Toimintasuun- nitelma 2010 · Baskimaa on johtanut sosiaalista innovointia tarkastelevaa työryhmää, joka on keskittynyt tarkastelemaan yritysten yhteiskuntavastuuta. Aihetta koskevan

Toissijaisuusperiaatteentoteutumisen seurantaverkosto

Toimintasuun-nitelma 2010

Sosiaalinen innovointi:yritysten yhteiskuntavastuu

Pääkumppani

Baskimaan hallitus

Sosiaalinen innovointi:

yritysten yhteiskuntavastuu

Kumppanit

Sivu 2 / 57

FI

Raportin on laatinut sosiaalista innovaatiota käsittelevä työryhmä

Baskimaan (Espanja) aluehallituksen johdolla.

Se ei edusta alueiden komitean virallisia näkemyksiä.

Lisätietoa Euroopan unionista ja alueiden komiteasta on saatavilla internetissä osoitteissa

http://www.europa.eu ja http://www.cor.europa.eu.

Sivu 3 / 57

Sosiaalinen innovointi

Pääkohdat

1. Taustaa

Baskimaa on johtanut sosiaalista innovointia tarkastelevaa työryhmää, joka on keskittynyt

tarkastelemaan yritysten yhteiskuntavastuuta. Aihetta koskevan tiedonantonsa "Kasvua ja

työllisyyttä edistävän kumppanuuden toteuttaminen: Euroopasta esikuva yritysten

yhteiskuntavastuun alalla" (KOM(2006) 136 lopullinen) mukaisesti komissio katsoo, että

yritysten yhteiskuntavastuu on osa Euroopan sosiaalista mallia. Sen avulla on mahdollista

puolustaa solidaarisuutta, koheesiota ja yhtäläisiä mahdollisuuksia yhä kovempaa kansainvälistä

kilpailua vastaan. Tavoitteeksi on asetettu EU:n muuttaminen esikuvaksi yhteiskuntavastuun

alalla ja sen varmistaminen, että EU:ssa ja eurooppalaisissa yrityksissä noudatettu politiikka

todella edistää yhteiskunnallista kehitystä.

Toissijaisuusperiaatetta koskevassa analyysissaan työryhmä katsoo, että alueet ovat parhaassa

asemassa edistääkseen EU:n asettamia tavoitteita ja pannakseen ne täytäntöön. Lisäksi

työryhmän jäsenet ovat sitä mieltä, että yhteistyömekanismeja on nivellettävä yhteen niiden eri

toimijoiden välillä, jotka osallistuvat yritysten yhteiskuntavastuun toimeenpanoon samalla

alueella, ja horisontaalinen subsidiariteetti on pantava tehokkaasti täytäntöön.

2. Ryhmän jäsenet ja niiden parhaat käytännöt

Työryhmää johti Baskimaa ja siihen kuuluivat Flanderin alue (Belgia), Wielkopolskan alue

(Puola) ja Veneton alue (Italia). Työryhmän jäsenet esittelivät seuraavia hyviä käytäntöjä:

Flanderin alue: kestävä kaupunkikehitys, suunnitelma C: kestävän

materiaalihallinnan edistäminen ja Flanders in Action -toimintasuunnitelma

Wielkopolskan alue: Wielkopolskan alue yhteiskuntavastuujohtajana, Social Image

of Modern Companies – promotion of corporate social responsibility in

Wielkopolska (Nykyaikaisten yritysten sosiaalinen imago – yhteiskuntavastuun

edistäminen Wielkopolskan alueella), Equal-aloitteen "Social Economy in practice"

(yhteisötalous käytännössä) -hanke

Baskimaa: Izaite (Baskimaalla toimivien yritysten muodostama liitto, jonka

tehtävänä on edistää kestävyyttä), Xertatu (Baskimaan julkisen sektorin johtama

edistynein institutionaalinen aloite), FIARE (eli "Fundación Inversión y Ahorro

Responsable”, joka pyrkii edistämään niin yksityishenkilöiden kuin instituutioiden

sosiaalisesti vastuullisia säästö- ja sijoitustoimia).

Sivu 4 / 57

3. Päätelmät

Työryhmä ehdottaa, että edistetään uutta, innovoivaa ja osallistavaa eurooppalaisen hallintotavan

mallia, jossa otetaan huomioon yritysten yhteiskuntavastuun monialainen vaikutus EU:n

politiikkojen täytäntöönpanoon ja mahdollistetaan toimien koordinoiminen tai kehittäminen

monilla eri tasoilla toissijaisuusperiaate huomioon ottaen.

Yritysten yhteiskuntavastuu on laaja-alainen käsite, joka kattaa monia toimialoja ja joka ilmenee

monenlaisissa toimissa EU:n eri jäsenvaltioissa.

Työryhmä ehdottaa erityisesti, että

edistetään alueellista yhteistyötä sekä yritysten yhteiskuntavastuun edistämiseksi

toimivan eurooppalaisen liittouman tehokasta toimintaa ja sen kolmea pääkohtaa:

o yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan tiedotuksen lisääminen

o yritysten yhteiskuntavastuun integroiminen ja avoimien yhteistyötä koskevien

yhteenliittymien kehittäminen

o yritysten yhteiskuntavastuuta edistävän ympäristön luominen

myönnetään lisää varoja sosiaalista innovointia varten, jotta edistetään toimijoiden

verkostoitumista, toteutetaan julkisen ja yksityisen alan välistä yhteistyötä, kehitetään

yhteisiä menetelmiä aloitteiden ja niiden vaikutuksen arvioimiseksi, perustetaan uusia

infrastruktuureja sosiaalisen innovoinnin tukemiseksi ja niin edelleen1

laaditaan ja hyödynnetään kokonaisvaltaisiin indikaattoreihin perustuvia järjestelmiä,

jotta voidaan helpottaa elämänlaadun, innovoinnin ja kestävyyden alalla unionissa

saavutetun edistyksen seurantaa; seurantajärjestelmiin tulisi sisällyttää taloudelliset

indikaattorit, sosiaalinen koheesio sekä resurssien käytön, tuotannon ja hallinnon

tehokkuus

palautetaan Euroopan sosiaalisen mallin arvot ja levitetään niitä unionin kaikille tasoille

otetaan käyttöön uusia organisaatiomalleja, jotka perustuvat siihen, että ihmiset

hyödyntävät kaikkia luovuuteen ja suhteiden luomiseen liittyviä valmiuksiaan, joiden

avulla yritysten on mahdollista parantaa kilpailukykyään ja kehittää

innovointivalmiuksiaan

edistetään sosiaalista innovointia ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevaa tutkimusta,

jotta luodaan tietovaranto, jonka tulokset hyödyttävät koko yhteiskuntaa.

1 Innovaatiounioni. Työasiakirja SEC1161 final.

Sivu 5 / 57

Sisällys

1. Ryhmän jäsenet ..................................................................................................................... 6

2. Nykyinen yhteiskunnallinen tausta: keskeiset ongelmat, huolenaiheet, tämänhetkinen

tilanne............................................................................................................................................ 6

2.1 Muuttuvat arvot ja sosiaalinen innovointi.................................................................... 7

2.2 Tavoitteena kestävä yhteiskunta kaikilla aloilla .......................................................... 9

2.3 Poliittinen tausta: yritysten yhteiskuntavastuu Euroopan unionissa ............................ 9

3. Toissijaisuutta koskeva analyysi ja yritysten yhteiskuntavastuun merkitys kaikilla tasoilla

11

4. Parhaat käytännöt ................................................................................................................ 13

4.1 Flanderi ...................................................................................................................... 14

4.1.1 Kestävän kaupunkikehityksen politiikka............................................................... 14

4.1.2 Suunnitelma C: kestävän materiaalihallinnan edistäminen ................................... 22

4.1.3 Vlaanderen in Actie (ViA) – Flanders in Action (strategia).................................. 27

4.2 Wielkopolska ............................................................................................................. 31

4.2.1 Wielkopolska yritysten yhteiskuntavastuun alan johtajana................................... 31

4.2.2 Nykyaikaisten yritysten yhteiskunnallinen imago - yritysten yhteiskuntavastuun

edistäminen Wielkopolskassa ............................................................................................. 34

4.2.3 "Equal – yhteisötalous käytännössä" ..................................................................... 36

4.3 Baskimaa.................................................................................................................... 40

4.3.1 Izaite ...................................................................................................................... 40

4.3.2 Xertatu ................................................................................................................... 44

4.3.3 Fiare....................................................................................................................... 49

5. Päätelmät ja suositukset ...................................................................................................... 54

Tässä asiakirjassa on 57 sivua.

Sivu 6 / 57

1. Ryhmän jäsenet

- Baskimaan hallitus (pääkumppani)

- Wielkopolskan alue

- Veneton alue

- Vlaamse Overheid (Flanderi)

2. Nykyinen yhteiskunnallinen tausta: keskeiset ongelmat, huolenaiheet,

tämänhetkinen tilanne

Meitä parhaillaan koetteleva maailmanlaajuinen kriisi on paljastanut nykyisen taloudellisen

järjestelmän tietyt heikkoudet ja saanut meidät kyseenalaistamaan eräät sen perusperiaatteet.

Vallitseva tilanne vahvistaa käsitystämme siitä, että on noudatettava strategiaa, joka yhdistää

vahvuutemme ja pyrkimyksemme sekä lisättävä yhteistyötä kaikkien eri hallinnontasojen

toimijoiden välillä, joita yhdistää tarve edetä kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Tämän

saavuttamiseksi on muutettava mallia ja päästävä sopimukseen, joka vahvistaa yhteiskuntamme

halua selviytyä kriisistä ja ilmentää tarvetta muuttaa taloudellista ja sosiaalista kasvua koskevaa

malliamme.

Tavoitteen tärkeimpiä edellytyksiä ovat:

muutos, jonka avulla pyritään saavuttamaan ihmiskeskeinen ja arvojen muuttumiseen

perustuva uusi taloudellisen ja sosiaalisen kasvun malli

merkittävä julkisen, yksityisen ja sosiaalisen sektorin kumppanuus, jota muutosprosessi

edistää ja johtaa.

Kriisin syyt ovat paljon syvemmällä kuin aiempien kriisien. Ne ovat luonteeltaan rakenteellisia

ja järjestelmään liittyviä sekä tiiviisti sidoksissa arvokriisiin, tietoyhteiskunnan kehittymiseen ja

luonnon- ja energiavarojen puutteeseen. Voidaan todeta, että kriisistä selviytyminen edellyttää

markkinatalousmallin merkittävää muuttamista ja että julkinen ala on keskeisessä asemassa.

Mikäli tarkastelemme kriisiä muutokset mahdollistavana tilaisuutena, meistä tulee kyllin

valveutuneita voidaksemme tarttua niinkin tärkeään haasteeseen kuin yhteiskuntavastuun

edistämiseen.

Kansalaisvastuulla tarkoitetaan sitoumusta tai velvoitetta, joka yhteiskunnan jäsenillä (joko

yksilöinä tai ryhmän jäseninä) on sekä toisiaan että koko yhteiskuntaa kohtaan, mutta se on

paljon muutakin. Käsitteen voidaan otaksua kattavan myös liikkeenjohdollisen mallin

muutokset, joita nyt tarvitaan. Juuri nykyinen liikkeenjohdollinen malli johti vallitsevaan

tilanteeseen, joka vaikuttaa kaikenlaisiin yrityksiin, niin yksityisiin kuin julkisiin.

Sivu 7 / 57

Menetettyään luottamuksensa järjestelmää kohtaan kansalaisista on tullut entistä vaativampia ja

he edellyttävät entistä avoimempaa tietoa sekä suoraa pääsyä yritysten toimintaa koskevaan

tietoon. Vaatimusten lisääntyminen vaikuttaa myös julkishallintoon, sillä se on vastuussa

politiikkojen laatimisesta ja julkisten varojen hallinnoimisesta.

Tämän vuoksi tarvitaan vastuullisen hallinnon jatkuvaa parantamista sekä valtion omistamissa

että yksityisissä yrityksissä. Avoimuuteen ja vastuulliseen hallinnointiin liittyvät ongelmat ovat

samat kummallakin alalla.

Valtion omistamien yritysten kohdalla asiaan liittyy lisäksi niiden julkiseen luonteeseen

sidoksissa oleva velvoite, joka johtuu siitä, että niiden tarkoituksena on edistää yhteistä hyvää

yhteiskunnassa, jonka osa ne ovat. Vaikka vastuullista hallintoa koskevia politiikkoja olisi

vastaisuudessa sovellettava kaikkiin yrityksiin, julkisen hallinnon on näytettävä esimerkkiä.

Niiden kiireellisten toimien ohella, joilla tasapainotetaan kriisin välittömimpiä seurauksia,

vakautetaan rahoitusjärjestelmiä, kannustetaan kysyntää ja suojellaan haavoittuvimpia ryhmiä,

on kohdattava pian edessä olevat uuteen taloudelliseen sykliin liittyvät haasteet, jotta taataan

unionin uusimmissa säännöksissä tavoitteena oleva kestävä ja pitkäaikainen elpyminen.

Tulevia haasteita on vaikea kohdata, jollei niitä sijoiteta asianmukaisesti muuttuviin

asiayhteyksiinsä, joille ovat tunnusomaisia uudet paradigmat, kuten tekniikan ja

viestintäverkkojen valta-asema, tietoyhteiskunnan ja sen uusien organisaatiomallien esiintulo,

raaka-aineiden ja energiavarojen maailmanlaajuinen puute, merkittävät muuttoliikkeet ja

väestön ikääntyminen, naisten kasvava rooli julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä

yhteistyömallien syntyminen julkisen ja yksityisensektorin sekä sosiaalialan kumppanuuksiin.

Jotta näihin tuleviin haasteisiin voidaan vastata kohtuullisen menestyksellisesti, keskipitkällä ja

pitkällä aikavälillä on toteutettava ensisijaisesti innovointiin ja yhteiskuntavastuuseen

perustuvia toimia.

2.1 Muuttuvat arvot ja sosiaalinen innovointi

Arvomaailma on mielestämme kriisin onnistuneen ratkaisun ja tulevaisuuden perusta.

Edistyäksemme kohti kestävää yhteiskuntaa, kuten monien eri säännösten tavoitteena on,

kaikkien unionin toimijoiden ja viranomaisten on nyt entistä tärkeämpää sovittaa yhteen

toimiaan kaikilla tasoilla toteutettavien tiiviistä yhteistyötä koskevien suunnitelmien mukaisesti:

tarvitaan julkisen, ja yksityisensektorin sekä sosiaalialan kumppanuutta, jolla taataan

keskipitkän ja pitkän aikavälin muutostoimet panemalla täytäntöön tulevaisuuteen suuntautuvaa

politiikkaa, kuten sosiaalisen innovoinnin politiikkaa.

Vakava ympäristökriisi, sekä aineellisten varojen että energiavarojen puute ja raaka-aineilla

keinottelu johtuvat kaikki nykyisestä taloudellisesta järjestelmästä, joka perustuu

valvomattomaan ja kasvavaan kulutukseen ja edellyttää rajallisten ja siten (ainakin lyhyellä

aikavälillä) uusiutumattomien luonnonvarojen jatkuvasti kasvavaa käyttöä.

Sivu 8 / 57

Ilmastonmuutoksen haitallisimpien seurauksien ja fossiilisten polttoaineiden saatavuuden

romahtaminen saattaisi johtaa sivilisaation romahtamiseen. Näin ollen energiavarojen

vähentymistä koskeva tulevaisuudennäkymä pakottaa meidät toteuttamaan toimia taataksemme

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä koskevan

"20/20/20"-tavoitteen – joka vahvistetaan jälleen EU 2020 -strategiassa – sellaisten

ympäristötoimien avulla, jotka kattavat yritysten yhteiskuntavastuun tarpeen.

Kaikki nämä suuntaukset muovaavat uutta tietopohjaista taloutta, jossa yritykset ovat

muuttaneet perinpohjaisesti strategista asemaansa. Painopiste alkoi jokin aika sitten siirtyä

luonnonvaroista sekä pääoman ja työvoiman saatavuudesta kohti taitoja, tiedettä, tekniikkaa ja

markkinoitavissa olevia innovatiivisia ideoita, millä tuotetaan arvoa ja kehitetään uusia

yrityksiä.

Näin ollen tulevan kehityksen kannalta ratkaisevassa asemassa on tieto ja innovointi, joista on

tulossa olennaisen tärkeitä välineitä, kuten maailman johtavissa valtioissa on ollut havaittavissa;

näiden välineiden avulla tarjotaan sellaisen edistyneen tietopohjaisen yhteiskunnan mallia, joka

on taloudellisesti kilpailukykyinen, yhteiskunnallisesti tasapainoinen ja sitoutunut ympäristöön

ja kestävyyteen.

Koko tuotantojärjestelmään vaikuttavien taloudellisten seurauksien lisäksi suuntaukset

vaikuttavat merkittävästi yhteiskuntaan: siihen kohdistuu jännitteitä, jotka on ratkaistava

asianmukaisesti ennen kuin se voi edistyä. Sosiaalisen innovoinnin käsite perustuu näin ollen

tarpeeseen ja tilaisuuteen tuottaa arvoa rakentavaa ja edistysmielistä yhteiskunnallista muutosta

varten.

Sosiaalisen innovoinnin (sellaisena kuin se määritellään Eurooppa 2020 –strategian

lippulaivahankkeesta "innovaatiounioni" annetussa tiedonannossa (KOM(2010) 546 lopullinen,

kohta 4.2) avulla on löydettävä uusia tapoja täyttää sosiaaliset tarpeet, joita markkinat tai

julkinen sektori eivät täytä riittävän hyvin. Tarkoituksena on myös saada aikaan

käyttäytymismuutoksia, joita tarvitaan suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen.

Sosiaaliset innovoinnit tarjoavat ihmisille heidän tarvitsemiaan taitoja ja luovat uusia sosiaalisia

suhteita ja yhteistyömalleja.

Näin on syntynyt uusi kilpailuympäristö, joka perustuu arvoja ja kestävyyttä koskeviin

sääntöihin ja jonka perusedellytyksenä on yritysten ja hallinnon uusi vastuuntuntoisempi asenne

(uusi toimintatapa, joka perustuu suhteisiin, läheisyyteen, avoimuuteen, etiikkaan ja

sitoutumiseen).

Asian selventämiseksi on syytä todeta, että määrittelemme yhteiskunnallisesti vastuullisen

yrityksen (tai organisaation) sellaiseksi, että se ottaa huomioon kestävyyttä koskevat arvot tai

periaatteet (pyrkien jatkuvasti taloudelliseen kehitykseen, ympäristövaikutuksien

huomioimiseen ja yhteiskunnalliseen hyvinvointiin), pitkän aikavälin näkemyksen,

monimuotoisuuden (mielipiteiden, kulttuurien, näkökantojen, iän ja sukupuolen

organisaatiossaan ja omassa ympäristössään toimiessaan), avoimen vuoropuhelun sidosryhmien

kanssa, rehellisyyden ja vastuullisuuden.

Sivu 9 / 57

2.2 Tavoitteena kestävä yhteiskunta kaikilla aloilla

Kestävyys on arvona monialainen. Muutoshanke perustuu tarpeeseen muuttaa taloudellisen

kasvun mallia ja sosiaalista mallia tavalla, jossa otetaan huomioon kaikkien suunnitelmien ja

toimien pitkäaikainen luonne sekä katetaan muun muassa liiketoimintaan, työvoimaan,

politiikkaan ja instituutioihin sekä ympäristöön liittyvät näkökulmat.

Individualismi ja yksilökohtaisen/yhteisen etiikan puute on johtanut huomattavaan arvojen

epäyhtenäisyyteen nykyaikaisten yritysten hallinnoinnissa. Tällainen taustayhteys suosii

tietynlaista hallinnointia, jossa on mahdoton yhdistää yhtäältä tuottavuutta koskeva tavoite ja

tulojen tarve ja toisaalta tarve edistää yhteistä hyvää. Tilanne osoittaa, että on toteutettava

tehokkaita toimia, jotta kannustetaan henkilökohtaista ja yhteistä vastuuntuntoa.

Näistä syistä vallitseva tilanne tarjoaa tilaisuuden aloittaa uudenlaisen vakaamman

tulevaisuuden luominen noudattaen uutta yhteiskunnallista mallia, jossa rahoitusjärjestelmä

tukee taloutta, mutta ei ole sen perustana oleva voima, ja jossa kasvua arvioidaan ekologisten ja

sosiaalisten kriteerien perusteella pelkkien taloudellisten kriteerien sijaan.

Toisaalta tässä yhteydessä on todennäköistä, että alakohtaiset rajat katoavat: valtio, yksityinen

sektori ja voittoa tavoittelemattomat organisaatiot/kansalaisjärjestöt risteytyvät, synnyttäen

jatkumon, jossa eri järjestelmät sulautuvat yhteen. Nousevan "neljännen sektorin" myötä syntyy

uusia yritysmuotoja (yhteiskunnallisia tai yksityisiä, mutta tärkeään yhteiskunnalliseen

tavoitteeseen pyrkiviä), joiden vuoksi aloja on mahdoton erottaa toisistaan, samoin kuin eri

keinoja saavuttaa sama tavoite. Yritysten yhteiskuntavastuu kehittyy ja muuttuu velvoitteesta

vapaaehtoiseksi sitoumukseksi.

2.3 Poliittinen tausta: yritysten yhteiskuntavastuu Euroopan unionissa

Yritysten yhteiskuntavastuun historia juontaa juurensa OECD:n pääperiaatteista (jotka

julkaistiin vuonna 1976 ammattiyhdistysliikkeen tuella) ja jatkuu ILO:n hyväksymän

monikansallisia yrityksiä koskevan kolmikantaisen periaatejulistuksen kautta Kofi Annanin

vuonna 2000 käynnistämään Global Compact -aloitteeseen.

OECD:n periaatteisiin sisältyy suosituksia, joita hallitukset kohdistavat yrityksiin ja jotka

liittyvät erityisesti työllisyyteen ja suhteisiin työmarkkinaosapuoliin, ihmisoikeuksiin,

ympäristöön, lahjonnan torjumiseen, kuluttajien etuihin, kilpailuun ja jopa veronkiertoon.

Tämän jälkeen on käynnistetty useita aloitteita, joiden tarkoituksena on luoda näiden

käytännesääntöjen valvontamekanismeja ja sertifiointimerkintöjä, joilla osoitetaan, että yritykset

ovat sitoutuneet yhteiskuntavastuuseen.

Mainittakoon erityisesti Euroopan unionin vuonna 2001 julkaisema vihreä kirja, jonka jälkeen

julkaistiin valkoinen kirja ja perustettiin yhteiskuntavastuuta tarkasteleva useiden eri

sidosryhmien foorumi, jonka tehtävänä on edistää unionin kehystä ja strategiaa yritysten

yhteiskuntavastuun edistämiseksi.

Sivu 10 / 57

Kuten tiedonannossa "Kasvua ja työllisyyttä edistävän kumppanuuden toteuttaminen:

Euroopasta esikuva yritysten yhteiskuntavastuun alalla" (KOM(2006) 136 lopullinen) todetaan,

komissio katsoo yritysten yhteiskuntavastuun olevan osa Euroopan sosiaalista mallia. Sen avulla

on mahdollista puolustaa solidaarisuutta, koheesiota ja yhtäläisiä mahdollisuuksia yhä

kovempaa kansainvälistä kilpailua vastaan. Tavoitteeksi on asetettu EU:n muuttaminen

esikuvaksi yhteiskuntavastuun alalla ja sen varmistaminen, että EU:n ulkopolitiikassa ja

eurooppalaisissa yrityksissä todella edistetään yhteiskunnallista kehitystä.

Komission tiedonantoon on sisällytetty eräitä jo aiempiin aloitteisiin sisältyneitä näkökulmia ja

siinä keskitytään toimiin, joilla pyritään luomaan eurooppalainen liittouma yritysten

yhteiskuntavastuun edistämiseksi. Liittouman tarkoituksena on toimia poliittisena kattojärjestönä

yritysten yhteiskuntavastuuta koskeville aloitteille (uusille tai olemassa oleville), joita

suuryritykset, pk-yritykset ja niiden kumppanit toteuttavat. Sen tehtävänä ei ole toimia

oikeudellisena välineenä tai välineenä, joka yritysten, komission tai julkisten viranomaisten on

hyväksyttävä; se on sen sijaan poliittinen prosessi, jolla edistetään yritysten yhteiskuntavastuun

toteutumista eurooppalaisissa yrityksissä.

Euroopan parlamentti on hyväksynyt useita mietintöjä ja ehdotuksia, joilla pyritään yhtäältä

edistämään yritysten yhteiskuntavastuuta (esimerkiksi parlamentin päätöslauselmat

vuosilta 1999 ja 2003 sekä erityisesti maaliskuussa 2007 hyväksytty Howittin mietintö) ja

toisaalta vahvistamaan Euroopan unionin kauppasopimuksiin sisältyviä sosiaalisia ja

ympäristöalan normeja (mainittakoon erityisesti Harlem Désirin lokakuussa 2001 laatima

mietintö ja Harlem Désirin ja Marie Panayatopoulos-Cassiotoun sen jälkeen laatimat

toukokuussa 2007 hyväksytyt mietinnöt).

Yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan vihreän kirjan julkaisemisen jälkeen vuonna 2001 sekä

komission tiedonannossa vuodelta 2006 ja sitä seuranneissa asiakirjoissa Euroopan komissio on

katsonut, että yritysten yhteiskuntavastuu muodostaa Euroopan talouden kannalta strategisen

politiikanalan. Yritysten yhteiskuntavastuu oli alkuaan yritysten vapaaehtoinen panos ympäristön

kestävyyteen ja kestävään kasvuun luomalla laadukkaita työpaikkoja ja sosiaalista koheesiota.

Viime aikoina se on muuttunut yritysten panokseksi erityisiin politiikanaloihin, kuten ympäristö-,

sosiaali-, koulutus- ja kansanterveysalaan sekä koheesiopolitiikkaan.

Eurooppa 2020 -strategian, joka on talouden elpymisen kulmakivi, perustavoitteena on edistää

"älykästä, kestävää ja osallistuvaa" kasvua, minkä lisäksi tavoitteeksi on asetettu taloudellinen,

sosiaalinen ja alueellinen koheesio. Kestävästä kasvusta on tullut kilpailukyvyn kohentamista

koskeva viitekehys, jolla taataan korkea työllisyystaso ja parempi elämänlaatu.

Eurooppa 2020 -strategia sisältää eurooppalaisen innovaatiosuunnitelman lippulaivahankkeet

(Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvä innovaatiounionia koskeva lippulaivahanke), teollistumista

koskevan politiikan globalisaation aikakaudella ja uusia taitoja ja työpaikkoja koskevan

toimintasuunnitelman. Tässä yhteydessä korostuu, että yritysten yhteiskuntavastuu on keskeinen

osa sosiaalisen innovoinnin kehittämistä, kilpailukykyä sekä työllisyyden edistämistä ja sen

mukauttamista vastaamaan uusia sosiaalisia vaatimuksia.

Sivu 11 / 57

Tältä osin alueet ja kunnat ovat tärkeässä asemassa pyrittäessä edistämään yhteiskuntavastuuta,

minkä vuoksi niiden on johdettava sen täytäntöön panemista yhteiskunnassa. Tällainen johtajuus

edellyttää yritysten ja yhteiskuntaelämän toimijoiden osallisuuden lisäämistä yritysten

yhteiskuntavastuun alalla ja sen varmistamista, että sen hyödyt ymmärretään ja että niitä

arvostetaan. Levitettäessä uusia arvoja ja kehitettäessä yhteiskuntavastuun alaan liittyviä toimia

alueilla ja kunnilla on omat valtuutensa, joista osa on yksinomaisia ja osa yhteisiä jäsenvaltioiden

kanssa. Toimivaltuudet vaihtelevat omien säännöksien suunnittelemisesta ja laatimisesta

kansallisten ja jopa kansainvälisten normien täytäntöön panemiseen ja valvomiseen.

3. Toissijaisuutta koskeva analyysi ja yritysten yhteiskuntavastuun merkitys kaikilla

tasoilla

Toissijaisuusperiaate on dynaaminen käsite, jonka avulla voidaan päättää, mikä hallintotaso on

paras tietyn politiikan toteuttamiselle ja keiden toimijoiden tulisi tehdä päätökset. Tarkastelemme

tätä seuraavassa yksityiskohtaisemmin.

Työryhmä katsoo, että yritysten yhteiskuntavastuu edellyttää EU:n koko painoarvoa. Sen laaja-

alainen täytäntöönpano parantaa yritysten kilpailukykyä ja hyödyttää koko yhteiskuntaa. Tässä

yhteydessä olisi toivottavaa, että EU olisi tietoinen arvoista ja eduista, joita yritysten

yhteiskuntavastuu tuottaa keinona selviytyä kriisistä ja uutena tilaisuutena muuttaa

yhteiskuntamalliamme kestävämmäksi, kilpailukykyisemmäksi ja osallistavammaksi malliksi.

Yritysten yhteiskuntavastuu on määritelty vapaaehtoiseksi, minkä vuoksi emme kannata sitä, että

EU hyväksyy unionin lainsäädäntöä, jossa edellytetään yritysten yhteiskuntavastuun täytäntöön

panemista, koska lain "pakottavuus" olisi juuri yritysten yhteiskuntavastuun luonteen vastaista.

Toisaalta spin-off-yrityksiä ei pitäisi rajata yritysten yhteiskuntavastuun ulkopuolelle unionissa

toteutettavilla toimilla, koska siten saatettaisiin poistaa asiaan liittyvät "innovoivat" tekijät ja

mahdollisesti tarjoutuvat tilaisuudet, jotka tuottavat yritysten yhteiskuntavastuulle sen lisäarvon.

Tältä osin EU:n olisi korostettava yritysten yhteiskuntavastuun merkitystä kehittämällä ja

levittämällä menettelyjä tai suuntaviivoja, jotka koskevat sitä, miten yritysten yhteiskuntavastuu

voidaan panna täytäntöön niin, että varmistetaan sidosryhmien, yritysten ja julkisten

viranomaisten osallistuminen hankkeeseen ja niiden tietoisuus sen sisällöstä. Näin Euroopan

kansalaisille tuotettaisiin todellista lisäarvoa.

Toissijaisuutta koskevan perinpohjaisen analyysin perusteella toteamme, että unionin alueet

haluavat ja voivat osallistua täysimääräisesti EU:n asettamien tavoitteiden ja politiikkojen

toteuttamiseen. Tehtäviämme hoitaessamme laadimme strategioita ja johdamme aloitteita, jotka

vaikuttavat välittömästi unionin tavoitteiden saavuttamiseen.

Tähän perustuu alueiden ja kaupunkien panos pyrittäessä saavuttamaan Eurooppa 2020

-strategiassa asetetut tavoitteet. Me, alueelliset yhteisöt, olemme valmiit pyrkimään

vähimmäistavoitteisiin, jotka EU on asettanut yritysten yhteiskuntavastuun alalle, ja aiomme

edistää asiaa vielä paljon pidemmälle.

Sivu 12 / 57

On selvää, että alueet ja kaupungit ovat sellaisessa asemassa, että ne voivat edistää ja kannustaa

Euroopan unionissa ehdotettuja tavoitteita. Tämä hyödyttää selvästi koko EU:ta, koska unioni ei

pystyisi tähän yksin. Niinpä eri viranomaistasojen väliset kumppanuudet ja monitasoinen hallinto

ovat keskeisessä asemassa tulkittaessa ja sovellettaessa toissijaisuusperiaatetta myönteisellä

tavalla.

Kuten Flanderin alueella, Wielkopolskan alueella ja Baskimaassa määritellyt käytännöt

osoittavat, unionin alue- ja paikallisviranomaiset ovat soveltaneet edellä mainittua

toissijaisuusperiaatetta täydellisesti ja tehneet suuren työn ilmoittaessaan ja tiedottaessaan

yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien toimien käynnistämisestä omilla alueillaan. Tästä

lähtökohdasta tarkasteltuna alueiden komitea on keskeisessä asemassa yritysten

yhteiskuntavastuuta tukevana ja edistävänä voimana.

Alueet ja kunnat ovat sopivin hallinnontaso erityisten suunnitelmien laatimiseksi ja älykkäiden

ratkaisujen kehittämiseksi ilmastonmuutoksen torjumisen alalla, ottaen huomioon paikalliset olot

samoin kuin väestön tottumukset, tavat ja kyky sovittaa tätä politiikkaa yhteen

asianmukaisimpien rinnakkaisten politiikkojen kanssa, olivatpa ne paikallisia tai eivät.

Hajauttaminen mahdollistaa suuremman joustavuuden, jotta paikallispolitiikkoja voidaan muuttaa

paikallisten olojen muuttuessa. Tämän vuoksi alueet ja kunnat ovat keskeisessä asemassa

pantaessa näitä politiikkoja onnistuneesti täytäntöön ja varmistettaessa, että ne tulevat voimaan ja

tuottavat toivottuja tuloksia.

Tämän vuoksi alueiden on sovitettava yhteen yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviä toimia

omilla alueillaan joko aluehallinnon välityksellä tai luomalla koordinointielimiä tai -verkostoja,

jotta ne voivat yhdistää hallinnon, yritysten, kansalaisjärjestöjen, pankkien, yhdistyksien ja

muiden tahojen toteuttamat toimet. Tämä on niin sanottua horisontaalista toissijaisuutta.

Horistontaalisen toissijaisuuden periaatteen mukaisesti on kehitettävä yhteistyömekanismeja eri

sidosryhmien välillä, jotka osallistuvat yritysten yhteiskuntavastuun täytäntöönpanoon samalla

alueella. Baskimaan innovointiyksikkö "Innobasque" on selvä esimerkki horisontaalisesta

toissijaisuudesta. Yksikkö kutsuu säännöllisesti kokoon kaikki yritysten yhteiskuntavastuun

parissa työskentelevät baskimaalaiset toimijat – niin julkisen kuin yksityisen alan edustajat –,

jotta ne voivat vaihtaa kokemuksia ja pyrkiä samoihin tavoitteisiin.

Toinen malli, joka liittyy tämän toissijaisuuden käsitteen soveltamiseen erityisesti hallinnointia

koskevien käsitteiden ja parhaiden käytäntöjen edistämisen alalla, on Euskalit-säätiö;

Baskimaan keskeiset taloudelliset toimijat perustivat säätiön Baskimaan aluehallinnon tuella.

Euskalit-säätiö on laatinut tyhjentävän luettelon tiedotus- ja tiedonlevitystoimista,

koulutuksesta, tukitoimista ja lopuksi hallintoon liittyvän osaamisen arvioimisesta ja

tunnustamisesta. Tämän ansiosta Baskimaalle on myönnetty eniten European Excellence

Awards -laatupalkintoja unionissa ja alueella tunnetaan hyvin henkilöt, jotka pyrkivät

laadukkuuteen päivittäisessä työssään muun muassa teollisuuden, koulutuksen ja

terveydenhoidon alan organisaatioissa.

Sivu 13 / 57

4. Parhaat käytännöt

Seuraavassa taulukossa esitetään kyseisen kolmen alueen esimerkeiksi valitsemien hyvien

käytänteiden yhteenvetoyritysten yhteiskuntavastuun tärkeimmistä soveltamisaloista ja

poliittisesta luonteesta.

Näiden kriteerien perusteella ja vertailemalla yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvää tilannetta

unionin jäsenvaltioissa on laadittu toissijaisuutta koskeva analyysi ja esitetään suosituksia

alueiden komitealle:

Alue Avainsanat Yritysten

yhteiskunta-

vastuun

merkitys

Yritysten

yhteiskuntavastuun

oikeudellinen -

poliittinen luonne *

Flanderi Hallintoelin?

Kestävä

kaupunkikehitys

Kestävä kehitys

Avoin asenne

Sosiaalinen koheesio

Hallinnon avoimuus

Ympäristöl-

linen

Sosiaalinen

Monitasoinen hallinto

Julkisen ja yksityisen

sektorin kumppanuus

Kestävän

materiaalihallin-

nan edistäminen

Kestävä asutus- ja rakennusala

Kestävä materiaalihallinta

Innovatiivinen ympäristöpolitiikka Ympäristöl-

linen

Alhaalta ylöspäin

suuntautuva

menettelytapa

Horisontaalinen

toissijaisuus

Flanders in Action

Pitkäaikainen strategia

Kestävä sosiaalinen ympäristö

Sosiaalipalveluihin liittyvät

yhtäläiset mahdollisuudet

Sosiaalinen

TaloudellinenSosioekonominen

yhteistyösopimus

Wielkopolska Vapaaehtoinen?

Wielkopolska

yritysten

yhteiskuntavas-

tuun alan johtajana

Sosiaalisesti vastuullinen

yritystoiminta

Tietoisuus yritysten yhteiskunta-

vastuusta

Yritysten kestävä kehitys

Sosiaalinen

Taloudellinen Julkisen alan tuella

Nykyaikaisten

yritysten

yhteiskunnallinen

imago - yritysten

yhteiskuntavas-

tuun edistäminen

Yritysten yhteiskuntavastuun

edistäminen ja yrittäjien,

kansalaisjärjestöjen ja

yhteiskunnallisten johtajien

välinen yhteistyö

Nykyaikaisten yritysten

yhteiskunnallinen imago

Sosiaalinen

Euroopan sosiaalirahaston

yhteisrahoitus ja

alueellisten viranomaisten

osallisuus

Tasapuolinen

yhteisötalous

Innovatiivinen sosiaalinen

osallisuus Sosiaalinen Valtiosta riippumaton

Sivu 14 / 57

käytännössä Yhtäläiset mahdollisuudet

Yhteisötalouden keskukset

Sosiaalinen työnvälitys

Yhteisötalouden yritykset

Työmarkkinoille palaaminen

paikallinen kumppanuus

Unionin rahastojen

yhteisrahoitus

Baskimaa Hallintoelin

Izaite

Yritysten kestävä kehitys

Ympäristöllinen kestävyys

Tietoisuus yritysten yhteiskunta-

vastuusta

Yhteistyö yritysten

yhteiskuntavastuun alalla

Sosiaalinen

Ympäristöl-

linen

Taloudellinen

Yksityisyritysten

liittyminen

institutionaaliseen

yhteistyöhön

Xertatu

Yritysten yhteiskuntavastuuta

koskeva institutionaalinen aloite

Julkisen ja yksityisen sektorin

yhteistyö yritysten

yhteiskuntavastuun alalla

Yritysten yhteiskuntavastuun

edistäminen pk-yrityksissä

Yritysten yhteiskuntavastuu

yrityskulttuurissa ja -hallinnossa

Taloudellinen

Institutionaalinen aloite

julkisella alalla

Fiare

Sosiaaliset ja vastuulliset säästö-

ja sijoitustoimet

Kestävä kehitys

Sosiaalinen ja ympäristöalan

innovointi

Solidaarisuus ja sosiaalinen

koheesio

Avoimuus

Eettinen pankkitoiminta

Taloudellinen

Julkisen ja yksityisen

sektorin yhteistyö

*5 kriteeriä, jotka koskevat oikeudellista ja poliittista luonnetta alueella:

1.- lainsäädäntönormi / 2.- hallintoelin / 3.- sisältyy hallituksen ohjelmaan / 4. - vapaaehtoinen

/ 5. - Ǿ

Seuraavilla sivuilla kuvaillaan yksityiskohtaisesti kutakin yllä mainittua hyvää käytäntöä

alueiden komitean vahvistamien kriteerien mukaisesti.

4.1 Flanderi

4.1.1 Kestävän kaupunkikehityksen politiikka

Sivu 15 / 57

Taustatietoja

Tämän vuosisadan alussa laaditussa Flanderin hallituksen poliittisessa muistiossa katsottiin, että

on tarpeen laatia kattavia pitkän aikavälin poliittisia näkymiä Flanderin kaupunkien

kehittämiseksi. Kaksivuotiseen prosessiin osallistui yli tuhat asiantuntijaa ja sidosryhmien

edustajaa, ja sen aikana keskusteltiin eräistä peruskysymyksistä neljäntoista raportin pohjalta;

niihin on koottu kaikki saatavilla oleva tieto kaupunkialueiden dynamiikasta Flanderin alueella.

Prosessin tärkeimpänä tuloksena laadittiin valkoinen kirja, kuten poliittisessa muistiossa

vuonna 2000 oli kaavailtu. Valkoisen kirjan perustana oli kysymys siitä, mikä on paras tapa

hallinnoida kaupunkeja, hyödyntää niitä ja muuttaa niitä kaikenlaisten sosiaalisten, kulttuuristen

ja poliittisten mahdollisuuksien saavuttamiseksi, jotta Flanderin alue voisi olla edelläkävijä

kestävän kehityksen alalla. Valkoinen kirja sisältää monia viittauksia kestävän kehityksen

käsitteeseen ja ilmentää yhdennettyä ja monitasoista lähestymistapaa.

Asiakirjan mukaan paikallisia näkökulmia olisi tarkasteltava yhdessä kokonaisvaltaisten

näkökulmien kanssa, joita olisi puolestaan lokalisoitava kestävää kehitystä silmällä pitäen.

Kaupungit voivat vastata tähän haasteeseen vain, jos ne pystyvät selvittämään oman perimänsä

perustekijät ja hyödyntämään niitä. Ajatuksena on lähestyä kaupunkeja avoimuuteen,

koheesioon, asukastiheyteen, moninaisuuteen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja

demokratiaan perustuen. Katsomme, että nämä ovat kestävyyteen liittyviä tekijöitä. Kaupungit

ja kaupunkimainen luonne muodostavat sosiaalisen ja poliittisen rakenneuudistuksen

lähtökohdan. (s. 20)

Flanderissa on käytävä perusteellista yhteiskunnallista keskustelua uudesta kaupunkipolitiikasta.

Sen olisi perustuttava Flanderin kaupunkien erityiseen historialliseen kehitykseen ja luonteeseen

ottaen myös huomioon kaupungeissa tapahtunut peruuttamaton kehitys, joka liittyy

maailmanlaajuisiin kauaskantoisiin muutoksiin. Politiikan tarve perustuu seuraavaan

toteamukseen: kaupunki ja kaupunkimainen luonne eivät ole vanhentuneita ilmiöitä vaan ne

ovat päinvastoin dynaamisen, tulevaisuuteen suuntautuneen ja kestävän kehityksen perusta.

Tässä mielessä kaupunkeja koskevasta politiikasta tulee jokaisen hyvän sosiaalisen hankkeen

testi ja päätöspiste. Näkökulma perustuu tiettyjen tärkeiden ajankohtaisten tapahtumien

tulkintaan ja edellyttää uutta näkemystä kaupunkimaisesta tilasta ja kulttuurista. Tarvitaan

asennemuutosta. (s. 86)

Kaupunkeja koskevassa politiikassa määritellään muuttuvan kaupungin asema laajentuneella

kaupunkialueella ja tuetaan sitä osana flanderilaista "verkostokaupunkia". Se edellyttää omaa

poliittista tasoa (kaupunginvaltuusto sanan laajimmassa merkityksessä – kunnallishallinto,

kaupungin hallinto, kaupunkialueilla toteutettavat kuulemismenettelyt ja niin edelleen) sekä

kaupungin asukkaiden ja käyttäjien, paikallisten sosiaalialan ja hallinnollisten organisaatioiden

sekä yksityisen sektorin kuulemista. Kaupunkipolitiikassa keskitytään kaupunkeja koskevan

ohjelman kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. Tällä tasolla on myös tärkeää lisätä

yhteensovittamista, jotta vahvistetaan sekä ohjelmien erityistä laatua että niiden kestävyyttä.

Sivu 16 / 57

Tästä syystä kaupunkeja koskeva ohjelma on ensisijaisesti inspiraatiota tarjoava

tulevaisuudennäkymä, joka edistää koheesiota (paikallisen) monimuotoisuuden pohjalta ja

sijoittaa kaupungit maailman- ja maanlaajuiseen yhteyteen. Kuten kaupunkimainen luonne,

myös kaupunkiohjelma perustuu alueellisen ja sosiokulttuurisen ulottuvuuden väliseen

vuorovaikutukseen.

Se perustuu eri tekijöihin: (a) sen omaan "taustaan" (historia, perintö, lähteet, kansallinen

identiteetti ja niin edelleen), (b) olemassa oleviin ja toivottuihin yhteiskunnallisiin käytäntöihin

(sosiaalisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin ja poliittisiin), (c) luoviin prosesseihin, (d) ilmaisuun,

kuvaan, paikkaan ja (e) poliittisten ohjelmien keskeisiin strategisiin suuntaviivoihin. Ohjelma

perustuu selville periaatteille, joita ovat sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kestävä kehitys,

osallistava demokratia, kattava lähestymistapa ja avoin hallinto. Hahmottelu ja suunnittelu

johtavat ohjelman konkreettiseen täytäntöönpanoon. (s. 97)

Kehotamme kiinnittämään huomiota uusiin asenteisiin ja sisällöllisiin innovaatioihin. Olemme

ennen kaikkea pyrkineet kehittämään yhtenäisen ja vahvan näkemyksen, jossa keskitytään

kaupunkimaiseen luonteeseen ja jota tuetaan vahvoin ja yhtenäisin periaattein. Niitä ovat tiiviys,

monimuotoisuus ja demokratia. Niiden ansiosta kaupungit voivat tukea todellista kestävää

kehitystä ja siten Flanderin tulevaisuutta. (s. 225)

Valkoinen kirja julkaistiin vuonna 2003 ja se toimi uuden kaupunkipolitiikan liikkeellepanevana

voimana Flanderin alueella. Edellinen (2004–2009) ja nykyinen (2009–2014) Flanderin hallitus

tarttuivat haasteeseen, aloittivat valkoisen kirjan mukaisten lähestymistapojen täytäntöönpanon

ja jatkoivat sitä. Arviointitoimien avulla saatiin palautetta tehokkuutta parantavien muutoksien

toteuttamiseksi. Tämän kaupunkipolitiikan kehittämiseen liittyvät keskeiset suuntaviivat ja

kysymykset on myös sisällytetty muihin strategioihin, joita Flanderin hallitus on kehittänyt ja

jotka se on hyväksynyt:

– ensimmäinen kestävää kehitystä koskeva alueellinen strategia (hyväksyttiin

vuonna 2006)

– Flanders in Action -toimintasuunnitelma (hyväksyttiin vuonna 2006), johon myös

voimassa oleva hallintosopimus (2009–2013) perustuu.

Tämä Flanderin alueella tapahtunut poliittinen kehitys on sijoitettava laajempaan yhteyteen,

joka liittyy unionissa viime vuosikymmenen aikana tapahtuneeseen kaupunkipolitiikan

kehitykseen. Mainittakoon erityisesti Euroopan kaupunkien kestävää kehitystä koskeva

Leipzigin peruskirja, joka hyväksyttiin vuonna 2007 ja joka oli tärkeä askel. Peruskirjassa

todetaan muun muassa, että "kaupunkeihimme on kerrostunut ainutlaatuisia kulttuurisia ja

arkkitehtonisia arvoja ja niillä on vahva kyky edistää sosiaalista osallisuutta sekä

poikkeukselliset mahdollisuudet taloudelliseen kehitykseen. Ne ovat osaamisen keskuksia ja

kasvu- ja innovaatiolähteitä." EU:n kaupunkikehityksestä vastaavat ministerit hyväksyivät

kesäkuussa 2010 Toledon julkilausuman, jossa tarkastellaan tämänhetkisiä kaupunkeihin

kohdistuvia haasteita. Julkilausumassa vahvistetaan kaupunkipolitiikan alalla tehdyt

aikaisemmat sitoumukset. Nämä politiikat ovat tärkeässä asemassa pantaessa täytäntöön

Eurooppa 2020 -strategiaa ja Euroopan kestävän kehityksen strategiaa, jotta edistetään

älykkäämpää, kestävämpää ja osallistavampaa kaupunkikehitystä.

Sivu 17 / 57

Aloitteen tavoitteet

Päätavoitteet on esitelty kahdessa Flanderin alueen kaupunkikehitystä koskevassa poliittisessa

muistiossa vuosilta 2004 ja 2009. Ensin mainittu muistio oli ytimekkäämpi asiakirja ja siinä

luotiin suhteellisen yleinen katsaus asiaan. Siinä kuvailtiin alueellista kaupunkipolitiikkaa osana

kattavampaa kaupunkipolitiikkaa, joka sisälsi yhteiskunnan sidosryhmien, paikallishallinnon,

yksityisten toimijoiden, kansalaisten, asukkaiden ja kuluttajien panoksen ja osallisuuden.

Aluehallinnon oli kiinnitettävä uudelleen huomiota kaupunkien neuvomiseen ja tukemiseen.

Alueellisella kaupunkipolitiikalla oli tarkoitus edistää Flanderin alueen kaupunkipolitiikkaa

innovoinnin, sijoituksien, viestinnän, tiedonhankinnan ja tiedonkeruun avulla. Tavoitteena oli

myös vahvistaa kansalaisten osallistumista ja paikallishallintojen valmiuksia.

Nykyisen kaupunkipoliittisen aloitteen (2009–2014) myötä keskitytään kaupunkien vahvuuteen

yhteiskunnallista, taloudellista ja kulttuurista innovointia edistävinä tekijöinä ottaen myös

huomioon kaupunkialueiden heikkoudet. Perusongelmana on edelleen hauras tasapaino, joka

vallitsee asuinalueina ja keskuksina toimivien kaupunkien tehtävien välillä ja jota on

vahvistettava asukkaiden vuoksi.

Näkemys, jonka mukaan on tarkoitus edistää kaupunkien kestävyyttä ja luovuutta

ympäristöystävällisellä ja dynaamisella kaupunkialueella, on muutettava yhdeksäksi

strategiseksi tavoitteeksi:

kaupunkielämän houkuttelevuuden lisääminen

kaupunkien suunnittelupolitiikan kehittäminen

kaupunkien muuttaminen avoimiksi ja lämminhenkisiksi yhteisöiksi

kaupunkien muuttaminen tärkeiksi luovuuden ja yrittäjyyden keskuksiksi

kaupunkien ympäristöystävällisyyden edistäminen

älykäs liikkuvuus kaupungeissa

osallistumista ja osallisuutta koskevien lisämahdollisuuksien tarjoaminen kaupunkien

asukkaille

alueellisen kaupunkipolitiikan vahvistaminen ja tehostaminen yhteistyössä hyvin

hallinnoitujen kaupunkien kanssa

kaikki (13) Flanderin hallituksen kaupunkeja tukevat politiikan alat.

Aloitteen kuvaus

Kaupunkipoliittinen aloite sisältää neljä keskeistä välinettä: (1) kaupunkirahaston,

(2) kaupunkisopimuksen, (3) kaupunkialueiden uudistamishankkeet ja (4) "city monitor"

-välineen.

Kaupunkirahasto

Rahasto otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2003 ja sen tehtävänä on tukea kolmeatoista suurinta

Flanderin kaupunkia ("kaupunkikeskukset") kestävän kaupunkipolitiikan alalla, jotta:

1. edistetään kaupunkien asuinkelpoisuutta (myös asuinalueiden osalta)

2. torjutaan yhteiskunnan jakautumista koskevaa yleistyvää suuntausta

3. parannetaan demokraattisen hallinnon laatua.

Sivu 18 / 57

Kaikille 13 kaupungille tehtiin sopimus vuosiksi 2003–2007 ja toinen sopimus tehtiin

vuosiksi 2008–2013. Valtuuskunta tarkasteli rahaston toimintaa vuonna 2005. Arvioinnin

tulokset vaikuttivat neuvotteluihin, jotka koskivat sopimuksia vuosiksi 2008–2013.

Lisähuomiota kiinnitettiin yhteiskunnallisten seurauksien määrittelyyn ja indikaattoreiden

valintaan kehityksen seuraamista varten. Uusi tarkistus (vuoden 2011 aikana tehtävän arvioinnin

jälkeen) on tarkoitus tehdä vuoden 2013 lopussa.

Kaupunkisopimus

Flanderin hallitus oli tehnyt vuoden 2007 loppuun mennessä kaupunkisopimuksen kaikkien

13 kaupunkikeskuksen kanssa. Sopimukset ovat kuusivuotisia (ne kattavat kauden 2007–2012)

ja niille toteutettiin väliarviointi vuonna 2009. Ne ilmentävät kunkin kaupungin kestävää

kehitystä koskevaa kokonaisnäkemystä sekä rahoituksellista ja hallinnollista tukea, jota

sopimukset saavat Flanderin aluehallinnolta. Sopimuksiin sisältyy sekä Flanderin hallituksen

että kaupungin tekemiä sitoumuksia. Jokaisessa sopimuksessa on kaksi lukua: yleisluonteinen

(jossa tarkastellaan "elämisen/asumisen" keskeistä aihetta) ja erityisluonteinen, joka liittyy

kyseiseen kaupunkiin. Sopimukset otettiin käyttöön kaupunkien pyynnöstä, koska niissä

suositaan Flanderin hallituksen kattavampaa lähestymistapaa kaupunkeja koskeviin hankkeisiin

nähden. Sopimuksien ansiosta on mahdollista toteuttaa tehokkaampia ja enemmän

"asiakaskeskeisiä" hallintotoimia Flanderin alueella. Lähestymistavan kehittämistä jatketaan

yhteistyössä kaupunkien kanssa uusien aihepiirien mukaan ottamiseksi ja lähestymistavan

sisällyttämiseksi Flanderin aluehallinnon rakenteellisiin toimiin.

Kaupunkialueiden uudistamishankkeet

Vuonna 2002 annetun säädöksen mukaisesti Flanderin hallitus tukee monitoimisia

kaupunkihankkeita. Niillä olisi myös oltava vipuvaikutusta ja niiden avulla olisi lisättävä

paikallista dynamiikkaa. Kaupunkikeskuksissa ja 21 muussa kaupungissa toteutettavat hankkeet

ovat tukikelpoisia. Flanderin hallitus tukee kaupunkialueiden uudistamishankkeita seitsemän

laadullisen kriteerin perusteella, jotka liittyvät tilaa koskeviin vaikutuksiin ja suunnitteluun,

osallistumiseen sekä julkisen ja yksityisen alan väliseen kumppanuuteen. Valintaperusteet ovat

kunnianhimoisia ja vaativia. Hankkeilla on oltava vipuvaikutusta kaupungeissa tai niiden

alueilla ja parannettava merkittävästi elämänlaatua jollakin tietyllä alueella. Hankkeita

laadittaessa on kuultava alueen asukkaita ja paikallisia työmarkkinaosapuolia ja pystyttävä

osoittamaan, että yksityinen ala osallistuu hankkeen rahoittamiseen vähintään 30 prosentin

verran. Yksi kaupunkihankkeisiin liittyvistä keskeisistä näkökulmista on kaupungin

hallinnointiin liittyvä rooli: kaupungin on varmistettava, että hankkeella saavutetaan

taloudellisen hyödyn lisäksi myös sosiaalista lisäarvoa. Kaupunkialueiden uudistamiselle

myönnettävät tuet ovat toimineet kaupunkeja koskevien hankkeiden rahoituksellisina ja

laadullisina kannustimina mutta ne ovat myös tuottaneet myönteistä dynamiikkaa ja tarpeellista

tunnustusta.

Viime vuosina on saavutettu merkittävää edistystä kaupunkialueiden uudistamishankkeiden ja

erityisesti suunnitteluperusteiden laadukkuuteen nähden. Tämä laadullinen edistys johtuu

useista tekijöistä, joskin tärkein asiantuntemukseen, valmiuksiin ja laatuun liittyvä tekijä on

epäilemättä niin sanottu "concept funding" -menetelmä. Monet pienemmät kaupungit, joilla on

Sivu 19 / 57

usein suurempia kaupunkeja vähäisemmät suunnitteluvalmiudet ja vähemmän kokemusta

hankkeista, ovat viime vuosina esittäneet kauaskantoisia ja mahdollisesti innovatiivisia

hankkeita, mutta niiltä on puuttunut ylimääräinen laadullinen tekijä, jotta niille voitaisiin

myöntää hanketukea. "Concept funding" -menetelmästä on ollut apua näissä tapauksissa.

Hankkeet, jotka saavuttavat melkein arvosanan "erittäin hyvä" tai jotka ovat mahdollisesti

erinomaisia tai hyvin tärkeitä, voivat pyytää tukea tietämykseen, kokemukseen, taitoihin ja

rahoitukseen liittyen parannetun hanke-ehdotuksen laatimiseksi. "Asiantuntijat" nimetään

paikallisesti muodostetuissa ryhmissä, joilla on kokemusta kaupunkialueiden kohentamista

koskevista hankkeista. Ne voivat yhteisesti laatia tarkemman kuvauksen asiaan liittyvistä

kysymyksistä ja valita suunnittelutoimiston. Sen tehtävänä on laatia suunnitelmaa koskeva

tutkimus, jossa tarkastellaan kaupunkisuunnittelua sekä infrastruktuuriin ja arkkitehtuuriin

liittyviä mahdollisuuksia korkealaatuisen kaupunkialueen kehittämiseksi. Osaa rahoituksesta

käytetään myös viestintää, osallistumista ja tehokkaiden julkisen ja yksityisen sektorin välisten

kumppanuusmuotojen kehittämistä koskevien neuvojen hankkimiseen.

Arvioinnin toteuttaa ulkoinen ja monialainen paneeli. Hankkeilla on myönteinen vaikutus

asuinalueisiin. Nykyistä järjestelmää arvioidaan ja mukautetaan jatkossa laadun ja joustavuuden

parantamiseksi.

"City Monitor" -väline

"City Monitor" on oppimisväline, joka on tarkoitettu kaikille kaupunkipolitiikkaan osallistuville

tai siitä kiinnostuneille. Välineen avulla selvitetyt luvut osoittavat, miten elinkelpoisia Flanderin

alueen kaupungit ovat ja miten kestävää niiden kehitys on. Niinpä sen lisäksi, että välineen

avulla voidaan arvioida tilannetta ja edistymistä, se on myös viestintäväline. Välineen avulla on

mahdollista saada tietoa uusien suunnitelmien tai (strategisten) poliittisten ehdotuksien

laatimiseksi. Se sisältää nyt noin 200 indikaattoria (kymmeneltä politiikan alalta), jotka on

kehitetty osallistavalla tavalla (tutkijat, asiantuntijat, paikallis- ja aluehallinto, tärkeimmät

sidosryhmät ja asianomistajat).

"City Monitor" -välinettä saatetaan jatkossa ajan tasalle ja sitä täydennetään lisäindikaattorein.

Sen merkitys keskeisenä näyttöön perustuvan poliittisen päätöksenteon välineenä kasvaa

entisestään.

Lisähuomioita

Muutaman viime vuoden aikana on jatkettu tiettyjen erityiskysymyksien tarkastelemista ja

kehittämistä, kuten osallistamiseen perustuvien lähestymistapojen ja kaupunki- ja

esikaupunkialueiden välisen yhteistyön kehittämistä.

Nykyinen kaupunkipolitiikka sisältää toiminnallisia lisätavoitteita. Niiden perusajatuksena on

yhteistyön laajentaminen kaupunkien välillä, kaupungin ja sen esikaupunkialueiden välillä,

muiden sidosryhmien ja politiikan alojen kanssa (esimerkiksi ympäristöasioiden osasto, joka

mahdollistaa vapaaehtoisen yhteistyösopimuksen tekemisen kuntien ja läänien kanssa) sekä

muiden poliittisten tasojen kanssa (Brysselin alue, liittovaltiotaso, rajat ylittävät yhteydet,

Eurooppa).

Sivu 20 / 57

Paikallis- tai alueviranomaisen rooli

Flanderin alueella noudatetussa kaupunkipolitiikassa kullakin politiikan tasolla on oma roolinsa.

Alueellisen kaupunkipolitiikan kehittäminen ei todellakaan perustunut ylhäältä alaspäin

suuntautuvaan vaan enemmänkin interaktiiviseen lähestymistapaan. Tämänhetkinen politiikka

perustuu jatkuvaan prosessiin, johon osallistuvat kaikki sidosryhmät ja kumppanit, kuten

paikallinen eli kunnallinen taso ja Flanderin kunta- ja kaupunkiliitto (Vereniging van Vlaamse

Steden en Gemeenten), joka on paikallisviranomaisia edustava virallinen organisaatio. Lisäksi

poliittiseen päätöksentekoon liittyy Flanderissa vahva kuulemisperinne, joka ilmenee useiden

strategisten neuvoa-antavien toimikuntien olemassaolona. Julkisen hallinnon alaa tarkasteleva

strateginen neuvoa-antava toimikunta (VLABEST) on virallinen neuvoa-antava elin, kun

tarkastellaan politiikkojen vaikutusta paikallistasolla. On syytä mainita, että jokaisen Flanderin

hallituksen tekemän päätöksen yhteydessä on ilmoitettava, onko sillä vaikutusta paikallisella

hallinnontasolla.

Poliittisen kehittämisen ohella aluehallinto (Flanderin sisäasiainyksikkö, Flemish Agency for the

Interior) vastaa kaupunkipolitiikkojen ohjelmien hallinnoimisesta. Yksikön "kaupunkiryhmä"

tekee tiivistä yhteistyötä paikallistason kanssa.

Varat

Alueellisia kaupunkipolitiikkoja varten tarkoitettu kokonaistalousarvio (osa varattu

sisäasiainyksikköä varten):

2009: 137 miljoonaa euroa

2010: 142 miljoonaa euroa

Kaupunkirahasto: 127,7 miljoonaa euroa (3,5 prosentin lakisääteinen vuotuinen kasvu)

Kaupunkialueiden uudistamishankkeet: 125 miljoonaa euroa (ei kasvua).

Hallinnointi

Sisäasiainyksikössä kaupunkipolitiikkaa hallinnoi erityinen "kaupunkiryhmä" (henkilöstö:

8 jäsentä)

Tehtävät:

alueellisen kaupunkipolitiikan valmisteleminen, täytäntöön paneminen, tukeminen ja

arvioiminen

kaupunkirahaston hallinnoiminen

kaupunkialueiden uudistamishankkeiden tukeminen

City Monitor -välineen kehittäminen ja hallinnoiminen

kaupunkisopimuksien jatkotoimien yhteensovittaminen

myönteisen imagon edistäminen viestintäkampanjojen ("At home in the city", Kotona

kaupungissa) ja palkintokilpailun välityksellä.

Talousarvio vuodeksi 2009

– kaupunkiryhmän toimintakustannukset (hallinto): 277 000 euroa

– viestinnän talousarvio: 134 000 euroa

Sivu 21 / 57

Kaupunkiryhmää tukee Flanderin alueen kaupunkien tietokeskus (Knowledge Centre for the

Flemish Cities), joka on 13 kaupunkikeskuksen ja Flanderin kunta- ja kaupunkiliiton (VVSG)

toteuttama aloite. Aloite virallistettiin allekirjoittamalla yhteistyöpöytäkirja vuonna 2008.

Tietokeskus hoitaa seuraavia tehtäviä:

kaupungeissa saatavilla olevien tietojen ja kokemuksien asettaminen helpommin

käyttöön (tiedon jakaminen)

yhteistyön lisääminen kaupunkien välillä, jotta tuetaan innovatiivista ja tehokasta

paikallista kaupunkihallintoa

poliittisten toimien toteuttaminen kaikilla politiikan tasoilla kaupunkeihin

suuntautuneiden politiikkojen edistämiseksi.

Ennen vuoden 2009 puolessavälissä järjestettyjä alueellisia vaaleja Flanderin alueen kaupunkien

tietokeskus ja Flanderin kunta- ja kaupunkiliitto (VVSG) julkaisivat muistion, jossa

tarkastellaan innovatiivisten ja houkuttelevien kaupunkien merkitystä Flanderin alueen

vaurauden kannalta.

Esteet

Alueellinen kaupunkipolitiikka ei vielä ole täysin integroitunut (monialainen) aluepolitiikka,

joka kohdistuu Flanderin alueen kaupunkeihin ja kuntiin. Muut alueelliset alakohtaiset politiikat

ovat edelleen merkittäviä ja niistä aiheutuu paikallisesti suunnitteluun ja raportoimiseen liittyviä

rasitteita. Alueellisella tasolla ei aina hyväksytä paikallisten osallistavien prosessien yhteydessä

saavutettuja tuloksia. Rakenteellisia kuulemistoimia on toteutettava enemmän. Kaikki

rahoitusmahdollisuudet (uudistamishankkeita varten) eivät vielä ole rakenteellisia. Kestävyyttä

koskevista arviointiperusteista puuttuu integroitu sisältö/lähestymistapa ja valvontatoimien

lisäämisestä saattaisi olla hyötyä. Paikallisia innovatiivisia lähestymistapoja voisi levittää

laajemmalle ja valmiuksia on kehitettävä myöhemmissä vaiheissa.

Tulokset ja saavutukset

Moninaisten kaupunkipolitiikan välineiden kehittämisen ja täytäntöönpanon myötä on luotu ja

syntynyt asiantuntijapooli, joka osallistuu aktiivisesti kaupunkihankkeisiin hallituksissa,

kaupungeissa, eri aloilla, laitoksissa, yrityksissä ja yhdistyksissä. Tämä tietämys ja kokemus

saattaa hyvin olla aiemman ja nykyisen kaupunkipolitiikan tärkein tulos ja ominaisuus.

Alueellinen kaupunkipolitiikka muodostaa ehdottomasti myönteisen ja rakentavan

lähestymistavan, mutta se ilmentää ainoastaan sitä, mitä hyvän hallinnon tulisi tehdä, eli

kaupunkien uudistamisen tukemista ja helpottamista yhteisenä tai jaettuna toimena.

Aluepolitiikan myötä on lisätty yhteistyötä tai jopa pakotettu toimijoita yhteistyöhön. Se on

myös kannustanut paikallisia osallistavia prosesseja. Samalla on paljastettu heikkouksia. Tästä

seuraa, että Flanderin alueen kaupunkipolitiikka ei ainoastaan ilmennä innovointia vaan se on

myös kannustanut sitä paikallisen hyvän hallinnon kehyksessä.

Sivu 22 / 57

Onnistumisen päätekijät

Monet tekijät ovat tärkeitä lisämenestyksen kannalta:

hyvää paikallista hanke- ja prosessihallintaa koskevat valmiudet

kaupungit, joissa noudatetaan vahvaa hyvään hallintotapaan perustuvaa lähestymistapaa

(toiminta-ajatus, vastuuvelvollisuus, yhteisymmärrys, laajuus), onnistuvat paremmin

kaupunkipolitiikan täytäntöönpanossa

tarve lisätä alueellisten kumppanuuksien määrää ja vähentää alueellista valvontaa

integroidumpi (monialainen) alueellinen lähestymistapa

rahoitusjärjestelyihin ja sääntelykehykseen liittyvä jatkuvuus

arviointien lisääminen (mitattavissa olevat tavoitteet, selkeät kriteerit).

Toistamisen mahdollisuus

Vaikka Flanderin alueen kaupunkipolitiikka on varsin uusi asia, se perustuu kuitenkin

paikallishallinnon (kunnallis- ja kaupunkihallinnon) (historiallisesti) perinteiseen vahvaan

rooliin. Flanderin alueen kaupunkipolitiikan ja sen institutionaalisten ominaispiirteiden

kehittyminen viime vuosikymmenellä perustuu myös Flanderin alueen yhteiskunnalliseen

(sosioekonomiseen, kulttuuriseen) kehitykseen. Vastaavaa kehitystä on havaittu muillakin

Länsi-Euroopan alueilla. Näin ollen tietyt Flanderin alueen kaupunkipolitiikkaan liittyvät tekijät

ovat toistettavissa sikäli kuin ne ovat yhteensopivia paikallisten ja alueellisten

hallintoperinteiden kanssa.

4.1.2 Suunnitelma C: kestävän materiaalihallinnan edistäminen

Taustatietoja

Flanderin hallitus päätti vuonna 2004, otettuaan esimerkkiä Alankomaiden siirtymävaiheen

hallintaa koskevasta politiikasta (VROM 2003), kokeilla siirtymävaiheen hallintaa omassa

ympäristöpolitiikassaan. Alankomaalaisia asiantuntijoita (professori Jan Rotmans ja hänen

ryhmänsä) palkattiin käynnistämään hanke . Ensimmäinen Flanderin alueella toteutettu

siirtymäprosessi, jonka yhteydessä noudatettiin kyseistä lähestymistapaa, aloitettiin

vuonna 2004 kestävän asuntotuotannon ja rakentamisen alalla (DuWoBo, www.duwobo.be).

Alankomaalaiset tutkijat otettiin suoraan mukaan prosessiin. Toinen prosessi, joka toteutettiin

kestävän materiaalihallinnan alalla eli suunnitelma C, noudatti vastaavaa siirtymävaiheen

hallintaa koskevaa lähestymistapaa ja se käynnistettiin vuonna 2006, tällä kertaa ilman

alankomaalaisten eivät osallistumista.

Flanderin hallitus ja Flanderin jätehuoltoyksikkö ottivat suunnitelma C:n käyttöön vuonna 2006

innovatiivisen ympäristöpolitiikan kokeiluhankkeena. Flanderin jätehuoltopolitiikka oli

saavuttamassa rajansa ja tarvittiin todella voimakasta innovointikannustinta yhdennettyyn

jätehuoltoon siirtymiseksi. Suunnitelma C:n tavoitteena on mennä teknologista lähestymistapaa

pidemmälle ja kehittää pitkän aikavälin näkemystä sekä yhdennettyä lähestymistapaa

kestävyyteen. Tämä toteutetaan hankkeen myötä osallistamalla siihen kaikki prosessiin kuuluvat

sidosryhmät.

Sivu 23 / 57

Flanderin alue on suuresti riippuvainen resursseista, jotka ovat entistä vähäisempiä ja joiden

hinta on siten kallistunut ajan myötä. Flanderissa käytössä olevien – tavanomaisten –

politiikkojen avulla ei pystytä ratkaisemaan tulevia ongelmia. Tarvitaan merkittävää

yhteiskunnallista ajatusmallin muutosta eli "siirtymää". Samalla siirtymä tarjoaa kiinnostavia

tilaisuuksia Flanderin alueelle. Suunnitelma C on tällä hetkellä arvokas kumppani Flanderin

talous- ja innovointipolitiikan kannalta, erityisesti Flanders in Action -toimintasuunnitelman

yhteydessä (www.flandersinaction.be).

Yhtäältä talous- ja rahoitusalan kriisin ja toisaalta ilmasto- ja ympäristöalan kriisin painostamat

hallitukset, kuten Flanderin hallitus, ovat osoittaneet uudelleen kiinnostusta sellaista

ympäristöalan innovointeja koskevaa teollista strategiaa kohtaan, joka vaikuttaa tarjoavan

tilaisuuksia sijoituksille, työpaikkojen luomiselle ja ympäristönsuojelulle yhdessä ja samassa

paketissa. Talouskasvu on edelleen liian riippuvainen BKT:n kasvusta. Tämä kasva-tai-kuole-

ajatusmalli on yksi tekijöistä, joihin "tuottaminen tuottamisen vuoksi" ja "kuluttaminen

kuluttamisen vuoksi" perustuvat. Kuluttajia vaaditaan edelleen liiaksi kuluttamaan enemmän.

Tuotteet on suunniteltu sellaisiksi, että kuluttajia kannustetaan lisäämään kulutustaan

entisestään. Tällä tavoin kestäviä toimia edistävät tekijät jäävät edelleen paitsioon

yhteiskunnassamme. Kuluttajat ja tuottajat eivät ole tietoisia materiaalien laajamittaiseen

käyttöön liittyvistä piilevistä riskeistä. Pientä muutosta on kuitenkin havaittavissa ja kestävät

asenteet nousevat entistä selvemmin esiin, mutta saatavilla ei ole riittävästi tarkkaa tietoa, jotta

kestävät asenteet olisivat muutettavissa kestäviksi toimiksi. Se edellyttäisi myös avoimempia

tuotantoprosesseja.

Hankkeen / poliittisen aloitteen tavoitteet

Materiaalit ovat taloutemme selkäranka: ne muodostavat tuotanto- ja kulutusmalliemme

perustan. On vakuuttavasti osoitettu, että näiden mallien on muututtava, mikäli haluamme

säilyttää maapallon elinkelpoisuuden, joten materiaaleja ei voi noin vain sivuuttaa. Materiaalien

hallinnasta on tultava kestävämpää. Erityisesti materiaalien käytön ja resurssien vähenemisen

ympäristölle aiheuttamia paineita on nopeasti vähennettävä. Päivä päivältä käy selvemmäksi,

mitä ympäristön alati kasvavasta taakasta seuraa.

On haasteellista kehittää kestävää materiaalien hallintaa koskevaa politiikkaa aikana, jolloin

vauraus kasvaa kasvamistaan ja jolloin tavoitteeksi on asetettu talouden kasvaminen sekä

tuotannon ja kulutuksen kokonaisvaltainen lisääntyminen. Siirtymän yhteydessä olisi tietysti

vältettävä siirtämästä ympäristöalan paineita muihin maihin: huomiota olisi kiinnitettävä myös

maailmanlaajuiseen ulottuvuuteen.

Suunnitelma C:n tavoitteena on yhteiskunta, jossa kaikki materiaalit ovat uusiutuvia ja

biologisesti hajoavia tai täysin uusiokäyttöisiä tai kierrätyskelpoisia. Tuotteiden on katettava

monenlaisia tehtäviä. Materiaaliyksikköjä henkilöä/tehtävää kohden on vähennettävä

kymmenkertaisesti. Flanderin yhteisön on vähennettävä riippuvuuttaan materiaalien

tukkutuonnista. Sen sijaan olisi asetettava tavoitteeksi arvokkaiden materiaalien maksimaalinen

säilyttäminen säännellyssä kierrossa. Tekninen innovointi ja standardointi on olennaisen

tärkeää, samoin kuin Internetin ja tietoja viestintätekniikan käyttö. Lisäksi on tärkeää luoda ja

osallistaa paikallisia, alueellisia ja kansainvälisiä yhteisöjä ja eturyhmiä.

Sivu 24 / 57

Teknistä innovointia on tuettava muuttamalla yhteiskunnallista ajatusmallia. Uusi ajatusmalli

perustuu kaikkien yhteiseen vastuuseen. Poliitikkojen, liike-elämän edustajien ja kansalaisten on

kannettava vastuunsa. Siten yhteiskunnasta voi tulla kasvualusta materiaalien kestävän käytön

alalla toteutettavalle innovoinnille.

Tämä asenne- ja käyttäytymismuutos edellyttää monitahoista strategiaa. Sellaiset kannustimet

kuin tuet ja verokannustimet, hyvät esimerkit, myönteinen institutionaalinen, sosiaalinen ja

kulttuurinen taustayhteys sekä yhteisöjen auttaminen auttamaan itseään ovat olennaisen tärkeitä.

Näin voidaan auttaa muuttamaan ihmisten tottumuksia. Tiedottaminen ja tietoisuuden

lisääminen ovat tältä osin tärkeitä asioita, mutta on osoittautunut, että todellisia edistysaskelia

saavutetaan ensisijaisesti esimerkkihankkeiden ja -kokeilujen välityksellä. Tällä tavoin

yhteiskunta on valmistautunut toimimaan tietoisesti, vakaumukseen perustuen, eikä

syyllisyydentunteen vuoksi. Yksittäiset ja yhteiset toimet ovat näiden suunnitelmien

täytäntöönpanon kulmakiviä.

Kuluttajien on mukautettava tarpeitaan: laatu on tärkeämpää kuin uusinta mallia olevan

television, kahvinkeittimen tai muun vastaavan tuotteen omistaminen. Sen sijaan tuotteiden on

täytettävä korkeat standardit ja oltava korkealaatuisia, jotta niitä on mahdollista käyttää

kauemmin. Yhteiskunnasta on tultava vähemmän materialistinen ja kulutuksen on muututtava

käytöksi tai soveltamiseksi. Tämä edellyttää myös tuottajan vastuun laajentamista. Koneiden

käyttöiän pidentämistä voidaan kannustaa, mikäli tuottajien ja heidän asiakkaidensa välillä

vallitsee luottamussuhde. Kun talous ei perustu mahdollisimman suureen myyntiin vaan hyviin

asiakassuhteisiin, tuottajat voivat keskittyä ympäristöystävälliseen tekniikkaan.

Tekniikan painopistealoihin on kuuluttava suljetun kierron periaate eli kehdosta kehtoon -malli.

Tällä hetkellä ympäristöongelmia ratkaistaan liiaksi piipunpääteknologiaa käyttäen.

Suunnitelma C:n tarkoituksena on päättää korkealaatuisten materiaalien kierto intensiivisen

uusiokäytön avulla. Kertakäyttömateriaalista tulee poikkeus ja materiaaleja kierrätetään

tehokkaasti ja vastuuntuntoisesti.

Nämä henkiset ja tekniset muutokset synnyttävät uusia teollisuuden- ja palvelualoja, minkä

yhteydessä alueviranomaisilla on oma tehtävänsä hoidettavanaan. Palvelualaa kohennetaan,

mikä tarjoaa uusia työllistymismahdollisuuksia. Leasing-toimintaa laajennetaan myös muille

aloille ajoneuvoalan lisäksi.

Hankkeen / poliittisen aloitteen kuvaus

Suunnitelma C on (raaka-)aineiden kestävää hallintaa koskeva verkosto. Siihen kuuluu jäseniä

eri yhteiskunnan osista, kuten yrityksiä, kuluttajia, hallinnonaloja, tutkijoita ja niin edelleen.

Suunnitelma C:n tavoitteena on mullistaa ajattelu- ja toimintatapojamme. Suunnitelma B ei riitä

vaan tarvitsemme suunnitelma C:n. Verkko hyödyntää alhaalta ylöspäin suuntautuvaa

lähestymistapaa pannakseen näkemyksensä täytäntöön. Jäsenet voivat tehdä ehdotuksia

esimerkiksi verkostoitumispäivien aikana, joihin osallistuu 100–150 osanottajaa. Ajatuksia

voidaan kehittää Internet-foorumilla, työryhmissä ja kahdenvälisissä yhteyksissä. Osallistujat

hyödyntävät kaikkea tietämystään ja osaamistaan kauaskantoisen näkemyksen ja käsityksiä

laajentavan toiminta-ajatuksen laatimiseksi. Suunnitelma C:n tavoitteena on antaa ihmisille

Sivu 25 / 57

mahdollisuus kokeilla materiaaliystävällisiä menetelmiä yrityksissä. Jotkin kokeilut saattavat

epäonnistua, kun taas toiset voivat toimia hyvinä esimerkkeinä, joita voidaan laajentaa muihin

yrityksiin ja yhteiskunnan koko ajattelutapaan.

Suunnitelma C ei tyydy pelkkään tiedonvaihtoon muiden verkostojen tavoin vaan sen toiminta

perustuu aktiiviseen ideajohtoiseen hallintojärjestelmään, jossa toimijoiden yhteenliittymät

kokeilevat uusia innovointimuotoja.

Suunnitelma C on innovatiivisen ympäristöpolitiikan alan kokeilu. Tämä tarkoittaa, että se

luotiin suhteellisen matalan profiilin toimena, jolla on rajallinen virallisen politiikan tuki ja pieni

talousarvio. Prosessin myötä on kuitenkin onnistuttu kehittämään täysimääräinen

siirtymävaiheen toimintasuunnitelma (joka sisältää tulevaisuutta koskevan näkemyksen ja

siirtymään johtavat menetelmät); tällä hetkellä ollaan kehittämässä ja laatimassa

siirtymävaihetta koskevia kokeiluja.


Flanderin alueella on tällä hetkellä runsaasti potentiaalia niin uusien materiaalien tutkimuksen

kuin teollisuuden toimintavalmiuksien osalta (innovatiiviset suuryritykset, huipputekniikka).

Flanderin asemaa materiaaleja koskevana tietoalueena on pyritty vakiinnuttamaan, mutta ala ei

ole vielä saavuttanut niin paljon näkyvyyttä kuin muut johtoasemassa olevat alat, kuten

biotekniikka ja mikroelektroniikka. Kasvun edistäminen edellyttää yhteisiä toimia näkyvyyden

lisäämiseksi, keskinäisten yhteyksien parantamiseksi ja rahoitusperustan kohentamiseksi.

Hankkeen alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa on hyvä esimerkki monialaisesta

toissijaisuudesta. Hankkeen hallinnoiminen edellyttää vahvaa sitoumusta alueelta ja

paikallishallinnolta. Hallinnon tuki- ja sääntelytoimia on siis toteutettava mahdollisimman

lähellä asianomaisia kansalaisia.

Varat

Flanderin hallitus rahoittaa tällä hetkellä suunnitelma C:tä. Myös muita rahoitusmahdollisuuksia

tutkitaan, mutta Flanderin hallituksen on pysyttävä pääasiallisena rahoittajana sen

varmistamiseksi, että suunnitelma C voi hoitaa tärkeimmät tehtävänsä.

Hallinnointi

Siirtymän hallintaprosessi on kestävän innovointipolitiikan kannalta täysipainoinen kumppani.

Innovointipolitiikan kaltaisen vakiintuneen politiikanalan toimijat on saatava vakuuttuneiksi

hyödyistä, joita politiikan kehittämistä koskevien uusien lähestymistapojen, kuten siirtymän

hallinnan, käyttöön ottaminen tuottaa, jotta niitä olisi mahdollista tehostaa. Tästä syystä

suunnitelma C toteuttaa toimia edelläkävijöiden kanssa, jotka toteuttavat innovointiin liittyviä

kokeiluhankkeita, ja se, mikä toimii, voidaan ottaa suuremman yleisön käyttöön. Flanderin

hallitus on neutraali tekijä, joka tukee edelläkävijöitä. Tällä tavoin prosessia voidaan pitää

yhteiskunnan sisäisenä toimintana, johon yhteiskunnan eri toimijat vaikuttavat. Innovoinnista

tulee yhteinen hanke, johon kaikki osapuolet voivat osallistua parhaan kykynsä mukaan.

Suunnitelma C:n toiminta jakautuu eri vaiheisiin. Ensimmäisenä vuotena hanke käynnistettiin

kehittämällä näkemys ja toiminta-ajatus. Sen jälkeen määriteltiin muut vaiheet.

Ensimmäisessä vaiheessa edelläkävijäyritykset toteuttavat kokeiluja innovointitoimia. Kun

niistä alkaa tulla kannattavia (imago ja tuotto), muut yritykset jäljittelevät niitä tai uusi

Sivu 26 / 57

toimintamalli otetaan käyttöön hallinnon toteuttamien sääntelytoimien välityksellä. Samalla

muut kanavat, kuten verkkoyhteisösivustot, lehdistö ja televisio lisäävät tietoisuutta

kestävyydestä.

Toisessa vaiheessa toteutetaan materiaalien kestävä käyttö, kun kaikki yritykset siirtyvät

käyttämään kestäviä tuotantomenetelmiä. Tämä vaihe perustuu ensimmäisen vaiheen

hankkeisiin ja uudet kokeiluhankkeet saavuttavat useimmat tiedottamisen ja hyvien käytäntöjen

havahduttamat yritykset.

Suunnitelma C:n aikataulu on seuraava:

2010: ensimmäinen yhdennettyjen kokeilutoimien sukupolvi pantu täytäntöön

2010: kestävyyden sisäisestä ja ulkoisesta ulottuvuudesta tiedotetaan liike-elämän

edustajille

2015: riittävä määrä yrityksiä toimii kestävien periaatteiden mukaisesti

2020: toinen kokeilutoimien sukupolvi pantu täytäntöön

2025: kaikkien yritysten tuotanto on kestävien periaatteiden mukaista.

Sääntelyä on mukautettava tavoitteiden saavuttamiseksi.

Esteet

Prosessiin liittyy tietysti jännitteitä ja rajoituksia. Niitä ovat esimerkiksi prosessin

vakiinnuttamista koskeva ongelma (kuten pysyvä rahoitus ja pysyvä hallintarakenne) ja

kysymykset siitä, miten olisi valittava kokeiluhankkeet, käynnistettävä ne ja opittava niistä,

miten saavutetaan kansalaiset ja osallistetaan kuluttajat ja miten liitytään ja vaikutetaan

hallintoprosesseihin, kuten perinteiseen taloudelliseen innovointipolitiikkaan.

Vaikka suunnitelma C pyrkii erkaantumaan ympäristöpolitiikan alalta, yksi hankkeen

pääasiallisia rajoituksia on, että sitä on vaikea kytkeä muihin politiikanaloihin ja erityisesti

"koviin" politiikanaloihin, kuten perinteiseen taloudelliseen innovointipolitiikkaan.


Muutaman vuoden kuluttua hankkeen avulla on onnistuttu kehittämään täysimääräinen

siirtymää koskeva toimintasuunnitelma. Suunnitelma C:n toimintaan liittyy järjestelmää

koskeva tulevaisuudenkuva siirtymävaihetta koskevine näkymineen ja toimintasuunnitelmineen,

ja hankkeita ja kokeiluja käynnistetään. Hanke on suhteellisen tunnettu ympäristöalalla ja se on

saavuttanut useita satoja ihmisiä. Konkreettisten tuloksien ohella hankkeella on ollut myös

muita seurauksia: sen avulla on kannustettu kestävää kehitystä koskevaa pitkän aikavälin

ajatusmallia molemmilla aloilla, luotu järjestelmään liittyviä innovointi- ja siirtymätoimia

koskeva laajempi tietopohja, edistetty sellaisten organisaatioiden ja yksilöiden verkostoitumista,

jotka aiemmin tuskin tunsivat toisiaan, ja otettu käyttöön uudenlaisia osallistavia prosesseja

politiikan suunnittelun alalla.

Konkreettisemmin tarkasteltuna suunnitelma C on edennyt neljässä suunnassa:

kestävää materiaalihallintaa koskevan yhteisen näkemyksen luominen

uudistettujen lähestymistapojen ja menettelyjen (välineiden) kehittäminen

käsitteistä, toimista ja kokeiluhankkeista koostuvan kokonaisuuden kehittäminen;

mainittakoon esimerkiksi comfort leasing -toiminta, kestävät teollisuuslaitokset,

chemical leasing -lähestymistapa, kestävät festivaalit, paikallinen tuotanto ja kulutus,

battery-to-grid (patterista verkkoon) -järjestelmä ja laajennettu

kaatopaikkakaivosteollisuus

Internetin ja verkkoyhteisöjen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Sivu 27 / 57


Alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan noudattaminen ja innovointien käynnistäminen

toteuttamalla kokeilutoimia ovat tämän menestystarinan kannalta keskeisiä tekijöitä. Hankkeen

parantamiseksi suunnitelma C:n hankekoordinaattori on määritellyt kuusi onnistumistekijää:

suunnitelma C:lle on annettava perusteltu ja selkeä rooli tämänhetkisissä poliittisissa

prosesseissa ja hankkeissa, joita toteutetaan eri politiikanalojen ulkopuolella

suunnitelma C:lle on taattava neutraali toimintaympäristö ja perusrahoitus

suunnitelma C:n avulla on lisättävä materiaaleja koskevan siirtymän ja nykyisen

materiaalipolitiikan välistä keskinäistä täydentävyyttä

suunnitelma C edellyttää yhteistyötä siirtymäverkostojen välillä sekä siirtymäprosessien

välistä mukauttamista ja oppimista

suunnitelma C edellyttää lisää taustatutkimuksia riippuen siirtymisestä kestävään

materiaalihallintaan

suunnitelma C edellyttää tukimallia, jossa keskitytään käytännön kokeiluihin ja

innovointiprosesseihin.


Tämä siirtymän hallintaa koskeva järjestelmä on helposti toistettavissa muilla alueilla.

Menetelmää voidaan myös hyödyntää muilla politiikanaloilla toteutettavia siirtymiä varten.

4.1.3 Vlaanderen in Actie (ViA) – Flanders in Action (strategia)

Taustatietoja

Flanderin alueella odotetaan mielenkiinnolla vuotta 2020, jolloin alue haluaa nousta

johtoasemaan suorituskyvyltään parhaiden Euroopan alueiden keskuudessa. Tavoite on todella

kunnianhimoinen, mutta se on mahdollista saavuttaa, mikäli Flanderin alueen yhteisö pystyy

täysimääräisesti hyödyntämään kaikkia huomattavia valttejaan.

Useimpiin eurooppalaisiin naapurialueisiin verrattuna Flanderi on nyt ja vastaisuudessa uuttera

ja vauras alue. Flanderin alueen BKT ja työn tuottavuus ovat korkealla tasolla.

Koulutusjärjestelmämme on erinomainen ja suuresti arvostettu, ja yhteiskuntamme hyödyntää

kehittyneen hyvinvointivaltion tuottamia etuja. Flanderi ei kuitenkaan voi jättäytyä pelkäksi

saarekkeeksi Euroopassa. Maailma muuttuu hyvin nopeasti ja yhteiskuntaamme kohdistuu

erittäin vakavia haasteita, kuten rahoitus- ja talouskriisi, energiakysymys, väestön ikääntyminen,

uusien merkittävien talousmahtien valta-asema, ilmastonmuutos ja liikkuvuuteen liittyvät

ongelmat. Flanderilla ei ole varaa olla toimimatta. Nämä vakavat sosiaaliset ja yhteiskunnalliset

haasteet edellyttävät pitkän aikavälin strategiaa. Kaikki yhteiskunnan johtohahmot ovat

yksimielisiä suunnitelman kiireellisyydestä.

Sivu 28 / 57

Tämän strategian myötä kaikki kumppanit ovat asettaneet tavoitteekseen käynnistää sosiaalisen

muutosdynamiikan, jotta Flanderille taataan varma ja toiveiden mukainen tulevaisuus. Prosessin

yhteydessä vaurauden lisääminen on yksi sen ensisijaisista keskeisistä edellytyksistä. Flanderin

on kehitettävä talouttaan tulevaisuuteen suuntautuen, minkä vuoksi sen on parannettava

kilpailukykyään ja luotava lisää korkealaatuisia työpaikkoja. Yrityksiemme on muututtava

täysin innovatiivisiksi ja lisättävä ja vahvistettava asemaansa ja vaikutustaan kansainvälisessä

yhteydessä. Tarvitsemme kipeästi kilpailukykyistä taloutta, jotta voimme vastata meihin nyt ja

tulevaisuudessa kohdistuviin haasteisiin, mutta myös, jotta saavutamme tavoitteemme eli

luomme avoimen, lämminhenkisen, huolehtivan ja kestävän sosiaalisen ympäristön.

Tällaisessa flanderilaisessa yhteiskunnassa vuonna 2020 ei ole tilaa eikä sijaa köyhyydelle,

yhteiskunnalliselle eriarvoisuudelle tai syrjäytymiselle. Jokaisen Flanderin asukkaan on voitava

edistää ja hyödyntää vaurautta ja hyvinvointia. Tällainen osallistava yhteiskunta voi vain johtaa

sosiaaliturvan laajenemiseen, yksilöiden itsensä kehittämistä koskevien tilaisuuksien

lisääntymiseen sekä koulutusta ja työllisyyttä koskeviin yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja

osallisuuteen. Tavoitteen lopputuloksena luodaan helposti lähestyttävä ja pitkälle kehitetty

terveydenhoito- ja hyvinvointijärjestelmä, joka on vertaansa vailla. Samalla Flanderissa on

kuitenkin kehitettävä kestävää yhteiskuntaa. Flanderin asukkaiden on totuttauduttava toimimaan

innovatiivisesti kaikilla aloilla ja opittava tarkastelemaan kriittisesti kulutus-, rakennus-, asumis-

ja harrastustottumuksiaan sekä liikkumistaan. Vuonna 2020 on varmistettava, että lisääntyvä

vaurautemme vaikuttaa mahdollisimman vähän luonnolliseen ympäristöömme.

Tämän suunnitelman mukaisesti Flanderi on täysipainoisesti sitoutunut työskentelemään

tulevaisuutensa hyväksi noudattaen strategiaa, jota on suunnattu kohti rakenteellisia ja kestäviä

muutoksia. Flanderin hallitus ja työmarkkinaosapuolet ovat yhdistäneet voimansa Pact 2020

-aloitteessa. Tämä uusi Flanderin tulevaisuutta koskeva suunnitelma muokkaisi yhteiskuntamme

perusluonnetta. Suunnitelma koostuu selvästi ja määrällisesti toisistaan erotetusta 20 tavoitteesta

sekä viidestä ratkaisevasta toimesta aloilla, joilla Flanderi on jo nyt toiminut mallikkaasti ja

joilla se voi tulevaisuudessa todella olla merkittävä vaikuttaja. Pact 2020 -aloitteen tavoitteena

on lisäksi yhdistää ja edustaa koko Flanderin väestöä. Tämän vuoksi sen ovat allekirjoittaneet

Flanderin hallitus, Flanderin sosiaali- ja talousneuvoston (Social and Economic Council of

Flanders, SERV) työntekijä- ja työnantajajärjestöt, United Associations -liitto, ViA-strategian

ohjausryhmä ja Flanderin alueen hallinto. Suunnitelman voimassaolo jatkuu eri

lainsäädäntökausien yli ja suunnitelma vaikuttaa koko Flanderin alueen yhteiskuntaan.

Suunnitelman tavoitteena on kannustaa Flanderin alueella avointa yrittäjyyttä ja oppimiseen ja

tietoon sitoutuneita kansalaisia oppimisyhteiskunnan jäseninä. Siten alueemme muuttuu

keskeiseksi älykkääksi painopisteeksi unionissa, samalla kun Flanderin aluetta kehitetään

innovatiiviseen terveydenhoitoon keskittyvänä tehokkaana keskuksena. Lisäksi Flanderi

profiloituu ympäristöystävällisenä kaupunkiverkostona ja -alueena.


Vuonna 2006 Flanderin hallitus lähti kunnianhimoiseen hankkeeseen Vlaanderen in Actie (ViA)

– Flanders in Action. Sosioekonominen foorumi kutsui tuolloin kokoon kaikki asianomaiset

työmarkkinaosapuolet, yhteiskunnan johtohahmot, pyöreän pöydän keskusteluihin. Alueemme

sai hyvin nopeasti tuulta purjeisiin tämän onnistuneen toimen seurauksena. Kunnianhimomme

ei kuitenkaan jäänyt tähän. Vuoden 2007 foorumissa Flanderi kiinnitti päättäväisesti huomionsa

Sivu 29 / 57

pidemmälle tulevaisuuteen eli vuoteen 2020. Flanderin hallitus ja työmarkkinaosapuolet tekivät

aloitteen Flanderin aluetta koskevasta uudesta tulevaisuuden suunnitelmasta eli Pact 2020 -

suunnitelmasta. Siitä tiedotettiin lähes tuhannelle asianosaiselle Hasseltissa

20. tammikuuta 2009. Suunnitelma saavuttaa menestystä, koska se on kunnianhimoinen ja eroaa

muista suunnitelmista näkemyksiensä laaja-alaisuuden vuoksi. Sille on asetettu korkeat

tavoitteet: Flanderin on vuoteen 2020 mennessä sijoituttava – hyvästä syystä – Euroopan

johtavien alueiden joukkoon taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristökysymyksissä.

Allekirjoittamalla asiakirjan osallistujat vahvistivat olevansa halukkaita tarttumaan toimeen ja

tekemään kaikkensa varmistaakseen tulevaisuudessa Flanderin vaurauden ja hyvinvoinnin ja

vahvistaen siten yhteistä sitoutumista menestyksen saavuttamiseen. Suunnitelmassa määritellyt

tavoitteet saavutetaan ainoastaan tällaisen sosiaalisen foorumin laajalla tuella.

ViA-foorumi, joka järjestettiin 20. tammikuuta 2009, ei ollut alku- eikä päätepiste. Se oli

kuitenkin tiivistä neuvotteluvaihetta seurannut virstanpylväs; neuvotteluvaihe alkoi

joulukuussa 2007 järjestetyn sosioekonomisen foorumin myötä ja sitä jatkettiin vuonna 2008

järjestetyissä neljässä ViA-työryhmässä, joissa tarkasteltiin taitoja, logistiikkaa ja liikkuvuutta,

kansainvälistymistä ja innovointia. Vuonna 2009 on tarkoitus järjestää lisää työryhmiä.

Sidosryhmiä kuullaan jälleen vuosina 2010 ja 2011 eri aiheista järjestettävissä pyöreän pöydän

keskusteluissa.

Tavoitteidemme huippu saavutetaan vuonna 2020. Tuolloin Flanderin pitäisi olla muuttunut

taloudelliseksi, innovoivaksi, yhteiskunnallisesti lämminhenkiseksi, ekologiseksi ja kestäväksi

huippualueeksi – erinomaiseksi ja mallikelpoiseksi Euroopan alueeksi, ei pelkäksi muiden

perässä roikkujaksi. Pact 2020 -suunnitelman avulla Flanderi pystyy kokoamaan kaikki

valttikorttinsa yhdeksi vahvaksi pakaksi. Tästä ovat viime kädessä vastuussa kaikki sosiaaliset

toimijat ja koko Flanderin väestö.


Flanders in Action -toimintasuunnitelma kohdistuu merkittävien toimien toteuttamiseen.

Tällaisella toimintasuunnitelmalla pyritään paljon muuhun kuin hitaaseen kohentumiseen tai

muutaman prosenttiyksikön kasvuun. Tavoitteena on kehitys, joka muuttaa perinpohjaisesti

flanderilaista maisemaa ja yhteiskuntaa. Lisäksi se on myös nopein tie johtoasemaan Euroopan

alueiden keskuudessa. Merkittäviä saavutuksia ei saada aikaan toteuttamalla arkipäiväisiä

toimia. Ne edellyttävät äärimmäisiä toimenpiteitä, joilla on todellista vaikutusta, jotta

vahvistetaan ja elvytetään Flanderin taloutta ja sen yhteiskuntaa monilla ratkaisevilla aloilla.

Viranomaisten, teollisuudenalojen, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten on käärittävä hihansa

ja ryhdyttävä toimeen mahdollistaakseen seuraavat viisi keskeistä asiaa seuraavilla aloilla:

avoin yrittäjyys

Flanderin oppimisyhteiskunta

Euroopan älykäs keskipiste (smart hub)

Flanderin lääketieteellinen keskus

ympäristöystävällinen ja dynaaminen kaupunkialue.

Sivu 30 / 57

Lopullinen tavoite ei vielä ole ulottuvillamme, mutta tie kohti tavoitetta on jo selvästi viitoitettu.

Ovatko kaikki valmiit osallistumaan tähän pyrkimykseen? Mikäli näin on, tämä haastava

näkemys johtaa nopeasti toteuttamiskelpoisiin toimiin ja tuottaa konkreettisia tuloksia.

Edellä mainitussa Pact 2020 -suunnitelmassa asetetaan 20 kunnianhimoista tavoitetta, joissa

esitellään tarkasti tavoiteluvut. Allekirjoittajat haluavat saavuttaa edistystä viidellä keskeisellä

alalla:

vaurauden ja hyvinvoinnin edistäminen

kilpailukykyinen ja kestävä talous

tuottavasti työllistettyjen työntekijöiden määrän lisääminen, asianmukaisemmilla

työpaikoilla ja keskimäärin pidempiaikaiseen työsuhteeseen

korkea elintaso

tehokas hallinto.


Flanderin hallituksen rooli on varsin selvä: se käynnisti kunnianhimoisen suunnitelman ja tukee

sitä täysimääräisesti. Flanderin hallitus allekirjoitti myös Pact 2020 -suunnitelman, joten se

osallistuu kunnianhimoisen suunnitelman täytäntöönpanoon. Se kutsuu sosioekonomiset

sidosryhmät koolle kuullakseen niitä suunnitelman johdosta. Lisäksi yhteenliittymää koskeva

sopimus ja kaikki poliittiset asiakirjat perustuvat Flanders in Action -hankkeen tavoitteisiin.

Varat

Flanderin hallitus rahoittaa Flanders in Action -hanketta.

Hallinnointi

Kuten edellä on mainittu, sidosryhmien osallisuutta pidetään Flanderissa hyvin tärkeänä.

Vuosina 2007 ja 2009 järjestetyn sosioekonomisen foorumin ohella järjestettiin eri aiheita

tarkastelleita työryhmiä vuonna 2008. Jokaiseen työryhmään osallistui 200–500 osanottajaa.

Heillä oli laaja-alainen käytännöllinen tai poliittinen tietämys joltakin tietyltä alalta. Jokaiseen

ViA-työryhmään osallistui myös yksi tai useampi asiantuntija (yhteiskunnan johtajat, tutkijat),

joka toimi puheenjohtajana. Osallistujat kokoontuivat aivoriihiin tarkastelemaan työryhmien

aiheita. Ehdotuksien ja keskustelujen myötä syntyi kymmeniä mielenkiintoisia ajatuksia.

Keskeinen ViA-ohjausryhmä kokosi työryhmissä saavutetut tulokset. Asiantuntijat ja

yhteiskunnan johtohahmot sitoutuivat ohjausryhmässä hahmottelemaan viisi merkittävää

toimenpidettä. Ne ovat konkreettisia toimia ja poliittisia välineitä, jotka on luotu ja suunniteltu,

jotta Flanderi saavuttaisi johtoaseman.

Vuosina 2010 ja 2011 järjestetään uusia kuulemisia pyöreän pöydän kokouksina, joissa

tarkastellaan monenlaisia aiheita, kuten älykästä logistiikkaa, yritysten kasvua, sähköistä

hallintoa ja niin edelleen.

Sivu 31 / 57

Mitkä sitten ovat suunnitelman sidosryhmät? Ensinnäkin Flanderin hallitus sekä

työnantajajärjestöt ja ammattijärjestöt, jotka ovat yhdistyneet Flanderin sosiaali- ja

talousneuvostossa. Myös United Associations on allekirjoittanut suunnitelman. Tämä

kattojärjestö edustaa satoja kansalaisyhteiskunnan yhdistyksiä, kuten esimerkiksi

ympäristöliikettä, perheunionia, etnisten ja kulttuuristen vähemmistöjen foorumia, julkista

terveydenhoitojärjestelmää ja Flemish Network -verkostoa, joka on köyhien äänenkannattajana

tunnettu foorumi. ViA:n puheenjohtaja on allekirjoittanut sopimuksen yhteiskunnan

johtohahmojen nimissä. Todettakoon lopuksi, että Flanderin hallitus on myös allekirjoittanut

Pact 2020 -suunnitelman.

Esteet

Hankkeen tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja koskevat koko Flanderin hallintoa. Vuosi 2020

lähestyy hyvää vauhtia, joten on tiettyjä esteitä, joita on syytä pitää silmällä. Ensinnäkin kaikkia

poliittisia aloitteita on mukautettava ViA-hankkeeseen. Hallinnon on vältettävä liiallista

byrokratiaa, kun hanketta pannaan täytäntöön. Sitä on myös mukautettava Eurooppa 2020

-ohjelmaan. Lopuksi ViA-hankkeen tuloksia on vaikea todistaa sen laajuuden vuoksi.


Tällä hetkellä on meneillään useita hankkeita, joilla pyritään saavuttamaan Pact 2020

-suunnitelmassa määritellyt tavoitteet. Hanke II on yksi pienemmistä hankkeista, jotka tämä

kattava flanderilainen hanke sisältää.


Hankkeen kunnianhimoisuus ja laajuus vaikuttavat osaltaan sen menestykseen.

Menestymismahdollisuuksia lisää se, että Flanderin hallitus tukee hanketta painokkaasti.

Sidosryhmien osallistuminen koko hankkeeseen tukee osaltaan Flanders in Action

-toimintasuunnitelmaa.


Hanke on räätälöity Flanderin alueen erityisolosuhteita varten. Hankkeen toistaminen edellyttää

siten sen mukauttamista muilla alueilla vallitseviin oloihin.

4.2 Wielkopolska

4.2.1 Wielkopolska yritysten yhteiskuntavastuun alan johtajana

Sivu 32 / 57

Taustatietoja

Hankkeen pani täytäntöön Wielkopolskan työnantajayhdistys yhteistyössä Wielkopolskan

alueviranomaisen (Wielkopolskan maakuntajohtajan virasto) kanssa joulukuun 2008 ja

maaliskuun 2010 välisenä aikana.


Hankkeen päätavoitteena oli levittää yritysten yhteiskuntavastuun käsitettä sidosryhmissä eli

yritysten työnantajien ja työntekijöiden, työnantajajärjestöjen ja paikallisyhteisön (kuten

opiskelijoiden) keskuudessa Wielkopolskan alueella. Täytäntöönpanoelimen tavoitteena oli

levittää tietoa yritysten yhteiskuntavastuusta ja lisätä tietoisuutta sen merkityksestä yritysten

kestävän kehityksen kannalta sekä edistää hyviä käytäntöjä alueella. Toimi oli vastaus

yhteiskuntavastuuta koskevan tietoisuuden rajallisuuteen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä,

sillä käsite tunnettiin yleensä vain teoriassa. Hanke osoittautui tehokkaaksi välineeksi, jolla

havainnollistettiin yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviä toimia ja kannustettiin yrittäjiä

toteuttamaan niitä.

Erityistavoitteiksi oli asetettu:

– "Wielkopolska Leader of Corporate Social Responsibility 2009" -kilpailun järjestäminen

– kokouksien järjestäminen alueella yritysten yhteiskuntavastuun käsitteen edistämiseksi

– Wielkopolskan alueella sijaitsevien yritysten hyvien käytäntöjen edistäminen – kilpailun

voittajat

– yritysten välisen yhteistyön edistäminen kokemuksien ja yritysten yhteiskuntavastuuta

koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi.


Hanke oli kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe kesti helmikuusta 2009 toukokuuhun 2009 ja

sen aikana järjestettiin "Wielkopolska Leader of Corporate Social Responsibility 2009"

-kilpailu; sen tavoitteena oli antaa tunnustusta yrityksille, joissa noudatetaan yritysten

yhteiskuntavastuuta koskevia parhaita käytäntöjä kolmella kilpailun alalla:

paikallisista työllisyysmarkkinoista huolehtiminen

työntekijöiden työoloista huolehtiminen

luonnonympäristöstä huolehtiminen.

Kilpailuun osallistui kymmeniä Wielkopolskassa toimivia yrityksiä. Ne edustivat useita eri

aloja, kuten elintarvike-, metalli-, rakennus-, tiedotusväline-, tietotekniikka- ja televiestintäalaa

sekä kemianteollisuutta ja eri palvelualoja.

Kaikissa kilpailuun osallistuneissa yrityksissä suoritettiin tarkastus haastattelun muodossa,

jonka tarkastaja toteutti esivalmistellun kyselyn pohjalta. Tämän jälkeen kilpailutoimikunta

valitsi kunkin edellä mainitun luokan voittajan.

Sivu 33 / 57

Toimikuntaan kuuluivat Poznanin taloustieteellisen korkeakoulun professori, Euroopan

parlamentin jäsen, Wielkopolskan työnantajajärjestön hallituksen puheenjohtaja sekä erään

yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja tilintarkastaja. Kilpailu järjestettiin Wielkopolskan

maakuntajohtajan Marek Woźniakin suojeluksessa.

Lisäksi tarkasteltiin yritysten yhteiskuntavastuun täytäntöönpanoa yritysten strategioissa

kyselyjen pohjalta, jotka lähetettiin kilpailuun osallistuneille yrityksille. Suurin osa yrityksistä

saavutti kohtalaisia tuloksia, kun niiden toimintaa tarkasteltiin suhteessa yhteiskunnallisesti ja

ympäristöllisesti vastuullisiin strategioihin ja toimenpiteisiin.

Hankkeen toisessa vaiheessa, joka kesti kesäkuusta 2009 maaliskuuhun 2010, järjestettiin

useita kokouksia. Niiden tavoitteena oli edistää yritysten yhteiskuntavastuun käsitettä kaikkialla

Wielkopolskan alueella. Avauskokous järjestettiin 5. kesäkuuta 2009 Poznanissa – alueen

pääkaupungissa – Poznanin taloustieteellisessä korkeakoulussa, jossa ilmoitettiin virallisesti

kilpailun voittajat.

Kokoukseen osallistui alueella sijaitsevien eri yritysten edustajia, tutkijoita, tiedotusvälineiden

edustajia, opiskelijoita ja paikallisyhteisön edustajia. Tämän jälkeen järjestettiin 11 kokousta

Wielkopolskan alueen eri kaupungeissa ja niissä esiteltiin sekä yritysten yhteiskuntavastuun

käsitettä että voittaneita yrityksiä.


Hanketta rahoitettiin Euroopan sosiaalirahastosta inhimillisen pääoman toimintaohjelman

(Human Capital Operational Programme) kehyksessä ja siihen osallistui myös alueellinen

työvoimatoimisto, joka toimi ohjelman täytäntöönpanoviranomaisena.

Hankkeen ensimmäinen vaihe järjestettiin maakuntajohtaja Marek Woźniakin suojeluksessa.

Varat


(Human Capital Operational Programme) kehyksessä.

Hallinnointi

Hanketta hallinnoi ja toteutti Wielkopolskan työnantajajärjestö, johon kuuluu alueen

työnantajien ja yrittäjien edustajia. Järjestö edistää jäseniensä etuja paikallis- ja

alueviranomaisiin ja keskusviranomaisiin sekä ammattijärjestöihin ja työntekijöihin nähden. Se

antaa lausuntoja ja osallistuu lainsäädäntöprosesseihin.

Hanketta hallinnoineeseen ryhmään kuului neljä jäsentä.


Toimiminen foorumina sellaisten yritysten esille tuomiseksi, jotka ovat sisällyttäneet yritysten

yhteiskuntavastuun strategioihinsa ja toimintaansa, sekä alan parhaiden käytäntöjen

vaihtaminen. Sen osoittaminen yrityksille, että vastuullisen liiketoimintaimagon käyttöönotto on

tärkeä etutekijä, jota on syytä tehdä laajalti tunnetuksi ja joka voi antaa hyvänperustanyrityksen

liiketoiminnan edistämiselle.

Sivu 34 / 57


Toimiminen foorumina parhaiden käytäntöjen vaihtoa varten: yritysten saattaminen yhteyteen

toistensa kanssa, yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suuntaviivojen täytäntöönpano ja

yritysten tunnetuksi tekeminen.


Parhaat toistamismahdollisuudet ovat alueilla/maissa, joissa yritysten yhteiskuntavastuun käsite

ei ole vielä laajalle levinnyt ja joissa ei tiedosteta yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta

vastuullisten strategioiden ja toimien sisällyttämisen merkitystä tai toteuteta niitä koskevia

toimia, tai joissa, vaikka yritykset noudattavat yritysten yhteiskuntavastuuta koskevia keskeisiä

suuntaviivoja ympäristönsuojelussa sekä sosiaali- ja koulutuspolitiikassa ja sisällyttävät ne

strategioihinsa, yritykset eivät tiedota paikallisyhteisöille, tiedotusvälineille, asiakkaille ja

paikallis- ja alueviranomaisille näistä toimista, joilla olisi mahdollista sekä edistää yritysten

yhteiskuntavastuuta että tuoda esiin tietyt yritykset erinomaisella tavalla.

4.2.2 Nykyaikaisten yritysten yhteiskunnallinen imago - yritysten yhteiskuntavastuun

edistäminen Wielkopolskassa

Taustatietoja

Hankkeen toteuttivat Puolan viejien, tuojien ja yhteistyön kauppakamari (Chamber of

Commerce of Exporters, Importers and Cooperation) ja kansalaisaloitteiden edistämis- ja

kehittämiskeskus (Centre for Promotion and Development of Citizens’ Initiatives, PISOP)

tammikuun 2009 ja joulukuun 2009 välisenä aikana.


Hankkeen päätavoitteena on edistää yritysten yhteiskuntavastuuta yrittäjien, kansalaisjärjestöjen

ja yhteiskunnallisten johtajien keskuudessa Wielkopolskan alueella.


Edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi toteutettiin seuraavat toimet:

1. Analyysitutkimus, jossa tarkasteltiin alueella toimivien yritysten tietoisuutta yritysten

yhteiskuntavastuun käsitteestä sekä toteutettavia toimia.

Tämän seurauksena valittiin 10 hyvää käytäntöä niiden Wielkopolskassa toimivien yritysten

joukosta, jotka panevat täytäntöön yritysten yhteiskuntavastuun käsitettä. Kussakin yrityksessä

toteutettiin yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviä toimia koskeva yksityiskohtainen tutkimus.

Analyysiraporttia ja tutkimuksesta saatuja tietoja hyödynnettiin myöhemmin

tiedonedistämiskampanjan yhteydessä.

Sivu 35 / 57

2. Paikallisissa tiedotusvälineissä järjestetty kampanja

Kampanja, jonka tavoitteena oli tiedottaa yritysten yhteiskuntavastuusta paikallisilla tv- ja

radiokanavilla sekä paikallisessa lehdistössä, oli ensisijaisesti kohdistettu yhteiskunnallisille

johtohahmoille ja yrittäjille.

Yritysten yhteiskuntavastuun käsitettä ja hyviä käytäntöjä koskevia valikoituja esimerkkejä

esiteltiin laajalti lehdistössä.

3. Internet-sivusto

Edellä mainitut radio-ohjelmat, tv-mainokset, tallenteet ja lehtiartikkelit asetettiin saataville

hankkeen Internet-sivustolle www.asbiznesu.pl (saatavana ainoastaan puolaksi).

Internet-sivustolla annetaan myös keskeistä tietoa yritysten yhteiskuntavastuusta sekä itse

hankkeesta.

4. Yritysten yhteiskuntavastuuta tarkasteleva kokous

Loppukokous järjestettiin 2. ja 3. joulukuuta 2009. Ensimmäisenä päivänä keskityttiin

tarkastelemaan työnantajien tarpeita otsakkeella "Corporate Social Responsibility – the social

image of modern companies" (Yritysten yhteiskuntavastuu – nykyaikaisten yritysten

yhteiskunnallinen imago), kun taas toisena päivänä tarkasteltiin kansalaisjärjestöjä ja

yhteiskunnallisia johtohahmoja otsakkeella "Corporate Social Responsibility – an opportunity

for efficient cooperation with businesses" (Yritysten yhteiskuntavastuu – tilaisuus toimia

tehokkaasti yhteistyössä yritysten kanssa).

Kokouksen osanottajat saivat tilaisuuden tutustua käsitteeseen, yritysten yhteiskuntavastuuseen

liittyviin toimintatyyppeihin ja esimerkkeihin hyvistä käytännöistä, joita on toteutettu

yrityksissä Wielkopolskassa, Puolassa ja muualla.



(Human Capital Operational Programme) kehyksessä ja siihen osallistui myös alueellinen

työvoimatoimisto, joka toimii ohjelman täytäntöönpanoviranomaisena.

Varat


(Human Capital Operational Programme) kehyksessä.

Hallinnointi

Puolan viejien, tuojien ja yhteistyön kauppakamari – joka on kansallinen

itsesääntelyorganisaatio (eli organisaatio, jolla on tietty sääntelyvalta johonkin teollisuudenalaan

nähden) ja jonka Wielkopolskan aktiivisimmat yritykset ovat perustaneet – tarjoaa kattavaa

tietoa, koulutusta ja neuvontapalveluja, kuten innovoinnin edistämistä koskevia palveluja.

Sivu 36 / 57

Kansalaisaloitteiden edistämis- ja kehittämiskeskus on Wielkopolskassa toimiva

kansalaisjärjestö. Keskuksen toiminta kohdistuu pääasiassa muiden kansalaisjärjestöjen ja

paikallisten/alueellisten hallintoyksikköjen kehittämiseen ja tukemiseen. Tuki on monitasoista:

sen yhteydessä annetaan tietoa rahoitusmahdollisuuksista, se toimii koulutuselimenä ja neuvoa-

antavana elimenä ja kannustaa yhteistyötä niin samalla alalla kuin eri aloilla toimivien yritysten

välillä.


yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan laajamittaisen tutkimuksen toteuttaminen

Wielkopolskassa toimivissa yrityksissä

paikallisissa tiedotusvälineissä järjestetty laaja tiedonedistämiskampanja

yhteyksien luominen eri yritysten välille ja foorumina toimiminen parhaiden

käytäntöjen vaihtoa varten.


Hankkeen onnistuminen perustui pääasiassa yksityiskohtaisen tutkimuksen toteuttamiseen,

minkä ansiosta saatiin kaikki tarvittavat tiedot yrityksissä noudatettavista yritysten

yhteiskuntavastuuta koskevista käytännöistä, sekä tiedotusvälineissä järjestettyyn kampanjaan,

joka oli hyvä keino mainostaa yritysten yhteiskuntavastuun käsitettä, sitä toteuttavia yrityksiä ja

varsinaista hanketta.


Parhaat toistamismahdollisuudet ovat alueilla/maissa, joissa yritysten yhteiskuntavastuun käsite

ei ole vielä laajalle levinnyt ja joissa ei tiedosteta yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta

vastuullisten strategioiden ja toimien sisällyttämisen merkitystä tai toteuteta sellaisia toimia, ja

joissa yritysten yhteiskuntavastuusta on vielä tiedotettava laajamittaisesti.

4.2.3 "Equal – yhteisötalous käytännössä"

Taustatietoja

Kansalaisjärjestö nimeltä Keskinäisen avunannon Barka-säätiö (Barka Foundation for Mutual

Help) loi hankkeen vuonna 2007 yhteistyössä yhteiskunnallisten yhdistyksien, eräiden

Wielkopolskan kuntien ja Puolan tiedeakatemian kanssa.

Hankkeen kohderyhmänä olivat yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat ryhmät, joille oli

ominaista alhainen liikkuvuus ja korkea pitkäaikaistyöttömyyden riski ja joiden kohdalla

käytetyt uudelleen integroitumista koskevat standardimenetelmät olivat osoittautuneet

tehottomiksi. Niinpä ajatuksena oli laatia innovatiivinen sosiaalisen osallisuuden ohjelma.

Sivu 37 / 57

Lähestymistavalla pyrittiin täysimääräiseen osallisuuteen siten, että yhteiskunta tarjosi

sosiaalisesti syrjäytyneille henkilöille asumis-, koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia

yhteisötalouden alalla toimivissa yrityksissä ja integraatiokeskuksissa.


Päätavoite: innovatiivisen tukijärjestelmän kehittäminen yhteisötalouden aloitteita varten

kolmessa yhteisössä – maaseutu-, kaupunki- (kaupunkien keskustat) ja taajamayhteisössä

(kaupunkien lähiöt) – sosiaalisesti syrjäytyneiden henkilöiden tilanteen parantamiseksi ja heidän

integroitumisensa helpottamiseksi.

Sivu 38 / 57

Erityistavoitteet:

1. paikallisten eri yhteistyömuotojen täytäntöönpano ja sosiaalis-ammatillinen integrointi

kuuden paikallisen kumppanuuden luomisen välityksellä

2. "yhteisötalouden johtajien" (sosiaalitalouden elimien työntekijöiden ja sosiaalisen

syrjäytymisen kokeneiden henkilöiden) kouluttaminen itseopiskeluryhmissä

3. tehokkaiden tukijärjestelyjen kehittäminen työmarkkinoille uudelleen integroituvia

henkilöitä varten siten, että luodaan "yhteisötalouden keskuksia", tuetaan sosiaalisia

yhteenliittymiä ja perustetaan sosiaalisia yrityksiä

4. tehokkaan viestinnän helpottaminen kumppanien välillä ja hankkeen edistäminen

tehokkaan tietojärjestelmän avulla.


Hankkeen tavoitteena oli luoda innovatiivinen järjestelmä sosiaalisesti syrjäytyneiden ryhmien

uudelleen integroimiseksi. Hankkeen perustana olivat Barka-säätiön aiemmat kokemukset

ryhmän kanssa työskentelystä. Hanke koostui muutamista pilareista ja ensimmäisessä osassa

keskityttiin luomaan paikallisia kumppanuuksia nimittämällä johtajat ja kouluttamalla

100 paikallisjohtajaa yhteisötalouden alalla. Toisessa osassa koulutettiin ja ohjattiin

itseopiskeluryhmiä sekä muodostettiin integraatioryhmiä. Tässä yhteydessä perustettiin kolme

"yhteisötalouden keskusta", jotka toimivat paikallisina kumppanuustoimistoina ja

yhteisötalouden yksikköjen tukirakenteina. Niissä myös rekrytoitiin työntekijöitä ja annettiin

ammatinvalinnanohjausta. Sidosryhmät kehittivät toimia hankkeen edistämiseksi sekä

keskinäisiä tiedotus- ja viestintävälineitä.

Hankkeeseen liittyi myös kansainvälistä yhteistyötä.


Wielkopolskan maakuntajohtajan virasto myönsi tukea sosiaalisen integraation keskuksien

toiminnan aloittamiseksi; kyse on organisaatioista, jotka hoitavat ammatilliseen ja sosiaaliseen

uudelleen integroitumiseen liittyviä tehtäviä. Alueelliset viranomaiset ovat tukeneet monia

Barka-säätiön aloitteita.

Varat

Talousarvio: 8 889 273,00 Puolan zlotya (noin 2 222 318,25 euroa)

Hanketta rahoitettiin Equal-aloitteesta.

Hallinnointi

Barka-säätiö on kansalaisjärjestö, joka perustettiin vastauksena kasvaviin sosiaalisiin ongelmiin

niinä muutoksen vuosina, jotka seurasivat rautaesiripun romahtamista. Sen tehtävänä on tukea

syrjäytyneiden ryhmien sosiaalista kehitystä ja luoda keskinäiseen avunantoon, koulutukseen ja

yrittäjyyteen perustuvan, kansalaisyhteiskunnan mukaisen järjestelmän avulla suotuisat

edellytykset, jotta ryhmien jäsenet voivat rakentaa elämänsä uudelleen. Tämä tehtävä on

vaikuttanut vaihtoehtoisen tukijärjestelmän luomiseen, jossa heikoimpiin ryhmiin kuuluville

henkilöille annetaan mahdollisuus rakentaa elämänsä uudelleen, päivittää ammatillisia taitoja ja

selviytyä uudessa sosioekonomisessa tilanteessa.

Sivu 39 / 57

Tavoitteena on luoda järjestelmä, jolla tuetaan syrjäytyneiden ryhmien integrointiprosessia.

Järjestelmä saavuttaa vuosittain noin 5 000 henkilöä (kuten kriisitilanteeseen ajautuneet

henkilöt, epäviralliset kansalaisryhmät, kansalaisjärjestöt sekä hallinnon kansalliset ja

paikalliset edustajat).

Toimeenpaneva elin: yhteistyörahastosäätiö (Cooperation Fund Foundation),

henkilöstökoulutuksen koordinointitoimisto (Personnel Education Coordination Office)


paikallisten kumppanuuksien muodostamismekanismin kehittäminen

yhteisötalouden johtajien koulutusjärjestelmän ja itseopiskeluryhmissä käytettävien

innovatiivisten toimintamenetelmien kehittäminen

toimintamallin kehittäminen yhteisötalouden keskuksia varten – työllisyyden

tukirakenteet; toimen ennakoidaan luovan 100 työpaikkaa

sosiaalisissa yrityksissä valmistettujen tuotteiden markkinoiminen, myyminen ja

vaihtaminen kansallisesti ja Euroopan unionissa

tarvittavien edellytyksien luominen, jotta kumppanuus voi toimia tehokkaasti,

kumppanien välisen tiedotus- ja viestintämekanismin kehittäminen ja

edistämismekanismin luominen.


innovatiivinen lähestymistapa, joka kattaa asumisen, koulutuksen ja työllistymisen sekä

integraatiokeskukset

kohderyhmän omistajuus ja välitön osallisuus alkaen yhteisötalouden johtajien

nimittämisestä ja kouluttamisesta sosiaalisesti syrjäytyneiden keskuudesta

asianmukainen viestintä kaikkien kumppanien välillä.


Toistamismahdollisuudet ovat erittäin hyvät, jopa alueilla, joilla on erilainen taloudellinen

tausta ja sosiaalipolitiikka, koska sosiaalisen syrjäytymisen ongelma on havaittavissa kaikkialla

Euroopassa ja monet toimijat etsivät tehokkaita ja innovatiivisia välineitä.

Sivu 40 / 57

4.3 Baskimaa

4.3.1 Izaite

Taustatietoja

Izaite on kestävän kehityksen alalla toimivien baskimaalaisten yritysten yhdistys.

Sen perustajina oli merkittävä määrä baskimaalaisia suuryrityksiä, jotka olivat sitoutuneet

kestävään kehitykseen (se oli niiden peruskäsite) ja yritysten yhteiskuntavastuuseen ja jotka

keskittyivät toiminnassaan erityisesti ympäristön kestävyyteen.

Ne laativat oppaan yritysten yhteiskuntavastuun täytäntöönpanosta yrityksissä ja järjestivät

yritysten yhteiskuntavastuuta – jonka ne määrittävät samoin perustein kuin Euroopan komissio

– koskevia tiedonlevittämisryhmiä ja tiedotuskampanjoja.

Yhdistyksien jäseniä ovat tällä hetkellä perustajajäsenet ACB-Arcelor Group, BBK, Energía

Portátil S.A., Euskaltel, Fagor, Eroski Group, Iberdrola, ITP ja Ofita, ja yhdistykseen

myöhemmin liittyneet jäsenet, kuten Caja Laboral, CESPA, Kutxa, Reinox metal, Metro Bilbao,

Vicinay ja A&B laboratorios; Euskalit ja IHOBE ovat sen institutionaalisia kumppaneita.

Aloitteen tavoitteet

Peruskäsitteet

Peruskäsite, johon Izaite keskittyy toiminnassaan, on kestävä kehitys, millä tarkoitetaan sellaista

kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta

tyydyttää omat tarpeensa (Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio, Brundtlandin raportti,

1987).

Izaiten strategia perustuu tälle käsitteelle ja se pyrkii takaamaan valmiutensa kehittää

toimintasuunnitelmia ja tuottaa arvoa kolmella alalla, joita ovat

talouskasvu

ympäristöpolitiikka

sosiaalipolitiikka.

Tehtävä

Yhdistyksen tavoitteena on perustaa foorumi vuoropuhelua ja oppimista varten sekä

kokemuksien vaihtamiseksi aloitteista ja vastuullisista käytännöistä ja yritysten kestävän

kehityksen edistämiseksi.

Sivu 41 / 57

Toiminta-ajatus

Izaiten tavoitteena on tulla tunnustetuksi itsehallintoalueen tasolla kestävän kehityksen

edistämisen johtavana järjestönä.

Se perustuu seuraaviin arvoihin:

toiminnan johdonmukaisuus ja uskottavuus

erilaisten organisaatioiden yhdistämiseen perustuva moninaisuus

työn, tiedon ja tehtävien jakaminen

asianmukaisemman tiedon saatavuus (avoimuus)

paikallisena esimerkkinä toimiminen

moninkertaistava vaikutus.

Tässä tarkoituksessa toimilla, joita yhdistys edistää, pyritään:

jakamaan kokemuksia kestävän kehityksen alalla

edistämään koulutusta ja tiedon levittämistä asioissa, jotka liittyvät kestävään

kehitykseen

järjestämään kestävään kehitykseen liittyviä tapahtumia

luomaan yhteenliittymiä, kehittämään hankkeita ja toimimaan yhteistyössä

hallinnon, koulutusalan ja liike-elämän kanssa asioissa, jotka liittyvät kestävään

kehitykseen

laatimaan kestävään kehitykseen liittyviä julkaisuja

turvaamaan alan hallinnon kannalta johtoasemassa olevien yritysten julkisen

tunnustamisen

keskustelemaan kestävää kehitystä koskevaan sääntelyyn liittyvistä suosituksista

sekä analysoimaan ja laatimaan niitä.

Yhdistyksen jäseniksi haluaviin yrityksiin sovellettavat vaatimukset

Izaite on avoin yhdistys, johon kuuluu kestävyydestä kiinnostuneita yksityisyrityksiä.

Yritysten on täytettävä seuraavat vaatimukset voidakseen liittyä yhdistykseen:

niiden on osoitettava lujaa sitoutumista kestävyyteen

niillä on oltava käytössä ympäristöalan hallintojärjestelmä (ISO 14001 ja/tai

EMAS) ja riskien ehkäisemistä (OHSAS 18001, UNE 81900 tai vastaava) koskeva

järjestelmä

niiden on hyväksyttävä Baskimaan kestävän kehityksen ympäristöstrategia

vuosiksi 2002–2020

niiden on painotettava tavaran- tai palveluntoimittajien johtavia ympäristötoimia

niiden on hyväksyttävä yhdistyksen säännöt

niiden päätoimipaikan on sijaittava Baskimaan alueella

niiden on sitouduttava osallistumista koskevaan vähimmäistasoon

niiden on hyväksyttävä Izaiten kestävyyden alalla tekemä sitoumus.

Sivu 42 / 57

Hankealoitteen kuvaus

Alun perin yksityisen aloitteen tavoitteena on edistää yritysten osaamista liikealan aloitteena ja

osallistua yhteiskunnalliseen edistykseen ja kestävään kehitykseen.

Yhdistyksen toimintaa sovitetaan jatkuvasti yhteen Baskimaan kestävän kehityksen strategian

sekä osaamis- ja hallinnointistrategian kanssa, millä liikeala tukee hallintoa (julkinen

politiikka).

Koko aloitteelle on annettu maailmanlaajuinen ulottuvuus, jota mukautetaan alalla toteutettuihin

kansainvälisiin aloitteisiin (toissijaisuusperiaatteen mukaisesti).


Kullakin Baskimaan kestävän kehityksen politiikalla on oma tehtävänsä.

Izaite-yhdistyksen hallintoelimet toimivat alue- ja paikallisviranomaisista riippumattomina,

vaikka ne noudattavatkin kaikkina aikoina paikallis- ja aluepolitiikkoja sekä unionin säännöksiä

ja toissijaisuusperiaatetta.

Yleiskokous on yhdistyksen tärkein elin ja se muodostuu yhdistykseen kuuluvien yritysten

edustajista. Yleiskokouksessa tehdyt päätökset sitovat kaikkia jäseniä.

Johtokunta johtaa Izaiten toimintaa huolehtien sen tavoitteiden saavuttamisesta, mihin sillä on

suurimmat valtuudet yhdistyksen säännöissä määritellyissä rajoissa sekä lain ja muun

sovellettavan lainsäädännön nojalla. Johtokunta voi myös toteuttaa toimia ja puolustaa Izaitea

kaikilla oikeudenkäyttöalueilla.

4.3.1.1 Komiteat

Analyysikomitea: komitean tehtävänä on määritellä, analysoida ja ehdottaa malleja,

normeja ja aloitteita yritysten yhteiskuntavastuun ja kestävyyden alalla sekä jakaa ja

parantaa kestävyyttä koskevia taitoja ja hyviä käytäntöjä kaikkien asianosaisten

keskuudessa ja raportoida niistä.

Viestintäkomitea: tämän komitean tavoitteena on levittää, julkistaa ja julkaista (sanoma-

ja aikakauslehdissä, kirjoissa, audiovisuaalisessa muodossa, Internet-sivuilla ja niin

edelleen), niin suurelle yleisölle kuin erityisesti liike-elämälle merkittäviä ja asiaan

kuuluvia aiheita, jotka liittyvät kestävyyteen ja itse yhdistykseen sekä järjestää

tapahtumia (mainonta, tiedon levittäminen, palkinnot ja niin edelleen).

Varat

Tietoja ei ole saatavilla.

Hallinnointi

Izaitella ei ole henkilöstöä. Toiminnasta vastaavat jäsenet erityisten työryhmien välityksellä,

jotka esittelevät työnsä tulokset johtokunnalle sen lopullista hyväksyntää varten.

Sivu 43 / 57

Esteet

Tämänhetkinen tilanne edellyttää uutta tapaa hallinnoida organisaatioita. Sen lisäksi, että tämä

osoittaa taloudellista tehokkuutta, myös yhteiskunta osallistuu suuremmalla panoksella.

Izaite katsoo, että kestävyys on pysyvä käsite, joka on luontainen osa liikemaailmaa ja jota

voidaan edistää sisällyttämällä vastuullisia käytäntöjä organisaatioiden hallinnointiin. Yhdistys

on tarkastellut kysymystä perustamisestaan alkaen.


yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan oppaan julkaiseminen, jotta sellaiset

yritykset, jotka haluavat luoda arvoa sidosryhmilleen, voivat sisällyttää yritysten

yhteiskuntavastuun helposti yritysstrategiaansa ja taloudellisen, sosiaalisen ja

ympäristöllisen ulottuvuuden rakenteeseensa, kulttuuriinsa ja prosesseihinsa

sellaisen menettelyn valmisteleminen, jonka avulla yritysten yhteiskuntavastuuta

voidaan edistää tarjontaketjussa yritysten yhteiskuntavastuun hallinnoimiseksi

pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

useiden seminaarien järjestäminen vuoden aikana; niissä tarkastellaan yritysten

yhteiskuntavastuuseen liittyviä eri näkökulmia ja tarkastelua täydennetään

esittämällä esimerkkejä Izaiten jäsenien ja vastaavien organisaatioiden hyvistä

liike-elämän käytännöistä

yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva diagnoosi: palvelua tarjoaa Euskalit

yhteistyössä Izaiten kanssa, joka laatii yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan

itsearviointioppaan (perustuen EFQM:n kehittämään metodologiaan), ja sellaisten

arvioijien kanssa, joilla on kokemusta yritysten yhteiskuntavastuusta; ne tukevat

organisaatioita, jotka edellyttävät sitä itsearvioinneissaan

liittoja ja yhteenliittymiä koskeva politiikka, jolla edistetään yritysten

yhteiskuntavastuuseen liittyviä hankkeita ja toimenpiteitä.


Izaiten menestys perustuu näihin päätekijöihin:

se kokoaa yhteen yrityksiä kaikilta aloilta: sekä suuryrityksiä että pk-yrityksiä,

jotka harjoittavat liiketoimintaa jossakin baskimaakunnassa

strategiaan mukautettujen perustoimien hyväksyminen, tiedon levittämistä ja

arvioimista, toiminnan dynamiikkaa sekä yhteenliittymien luomista koskevat

kysymykset.

Sivu 44 / 57


- On kaksi toiminnanalaa, joita on mahdollisesti helppo toistaa muilla unionin alueilla:

1. yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva diagnosointipalvelu: palvelua tarjoaa Euskalit

(Baskimaan laadunedistämissäätiö) yhteistyössä Izaiten kanssa, joka laatii yritysten

yhteiskuntavastuuta koskevan itsearviointioppaan (perustuen EFQM:n kehittämään

metodologiaan), ja sellaisten arvioijien kanssa, joilla on kokemusta yritysten

yhteiskuntavastuusta; ne tukevat organisaatioita, jotka edellyttävät sitä

itsearvioinneissaan

2. yrityksille tarkoitettu yritysten yhteiskuntavastuun täytäntöönpanoa koskeva opas ja

tuotantoketjussa noudatettava edistämismenetelmä ovat päteviä kaikenlaisten

organisaatioiden kannalta.

4.3.2 Xertatu

Taustatietoja

Xertatu on Baskimaan julkisen alan johtama edistynein institutionaalinen aloite.

Xertatu toimii Bizkaian maakunnassa, joka on yksi Baskimaan kolmesta maakunnasta ja jossa

asuu noin puolet sen väestöstä (1,1 miljoonaa asukasta).

Vuoden 2000 alussa Bizkaiassa, kuten monilla muillakin alueilla, käynnistettiin lukuisia

hankkeita yritysten yhteiskuntavastuun edistämiseksi.

Xertatu-hanke aloitettiin vuonna 2003 toimenpiteiden yhdistämiseksi ja yritysten

yhteiskuntavastuuta koskevan yhteisen lähestymistavan omaksumiseksi.

Xertatun toiminta kohdistuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin Bizkaiassa.

Hankealoitteen tavoitteet

Xertatun toiminta-ajatuksena on edistää yritysten yhteiskuntavastuuta Bizkaiassa ja helpottaa

sen täytäntöönpanoa yrityksissä – ensisijaisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Sen toiminta-ajatuksena on olla yritysten yhteiskuntavastuun edistämiseksi toteutettavan

julkisen ja yksityisen sektorin välisen yhteistyön yleiseurooppalainen merkki, jolle annetaan

tunnustusta erinomaisista tuloksista yritysten yhteiskuntavastuun sisällyttämisessä yritysten

strategioihin ja toimiin. Toiminta-ajatus perustuu kolmiosaiseen lähestymistapaan:

Sivu 45 / 57

Yritysten yhteiskuntavastuu yrityskulttuurissa ja -strategiassa: Xertatu katsoo,

että yritysten yhteiskuntavastuu muuttaa yrityskulttuuria, mikä edellyttää yritysten

yhteiskuntavastuun sisällyttämistä yrityksen strategiaan hallintoa koskevan

osaamisen kehyksessä.

Yritysten yhteiskuntavastuu, innovointi ja kilpailukyky: Xertatu keskittyy

yritysten yhteiskuntavastuuta edistäessään innovointiin, erilaistamiseen ja

Bizkaiassa toimivien yritysten kilpailukyvyn parantamiseen sillä perusteella, että

yritysten yhteiskuntavastuun noudattaminen tuottaa yrityksille sekä konkreettista

että abstraktia hyötyä.

Yritysten yhteiskuntavastuu ja kestävä aluekehitys: Xertatu pyrkii edistämään

yritysten tietoisuutta niiden kestävään kehitykseen liittyvästä roolista, koska

sosiaalisesti jäsennelty ympäristö, joka on sopusoinnussa ympäristön kanssa, takaa

miellyttävät elinolot ja edistää liiketoimintaa.

Xertatu noudattaa seuraavia arvoja ja periaatteita:

1. Yhteistyö ja halu toimia yhteisesti ja koordinoidusti jäsenorganisaatioiden rinnalla sekä

muiden sidosryhmien kanssa, jotka osallistuvat aktiivisesti yritysten yhteiskuntavastuun

edistämiseen.

2. Avoimuus niin ihmisiin, yhteiskuntaan ja yrityksiin kohdistuvien suunnitelmien

yhteydessä kuin jäsenorganisaatioiden välisessä viestinnässä.

3. Eri sidosryhmien osallisuus.

4. Vapaaehtoisuus, joka ilmenee organisaatioiden rajoittamattomana ja voittoa

tavoittelemattomana osallistumisena.

5. Avoin suhtautuminen muiden kumppanuuksien luomiseen yritysten

yhteiskuntavastuun edistämiseksi Euroopan unionissa ja maailmanlaajuisesti.

6. Palvelu ja sitoutuminen antamaan yrityksille käytännöllisiä välineitä ja tehokasta tukea

yritysten yhteiskuntavastuun kehittämiseksi.

7. Realistinen asenne, joka ilmenee siten, että edistetään kriittistä analyysia yrityksen

taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristövaikutuksesta sen jokaisella toimialalla,

olettaen, että taloudellinen elinkelpoisuus on selviytymisen kannalta olennainen

edellytys, samalla kun luodaan laadukkaita työpaikkoja ja vaurautta.

8. Läheisyys eli eteneminen käsi kädessä yritysten kanssa ja niiden jokapäiväisistä

kokemuksista oppiminen.


Hanke toimi vuosina 2004–2008 julkisen ja yksityisen alan välisenä aloitteena. Sitä ohjasi usean

sidosryhmän muodostama ryhmä (Xertatu Taldea), jolla oli päätöksenteko- ja toimeenpanovalta.

Xertatu on toimintaperusteinen aloite. Xertatu noudattaa useita järjestelmiä yritysten

yhteiskuntavastuun edistämiseksi Xertatu Taldean laatimien toimintasuunnitelmien pohjalta

(katso 6 kohta – hallinnointi).

Xertatun toiminta perustuu Xertatu Taldean hyväksymiin vuotuisiin toimintasuunnitelmiin.

Sivu 46 / 57

Toimien toteuttaminen on jaettu eri organisaatioiden (tai muiden Xertatu Taldean

ulkopuolisten tahojen) kesken niiden näkyvyyden ja sovletuvuuden perusteella.

Xertatu Taldea seuraa toimintasuunnitelman edistymistä.

Taloudellista toimintaa tukee pääasiassa Bizkaian maakuntaneuvosto.

Tärkeimmät toiminnot:

Tiedotustoimet

Internet, www.xertatu.net

sähköiset tiedotteet

seminaarit

Xertatu-esite jaettu 700 yrityksen ryhmälle

Tunnustamistoimet

hyvien käytäntöjen määrittely ja julkaisu

kolme painosta yritysten yhteiskuntavastuuseen sitoutuneista yrityksistä

(41 yritystä)

Toimet välineiden käyttöön antamiseksi ja niiden toimeenpanossa auttaminen

diagnoosin laatiminen ja jatkuvaan parantamiseen perustuvan menetelmän

kehittäminen yritysten yhteiskuntavastuun alalla (xertatu:adi)

toimeenpano 167 yrityksessä

Rekrytointi- ja tutkimustoimet

7 tutkimusta, joissa tarkastellaan Bizkaian alueen pk-yritysten tietämystä yritysten

yhteiskuntavastuusta ja vastaanottavaisuutta siihen nähden (2004–2010)

osallistuminen yritysten yhteiskuntavastuuta koskevaan Vaderegio-hankkeeseen,

jossa aluehallinnot määrittävät ja vaihtavat hyviä käytäntöjä.


Bizkaian maakuntaneuvosto (talouden edistämisyksikkö) johtaa Xertatu-hanketta, on hankkeen

tärkein rahoituslähde, toteuttaa joitakin toimista ja on tuottanut teknisiä sihteeripalveluja Xertatu

Taldealle.

Varat

Talousarvio yhteensä

kausi 2003–2005: noin 150 000 euroa vuodessa



Hallinnointi

Xertatu-hanketta hallinnoi Xertatu Taldea, joka on yritysten yhteiskuntavastuun alalla toimiva

julkisen ja yksityisen sektorin välinen ryhmä. Siihen kuuluu lukuisia toimijoita, jotka edistävät

aktiivisesti yritysten yhteiskuntavastuuta toiminta- ja yhteistyökehyksenä.

Ryhmään kuuluu monenlaisia organisaatioita ja toimielimiä, jotka osallistuvat yritysten

yhteiskuntavastuun edistämiseen Bizkaian maakuntaneuvoston talouden edistämisyksikön

johdolla. Se huolehtii yritysten yhteiskuntavastuun alalla organisaatioista, jotka kuuluvat eri

sidosryhmiin ja jotka toimivat yhdessä Xertatu Taldeassa keskinäisen tunnustamisen ja

kunnioittamisen pohjalta.

Sivu 47 / 57

Se muodostaa keskinäisen tunnustamisen ja kunnioittamisen pohjalta ryhmän, joka on

toiminnallinen ja täytäntöön paneva, samalla kun se muodostaa foorumin vuoropuhelua, vaihtoa

ja keskustelua varten.

Seuraavat organisaatiot kuuluvat ryhmään:

Bizkaian maakuntaneuvoston talouden edistämisyksikkö, Bilbaon kauppakamari, Deuston

yliopisto, Novia Salcedo -säätiö (kansalaisjärjestö), Cebek (työnantajajärjestö), Foro Bizkaia

RSE (Bizkaian yritysten yhteiskuntavastuufoorumi), Euskalit (Baskimaan

laadunedistämissäätiö), Egiera-järjestö (kansalaisjärjestö), Economists without Frontiers

(Taloustieteilijät ilman rajoja, kansalaisjärjestö), Comisiones Obreras de Euskadi

(ammattijärjestö), Norbolsa (yritys), Imagine (yritys), Tecoplas (yritys), Urbegi (yritys), Bilbao

Metropoli 30, ASLE (työntekijöiden omistamien yritysten järjestö) ja Izaite (Baskimaalla

toimivien kestävyyttä edistävien yritysten muodostama liitto).

Vuodesta 2009 alkaen Xertatu Taldean käynnistämät tärkeimmät toimet jatkuvat edelleen, mutta

ryhmä ei sellaisenaan toimi aktiivisesti.

Bizkaian maakuntaneuvosto (ja sen talouden edistämisyksikkö) vastaa Xertatun teknisestä

sihteeristöstä.

Esteet

Ongelmat, jotka liittyvät siihen, miten yhteiskunta suhtautuu yritysten yhteiskuntavastuuseen,

vaikuttavat Xertatuun. Tämä johtuu:

varsinaisen käsitteen tehottomuudesta (määrittelemätön, muokattava, manipuloitu,

turmeltunut ja niin edelleen)

kriisistä, joka liittyy (suur)yritysten (monikansalliset yritykset ja rahoitusyhtiöt)

oikeutukseen instituutioina

talousjärjestelmän kriisistä.

Tällä hetkellä on entistä vaikeampaa puhua yrityksille yritysten yhteiskuntavastuusta. Xertatun

yritysten keskuudessa toteuttamat vuotuiset mielipidekyselyt osoittavat, että vuosina 2004–2008

havaittu myönteinen suuntaus (suuntaus oli paljon myönteisempi vuosina 2004–2006 ja parani

nopeammin vuosina 2006–2008) oli keskeytynyt vuosina 2009 ja 2010. Vuosina 2009–2010

havaittiin, että yritysten suhtautuminen yritysten yhteiskuntavastuuseen oli muuttunut

negatiivisemmaksi kaikilta osin: yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva tietämys, yritysten

yhteiskuntavastuun merkitys ja ensisijaisuus, haasteeseen vastaamiseen liittyvä paine,

toteutettavuus, käytäntö, sen järjestelmällistäminen ja niin edelleen arvioitiin kaikki aiempaa

vähemmän tärkeiksi.

On selvää, että yritysten yhteiskuntavastuuta on hyvin vaikea vakiinnuttaa kriisiaikana.

Muita organisaatioon liittyviä esteitä ovat olleet:

Sivu 48 / 57

alkuvaiheen ongelmat, jotka liittyivät tavoitteiden jakamiseen, ja hyvin moninaisten

organisaatioiden (Xertatu Taldean jäsenien) väliset kieliongelmat

rinnakkainelo yritysten yhteiskuntavastuuta kannustavien muiden aloitteiden kanssa,

jotka välittävät eri sanomia ja aiheuttavat sekaannuksia yrityksissä

vaikeus ylläpitää uskoa siihen, että yritysten yhteiskuntavastuu on yritysten pitkän

aikavälin selviytymisen kannalta myönteinen asia

yritysten yhteiskuntavastuun edistämisen riittämätön mukauttaminen julkisiin

aluestrategioihin, jotta yritykset voisivat tehokkaasti osallistua alueen kannalta

keskeisten tavoitteiden saavuttamiseen.


Tulokset yrityksissä

- 167 yrityksessä käytetään Xertatu:adi-välinettä, jolla toteutetaan diagnooseja ja jatkuvia

parannustoimia yritysten yhteiskuntavastuun alalla

- lukuisille Bizkaian alueen pk-yrityksille tiedotetaan säännöllisesti yritysten

yhteiskuntavastuusta ja yrityksissä herätellään yritysten yhteiskuntavastuuta kohtaan

tunnettua kiinnostusta

- yli 40 yritykselle Bizkaiassa on myönnetty palkinto hyvien käytäntöjen johdosta.

Tulokset toimijoiden välillä

- yritysten yhteiskuntavastuusta käydään hyvin vilkasta vuoropuhelua niiden toimijoiden

kesken, jotka edistävät käsitettä aktiivisimmin Bizkaiassa

- monilla Bizkaian taloudellisilla toimijoilla on nyt yritysten yhteiskuntavastuuta

koskevaa perusteellista tietämystä

- Euroopan komissio sekä paikalliset ja kansalliset julkishallinnot ovat antaneet

tunnustusta Xertatu-hankkeelle yritysten yhteiskuntavastuuta edistävänä hyvänä

käytäntönä.


Xertatun menestys perustuu seuraaviin päätekijöihin:

- kyky herättää luottamusta ja hyödyllistä vuoropuhelua monien julkisten ja yksityisten

organisaatioiden välillä

- toimintasuuntautuneisuus: vältetään juuttuminen käsitteitä koskeviin keskusteluihin ja

pyritään sen sijaan oppimaan matkan varrella

- toimien kehittäminen kussakin tapauksessa tarkoituksenmukaisimpien toimijoiden

välityksellä

- Bizkaian maakuntaneuvoston jatkuva tuki ja kyky saada tunnustusta sen johtajilta

- Bizkaian pk-yritysten tarpeita varten räätälöityjen ehdotuksien laatiminen.


Xertatu-hankkeen toistamismahdollisuudet muilla Euroopan alueilla ovat hyvät. Kaikki

alueelliset tai paikalliset hallinnot tai maakuntahallinnot (kuten tässä tapauksessa), jotka

ohjaavat prosessia toissijaisuusperiaatetta noudattaen, pystyvät houkuttelemaan tärkeimmät

toimijat (sekä julkiset että yksityiset) mukaan toteuttamaan yritysten yhteiskuntavastuuseen

liittyviä ja alueellisten julkisten strategioiden mukaisia toimia, jotta yritykset voivat osallistua

tosiasiallisesti aluetta varten asetettujen keskeisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Sivu 49 / 57

4.3.3 Fiare

Taustatietoja

Fiare ("Fundación Inversión y Ahorro Responsible") perustettiin yhteiskunnallisesti

vastuullisten säästö- ja sijoitustoimien edistämiseksi yksityishenkilöiden ja instituutioiden

keskuudessa.

Fiare-pankki on sitoutunut:

1. toteuttamaan toimia sen varmistamiseksi, että taloudellisin keinoin autetaan ihmisiä,

edistetään solidaarisuutta, sosiaalista koheesiota ja kestävää kehitystä, torjutaan

yksinomaan taloudellista hyötymistä koskevaa periaatetta ja tuetaan yhteiskunnallisesti

ja ympäristön kannalta innovatiivisia aloitteita

2. rahoittamaan taloudellisia aloitteita, joilla pyritään seuraaviin tavoitteisiin:

työpaikkojen ja erityisesti sosiaalisten työpaikkojen luominen

kestävä kehitys (uusiutuvat energiamuodot, luonnonmukainen viljely, biologinen

monimuotoisuus)

kansainvälinen solidaarisuus ja reilu kauppa

3. avoin ja kattava tiedottaminen pankin sisäisistä toimista, jotka liittyvät säästöjen

houkutteluun ja varojen käyttöön.

Hankealoitteen tavoitteet

Fiare vastasi haasteeseen sellaisen eettisen pankin luomisesta, jota tukevat köyhyyden

torjumiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, koulutukseen ja yhteisötalouteen osallistuvat

espanjalaiset organisaatiot.

Fiare on yhteinen prosessi; siihen osallistuvat kansalaiset, jotka ovat luoneet välitystoimien

piirin (säästöluotto), jolla:

edistetään solidaarisuutta, sosiaalista koheesiota ja kestävää kehitystä

torjutaan yksinomaan taloudellisen hyödyn tavoittelua

edistetään yhteiskunnalliselta ja ympäristön kannalta innovatiivisten aloitteiden

luomista

vastataan haasteisiin, jotka liittyvät taloudellisesti haavoittuvassa asemassa olevien

ihmisten ja organisaatioiden luotonsaantioikeuksien tunnustamiseen.


Yhtenä eettisen pankkitoiminnan päätavoitteista on rahoittaa yhteisötaloutta ja solidaarisuutta

sekä yleensä "kolmannen sektorin" aloitteita. Eettiset pankit luovuttavat osaamisensa ja

rahoituksensa sellaisten yrittäjien ja pitkäaikaistyöttömien, jotka haluavat kehittää taloudellista

toimintaa, sellaisten viljelijöiden, jotka päättävät aloittaa luonnonmukaisen viljelyn, sekä

sosiaalisen integraation alalla toimivien yritysten johtajien ja sellaisten sosiaalialan toimijoiden

käyttöön, jotka tarjoavat sosiaalisia palveluja, joita julkinen hallinto ei tarjoa ja niin edelleen.

Sivu 50 / 57

Kaikilla näillä tahoilla on aiemmin ollut suuria vaikeuksia saada rahoitusta perinteisen

pankkijärjestelmän piiristä. Vallitsevan talouskriisin vuoksi kyseinen rahoitusjärjestelmä on

entisestään vaikeuttanut lainojen saamista, minkä vuoksi nämä tahot, niiden luomat työpaikat ja

niiden tarjoamat sosiaalialan palvelut ovat joutuneet hyvin epävarmaan tilanteeseen. Kaikki

tämä huolimatta näiden suurten rahoituslaitosten johtajien aika ajoin esittämistä väitteistä,

joiden mukaan he eivät ole vastuussa kriisistä.

Euroopan komissio tunnusti tämän 2. heinäkuuta 2009 esitellessään ehdotuksen Euroopan

parlamentin ja neuvoston päätökseksi. Sen myötä otetaan käyttöön unionin mikroluottoväline

Progress-ohjelman yhteydessä, joka perustettiin vuonna 2007 ja joka liittyy työpaikkojen ja

sosiaalisen solidaarisuuden alaan.

Ohjelman mukaisesti mikroluottoja (unionin käsittein määriteltynä alle 25 000 euron suuruisia

luottoja) myönnetään mikroyrityksille ja työpaikkansa menettäneille henkilöille, ottaen

huomioon, että perinteisen pankkijärjestelmän piiristä heille ei myönnettäisi tällaisia luottoja.

Järjestelmään liittyvä kriisi, jonka vuoksi olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa markkinoilla ei

ole sääntöjä, on elvyttänyt julkista keskustelua tietyistä taloudellisista organisaatiomuodoista.

Ne perustuvat niiden yhteisten yhteiskunnallisten etujen ensisijaisuuteen, jotka on

vuosikymmenien ajan sivuutettu vallitsevaan tilanteeseen johtaneissa uusliberalistisissa

ajatusmalleissa. Esimerkkinä tästä julkisesta keskustelusta mainittakoon Euroopan parlamentin

päätöslauselma, joka hyväksyttiin 19. helmikuuta 2009 ja joka koskee yhteisötaloutta.

Euroopan parlamentti lausuu päätöslauselmassa, että "Euroopan sosiaalimalli rakentuu

pääasiassa korkeatasoisille palveluille, tuotteille ja työpaikoille, joita syntyy osuus- ja

yhteisötaloudessa sekä mallin liikkeelle panevien voimien kehittämien ennakointi- ja

innovaatiovalmiuksien tuella."

Euroopan parlamentti lisää, että "osuus- ja yhteisötaloudella korostetaan yritysmallia, jota ei

voida luonnehtia koolla tai toiminta-aloilla, vaan sellaisten yhteisten arvojen kunnioituksella,

joita ovat erityisesti demokratian, sosiaalisten sidosryhmien osallistumisen sekä

henkilökohtaisten ja sosiaalisten tavoitteiden ensisijaisuus voiton tavoitteluun nähden,

yhteisvastuullisuuden ja vastuun periaatteiden puolustaminen ja täytäntöönpano,

käyttäjäjäsenten etujen ja yhteisen edun yhdistäminen, jäsenten toteuttama demokraattinen

valvonta, vapaaehtoinen ja avoin liittyminen, itsenäinen hallinta ja riippumattomuus

viranomaisiin nähden sekä ylijäämän käyttö pääasiassa kestävään kehitykseen ja jäsenten

palvelemiseen yleishyödyllisten tavoitteiden mukaisesti."


Taloudellinen kriisi ja yhteiskuntia tällä hetkellä koettelevat sosiaaliseen koheesioon liittyvät

uhkatekijät huomioon ottaen herää kysymys siitä, millaisessa poliittisessa asemassa

paikallishallintojen olisi oltava suhteessa yhteistyöhön perustuvien eettisten ja tukevien

pankkialan hankkeiden kehittämiseen ja edistämiseen elinympäristössämme.

Sivu 51 / 57

Toissijaisuusperiaatteeseen liittyen kuulee usein sanottavan, että kaupunginvaltuustot ovat

kansalaisia lähimpänä olevia julkishallinnon muotoja. Näin ollen voitaisiin otaksua, että ne

olisivat parhaiten selvillä yhteiskunnan ongelmista. Mikäli olemme komission ja Euroopan

parlamentin tavoin samaa mieltä siitä, että laajoilla yhteiskunnan ryhmillä, jotka pystyisivät

käynnistämään taloudellisia aloitteita ympäristöä kunnioittavan työllisyyden luomiseksi,

tarjoamaan tarvittavia sosiaalipalveluja ja siten parantamaan sosiaalista koheesiota, on tosiaan

luotonsaantiongelmia, olisi johdonmukaista päätellä, että paikallishallintojen olisi osallistuttava

innostuneesti eettisen ja tukevan pankin yhteiskunnallisten rakenteiden luomiseen, kuten Fiaren

tapauksessa.

Emme kuitenkaan suhtaudu asiaan naiivisti, koska paikallishallintoja, kuten kaikkia muitakin

hallinnonaloja, johtavat puolueet, jotka noudattavat niiden jokapäiväisen toiminnan perustana

olevia hyvin erilaisia ajatusmalleja. Niiden tahojen, jotka kannattavat sääntelemättömiä

markkinoita tai jotka katsovat, että julkisten viranomaisten ei pitäisi puuttua asioihin antamalla

tarvittavaa sääntelyä talouden hallinnoimiseksi, ei voida olettaa edistävän vapauttavia

yhteiskunnallisia prosesseja. Tämä siitäkin huolimatta, että tässä tapauksessa yksityisten tahojen

omistamia rahoituslaitoksia on pelastettu julkisin varoin verottamalla samoja kansalaisia, jotka

kärsivät nyt näiden rahoituslaitoksien aiheuttaman talouskriisin seurauksista.

Tähän on syytä varautua ja meidän, kansalaisten, olisi vaadittava, että solidaarisuuteen ja

sosiaalisen integraation arvoihin sitoutuneiden tahojen hallinnoimien paikallishallintojen olisi

myös osallistuttava eettisen ja tukevan pankin yhteiskunnallisten rakenteiden luomiseen.

Kymmenien italialaisten paikallisyhteisöjen osallistuminen Banca Popolare Ética -pankin

perustamiseen on esimerkki siitä, miten asiassa voidaan toimia.

Lainsäädäntömme mahdollistaa sen, että paikallishallinnot edistävät yhteenliittymiä laajassa

mielessä.

Paikallinen taloudellinen tilanne ei ole pätevä syy, koska edellytetyt toimet ovat käytännössä

symbolisia eivätkä sen vaativampia kuin mitä Fiare-hankkeeseen viime vuosien aikana liittyneet

sadat ihmiset ja sosiaaliset toimijat ovat jo toteuttaneet.

On kuitenkin kannustavaa, että vuoden 2009 lopuksi Sabadellin kaupunginvaltuusto liittyi

hankkeeseen yhteistyökumppanina ja ensimmäisenä espanjalaisena paikallishallintona.

Toivomme, että tätä esimerkkiä ja johdonmukaisuutta laajennetaan vuonna 2010

paikallishallintoihin, jotka tukevat solidaarisuutta, sosiaalista integraatiota ja koheesiota.

Varat

Yhteenveto (marraskuu 2010):

Talletuksia yhteensä: 23 476 736,69 euroa

Luottoja yhteensä: 13 698 000,00 euroa

Osakepääoma yhteensä: 1 964 554,00 euroa

Toimipaikkoja Espanjassa: 3

Tiedotuspisteitä Espanjassa: 34

Pysyviä alueellisia verkostoja: 9

Henkilöstön jäseniä: 8

Sivu 52 / 57

Hallinnointi

Fiare luotiin alusta alkaen yhteisölliseksi hankkeeksi, mutta osakepääomaa alettiin laskea

liikkeelle vuonna 2009, mikä laajensi merkittävästi sen yhteiskunnallista perustaa.

Yhteiskunnan muuttamiseen sitoutuneet lukuisat yksilöt ja organisaatiot ovat reagoineet hyvin

myönteisesti ja muodostavat nykyään vahvan sosiaalisen verkoston.

Ne ovat toteuttaneet tärkeän määrällisen ja ennen kaikkea keskeisen laadullisen toimen Fiaren

kaltaisen toimen edistämiseksi.

Monista toimintavuosista Espanjassa saatu kokemus oikeudenmukaisemman, inhimillisemmän

ja kestävämmän yhteiskunnan luomiseksi on vaiheittain liitetty hankkeeseen.

Tuloksena on vahva, monimuotoinen sosiaalinen verkosto, joka on osallistunut sen omia

tavoitteita edistävän rahoitusvälineen luomiseen.

Alusta alkaen on noudatettu ruohonjuuritasoon liittyvää lähestymistapaa voidaksemme toimia

lähellä yhteiskuntaa, jota haluamme muuttaa.

Haluamme osallistua toimintaan edistämällä ja vahvistamalla kaikkien aktiivisten kansalaisten

toimintaa, jotka ovat vakuuttuneita siitä, että elämäntapojamme on muutettava kiireellisesti.

Työntekijöiden määrä: Fiare-ryhmää hallinnoi kahdeksan henkilöstön jäsentä.

Tehtävät:

kaupunkialueiden uudistamishankkeiden valmisteleminen, täytäntöönpano ja tukeminen

kehittäminen ja koordinointi

myönteisen imagon luominen

Talousarvio 2009:

ryhmän toimintakustannukset (hallinto): 300 000 euroa vuodessa

viestinnän talousarvio: 25 000 euroa vuodessa

Esteet

Vallitsevan taloudellisen tilanteen vuoksi tämän hankkeen kaltaiset valtavirran vastaiset aloitteet

kasvavat hyvin hitaasti. Strategian onnistuminen riippuu niiden tahojen palkitsemisesta, jotka

mukautuvat sen periaatteisiin, sen sijaan, että rangaistaan niitä tahoja, jotka eivät niin tee. Tältä

kannalta tarkasteltuna eri hallinnontasojen Fiare-hankkeelle myöntämä tuki auttaa suuresti

ongelman ratkaisemisessa.


1 600 henkilöä ja organisaatiota muodostavat yhtenäisen sosiaalisen perustan paikallisryhmiin

ja alueellisiin verkostoihin perustuvan rakenteen avulla.

Hankkeeseen on liittynyt lainmukaisesti yli 600 organisaatiota.

Säästöjä on kerätty 25 miljoonan euroa verran, yli 1 200 operaatiota.

Sivu 53 / 57

Luottoja on myönnetty 15 miljoonan euroa verran, yli 120 operaatiota.

Osakepääoma on suuruudeltaan kaksi miljoonaa euroa kahden kampanjavuoden jälkeen.


alueellisiin verkostoihin perustuvan alkurakenteen luominen, joka on tuottanut riittävän

legitimiteetin hankkeen alkuvaiheissa

julkisten hallintojen väliset yhteydet (Baskimaan aluehallinto, maakuntaneuvostot)

kansalaisten tyytymättömyys rahoitusalan toimintaa kohtaan

yhdistävä rakenne, joka kehittyy valtion tasolla

kansalaisten toinen taso (liittyy alempiin tasoihin), joka kokoontuu fyysisten

henkilöiden muodostamassa pysyvässä verkostossa.


Malli on organisaatioon liittyvän tekniikan kannalta helposti toistettavissa. Se edellyttää vakaata

sosiaalista verkostoa ja alkuvaiheen edistämistoimia, mitä hallinnon on tuettava taloudellisesti

toiminnan käynnistämiseksi ja jotta vältetään dominoivien sijoittajien mukaantulo.

Banca Popolare Ética -pankin olemassaolo ja Fiare-malli osoittavat, että hanke on täysin

mahdollista käynnistää myös muualla. Kyseiset kaksi yksikköä tarkastelevat itse asiassa yhdessä

muiden ranskalaisten, belgialaisten ja saksalaisten yhteenliittymien kanssa mahdollisuutta

eurooppalaisen yhteenliittymän perustamiseen.

Sivu 54 / 57

5. Päätelmät ja suositukset

Kuten voimme päätellä alueiden määrittelemistä hyvistä käytännöistä, yritysten

yhteiskuntavastuu on edelleen sidoksissa ensisijaisesti kestävyyteen ympäristöasioissa.

Koska yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviä sosiaalisia, taloudellisia ja jopa sisäisiä

näkökulmia pidetään toisarvoisina, käsitettä on selvästi tarpeen edistää kokonaisuutena, jossa

yritysten yhteiskuntavastuun edistämistä koskevan eurooppalaisen liittouman mukaisesti,

yritysten yhteiskuntavastuu nivoutuu kaikilla tasoilla sen yhteiskunnan perusarvoihin, jollaisessa

haluamme asua.

Tämä edellyttää johtajuutta kaikilla unionin hallinnontasoilla, korkeakoulujen, hallintojen ja

yritysten osallistuminen mukaan lukien, sekä yleisesti kansalaisyhteiskunnassa, jotta edistetään

arvoihin perustuvaa uutta alkua. Tämän johtajuuden kehyksessä sosiaalisilla innovointitoimilla on

edistettävä yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviä käytäntöjä ja turvattava prosessin tärkeimpien

toimijoiden osallisuus prosessiin, joka on kestävä, tuottaa vaurautta ja antaa yrityksille ja tietysti

myös alueet merkittäviä kilpailuetuja.

Tästä syystä jokainen Euroopan alue on avainasemassa pyrittäessä parantamaan taloudellista ja

ympäristöllistä suorituskykyä mutta myös sosiaalista suorituskykyä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

siten, että alueiden yrityksissä kehitetään innovoivia tuotteita ja sosiaalisia palveluja, uudet

edellytykset täyttäviä uusia ammatillisia pätevyyksiä ja sidosryhmien sitoutuneisuutta.

Vaikka hyvistä ideoista ei olekaan pulaa millään hallinnontasolla yritysten yhteiskuntavastuuta

koskevien toimien täytäntöön panemiseksi, kuten innovaatiounionista laaditussa

asiakirjassa KOM(2010) 546 todetaan, sosiaaliset innovaatiot eivät vielä tuota sellaisia

vaikutuksia kuin niiden pitäisi. Kokeilua on tuettava enemmän kaikilla hallinnontasoilla, mikä

edellyttää päteviä välittäjiä, tehokkaita kannustimia ja verkostoja, jotka vauhdittavat ja edistävät

keskinäistä oppimista. Kuten asiakirjassa mainitaan, eri puolilla Eurooppaa on jo käytössä

tämäntyyppisiä infrastruktuureja yritysten innovointia varten, mutta sosiaalista innovointia varten

ei vastaavia vielä ole olemassa.

Yritysten yhteiskuntavastuu on nykyään keskeisessä asemassa kaikilla alueilla: on tärkeää auttaa

niitä, jotka työskentelevät näillä alueilla toimivissa yrityksissä, jotta asetetaan tavoitteita ja

edistetään merkityksellisempää ja myönteisempää työympäristöä. On myös tärkeää, että kuluttajat

ja asiakkaat kiinnittävät enemmän huomiota ostamiinsa tuotteisiin liittyviin yhteiskunnallisiin ja

ympäristöllisiin näkökulmiin. Yritysten yhteiskuntavastuu on tärkeässä asemassa niiden

paikallisten yhteisöjen kannalta, joissa yritykset toimivat ja jotka haluavat tietää, että ne toimivat

rinnakkain samat arvot ja huolenaiheet jakavien organisaatioiden kanssa. Tämä on tärkeää

sijoittajien kannalta, jotka tuntevat tarvetta edistää vastuullista yritystoimintaa. Tämä on tärkeää

muissa osissa maailmaa asuvien ihmisten kannalta, jotka edellyttävät Euroopassa sijaitsevien

yritysten toimivan unionin ja kansainvälisten arvojen ja periaatteiden mukaisesti. Tämä on myös

tärkeää lastemme ja tulevien sukupolvien kannalta, jotka toivovat saavansa elää ihmisiä ja

luontoa kunnioittavassa maailmassa.

Sivu 55 / 57

Yritysten yhteiskuntavastuu on kauaskantoinen käsite, joka kattaa monia toimialoja ja joka

ilmenee monenlaisina toimina EU:n eri jäsenvaltioissa. EU:n on ryhdyttävä toimiin, mikäli se

haluaa toimia maailmanlaajuisena mallina. Näin edistetään kestävää kehitystä ja vahvistetaan

samalla unionin innovointipotentiaalia ja kilpailukykyä.

Tältä osin pidämme myönteisenä Euroopan komission ehdotusta yritysten yhteiskuntavastuuta

koskevan uuden poliittisen aloitteen laatimisesta, jossa korostetaan entistä tärkeämpiä aiheita,

kuten liike-elämää ja ihmisoikeuksia sekä ympäristö- ja sosiaalialaan, työpaikkoihin ja hallintoon

liittyvän yritystiedon levittämistä (2011).

Katsomme myös, että Euroopan komission pyrkimys valvoa varojen kestävyyteen kohdistuvia

EU:n teollisuuden vapaaehtoisia aloitteita on myönteinen toimi, samoin kuin mahdollisuus

tarkastella ennen vuotta 2012 tuotteiden ekologista jalanjälkeä koskevan aloitteen laatimista.

Tässä yhteydessä alueiden komitean olisi EU:n paikallisten ja alueellisten edustajien korkeimpana

poliittisena elimenä oltava tärkeässä asemassa toissijaisuusperiaatteen vartioimisen kannalta, jotta

tämän uuden toimintaympäristön kehittyminen ei haittaa yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviä

nykyisiä käytäntöjä useilla EU:n alueilla, vaan päinvastoin edistää parhaita käytäntöjä. EU:n on

levitettävä ja edistettävä periaatteita ja arvoja, joita noudatetaan alueellisissa ja paikallisissa

elimissä, yhteiskunnallisen tietoisuuden luomiseksi.

Samalla alueiden komitean on vaadittava Euroopan komissiota varmistamaan, että kaikki

sidosryhmät ja poliittiset toimielimet tekevät yhteistyötä ja ohjaavat politiikkojaan samaan

suuntaan, kohti kaikkien jakamaa yhteistä tavoitetta. Sovittamalla EU:n, valtion sekä alue- ja

paikallishallinnon tasolla tavoitteita ja painopistealoja yhteen (mikä ei välttämättä tarkoita niiden

yhdenmukaistamista) voidaan tehostaa yritysten yhteiskuntavastuuta ja edistää sen kehittämistä.

Alueiden komitea on myös parhaassa asemassa oleva toimielin yleisen tietoisuuden lisäämiseksi

ja kansalaisille tiedottamiseksi. Tämä on olennaisen tärkeää, jotta taataan sosiaalisen mallin

todellinen muuttaminen kohti kasvua ja kestävyyttä. Toissijaisuusperiaate huomioon ottaen on

tärkeää kannustaa yleisön kestäviä tottumuksia ja osoittaa, miten yritysten yhteiskuntavastuu

parantaa heidän elämänlaatuaan ja edistää yhteistä hyvää.

Yhteiskuntavastuuseen liittyvien toimien edistämiseksi, täytäntöön panemiseksi ja levittämiseksi

on annettu useita säännöksiä ja/tai normeja, joilla säännellään ja arvioidaan yritysten

yhteiskuntavastuuseen liittyviä toimia. Näin ollen EU tarvitsee nyt politiikkoja, joilla tuetaan ja

kannustetaan sekä yhteiskuntavastuuseen liittyviä toimia että niihin sijoittamista, jotta edistetään

yhteistä tarkoitusta varten luotujen aloitteiden hyväksymistä.

Mikäli myös alueet sijoittavat toimiin ja hankkeisiin, joilla edistetään yhteiskunnallisesti

vastuullisten organisaatioiden kehittämistä, katsomme, että rahoituslähteitä ja lyhyesti sanottuna

sijoituksia on sovitettava yhteen parempien tuloksien saavuttamiseksi, ottaen huomioon

maailmanlaajuisesta talouskriisistä johtuva varojen puute.

Kuitenkin, kuten edellä mainitussa komission asiakirjassa (KOM(2010) 546 lopullinen) todetaan,

jotta julkisen talouden säästötoimien aikoina voidaan täyttää julkisten palvelujen käyttäjien

muuttuvat tarpeet ja odotukset, julkinen sektori tarvitsee innovointia enemmän kuin koskaan.

Sivu 56 / 57

Tästä syystä kaikkialla EU:ssa havaittua varojen puutetta voidaan tasapainottaa edistämällä

julkisen sektorin tietoisuutta innovoinnista. Tämä edellyttää, että saadaan koottua riittävä määrä

julkisen sektorin johtohenkilöitä, joilla on innovoinnin hallinnan edellyttämät taidot. Tätä

alueiden komitea haluaa painottaa.

EU:n muuttaminen aidoksi "innovaatiounioniksi" vaatii jatkuvia ponnisteluja, tiivistä yhteistyötä

ja tehokasta täytäntöönpanoa kaikilla tasoilla (EU:n, jäsenvaltioiden, alue- ja paikallistasolla)

useiden vuosien ajan ja kestävällä tavalla.

Jokaisen toimijan tehtävät ja vastuualueet on sen vuoksi määriteltävä selvästi

"innovaatiounionista" hiljattain annetussa tiedonannossa, ja lisäksi on luotava vahvat

seurantamekanismit virheiden välttämiseksi.

Tästä syystä on olennaisen tärkeää, että EU ottaa alueet ja kunnat mukaan unionin

päätöksentekoprosessiin, sekä laadittaessa merkittäviä strategioita, joilla määritellään

yhteiskuntavastuusta kiinnostuneiden organisaatioiden toimintakehys, että sovittaessa

noudatettavista tavoitteista. Jos alueet eivät koe osallistuvansa yhteisön päätöksentekoon, riskinä

on, että kaikki toimivat omissa nimissään ja unionissa menetetään alueiden ja kuntien potentiaali

ja "taitotieto" tällä alalla.

EU:n on myös otettava huomioon alueellinen ja paikallinen ulottuvuus, kun se panee

politiikkojaan täytäntöön, laatii alueellisia vaikutuksenarviointeja ja antaa alueille ja paikallisille

elimille riittävästi liikkuma- ja joustovaraa.

On tullut aika toimia yhdessä "paikalliselta ja alueelliselta" tasolta "valtion, unionin ja maanosien

väliselle tasolle". On otettava käyttöön "alhaalta ylöspäin" suuntautuva lähestymistapa.

Voimme päätellä vallitsevaa tilannetta koskevan analyysin ja alueiden valitsemia hyviä

käytänteitä koskevien päätelmien pohjalta alueiden komitean esittävän Euroopan komissiolle

seuraavat poliittiset suositukset:

on edistettävä alueellista yhteistyötä sekä yritysten yhteiskuntavastuun edistämiseksi

toimivan eurooppalaisen liittouman toiminnan tehokasta käynnistämistä ja sen kolmea

päätoimialaa, joita ovat

o tietoisuuden herättäminen ja lisääminen yritysten yhteiskuntavastuusta ja siihen

liittyvistä saavutuksista raportoiminen

o yritysten yhteiskuntavastuun valtavirtaistamisen helpottaminen ja avoimien

yhteistyötä koskevien yhteenliittymien kehittäminen

o yritysten yhteiskuntavastuun kannalta myönteisen toimintaympäristön

varmistaminen (esimerkiksi takaamalla lainmukaiset vähimmäistasot)

on myönnettävä lisää varoja sosiaalista innovointia varten, jotta edistetään toimijoiden

verkostoitumista, julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä, kehitetään yhteisiä

menetelmiä aloitteiden ja niiden vaikutuksen arvioimiseksi, perustetaan uusia

infrastruktuureja sosiaalisen innovoinnin tukemiseksi ja niin edelleen2

on laadittava ja hyödynnettävä kokonaisvaltaisiin indikaattoreihin perustuvia, mieluiten

alueellisesti jaoteltuja järjestelmiä, jotta voidaan helpottaa elämänlaadun, innovoinnin ja

2 Innovaatiounioni. Täydentävä työasiakirja SEC(2010) 1161 lopullinen.

Sivu 57 / 57

kestävyyden alalla unionissa saavutetun edistyksen seurantaa ja jotka kattavat

taloudelliset indikaattorit, sosiaalisen koheesion sekä varojen käytön, tuotannon ja

hallinnon tehokkuuden

on palautettava Euroopan sosiaalisen mallin arvot ja levitettävä niitä kaikille unionin

tasoille

on otettava käyttöön uusia organisaatiomalleja, jotka perustuvat siihen, että ihmiset

hyödyntävät kaikkia luovuuteen ja suhteiden luomiseen liittyviä valmiuksiaan, joiden

avulla yritysten on mahdollista parantaa kilpailukykyään ja kehittää

innovointivalmiuksiaan

on edistettävä sosiaalista innovointia ja yhteiskuntavastuuta koskevaa tutkimusta, jotta

luodaan tietovaranto, jonka tulokset hyödyttävät koko yhteiskuntaa.

Pidämme olennaisen tärkeänä, että alueiden komitea vaatii Euroopan komissiota hyödyntämään

institutionaalista johtoasemaansa toimimalla yhteistyössä kaikkien eurooppalaisen yhteiskunnan

toimijoiden kanssa uuden luottamukseen perustuvan dynamiikan edistämiseksi.

Aluehallinnoilla on muutoksien edistämistä ja järjestelmän parantamista koskevien

valmiuksiensa ansiosta tilaisuus toimia esimerkkinä hyvästä käytännöstä yksityiselle sektorille.

Mikäli alueiden komitea onnistuu edistämään unionin toimielimien johtoasemaa ja osoittaa

kiinnostuksensa ja sitoutumisensa hallintomallien ja yhteiskuntavastuun käytäntöjen

optimoimista kohtaan, hyvät käytännöt johtavat viime kädessä hyvään palveluun

kansalaistemme yhteisen edun edistämiseksi.

Tiivistetysti voimme todeta, että ehdotamme sellaisen uuden, innovatiivisen ja osallistavan

unionin hallintomallin edistämistä, jossa otetaan huomioon yritysten yhteiskuntavastuun

monialainen vaikutus EU:n politiikkojen täytäntöönpanoon ja mahdollistetaan toimien

koordinoiminen tai kehittäminen monilla eri tasoilla toissijaisuusperiaate huomioon ottaen.

Lisätietoja:

Toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurantaverkosto

[email protected]/subsidiarity

Documents

Toimintasuun- nitelma 2010 · Baskimaa on johtanut sosiaalista innovointia tarkastelevaa työryhmää, joka on keskittynyt tarkastelemaan yritysten yhteiskuntavastuuta. Aihetta koskevan