: esimies edistää työuran suunnittelua
%-osuudetEsimiesten määritetty roolitus työhyvinvoinnin työhön liityvissä elementeissä
rooli määritetty, esimiehet toteuttavat rooli määritetty, esimiehet raportoivat ylöspäin
korrelatio
tilastollinen
merkitsevyys p
hyvinvointi on mukana kehityskeskusteluissa ,233 ,015 <0,05
esimies tukee alaistensa jaksamista, hyvinvointia, työkykyä ,242 ,012 <0,05
esimies vastaa (on vastuussa) alaistensa hyvinvoinnista ,204 ,029 <0,05
esimies valvoo työn kuormittavuutta ,003 ,490 ns
esimies kehittää työn organisointi ,035 ,374 ns
esimies vastaa kompetenssin kehittymisestä ,203 ,030 <0,05
esimies hyväksyy joustavat työajat ,329 ,001 <0,001
esimies hyväksyy yksilölliset työratkaisut ,320 ,001 <0,001
esimies estää työpaikkakiusaamista -,023 ,417 ns
esimies erottelee työn ja vapaa ajan ,113 ,150 ns
esimies kohtelee kaikkia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti ,086 ,215 ns
esimies edistää työuran suunnittelua ,091 ,200 ns
Esimiesten vastuut hyvinvoinnissa; HR:n ja esimiesten
vastausten korrelaatiot ja korrelaatioiden
merkitsevyystasot
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 46
Taulukko 33. Esimiesten määritetty rooli työhyvinvoinnin eri osa-alueilla eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei määrättyä roolia 6,3% 9,1% 9,1% 5,0% 4,9% 8,7% 2,1% 4,5%
rooli määritetty ja
vastuutettu esimiehille 25,0% 27,3% 14,7% 45,5% 40,0% 12,2% 21,7% 38,3% 25,2%
rooli määritetty,
esimiehet toteuttavat 37,5% 36,4% 55,9% 18,2% 87,5% 50,0% 51,2% 56,5% 38,3% 46,8%rooli määritetty,
esimiehet raportoivat
ylöspäin 31,3% 27,3% 29,4% 27,3% 12,5% 5,0% 31,7% 13,0% 21,3% 23,4%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei määrättyä roolia 6,3% 4,5% 2,9% 18,2% 7,3% 4,3% 2,1% 4,5%
rooli määritetty ja
vastuutettu esimiehille 18,8% 27,3% 29,4% 36,4% 40,0% 22,0% 26,1% 34,0% 27,9%
rooli määritetty,
esimiehet toteuttavat 50,0% 50,0% 41,2% 27,3% 62,5% 60,0% 43,9% 65,2% 42,6% 47,7%rooli määritetty,
esimiehet raportoivat
ylöspäin 25,0% 18,2% 26,5% 18,2% 37,5% 26,8% 4,3% 21,3% 19,8%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei määrättyä roolia 12,5% 13,6% 2,9% 27,3% 10,0% 4,9% 13,0% 12,8% 9,9%
rooli määritetty ja
vastuutettu esimiehille 18,8% 40,9% 23,5% 27,3% 12,5% 40,0% 26,8% 21,7% 34,0% 28,8%
rooli määritetty,
esimiehet toteuttavat 56,3% 36,4% 47,1% 36,4% 87,5% 45,0% 48,8% 60,9% 40,4% 47,7%rooli määritetty,
esimiehet raportoivat
ylöspäin 12,5% 9,1% 26,5% 9,1% 5,0% 19,5% 4,3% 12,8% 13,5%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei määrättyä roolia 6,3% 9,1% 4,9% 1,8%
rooli määritetty ja
vastuutettu esimiehille 12,5% 54,5% 35,3% 54,5% 12,5% 55,0% 22,0% 47,8% 51,1% 39,6%
rooli määritetty,
esimiehet toteuttavat 56,3% 36,4% 35,3% 27,3% 50,0% 40,0% 43,9% 43,5% 34,0% 39,6%rooli määritetty,
esimiehet raportoivat
ylöspäin 25,0% 9,1% 29,4% 9,1% 37,5% 5,0% 29,3% 8,7% 14,9% 18,9%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei määrättyä roolia 6,3% 4,5% 9,1% 4,9% 4,3% 2,7%
rooli määritetty ja
vastuutettu esimiehille 6,3% 50,0% 17,6% 36,4% 12,5% 35,0% 14,6% 21,7% 40,4% 27,0%
rooli määritetty,
esimiehet toteuttavat 50,0% 45,5% 58,8% 45,5% 50,0% 60,0% 51,2% 65,2% 48,9% 53,2%rooli määritetty,
esimiehet raportoivat
ylöspäin 37,5% 23,5% 9,1% 37,5% 5,0% 29,3% 8,7% 10,6% 17,1%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei määrättyä roolia 25,0% 13,6% 2,9% 18,2% 10,0% 12,2% 13,0% 8,5% 10,8%
rooli määritetty ja
vastuutettu esimiehille 18,8% 59,1% 23,5% 36,4% 12,5% 45,0% 26,8% 30,4% 42,6% 34,2%
rooli määritetty,
esimiehet toteuttavat 43,8% 27,3% 55,9% 36,4% 62,5% 45,0% 46,3% 52,2% 40,4% 45,0%rooli määritetty,
esimiehet raportoivat
ylöspäin 12,5% 17,6% 9,1% 25,0% 14,6% 4,3% 8,5% 9,9%
hyvinvointi on mukana
kehityskeskusteluissa
Virastotyyppi
esimies tukee alaistensa
jaksamista, hyvinvointia,
työkykyä
Virastotyyppi
esimies vastaa (on
vastuussa) alaistensa
hyvinvoinnista
Virastotyyppi
esimies valvoo työn
kuormittavuutta
Virastotyyppi
esimies kehittää työn
organisointi
Virastotyyppi
esimies vastaa kompe-
tenssin kehittymisestä
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 47
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei määrättyä roolia 25,0% 27,3% 5,9% 27,3% 15,0% 17,1% 13,0% 17,0% 16,2%
rooli määritetty ja
vastuutettu esimiehille 12,5% 18,2% 17,6% 18,2% 40,0% 9,8% 26,1% 25,5% 19,8%
rooli määritetty,
esimiehet toteuttavat 31,3% 50,0% 50,0% 36,4% 62,5% 40,0% 39,0% 43,5% 51,1% 45,0%rooli määritetty,
esimiehet raportoivat
ylöspäin 31,3% 4,5% 26,5% 18,2% 37,5% 5,0% 34,1% 17,4% 6,4% 18,9%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei määrättyä roolia 25,0% 36,4% 11,8% 18,2% 15,0% 17,1% 21,7% 19,1% 18,9%
rooli määritetty ja
vastuutettu esimiehille 12,5% 22,7% 20,6% 27,3% 12,5% 45,0% 19,5% 21,7% 29,8% 24,3%
rooli määritetty,
esimiehet toteuttavat 25,0% 36,4% 38,2% 36,4% 37,5% 30,0% 26,8% 39,1% 38,3% 34,2%rooli määritetty,
esimiehet raportoivat
ylöspäin 37,5% 4,5% 29,4% 18,2% 50,0% 10,0% 36,6% 17,4% 12,8% 22,5%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei määrättyä roolia 12,5% 2,9% 27,3% 12,5% 10,0% 12,2% 8,5% 8,1%
rooli määritetty ja
vastuutettu esimiehille 12,5% 31,8% 26,5% 18,2% 12,5% 30,0% 22,0% 26,1% 25,5% 24,3%
rooli määritetty,
esimiehet toteuttavat 31,3% 36,4% 29,4% 36,4% 25,0% 40,0% 24,4% 39,1% 38,3% 33,3%rooli määritetty,
esimiehet raportoivat
ylöspäin 43,8% 31,8% 41,2% 18,2% 50,0% 20,0% 41,5% 34,8% 27,7% 34,2%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei määrättyä roolia 50,0% 22,7% 23,5% 36,4% 12,5% 45,0% 31,7% 34,8% 29,8% 31,5%
rooli määritetty ja
vastuutettu esimiehille 12,5% 45,5% 32,4% 27,3% 50,0% 20,0% 22,0% 30,4% 38,3% 30,6%
rooli määritetty,
esimiehet toteuttavat 37,5% 27,3% 26,5% 27,3% 37,5% 35,0% 34,1% 30,4% 27,7% 30,6%rooli määritetty,
esimiehet raportoivat
ylöspäin 4,5% 17,6% 9,1% 12,2% 4,3% 4,3% 7,2%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei määrättyä roolia 12,5% 4,5% 18,2% 7,3% 4,3% 4,5%
rooli määritetty ja
vastuutettu esimiehille 12,5% 36,4% 32,4% 18,2% 30,0% 24,4% 34,8% 23,4% 26,1%
rooli määritetty,
esimiehet toteuttavat 43,8% 45,5% 35,3% 45,5% 75,0% 60,0% 36,6% 52,2% 53,2% 46,8%rooli määritetty,
esimiehet raportoivat
ylöspäin 31,3% 13,6% 32,4% 18,2% 25,0% 10,0% 31,7% 13,0% 19,1% 22,5%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei määrättyä roolia 50,0% 13,6% 11,8% 27,3% 12,5% 30,0% 26,8% 17,4% 21,3% 22,5%
rooli määritetty ja
vastuutettu esimiehille 12,5% 45,5% 35,3% 27,3% 37,5% 35,0% 24,4% 47,8% 34,0% 33,3%
rooli määritetty,
esimiehet toteuttavat 31,3% 36,4% 35,3% 27,3% 50,0% 30,0% 36,6% 21,7% 38,3% 34,2%rooli määritetty,
esimiehet raportoivat
ylöspäin 6,3% 4,5% 17,6% 18,2% 5,0% 12,2% 13,0% 6,4% 9,9%
esimies hyväksyy joustavat
työajat
Virastotyyppi
esimies hyväksyy
yksilölliset työratkaisut
Virastotyyppi
esimies estää
työpaikkakiusaamista
Virastotyyppi
esimies erottelee työn ja
vapaa ajan
Virastotyyppi
esimies kohtelee kaikkia
tasapuolisesti ja
oikeudenmukaisesti
Virastotyyppi
esimies edistää työuran
suunnittelua
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 48
Esimiesten hyvinvointiroolin arviointien
jakauma on matala ja leveä. Toisin
sanoen virastokunnasta löytyy kaikkea
mahdollista nollasta sataan tämän osa-
alueen osalta.
Kaikkien virastojen keskiarvo oli 57%,
joka on suhteellisen hyvä tulos.
Kuva 23. Esimiesten hyvinvointiroolin arviointien jakauma.
Taulukko 34. Esimiesten työhyvvinvointiin määritettyjen roolien arviointien jakaumat ja keskiarvot virastotyypeissä ja kokoluokissa.
Esimiesten hyvinvointirooli oli määritetty parhaiten pienissä virastoissa. Virastotyypeistä parhaat olivat
talousala sekä tutkimus. Vastaavasti heikoiten tämä osa-alue oli mallinnettu opetusalalla ja ryhmässä muut
virastot.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 12,5% 13,6% 3,1% 20,0% 11,1% 7,7% 13,6% 6,4% 8,3%
välttävä 6,3% 27,3% 12,5% 20,0% 52,6% 10,3% 22,7% 29,8% 21,3%
keskitaso 56,3% 31,8% 43,8% 50,0% 33,3% 42,1% 51,3% 40,9% 36,2% 42,6%
hyvä 18,8% 27,3% 25,0% 10,0% 55,6% 5,3% 20,5% 22,7% 23,4% 22,2%
erinomainen 6,3% 15,6% 10,3% 4,3% 5,6%
Mittarin keskiarvo 58,7 52,8 65,3 48,9 61,9 47,4 62,4 54,4 53,3 56,9
Esimiesten rooli työ-
hyvinvoinnin edistä-
misessä, tasoluokat
Virastotyyppi Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 49
4.6. Työhyvinvoinnin investoinnit
Työhyvinvoinnin investoinnit saatiin tutkimukseen Valtionvarainministeriön TAHTI-järjestelmästä, johon
virastot olivat ne ilmoittaneet. Investoinnit olivat pääosin virastojen maksamia ulkoisia kuluja,
poikkeuksena työterveyshuolto ja koulutusinvestoinnit. Työterveyshuollossa summa on virastojen
maksama nettosumma, siis Kela-korvauksen jälkeen. Henkilöstön koulutuksessa summaan sisältyy
koulutukseen käytetyn työajan palkka, jonka osuus oli keskimäärin 57% koulutuksen kustannuksista. Alla
olevassa kuvassa koulutuksen investointeine on esitetty vain maksetut eurot; oheisessa taulukossa
(Taulukko 35) on esitetty sekä koulutuksen aikaiset palkkakulut että maksetut investoinnit. Taulukon
investointien kokonaissummaan on otettu mukaan vain maksetut koulutusinvestoinnit, ei henkilöstökuluja.
Kuva 24. Työhyvinvoinnin eri osa-alueiden investointien keskiarvot eri virastokokoluokissa.
Taulukko 35. Työhyvinvoinnin maksetut investoinnit henkilöä kohden laskettuna virastotyypeittäin ja kokoluokittain.
342 407 380
614 480 723
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
alle 100 100-249 yli 250
Työhyvinvoinnin investointien eri osa-alueiden keskiarvot eri kokoluokissa
Työyhteisön kehittämisen
investoinnit, €/hlö
Maksettu koulutusinvestointi, €/hlö
Kulttuuri- ja virkistystoiminnan
investoinnit, €/hlö
Työpaikkaliikunnan investoinnit,
€/hlö
Muun työkunnon, työhyvinvoinnin
kehittäminen, €/hlö
Työterveyshuollon investoinnit,
€/hlö
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250 Kaikki
Työterveyshuollon investoinnit, €/hlö 261 330 361 482 438 438 342 407 380 372
Muun työkunnon, työhyvinvoinnin
kehittäminen, €/hlö 53 40 292 411 53 72 184 212 177 189
Työpaikkaliikunnan investoinnit, €/hlö 104 91 61 222 104 76 123 68 72 92
Kulttuuri- ja virkistystoiminnan
investoinnit, €/hlö 160 147 96 123 250 239 163 175 138 155
Henkilöstön koulutuksen investoinnit,
€/hlö 1017 2105 1741 570 1487 1462 1401 1895 1465 1530
Koulutusinvestointi, henkilöstökulu 635 1657 564 176 1035 746 787 1415 742 865
Maksettu, koulutusinvestointi 383 448 1177 394 453 716 614 480 723 664
Työyhteisön kehittämisen
investoinnit, €/hlö 177 115 103 250 159 167 139 124 146 138
Investoinnit yhteensä, €/hlö 1139 1171 2089 1882 1456 1708 1565 1466 1635 1609
Virastotyyppi Kokoluokka
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 50
5. Hyvinvointitoimintojen tila ja arviointi
5.1. Työterveyshuolto
Tutkimuksessa työterveyshuollon toimintatapoja kartoitettiin työterveyshuoltolain neljän osa-alueen
osalta. Nämä osa-alueet olivat työterveyshuollon suunnittelu, lakisääteinen (ennaltaehkäisevä)
työterveyshuolto, vapaaehtoinen (sairaanhoidollinen) työterveyshuolto sekä kuntoutus.
5.1.1. Työterveyshuollon suunnittelu
5.1.1.1. Toimintasuunnitelman tekemisen toimintatavat
Työterveyshuollon toimintasuunnitelman tekemisen toimintatapaa kartoitettiin yhdellä kysymyksellä, jonka
tulosjakauma on oheisessa taulukossa (Taulukko 36). Tulosten mukaan viraston henkilöstömäärän pienuus
oli yhteydessä johdon osallistumiseen työterveyshuollon toimintasuunnitelman tekemiseen. Puolet
virastoista hoiti asian palvelutuottajan ja henkilöstöjohdon välisillä neuvotteluilla, joiden tuotoksen johto
hyväksyi. Kymmenessä prosentissa virastoista työterveyshuollon toimintasuunnitelman tekee
palvelutuottaja yksin! Tämä toimintatapa on erittäin huono ja antaa mahdollisuuden huonon / kalliin /
tehottoman suunnitelman tekemiselle.
Taulukko 36. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman tekemisen toimintatapojen jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
laaditaan yhdessä viraston
johdon kanssa 43,8% 4,5% 32,4% 27,3% 22,2% 5,0% 36,6% 13,0% 14,6% 22,3%
laaditaan yhdessä
henkilöstöjohdon kanssa,
viraston johto hyväksyy 50,0% 63,6% 50,0% 45,5% 44,4% 50,0% 43,9% 65,2% 52,1% 51,8%
laaditaan yhdessä viraston
edustajan kanssa, johdolle
vain tiedoksi 18,2% 8,8% 18,2% 11,1% 40,0% 7,3% 8,7% 27,1% 16,1%palveluntuottaja laatii
suunnitelman, virasto
hyväksyy 6,3% 13,6% 8,8% 9,1% 22,2% 5,0% 12,2% 13,0% 6,3% 9,8%
Toimintatapa työterveys-
huollon toimintasuunnitelman
tekemisessä
Virastotyyppi Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 51
5.1.1.2. Työterveyshuollon tavoitteiden asettamisen toimintatavat
Työterveyshuollon tavoitteiden asettamista kartoitettiin neljästä näkökulmasta; laadulliset, määrälliset,
suoritusperusteiset ja kustannuksiin liittyvät tavoitteet. Kuva 25 esittää tulokset.
Kuva 25. Työterveyshuollon tavoitteiden päälinjojen jakaumat virastoissa.
70% virastoista asetti työterveyshuollossa laadullisia tavoitteita siten, että niitä seurattiin vähintään
vuosittain. Vastaavasti määrällisiä tavoitteita samoilla kriteereillä asetti 66%, suoritusperusteisia tavoitteita
62% ja kustannuksiin liittyviä tavoitteita 60%. Käytännössä siis kolmannes virastoista ei asettanut
työterveyshuollolle mitään tavoitteita.
Työterveyshuollon tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta oli selkeästi yhteydessä työterveyshuollossa
käytettyjen mittareiden tasoon. Esimerkiksi määrällisten tavoitteiden asettamisen suhteen niillä virastoilla,
jotka seurasivat määrällisiä tavoitteita useasti vuosittain, oli sairauksien ja tapaturmien mittariston taso
hyvä tai erinomainen 62%:lla. Vastaavasti se virastoryhmä, jotka seurasivat määrällisiä tavoitteita
harvemmin kuin vuosittain tai ei lainkaan, vastaavan mittariston taso hyvä tai erinomainen vain 14%:lla.
Kuva 26 esittää tämän tuloksen. Vastaava trendin oli havaittavissa muidenkin työterveyshuollon
mittaristojen osalta. Työhyvinvoinnin mittareiden osalta vastaavat luvut olivat 66% (määrällisiä tavoitteita
seurataan useasti vuodessa vs. TYHY-mittareiden taso hyvä tai erinomainen) ja 8% (määrällisiä tavoitteita
seurataan satunnaisesti tai ei lainkaan vs. TYHY-mittareiden taso hyvä tai erinomainen).
56% 47%45% 46%
14%19% 17% 14%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
laadulliset määrälliset suoritusperusteiset kustannukset
Työterveyshuollon tavoitteiden päälinjojen jakaumat virastoissa
tätä osa-aluetta ei seurata seurataan satunnaisesti
seurataan vuosittain seurataan useasti vuodessa
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 52
Kuva 26. Työterveyshuollon määrällisten tavoitteiden seurannan yhteys sairauksien/tapaturmien mittareiden tasoon virastoissa.
Taulukko 37. Työhyvinvoinnin laadullisten, määrällisten, suositusperusteisten ja kustannuksiin liittyvien tavoitteiden jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
tätä osa-aluetta ei seurata
seurataan satunnaisesti
seurataan vuosittain
seurataan useasti vuodessa
Työterveyshuollon määrällisten tavoitteiden seurannan yhteys sairauksien/tapaturmien mittareiden tasoon virastoissa
erinomainen
hyvä
keskitaso
välttävä
heikko
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
tätä osa-aluetta ei seurata 12,5% 4,5% 17,6% 18,2% 11,1% 20,0% 14,6% 17,4% 12,5% 14,3%
seurataan satunnaisesti 25,0% 27,3% 17,6% 18,2% 22,2% 30,0% 22,0% 26,1% 22,9% 23,2%
seurataan vuosittain 50,0% 31,8% 44,1% 63,6% 44,4% 45,0% 48,8% 39,1% 43,8% 44,6%
seurataan useasti vuodessa 12,5% 36,4% 17,6% 22,2% 5,0% 12,2% 17,4% 20,8% 17,0%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
tätä osa-aluetta ei seurata 12,5% 13,6% 11,8% 18,2% 22,2% 30,0% 19,5% 21,7% 12,5% 17,0%
seurataan satunnaisesti 12,5% 13,6% 5,9% 9,1% 11,1% 15,0% 12,2% 8,7% 10,4% 10,7%
seurataan vuosittain 68,8% 36,4% 64,7% 63,6% 44,4% 55,0% 56,1% 56,5% 56,3% 56,3%
seurataan useasti vuodessa 6,3% 36,4% 11,8% 9,1% 22,2% 9,8% 8,7% 20,8% 14,3%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
tätä osa-aluetta ei seurata 12,5% 4,5% 23,5% 18,2% 33,3% 50,0% 22,0% 26,1% 22,9% 23,2%
seurataan satunnaisesti 6,3% 18,2% 8,8% 18,2% 22,2% 10,0% 14,6% 4,3% 14,6% 12,5%
seurataan vuosittain 62,5% 40,9% 55,9% 54,5% 11,1% 35,0% 43,9% 65,2% 39,6% 46,4%
seurataan useasti vuodessa 12,5% 36,4% 5,9% 9,1% 22,2% 5,0% 14,6% 20,8% 14,3%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
tätä osa-aluetta ei seurata 12,5% 4,5% 17,6% 18,2% 22,2% 35,0% 22,0% 13,0% 16,7% 17,9%
seurataan satunnaisesti 12,5% 9,1% 11,8% 18,2% 11,1% 20,0% 17,1% 13,0% 10,4% 13,4%
seurataan vuosittain 56,3% 45,5% 47,1% 54,5% 44,4% 40,0% 41,5% 60,9% 45,8% 47,3%
seurataan useasti vuodessa 12,5% 40,9% 17,6% 9,1% 22,2% 5,0% 14,6% 8,7% 27,1% 18,8%
toiminnalle on määritetty
laadullisia tavoitteita
Virastotyyppi
toiminnalle on määritetty
määrällisiä tavoitteita
Virastotyyppi
toiminnalle on määritetty
suoritusperusteisia tavoitteita
Virastotyyppi
toiminnalle on määritetty
kustannuksiin liittyviä tavoitteita
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 53
5.1.1.3. Työterveyshuollon seurantamittarit
Työterveyshuollon seurantamittareita kartoitettiin todella yksityiskohtaisen kysymyksen avulla: ”Vastaa
mitä työterveyshuollon mittareita virastossanne on käytössä ja kuinka usein työterveyshuolto raportoi
niiden tuloksista”. Kysymyksessä oli 17 alakohtaa, joiden päätulokset on esitetty alla (Kuva 27).
Kuva 27. Työterveyshuollon eri mittarien raportointitiheys (vuosittain ja useammin kuin vuosittain) virastoissa.
Kuva 27 osoittaa, että parhaiten työterveyshuolto raportoi käynteihin, kustannuksiin ja käyntien syihin
liittyvien mittareiden tuloksia. Sen sijaan terveyteen, työkykyyn, henkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn
liittyviä mittareita raportoi vähintään vuosittain 43-50% virastojen työterveyshuollon palvelutuottajista.
Tämä on heikko tulos. Vielä heikommin raportoidaan työhyvinvoinnin osa-alueiden ja elämäntapojen
mittareita; näissä vain 20-30% virastojen työterveyshuollon palvelutuottajista on aktiivisia vuosittain.
Työhyvinvoinnin yksilöllisen ja yhteisöllisen kehittämisen kannalta raportoinnissa on selkeästi kehitettävää.
Osittain tulokset peilaavat virastojen erilaisia työterveyshuollon sopimuksia, osin mahdollisesti
tietojärjestelmähaasteista johtuvia käytännön ongelmia raportoinnin koostamisessa. On kuitenkin selvä,
että jos yli puolet virastoista on ilman työkyvyn ja henkisen kuormituksen mittareita / jänteikästä
raportointia, ei työhyvinvoinnin suunnitelmallinen niiden osalta ole mahdollista.
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
työterveyshuollon käyntimäärät
työterveyshuollon kustannukset
kustannukset korvausluokittain
työterveyshuollon käyntien syyt luokittain
työpaikkakäyntien määrä
ikäperusteisten terveystarkastusten määrä
työpaikkakäyntien analyysi
yleisen terveydentilan mittari
työkyvyn mittari
henkisen kuormituksen mittari
työyhteisön toimivuuden mittari
päihteiden käytön mittari
fyysisen kunnon mittari
sydänterveyden mittari
diabeteksen mittari
tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn mittari
liikunta-aktiivisuuden mittari
Työterveyshuollon mittarien raportointitiheyden jakaumat virastoissa
raportoidaan vuosittain raportoidaan useammin kuin vuosittain
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 54
Taulukko 38. Työterveyshuollon eri mittarien raportointitiheys eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 6,3% 11,8% 9,1% 7,3% 4,3% 4,2% 5,4%
raportoidaan satunnaisesti 2,9% 2,4% ,9%
raportoidaan vuosittain 31,3% 54,5% 52,9% 45,5% 33,3% 65,0% 46,3% 69,6% 43,8% 50,0%
raport. us. krt vuodessa 31,3% 27,3% 17,6% 27,3% 44,4% 25,0% 24,4% 13,0% 33,3% 25,9%
raportoidaan kuukausittain 31,3% 13,6% 11,8% 18,2% 22,2% 5,0% 17,1% 8,7% 16,7% 15,2%
en osaa sanoa 4,5% 2,9% 2,4% 4,3% 1,8%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 12,5% 17,6% 9,1% 12,2% 4,3% 6,3% 8,0%
raportoidaan satunnaisesti 2,9% 2,4% ,9%
raportoidaan vuosittain 43,8% 54,5% 50,0% 45,5% 33,3% 85,0% 48,8% 69,6% 52,1% 54,5%
raport. us. krt vuodessa 12,5% 27,3% 14,7% 36,4% 44,4% 10,0% 19,5% 8,7% 27,1% 20,5%
raportoidaan kuukausittain 31,3% 13,6% 8,8% 9,1% 22,2% 5,0% 14,6% 8,7% 14,6% 13,4%
en osaa sanoa 4,5% 5,9% 2,4% 8,7% 2,7%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 6,3% 11,8% 9,1% 7,3% 4,3% 4,2% 5,4%
raportoidaan satunnaisesti 2,9% 2,1% ,9%
raportoidaan vuosittain 31,3% 45,5% 50,0% 36,4% 55,6% 70,0% 53,7% 47,8% 45,8% 49,1%
raport. us. krt vuodessa 12,5% 31,8% 32,4% 36,4% 33,3% 25,0% 17,1% 30,4% 37,5% 28,6%
raportoidaan kuukausittain 50,0% 18,2% 18,2% 11,1% 5,0% 19,5% 13,0% 10,4% 14,3%
en osaa sanoa 4,5% 2,9% 2,4% 4,3% 1,8%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 6,3% 11,8% 9,1% 7,3% 4,3% 4,2% 5,4%
raportoidaan satunnaisesti 6,3% 2,9% 2,4% 2,1% 1,8%
raportoidaan vuosittain 50,0% 59,1% 58,8% 36,4% 44,4% 85,0% 58,5% 65,2% 56,3% 58,9%
raport. us. krt vuodessa 6,3% 22,7% 23,5% 45,5% 44,4% 10,0% 12,2% 17,4% 33,3% 22,3%
raportoidaan kuukausittain 31,3% 4,5% 11,1% 5,0% 9,8% 8,7% 4,2% 7,1%
en osaa sanoa 13,6% 2,9% 7,3% 4,3% 3,6%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 12,5% 18,2% 17,6% 9,1% 22,2% 14,6% 8,7% 14,6% 13,4%
raportoidaan satunnaisesti 15,0% 8,7% 2,1% 2,7%
raportoidaan vuosittain 50,0% 63,6% 61,8% 54,5% 55,6% 70,0% 63,4% 60,9% 58,3% 60,7%
raport. us. krt vuodessa 18,8% 13,6% 14,7% 27,3% 11,1% 10,0% 12,2% 13,0% 18,8% 15,2%
raportoidaan kuukausittain 12,5% 4,5% 11,1% 5,0% 2,4% 8,7% 4,2% 4,5%
en osaa sanoa 6,3% 5,9% 7,3% 2,7%
työterveyshuollon
kustannukset
Virastotyyppi
kustannukset
korvausluokittain
Virastotyyppi
työterveyshuollon käyntimäärät
Virastotyyppi
työterveyshuollon käyntien
syyt luokittain
Virastotyyppi
ikäperusteisten
terveystarkastusten määrä
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 55
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 25,0% 9,1% 11,8% 9,1% 14,6% 8,7% 6,3% 9,8%
raportoidaan satunnaisesti 6,3% 5,9% 11,1% 7,3% 2,1% 3,6%
raportoidaan vuosittain 43,8% 59,1% 67,6% 72,7% 55,6% 85,0% 63,4% 69,6% 64,6% 65,2%
raport. us. krt vuodessa 12,5% 22,7% 11,8% 9,1% 22,2% 10,0% 9,8% 8,7% 20,8% 14,3%
raportoidaan kuukausittain 12,5% 4,5% 11,1% 5,0% 2,4% 8,7% 4,2% 4,5%
en osaa sanoa 4,5% 2,9% 2,4% 4,3% 1,8%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 12,5% 9,1% 14,7% 18,2% 11,1% 10,0% 14,6% 13,0% 10,4% 12,5%
raportoidaan satunnaisesti 18,8% 9,1% 11,8% 9,1% 22,2% 20,0% 22,0% 8,7% 10,4% 14,3%
raportoidaan vuosittain 37,5% 50,0% 44,1% 63,6% 44,4% 45,0% 41,5% 43,5% 52,1% 46,4%
raport. us. krt vuodessa 25,0% 22,7% 17,6% 9,1% 11,1% 20,0% 12,2% 21,7% 22,9% 18,8%
raportoidaan kuukausittain 4,5% 11,1% 5,0% 4,3% 4,2% 2,7%
en osaa sanoa 4,5% 11,8% 7,3% 8,7% 4,5%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 43,8% 13,6% 26,5% 45,5% 22,2% 50,0% 39,0% 8,7% 37,5% 32,1%
raportoidaan satunnaisesti 6,3% 18,2% 2,9% 18,2% 33,3% 10,0% 19,5% 4,3% 8,3% 11,6%
raportoidaan vuosittain 37,5% 45,5% 50,0% 27,3% 22,2% 35,0% 29,3% 60,9% 39,6% 40,2%
raport. us. krt vuodessa 12,5% 13,6% 8,8% 9,1% 22,2% 4,9% 13,0% 12,5% 9,8%
en osaa sanoa 9,1% 11,8% 5,0% 7,3% 13,0% 2,1% 6,3%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 56,3% 27,3% 38,2% 90,9% 55,6% 75,0% 56,1% 43,5% 52,1% 51,8%
raportoidaan satunnaisesti 12,5% 18,2% 8,8% 11,1% 12,2% 13,0% 4,2% 8,9%
raportoidaan vuosittain 12,5% 18,2% 32,4% 11,1% 15,0% 14,6% 21,7% 20,8% 18,8%
raport. us. krt vuodessa 12,5% 18,2% 5,9% 9,1% 11,1% 5,0% 4,9% 8,7% 14,6% 9,8%
en osaa sanoa 6,3% 18,2% 14,7% 11,1% 5,0% 12,2% 13,0% 8,3% 10,7%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 62,5% 27,3% 35,3% 81,8% 55,6% 75,0% 58,5% 39,1% 50,0% 50,9%
raportoidaan satunnaisesti 6,3% 18,2% 8,8% 11,1% 9,8% 13,0% 4,2% 8,0%
raportoidaan vuosittain 6,3% 18,2% 35,3% 11,1% 15,0% 14,6% 21,7% 20,8% 18,8%
raport. us. krt vuodessa 12,5% 18,2% 5,9% 9,1% 11,1% 5,0% 4,9% 8,7% 14,6% 9,8%
en osaa sanoa 12,5% 18,2% 14,7% 11,1% 5,0% 12,2% 17,4% 8,3% 11,6%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 68,8% 36,4% 32,4% 81,8% 44,4% 80,0% 61,0% 43,5% 50,0% 52,7%
raportoidaan satunnaisesti 6,3% 18,2% 8,8% 9,1% 22,2% 5,0% 14,6% 8,7% 8,3% 10,7%
raportoidaan vuosittain 6,3% 22,7% 38,2% 11,1% 5,0% 7,3% 26,1% 25,0% 18,8%
raport. us. krt vuodessa 12,5% 9,1% 5,9% 9,1% 11,1% 5,0% 4,9% 8,7% 10,4% 8,0%
en osaa sanoa 6,3% 13,6% 14,7% 11,1% 5,0% 12,2% 13,0% 6,3% 9,8%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 43,8% 13,6% 23,5% 27,3% 44,4% 40,0% 41,5% 13,0% 27,1% 29,5%
raportoidaan satunnaisesti 6,3% 9,1% 8,8% 27,3% 22,2% 20,0% 12,2% 13,0% 14,6% 13,4%
raportoidaan vuosittain 37,5% 45,5% 44,1% 27,3% 22,2% 25,0% 31,7% 52,2% 33,3% 36,6%
raport. us. krt vuodessa 27,3% 8,8% 9,1% 11,1% 10,0% 2,4% 4,3% 22,9% 11,6%
en osaa sanoa 4,5% 14,7% 5,0% 9,8% 13,0% 6,3%
työpaikkakäyntien määrä
Virastotyyppi
työpaikkakäyntien analyysi
Virastotyyppi
yleisen terveydentilan mittari
Virastotyyppi
sydänterveyden mittari
Virastotyyppi
diabeteksen mittari
Virastotyyppi
tuki- ja liikuntaelimistön
toimintakyvyn mittari
Virastotyyppi
työkyvyn mittari
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 56
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 50,0% 18,2% 23,5% 54,5% 44,4% 45,0% 43,9% 17,4% 35,4% 34,8%
raportoidaan satunnaisesti 9,1% 14,7% 18,2% 22,2% 20,0% 17,1% 17,4% 8,3% 13,4%
raportoidaan vuosittain 37,5% 40,9% 38,2% 18,2% 22,2% 20,0% 24,4% 43,5% 33,3% 32,1%
raport. us. krt vuodessa 12,5% 27,3% 8,8% 9,1% 11,1% 10,0% 4,9% 8,7% 22,9% 13,4%
en osaa sanoa 4,5% 14,7% 5,0% 9,8% 13,0% 6,3%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 56,3% 27,3% 38,2% 72,7% 44,4% 55,0% 58,5% 30,4% 41,7% 45,5%
raportoidaan satunnaisesti 18,2% 11,8% 9,1% 22,2% 15,0% 9,8% 17,4% 12,5% 12,5%
raportoidaan vuosittain 18,8% 36,4% 29,4% 9,1% 11,1% 20,0% 14,6% 26,1% 31,3% 24,1%
raport. us. krt vuodessa 12,5% 13,6% 5,9% 9,1% 11,1% 5,0% 4,9% 8,7% 12,5% 8,9%
en osaa sanoa 12,5% 4,5% 14,7% 5,0% 12,2% 17,4% 8,0%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 75,0% 31,8% 52,9% 72,7% 44,4% 85,0% 65,9% 56,5% 54,2% 58,9%
raportoidaan satunnaisesti 6,3% 13,6% 8,8% 9,1% 33,3% 14,6% 13,0% 4,2% 9,8%
raportoidaan vuosittain 6,3% 40,9% 20,6% 9,1% 11,1% 7,3% 13,0% 27,1% 17,0%
raport. us. krt vuodessa 13,6% 2,9% 11,1% 5,0% 4,3% 10,4% 5,4%
en osaa sanoa 12,5% 14,7% 5,0% 12,2% 13,0% 7,1%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 75,0% 18,2% 52,9% 72,7% 44,4% 85,0% 65,9% 60,9% 45,8% 56,3%
raportoidaan satunnaisesti 6,3% 18,2% 22,2% 7,3% 4,2% 4,5%
raportoidaan vuosittain 6,3% 77,3% 26,5% 11,1% 14,6% 17,4% 37,5% 25,0%
raport. us. krt vuodessa 4,5% 2,9% 11,1% 10,0% 4,3% 8,3% 4,5%
en osaa sanoa 12,5% 14,7% 11,1% 5,0% 12,2% 13,0% 2,1% 8,0%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 62,5% 27,3% 32,4% 45,5% 44,4% 60,0% 51,2% 34,8% 39,6% 42,9%
raportoidaan satunnaisesti 8,8% 9,1% 33,3% 10,0% 4,9% 8,7% 10,4% 8,0%
raportoidaan vuosittain 18,8% 63,6% 38,2% 45,5% 11,1% 20,0% 29,3% 34,8% 41,7% 35,7%
raport. us. krt vuodessa 12,5% 9,1% 5,9% 11,1% 5,0% 4,9% 8,7% 8,3% 7,1%
en osaa sanoa 6,3% 14,7% 5,0% 9,8% 13,0% 6,3%
henkisen kuormituksen mittari
Virastotyyppi
päihteiden käytön mittari
Virastotyyppi
liikunta-aktiivisuuden mittari
Virastotyyppi
fyysisen kunnon mittari
Virastotyyppi
työyhteisön toimivuuden
mittari
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 57
5.1.1.4. Työterveyshuollon raportointi
Tässä kappaleessa vedetään yhteen ne toimintatavat, joilla työterveyshuollon palvelutuottaja raportoi
tuloksista virastolle. Näiden toimintatapojen käytännöt on esitetty alla (Kuva 28).
Kuva 28. Työterveyshuollon palvelutuottajan raportointitapojen jakauma virastoissa, eri toimintatavoissa vähintään vuosittain raportoivien %-osuudet.
Kuva 28 osoittaa, että 64% virastojen johdosta saa työterveyshuollolta kirjallisen raportin vähintään
vuosittain. Tämän lisäksi / ohella suullisen raportoinnin saa 57% johdosta. Kuva 28 osoittaa vastaavasti sen,
että 20-30% virastoista ei saa kunnollista raportointia työterveyshuollolta.
Raportoinnin osalta tässä kappaleessa paneudutaan perusteellisesti myös sairauspoissaolojen ja
työkyvyttömyyseläkkeiden mittareiden raportointiin (Taulukko 40, sivulla 59). Näiden mittarien graafinen
yhteenveto on esitetty jo aikaisemmin (Kuva 15, sivulla 37, sekä Kuva 16, sivulla 38).
% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%
kirjallinen raportointi viraston työterveyshuollon
vastuuhenkilölle
kirjallinen raportointi henkilöstöjohdolle
työterveys lähettää kirjallisen raportin virastoon
kirjallinen raportointi viraston johdolle
suullinen raportointi viraston työterveyshuollon
vastuuhenkilölle
suullinen raportointi henkilöstöjohdolle
suullinen raportointi viraston johdolle
Työterveyshuollon palvelutuottaja raportointitapojen jakauma virastoissa
raportointi vuosittain raportointi useammin kuin vuosittain
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 58
Taulukko 39. Työterveyshuollon palvelutuottajan raportointitapojen jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei raportointia 43,8% 27,3% 20,6% 27,3% 33,3% 25,0% 41,5% 21,7% 18,8% 27,7%
raportointi vuosittain 31,3% 45,5% 50,0% 54,5% 44,4% 65,0% 41,5% 43,5% 58,3% 49,1%
raportointi puolivuosittain 18,8% 9,1% 17,6% 9,1% 11,1% 12,2% 17,4% 8,3% 11,6%
raportointi 3kk välein 6,3% 9,1% 11,1% 4,3% 6,3% 3,6%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei raportointia 37,5% 45,5% 29,4% 36,4% 22,2% 30,0% 41,5% 47,8% 20,8% 33,9%
raportointi vuosittain 43,8% 27,3% 44,1% 45,5% 44,4% 60,0% 41,5% 30,4% 52,1% 43,8%
raportointi puolivuosittain 12,5% 9,1% 11,8% 9,1% 11,1% 4,9% 8,7% 12,5% 8,9%
raportointi 3kk välein 9,1% 22,2% 8,3% 3,6%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei raportointia 43,8% 31,8% 26,5% 18,2% 11,1% 5,0% 36,6% 26,1% 12,5% 24,1%
raportointi vuosittain 43,8% 40,9% 50,0% 45,5% 55,6% 70,0% 43,9% 56,5% 54,2% 50,9%
raportointi puolivuosittain 12,5% 13,6% 11,8% 27,3% 22,2% 20,0% 9,8% 13,0% 22,9% 16,1%
raportointi 3kk välein 9,1% 11,1% 6,3% 2,7%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei raportointia 50,0% 36,4% 29,4% 36,4% 11,1% 20,0% 41,5% 34,8% 20,8% 31,3%
raportointi vuosittain 25,0% 31,8% 44,1% 27,3% 33,3% 50,0% 34,1% 39,1% 39,6% 37,5%
raportointi puolivuosittain 12,5% 18,2% 11,8% 9,1% 22,2% 10,0% 4,9% 13,0% 20,8% 13,4%
raportointi 3kk välein 6,3% 13,6% 18,2% 33,3% 10,0% 2,4% 4,3% 18,8% 9,8%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei raportointia 62,5% 4,5% 20,6% 9,1% 11,1% 10,0% 36,6% 13,0% 8,3% 19,6%
raportointi vuosittain 25,0% 63,6% 55,9% 63,6% 55,6% 65,0% 46,3% 69,6% 56,3% 55,4%
raportointi puolivuosittain 12,5% 9,1% 14,7% 27,3% 22,2% 5,0% 9,8% 8,7% 18,8% 13,4%
raportointi 3kk välein 13,6% 11,1% 5,0% 10,4% 4,5%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei raportointia 56,3% 27,3% 29,4% 18,2% 11,1% 15,0% 43,9% 30,4% 12,5% 27,7%
raportointi vuosittain 25,0% 18,2% 41,2% 36,4% 33,3% 50,0% 31,7% 43,5% 33,3% 34,8%
raportointi puolivuosittain 12,5% 18,2% 14,7% 9,1% 22,2% 15,0% 4,9% 17,4% 22,9% 15,2%
raportointi 3kk välein 27,3% 18,2% 33,3% 10,0% 2,4% 25,0% 11,6%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei raportointia 43,8% 22,7% 14,7% 18,2% 11,1% 15,0% 26,8% 17,4% 16,7% 20,5%
raportointi vuosittain 37,5% 50,0% 50,0% 45,5% 55,6% 70,0% 53,7% 52,2% 50,0% 51,8%
raportointi puolivuosittain 18,8% 9,1% 17,6% 18,2% 11,1% 5,0% 9,8% 17,4% 14,6% 13,4%
raportointi 3kk välein 9,1% 11,1% 5,0% 8,3% 3,6%
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
työterveys lähettää kirjallisen
raportin virastoon
Virastotyyppi
suullinen raportointi viraston
työterveyshuollon
vastuuhenkilölle
Virastotyyppi
kirjallinen raportointi viraston
työterveyshuollon
vastuuhenkilölle
Virastotyyppi
suullinen raportointi
henkilöstöjohdolle
Virastotyyppi
kirjallinen raportointi
henkilöstöjohdolle
Virastotyyppi
suullinen raportointi viraston
johdolle
Virastotyyppi
kirjallinen raportointi viraston
johdolle
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 59
Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden mittarit
Taulukko 40. Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden mittareiden raportointi.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
toiminto ei käytössä 37,5% 13,6% 14,7% 18,2% 5,0% 29,3% 4,3% 8,3% 15,2%
toteutus vuosittain 31,3% 45,5% 44,1% 45,5% 44,4% 85,0% 43,9% 69,6% 45,8% 50,0%
toteutus puolivuosittain 25,0% 22,7% 29,4% 18,2% 33,3% 10,0% 22,0% 13,0% 29,2% 23,2%
toteutus kvartaaleittain 6,3% 9,1% 8,8% 9,1% 22,2% 2,4% 8,7% 12,5% 8,0%
toteutus kuukausittain 9,1% 9,1% 2,4% 4,2% 2,7%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
toiminto ei käytössä 37,5% 18,2% 11,8% 36,4% 10,0% 39,0% 4,3% 6,3% 17,9%
toteutus vuosittain 43,8% 59,1% 55,9% 45,5% 44,4% 75,0% 43,9% 69,6% 60,4% 56,3%
toteutus puolivuosittain 18,8% 13,6% 23,5% 18,2% 33,3% 10,0% 12,2% 13,0% 27,1% 18,8%
toteutus kvartaaleittain 9,1% 2,9% 22,2% 2,4% 4,3% 6,3% 4,5%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
toiminto ei käytössä 50,0% 9,1% 38,2% 45,5% 33,3% 35,0% 46,3% 26,1% 27,1% 33,9%
toteutus vuosittain 25,0% 50,0% 29,4% 36,4% 33,3% 60,0% 29,3% 47,8% 43,8% 39,3%
toteutus puolivuosittain 18,8% 22,7% 23,5% 9,1% 11,1% 5,0% 19,5% 13,0% 16,7% 17,0%
toteutus kvartaaleittain 6,3% 9,1% 2,9% 9,1% 22,2% 2,4% 8,7% 8,3% 6,3%
toteutus kuukausittain 9,1% 4,2% 1,8%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
toiminto ei käytössä 50,0% 9,1% 35,3% 54,5% 22,2% 35,0% 46,3% 34,8% 20,8% 33,0%
toteutus vuosittain 31,3% 68,2% 44,1% 36,4% 44,4% 60,0% 36,6% 52,2% 58,3% 49,1%
toteutus puolivuosittain 18,8% 18,2% 14,7% 9,1% 22,2% 5,0% 14,6% 8,7% 16,7% 14,3%
toteutus kuukausittain 4,5% 2,1% ,9%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
toiminto ei käytössä 43,8% 31,8% 38,2% 72,7% 55,6% 35,0% 61,0% 30,4% 31,3% 42,0%
toteutus vuosittain 25,0% 54,5% 44,1% 27,3% 22,2% 50,0% 26,8% 52,2% 47,9% 41,1%
toteutus puolivuosittain 12,5% 4,5% 11,8% 22,2% 15,0% 4,9% 8,7% 16,7% 10,7%
toteutus kvartaaleittain 6,3% 4,5% 4,3% 2,1% 1,8%
toteutus kuukausittain 4,5% 2,1% ,9%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
toiminto ei käytössä 62,5% 45,5% 64,7% 63,6% 88,9% 70,0% 63,4% 73,9% 58,3% 63,4%
toteutus vuosittain 6,3% 9,1% 2,9% 9,1% 20,0% 7,3% 4,3% 10,4% 8,0%
toteutus puolivuosittain 18,8% 4,5% 11,8% 9,1% 10,0% 12,2% 13,0% 6,3% 9,8%
toteutus kvartaaleittain 9,1% 8,8% 9,1% 11,1% 4,3% 12,5% 6,3%
toteutus kuukausittain 6,3% 31,8% 2,9% 9,8% 10,4% 8,0%
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
sovitujen raja-arvojen ylittämisen
välitön raportointi
Virastotyyppi
työperäisen sairastavuuden
analysointi ja
kehittämisehdotukset
Virastotyyppi
pitkäaikaisten trendien raportointi
Virastotyyppi
lyhyitä ja pitkiä sairauspoissaoloja
erotteleva raportointi
Virastotyyppi
sairauspoissaolojen syiden
(tautiluokat) raportointi
Virastotyyppi
sairauspoissaolomäärien
raportointi
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 60
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
toiminto ei käytössä 37,5% 36,4% 26,5% 72,7% 55,6% 80,0% 43,9% 56,5% 43,8% 46,4%
toteutus vuosittain 31,3% 54,5% 44,1% 9,1% 22,2% 15,0% 34,1% 17,4% 41,7% 33,9%
toteutus puolivuosittain 6,3% 4,5% 20,6% 9,1% 11,1% 5,0% 12,2% 8,7% 10,4% 10,7%
toteutus kvartaaleittain 6,3% 5,9% 11,1% 2,4% 8,7% 2,1% 3,6%
toteutus kuukausittain 12,5% 4,5% 9,1% 4,9% 4,3% 2,1% 3,6%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
toiminto ei käytössä 62,5% 54,5% 47,1% 81,8% 100,0% 80,0% 65,9% 65,2% 62,5% 64,3%
toteutus vuosittain 31,3% 45,5% 32,4% 9,1% 10,0% 24,4% 21,7% 29,2% 25,9%
toteutus puolivuosittain 5,9% 5,0% 4,3% 4,2% 2,7%
toteutus kvartaaleittain 2,9% 4,3% ,9%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei käytetä lainkaan 62,5% 13,6% 32,4% 45,5% 44,4% 5,0% 51,2% 34,8% 10,4% 30,4%
käytössä satunnaisesti 18,8% 22,7% 20,6% 27,3% 20,0% 14,6% 21,7% 22,9% 19,6%
käytössä järjestelmällisesti 6,3% 59,1% 47,1% 27,3% 55,6% 75,0% 31,7% 43,5% 62,5% 47,3%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei käytetä lainkaan 68,8% 36,4% 61,8% 63,6% 66,7% 10,0% 63,4% 69,6% 27,1% 49,1%
käytössä satunnaisesti 12,5% 9,1% 8,8% 18,2% 11,1% 35,0% 14,6% 8,7% 18,8% 15,2%
käytössä järjestelmällisesti 6,3% 54,5% 20,6% 9,1% 22,2% 50,0% 14,6% 17,4% 47,9% 29,5%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei käytetä lainkaan 68,8% 27,3% 50,0% 63,6% 44,4% 55,0% 73,2% 60,9% 25,0% 50,0%
käytössä satunnaisesti 12,5% 27,3% 35,3% 18,2% 33,3% 20,0% 9,8% 34,8% 35,4% 25,9%
käytössä järjestelmällisesti 6,3% 45,5% 8,8% 18,2% 22,2% 25,0% 12,2% 37,5% 20,5%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei käytetä lainkaan 81,3% 54,5% 61,8% 81,8% 88,9% 80,0% 78,0% 82,6% 58,3% 70,5%
käytössä satunnaisesti 6,3% 27,3% 23,5% 18,2% 11,1% 15,0% 12,2% 13,0% 27,1% 18,8%
käytössä järjestelmällisesti 18,2% 5,9% 5,0% 2,4% 12,5% 6,3%
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
työkyvyttömyyseläkkeiden
kustannusten hallintasuunnitelma
Virastotyyppi
työkyvyttömyyseläkkeiden syiden
analysointi
Virastotyyppi
työkyvyttömyyseläkkeiden
kustannusten seuranta
Virastotyyppi
työkyvyttömyyseläkkeiden määrien
seuranta
Virastotyyppi
sairauspoissaolojen raportointi
iän ja sukupuolen mukaan
jaetuissa ryhmissä
Virastotyyppi
sairauspoissaolojen raportointi
yksikkötasolla
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 61
5.1.1.5. Työterveyshuollon suunnittelun arviointi
Työterveyshuollon suunnittelun arviointien
jakauma on tilastollisesti normaali.
Arvioinnin keskiarvo on 56%, joka on melko
hyvä.
Kuva 29. Työterveyshuollon suunnittelun arviointien jakauma.
Taulukko 41, jossa siis arviointeja verrataan eri virastotyyppien ja kokoluokkien kesken tämän tutkimuksen
aineiston mukaan, osoittaa että suunnittelu oli mallinnettu paremmin isoissa virastoissa. Eri
virastotyypeistä parhaiten asia oli hoidettu turvallisuus- ja tutkimusaloilla.
Taulukko 41. Työterveyshuollon suunnittelun arviointien jakauma eri virastotyypeissä ja kokoluokissa
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 13,0% 5,9% 9,1% 4,9% 8,7% 4,2% 5,4%
välttävä 31,3% 4,3% 26,5% 27,3% 44,4% 52,6% 41,5% 17,4% 22,9% 28,6%
keskitaso 25,0% 43,5% 44,1% 36,4% 22,2% 36,8% 34,1% 52,2% 33,3% 37,5%
hyvä 43,8% 21,7% 17,6% 27,3% 11,1% 10,5% 17,1% 17,4% 27,1% 21,4%
erinomainen 17,4% 5,9% 22,2% 2,4% 4,3% 12,5% 7,1%
Mittarin keskiarvo 59,0 61,3 56,0 54,2 60,2 46,9 51,9 53,8 60,9 56,2
Kokoluokka
Kaikki
TTH:n suunnittelun
tasoluokat
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 62
5.1.2. Lakisääteinen työterveyshuolto
5.1.2.1. Työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, kuntoutukseen ohjaus ja työkuormituksen
seuranta
Lakisääteisen työterveyshuollon auditoinnin ensimmäinen kokonaisuus oli toimintatavat
työpaikkaselvityksissä, terveystarkastuksissa, kuntoutukseen ohjauksessa ja työkuormituksen seurannassa.
Näiden eri toimintojen parhaiden käytäntöjen yhteenveto alla (Kuva 30).
Kuva 30. Työterveyshuollon työpaikkaselvitysten, terveystarkastusten, vajaakuntoisten tunnistamisen ja työkuormituksen seurannan parhaiden käytäntöjen osuudet virastoissa.
Kuva 30 osoittaa, että parhaiden käytäntöjen esiintyminen oli melko harvinaista. Terveystarkastuksissa oli
mukana järjestelmällisesti kaikki kohderyhmät 34%:ssa virastoista. Muiden toimintojen osalta päästiin 10-
15%:n tasolle.
%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
Työterveyshuollon työpaikkaselvitykset;
suunnitelmallinen
toteuttaminen yhdessä työsuojelun ja esimiesten
kanssa, tarvetta arvioidaan useasti vuodessa
Terveystarkastukset tehdään suunnitelmallisesti terveysvaaran/altistukseen,
kaikki ryhmät seurannan piirissä
Vajaakuntoiset on tunnistettu, seurannan prosessit määritelty ja
käytössä aktiivisesti,
TTH osallistuu aktiivisesti työkuormituksen
seurantaan yksilötasolla ja
tekee yhteenvetoraportin yritykselle
Työterveyshuollon ennaltaehkäisevän toiminnan parhaiden käytäntöjen osuudet virastoissa
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 63
Taulukko 42. Työterveyshuollon työpaikkaselvitysten, terveystarkastusten, vajaakuntoisten tunnistamisen ja työkuormituksen seurannan käytäntöjen jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
suunnitelmallinen toteuttaminen
yhdessä työsuojelun ja
esimiesten kanssa, tarvetta
arvioidaan useasti vuodessa 12,5% 13,6% 5,9% 9,1% 22,2% 5,0% 4,9% 8,7% 14,6% 9,8%
suunnitelmanmukainen
toteuttaminen yhdessä
työsuojelun ja esimiesten kanssa 31,3% 77,3% 58,8% 90,9% 55,6% 50,0% 51,2% 56,5% 68,8% 59,8%
toteutetaan silloin tällöin 43,8% 9,1% 29,4% 22,2% 45,0% 39,0% 30,4% 14,6% 26,8%
ei suunnitelmallista toteuttamista 12,5% 5,9% 4,9% 4,3% 2,1% 3,6%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
tehdään suunnitelmallisesti
terveysvaaran/altistukseen,
kaikki ryhmät seurannan piirissä 43,8% 59,1% 26,5% 18,2% 33,3% 20,0% 31,7% 34,8% 35,4% 33,9%
tehdään suunnitelmallisesti
terveysvaaraan/ altistukseen
sekä ikään perustuen 56,3% 31,8% 50,0% 72,7% 66,7% 60,0% 53,7% 39,1% 58,3% 52,7%
tehdään vain lakisääteiset
tarkastukset 4,5% 20,6% 9,1% 15,0% 14,6% 17,4% 4,2% 10,7%
ei systemaattisia
terveystarkastuksia 4,5% 2,9% 5,0% 8,7% 2,1% 2,7%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
vajaakuntoiset on tunnistettu,
seurannan prosessit määritelty
ja käytössä aktiivisesti, 18,8% 22,7% 17,6% 27,3% 11,1% 10,0% 17,1% 8,7% 22,9% 17,9%
vajaakuntoiset pyritään
tunnistamaan, seurannan
prosessit määritelty ja käytössä
jossain määrin 50,0% 63,6% 50,0% 63,6% 77,8% 75,0% 56,1% 65,2% 62,5% 60,7%
vajaakuntoisten tunnistaminen
reaktiivista, seurannan prosessit
huonosti määritelty,
kuntoutukseen ohjaus reaktiivista 18,8% 4,5% 23,5% 9,1% 10,0% 14,6% 17,4% 10,4% 13,4%
ei prosesseja 12,5% 9,1% 8,8% 11,1% 5,0% 12,2% 8,7% 4,2% 8,0%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
TTH osallistuu aktiivisesti
työkuormituksen seurantaan
yksilötasolla ja tekee
yhteenvetoraportin yritykselle 6,3% 27,3% 5,9% 9,1% 5,0% 7,3% 8,7% 12,5% 9,8%
TTH osallistuu tarvittaessa
työkuormituksen seurantaan
yksilötasolla ja tekee
yhteenvetoraportin yritykselle 43,8% 27,3% 38,2% 27,3% 30,0% 26,8% 34,8% 33,3% 31,3%
Työterveyehuolto osallistuu
työkuormituksen havainnointiin
tarvittaessa yksilötasolla 31,3% 36,4% 50,0% 54,5% 88,9% 65,0% 51,2% 43,5% 54,2% 50,9%
Työterveyehuolto ei osallistu
työkuormituksen säätelyyn 12,5% 9,1% 5,9% 9,1% 11,1% 12,2% 13,0% 7,1%
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Työkuormituksen seuranta. Mikä
vastausvaihtoehto kuvaa
parhaiten virastonne
Virastotyyppi
Vajaakuntoisen työssä
selviytymisen seuranta ja
kuntoutukseen ohjaus. Mikä
vastausvaihtoehto kuvaa
Virastotyyppi
Terveystarkastukset. Mikä
vastausvaihtoehto kuvaa
parhaiten virastonne
toimintatapaa.
Virastotyyppi
Työterveyshuollon
työpaikkaselvitykset. Mikä
vastausvaihtoehto kuvaa
parhaiten virastonne
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 64
5.1.2.2. Työterveyshuollon tietojen antaminen
Työterveyshuollon tietojen antaminen liittyy vahvasti ennaltaehkäisevään työhön. Tutkimuksessa
kartoitettiin toimintatapoja eri osa-alueilta kerätyn tiedon antamiseen eri kohderyhmille. Kuva 31 tiivistää
tulokset kaikki virastojen osalta.
Kuva 31. Työterveyshuollon tietojen antamisen jakaumat eri osa-alueilta eri kohderyhmille.
Kuva 31 osoittaa, että suurin osa tiedoista annetaan henkilöstöhallinnolle; tämä tapahtuu 35-40%:ssa
virastoista. Johdolle raportoidaan asioista n. 30%:ssa virastoista. Työyhteisöön, työolosuhteisiin, terveyteen
ja työhön liittyvien tietojen antamisessa profiilit olivat hyvin samantyyppiset. Elämäntapoihin liittyvien
tietojen antamisessa yli puolet virastoista ei saanut tietoja lainkaan.
15%
12%
20%
18%
57%
10%
21%
7%
13%
3%
35%
34%
42%
38%
21%
34%
29%
28%
28%
13%
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Työyhteisöön liittyvien tietojen antaminen
Työolosuhteisiin liittyvien tietojen antaminen
Terveyteen ja työkykyyn liittyvien tietojen antaminen
Työhön liittyvien tietojen antaminen
Elämäntapoihin liittyvien tietojen antaminen
Työterveyshuollon tietojen antamisen jakaumat virastoissa
tietoja tältä osa-alueelta ei anneta tietoja annetaan työsuojeluorganisaatiolle
tietoja annetaan henkilöstöhallinnolle tietoja annetaan viraston johdolle
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 65
Taulukko 43. Työterveyshuollon tietojen antamisen jakaumat eri osa-alueilta eri kohderyhmille virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
tietoja tältä osa-alueelta ei
anneta 12,5% 13,6% 17,6% 27,3% 22,2% 20,0% 22,0% 8,7% 18,8% 17,9%
tietoja annetaan
työsuojeluorganisaatiolle 13,6% 14,7% 18,2% 22,2% 10,0% 7,3% 8,7% 18,8% 12,5%
tietoja annetaan
henkilöstöhallinnolle 25,0% 54,5% 17,6% 36,4% 44,4% 60,0% 22,0% 43,5% 47,9% 37,5%
tietoja annetaan viraston
johdolle 56,3% 18,2% 47,1% 11,1% 5,0% 43,9% 34,8% 10,4% 27,7%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
tietoja tältä osa-alueelta ei
anneta 12,5% 13,6% 11,8% 9,1% 22,2% 5,0% 17,1% 13,0% 6,3% 11,6%
tietoja annetaan
työsuojeluorganisaatiolle 6,3% 13,6% 11,8% 36,4% 55,6% 30,0% 7,3% 13,0% 35,4% 20,5%
tietoja annetaan
henkilöstöhallinnolle 31,3% 45,5% 20,6% 36,4% 11,1% 55,0% 24,4% 39,1% 39,6% 33,9%
tietoja annetaan viraston
johdolle 43,8% 27,3% 50,0% 9,1% 11,1% 5,0% 43,9% 30,4% 16,7% 29,5%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
tietoja tältä osa-alueelta ei
anneta 12,5% 13,6% 14,7% 18,2% 33,3% 10,0% 22,0% 8,7% 12,5% 15,2%
tietoja annetaan
työsuojeluorganisaatiolle 4,5% 5,9% 18,2% 22,2% 20,0% 4,9% 8,7% 14,6% 9,8%
tietoja annetaan
henkilöstöhallinnolle 18,8% 59,1% 17,6% 36,4% 33,3% 50,0% 14,6% 39,1% 50,0% 34,8%
tietoja annetaan viraston
johdolle 62,5% 22,7% 55,9% 9,1% 11,1% 10,0% 51,2% 39,1% 16,7% 33,9%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
tietoja tältä osa-alueelta ei
anneta 31,3% 13,6% 17,6% 36,4% 44,4% 34,1% 17,4% 8,3% 19,6%
tietoja annetaan
työsuojeluorganisaatiolle 9,1% 11,8% 10,0% 2,4% 8,7% 10,4% 7,1%
tietoja annetaan
henkilöstöhallinnolle 25,0% 45,5% 20,6% 54,5% 44,4% 80,0% 24,4% 39,1% 58,3% 42,0%
tietoja annetaan viraston
johdolle 37,5% 31,8% 47,1% 11,1% 5,0% 34,1% 30,4% 20,8% 27,7%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
tietoja tältä osa-alueelta ei
anneta 75,0% 31,8% 52,9% 63,6% 77,8% 65,0% 63,4% 60,9% 50,0% 57,1%
tietoja annetaan
työsuojeluorganisaatiolle 9,1% 2,9% 6,3% 2,7%
tietoja annetaan
henkilöstöhallinnolle 12,5% 40,9% 11,8% 18,2% 22,2% 25,0% 9,8% 21,7% 31,3% 21,4%
tietoja annetaan viraston
johdolle 6,3% 18,2% 23,5% 5,0% 19,5% 8,7% 8,3% 12,5%
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Elämäntapoihin liittyvien
tietojen antaminen
Virastotyyppi
Terveyteen ja työkykyyn
liittyvien tietojen antaminen
Virastotyyppi
Työyhteisöön liittyvien tietojen
antaminen
Virastotyyppi
Työolosuhteisiin liittyvien
tietojen antaminen
Virastotyyppi
Työhön liittyvien tietojen
antaminen
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 66
5.1.2.3. Työterveyshuollon osallistuminen TYKY toiminnan eri osa alueiden kehittämiseen
Työkykyä ylläpitävä (TYKY) toiminta on ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ydintoimintaa. Tutkimuksessa
kartoitettiin työterveyshuollon aktiivisuutta TYKY-toiminnan eri osa-alueilla. Kysymyksessä
vastausvaihtoehdot vaihtelivat 1 (TTH ei ole osallistunut tämän osa alueen kehittämiseen) ja 5 (TTH on
osallistunut erittäin tuloksellisesti osa alueen kehittämiseen) välillä. Kuva 32 esittää tiivistelmän tuloksista.
Kuva 32. Työterveyshuollon koettu aktiivisuus TYKY-toiminnan eri osa-alueiden kehittämisessä.
Kuva 32 osoittaa, että yli puolet virastoista oli sitä mieltä, että työterveyshuolto oli osallistunut aktiivisesti
tai erittäin aktiivisesti terveyden edistämiseen, työkyvyttömyysriskin vähentämiseen. Lisäksi 43% virastoista
oli sitä mieltä, että työterveyshuolto oli osallistunut aktiivisesti tai erittäin aktiivisesti työolosuhteiden
kehittämiseen. Muilla työkyvyn osa-alueilla työterveyshuollon aktiivisuuden näki hyväksi 3-15% virastoista.
Vastausprofiilin tekee erittäin mielenkiintoiseksi vastausvaihtoehdon ”TTH on osallistunut erittäin
tuloksellisesti osa alueen kehittämiseen” vastausosuuksien tarkastelu. Terveyden edistämisen osalta tähän
kategoriaan kuului 11% virastoista. Vastaava luku työkyvyttömyysriskin vähentämisessä oli 7%. Näiden
lukujen kautta työterveyshuollon rooli arvioidaan melko vähäiseksi.
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %
Terveyden edistäminen
Työkyvyttömyysriskin vähentäminen
Työolosuhteiden kehittäminen
Työilmapiirin kehittäminen
Henkilöstön työmotivaation kehittäminen
Esimiestyön kehittäminen
Työn ja muun elämän yhteensovittamiseen
Osaamisen kehittäminen
Työn sisällön kehittäminen
Työterveyshuollon aktiivisuus TYKY toiminnan eri osa
alueiden kehittämiseen?
"4" TTH on osallistunut erittäin tuloksellisesti osa alueen kehittämiseen
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 67
Taulukko 44. Työterveyshuollon koettu aktiivisuus TYKY-toiminnan eri osa-alueiden kehittämisessä.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
TTH ei ole osallistunut tämän
osa alueen kehittämiseen 6,3% 4,5% 9,1% 4,9% 4,3% 2,7%
2 18,8% 17,6% 18,2% 11,1% 5,0% 14,6% 13,0% 8,3% 11,6%
3 12,5% 18,2% 35,3% 27,3% 44,4% 15,0% 31,7% 26,1% 18,8% 25,0%
4 56,3% 63,6% 38,2% 27,3% 33,3% 65,0% 43,9% 34,8% 60,4% 49,1%TTH on osallistunut erittäin
tuloksellisesti osa alueen
kehittämiseen 6,3% 13,6% 8,8% 18,2% 11,1% 10,0% 4,9% 17,4% 12,5% 10,7%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
TTH ei ole osallistunut tämän
osa alueen kehittämiseen 18,8% 9,1% 2,9% 18,2% 5,0% 14,6% 8,7% 2,1% 8,0%
2 6,3% 9,1% 17,6% 18,2% 9,8% 13,0% 8,3% 9,8%
3 25,0% 18,2% 23,5% 18,2% 33,3% 40,0% 36,6% 17,4% 20,8% 25,9%
4 37,5% 54,5% 47,1% 36,4% 66,7% 45,0% 34,1% 34,8% 64,6% 47,3%TTH on osallistunut erittäin
tuloksellisesti osa alueen
kehittämiseen 12,5% 9,1% 5,9% 9,1% 5,0% 4,9% 17,4% 4,2% 7,1%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
TTH ei ole osallistunut tämän
osa alueen kehittämiseen 56,3% 40,9% 47,1% 54,5% 77,8% 55,0% 61,0% 47,8% 45,8% 51,8%
2 31,3% 36,4% 32,4% 45,5% 22,2% 20,0% 26,8% 21,7% 39,6% 31,3%
3 12,5% 13,6% 11,8% 15,0% 7,3% 21,7% 8,3% 10,7%
4 9,1% 5,9% 5,0% 2,4% 4,3% 6,3% 4,5%
TTH on osallistunut erittäin
tuloksellisesti osa alueen
kehittämiseen ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
TTH ei ole osallistunut tämän
osa alueen kehittämiseen 37,5% 18,2% 38,2% 45,5% 22,2% 45,0% 43,9% 34,8% 27,1% 34,8%
2 18,8% 31,8% 26,5% 36,4% 55,6% 30,0% 29,3% 21,7% 35,4% 30,4%
3 43,8% 27,3% 23,5% 11,1% 10,0% 24,4% 30,4% 14,6% 21,4%
4 22,7% 8,8% 18,2% 11,1% 10,0% 8,7% 22,9% 11,6%TTH on osallistunut erittäin
tuloksellisesti osa alueen
kehittämiseen 2,9% 2,4% ,9%
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Henkilöstön työmotivaation
kehittäminen
Virastotyyppi
Osaamisen kehittäminen
Virastotyyppi
Työkyvyttömyysriskin
vähentäminen
Virastotyyppi
Terveyden edistäminen
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 68
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
TTH ei ole osallistunut tämän
osa alueen kehittämiseen 6,3% 4,5% 2,9% 9,1% 5,0% 7,3% 4,2% 4,5%
2 18,8% 13,6% 20,6% 9,1% 11,1% 10,0% 19,5% 17,4% 10,4% 15,2%
3 56,3% 22,7% 35,3% 18,2% 44,4% 45,0% 36,6% 47,8% 31,3% 36,6%
4 18,8% 54,5% 38,2% 54,5% 44,4% 25,0% 34,1% 21,7% 50,0% 38,4%TTH on osallistunut erittäin
tuloksellisesti osa alueen
kehittämiseen 4,5% 2,9% 9,1% 10,0% 2,4% 8,7% 4,2% 4,5%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
TTH ei ole osallistunut tämän
osa alueen kehittämiseen 56,3% 40,9% 55,9% 45,5% 55,6% 65,0% 61,0% 56,5% 45,8% 53,6%
2 37,5% 45,5% 17,6% 27,3% 33,3% 10,0% 26,8% 21,7% 29,2% 26,8%
3 6,3% 13,6% 23,5% 27,3% 11,1% 15,0% 9,8% 17,4% 22,9% 17,0%
4 2,9% 5,0% 2,4% 2,1% 1,8%
TTH on osallistunut erittäin
tuloksellisesti osa alueen
kehittämiseen ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
TTH ei ole osallistunut tämän
osa alueen kehittämiseen 37,5% 13,6% 29,4% 9,1% 33,3% 20,0% 34,1% 21,7% 16,7% 24,1%
2 12,5% 27,3% 23,5% 36,4% 22,2% 25,0% 19,5% 21,7% 29,2% 24,1%
3 50,0% 36,4% 26,5% 27,3% 33,3% 40,0% 29,3% 47,8% 33,3% 34,8%
4 22,7% 17,6% 18,2% 11,1% 10,0% 12,2% 4,3% 20,8% 14,3%TTH on osallistunut erittäin
tuloksellisesti osa alueen
kehittämiseen 2,9% 9,1% 4,9% 1,8%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
TTH ei ole osallistunut tämän
osa alueen kehittämiseen 43,8% 40,9% 38,2% 27,3% 33,3% 25,0% 46,3% 30,4% 29,2% 35,7%
2 25,0% 22,7% 17,6% 27,3% 44,4% 35,0% 24,4% 17,4% 31,3% 25,9%
3 25,0% 27,3% 32,4% 18,2% 11,1% 25,0% 14,6% 39,1% 29,2% 25,9%
4 6,3% 9,1% 8,8% 27,3% 11,1% 10,0% 14,6% 4,3% 10,4% 10,7%
TTH on osallistunut erittäin
tuloksellisesti osa alueen
kehittämiseen ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
TTH ei ole osallistunut tämän
osa alueen kehittämiseen 37,5% 40,9% 29,4% 54,5% 33,3% 50,0% 43,9% 39,1% 35,4% 39,3%
2 12,5% 27,3% 32,4% 18,2% 22,2% 15,0% 19,5% 26,1% 25,0% 23,2%
3 43,8% 9,1% 26,5% 18,2% 33,3% 25,0% 31,7% 21,7% 20,8% 25,0%
4 22,7% 11,8% 9,1% 11,1% 5,0% 2,4% 8,7% 18,8% 10,7%
TTH on osallistunut erittäin
tuloksellisesti osa alueen
kehittämiseen ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0% ,0%
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Työn ja muun elämän
yhteensovittamiseen
Virastotyyppi
Esimiestyön kehittäminen
Virastotyyppi
Työilmapiirin kehittäminen
Virastotyyppi
Työn sisällön kehittäminen
Virastotyyppi
Työolosuhteiden kehittäminen
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 69
5.1.2.4. Työterveyshuollon työyhteisötyö
Työterveyshuollon työyhteisötyöllä tähdätään hyvinvoinnin ja jaksamisen edistämiseen työyhteisötasolla.
Tutkimuksessa tätä asiaa lähestyttiin selvittämällä mitkä olivat käytännöt työyhteisötyön toteuttamisessa.
Kuva 33 esittää tulosten yhteenvedon.
Kuva 33. Työterveyshuollon työyhteisötyön toimintatapojen jakauma virastoissa.
Kuva 33 osoittaa, että työyhteisötyön tärkein aloittaja oli työyhteisössä havaitut ongelmat. Varsinaisesti
suunnitelmallisesti työyhteisötyötä tehdään 45%:ssa virastoista työpaikkaselvitysten kautta saatavien
tietojen avulla, ja toisaalta 39%:sa virastoista terveystarkastusten kautta saatavien tietojen avulla. Kun kaksi
edellistä kriteeriä (siis työyhteisötyö työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten kautta saatujen tietojen
avulla; vastaus ”4” tai ”toimintatapa dokumentoitu ja käytössä aktiivisesti”), päästiin 24%:iin virastoista.
Tämä on siis ryhmä, jossa työyhteisötyön suunnitelmalliset perusteet ovat kunnossa.
Taulukko 45 osoittaa, että työpaikkaselvitysten kautta etenevässä työyhteisötyössä parhaiten mallinnetut
prosessit olivat turvallisuus- ja tutkimusalalla. Terveystarkastusten kautta etenevässä toimintatavassa
eniten ”4” ja ”5” vastauksia annettiin ryhmässä muut virastot sekä talousalalla.
Varhaisen puuttumisen mallia voidaan hyödyntää myös työyhteisötyössä. Tässä suhteessa turvallisuusalalla
(36% ”4” ja ”5” vastauksia) ja talousalalla (35% ”4” ja ”5” vastauksia) oli selkeimmin mallinnetut
toimintatavat.
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %
Työyhteisötyötä tehdään ongelmatilanteiden
esiintyessä
Työyhteisötyötä tehdään työpaikkaselvitysten
kautta saatavien tietojen avulla
Työyhteisötyötä tehdään terveystarkastusten
kautta saatavien tietojen avulla
Työyhteisötyötä tehdään työkykyä ylläpitävän
toiminnan ohessa
Työyhteisötyötä tehdään tiettyjen raja-arvojen
avulla varhaisen puuttumisen mallilla
Työterveyshuollon työyhteisötyön toimintatapojen jakaumat virastoissa
"4" toimintatapa dokumentoitu ja käytössä aktiivisesti
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 70
Taulukko 45. Työterveyshuollon työyhteisötyön toimintatapojen jakaumat ero osa-alueilla eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
toimintatapaa ei ole
dokumentoitu 25,0% 4,5% 20,6% 9,1% 11,1% 22,0% 8,7% 6,3% 12,5%
2 12,5% 9,1% 5,9% 11,1% 5,0% 4,9% 4,3% 10,4% 7,1%
3 18,8% 27,3% 38,2% 45,5% 22,2% 35,0% 26,8% 30,4% 37,5% 32,1%
4 31,3% 45,5% 20,6% 36,4% 33,3% 35,0% 29,3% 34,8% 33,3% 32,1%
toimintatapa dokumentoitu ja
käytössä aktiivisesti 6,3% 13,6% 14,7% 9,1% 22,2% 15,0% 14,6% 17,4% 10,4% 13,4%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
toimintatapaa ei ole
dokumentoitu 18,8% 9,1% 8,8% 9,1% 11,1% 5,0% 17,1% 4,3% 6,3% 9,8%
2 6,3% 9,1% 23,5% 33,3% 5,0% 9,8% 13,0% 16,7% 13,4%
3 37,5% 45,5% 23,5% 72,7% 22,2% 25,0% 34,1% 39,1% 33,3% 34,8%
4 25,0% 22,7% 26,5% 9,1% 22,2% 50,0% 22,0% 26,1% 33,3% 27,7%toimintatapa dokumentoitu ja
käytössä aktiivisesti 6,3% 13,6% 17,6% 9,1% 11,1% 5,0% 14,6% 13,0% 8,3% 11,6%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
toimintatapaa ei ole
dokumentoitu 25,0% 9,1% 8,8% 9,1% 33,3% 5,0% 22,0% 8,7% 6,3% 12,5%
2 12,5% 18,2% 17,6% 18,2% 22,2% 10,0% 17,1% 8,7% 18,8% 16,1%
3 25,0% 45,5% 32,4% 54,5% 33,3% 45,0% 29,3% 43,5% 43,8% 38,4%
4 18,8% 22,7% 26,5% 18,2% 11,1% 25,0% 22,0% 13,0% 27,1% 22,3%
toimintatapa dokumentoitu ja
käytössä aktiivisesti 4,5% 11,8% 5,0% 2,4% 17,4% 2,1% 5,4%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
toimintatapaa ei ole
dokumentoitu 6,3% 2,9% 9,1% 11,1% 9,8% 3,6%
2 18,8% 4,5% 14,7% 9,8% 8,7% 6,3% 8,0%
3 6,3% 18,2% 29,4% 27,3% 22,2% 35,0% 14,6% 26,1% 31,3% 24,1%
4 43,8% 68,2% 35,3% 36,4% 55,6% 50,0% 46,3% 43,5% 50,0% 47,3%
toimintatapa dokumentoitu ja
käytössä aktiivisesti 6,3% 9,1% 17,6% 27,3% 11,1% 10,0% 14,6% 13,0% 12,5% 13,4%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
toimintatapaa ei ole
dokumentoitu 25,0% 18,2% 5,9% 27,3% 22,2% 20,0% 22,0% 21,7% 10,4% 17,0%
2 18,8% 18,2% 29,4% 9,1% 11,1% 35,0% 22,0% 21,7% 25,0% 23,2%
3 12,5% 27,3% 29,4% 54,5% 33,3% 25,0% 26,8% 17,4% 35,4% 28,6%
4 25,0% 31,8% 20,6% 22,2% 5,0% 14,6% 17,4% 22,9% 18,8%
toimintatapa dokumentoitu ja
käytössä aktiivisesti 4,5% 14,7% 9,1% 11,1% 5,0% 9,8% 13,0% 4,2% 8,0%
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Työyhteisötyötä tehdään tiettyjen
raja-arvojen avulla varhaisen
puuttumisen mallilla
Virastotyyppi
Työyhteisötyötä tehdään
ongelmatilanteiden esiintyessä
Virastotyyppi
Työyhteisötyötä tehdään työkykyä
ylläpitävän toiminnan ohessa
Virastotyyppi
Työyhteisötyötä tehdään
terveystarkastusten kautta
saatavien tietojen avulla
Virastotyyppi
Työyhteisötyötä tehdään
työpaikkaselvitysten kautta
saatavien tietojen avulla
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 71
5.1.2.5. Lakisääteisen työterveyshuollon arviointi
Lakisääteisen työterveyshuollon
toimintatapojen arviointiin sisältyivät
edellisissä taulukoissa (Taulukko 42 -
Taulukko 45) ja kuvissa (Kuva 30 - Kuva 33)
esitetyt tulokset.
Kokonaisuudessaan arviointien keskiarvo oli
hieman keskitasoa korkeampi (53,2%),
jakauman painottuessa hieman parempien
arviointien suuntaan.
Kuva 34. Lakisääteisen työterveyshuollon arviointien jakauma.
Virastotyypeistä parhaat lakisääteisen työterveyshuollon toimintatavat havaittiin turvallisuusalalla, muiden
virastotyyppien ollessa melko tasaisia. Viraston henkilöstömäärän kasvaessa lakisääteisen
työterveyshuollon arvioinnit paranivat.
Taulukko 46. Lakisääteisen työterveyshuollon arviointien jakauma ja keskiarvot eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 25,0% 13,0% 8,8% 11,1% 5,3% 14,6% 13,0% 6,3% 10,7%
välttävä 12,5% 8,7% 14,7% 36,4% 26,3% 24,4% 17,4% 8,3% 16,1%
keskitaso 25,0% 21,7% 44,1% 54,5% 66,7% 47,4% 36,6% 39,1% 43,8% 40,2%
hyvä 31,3% 52,2% 29,4% 22,2% 21,1% 19,5% 26,1% 39,6% 29,5%
erinomainen 6,3% 4,3% 2,9% 9,1% 4,9% 4,3% 2,1% 3,6%
50,2 57,9 52,8 51,9 52,0 51,9 49,3 51,2 57,4 53,2
Kaikki
Lakisääteisen TTH:n
tasoluokat
Virastotyyppi
Mittarin keskiarvo
Kokoluokka
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 72
5.1.3. Vapaaehtoinen työterveyshuolto
Vapaaehtoista työterveyshuoltoa auditoitiin perussairaanhoidon toimintatapojen sekä
erikoislääkäripalvelujen ja työterveyshuollon tutkimusten saatavuuden suhteen.
5.1.3.1. Perussairaanhoidon toimintatavat
Työterveyshuollon sairaanhoidon toimintatapoja kartoitettiin laadullisesti ja ajallisesti neljän
kokonaisuuden kautta. Kuva 35 vetää yhteen laadullisten kategorioitten nopeimman ajallisen luokan
(hoitoon pääsy heti tai seuraavana päivänä) tulokset virastoissa.
Kuva 35. Sairaanhoito työterveyshuollossa; välittömän hoitoon pääsyn osuudet eri toimintatavoissa.
Kuva 35 osoittaa työterveyshuollon sairaanhoidon varsin hyvän tason, kahden tiukimman laatukategorian
toimintatavassa hoitoon pääsee heti tai seuraavana päivänä 70%:ssa virastoista. Tiukimmassa kriteerissä
(työterveyspainotteinen sairaanhoito hyvän TTH-käytännön hoitosuositusten mukaisesti) 24% virastoista
ilmoitti, että vastaanotolle pääsee 3 päivän viiveellä.
Taulukko 47 osoittaa, että virastotyypeistä tehokkaimmat toimintatavat työterveyshuollon sairaanhoidossa
löytyivät tutkimus- ja turvallisuusalalta. Näissä yli 80% virastoista ilmoitti toteuttavansa tiukinta kriteeriä
siten, että hoitoon pääsee välittömästi tai seuraavana päivän. Kokoluokista suurin luokka (yli 250 henkilöä)
oli selkeästi paras. Tässä ryhmässä 79% virastoista ilmoitti toteuttavansa tiukinta kriteeriä siten, että
hoitoon pääsee välittömästi tai seuraavana päivän. Vastaavasti tässä ryhmässä 56% virastoista vastasi, että
”vain hoitajan vastaanotto” –toimintatapaa ei toteuteta lainkaan. Tämä, kuten muutkin vastaavat
epäloogisuudet vastauksissa heijastelevat oletettavasti toimintatapojen eroja virastojen sisällä eri
toimipaikoissa ja/tai paikkakunnilla.
% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%
työterveyspainotteinen sairaanhoito toteutetaan hyvän työterveyshuoltokäytännön ja hoitosuositusten mukaisesti
sairaanhoito toteutetaan hoitosuositusten mukaisesti
sairaanhoitoa toteutetaan osana yleislääkäripalveluja
vain hoitajan vastaanotto
Työterveyshuollon sairaanhoidon toimintatavat; vastaanotolle pääsy nopeasti, heti tai
seuraavana päivänä
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 73
Taulukko 47. Perussairaanhoidon toteutuksen jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
tätä toimintatapaa ei toteuteta 2,9% 9,1% 2,4% 4,3% 1,8%
vastaanotolle pääsyssä viivettä 5 pv 2,9% 9,1% 2,4% 4,3% 1,8%
vastaanotolle pääsee kohtuullisesti 3pv 25,0% 18,2% 32,4% 9,1% 11,1% 30,0% 29,3% 26,1% 18,8% 24,1%
vastaanotolle pääsy nopeasti, heti tai
seuraavana päivänä 56,3% 81,8% 61,8% 72,7% 88,9% 70,0% 61,0% 65,2% 79,2% 69,6%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
tätä toimintatapaa ei toteuteta 12,5% 5,9% 9,1% 7,3% 8,7% 4,5%
vastaanotolle pääsyssä viivettä 5 pv 9,1% 2,4% ,9%
vastaanotolle pääsee kohtuullisesti 3pv 6,3% 9,1% 26,5% 20,0% 12,2% 21,7% 12,5% 14,3%
vastaanotolle pääsy nopeasti, heti tai
seuraavana päivänä 62,5% 86,4% 55,9% 72,7% 88,9% 75,0% 61,0% 60,9% 83,3% 70,5%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
tätä toimintatapaa ei toteuteta 18,8% 13,6% 2,9% 9,1% 4,9% 17,4% 4,2% 7,1%
vastaanotolle pääsyssä viivettä 5 pv 9,1% 2,9% 9,1% 4,9% 8,7% 3,6%
vastaanotolle pääsee kohtuullisesti 3pv 31,3% 9,1% 32,4% 9,1% 11,1% 20,0% 24,4% 26,1% 16,7% 21,4%
vastaanotolle pääsy nopeasti, heti tai
seuraavana päivänä 31,3% 63,6% 47,1% 72,7% 66,7% 70,0% 51,2% 39,1% 68,8% 56,3%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
tätä toimintatapaa ei toteuteta 37,5% 63,6% 44,1% 45,5% 55,6% 35,0% 34,1% 47,8% 56,3% 46,4%
vastaanotolle pääsee kohtuullisesti 3pv 6,3% 8,8% 9,1% 10,0% 7,3% 8,7% 4,2% 6,3%
vastaanotolle pääsy nopeasti, heti tai
seuraavana päivänä 31,3% 36,4% 29,4% 27,3% 33,3% 40,0% 39,0% 26,1% 31,3% 33,0%
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
vain hoitajan vastaanotto
Virastotyyppi
sairaanhoitoa toteutetaan osana
yleislääkäripalveluja
Virastotyyppi
sairaanhoito toteutetaan
hoitosuositusten mukaisesti
Virastotyyppi
työterveyspainotteinen sairaanhoito
toteutetaan hyvän
työterveyshuoltokäytännön ja
hoitosuositusten mukaisesti
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 74
5.1.3.2. Erikoislääkäripalvelujen ja tutkimusten toimintatavat
Toisena kokonaisuutena työterveyshuollon sairaanhoidon palveluja kartoitettiin erikoislääkäripalvelujen ja
työterveyshuollon tutkimusten käyttöä.
Taulukko 48. Erikoislääkäripalvelujen ja tutkimusten käytettävyys eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
Taulukko 48 osoittaa, että 39% virastoista antaa mahdollisuuden kaikkien tarpeellisten
erikoislääkärikonsultaatioiden käyttöön. Useita erikoislääkäreitä on käytettävissä 37%:ssa virastosta ja
satunnaisesti tai ei lainkaan erikoislääkäreitä käyttää 23% virastoista. Virastojen koon mukaan
tarkasteltaessa eniten kaikkia tarpeellisia erikoislääkäreitä käytettiin keskiluokassa (100-249 henkilöä).
Virastotyypeissä aktiivisimmat tässä suhteessa olivat ryhmä muut virastot sekä tutkimusala. Heikoimmin
asia oli mallinnettu opetusalalla, jossa 45% virastoista käytti erikoislääkäreitä satunnaisesti tai ei lainkaan.
Työterveyshuollon tutkimuksista kaikki tarvittavat menetelmät on käytettävissä 46%:ssa virastoista. Useita
tutkimuksia käyttää 53% virastoista ja vain 1% virastoista ilmoitti, että tutkimuksia ei ole lainkaan käytössä.
Tulokset kuvastavat varsin hyvää tasoa työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Viraston kokoluokissa ei
juuri ollut eroja. Virastotyyppien välillä erot olivat melko suuria. Kun ryhmässä muut virastot 70% käytti
kaikkia mahdollisia tutkimuksia, oli luku opetusalalla 27%.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
kaikki tarpeelliset erikoislääkäri-
konsultaatiot käytettävissä 31,3% 40,9% 35,3% 27,3% 44,4% 55,0% 36,6% 47,8% 37,5% 39,3%
useita erikoislääkäreitä käytettävissä 43,8% 27,3% 44,1% 27,3% 55,6% 30,0% 39,0% 34,8% 37,5% 37,5%
erikoislääkäreitä hyödynnetään
satunnaisesti 25,0% 27,3% 20,6% 36,4% 15,0% 22,0% 17,4% 22,9% 21,4%
ei käytettävissä 4,5% 9,1% 2,4% 2,1% 1,8%
Mitkä erikoislääkäripalvelut ovat
käytettävissä virastonne
henkilöstöllä?
Virastotyyppi Kokoluokka
Kaikki
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
kaikki tarpeelliset laboratorio,
kuvantamisja muut tutkimukset ovat
käytettävissä 37,5% 40,9% 44,1% 27,3% 55,6% 70,0% 48,8% 47,8% 43,8% 46,4%
useita tutkimuksia on käytettävissä 62,5% 59,1% 52,9% 72,7% 44,4% 30,0% 51,2% 47,8% 56,3% 52,7%
ei käytössä 2,9% 4,3% ,9%
Kokoluokka
Kaikki
Mitkä työterveyshuollon tutkimukset
ovat käytetävissä virastonne
henkilöstöllä?
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 75
5.1.3.3. Vapaaehtoisen työterveyshuollon arviointi
Tässä kappaleessa esitettyjen tulosten
mukaan (Taulukko 47 ja Taulukko 48)
vapaaehtoisen, sairaanhoitoon painottuvan
työterveyshuollon arviointien jakauma on
melko normaali, painottuen hieman hyvän
suuntaan. Kokonaisuudessaan tämän osa-
alueen arviointien keskiarvo oli 60,3%, joka
on melko korkea.
Kuva 36. Vapaaehtoisen työterveyshuollon arviointien jakauma.
Virastojen kokoluokissa suurimmassa (yli 250 henkilöä) saatiin parhaat arvioinnit vapaaehtoisesta
työterveyshuollosta. Virastotyypeissä parhaat arvioinnit saavutettiin tutkimus- ja turvallisuusalalla sekä
ryhmässä muut virastot. Heikoiten asia oli mallinnettu / resursoitu oikeustoimessa.
Taulukko 49. Vapaaehtoisen työterveyshuollon arviointien jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 12,5% 8,8% 27,3% 14,6% 8,7% 7,1%
välttävä 37,5% 17,4% 26,5% 9,1% 21,1% 24,4% 30,4% 14,6% 21,4%
keskitaso 31,3% 39,1% 29,4% 36,4% 55,6% 31,6% 31,7% 26,1% 41,7% 34,8%
hyvä 18,8% 34,8% 35,3% 18,2% 44,4% 47,4% 26,8% 34,8% 39,6% 33,9%
erinomainen 8,7% 9,1% 2,4% 4,2% 2,7%
53,5 65,4 58,8 54,2 65,7 63,7 56,6 58,8 64,2 60,3
Kaikki
Vapaaehtoisen
TTH:n tasoluokat
Virastotyyppi
Mittarin keskiarvo
Kokoluokka
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 76
5.1.4. Kuntoutus
Työterveyshuollon toteuttamaan kuntoutukseen sisällytettiin tässä tutkimuksessa varsinaisten
kuntoutustoimintojen (ammatillinen, lääkinnällinen ja työpaikkakuntoutus) ohella myös varhaisen
puuttumisen mallin ja työhön paluun tuen toimintatavat. Kuva 37 esittää tulosten yhteenvedon.
Kuva 37. Kuntoutuksen eri osa-alueiden toimintamallien käyttö virastoissa.
Kuva 37 osoittaa, että varhaisen puuttumisen malli oli dokumentoitu ja täydessä käytössä 21%:ssa
virastoista. Jos toiseksi paras vastausvaihtoehto (”4”) kelpuutetaan kriteeriksi toimivasta käytännöstä,
päästään varhaisen puuttumisen mallissa 49%:n tasolle. Ammatillisessa kuntoutuksessa päästään 45%:iin,
työhön paluun tuessa vain 39%:iin, lääkinnällisessä kuntoutuksessa 37%:iin ja työpaikkakuntoutuksessa
23%:iin. Lukemat ovat erittäin alhaisia, varsinkin jos käytetään kriteerinä tiukinta vastausvaihtoehtoa
(”toimintamalli dokumentoitu ja täydessä käytössä”). Suuria resursseja vaativien kuntoutustoimintojen
osalta tätä voitaneen selittää resurssien puutteella, mutta työpaikoilla toteutettavien – ja normaaliin
esimiestoimintaan kuuluvien varhaisen puuttumisen ja työhön paluun tuen osalta tulokset ovat huonoja.
Taulukko 50 osoittaa, että kuntoutuksen eri alueiden toimintatavat oli parhaiten mallinnettu isoissa
virastoissa; pois lukien työhön paluun tuki joka oli isoissa virastoissa yhtä heikolla tasolla kuin muissa
kokoluokissa. Virastotyypeissä varsinaiset kuntoutustoiminnat oli parhaiten mallinnettu turvallisuus- ja
tutkimusaloilla. Samoissa virastotyypeissä oli esimiestyöhön liittyvät varhaisen puuttumisen malli ja työhön
paluun tuki hoidettu parhaiten.
28 %
31 %
30 %
22 %
15 %
21 %
14 %
8 %
15 %
8 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Varhaisen puuttumisen (tuen) malli
Ammatillinen kuntoutus
Työhön paluun tuki
Lääkinnällinen kuntoutus
Työpaikkakuntoutus
Kuntoutuksen eri osa-alueiden toimintamallien käyttö virastoissa
"4" toimintamalli dokumentoitu ja täydessä käytössä
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 77
Taulukko 50. Kuntoutuksen eri osa-alueiden toimintamallien käyttö eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei toimintamallia ei toimintaa 43,8% 22,7% 20,6% 36,4% 11,1% 20,0% 36,6% 13,0% 20,8% 25,0%
2 25,0% 13,6% 8,8% 18,2% 44,4% 12,2% 17,4% 14,6% 14,3%
3 12,5% 45,5% 26,5% 18,2% 44,4% 60,0% 29,3% 39,1% 37,5% 34,8%
4 12,5% 4,5% 29,4% 20,0% 17,1% 21,7% 10,4% 15,2%toimintamalli dokumentoitu ja
täydessä käytössä 6,3% 9,1% 11,8% 18,2% 4,9% 4,3% 12,5% 8,0%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei toimintamallia ei toimintaa 56,3% 11,8% 36,4% 22,2% 10,0% 39,0% 8,7% 6,3% 18,8%
2 6,3% 13,6% 5,9% 18,2% 44,4% 10,0% 17,1% 8,7% 10,4% 12,5%
3 6,3% 36,4% 32,4% 9,1% 65,0% 24,4% 47,8% 27,1% 30,4%
4 25,0% 18,2% 35,3% 9,1% 33,3% 5,0% 14,6% 30,4% 25,0% 22,3%toimintamalli dokumentoitu ja
täydessä käytössä 6,3% 31,8% 14,7% 18,2% 10,0% 4,9% 4,3% 29,2% 15,2%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei toimintamallia ei toimintaa 25,0% 4,5% 14,7% 18,2% 11,1% 5,0% 24,4% 8,7% 4,2% 12,5%
2 12,5% 9,1% 2,9% 18,2% 44,4% 5,0% 17,1% 4,3% 8,3% 10,7%
3 18,8% 31,8% 23,5% 18,2% 22,2% 60,0% 31,7% 34,8% 27,1% 30,4%
4 31,3% 31,8% 44,1% 18,2% 22,2% 20,0% 19,5% 43,5% 35,4% 31,3%toimintamalli dokumentoitu ja
täydessä käytössä 12,5% 22,7% 14,7% 18,2% 10,0% 7,3% 8,7% 22,9% 14,3%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei toimintamallia ei toimintaa 31,3% 9,1% 27,3% 15,0% 24,4% 8,7% 2,1% 11,6%
2 18,8% 13,6% 11,8% 27,3% 22,2% 5,0% 22,0% 8,7% 10,4% 14,3%
3 25,0% 22,7% 23,5% 9,1% 50,0% 17,1% 34,8% 27,1% 25,0%
4 12,5% 22,7% 38,2% 18,2% 66,7% 15,0% 22,0% 26,1% 33,3% 27,7%
toimintamalli dokumentoitu ja
täydessä käytössä 12,5% 31,8% 26,5% 18,2% 11,1% 15,0% 14,6% 21,7% 27,1% 21,4%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei toimintamallia ei toimintaa 43,8% 13,6% 8,8% 27,3% 22,2% 10,0% 34,1% 8,7% 8,3% 17,9%
2 18,8% 18,2% 14,7% 36,4% 22,2% 10,0% 17,1% 13,0% 20,8% 17,9%
3 6,3% 22,7% 26,5% 27,3% 33,3% 40,0% 22,0% 30,4% 27,1% 25,9%
4 18,8% 36,4% 44,1% 9,1% 11,1% 30,0% 19,5% 39,1% 35,4% 30,4%toimintamalli dokumentoitu ja
täydessä käytössä 12,5% 9,1% 5,9% 11,1% 10,0% 7,3% 8,7% 8,3% 8,0%
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Työhön paluun tuki
Virastotyyppi
Varhaisen puuttumisen (tuen)
malli
Virastotyyppi
Ammatillinen kuntoutus
Virastotyyppi
Lääkinnällinen kuntoutus
Virastotyyppi
Työpaikkakuntoutus
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 78
Kuntoutuksen eri osa-alueiden tulosten
mukaan (Taulukko 50) tehtyjen arviointien
jakauma oli melko laaja – siinä oli paljon
erittäin heikkoja arviointeja. Arviointien
keskiarvo oli 49,3%, joka on keskitasoa.
Kuva 38. Kuntoutuksen arviointien jakauma.
Kuntoutuksen arvioinneissa oli suuria viraston kokoluokkien ja virastotyyppien välisiä eroja. Kokoluokissa
pienimmät virastot saivat heikoimman arvioinnin, virastotyypeissä parhaita olivat talous- ja turvallisuusala.
Taulukko 51. Kuntoutuksen arviointien jakauma ja keskiarvot eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 37,5% 8,7% 2,9% 27,3% 5,3% 24,4% 4,3% 4,2% 11,6%
välttävä 18,8% 4,3% 14,7% 18,2% 33,3% 21,1% 24,4% 21,7% 6,3% 16,1%
keskitaso 25,0% 39,1% 29,4% 45,5% 22,2% 36,8% 22,0% 30,4% 43,8% 33,0%
hyvä 18,8% 39,1% 41,2% 9,1% 44,4% 36,8% 26,8% 43,5% 35,4% 33,9%
erinomainen 8,7% 11,8% 2,4% 10,4% 5,4%
34,8 54,1 58,8 36,4 45,8 47,5 39,0 52,3 56,6 49,3
Kokoluokka
Kaikki
Kuntoutuksen
tasoluokat
Virastotyyppi
Mittarin keskiarvo
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 79
5.1.5. Työterveyshuollon kokonaisuuden arviointi
Työterveyshuollon kokonaisuuden arvioinnissa hyödynnettiin edellisissä kappaleissa esitettyjen neljän osa-
alueen (suunnittelu, lakisääteinen, vapaaehtoinen, kuntoutus) tuloksia. Tässä yhteydessä esitetään myös
työterveyshuollon palvelujen käytön aktiivisuusluvut, jotka sinänsä eivät vaikuttaneet toimintatapojen
arviointiin.
Taulukko 52. Työterveyshuollon eri toimintojen käyttömäärät vuodessa henkilöä kohden laskettuna eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
Taulukko 52 osoittaa, että työterveyshuollon sairauskäyntejä oli keskimäärin kolme vuodessa henkilöä
kohden. Suunnitelluissa terveystarkastuksissa kävi joka neljäs henkilö vuosittain. Kuntoutukseen osallistui
kaksi henkilöä sadata, avokuntoutukseen yksi sadasta ja työterveyshuollon kursseille kaksi henkilöä sadasta.
Kuntoutuksen ja työterveyshuollon kurssien osalta aktiivisuuserot olivat suuria.
Työterveyshuollon kokonaisuuden arvioinnissa eri osa-alueita painotettiin siten, että suunnittelun
(Taulukko 36 - Taulukko 40) painoarvo oli 22%, lakisääteisen työterveyshuollon (Taulukko 42 - Taulukko 45)
painoarvo oli 40%, vapaaehtoisen työterveyshuollon (Taulukko 47 ja Taulukko 48) painoarvo oli 18% ja
kuntoutuksen (Taulukko 50) painoarvo oli 20%.
Työterveyshuollon kokonaisuuden
arviointien jakauma on normaalin
muotoinen keskiarvon ollessa 52,4%.
Kuva 39. Työterveyshuollon kokonaisuuden arviointien jakauma.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
Sairauskäynnit/henkilö 3,35 2,26 2,96 3,29 3,01 3,39 3,70 2,01 2,84 3,00
Terveystarkastukset/henkilö 0,25 0,30 0,25 0,19 0,20 0,26 0,23 0,26 0,26 0,25
Kuntoutukset/henkilö 0,02 0,02 0,02 0,02 0,06 0,02 0,03 0,02 0,02 0,02
Avokuntoutukset/henkilö 0,00 0,03 0,01 0,00 0,00 0,01 0,00 0,03 0,01 0,01
TTH:n kurssit/henkilö 0,03 0,00 0,02 0,00 0,02 0,02 0,02 0,01 0,02 0,02
Virastotyyppi Kokoluokka
Kaikki
Työterveyshuollon eri
toimintojen
osallistujamäärät / henkilö
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 80
Taulukko 53. Työterveyshuollon kokonaisuuden arviointien jakauma eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
Taulukko 53 osoittaa, että työterveyshuollon arvioinnit olivat parempia suurissa virastoissa.
Virastotyypeistä parhaat arvioinnit saivat turvallisuus-, tutkimus- ja talousala.
Kokonaisuudessaan työterveyshuollon kehittämiskohteet kiteytyvät viraston ja palvelutuottajan
yhteistyöhön, suunnittelun nostamiseen osaksi viraston strategista suunnittelua, raportoinnin
kehittämiseen ja ennaltaehkäisevän työn aktivoimiseen. analyysin mukaan työterveyshuollolle ehkä
kaikkein tutuin osa-alue, sairaanhoito sujuu jo nyt keskimäärin hyvin.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 12,5% 9,1% 6,3% 10,0% 7,7% 4,5% 6,4% 6,5%
välttävä 31,3% 13,6% 21,9% 30,0% 22,2% 15,8% 43,6% 18,2% 4,3% 21,3%
keskitaso 25,0% 22,7% 37,5% 40,0% 55,6% 42,1% 23,1% 50,0% 38,3% 35,2%
hyvä 25,0% 36,4% 31,3% 20,0% 22,2% 36,8% 20,5% 22,7% 42,6% 30,6%
erinomainen 6,3% 18,2% 3,1% 5,3% 5,1% 4,5% 8,5% 6,5%
Mittarin keskiarvo 48,0 57,1 53,3 48,3 53,0 50,7 47,7 51,3 56,9 52,4
Kokoluokka
Kaikki
Työterveyshuollon
tasoluokat
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 81
5.2. Terveyden edistäminen
Terveyden edistämisen auditointi jakaantui kahteen osa-alueeseen, tiedolliseen terveyden edistämiseen
luentojen ja tietoiskujen kautta sekä pitkäkestoisiin projekteihin.
5.2.1. Tiedollinen terveyden edistäminen
Tiedollisessa terveyden edistämisessä kartoitettiin luentojen ja tietoiskujen järjestämistä kahdeksalla osa-
alueella. Tähän kokonaisuuteen sisällytettiin myös kuntotestaukset. Kuva 40 esittää yhteenvedon
tuloksista.
Kuva 40. Terveyden edistämisen eri osa-alueiden luentojen järjestämisen useus virastoissa.
Kuva 40 osoittaa, että yleisen hyvinvoinnin ja henkisen vireyden luentoja järjestettiin vähintään vuosittain
lähes 60%:ssa virastoista. Vastaavasti vähiten järjestettiin luentoja päihteiden osalta, 31%:ssa virastoista.
Kuntotestauksia järjesti vähintään vuosittain 39% virastoista.
Luentojen ja kuntotestausten järjestäjinä isot virastot olivat aktiivisempia kuin pienet. Vastaavasti
henkilöstön aktiivisuudessa (ks. Taulukko 56, sivulla 85) eroja luennoissa ei juuri ollut; luennoille osallistui
keskimäärin 28% henkilöstöstä. Kuntotestauksessa henkilöstön aktiivisuus oli keskimäärin 23%.
49 %
51 %
38 %
40 %
42 %
34 %
32 %
29 %
10 %
7 %
10 %
3 %
0 %
5 %
4 %
1 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %
Yleinen hyvinvointi
Henkinen vireys
Terveys yleensä
Liikunnan edistäminen
Ravitsemus, painonhallinta
Kuntotestaus
Tuki- ja liikuntaelinvaivat
Päihteet
Terveyden edistäminen; luentojen järjestämisen useus eri osa-
alueilla virastoissa
kerran vuodessa useammin kuin kerran vuodessa
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 82
Taulukko 54. Terveyden edistämisen luentojen järjestämisen jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei luentoja 62,5% 40,9% 52,9% 54,5% 66,7% 45,0% 61,0% 56,5% 41,7% 51,8%
kerran vuodessa 25,0% 40,9% 41,2% 45,5% 33,3% 40,0% 31,7% 34,8% 45,8% 38,4%
2-3 kertaa vuodessa 12,5% 18,2% 5,9% 15,0% 7,3% 8,7% 12,5% 9,8%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei luentoja 68,8% 45,5% 64,7% 63,6% 77,8% 75,0% 68,3% 69,6% 58,3% 64,3%
kerran vuodessa 31,3% 45,5% 32,4% 36,4% 22,2% 20,0% 29,3% 30,4% 35,4% 32,1%
2-3 kertaa vuodessa 9,1% 2,9% 5,0% 2,4% 6,3% 3,6%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei luentoja 81,3% 50,0% 52,9% 100,0% 77,8% 90,0% 78,0% 69,6% 62,5% 69,6%
kerran vuodessa 18,8% 50,0% 44,1% 22,2% 10,0% 22,0% 30,4% 35,4% 29,5%
2-3 kertaa vuodessa 2,9% 2,1% ,9%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei luentoja 50,0% 45,5% 52,9% 54,5% 77,8% 75,0% 58,5% 65,2% 52,1% 57,1%
kerran vuodessa 50,0% 45,5% 44,1% 45,5% 22,2% 25,0% 39,0% 34,8% 43,8% 40,2%
2-3 kertaa vuodessa 9,1% 2,9% 2,4% 4,2% 2,7%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei luentoja 62,5% 40,9% 29,4% 54,5% 44,4% 40,0% 53,7% 43,5% 31,3% 42,0%
kerran vuodessa 37,5% 45,5% 64,7% 45,5% 55,6% 45,0% 43,9% 47,8% 58,3% 50,9%
2-3 kertaa vuodessa 13,6% 5,9% 10,0% 2,4% 4,3% 10,4% 6,3%
4 kertaa vuodessa tai
useammin 5,0% 4,3% ,9%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei luentoja 37,5% 36,4% 38,2% 54,5% 55,6% 40,0% 51,2% 39,1% 33,3% 41,1%
kerran vuodessa 50,0% 45,5% 55,9% 45,5% 33,3% 50,0% 43,9% 47,8% 54,2% 49,1%
2-3 kertaa vuodessa 6,3% 18,2% 5,9% 11,1% 4,9% 12,5% 7,1%
4 kertaa vuodessa tai
useammin 6,3% 10,0% 13,0% 2,7%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei luentoja 62,5% 45,5% 50,0% 63,6% 66,7% 75,0% 63,4% 60,9% 52,1% 58,0%
kerran vuodessa 37,5% 54,5% 50,0% 36,4% 33,3% 25,0% 36,6% 39,1% 47,9% 42,0%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei kuntotestejä 43,8% 13,6% 85,3% 63,6% 88,9% 70,0% 65,9% 69,6% 52,1% 60,7%
kerran vuodessa 56,3% 68,2% 11,8% 36,4% 11,1% 25,0% 34,1% 30,4% 35,4% 33,9%
2-3 kertaa vuodessa 4,5% 5,0% 4,2% 1,8%
4 kertaa vuodessa tai
useammin 13,6% 2,9% 8,3% 3,6%
Kuntotestaus
Virastotyyppi
Ravitsemus,
painonhallinta
Virastotyyppi
Yleinen hyvinvointi
Virastotyyppi
Henkinen vireys
Virastotyyppi
Liikunnan edistäminen
Virastotyyppi
Päihteet
Virastotyyppi
Tuki- ja liikuntaelinvaivat
Virastotyyppi
Terveys yleensä
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 83
5.2.2. Projektit terveyden edistämiseksi
Terveyden edistämisen projekteja kartoitettiin seuraavasti: ”Järjestetäänkö virastossanne projekteja
terveyden ja terveyteen liittyvien elämäntapojen edistämiseksi ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Projektilla
tarkoitetaan tässä yhteydessä säännöllisesti toistuvaa, vähintään useita kuukausia jatkuvaa toimintaa.”
Tulosten yhteenveto alla, Kuva 41.
Kuva 41. Terveyden edistämisen projektien toteuttaminen virastoissa
Kuva 41 osoittaa, että liikunta-aktiivisuuden kehittäminen ja painonhallinta olivat suosituimmat terveyden
edistämisen projektien osa-alueita. Liikuntaprojekteja toteutti vuosittain 23% virastoista ja muutaman
vuoden välein 31% virastoista. Painonhallinnan osalta lukemat olivat 9% vuosittain ja 44% muutaman
vuoden välein. Työkyvyn kannalta tärkeillä osa-alueilla, henkisessä vireydessä ja tuki- ja liikuntaelinten
terveydessä projekteja järjesti n. 10% virastoista vuosittain ja kolmannes muutaman vuoden välein.
Päihteiden käytön vähentämiseksi projekteja järjestettiin kaikkein vähiten, 20-25% virastoista pääosin
muutaman vuoden välein. Taulukko 56, sivulla 85 osoittaa, että projekteihin osallistuu vapaaehtoisen
hakeutumisen kautta keskimäärin 13% henkilöstöstä ja oireperusteisen valinnan kautta 8,5%.
Terveyden edistämisen projektien tulokset olivat melko heikot. Kaikki terveyden edistämisen osa-alueet
huomioon otettaessa vuosittain projekteja järjestäviä virastoja oli 32%, muutaman vuoden välein
järjestäviä 40% ja ei lainkaan järjestäviä 28%. Lisäksi kun tässä otetaan huomioon osallistuja-aktiivisuus,
päästään siihen, että virastojen henkilöstöstä 4-5% osallistuu vuosittain aktiiviseen terveyden edistämisen
projektiin. Tämä on erittäin vähän, kun eri selvitysten mukaan tarveperusteinen kohderyhmä on 30-40%:n
luokkaa.
31 %
44 %
39 %
34 %
30 %
21 %
17 %
23 %
9 %
8 %
12 %
11 %
5 %
4 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Liikunta-aktiivisuuden kehittäminen
Painonhallinta, ravitsemus
Terveyden edistäminen
Henkinen vireys, stressinhallinta
Tuki- ja liikuntaelinten terveys
Tupakoinnin vähentäminen
Alkoholin käytön vähentäminen
Terveyden edistämisen projektien toteuttaminen virastoissa
muutaman vuoden välein vuosittain
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 84
Taulukko 55. Terveyden edistämisen projektien toteuttaminen eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei projekteja tällä osa-
alueella 62,5% 40,9% 52,9% 54,5% 55,6% 55,0% 68,3% 47,8% 41,7% 52,7%
muutaman vuoden välein 31,3% 54,5% 44,1% 36,4% 33,3% 25,0% 24,4% 43,5% 50,0% 39,3%
vuosittain 6,3% 4,5% 2,9% 9,1% 11,1% 20,0% 7,3% 8,7% 8,3% 8,0%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei projekteja tällä osa-
alueella 68,8% 40,9% 61,8% 72,7% 66,7% 55,0% 68,3% 73,9% 43,8% 58,9%
muutaman vuoden välein 25,0% 45,5% 32,4% 27,3% 22,2% 20,0% 26,8% 21,7% 37,5% 30,4%
vuosittain 6,3% 13,6% 5,9% 11,1% 25,0% 4,9% 4,3% 18,8% 10,7%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei projekteja tällä osa-
alueella 50,0% 36,4% 50,0% 72,7% 44,4% 40,0% 58,5% 52,2% 35,4% 47,3%
muutaman vuoden välein 43,8% 54,5% 35,3% 27,3% 44,4% 55,0% 36,6% 34,8% 54,2% 43,8%
vuosittain 6,3% 9,1% 14,7% 11,1% 5,0% 4,9% 13,0% 10,4% 8,9%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei projekteja tällä osa-
alueella 93,8% 59,1% 67,6% 81,8% 100,0% 70,0% 85,4% 82,6% 60,4% 74,1%
muutaman vuoden välein 6,3% 36,4% 20,6% 9,1% 30,0% 9,8% 13,0% 33,3% 20,5%
vuosittain 4,5% 11,8% 9,1% 4,9% 4,3% 6,3% 5,4%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei projekteja tällä osa-
alueella 100,0% 63,6% 61,8% 90,9% 100,0% 95,0% 85,4% 87,0% 70,8% 79,5%
muutaman vuoden välein 31,8% 29,4% 9,1% 5,0% 12,2% 8,7% 25,0% 17,0%
vuosittain 4,5% 8,8% 2,4% 4,3% 4,2% 3,6%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei projekteja tällä osa-
alueella 50,0% 18,2% 47,1% 63,6% 66,7% 50,0% 58,5% 43,5% 35,4% 45,5%
muutaman vuoden välein 37,5% 50,0% 26,5% 18,2% 22,2% 25,0% 24,4% 43,5% 31,3% 31,3%
vuosittain 12,5% 31,8% 26,5% 18,2% 11,1% 20,0% 17,1% 13,0% 31,3% 22,3%
useita kertoja vuodessa 5,0% 2,1% ,9%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei projekteja tällä osa-
alueella 50,0% 54,5% 50,0% 72,7% 44,4% 60,0% 61,0% 56,5% 47,9% 54,5%
muutaman vuoden välein 43,8% 36,4% 32,4% 27,3% 44,4% 25,0% 31,7% 34,8% 35,4% 33,9%
vuosittain 6,3% 9,1% 17,6% 11,1% 10,0% 7,3% 8,7% 14,6% 10,7%
useita kertoja vuodessa 5,0% 2,1% ,9%
Henkinen vireys,
stressinhallinta
Virastotyyppi
Liikunta-aktiivisuuden
kehittäminen
Virastotyyppi
Alkoholin käytön
vähentäminen
Virastotyyppi
Tupakoinnin
vähentäminen
Virastotyyppi
Painonhallinta, ravitsemus
Virastotyyppi
Tuki- ja liikuntaelinten
terveys
Virastotyyppi
Terveyden edistäminen
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 85
5.2.3. Terveyden edistämisen toiminnon arviointi
Terveyden edistämisen palveluiden osallistumisaktiivisuus oli yksi tärkeä toimintojen arvioinnin kriteeri.
Taulukko 56 osoittaa, että luennoilla osallistujia oli 29%, kuntotestauksissa 23%, projekteissa vapaaehtoisen
hakeutumisen kautta 13% ja oireperusteisesti seulottuna 9%.
Taulukko 56. Osallistumisaktiivisuus eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. Aktiivisuus on % henkilöstöstä niissä virastoissa, jotka järjestävät ao. toimintoja.
Terveyden edistämisen arviointien tulos
oli heikko, lähes neljännes virastoista sai
”nollatuloksen”. Annettujen kriteerien
mukaan yli 50%:n tasolle arvioinnissa
pääsi vain muutama virasto.
Tämän aineiston mukaan tehty
luokittelu viiteen tasoluokkaan on
esitetty alla olevassa taulukossa
(Taulukko 57). Tulosten mukaan parhaat
arvioinnit sai turvallisuusala ja
heikoimman opetusala. Kokoluokissa
isot virastot saivat parhaat arvioinnit.
Kuva 42. Terveyden edistämisen arviointien jakauma.
Taulukko 57. Terveyden edistämisen arviointien jakauma eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
Tietoiskut ja luennot 32,5% 31,4% 34,1% 18,2% 10,0% 27,5% 27,1% 34,3% 27,3% 28,7%
Kuntotestaukset 19,4% 63,6% 13,8% 10,0% 5,6% 13,0% 18,0% 23,0% 27,7% 23,2%
Projektit - vapaaehtoinen
hakeutuminen 15,6% 11,8% 15,0% 5,5% 10,0% 13,0% 12,4% 12,2% 13,3% 12,8%
Projektit - oirehtivien
seulonta ja ohjaus projektiin 10,0% 17,7% 7,4% ,0% 3,3% 6,0% 5,6% 10,4% 10,0% 8,5%
Kaikki
Osallistujamäärät terveyden
edistämisen eri toimintoihin
Virastotyyppi Kokoluokka
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 6,3% 4,5% 6,3% 40,0% 10,5% 12,8% 9,1% 6,4% 9,3%
välttävä 18,8% 25,0% 10,0% 44,4% 26,3% 25,6% 13,6% 17,0% 19,4%
keskitaso 43,8% 50,0% 31,3% 50,0% 44,4% 36,8% 35,9% 54,5% 38,3% 40,7%
hyvä 25,0% 31,8% 28,1% 11,1% 10,5% 17,9% 18,2% 25,5% 21,3%
erinomainen 6,3% 13,6% 9,4% 15,8% 7,7% 4,5% 12,8% 9,3%
21,8 28,9 22,3 10,0 14,6 21,0 17,3 20,3 25,7 21,5Mittarin keskiarvo
Kokoluokka
Kaikki
Terveyden edis-
tämisen tasoluokat
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 86
5.3. Työsuojelu
5.3.1. Työsuojelun eri osa-alueiden suunnittelu ja raportointi
Työhyvinvoinnin toimintojen auditoinnissa näkökulma työsuojelun toimintoihin oli hyvinvointia
jokapäiväisessä työssä edistävä. Tällä kriteerillä painotettiin eri osa-alueiden tärkeyttä ja korostettiin
arvioinneissa toimintojen kytkemistä esimiesten vastuisiin. Tulosyhteenveto työsuojelun suunnittelun
vatuista on esitetty alla, Kuva 43.
Kuva 43. Työsuojelun eri osa-alueiden suunnitelmien vastuutusten jakaumat virastoissa.
Kuva 43 osoittaa, että 30% virastoista oli kytkenyt työpaikan turvallisuusohjeiston selkeästi osaksi
esimiesten vastuita. Vastaavasti muiden työsuojelun osa-alueiden osalta luvut olivat 9 ja 20%:n tasolla.
Esimerkiksi henkisen työsuojelun osalta tulos oli heikko – 89% virastoista vastuuttaa asian jollekin muulle
taholle kuin selkeästi esimiehelle.
Työtapaturmien määrän, syiden analysoinnin ja kustannusten seurannan osalta toimintatavoissa oli
erityisen suuria puutteita. Näiden osa-alueiden suunnitelmat puuttuivat kokonaan 19-30%:ssa virastoista
(ks. Taulukko 58). Vaikka perinteisessä virastotyössä (toimistotyö) tapaturmien määrä on vähäisempi kuin
monilla muilla toimialoilla, tulisi tapaturma-asioissakin olla selkeät suunnitelmat ja niiden vastuutukset.
Taulukko 58 esittää tulokset työsuojelun suunnitelmallisuuden osalta virastotyypeittäin ja kokoluokittain.
Kokoluokittain eroja oli havaittavissa erityisesti tapaturmakokonaisuuden suunnitelmallisuudessa; näissä
isot virastot olivat parempia.
36%
42%
38%
36%
41%
39%
27%
24%
21%
30%
20%
16%
18%
11%
13%
19%
14%
9%
% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%
Työpaikan turvallisuusohjeisto
Työpisteiden ergonomia
Työolosuhteiden tarkastukset
Työolot (lämpö, kosteus, melu, kemiallinen altistus)
Henkinen työsuojelu
Työolosuhteiden kehittäminen
Työtapaturmien määrä
Työtapaturmien analysointi
Työtapaturmien kustannusten seuranta
Työsuojelun eri osa-alueiden suunnitelmallisuuden vastuutuksen jakaumat virastoissa
"4" kirjallinen, kytketty esimiesten vastuisiin
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 87
Taulukko 58. Työsuojelun eri toimintojen suunnitelmallisuuden jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 6,3% 4,5% 10,0% 2,4% 4,3% 4,2% 3,6%
2 6,3% 9,1% 5,9% 9,1% 22,2% 20,0% 4,9% 8,7% 16,7% 10,7%
3 6,3% 22,7% 14,7% 27,3% 40,0% 24,4% 17,4% 16,7% 19,6%
4 56,3% 31,8% 41,2% 36,4% 44,4% 10,0% 46,3% 30,4% 29,2% 35,7%
kirjallinen, kytketty
esimiesten vastuisiin 25,0% 31,8% 38,2% 27,3% 33,3% 20,0% 22,0% 39,1% 33,3% 30,4%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 12,5% 9,1% 5,0% 7,3% 4,3% 3,6%
2 31,8% 5,9% 9,1% 22,2% 15,0% 2,4% 13,0% 22,9% 13,4%
3 50,0% 13,6% 26,5% 9,1% 33,3% 45,0% 39,0% 34,8% 18,8% 29,5%
4 25,0% 31,8% 47,1% 54,5% 22,2% 25,0% 36,6% 30,4% 37,5% 35,7%
kirjallinen, kytketty
esimiesten vastuisiin 12,5% 22,7% 20,6% 18,2% 22,2% 10,0% 14,6% 17,4% 20,8% 17,9%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa ,0% ,0% ,0% ,0%
2 6,3% 22,7% 2,9% 15,0% 2,4% 13,0% 12,5% 8,9%
3 25,0% 27,3% 26,5% 18,2% 66,7% 30,0% 34,1% 30,4% 25,0% 29,5%
4 50,0% 27,3% 44,1% 54,5% 11,1% 55,0% 43,9% 39,1% 41,7% 42,0%
kirjallinen, kytketty
esimiesten vastuisiin 18,8% 22,7% 26,5% 27,3% 22,2% 19,5% 17,4% 20,8% 19,6%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 5,9% 2,4% 2,1% 1,8%
2 25,0% 9,1% 2,9% 10,0% 12,2% 8,7% 4,2% 8,0%
3 37,5% 36,4% 29,4% 18,2% 44,4% 50,0% 39,0% 39,1% 31,3% 35,7%
4 31,3% 36,4% 47,1% 45,5% 33,3% 30,0% 36,6% 34,8% 41,7% 38,4%
kirjallinen, kytketty
esimiesten vastuisiin 6,3% 18,2% 14,7% 36,4% 22,2% 10,0% 9,8% 17,4% 20,8% 16,1%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 2,9% 2,1% ,9%
2 25,0% 4,5% 5,9% 9,1% 15,0% 9,8% 13,0% 8,3% 9,8%
3 25,0% 27,3% 29,4% 45,5% 66,7% 55,0% 41,5% 30,4% 37,5% 37,5%
4 37,5% 59,1% 50,0% 18,2% 11,1% 25,0% 36,6% 47,8% 37,5% 39,3%
kirjallinen, kytketty
esimiesten vastuisiin 12,5% 9,1% 11,8% 27,3% 22,2% 5,0% 12,2% 8,7% 14,6% 12,5%
Työpaikan
turvallisuusohjeisto
Virastotyyppi
Työolot (lämpö, kosteus,
melu, kemiallinen altistus)
Virastotyyppi
Työpisteiden ergonomia
Virastotyyppi
Työolosuhteiden
tarkastukset
Virastotyyppi
Työolosuhteiden
kehittäminen
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 88
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 4,5% 2,9% 4,2% 1,8%
2 31,3% 9,1% 8,8% 18,2% 10,0% 17,1% 17,4% 6,3% 12,5%
3 25,0% 22,7% 23,5% 36,4% 55,6% 60,0% 41,5% 17,4% 35,4% 33,9%
4 31,3% 59,1% 52,9% 36,4% 11,1% 25,0% 29,3% 56,5% 43,8% 41,1%
kirjallinen, kytketty
esimiesten vastuisiin 12,5% 4,5% 11,8% 9,1% 33,3% 5,0% 12,2% 8,7% 10,4% 10,7%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 25,0% 4,5% 20,6% 27,3% 30,0% 24,4% 17,4% 14,6% 18,8%
2 18,8% 13,6% 8,8% 9,1% 33,3% 14,6% 13,0% 8,3% 11,6%
3 6,3% 22,7% 26,5% 18,2% 22,2% 40,0% 26,8% 39,1% 14,6% 24,1%
4 31,3% 27,3% 26,5% 27,3% 22,2% 25,0% 17,1% 17,4% 39,6% 26,8%
kirjallinen, kytketty
esimiesten vastuisiin 18,8% 31,8% 17,6% 18,2% 22,2% 5,0% 17,1% 13,0% 22,9% 18,8%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 25,0% 26,5% 18,2% 11,1% 35,0% 24,4% 21,7% 16,7% 20,5%
2 6,3% 13,6% 17,6% 9,1% 22,2% 19,5% 8,7% 6,3% 11,6%
3 18,8% 27,3% 35,3% 18,2% 33,3% 35,0% 19,5% 47,8% 29,2% 29,5%
4 37,5% 22,7% 17,6% 36,4% 11,1% 25,0% 24,4% 13,0% 29,2% 24,1%
kirjallinen, kytketty
esimiesten vastuisiin 12,5% 36,4% 2,9% 18,2% 22,2% 5,0% 12,2% 8,7% 18,8% 14,3%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei suunnitelmaa 25,0% 22,7% 35,3% 27,3% 11,1% 45,0% 26,8% 39,1% 29,2% 30,4%
2 18,8% 4,5% 17,6% 9,1% 11,1% 5,0% 19,5% 13,0% 4,2% 11,6%
3 18,8% 27,3% 29,4% 9,1% 44,4% 35,0% 24,4% 30,4% 29,2% 27,7%
4 25,0% 27,3% 17,6% 36,4% 22,2% 10,0% 19,5% 13,0% 27,1% 21,4%
kirjallinen, kytketty
esimiesten vastuisiin 12,5% 18,2% 18,2% 11,1% 5,0% 9,8% 4,3% 10,4% 8,9%
Henkinen työsuojelu
Virastotyyppi
Työtapaturmien määrä
Virastotyyppi
Työtapaturmien
analysointi
Virastotyyppi
Työtapaturmien
kustannusten seuranta
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 89
Kuva 44. Työsuojelun eri osa-alueiden raportoinnin tiheys; eri osa-alueita vähintään vuosittain raportoivien virastojen %-osuudet.
Toinen työsuojelun auditoinnin osa-alue suunnitelmallisuuden ohella oli eri toimintojen raportoinnin tiheys.
Lähtökohtana tässä oli se, että riittävän tiheä raportointi takaa toimintojen vaikuttavuuden ja niiden alla
olevien osa-alueiden kehittämisen. Kuva 44 esittää yhteenvedon työsuojelun eri osa-alueiden
raportoinnista niiden virastojen osalta, jotka raportoivat asiaa vähintään vuosittain. Mielenkiintoista tässä
on se, että vaikka tapaturmien estämisen suunnitelmallisuudessa oli selkeitä puutteita, raportoidaan niitä
enemmän kuin muita työsuojelun osa-alueita. Toisaalta työolosuhteiden kehittämistä ja henkisen
työsuojelun raportointia tehdään vähintään vuosittain vain 36%:ssa virastoista. Näillä osa-alueilla yli 40%
virastoista tekee raportointia harvemmin kuin joka toinen vuosi (ks Taulukko 59). Sama heikko toimintatapa
nähtiin henkisen kuormituksen ja työyhteisön toimivuuden mittareissa työterveyshuollon toiminnoissa, ks.
Kuva 27, sivulla 53.
% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%
Tapaturmien määrän raportti
Tapaturmien syiden raportti
Työsuojeluorganisaation kuvaus
Työpaikan turvallisuusohjeiston päivitys
Työpisteiden ergonomiaraportti
Läheltäpiti tilanteiden raportti
Työolosuhteiden kehittämisraportti
Henkisen työsuojelun raportti
Työsuojelun eri osa-alueiden raportoinnin tiheys - virastot jotka
raportivat vähintään vuosittain
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 90
Taulukko 59. Työsuojelun eri toimintojen raportointitiheyden jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
harvemmin kuin joka toinen vuosi 18,8% 36,4% 5,9% 45,5% 22,2% 35,0% 26,8% 8,7% 29,2% 24,1%
kerran kahdessa vuodessa 43,8% 27,3% 23,5% 18,2% 20,0% 26,8% 39,1% 14,6% 24,1%
vuosittain 31,3% 36,4% 61,8% 27,3% 77,8% 40,0% 43,9% 43,5% 50,0% 46,4%
2 kertaa vuodessa 2,9% 2,1% ,9%
3 kertaa vuodessa tai useammin 2,9% 2,1% ,9%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
harvemmin kuin joka toinen vuosi 25,0% 36,4% 32,4% 18,2% 33,3% 30,0% 26,8% 34,8% 31,3% 30,4%
kerran kahdessa vuodessa 31,3% 36,4% 20,6% 18,2% 11,1% 20,0% 39,0% 17,4% 14,6% 24,1%
vuosittain 31,3% 22,7% 44,1% 36,4% 44,4% 35,0% 24,4% 43,5% 41,7% 35,7%
2 kertaa vuodessa 6,3% 9,1% 11,1% 5,0% 7,3% 2,1% 3,6%
3 kertaa vuodessa tai useammin 9,1% 10,0% 6,3% 2,7%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
harvemmin kuin joka toinen vuosi 50,0% 36,4% 29,4% 45,5% 44,4% 55,0% 46,3% 43,5% 35,4% 41,1%
kerran kahdessa vuodessa 31,3% 13,6% 14,7% 18,2% 15,0% 24,4% 17,4% 8,3% 16,1%
vuosittain 12,5% 45,5% 44,1% 27,3% 55,6% 20,0% 19,5% 34,8% 47,9% 34,8%
2 kertaa vuodessa 2,9% 2,1% ,9%
3 kertaa vuodessa tai useammin 5,0% 2,1% ,9%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
harvemmin kuin joka toinen vuosi 50,0% 40,9% 35,3% 54,5% 44,4% 45,0% 51,2% 43,5% 35,4% 42,9%
kerran kahdessa vuodessa 31,3% 13,6% 14,7% 9,1% 25,0% 24,4% 21,7% 8,3% 17,0%
vuosittain 12,5% 45,5% 41,2% 27,3% 44,4% 25,0% 17,1% 30,4% 50,0% 33,9%
2 kertaa vuodessa 2,9% 2,1% ,9%
3 kertaa vuodessa tai useammin 5,0% 2,1% ,9%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
harvemmin kuin joka toinen vuosi 25,0% 31,8% 8,8% 27,3% 11,1% 25,0% 22,0% 13,0% 22,9% 20,5%
kerran kahdessa vuodessa 31,3% 14,7% 11,1% 20,0% 19,5% 17,4% 6,3% 13,4%
vuosittain 37,5% 50,0% 64,7% 54,5% 77,8% 45,0% 53,7% 56,5% 54,2% 54,5%
2 kertaa vuodessa 4,5% 5,9% 5,0% 8,3% 3,6%
3 kertaa vuodessa tai useammin 13,6% 2,9% 4,3% 6,3% 3,6%
Työpaikan turvallisuusohjeiston
päivitys
Virastotyyppi
Työpisteiden ergonomiaraportti
Virastotyyppi
Työolosuhteiden kehittämisraportti
Virastotyyppi
Henkisen työsuojelun raportti
Virastotyyppi
Työsuojeluorganisaation kuvaus
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 91
Taulukko 60 esittää tulokset ensiapuvalmiuden perusteiden jakaumasta virastotyypeissä ja kokoluokissa.
Kolmannes virastoista arvioi ensiapuvalmiutensa työpaikkaselvitysten ja työpaikkojen erityisvaatimusten
mukaan. 38% virastoista toteuttaa ensiapuvalmiutta yleisten normien mukaan ja 27% arvioi
ensiapuvalmiutta satunnaisesti.
Taulukko 60. Ensiapuvalmiuden perusteiden jakauma eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
harvemmin kuin joka toinen vuosi 25,0% 32,4% 36,4% 11,1% 10,0% 29,3% 26,1% 8,3% 19,6%
kerran kahdessa vuodessa 6,3% 5,9% 9,1% 25,0% 4,9% 13,0% 8,3% 8,0%
vuosittain 62,5% 63,6% 55,9% 45,5% 66,7% 60,0% 56,1% 52,2% 64,6% 58,9%
2 kertaa vuodessa 9,1% 2,9% 11,1% 5,0% 4,9% 6,3% 4,5%
3 kertaa vuodessa tai useammin 27,3% 11,1% 2,4% 4,3% 10,4% 6,3%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
harvemmin kuin joka toinen vuosi 25,0% 4,5% 38,2% 36,4% 11,1% 40,0% 34,1% 34,8% 18,8% 27,7%
kerran kahdessa vuodessa 6,3% 2,9% 9,1% 5,0% 4,9% 4,3% 2,1% 3,6%
vuosittain 50,0% 63,6% 55,9% 45,5% 77,8% 45,0% 46,3% 52,2% 64,6% 55,4%
2 kertaa vuodessa 9,1% 10,0% 4,9% 4,2% 3,6%
3 kertaa vuodessa tai useammin 12,5% 22,7% 11,1% 7,3% 4,3% 8,3% 7,1%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
harvemmin kuin joka toinen vuosi 37,5% 27,3% 58,8% 72,7% 66,7% 60,0% 58,5% 60,9% 41,7% 51,8%
kerran kahdessa vuodessa 18,8% 2,9% 5,0% 9,8% 4,3% 4,5%
vuosittain 25,0% 36,4% 29,4% 18,2% 22,2% 25,0% 12,2% 26,1% 41,7% 27,7%
2 kertaa vuodessa 9,1% 5,0% 4,9% 2,1% 2,7%
3 kertaa vuodessa tai useammin 12,5% 27,3% 2,9% 11,1% 5,0% 9,8% 4,3% 12,5% 9,8%
Tapaturmien määrän raportti
Virastotyyppi
Tapaturmien syiden raportti
Virastotyyppi
Läheltäpiti tilanteiden raportti
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ensiaputarpeen arviointi perustuu
työpaikkaselvityksiin, huomioidaan
työpaikan erityisvaatimukset. 37,5% 54,5% 14,7% 36,4% 33,3% 35,0% 24,4% 26,1% 43,8% 33,0%
ensiaputarpeen arviointi perustuu
työpaikkaselvityksiin, toteutetaan
yleisten normien perusteella. 37,5% 22,7% 38,2% 54,5% 22,2% 55,0% 46,3% 34,8% 33,3% 38,4%
ensiaputarpeen arviointi on satunnaista
ja ensiaputaitojen ja –välineiden
suunnittelu perustuu yleisiin normeihin 25,0% 22,7% 41,2% 9,1% 44,4% 10,0% 24,4% 39,1% 22,9% 26,8%
ei prosesseja 5,9% 4,9% 1,8%
Mihin ensiapuvalmiuden arviointi
perustuu?
Virastotyyppi Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 92
5.3.2. Työsuojelutoiminnan arviointi
Työsuojelun toimintatapojen arviointi
perustuu edellisten taulukoiden
(Taulukko 58 - Taulukko 60) tuloksiin.
Arviointien jakauma on normaali,
arvioinneista löytyy tosi hyviä virastoja,
joskin myös tosi heikkoja.
Kuva 45. Työsuojelun arviointien jakauma.
Virastokoon mukaan jaoteltuna isot virastot olivat hoitaneet työsuojelun käytännöt paremmin kuin pienet
ja keskisuuret. Virastotyypeistä parhaat arvioinnit saivat turvallisuus- ja tutkimusala, heikoimmat taas
oikeustoimi ja ryhmä muut virastot.
Taulukko 61. Työsuojelun arviointien jakauma eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 12,5% 5,9% 9,1% 11,1% 5,6% 7,3% 4,3% 6,4% 6,3%
välttävä 18,8% 26,1% 29,4% 27,3% 22,2% 33,3% 39,0% 30,4% 14,9% 27,0%
keskitaso 56,3% 30,4% 32,4% 27,3% 44,4% 50,0% 36,6% 43,5% 38,3% 38,7%
hyvä 6,3% 26,1% 26,5% 36,4% 11,1% 12,2% 17,4% 27,7% 19,8%
erinomainen 6,3% 17,4% 5,9% 22,2% 4,9% 4,3% 12,8% 8,1%
50,2 59,1 54,4 53,0 57,8 50,0 50,5 52,0 58,3 54,2Mittarin keskiarvo
Kokoluokka
Kaikki
Työsuojelun
tasoluokat
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 93
5.4. Työpaikkaliikunta
5.4.1. Työpaikkaliikunnan eri toimintojen toteutus ja henkilöstön aktiivisuus
Työpaikkaliikunnan toimintojen auditoinnissa kartoitettiin eri toimintatapojen kattavuutta sekä henkilöstön
aktiivisuutta. Kuva 46 esittää yhteenvedot tuloksista.
Kuva 46. Työpaikkaliikuntapalvelujen tarjoaminen koko henkilöstölle, sekä eri palveluihin osallistuvien %-osuudet virastoissa.
Kuva 46 osoittaa, että suosituin koko henkilöstölle kohdennettava työpaikkaliikunnan palvelu oli yhteiset
liikuntatapahtumat, joihin osallistumisaktiivisuus oli 32% henkilöstöstä. Yhteisiä liikuntapalveluja (jumpat,
pelit) tarjosi koko henkilöstölle 68% virastoista, ja vastaavasti yksilöllistä taloudellista 58% virastoista. Omia
liikuntatiloja oli koko henkilöstölle 47%:ssa virastoista. Näiden kolmen (yhteiset palvelut, yksilölline tuki,
liikuntatilat) kumulatiivinen peitto koko henkilöstön osalta oli 86% virastoista – tämä osuus siis tarjosi
vähintään jonkun näistä kolmesta. Tämä on melko hyvin linjassa yleisen tilanteen kanssa, yleensä yli 90%
työnantajista tukee liikuntaa. Taulukko 62 osoittaa, että isoista virastoista 29% ei tue liikuntaa yksilöllisellä
taloudellisella tuella; tätä selittää se, että vastaavassa ryhmässä 56% virastoista pystyy tarjoamaan omia
liikuntatiloja koko henkilöstölle.
Kuva 46 osoittaa edelleen, että työmatkaliikunnan olosuhteet (suihkut, pyörävarastot) pystytään
tarjoamaan koko henkilöstölle 65%:ssa virastoista. Sen sijaan aktiivista taukoliikuntaa koko henkilöstölle
tarjoaa vain 18% virastoista. Osallistujia tässä toiminnassa on 11% henkilöstöstä.
% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%
yhteisiä liikuntatapahtumia (koko henkilöstölle)
tuettuja yhteisiä liikuntapalveluita (esim. yhteiset jumpat, pelit)
työmatkaliikunnan olosuhteet (suihkut, pyörävarasto)
yksilöllinen taloudellinen tuki
kuntotapahtumiin osallistumista tuetaan
omia liikuntatiloja
liikuntakampanjoita
aktiivisesti ohjattua taukoliikuntaa
Työpaikkaliikunnan eri osa-alueiden tarjoaminen koko henkilöstölle; virastojen %-
osuudet
järjestetään osallistujia %
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 94
Taulukko 62. Työpaikkaliikunnan palvelujen saatavuuden jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 18,8% 9,1% 27,3% 33,3% 10,0% 22,0% 4,3% 6,3% 11,6%
on alle puolelle henkilöstöstä 11,8% 8,7% 4,2% 3,6%
on yli puolelle henkilöstöstä 31,3% 9,1% 17,6% 10,0% 9,8% 17,4% 14,6% 13,4%
on kaikille 50,0% 72,7% 70,6% 72,7% 66,7% 75,0% 68,3% 65,2% 70,8% 68,8%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 6,3% 40,9% 38,2% 27,3% 11,1% 20,0% 19,5% 39,1% 29,2% 27,7%
on alle puolelle henkilöstöstä 12,5% 5,9% 9,1% 10,0% 4,9% 4,3% 8,3% 6,3%
on yli puolelle henkilöstöstä 12,5% 5,9% 2,4% 8,7% 2,1% 3,6%
on kaikille 68,8% 50,0% 50,0% 63,6% 77,8% 60,0% 70,7% 43,5% 54,2% 58,0%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 50,0% 32,4% 54,5% 44,4% 20,0% 43,9% 30,4% 16,7% 29,5%
on alle puolelle henkilöstöstä 12,5% 11,8% 10,0% 9,8% 4,3% 6,3% 7,1%
on yli puolelle henkilöstöstä 6,3% 4,5% 23,5% 11,1% 25,0% 7,3% 17,4% 18,8% 14,3%
on kaikille 31,3% 86,4% 32,4% 36,4% 44,4% 45,0% 36,6% 43,5% 56,3% 46,4%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 18,8% 14,7% 27,3% 22,2% 5,0% 19,5% 17,4% 4,2% 12,5%
on alle puolelle henkilöstöstä 5,9% 5,0% 4,3% 4,2% 2,7%
on yli puolelle henkilöstöstä 6,3% 4,5% 8,8% 5,0% 2,4% 8,7% 6,3% 5,4%
on kaikille 68,8% 86,4% 70,6% 72,7% 77,8% 85,0% 75,6% 65,2% 83,3% 76,8%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 50,0% 9,1% 32,4% 54,5% 55,6% 45,0% 48,8% 39,1% 25,0% 36,6%
on alle puolelle henkilöstöstä 9,1% 17,6% 33,3% 10,0% 17,4% 18,8% 11,6%
on yli puolelle henkilöstöstä 18,2% 11,8% 4,9% 8,7% 8,3% 7,1%
on kaikille 43,8% 54,5% 35,3% 45,5% 11,1% 45,0% 41,5% 30,4% 45,8% 41,1%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 50,0% 4,5% 41,2% 54,5% 33,3% 40,0% 48,8% 34,8% 25,0% 35,7%
on alle puolelle henkilöstöstä 12,5% 17,6% 11,1% 7,3% 17,4% 4,2% 8,0%
on yli puolelle henkilöstöstä 9,1% 5,9% 10,0% 8,7% 8,3% 5,4%
on kaikille 31,3% 77,3% 35,3% 45,5% 55,6% 45,0% 41,5% 34,8% 58,3% 47,3%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 25,0% 4,5% 5,9% 18,2% 14,6% 8,7% 2,1% 8,0%
on alle puolelle henkilöstöstä 31,3% 9,1% 17,6% 18,2% 5,0% 12,2% 26,1% 10,4% 14,3%
on yli puolelle henkilöstöstä 6,3% 17,6% 11,1% 20,0% 7,3% 8,7% 14,6% 10,7%
on kaikille 37,5% 77,3% 58,8% 63,6% 88,9% 75,0% 65,9% 52,2% 70,8% 65,2%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei ole käytössä 68,8% 59,1% 38,2% 72,7% 77,8% 55,0% 63,4% 47,8% 54,2% 56,3%
on alle puolelle henkilöstöstä 18,8% 13,6% 20,6% 9,1% 11,1% 25,0% 12,2% 17,4% 22,9% 17,9%
on yli puolelle henkilöstöstä 17,6% 4,9% 13,0% 2,1% 5,4%
on kaikille 12,5% 18,2% 23,5% 18,2% 11,1% 20,0% 19,5% 17,4% 18,8% 18,8%
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
aktiivisesti ohjattua
taukoliikuntaa
Virastotyyppi
työmatkaliikunnan olosuhteet
(suihkut, pyörävarasto)
Virastotyyppi
liikuntakampanjoita
Virastotyyppi
kuntatapahtumiin osallistumista
tuetaan
Virastotyyppi
yhteisiä liikuntatapahtumia (koko
henkilöstölle)
Virastotyyppi
yksilöllinen taloudellinen tuki
Virastotyyppi
omia liikuntatiloja
Virastotyyppi
tuettuja yhteisiä
liikuntapalveluita (esim. yhteiset
jumpat, pelit)
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 95
5.4.2. Työpaikkaliikunnan toimintojen arviointi
Työpaikkaliikunnan toimintojen arvioinnissa otetaan huomioon toimintatapojen ohella henkilöstön
aktiivisuus 50%:n painoarvolla. Taulukko 63 esittää keskiarvoiset aktiivisuustulokset, jotka ovat välttävää
tasoa.
Taulukko 63. Työpaikkaliikunnan eri toimintoihin osallistuvien %-osuudet eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
Työpaikkaliikunnan arviointiin on otettu
huomioon edellisten taulukkojen
(Taulukko 62 ja Taulukko 63) tulokset.
Kokonaisuudessaan arviointien jakauma
on normaali ja keskiarvo (50,5%)
keskitasoa.
Virastotyypeistä (Taulukko 64) parhaat
arvioinnit saivat turvallisuus- ja talousala
sekä ryhmä muut virastot. Virastokoon
mukaan arvioinnit olivat parhaat isoissa
virastoissa.
Kuva 47. Työpaikkaliikunnan arviointien jakauma.
Taulukko 64. Työpaikkaliikunnan arviointien jakauma eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
Kaikki
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
Säännöllinen työpaikkaliikunta 12,5% 30,5% 28,8% 12,7% 22,2% 24,5% 19,3% 24,3% 27,7% 23,9%
Liikuntatapahtumat - koko firma 35,0% 35,5% 36,8% 21,8% 27,8% 32,0% 33,9% 33,5% 32,5% 33,2%
Liikuntatapahtumat - yksikkötaso 23,8% 37,7% 44,1% 13,6% 23,3% 29,0% 28,3% 32,6% 36,3% 32,6%
Liikuntakampanjat 16,3% 20,0% 22,6% 8,2% 12,2% 19,5% 19,8% 14,3% 19,2% 18,4%
Taukoliikunta 7,5% 5,9% 18,2% 5,5% 2,2% 12,5% 11,7% 10,9% 9,8% 10,7%
Työpaikkaliikuntaan
osallistuvien %-osuudet
Virastotyyppi Kokoluokka
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 6,3% 8,7% 2,9% 9,1% 5,3% 4,9% 8,7% 4,2% 5,4%
välttävä 50,0% 4,3% 35,3% 36,4% 33,3% 21,1% 36,6% 30,4% 20,8% 28,6%
keskitaso 31,3% 47,8% 29,4% 36,4% 44,4% 36,8% 31,7% 43,5% 37,5% 36,6%
hyvä 12,5% 39,1% 26,5% 18,2% 22,2% 31,6% 24,4% 17,4% 33,3% 26,8%
erinomainen 5,9% 5,3% 2,4% 4,2% 2,7%
Mittarin keskiarvo 43,1 53,3 53,2 41,0 50,3 53,4 49,0 45,3 53,9 50,4
Työpaikkaliikunnan
tasoluokat
Virastotyyppi Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 96
5.5. Henkilöstöruokailu
Henkilöstöruokailun osalta auditoinnin tuloksen määräytyminen oli selkeä; työnantajan mahdollistaman
lounasedun käyttäjien %-osuus oli auditoinnin tulos. Tulokseen vaikutti luonnollisesti lounasedun saajien %-
osuus henkilöstöstä, joita oheisen taulukon mukaan oli 61% virastojen henkilöstöstä.
Taulukko 65. Henkilöstöruokailun tunnuslukujen jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
Henkilöstöruokailun arviointien
jakauma on hyvin epänormaali,
tuloksissa oli paljon ”nollia” ja toisaalta
paljon 80-100%:n tuloksiakin.
Taulukko 66 osoittaa sen, että isoissa
virastoissa arvioinnit olivat heikommat
kuin pienissä ja keskisuurissa.
Virastotyypeittäin opetusalalla oli
paljon heikkoja arviointeja; parhaat
arvioinnit saavutti oikeustoimi.
Kuva 48. Henkilöstöruokailun arviointien jakauma.
Taulukko 66. Henkilöstöruokailun arviointien jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
lounasedun saajien %-osuus 66,7 52,7 79,0 25,0 55,0 69,2 61,7 74,7 54,3 61,4
lounasedun käyttäjiä (%) 34,0 17,8 33,2 21,7 41,0 35,8 33,5 30,7 25,0 30,0
oma(t) henkilöstöravintola(t) -
käyttäjiä (%) 20,5 46,5 41,2 20,0 30,7 34,8 19,8 34,8 52,0 35,7
ei käytä lounasetua (%) 34,0 32,7 50,0 34,0 37,5 32,8 39,3 41,8 36,1 38,8
Virastotyyppi Kokoluokka
Kaikki
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 6,3% 26,5% 54,5% 11,1% 26,3% 14,6% 21,7% 22,9% 19,6%
välttävä 18,8% 21,7% 17,6% 27,3% 33,3% 10,5% 24,4% 13,0% 18,8% 19,6%
keskitaso 18,8% 43,5% 11,8% 9,1% 11,1% 15,8% 14,6% 13,0% 27,1% 19,6%
hyvä 56,3% 30,4% 41,2% 9,1% 44,4% 42,1% 43,9% 43,5% 31,3% 38,4%
erinomainen 4,3% 2,9% 5,3% 2,4% 8,7% 2,7%
Mittarin keskiarvo 53,8 49,8 44,3 15,0 44,7 45,9 46,7 51,3 38,7 44,2
Henkilöstöruo-
kailun tasoluokat
Virastotyyppi Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 97
5.6. Kulttuuri- ja virkistyspalvelut
Kulttuuri- ja virkistystoiminnan auditoinnissa kartoitettiin eri toimintojen saatavuus sekä henkilöstön
aktiivisuus. Kuva 49 vetää tulokset yhteen.
Kuva 49. Kulttuuri- ja virkistystoiminnan eri osa-alueiden järjestämisen osuudet, sekä henkilöstön aktiivisuus.
Kuva 49 osoittaa, että yleisimmin järjestettävä kulttuuri- tai virkistystoiminto oli pikkujoulu, jonka järjesti
91% virastoista. Osallistujia pikkujouluihin oli 50% henkilöstöstä. Henkilöstötapahtumia järjestettiin yli
79%:ssa virastoista. Kulttuuri tapahtumiin osallistumista tuettiin taloudellisesti 58%:ssa virastoista,
kulttuuriseteli (tms) oli käytössä 45%:ssa virastoista sekä henkilöstökerhon kulttuuri- ja virkistysryhmiä
löytyi samoin 45%:ssa virastoista. Viraston koko oli yhteydessä suurempaan kulttuuripalvelujen
saatavuuteen (Taulukko 67). Virastotyypeistä olivat aktiivisimpia tutkimusala ja ryhmä muut virastot.
Taulukko 67. Kulttuuri- ja virkistystoiminnan eri osa-alueiden järjestämisen osuudet eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
pikkujoulu
henkilöstötapahtumia virastotasolla
henkilöstötapahtumia yksikkötasolla
kulttuuritapahtumiin osallistuminen työnantajan taloudellisella tuella
kulttuuriseteli tai muu taloudellinen tuki kulttuuripalveluille
henkilöstökerhon (tms) kulttuuri- ja virkistysryhmät
Kulttuuri- ja virkistystoimintaa järjestävät virastot sekä henkilöstön aktiivisuus eri toiminnoissa
Järjestetään osallistumisaktiivisuus-%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
henkilöstökerhon (tms) kulttuuri- ja
virkistysryhmät 43,8% 31,8% 41,2% 36,4% 77,8% 55,0% 34,1% 43,5% 54,2% 44,6%
kulttuuriseteli tai muu taloudellinen
tuki kulttuuripalveluille 68,8% 45,5% 14,7% 54,5% 66,7% 65,0% 41,5% 39,1% 52,1% 45,5%
kulttuuritapahtumiin osallistuminen
työnantajan taloudellisella tuella 68,8% 54,5% 50,0% 45,5% 77,8% 65,0% 51,2% 56,5% 64,6% 58,0%
henkilöstötapahtumia yksikkötasolla 43,8% 86,4% 76,5% 72,7% 77,8% 75,0% 56,1% 73,9% 87,5% 73,2%
henkilöstötapahtumia virastotasolla 87,5% 81,8% 55,9% 72,7% 88,9% 95,0% 80,5% 73,9% 75,0% 76,8%
pikkujoulu 93,8% 81,8% 91,2% 81,8% 100,0% 100,0% 90,2% 100,0% 87,5% 91,1%
Kulttuuri- ja virkistyspalvelut
Virastotyyppi Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 98
Kulttuuri- ja virkistyspalvelujen
arviointiin otettiin huomioon palvelujen
saatavuus ja henkilöstön aktiivisuus.
Arviointien jakauma oli melko leveä,
keskiarvo oli hyvää keskitasoa (53,7%),
mutta arvioinneissa oli paljon sekä
välttäviä että hyviä tuloksia.
Kuva 50. Kulttuuri- ja virkistyspalvelujen arviointien jakauma.
Kulttuuri- ja virkistyspalvelujen arvioinneissa isot virastot saivat parempia arviointeja kuin pienet ja
keskisuuret. Virastotyypeittäin parhaita olivat tutkimusala ja ryhmä muut virastot.
Taulukko 68. Kulttuuri- ja virkistyspalvelujen arviointien jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 6,3% 8,7% 2,9% 18,2% 5,3% 7,3% 8,3% 6,3%
välttävä 6,3% 47,8% 52,9% 36,4% 10,5% 36,6% 39,1% 25,0% 32,1%
keskitaso 56,3% 17,4% 17,6% 18,2% 44,4% 31,6% 34,1% 39,1% 16,7% 27,7%
hyvä 12,5% 17,4% 23,5% 27,3% 44,4% 36,8% 12,2% 8,7% 43,8% 25,0%
erinomainen 18,8% 8,7% 2,9% 11,1% 15,8% 9,8% 13,0% 6,3% 8,9%
Mittarin keskiarvot 56,9 49,5 48,5 44,4 65,8 64,8 48,5 52,8 58,5 53,7
Kulttuuri- ja
virkistystoiminnan
tasoluokat
Virastotyyppi Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 99
5.7. Hyvinvoinnin tukipalvelujen raportointi
Hyvinvoinnin tukipalvelujen raportointia kartoitettiin laadun suhteen. Raportoinnissa ydintoimijoina ovat
palvelujen tuottajat, joilta virastot tilaavat (tai eivät tilaa) raportointia. Kuva 51 esittää tulosten
yhteenvedon.
Kuva 51. Hyvinvoinnin tukipalvelujen raportoinnin laadun jakaumat virastoissa.
Kuva 51 osoittaa, että 30-50% virastoista saa eri palveluista osallistujamäärät. Tämä on sinänsä melko
alhainen luku, koska useimmissa palveluissa laskutus perustuu yksikköhintoihin. Osallistujamäärät ja
toiminnan laatupalaute oli seuraava kategoria raportoinnissa. Tämän raportin tuotti yleensä 10-20%
palvelutuottajista. Kolmannessa raportoinnin laatukategoriassa yhdistyi edellinen taso ja vaikuttavuuden
raportointi. Tämä on oleellinen osa raportointia erityisesti terveyden edistämisen luennoissa ja
hyvinvoinnin projekteissa. Näillä osa-alueilla 1% ja 6% palvelutuottajista teki vaikuttavuusraportin. Tämä
tulos on erityisen huono – näissä palveluissa vaikuttavuuden raportointi on aivan oleellinen.
44 %
49 %
44 %
46 %
28 %
37 %
18 %
13 %
13 %
11 %
19 %
5 %
3 %
1 %
1 %
0 %
6 %
1 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %
henkilöstöruokailu
liikuntatapahtumat
terveyden edistämisen luennot
työpaikkaliikunnan palvelut
hyvinvoinnin projektit
kulttuuripalvelut
Hyvinvoinnin tukipalvelujen raportoinnin laadun jakaumat virastoissa
osallistujamäärät osall.määrät ja toiminnan laatupalaute osall.määrät ja toiminnan laatupalaute, vaikuttavuus
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 100
Taulukko 69. Hyvinvoinnin tukipalvelujen raportointitapojen jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei dokumentoitua raportointia 56,3% 40,9% 26,5% 63,6% 55,6% 50,0% 46,3% 43,5% 41,7% 43,8%
osallistujamäärät 43,8% 40,9% 67,6% 27,3% 22,2% 35,0% 51,2% 52,2% 37,5% 45,5%
osall.määrät ja toiminnan
laatupalaute 18,2% 5,9% 9,1% 22,2% 15,0% 2,4% 4,3% 20,8% 10,7%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei dokumentoitua raportointia 43,8% 31,8% 29,4% 63,6% 22,2% 45,0% 41,5% 30,4% 37,5% 37,5%
osallistujamäärät 37,5% 50,0% 61,8% 27,3% 55,6% 45,0% 48,8% 60,9% 43,8% 49,1%
osall.määrät ja toiminnan
laatupalaute 18,8% 18,2% 5,9% 9,1% 22,2% 10,0% 9,8% 4,3% 18,8% 12,5%
osall.määrät ja toiminnan
laatupalaute, vaikuttavuus 2,9% 4,3% ,9%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei dokumentoitua raportointia 56,3% 63,6% 52,9% 72,7% 33,3% 60,0% 56,1% 56,5% 58,3% 57,1%
osallistujamäärät 37,5% 36,4% 44,1% 9,1% 33,3% 40,0% 36,6% 43,5% 33,3% 36,6%
osall.määrät ja toiminnan
laatupalaute 6,3% 2,9% 18,2% 22,2% 7,3% 6,3% 5,4%
osall.määrät ja toiminnan
laatupalaute, vaikuttavuus 11,1% 2,1% ,9%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei dokumentoitua raportointia 50,0% 22,7% 32,4% 63,6% 44,4% 60,0% 53,7% 43,5% 31,3% 42,0%
osallistujamäärät 37,5% 50,0% 64,7% 18,2% 33,3% 25,0% 36,6% 47,8% 47,9% 43,8%
osall.määrät ja toiminnan
laatupalaute 12,5% 27,3% 2,9% 9,1% 22,2% 15,0% 7,3% 8,7% 20,8% 13,4%
osall.määrät ja toiminnan
laatupalaute, vaikuttavuus 9,1% 2,4% ,9%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei dokumentoitua raportointia 43,8% 27,3% 50,0% 63,6% 44,4% 60,0% 61,0% 43,5% 37,5% 47,3%
osallistujamäärät 43,8% 40,9% 29,4% 18,2% 11,1% 10,0% 24,4% 34,8% 27,1% 27,7%
osall.määrät ja toiminnan
laatupalaute 12,5% 13,6% 20,6% 9,1% 33,3% 25,0% 12,2% 21,7% 22,9% 18,8%
osall.määrät ja toiminnan
laatupalaute, vaikuttavuus 18,2% 9,1% 11,1% 5,0% 2,4% 12,5% 6,3%
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
ei dokumentoitua raportointia 43,8% 22,7% 32,4% 63,6% 22,2% 40,0% 39,0% 34,8% 33,3% 35,7%
osallistujamäärät 50,0% 50,0% 52,9% 9,1% 44,4% 35,0% 43,9% 56,5% 37,5% 43,8%
osall.määrät ja toiminnan
laatupalaute 6,3% 27,3% 14,7% 18,2% 22,2% 20,0% 12,2% 8,7% 27,1% 17,9%
osall.määrät ja toiminnan
laatupalaute, vaikuttavuus 9,1% 11,1% 5,0% 4,9% 2,1% 2,7%
henkilöstöruokailu
Virastotyyppi
hyvinvoinnin projektit
Virastotyyppi
terveyden edistämisen luennot
Virastotyyppi
kulttuuripalvelut
Virastotyyppi
liikuntatapahtumat
Virastotyyppi
työpaikkaliikunnan palvelut
Virastotyyppi
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 101
5.7. Sisäinen viestintä
Sisäisen viestinnän osalta auditoinnissa kartoitettiin eri välineiden käyttöä ja niiden tavoittavuutta, siis
nimenomaan hyvinvoinnin näkökulmasta. Kuva 52 esittää yhteenvedon tuloksista.
Kuva 52. Niiden virastojen %-osuus, joissa hyvinvoinnin sisäisen viestinnän eri menetelmät tavoittavat 100% henkilöstöstä.
Kuva 52 osoittaa, että sähköposti oli yleisin väline hyvinvointiohjelman eri toimintojen viestinnässä.
Intranet tavoitti 53%:ssa virastoja koko henkilöstön. Varsinaisia työhyvinvointiin liittyviä viestinnän välineitä
käytettiin vähemmän. Koko henkilökunnan tavoittavana 20% virastoista käytti hyvinvoinnin tiedotteita, 7%
käytti kampanjaesitteitä ja 4% hyvinvointiin liittyviä julisteita. Tarkemmat tulokset alla, Taulukko 70.
Taulukko 70. Niiden virastojen %-osuus eri virastotyypeissä ja kokoluokissa, joissa hyvinvoinnin sisäisen viestinnän eri menetelmät tavoittavat 100% henkilöstöstä.
% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%
sähköposti
intranet
henkilöstölehti
tiedotteet / hyvinvointi
suullinen viestintä yksikköpalavereissa
ilmoitustaulu
aktiivinen viestintä yhdyshenkilöverkoston …
suullinen viestintä koko viraston tapahtumissa
kampanjaesitteet
julisteet / hyvinvointi
Niiden virastojen %-osuus, joissa hyvinvoinnin sisäisen viestinnän eri
menetelmät tavoittavat 100% henkilöstöstä
Kaikki
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
sähköposti 75,0% 72,7% 88,2% 63,6% 66,7% 65,0% 92,7% 73,9% 60,4% 75,0%
intranet 25,0% 63,6% 55,9% 45,5% 77,8% 50,0% 43,9% 60,9% 56,3% 52,7%
henkilöstölehti 37,5% 36,4% 20,6% 27,3% 22,2% 15,0% 12,2% 30,4% 35,4% 25,9%
tiedotteet / hyvinvointi 31,3% 13,6% 17,6% 18,2% 33,3% 20,0% 22,0% 21,7% 18,8% 20,5%
suullinen viestintä
yksikköpalavereissa 6,3% 9,1% 14,7% 36,4% 33,3% 25,0% 22,0% 13,0% 16,7% 17,9%
ilmoitustaulu 31,3% 13,6% 2,9% 27,3% 11,1% 20,0% 22,0% 4,3% 14,6% 15,2%
aktiivinen viestintä
yhdyshenkilöverkoston avulla ,0% 13,6% 17,6% 27,3% 11,1% 5,0% 22,0% 8,7% 6,3% 12,5%
suullinen viestintä koko
viraston tapahtumissa 18,8% 2,9% 36,4% 33,3% 10,0% 19,5% 10,4% 11,6%
kampanjaesitteet 6,3% 4,5% 8,8% 18,2% 5,0% 7,3% 4,3% 8,3% 7,1%
julisteet / hyvinvointi 6,3% 4,5% 2,9% 9,1% 5,0% 4,9% 6,3% 4,5%
KokoluokkaEri sisäisen viestinnän
keinojen käyttö
hyvinvoinnin viestinnässä
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 102
Hyvinvoinnin sisäisen viestinnän
arviointiin otettiin huomioon eri
välineiden käyttö ja niiden tavoittavuus.
Lisäksi viestinnän laatu (pelkkää tekstiä,
vai esim. viraston graafisen ohjeiston
mukainen ulkoasu) vaikutti arviointiin.
Arviointien jakauma oli melko normaali,
keskiarvo oli 43,5% ja painotus hieman
heikon suuntaan.
Kuva 53. Sisäisen viestinnän arviointien jakauma.
Sisäisen viestinnän arviointien erot kokoluokittain ja virastotyypeittäin olivat melko pieniä.
Taulukko 71. Sisäisen viestinnän arviointien jakauma eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 18,8% 8,7% 5,9% 18,2% 10,5% 14,6% 13,0% 4,2% 9,8%
välttävä 25,0% 21,7% 5,9% 36,4% 44,4% 10,5% 22,0% 13,0% 18,8% 18,8%
keskitaso 25,0% 34,8% 52,9% 9,1% 44,4% 57,9% 34,1% 47,8% 43,8% 41,1%
hyvä 25,0% 26,1% 29,4% 27,3% 11,1% 21,1% 26,8% 21,7% 25,0% 25,0%
erinomainen 6,3% 8,7% 5,9% 9,1% 2,4% 4,3% 8,3% 5,4%
Mittarin keskiarvo 36,6 45,5 47,8 42,6 38,7 41,8 39,8 41,2 47,7 43,5
Kokoluokka
Kaikki
Sisäisen
viestinnän
tasoluokat
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 103
6. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin (SWMI)
6.1. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin jakauma ja keskiarvo
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen ja toimintojen auditoinnin perusteella laskettiin jokaiselle virastolle
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksi (SWMI). Näiden indeksien jakauma on esitetty alla (Kuva 54).
Kuva 54. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin (SWMI) jakauma virastoissa.
SWMI:n keskiarvo kaikkien virastojen osalta oli 49,2% ja vastaavasti keskihajonta 10,1%. Eri virastotyypeissä
ja kokoluokissa SWMI:n tasoluokkien jakaumat ja keskiarvot on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 72).
Taulukko 72. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin (SWMI) tasoluokkien jakauma ja keskiarvo eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
Virastotyypeittäin parhaat SWMI:n keskiarvot saavuttivat talous- ja turvallisuusala, heikoimmat taas
opetusala ja oikeustoimi. Viraston koon mukaan tarkasteltuna suurten virastojen keskiarvo oli korkein ja
pienten alhaisin. Viraston koko korreloi tilastollisesti merkitsevästi useiden SWMI:n osa-alueiden
pisteytysten kanssa. Positiiviset korrelaatiot viraston henkilöstömäärään löydettiin seuraavista:
hyvinvoinnin johtamisen kokonaisuus (r=0,49, p<0,001)
hyvinvoinnin vastuut, johtaminen ja ohjausryhmä (r=0,32, p<0,01)
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
heikko 18,8% 8,7% 2,9% 18,2% 11,1% 12,2% 4,3% 6,3% 8,0%
välttävä 18,8% 13,0% 17,6% 27,3% 36,8% 17,1% 21,7% 20,8% 19,6%
keskitaso 43,8% 30,4% 47,1% 54,5% 66,7% 47,4% 51,2% 60,9% 33,3% 45,5%
hyvä 6,3% 43,5% 20,6% 22,2% 15,8% 9,8% 13,0% 33,3% 20,5%
erinomainen 12,5% 4,3% 11,8% 9,8% 6,3% 6,3%
45,8 51,4 52,6 42,1 50,5 47,1 47,6 48,3 51,1 49,2
Kokoluokka
Kaikki
Keskiarvo
Strategisen hyvinvoinnin
johtamisen indeksin
jakauma
Virastotyyppi
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 104
hyvinvoinnin mittarit (r=0,37, p<0,001)
hyvinvoinnin raportointi (r=0,35, p<0,001)
hyvinvoinnin tavoitteet, sisältö ja suunnittelu (r=0,24, p<0,05)
hyvinvoinnin tukiprosessien kokonaisuus (r=0,22, p<0,05)
työterveyshuolto (r=0,30, p<0,01)
työsuojelu (r=0,27, p<0,01) Negatiivisesti viraston henkilöstömäärä korreloi investointien arviointiin (r=-0,39, p<0,001). Nämä tulokset korostavat isojen virastojen hyvinvoinnin parempaa johtamista sekä tehokkaampia prosesseja työterveyshuollossa ja työsuojelussa. Toisaalta ”suuruuden ekonomia” mahdollistaa kustannustehokkaan työhyvinvointiin resursoinnin.
6.2. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin eri osa-alueiden arvioinnit
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksi koostuu siis 16 osa-alueesta, joiden tilaa on arvioitu
suhteellisella skaalalla (ks. kappaleet 5.1. – 5.8.). Näiden suhteellisten tulosten keskiarvot on esitetty
ohessa, Kuva 55.
Kuva 55 osoittaa, että suurimmassa osassa SWMI:n osa-alueista saavutettiin ”hyvän keskitason” tulos 50-
60%:n välillä. Alle keskitason tuloksia olivat henkilöstöruokailun ja viestinnän sekä hyvinvoinnin mittareiden
ja raportoinnin tulokset. Erityisen heikko tulos saavutettiin terveyden edistämisessä.
Kuva 55. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin (SWMI) eri osa-alueiden keskiarvot virastoissa.
55
39
38
51
57
52
57
57
55
52
54
50
22
44
54
43
10 20 30 40 50 60 70 80
HYVINVOINNIN JOHTAMINEN
Hyvinvoinnin vastuut, johtaminen ja ohjausryhmä
Hyvinvoinnin mittarit
Hyvinvoinnin raportointi
YRITYKSEN STRATEGIAT JA TOIMINTATAVAT
Hyvinvoinnin tavoitteet, sisältö ja suunnittelu
Hyvinvointi yrityksen strategisissa toiminnoissa
Osaamisen kehittäminen
ESIMIESTYÖN JA HR:N TOIMINNOT
Esimiesten rooli hyvinvoinnissa
Hyvinvointi esimies- ja HR-toiminnoissa
Hyvinvointi-investoinnit
HYVINVOINNIN TUKIPROSESSIT
Työterveyshuolto
Työsuojelu
Työpaikkaliikunta
Terveyden edistäminen
Henkilöstöruokailu
Kulttuuri ja virkistyspalvelut
Sisäinen viestintä
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen; eri osa-alueiden arviointien keskiarvot virastoissa 2010
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 105
6.3. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin eri osa-alueiden yhteydet
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksi koostuu Hyvinvoinnin johtamisen mallin mukaan (ks. Kuva 2,
sivulla 9) neljästä pääosasta, johtamisesta, yrityksen strategiasta ja toimintatavoista, esimiestyön ja HR:n
funktioista ja resursseista sekä hyvinvoinnin tukifunktioista. Nämä osa-alueet jakaantuvat kukin 3 – 7 osaan,
kuten edellisellä sivulla (Kuva 55) esitettiin.
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen kokonaisuutta analysoitiin neljän pääosa-alueen korrelaatioanalyysin
avulla. Kuva 56 esittää analyysin tulokset.
Kuva 56. Hyvinvoinnin johtamisen mallin osa-alueiden korrelaatioanalyysin tulokset.
Kuva 56 osoittaa erittäin vahvan korrelaation hyvinvoinnin johtamisen ja yrityksen strategian ja
toimintatapojen sekä hyvinvoinnin tukifunktioiden välillä. Myös korrelaatiot yrityksen strategian ja
toimintatapojen ja esimiestyön ja HR:n toimintojen sekä hyvinvoinnin tukifunktioiden välillä olivat vahvoja.
Tulokset korostavat strategisen hyvinvoinnin johtamisen kokonaisuutta – ilman hyvää johtamista ei ole
selkeää strategiaa hyvinvoinnin edistämiseksi eikä laadukkaasti toteutettuja hyvinvoinnin tukifunktioita.
Johtajuus
Hyvinvoinnin
johtaminen
Yrityksen
strategia ja
toimintatavat
Esimiestyön
ja HR:n funktiot
ja resurssit
Hyvinvoinnin
tukifunktiot
r=0,52
r=0,37
r=0,66
r=0,68
r=0,50
r=0,43
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 106
6.4. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin tason yhteydet
investointeihin
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen tasoa haluttiin verrata työhyvinvoinnin investointeihin; edellyttääkö
laadukas toimintatapa aina suuria rahallisia investointeja? Oheiset taulukot (Taulukko 74) osoittavat, että ei
välttämättä.
Taulukko 73. Työhyvinvoinnin eri osa-alueiden investointien keskiarvot SWMI:n eri tasoluokissa.
Taulukko 73 osoittaa, että työhyvinvoinnin kokonaisinvestoinnit kasvoivat strategisen hyvinvoinnin
johtamisen tason noustessa; alimmassa tasoluokassa maksetut investoinnit olivat keskimäärin 1206€
henkilöä kohden vuodessa, ja korkeimmassa tasoluokassa 2199€ henkilöä kohden vuodessa. Taulukko
osoittaa, että kasvu aiheutui lähes pelkästään henkilöstökoulutuksen kuluista; sekä henkilöstön
ajankäytöstä että maksetuista kuluista.
Taulukko 74. Työhyvinvoinnin tiettyjen osa-alueiden investointien keskiarvot SWMI:n eri osa-alueiden tasoluokissa.
Taulukko 74 esittää tarkempaa analyysia eri osa-alueiden tason ja investointien välisistä yhteyksistä.
Työpaikkaliikunnan määritetty taso oli yhteydessä työkunnon kehittämisen investointeihin, ei liikunnan
kuluihin. Kulttuuri- ja virkistystoiminnan tasolla ja kuluilla ei ollut yhteyttä, ja sama oli tilanne yllättäen
myös työterveyshuollossa. Työterveyshuollon kustannukset olivat yhteydessä varsin luontevasti
sairauskäyntien määrään (r=0,4, p<0,05). Viraston strategisten toimintojen taso (siis hyvinvoinnin
näkökulmasta) oli selkeästi yhteydessä henkilöstön koulutuskustannuksiin. Tämä heijastelee
kokonaisuudessaan vahvaa strategista otetta henkilöstön kehittämiseen virastoissa.
SWMI tasot
Työterveys-
huolto
Muun
työkunto
Työpaikka-
liikunta
Kulttuuri- ja
virkistys-
toiminta
Työyhteisön
kehittä-
minen
Koulutuksen
henkilöstö-
kulu
Maksetut
koulutus-
kulut
Investoinnit
yhteensä
heikko 369 47 147 155 103 355 385 1206
välttävä 354 146 80 141 153 673 845 1719
keskitaso 419 233 96 169 142 822 1046 2106
hyvä 354 163 80 166 134 1263 1121 2019
erinomainen 305 218 75 122 117 1155 1362 2199
Kultturi- ja
virk.toim. taso
Työterveyshuollon
taso
Työkunnon
kehittäminen
Työpaikka-
liikunta
Kulttuuri- ja
virkistystoiminta Työterveyshuolto
Koulutuksen
henkilöstökulu
Maksettu
koulutusinvestointi
heikko 29 103 120 323 364 583
välttävä 165 87 126 369 679 909
keskitaso 195 109 196 417 1044 1004
hyvä 224 76 179 373 740 1037
erinomainen 391 57 138 330 1354 1406
Työpaikkaliikunnan taso Strategisten toimintojen taso
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 107
7. Valtion virastojen henkilöstötulosten kuvaus
Tässä tutkimuksessa saatiin käyttöön Valtionvarainministeriön keräämän TAHTI-järjestelmän tiedot kaikista
virastoista. Tutkimuksen tarpeisiin näistä tiedoista käytettiin henkilöstötutkimuksen (VMbaro) tuloksia,
terveyden ja työkyvyn tunnusluja sekä osaamisen tunnuslukuja osana strategisen hyvinvoinnin johtamisen
mittarin rakentamista. Tässä raportissa henkilöstötutkimuksen ja terveyden ja työkyvyn tunnuslukuja
kuvataan varsin yleisellä tasolla.
7.1. TAHTI-järjestelmän tulosten yleiskuvaus
Taulukko 75 esittää TAHTI-järjestelmän tärkeimpien tunnuslukujen keskiarvot virastotyypeittäin ja
kokoluokittain. Taulukkoon ei ole merkitty keskihajontoja, jotka esimerkiksi virastotyypeittäin
henkilöstömäärissä olivat erittäin suuret.
Taulukko 75. Valtion henkilöstötulosten yleiskuvaus virastotyyppien ja kokoluokkien mukaan.
Taulukko 75 esittää valtion virastojen yleistä luonnetta varsin konkreettisella tavalla. Ensinnäkin työ on
asiantuntijavaltaista; johtoon, esimieskuntaan ja asiantuntijoihin kuuluu yhteensä 41% henkilöstöstä.
Toisaalta väki on suhteellisen iäkästä, keski-ikä oli 46,2 vuotta, mutta hyvin koulutettua.
Koulutustasoindeksi 5,4 tarkoittaa sitä, että henkilöstö on keskimäärin alemman ja ylemmän
korkeakoulututkinnon välillä. Koulutukseen panostetaan melko paljon, keskimäärin puolet henkilöstöstä
saivat koulutusta, jonka kesto oli keskimäärin viisi työpäivää. Kehityskeskustelujen käyneiden osuus oli
91,4%, mutta osaamiskartoitus oli tehty vain 36,9%:lle valtion henkilöstöstä.
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 95 810 235 525 543 413 78 239 778 413
Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden
lopusta 3,2 0,7 0,6 -0,8 -3,7 1,1 0,3 1,0 0,7 0,6
Johtoon kuuluvien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä
vuoden lopussa 2,9 1,3 1,2 14,6 15,6 15,1 3,7 6,2 9,2 6,5
Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-
osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 2,4 5,7 1,0 3,5 4,3 4,8 2,6 2,3 4,2 3,2
Asiantuntijatehtävissä toimivien henkilöiden %-osuus
henkilöstöstä vuoden lopussa 39,1 32,4 11,0 43,1 51,5 41,7 32,8 21,3 33,6 30,8
Kaikkien määräaikaisissa viroissa tai tehtävissä
toimivien %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 20,4 8,6 9,1 29,1 12,4 17,1 15,8 10,8 14,4 14,2
Sisäinen vaihtuvuus, vuoden aikana oman
organisaation sisällä tehtäviä vaihtaneiden henkilöiden
lukumäärän %-osuus edellisen vuoden lopun
henkilöstöstä 10,3 6,6 3,4 2,6 6,6 6,2 6,0 4,2 5,6 5,5
Keski-ikä vuoden lopussa, vuotta 46,9 41,4 48,6 46,1 46,5 46,7 47,2 46,6 45,2 46,2
Koulutustasoindeksi vuoden lopussa 5,8 4,8 5,3 5,4 5,9 5,8 5,7 5,4 5,2 5,4
Koulutuksen laajuus, vuoden aikana
henkilöstökoulutusta saaneiden henkilöiden
lukumäärän %-osuus vuoden lopun henkilöstöstä 54,9 13,3 69,6 16,1 14,3 49,0 56,5 62,3 37,3 50,9
Koulutuksen pituus, työpäivää/koulutettu 4,1 1,7 6,7 4,0 5,6 5,2 5,0 5,7 4,9 5,1
Koulutuspanostus, työpäivää/henkilötyövuosi 2,7 5,0 8,7 ,9 2,0 2,8 5,0 7,1 3,6 4,8
Kehityskeskusteluja käyneiden henkilöiden %-osuus
vuoden lopun henkilöstöstä 83,6 98,6 98,3 91,2 95,4 94,0 86,3 96,7 96,0 91,4
Henkilöiden, joille on tehty osaamiskartoitus, %-osuus
vuoden lopun henkilöstöstä 33,8 50,0 88,6 54,0 32,0 43,0 44,9 36,9
Virastotyyppi Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 108
7.2. Valtion henkilöstötutkimuksen (VMbaro) tulosten yhteenveto
VMbaro koostui 27 kysymyksestä, joista koostettiin kahdeksan faktoria ja kokonaistyytyväisyyden faktori.
Kaikki kysymykset rakentuivat viidestä vastausvaihtoehdosta, joiden virastokohtaiset keskiarvot olivat
tunnuslukuja. Kuva 57 esittää neljä esimerkkiä tunnuslukujen jakaumista, keskiarvoista ja keskihajonnoista.
Kuva 57. VMbaron neljän faktorin tunnuslukujen jakaumat virastoissa.
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 109
Taulukko 76. Virastojen henkilöstötutkimuksen (VMbaro) eri faktoreiden ja yksittäisten kysymysten keskiarvot eri virastotyypeissä ja kokoluokissa vuonna 2009.
Taulukko 76 osoittaa kokonaistyytyväisyyden erittäin pienet eri virastotyyppien ja kokoluokkien välillä. Eri
faktoreista parhaat keskiarvot havaittiin työilmapiirissä (3,72) ja työn sisällössä ja haasteellisuudessa (3,69);
heikoimmat keskiarvot olivat tyytyväisyydessä palkkaukseen (2,97) ja tiedon kulkuun (3,17).
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250 Kaikki
Kokonaistyötyytyväisyys 3,44 3,45 3,43 3,41 3,43 3,37 3,44 3,42 3,41 3,42
Tyytyväisyys johtamiseen 3,33 3,49 3,41 3,49 3,35 3,39 3,39 3,39 3,44 3,41
Esimiehesi antamaan tukeen työhösi liittyvissä
kysymyksissä ja työnteon edellytysten luonnissa 3,43 3,70 3,56 3,76 3,58 3,57 3,60 3,58 3,62 3,61
Töiden yleiseen organisointiin työyhteisössäsi 2,82 3,28 3,10 3,18 3,06 3,10 3,00 3,10 3,22 3,12
Palautteen saantiin työtuloksistasi,
ammatinhallinnastasi ja työssä kehittymisestäsi 3,10 3,31 3,27 3,44 3,23 3,22 3,24 3,27 3,29 3,27
Oikeudenmukaiseen ja inhimilliseen kohteluusi
työyhteisösi esimiesten ja johdon taholta 3,46 3,61 3,49 3,64 3,52 3,51 3,52 3,57 3,55 3,54
Tyytyväisyys työn sisältöön ja
haasteellisuuteen 3,72 3,67 3,69 3,79 3,70 3,69 3,74 3,67 3,67 3,69
Tulos- ja muiden työtavoitteidesi selkeyteen 3,53 3,53 3,55 3,60 3,51 3,51 3,55 3,53 3,53 3,54
Työsi itsenäisyyteen ja mahdollisuuksiisi
vaikuttaa työsi sisältöön 3,81 3,83 3,86 3,91 3,97 3,82 3,90 3,82 3,84 3,86
Työsi haastavuuteen 3,79 3,77 3,84 3,85 3,97 3,79 3,87 3,79 3,79 3,82
Työsi innostavuuteen ja työssäsi kokemaasi työn
iloon 3,44 3,48 3,48 3,63 3,52 3,43 3,53 3,43 3,47 3,49
Tyytyväisyys palkkaukseen 3,03 3,02 2,92 3,00 3,07 2,93 3,02 2,96 2,93 2,97
Palkkauksesi perusteiden selkeyteen ja
ymmärrettävyyteen 3,30 3,16 3,15 3,10 3,30 2,99 3,18 3,16 3,08 3,13
Palkkaukseesi suhteessa työsi asettamaan
vaativuuteen 3,07 3,09 2,92 2,96 3,16 2,88 3,07 3,00 2,92 2,99
Palkkauksesi muuttumiseen työsuorituksesi
muutoksen myötä 2,76 2,90 2,80 2,87 3,03 2,77 2,92 2,82 2,79 2,85
Palkkauksesi oikeudenmukaisuuteen 2,96 2,91 2,89 2,94 3,07 2,89 3,00 2,97 2,86 2,93
Tyytyväisyys kehittymisen tukeen 3,31 3,15 3,35 3,29 3,40 3,36 3,36 3,34 3,27 3,32
Kehittymisen tuki 3,24 3,12 3,35 3,27 3,41 3,26 3,34 3,30 3,19 3,26
Uralla etenemiseesi ja sen tukemiseen
työyhteisössäsi 3,03 3,11 3,18 3,18 3,23 3,09 3,19 3,15 3,08 3,13
Tyytyväisyys työilmapiiriin ja yhteistyöhön 3,70 3,87 3,68 3,72 3,72 3,67 3,70 3,71 3,74 3,72
Työyhteisösi sisäiseen yhteistyöhön ja
työilmapiiriin 3,55 3,82 3,50 3,52 3,47 3,49 3,48 3,62 3,63 3,57
Oikeudenmukaiseen ja inhimilliseen kohteluusi
työtovereidesi taholta 3,81 4,07 3,82 3,93 3,92 3,83 3,88 3,89 3,92 3,90
Osaamisesi ja työpanoksesi arvostukseen
työyhteisössäsi 3,49 3,77 3,61 3,65 3,61 3,55 3,57 3,63 3,66 3,62
Sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen
työyhteisössäsi 3,89 3,92 3,69 3,75 3,84 3,73 3,83 3,83 3,77 3,80
Tyytyväisyys työoloihin 3,75 3,65 3,63 3,44 3,56 3,50 3,63 3,59 3,59 3,60
Mahdollisuuksiisi yhdistää työ- ja yksityiselämä 4,06 3,56 3,67 3,74 3,91 3,58 3,79 3,60 3,65 3,70
Työpaikkasi varmuuteen nyt ja tulevaisuudessa 3,88 3,89 3,51 3,09 3,16 3,31 3,41 3,61 3,50 3,48
Jaksamiseesi ja energisyyteesi 3,52 3,56 3,37 3,32 3,38 3,23 3,38 3,33 3,40 3,38
Työtiloihisi ja työvälineisiisi 3,65 3,56 3,78 3,67 3,81 3,72 3,75 3,68 3,65 3,69
Tyytyväisyys tiedon kulkuun 3,12 3,19 3,19 3,07 3,18 3,13 3,15 3,14 3,19 3,17
Työyhteisösi sisäiseen viestintään ja
tiedonkulkuun 3,18 3,24 3,28 3,23 3,18 3,13 3,18 3,14 3,23 3,20
Työyhteisösi avoimuuteen asioiden
valmistelussa ja päätöksenteossa 2,96 3,11 3,11 2,96 3,11 3,00 3,00 3,03 3,09 3,04
Tyytyväisyys työnantajakuvaan 3,35 3,27 3,37 3,21 3,30 3,07 3,35 3,32 3,20 3,28
Työnantajasi julkikuvaan hyvänä työnantajana 3,61 3,55 3,61 3,47 3,46 3,23 3,54 3,50 3,38 3,46
Arvojen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen 3,27 3,40 3,33 3,35 3,30 3,08 3,37 3,32 3,19 3,28
Arvojen toteutumiseen käytännössä 2,87 2,89 2,93 2,99 2,99 2,72 2,97 2,96 2,77 2,88
Virastotyyppi Kokoluokka
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 110
7.3. Terveyden ja työkyvyn tunnusluvut
TAHTI-järjestelmässä terveyden ja työkyvyn tunnusluvut koostuivat sairaus- ja tapaturmapoissaoloista sekä
työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuudesta. Sairauspoissaolojen virastokohtaisten tulosten keskiarvo
oli 9,3 työpäivää vuodessa, joka vastasi 3,8% säännöllisestä vuosityöajasta. Tämän lisäksi
tapaturmapoissaoloja oli 0,3 työpäivää vuodessa. Sairauspoissaoloista 78% koostui lyhyistä, 1-3
sairauspäivän tapauksista; lisäksi 33%:lla valtion henkilöstöstä ei ollut yhtään sairauspoissaoloa vuodessa.
Tätä kuvattiin terveysprosentilla.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuonna 2009 0,37% valtion henkilöstöstä. Tämä viralliseen eläkeikään
yhdistettynä tarkoitti sitä, että eläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,2 vuotiaana. Tarkemmat tulokset
terveyden ja työkyvyn tunnusluvuista ohessa, Taulukko 77.
Taulukko 77. Terveyden ja työkyvyn tunnuslukujen keskiarvot eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
Taulukko 77 osoittaa selkeitä eroja eri virastotyyppien ja kokoluokkien välillä sairauspoissaoloissa. Koko
valtionhallinnon sairauspoissaolo-%:n keskiarvo oli 3,82%, joka on selkeästi korkeampi kuin teollisuuden
toimihenkilöiden 2,0%, mutta hieman matalampi kuin palvelualojen työntekijöiden ja toimihenkilöiden
4,4% (EK:n tilastot sairauspoissaoloista, http://www.ek.fi/www/fi/tilastokuvat/tyoelama/index.php).
Matalimmat sairauspoissaolot olivat tutkimusalalla, 3,0% työajasta ja korkeimmat talousalalla, 4,75%
työajasta.
tapaturmista johtuneet poissaolot olivat melko pieniä, keskimäärin 0,3 työpäivää henkilötyövuotta kohden.
Yksittäisen tapaturmapoissaolon pituus oli sen sijaan melko pitkä, keskimäärin 13,4 työpäivää. Tässä oli
suuria vaihteluja eri virastotyyppien välillä; matalimmillaan se oli tutkimusalalla 9,2 työpäivää ja
korkeimmillaan oikeustoimessa 17,2 työpäivää.
78,2% sairauspoissaoloista koostui lyhyistä, 1-3 päivän poissaoloista. Tässä tunnusluvussa oli
hämmästyttävän vähän eroja eri virastoryhmien ja kokoluokkien välillä. Sen sijaan terveysprosentissa oli
erittäin suuria vaihteluja; korkeimmillaan se oli oikeustoimessa 45,2% ja matalimmillaan talousalalla 24,4%.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuudessa oli suuria virastotyyppikohtaisia eroja. Kun
oikeustoimessa vain 0,05% henkilöstöstä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle, oli luku talousalalla 0,93% - siis 19-
kertainen. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus korreloi negatiivisesti palkkakustannusten (r=-0,55,
p<0,001) ja asiantuntijatehtävissä olevien osuuden kanssa (r=-0,64, p<0,001). Sen sijaan korrelaatio keski-
oikeustoimi turvallisuus talousala opetusala tutkimus muut alle 100 100-249 yli 250
Sairauspoissaolot, työpäivää/henkilötyövuosi 8,85 8,43 11,63 8,36 7,38 8,16 8,41 11,63 9,07 9,33
Sairauspoissaoloajan %-osuus säännöllisestä
vuosityöajasta 3,60 3,49 4,75 3,44 3,01 3,35 3,41 4,77 3,75 3,82
Sairauspoissaolojen pituus, työpäivää/tapaus 4,87 4,48 4,22 3,93 3,66 3,96 4,02 4,63 4,31 4,26
Tapaturmapoissaolot, työpäivää/henkilötyövuosi ,33 ,57 ,11 ,24 ,14 ,17 ,21 ,38 ,35 ,31
Tapaturmapoissaolojen pituus, työpäivää/tapaus 17,2 16,0 9,8 9,4 9,2 12,8 8,6 22,4 13,3 13,4
1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista
sairaustapauksista 78,1 77,3 78,6 78,0 80,3 78,1 80,6 76,7 76,8 78,2
Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja
olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus 45,2 32,2 24,4 41,7 31,9 36,4 34,7 30,5 33,4 33,3
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden
henkilöiden lukumäärän %-osuus edellisen
vuoden lopun henkilöstöstä ,05 ,12 ,93 ,13 ,11 ,16 ,28 ,66 ,30 ,37
Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä vuoden
aikana, vuotta 62,7 55,4 63,4 64,0 62,9 63,5 62,0 61,5 60,5 61,2
Virastotyyppi Kokoluokka
Kaikki
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 111
iän kanssa oli positiivinen (r=0,34, p<0,001). Näiden tulosten valossa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä
tuntuisi vähentävän hyvä palkka ja motivoivat työtehtävät; vastaavasti työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä
lisää korkea keski-ikä. Henkilöstötyytyväisyyden ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen välisissä
virastokohtaisten tunnuslukujen korrelaatioissa ainoastaan tyytyväisyys (tyytymättömyys) palkkaukseen
korreloi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen kanssa (r=-0,34, p<0,01).
Kuva 58 esittää terveyden ja työkyvyn tärkeimpien tunnuslukujen jakaumat, keskiarvot ja –hajonnat
virastoissa vuonna 2009. Jakaumat sairauspoissaolopäivissä ja eritoten lyhyiden sairauspoissaolojen
osuudessa olivat yllättävän normaaleja. Sen sijaan terveysprosentin ja eritoten työkyvyttömyyseläkkeelle
siirtyneiden osuuden jakaumat olivat varsin vinoja.
Kuva 58. Terveyden ja työkyvyn tunnuslukujen jakaumat; sairauspoissaolot (päivää/HTV), 1-3 sairauspäivän osuus kaikista sairaustapauksista, terveysprosentti ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden henkilöiden %-osuus.
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 112
8. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen ja henkilöstötulosten yhteydet
Tässä kappaleessa esitellään tämän tutkimuksen päätavoitteen mukaiset tulokset; strategisen hyvinvoinnin
johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin. kappale jakaantuu kolmeen osaan, joissa esitellään tehdyn
auditoinnin tulosten yhteyksiä henkilöstötyytyväisyyden, terveyden ja työkyvyn sekä osaamisen
tunnuslukuihin.
8.1. Strategisen hyvinvoinnin yhteydet henkilöstötyytyväisyyden
tunnuslukuihin
Hyvinvoinnin johtamiseen liittyvistä tunnusluvuista johdon ja esimiesten hyvinvointiosaamisen
kehittämisellä oli selkein yhteys henkilöstötyytyväisyyteen. Tämä näkyi koko toiminnon
(hyvinvointiosaamisen kehittäminen) positiivisina korrelaatioina henkilöstötyytyväisyyteen (työilmapiiri,
r=0,32, p<0,001; tiedon kulku, r=0,27, p<0,01), sekä esimerkiksi esimiesten hyvinvointiosaamisen
koulutusohjelman korrelaatioina kokonaistyytyväisyyteen (r=0,33, p<0,001) ja työilmapiiriin (r=0,35,
p<0,001). Regressioanalyysien mukaan kokonaistyytyväisyyttä ja työilmapiiriä selitti eniten linjajohdon
aktiivisuus hyvinvointikoulutuksessa, joka selitti kokonaistyytyväisyydestä 5,6% ja työilmapiiristä 7,8%. Kuva
59 esittää linjajohdon hyvinvoinnin koulutusohjelman osallistumisaktiivisuuden yhteydet koettuun
työilmapiiriin. Verrattuna työilmapiirin tunnusluvun jakaumaan (Kuva 57), voidaan sanoa että aktiivinen
linjanjohdon hyvinvointikoulutus nostaa työilmapiirin selkeästi yli keskitason.
Kuva 59. Linjajohdon hyvinvoinnin koulutusohjelman yhteydet tyytyväisyyteen työilmapiiriin ja yhteistyöhön.
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 113
Mielenkiintoista oli, että työhyvinvoinnin ohjausryhmän laaja kokoonpano korreloi negatiivisesti
henkilöstötyytyväisyyden tunnuslukuihin. Korrelaatio kokonaistyytyväisyyteen oli r=-0,31, p<0,01, työn
sisältöön ja haasteellisuuteen r=-0,37, p<0,001 sekä kehittämisen tukeen r=-0,35, p<0,001.
Regressioanalyysin mukaan tuloksia selitti eniten muiden johtajien osallistuminen työhyvinvoinnin
ohjausryhmään, selitys-% 5,6%. Nämä tulokset heijastelevat luultavasti havaittujen ongelmien laaja-alaista
ratkaisukokonaisuutta.
Työhyvinvoinnin toiminnoista useat työterveyshuollon ja aktiivisen terveyden edistämisen toimintatavat
olivat yhteydessä henkilöstötyytyväisyyteen, eritoten tyytyväisyyteen ilmapiirin ja yhteistyöhön sekä
tyytyväisyyteen työoloihin. Yhteenveto tärkeimmistä korrelaatioista alla, Taulukko 78.
Taulukko 78. Hyvinvoinnin tukifunktioiden arviointien korrelaatiot henkilöstötyytyväisyyden faktoreihin. Merkitsevyystasot * p<0,05, ** p<0,01, *** p<0,001.
Taulukko 78 osoittaa, että työterveyshuollon, terveyden edistämisen ja osin työsuojelun toimintatapojen
hyvä taso oli yhteydessä tyytyväisyyteen työilmapiirin ja yhteistyöhön. Positiivisten korrelaatioiden lisäksi
kulttuuritapahtumien arviointi (järjestäminen ja osallistumisaktiivisuus) korreloi negatiivisesti työilmapiiriin
(r=-0,221, p<0,05). Tehdyn regressioanalyysin mukaan hyvinvoinnin tukiprosessien arvioinnit selittivät
22,8% työilmapiirin vaihtelusta. Graafinen esitys lakisääteisen työterveyshuollon tason yhteyksistä
työilmapiiriin seuraavassa kuvassa (Kuva 60).
Terveyden edistämisen arvioit korreloivat positiivisesti tyytyväisyyteen työoloihin. Tyytyväisyys tiedon
kulkuun korreloi työterveyshuollon eri osa-alueiden kanssa. Toimintamalli vajaakuntoisten työssä
selviytymisen seurantaan ja kuntoutukseen ohjaukseen korreloi positiivisesti sekä
kokonaistyötyytyväisyyden että tyytyväisyyden johtamiseen kanssa.
Kokonaisuudessaan Taulukko 78 osoittaa, että hyvinvoinnin tukifunktioiden toteuttamistavoilla on suuri
merkitys henkilöstötyytyväisyydelle. Näin tukifunktiot edistävät terveyden, elämäntapojen ja
työturvallisuuden ohella myös virastojen rakennepääomaa henkilöstötyytyväisyyden eri osa-alueiden
kautta.
Hyvinvoinnin tukiprosessien arviointien
korrelaatiot henkilöstötyytyväisyyden faktoreihin
Kokonaistyö-
tyytyväisyys
Tyytyväisyys
johtamiseen
Tyytyväisyys
työilmapiiriin ja
yhteistyöhön
Tyytyväisyys
työoloihin
Tyytyväisyys
tiedon kulkuun
HYVINVOINNIN TUKIPROSESSIT ,042 ,084 0,185 * ,173 ,136
Työterveyshuollon kokonaisarvio ,076 ,142 0,275** ,152 0,199*
Työterveyshuollon suunnittelu ,060 ,169 0,202* ,081 ,126
Lakisääteinen, ennaltaehkäisevä työterveyshuolto ,086 ,148 0,259** ,172 0,227*
Vapaaehtoinen, sairaanhoidollinen työterveyshuolto ,009 ,044 0,219* -,033 ,010
Vajaakuntoisen työssä selviytymisen seuranta ja
kuntoutukseen ohjaus 0,249* 0,266** 0,311** 0,218* 0,283**
Terveyden edistämisen kokonaisarvio ,089 ,149 0,230* 0,219* ,121
Luennot ja tietoiskut terveyden edistämisessä ,081 ,149 0,216* 0,259** ,144
Projektit terveyden edistämisessä ,085 ,139 0,218* 0,193* ,107
Terveyden edistämisen projektit, liikunta-aktiivisuuden
kehittäminen ,150 ,157 0,290** 0,293** 0,199*
Työtapaturmien analysointi ,051 ,145 0,321*** ,032 ,033
Läheltä piti tilanteiden raportointi ,093 ,123 0,305** ,166 ,084
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 114
Kuva 60. Lakisääteisen työterveyshuollon tason yhteydet tyytyväisyyteen työilmapiiriin ja yhteistyöhön.
8.2. Strategisen hyvinvoinnin yhteydet terveyden ja työkyvyn tunnuslukuihin
Tässä kappaleessa paneudutaan sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuuden
yhteyksiin strategisen hyvinvoinnin johtamisen (SWMI) eri osa-alueisiin. Sairauspoissaolojen ja hyvinvoinnin
johtamisen osalta kokonaistilanne oli melko sekava; jotkut korrelaatiot osoittivat hyvinvoinnin johtamisen
korreloivan positiivisesti sairauspoissaolojen kanssa, jotkut HR:n toimintatavat taas negatiivisesti. Useat
työhyvinvoinnin toimintatavat korreloivat sen sijaan negatiivisesti sairauspoissaoloihin.
Hyvinvoinnin ohjausryhmän laajuus (r=0,21, p<0,01) ja eri osa-alueiden omien ohjausryhmien paljous (vrt.
Taulukko 15, sivulla 27) (r=0,31, p<0,01) korreloivat positiivisesti sairauspoissaolojen kanssa. Näitä tuloksia
voitaneen tulkita siten, että kun konkreettisia ongelmia on havaittu (korkeat sairauspoissaolot), pyritään
niiden poistamiseen laajalla yhteistyöllä. Joissakin HR:n prosessien toimintatavoissa ja sairauspoissaoloissa
havaittiin negatiivinen korrelaatio, näitä olivat rekrytointi (r=-0,16, p<0,05) ja perehdyttäminen (r=-0,23,
p<0,05). Näissä toiminnoissa hyvinvoinnin sisällyttäminen prosessiin oli yhteydessä alhaisempiin
sairauspoissaoloihin.
Työhyvinvoinnin tukifunktioissa kokonaisarviointien ja sairauspoissaolojen välillä ei löydetty tilastollisesti
merkitseviä korrelaatioita. Yksittäisten toimintojen osalta sellaisia sen sijaan löytyi. Näistä tärkeimmät
työterveyshuollon osalta olivat perussairaanhoidon tason (r=-0,19, p<0,05), erikoislääkäripalvelujen tason
(r=-0,16 p<0,05), sekä työterveyshuollon tutkimusten (r=-0,36, p<0,001) yhteydet sairauspoissaoloihin.
Yhteenvetona näistä tuloksista voidaan sanoa, että mitä nopeampi ja laadukkaampi sairauksien toteaminen
ja hoito, sitä alhaisemmat olivat sairauspoissaolot. Terveyden edistämisen projektien osalta korreloivat
projektit yleisen terveyden (r=-0,18, p<0,05) sekä tuki- ja liikuntaelinten terveyden (r=-0,23, p<0,05) osalta,
sekä oireseulonnan kautta projekteihin osallistuneiden aktiivisuus-% (r=-0,21, p<0,05).
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 115
Kuva 61. Perussairaanhoidon tason (yläkuva) sekä tuki- ja liikuntaelinten terveyden projektien (alakuva) yhteydet sairauspoissaolopäivien keskiarvoihin virastoissa.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden %-osuuden osalta löytyi analyysissa useita korrelaatioita esimiestyön
hyvinvointiroolitusten kanssa. Näitä olivat mm. esimies vastaa kompetenssin kehittymisestä (r=-,632,
p<0,001), esimies kohtelee kaikkia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti (r=-,505, p<0,001), esimies vastaa
(on vastuussa) alaistensa hyvinvoinnista m(r=-,390, p<0,001), sekä esimies erottelee työn ja vapaa ajan (r=-
,365, p<0,001). Tehdyn regressioanalyysin mukaan havaittiin, että näistä tärkein oli esimiesten määritetty
vastuu kompetenssin kehittämisestä, joka selitti 8,3% työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden %-osuuden
vaihteluista virastoista.
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 116
9. Yhteenveto päätuloksista
9.1. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen vaihtelut olivat suuria eri virastojen välillä. Strategisen hyvinvoinnin
johtamisen mittarin avulla laskettu Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksi (SWMI) vaihteli välillä
15,4% - 72,5%, keskiarvon ollessa 49,2% ja vastaavasti keskihajonnan 10,1%. SWMI koostui neljästä eri osa-
alueesta, hyvinvoinnin johtaminen, strategiset toimintatavat, HR:n ja esimiestyön toiminnot sekä
hyvinvoinnin tukiprosessit. Korrelaatiot näiden välillä olivat erittäin vahvat (ks. Kuva 56, sivulla 105).
Käytännössä siis selkeästä ja hyvästä johtamisesta seurasi tehokkaat toiminnot hyvinvoinnin edistämisessä.
Kuva 62 esittää tästä havainnollisen esimerkin virastopäällikön vastuun ja eri toimintojen arviointien välillä.
Kuva 62. Virastopäällikön ottaman työhyvinvoinnin vastuun yhteydet SWMI:n eri osa-alueiden arviointipisteytyksiin.
Kuva 62 osoittaa selkeästi, että niissä virastoissa joissa virastopäälliköllä oli selkeä kokonaisvastuu
työhyvinvoinnista, oli tilastollisesti paremmat arvioinnit useissa kriittisissä hyvinvointia edistävissä
toiminnoissa. Tärkein näistä oli esimiesten rooli hyvinvoinnin edistämisessä. Eroja oli jonkin verran myös
varsinaisissa hyvinvointitoiminnoissa, mutta erot olivat osin merkityksettömiä. Oleellista oli myös se, että
virastopäällikön vastuun mukaan jaetuissa ryhmissä ei havaittu eroja hyvinvoinnin rahallisissa
resursoinneissa; ainoastaan tekemisen laadussa.
Strategisen hyvinvoinnin eriosa-alueiden tärkeyden ja kehittämissuunnitelmien perusteellisuuden välillä oli
havaittavissa epäloogisuuksia. Monissa tärkeiksi koetuissa osa-alueissa suunnitelmien laatu oli hyvin
vaihteleva (ks. Kuva 7, sivulla 24). Esimerkiksi virastoissa, jotka kokivat työkyvyn kehittämisen erittäin
tärkeäksi, oli perusteellinen suunnitelma vain 20%:lla. Tämä kuvastaa kokonaisvaltaisen
suunnitelmallisuuden puutteita.
10 20 30 40 50 60 70
SWMI
Yrityksen strategiat ja toimintatavat
Esimiesten rooli hyvinvoinnissa
Työterveyshuolto
Työsuojelu
Työpaikkaliikunta
Terveyden edistäminen
Virastopäällikön vastuun yhteys eri toimintakokonaisuuksien arviointipisteytyksiin
sisällyttää työhyvinvoinnin viraston strategiaan ja toimintasuunnitelmaan
on delegoinut asian henkilöstöhallinnolle tai jollekin muulle talon sisäiselle ryhmälle
***
***
**
**
*
ns
ns
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 117
Hyvinvoinnin johtamiseen liittyvissä kokonaisuuksissa hyvinvoinnin mittarit ja raportointi saivat molemmat
alle 40%:n arviointipisteytyksen. Nämä tulokset peilautuvat selkeistä puutteista. Esimerkiksi mittareissa
työkyvyttömyyseläkkeiden ja -riskin mittareiden (Kuva 15, sivulla 37) käyttö oli erittäin vähäistä. Sama
tulkinta voitiin tehdä sairauspoissaolojen mittareista, eritoten kun niitä tarkasteltiin ilmiön tarkemman
kohdentamisen kannalta (Kuva 16, sivulla 38). Raportoinnissa suurimmat puutteet liittyivät raporttien
jatkotoimenpiteiden heikkoon prosessointiin (Kuva 19, sivulla 41).
Esimiesten merkitystä päivittäisen hyvinvoinnin mahdollistajin aja edistäjinä kartoitettiin sekä virastojen
henkilöstövastuullisilta että esimiehiltä itseltään. Nämä tulokset (Kuva 21 ja Kuva 22, sivulla 45) olivat
positiivisia, esimiehet kokivat roolinsa selkeästi tärkeämmäksi kuin henkilöstövastaavat. Toki
esimiesrooleissa on vielä kehittämistä; esimerkiksi vastuu alaisten hyvinvoinnista oli määritetty ja
operaationalistettu n. 60%:ssa virastoista ja työn ja vapaa-ajan erottelu vastaavasti vain n. 40%:ssa
virastoista.
Hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötutkimuksen tuloksiin kiteytyivät varsin spesifisiin osa-
alueisiin. Johdon ja esimiesten hyvinvoinnin osaamisen kehittämiseen tähtäävien toimintojen taso korreloi
positiivisesti tyytyväisyystulosten eri osa-alueiden kanssa. Hyvinvointiosaamisen toimintojen taso selitti
5,5% kokonaistyytyväisyyden ja 7,8% työilmapiirin vaihtelusta.
9.2. Strategisen hyvinvoinnin tukitoiminnot
Hyvinvoinnin tukitoimintojen taso oli pääsääntöisesti keskitasoa. SWMI:n osa-alueista työterveyshuolto sai
52%, työsuojelu 54%, työpaikkaliikunta 50%, kulttuuri- ja virkistystoiminta 54%, henkilöstöruokailu 44%,
sisäinen viestintä 43% ja terveyden edistäminen 22% arviointipisteytyksistä. Näistä yli 50%:n osa-alueita
voidaan kuvata ”hyvänä keskitasona”, reilun 40%:n osa-alueita alle keskitasoisiksi ja terveyden edistämistä
heikoksi.
Työterveyshuollon osa-alueista parhaat arvioinnit sai vapaaehtoinen, siis sairauksien hoitoon tähtäävä
työterveyshuolto. Tämän osa-alueen perustoimintojen (perussairaanhoito, erikoislääkäri, työterveyshuollon
tutkimukset) taso oli myös positiivisesti yhteydessä alhaisempiin sairauspoissaoloihin. Työterveyshuollon
arvioinneissa parhaat pisteytykset saatiin yksilötason potilastoiminnoissa, mitä enemmän arviointi kosketti
virastotason työtä ja työhön liittyviä elementtejä, sitä alhaisemmat olivat pisteytykset.
Työsuojelun eri toimintojen taso oli hyvää keskitasoa, kokonaisarviointia heikensi pääosin eri osa-alueiden
raportoinnin passiivisuus. Työsuojelun suunnittelussa painotus on vahvasti perinteisiin työturvallisuuteen
liittyviin osa-alueisiin, ja esimerkiksi henkisen työsuojelun suunnitelmallisuus ja raportointi on varsin
heikkoa.
Työpaikkaliikunnassa toteutettiin yhteisiä liikuntatapahtumia kahdessa virastossa kolmesta, sen sijaan
yksilöllinen liikunnan harrastamisen tuki oli hieman harvinaisempaa. Kokonaisuudessaan
työpaikkaliikunnan arviointia heikensivät varsin matalat osallistumisaktiivisuudet. Kulttuuri- ja
virkistystoiminnassa hyvää oli erilaisten henkilöstötapahtumien aktiivinen toteuttaminen, joskin varsinaisia
kulttuuritapahtumiin osallistumista tuettiin vähemmän.
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 118
Henkilöstön omakohtaisen hyvinvoinnin kehittämisen kannalta suurimmat puutteet havaittiin terveyden
edistämisessä ja hyvinvoinnin viestinnässä. Terveyden edistämisen arvioinnissa korostettiin aktiivisia
projekteja, jotka kestäisivät useita kuukausia. Näitä järjestettiin vuosittain vain 32%:ssa virastoista ja niihin
osallistui vapaaehtoisen hakeutumisen kautta 13% ja oireperusteisen seulonnan kautta 9% näiden
virastojen henkilöstöstä. Kokonaisuudessaan terveyden edistämisen projekteihin osallistui arviolta 4-5%
virastojen henkilöstöstä vuosittain, kun oireperusteinen tarve on 30-40%;n luokkaa. Hyvinvoinnin
viestinnässä korostuivat välineinä sähköposti ja intranet, kun tehokkaammat ja kohdentavat välineet kuten
yhdyshenkilöverkosto ja hyvinvointiohjelmaan liittyvät tiedotteet ja julisteet olivat harvemmin käytössä.
9.3. Strategisen hyvinvoinnin taloudelliset resursoinnit
Strategisen hyvinvoinnin talousresurssit saatiin tähän tutkimukseen virastojen omien ilmoitusten kautta
TAHTI-järjestelmästä. Resurssit ilmoitettiin jaettuina työterveyshuollon, muun työkunnon kehittämisen,
työpaikkaliikunnan, kulttuuri- ja virkistystoiminnan, henkilöstön koulutuksen, sekä työyhteisön
kehittämisen investointeina. Näistä koulutuksen investointeihin sisältyi koulutukseen kuluneen työajan
kustannukset, jotka koulutuksen ajankäytön perusteella voitiin summasta erottaa. Näin päädyttiin
kokonaissummaan, joka vaihteli virastotyypeittäin 1100 ja 2100 euron välillä vuosittain. Summat ovat
kokonaisuudessaan selkeästi korkeammat kuin mitä virastojen osalta kerättiin vuonna 2009 hieman
erilaisella jaottelulla (Aura, ym 2009). Verrattuna Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009
tutkimuksessa saatuihin lukuihin, ovat investoinnit muuhun työkuntoon sekä kulttuuri- ja
virkistystoimintaan tässä aineistossa kaksinkertaiset. Tämä kuvastaa näiden osa-alueiden talousseurannan
haasteellisuutta.
Rahalliset resursoinnit työterveyshuoltoon olivat keskimäärin 372€ henkilöä kohden Kela -korvauksen
jälkeen. Tämä on selkeästi enemmän kuin Kelan tilastot osoittavat keskimäärin. Muun työkunnon ja
työhyvinvoinnin investoinnit olivat keskimäärin 189€/henkilö vuodessa, liikunta-aktiivisuuden kehittämisen
investoinnit keskimäärin 92€/henkilö ja kulttuuri- ja virkistystoiminnan 155€/henkilö vuodessa. Työyhteisön
kehittämiseen resursoitiin keskimäärin 138€/henkilö vuodessa ja koulutuksen maksetut kustannukset olivat
keskimäärin 664€/henkilö. Kokonaisuudessaan investoinnit olivat hyvää tasoa ja monet analyysit korostivat
sitä, että paremmalla strategisen hyvinvoinnin suunnittelulla ja toteuttamisella voidaan toimintaa tehostaa
monilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Tällaisia osa-alueita olivat mm. työterveyshuolto ja kulttuuri- ja
virkistystoiminta, joiden toiminnallisen tason arvioinneilla ei löytynyt yhteyttä kustannuksiin (ks. Taulukko
74, sivulla 106). Toisaalta kyseinen yhteys löytyi strategisten toimintojen ja koulutuskustannusten sekä
työkunnon kehittämisen ja liikuntainvestointien välillä.
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 119
10. Johtopäätökset ja suositukset strategisen hyvinvoinnin kehittämiseksi
valtion virastoissa
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen tehostaminen on tämän tutkimuksen tärkein johtopäätös.
Tehostamiseen päästään hyvin pelkistetyn ketjun kautta: määritetään strategisen hyvinvoinnin osa-
alueiden prioriteetit, sovitaan vastuiden jakamisesta eri osa-alueiden kehittämisessä, määritetään mittarit
ja raportointimenetelmät eri osa-alueille sekä luodaan näistä yksi yhteinen kokonaisuus. Eri osa-alueiden
prioriteettimääritys tukee resurssitarpeen määrittämistä sekä ostettavien palvelujen että viraston omien
henkilöresurssien osalta. Kuva 63 hahmottaa kokonaisuutta.
Kuva 63. Malli strategisen hyvinvoinnin osa-alueiden määrittämiseksi ja kehittämiseksi osana viraston työnantajastrategiaa ja henkilöstöpoliittisia linjauksia.
Kuva 63 esittää siis esimerkinomaisesti, miten strategisen hyvinvoinnin osa-alueen voidaan määrittää ja
miten niitä eri toimijoiden taholta matriisimaisesti kehitetään. On selvä, että tämän tyyppinen kokonaisuus
edellyttää selkeän vastuunjaon lisäksi eri osa-alueiden kirkasta omistajuutta.
Talousresurssien osalta voitiin päätellä, että ensinnäkin selkeästi prosessinomaisesti määritetyissä
palveluissa, kuten työterveyshuollossa voidaan toiminnan laatua kehittää selkeästi myös ilman suuria
lisäinvestointeja. Toisaalta on selvä, että esimerkiksi henkilöstön koulutuksen lisääminen edellyttää
lisäresursseja. Kolmanneksi lisäresursseja tulisi kohdistaa uusiin palvelukokonaisuuksiin, kuten aktiiviseen
terveyden edistämiseen ja hyvinvointiohjelmien viestintään.
Johtaminen
Esimiestyö
HR:n toiminnot
Hyvinvoinnin
tukitoiminnot
Sisäinen
viestintä
prosessit (ehkäiseminen,
ylläpito, kehittäminen),
resurssit
prosessit (ehkäiseminen,
ylläpito, kehittäminen),
resurssit
sähköinen, kirjallinen,
suullinen - yleinen,
kohderyhmäkohtainen
sähköinen, kirjallinen,
suullinen - yleinen,
kohderyhmäkohtainen
sähköinen, kirjallinen,
suullinen - yleinen,
kohderyhmäkohtainen
sähköinen, kirjallinen,
suullinen - yleinen,
kohderyhmäkohtainen
prosessit (ehkäiseminen,
ylläpito, kehittäminen),
resurssit
prosessit (ehkäiseminen,
ylläpito, kehittäminen),
resurssit
prosessit (ehkäiseminen,
ylläpito, kehittäminen),
resurssit
prosessit (ehkäiseminen,
ylläpito, kehittäminen),
resurssit
prosessit (ehkäiseminen,
ylläpito, kehittäminen),
resurssit
prosessit (ehkäiseminen,
ylläpito, kehittäminen),
resurssit
prosessit (ehkäiseminen,
ylläpito, kehittäminen),
resurssit
prosessit (ehkäiseminen,
ylläpito, kehittäminen),
resurssit
prosessit (ehkäiseminen,
ylläpito, kehittäminen),
resurssit
Tuottavuus,
laatu
Sitoutuminen,
motivaatio
Terveys,
tuottavuus Kustannus-säästö
Mittarit eri osa-alueista
prosessit (ehkäiseminen,
ylläpito, kehittäminen),
resurssit
prosessit (ehkäiseminen,
ylläpito, kehittäminen),
resurssit
prosessit (ehkäiseminen,
ylläpito, kehittäminen),
resurssit
prosessit (ehkäiseminen,
ylläpito, kehittäminen),
resurssit
prosessit (ehkäiseminen,
ylläpito, kehittäminen),
resurssit
Johtamisen kokonaisuus ja sisältöjen ydinvalinnat ja -tavoitteet:
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen osana viraston strategisia työnantajatavoitteita ja
henkilöstöpoliittisia linjauksia.
Kompetenssi Ilmapiiri Hyvinvointi Työkyky Kehittäminen
Rap
ort
oin
ti
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 120
Liite 1. Tutkimuksen auditointien kyselylomakkeet
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 121
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 122
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 123
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 124
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 125
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 126
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 127
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 128
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 129
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 130
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 131
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 132
Raportissa esitetyt kuvat
Kuva 1. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen malli. ............................................................................................................. 9
Kuva 2. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin (SWMI) määrittämisen periaatteet. .............................................. 11
Kuva 3. Työhyvinvoinnin eri osa-alueiden koetun tärkeyden %-osuudet........................................................................... 22
Kuva 4. Työhyvinvoinnin eri osa-alueiden tavoitteiden konkreettisuuden %-osuudet. ...................................................... 22
Kuva 5. Työhyvinvoinnin eri osa-alueiden suunnitelmien perusteellisuuden %-osuudet. .................................................. 23
Kuva 6. Koettu tärkeys ja kehittämissuunnitelman perusteellisuus osaamisen, lähiesimiestyön, henkilöstön terveyden ja
työkyvyn osalta. ................................................................................................................................................................. 24
Kuva 7. Hyvinvoinnin sisältöjen, tavoitteiden ja suunnitelmien arviointien jakauma .......................................................... 25
Kuva 8. Hyvinvoinnin johtamisen vastuiden ja ohjausryhmätoimintojen arviointien jakauma valtion virastoissa. .............. 28
Kuva 9. Työhyvinvoinnin ohjeistus henkilöstöhallinnon toiminnoissa; kahden vahvimman vastausvaihtoehdon %-osuudet.
.......................................................................................................................................................................................... 29
Kuva 10. Työhyvinvoinnin ohjeistuksen selkeys hyvinvoinnin kannalta strategisissa HR:n toiminnoissa. ......................... 31
Kuva 11. Hyvinvointiosaamisen prosessien toteuttaminen ja niihin osallistuminen virastoissa. ........................................ 34
Kuva 12. Osaamisen kehittämisen arviointien jakauma virastoissa. ................................................................................. 35
Kuva 13. Työhyvinvoinnin painotukset HR- ja esimiesprosesseissa; arviointien jakauma. ............................................... 36
Kuva 14. Työkyvyttömyyseläkkeiden mittareiden käyttö virastoissa. ................................................................................ 37
Kuva 15. Sairauspoissaoloihin liittyvien mittareiden käyttö virastoissa. ............................................................................ 38
Kuva 16. Työsuojelun mittareiden käytön jakaantuminen virastoissa. .............................................................................. 38
Kuva 17. Hyvinvoinnin mittareiden arviointien jakauma. ................................................................................................... 40
Kuva 18. Työhyvinvointiin liittyvän raportoinnin käytön jakaumat virastoissa. ................................................................... 41
Kuva 19. Hyvinvoinnin raportoinnin arvioiden jakauma. .................................................................................................... 43
Kuva 20. Esimiesten määritetty rooli työhyvinvoinnin hyvinvointiin liittyvillä osa-alueilla. .................................................. 44
Kuva 21. Esimiesten määritetty rooli työhyvinvoinnin työhön liittyvillä osa-alueilla. ........................................................... 45
Kuva 22. Esimiesten hyvinvointiroolin arviointien jakauma. .............................................................................................. 48
Kuva 23. Työhyvinvoinnin eri osa-alueiden investointien keskiarvot eri virastokokoluokissa. ........................................... 49
Kuva 24. Työterveyshuollon tavoitteiden päälinjojen jakaumat virastoissa. ...................................................................... 51
Kuva 25. Työterveyshuollon määrällisten tavoitteiden seurannan yhteys sairauksien/tapaturmien mittareiden tasoon
virastoissa. ........................................................................................................................................................................ 52
Kuva 26. Työterveyshuollon eri mittarien raportointitiheys (vuosittain ja useammin kuin vuosittain) virastoissa. .............. 53
Kuva 27. Työterveyshuollon palvelutuottajan raportointitapojen jakauma virastoissa, eri toimintatavoissa vähintään
vuosittain raportoivien %-osuudet. .................................................................................................................................... 57
Kuva 28. Työterveyshuollon suunnittelun arviointien jakauma. ......................................................................................... 61
Kuva 29. Työterveyshuollon työpaikkaselvitysten, terveystarkastusten, vajaakuntoisten tunnistamisen ja työkuormituksen
seurannan parhaiden käytäntöjen osuudet virastoissa. .................................................................................................... 62
Kuva 30. Työterveyshuollon tietojen antamisen jakaumat eri osa-alueilta eri kohderyhmille. ........................................... 64
Kuva 31. Työterveyshuollon koettu aktiivisuus TYKY-toiminnan eri osa-alueiden kehittämisessä. ................................... 66
Kuva 32. Työterveyshuollon työyhteisötyön toimintatapojen jakauma virastoissa. ............................................................ 69
Kuva 33. Lakisääteisen työterveyshuollon arviointien jakauma......................................................................................... 71
Kuva 34. Sairaanhoito työterveyshuollossa; välittömän hoitoon pääsyn osuudet eri toimintatavoissa. ............................. 72
Kuva 35. Vapaaehtoisen työterveyshuollon arviointien jakauma. ...................................................................................... 75
Kuva 36. Kuntoutuksen eri osa-alueiden toimintamallien käyttö virastoissa. .................................................................... 76
Kuva 37. Kuntoutuksen arviointien jakauma. .................................................................................................................... 78
Kuva 38. Työterveyshuollon kokonaisuuden arviointien jakauma. .................................................................................... 79
Kuva 39. Terveyden edistämisen eri osa-alueiden luentojen järjestämisen useus virastoissa. ......................................... 81
Kuva 40. Terveyden edistämisen projektien toteuttaminen virastoissa ............................................................................. 83
Kuva 41. Terveyden edistämisen arviointien jakauma. ..................................................................................................... 85
Kuva 42. Työsuojelun eri osa-alueiden suunnitelmien vastuutusten jakaumat virastoissa. ............................................... 86
Kuva 43. Työsuojelun eri osa-alueiden raportoinnin tiheys; eri osa-alueita vähintään vuosittain raportoivien virastojen %-
osuudet. ............................................................................................................................................................................ 89
Kuva 44. Työsuojelun arviointien jakauma. ....................................................................................................................... 92
Kuva 45. Työpaikkaliikuntapalvelujen tarjoaminen koko henkilöstölle, sekä eri palveluihin osallistuvien %-osuudet
virastoissa. ........................................................................................................................................................................ 93
Kuva 46. Työpaikkaliikunnan arviointien jakauma. ............................................................................................................ 95
Kuva 47. Henkilöstöruokailun arviointien jakauma. ........................................................................................................... 96
Kuva 48. Kulttuuri- ja virkistystoiminnan eri osa-alueiden järjestämisen osuudet, sekä henkilöstön aktiivisuus. .............. 97
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 133
Kuva 49. Kulttuuri- ja virkistyspalvelujen arviointien jakauma. .......................................................................................... 98
Kuva 50. Hyvinvoinnin tukipalvelujen raportoinnin laadun jakaumat virastoissa. .............................................................. 99
Kuva 51. Niiden virastojen %-osuus, joissa hyvinvoinnin sisäisen viestinnän eri menetelmät tavoittavat 100%
henkilöstöstä. .................................................................................................................................................................. 101
Kuva 52. Sisäisen viestinnän arviointien jakauma. .......................................................................................................... 102
Kuva 53. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin (SWMI) jakauma virastoissa. ................................................... 103
Kuva 54. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin (SWMI) eri osa-alueiden keskiarvot virastoissa. ...................... 104
Kuva 55. Hyvinvoinnin johtamisen mallin osa-alueiden korrelaatioanalyysin tulokset. .................................................... 105
Kuva 56. VMbaron neljän faktorin tunnuslukujen jakaumat virastoissa. .......................................................................... 108
Kuva 57. Terveyden ja työkyvyn tunnuslukujen jakaumat; sairauspoissaolot (päivää/HTV), 1-3 sairauspäivän osuus
kaikista sairaustapauksista, terveysprosentti ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden henkilöiden %-osuus................. 111
Kuva 58. Linjajohdon hyvinvoinnin koulutusohjelman yhteydet tyytyväisyyteen työilmapiiriin ja yhteistyöhön. ............... 112
Kuva 59. Lakisääteisen työterveyshuollon tason yhteydet tyytyväisyyteen työilmapiiriin ja yhteistyöhön. ...................... 114
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 134
Raportissa esitetyt taulukot
Taulukko 1. Tutkimukseen vastanneiden virastojen jakaantuminen virastotyyppeihin ja kokoluokkiin. ............................... 8
Taulukko 2. Straregisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin eri elementtien painotukset. ................................................... 10
Taulukko 3. Kuvaus työhyvinvoinnin sisältöjen, tavoitteiden ja suunnitelmien kartoittamisesta tutkimuksessa ................. 12
Taulukko 4. Osaamisen kehittäminen; koetun tärkeyden, tavoitteiden luonteen ja kehittämisen jakaumat virastotyypeittäin
ja kokoluokittain. ................................................................................................................................................................ 13
Taulukko 5. Johtamisen kehittäminen; koetun tärkeyden, tavoitteiden luonteen ja kehittämisen jakaumat virastotyypeittäin
ja kokoluokittain. ................................................................................................................................................................ 14
Taulukko 6. Lähiesimiestyön kehittäminen; koetun tärkeyden, tavoitteiden luonteen ja kehittämisen jakaumat
virastotyypeittäin ja kokoluokittain. .................................................................................................................................... 15
Taulukko 7. Työn sisällön kehittäminen; koetun tärkeyden, tavoitteiden luonteen ja kehittämisen jakaumat
virastotyypeittäin ja kokoluokittain. .................................................................................................................................... 16
Taulukko 8. Työolojen kehittäminen; koetun tärkeyden, tavoitteiden luonteen ja kehittämisen jakaumat virastotyypeittäin
ja kokoluokittain. ................................................................................................................................................................ 17
Taulukko 9. Työkyvyn kehittäminen; koetun tärkeyden, tavoitteiden luonteen ja kehittämisen jakaumat virastotyypeittäin
ja kokoluokittain. ................................................................................................................................................................ 18
Taulukko 10. Henkilöstön terveyden edistäminen; koetun tärkeyden, tavoitteiden luonteen ja kehittämisen jakaumat
virastotyypeittäin ja kokoluokittain. .................................................................................................................................... 19
Taulukko 11. Terveellisten elämäntapojen edistäminen; koetun tärkeyden, tavoitteiden luonteen ja kehittämisen jakaumat
virastotyypeittäin ja kokoluokittain. .................................................................................................................................... 20
Taulukko 12. Ilmapiirin ja yhteishengen kehittäminen; koetun tärkeyden, tavoitteiden luonteen ja kehittämisen jakaumat
virastotyypeittäin ja kokoluokittain. .................................................................................................................................... 21
Taulukko 13. Työhyvinvoinnin sisältöjen, tavoitteiden ja suunnitelmien arviointien jakaumat, sekä mittarin keskiarvot
virastotyypeittäin ja kokoluokittain. .................................................................................................................................... 25
Taulukko 14. virastopäällikön, johtoryhmän, yksikön päälliköiden, sekä henkilöstöhallinnon vastaavien roolit
työhyvinvoinnin johtamisessa. ........................................................................................................................................... 26
Taulukko 15. Työhyvinvoinnin eri toimintojen ohjaus – ohjausryhmät ja niiden rooli ......................................................... 27
Taulukko 16. Työyhyvinvointiryhmän kokoonpano eri virasto- ja kokoluokissa. ................................................................ 27
Taulukko 17. Hyvinvoinnin johtamisen vastuiden ja ohjausryhmätoimintojen arviointien jakauma, sekä mittarin keskiarvot
virastotyypeissä ja kokoluokissa. ...................................................................................................................................... 28
Taulukko 18. Työhyvinvoinnin ohjeistus eri henkilöstöhallinnon perusprosesseissa. ........................................................ 30
Taulukko 19. Työhyvinvoinnin ohjeistus eri henkilöstöhallinnon prosesseissa. ................................................................. 31
Taulukko 20. Työhyvinvoinnin sovittu rooli kehityskeskusteluissa; vastausten jakaumat eri virastotyypeissä ja
kokoluokissa. ..................................................................................................................................................................... 32
Taulukko 21. Kehityskeskustelun eri osa-alueiden panostusten keskiarvot eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
Vastausten skaala ohjeistettiin seuraavasti: 0=asiaan ei ole panostettu lainkaan; 10=asiaan on panostettu aktiivisesti ja
vaikuttavasti. ..................................................................................................................................................................... 32
Taulukko 22. Korrelaatiomatriisi strategisen hyvinvoinnin johtamisen eri osa-alueiden ja kehityskeskustelujen eri osa-
alueiden panostusten välillä. ............................................................................................................................................. 32
Taulukko 23. Ylitöiden määrän johtamisen jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. .............................................. 33
Taulukko 24. Hyvinvointiosaamisen prosessien toteuttaminen ja niihin osallistuminen eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
.......................................................................................................................................................................................... 34
Taulukko 25. Osaamisen kehittämisen tunnusluvut; koulutukseen osallistuneiden %-osuuksien ja koulutuksen pituuden
keskiarvot virastotyypeissä ja kokoluokissa. ..................................................................................................................... 35
Taulukko 26. Osaamisen kehittämisen arviointien jakauma virastotyypeittäin ja kokoluokittain. ....................................... 35
Taulukko 27. Esimiestyön ja HR:n toimintojen arviointien jakaumat, ja mittarin keskiarvot virastotyypeissä ja
kokoluokissa. ..................................................................................................................................................................... 36
Taulukko 28. Eri osa-alueiden mittareiden tasoarviointien jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ....................... 39
Taulukko 29. Hyvinvoinnin mittareiden arviointien jakaumat virastotyypeissä ja kokoluokissa. ........................................ 40
Taulukko 30. Työhyvinvointiin liittyvien raportointien toteutustapojen jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ...... 42
Taulukko 31. Hyvinvoinnin raportoinnin arviointien jakaumat sekä keskiarvot virastotyypeissä ja kokoluokissa............... 43
Taulukko 32. HR:n ja esimiesten vastausten väliset korrelaatiot ja niiden tilastollinen merkitsevyys esimiesten rooleista
työhyvinvoinnissa. ............................................................................................................................................................. 45
Taulukko 33. Esimiesten määritetty rooli työhyvinvoinnin eri osa-alueilla eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ................ 46
Taulukko 34. Esimiesten työhyvvinvointiin määritettyjen roolien arviointien jakaumat ja keskiarvot virastotyypeissä ja
kokoluokissa. ..................................................................................................................................................................... 48
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 135
Taulukko 35. Työhyvinvoinnin maksetut investoinnit henkilöä kohden laskettuna virastotyypeittäin ja kokoluokittain. ..... 49
Taulukko 36. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman tekemisen toimintatapojen jakaumat eri virastotyypeissä ja
kokoluokissa. ..................................................................................................................................................................... 50
Taulukko 37. Työhyvinvoinnin laadullisten, määrällisten, suositusperusteisten ja kustannuksiin liittyvien tavoitteiden
jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. .................................................................................................................. 52
Taulukko 38. Työterveyshuollon eri mittarien raportointitiheys eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ................................ 54
Taulukko 39. Työterveyshuollon palvelutuottajan raportointitapojen jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ........ 58
Taulukko 40. Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden mittareiden raportointi. .................................................. 59
Taulukko 41. Työterveyshuollon suunnittelun arviointien jakauma eri virastotyypeissä ja kokoluokissa ........................... 61
Taulukko 42. Työterveyshuollon työpaikkaselvitysten, terveystarkastusten, vajaakuntoisten tunnistamisen ja
työkuormituksen seurannan käytäntöjen jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. .................................................. 63
Taulukko 43. Työterveyshuollon tietojen antamisen jakaumat eri osa-alueilta eri kohderyhmille virastotyypeissä ja
kokoluokissa. ..................................................................................................................................................................... 65
Taulukko 44. Työterveyshuollon koettu aktiivisuus TYKY-toiminnan eri osa-alueiden kehittämisessä. ............................ 67
Taulukko 45. Työterveyshuollon työyhteisötyön toimintatapojen jakaumat ero osa-alueilla eri virastotyypeissä ja
kokoluokissa. ..................................................................................................................................................................... 70
Taulukko 46. Lakisääteisen työterveyshuollon arviointien jakauma ja keskiarvot eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. .... 71
Taulukko 47. Perussairaanhoidon toteutuksen jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ........................................ 73
Taulukko 48. Erikoislääkäripalvelujen ja tutkimusten käytettävyys eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. .......................... 74
Taulukko 49. Vapaaehtoisen työterveyshuollon arviointien jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ...................... 75
Taulukko 50. Kuntoutuksen eri osa-alueiden toimintamallien käyttö eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ....................... 77
Taulukko 51. Kuntoutuksen arviointien jakauma ja keskiarvot eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ................................. 78
Taulukko 52. Työterveyshuollon eri toimintojen käyttömäärät vuodessa henkilöä kohden laskettuna eri virastotyypeissä ja
kokoluokissa. ..................................................................................................................................................................... 79
Taulukko 53. Työterveyshuollon kokonaisuuden arviointien jakauma eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ..................... 80
Taulukko 54. Terveyden edistämisen luentojen järjestämisen jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ................. 82
Taulukko 55. Terveyden edistämisen projektien toteuttaminen eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ............................... 84
Taulukko 56. Osallistumisaktiivisuus eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. Aktiivisuus on % henkilöstöstä niissä
virastoissa, jotka järjestävät ao. toimintoja. ....................................................................................................................... 85
Taulukko 57. Terveyden edistämisen arviointien jakauma eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ...................................... 85
Taulukko 58. Työsuojelun eri toimintojen suunnitelmallisuuden jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ............... 87
Taulukko 59. Työsuojelun eri toimintojen raportointitiheyden jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ................... 90
Taulukko 60. Ensiapuvalmiuden perusteiden jakauma eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ............................................ 91
Taulukko 61. Työsuojelun arviointien jakauma eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ........................................................ 92
Taulukko 62. Työpaikkaliikunnan palvelujen saatavuuden jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ....................... 94
Taulukko 63. Työpaikkaliikunnan eri toimintoihin osallistuvien %-osuudet eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. .............. 95
Taulukko 64. Työpaikkaliikunnan arviointien jakauma eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ............................................. 95
Taulukko 65. Henkilöstöruokailun tunnuslukujen jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ..................................... 96
Taulukko 66. Henkilöstöruokailun arviointien jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ........................................... 96
Taulukko 67. Kulttuuri- ja virkistystoiminnan eri osa-alueiden järjestämisen osuudet eri virastotyypeissä ja kokoluokissa.
.......................................................................................................................................................................................... 97
Taulukko 68. Kulttuuri- ja virkistyspalvelujen arviointien jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. .......................... 98
Taulukko 69. Hyvinvoinnin tukipalvelujen raportointitapojen jakaumat eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. .................. 100
Taulukko 70. Niiden virastojen %-osuus eri virastotyypeissä ja kokoluokissa, joissa hyvinvoinnin sisäisen viestinnän eri
menetelmät tavoittavat 100% henkilöstöstä. ................................................................................................................... 101
Taulukko 71. Sisäisen viestinnän arviointien jakauma eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ........................................... 102
Taulukko 72. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin (SWMI) tasoluokkien jakauma ja keskiarvo eri
virastotyypeissä ja kokoluokissa. .................................................................................................................................... 103
Taulukko 73. Työhyvinvoinnin eri osa-alueiden investointien keskiarvot SWMI:n eri tasoluokissa. ................................ 106
Taulukko 74. Työhyvinvoinnin tiettyjen osa-alueiden investointien keskiarvot SWMI:n eri osa-alueiden tasoluokissa. ... 106
Taulukko 75. Valtion henkilöstötulosten yleiskuvaus virastotyyppien ja kokoluokkien mukaan. ...................................... 107
Taulukko 76. Virastojen henkilöstötutkimuksen (VMbaro) eri faktoreiden ja yksittäisten kysymysten keskiarvot eri
virastotyypeissä ja kokoluokissa vuonna 2009. ............................................................................................................... 109
Taulukko 77. Terveyden ja työkyvyn tunnuslukujen keskiarvot eri virastotyypeissä ja kokoluokissa. ............................. 110
Taulukko 78. Hyvinvoinnin tukifunktioiden arviointien korrelaatiot henkilöstötyytyväisyyden faktoreihin. Merkitsevyystasot
* p<0,05, ** p<0,01, *** p<0,001. ..................................................................................................................................... 113
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 136
Lähteet Ahonen, G, Vainio,H: Työurien pidentäminen vaatii uudenlaista ajattelua. Helsingin Sanomat, Vieraskynä
12-1-2010.
Ahonen,G, Bjurström,L-M, Hussi.T. Economic Effectiveness of maintenance and promotion of work ability.
In Peltomäki,P, Hussi,T, Julin,H Ed. Maintenance of work ability research and Assessment: Summaries.
Ministry of Social Affairs and Health, FIOH, Social Insurance Institutions, Report No. 7, Helsinki, FIOH, 2002.
Aldana,A. Financial Impact of Health Promotion Programs: A Comprehensive Review of Literature, Am J
Health Promot 2001;1: 296-320.
Aura O, Ahonen G, Ilmarinen J. Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009. Excenta Oy: Helsinki 2009.
Aura O, Sahi T. toim. Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt. Suomen Kuntoliikuntaliitto ry. Helsinki 2006.
Baicker, K, Cutler,D and Song,Z. Workplace Wellness Programs Can Generate Saving. Health Affairs, 2010;
29: 304-311.
Becker,B, Huselid,M and Ulrich,D. The HR Scorecard. Linking People, strategy and Performance. Harvard
Business School Press. Boston. 2001.
Bratton,J and Gold,J. Human Resource management. Theory and Practice. Palgrave, Macmillan, New York.
2003
Chapman, L. Meta-Evaluation of Worksite Health Promotion Economic Returns Studies. 2005 Update. The
Art of Health Promotion, July/August 2005, 1-11.
Costa G, Goedhard WJA, Ilmarinen J ed. Assessment and promotion of work ability, health and well-being of
ageing workers. International Congress Series 1280. Elsevier, Amsterdam The Netherlands 2005
Ilmarinen J, Louhevaara V. ed. FinnAge-respect for the aging: action programme to promote health, work
ability and well-being of ageing workers in 1990-96. People and Work, Research reports 26. Finnish
Institute of Occupational Health, Helsinki, 1999.
Ilmarinen J. Work Ability - a comprehensive concept for occupational health research and prevention.
Editorial.Scand J Work Environ Health 2009;35, 1:1-5.
Ilmarinen J.: Ageing workers in the European Union. Status and promotion of work ability, employability
and employment. Finnish Institute of Occupational Health, Ministry of Social Affairs and Health, Helsinki
1999.
Ilmarinen J.: Towards a longer worklife. Ageing and the quality of worklife in the European Union. Finnish
Institute of Occupational Health, Ministry of Social Affairs and Health, Helsinki, 2006.
Johanson,U, Ahonen,G and Roselender,R. Work Health and Management Control. Thomson Fakta.
Stockholm. 2007.
Manninen P, Laine V, Leino T, Mukala K, Husman K ed. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Sosiaali- ja
terveysministeriö, Työterveyslaitos. Helsinki 2007.
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen yhteydet henkilöstötuloksiin valtion virastoissa -tutkimusraportti
Tutkimuksen tuottaja: Excenta Oy, tutkijaryhmä Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen 137
Pelletier,K. A review and analysis of the clinical and cost-effective outcome studies of comprehensive health
promotion and disease prevention programs at the worksite: 1998-2000 update (V). Am J Health Promot;
2001; 16: 107-126.
Riikonen E, Kämäräinen M, Lappalainen J ed. Työsuojelun perusteet. Työterveyslaitos. Helsinki 2003.
Tuomi K, Huuhtanen P, Nykyri E, Ilmarinen J: Promotion of work ability, the quality of work and retirement.
Occupational Medicine 2001; 51, 5: 318-324.
Excenta on johtava suomalainen strategiseen hyvinvointiin erikoistunut yritys. Kehitämme henkilöstön hyvinvointia ja tuotamme yritysjohdolle
hyvinvoinnin johtamiseen tarvittavat välineet. Palveluissamme yhdistyvät tieteellinen lähestymistapa
sekä tavoitteellinen käytännön työ.
www.excenta.fi
Excenta OyKutomotie 18
00380 Helsinki
IISBN 978-952-5848-04-5 nidottu
ISBN 978-952-5848-05-2 pdf