PAIKKATIEDON ERIKOISLEHTI 1/2015

ILOISTA INNOVOINTIA VAI KAUPALLISIA TUOTTEITA?

KAUPAT KARKAAVAT KESKUSTOISTA

PAIKKATIEDOT PILVEEN

PÄÄTOIMITTAJA: KIRSI MÄKINEN, P. 040 511 2667KIRSI.MAKINEN@MAANMITTAUSLAITOS.FI

TOIMITUSSIHTEERIT: KATRI ISOTALO, LIISA KALLELAKATRI.ISOTALO@VIESTINTAISOTALO.FI

TOIMITUSKUNTA: AIJA HOLOPAINEN, ARI JAAKOLA, ANTTI JAKOBSSON, PYRY KETTUNEN, YKI LAINE, EIJA PARMES, PETRI PELLIKKA, PEKKA SARKOLA, HENRY SCHNEIDER JA KIRSI VALANNE.

TAITTO:LEENA-RIITTA TUOMAALA

JULKAISIJA: MAANMITTAUSLAITOS PL 84, 00521 HELSINKI POSITIO@MAANMITTAUSLAITOS.FIPOSITIO-LEHTI.FIFACEBOOK.COM/POSITIOLEHTI

POSITIO ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. MÄÄRÄAIKAISTILAUS (4 NUMEROA) 29 EUROA, KESTOTILAUS (4 NUMEROA) 24 EUROA.

SEURAAVAAN LEHTEEN TARKOITETTU AINEISTO ON TOIMITETTAVA TOIMITUSSIHTEERILLE 15.4.2015 MENNESSÄ.

PAINOPAIKKA: KIRJAPAINO UUSIMAA, PORVOO 2015 ISSN 1236-1070PAINOS 1200 KPL

KANNEN KUVA: ANTERO AALTONEN

AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSENLEHTI

T  ässä numerossa puhutaan paikkatiedoista ja uusista innovaatioista, joita paikkatiedon avulla syntyy. Tai uskotaan syntyvän, kun-han tekijöille annetaan mahdollisuus.

Paikkatiedon mahdollisuuksien sanotaan olevan rajattomat. Siitä huolimatta paik-

katietojen hyödyntäminen ei ole toistaiseksi edennyt läheskään niin laajalle kuin mahdollista. Käytössämme on vasta murto-osa paikkatiedon potentiaalista.

Kilpailut ovat yksi tapa tehdä tunnetuksi paikkatie-toa ja sen mahdollisuuksia. Englannin karttalaitoksen GeoVation-kilpailussa ratkotaan ongelmia paikkatiedon avulla. Suomessa Apps4Finland-kisa etsii ideoita hyö-dyntää avointa dataa, myös paikkatietoa.

Mutta entä sitten kun kilpailu on ohi, voittajat valittu ja maljakossa palkintoruusut kuihtuneet? Hautautu-vatko ideat pöytälaatikkoon vai syntyykö niistä uusia tuotteita markkinoille?

Kaikista ei ole yrittäjiksi, eikä yrittäjyyden ja tuotteis-tamisen tarvitse olla itsetarkoitus kilpailuissakaan. Silti tämän lehden juttuja lukiessa tuli mieleen, voisimmeko tehdä jotain toisin. Löytää uusia toimintatapoja, jotta saamme enemmän hyötyä paitsi paikkatiedoista myös kilpailuista, joilla niiden käyttöä edistetään.

Kilpailuun osallistuu vuosittain kymmeniä ideoita, joista vain muutama päätyy tuotteeksi asti. Onko syy ideoissa vai toimintaympäristössämme? Tarvitaanko lisää rahoitusta, kontakteja vai osaamista? Vai onko yksinkertaisesti kyse siitä, että kaikki tarvittavat palaset ovat kyllä olemassa, mutta niitä ei vain osata käyttää hyödyksi?

KIRSI MÄKINENpäätoimittaja

Ideoita, olkaa hyvä

KUVA

: JO

HAN

MYR

ÉEN

2 ◀ positio 1/2015

1/20152 Pääkirjoitus: Ideoita, olkaa hyvä

3 Sisällys

4 Pilvilaskennalla datan pirstoutumisen kimppuun Murroksessa-palstalla pohditaan löytyisivätkö paikkatiedot paremmin pilvestä. Ville Kotovirta ja Eija Parmes

6 Ajankohtaista

7 Tapahtumakalenteri

8 Metsänomistaja haluaa kartan eikä aineistoa Uudet kuvausmenetelmät eivät ole korvanneet vanhoja ainakaan metsätiedon keruussa. Katri Isotalo

10 Puuston mallintaminen laserkeilausaineistoilta kehittyyLaserkeilauksessa unohdetaan turhaan x- ja y-koordinaatit. Jari Vauhkonen

12 Maantieteen ylioppilaskoe sähköiseen aikaanMaantiede saa kunnian olla ensimmäinen aine sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa. Sari Putkonen

14 Iloista innovointia vai kaupallisia tuotteita?Avoin aineisto kannustaa innovoimaan, mutta missä viipyvät kaupalliset menestystarinat? Katri Isotalo

16 Lautta ei enää lähde nenän edestäLauri Häme tuskastui lautta-aikataulujen puutteeseen ja koodasi saariston reittioppaan. Katri Isotalo

18 GeoVation haastaa paikkatiedot mukaan ongelmanratkaisuunBritit palkitsevat lupaavimmat paikkatietoinnovaatiot starttirahalla ja mentorilla. Kirsi Mäkinen

21 Aineistojen hajanaisuus ja tiedonsaannin sattumanvaraisuus haittaavat paikkatietojen hyödyntämistä

Paikkatietoselvityksessä haettiin ratkaisuja tiedonkulkuun. Katri Isotalo

22 Paikkatietopohjainen vetovoimamalli kaupan palveluverkon suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa

Opinnäytetyö vahvisti, että kuluttajien ostokäyttäytyminen on monimutkainen prosessi ja vain osa siitä pystytään selittämään yleistason mallilla. Kimmo Nurmio

24 StandardiPositio: ISO:n ja OGC:n kokouskuulumisiaÄlykkäät kaupungit, esineiden internet ja muita kokousterveisiä. Jari Reini

26 Uutisia

30 ProGIS: Tervetuloa mukaan toimintaan!

32 Palveluhakemisto

KUVA

: PÄÄ

STÖT

.FI

KUVA

: KIM

MO

NU

RMIO

s.22 Vetovoimamalli selittää noin puolet kuluttajien liikkeistä.

s.10

s.14KU

VA: ©

MAA

NM

ITTA

USL

AITO

S

positio 1/2015 ▶  3

MURROKSESSA

▶ VILLE KOTOVIRTA JA EIJA PARMES

Ympäristö- ja muuta paikkatietoa tuo-tetaan yhä enemmän, mutta tieto on hajautunut eri järjestelmien uumeniin eikä saavuta kaikkia käyttötarpeita. Tulevaisuudessa viranomaisten, julkis-

ten toimijoiden, yritysten ja kansalaisten tuottama tieto on helpommin saavutettavissa pilvessä.

Ympäristömittauksia tuotetaan erilaisilla sensori-verkoilla ja kaukokartoituslaitteilla, ja kansalaisetkin toimivat antureina tehdessään mobiililaitteillaan havaintoja ympäristöstä. Raakatietoa jalostetaan ennusteiksi ja analyyseiksi, ja asiantuntijat jalostavat tietoa yhä paremmaksi tietämykseksi. Tietoa on, mutta se pirstoutuu eri järjestelmien uumeniin eikä ole kaikkien saavutettavissa.

Pirstoutumiseen on monia syitä. Eri antureilla ja laskentamalleilla on erilainen mittaustarkkuus ja aikaresoluutio, erilaisia tietoformaatteja on lukuisia, ja eri organisaatioilla ja toimialoilla on erilaiset tavat ja perinteet tiedon semanttiseen kuvaamiseen. Toi-mijat rakentavat järjestelmiä ottamatta huomioon tarvetta tiedon jakamiseen muiden kanssa. Yksin-kertaisesti maailma on liian monimutkainen, jotta yhtenäinen tiedon tuottaminen olisi mahdollista. Lopputuloksena käyttäjän pitää tietää, mistä tieto löytyy ja hänen tulee mukautua erilaisiin tietofor-maatteihin ja semantiikkoihin.

Pirstoutumisen haasteet tulevat vastaan esi-merkiksi pitkäaikaisten laaja-alaisten muutosten seurannassa. Muutostulkinta edellyttää laajojen aikasarjojen keräämistä vuosien ajalta mahdollisesti eri valtioiden alueilta sekä erityyppisten tietojen yhdistämistä (eri satelliitti- ja ilmakuvat, LIDAR-aineistot, in situ -havainnot, vektoriaineistot).

Aloitteita pirstoutumista vastaan

Tiedon yhteiskäytön mahdollistamiseksi on kehitetty erilaisia standardeja. Tiedon saata-vuutta pyritään myös helpottamaan jakamalla

julkisesti tuotettua tietoa avoimesti. EU panostaa Horizon2020-projektien avulla

järjestelmiin, jotka helpottavat uusien Sentinel-satelliittikuvien hyödyntämistä. GEOSS (Global Earth Observation system of systems) on Euroo-pan avaruusjärjestön (ESA) ja EU:n järjestelmä

satelliittikuvien, ilmakuvien ja muun ympäristö-datan luetteloimiseen (www.portal.org). Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) vastuulla on ylläpitää ympäristöä koskevia maastohavaintoja sekä kansa-laisten tuottamia havaintoja (www.eea.eu). Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen ENVIBASE-projekti ja Ilmatieteen laitoksen ja VTT:n SEN3APP-projek-tit tulevat helpottamaan ympäristötiedon ja satel-liittikuvien löytämistä ja hyödyntämistä. FME-ohjelmisto taas pyrkii poistamaan käyttäjän ongelmat erimuotoisen tiedon yhdistämisessä.

Visioista huolimatta tieto on näidenkin järjestel-mien sisällä ja niiden välillä pirstoutunutta. Stan-dardit ja tiedon avoimuus eivät ole riittäneet tiedon helppoon käytettävyyteen eri sovelluksissa.

Tiedon yhdistämiseksi tarvittaisiin ns. dataope-rointia, jolla räätälöidään, yhdistetään ja sovitetaan

Pilvilaskennalla datan pirstoutumisen kimppuun

Pilvessä pyörivä dataoperointi toimii datalähteiden ja loppukäyttäjien välissä räätälöiden ja yhdistäen tietoa haluttuun muotoon. MMEA-ohjelmassa on rakennettu dataoperaattorin prototyyppiä, joka reitittää eri tietolähteistä tulevaa tietoa, tekee laaduntarkistusta sekä tallentaa ja prosessoi tietoa loppukäyttäjän sovellusten tarpeisiin.

Tiedon helpompi saavutettavuus auttaa ympäristöystävällistä päätöksentekoa.

KUVA

: VIL

LE K

OTO

VIIT

A

4 ◀ positio 1/2015

MURROKSESSA-PALSTA KÄSITTELEEE ASIOITA JA ILMIÖITÄ, JOTKA MUUTTAVAT PAIKKATIETOALAA JA TOTUT-TUJA TOIMINTAMALLEJA.

HALUATKO PUHEENVUORON? OTA YHTEYTTÄ TOIMITUKSEEN, POSITIO@MAANMITTAUS-LAITOS.FI

tietoa loppukäyttäjien tarpeisiin. Dataoperointipal-velut toimivat tiedon tuottajien ja tiedon hyödyntä-jien välissä mahdollistaen tiedon monipuolisemman ja tehokkaamman käytön eri sovelluksissa. Pilvi-laskenta tarjoaa mahdollisuuden dataoperoinnin toteuttamiseksi skaalautuvasti ja kustannustehok-kaasti.

Dataoperoinnin prototyyppi

Energia- ja ympäristöalan strategisen huippu-osaamisen keskittymän CLEEN Oy:n MMEA (Measurement, Monitoring and Environ-

mental Assessment) -ohjelmassa tutkitaan dataope-raattori -konseptia ympäristömonitorointitiedon tehokkaampaan uudelleenkäyttöön ja välittämiseen. Tutkimusohjelmassa kehitetään pilvipalveluna toimivaa prototyyppiä, joka tarjoaa erilaisia toi-minnallisuuksia ympäristötiedon hyödyntämiseen ja jalostetun tiedon välittämiseen eri sovelluksille. Prototyypin avulla tutkitaan toisaalta tietolähteiden teknistä liittämistä sovellusten käyttöön ja toisaalta tiedon uudelleenkäytön kaupallista mallia, jonka avulla voisi synnyttää tulevaisuudessa ns. ympäris-tötiedon markkinapaikan.

Prototyypin kautta välitetään tällä hetkellä muun muassa reaaliaikaisia siitepölykarttoja, Vaisalan ja Ilmatieteen laitoksen sääantureiden mittauksia, sääennusteita, rakennusten energiakulumittauksia ja sisäilman laadun mittauksia (lämpötila, hiukkas-pitoisuus, CO2). Tiedot ovat saatavilla yhtenäisessä muodossa loppukäyttäjien sovelluksiin.

Prototyyppiin kehitetään datakatalogia, jonka avulla uuden käyttäjän on helppo liittyä järjestel-mään. Se tuo työkalut oman mittausdatan syöttä-

miseen järjestelmään ja muiden tuottamien mitta-usdatojen hyödyntämiseksi.

Prototyyppi käyttää Amazonin Elastic Compute Cloud -pilvipalvelun laitteistoresursseja ja perustuu tapahtumapohjaiseen palvelukeskeiseen arkkiteh-tuuriin (Event-driven Service-Oriented Architec-ture, SOA 2.0). Tietolähteet ja laskennalliset kompo-nentit viestivät toisilleen palveluväylän (Enterprise Service Bus, ESB). Yksinkertaisimmillaan tieto vain ohjataan loppukäyttäjäsovellukselle, mutta se voi-daan myös tallentaa, muuntaa toiseen muotoon, tai prosessointi voi sisältää monimutkaisempaa laskentaa. Esimerkiksi tiedon laatu tai oikeellisuus voidaan tarkistaa, tiedon pohjalta voidaan tunnistaa mielenkiintoisia ilmiöitä tai poikkeamia ympäris-tössä ja ulkoisia järjestelmiä voidaan kutsua ennalta määriteltyjen sääntöjen pohjalta.

Tiedonjalostusta pienillä pääomakustannuksilla Pilvessä minimoidaan aineiston ja materiaalien siir-täminen ja monistaminen paikasta toiseen. Paikka- ja laiteriippumattomuus mahdollistavat palveluiden saavutettavuuden mistä tahansa ja millä laitteella tahansa, sillä päätelaitteelta ei vaadita suuria pro-sessoritehoja.

Palvelut ovat skaalautuvia ja niiden käytöstä maksetaan käytön mukaan. Pilvipalvelut mahdollis-tavat tiedonjalostukseen perustuvan yritystoimin-nan aloittamisen pienillä pääomakustannuksilla, sillä laskennan infrastruktuuri on vuokrattavissa. Laskentatehoa ja levytilaa on tarvittaessa käytössä runsaasti tai tehoa voidaan vähentää kustannusten samalla pienentyessä. ◀

IaaS Infrastructure as a Service

Laitteistoresurssit: tallennuskapasi-teetti, palvelimet, verkko

Amazon EC2, Nebula, MS Azur,Dropbox, Picasa, Google Dri-ve

PaaS Platform as a Service Perusohjelmistoresurssit: käyttöjär-jestelmä, tietokantajärjestelmä, oh-jelmointityökalut

GISRack, Google Maps Engi-ne, Jelastic

Saas Software as a Service

Sovellusohjelmaresurssit FICO, Big Data analytics,Office 365, Google Apps, Google Docs

MaaS Modeling as a Service

Mallit, esim. ympäristömallit ja il-mastomallit

Scientific Cloud Platform

iPaaS Integration Platform as a Service

Datakonversiot ja yhdistäminen FME Cloud

DaaS Data as a Service Aineistoresurssit: kartat, ilma- ja satelliittikuvat, taustakartat

WebMap-palvelut, ArcGIS Online, Google Maps/Earth, Bing maps

VILLE KOTOVIRTA TUTKII VTT:LLÄ KANSALAISHAVAIN-NOINTIA JA YMPÄRISTÖTIEDON OPEROINTIA. HÄN ON OLLUT JOHTAMASSA MMEA-OHJELMAS-SA TIEDON YHTEENTOIMIVUU-DEN TYÖPAKETTIA. SÄHKÖPOSTI: VILLE.KOTOVIRTA@VTT.FIEIJA PARMES KEHITTÄÄ VTT:LLÄ MENETELMIÄ SATELLIITTIKU-VIEN HYÖDYNTÄMISEEN. SÄHKÖ-POSTI: EIJA.PARMES@VTT.FI.

Pilvipalveluita tarjotaan sekä yrityksille että suuren yleisön käyttöön. Dokumenttien ja kuvien jakamiseen tarkoitetut Google Docs, Google Drive ja Picasa olivat ensimmäiset suurten joukkojen käyttämät pilvipalvelut.

positio 1/2015 ▶  5

AJANKOHTAISTA

VäitöstutkimuksiaKUVA: KRISTIINA HEIKKINEN

KUVA

: LEE

NA-

RIIT

TA T

UO

MAA

LA

Jalankulun esteettömyyden lisääminen paikkatietojen avullaMari Laakso tutki Aalto-yliopistolle tehdys-sä väitöstutkimuksessaan esteettömyyden kuvaamista paikkatiedon näkökulmasta.

Esteettömien ympäristöjen luomisek-si on olemassa joukko lakeja ja asetuksia, mutta ympäristön esteettömyyden kuvaa-miseksi tarvittavalle paikkatiedolle ei ole määritelty kattavaa keräys- ja esitysmuo-

toa. Väitöskirjassa esitellään tietomalli, jol-la jalankulkijan ympäristö ja sen esteettö-myys voidaan kuvata. Tietosisällön ja sen mallintamisen lisäksi työssä on tutkittu kuinka ympäristön saavutettavuutta voi-daan lisätä kommunikoimalla paikkatietoa myös äänen avulla.

Väitöskirjan tavoitteena oli määrittää erilaisten käyttäjien vaatima paikkatieto tilanteissa, joissa heidän on tehtävä pää-tös, pystyvätkö he kulkemaan valitseman-sa reitin.

Uudella simulointi­menetelmällä voi ennustaa tuuliolosuhteitaUudenlaista LES (Large-Eddy Simulation) -simulointimenetelmää voidaan käyttää tuuliolosuhteiden ennustamiseen todelli-sissa maastoissa, joista kenttämittaukset puuttuvat ja joissa niiden tekeminen tuuli-puiston suunnittelemiseksi on liian kallista. Tieto käy ilmi Ashvinkumar Chaudharin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa joulukuussa tarkastetusta väitöskirjasta.

Väitöstutkimus osoittaa, että LES-mal-lilla voidaan toistaa esimerkiksi Tanskas-sa sijaitsevan Bolundin kukkulan kaltaisen monimutkaisen maaston todelliset tuuli-olot. LES-mallilla saatiin aikaan turbulentin liike-energian ennuste, jossa ennustevirhe oli peräti 54 prosenttia pienempi kuin min-

kään muun mallin aiemmin raportoiduissa tuloksissa samasta tapauksesta.

Lisäksi LES-menetelmän osoitetaan si-muloivan todellisia tuulioloja Lappeenran-nan lähellä olevassa Muukon tuulipuistos-sa.

Väitöskirjassa käsitellään hetkellisiä ja keskimääräisiä tuulen nopeuksia koskevia simulointituloksia sekä kuhunkin tuulitur-biinin sijoituspaikkaan osuvan tuulen tihe-ysfunktiota ja raportoidaan ne.

Tuulen nopeuden tarkka arviointi on erittäin tärkeää tuulipuiston kannattavuu-den arvioinnissa. Tuulen nopeuden lisäksi yhtä tärkeää on tieto turbulenssitasosta oi-kean turbiinin valitsemiseksi.

Tuloksia voidaan soveltaa myös esi-merkiksi kaasun leviämiseen vaihtelevas-sa maastossa, viistosateeseen kukkuloilla ja vaikkapa lumen kinostumiseen.

Tulossa avoin koko Suomen reittiopas

HSL ja Liikennevirasto kehittävät yhteis-työssä valtakunnallista reittiopasta, joka valmistuu vuonna 2016.

Uutta palvelua voi käyttää matkan aika-na, ja palvelu muuttaa tarvittaessa reititys-tä vaihtuvan liikennetilanteen mukaan. Uusi avoin palvelu korvaa HSL:n nykyisen reitti-oppaan ja Liikenneviraston valtakunnalli-sen Matka.fi-palvelun.

Yhteistyökumppanit HSL ja Liikennevi-rasto jakavat avointen tietoaineistojen li-säksi myös kehittämisresursseja ja kustan-nuksia. Liikenneviraston yhtenä keskeisenä tavoitteena on löytää keinoja valtakunnalli-sen, tällä hetkellä hajallaan olevan joukko-liikennetiedon kokoamiseksi yhteen paik-kaan. Lisäksi tietojen saatavuus yhdestä

paikasta kootusti mahdollistaa uusien pal-veluiden kehittämisen.

Projektin toteuttaa HSL:lle hankitta-va ketterä kehitystiimi. Ohjelmiston avoin lähdekoodi ja tietorajapinnat ovat vapaas-ti hyödynnettävissä myös muissa palveluis-sa. Ohjelmiston asiakaskäyttöliittymät ra-kennetaan kunkin palvelutarjoajan ilmeen ja tarpeen mukaisesti erikseen.

Matkustajat pääsevät ensimmäisen kerran kommentoimaan palvelun testiver-sioita kesän 2015 lopulla. Ohjelmiston läh-dekoodi ja muu dokumentaatio julkaistaan GitHub-verkkopalvelussa.

Corine tarjoaa maanpeitetiedot Euroopan kattavastiEuroopan kattavasta maankäyttö- ja maanpeiteaineistosta on tehty uusi vuo-den 2012 tilannetta kuvaava versio.

Suomen ympäristökeskus (SYKE) osallistui hankkeeseen tuottamalla koko Suomen peittävän satelliittikuvamosaii-kin ja paikkatietoaineistot maankäytös-tä ja maanpeitteestä sekä maanpeitteen muutoksista vuosien 2006 ja 2012 välil-lä. Suomen aineistot on tuotettu yhdistä-mällä satelliittikuvilta automaattisesti tul-kittuja maanpeitteisyystietoja olemassa oleviin maankäyttöä ja maaperää kuvaa-viin paikkatietoaineistoihin.

Osana Corine-hanketta tuotettiin myös Euroopan kattavat teemat maan-pinnan läpäisevyydestä, metsistä, ruo-hikoista, kosteikoista ja vesistä. Aineistot tehtiin pääosin koko Euroopan laajuisina satelliittikuvatulkinnan avulla. Suomen osalta valmiiden teemojen validointiin ja korjailuun ovat osallistuneet SYKEn lisäksi METLA ja Geodeettinen laitos.

Euroopan laajuisia Corine-hankkeita on tehty tätä ennen kolmesti, 1990-luvun alussa, jolloin Suomi ei ollut vielä muka-na, sekä vuosina 2000 ja 2006. Corine Land Cover (CLC) on nykyisin osa Coper-nicus/GIO land -ohjelmaa.

Euroopan laajuiseen aineistoon voi tutustua osoitteessa: http://land.coperni-cus.eu/pan-european. Suomen aineistot ovat saatavilla osoitteessa http://paikka-tieto.ymparisto.fi/gis. Aineistoja voi kat-sella myös Paikkatietoikkunassa.

6 ◀ positio 1/2015

TAPAHTUMAKALENTERI

25.3.2015 Seminaari JHS 189 Avoimen tietoaineiston käyttölupa -suosituksesta. HelsinkiLisätietoja: http://www.jhs-suositukset.fi/web/guest/news/jhs-189-seminaari

16.4.2015 Tietotuotteet ja yksilöivät tunnisteet. Helsinki Lisätietoja: www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/koulutus 14.4.2015 Digiroad-info. HelsinkiLisätietoja: www.digiroad.fi

7.5.2015 Paikkatietoinfran hyödyntäminen. Helsinki Lisätietoja: www.paikkatietoikkuna.fi/koulutus

17.– 21.5.2015 FIG Working Week 2015. Sofia. BulgariaLisätietoja: www.fig.net/fig2015 25.– 29.5.2015 INSPIRE-GWF 2015. The INSPIRE Conference and Geospatial World Forum 2015. Lissabon. PortugaliLisätietoja: www.geospatialworldforum.org

1.– 6.6.2015 IGSM 2015 28th International Geodetic Student Meeting. EspooLisätietoja: http://igsm.fi/ 9.– 12.6.2015 18th AGILE Conference on Geographic Information Science: Geographic information Science as an enabler of smarter cities and communities. Lissabon. PortugaliLisätietoja: http://agile2015.isegi.unl.pt

23.–28.8.2015 ICC 2015 - International Cartographic Conference. Rio de Janeiro. BrasiliaLisätietoja: www.icc2015.org

3.– 4.11.2015Paikkatietomarkkinat 2015. Helsinki. Lisätietoja: www.paikkatietomarkkinat.fi

12.– 19.7.2016 XXIIIrd Congress of International Society for Photogrammetry and Remote Sensing. Praha. TsekkiLisätietoja: www.isprs2016-prague.com

Lisää tapahtumia ja lisätietoja tapahtumista www.positio-lehti.fi/tapahtumakalenteri

JHS 189 Avoimen tietoaineiston käyttölupaJulkisen hallinnon tietohallinnon neuvot-telukunta (JUHTA) hyväksyi joulukuussa 2014 uuden suosituksen JHS 189 Avoimen tietoaineiston käyttölupa.

Siinä avoimien tietoaineistojen käyttö-luvaksi suositellaan kansainvälisesti tun-nustettua Creative Commons Nimeä 4.0 (CC BY 4.0) -käyttölupaa. Tällä halutaan helpottaa julkishallinnon avointen tieto-aineistojen hyödyntämistä ja yhtenäistää avoimen datan lisensoinnin käytäntöjä.

Suosituksen mukaisen käyttöluvan kohteena olevaa dataa voi vapaasti käyt-

tää korvauksetta ja jatkojalostaa sitä maa-ilmanlaajuisesti. Edellytyksenä on, että datan lähde mainitaan. Käyttölupa ei kui-tenkaan koske aineistoja, joihin liittyy kol-mansien tahojen tekijänoikeuksia, henki-lötietoja tai lain mukaan muuten salassa pidettäviä tietoja.

Creative Commons on kansainvälinen, ei-kaupallinen organisaatio, joka edistää luovuuden ja tiedon jakamista ja käyttöä maksuttomien lakityökalujen avulla. Aina-kin Maanmittauslaitos ja Verohallinto ovat jo siirtyneet avoimissa aineistoissaan JHS 189 mukaiseen käyttölupaan.

Suositus on julkaistu JHS-verkkosivuilla osoitteessa www.jhs-suositukset.fi

GTK:lta uusi karttapalvelu

Geologian tutkimuskeskus on avannut il-maisen Maankamara-nimisen karttapalve-lun, jonka käyttöön riittää tavallinen netti-selain. Palvelussa yhdistyvät muun muassa tarkka korkeusmalliaineisto, maa- ja kallio-peräkartat sekä ilmakuvat. Maankamara-palvelu korvaa GTK:n vanhan Geokartta-palvelun.

GTK on tuonut uuteen palveluun var-jostustekniikan. Lisäksi palvelu tarjoaa käyttöön portaattomasti skaalautuvan, parhaan mahdollisen saatavilla oleva ai-neiston aina kultakin alueelta. Useita kart-tatasoja voi olla auki samanaikaisesti. Karttanäkymän luettavuutta ja ymmärret-tävyyttä voi parantaa säätämällä karttata-sojen läpinäkyvyyttä.

Maankamara-palvelun pohjakartat ja ilmakuva-aineisto tulevat Maanmittauslai-tokselta. Korkeusmalli- ja laserkeilausai-neistojen lähtöaineisto on myös Maanmit-tauslaitoksen tuottamaa mutta visualisointi

on toteutettu GTK:ssa.Palvelussa ovat nähtävissä maa- ja

kallioperän yleiskarttojen sekä korkeus-mallin lisäksi esimerkiksi hallinnolliset rajat, suojelualueet, kiinteistöt ja valuma-alueet. Maa- ja kivilajien sekä muodostumien ha-vainnoinnin lisäksi kartoista on mahdollista havaita vaikkapa muinaisen asutuksen jäl-kiä. Maankamara-palvelua voi hyödyntää myös pelkän pohjakartan ja korkeusmallin kanssa ilman geologisia maa- ja kalliope-rätietoja.

Palvelu sisältää 11 eri karttatasoa. Maaperäkartat ovat mittakaavoissa 1:1 000 000, 1:200 000, 1:50 000 ja 1:20 000, kal-lioperäkartat mittakaavoissa 1:1 000 000 ja 1:200 000. Muut karttatasot ovat meteoriit-ti-iskemät, tektoniset rakenteet, juonet, lito-loginen suuntaus ja siirrokset.

Linkki palveluun on sivulla www.gtk.fi/tietopalvelut/karttapalvelut/, josta löytyy myös linkki mobiilisovelluksen koekäyttö-versioon.

Paikkatietoverkoston vuosikokouksessa uusia kärkiteemojaPaikkatietoverkoston vuosikokouksessa marraskuussa valittiin uusi ohjausryhmä sekä viisi kärkiteemaa, joiden aihepiireihin toiminnassa keskitytään kuluvana vuonna. Teemoiksi ja niiden puheenjohtajiksi valit-tiin:• Strategia ja viestintä (Anna Mustajoki,

Tampereen kaupunki ja Riitta Teiniranta, Suomen ympäristökeskus)

• Paikkatieto Suomen kilpailukyvyn edistä-jänä (Juha Saarentaus, Sito Oy)

• Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja paik-

katietoinfrastruktuuri (Lassi Lehto, Maan-mittauslaitos)

• Paikkatiedon laadunhallinta (Antti Jakobsson, Maanmittauslaitos)

• Paikkatietoalan yhteisen katto-orga-nisaation valmistelu (Kimmo Soukki, Bentley Systems Finland Oy)

Paikkatietoverkoston puheenjohtaja-na jatkaa Kimmo Soukki (Bentley Systems Finland Oy). Hänen lisäkseen ohjausryh-mään kuuluvat kärkiteemojen puheenjoh-tajat sekä ProGIS ry:n puheenjohtaja Ulla Järvinen.

Kärkiteemojen toiminta ja työaiheet tarkentuvat alkuvuonna, kun työ käynnis-tyy puheenjohtajien johdolla. Lue lisää toi-minnasta ja liity mukaan osoitteessa www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/paikkatieto-verkosto

positio 1/2015 ▶  7

Laserkeilausaineiston käyttö on ollut Metsä-keskuksessa arkipäivää jo vuodesta 2010. Laserkeilauksen etuja on sen kolmiulot-teisuus ilmakuviin verrattuna ja kustan-

nustehokkuus, jos vaihtoehtona on perinteinen maastoarviointi.

Kustannustehokkaasta harvapulssisesta kei-lausaineistosta ei kuitenkaan pysty erottamaan taimikoita, eikä kuusta männystä riittävän tarkasti. Puulajien luokittelussa tarvitaan edelleen ilmakuvia. Jos ei ole muuta tietoa uudistamisesta tai hoitotöistä,

niin taimikot on käytävä tarkistamassa vieläkin perinteisemmin paikan päällä.

”Taimikoiden hoitotarve on metsätalouden edis-tämisen kannalta tärkeää tietoa. Metsänomistaja haluaa tietää, mihin raivaussahan kanssa pitäisi läh-teä. Tämä tarkoittaa, että nykyisellä menetelmällä 10 – 20 prosenttia metsästä on tarkistettava maas-tossa”, kaukokartoitusasiantuntija Juho Heikkilä Metsäkeskuksesta kertoo.

Olisiko hyperspektrikuvauksista apua havupui-den tai taimikoiden tarkempaan tunnistukseen?

Metsänomistaja haluaa kartan eikä aineistoaLaserkeilauksella on paljon annettavaa metsänhoidossa, mutta ilmakuviakin tarvitaan. Kannattaisiko lentokoneeseen lisätä vielä hyperspektrikamera?

▶ KATRI ISOTALOkatri.isotalo@viestintaisotalo.fi

Juho Heikkilä, Lasse Turunen ja Petri Nygrén istahtivat Paikkatietomarkkinoilla pohtimaan uusien kuvausmenetelmien mahdollisuuksia metsäsuunnittelussa.

KUVA

: KAT

RI IS

OTAL

O

8 ◀ positio 1/2015

Voitaisiinko sillä löytää myös kirjanpainajat ja muut metsätuhot jo silloin, kun jotain on vielä tehtävissä?

Huippututkimuksesta on pitkä matka arkeen

Metsäkeskuksen Juho Heikkilä, Blom Kartan tuotepäällikkö Lasse Turunen ja Specimin

myyntipäällikkö Petri Nygrén ovat istahtaneet saman pöydän ääreen keskustelemaan uusien kuva-usmenetelmien annista metsätaloudelle.

Norjalaiseen Blom-konserniin kuuluva Blom Kartta Oy kerää asiakkailleen paikkatietoa muun muassa keilaamalla ja jalostaa tiedon Metsäkeskuk-sellekin puustotulkinta-aineistoksi. Oululainen Spe-cim puolestaan valmistaa hyperspektrikameroita kansainvälisille markkinoille esimerkiksi kaivos-teollisuudelle ja kasvillisuuden seurantaan.

Herrat ovat juuri kuunnelleet Laserkeilauksen huippuyksikön esitelmäsarjan siitä, kuinka laserilla voidaan inventoida metsä yksittäisen puun tark-kuudella. Multispektrilaser tunnistaa omenapuun kypsät hedelmätkin.

”Ei taida olla arkipäivää vielä tällä vuosikymme-nellä”, arvelee Lasse Turunen.

Blom Kartta kuvaa esimerkiksi Metsäkeskuk-selle keskimäärin noin miljoonaa hehtaaria metsää kesässä, joten selkärepussa tai mönkijällä kulkeva keilain ei ole vaihtoehto lentokoneelle. Turunen ei usko myöskään pelkän laserpulssin tihentämisen ratkaisevan havupuiden tunnistamista. Ratkaisuja pitäisi etsiä uusien keilaimien tuottamien pulssien ominaisuuksista sekä uusilla kameroilla saatavasta laajemmasta tietosisällöstä.

Hyperspektri tunnistaa puulajit

Specimin Petri Nygrén ehdottaa puulajitunnis-tuksen automatisointiin hyperspektrikuva-

uksia. ”Malesiassa Borneon saarella on erotettu hyperspektrikuvilta yli 200 puulajia.”

Hyperspektrin rajoite on kuitenkin spatiaalisen resoluution heikkous. Sen Nygrén arvelee ratkeavan osapikseleitä tarkastelemalla. ”Osapikselitunnistuk-sessa voidaan määritellä kunkin puulajin prosentti-osuus signaalista.”

Specimin hyperspektriteknologiaa on käytetty muun muassa Kanadassa metsien terveyden seu-rannassa. Hyönteistuhot ja muut sairaudet erottuvat analyysikuvista jo ennen kuin ihmissilmä näkee vauriot luonnossa.

”Pystymme mittaamaan puuston kosteuden, joka sekin kertoo metsän stressitasosta. Vesipitoisuus laskee, kun stressi lisääntyy ja se näkyy muutoksena tietyillä lyhytaaltoisen infrapunasäteilyn kanavilla. Biomassan muutos puolestaan selviää fluoresenssi-ilmiötä hyödyntäen, joten metsän kasvu voidaan mitata kasvukauden päättyessä ilman, että vertai-luaineistoksi tarvitaan edellisen vuoden tietoja. Tietoa voidaan hyödyntää myös lannoitustarvetta arvioitaessa”, Nygrén luettelee.

Heikkilä myöntää, että tuholaistilanteen, kuten

kirjanpainajan, kattavampi seuranta esimerkiksi myrskytuhojen jälkeen voisi olla järkevää. Myrs-kyn tuhoamiin metsiinhän ötökät helpoiten tiensä löytävät.

”Puunhankinnassa tarvitaan tarkkaa puulajikoh-taista tietoa, ja yksityismetsissä on tärkeää saada myös nuoret metsät kuntoon, sillä iso osa niistä on aikamoista pusikkoa. Lajitunnistuksesta voisi olla tässäkin hyötyä, jos vesakon keskelle hukku-maisillaan olevat havupuun taimet pystyttäisiin erottamaan aineistosta helposti ja luotettavasti”, Heikkilä pohtii.

Aineiston on näytettävä kartalta

”Sekä laserilta että hyperspektrikuvilta saadaan tietoa mutta ei suoraan havainnollisia met-

sikkökuvioita, jotka metsänomistaja ymmärtäisi”, Heikkilä muistuttaa.

Heikkilän mielestä puhe vääräväriortokuvan hautajaisista on vah-vasti liioiteltu. Vää-räväriorto on havain-nollinen paitsi puu-lajien tunnistuksessa myös taustakarttana, kun esitetään toimen-pide-ehdotuksia 0,5 – 5 hehtaarin kuvioille. Vaikka Nygrén hieman ihmettelee, halutaanko tietoa vai kauniita kuvia, uudet teknologiat eivät ole ainakaan vielä syrjäyttämässä perinteisiä.

Nygrén ja Turunen pohtivat tarjontansa yhdis-tämistä. ”Säävaatimukset ovat pienikokoiselle hyperspektrikameralle samat kuin perinteiselle ilmakuvakameralle, joten niitä voisi lennättää samalla lennolla.” ◀

Näin Metsäkeskus jalostaa aineistosta tietoaMetsäkeskus vastaa Suomen yksityismetsiin liittyvistä tehtävistä, joista yhte-nä keskeisenä on metsätiedon kerääminen, ylläpito ja toimenpide-ehdotus-ten laatiminen metsänomistajille. Yksityismetsiä on Suomessa noin 14 mil-joonaa hehtaaria eli 2/3 metsistä.

Metsätiedon keruuprosessi valmistelusta valmiin tiedon julkaisuun kes-tää 1,5–2 vuotta. Ensimmäisenä keväänä ja kesänä tehdään laserkeilaus ja ilmakuvaus sekä mitataan puustotulkinnassa tarvittavat maastokoealat.

Syksyllä esikäsitellään puustotulkinnassa tarvittavat aineistot, ja talvi-kaudella laaditaan tilastolliset laskentamallit.

Puustotiedot lasketaan  jokaiselle metsätalousmaan hilaruudulle, kool-taan 16 m x 16 m. Kartta- ja kaukokartoitusaineiston perusteella  tehdään lopullinen metsikkökuviointi. Kuvioiden puustotiedot  lasketaan hilaruutujen summa- tai keskiarvotietoina.  Lisäksi kuvioille haetaan kasvupaikkatiedot. Tämän jälkeen lasketaan suositusten mukaiset metsänhoito- ja hakkuueh-dotukset.

Toisena kesänä inventointia täydennetään. Maastossa käydään arvioi-massa ne kuviot, joille kaukokartoitus ei ole tuottanut riittävän luotettavia tie-toja. Suurin osa tarkistettavista kohteista on taimikoita.

Syksyllä viimeistellään ja julkaistaan maastoinventoinnin kuviot toimen-pide-ehdotuksineen, minkä jälkeen metsävaratieto on kattavasti metsän-omistajien ja heidän luvallaan myös alan toimijoiden saatavilla Metsään.fi-palvelussa.

Puulajien luokittelussa tarvitaan edelleen ilmakuvia.

positio 1/2015 ▶  9

▶ JARI VAUHKONEN

KUVA

: JAR

I VAU

HKO

NEN

Lentoaluksesta suoritettavaan laserkeilaukseen perustuvaa metsäninventointia on tutkittu noin 20 vuoden ajan. Viimeisen viiden vuoden aikana se on

otettu laajasti käyttöön Suomen merkit-tävimmissä metsäorganisaatioissa sekä muun muassa Suomen metsäkeskuksen vastuulla olevassa yksityismetsien met-sävaratiedon hankinnassa. Nopea tekno-

loginen ja menetelmällinen kehitys tällä tutkimusalueella on mullistanut metsien mittauksen ja haastanut metsäninventoijat perinpohjaiseen ajattelutavan muutok-seen.

Aiemmin tutkittuihin kaukokartoitus-menetelmiin verrattuna laserkeilauksen mullistava ominaisuus on ollut maanpin-nan ja sitä kautta kasvillisuuden korkeuden tarkka havainnointi. Pitäisikö sanoa, että

liiankin mullistava: jonnekin matkan var-relle on unohtunut 3-ulotteisen aineiston kaksi muuta ulottuvuutta, x ja y. Korkeu-den avulla saavutetusta tarkkuusparan-nuksesta huolimatta tilanne on järjenvas-tainen. Eihän kukaan osta kaupastakaan kolmea purkkia maitoa kaataakseen kahta niistä viemäriin, kun yksi riitti tällä kertaa sammuttamaan janon!

Omassa tutkimuksessani äksää ja yytä ei ole unohdettu. Puuston ns. aluepoh-jaista arviointia on mahdollista tehostaa huomattavasti niiden avulla. Lyhyesti sanottuna menetelmäparannus perus-tuu yksittäisten puiden huomioimiseen epäsuorasti geometristen ja topologisten havaintojen kautta.

Miksi käyttää vain yhtä ulottuvuutta?

Aineistojen saatavuuden kannalta tärkeimmän laserkeilaustietopankin

metsä- ja ekologisia analyyseja varten muodostaa Maanmittauslaitoksen yllä-pitämä, korkeusmallituotantoa varten hankittava aineisto. Kattavuudeltaan ide-aalisen aineiston käyttömahdollisuuksia rajoittaa kuitenkin jossain määrin sen harva pistetiheys, joka sulkee pois esimer-kiksi yksittäisten puiden tunnistamiseen perustuvat analyysit.

Tavallinen vaihtoehto on tehdä niin sanottuja aluepohjaisia analyyseja, joiden käytössä taas on huomattava, että mer-kittävä osa aineistojen hankinnasta liittyy muuhun kuin itse laserkeilaukseen. Mene-telmä edellyttää laajan inventointialue- ja keilauskohtaisen maastokoeala-aineiston keräämistä. Menetelmässä koealoilta hei-jastuneiden paluukaikujen korkeuksista muodostetaan jakauma, josta kasvillisuu-

Puuston mallintaminen laserkeilausaineistoilta kehittyy

Pisteaineistojen laskennallinen geometria laajentaa metsävarakarttojen sisältöä.

Laserkeilausaineistojen aluepohjaisessa tulkinnassa inventointialue jaetaan hila ruutuihin (vasen kuva), joita kuvataan korkeusjakauman prosenttipisteiden avulla (oikea yläkuva). Punaisella värjätystä ruudusta olisi ollut saatavilla enemmänkin tietoa. Latvuston piste-aineiston kolmiointi (oikealla alhaalla) ehdottaa puuston ryhmittyneisyyttä, jonka syyksi Itä-Suomen yliopiston koealamittaus paljasti ruudun läpi kulkevan ojan. Kolmiointimenetelmällä tulkitun latvuston sijainti vastaa hyvin maastossa mitattuja runkojen sijainteja, vaikka tätä tietoa ei millään tavalla anneta kolmiointimenetelmälle syötteeksi.

Selite

Max. korkeusJärvet

0 - 10 m

10 - 15 m

15 - 20 m

20 - 25 m

25 - 30 m

KUVA

: ©M

AAN

MIT

TAU

SLAI

TOS

10 ◀ positio 1/2015

JARI VAUHKONEN ON METSÄ-SUUNNITTELUN YLIOPISTOTUT-KIJA JA PUIDEN KAUKOKARTOI-TUKSEN DOSENTTI ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA. SÄHKÖPOSTI: JARI.VAUHKONEN@UEF.FI.

den pituutta ja tiheyttä kuvaavilla tunnuk-silla mallinnetaan puustotunnuksia. Seu-raavassa vaiheessa inventointialue jaetaan hilasoluihin, joiden puusto ennustetaan näitä malleja käyttämällä.

Viereisen sivun kuva kuvaa mene-telmän periaatetta erityisesti laserkei-lausaineistolta johdettavien muuttujien näkökulmasta. Yleensä esimerkiksi 250 m2 kokoisilta laskentayksiköiltä saatavat sadat havainnot tiivistetään muutamaksi niiden korkeusjakaumaa kuvailevaksi prosentti-pisteeksi ja vastaavaksi tiheydeksi. Mene-telmä ei kerro puuston horisontaalisesta rakenteesta kuten ryhmittyneisyydestä, ja harvalta datalta laaditut karkeat latvuston pintamallitkin auttavat tässä vain vähän. Kolmas vaihtoehto on analysoida pisteiden laskennallista geometriaa ja topologiaa.

Pisteaineiston kaikki ulottuvuudet käyttöön kolmioimalla

Kolmiulotteisen pisteaineiston kolmi-ointi muodostaa rakenteen, jossa pis-

teiden väliset särmät rajaavat tyhjän tilan nelitahokkaiden sisään. On jossain määrin intuitiivista ajatella, että suurimmat nelita-hokkaat muodostuvat puiden välisistä tai latvuston vertikaalisista aukoista. Etsimällä raja-arvo eli kehittämällä suodatin nelita-hokkaiden koolle on mahdollista suodattaa tyhjä tila pois latvustorakenteista.

Kehitetyssä suodatusmenetelmässä pisteaineistojen kolmioinnista syntyvät nelitahokkaat järjestetään suuruusjärjes-tykseen. Tämän perusteella kolmioinnista voidaan tuottaa suodatteita esimerkiksi valitsemalla annettua raja-arvoa (suoda-

tinparametria) pienemmät tai suurem-mat nelitahokkaat. Suodate kuvaa tällöin latvustoa ja nelitahokkaiden tilavuuksien summa latvuston tilavuutta.

Sopivaa suodatinparametrin arvoa haettiin optimointimenetelmällä, jonka tavoitteena oli minimoida kolmioinnin kokonaistilavuuden ja mallinnetun (lat-vuston) biomassan välille sovitetun regres-siomallin jäännösvaihtelua. Optimoinnissa suurimman jäännösvaihtelun tuottaneiden koealojen suodatteita säädettiin siihen suuntaan, joka paransi mallin sovitusta. Toistamalla optimointia satunnaisilla alku-suodatteilla jokaiselta koealalta löydettiin joukko suodatteita, jotka olivat mukana ainakin yhdessä koko aineiston kattavassa optimoidussa ratkaisussa.

Keskimääräisillä optimoiduilla suoda-tinparametreilla laskettu latvustilavuus korreloi hyvin puustotunnusten kanssa ja selitti 83 – 97 prosenttia niiden vaih-telusta. Suodatinparametrin arvot olivat koealakohtaisia ja vaihtelivat erityisesti pohjapinta-alan mukaan. Suodatinpara-metrin ennustaminen optimoinnin ulko-puolisille kohteille vaikutti tällöin mah-dolliselta muiden laserkeilausaineistolta laskettujen piirteiden avulla. Vaikka nämä piirteet selittivätkin suodatinparametrien vaihtelua suhteellisen hyvin, vaatii suoda-tinparametrien tarkempi määrittäminen vielä lisätyötä.

Meneillään olevissa tutkimuksissa suo-datinparametrille sopiva arvo on ”arvattu” ilman maastoaineistoa ja pisteaineistojen topologian perusteellisemman tarkastelun kautta. Tällöin latvuston tilavuus selittää varsinaisia puustotunnuksia edellistä hei-

kommin, mutta mahdollistaa esimerkiksi uskottavien maiseman visualisointien tuottamisen metsäsuunnittelun syötteeksi.

Onko latvustotiedosta metsäsuunnittelun syötteeksi?

Tässä kirjoituksessa kuvattuja mene-telmiä soveltamalla korkeusmallituo-

tantoa varten hankittu harvatiheyksinen laserkeilausaineisto taipuu ”melkein-puu-tason” (latvus-)tiedoksi ilman logistiikkaa hankaloittavia vanhanaikaisia välivaiheita kuten kaksiulotteisten pintamallien seg-mentointeja. Lehdettömään aikaan tehdyt keilaukset vaikuttavat tuloksiin saman verran kuin muut vastaavaan aineistoon perustuvat menetelmät eli pääasiassa lehtipuuston pituuden aliarvioitumisen kautta. Tehokkailla tietorakenteilla toteu-tettu laskentakoodi mahdollistaa vastaa-vien analyysien toteuttamisen isoillakin aineistoilla.

Hankittujen laserkeilausaineistojen avulla metsää on jossain määrin mahdol-lista arvioida suoraan latvuston perus-teella. Kaukokartoitustiedon käyttö sellai-senaan on mielestäni looginen askel kohti seuraavan sukupolven metsätietomallia, jonka johtoajatuksena on, ettei nykyaikai-silla inventointimenetelmillä tuotettavasta latvuston kuvauksesta aina yritetä pakot-taa puiden runkojen kuvausta. Esimer-kiksi ohjaamattomien tai puoliohjattujen koneoppimismenetelmien sekä spatiaa-listen optimointimenetelmien avulla lat-vustotiedosta voidaan jalostaa tietämystä ja syöttötietoa metsäsuunnitteluun ja sen tietojärjestelmiin.

Tutkin tässä kuvaamiani ongelmia yli-opistotutkijan tehtävässäni sekä johtamas-sani, Helsingin yliopiston rahoittamassa ”Towards semi-supervised characteri-zation and large-area planning of forest resources using airborne laser scanning data acquired for digital elevation model-ing” -hankkeessa. ◀

Viereisellä sivulla olevan kuvan inventointialue kolmiointimenetelmällä kuvattuna. Menetelmän ainoat syötetiedot ovat Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineisto sekä maastotietokannasta poimitut järvien sijainnit. Kuva on tuotettu hakemalla 20 × 20 m soluille sopiva suodatinparametri ja piirtämällä saatu lopputulos Matlab-ohjelmiston toiminnoilla.

KUVA

: JAR

I VAU

HKO

NEN

positio 1/2015 ▶  11

▶ SARI PUTKONENsari.putkonen@skrivaus.fi

Suomessa siirrytään säh-köisiin ylioppilaskirjoi-tuksiin vaiheittain vuo-sina 2016 – 2019. Ensim-mäisessä vaiheessa syk-syllä 2016 sähköistyvät saksan kielen, filosofian ja maantieteen kokeet.

”Sähköisen maan-tieteen ylioppilaskokeen ei pitäisi yllättää kokelasta. Sen pitäisi olla ajankohtainen ja innostava sekä luonteva jatkumo ope-tukselle”, hahmottelee yliopistonlehtori Sanna Mäki Turun yliopistosta. Mäki on myös Ylioppilastutkintolautakunnan 2016 – 2018 jäsen.

Liikkeelle maltillisin askelin

Sähköiset ylioppilaskokeet toteute-taan suljetussa verkkoympäristössä. Nykyisten kokeiden tehtäviin ver-

rattuna sähköistyminen tuo vain maltil-lisia muutoksia, sillä kokeet perustuvat voimassa olevaan opetussuunnitelmaan.

Jotain muutoksia kuitenkin tulee: kokeeseen tulee monivalintatehtäviä, joi-den tarkastaminen voidaan automatisoida. Myös käytettävä aineisto monipuolistuu, kun mukaan saadaan esimerkiksi videoita.

Maantieteen ylioppilaskokeissa on yleensä mukana kartan laatimistehtävä.

Ylioppilastutkinnon sähköistävässä Digabi-projektissa tutkittiin Maanmittauslaitok-sen ylläpitämän ilmaisen Paikkatietoikku-nan käyttöä karttatehtävän tekoon, mutta sen saaminen suljettuun verkkoon osoit-tautui teknisesti liian monimutkaiseksi.

”Jonkinlainen karttoihin liittyvä tehtävä kokeeseen kuitenkin tulee, mutta vielä ei ole tarkasti määritelty miten tämä toimii”, kertoo tietojärjestelmäasiantuntija Pauli Sutelainen Digabi-projektista.

Mäki huomauttaa, että jos oppilas on treenannut Paikkatietoikkunan tai Paik-kaOpin työkaluilla, pystyy hän tekemään sähköisen kokeen karttatehtävän; paikka-tietotehtävät ovat intuitiivisia.

Opettajat kaipaavat täydennyskoulutusta

Kansainvälisen vertailun mukaan Suomen kouluissa on keskimää-räistä enemmän it-laitteita, mutta

tietotekniikan hyödyntäminen opetuk-sessa laahaa perässä. Opetusmenetelmien tulisi muuttua oppilaskeskeisemmiksi, jotta tietotekniset taidot kehittyisivät.

Lukion maantieteen opetussuunni-telma edellyttää jo nykyisellään karttojen, paikkatiedon, taulukkojen, diagrammien ja kuvien lukemista, tulkintaa ja laati-mista. Mäki kuitenkin arvelee, että vielä

on lukiolaisia, jotka eivät ole käyttäneet oppitunneilla lainkaan sähköisiä paikka-tietoaineistoja.

Mäen mukaan tämä johtuu siitä, että suuri osa opettajista ei ole saanut korkea-kouluopintojen aikana lainkaan koulutusta paikkatiedosta tai paikkatiedon opetuk-sesta. Ongelmana on myös täydennys-koulutuksen heikko saatavuus, Helsinki-keskeisyys ja hinta.

”Opettajien ja opiskelijoiden taidoissa on huomattavaa vaihtelua. Apua voitaisiin saada yhteisöllisestä oppimisesta. Opetta-jien olisi hyvä tehdä yhteistyötä keskenään ja opettajan rooli luokassa voisi olla enem-mänkin prosessin ohjausta kuin opetusta. Opettajan ei tarvitse osata ja tietää ihan kaikkea, kun myös opetettavasta ryhmästä löytyy erilaisia osaajia”, Mäki toteaa.

Lammin lukiossa on noin 140 opiske-lijaa. Koulun maantieteen lehtori Pirkko Kairesalo nostaa esiin paikkatiedon ope-tukseen liittyvän täydennyskoulutuksen saamisen vaikeuden. Hankaluuksia pie-nehkössä lukiossa tuottaa myös maantie-teen syventävän paikkatietokurssin mah-duttaminen kurssitarjottimelle.

Kairesalo on jäämässä eläkkeelle ensim-mäisten sähköisten ylioppilaskirjoitusten jälkeen. ”Että ehdin sitten tämänkin kokea – tämä on sekä kauhistuttavaa että kiin-nostavaa. Rohkeasti olen aina tutustunut

Maantieteen ylioppilaskoe sähköiseen

aikaanKynän ja paperin sijaan ylioppilaskokelailla on syksyn 2016 maantieteen kokeessa edessään tietokone. Paikkatietoaineistojen käyttö edellyttää uusia taitoja myös opettajilta.

12 ◀ positio 1/2015

uusiin asioihin, paljon tämä on vaatinut itseopiskelua.”

Digikarttakurssi houkuttelevampi kuin GIS

Ka u h a j o e n l u k i o s s a oppilaita on noin 230, ja sähköinen oppi-

kirja ja sähköiset aineistot ovat osa maantieteen ope-tusta. ”Minulla oli ylimääräi-nen kurssi nimeltään GIS eli paikkatieto. Kurssin nimi tun-tui pelottavan opiskelijoita ja muutin sen digikarttakurssiksi. Nyt kasassa on yli 10 oppilaan ryhmä”, koulun maantieteen lehtori Simo Tolvanen kertoo.

Sähköisiin aineistoihin ja palveluihin Kauhajoella tutustutaan Paikkatietoik-kunassa ja PaikkaOpissa sekä käyttämällä Googlen karttapalveluja ja ArcGIS Onlinea.

”Toivottavasti Paikkatietoikkuna pysyy ilmaisena, sillä kouluilla ei ole varaa ostaa lisenssejä ohjelmistoihin.”

PaikkaOppi on kouluille suunnattu ilmainen paikkatietopalvelu, jonka kehit-tämiseen ja ylläpitoon ei ole rahoitusta. Sanna Mäki toteaa, että nyt pyritään luo-maan ”uusi uljas PaikkaOppi, joka hyödyn-tää Paikkatietoikkunan karttamoottoria”.

PaikkaOpin rapautumisesta huolissaan oleva Tolvanen toivoo, että sovelluksessa olevat esimerkkitehtävät saadaan hyö-dynnettäväksi esimerkiksi Paikkatietoik-kunassa.

It-laitteille muutakin kuin viihdekäyttöä

Hämeenlinnassa sijaitsevassa Kauri-alan lukio on noin 550 opiskelijan suurlukio. Lukion apulaisrehtori

Jussi Mestari käyttää maantieteessä säh-köistä oppikirjaa ja syventävillä kursseilla on tutustuttu muun muassa Paikkatietoik-

kunan karttaik-kunaan: ”Sen avulla saa

hyvän kuvan siitä, mitä paikkatieto on.”Ylioppilaskirjoitusten sähköistymisen

Mestari arvelee patistavan opettajia käyttä-mään aiempaa enemmän sähköisiä aineis-toja. ”Toivottavasti digitaaliset materiaalit ja palvelut kytkeytyvät tehokkaammin niin maantieteen kuin muidenkin ainei-den opetukseen. Koska maailma digitali-soituu, pitää koulussa opettaa digitaalisten aineistojen hyödyntämistä ja tulkintaa.”

Samalla tietotekniikan käytön opetta-

miseen pitäisi saada resursseja. ”Jos it-lait-teet ovat nuorella vain viihdekäytössä, niin ei hän välttämättä osaa käyttää esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmistoa.”

Sähköisten kokeiden haasteisiin Mestari lukee opettajien täydennyskoulutuksen – myös ilmaisen – järjestämisen ja teknisen ympäristön toimivuuden varmistamisen. Itse kirjoituksissa aineiston läpikäymiseen-kin on varattava aikaa: ”Viiden minuutin video kestää viisi minuuttia.” ◀

Paikkatiedot ovat tulleet kouluihin jäädäkseen.

KUVA: ILARI RÄSÄNEN

positio 1/2015 ▶  13

Avoimen datan käyttöön innostava Apps4Finland-kilpailu järjestettiin viime syksynä kuudetta kertaa. Parhaaksi arvioitiin Pääs-töt.fi-visualisointi, josta

voi tutkia asuinympäristönsä tai koko Euroopan suurimpia saastuttajia interaktii-

visen karttakäyttöliittymän avulla. Tuoma-risto oli erityisen vaikuttunut päästöihin liittyvien mittasuhteiden havainnollista-misesta ja työn selkeydestä.

Vuosien varrella Apps4Finland-kilpai-luun on osallistunut yli 600 innovatii-vista sovellusta ja vinkeää visualisointia. Elämään ovat voittajista jääneet ainakin

veneilysimulaatio Stormwind Simulator, näkövammaisten liikkumista helpottava BlindSquare ja pysäköinnin mobiilimaksa-misen mahdollistava ParkkiNappi, nykyi-nen ParkMan. Päivittäisessä käytössä on myös Helsingin kaupungin päätöksenteon matkapuhelimeen tuova OpenAhjo sekä Lounais-Suomen tuoreessa aluekisassa

Iloista innovointia vai

kaupallisia tuotteita? Avoimen datan hyödyntämiseen innostava Apps4Finland pitää hajurakoa

start up -maailmaan. Aluekilpailuissa kaivataan kaupallisempaa menestystä.

▶ KATRI ISOTALOkatri.isotalo@viestintaisotalo.fi

KUVA: ANTTI KOKKOLA

Apps4Finland-kisan valtakunnalliset palkinnot jaettiin 3.12.2014 Helsingissä. Alueellisten kisojen merkityk sestä keskustelivat paneelissa Matti Saastamoinen, Sanna Jokela, Open Knowledge Finlandin Antti Poikola ja Juhani Heikka.

14 ◀ positio 1/2015

menestynyt Lautta.net.Maailmaa valloittavia start up -yrityksiä

Apps4Finland-kisasta ei ole kuitenkaan syntynyt.

Missä uudet nokiat?

Apps4Finland-kisa hakee parhaillaan uudistuksia toimintamalliinsa, mutta painotuksen ei tule olla

kisan pääkoordinaattorin Joonas Pekkasen mukaan jatkossakaan liiketoimintainno-vaatioiden synnyttämisessä vaan sosiaali-sissa innovaatioissa.

”Toiminnan henki on tarjota mah-dollisimman avoin innovaatioympäristö nimenomaan ilman paineita yrittäjyy-destä. Haluamme tutustuttaa koodaajat sekä aineistoihin että toisiinsa, jolloin voi syntyä tiimejä ja jatkokehityside-oita”, Pekkanen perustelee. Kau-pallistamiseen on hänen mielestään jo runsaasti kana-via.

”En oikein usko, että pelkästään avoi-miin aineistoihin perustuvista sovelluk-sista onkaan itsenäisiksi kaupallisiksi menestystuotteiksi. Näen enemmänkin, että ne voivat tuoda lisäominaisuuksia muihin sovelluksiin, myös kaupallisiin”, Pekkanen jatkaa.

Vaikuttavuutta mitataan eurojen sijaan vaikuttamismahdollisuuksien parantu-misena ja kansalaisten ajansäästöinä sekä tietojen oivaltavan visualisoinnin tuoman ilon ja hyödyn määränä.

Paikkatietokoordinaattori Sanna Jokela Lounaispaikasta kaipaa kaupallisem-paa otetta. ”Haluaisimme saada omaan kisaamme ensi vuonna sijoittajia ja bis-nes-enkeleitä mukaan. Myös sponsorit ja haastekilpailuiden järjestäjät voisivat ottaa kaupallistamisesta kopin. He olisivat sen ehkä jo tehneetkin, jos jokin sovellus olisi ollut heille suoraan suunnattu. Lautta.net on hyvä esimerkki siitä, miten tarpeellinen palvelu löytää käyttäjät nopeasti.”

Samoilla linjoilla Jokelan kanssa ollaan myös Pirkanmaalla ja Oulussa. ”Apps-kilpailutyöt tehdään liian usein vain kilpai-lua varten eikä niitä kehitetä sen jälkeen. Myös kilpailijoilta on tullut palautetta, että he kaipaavat ideoidensa kaupallisen potentiaalin arviointia”, kertoo kehitys-päällikkö Matti Saastamoinen Tampereen seudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea

Oy:stä. Oulussa on huomattu, että yritysten tekemät kisatyöt kehittyvät kyllä kisojen jälkeenkin, mutta muut jäävät helposti jatkojalostamatta.

Pirkanmaalla on jo ollut tuomaristossa kehittämisyhteisö Protomon edustaja tuo-massa kisaan liiketoimintanäkökulmaa.

”Tänä vuonna osa kilpailijoista sai kutsun vierailulle Protomoon, sillä yksi tavoitteemme on saattaa yhteen olemassa olevia toimijoita. Jos kisasta löytyy esi-merkiksi lupaava peli-idea, sen kehittäjien kannattaa suunnata Protomon pelitiimin puheille”, konkretisoi Matti Saastamoinen. Välillä esiin pulpahtaa ideoita, mutta teki-jät puuttuvat. Mentorointia kaivattaisiin myös kisojen välillä.

Valtakunnallinen kisa on Saastamoisen mielestä toimiva areena uuden oppimiseen

ja yllättävien-kin ideoiden esiintuomi-seksi. ”Olen kuitenkin s i t ä m i e l t ä , että töitä olisi arvioitava

myös tulevaisuuden näkökulmien ja kau-pallistamismahdollisuuksien kannalta.”

Saastamoinen muistuttaa, että Apps-kilpailuissa syntyy paljon yleishyödyllisiä palveluja, joilla on kyllä käyttäjiä, mutta joista loppukäyttäjät eivät välttämättä ole valmiita maksamaan. ”Esimerkiksi päästöt.fi on hyvin kiinnostava palvelu, mutta miten siitä saadaan kaupallinen vientituote? Tällaisissa sovelluksissa rahoi-tuskumppani löytynee julkiselta sektorilta tai mainostuloista.”

”Vuoden 2015 valtakunnalliseen kisaan on alustavasti suunniteltu sarjaa, jossa palkittaisiin suurimman liiketoiminta-potentiaalin omaavia kisatöitä”, lupailee Joonas Pekkanen.

Budjetit auki ja älyä hallintoon

Konkreettisia hyötyjä Apps4Finland tuo jo nyt uusien aineistojen avaa-misen muodossa. Innosta-sarjassa

etsitään aivan erityisesti konsepteja ja ideoita, jotka inspiroivat tarttumaan avoi-meen dataan. Voittajaksi nousi viimeksi Infoapi-konsepti, jolla voidaan koota tietoa tuotteiden takaisinvedoista ja tiedottaa kuluttajia nykyistä paremmin. Tukesin ja Elintarviketurvallisuusviraston kanssa keskustellaankin jo sovelluksen vaatimien rajapintojen avaamisesta.

Emerapi-työ puolestaan esitti, että mikäli YLE avaisi sen kautta kulkevat kan-salliset vaaratiedotteet avoimena datana, vaaratieto voitaisiin kohdentaa maantie-teellisesti esimerkiksi paikallisradioiden kautta ja kansalaiset voisivat tilata oman alueensa häiriötiedotteet matkapuheli-meensa.

Palkintogaalassa puhunut Valtion-talouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti muistutti avoimen datan mahdollisuuksista älykkäässä hallinnossa ja ohjauksessa. Yhtenä aineistona uusim-massa kisassa olikin valtion vuoden 2015 talousarvioesitys. Valtiovarainministeriön visualisointihaasteessa haettiin informatii-vista ja havainnollista esitystä budjetista. Haasteeseen vastasi neljä kilpailijaa, joista palkinnon sai Hahmota oy:n kehittämä valtionbudjetti.fi. Kaikki valtion budjetit avataan tästä vuodesta lähtien koneluetta-vaan muotoon.

Alueellista innovointia

Valtakunnallisen Apps-kisan ohella viimeisen parin vuoden aikana on haettu erikseen ideoita alueellisen

aineiston hyödyntämiseksi. Pirkanmaalla kisattiin ensimmäisen kerran vuonna 2013 ja Lounais-Suomessa ja Pohjois-Pohjan-maalla vuotta myöhemmin.

Apps4Lounais-Suomi etsi sovelluksia ja ideoita Itämeren hyväksi. Voittajaksi nousi Plundrr-pelisovellus, jossa oppii historiasta ja saariston kohteista. Pohjois-Pohjanmaalla etsittiin kilpailutöitä, jotka edistävät ihmisten hyvinvointia ja alueen elinvoimaa. Kisan voitti Mapitare-maasto-karttasovellus, josta voi ladata laadukasta ja ajantasaista vektorikartta-aineistoa koko Suomen alueelta. Pirkanmaan voittaja oli Tamperelaisen paikkatilasto.

Apps4-Finland kilpailun järjestävät Forum Virium Helsinki, Open Knowledge Finland ry ja Suomen Verkkodemokra-tiaseura ry. ◀

”Haluamme tutustuttaa koodaajat sekä aineistoihin että toisiinsa.”

positio 1/2015 ▶  15

▶ KATRI ISOTALOkatri.isotalo@viestintaisotalo.fi

KUVA

: ELY

-KES

KUKS

EN K

UVA

-ARK

ISTO

Lautta.net voitti avoimen datan käyttöön kannustavan Apps4Lounais-Suomi-kisan Vaikuta-sarjan. Ensimmäistä kertaa järjestetyssä kilpailussa oli teemana Itämeri.

16 ◀ positio 1/2015

e v ä ä l l ä 2 0 1 4 avattu Lautta.

net on Varsinais-Suomen Ely-keskuksen tarjoama vesiliikenteen aikataulupalvelu, joka yhdistää ensimmäisen kerran Suomen maantielauttojen ja yhteysalusten aikataulut. Palvelu myös kertoo pyöräilijälle, autoilijalle tai bussilla liikkujalle, milloin pitää lähteä Turun saariston Rengastietä kiertämään, jotta ennättää lautalle. Palvelulla oli kesäkuukausina 500 – 700 käyttäjää päivässä.

Aikatauluja voi hakea hakusanan (paikka, reitti tai alus) perusteella. Hakukone listaa hakusanaa vastaavat lautat ja linkit liikennöitsijöiden ylläpitämille aikataulusivuille. Vaihtoeh-toisesti linkki aikatauluihin avautuu klik-kaamalla reittiä tai paikkaa linjakartalla.

”P yöräilin kesällä 2013 saaristossa ja huomasin, että lautta-aikatauluja oli todella vaikea löytää, joten pyöräretken aikataulutus oli lähes mahdotonta. Tein lautta-aikatauluista demoversion ja esittelin sen Ely-keskukselle, joka otti sen innolla vastaan”, kertoo sovelluksen tehnyt Lauri Häme.

Varsinais-Suomen Ely-keskus on myöntänyt suunnitelleensa vastaavaa palvelua saariston kul-kijoille jo kauan. Yksittäisen kehittäjän ketteryys ja oma-aloitteisuus ajoivat kuitenkin ohi ison organi-saation palvelualustauudistuksen.

”Ely-keskuksessa oli suunniteltu kunnianhi-moista tietokantapohjaista ratkaisua, joka olisi täydellisen yhteensopiva Ely-keskusten muiden tie-tojärjestelmien kanssa”, kertoo Lauri Häme. Lautta.net ohitti nämä vaatimukset.

Lautta ei enää lähde

nenän edestäLauri Häme yhdisti Suomen maantielauttojen aikataulut Lautta.netiksi.

K AIKATAULUTIETOA AVOIMELLE RAJAPINNALLE

Lautta.net-sivusto käyttää avoimeksi dataksi avattua lauttalaiturirekisteriä ja yhteysalusten reittejä ja linkittää ja käyttää aikataulutietoja

reitin laskennassa. Avointa rajapintaa on jo alettu kehittää, jotta aikatauluja voidaan hyödyntää esi-merkiksi uudistetussa valtakunnallisessa Matka.fi-sovelluksessa.

Muita kehityskohteita mahdollisesti jo ensi kesäksi on reaaliaikainen pysäkkiaikataulu ja pal-velun laajentaminen Ahvenanmaan lauttaliiken-

teeseen sekä liikennöitsijöille suunnattu palvelu kotisivujen ylläpidosta poikkeustietoineen Lautta.netin sivustolla. Jatkuvaa kehitystyötä tehdään palvelun taipumiseen uusille näytöille, selaimille ja laitteille.

Lautta.net syntyi ilman Apps-kisan kan-nustusta, mutta Häme ei panisi pahakseen, jos

Apps-kisat tarjoaisivat apua innovaatioiden tuot-teistamiseen. ”En näe ristiriitaa siinä, että jotkut haluavat kehitellä uusia ideoita harrastuksenaan ja toiset ovat valmiita jatkamaan niiden kehittämistä kaupallisiksi tuotteiksi.”

Lauri Häme ryhtyi yrittäjäksi reilu vuosi sitten. Tällä hetkellä Lautta.net työllistää osa-aikaisesti neljä henkilöä. Liikenteeseen liittyvään konsultoin-tiin riittää teoreettista pohjaa, sillä Häme väitteli keväällä 2013 Aalto-yliopistosta tohtoriksi. Mate-matiikan alan väitöstyö ”Kysyntäohjautuvan jouk-koliikenteen matemaattisia malleja ja algoritmeja” käsitteli älykkään joukkoliikenteen matemaattista teoriaa. ◀

Lautta.net helpottaa saaristossa liikkuvaa.

positio 1/2015 ▶  17

▶ KIRSI MÄKINENkirsi.makinen@maanmittauslaitos.fi

GeoVation haastaa paikkatiedot mukaan ongelmanratkaisuunKuinka tarjota parempaa asumista? Entä edistää aktiivista elämäntapaa? Miten lisätään yritysten ekotehokkuutta? Tai asuinalueiden yhteisöllisyyttä? Englannin karttalaitoksen Ordnance Surveyn GeoVation-kilpailussa etsitään paikkatiedon avulla ratkaisuja mitä moninaisimpiin ongelmiin.

”Kilpailun tavoitteena on edistää paikkatiedon käyttöä sekä löytää paikkatiedolle uusia käyttötapoja ja sovellusalueita”, kertoo syksyn Paikkatietomarkkinoilla puhunut

Chris Parker, yksi Geovation-kilpailun perustajista. ”Everything happens somewhere – kaikki tapahtuu jossain. Paikkatiedon avulla voidaan ratkoa monia esimerkiksi asumiseen ja ympäristöön tai ilmas-tonmuutoksen liittyviä päivän polttavia ongelmia.”

GeoVation-kilpailussa paikkatiedon avulla rat-kotaan valittuun teemaan liittyviä ongelmia. Tässä GeoVation eroaa kotimaisesta Apps4Finland-kilpai-lusta, jossa kilpailutöiden aihepiiriä ei ole etukäteen rajattu ja jossa on tarjolla useita sarjoja sekä ideoille että valmiille sovelluksille.

Geovation-kilpailuja on järjestetty vuodesta 2009 lähtien. Nykyisen muotonsa kilpailu sai vuonna 2010, jolloin järjestettiin ensimmäinen haastekilpailu ”How Can Britain Feed Itself? Ord-nance Survey vastaa haasteiden suunnittelusta, rahoituksen ja yhteistyökumppaneiden etsimisestä,

toiminnan kehittämisestä sekä käytännön järjeste-lyistä.

Kilpailuaiheet ideoidaan yhteistyönä. ”Kun kil-pailun aihe on valittu, ryhdymme miettimään, mitä kaikkea asiaan voisi liittyä. Kutsumme haasteen suunnitteluun mukaan laajasti eri organisaatioita ja sidosryhmiä. Haluamme tarkastella aihetta useista eri näkökulmista ja etsiä uusia lähestymistapoja”, Parker selittää.

Keskustelun tulokset julkaistaan GeoVation-verkkosivuilla, jossa kuka tahansa voi kommentoida ehdotettuja aiheita. Keskustelujen pohjalta muotoillaan lopullinen haaste eli kilpailussa ratkottavat ongelmat.

Viime syksyn GeoVation-kilpailun aiheena oli asuminen, johon liittyvät ongelmat ryhmiteltiin neljän teeman ympärille: saatavuus, kustannukset, saavutettavuus ja infrastruktuuri sekä varallisuus. Kilpailun kymmenen finalistia osallistuivat GeoVa-tion-leirille joulukuussa. Finalistien joukosta valit-

Voittajat voivat tuotteistaa ideaansa starttirahan turvin.

18 ◀ positio 1/2015

Apps4Finland GeoVation

Kaikille avoin kilpailu Britannian kansalaisille, alaikäraja 18 vuotta

Palkitaan valmiita ideoita ja sovelluk-sia

Tarjoaa tukea innovointiin ja ideoiden tuotteistamiseen

Kilpailussa useita sarjoja, myös orga-nisaatioiden omia haasteita

Haaste keskittyy etukäteen valitun aiheen ympärille

Valmis sovellus tai idea Ehdotus voi olla konsepti, prototyyppi tai jalostetumpi idea

Hyödynnettävä avointa dataa Hyödynnettävä (avointa) paikkatietoa

Sovelluksen oltava käytettävissä vä-hintään kaksi kuukautta kilpailun päättymisen jälkeen

Parhaita ideoita jalostetaan edelleen GeoVation camp -tilaisuudessa

Voittajat saavat rahapalkinnon Voittaja saavat tukea ideoiden tuot-teistukseen (starttiraha ja mento-rointi)

KUVA

T: A

NTE

RO A

ALTO

NEN

Apps4Finland- ja GeoVation-kilpailuilla on yhteinen tavoite: kannustaa avoimen tiedon käyttöön. Toteutuksessa on sekä yhtäläisyyksiä että eroja.

tiin neljä voittajaa, joista kukin saa osuuden 101 000 punnan (noin 130 000 euron) palkintopotista. Voittajien palkintosummat julkaistaan helmikuussa.

IDEOITA JA AJATUSTEN VAIHTOA

Kun GeoVation-haaste on julkaistu, kilpailun osallistujilla on pari kuukautta aikaa lähettää ideoitaan kilpailussa esitettyjen ongelmien

ratkaisuiksi. Ehdotusten joukosta valitaan finalistit, jotka saavat kutsun viikonlopun kestävään GeoVa-tion Camp -tapaamiseen.

GeoVation Camp -tapaaminen kokoaa siis yhteen samasta aihepiiristä kiinnostuneita ja tarjoaa avoimen innovaatioympäristön, jossa finalistien ideoita jalostetaan.

”Ideoista keskustellaan avoimessa ja innostavassa ilmapiirissä. Tapaamisen aluksi jokainen osallistuja kertoo oman erityisosaamisensa ja kiinnostuksen kohteensa. Esittelyt kootaan ”asiantuntijaseinäksi”, josta helppo etsiä kiinnostavia kontakteja”, kuvai-lee GeoVation-kilpailuun osallistunut Helen Steer Explorer HQ:sta. Hän kertoi kokemuksistaan Paik-katietomarkkinoilla.

Viikonlopun päätteeksi tiimit esittelevät ideansa tuomaristolle, joka poimii ehdotuksista parhaat. Voittajat saavat starttirahan, jonka avulla he voivat jatkaa ideansa kehittämistä.

Verkostoituminen on yksi GeoVation-kilpailun keskeisistä tavoitteista, kertoivat kilpailuun osallistunut Helen Steer sekä kilpailua alusta asti luotsannut Chris Parker. Kilpailun kautta yritykset voivat löytää ideansa tuotteistamiseen tarvittavaa osaamista ja kontakteja.

positio 1/2015 ▶  19

GEOVATION-KILPAILUJEN AIHEET• Asuminen (How can we enable people in Britain to live in better places?• Liikunta ja terveys (How can we encourage active lifestyles in Britain?)• Ympäristö ja kestävä kehitys (How can we help British business improve environmental performance?)• Matkailu (How can we connect communities and visitors along the Wales Coast Path?)• Asuminen ja yhteisöllisyys (How can we transform neighbourhoods in Britain together?)• Liikenne (How can we improve transport in Britain?)• Ruokahuolto (How can Britain feed itself?)

GEOVATION LUKUINA• 2511 rekisteröitynyttä osallistujaa• 630 ideaa• 77 tiimiä osallistunut Geovation Camp -tilaisuuk-

siin• 28 voittajaa, palkintorahoja jaettu yhteensä

637 000 puntaa (815 500 euroa)

Lisää aiheesta:http://www.ordnancesurvey.co.uk/innovate/ geovation/

Rahallisen tuen lisäksi Ordnance Surveyn GeoVation-tiimi tarjoaa voittajille mentorointia esimerkiksi tunnistamaan sovelluksen tai liiketoi-mintaidean toteutuksessa tarvittava osaaminen sekä löytämään tarpeelliset kontaktit.

Verkostoituminen onkin yksi GeoVation-hank-keen tärkeimmistä tavoitteista. Sitä edistetään GeoVation Camp -tilaisuuksien ja mentoroinnin lisäksi muun muassa verkkosivujen ja sosiaalisen median avulla.

NÖRTTEJÄ VAI BISNESENKELEITÄ?

Mikä sitten on tehokkain tapa edistää paik-katietojen käyttöä? Brittien GeoVation kilpailu tähtää uusien innovaatioiden

syntymiseen. Osallistujilta ei odoteta valmiita sovelluksia vaan ideoita, joista kilpailun kuluessa syntyy uusia liiketoimintamalleja tai pilottisovel-luksia, joiden tuotteistamista voittajat voivat jatkaa palkintorahojen turvin.

Kotimaisessa Apps4Finland-kilpailussa puoles-taan haetaan valmiita (pilotti)sovelluksia, mutta

kilpailuun voi osallistua myös esimerkiksi idealla tai avaamalla aineistoaan. Ainoa vaatimus on, että työssä käytetään avointa dataa. Kilpailutöiden jalos-taminen tuotteeksi saattaa jäädä sattuman varaan. Pelkän Apps-palkintorahan turvin ei työtä pysty kehittämään edelleen, eikä tuotteistamiseen ole tarjolla tukea samaan tapaan kuin GeoVationissa.

Asiaa on pohtinut myös verkostotalouden tutkija Senja Svahn. Pääkaupunkiseudun avoimen datan käyttöä edistävä Helsinki Region Infoshare -hanke tilasi Svahnilta selvityksen, jossa haettiin uusia ide-oita HRI:n palveluiden kehittämiseen.

Svahnin mukaan avoimen datan hyödyntämi-seen kaivattaisiin enemmän bisnesnäkökulmaa. Tyypillinen alan toimija on tekniikkaorientoitunut henkilö, jonka mielenkiinto kohdistuu usein hyvin kapeaan osa-alueeseen. Tekniikkafriikkien rinnalle tarvittaisiin lisää bisnesajattelua ja aktiivisempaa viestintää.

Paitsi rahasta kyse on myös resursseista. GeoVa-tion-toimintaa pyörittää useamman hengen tiimi. Apps4Finland-kisaa luotsaa yksi päätoiminen koordinaattori. ◀

”It might be cool but does it do any useful”. Chris Parkerin mukaan innovaatio sisältää kolme tekijää: ongelma, sen ratkaisu ja toteutus (ratkaisun käyttöönotto). Ongelman ratkaisusta ei ole hyötyä, jollei sitä oteta käyttöön. Toisaalta hyödytön on myös ratkaisu, joka on otettu käyttöön miettimättä, miksi se tarvitaan ja mikä ongelma sen avulla ratkaistaan.

Innovaatio = ongelma x ratkaisu x toteutus

20 ◀ positio 1/2015

altionhallinnon tuottamia p a i k k at i e t o a i n e i s t o j a o n

melko hyvin saatavilla, kunhan ne vain löytää. Ongelmana on,

että aineiston löytyminen vaatii alan toimijoiden tuntemista, mikä

ei edistä paikkatietojen käy-tön laajentamista perinteisen

käyttäjäkunnan ulkopuolelle. Eniten vaikeuksia saatavuudessa on kuntien aineistoissa. Erityisesti kaavatietoja toivotaan sellaiselle tasolle, että niitä voidaan hyödyn-tää. Julkisen sektorin tuottaman aineiston saatavuutta pitää kuitenkin hyvänä kaksi kolmasosaa vastaajista. Yksityisen sektorin tuottaman aineiston löytymiseen ei olla yhtä tyytyväisiä.

Tammikuussa valmistuneessa paikkatie-toalan viestintäselvityksessä kartoitettiin alan toimijoiden näkemyksiä paikkatietojen hyö-dyntämisestä ja etsittiin keinoja hyödyntämisen lisäämiseksi. Selvitys on osa Paikkatietoverkoston ja Paikkatietoasiain neuvottelukunnan Strategia-kärkihanketta, joka tukee Kansallisen paikkatieto-strategian toimeenpanoa.

Paikkatiedon mahdollisuuksiin uskotaan

Lähes 90 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että paikkatietojen käytöllä on paljon mahdol-lisuuksia ainakin julkishallinnon toiminnan

tehostamisessa. Kysyttäessä tehostamisen esteistä vastaukset jakaantuvat suhteellisen tasaisesti laatuongelmien, aineis-tojen olemassa oloa kos-kevan tiedonpuutteen, aineistojen hyödyntämis-mahdollisuuksia koske-van tiedonpuutteen ja teknisen osaamisen kesken.

Erityisesti haastatteluissa tuli selkeästi esiin, että monilla kunnilla ei ole resursseja rajapintojen

Aineistojen hajanaisuus jatiedonsaannin sattumanvaraisuus haittaavat paikkatietojen hyödyntämistä”Koskaan voi tietää, onko käytössä paras mahdollinen aineisto.” Näin luonnehdittiin paikkatietojen saatavuutta tuoreessa selvityksessä.

▶ KATRI ISOTALOkatri.isotalo@viestintaisotalo.fi

V avaamiseen eikä osaamista paikkatietoanalyysien tekemiseen. Ratkaisuna ehdotettiin Lounaispaikan kaltaista aineistojen saatavuutta ja hyödyntämistä edistävää alueellista toimintatapaa. Maakunta-liitoilta, ELY-keskuksilta ja yrityksiltä toivotaan aktiivisempaa otetta kuntien paikkatietoasioiden

kehittämisessä. Kolme neljäsosaa vastaa-

jista oli sitä mieltä, että tie-donkulku yksityisen ja julki-sen sektorin välillä ei ole riit-tävää. Erityisesti yrityksiltä toivotaan lisää aktiivisuutta julkishallinnon suuntaan. Yksityisen ja julkisen sekto-rin välille kaivataan toimijaa, joka järjestäisi esimerkiksi yhteisiä tilaisuuksia.

Yli 90 prosenttia vastaa-jista on sitä mieltä, että paikkatietoalan ajankoh-taisasioille tulisi olla viestintäkanava, joka kokoasi yhteen sekä yksityisen että julkisen sektorin asiat. Eniten kannatusta sai paikkatiedon uutiset laajasti koko alalta kokoava verkkosivusto. Toiseksi suo-situin viestintäkanava oli uutiskirje. Alan uutiset kokoavaksi verkkosivustoksi ehdotettiin kehitet-tävän jotain jo olemassa olevaa sivustoa, kuten Paikkatietoikkunaa.

Kysely tehtiin verkkokyselynä marraskuussa 2014. Se lähetettiin 720 paikkatietoalalla toimivalle henkilölle, minkä lisäksi se julkaistiin Facebookissa. Kyselyyn vastasi yhteensä 158 henkilöä eli 22 pro-

senttia kyselyn saaneista. Vastaajat jakaantuivat varsin tasaisesti valtionhallinnon, kuntien ja yritysten kesken. Opetus- ja tutkimusalaa edusti noin 10 vastaajaa eli noin seitsemän prosenttia vastaajista.

Selvityksen ja ehdotuksen alan viestinnän parantamiseksi laativat paikkatietoalaan eri-

koistuneet viestintäkonsultit Katri Isotalo ja Sari Putkonen. ◀

”Ideointi ja kehittäminen on paikkatietoalalla henkilösidonnaista, ja kun henkilö vaihtaa työpaikkaa, kehitys jää siihen.”

"Hyvälle aineistolle on oikealla hinnalla aina ostajia.”

positio 1/2015 ▶  21

▶ KIMMO NURMIO

Vähittäiskaupan alalla vetovoi-mamalleja käytetään asioinnin suuntautumisen tarkasteluissa. Mallit perustuvat oletukseen,

jonka mukaan todennäköisyys asioida tietyssä asiointikohteessa, kuten kaup-pakeskuksessa, riippuu sekä keskuksen koosta että keskuksen ja asioijan välisestä etäisyydestä. Paikkatietoja voidaan hyö-dyntää erityisesti mallien lähtötietojen kokoamisessa, etäisyyksien määrittämi-sessä ja tulosten tarkastelussa.

Kaupat karkaavat keskustoista

Viime vuosikymmenten aikana kaupan rakenne on muuttunut Suomessa

merkittävästi. Perinteiset keskustat ovat menettäneet merkitystään kauppapaik-koina. Kaupan yksikkökoko on kasvanut, ja yhä suurempi osa kaupasta sijoittuu

keskustojen ulkopuolelle kehittyneisiin my ymäläkeskittymiin. Pahimmillaan kehitys vaikuttaa haitallisesti olemassa olevien keskustojen ja lähipalveluita tar-joavien paikalliskeskusten elinvoimaan ja asukkaiden arjen sujuvuuteen. Vaikutukset kohdistuvat laajasti niin ihmisiin, ympäris-töön kuin yhdyskuntarakenteeseen.

Edellä mainittu kehitys ja maankäyttö- ja rakennuslakiin asetetut, etenkin vähit-täiskaupan suuryksiköiden sijaintia ja kokoa koskevat säädökset ja tavoitteet, haastavat suunnittelijat tehtävään, jonka tavoitteena on yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon kestävän ja tasapai-noisen kehityksen turvaaminen.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa vähittäis-kaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2000 kerrosneliömetrin suuruista myymälää. Laissa korostuu kaupan toimintaedel-lytysten turvaaminen olemassa olevilla

keskusta-alueilla sekä palvelujen saavutettavuus ja asiointimatkojen kohtuullinen pituus.

Lisäksi huomiota kiinnitetään seudullisesti merkittävien vähit-täiskauppojen ohjaamiseen maa-kuntakaavoituksella. Suuryksikön seudullinen merkittävyys arvioidaan tapauskohtaisesti. Merkittävyyteen vaikuttaa muun muassa vaikutusten alueellinen laajuus ja voimakkuus.

Suuryksikön seudullisuus ja vaikutukset keskusta-alueisiin

Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani vetovoimamallin soveltuvuutta kaupan

palveluverkon suunnittelun ja vaikutus-ten arvioinnin välineeksi. Näkökulmani oli sekä keskusta-alueisiin kohdistuvien vaikutusten että vähittäiskaupan suuryk-siköiden seudullisuuden arviointi.

Tutkimuksessa kehitettiin menetelmä, jossa Huffin vetovoimamalli kalibroitiin empiirisen asiointiaineiston perusteella. Huffin malli kuvaa tietyn kysyntäpis-teen, kuten kuluttajan, todennäköisyyttä kuulua valittujen asiointikohteiden vai-kutusalueeseen. Todennäköisyys riippuu sekä asiointikohteen vetovoimatekijästä, kuten koosta ja kuluttajan ja keskuksen välisestä etäisyydestä että näille empiiri-sesti estimoitavista parametreista. Mitä vetovoimaisempi kohde, sitä suurempi on asioinnin todennäköisyys. Etäisyyden

Paikkatietopohjainen vetovoimamalli kaupan palveluverkon suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissaKuluttajien ostokäyttäytyminen on monimutkainen prosessi. Vetovoimamalli selittää siitä noin puolet.

Esimerkki siitä miten vaikutusalue muuttuu, kun asiointikohteen vetovoimaa kasvatetaan. Kohteen seudullista merkitsevyyttä voidaan arvioida esimerkiksi siten, kuinka suuri osa kohteen asiakkaista tulee oletetun lähivaikutusalueen ulkopuolelta, joka on esitetty kuvassa keltaisena ympyränä.

KUVA

T: K

IMM

O N

URM

IO

22 ◀ positio 1/2015

kasvaminen puolestaan vähentää asioinnin todennäköisyyttä.

Menetelmän tuloksena jokaiselle tut-kimusalueen 250x250 metrin ruudulle syntyy tieto siitä, millä todennäköisyydellä ruudussa asuva kuluttaja asioi alueen asi-ointikohteissa. Samalla saadaan tieto siitä, kuinka paljon malli tilastollisesti selittää tutkimusalueen asioinnin suuntautumi-sesta. Kun tiedetään ruudussa asuvien asukkaiden määrä, voidaan mallinnetun todennäköisyyden perusteella tuottaa arvioita asiointikohteiden asiakasmääristä.

Vaikutuksia arvioitiin muodostamalla tutkimusalueelle uusi keskustan ulkopuo-linen myymäläkeskittymä sekä kasvatta-malla olemassa olevia myymäläkeskitty-miä. Näin voitiin arvioida uuden kauppa-hankkeen seudullista merkitsevyyttä ja hankkeen keskusta-alueille aiheuttamia vaikutuksia sen perusteella, kuinka paljon asiakkaita ja myyntiä uusi hanke vie ole-massa olevilta keskustoilta.

Menetelmän pohjana laajat tietoaineistot

Mallin kalibrointi perustuu Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011 (SVT)

-kyselyaineistoon. Käytännössä kalibrointi tarkoittaa sitä, että mallin muuttujien parametreille haetaan tutkimusalueen asiointia parhaiten vastaavat arvot lineaa-risella regressioanalyysillä. Huffin malli on perusluonteeltaan epälineaarinen, joten

tutkimuksessa malli muunnettiin lineaari-seksi eräänlaisella logaritmimuunnoksella, jotta regressioanalyysiä voitiin hyödyntää. Kalibrointimenetelmällä malli optimoi-daan kuvaamaan parhaiten tutkimusalu-een asiointia.

Asiointikohteina tutkimuksessa käy-tettiin Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) muodostettuja keskusta-alueiden ja kaupan alueiden rajauksia. Asiointikohtei-den vetovoimatietoja, kuten erilaisia työ-paikkamääriä ja kaupan kerrosalamääriä, laskettiin yhdyskuntarakenteen seuranta-järjestelmän (YKR), rakennus- ja huoneis-torekisterin (RHR) sekä Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tietojen pohjalta. Matka-aika etäisyyslaskennat perustuivat Digiroad-tieverkkoaineistoon.

Mallin läpinäkyvyys tärkeää

Tutkimuksessa sovellettu vetovoi-mamalli selittää keskimäärin puolet

tutkimusalueen ihmisten ostokäyttäyty-misestä, kun mallin tuloksia verrataan SVT-kyselyaineistoon. Parhaaseen tulokseen päästään, kun etäisyyttä mitataan kulut-tajan matka-aikana asiointikohteeseen ja asiointikohteen vetovoimaa kaupan ker-rosalamäärällä. Tällöin mallin selitysaste (R2) on hieman yli 0,6.

Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että kuluttajien ostokäyttäytyminen on moni-mutkainen prosessi ja vain osa siitä pysty-tään selittämään yleistason mallin avulla,

joten mallin tuottamiin tuloksiin jou-dutaan aina suhtautumaan varauksella. Tutkimuksessa sovellettu menetelmä antaa kuitenkin hyvät lähtökohdat tulosten tarkoituksenmukaiseen tulkintaan. Kun mallin tilastollinen toimivuus tiedetään, voidaan tuloksia tulkita vaikutusten arvi-oinnissa myös sen mukaisella painoarvolla.

Tulokset osoittavat, että vetovoima-malli tuottaa hyödyllistä tietoa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin tueksi. Menetelmässä tuotettuja asiointikohteiden vaikutusalueita voi tul-kita ja visualisoida kartalla. Mallin tulok-sena syntyy myös konkreettisia numeerisia arvioita potentiaalisista vaikutuksista. Vaikutuksia voidaan tulkita sekä niiden voimakkuuden että alueellisen laajuuden kautta. Kun malli on kerran tehty, voidaan sen avulla tuottaa helposti erilaisia skenaa-rioita päätöksenteon tueksi.

Tutkimuksessa sovellettu malli on myös kohtuullisen yksinkertainen, mikä on olennaista käytännön vaikutusten arviointityössä. Yleisesti matemaattisten menetelmien soveltaminen on kuitenkin haastavaa, koska menetelmät sisältävät useita vaiheita ja monenlaista laskentaa. Hyödyntäminen on usein kiinni resurs-seista ja osaamisesta, ei niinkään halusta, joten käyttökelpoisten menetelmien täytyy olla läpinäkyviä ja helppokäyttöisiä työka-luja, joissa oletukset ja yleistykset on tuotu avoimesti esiin. ◀

KIRJOITTAJA ON HELSINGIN YLIOPISTON GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOKSELTA VALMISTUNUT FILOSOFIAN MAISTERI, JOKA TYÖSKENTELEE RAKENNETUN YMPÄRISTÖN JA ALUEIDEN KÄYTÖN TUTKIJANA SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUK-SESSA. SÄHKÖPOSTI: KIMMO.NURMIO@YMPARISTO.FI. LISÄ-TIETOJA AIHEPIIRISTÄ: WWW.YMPARISTO.FI/KAUPANTIETO-PANKKI

Oikealla kaaviokuva mallin menetelmän etenemisestä ja vasemmalla Huffin mallin periaate, jossa muuttujina matka-aika etäisyys ja kohteen koko kaupan kerrosalamäärällä (k-m2) mitattuna. Tuloksena syntyy asiointitodennäköisyys tutkimusalueen kohteisiin.

KUVA

T: K

IMM

O N

URM

IO

positio 1/2015 ▶  23

Kansainväliset paikkatiedon standar-disointiorganisaatiot ISO/TC211 ja OGC juhlivat viime vuonna 20-vuo-tista taivaltaan. Juhlat sujuivat työn merkeissä, sillä tekniikan kehittyessä

tarvitaan myös uusia standardeja.ISO/TC211 ja OGC kokoontuvat vuosittain käsit-

telemään valmisteilla olevia standardiehdotuksia; OGC neljä kertaa vuodessa ja ISO/TC211 kaksi kertaa vuodessa. Vuoden 2014 viimeiset yleiskokoukset pidettiin Shenzhenissä, Kiinassa (ISO/TC211) ja Tokiossa, Japanissa (OGC). Tässä muutamia poimin-toja kokousten annista.

PAIKKATIETO JA ESINEIDEN INTERNET

Paikkatieto on entistä tiiviimmin mukana tie-totekniikan valtavirrassa. Yksi uusimmista

standardointiaktiviteeteista on IoT (Internet of Things) eli esineiden internet. Sillä tarkoitetaan tietoverkkoa, johon kytketään laitteita ja muita esi-neitä, jotta niitä voisi ohjata ja jotta ne voisivat olla vuorovaikutuksessa keskenään.

Esineiden internetiin voivat kuulua esimerkiksi kodin lukitus ja lämmitysjärjestelmä tai vaikkapa älyvaaka tai älyvaatteet. Paikkatietosektorille tutumpia ovat esimerkiksi parkkipaikkojen sensorit, ilmanlaadun sensorit, säähavainnot ja kelikamerat.

OGC:n SensorThings API standardia voidaan käyttää laitteiden yhdistämiseen toisiinsa ja interne-tiin. Sillä voi toteuttaa yhtenäisen rajapintaratkaisun tiedon jakamiseen web-protokollilla ja OGC:n Sen-sor Web Enablement -standardeilla. Esimerkiksi SOS (Sensor Observation Service) -rajapintastandar-dilla voidaan hakea sensorien tuottamaa havainto-tietoa ja SensorML (Sensor Model Language) mää-rittelee XML-skeeman sensorin ominaisuuksista, sijainnista ja havainnoista.

W3C (World Wide Web Consortium) ja OGC ovat perustaneet ”Spatial Data on the Web Wor-king Group” -työryhmän, jonka tavoitteena on määritellä, miten paikkatieto voidaan parhaiten integroida muun internetissä olevan tiedon kanssa siten, että laitteet tai ihmiset voivat tunnistaa eri tie-toaineistoissa olevan samaan kohteeseen (sijaintiin) liittyvän datan.

Jo nykyään on mahdollista hakea lähin ravintola paikkatiedon avulla, mutta esimerkiksi ravintolan arvostelut tai muu lisätieto ei välttämättä löydykään niin helposti. Yhdistämällä paikkatietojärjestelmät ja web saadaan verkosto, josta löytyy kaikki tarvit-tava tieto.

ja kokouskuulumisia

▶ JARI REINIjari.reini@maanmittauslaitos.fi

ISOnOGC:n

STANDARDIPositio

24 ◀ positio 1/2015

SAUMATONTA TIEDONVAIHTOA

BIM (Building Information Modeling) ja GIS tiivis-tävät yhteistyötään. OGC:n GIS-BIM -työryhmä

ja ISO/TC211 GIS-BIM adhoc -työryhmä miettivät yhdessä infra- ja rakennushankkeiden tietomallin-

nusta ja saumatonta tietojenvaihtoa.

Paikkatietosovel-luksissa tietoja välite-tään pääasiassa GML- ja CityGML-formaa-teissa. Rakennusalalla

yleisenä formaattina on IFC (Industry Foundation Classes). GIS-BIM yhteistyössä integroidaan raken-netun ympäristön tietomallit ja paikkatiedot yhteen globaalista näkymästä aina sisätiloihin ja myös maan alle.

PAIKANNUSTA SISÄLLÄ JA ULKONA

Paikannusteknologiat kehittyvät koko ajan, ja satelliittipaikannuksen jatkoksi siirrytään sisä-

paikannukseen. OGC:n yleiskokouksessa osallistu-jille jaettiin nimikyltit, joiden sijaintia saattoi seurata ilmoittautumispisteen luona olevasta monitorista.

Paikannuksen avulla seurattiin myös sosiaalista kanssakäymistä; kuinka paljon osallistujat keskus-telivat keskenään. Seuranta jatkui kokouskeskuksen ulkopuolella julkisen liikenteen matkakortin avulla. Jokainen metromatkan leimaus rekisteröityi järjes-telmään. Järjestelmästä saattoi nähdä matkustajien lähtö- ja poistumisasemat.

Sisätilapaikannuksen palveluita on kehitetty muun muassa EU:n rahoittamassa i-locate-projek-tissa. Projektissa on kehitetty avoimen lähdekoodin työkalu, jolla voidaan prosessoida sisä- ja ulkotila-paikannuksen dataa, tehdä paikkatietokyselyjä ja reititystä sekä luoda virtuaalisia ”aitauksia” (geo-fence), joihin saavuttaessa tai poistuttaessa järjes-telmä antaa hälytyksen.

TIEDON MONET ULOTTUVUUDET

Tiedon määrä kasvaa ja se on entistä tarkem-paa. Kaksiulotteinen tiedonkeruu vaihtuu yhä

useammin kolmiulotteiseksi – ja miksei myös neli-ulotteiseksi, kun aika tulee mukaan yhdeksi ulottuvuudeksi. Käyttäjät haluavat yhä realistisempia ja täy-dellisempiä virtuaali- ja tietomalleja ympäristöstään. Ne mahdollista-vat muun muassa tehokkaamman suunnittelun. OGC:n InfraGML- ja 3DIM-standardisointiryhmä edistää

3D-teknologioita, sovelluksia sekä tiedonhallintaa; fokuksessa erityisesti BIM ja CityGML.

Aikaulottuvuus tuo standardointiin myös liik-kuvat kohteet, kuten autot, lentokoneet ja jalan-kulkijat. Moving features -standardisointityössä määritellään tietorakenne liikkuville kohteille, formaattina joko GML tai CSV (Comma Separated Value). Tietosisältö on melko yksinkertainen: mini-missään koordinaatit ja aikaleima. Kohteella voi olla myös muita ominaisuustietoja. Japanissa on kehitetty selainlaajennos ”Mobmap for Chrome”, jolla voi visualisoida ja analysoida liikkuvaa dataa.

SMART CITIES - SMART SOCIETIES

Älykkäät kaupungit -standardisoinnissa kehite-tään sähköisten kaupunkipalveluiden standar-

dardeja. Aktiivisia ovat muun muassa ISO/IEC JTC 1/SG 1 Smart Cities ja ISO ISO/TC 268 – Sustainable development and resilience of communities -työ-ryhmät.

Älykkäiden kaupunkipalvelujen toteuttamisessa komponentteja ovat muun muassa erilaiset rajapin-

tapalvelut, sensorit, joukkoistaminen, prosessointi-palvelut, visualisointipalvelut ja lisätty todellisuus (Augmented Reality) sekä avoin data.

Tulevaisuudessa paikkatiedon standardointi laa-jenee myös muille toimialoille, esimerkiksi tervey-denhuolto, yleinen turvallisuus, älyliikenne, vähit-täiskauppa ja julkiset palvelut. Ne käyttävät jo nyt paljon paikkatietoa, ja OGC- ja ISO/C211-standardit voisivat toimia perustana kaikessa toiminnassa, missä paikkatietoja hyödynnetään. ◀

LISÄÄ AIHEESTA:▶ OGC SensorThings API: https://github.com/

OGC-IoT/ogc-iot-api▶ OGC Sensor Web Enablement: http://www.open-

geospatial.org/projects/groups/sensorwebdwg▶ Spatial Data on the Web Working Group: http://

www.opengeospatial.org/pressroom/pressrelea-ses/2149

▶ i-locate-projekti: http://www.i-locate.eu/▶ Mobmap for Chrome: http://shiba.iis.u-tokyo.

ac.jp/member/ueyama/mm/▶ https://www.w3.org/2015/spatial/wiki/Main_

Page

Tiedon määrä kasvaa ja se on entistä tarkempaa.

Paikkatieto on entistä tiiviimmin mukana tietotekniikan valtavirrassa.

Aikaulottuvuus tuo standardointiin myös liikkuvat kohteet.

positio 1/2015 ▶  25

UUTISIA

Sovellus näyttää tuotteen sijainnin kaupungillaHaaga-Helian opiskelijoiden kehittämä Tre-anglo-sovellus auttaa palvelualan yrityk-siä mainostamaan tuotteitaan. Treanglossa kuluttajat pystyvät etsimään lähellä olevia

tarjouksia ja tutustumaan liikkeiden tuottei-siin etukäteen online-katalogin avulla.

Opinnäytetyön kehitysprosessissa syn-tynyt Treanglo ei toistaiseksi ole ladattavis-sa sovelluskaupoista, mutta sen sivutuot-teena syntyneeseen Bailataan.fi-palveluun voi tutustua osoitteessa www.bailataan.fi.

Bailataan.fi:ssä yhdistyvät sekä Treanglon että verkkokaupan ominaisuudet, ja opiske-lijat voivat jo etsiä sitä kautta tapahtumia ja ostaa niihin lippuja mobiiliilaitetta käyttäen.

Porovaroitus kännykkään

Poronhoitoalueella on meneillään tutkimus, jossa joukko raskaan liikenteen kuljetta-jia saa varoituksia porohavainnoista tiellä suoraan kännykkään. Ajantasaista porova-roitusjärjestelmää on kokeiltu vuoden ajan kahdessa kohteessa, valtatiellä 20 Oulun ja Kuusamon välillä sekä valtatiellä 4 Rova-niemeltä pohjoiseen.

Kokeilussa mukana olevat raskaan lii-kenteen kuljettajat ovat lähettäneet ja vas-taanottaneet varoituksia poroista helppo-käyttöisellä älypuhelinsovelluksella. Myös alueiden poronhoitajat ovat lähettäneet varoituksia tien lähellä liikkuvista poroista. Kun kuljettaja näkee poroja tiellä tai sen lä-

heisyydessä, hän painaa ajoneuvoon kiin-teästi asennetun puhelimen näyttöä, jolloin varoitus lähtee palvelimen kautta kohdetta lähestyville muille palvelun käyttäjille.

VTT:n haastattelujen perusteella valta-osa kuljettajista piti palvelua hyödyllisenä. Lähes kaikki kuljettajat arvioivat varoituk-sen saapumisen parantaneet tarkkaavai-suutta.

Ajankohtaisia porovaroituksia voi seu-rata Internet-sivustolla www.varoporoa.fi.

Palvelun on kehittänyt kemijärveläinen yritys Paikkatieto Online Oy. Hanketta ra-hoittavat Liikenteen turvallisuusvirasto Tra-fi, Liikennevirasto, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset sekä Paliskuntain yh-distys.

Yepzonin paikannuslaite koekäyttöön kotihoidossa Varkauden koti- ja omaishoito on ensim-mäisenä terveydenhuoltoyksikkönä otta-nut koekäyttöön Yepzonin paikannuslait-teen muistisairaita varten.

Joulukuussa markkinoille tuotu Yepzon on suomalaisen vuonna 2013 perustetun Yepzon Oy:n kehittämä tuote. Tampereella pääpaikkaansa pitävä Yepzon kehittää mo-biilipohjaisia puettavia teknologioita ja äly-vaatesovelluksia.

Mitä jos tietäisit tarkkaan, missä kaikki sinulle tärkeät asiat sijaitsevat? Sellaisetkin, joita et voi nähdä paljaalla silmällä.

Blom on Suomen johtava paikkatiedon kerääjä, käsittelijä ja mallintaja. Tarjoamme toimialakohtaiset palvelut, joiden avulla tehostat toimintaasi, saavutat kustannussäästöjä ja varmistat laadukkaan lopputuloksen.

Ota yhteyttä, niin laajennamme maailmankuvaasi.

Osaava. Luotettava. Joustava. Blom.

Haluaisitko nähdä enemmän?

Blom Kartta OyPasilanraitio 500240 HelsinkiPuh 010 322 8940Email: info.fi@blomasa.comblomkartta.fi

26 ◀ positio 1/2015

UUTISIA

Itämeren jäänmurtajien ohjaaminen tehostuu Suomen, Ruotsin ja Viron jäänmurtotoi-mintaa koordinoidaan yhteisen sovelluk-sen avulla. Liikennevirasto on käynnistänyt järjestelmäuudistuksen, jonka tavoitteena on saada jäänmurtajien ja useiden maa-

organisaatioiden yhteiseen käyttöön kat-tava talvimerenkulun hallintajärjestelmä (IBNext). Karttapohjaisella järjestelmällä esitetään eri lähteistä kerättyyn tietoon pe-rustuva reaaliaikainen tilannekuva. Tietoa kerätään esimerkiksi avustettavien alusten liikkeistä, sää- ja jäätilanteesta sekä avus-tustarpeista.

Liikennevirasto vastaa Talvimerenkulun hallintajärjestelmän hankinnasta yhdessä Ruotsin Sjöfartsverketin kanssa. Hankinta toteutetaan osana WINMOS-projektia, jo-hon on saatu tukea myös EU:n TEN-T-oh-jelmasta. Järjestelmän toteuttajaksi Lii-kennevirasto on valinnut Dimenteq Oy:n yhteistyökumppaneineen. Hankinnan arvo on yhteensä noin 760 000 euroa ja uuden järjestelmän pilottia testataan oikeassa ympäristössään talvikaudella 2015 – 2016.

Keypro avaa verkkotietopalvelukeskuksen FilippiineilläSuomalainen KeyPro ja sen yhteistyö-kumppani SRDP Consulting Inc. Filippiineil-lä on kertonut Keypron verkkotietoratkaisu-jen tarjonnasta Filippiineillä. KeyPron vesi-, tietoliikenne-, sähkönjakelu- ja katuvalais-tustoimialoille tarjotaan KeyPron filippiini-läisille asiakkaille paikallisesta palvelukes-kuksesta maaliskuusta 2015 lähtien.

SRDP tarjoaa laajan valikoiman paikka-tietopalveluita peruskarttojen laadinnasta verkko-omaisuuden kartoitukseen ja doku-mentointiin Keypron verkkotietoratkaisuilla.

Finavia kehittää ympäristötietojen keruuta ja raportointiaFinavia Oyj on valinnut Dimenteq Oy:n ke-hittämään ympäristötietojensa keruuta ja raportointia keskitetyn selainpohjaisen tie-tojärjestelmän avulla. Ensimmäisessä vai-

heessa toteutetaan lentoasemien jäte-tietojen käsittely- ja raportointitoiminnot Finavian ympäristöyksikön, lentoasemien ympäristövastaavien ja ulkopuolisten jäte-huoltoyritysten käyttöön. Järjestelmä toteu-tetaan ketterällä projektimenetelmällä tii-viissä yhteistyössä loppukäyttäjien kanssa.

Spatineo laajentaa patenttihakemustaan Spatineo on jättänyt USA- ja EU-patentti-hakemuksen valvontatekniikkansa suojaa-miseksi. Hakemukset päädyttiin laittamaan vireille jo aiemmin jätetystä UK-patenttiha-kemuksesta saadun positiivisen palautteen perusteella.

Spatineo Monitorin innovaatio sovel-taa koneoppimista paikkatietopalveluiden valvomiseksi tietoverkon ylitse. Valvon-taverkko simuloi paikkatietopalveluiden reaalikäyttöä muuntelemalla pyyntöjä älykkäästi. Teknologia mahdollistaa paik-katietopalveluiden tehokkaan laadunvar-mistuksen. Sen avulla voidaan mitata ja analysoida tarkasti esimerkiksi paikkatie-topalvelun saatavuutta, vasteaikaa ja yh-teensopivuutta standardien kanssa.

Helsingin kaupunki ja Trafi arvioivat paikkatietokypsyyttään Helsingin kaupunki ja Liikenteen turval-lisuusvirasto Trafi arvioivat paikkatieto-

kypsyyttään Spatineo Roadmap -tuotteen avulla. Helsingin kaupungin arviointi toteu-tettiin viime vuoden marraskuussa, ja se on osa kaupungin Paikkatiedon kehittämisoh-jelmaa. Trafissa kypsyysarviointi toteutet-tiin tämän vuoden helmikuussa.

Haemme Paikkatiedon käyttö ja hyödyntäminen F.E.C.-koulutukseen osallistuville paikkatietoon liittyviä työssäoppimispaikkoja. Koulutus toteutetaan Helsingissä 10.8.2015 – 28.1.2016 ja siihen liittyvä työssäoppimisjakso alkaa syyskuussa 2015.

Koulutuksessa käsitellään mm. geoinformatiikkaa, kauko-kartoitus- ja satelliittipaikannusmenetelmiä sekä Open Source GIS & Remote sensing ja Raster GIS -metodeja. Kohderyhmänä ovat korkeakoulututkinnon suorittaneet (luonnontieteet, tekniikka, kaupallinen ala), jotka tarvitse-vat täydennyskoulutusta ja työkokemusta paikkatiedosta.

Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian järjestämä koulutus on Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamaa työvoimapoliittista täyden-nyskoulutusta. Kurssilaisten haku koulutukseen alkaa maaliskuussa 2015 ja valinnat tehdään toukokuussa. Toivomme yhteydenottoanne 30.4.2015 mennessä.

Lisätiedot: suunnittelija Riitta Aho, riitta.aho@helsinki.fi puh. 050 448 7170

Koulutuksen tiedot: www.helsinki.fi/palmenia

TARVITSEEKO ORGANISAATIONNE PAIKKATIETO-OSAAJIA?

KUVA

: LIIK

ENN

EVIR

ASTO

positio 1/2015 ▶  27

UUTISIATehtävä Leppävaarassa ­ ratkaisu kansalaisvuorovaikutukseenEspoon kaupunki on avannut Tehtävä Lep-pävaarassa -sivuston, jossa kansalaiset pääsevät itsenäisesti suunnittelemaan kaupunginosaa. Ratkaisussa hyödynne-tään helppokäyttöistä 3D-tekniikkaa, jon-ka avulla ihmiset voivat esittää omia eh-dotuksiaan tai kannattaa muiden ideoita. Virtuaalimalli auttaa hahmottamaan alu-een kaavoitus- ja rakennushankkeita, ja sen tarkoitus on kaupunkilaisten osallista-minen kaupunkisuunnitteluun.

”Palvelu mahdollistaa avoimen vuo-ropuhelun kaupunkisuunnittelusta sekä kaupunkilaisten että kaupungin suunnit-telijoiden kesken helposti hahmotettavas-sa virtuaalikaupungissa”, toteaa hankkeen vetäjä, Leppävaaran projektinjohtaja Mika Rantala. Kyseessä on Suomen ensimmäi-nen kansalaisvuorovaikutusta ja 3D-kau-punkimallia hyödyntävä CityPlanner Onli-ne -ratkaisu.

Kaupunkimallissa voi liikkua täysin va-paasti, ja se kattaa koko Espoon. Palve-lu on käytössä vuorovaikutteisesti Leppä-vaaran keskustassa. Siinä voi tarkastella myös valoa ja varjoja eri vuoden- tai vuo-rokaudenaikojen mukaan. CityPlanner On-line -ratkaisun on toimittanut Bionova Oy, ja palvelussa käytettävät fotorealistiset 3D-rakennusmallit on tuottanut Blom Kart-ta Oy.

Energiaratkaisut huomioon jo kaavoitusvaiheessa

Helsingin kaupunki ja Helsingin Energia kehittävät yhteistyössä VTT:n kanssa op-timaalisia energiavarastoratkaisuja. CI-TYOPT-projektissa kehitetään suunnitteli-joiden käyttöön sovellusta, joka helpottaisi löytämään parhaat energiaratkaisut kaa-voitettavalle alueelle. Sovelluksen testa-us alkaa Helsingissä ja Wienissä keväällä 2015. Projektissa kehitetään myös käytön-aikaisen energiankäytön optimointisovel-lusta, jota testataan Nizzassa.

Työkalu auttaa vertailemaan erilaisten toteutusvaihtoehtojen kustannus- ja pääs-tövaikutuksia. Antamalla esimerkiksi alhai-sille päästöille 90 prosentin ja kustannuste-kijöille 10 prosentin painoarvot, on ratkaisu erilainen kuin tilanteessa, jossa tärkeimpä-

nä kriteerinä pidetään kustannuksia. Kehi-tystyössä otetaan valintakriteeriksi myös sosiaaliset vaikutukset. Lisäksi kustannus-laskelmissa otetaan huomioon maan arvon vaikutus kannattavuuteen

Työkalua kokeillaan Helsingin Kalasa-tamassa ja Östersundomissa. Kalasataman alueella, jonne rakennetaan asuntoja noin 20  000 asukkaalle, keskitytään sähköva-rastoihin. Östersundomissa, joka on Helsin-gin, Vantaan ja Sipoon yhteinen yleiskaava-alue noin 15 0000 asukkaalle, keskitytään lämpövarastointiin. Östersundomista suun-nitellaan uusiutuvaan energiaan ja ener-giatehokkuuteen liittyvien ratkaisujen pilot-tialuetta.

CITYOPT on EU:n seitsemännen pui-teohjelman kehitysprojekti, ja sitä koordi-noi VTT. Projektin tutkimuspartnereita ovat VTT, itävaltalainen AIT (Austrian Institute of Technology) ja ranskalainen CSTB (Cent-re Scientifique et Technique du Bâtiment). Helsingin kaupungin ja Helsingin Energian lisäksi kehitystyössä ovat mukana Nizzan Côte D’Azur, käyttäjälähtöiseen kehitystyö-hön perehtynyt konsulttiyritys Experien-tia Italiasta sekä energiayhtiö Electricité de France (EDF).

Kolmivuotinen hanke käynnistyi helmi-kuusa 2014. Sen kokonaisbudjetti on 3,9 miljoonaa euroa.

KUVA

: LEE

NA-

RIIT

TA T

UO

MAA

LA

28 ◀ positio 1/2015

TUOTEUUTISIA

MHG Systems laajenee kuluttajasektorille  Suomalainen MHG Systems on julkaissut älypuhelimissa ja tableteissa toimivan Met-sänomistaja Mobile -sovelluksen. Sovellus tuo metsäsuunnitelmat mobiililaitteeseen ja kertoo, paljonko tilalta on saatavissa hak-kuutuloja, mitä hoitotoimenpiteitä siellä tu-lisi tehdä ja mitä niiden teettäminen mak-

saisi. Metsänomistaja Mobile -sovellus tulee Google Play-, Windows phone-  ja App Sto-reen maaliskuussa. Sovelluksesta on tulos-sa myös Pro- ja Premium versiot kuluvan vuoden aikana metsänhoitoyhdistysten, yri-tysten ja aktiivisten metsäomistajien tarpei-siin metsäomaisuuden tuoton ja arvon opti-moimiseksi.

Sähköverkon vianpaikannus nopeutuu  Eltel Networks Oy:n ja Domax Oy:n ke-hittämä uusi menetelmä ”Network Fault Locator” auttaa verkkoon asennettujen antureiden avulla paikantamaan sähkö-verkkoon tulleen vian nopeasti ja tarkas-ti jopa muutaman kilometrin tarkkuudella. Menetelmän avulla saadaan myös jatku-vaa reaaliaikaista tietoa verkon jännittees-tä ja sen laadusta.

Nyt kehitetyllä menetelmällä vikapaik-ka selviää noin 1 – 5 kilometrin tarkkuu-della ennen maaston lähtemistä.

Network Fault Locator perustuu 20kV-verkon jännitteen ja impulssien seuran-taan. Jännite-eroja ilmenee esimerkiksi silloin, kun puu alkaa nojata johdinlankoja vasten. Laite välittää mittaustiedon reaa-liaikaisesti verkonhallintakeskukseen. Mit-tapisteitä asennetaan verkkoon 5 – 10 ki-lometrin välein.

Mobiilikartoitusta Trimbleltä

Geotrim on tuonut Suomeen Trimble MX2-mobiilikartoitusjärjestelmän, joka on varat-tavissa demokokeilua varten ja vuokratta-vissa mittausprojekteihin.

Järjestelmä yhdistää korkearesoluutioi-sen laserkeilauksen ja 360°:n kuvauksen. Suomessa oleva kalusto sisältää kaksi la-serkeilainta, jotka tuottavat 72000 pistettä

sekunnissa. Integroitu järjestelmä on asen-nettavissa eri ajoneuvoihin. Aineiston pro-sessointi ja analysointi tehdään Trimble Tri-dent -ohjelmistolla.

MX2 soveltuu mm. infrasuunnitteluun ja omaisuuden hallintaan; rakentamiseen, energiayritysten linjamittauksiin, yleisen turvallisuuden valvontaan, rikos- ja onnet-tomuustutkintaan, vesialue- ja rannikko-mittauksiin sekä avokaivosmittauksiin.

“Julkisten sekä sisäisten karttapalveluiden toteuttamiseen, aineistojen esittämiseen, julkaisemi-seen sekä paikkatiedon hyödyntämiseen.”

Tarvitset palvelullesi vain yhden osoitteen, käytit sitä tietokoneella, tabletilla tai kännykällä.

Varmista karttapalvelusitulevaisuus

InfoGIS-paikkatietopalvelulla

Infokartta Oy Puh. +358 8 323 0000 infokartta@infokartta.fi Tutustu lähemminwww.infokartta.fi

positio 1/2015 ▶  29

Maksaisitko kaupunkimallista omaisuuden, jos saat sen halvemmallakin?

Oleellista kaupunkimalleissa on tekemisen helppous, muutosten havainnointi ja niiden päivitys sekä riittävä tarkkuus. Terrasolid-ohjelmilla voit nyt tehdä automaattisesti todellisia, teksturoituja kaupunkimalleja. Voit sijoittaa helposti malliin uusia rakennuksia ja katsella sitten muuttuvaa ympäristöä joko suunnitteluympäristössäsi tai virtuaalisesti Internetissä.

Useimmilla kaupungeilla on jo tarvittava aineisto ja ohjelmat. Tarvitaan vain hieman hieman koulutusta ja innostusta!

Mallin tekotarpeet:• Lentokoneella keilatut laserpisteet• Midas-, Pictometry- tai muut mahdolliset viistokuvat• Terrasolid-ohjelmat

www.terrasolid.comhannu.korpela@terrasolid.fiPuhelin: 0400 648 391, 0500 445179

Software for LiDAR Processing

30 ◀ positio 1/2015

PROGIS-JÄSENET SAAVAT POSITIO-LEHDEN JÄSENHINTAAN 17,50€. LEHDEN VOI TILATA OSOITTEESTA WWW.POSITIO-LEHTI.FI/TILAUS. MERKITSE TILAUKSEEN KOODI "PRO"!

Seuraa tapahtumia: www.progis.fiJäsenposti: progis.info@gmail.com

Yhteys hallitukseen: progis.info@gmail.com, www.progis.fi

ProGIS ry toimii suomalaisen paikka-tietoyhteisön hyväksi. Edistämme paikkatietoalaa tuomalla yhteen asi-antuntijoita ja toimijoita. Seuraavas-

sa on toimintaamme vuonna 2015.

Seminaarit ja vierailutProGIS ry järjestää ajankohtaisseminaareja paikkatietoalaa puhuttelevista aiheista.

Keväällä 2015 on tulossa Big Data -ai-heinen seminaari sekä Aamuseminaari-ni-misiä tutustumiskäyntejä eri organisaati-oihin. Syksyllä järjestämme myös erilaisia tapahtumia, mukaan lukien opinnäytepal-kintoseminaarin Paikkatietomarkkinoiden yhteydessä. Tarkemmat ajankohdat tiedo-tetaan jäsensähköpostilistalla ja progis.fi-verkkosivuilla.

Verkostoituminen ja yhteistyöSeminaarien lisäksi tuemme alan toimijoi-den verkostoitumista sosiaalisen median keinoin ja järjestämällä LinkkiBuffet-tilai-suuden Paikkatietomarkkinoiden yhtey-dessä. Mikäli jäsenistöllä on kiinnostusta, voimme järjestää myös vapaamuotoisia verkostoitumistapahtumia.

Yhteyttä alan yrityksiin, yhteisöihin ja oppilaitoksiin pidetään yllä ja kehitetään aktiivisesti. Ensisijaisia yhteistyömuotoja ovat yhteiset tapahtumat, tiedottaminen ja projektit.

Osallistumme resurssien puitteissa kansallisen Paikkatietoverkoston toimin-taan, JHS-työhön ja paikkatietoalan kehit-tämiseen.

Jatkamme selvittämistä toimintamal-lista, jossa paikkatietoalan yhdistyksillä ja muilla toimijoilla olisi tiiviimpää yhteistyötä ja suurempi vaikuttavuus.

Kansainväliseen toimintaan osallistum-me kuulumalla pohjoismaiseen GI Norden -verkostoon ja seuraamalla EUROGI-työtä. Osallistumme kansainvälisten konferenssi-en järjestämiseen ja niistä tiedottamiseen.

ViestintäProGIS ry:n toiminnasta tiedotetaan net-tisivuilla, Positio-lehdessä, sähköpostit-se sekä sosiaalisessa mediassa GIS-velhot -ryhmässä. ProGISin kautta voi välittää tie-toa myös muiden yhdistysten ja organisaa-tioiden tapahtumista.

Haluamme olla mukana kehittämässä paikkatieto ja GIS -aiheista sisältöä Interne-tissä. Vuonna 2015 tavoitteena on parantaa paikkatietoalan tunnettuutta kehittämällä alasta kertovaa tietosisältöä eri sivustoilla, mahdollisesti yhteistyössä muiden alan yh-teisöjen kanssa.

Yhdistyksen hallitus ottaa mielellään vastaan toimintaideoitanne ja tiedotettavaa progis.info@gmail.com-osoitteeseen.

PalkinnotJatkamme Paikkatietoalan opinnäytetöiden palkitsemista ja kunniamaininnan jaka-mista Paikkatietomarkkinoiden yhteydessä. Opinnäytepalkintojen haku tapahtuu pro-gis.fi-osoitteesta löytyvällä lomakkeella.

JäseneksiLiittyminen jäseneksi tapahtuu progis.fi-si-vuilta. Henkilöjäsenyys on 10 € vuodessa ja yhteisöjäsenyys 200 € vuodessa.

Jäsenetuina tarjoamme mahdollisuu-den tilata Positio-lehti jäsenhintaan sekä karttatuotteita jäsenhintaan Karttakeskuk-selta.

▶ ULLA JÄRVINEN, PJ

Tervetuloa mukaan ProGIS ry:n toimintaan!

positio 1/2015 ▶  31

PALVELUHAKEMISTO

Paikkatietopalveluiden laadunvarmistus▷ Seuranta- ja raportointi palvelut▷ Suorituskykytestaus▷ Organisaation paikkatietokypsyyden arviointi

paikkatietojen hyödyntämisen tehostamiseksi▷ Inspire- ja OGC-asiantuntijapalvelut

Linnankoskenkatu 16 A 17, 00250 HELSINKIpuh. 020 703 2210info@spatineo.fiwww.spatineo.fi

▷ Tiedonkeruun, työnohjauksen ja omaisuuden-hallinnan mobiiliratkaisut

Olli AlankoKutomotie 16 A, 00380 HELSINKIpuh. (09) 386 7052, faksi (09) 386 7019geometrix@geometrix.fiwww.geometrix.fi

▷ Erdas ja Geomedia ohjelmistot▷ ArcGIS räätälöinti▷ Paikkatietoaineistojen hallinta▷ Karttatuotteet

Timo IkolaKoronakatu 1 A, 02210 ESPOOpuh. 040 847 6230timo.ikola@t-kartor.comwww.t-kartor.com

▷ Trimble Access – tiedonhallintaan▷ RealWorks – skannausaineistojen käsittelyyn▷ Trimble Business Center – jälkilaskentaan▷ TerraSync ja Pathfinder Office – paikkatieto­

sovelluksiin

Perintötie 2c, 01510 VANTAApuh. 0207 510 600info@geotrim.fiwww.geotrim.fi

Joustavat Web-ratkaisut eri toimialoille:▷ Tietoliikenne- ja energianjakeluverkot▷ Vesi ja viemäriverkot▷ Kadut ja yleiset alueet, katuvalaistus▷ Yhdistelmäjohtokartat▷ Kaivulupa.fi -johtoselvityspalveluKai-Uwe Prokki, Toni PailaHorsmakuja 8 A 3, 01300 VANTAApuh. (09) 836 2310etunimi.sukunimi[at]keypro.fiwww.keypro.fi

AVAIN VERKKOTIETOON

▷ Ohjelmistot ja palvelut UAV-ilmakuvausten datakäsittelyyn

Mikko SippoHylkeenpyytäjänkatu 1, 00150 HELSINKIpuh. 0400 930 915, faksi (09) 6219 0921 sales@pieneering.fiwww.pieneering.fi

▷ Ohjelmistot ja palvelut laserpisteaineistojen ja ilmakuvien käsittelyyn, katseluun sekä kartta- ja 3D-kaupinkimallituotantoon

▷ Tuki Maanmittauslaitoksen laserpiste- ja kuva-aineistoille

Esa Haapa-ahopuh 0400 453799www.terrasolid.com

Ohjelmia laserpisteiden ja kuvien käsittelyyn

OH

JELM

ISTO

T

▷ MapInfo GIS- ja Location Intelligence -ohjelmistot

▷ Spectrum LI, MDM, Data Integration alusta▷ Encom - luonnonvara-alan erikoisohjelmistot▷ Kartta- ja tietoaineistot▷ Konsultointi ja koulutus

Melkonkatu 18, 00210 HELSINKIpuh. (09) 682 4060pbsoftware.finland@pb.comwww.pitneybowes.com/fi

▷ Louhi – tietojohtamisen paikkatietoratkaisut▷ SitoGIS – kuntarekisterijärjestelmä▷ CityCad – infrasuunnittelujärjestelmä▷ Räätälöidyt järjestelmätoteutukset

SITO, Tuulikuja 2, 02100 ESPOOpuh. 020 747 6000etunimi.sukunimi[at]sito.fiwww.sito.fi

Suomalaiset 3D-Win -ohjelmistot maanmittauk-sen ammattilaiselle▷ Aineistojen käsittely, geodeettiset laskennat,

formaatinmuunnokset▷ Maastomalli▷ Tiensuunnittelu ja -rakennus▷ KairauksetKielotie 14 B, 01300 VANTAApuh. (09) 2532 44113d@3d-system.fiwww.3d-system.fi

Cad-Q:n FIKSU-ohjelmistoratkaisut sekä Autodesk -ratkaisut Infra -suunnitteluun:▷ Detalji- ja yleiskaavoitus, 3D-mallinnus, kaava-

talous ja tonttijako▷ Vihersuunnittelu, kunnallistekniikan suunnittelu▷ Kaukolämpöverkon suunnittelu▷ Verkostotietojen hallinta, selainkäyttöiset GIS-

sovelluksetÄyritie 8 B, 01510 VANTAApuh. (09) 5422 6500, info@cad-q.fietunimi.sukunimi@cad-q.fi www.cad-q.fi

▷ Esrin kokonaisvaltaiset ArcGIS- paikkatietoratkaisut kaikkiin ympäristöihin

▷ Pilvipohjaiset ArcGIS Online -ratkaisut

Sinikalliontie 3 B, 02630 ESPOOpuh. 0207 435 435info@esri.fiwww.esri.fi

▷ Smallworld paikkatietojärjestelmät ja palvelut▷ Safe Software FME-tuotteet ja palvelut▷ Bionatics LandSIM3D-tuotteet ja palvelut

Hannu-Pekka RantaniemiInnopoli 1, Tekniikantie 12, 02150 ESPOOpuh. (09) 4289 0202, faksi (09) 412 7163hannu-pekka.rantaniemi@spatialworld.fiwww.spatialworld.fi

Älykkään infran suunnitteluun ja ylläpitoon.▷ Infrahankkeiden tiedonhallinta formaatista

riippumatta▷ Infraomaisuuden elinkaaritiedon hallinta▷ Tietomallinnus, pistepilvet ja visualisointi▷ Paikkatieto ja suunnittelujärjestelmät kunnille

Bentley Systems Finland OyTeknobulevardi 3–5, 01530  VANTAAPuh. 010 830 1200, faksi 010 830 1240www.bentley.fi

▷ Pocket 3D▷ Magnet field▷ Magnet office tools

Markku SimiläSarkatie 3 – 5, 01720 VANTAApuh. (09) 534 033, faksi (09) 537 006topgeo@topgeo.fiwww.topgeo.fi

32 ◀ positio 1/2015

JÄRJ

ESTE

LMÄT

LAIT

TEIS

TOT

▷ Stella kuntien paikkatieto- ja suunnittelujärjes-telmä

▷ MicroStation-sovellukset tietomallinnukseen▷ ProjectWise infrahankkeiden paikkatietopohjai-

nen tiedonhallinta▷ AssetWise infrastruktuurin elinkaaritiedon hallintaBentley Systems Finland OyTeknobulevardi 3–5, 01530  VANTAAPuh. 010 830 1200, faksi 010 830 1240etunimi.sukunimi@bentley.comwww.bentley.fi

Trimblen ohjelmistoratkaisut julkishallinnolle:▷ Kaavoitus, kiinteistönmuodostus, kartantuotanto▷ Kiinteistöomaisuuden hallinta▷ Katu- ja viheralueiden hallinta▷ Rakennusvalvonta, ympäristövalvonta▷ Sähköisen asioinnin sovellukset

Mike von Wehrtpuh. 030 661 10 energy.publicadmin@trimble.comwww.tekla.com/fi

▷ Novapoint ja Autodesk paikkatietotuotteet sekä selainpohjaiset ratkaisut

▷ Novapoint IRIS: infraomaisuuden tehokkaaseen hallintaan

Tapani Parmanenpuh. 040-5530 376vianova@vianova.fiwww.vianova.fi

Älykkään infran suunnitteluun ja ylläpitoon.▷ Infrahankkeiden tiedonhallinta formaatista

riippumatta▷ Infraomaisuuden elinkaaritiedon hallinta▷ Tietomallinnus, pistepilvet ja visualisointi▷ Paikkatieto ja suunnittelujärjestelmät kunnille

Bentley Systems Finland OyTeknobulevardi 3–5, 01530  VANTAAPuh. 010 830 1200, faksi 010 830 1240www.bentley.fi

▷ Trimnet VRS-palvelu▷ GIS/GPS/GNSS-järjestelmät

Perintötie 2c, 01510 VANTAApuh. 0207 510 600info@geotrim.fiwww.geotrim.fi

▷ Harava-palvelu (www.eharava.fi)▷ Pihatie.fi-palvelu (www.pihatie.fi)▷ Asiakaskohtaiset ratkaisut▷ Luotettavasti, Innovatiivisesti, Ketterästi ja Iloisesti

Salorankatu 5 – 7, 24240 SALOpuh. 020 789 0250myynti@dimenteq.fiwww.dimenteq.fi

▷ Trimnet VRS-palvelu▷ GIS/GPS/GNSS-järjestelmät

Perintötie 2c, 01510 VANTAApuh. 0207 510 600info@geotrim.fiwww.geotrim.fi

▷ Smallworld paikkatietojärjestelmät ja palvelut▷ Safe Software FME-tuotteet ja palvelut▷ Bionatics LandSIM3D-tuotteet ja palvelut

Hannu-Pekka RantaniemiInnopoli 1, Tekniikantie 12, 02150 ESPOOpuh. (09) 4289 0202, faksi (09) 412 7163hannu-pekka.rantaniemi@spatialworld.fiwww.spatialworld.fi

▷ Faro 3D laserkeilaimet▷ Sokkia mittalaitteet, huolto ja tuki▷ Nedo laserlaitteet, huolto ja tuki▷ Planimetrit, yms. mittatarvikkeet▷ Fisher metallinilmaisimet ja kaapelietsimet

Tulppatie 16 – 18 B, 00880 HELSINKI, Finlandpuh. 09 2532 5000geostar@geostar.fiwww.geostar.fi

▷ Rugged PDA:t, tablet PC:t ja kannettavat tietokoneet

Juhani SalasAskonkatu 13 A, 15100 LAHTIpuh. 010 470 7770info@handheldfinland.comwww.handheldfinland.com

▷ GIS/DGPS/DGNSS-laitteet▷ GNSS-laitteet▷ IS- ja SI-yhteiskäyttölaitteet▷ UAV-lennokkikartoitusjärjestelmät▷ Kaapelikartoitusjärjestelmä▷ Laserkeilaimet ja -järjestelmät

Perintötie 2c, 01510 VANTAApuh. 0207 510 600info@geotrim.fiwww.geotrim.fi

▷ Topcon GPS/Glonass RTK/DGPS/GIS▷ Topcon takymetrit servo, prismaton mittaus,

imaging▷ Laserskanneri

Markku SimiläSarkatie 3 – 5, 01720 VANTAApuh. (09) 534 033, faksi (09) 537 006topgeo@topgeo.fiwww.topgeo.fi

▷ Javad GNSS Inc., Hemisphere ja Novatel GNSS-laitteistot

▷ GPS+GLONASS+GALILEO-järjestelmät ja tiedon-keruuohjelmat

▷ Planman projektinhallintaohjelmistot rakennus- ja mittausprojekteihin

▷ Soil Scout maanalaiset säähavaintoasematEskolantie 1, 00720 HELSINKI / Ilari Koskelopuh. 040 5108408etunimi.sukunimi@navdata.fiwww.navdata.fi

Cad-Q:n FIKSU-ohjelmistoratkaisut sekä Autodesk -ratkaisut Infra -suunnitteluun:▷ Detalji- ja yleiskaavoitus, 3D-mallinnus, kaava-

talous ja tonttijako▷ Vihersuunnittelu, kunnallistekniikan suunnittelu▷ Kaukolämpöverkon suunnittelu▷ Verkostotietojen hallinta, selainkäyttöiset GIS-

sovelluksetÄyritie 8 B, 01510 VANTAApuh. (09) 5422 6500, info@cad-q.fietunimi.sukunimi@cad-q.fi www.cad-q.fi

positio-lehti.fi

▷ Kuntarekisterit ja paikkatietoratkaisut kunnille▷ Asiakaskohtaisia paikkatietoratkaisuja yritysten

ja julkisen sektorin tarpeisiin

Heikki Karttunenpuh. 050 394 9592etunimi.sukunimi@cgi.comwww.fi.cgi.com

OH

JELM

ISTO

T

Lähetä sähköpostia: positio@maanmittauslaitos.fi

tai soita:Päivi Varis, 040 801 7666

ILMOITUSVARAUKSET

positio 1/2015 ▶  33

PALVELUHAKEMISTOPA

LVEL

UT

▷ Trimnet VRS-palvelu▷ Access-tiedonhallintapalvelu▷ Ylläpito- ja huoltopalvelut

Perintötie 2c, 01510 VANTAApuh. 0207 510 600info@geotrim.fiwww.geotrim.fi

▷ Paikkatietokonsultoinnit teknologiariippumatto-masti

▷ Sovellus- ja tuotekehitysprojektit eri teknologioilla▷ Koulutus-, ylläpito- ja tukipalvelut▷ Luotettavasti, Innovatiivisesti, Ketterästi ja Iloisesti

Salorankatu 5 – 7, 24240 SALOpuh. 020 789 0250myynti@dimenteq.fiwww.dimenteq.fi

▷ Opaskartat ja opastaulut▷ InfoGIS-paikkatietopalvelut internetissä;▷ Krysp, KuntaGML ja Insipire vaatimuksia tukeva▷ Mobiilioptimoidut toiminnot GPS-paikannuksella▷ Tonttipörssi sähköisellä varauslomakkeella▷ Kehittyneet kaava- ja reitistötoiminnot

Kauppurienkatu 33, 90100 OULUpuh. (08) 323 0001, 0400 683331infokartta@infokartta.fi www.infokartta.fi

▷ On-line paikkatietopalvelut▷ Kartografiset tuotantopalvelut▷ Määrittelyt ja konsultointi▷ Projektit ja integraatiot▷ ESRI, Microsoft, open source jne.

Pia Lähde-Lyytinenpuh. 040 7523132etunimi.sukunimi@cgi.comwww.fi.cgi.com

Geologinen tieto nyt yhdestä hakupalvelusta http://hakku.gtk.fi/▷ Verkkopalvelu Hakku on portti Suomen

geologiseen tietoon.Hakusta löytyy▷ Julkaisut ja raportit▷ Valokuvat▷ Aineistohaku▷ KarttapiirroksetKarttapalvelut mobiiliversioina osoitteessahttp://www.gtk.fi/tietopalvelut/karttapalvelut/

▷ Paikkatietojärjestelmien sovelluskehitys ja projektit

▷ Mobiilin tiedonkäsittelyn ratkaisut eri tarpeisiin

Olli AlankoKutomotie 16 A, 00380 HELSINKIpuh. (09) 386 7052, faksi (09) 386 7019geometrix@geometrix.fiwww.geometrix.fi

▷ Paikkatietoalan täydennyskoulutuspalvelut▷ Osaamisen kehittämisen ratkaisut▷ Myös organisaatiolle räätälöityjä kokonaisuuk-

sia

Marjaana Lauremapuh. 010 837 3861 etunimi.sukunimi@aaltoee.fiwww.aaltopro.fi

▷ Autamme hyödyntämään paikkatietoihin liittyviä avoimen lähdekoodin ja avoimen datan ratkaisuja.

Pekka Sarkolapuh. 040 725 2042etunimi.sukunimi@gispo.fiTwitter: @posiki / @AvoinGISwww.gispo.fi / www.paikkatieto.com

▷ Koulutus-, ylläpito- ja tukipalvelut▷ Konsultointi- ja asiantuntijapalvelut▷ Paikkatietoanalyysi- ja aineistopalvelut▷ Sovelluskehitysprojektit

Sinikalliontie 3 B, 02630 ESPOOpuh. 0207 435 435info@esri.fiwww.esri.fi

Digitaaliset paikkatiedot:▷ Ilmakuvaus ja laserkeilaus▷ Viistoilmakuvaus▷ Kartat, maastomallit ja 3D-mallinnus▷ Ortokuvat ja pintamallit

Jukka Erkkilä, Mikko SalonenPasilanraitio 5, 00240 HELSINKIpuh. 010 322 8940etunimi.sukunimi@blomasa.comwww.blomasa.com

▷ Avoimen/suljetun lähdekoodin ratkaisut▷ Sovelluskehitys/alihankinta

Olli-Matti AsikainenTuliraudanniementie 61, 58175 ENONKOSKIpuh. 040 530 8387olli.asikainen@bluecrossmm.com www.bluecrossmm.com

▷ Digitaaliset ilmakuvaukset ja ortokuvat▷ Laserkeilaukset▷ Digitaaliset kartoitukset ja paikkatietotuotteet

Kimmo PajulaMalminkaari 5, 00700 HELSINKIpuh. (09) 2522 1700, faksi (09) 2522 1717 etunimi.sukunimi@finnmap.comwww.finnmap.com

▷ Opaskartat, ▷ Kaavayhdistelmät▷ Internetkarttapalvelut▷ Rasteri- ja vektoriaineistojen koordinaatisto-

muunnokset KKJ<->EUREF

Kari SalonenPakkamestarinkatu 3, 00520 HELSINKIpuh. (09) 1481 947karttatiimi@karttatiimi.fiwww.karttatiimi.fi

▷ Datan jalostus▷ Karttapalvelu ja karttatuotteet▷ Karttateknologia- ja rajapintapalvelu▷ Viestintä- ja paikannusjärjestelmät▷ Operatiiviset tilannekuva- ja johtamisjärjestelmät▷ Konsultointi- ja asiantuntijapalvelutPetri SärkisaariHirvaskatu 14, 96190 ROVANIEMIpuh. +358 40 535 9506 info@mapitare.fihttp://mapitare.fi/

Kattavat verkkotietopalvelut eri toimialoille:▷ Tietoliikenne- ja energianjakeluverkot▷ Vesi ja viemäriverkot▷ Kadut ja yleiset alueet, katuvalaistus▷ Yhdistelmäjohtokartat▷ Kaivulupa.fi -johtoselvityspalveluKai-Uwe Prokki, Toni PailaHorsmakuja 8 A 3, 01300 VANTAApuh. (09) 836 2310etunimi.sukunimi[at]keypro.fiwww.keypro.fi

AVAIN VERKKOTIETOON

34 ◀ positio 1/2015

PALV

ELU

TTI

ETOT

UOT

TEET

Riippumatonta konsultointia paikkatietojärjestelmän kehittämisessä, hallinnassa ja ylläpidossa▷ määrittely, kilpailutus, toteutuksen valvonta▷ kehittämissuunnitelmat ja selvitykset▷ laadunvarmistus- ja asiantuntijatehtävät

Kari MikkonenPohjantie 3, 02100 ESPOOpuh. 040 560 3159kari.mikkonen@paikkatietokonsultit.fiwww.paikkatietokonsultit.fi

Paikkatietopalveluiden laadunvarmistus▷ Seuranta- ja raportointi palvelut▷ Suorituskykytestaus▷ Organisaation paikkatietokypsyyden arviointi

paikkatietojen hyödyntämisen tehostamiseksi▷ Inspire- ja OGC-asiantuntijapalvelut

Linnankoskenkatu 16 A 17, 00250 HELSINKIpuh. 020 703 2210info@spatineo.fiwww.spatineo.fi

▷ Erdas ja Geomedia ohjelmistot▷ ArcGIS räätälöinti▷ Paikkatietoaineistojen hallinta▷ Karttatuotteet

Timo IkolaKoronakatu 1 A, 02210 ESPOOpuh. 040 847 6230timo.ikola@t-kartor.comwww.t-kartor.com

▷ Ilmakuvakartat ja digitaaliset kartat▷ Maastomallit, ortokuvat, mittauspalvelut

Jussi YrjöläSKM Gisair Oy, Tekniikantie 12, 02150 Espoopuh. 044 3048175jussi.yrjola@skmgisair.fiwww.skmgisair.fi

▷ Maalaserkeilaus ja pistepilvimallit▷ Laserkeilaukseen perustuva 3D-mallinnus▷ Rakennusten tietomallinnus (BIM)▷ 3D-aluemallit▷ Laserkeilaus rakentamisen valvonnassa ▷ Konsultointia 3D-tiedonkeruun ratkaisuista

Jukka MäkeläSmartGeo Oy, Myyrmäentie 2 A, 01600 VANTAApuh. 040 548 3406jukka.makela@smartgeo.fi, www.smartgeo.fi

▷ Smallworld paikkatietojärjestelmät ja palvelut▷ Safe Software FME-tuotteet ja palvelut▷ Bionatics LandSIM3D-tuotteet ja palvelut

Hannu-Pekka RantaniemiInnopoli 1, Tekniikantie 12, 02150 ESPOOpuh. (09) 4289 0202, faksi (09) 412 7163hannu-pekka.rantaniemi@spatialworld.fiwww.spatialworld.fi

▷ Ohjelmistot ja palvelut UAV-ilmakuvausten datakäsittelyyn

Mikko SippoHylkeenpyytäjänkatu 1, 00150 HELSINKIpuh. 0400 930 915, faksi (09) 6219 0921 sales@pieneering.fiwww.pieneering.fi

▷ EUREF- ja N2000-muunnokset▷ Infraomaisuuden tiedonkeruu▷ Kaupunkimallit▷ Tietomallipalvelut▷ Selvitykset, konsultointi ja koulutus

SITO, Tuulikuja 2, 02100 ESPOOpuh. 020 747 6000etunimi.sukunimi[at]sito.fiwww.sito.fi

Paikkatietoa pilvipalveluna:▷ BlomURBEX-paikkatietopalvelin▷ Viistoilmakuvakirjastot▷ Fotorealistiset 3D -kaupunkimallit▷ Mittatarkat BlomSTREET-katunäkymäkuvat

Jukka Erkkilä, Mikko SalonenPasilanraitio 5, 00240 HELSINKIpuh. 010 322 8940etunimi.sukunimi@blomasa.comwww.blomasa.com

▷ Topcon merkkihuolto▷ GPS- ja muut geodesian laitteet

Reijo Salo, Timo SolinSarkatie 3 – 5, 01720 VANTAApuh. (09) 534 033, faksi (09) 537 006topgeo@topgeo.fiwww.topgeo.fi

▷ Maanmittaustoimitukset▷ Lainhuudot ja kiinnitykset▷ Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ)▷ Avoimet aineistot- ja rajapintapalvelut▷ Paikkatietoalan tutkimus ▷ Hallinnonalan tietotekniikkapalvelut

Lisätietoja: asiakaspalvelu[at]maanmittauslaitos.fiwww.maanmittauslaitos.fi

▷ AINO aineistopalvelu▷ Kuntien kantakartat ja kaavat▷ Nokia HERE▷ OpenStreetMap-karttatuotteet▷ Viranomaisaineistot käyttövalmiina

SITO, Tuulikuja 2, 02100 ESPOOpuh. 020 747 6000into[at]sito.fiwww.sito.fi

TILA

A

Kestotilaus jatkuu automaa� isesti vuosi� ain. Tilaus las-kutetaan vuoden alussa voimassa olevan hinnan mu-kaan. Kestotilaus on aina edullisempi.

Julkaisija: Maanmi� auslaitos

Tiedä enemmän - tilaa Positio.▶ tilaa osoitteessa positio-lehti.fi

PAIKKATIEDON ERIKOISLEHTI

Tilaushinnat▶ kestotilaus 24 € (laskutusjakso 4 numeroa)▶ määräaikaistilaus 29 € (neljä numeroa)▶ tilaus alkaa numerosta 1/2015▶ Positio ilmestyy neljä kertaa vuodessa

positio 1/2015 ▶  35

Trimble ExpressRakennamme siltoja.

Trimble Insphere on web-pohjainen alusta keskitettyyn

paikkatietojen hallintaan ja yhteydenpitoon: sen avulla

hallinnoit tiedostoja, laitteistoja, karttapohjia,

tiedonkeruuta ja tiedonsiirtoa... Uusi tapa pitää

organisaatio tuottavana ja kilpailukykyisenä.

Trimble ExpressTrimble ExpressTrimble Express

LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET:

www.geotrim.fi Puh. 0207 510 600

Tervetuloa kuuntelemaan miten voit soveltaa uusia ratkaisuja, teknologioita ja palveluita omassa organisaatiossasi. Tutustu kokonaisvaltaiseen mittausten hallintaan käytännönläheisen Case Silta -esimerkkimme avulla. Ilmoittaudu jo tänään!

Geotrimin järjestämä Trimble Express on Suomen suurimpia maanmittausalan tapahtumia ja on tarkoitettu kaikille mittausalan ammattilaisille, niin käytännön mittaustyötä tekeville kuin päättäjillekin. Varaa tapahtumaan iltapäivä klo 12–16. Trimble Express -erikoisarvonnat jokaisella paikkakunnalla osallistujien kesken. Tarkemmat tapahtumatiedot: www.geotrim.fi .

Ratkaisuja mittausten hallintaan

Trimble ExpressTrimble Express

MONITOROINTI,LAADUNTARKISTUS

9.3. JOENSUU10.3. KUOPIO11.3 JYVÄSKYLÄ12.3. LAPPEENRANTA

16.3. MAARIANHAMINA17.3. TURKU18.3. PORI19.3. ALAHÄRMÄ

23.3. ROVANIEMI24.3. OULU25.3. VANTAA26.3. TAMPERE

GEOSPATIAALINENTIETO

UUDET MENETELMÄTKERÄTÄ TIETOA

Case Silta 2015

MITTAUSOHJELMISTOTMAASTO/TOIMISTO

KIERTUEPAIKAT:

TIETOJEN HALLINTAPILVIPALVELUSSA

VISION: MITTAUS JAKARTOITUS

Positio_1_2015_Geotrim_A4_TE.indd 1 10.2.2015 8:10:34