MinäOsaammeko

kasvattaa lapsemme

työelämään?

”Sain tarjouksen, josta en voinut kieltäytyä.”TAKAISIN VANHAAN TYÖPAIKKAAN

Hiirikäsi kuntoon!

PAREMMAN TYÖPÄIVÄN PUOLESTA 03#09

KAHVITAUON TOP 5

KUUMA/KYLMÄ KONTTORI

LASKE OSA-AIKAELÄKKEESI

TREENAA ISTUMALIHAKSIA

KOKOUSBINGO 2009

VINKKIÄTYÖNHAKUUNNETISSÄ 2.0

Työhuone kodin

sydämessäTee itse

välipalapatukatSEESAMI-KOOKOS-CHILI

9

LAP

SEST

AN

I TU

LEE

MA

DO

NN

AN

MA

NA

GE

RI �

�0

3#0

9

erto.fi

10422 Erto poika toimi 406x276 final indd 1

Miksi sinä teet työtä? ASIAT TÄRKEYS-JÄRJESTYKSEEN.

13 3 2009 15:24:52

4 toimi nº 3 2009

MinäOsaammeko

kasvattaa lapsemme

työelämään?

”Sain tarjouksen, josta en voinut kieltäytyä.”TAKAISIN VANHAAN TYÖPAIKKAAN

Hiirikäsi kuntoon!

PAREMMAN TYÖPÄIVÄN PUOLESTA 03#09

KAHVITAUON TOP 5

KUUMA/KYLMÄ KONTTORI

LASKE OSA-AIKAELÄKKEESI

TREENAA ISTUMALIHAKSIA

KOKOUSBINGO 2009

VINKKIÄTYÖNHAKUUNNETISSÄ 2.0

Työhuone kodin

sydämessäTee itse

välipalapatukatSEESAMI-KOOKOS-CHILI

9

{ 03#2009 sisällys }

PÄÄTOIMITTAJA PETTERI KANKKUNEN

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ARJA KUITTINEN

ULKOASU WWW.BOTH.FI

KIRJOITTAJAT

TIMO HAIKARAINEN, KIRSI HUHTALA, ANTTI

ISOKANGAS, JUHA ITKONEN, OUTI KAARTAMO,

LAURA KOLJONEN, HANNA LEHTO-ISOKOSKI,

AINOMAIJA LEHTONEN, SAARA PAKARINEN,

VIRPI PEURA, SALLI RAESTE, SUVI RÜSTER, OLLI

SULOPUISTO, ELINA VENESMÄKI, SUSANNA

VILJANEN

KUVAAJAT JA KUVITTAJAT

TERHI EKEBOM, SAMULI KARALA, HANNA

KOIKKALAINEN, RAMI MARJAMÄKI, ELINA

MINN, SANNA PAANANEN, JUKKA PYLVÄS,

HEIKKI RAUTIO, SAMI REPO, SAC MAGIQUE

TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT

ASEMAMIEHENKATU 4

00520 HELSINKI

P. (09) 6132�3204

F. (09) 6132 3202

WWW.TOIMILEHTI.FI

SÄHKÖPOSTI

TOIMI@ERTO.FI

JULKAISIJA

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

MEDIAMYYNTI

MIRKKA AHO, P. (09) 6132 3264

REPRO

TERO VALKONEN / FAKTOR

PAINOPAIKKA

FORSSAN KIRJAPAINO, FORSSA 2009

AIKAKAUSLEHTIEN

LIITON JÄSEN

ISSN 0783-9693

KA

NN

EN

KU

VA

SA

MU

LI

KA

RA

LA

TY

YL

I S

AL

LI

RA

ES

TE

16 Juha Larsson pitää vahvuutenaan sitä, että on nähnyt melkoisen määrän työpaikkoja.

oma ura8 TÄRKEINTÄ TYÖSSÄ

Anna Montell haluaa

jatkuvasti haasteita

9 TEHOKAS VIESTI

Post It -lapulla saa

ihmeitä aikaan

16 TAKAISIN KOTIIN

Vanhan työpaikan kutsu

28 KI ILLOTA DIGIMINÄSI!

Tiedätkö, mitä Google

kertoo sinusta?

51 UUSI ALKU:

Pekka Ella, 6 vuotta

kroppa & nuppi12 VASTAPAINOA ISTUMISELLE

Pikatreeniä lihaksille

13 VIIKONLOPUT VAPAIKSI

Lepää joka viikko

äläkä vasta lomalla

32 KÄDET JUUSTOSTA?

Eroon hiirenkäytön vaivoista

ihmissuhteet10 KULKEEKO TYÖ GEENEISSÄ?

Ahkeruus siirtyi Ruotsalaisilla

toiseen polveen

11 KAHVITAUON TOP 5

20 LAPSI, TYÖ & VOIMA

Koulimmeko lapsista

uupujia vai onnellisia?

omat rahat14 HELLITÄ ENNEN ELÄKETTÄ!

Palkkapussi ei pienene

osa-aikaeläkkeellä paljon

ruoka & juoma35 PAREMMAT PATUKAT

Itse tehty välipalapatukka

peittoaa teolliset

tila & tyyli37 KARUA KAUNEUTTA

Graafi kkopariskunnan

työhuone on kodin sydän

40 TÄNNEHÄN PAISTUU!

Elokuussa toimistoon

voi kaivata jäitä

41 TÄNNEHÄN JÄÄTYY!

Elokuussa toimistoon

voi kaivata vilttiä

+ VAKIOT6 TOIMI OIKEIN

Kysy asiantuntijoiltamme

15 KOTILÄKSYT

Antti Isokangas odottaa

voittoa pokerissa.

42 TYÖHUONEELTA

Juha Itkonen kirjoittaa

ihan solmussa.

43 ERTON JÄRJESTÖSIVUT

Voita kokous-bingossa ja ota talteen hiirityöntekijän taukojumppa. Liite lehden välissä.

toimi nº 3 2009 5

O lin nuori sanomaleh-

timies. Uutispäällik-

kö antoi minulle ra-

hoitusalaa käsittele-

vän juttuaiheen. Se

tuntui mehevältä.

Pari päivää selvitin

taustoja, soitin sinne ja tänne, hioin lause-

rakenteita.

Kolmannen työpäivän

aamuna avasin tuoreen

lehtemme ja kas – siellä-

hän oli juttu aiheestani.

Ei kylläkään minun teke-

mänäni.

Kokenut kollegani Niklas Herlin oli tekaissut sen yhden iltavuoron ai-

kana. Rip ja rap – nyt se oli poissa nurkista

kuljeksimasta.

Ei se julkaistu juttu ollut niin mietitty, pe-

rusteellinen ja kaunis kuin se, joka lepäsi nyt

kiintolevylläni tarpeettomana. Siinä oli kui-

tenkin yksi ratkaiseva etu: se oli nyt tehty.

TUON KORVANTAUKSIA kuivattavan ko-

kemuksen jälkeen olen nysvännyt hommis-

sani huomattavasti vähemmän. Siitä on kui-

tenkin vaikea päästä eroon. Olisi toisaalta

niin kiva tehdä työt viimeisen päälle ja kei-

tellä hyvän parasta maailman tappiin.

Ehkä nysväämisessä on jotain hyvin suo-

malaista. Siitähän syytetään myös fi rmojam-

me. Jenkkien tuotteet jo

repsottavat kauppojen hyl-

lyillä, kun meillä yhä fi ksa-

taan saumoja ja bugeja.

OLEN TARKKAILLUT kol-

mivuotiaan tyttäreni puu-

hia. Hän ei tee juuri mitään

niin hyvin kuin osaisi. Mieluummin hän te-

kee kaiken nopeasti.

Halutessaan hän voi piirtää perheestäm-

me melko yksityiskohtaisen teoksen. Siinä

vierähtää tovi. Harvoin hän kuitenkaan vai-

vautuu. 12 taideteosta muutamassa minuu-

tissa on tyypillinen suoritus. Niissä on viiva

siellä, toinen täällä ja ne ovat valmiita. Sitten

tehdään jo jotain muuta. Me aikuiset olem-

me nysvääjiä, lapset häslääjiä. Koetan imeä

vaikutteita tyttäreltäni.

KYSYIMME LUKIJOILTAMME, millaisia työntekijöitä he toivoisivat lapsistaan tule-

van. Ahkeria ja tunnollisia, oli yleisin vas-

taus. Yhä useammat lapset taas ilmoittavat

toiveammatikseen julkkiksen ammatin.

Jos sekä vanhempien että lasten haaveet

saadaan toteutumaan, meillä on pian ihail-

tavanamme ahkerien ja tunnollisten julkkis-

ten sukupolvi. Mitä ne sellaiset ovat? Jään

kiinnostuneena odottamaan.

Petteri KankkunenPäätoimittaja

{ pääkirjoitus }

Suomalainen haluaisi tehdä työnsä niin hyvin kuin osaa. Kukaan vain ei jouda

odottamaan homman valmistumista. Siksi kaikki asialliset hommat ovat huonosti

tekemisen arvoisia.

Oletko häslääjä vai nysvääjä?

”Tyttäreni tekee asiat mieluum-

min nopeasti kuin hyvin.”

VALOKUVAAJA SAMULI KARALA

Istun taksissa Las Vegasissa. Kukapa olisi uskonut vuonna 1988, että lähiössä kasvanut

turkulainen poika on parinkymmenen vuoden päästä menossa kuvaamaan 75-vuotiasta

Doyle Brunsonia, yhtä Yhdysvaltain suurimmista pokerilegendoista.

Taksi jumittaa, eikä ilmastointi pelaa. Turha tässä on puhua mistään tinkimättömästä

ammattitaidosta tai nöyrästä asenteesta. Kunhan tehdään, kuvataan ja pidetään hauskaa.

Kuski kaivaa hanskalokerostaan kartan ja ryhtyy selaamaan teiden nimiä. Vihdoin hän pistää

karttansa sivuun ja tokaisee: ”There’s too many rights and lefts.”

tekijältä

6 toimi nº 3 2009

RALF SUND

VTM,on STTK:n

talous- poliittinen

asiantuntija.

HANNA

HARVIMA

OTK, on Toimi -henkilö liitto

ERTOn lakimies.

TIMO

HAIKARAINEN

LitM, onpersonal trainer

ja urheilu-valmentaja.

JUHA-PEKKA

AIRO

PsM, onpsykoterapeutti

ja Mercuri Urvalin konsultti.

PIRTA

AALTONEN

FM, on HRM

Partnersinura val men taja.

kirjoita meille

» Toimi-lehti / ERTOAsemamiehenkatu 4

00520 Helsinki

» toimi@erto.fi

Vapaat puntarissa

? Onko taloudellisesti järkevämpää ottaa ylityöt vapaana vai rahana?

Opportunisti

VASTAUS: Taloustieteen yksi perusoletus

väittää, että jokainen yksilö on oman hy-

vinvointinsa paras tuomari. Yksilö ratkais-

koon omien mieltymystensä perusteella,

miten toimii. Arvioinnissa kannattaa kui-

tenkin hieman laskea ja miettiä.

Rahapalkkaa nakertaa progressiivinen ve-

rotus. Vapaaseen taas ei kohdistu verotusta,

joten vaaka kääntyi vapaan puolelle.

Rahaan liittyy välittömän edun lisäksi pit-

käkestoisia myönteisiä vaikutuksia, jotka to-

sin ovat pieniä: Eläke karttuu hieman enem-

män kuin vapaan ottamisessa. Piste rahalle.

Vapaaseen liittyy puolestaan vireystilaan,

ihmissuhteisiin ja jaksamiseen liittyviä

myönteisiä puolia. Siis vapaa-aikaa?

Tietysti pitäisi jaksaa miettiä myös soli-

daarisesti: Lisäisikö vapaan ottaminen mui-

den työkiireitä vai helpottaisiko se työttö-

myyttä? Toisaalta raha menisi kulutukseen,

ja kansantalous piristyisi.

Ralf Sund

muksissa on kuitenkin sovittu ainoastaan,

että lääkärintodistus tulee esittää pyydet-

täessä.

Suurempi merkitys on työpaikan omil-

la käytännöillä. Monella työpaikalla on so-

vittu, että lyhyistä poissaoloista ei tarvitse

toimittaa lääkärintodistusta, vaan oma il-

moitus riittää. Tällaisen lyhyen poissaolon

pituus vaihtelee yrityskohtaisesti, mutta

yleisimmin on sovittu, että työntekijä saa

olla sairauden vuoksi poissa omalla ilmoi-

tuksellaan kolme päivää.

Hanna Harvima

Eroon kiloista

? Olen kerännyt siinä mää-rin kiloja, ettei juoksemi-sesta ole puhettakaan,

enkä kehtaa mennä uimaan tai kuntosalille. Mitä liikuntamuo-toa suosittelisit?

Rapakunnossa

VASTAUS: Hienoa, että olet päättänyt aloit-

taa liikunnan! Lenkkeily ei tosiaan ole yk-

kösvaihtoehto, jos painoa on pääsyt kerty-

mään.

Kokeile lajeja, joissa kehon paino on osit-

tain tai kokonaan kannatettuna. Voit pyö-

räillä ja soutaa tai hankkia kuntopyörän tai

soutulaitteen. Sauvakävelykin sopii hyvin,

koska sauvat antavat tukea jaloille. Tee ae-

robista liikuntaa pitää-pystyä-puhumaan-

puuskuttamatta -periaatteella.

Myös lihaskuntoharjoittelu kannattaa,

vaikka kuntosali ei houkuttelisi. Se kiihdyt-

tää aineenvaihduntaa, jolloin painonhallin-

takin helpottuu. Lihaskuntoharjoittelua voit

tehdä helposti myös kotona. Apuvälineet ei-

vät ole välttämättömiä, mutta jumppapallo,

käsipainot ja vastuskuminauha tuovat har-

joitteluun vaihtelua. Esimerkkiliikkeitä löy-

dät kirjastosta tai netistä.

Timo Haikarainen

Todistus sairaudesta

? Lukeeko laissa montako päivää saa olla sairaana ilman lääkärintodistusta,

vai kuka sen päättää?Usein kipeänä

VASTAUS: Lain mukaan työntekijän pitää

esittää sairastumisestaan ja sen aiheut-

ta masta työkyvyttömyydestä lääkärinto-

distus, jos työnantaja sellaista pyytää.

Tarkempia määräyksiä saattaa löytyä työ-

ehtosopimuksesta. Usein työehtosopi-

{ Toimi oikein }T O I M I - L E H D E N A S I A N T U N T I J A T V A S T A A V A T L U K I J O I D E N K Y S Y M Y K S I I N

�”Useimmiten sairaudenvuoksi voi olla poissa omalla ilmoituksella kolme päivää.”

toimi nº 3 2009 7

Kalifi n paikalle?

? Haluaisin edetä urallani jonkin oman alani fi rman toimitusjohtajaksi. Mitkä

yleistaidot ja meriitit ovat arvostetuimpia, kun noihin tehtäviin valitaan?

En mahdu rooliini

VASTAUS: Toimitusjohtajan on hahmotetta-

va kokonaisuuksia ja kyettävä strategiseen

ajatteluun. Häneltä odotetaan näyttöä tulok-

sellisesta liiketoiminnasta ja ihmisten johta-

misesta. Hänen tulee ymmärtää, kuinka

asiakkuuksia luodaan ja hoidetaan. Myös

markkinoinnista ja myymisestä täytyy olla

näkemystä ja talousasioiden perusteet

hallus sa. Valmistaudu kertomaan esimer-

kein saavutuksistasi: ”Vastasin toimeksian-

nosta, jonka kaupallinen arvo oli neljä miljoo-

naa euroa.” Ihmisten johtamisesta kannattaa

pyytää suosituksia entisiltä alaisilta.

Toimitusjohtaja on rohkea, innostava ja

vaikuttava – puhutaan johtajan karismasta.

Myös maineella on merkitystä.

Toimialan tuntemus on usein valinnassa todel-

la tärkeää. Voi kuitenkin riittää, että on kokemus-

ta samankaltaisesta liiketoimintalogiikasta.

Pirta Aaltonen

Ajoissa päiväkotiin

? Viisivuotias poikani valit-taa usein, että haemme hänet liian myöhään päivä-

kodista. Sydäntä särkee, mutta joudumme puolisoni kanssa tekemään molemmat pitkää päivää. Jotain tälle pitäisi tehdä.

Lapsen eduksi

VASTAUS: Vaikutatte vastuullisilta vanhem-

milta. Vastuullisuus aiheuttaa syyllisyyden-

tuntoa, joka johtaa kuvaamaasi ristiriitaan.

Vas tuuntuntoinen ihminen tekee usein myös

pitkää työpäivää. Vastuuntuntoisina van hem-

pina taas koette, että poika jää liian vähälle

huomiolle. Toisaalta tiedätte, että lapsen on

hyvä oppia, että aina ei voida olla yhdessä.

Miten arvioisit herkkyyttäsi tilanteessa,

jossa joku osoittaa tyytymättömyyttä? Häi-

ritseekö pojan valittamisen synnyttämä

syyllisyys keskittymistäsi työhön? Vaivaisi-

ko työpäivän lyhentäminen mieltä?

Normaali syyllisyydentunto on hyödylli-

nen puolustusmekanismi, mutta liika syyl-

lisyys pilaa elämää. On hyvä miettiä, koet-

ko syyllisyyttä liikaa tai voisitko valita jotain

toisin. Miten jatkossa menetteletkin, hyväk-

sy tilanne. Syyllisyys kuuluu elämään siinä

missä ilo työstä ja lapsesta.

Juha-Pekka Airo

”Lihaskuntoharjoittelu �  kannattaa, vaikkakuntosali ei houkuttelisi.”

EL

INA

MIN

N

8 toimi nº 3 2009

TOIMIHENKILÖ LAITTAA ASIAT TÄRKEYSJÄRJEST YKSEEN

TEKSTI OUTI KAARTAMO KUVA HANNA KOIKKALAINEN

{ oma ura }

Anna Montell, 35:

Tärkeintä työssäni on...TYÖSKENTELEN palvelupäällikkönä ja

kon sulttina ohjelmistopalveluyrityksessä.

Asiak kai tamme ovat telekommunikaatio-,

tele pal velu- ja it-alan yritykset.

Olen tehnyt koko työurani Lontoossa ja

Hollannissa. Viime syksynä muutin takai-

sin Suomeen löydettyäni paikan, jolla on hy-

vä maine ja joka tarjoaa uramahdollisuuk-

sia. Haluan kehittyä ja olla hyvä siinä, mitä

teen. Jos olen uudessa harrastuksessa keski-

2001–2006Palvelu- ja laatupäällikkö,

MCI WorldCom (Hollanti)

2004–2006

Palvelupäällikkö,THUS plc (Englanti)

2006–2007

Palvelupäällikkö,Cable & Wireless

(Englanti)

2007–2008Palvelu- ja

projektipäällikkö,SpinVox (Englanti)

2008–

Projektipäällikkö ja itel-konsultti,

Nice-business Solutions Oy

2019”Joko olen samalla

alalla urani huipulla tai sitten minulla

on kahvila meren-rannalla.”

vertoa huonompi, se ei kiinnosta pitkään.

Työssäni olen saanut olla projekteissa,

joista minulla ei ole aiempaa kokemusta.

Kun pääsen mukavuusalueeni ulkopuo-

lelle, kasvan ja saan itseluottamusta. Huo-

maan pystyväni parempaan kuin olisin us-

konut. Kun omaan ammattitaitoon luote-

taan, siihen alkaa luottaa itsekin.

Ulkomailla työskentelin yrityksissä, joissa

päätökset pitää varmistaa monella eri joh-

toportaalla. Nyt saan tehdä päätöksiä itse.

Siitä tulee tunne, että työlläni on merkitys.

On tärkeää, että työn tekeminen on haus-

kaa ja että työpaikalla on hyvä ilmapiiri. Sii-

nä suhteessa olen aina ollut onnekas. ■

toimi nº 3 2009 9

{ oma ura }

kupolven työelämäodotuksiin ja nuorten

sitouttamiseen.

Työajan ja -paikan joustavuudesta olisi

etua uraputken molemmissa päissä. Elä-

keikää lähestyvät voisivat

keventää työmäärään sä ja

nuoremmat sovittaa työt

perhe-elämäänsä.

Etätyö voi tulevaisuudes-

sa olla rekrytointivaltti ja

ehdoton kriteeri työpaikan

houkuttelevuudelle. Uuden

sukupolven työskentelytavoissa etätyö ei

ole enää vain edelläkävijyyden merkki, vaan

luonnollinen ja välttämätön edellytys toimi-

ville työolosuhteille. ■

KOONNUT PETTERI KANKKUNEN

Maailman kauneimmat työpaikat

FORTUNE-LEHTI LISTASI jälleen maailman ihailluimmat yritykset. Nätein kolmikko on nyt Apple, Berkshire Hathaway ja Toyota Motor. Suomesta mukaan mahtui kolme: sijalta 42 löytyvä Nokia ja omilla toimialoillaan pärjänneet Stora Enso ja UPM Kymmene. Ruotsista löytyi vain yksi, Skanska.

Kärkikymmeniköstä vain Microsoftilla ja nelossijaa pitävällä Googlella on tarjolla työpaikkoja näillä nurkilla.

S A A T M U U T H O M M I I N

kuinka...

JAA ETTÄ ETÄTÖIHIN? Tuleeko telkkaris-

ta jotkut kisat vai onko keittiö remontin tar-

pees sa? Kotihommia ehdottava työntekijä

törmää usein tämän kaltaisiin ennakkoluu-

loihin.

Seuraavalla kerralla voit

sivaltaa takaisin tällä: Etä-

työtä tekevät ovat etätyöpäi-

vinä tehokkaampia kuin työ-

paikalla ja tekevät pidem-

pää päivää.

Näin todetaan työ- ja elin-

keinoministeriön julkai se massa etätyö-

raportissa. Ra portin mukaan etätyöstä

löytyy vastaus moneen ajankohtaiseen

ongelmaan: työssä jaksamiseen, uuden su-

Se on etätyö, joka leiville lyö.

Hanki kotikomennus!

Etätyöpäivät ovat tehokkaampia

IST

OC

KP

HO

TO

NITOJA, REI’ITTÄJÄ, MAPPI ja klemmari. Työpisteestäsi löytyy monen-laista tarviketta, mutta yksi niistä on ylitse muiden.

Sosiologi Randy Garner tutki, onko keltaisten Post-it -lappujen käyttämisellä vaikutusta siihen, miten työntekijät reagoi-vat toistensa pyyntöihin.

Hän lähetti nipun papereita ihmisille ja pyysi saatteessa heitä täyttämään ne. 38 prosenttia vastaanottajista toimi pyyn-nön mukaisesti.

Kun paperinipun päälle liitettiin Post-it-lappu, jossa pyyntö toistettiin käsinkirjoitettuna, 75 prosenttia toimi halutulla tavalla. Tarralapun vaikutuksesta vastaukset myös palautettiin nopeammin ja huolellisemmin täytettyinä.

Garner tulkitsee, että ihmiset noteeraa-vat lähettäjän henkilökohtaisen panostuk-sen asian eteen ja haluavat vastalahjana toimia esitetyn toiveen mukaisesti.

Muista siis tämä seuraavalla kerralla, kun haluat nakittaa paperihommia kollegallesi: Mitä henkilökohtaisemman teet pyynnös-täsi, sitä todennäköisemmin saat hänet siihen suostumaan.

p p gMitä henkilökohtaisemman teet pyynnös-täsi, sitä todennäköisemmin saat hänetsiihen suostumaan.

10 toimi nº 3 2009

KULKEEKO T YÖ GEENEISSÄ?TEKSTI OUTI KAARTAMO KUVA HANNA KOIKKALAINEN

{ ihmissuhteet }

Ahkeruus tuo ilon Ruotsalaisten työhön. Aina on yritettävä parhaansa.

Ei joutilaisuudelle!LIISA TENHUNEN-RUOTSALAINEN: Olen

kasvanut maaseudulla yrittäjäperheessä, jos-

sa työ kuului olennaisesti elämään. Kesätöis-sä olin jo 12-vuotiaana.

Pyrykin meni kesätöihin jo kahdeksannella

luokalla. Autoin häntä saamaan paikan van-

husten hoitajana. Sen jälkeen hänelle olikin

kunniakysymys hankkia työpaikkansa itse.

Pyry on saanut kotoa sellaisen asenteen, et-

tä aina pitää yrittää parhaansa.

Olin hirveän helpottunut, kun hän ilmoit-

ti menevänsä ammattikouluun. Se, että Pyry

löysi itselleen mieluisan alan on kuin lotto-

voitto. Toimin aikaisemmin lukion oppilaan-

ohjaajana ja näin, kuinka monet oppilaat oli

pakotettu sinne. Kirjoitusten jälkeen he olivat

hirveän turhautuneita, kun eivät päässeet jat-

kamaan mihinkään.

Minussa on vielä vähän opettajan virkaa.

Olen saarnannut Pyrylle, että työhaastatte-

lussa pitää ottaa hattu pois ja kaikkia tulee

tervehtiä töissä. Pyry sanoo, että kai hän nyt

itsekin osaa. Välillä sitä unohtaa, ettei hän-

kään ole ihan lapsi enää.

PYRY RUOTSALAINEN: Kun olin lapsi, äiti

te ki töissä pitkää päivää ja jatkoi kotona. En

muista, että hän olisi koskaan voivotellut työn

määrää, korkeintaan valitti välillä väsymystä.

Äiti on sanonut, että pitää valita sellainen

työpaikka, jossa työnteko on mukavaa. Olen

noudattanut ohjetta, enkä mennyt rahan pe-

rässä. On ihan sama, saako tunnilta pari eu-

roa vähemmän vai ei, jos töissä viihtyy. Muu-

ten en ole puhunut äidin kanssa uravalin-

noista koskaan.

Olemme molemmat ahkeria töissä. Minul-

le on myös tärkeää tehdä työni kunnolla. En

edes kehtaisi esitellä huonoa jälkeä.

Olen tehnyt sähkötöitä myös vanhempieni

kotona, mutta en mieti sitä, mitä äiti ajattelee

minusta työntekijänä. Asiakkaan ja työnanta-

jan mielipide on äidin mielipidettä tärkeämpi.

Puhumme äidin kanssa töistä, mutta mo-

lemmille riittää, että siellä on kaikki ok. ■

äiti liisa tenhunen-

ruotsalainen, 47

FM, koulupalvelun johtaja, Taloudellinen

tiedotuskeskus

poika pyry ruotsalainen,

22sähkö- ja kylmä-

laiteasentaja, YIT kiinteistötekniikka

toimi nº 3 2009 11

KUKAT

Leikkokukkien tuoksu työpaikalla piristää mieltä.

Oletko koskaan masentunut nähdessäsi kukkakimpun?

JÄÄTELÖTARJOILU

Kesä jatkuu! Jäätelöannos työkavereiden kanssa tuo sisään konttoriin

kesän tuntua.

POHJEVENYTIN

Seitsemän tuntia istuen jumittaa pohkeet ja takareidet. Pienikin

venyttely tekee hyvää.

F I R M A N P I I K K I I N

{ ihmissuhteet }KOONNUT SAARA PAKARINEN

IST

OC

KP

HO

TO

Palkansaaja tienaa Suomessa keskimäärin

2 880 euroa. Miehet keski-määrin 3 210 euroa ja

naiset 2 590 euroa.LÄHDE: TILASTOKESKUS

”Mitä aikuisemmaksi elää, sitävähemmän ajattelee menestyksiä ���ja enemmän merkityksiä.”

HILKKA OLKINUORA KIRJASSAAN NYT, AINA

Näkökulmat suoriksiJOKAINEN meistä havainnoi työpaikkaa eri

tavoin oman kognitiivisen kehyksensä läpi.

Konfl iktit töissä johtuvat usein siitä, että

tätä ei ymmärretä. Näin sanoo Whartonin

professori Sarah Kaplan Rotman-lehdessä.

Kognitiiviset kehyksemme muodostuvat

koko elämänkokemuksestamme. Jos toisen

kehys poikkeaa omastamme paljon, ajatte-

lemme hänen näkemyksensä olevan väärä.

– Kun hyväksymme erilaiset näkökulmat,

ne voidaan asettaa neuvottelupöytään, Kap-

lan sanoo.

Omaa kehystä voi perustella, mutta siihen

ei pidä jäädä jumiin. Viime kädessä kukaan

ei voi nähdä todellisuutta ”sellaisena kuin

se on”, Kaplan muistuttaa. ■

Työromanssi kiinnostaaRFSU:N TUOREEN TUTKIMUKSEN mu-

kaan joka neljäs ruotsalainen työntekijä on

harrastanut kollegansa kanssa seksiä. Sekso-

logi Linn Heedin arvioi Aftonbladetissa, että

ihmisiä kiinnostaa työpaikkaromansseissa

kielletty hedelmä.

CareerBuilder.comin kyselyssä 40 pro-

senttia vastaajista kertoi tapailleensa kol-

legaansa. Heistä 31 prosenttia oli päätynyt

työkaverinsa kanssa naimisiin. Joka kym-

menes vastaaja työskentelee sellaisen hen-

kilön kanssa, jota haluaisi tapailla.

Asiaa on tutkittu Suomessakin. Meillä lä-

hes puolet työssäkäyvistä on joskus ihastu-

nut tai rakastunut työtoveriin tai työssä ta-

paamansa henkilöön. ■

K A H V I T A U O L L A J U U R I N Y T P U H U T A A N ?

mistä...

IBM, HELSINKI1 Mitä kesälomalla tehtiin?2 Uudesta toimintamallista, josta meillä on järjestetty koulutusta.3 Harrastuksista: Syksyllä moni aloittaa uuden.4 Kuinka paljon helteitä kesään mahtuu?5 Ajankohtaisista uutisista.– viestintäpäällikkö Petra Snellman

NAISTEN KUNTOSALI LEIDI, TAMPERE1 Mitä kukin teki ja mihin matkusti kesä-lomalla?2 Jumppaohjelmista, uusien liikkeiden metsästyksestä, musiikista.3 Ottaako aurinkoa ulkona vai sisällä solariumissa?4 Vaatteista, kengistä, laukuista – kaikki vaatetukseen liittyvä kiinnostaa!5 Tulevaisuuden suunnitelmista. Työstä ja opiskelusta, lapsista ja parisuhteista.– palveluvastaava Petra Korpinen

MATKAHUOLTO, HELSINKI1 Vaikeista asiakkaista – se on tärkeää paineenpurkamista.2 Perheistä ja lapsista. Koiranomistajat puhuvat koirajuttuja.3 Mitä ruokaa laittaisi? Saatamme jakaa reseptejä.4 Mitä jossain tv-dokumentissa tapahtui ja mitä mieltä olemme asiasta.5 Lööpeistä.– palveluesimies Kirsi Atri

E T TÄ S I K Ä L I

TOIMII!

aatamme jakaa

entissa

12 toimi nº 3 2009

TEKSTI TIMO HAIKARAINEN KUVA SAC MAGIQUE{ kroppa & nuppi }

NOUSE YLÖS. Asiantuntijoiden mukaan yhtäjaksoisesti ei pitäisi istua 50 minuuttia pidempään. Nouse tuolista vähintään kerran tunnissa, nosta kädet pään yläpuolelle ja ojenna itsesi päästä varpaisiin. Pyöristystä selkä saa liikaa, suoristamista liian vähän.

10 min

AVAA ITSESI. Kun istut työmatkalla, jännitä pakaralihaksesi, suorista ryhtisi, käännä käsiä taakse ja kämmenet eteen-päin. Liike aktivoi takaosan lihaksia ja piristää mielialaa. Kehon kielellä viestit avoimuutta, joten saatat saada kaupan päälle seuraa!

5 minHARPO RAPPUJA. Unohda välillä rauhallinen kävely ja harppaa monta rappua kerralla. Pakaralihakset on suo-rastaan suunniteltu vauhdikkaisiin lonkan ojennuksiin. Reisi- ja pakaralihasten puhti paranee, ja saat veren mukavasti kiertä-mään työpäivän lomassa.

2 minISTU AKTIIVISESTI. Hanki töihin jumppapallo ja työskentele sen päällä muutama 15 minuutin jakso päivittäin. Homma ei ole niin vaikeaa, että tarvitsisit päähäsi kypärää. Tukilihakset heräävät unestaan ja pitävät ryhtiä mukavasti yllä seuraavat tunnit.

15 min

Koko keho saa osansa työpäivän istuma-annoksesta: kropan etuosa kiristyy

ja takaosa heikkenee. Pelasta istumalihakset ja laita ryhti kuntoon!

treeniä istumalihaksille6 i i62 minuuttia

LIIKU LISÄÄ. Kehosi kaipaa useimpina päivinä vähintään puoli tuntia fyysistä aktiivisuutta. Kuntoilusta hyötyvät istuessa rasittuvat lihakset. Parkkeeraa kauemmaksi ja kävele edes osa työ-matkasta. Käytä pitkästä lounastauosta suurin osa reippailuun. Sauvakävelyssä hartiaseutuun tulee reipasta, kiertävää liikettä. Ennen kuin teet lihaskuntoharjoit-telua, astu peilin eteen. Tee 2/3 liikkeistä lihaksille, jotka eivät näy peilissä. Sitten venyttele ja tee 2/3 liikkeistä lihaksille, jotka näkyvät peilissä.

30 min

toimi nº 3 2009 13

KOONNUT VIRPI PEURA{ kroppa & nuppi }

N Ä I N VO I T P A R E M M I N T Ö I S S Ä

terveen paperit

Parhaat niskaniksitJOS TIETOKONETYÖ TUOTTAA niska-,

hartia- ja yläraajavaivoja, ruotsalaistutki-

muksen mukaan kannattaa panostaa kol-

meen asiaan.

1. Vähennä hiiren käyttöä. Vähintään kol-

men tunnin hiiren käyttö lisäsi olka- ja kä-

sioireiden riskiä 70 prosentilla.

2. Paranna työympäristön mukavuutta.

Epämukava työympäristö piinasi yläkropan

ongelmina naisia enemmän kuin miehiä.

3. Mieti keinoja työkuormituksen keventä-

miseksi. Hyvin vaativan työn ja heikkojen

vaikutusmahdollisuuksien yhdistelmä yli

kaksinkertaistaa niskavaivojen riskin. ■

Lähde: International Archives of Occupatio-

nal and Environmental Health

Bonuksilla terveyttäTUNNISTATKO OLEVASI ylitunnollista

tyyppiä? Hellitä hiukan sydämesi tervey-

deksi! Kiinalaistutkimuksen mukaan liika

tunnollisuus lisää sydän- ja verisuonitauti-

en riskiä.

Terveydelle hyödyksi sen sijaan ovat hy-

vän palautteen ja palkintojen antaminen ja

saaminen. Työn tarjoamat suuret palkinnot

vähentävät tautivaaraa vähäisiin palkkioi-

hin verrattuna peräti 60 prosentilla.

Hyvin ylitunnolliset saisivat palkkioista

suurimman hyödyn. Rankka satsaus ilman

palkkiota lisää heillä sydän- ja verisuoni-

tautien vaaraa entisestään, pahimmillaan

yli viisinkertaisesti. ■

Lähde: Journal of Occupational Health

VOIMAA VIIKONLOPUSTAVIIKONLOPUN LEPO toimii kuin pinaatti Kippari-Kallella. Elvyttäneen viikonlopun jälkeen hankalatkin työt sujuvat paremmin kuin silloin, jos lepo jää vajaaksi. Levännyt ihminen on myös aloitteellisempi ja avuliaampi.

Työterveyspsykologi Sirkku Kivistön mukaan mielen irrottaminen työasioista on tutkitusti paras palauttaja. Siihen tarvitaan rentoutumista, mielihyvää, elämyksiä ja mukavia haasteita antavaa tekemistä. Ja myös unta.

– Monella irrottautumista auttavat pienet rituaalit, kuten kotivaatteiden vaihto, Kivistö kertoo. – Stressikierteessä auttaa myös päätös lopettaa työn ajat-telu. Ihminen voi paketoida työn syrjään. Itselleen voi sanoa, että nyt olen vapaalla, arvostan sitä ja se kuuluu sopimukseen.

Myös työyhteisön toimivuuteen kan-nattaa satsata. Perjantaisin väsyneimpiä ovat ne, joita rassaavat työssä ihmis-suhdeongelmat.

– Jos hiertävä suhde häiritsee työtä, asiasta kirjoittaminen paperillekin voi auttaa mieltä pääsemään siitä irti. ■

Lähes puolet suomalaisista istuu päivässä vähintään kuusi tuntia.

LÄHDE: TYÖTERVEYSLAITOS

CEFAR EASY TENS

Sähköimpulssi väristää lihakset

irtonaisiksi. Hoito-lappujen siirto hankalahkoa.

99 €, Instrumentarium

KIPUKOUKKU

Koukku löytää mojovat kipupisteet

lavan välistä ja hartioista. Noin 49 €,

www.kipukoukku.info

OBH NORDICA

SHIATSU BACK &

SHOULDER

Shiatsu- tai rullaus-hierontaa. Lämpö

rentouttaa ihanasti. 299 €,

kodinkoneliikkeet

BEURER MG 70

-INFRAPUNA-

HIEROJA

Voimakas hieroja, infrapuna lämmittää

mukavasti. Toimii koko kropalle.

69,90 €, tavaratalot

THERAPY-

PÄÄNHIEROJA

Sopii stressin pur-kuun ja työilmapii-rin parantamiseen.

Rapsuta minua.12 € + toimitus 5 €,

www.therapy.fi

R E N T O U D U T Ö I S S Ä

TOIMII!

AA VIIKONLOPUS

IST

OC

KP

HO

TO

14 toimi nº 3 2009

TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KUVITUS TERHI EKEBOM{ omat rahat }

saa kelpo tulot

TYÖVUOSIEN KERTYESSÄ MONI miettii,

voisiko elämästä tehdä jotenkin leppoisam-

paa. Jos haluaisit siirtyä osa-aikaeläkkeelle,

keskustele ja sovi asiasta työnantajasi kanssa.

Säädösten mukaan osa-aikaeläkeläisen tu-

lee tehdä vähintään 35 ja enintään 70 pro-

senttia vakiintuneista työtunneistaan. Työ-

tulo vähenee samassa suhteessa.

Omat työjaksot saa haarukan sisällä sopia

melko vapaasti. Kerralla ei kuitenkaan saa

olla pois kuutta viikkoa pidempään paitsi

vuosi- tai sairauslomalla.

Järjestelmään sisältyy joitakin ehtoja. Yk-

sityiseltä sektorilta osa-aikaeläkkeelle pää-

see 58–67-vuotiaana, jos on syntynyt vuon-

na 1947 tai sen jälkeen. Muuta työeläkettä ei

saa osa-aikaeläkeläisenä saada, mutta per-

he- ja kansaneläkettä kyllä.

Ennen kuin siirtyy osittaiselle eläkkeel-

le, on pitänyt olla kokoaikatyössä vähin-

tään viisi vuotta viimeisten 15 vuoden aika-

na. Mukaan lasketaan kaikki EU:n alueella

tehty työ. Lisäksi juuri ennen osa-aikaeläk-

keelle lähtöä on täytynyt olla kokoaikatyös-

sä 12 kuukautta viimeisten 18 kuukauden

aikana. ■

Osa-aikaeläkeläinen

Jos haaveilet osa-aikaeläkkeestä, laske huolella tulevat

tulosi. Silloin tiedät, mihin rahat riittävät.

Näin lasket tulosiEILA ESIMERKKI ON syntynyt vuonna 1951 ja täytti maaliskuussa 58 vuotta. Eilan nykyinen työsuhde on jatkunut yli 20 vuotta.

Eila on sopinut työnantajansa kanssa, että hän puolittaa työaikansa 1.8. alkaen. Osa-aikatyön keskiansioksi lisineen on sovittu 1 500 € / kk. Eilan viiden viime vuoden kokonaisansioista on laskettu eläkeyhtiössä vakiintunut keskiansio, joka on 3 016 € / kk.

Eilan osa-aikaeläke perustuu vakiintunee-seen ansioon seuraavasti:

Kokoaikatyön vakiintunut ansio on 3 016 € / kk, osa-aikatyön ansio tästä – 1 500 € / kk ja ansion alenema 1 516 € / kk. Osa-aikaeläke on 50 % ansion alene-masta eli 758 € / kk.

Eilan tulot osa-aikatyössä ja osa-aikaeläk-keellä ovat siis yhteensä 2 258 € / kk.

Jos Eila hakee osa-aikaeläkkeen jälkeen vanhuuseläkettä jo 63-vuotiaana, arvioitu vanhuuseläke on 1 352 € / kk. Jos Eila olisi jatkanut kokoaikatyössä 63-vuotiaaksi saakka, vanhuuseläke olisi ollut 1 412 €/kk.

Mitä pidempään Eila jatkaa työelämässä, sitä enemmän vanhuuseläkettä karttuu.

EILAN ARVIOIDUT VANHUUSELÄKKEETIkä Osa-aikaeläkkeen Kokoaikatyön jälkeen jälkeen 63 1 352 1 41264 1 428 1 53565 1 504 1 65766 1 580 1 78067 1 656 1 90268 1 733 2 024Lähde: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Asiantuntijana tiedottaja Taina Hedman Eläketurvakeskuksesta. ■

Vähemmän verojaOSA-AIKAELÄKELÄISELLE maksetaan palkan lisäksi eläkettä. Se on suuruudeltaan puolet ansion alenemasta.

Kun tulot pienenevät, vähenevät verot-kin. Siksi osa-aikaeläkeläisen ansiot eivät välttämättä laske paljonkaan. Tulojen las-kemiseen kannattaa pyytää apua omasta eläkeyhtiöstä.

Osa-aikaisesta palkasta eläkettä kertyy normaalisti ja ansioiden alenemastakin 0,75 prosenttia. Vuonna 1947 tai sen jälkeen syntyneen eläkekarttuma pienenee kokoai-katyöhön verrattuna 1,15 prosenttia ansion alenemasta laskettuna. 63 vuotta täyttä-neen karttuma pienenee 3,75 prosenttia.

toimi nº 3 2009 15

KONSULTTI ANTTI ISOKANGAS LUKEE AMMATTIKIRJALLISUUTTA,JOTTA SINUN EI TAR VITSE.

{ kotiläksyt }

P okeri on yksi viime vuosien

menestyslajeista myös pr:n

alalla. Lajin maine on nimit-

täin noussut vielä nopeammin

kuin sen todellinen suosio.

Vielä vuosikymmen sitten

pokeria oli sopivaa harrastaa vain miespo-

rukassa yömyöhällä, vähän niin kuin sikarin

polttoa, piereskelyä tai rivojen juttujen ker-

tomista. Viime vuosina pokerista on tullut

kunniallinen ja arvostettu

koko kansan harrastus, jo-

ta seurataan televisiosta ja

josta luetaan lehdistä.

Vielä pokerin arvostus ta-

kin nopeammin on noussut

pokerinpelaajien arvostus.

Jos Suomen Kuvalehden

tasaisin väliajoin teettämässä eri ammattien

arvostusta mittaavassa tutkimuksessa olisi

kymmenen vuotta sitten kysytty suomalais-

ten asenteista ammattimaisia kortinpelaajia

kohtaan, he olisivat todennäköisesti sijoittu-

neet samaan kastiin pysäköinninvalvojien,

toimittajien ja muiden yhteiskuntamme hyl-

kiöiden kanssa. Nyt nuoret pokerimiljonää-

rit ovat niin juhlittuja sankareita, että kuu-

den ällän ylioppilaat pohtivat aivan vakavis-

saan, lähtisivätkö Hankenille, lääkikseen vai

Las Vegasiin korttia läiskimään.

TALOUSTIETEILIJÄ Tim Harfordin kirja

The Logic of Life (ilmestyy syksyllä suomek-

si nimellä Elämän logiikka) todistaa, että po-

keritähdille kannattaa tosiaan nostaa hattua.

Maailman parhaat pokerinpelaajat ovat ni-

mittäin lähes Nobel-tasoisia neroja, vaikka

sitä ei välttämättä huomaisikaan heidän jut-

tujaan kuuntelemalla.

HARFORD KERTOO KIRJASSAAN tohtori-

tason keinoälytutkija Tim Fergusonista, joka

perehtyi kansantaloustieteelliseen peli-

teoriaan kehittääkseen täydellistä pokeria

opettavan tietokoneohjelman. Ferguso-

nista tuli yksi maailman

huippu pelaajista. Samalla

hän sai kuitenkin huoma-

ta, että muutkin huiput

toimivat joko tietäen

tai tietämättään saman

teorian mukaisesti.

ELÄMÄN LOGIIKKA ON jatkoa menestys-

teokselle The Undercover Economist (”Sala-

taloustieteilijä”), jossa Harford selitti kan-

santajuisesti nykymaailman ilmiöitä Kiinan

talousmahdin noususta huumejengien an-

saintalogiikkaan ja siihen, miksi juna-ase-

man kahvikioskeilla on varaa hinnoitella ta-

keaway-mukinsa niin härskisti.

Elämän logiikan alaotsikko on Uncovering

the new economics of everything eli ”paljas-

tus kaiken uudesta taloustieteestä”. Tällä

kertaa Harford on ottanut selitettäväkseen

esimerkiksi sen, miksi yritysjohtajien tulot

ovat nousseet niin räjähdysmäisesti, miksi

illallislaskun jakaminen reilusti on niin vai-

keaa ja miksi nuoriso harrastaa nykyään niin

paljon oraaliseksiä.

Useimpia Harfordin käsittelemiä ongel-

mia ei käsitellä kauppiksen kansantalous-

tieteen peruskurssilla. Tai minä ainakin tai-

sin olla kipeänä sinä päivänä, kun siitä suu-

seksistä luennoitiin. Siitä huolimatta ja juuri

siksi taloustieteilijän kylmän looginen silmä

paljastaa aiheista niin paljon. Harford osoit-

taa kerta toisensa jälkeen, että ihminen on

rationaalinen olento, jonka toimintaa ohjaa-

vat kysynnän ja tarjonnan laki sekä käytet-

tävissä oleva informaatio.

Ikävä kyllä Harford osoittaa samalla, että

yksilöiden rationaalinen käytös ei aina joh-

da kokonaisuuden kannalta rationaaliseen

lopputulokseen. Suurkaupunkeihin syntyy

etnisten ja sosiaalisten ryhmien mukaan ja-

kautuneita asuinalueita silloinkin, kun suu-

rin osa ihmisistä toimii värisokeasti ja haluaa

asua etnisesti sekoittuneella seudulla.

AIVAN AINUTLAATUINEN AJATTELIJA

Tim Harford ei ole. Taloustieteen menestyk-

sekäs popularisoiminen alkoi Steven Levittin

ja Stephen Dubnerin hittiteoksesta Freakon-

omics, ja nyt kyseessä on jo kokonainen kus-

tannustoiminnan alalaji. Harford kuuluu

joka tapauksessa alan parhaimmistoon, sil-

lä hän on popularisoijaksi aidosti populaari:

selkeä ja jopa hauska kirjoittaja.

Elämän logiikka todellakin osoittaa, että

taloustiede auttaa ymmärtämään, öh, elä-

män logiikkaa. Nyt kun joku vielä selittäi-

si helppotajuisesti, miten minä voisin voit-

taa pokerissa rationaalisesti miljoonan tai

pari. ■

Taloustieteilijän näkökulmasta pokerinkin pelaaminen on aivan järkevää puuhaa.

Elämän valttikortit

Ylioppilaat pohtivat, lähtisivätkö

lääkikseen vai korttia läiskimään.

K

JO

16 toimi nº 3 2009

Petri Pennanen, 33

Franticin graafi nen suunnittelija

3 asiaa……JOITA ARVOSTAN

NYKYISESSÄ TYÖSSÄNI:

» Loistavia työkavereita.

» Hyviä työtehtäviä.

» Sijaintia. Työpaikkani on lähellä kotia, ja lähistöllä on paljon hyviä lounaspaikkoja.

toimi nº 3 2009 17

Voisitko kuvitella palaavasi työ paikkaan,

josta olet kerran jo lähtenyt pois?

Kolme paluumuuttajaa kertoo,

miltä vanha suola maistuu.

TEKSTI LAURA KOLJONEN KUVAT HANNA KOIKKALAINEN

tervetulleeksi �takaisin”

�”Oli kivaa ��  tuntea itsensä

18 toimi nº 3 2009

M illaista mahtaa olla ir-

tisanoutua työpaikas-

taan ja palata sinne sa-

man tien takaisin? Sen

tietää graafi nen suun-

nittelija Petri Pennanen.

Pennanen työskenteli ja työskentelee edel-

leen digimedia-alalla toimivassa Franticissä.

Hän aloitti uransa kymmenen vuotta sit-

ten pienessä yrityksessä, joka fuusioitui

myöhemmin Franticin kanssa. Web-suun-

nittelijan hommista hän eteni parissa vuo-

dessa graafi koksi. Viiden vuoden kuluttua

hän oli jo art director.

”Franticissä oli silloin töissä aika kovia

tyyppejä. Opin heiltä valtavasti. Yritys on

muutenkin muuttunut koko ajan. Olen näh-

nyt alan nousut ja laskut ja sen miten ihmi-

siä on tullut ja mennyt. Alussa meitä oli yh-

deksän ihmistä, nyt siellä on 60, eli se on

ihan varteenotettavan kokoinen yritys alal-

la”, Pennanen kertoo.

Hyvästä urakehityksestä huolimatta nuori

mies halusi kuitenkin vaihtelua. Syyt olivat

osin henkilökohtaisia, osin ammatillisia. Pi-

kaisen päätöksen tuloksena Pennanen päät-

ti vuonna 2003 lähteä Lontooseen.

”Lähdin rohkeasti hakemaan uutta. Heinä-

kuussa päätin, että lähden ja järjestin itsel-

leni sieltä kämpän. Tein Suomessa koko

elokuun ajan duunin jälkeen hakemuksia

helposti viisikin tuntia. Lähetin niitä ihan

laidasta laitaan. Sain kutsuja haastattelui-

hin, joihin menin ensimmäisinä päivinä

muuton jälkeen. Samalla kävin myös otta-

massa selvää paikallisesta työkulttuurista.”

Hyvin pian hänelle selvisi, että Lontoos-

sa töitä olisi pitänyt tehdä myös viikonlop-

puisin.

”Hyvä puoli oli ainakin se, että ne sanoivat

sen suoraan”, hän naurahtaa.

Nyt Petri Pennanen myöntää, ettei lähtö

ollut loppuun asti harkittu.

”Henkilökohtainenkaan elämä Lontoossa

ei mennyt ihan putkeen. Aloin miettiä, onko

tämä todella se paikka, jossa tahdon asua.”

Lopulta oleskelu Lontoossa jäi viiden vii-

kon mittaiseksi. Pennanen nimittäin sai jo

Lontoossa vihiä työkaveriltaan, että enti-

sessä työpaikassa saattaisi olla paikka au-

ki, vaikka hänet oli jo korvattu. Hän kirjoit-

ti pomolleen ja sopi paluusta.

”Vaikka olin ollut niin vähän aikaa poissa,

moni asia oli muuttunut. Olin esimerkiksi

antanut asuntoni pois. Töissä oli hassua,

kun vastassa oli sama tietokone ja sen si-

Jouni Pousi, 38SPR:n ensiapukoulutuksen

vastaava

3 asiaa…

…JOITA ARVOSTAN

NYKYISESSÄ TYÖSSÄNI:

» Kansainvälisyyttä. Esimer-kiksi ohjeistukset ovat käytös-

sä muuallakin maailmassa. Sen lisäksi voin lähteä töihin myös

ulkomaille.

» Inhimillisyys.

» Toiminta.

Jouduin sanomaan heille, että nyt tuli �sellainen tarjous, josta en kieltäydy.

sällä vanhat tutut tiedostot. Ja oli kivaa tun-

tea itsensä tervetulleeksi takaisin,” Penna-

nen kiittää.

Jatkossa hän arvelee tekevänsä asiat pal-

jon harkitummin.

”Teen niin jo nyt. Mutta tulipahan sekin

kortti käännettyä!”

”NO, ETKÖ SÄ jo kerrasta usko nut!”, mi-

nulta kysyttiin, kun kerroin uudesta työ-

pai kastani. Jouni Pousin saama ihmettely ei

var mas ti ole ainutlaatuinen, kun ihminen

kertoo palaavansa työpaikkaan, josta on jo

kerran lähtenyt.

Tällä hetkellä Pousi työskentelee ensiapu-

koulutuksen suunnittelijana eikä hänellä ole

aikomustakaan etsiä uutta työpaikkaa. Toi-

sin oli vuonna 2001, jolloin Suomen Punai-

sella Ristillä meni taloudellisesti heikom-

min ja budjettia kiristettiin jatkuvasti.

”Koin koko ajan riittämättömyyttä, koska

toiminnan määrärahoja oli karsittava. Kun

minua samaan aikaan alettiin houkutella

opettajaksi ammattikorkeakouluun, päätös

oli aika helppo”, hän muistelee.

Pousi arvelee, että hänellä työpaikan vaih-

toon liittyi myös kolmenkympin kriisi. Hän

halusi jo urallaan eteenpäin, eikä työ ambu-

lanssissa enää miellyttänyt.

”Silloinen kollegani sanoi arvanneensa, et-

tä olin kyllästynyt työhöni jo aikaisemmin.

Hän muistutti, mitä olin miettinyt eräänä

kesäyönä. Irrotimme silloin kaatosatees-

sa autosta rattijuoppoa, joka oli ajanut ulos

tieltä jossain Viikin suoralla. Olin kuulem-

ma ääneen pohtinut, että tätäkö haluan teh-

dä lopun ikääni.”

Joulukuussa 2002 Pousi kertoi pomolleen

SPR:ssä vaihtavansa töihin ruotsinkieliseen

ammattikorkeakoulu Arcadaan, jossa palk-

kakin olisi 500 euroa parempi.

”Pomoni SPR:llä sanoi, että nyt meni joulu

pilalle. Sen sijaan Arcadaan minut rekrytoi-

nut tyyppi sanoi, että tämä oli joulun paras

uutinen. Aika ristiriitaisin tuntein siis läh-

din, en kuitenkaan ovet paukkuen. Ehkä eni-

ten harmitti se, että minut oli valittu SPR:n

hommaan, enkä sitten pysynytkään siinä.”

Arcadan pesti oli määräaikainen. Koska

toimi nº 3 2009 19

Puosi ei ollut virkansa puolesta muodolli-

sesti pätevä eli suorittanut ylempää ammat-

tikorkeakoulututkintoa, sellaisena pesti oli-

si jatkunutkin.

Puosi päätti jatkaa kouluttajan hommia

pelastusopistolla, jossa viihtyikin seitse-

män vuotta. Sitten oli pakko taas vaihtaa.

Vuonna 2007 hän aloitti Helsingin ja Uu-

denmaan sairaanhoitopiirissä ensiapusuun-

nittelijana.

Viime vuonna Jouni Pousi kuitenkin tör-

mäsi SPR:n ensiapukoulutuksen päällik-

köön. Päällikkö kertoi, että paikka koulutuk-

sen vastaavana oli auki. Hän kehotti Pousia

hakemaan paikkaa, mikäli tämä olisi kiin-

nostunut.

”Mietin asiaa pitkään, sillä SPR:stä lähtö

vuosituhannen alussa kummitteli vielä mie-

lessäni. Olin varma, ettei minua juuri siksi

valittaisi. Ja mikä ironisinta, samaan aikaan

minulle soitettiin toisesta ammattikorkea-

koulusta, Metropoliasta.”

Pousi päätti kuitenkin mennä SPR:n haas-

tatteluun.

”Työhaastattelu oli enemmänkin pari tun-

nin keskustelu. Haastattelun jälkeen oli sel-

lainen ottakaa tai jättäkää -fi ilis. En yrittänyt

esittää mitään, mitä en ole.”

Viikon jälkeen tuli viesti, että SPR haluaa

juuri Pousin.

”Meinasin tukehtua! Olin nimittäin juuri

Metropolian haastattelussa. Jouduin sano-

maan heille, että nyt tuli sellainen tarjous,

josta en kieltäydy.”

Nyt Pousi on työskennellyt tutussa ja tur-

vallisessa järjestössä kolmisen kuukautta.

Eikä ole katunut.

”Olin hirveän ilahtunut siitä, miten hy-

vin minut otettiin SPR:llä vastaan. Jos jo-

tain olen oppinut, ehkä katsomaan asioita

laajemmin. Tiedän, miten asioita kannattaa

viedä eteenpäin, jos halutaan luoda uutta ja

kehittävää. Elefanttia ei syödä kerralla.”

”MULLA ON OLLUT aina asenteena, että

uteliaisuus voittaa pelon. Olen niin sanotus-

ti halunnut opetella, miten samaa rokkia soi-

tetaan eri bändeissä”, perustelee työuraansa

Juha Larsson. Nykyään hän toimii yksityis-

yrittäjänä, aikaisemmin mainostoimiston

suunnittelijana.

Mainosalalla on maine hieman villinä ala-

na, jossa tekijät vaihtavat fi rmaa mennen

tullen. Larssonin mielestä maine on osin

paisuteltua ja sävyltään turhan kielteistä.

Toisaalta juuri hän itse edustaa alan vikke-

liä liikkujia.

Juniorina Larsson työskenteli ensin Stock-

mannin markkinointiosastolla ja McCann

Helsingissä. Sittemmin paikka löytyi juu-

ri perustetussa Taivaassa, josta hän siirtyi

PHS:ään. Sieltä Kai Seikku palkkasi hänet

Juha Larsson, 41yksityisyrittäjä

3 asiaa…

…JOITA ARVOSTAN …

NYKYISESSÄ TYÖSSÄNI:

» Mahdollisuutta valita oikeat ih-miset tekemään oikeita asioita.

» Työskentelyä lahjakkaiden ja intohimoisten ihmisten kanssa.

» Työni on nykyään vapaata ja omaehtoista. Saan mahdollisuu-

den onnistua ja epäonnistua.

suunnittelijaksi yhteen alan suurimmista

ja arvostetuimmista toimistoista, Hasan &

Partnersille.

”Silloin Hasanilla oli kyllä mahtava meno.

Siellä oli paljon yhden hengen dynamoita,

jotka olivat yhdessä enemmän kuin osiensa

summa. Se oli paras paikka, jossa olen ikinä

ollut töissä ja samalla ainoa toimisto, johon

olisin voinut kotiutua”, Larsson muistelee.

Larsson palasi Hasanilta takasin PHS:ään,

josta vaihtoi jälleen puolentoista vuoden ku-

luttua takaisin Hasanille. Ihmiset eivät kui-

tenkaan olleet enää samoja. Larsson vaih-

toi vielä kerran SEK&Greyhin, kunnes pää-

tös tehdä asioita omaan laskuun kypsyi.

Viimeiset puolitoista vuotta hän on työs-

kennellyt yksityisyrittäjänä. Kovin kauas

mainosmaailmasta hän ei ole päässyt: Nyt

Larsson ansaitsee leipänsä liiketoiminnan

ja brändin rakentamisen neuvonantajana.

Asiakkaita ovat yritykset, joilla ei välttä-

mättä ole omaa markkinointiosastoa. Juha

Larsson tunnistaa fi rman tarpeet ja mahdol-

lisuudet. Siltä pohjalta hän innovoi ratkai-

suja siihen, mitä fi rmassa voitaisiin tehdä

markkinoinnin hyväksi, ja etsii oikeat ihmi-

set toteuttamaan sen.

”Puhun itsestäni mieluummin neuvonan-

tajana kuin konsulttina, sillä en pidä siitä

sanasta. Olen eräänlainen ulkoistettu mark-

kinoinnin ja brändin rakentamisen kehitys-

johtaja: Menen projektin ajaksi osaksi yri-

tyksen arkea ja vien projektin loppuun. Se

on myös kustannustehokasta, koska suuri

osa palkkiostani tulee tulospalkkiosta.”

Usein työtä vaihtanut mies pohtii, miksi

hänen on aina pitänyt tarkistaa ja vielä uu-

delleen tarkistaa, onko aidan toisella puolel-

la kivempaa ja parempi meno.

”Joku syyhän siinä aina on, että lähtee eri

suuntaan. Se on vähän niin kuin parisuh-

teessa. Turha siitä on mitään ikuista katke-

ruutta puolin tai toisin tuntea. En minä aina-

kaan jää parisuhteeseen enkä duuniin, jos-

ta on kipinä kadonnut. Tai jossa sitä ei enää

onnistuta yhdessä sytyttämään, vaikka yri-

tettäisiin.”

Larsson on oppinut tuntemaan sisäisen

biorytminsä, joka noudattelee kolmen vuo-

den sykliä.

”Ensimmäisenä vuotena uudessa duunis-

sa ajaa itsensä sisään ja opettelee talon ta-

vat. Toinen vuosi on nastaa yhdessä pelai-

lua. Kolmantena vuotena alkaa vähän katsel-

la ympärilleen. Jos toimisto ei ole kyennyt

muuttumaan tai ei itse kykene eikä saa töis-

tä enää tarpeeksi haastetta, on aika vaihtaa

paikkaa.”

Juha Larsson sanoo, että jos olisi jäänyt

yhteen toimistoon, olisi nähnyt vain yhden

tavan tehdä työtä.

”Nyt vahvuuteni on se, että olen nähnyt

melkoisen määrän työpaikkoja ja tehnyt

niin monenlaista työtä erilaisten ihmis-

ten kanssa eri toimialoilla. Ja vielä ympäri

maail maa. Tämä on niin pieni maa ja maail-

ma, että on helppo nähdä, kuka on todelli-

nen tekijä ja kuka pulkassaistuja.” ■

20 toimi nº 3 2009

TEKSTI ELINA VENESMÄKI KUVAT SAMULI KARALA

Minkälaisia työntekijöitä me kasvatamme lapsistamme?

Elina Venesmäki selvitti, johtaako kapaloiässä aloitettu

koulinta menestykseen vai varhaiseen loppuun

palamiseen. Kysyimme myös lukijoiltamme, mitä eväitä

he ovat antaneet lapsilleen työelämää varten.

Minä2.0

22 toimi nº 3 2009

Monet urheilulajit pitää aloittaa viimeis-

tään kouluiän kynnyksellä tai sitten vasta

aikuisena, koska varhaisnuorille alkeiskurs-

seja ei ole. Jossakin ikävaiheessa seura va-

litsee tähdet erityisvalmennukseen, ja heil-

lä vasta treenejä onkin.

Ville Räty treenaa neljästi viikossa, mutta

hän harjoittelee joka päivä tunnin tai enem-

mänkin itsekseen tai kavereiden kanssa.

Villen isä Jari Räty pitää harrastusta hyvä-

nä niin kauan kuin poika haluaa itse harjoi-

tella eikä touhu haittaa koulua.

”Jotkut vanhemmat vievät lapsia harras-

tuksiin väkisin. Se ei ole reilua.”

Mutta miksi ihmeessä jo noin pienen pi-

tää harjoitella noin paljon? No, koska jalka-

pallo on taitolaji, ja jos haluaa edetä, toistoja

tarvitaan paljon, Ville Räty selittää. Hänestä

harrastus on muutenkin lapselle hyväksi. Se

opettaa tekemään töitä.

”Koulussa on sama: Läksyt pitää tehdä jo-

ka päivä, jos haluaa parhaisiin tuloksiin.”

FORTUNE-LEHDEN TOIMITTAJA Geoff Colvin kirjoittaa kirjassaan Talent is overrated,

että menestyksessä ei ole kyse lahjoista vaan

sinnikkyydestä. Jos siis lapsi ei tunnu olevan

kovin lahjakas muusikko tai tanssija, hän voi

kuitenkin päästä harjoittelulla pitkälle.

Tämä pätee muuhunkin, ja erityisesti liike-

elämässä oletukset lahjakkuudesta ovat hä-

nestä täyttä kukkua. Maailman rikkain ihmi-

nen Bill Gates ei ole erityislahjakkuus. Hän

vain kiinnostui tietokoneista hyvin nuore-

na ja on uhrannut niille paljon aikaansa sen

jälkeen.

Colvinin mielestä mikä tahansa harjoittelu

ei kuitenkaan vie pitkälle. Useimmat meis-

tä eivät edes pyri kunnolla kehittymään.

Jos harjoittelemme pianonsoittoa, toistam-

me kappaleita, jotka osaamme ja yritämme

pitää tason, jolla jo olemme. Pitkälle etene-

vä sen sijaan haluaa todella oppia lisää koko

ajan. Hän miettii tarkasti, mitkä osat suori-

tuksessa kaipaavat parannusta – ja keskittyy

niihin, vaikka olisi tietenkin hauskempaa

tehdä vain helppoja asioita. Huiput ovat

K äsi ylös: kuinka moni on

soittanut masuvauvalleen

klassista musiikkia? Sen

sano taan kehittävän vauvan

aivoja, ja kaikkea kannattaa

kokeilla, eikö?

Pieni lapseni syntyi reilu vuosi sitten.

Hän on ihmeellinen: oppii koko ajan uut-

ta ja muuttuu silmissä. Mutta onko hän jol-

lakin tavalla erityinen? Voiko kehitykseen

vaikuttaa?

Vauvan tulevaisuudesta ei vielä voi sanoa

juuri mitään. Vanhemmat kuitenkin tekevät

kaikkensa, jotta lapsi menestyisi elämässä.

Hänestähän voi tulla rikas ja kuuluisa!

Mitä nuorempana lapselleen opettaa tär-

keitä taitoja, sen parempi, yleensä ajatel-

laan. Vauvauinnin voi aloittaa kolmekuise-

na, samoin muskarin. Ehkä meidänkin lap-

semme pitäisi päästä kielikylpyyn?

Hiekkalaatikolla lasten ikä kiinnostaa kaik-

kia, ja neuvola seuraa kehitystä kuukausit-

tain. Jos lapsi oppii puhumaan ennen kuin

kaverinsa, hänen on pakko olla fi ksu! Älyk-

kyysjärjestö Mensa saa vähän väliä puhelui-

ta vanhemmilta, jotka kysyvät, mitä tehdä

kolmivuotiaan lukemaan oppineen kanssa.

Monet vanhemmat haluavat selvittää pikku-

lapsen älykkyysosamäärän.

Mitä ihmettä sillä tekee?

Tätä ihmettelee myös Heikki Harjunmaa Mensan toimistosta. Mensa haluaa kuitenkin

aikanaan poimia lahjakkuudet joukosta, jotta

koulu voisi jalostaa heitä vielä älykkäämmik-

si. Järjestöllä oli projekti, jolla se yritti saada

koulumaailmaa huomaamaan lahjakkaat lap-

set. Projekti ei ollut menestys.

”Koulumaailma on täällä niin tasapäistä-

vä”, Harjunmaa harmittelee.

Tasapäistämisessä on hänestä se vika, että

lahjakkuus ei yksin riitä. Lahjoja pitää har-

joittaa.

PISIMMÄLLE LASTEN VARHAINEN tree-

naaminen on viety musiikissa ja urheilussa.

Käpylän Pallon yhdeksänvuotias pelaaja Ville Räty on pelannut jalkapalloa nelivuotiaasta.

”Menestyksessä ei ole kyse ��lahjoista vaan �sinnikkyydestä.”

T Ä R K E I N A S I A , J O N K A O P E T A N L A P S E L L E N I T Y Ö E L Ä M Ä S T Ä

A H K E R U U S

R E H E L L I S Y Y S

T E K E M Ä Ä N T Y Ö N S Ä H Y V I N

T U N N O L L I S U U S

T Ä S M Ä L L I S Y Y S

V A S T U U N T U N T O

L U O T E T T A V U U S

P O S I T I I V I S U U S

S O S I A A L I S U U S

T Y Ö E I O L E K O K O E L Ä M Ä

T Y Ö N T E K I J Ä N Ä P O I K K E A N V A N H E M M I S T A N I

E N M I T E N K Ä Ä N

T Y Ö E I O L E K O K O E L Ä M Ä N I

K O U L U T E T U M P I

K U N N I A N H I M O I S E M P I

V Ä H E M M Ä N S I T O U T U N U T

E I H E R R A N P E L K O A

R E N N O M P I

R O H K E A M P I

S O S I A A L I S E M P I

I T S E N Ä I S E M P I

T Y Ö N T E K I J Ä N Ä M U I S T U T A N V A N H E M P I A N I

T U N N O L L I S U U D E S S A

A H K E R U U D E S S A

H U O L E L L I S U U D E S S A

T A R K K U U D E S S A

L O J A A L I U D E S S A

T Y Ö M O R A A L I S S A

E N M I S S Ä Ä N

V A S T U U L L I S U U D E S S A

T Ä S M Ä L L I S Y Y D E S S Ä

S I T K E Y D E S S Ä

71 % vanhemmista sai nuorena viikkorahaa 55 % antaa viikkorahaa omille lapsilleen

Viikkorahan saamisen ehdot 1. osallistuminen kotitöihin 2. tehtävien suorittaminen 3. ei ehtoja 4. hyvä käytös 5. muu ehto

toimi nº 3 2009 23

L A S T E N T O I V E A M M A T I T

1. palomies2. eläinlääkäri3. insinööri4. julkkis5. lääkäri

Myös mainittuja:

taiteilija, nörtti, Madonnan manageri,

lego-insinööri, rokkarin tyttöystävä.

Ville Räty pelaa jalkapalloa tai harjoittelee tekniikoita päivittäin. Vanhemmat uskovat, että sinnikkääseen työntekoon tottuminen auttaa koulussakin.

24 toimi nº 3 2009

M I H I N K O T I T Ö I H I N L A P S E N N E O S A L L I S T U V A T ?

1. siivoaminen 2. ruoanlaitto 3. asiointi 4. tiskaaminen 5. pihatyöt

Iiris Niska on oppinut Vironniemen päiväkodissa itsenäisyyttä ja toisten huomioon ottamista. Iiriksen muskarikantele vaihtuu syksyllä pianoon.

toimi nº 3 2009 25

Helppoja vinkkejä työelämässä pärjää-

miseen ei ole. Sattumallakin on usein sor-

mensa pelissä. Ystäväni ovat saaneet hieno-

ja työpaikkoja, koska ovat kotoisin Pohjan-

maalta niin kuin pomonsa, tai ovat olleet au

pairina kylässä, jossa pomolla on mökki.

Ikävääkin voi sattua. Hienosti alkanut ke-

hitys saattaa lähteä huonoon suuntaan vaik-

ka koulukiusaamisen takia. Mannerheimin

Lastensuojeluliiton mukaan vähintään ker-

ran viikossa kiusattuja lapsia on Suomes-

sa 6–10 prosenttia. Kiusaajista osa pysyy ag-

gressiivisina koko ikänsä ja jatkaa kiusaa-

mista töissä. Kiusattu saattaa alkaa inhota

itseään ja masentua. Oireet voivat kestää

kauas aikuisuuteen.

NIIN, EI TIETENKÄÄN riitä, että lapsi kas-

vaa taitavaksi. Työelämä on monelle niin

rankkaa, että jo kolmekymppiset jäävät pit-

kille lomille, kun eivät jaksa enää.

Jyväskylän yliopiston professorin Katarii-na Salmela-Aron mukaan lukiolaistytöistä jo-

ka viides kärsii koulu-uupumuksesta. Kor-

keakouluopiskelijoista joka 13. on uupunut.

Voivatko vanhemmat vaikuttaa siihen, että

lapsi jaksaisi työelämää ja viihtyisi?

Salmela-Aron mukaan kouluintoon ja -uu-

pumukseen vaikuttavat koti, koulu ja kave-

rit. Kotona tärkeää on, että vanhemmat ei-

vät ole itse työn väsyttämiä, koska se tarttuu

myös nuoriin. Vanhempien pitäisi tukea lap-

sen vahvuuksia ja auttaa niiden löytämises-

sä, koska näin lapsen itsearvostus kasvaa.

Nuoruudessa myös kaverit ovat todella

tärkeitä. Koulu-uupumuskin tarttuu kaveri-

piirin sisällä. Jos koulun ilmapiiri on kiirei-

nen, sekin uuvuttaa koululaisia.

Seuraavaksi Salmela-Aro aikoo selvittää,

ovatko nykyiset koulu-uupujat tulevaisuu-

den työuupujia. Mutta joku kai osaa kertoa

jo nyt, miten voin helpottaa lapsen eloa ai-

kuisuudessa? Työ on niin iso osa elämää, et-

tä sitä on turha tehdä hampaita kiristellen.

HELSINGIN KRUUNUHAASSA kauniissa

vanhassa talossa sijaitsee Vironniemen päi-

harjoitelleet näitä vaikeita asioita runsaas-

ti, saaneet palautetta ja arvioineet kehitys-

tään kriittisesti itse.

Työelämässä useimmat tekevät Colvinin

mukaan vain sen, mitä pitää tehdä. Työ-

tä ei ole suunniteltu siten, että sen tekijät

voisivat kehittyä mahdollisimman hyviksi.

Tarkoituksena on vain, että työ tulee teh-

tyä. Monelle se myös riittää. Palautetta saa

usein vain kerran vuodessa kehityskeskus-

teluissa, mikä on aivan liian vähän todelli-

seen edistymiseen.

Parhaat asettavat itselleen kuitenkin työ-

elämässäkin tarkkoja tavoitteita. He eivät

mieti vain tavoitetta vaan myös niihin pää-

semisen tapaa. He pohtivat tiettyä, hankalaa

osaa työssään ja pyrkivät korjaamaan sen.

He myös tarkkailevat itseään koko ajan. Jos

eteen tulee uusi tilanne, he osaavat pysäh-

tyä ja miettiä, tarvitaanko ehkä uudenlaista

strategiaa, ja mikä se voisi olla.

Menestyminen siis edellyttää pitkäjänteis-

tä harjoittelua ja keskittymistä. Vielä kun

tietäisi, mitä lapsen kannattaisi harjoitella.

KUN LAPSENI ON parikymppinen, eletään

jo 2030-lukua, eikä kukaan tiedä, mitä työ-

elämässä pärjääjiltä vaaditaan silloin.

Millaisen lapsuuden viettivät ne, jotka ovat

sittemmin pärjänneet elämässä? Muutama

vuosi sitten ruotsalaisen Bengt-Erik Anders-sonin tutkimus totesi, että varhain hyvään

päivähoitoon menneistä tuli menestyjiä.

Jyväskylän yliopisto on tutkinut 30 vuo-

den ajan vuonna 1959 syntyneitä ihmisiä.

Professori Katja Kokko on keskittynyt pitkä-

aikaistyöttömien taustoihin. Työttömyydel-

tä on suojannut vanhempien keskinäinen

hyvä suhde, fyysisten rangaistusten puuttu-

minen ja se, että vanhempia kiinnosti lapsen

koulunkäynti. Mutta onko taitoja, joita lap-

sen kannattaisi erityisesti opetella?

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksella on

oma ajatuksensa asiasta. Viime vuonna teh-

ty tutkimus kertoo, että jatkossa ihmisen pi-

tää tottua oppimaan koko ajan yhä enem-

män uutta.

”Koulu-uupumuskin ���tarttuu kaveripiirin sisällä.”

väkoti. Lapset piirittävät minut heti ovella.

”Kenen äiti sinä olet?”, ensimmäinen lap-

si kysyy. Toinen pyytää tekemään itselleen

paperilennokin ja kolmas kertoo murheelli-

sena kaverin tönäisseen häntä. Lapset suh-

tautuvat vieraaseen häkellyttävän mutkat-

tomasti.

Vironniemen päiväkoti keskittyy tuke-

maan lasten ystävyyttä ja sitä, että kaikki

tuntevat itsensä tärkeiksi ihmisiksi ja osaksi

porukkaa. Päiväkodin johtaja Kirsti Hakko-la selittää, miten tämä tapahtuu. Hänen aja-

tusmaailmassaan lapsi on taitava ja täynnä

mahdollisuuksia. Hän haluaa pärjätä ja teh-

dä asiat oikein. Ympäristön pitää katsoa, et-

tä nämä mahdollisuudet toteutuvat. Aivan

erityisesti lapsi pitää opettaa toimimaan

muiden kanssa.

”Opetamme lapsille lukemista ja pape-

rin leikkaamista, ja luulemme, että ystävyys

ja empatia heräävät itsestään. Ei se niin

mene.”

Hakkola sanoo, että aikuisten pitää aidos-

ti kunnioittaa lasta, kommunikoida hänen

kanssaan ja osoittaa, että tämä on tärkeä ja

hieno tyyppi. Vironniemessä lapsista teh-

dään tärkeitä toisilleen niin, että he tekevät

ryhmissä asioita, joita kaikki osaavat ja jois-

sa kaikkia tarvitaan: esimerkiksi kehittele-

vät näytelmiä. Jokainen oppii olemaan oma

itsensä, vaikka muut ovat erilaisia.

Isot ja pienet lapset tekevät asioita pareina

niin, että isompi auttaa ja saa samalla tuntea

itsensä tärkeäksi. Lapset oppivat myös, että

kiintymyksen osoittaminen on tärkeää eikä

ainakaan missään tapauksessa häpeällistä.

Kuulostaa hienolta, mutta auttaako päivä-

kodin pedagogiikka lasta vuosien taa? Mitä

sitten, kun lapset jättävät päiväkodin?

”Ehkä vanhempien pitäisi vaikuttaa myös

kouluun. Ihmisten pyörittämiä laitoksiahan

ne ovat”, Hakkola sanoo.

Vanhempien pitäisi hänestä tarkkailla

omaa käytöstään eikä lähteä mukaan lapsen

aggressiivisuuteen tai muuhun ikävään. Hy-

viä puolia voi aina korostaa. Lapsen koulu-

kuulumisiin ja vapaa-aikaan pitäisi kiinnit-

tää huomiota; ei riitä, että kysytään, miten

tentti meni.

Hakkola epäilee, että suuri osa nuorten

mielenterveysongelmista syntyy siitä, että

aikuiset eivät ota heihin kunnolla kontak-

tia. Samalla nuoret kokevat, että heiltä vaa-

ditaan todella paljon.

”Me täällä haluamme opettaa lapsille toi-

senlaista maailmaa. Sellaista, joka on täyn-

nä mahdollisuuksia, ei velvollisuuksia”, hän

sanoo. ■

ARTIKKELISSA KÄYTETTY LÄHTEINÄ:MIKSI KERTOISIN, KUN SE EI AUTA. MLL:N RAPORTTI NUORTEN KIUSAAMISKYSELYSTÄ 2009.YLEISSIVISTYS JA OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ 2030 — MENESTYKSEN EVÄÄT TULEVAISUUDESSA. TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS 2008.

PU

HU

TT

IIN

PA

LJO

N

26 toimi nº 3 2009

Moro! Putosiko omena kauas puusta?Kysyimme tamperelaisilta

työelämän konkareilta,

että nääs minkä verran

työasioista ja työelämästä

tuli kotipuolessa puhuttua

lasten kanssa? Ja minne

sitten jälkikasvu päätyi

työelämässä?

TEKSTI KIRSI HUHTALA KUVAT RAMI MARJAMÄKI

6%

O N T Ö I S S Ä S A M A L L A A L A L L A K U I N T O I N E N V A N H E M P A N S A

P U H U N K O T O N A T Y Ö A S I O I S T A L A S T E N K U U L L E N …

P A L J O N 1 3 %

J O N K I N V E R R A N 7 2 %

E N J U U R I K A A N 1 5 %

18%

O P E T T A A L A P S I L L E E N , E T T Ä T Y Ö E I O L E K O K O E L Ä M Ä

TUULA NURMIYrittäjä

”Mistään muusta kuin työstä ei 40 vuoteen pu-huttu. Toinen on yrittäjä,

toinen puolustusvoimilla.”

HANNU LIIKKAAutoilija

”Poika autoilija, tytär kauppatieteiden maisteri. Poika oli ensin isällä töissä

ja oli luontaista jatkaa.”

JORMA POSOMaanviljelijä

”Poika oli pikkupojasta mukana hommissa ja on nyt agrologi. Tytär on kaupalli-

sella alalla.”

SIRKKA ALHO-HUMALA

Palvelusihteeri koulun kansliassa

”Vanhemmalle pojalle oli selvää, että kokiksi. Nuo-

remmalle valkeni armeijas-sa, että opettajaksi.”

EERO HAHLAKehitysteknikko

”Toinen on prosessi-insinööri, toinen lääke-

edustaja, vaikka opettaja ohjasi hoitoalalle.”

LEENA LÄHTEENMÄKIYksityisyrittäjä

”Painotin, ettei työ saa olla koko elämä. Poika on

reissuhommassa, tytär opiskelee sairaala-alaa.”

TARJA KARJALAINENYrittäjä

”Olen ollut aktiivinen luottamusnainen, tytär on samanlainen. Hän on Veik-

kauksella assistenttina.”

VEIJO PYNNINENVeturinkuljettaja

”Henkilöstörekrytoinnissa ja it-alalla. Vanhempi oli ensin kyllä lastentarhan-

opettajana.”

REIJO HÄKKILÄMaatalouslomittaja

”Lapset olivat kiinnos-tuneita työstäni. Eri

aloilla kaikki: biologi, lastentarhan opettaja,

artesaani.”

MARJA-LEENA KIVIKKO

Terveyskeskusavustaja”Kotona keskusteltiin

etenkin rahankäytöstä. Lapseni on nyt tehtaalla

remonttimiehenä.”

AARNO HANNUKKARakennusmestari

”Lapsi oli aina mukana töissä. Päätyi kuitenkin

kaupalliselle alalle autoilijaksi.”

aa atatataasasas aa tt tytytnynyn nonon no tyn

i-illllpapappppau -p

”””

PU

HU

TT

IIN V

ÄH

ÄN

S A M A L L A A L A L L A

E R I A L A L L A

toimi nº 3 2009 27

IST

OC

KP

HO

TO

ERKKI RASKINENLehtikuvaaja

”Ammatti oli läsnä, koska tein kuvia koto-na. Poika kuvaa stilliä ja videota teknillisellä

yliopistolla.”

MAISA SOLAVerovalmistelija

”Tytär on sairaan-hoitaja ja poika

kirvesmies. Lapsena pojassa ei ilmennyt

kädentaitoa.”

VESA LEPOLAToimitsija

”Puhuimme urheilusta, kun olin urheiluhommis-

sa. Toinen lapsista on valmentaja, toinen erehtyi

diplomi-insinööriksi.

ANTERO VESAFree-toimittaja

”Tyttö oli kuvataidelu-kiossa ja hänestä tuli ammattivalokuvaaja. Poika taas tietoalan diplomi-insinööri.”

HILKKA KOKKILALiikealalla

”Poikakin sitten innostui lukeen ja on Nokialla

insinööri. Toinen on pal-kanlaskija.”

EINO JANTUNENValimotyöapulainen

”Tytöt ovat ravintola- ja siivousalalla, pojat Lassila

& Tikanojalla. Eivät ne kouluja sen kummemmin

käyneet.

VEIJO LINNAHoitoala

”Yksi on lastentarhassa, yksi jumppamaikka,

yksi markkinointipuolen johtaja. Kaikki tuntuivat luonnollisilta valinnoilta.”

MATTI BIRKSTEDTVeturinkuljettaja

”Tyttö Stockmannilla veik-kauksia vastaanottamassa, poika elementtitehtaalla. Likasta piti tulla urheilija, mutta perusti perheen.”

RAILI KALLIONIEMIVoimakattiloiden

suunnittelija”Toinen on datanomi, toinen Nokialla henki-löstötehtävissä. Tytär

opiskeli merkonomiksi, poika vaihteli alaa vaikka

kuinka.”

LEILA SAARIKeittiöapulainen

”Nuoremmalla oli mopo ennen kuin pystyi

ajamaan, on nyt metalli-tehtaalla. Vanhempi on

tietokonealalla pääsuun-nittelijana.”

HILKKA OJALAMyymäläapulainen

”Kaksi tytärtä toimistoalal-la, yksi lapsi teollisuudessa. Olen heidän valinnoistaan

vähän ylpeäkin.

VEIJO KAINALAINENKirjaltaja

”Poika sanoi, ettei rupea opettajaksi, mutta rupesi

kumminkin.”

PAAVO TIIRANosturinkuljettaja

”Eivät olleet innokkaita koulunkävijöitä. Yksi on

laborantti, nuorin kokoilee kondensaattoritehtaalla

sähkövehkeitä.”

PENTTI RINTALAJuristi

”Tyttö laatupäällikkö Eng-lannissa, poika rakennus-insinööri. Kummallakaan ei toiveammatti, jollain

tapaa ajautuivat.”

ERKKI VUORINENInsinööri

”Tyttären taipumukset viittasivat toimistoon ja sinne hän päätyi. Pojalle

puhuin enemmän työstäni, hän on kirjapainon varas-

tossa.”

EIEAAAAANANANNNNNNNN A

TTT”””Toioitotoot iösösöslölölööspipiopoppooo iikikooopppp k

.aassssesessdedeududduuuususuuu se nnaaaatatatststtoioiinononnnn s nano at

n.nininkkkk n

28 toimi nº 3 2009

1.4.2.

3.

toimi nº 3 2009 29

Tiesitkö, että hiirellä hyppivä etusormesi saattaa

työpäivän aikana kulkea usean kilometrin matkan? Ei

ihme, että monia toimistotyöntekijöitä vaivaa hiirikäsi.

VEIKÖ HIIRI KÄTESI?

TEKSTI OLLI SULOPUISTO KUVITUS JUKKA PYLVÄS

J os päiväsi kuluvat klikkaillen

ja rullaten, sormiisi, ranteesee-

si tai kyynärvarteesi saattaa

pikkuhiljaa pesiytyä viheliäi-

nen kipu. Tuntemasi särky,

pistely tai puutuminen voi olla

merkki siitä, että kroppaasi nakertaa hiiri-

kädeksi kutsuttu vaiva.

Hiirikäsi ei ole virallisesti määritelty sai-

raus. Termiä käytetään kuvaamaan tietoko-

netyöntekijöillä esiintyvää yläraajan ylirasi-

tustilaa. Vaiva syntyy, kun pieniä ja mono-

tonisia liikkeitä toistetaan tuhansia kertoja

päivässä. Työskentelevä käsi on pysyvässä

jännityksessä, eivätkä liike ja lihastyö pää-

se vilkastuttamaan käden verenkiertoa ja ai-

neenvaihduntaa.

Seurauksena on usein vaivojen kirjo, joka

voi sisältää myös jännitysniskan, jännetu-

pen tulehduksen, rannekanavaoireyhtymän

tai näiden yhdistelmän. Näyttää siltä, että jo

kymmenen tunnin viikoittainen päätetyös-

kentely altistaa vaivalle. Yli 30 tuntia pää-

tetyötä viikossa nostaa hiirikäsiriskin kah-

deksankertaiseksi.

N Ä I N V Ä L T Ä T H I I R I K Ä D E N

PARASTA LÄÄKETTÄ HIIRIKÄTEEN on en-

naltaehkäisy. Tarkista ensimmäiseksi työpis-

teesi ergonomia. Varmista, että työpöydällä-

si on riittävästi tilaa, ja että kyynärvartesi

mahtuvat lepäämään työpöydällä. Jos vain

ranteesi ovat pöydällä, joudut jännittämään

niskaasi.

Tuoli ja työtaso tulisi säätää niin, että pystyt

pitämään hartiat rentoina, kyynärpäät lähellä

kylkiä ja kyynärvarret vaakatasossa. Ranne-

tuki voi auttaa hiirikäden ehkäisyssä, joskin

tulokset sen käytöstä ovat vaihtelevia.

Myös työskentelykäden vaihtamista kan-

nattaa kokeilla: Huonomman käden mo-

toriikka kehittyy nopeasti niin hyväksi, et-

tä hiiren käyttö käy sujuvasti kummallakin

kädellä. Sen jälkeen voit vaihdella työsken-

telykättä päivittäin, jolloin toinen puoli saa

kaivattua lepoa.

Paraskaan ergonomia ei silti poista kaik-

kia ongelmia, joita ylirasitus ja yksipuoli-

set työasennot tuovat tullessaan. Kroppasi

kaipaa myös työasennon vaihtelua ja tau-

kojumppaa, jolloin yksitoikkoiseen kuor-

mitukseen tulee taukoa ja kudosten veren-

kierto paranee. Jumppaa ranteitasi muuta-

malla liikkeellä kolme, neljä kertaa tunnissa

ja nouse vähintään kerran tunnissa jaloitte-

lemaan ja pyörittelemään hartioita.

Jos joudut töissä lukemaan paljon, pyri vä-

hentämään näyttöpäätteellä vierittelyä ja lue

sen sijaan kirjoja tai tulosteita. Siten kätesi

saa kaivatun lepotauon hiiren naputtelusta.

M I T E N H I I R I K Ä T T Ä H O I D E T A A N ?

JOS HIIRIKÄDEN OIREET vaivaavat, tilan-

ne on viisainta tutkituttaa fysiatrian erikois-

lääkärillä. Vaivaa voidaan hoitaa levolla,

fysio terapialla ja kipulääkityksellä. Myös kor-

tisonipistoksista voi olla apua, koska kysees-

sä on usein tulehdusperäinen oireyhtymä.

Kuntoutus ja ergonomia kannattaa ottaa

vakavasti, sillä jäytävä ranne- ja hartiakipu

sotkee käsien ja lapojen normaalit liikera-

dat. Oireista pääsee kunnolla eroon vasta,

kun niiden toiminta saadaan palautettua

normaaliksi. ■

Hiirijumppa vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja auttaa pitä-mään hiirikäden loitolla. Tee liikkeet 3–4 kertaa tunnissa ja toista jokaista liikettä kymmenen kertaa rauhallisella tempolla. Aluksi voit ajastaa kellosi muistuttamaan jumppatuokiosta. Kätesi hyvinvointi paranee nopeammin kuin uskoisit!

A P U A V A I V A A N

TULEHDUSKIPUGEELIGeeli lievittää jo ilmaantunutta tulehdusta.

Geeli ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitset kädellesi myös lepoa. Geelejä löytää apteekista.

HIIRIMATTO RANNETUELLAHanki itsellesi sopiva rannetuki ergonomian

asiantuntijan opastamana. Rannetukia saa tietokoneliikkeistä ja ergonomiatuotteisiin

erikoistuneista kaupoista.

PURISTELUPALLOPuristele joustavaa kumipalloa säännöllisesti,

jotta kyynär vartesi lihakset vahvistuvat. Palloja myydään urheilu liikkeissä.

Vie kädet vartalon eteen ja avaa ne sitten sivulle.

Ranteiden kierto. Kierrä kämmenet en-sin kohti reisiä, sitten kohti kattoa.

Ranteiden taivutus kohti peukaloa ja pikkusormea.

IST

OC

KP

HO

TO

1.

2.

3.

4.Ranteen taivutus sisäänpäin. Vie samalla kädet nyrkkiin. Avaa kädet ja ojenna sormet.

30 toimi nº 3 2009

Tarvitseeko työnhakija oman blogin? Onko LinkedInistä hyötyä

urakehitykselle? Kuinka pääsee paremmalle paikalle Google-

tuloksissa? Kiillota digiminäsi ja paranna työnsaantimahdollisuuksiasi.

Näytä hyvältä netissä

TEKSTI OLLI SULOPUISTO KUVAT ISTOCKPHOTO

1.

2.

OMAN SIVUSTON TAI blogin perustami-

nen on hyvä siirto jo yksin hakukonenäky-

vyyden kannalta. Ihmiset seuraavat omien

erikoisalojensa blogeja, joten siitä voi jäädä

hyvä mielikuva.

Yksinkertaiset, asialliset ja ajantasaiset

sivut tekevät paremman vaikutuksen kuin

vuosien mittaan rakentunut sotku, jonka

etusivulla on tärähtänyt kuva marsustasi

tonttulakki päässään. Karsi ja siivoa sään-

nöllisesti.

Omat sivut tai blogi eivät ole ratkaisevan

tärkeitä, ellei urasuunnitelmana ole kerätä

valtavia lukijamääriä ja myydä blogia jolle-

kin mediatalolle. Bloggaaminen ja muu ak-

tiivinen nettinäkyvyys on tärkeintä sellai-

selle, jonka työ liittyy sisällöntuotantoon,

koska miten voisi olla aiheen asiantuntija,

jos ei itse osallistu?

Yleensä on viisaampi ajatella omia sivu-

ja hyvänä mausteena. Asiantunteva ja am-

matillista osaamista esittelevä blogi voi ol-

la mukava lisä työhakemukseen, mutta jos

sen sisällöstä ei ole mitään hyötyä työnan-

tajalle, miksi se kiinnostaisi?

Samaa logiikkaa voi soveltaa sivuillaan

muutenkin. Pidä siellä ajantasainen pdf-

versio CV:stä, mutta pane Pariisin-matkas-

ta kirjoitettu jättiraportti Facebookiin vain

kavereiden nähtäväksi.

JOS HALUAT EROTTAUTUA Googlen ha ku-

tuloksissa, pitäisi sivujen olla viiden ensim-

mäi sen hakuosuman joukossa. Eyetools-

yhtiön tekemässä silmänliiketutkimuk sessa

kaik ki käyttäjät huomasivat kolme ensim-

mäis tä hakutulosta. Neljännen linkin huoma-

si 85 prosenttia ja viidennen linkin 60 pro-

senttia.

Sivun alapuoliskolle mentäessä määrä las-

kee puoleen. Kymmenes eli viimeinen haku-

tulos osui enää 20 prosentin silmään. Jos si-

vustosi ei mahdu ensimmäiselle hakutulos-

sivulle, määrät laskevat entisestään.

Jos omia sivuja ei ole, kärkisijoille kohoaa

usein erilaisten automaattisten hakemisto-

palveluiden rakentamia indeksisivuja. Niil-

tä saattaa löytyä linkki sinun sivuillesi, mut-

ta aivan yhtä todennäköisesti siellä voi olla

vanhentunutta ja väärään henkilöön viittaa-

vaa tietoa.

Pahimmassa tapauksessa omalla nimel-

lä tietoa etsittäessä tulee vastaan herjaavia

sivustoja, kuten on käynyt muun muassa

O M A T S I V U T , O M A B L O G I

V I I S I E N S I M M Ä I S T Ä H A K U T U L O S T A

Oletko katsonut, mitä haku koneet

ker to vat sinus ta? Ego goog lailu –

kuten si tä kutsutaan – ei ole pelk-

kää tur ha mai suutta, vaan keino

tarkistaa, mil tä näytät vieraiden silmissä.

Löytyykö kymmenen ensimmäisen Google

-tuloksen joukosta neutraaleja mainintoja,

kehuja vai kenties jotain vähemmän mairit-

televaa? Onko mukana yhtään sivua, jonka

sisällöstä vastaat itse? Vaikutatko ammatti-

maiselta vai hupsulta, aktiiviselta vai pas-

siiviselta?

Yhdysvalloissa yli 80 prosenttia työnanta-

jista tarkistaa, mitä hakukoneet kertovat toi-

mihenkilötason työnhakijoista. Suomi seu-

raa perässä, vaikka tilanne ei meillä ole ai-

van samanlainen.

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä

määrää sen, mitä työnantaja saa ja ei saa tehdä

työnhakijan kelpoisuutta selvittäes sään. Tie-

tojen hakeminen vaikkapa Google -hauilla

on kielletty sen jälkeen, kun hakija on jättä-

nyt työhakemuksensa. Silloin työnantaja saa

käyttää vain niitä tietoja, jotka hakija on itse

toimittanut. Kyse on työnhakijan oikeustur-

vasta.

Mielikuvia on voinut tietenkin muodostua

jo ennen työnhakua, ja voi olla hankala osoit-

taa, onko tiedot kerätty ennen vai jälkeen

työnhakua. Aina voi pelata varman päälle.

ON JÄTTÄNYT PALKKAAMATTA JONKUN NETISTÄ LÖYTYNEEN TIEDON VUOKSI

43%

toimi nº 3 2009 31

Parempi olla mukana hankalassa keskustelussa kuin jäädä vaille suunvuoroa.

3.

5.

4.

GOOGLEN MIELESTÄ PARAS mittari sivus-

ton arvolle on se, kuinka paljon siihen lin-

kataan muilta sivuilta. Toisin sanoen: Jos

kirjoittaa niin hyvin, että muut pitävät sitä

hyödyllisenä ja arvokkaana, he linkittävät

sivuillesi ja se kohoaa paremmalle paikalle

Googlen hakutuloksissa.

Mitä useammin sivuja päivittää, sitä kor-

keammalle ne kohoavat tulosluettelossa.

Ihmislukijalle on kuitenkin tärkeämpää, et-

tä sisältö on järkevää kuin että se on päivi-

tetty varttitunti sitten. Kumpaa itse lukisit

mieluummin: asiantuntevaa analyysiä kuu-

kauden vanhasta tapahtumasta vai kevyttä

hämmästelyä päivän lööpistä?

Lisäpisteitä saa, jos hakutermi löytyy netti-

sivujen osoitteesta. Omanimi.fi on parempi

kuin omanimi.palvelin.fi , joka on puolestaan

parempi kuin palvelin.fi /omanimi.

Suomalaisen .fi-domainin rekisteröinti

maksaa muutamia kymmeniä euroja vuodes-

sa. Se ei siis ole kovinkaan iso investoin ti.

Toisaalta jokin ilmaispalvelu voi hyvin riit-

tää: Esimerkiksi omanimi.blogger.com tai

omanimi.wordpress.com ovat molemmat

Googlen mielestä hyviä osoitteita.

FACEBOOKIN RÄJÄHDYSMÄISESTI kas-

vanut suosio on johtanut siihen, että se voi

hyvin olla ensimmäisten nimelläsi löytyvien

sivujen joukossa. Facebook on luonteeltaan

henkilökohtaisempi kuin moni muu palvelu,

minkä takia siitä välittyvä kuva voi olla han-

kala työurasi kannalta.

Yksityisyysasetukset ovat oletusarvoisesti

varsin löyhät. Useimpien kannattaa säätää

ne niin, etteivät seinäviestit, valokuvat tai

henkilötiedot näy ulkopuolisille.

Kyse ei ole niinkään mahdollisten toilai-

lujen peittämisestä kuin terveestä järjestä.

Netin ensimmäinen sääntö on, että mikään

sinne kerran lähetetty ei katoa koskaan. On

siis parempi estää mahdollisten virhearvioi-

den leviäminen ennalta.

Vaihtoehtona on julkinen nettielämä, jos-

sa omat tiedot pidetään kaikkien nähtävil-

lä. Se vaatii enemmän harkintaa kuin ovien

sulkeminen kaikilta, mutta voi toisaalta luo-

da fi ksun vaikutelman.

KUINKA SITTEN SAADA ihmiset linkittä-

mään sivuille? Olemalla aktiivinen ja avulias

keskustelupalstoilla.

Kannattaa tosin olla tarkkana sen suhteen,

ettei vain ilmesty paikalle ja tuputa aihee-

seen liittymättömästi linkkejä omille sivuil-

leen – se kun ei herätä hyvää mieltä muissa

keskustelijoissa. Se ei myöskään tee hyvää

vaikutusta sellaiseen, joka sattuu paikalle

myöhemmin ja pohtii, miten sosiaalinen ja

yhteistyökykyinen olet.

On parempi keskittää voimansa ja osallis-

tua keskusteluun muutamalla foorumilla.

Nettikeskusteluissa 90 prosenttia vain lu-

kee, 9 prosenttia kommentoi ja 1 prosentti

luo uusia sisältöjä.

Lienee selvä, kannattaako kuulua hiljaiseen

enemmistöön monessa paikassa vai keskus-

telun vetäjiin muutamassa.

M I T E N G O O G L E- N Ä K Y V Y Y T T Ä S A A P A R A N N E T T U A ?

F A C E B O O K I N P E R J A N T A I K U V A T

P I T Ä Ä K Ö K E S K U S T E L L A K A I K K I A L L A ?

32 toimi nº 3 2009

 Egogooglailu ei ole pelkkää ��� turhamaisuutta.

TYÖNANTAJISTA KAIVAA HAKU -

KONEELLA TIETOA

HAKIJOISTA

6.

8.

+17.

CV-, TYÖNHAKU- JA verkostoitumispalve-

lu LinkedIn on kohonnut Suomessakin ai-

nakin it-puolen standardiksi. Erona perin-

teisiin CV-pankkeihin se pitää kirjaa myös

kahden eri henkilön yhteisistä tutuista, mikä

voi olla hyvä myyntivaltti. Yksi Linked Inin

näyttämistä perustiedoista on käyttäjän saa-

mien suositusten määrä, joten niitä ei kan-

nata säästellä.

LinkedIniä voi myös helposti käyttää am-

matillisina kotisivuina. Käyttäjä voi tehdä

profiilistaan julkisen version, jonka url-

osoitteeksi tulee linkedin.com/in/omanimi.

Se on helppo muistaa ja listata ansioluette-

lossa. Profi ilisivu muuten löytyy Googlella

sitä helpommin, mitä useamman ihmisen

kanssa on verkostoitunut.

Työnhakijalle LinkedIn tarjoaa mahdolli-

suuden tarkistaa potentiaalisen työpaikan

muista työntekijöistä, mitä he ovat tehneet

ja kenen kanssa.

TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOJEN CV-

netti, Monster, Uranus, Uratie… – CV-pank-

keja on paljon. Ne eivät oikeastaan ole net-

tinäkyvyyden rakentamista samalla tavalla

kuin vaikkapa omien sivujen ylläpitäminen,

sillä CV-palveluissa käyttäjä itse määrää kai-

kesta siitä, mitä hänestä kerrotaan. Toisek-

seen erottuminen on hankalampaa.

Ei luultavasti maksa vaivaa muokata jokai-

seen omaa, erilaista ansioluetteloa. On pa-

rempi tehdä yksi kunnollinen versio, jonka

tiedot ovat kattavat ja ajan tasalla.

Vanhan koulukunnan oppien mukaan an-

sioluettelon pitää olla tiivis, yhdelle A4-ar-

kille mahtuva kooste. CV-pankkien kohdalla

se on huono ohje. Siellä CV:n pitää olla mah-

dollisimman laaja ja yksityiskohtainen. Älä

siis listaa pelkkää tehtävänimikettä, vaan

kerro, mitä siihen kuului.

Mieti sisältöä avainsanojen kannalta. Tee

ansioluettelostasi sellainen, että se löytyy

helposti, kun potentiaalinen työnantaja käy

läpi CV-pankkien sisältöä. Mitä tarkemmin

kuvailet koulutuksesi ja aiemmat työtehtä-

väsi, sitä helpommin työnantaja löytää CV:si.

Pelkkä tittelin mainitseminen ei kerro, mitä

olet tehnyt ja mitä osaat.

JOS OLET OLLUT netissä vähänkään pi-

dempään, sieltä löytyy varmasti myös sivu-

ja, joiden sisältö ei ole mairittelevaa. Älä her-

mostu. Jos kyse on vaikkapa yksittäises tä

kommentista keskustelupalstalla tai epä edul-

lisesta valokuvasta, ne hautautuvat muun tie-

tomäärän alle.

Sitä paitsi, jos sinulla on julkiset kotisivut

tai blogi, voit aina kommentoida tapahtu-

nutta ja saada siten viimeisen sanan. Ku-

kaan ei ole täydellinen, ja dialogi kuuluu

netin luonteeseen. On parempi olla muka-

na hankalassakin keskustelussa kuin jäädä

kokonaan vaille suunvuoroa. ■

Artikkelia varten on haastateltu Monsterin

toimitusjohtaja Olli-Pekka Mollbergia, Fran-

ticin HR Manager Maria Kollmannia, pitkän

linjan internet-yrittäjä Asmo Halista, eWork

Nordicin toimitusjohtaja Elina Liehua, Sa-

noma Newsin Online Performance -yksikön

johtaja Jaakko Kuivalaista ja kansainväli-

sen teknologiayrityksen HR-konsulttia.

MIKROBLOGEJA JA yhteisöpalveluita syn-

tyy edelleen kuin sieniä sateella. Twitter,

Qaiku, Jaiku, Brightkite, Plaxo, FriendFeed

ja monet muut yrittäjät houkuttelevat käyt-

täjiä uusilla toiminnoilla, mutta vain harva

jää henkiin.

Tekstiviestin mittaisiin statuspäivityksiin

(”Hyvä palaveri asiakkaan kanssa, seuraa-

vaksi lentokentälle”) perustuvan Twitterin

vahvuus on, että sillä on paljon käyttäjiä se-

kä ulkomailta että Suomesta. Niinpä fi ksu

käytös Twitterissä auttaa esimerkiksi omien

blogimerkintöjen levittämisessä ja siten

Google-näkyvyyden parantamisessa.

Ei kannata kuitenkaan hermostua, mikäli

innostus ei riitä testaamaan jokaista uutta

vekotinta, sillä edes Twitter ei ole Suomessa

välttämättömyys.

L I N K E D I N T E H O K Ä Y T T Ö Ö N

T E E C V: S T Ä S I L Ö Y D E T T Ä V Ä

V I I M E I N E N O H J E : R E N T O U D U

T W I T T E R J A Y S T Ä V Ä T

83%

toimi nº 3 2009 33

Tietoalan toimihenkilöt ry35Ohjelma

KahvitMusiikkiesitys

Seminaarin avausPuheenjohtaja Jouko Malinen

ICT-alan tulevaisuuden näkymätkansanedustaja Jyrki Kasvi

Teknologiateollisuuden tervehdysjohtaja, VTM Jukka Viitasaari

Seminaarin päätössanatPuheenjohtaja Tapio Huttula, ERTO

MusiikkiesitysKunniamerkkien jako

Huom! Juhlaseminaarin jälkeen iltajuhla jäsenille

-vuotis juhlaseminaariLauantaina 24.10. klo 13.30–16.30 Helsinki ravintola Sipuli, Kanavaranta 7A

Tietoalan toimihenkilöt ry

Jouko Malinenpuheenjohtaja

34 toimi nº 3 2009

Kotimaista, käytännöllistä ja kestävää designia

Erton jäsenille -25% alennus netin kautta tilatuista tuotteista.

Tuotteet löytyvät sivuilta www.chocho.fi

toimi nº 3 2009 35

TEKSTI SUVI RÜSTER KUVAT SAMI REPO{ ruoka & juoma }

Kotitekoinen välipalapatukka antaa voimia kiireiseen työpäivään.

Ota talteen urheilijan, herkuttelijan ja tulisen nälän patukkareseptit!

Patukka pelastaa päivän

HERKKUSUULLE: KARPALO-KOOKOSPATUKKAnoin 10 patukkaa

2 dl kuituisia kaurahiutaleita

½ dl kookoshiutaleita

½ dl kuivattuja, hienonnettuja kar-

paloita

2 rkl täysjyvävehnäjauhoja

½ tl leivinjauhetta

2 rkl ruokosokeria

¾ dl rypsiöljyä

1 muna

1 rkl siirappia

50 g sulatettua valkosuklaata

1. Sekoita kuivat aineet keskenään

kulhossa.

2. Sekoita joukkoon öljy, muna, sii-

rappi ja sulatettu valkosuklaa.

3. Muotoile taikinasta leivinpaperin

päälle uunipellille sormen paksuisia

patukoita.

4. Kypsennä 200-asteisessa uunissa

noin 8–10 minuuttia. Jäähdytä hyvin.

Säilytä huoneenlämmössä.

36 toimi nº 3 2009

{ ruoka & juoma }

V enynyt työpäivä, laistettu lounas

tai treenit töiden jälkeen. Näihin

kaikkiin kannattaa varautua itse

tehdyllä, terveellisellä ja energia-

pitoisella välipalapatukalla.

Kaupan proteiini- ja myslipatukat pursua-

vat lisäaineita. Itse valmistamalla saa ter-

veellisempää ja edullisempaa syötävää.

Perus ohjeen puitteissa makua voi varioida

loputtomiin.

Seesami-suklaapatukat säilytetään jää-

kaapissa samoin kuin mukavan tuliset,

porkkana-tofutahnalla täytetyt ruispatukat.

Karpalo - kookospatukat taltuttavat makean

nälän, ja ne voi säilyttää huoneenlämmös-

sä. Nämä maistuvat myös koulusta kotiin

palaavalle nuorisolle! ■

NÄLKÄISELLE SUOLAPALAKSI: RUISPATUKKA10 patukkaa

1 pkt (400 g) ruisperuna taikinaa

5 keitettyä porkkanaa

100 g kylmäsavutofua

2 rkl maissitärkkelysjauhoja

1 tl inkivääritahnaa

1 tl chilikastiketta

1/2 tl suolaa

1. Sulata ruisperunataikinaa huoneen-

lämmössä noin tunti.

2. Soseuta keitetyt porkkanat ja kylmäsavu-

tofu sauvasekoittimella.

3. Sekoita joukkoon maissitärkkelysjauhot.

4. Mausta inkivääritahnalla, chilikastikkeel-

la ja suolalla.

5. Kaaviloi ruisperunataikina leivinpöydällä

noin 40 x 18 cm kokoiseksi suorakaiteen

muotoiseksi levyksi.

6. Leikkaa levy pituussuunnassa puoliksi.

7. Levitä ruokalusikallinen porkkana-

tofutahnaa taikinaruutujen keskelle.

8. Käännä reunat toisiaan vasten.

9. Painele reunat tiiviisti sormella kiinni.

Pyyhkäise reunoilta pursuava täyte pois.

10. Nosta ruispatukat leivinpaperin päälle

uunipellille.

11. Paista 200-asteisessa uunissa 12–15

minuuttia. Säilytä patukat viileässä.

PROTEIINIA URHEILIJALLE: SEESAMI-SUKLAAPATUKKAnoin 10 patukkaa

50 g kookosrasvaa

4 rkl (sitruuna)hunajaa

2 rkl tahinia eli seesamitahnaa

1 ½ dl tummaa kaakaojauhetta

1 dl heraproteiinijauhetta

1 dl hienonnettuja pähkinöitä

Pinnalle

seesaminsiemeniä

kaakaojauhetta

1. Sulata kookosrasva kattilassa.

2. Nosta kattila liedeltä ja lisää hunaja,

tahini ja kaakaojauhe.

3. Sekoita joukkoon heraproteiini ja

hienonnetut pähkinät.

4. Sekoita, kunnes seos irtoaa kattilan reu-

noilta.

5. Painele tasaiseksi massaksi muovi-

rasiaan.

6. Nosta jääkaappiin jähmettymään

vähintään tunniksi.

7. Leikkaa sopivan kokoisiksi annos-

patukoiksi. 8. Säilytä patukat jääkaapissa.

VINKKI! Ylijäänyt porkkana-tofutahna sopii keitettyjen nuudelien kastikkeeksi. Säilytä tahna jääkaapissa.

Seesami-suklaapatukassa maistuvat hunajan ja kookoksen aromit. Proteiinipommi tuo voimia töihin.

TEKSTI AINOMAIJA LEHTONEN KUVAT HEIKKI RAUTIO{ toimitilat }

Graafi kkopariskunta Georgi

Eremenkon ja Aino-Maija

Metsolan työhuonetta ei

ole piilotettu ovien taakse.

Päinvastoin, se on kodin sydän.

Työhuoneeni on linnani

TÄÄLLÄ TYÖSKENTELEVÄT:

Graafi kko, kuvittaja Georgi Eremenko 28 v,

graafi kko, kuvittaja Aino-Maija Metsola 25 v ja

mäyräkoira Turo 1,5 v.

PAIKKA: Suomenlinna,

Kustaanmiekka

TYÖTILA: Työhuone kodin yhteydessä

toimi nº 3 2009 37

38 toimi nº 3 2009

K ustaanmiekassa, Suomenlinnan

eteläkärjessä sijaitseva bastioni

Carpelan on yksi Helsingin van-

himpia yhä pystyssä olevia raken-

nuksia. Sen rakentaminen alkoi heti Suo-

men linnan perustamisen aikoihin, vuon na

1748.

Puolustusmuuriksi alun perin rakennettu

bastioni on antanut vuosien saatossa suojan

niin upseereille kuin räätäleille ja suutareil-

lekin. Kun viimeiset vuosikymmenet raken-

nuksessa toiminut Museoviraston Armfelt-

museo muutti 1990-luvun lopulla talosta pois,

ryhmä taiteilijoita vuokrasi tyhjilleen jääneen

rakennuksen työtiloikseen. Tästä inspiroitu-

neena Suomenlinnan hoitokunta päätti kun-

nostaa tilat asunnoiksi kotona työskentelevil-

le taiteilijoille ja käsityöläisille.

Vuoden 2008 lopulla suunnittelijaparis-

kunta Georgi Eremenkolle ja Aino-Maija Metsolalle tarjoutui mahdollisuus muuttaa

yhteen näistä työhuoneasunnoista.

– Asuimme aiemmin Helsingin keskustas-

sa ja meillä oli erillinen, yhteinen työhuo-

ne. Alkuperäisenä ajatuksena oli, että koti

ja työasiat pysyisivät visusti erillään. Mutta

tosiasiassa kannoimme töitä jatkuvasti mu-

kanamme kotiin, ja kiireisinä aikoina käy-

tännössä asuimme pienessä työhuoneessa.

Kun kuulimme tästä Suomenlinnan asunto-

mahdollisuudesta, olimme valmiit ottamaan

askeleen eteenpäin, Aino-Maija kertoo.

– Yksi iso asia, joka muutossa mietitytti, oli

se, miten osaisimme jakaa ajan oikein työn

ja vapaa-ajan kesken, kun työpaikka ja asun-

to olivat yhden ja saman katon alla, Geor-

gi jatkaa.

Georgin huolen voi hyvin jakaa. Bastioni-

rakentamiseen olennaisesti kuuluvat terä-

vät kulmat ja salimaiset tilat on haluttu säi-

lyttää alkuperäisinä eikä tiloja ole pilkottu

väliseinillä juuri lainkaan. Niinpä työhuo-

ne jatkuu avoimena suoraan holvimaisesta

keittiö-olohuoneesta.

– Emme halua sulkea työtilaa pois muus-

ta kodista, vaan haluamme sen olevan sa-

malla tavalla osa kotiamme kuin mikä muu

huone tahansa. Työt ovat jatkuvasti näky-

villä, mutta ei se ole ongelma. Työn hallin-

nassa on loppujen lopuksi kyse siitä, ettei

ota liikaa työtehtäviä vaan osaa pitäytyä oi-

keassa työmäärässä, Aino-Maija pohtii. – Ja

mahtavaa tässä on se, että työhuoneemme

oikeastaan jatkuu tästä merelle saakka. Ai-

na voi astua ulos ja kävellä muutaman aske-

leen meren ääreen, hän jatkaa.

– Työn tekeminen kotoisassa ympäristössä

on vapauttavaa ja inspiroivaa, Georgi lisää.

– Emme yritä pitää liian kontrolloitua rytmiä

työn ja vapaa-ajan välillä. Joskus uppou-

dun tekemisiini niin, että havahdun päivän

jo taittuneen iltaan, ja viikonlopunkin huo-

maa vain siitä, että tulee vähemmän sähkö-

postia. Toisinaan taas pidämme vapaapäi-

vän keskellä viikkoa, jos siltä tuntuu.

Ulkopuolisen silmin näyttää, että täällä on

hyvä tehdä hyviä töitä. Kodin tunnelma on

rauhaisa ja seesteinen. Asunnon avoin, ovet-

toman tilan karu kauneus on ainutlaatuisen

viehättävää. ■

{ toimitilat }

AINO-MAIJAN JA GEORGIN VINKIT:

1 Älä eristä työhuonetta kodista. Tee siitä

osa kotia, ja pidä se siistinä.

2 Työtilasta ei pidä tehdä tylsää bulkki-

toimistoa.

3 Asiat ja tavarat etsivät paikkojaan. Työ-

välineiden ja tarvikkeiden säilytysratkaisu-

jen löytymiselle on annettava aikaa.

4 Hyvä valaistus on kaiken a ja o.

”Työhuoneemme jatkuu aina ����� merelle saakka.”

Aino-Maija Metsola suunnittelee tällä hetkellä Mari-mekon ensi vuoden kesän ja syksyn kankaiden kuoseja.

Piirustus- ja suunnittelupaperit pysyvät hyvässä järjestyksessä vanhoissa sangoissa.

Syvät ampuma-aukot tuovat oman viehättävän lisänsä talon arkkitehtuuriin.

toimi nº 3 2009 39

{ toimitilat }

– Tätä kotia ei ole millään tavalla sisustamalla sisustettu, vaan pyrimme pitämään tilan mahdolli-simman puhtaana tavaroista. Ma-totkin ovat liikaa, ne peittäisivät kauniin betonilattian.

40 toimi nº 3 2009

{ oma ura }TEKSTI SALLI RAESTE KUVA HEIKKI RAUTIO

{ toimiva tyyli }

Tännehän paistuu!No on se, kun kuussakin on käyty, muttei konttorin ilmastointia saada kuntoon!

Kun hiki valuu noroina, on aika tehdä jäätäviä ratkaisuja.

Vesisäiliö, 54,90 €, Indiska. Tuuletin kuljettaa ajatukset hiekkarannalle, 92 €, Zaza. Ilman saa liikkeelle myös viuhkalla, 2,70 €, Tokyokan. Rintaviilennystyynyt, 42,90 €, EA-liike. Vii-lentävä jogurttigeeli, 24,90 €, Korres. Jalkadeodorantti ilahduttaa työkavereitakin, 6,90 €, Aleksi 13. Tennareihin sopivat sammalpohjallisetkin pitävät jalat raikkaina, 5,90 €, Aleksi 13. Raikkaan vihreät tennarit, 109,95 €, Fly London. Punaisissa tuoksukengissä on lapsuudesta tuttu hajukumin hedelmäinen tuoksu, 54 €, Melissa+Campana/2or+. Mintunvihreä kello on cool, 99,90 €, Nixon/Team Place. Pallokuvioinen lasi kylmälle juomalle, 3,70 €, Mique. Raikas rantapyyhe viilentää tunnelmaa, 10,90 €, Mique. Kapakkafaktat on hyvä kerrata ennen terassille siirtymistä, 34 €, Like.T

IED

US

TE

LUT

IN

DIS

KA

(0

9)

87

0 1

05

0, 2

OR

+ (0

9)

73

0 1

01,

LIK

E 0

40

02

49

56

5, Z

AZ

A (

09

) 2

510

10

0, M

IQU

E (

09

) 6

75

33

4, E

A-L

IIK

E (

09

) 6

05

82

9, K

OR

RE

S (

09

) 6

75

22

5, A

LE

KS

I 13

(0

9)

131

44

1, T

OK

YO

KA

N (

09

) 6

22

55

3, T

EA

M P

LA

CE

(0

9)

69

47

45

0

toimi nº 3 2009 41

TIE

DU

ST

ELU

T L

IKE

04

0 0

24

9 5

65

, ZA

ZA

(0

9)

25

10 1

00

, HE

LS

INK

I10

05

0 5

59

6 5

04

, IV

AN

A H

EL

SIN

KI

(09

) 6

22

4 4

22

, MIQ

UE

(0

9)

67

5 3

34

, TO

MM

Y H

ILF

IGE

R/M

AR

SA

AN

A P

R (

09

) 2

52

26

2, E

A-L

IIK

E (

09

) 6

05

82

9, L

IFE

HE

LS

INK

I (0

9)

69

46

76

9

Aurinko-lämminvesityyny lämmittää ihanasti työtuolin, 39,90 €, EA-liike. Neulelaukku läppärille, jos sitäkin palelee, 105 €, Henrik Vibskov / Helsinki10. Mark Maherin Meltpoint -valokuvakirja henkisestä sulamispisteestä palauttaa lämpimät ajat mieleen, 35 €, Like. Viltti, 195 €, Zaza. Rannelämmitin palelevaan hiirikäteen, 26 €, EA-liike. Sininen neulepaita, 89 €, Ivana Helsinki. Keltainen villaliivi sopii vaikka pikkutakin alle, 99,90 €, Tommy Hilfi ger. Mausteinen tee laittaa veren kiertämään suonissa, 5,50 €, Life Helsinki. Muki ja muo-toiltu lusikka, 9,90 €, Mique. Juomat pysyvät pitkään kuumina termoskannussa, jonka voi tuoda omaan työpisteeseen, 78 €, Stelton / Zaza. Vinkki: Keltainen ja oranssi väri luovat lämmintä tunnelmaa.

Tännehän jäätyy!No on se, kun elokuussa saa palella konttorihommissa! Kun yliviritetty ilmastointi

kohmettaa näppisi, on aika tehdä kuumottavia valintoja.

{ toimiva tyyli }

42 toimi nº 3 2009

{ oma ura }JUHA ITKONEN ON HELSINKILÄINEN KIRJAILIJA, JONKA

T YÖHUONE SIJAITSEE ENTISEN KAASUTEHTAAN KONTTORISSA.

{ työhuoneelta }

K irjailijan työssä on omituiset

puolensa, mutta kon kreet-

tisena toimintana se ei poik-

kea modernin työ elämän

oletusarvosta. Henkilö istuu

tietokoneen ääressä ja hak-

kaa näppäimiä. Välillä henkilö pysähtyy

miet timään, kaivaa nenäänsä, puhuu puhe-

lun, hakee kahvia. Noin kahdeksan tuntia

kuluu, mitään mainitsemisen arvoista ei ta-

pahdu.

LUEN JUURI Väinö Linnan Täällä Pohjan-

tähden alla -trilogiaa enkä sen takia halua

liikaa dramatisoida tällaisen siistin sisä-

työn ruumiillisia haasteita. Koskelan Jus-

si rikkoi selkänsä raivatessaan suosta kuo-

kalla pellon. Siihen verrattuna on edistystä

saada kärsiä niskakivuista keskuslämmite-

tyssä huoneessa.

Toistaiseksi en edes pahemmin ole kärsi-

nyt. Itseänikin ihmetyttää, miten auliisti

ruumiini on mukautunut päivittäisen istu-

matyön vaatimuksiin. Vaimoni mielestä se-

litys on tosin yksinkertainen: en vain tunne

ruumistani.

Saattaa olla niinkin. Olen ensisijaisesti

naimisissa ajatusteni kanssa, en erityisen

herkkä kuulostelemaan vartaloni heikkoja

signaaleja. Toki hartiat voisivat olla irtonai-

semmatkin, mutta jumihan on voimaa.

EN MYÖSKÄÄN KIINNITÄ minkäänlaista

huomiota työergonomisiin seikkoihin. Päivä-

töissä aikakauslehdessä asiantuntija sääti

tuolin oikealle korkeudelle, mietti näyttö-

päätteen kulman ja asetteli näppäimistön

eteen tyynyn. Se oli oikein ystävällistä, mut-

ta ergonomisesti oikein kirjoittaminen osoit-

tautui haastavaksi, hankalasti opittavaksi ja

vaikeasti muistettavaksi taidoksi.

Sama se missä solmussa kirjoittaa, tärkein-

tä on kirjoittaa hyvin. Näin uhmakkaasti

ajattelen, asettelen hurja-

päisenä sanoja peräk-

käin samalla miehisellä

uholla, jolla Jussi käänte-

li kiviä kyisestä maasta.

Enkä kuitenkaan ole tyh-

mä, olen hivenen huolis-

sani. Niin kuin Jussilla-

kin, lasku seuraa luultavasti perässä.

OLEN JATKOAJALLA JO nyt. Vuosituhan-

nen alussa työkeikalla Englannissa maka-

sin vatsallani Marja Putkiston Lontoon-stu-

dion lattialla. Putkisto tunnusteli lihaksiani

ja lausui varoittavat sanansa. ”Olet joskus

urheillut. Sinulla on urheilevan nuoren mie-

hen kroppa. Muutaman vuoden pärjäät täl-

lä, sen jälkeen alkavat vaikeudet. Nyt on oi-

kea hetki toimia.”

Hetki oli ja meni, hetkillä on sellainen tai-

pumus. Oikeat hetket erityisesti ovat taipu-

vaisia livahtamaan ohitse. Kahdeksan vuot-

ta on kulunut, olen kirjoittanut kuin hullu,

enkä vieläkään saa sormenpäitäni lattiaan.

Hengitänkin väärin.

MITÄ SITTEN PITÄISI tehdä? Paljonkin,

pelk kä lenkkeily ilman venyttelyä ei riitä.

Mutta ongelmani on uskoakseni sama kuin

kaikilla kyssäniskaisilla konttorirotilla: missä

seurassa, kenen opastuksella ja millä ajalla?

Jos siistiä sisätyötä tarjoava työnantaja to-

della haluaa kohentaa koko henkilökuntansa

ruumiillista hyvinvointia, yritys pyrkii ratkai-

semaan nämä kysymykset työntekijän puo-

lesta. Ei auta, että talon alakertaan rakenne-

taan kuntosali. Ei auta, et-

tä liikuntasetelejä jaetaan

jo ennestään lajinsa löytä-

neille. Marja Putkiston tai

jonkun hänen kal taisensa

pitäisi tulla työ paikalle jo-

ka tiistai kello kolme, le-

vittää matot lattialle ja ko-

mentaa koko porukka kontalleen.

Kuulostaa julmalta. Kuulostaa yksilöva-

pauden loukkaukselta. Mutta muuta vaih-

toehtoa ei ole, mitenkään muuten kaikkia

hartioita ei saada auki.

Yksinäisen kirjailijan on turha odottaa hen-

kilökohtaisen kuntovalmentajan koputta van

työhuoneensa ovelle, ellei kirjailija itse sel-

laista paikalle tilaa. Kallistahan se olisi, mut-

tei mahdotonta. Tavallaan se olisi suoras-

taan hienoa. Olisin todennäköisesti Suomen

ainoa kirjailija, jolla on personal trainer.

Mutta entä jos hän tulisi väärään aikaan?

Kesken lauseen, ajatuksen, harvinaisen

ins pi raation hetken? Mitä Koskelankaan

suvus ta olisi tullut, jos Jussi tällaisia olisi

pohtinut?

Työtä, työtä, työtä – hartiat kyyryssä, nis-

kat jumissa pitää ihmisen leipänsä ansait-

seman. Sekä miehen että naisen, kirjailijan

niin kuin kaikkien muidenkin. ■

Juha Itkonen pelkää siistin sisätyön vaativan vielä veronsa.

Jatkoajalla

A .

”Marja Putkiston pitäisi tulla työpaikalle joka tiistai.”

OT

AV

A/K

AT

JA L

ÖS

ÖN

EN

erton järjestösivut nº 3 2009 43

Yksi ERTOn lupauksista jäsenil-

leen on ”Ansaitse enemmän”. Aja-

tuksena on, että jäsen hyötyy liiton

jäsenyydestä uransa eri vaiheissa.

Hyöty voi tarkoittaa monia asioi-

ta, muun muassa parempaa työlli-

syyttä, palkkakehitystä tai etene-

mistä uralla.

Tämä lupaus on näinä aikoina vaikea pitää. Suuri osa

jäsenistämme on parhaillaan yt-menettelyjen piirissä

ja jäänyt tai jäämässä työttömäksi. Monet lomautetaan.

Palkkakehityksen parantaminenkin on työttömyysuhan

ja epävarmuuden keskellä kovassa. Nämä kaikki ovat

realiteetteja, joita emme pääse karkuun.

Epävarmassakin tilanteessa tarvitsemme positiivis-

ta asennetta. Liiton ja sen työpaikkojen henkilöstön

edustajat vaikuttavat kovina aikoina myönteisesti mo-

nen jäsenen tilanteeseen työpaikalla. Sen ansiosta en-

tistä useam pi säilyttää työpaikkansa tai välttyy irtisa-

nomiselta. Irtisanotuille voidaan antaa tukea uuden

työn ja koulutuksen löytämisessä. Tällä työllä on mer-

kitystä. Voisi melkein kysyä niin kuin mainoksessa am-

moin: Mitä oli ennen kuin oli… ERTOa. ERTOn jäsenten

asema työmarkkinoilla olisi ilman liittoon kuulumista

huonompi.

ERTO tekee muutakin kuin sammuttaa tulipaloja ja

neuvottelee asioita kriisitilanteessa. Tuemme jäsenten

osaamisen kehittymistä ja helpotamme hänen pohdin-

taansa uran eri vaiheissa.

ERTOn jäsenpalveluja on uudistettu tästä näkökulmas-

ta. Urapalvelu tarjoaa neuvontaa työnhakuun, urasuun-

nitteluun ja työssä kehittymiseen. Pätkätyöläisille ja

määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleville on tar-

jolla pätkätyöläisten neuvontapalvelu. Sieltä jäsen saa

apua, kun hän haluaa pohtia omaa tilannettaan kahden

kesken pätkätyön ongelmiin perehtyneen asiantuntijan

kanssa. Tavoitteena on löytää jäsenen ammatilliset vah-

vuudet ja antaa hänelle neuvoja, kuinka kehittää omaa

osaamistaan.

työelämä on kiireistä ja asettaa monille haasteita

työn ja vapaa-ajan välillä. Näissä tilanteissa ertolaisilla

on käytettävissään life coaching eli elämänohjaus. Pal-

velusta saa henkilökohtaista tukea ja apua mieltä kuor-

mittavissa asioissa, liittyivätpä ne työhön tai vapaa -

aikaan. Käsiteltäviä tilanteita

voivat olla esimerkiksi työttö-

myys tai sen uhka, henkilö-

kohtaisen elämän vaikeudet tai

epävarmuus tulevaisuutta kos-

kevissa ratkaisuissa.

Palkkausjärjestelmien ja työ-

paikkojen kehittäminen, jäsen-

koulutus ja henkilöstön edustajien koulutus sekä jäsen-

lehti Toimi ovat myös palveluita, joilla tuemme jäsentä

työelämässä. ERTO on asettanut itselleen kovan haas-

teen, kun se sanoo jäsenen ansaitsevan työelämässä

enemmän ja parempaa. Lisää ajatuksiamme tähän haas-

teeseen vastaamisesta löytyy liiton nettisivuilta. Työ-

paikkasi aktiivina nyt on oikea aika vinkata työkaveril-

lesi, että ERTOn tarjontaan kannattaa tutustua.

tapio huttula

Puheenjohtaja

Mitä tehdä, kun yt-neuvottelut alkavat? s. 45

Ohjeet työttömälle ja lomautetulle s. 46

Syyskauden ohjelmaa ympäri maata s. 47

Ansaitset enemmän

” tällä työllä on merkitystä.”

n

n-

s-

n-

lesi, että ERTOn tarjontaan

44 erton järjestösivut nº 3 2009

Toimisto

Asemamiehenkatu 4, 11. krs

00520 Helsinki

p. (09) 613 231

f. (09) 6132 3202

etunimi.sukunimi@erto.fi

Oulun toimipisteIsokatu 47 (3. kerros)

90100 Oulu

(09) 6132 3271

Työsuhdeneuvontama–pe klo 9.30–11.30 ja 12–14

(09) 6132 3241

tyosuhdeneuvonta.erto@erto.fi

Jäsenpalveluma–to klo 9.30–11.30 ja 12–14

(09) 6132 3204

jasenpalvelu@erto.fi

puheenjohtajaHuttula Tapio

(09) 6132 3240

puheenjohtajan esikuntaMeincke Pirkkoliisa, hallintopäällikkö

(09) 6132 3222

Kankkunen Petteri, viestintäpäällikkö

(09) 6132 3238

Aho Mirkka, markkinointisuunnittelija

(09) 6132 3264

Kuittinen Arja, tiedottaja

(09) 6132 3267

Koivisto Helena, kehittämispäällikkö

(09) 6132 3242

Kekkonen Hilkka, koulutussihteeri

(09) 6132 3236

edunvalvontayksikköHeino Rainer,

edunvalvontapäällikkö

(09) 6132 3233

Bruun Leila, asiamies

(09) 6132 3231

Harvima Hanna, lakimies

(09) 6132 3237

Lohi Markus, lakimies

(09) 6132 3232

Tiainen Kari, lakimies

(09) 6132 3266

Tykkä Johanna, lakimies

(09) 6132 3234

Kokkonen Ulla, sihteeri

(09) 6132 3230

järjestö- ja jäsenpalveluyksikköBen aissa Pia,

vs. järjestöpäällikkö, asiantuntija

(09) 6132 3243

päivärahaa henkilölle, jonka työnteko estyy Työnteon estymistä koskevaan lakiin on astunut

1.6. alkaen voimaan muutos, joka koskee työn-

teon estymistä työntekijästä tai työnantajasta

riippumattomasta syystä.

Työsopimuslain mukaan työnantaja on vel-

vollinen maksamaan työntekijälle täyden pal-

kan, jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti

työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan

tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, el-

lei toisin sovita. Jos työntekijä on kuitenkin esty-

nyt tekemästä työtään työpaikalla tapahtuneen

tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman

tai jonkin muun hänestä tai työnantajasta riippu-

mattoman syyn vuoksi, palkkaa saa esteen ajal-

ta enintään 14 päivältä.

Tilannetta parannettiin 1.6. alkaen muuttamal-

la työttömyysturvalakia. Työntekijällä on nyt täl-

laisessa tilanteessa oikeus työttömyysetuuteen

työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden pää-

tyttyä, vaikka työnantaja ei olisikaan häntä lo-

mauttanut. Tässä tilanteessa työnhakijaksi il-

moittautuva henkilö on nyt samassa asemassa

kuin työnhakija, joka on vastaavassa tilantees-

sa lomautettu.

päivärahaa henkilölle, jonka työnteko keskeytetäänTyöttömyysturvalakiin on 1.6. alkaen astunut

voimaan muutos, joka koskee työsopimuksessa

sovittua ehtoa työnteon ja palkanmaksun kes-

keyttämisestä. Esimerkiksi tuntiopettajilla ja

koulunkäyntiavustajilla on työsopimuksia, jois-

sa on sovittu, että työnteko ja palkanmaksu kes-

keytyvät syys-, joulu-, hiihto-, ja kesäloman vuok-

si. Keskeytyksen ajankohdat on pitänyt määritel-

lä tarkasti työsopimuksessa.

Lakiin nyt tehdyn muutoksen jälkeen nämä

palkattomat ajanjaksot katsotaan lomautuk-

seen rinnastettavaksi ajaksi. Siten työntekijällä

on näiltä ajoilta oikeus päivärahaan silloin, kun

muut työttömyysturvalaissa mainitut päivära-

han edellytykset täyttyvät.

Työnantaja ja työntekijä eivät kuitenkaan voi

työsuhteen jo voimassa ollessa sopia uudesta,

työnteon ja palkanmaksun keskeyttämistä kos-

kevasta työsopimuksen ehdosta saadakseen ai-

kaan tilanteen, jossa työntekijälle maksettaisiin

työttömyysetuutta. Näillä henkilöillä ei olisi

työttömyysturvalain mukaista kolmen kuukau-

den ammattitaitosuojaa eli suojaa sille, että tie-

tyn ammattitaidon tai työkokemuksen omaavan

henkilön pitäisi ottaa vastaan myös muuta kuin

oman alansa työtä. Näissä tapauksissa oman

alan työtä ei ole saatavilla esimerkiksi koulujen

kesälomien vuoksi.

muutosturvaa määräaikaiselle ja lomautetulleTyöttömyysturvalakiin on tehty lomautettujen

ja määräaikaisten työntekijöiden muutosturvaa

koskeva muutos 1.7. alkaen.

Lakisääteiseen muutosturvaan kuuluvat henki-

lökohtainen työllistymisohjelma ja korotettu an-

siopäiväraha. Niihin on oikeutettu henkilö, joka

on irtisanottu taloudellisten ja tuotannollisten

syiden perusteella.

Määräaikaisten työntekijöiden osalta vaati-

muksena on aiemmin ollut vähintään kolmen

vuoden työhistoria saman työnantajan palveluk-

sessa. Lakia muutettiin heinäkuusta alkaen si-

ten, että nyt rajana on yhteensä viiden vuoden

työhistoria, joka voi kertyä eri työnantajien pal-

veluksessa. Työhistoria lasketaan viimeksi kulu-

neiden seitsemän vuoden ajalta.

Myös lomautettu on uudessa järjestelmässä oi-

keutettu muutosturvaan, jos työhistorian edel-

lytykset täyttyvät ja lomautus kestää vähintään

180 päivää.

muutoksia koulutuspäivärahaan Koulutuspäivärahaa voidaan nyt maksaa heti

omavastuuajan jälkeen ilman 65 päivän odotus-

aikaa. Koulutuspäivärahan saamisen ehtona on,

että koulutuksesta on sovittu työnhakusuunni-

telmassa tai työllistymisohjelmassa. Asiasta teh-

tiin muutos työttömyysturvalakiin 1.7.

Hesy aloittaa neuvottelut

työntekijöiden työehdoista

helsingin eläinsuojeluyhdistyksen

hallitus on päättänyt, että Hesy aloittaa neuvot-

telut työntekijöidensä työehdoista. ERTO on to-

teuttanut Hesyssä viime syksystä alkaen toistu-

via työtaistelutoimenpiteitä, koska Hesy ei ole

suostunut neuvottelupöytään käsittelemään työ-

paikan epäyhtenäisiä työehtoja.

ERTOn näkemyksen mukaan Hesyn suostu-

minen neuvotteluihin on askel eteenpäin. ER-

TO kuitenkin hämmästelee, miksi Hesy on il-

moittanut lykkäävänsä neuvottelujen aloittami-

sen elokuulle. Hesyn ertolaiset eläintenhoitajat

odottivat Hesyn hallitukselta ja työnantajaltaan

nopeampia toimia, koska jo Hesyn huhtikuises-

sa vuosikokouksessa tehtiin päätös, että neuvot-

telut aloitetaan.

Hesystä neuvottelujen myöhäistä aloitusta on

perusteltu kesälomilla ja yhdistyksen hallituk-

sen strategiakokouksella, joka sekin pidettiin jo

kesäkuun alussa.

T YÖ T T Ö M Y Y S K A S S A T I E D O T TA A

erton järjestösivut nº 3 2009 45

Huusko Hannu, asiantuntija

(09) 6132 3272

Juvonen Pekka, asiantuntija

(09) 6132 3216

Keskinen Miska, asiantuntija

(09) 6132 3270

Koivukoski Katja, asiantuntija, Oulu

(09) 6132 3271

Kuivala Riikka, asiantuntija

(09) 6132 3220

Kuusisto Karo-Petteri,

asiantuntija, jäsenpalveluvastaava

(09) 6132 3269

Lahti Jarmo,

työympäristöasiantuntija

(09) 6132 3239

Viljamaa Kirsi, asiantuntija

(09) 6132 3291

Repo Saija, järjestösihteerin sijainen

(09) 6132 3213

Tuomas-Kettunen Elina,

järjestö- ja henkilöstösihteeri, pj. siht.

(09) 6132 3227

JäsenrekisteriFagerlund Sari

(09) 6132 3214

Pettersson Lotta

(09) 6132 3273

Räsänen Katariina

(09) 6132 3215

Turunen Tarja

(09) 6132 3268

taloushallintoyksikköKoskinen Reija,

talous- ja henkilöstöpäällikkö,

(09) 6132 3210

Miettinen Maija, taloussihteeri

(09) 6132 3265

Wickström Leena, taloussihteeri

(09) 6132 3221

työttömyyskassaPuhelinpalvelu päivystää

30.9. saakka ma, ti ja to

sekä 1.10. alkaen ma–to klo

9.30–11.30 ja 12–14

p. (09) 6132 3224

f. (09) 6132 3201

erto.tk@erto.fi

Kivistö Esa, kassanjohtaja

(09) 6132 3250

Holopainen Inkeri,

apulaiskassanjohtaja (1.10. saakka)

(09) 6132 3255

Hedman Virpi, taloudenhoitaja

(09) 6132 3251

Helle Anna, osastosihteeri

(09) 6132 3256

yhteistoimintalaki on laaja kokonaisuus,

jossa on säädetty työnantajan velvollisuudesta

järjestää yhteistoimintaneuvottelut, kun työnan-

taja harkitsee työvoiman käytön vähentämistä.

Lain tarkoituksena on ottaa yrityksen henkilöstö

mukaan päätöksentekoon. Parhaimmillaan me-

nettelyssä on kyse osapuolten aidosta yhteistoi-

minnasta, jonka avulla toimintaa voidaan tehos-

taa ilman rankkoja henkilöstövaikutuksia.

On hyvä huomata, että yhteistoimintalaki on

niin sanottua ”menettelyllistä lainsäädäntöä”. Se

tarkoittaa, että pelkkä neuvotteleminen ei vielä

oikeuta työnantajaa vähentämään henkilöstöä.

Mahdollisiin osa-aikaistamisiin, lomautuksiin ja

irtisanomisiin pitää olla jokin niistä laillisista pe-

rusteista, jotka mainitaan työsopimuslaissa.

mitä tehdä luottamusmiehenä?

Luottamusmiehen on tärkeää pitää yhteyttä

neuvottelujen kohteena oleviin työntekijöihin.

Usein parhaat ehdotukset vaihtoehtoisiksi

säästö toimenpiteiksi saadaan heiltä, jotka tun-

tevat paikalliset olot hyvin.

Ennen neuvotteluja kannattaa perehtyä huo-

lellisesti neuvotteluesitykseen ja sen liitteenä

olevaan materiaaliin. On myös eduksi hankkia

tausta tietoa yrityksen taloudellisesta tilasta.

Neuvottelujen kuluessa kannattaa rohkeasti

kysyä työnantajan esittämien toimenpiteiden

perusteluja sekä nostaa esiin mahdollisia vaihto-

ehtoisia säästötoimenpiteitä.

mitä tehdä työntekijänä?Neuvotteluihin on parasta suhtautua rauhal-

lisesti ja avoimin mielin. Työnantajan tekemä

esitys on hyvä lukea tai kuunnella, ja erityisesti

työnantajan toimenpiteille esittämät perustelut

on syytä arvioida tarkasti.

Parhaisiin tuloksiin päästään, mikäli työnteki-

jät onnistuvat ammattitaitonsa ja kokemuksen-

sa perusteella esittämään vaihtoehtoisia toimen-

piteitä, joilla toimintaa voidaan tehostaa. Tämän

kaltainen yhteistyö tarjoaa todellisia mahdolli-

suuksia vaikuttaa neuvottelujen lopputulokseen

parhaimmillaan jopa merkittävästi.

Usein yhteistoimintaneuvottelujen kuluessa

esitetään allekirjoitettavaksi erilaisia sopimus-

luonnoksia. Tarjottua sopimusta ei koskaan kan-

nata allekirjoittaa tai muutoin hyväksyä pikai-

sesti. Ehdotus tulee ensin lukea huolellisesti ja

sen jälkeen harkita tarkkaan, mihin sitoutuu vai

sitoutuuko. Näissä tilanteissa kannattaa myös

ottaa yhteyttä ERTOon.

Työnantajan on yhteistoimintalain mukaan

pyynnöstä huolehdittava, että neuvotteluista

laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirjasta tulee ilme-

tä ainakin neuvottelujen ajankohdat, läsnäoli-

jat, neuvottelutulokset ja mahdolliset osallisten

eriä vät kannanotot. Ellei toisin sovita, neuvotte-

lujen kumpikin osapuoli tarkastaa pöytäkirjan ja

jo siihen ei ole huomautettavaa, varmentaa sen

allekirjoituksellaan. Jos pöytäkirjassa on huo-

mautettavaa, ei allekirjoitusta ole pakko antaa.

Yhteistoimintaneuvottelujen alkamisesta on

aina hyvä ilmoittaa liittoon. ERTOn henkilökun-

ta auttaa mielellään kaikissa yt-neuvotteluihin

liittyvissä kysymyksissä.

Tietoalan neuvottelut

jatkuvat elokuussa

toimihenkilöliitto ERTOn tietotekniikan

palvelualan työehtosopimusta koskevia neuvot-

teluja Teknologiateollisuuden kanssa jatketaan

26. elokuuta. Neuvotteluja päätettiin siirtää ke-

väältä syksylle, kun auki olevissa tekstikysymyk-

sissä ei päästy eteenpäin. Ratkaisematta on li-

säksi vielä koko palkkaratkaisu sekä palkanko-

rotusten taso ja malli.

Työehtosopimuksen piiriin kuuluu reilut 40 000

tietotekniikan palveluyritysten työntekijää. ER-

TOn puheenjohtajan Tapio Huttulan mukaan ER-

TOn neuvottelutavoitteet eivät ole muuttuneet.

– Haluamme turvata jäsenten ostovoiman se-

kä alan palkkakehityksen ja sitä kautta houkut-

televuuden.

Tietoalan toimihenkilöiden puheenjohtajan

Jouko Malisen mielestä neuvottelutilanne on

hyvin haastava.

– Nyt ratkaistaan, jatkuuko it-alalla yrityskoh-

taisten palkkaerien sopiminen.

ERTOn jäsenistö

kasvaa ja nuortuu

Toimihenkilöliitto ERTOon liittyi kuluvan

vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana uu-

sia jäseniä 48 % enemmän kuin edellisen vuo-

den vastaavana ajanjaksona. Uusista jäsenistä

57 % on alle 35-vuotiaita. Pääosa liittyneistä ei

ole aiem min kuulunut mihinkään liittoon. Suu-

rin liiton tai kassan vaihtajaryhmä ovat YTK:sta

ERTOon siirtyneet.

ERTO on kampanjoinut aktiivisesti mediassa

alkuvuoden ja jäsenhankintaan tullaan panos-

tamaan vahvasti myös jatkossa.

YT-neuvottelujen ABCMitä pitäisi tehdä, jos työpaikalla käynnistyvät yt-neuvottelut? Lue tästä

tietoa yt-laista sekä perusohjeet työntekijälle ja henkilöstön edustajalle.

46 erton järjestösivut nº 3 2009

ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon

työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä

työttömyys- tai lomautuspäivänä. Jos lo-

mautus on määräaikainen ja kohdistuu työ-

paikalla vähintään kymmeneen työnteki-

jään, henkilökohtaista ilmoittautumista ei

välttämättä tarvita. Työnantaja voi hoitaa

asian ryhmälomautusilmoituksella. Tarkista

kuitenkin aina, hoitaako työnantaja ilmoit-

tautumisen. Lomautuksesta löytyy tarkem-

mat ohjeet työttömyyskassan nettisivuilta.

Jos sinulle on maksettu 300 päivältä sairaus-

päivärahaa ja olet sen jälkeen hakenut työ-

kyvyttömyyseläkettä, ilmoittaudu TE-toi-

mistoon työnhakijaksi. Jos eläkehakemuk-

sesi on vireillä tai se on hylätty, voit hakea

päivärahaa.

Jos olet saanut työnantajalta tukipaketin

tai erokorvauksen, ilmoittaudu työsuhteen

päätyttyä TE-toimistoon työttömäksi työn-

hakijaksi. Pidä työnhaku voimassa, jotta säi-

lytät oikeuden työttömyyspäivärahaan tuki-

paketin jälkeen.

lähetä päivärahahakemus Ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen

voi lähettää liitteineen työttömyyskassal-

le kahden viikon työttömyyden tai lomau-

tuksen jälkeen. Jos työttömyys tai lomautus

alkaa kesken kalenteriviikon, hakemus täy-

tetään ensimmäisestä työttömyyspäivästä

kahden viikon päähän sunnuntaihin. Päivä-

rahahakemuksia saa työ- ja elinkeinotoimis-

toista ja ERTOn kotisivuilta.

Jatkohakemukset täytetään joko neljän

kalenteriviikon tai -kuukauden jaksoissa.

Jos olet osa-aikatyössä, satunnaisessa työs-

sä tai sinut on lomautettu määräajaksi tai

osan kuukaudesta, hae päivärahaa palk-

kajaksoittain (kuukausi tai neljä kalenteri-

viikkoa). Hakemuksen liitteeksi tarvitaan

palkkatodistus hakujakson ajalta. Jos työt-

tömyys tai lomautus päättyy neljän viikon

tai kalenterikuukauden hakujakson aikana,

hakemus voidaan lähettää lyhyemmältäkin

ajalta. Päivärahaa maksetaan taannehtivasti

enintään kolmelta kuukaudelta.

päivärahahakemuksen liitteet Palkkatodistus Ensimmäisen hakemuksen liitteenä on olta-

va palkkatodistus joko 34 tai 43 työviikolta

riippuen siitä, kuulutko ns. paluuehdon vai

alkuehdon piiriin. Paluuehdon (34 viikkoa)

piiriin kuuluu jäsen, joka on saanut ansio-

tai peruspäivärahaa 1.1.1997 tai sen jälkeen.

Muut jäsenet kuuluvat alkuehdon (43 viik-

koa) piiriin. Liitteenä on oltava palkkalaskel-

ma tai tilinauha kuukaudelta, jona lomau-

tus alkaa.

Jos työttömyyttä tai lomautusta edeltäväl-

le jaksolle sisältyy esimerkiksi äitiyslomaa,

hoitovapaata tai opiskelua, lähetä liitteenä

päätös tai todistus tästä jaksosta ja pyydä

työnantajalta palkkatodistus niin pitkältä

ajalta, että todistuksessa on vähintään työs-

säoloehdon eli 34 tai 43 viikon aika.

Palkkatodistus täytyy lähettää kaikis-

ta työttömyys- tai lomautusjakson välissä

tehdyistä työviikoista, vaikka työjakso oli-

si kestänyt alle 34 viikkoa edellisen päivä-

rahajakson jälkeen. Palkkatodistusta tarvi-

taan mahdollista lomakorvausjaksotusta ja

päivärahan määrittelyä varten.

Irtisanomisilmoitus

Kassa tarkastaa ilmoituksesta, että irtisano-

misaika on ollut työehtosopimuksen tai työ-

sopimuslain mukainen. Ilmoituksesta tar-

kistetaan myös irtisanomisperuste, jos jäsen

on hakenut korotettua ansio-osaa.

Jäljennös työtodistuksesta Työtodistuksesta tarkistetaan mm. se, että

työ on ollut työssäoloehdon täyttävää työtä.

Jäljennös työsopimuksestaTyösopimuksen jäljennös tarvitaan, jos

hakija on lomautettu tai hänellä on osa-

aikaista työtä. Lomautetun ei tarvitse lähet-

tää työ sopimusta, jos palkkatodistuksessa

on ilmoi tettu työsuhteen olevan voimassa

toistaiseksi tai määräaikainen.

LomautusilmoitusIlmoitus tarvitaan, jos päivärahaa haetaan

lomautuksen perusteella.

Viimeksi vahvistettu verotustodistusTodistus tarvitaan, jos hakijalla on yritystoi-

mintaa tai esimerkiksi maataloustuloa.

Päätös sosiaalietuudesta tai eläkkeestä Jos hakija saa sosiaalietuutta, liitteeksi tar-

vitaan viimeisin päätös ja maksuilmoitus

tästä etuudesta.

Kodinhoidontuki Jos hakijalle tai hänen puolisolleen makse-

taan kotihoidontukea, siitä on ilmoitettava

kassalle. Päätös tuen maksamisesta ja mää-

rästä tulee liittää päivärahahakemukseen.

Jos tuen saajana on puoliso, kassalle tulee

ilmoittaa myös, onko puoliso työssä, työttö-

mänä tai kotona hoitamassa lapsia.

Verokortti Työttömyyskassa saa verottajalta jäsenten-

sä verotiedot. Veroprosentteja on korotettu

kahdella prosenttiyksiköllä, koska päivära-

hoista ei saa tehdä ansiotulovähennyksiä.

Jos jäsenellä on portaikkoverokortti tai hän

on hakenut muutosverokortin, nämä tiedot

eivät välity työttömyyskassalle. Siksi ne on

aina lähetettävä hakemuksen liitteenä.

Työttömyyskassa ei pysty käsittelemään

puutteellisin tiedoin varustettuja hakemuk-

sia. Tarkistathan siis, että mukana ovat tar-

vittavat liitteet. Käsittely on aina nopeam-

paa, jos se voidaan tehdä ilman lisäselvitys-

pyyntöä. Jos lähetät selvityksiä jälkikäteen,

muista ilmoittaa liitteissä henkilötunnukse-

si. Tarkista myös, että liitteet ovat lukukel-

poisia. Työttömyyspäivärahan maksupäivät

ovat maanantai, keskiviikko ja perjantai.

Lisäohjeita: www.erto.fi .

Ryhmävalmennus motivoi

työyhteisön kehittämiseen

ERTOn toteuttamassa hankkeessa to-

dettiin, että henkilöstön edustajien suun-

tautuneisuutta työyhteisön kehittämiseen

voidaan vahvistaa ryhmävalmennuksella.

Tutkimus- ja kehittämishankkeessa ryh-

mävalmennukseen osallistunut koeryhmä

suuntautui entistä enemmän yhteistyöhön

ja toimi aktiivisemmin työyhteisön kehit-

tämiseksi. Luottamusmiehet osoittautuivat

olevan työsuojeluvaltuutettuja suuntautu-

neempia työyhteisön kehittämiseen.

Tutkimuksessa selvisi, että ammattilii-

toilla on tärkeä tehtävä henkilöstön edusta-

jan roolin uudistamisessa ja kehittäjäroolin

vahvistamisessa. Kehittäjän tehtävään tar-

vitaan käytännön tukea, jatkovalmennuk-

sen kehittämistä ja järjestämistä sekä ke-

hittäjäroolin myymistä työnantajille ja liit-

tojen jäsenille.

Toimihenkilöliitto ERTO toteutti vuosina

2007–2009 tutkimus- ja kehittämishank-

keen ”Valvojasta kehittäjäksi”. Tutkimuk-

seen osallistuneet henkilöstön edustajat

olivat pääasiassa ERTOn jäseniä. Valmenta-

jina hankkeessa toimivat Työterveyslaitok-

sen asiantuntijat.

Työttömän ja lomautetun perusohjeetTyöttömäksi jäädessä tai lomautetuksi tullessa on syytä hoitaa heti tietyt asiat kuntoon.

erton järjestösivut nº 3 2009 47

Ilmoitukset tapahtumakalenteriin lähete-

tään osoitteeseen ilmoitukset.erto@erto.fi .

Seuraavaan numeroon ilmoitukset ehtivät,

kun ne lähetetään viimeistään 21.9.

Aluejärjestöt

itä-savoLauantaina 3.10. kello 11 pidetään aluejärjes-

tön sääntömääräinen vuosikokous Hyvin-

vointimessujen yhteydessä Savonlinnassa.

Messut ja kokous pidetään Mikkelin Am-

mattikorkeakoululla, osoite: Savonniemen-

katu 6. Ovet avautuvat kello 10.30. Sisään-

pääsy on ilmainen jäsenkorttia näyttämällä.

Luennoitsijoina ovat mm. psykologi, kirjaili-

ja Riitta Wahlsröm ja entinen mäkihyppää-

jä Toni Nieminen. Aluejärjestö tarjoaa lou-

naan. Ei ennakkoilmoittautumista.

keski-suomiTervetuloa edunvalvontaristeilylle risteily-

alus RHEA:lla Jyväskylässä lauantaina 8.8.

kello 19–22! Kokoontuminen kello 18.30 Jy-

väskylän Satamakahvilassa. Aluejärjestö

maksaa jäsenilleen matkan, osallistuja omat

ruokansa ja juomansa.

Ilmoittautuminen mieluiten sähköpostiin:

ilkka.puhakka@ksshp.fi tai tekstiviestillä p. 044

7021 055.

lahden seutuTervetuloa jäseniltaan Lahteen keskiviik-

kona 26.8. kello 17 Hohtokeila Lahteen,

Vapaudenkatu 18! Ohjelmassa on tietoa

Vakuutusyhtiö Turvan vakuutuksista ja

hohtokeilausta. Tarjolla pientä iltapalaa. Ti-

laisuus on jäsenille maksuton. Ilmoittautu-

miset keskiviikkoon 19.8. mennessä: sirkka.

rappumaki @phnet.fi tai p. 044 3389 002.

pohjois-pohjanmaaLakimies vastaa ja hohtokeilailuaLakimies Rainer Heino ERTOsta vastaa miel-

täsi askarruttaviin kysymyksiin Oulun Kei-

lahallissa, Isokatu 97, keskiviikkona 9.9. kello

17–19 pidettävässä tilaisuudessa. Hohtokei-

lailu alkaa klo 19.30. Tarjolla pientä iltapa-

laa. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumi-

set ja mahdolliset ennakkokysymykset maa-

nantaihin 31.8. mennessä Ritva Väyryselle,

ritva.vayrynen@erto.fi , p. 050 4952 701 tai p.

040 5868 606.

Vuosikokous ja pikkujoulu OulussaPerjantaina 20.11. kello 17.30 pidetään alue-

järjestön vuosikokous, jossa käsitellään

sääntöjen määräämät asiat. Kokouksen jäl-

keen alkaa pikkujoulu kello 19. Paikkana on

Oulun Tetra tai Rakennusmestariyhdistyk-

sen saunatila. Tarkemmat tiedot seuraavas-

sa lehdessä. Ilmoittautumiset perjantaihin

6.11. mennessä Maila Jokelalle, p. 050 5308

961.

varsinais-suomiVarsinais-Suomen aluejärjestön vuosiko-

kous pidetään Turun Seudun Osuuspankin

Kultatalon konttorin neuvottelutiloissa, Au-

rakatu 12 A, perjantaina 20.11. kello 17.30–

18.45. Kokoontuminen Kultatalon konttorin

infoon, josta illan emäntä noutaa kokousvie-

raat neuvottelutiloihin. Kokouksessa käsi-

tellään sääntömääräiset asiat.

Tarjolla on myös pientä iltapalaa ja iloisena

kuplivaa juomaa illan teemalla. Kokouks en

jälkeen kokoukseen osallistuneilla on mah-

dollisuus lähteä katsomaan Turun Kaupun-

ginteatterin päänäyttämöllä kello 19 alkavaa

teatteriesitystä ”Laulavat sadepisarat”. Teat-

terilipun omavastuuhinta jäsenelle on 15 €

(lipun normaalihinta on 35 €). Ilmoittautu-

misohjeet ja -ajankohta ilmoitetaan erikseen

lähetettävällä sähköpostilla lähempänä ko-

kousta. Mahdolliset tiedustelut: yhdistyksen

pj. Tiina Immonen, p. 040 7482 051.

Yhdistykset

erityistoimihenkilötASLAT-päivätPerinteiset asianajo- ja lakitoimistojen kou-

lutuspäivät järjestetään 10.–11.10. Suomen

Turussa, Holiday Club Caribiassa. Ensim-

mäisenä päivänä keskitytään lakiasioihin,

luennoimassa Marjo Valtonen ja Jari Mali-

nen. Sunnuntaina yhteistä ohjelmaa Huis-

ki-ryhmän kanssa.

Tilaisuuden omavastuu on 20 € sisältäen

matkat, majoituksen, ruokailut ja luennot.

Kutsu ko. ryhmään kuuluville tulee sähkö-

postilla ja löytyy ET:n kotisivuilta www.etry.

fi , jossa ohjeet ilmoittautumiseen.

Tarkempia tietoja voi kysellä Anja Paloselta,

p. 040 7772 773 tai Päivi Kuosmaselta, p. 050

3695 428.

huiski-päivätHuolto-, isännöinti- ja kiinteistöalalla toi-

mivien HUISKI-päivät järjestetään 10.–

11.10. Holiday Club Caribiassa Turussa.

Tänä vuonna on tarkoitus perehtyä mm.

asumisoikeus asumiseen Pekka Peltomäen

johdolla. Kiinteistöalan näkymiin johdatte-

lee Mauri Kivilaakso. Lisäksi yhteistä ohjel-

maa Aslat-ryhmän kanssa.

Omavastuu on 20 €, mikä sisältää matkat,

majoituksen, ruokailut ja koulutuksen. Kut-

su alalla työskenteleville tulee sähköpostil-

la, joten tarkistathan, että tietosi ovat ajan

tasalla. Ennakkotietoja koulutuspäivistä voi

kysellä: tiina.immonen@erto.fi tai anna.vuo-

risalo@erto.fi , p. 050 3415 932.

Aslat-Huiski-päivät huipentuvat Aino Su-

holan luentoon: ”Minä olen ihme – en kus-

tannusrasite!”

Syyskokous ja pikkujouluristeilyErityistoimihenkilöt ET ry:n sääntömääräi-

nen syyskokous pidetään 14.11. Grand Mari-

nassa Helsingissä. Kokouksen jälkeen mah-

dollisuus osallistua pikkujoulun bileristei-

lylle. Tarkemmat tiedot ja ohjeet syksyllä

ilmestyvässä tETrassa ja kotisivuilla www.

etry.fi .

HUOM! ET:n sähköinen jäsenkirje ilmestyy

noin kerran kuukaudessa. Ovathan jäsen-

tietosi sähköpostiosoitteineen ajan tasalla?

Tietosi voit käydä tarkistamassa osoittees-

sa www.erto.fi /kirjaudu.

ysteaYSTEA ry:n syyskokous pidetään lauantaina

14.11. Turussa, Panimoravintola Koulussa.

Merkitkää päivä jo kalentereihinne!

Meilaa uudet yhteystietosi

ERTOon!

on tärkeää, että ERTOlla on jatkuvas-

ti rekisterissään ajan tasalla olevat yhteys-

tietosi. Lähetä siis liittoon tieto, jos nime-

si, kotiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi, pu-

helinnumerosi tai jokin muu yhteystietosi

muuttuu.

Voit ilmoittaa muutokset lähettämällä säh-

köpostiviestin ERTOn jäsenpalveluun osoit-

teeseen jasenpalvelu@erto.fi . Voit myös ot-

taa yhteyttä puhelimitse maanantaista tors-

taihin klo 9.30–11.30 ja 12–14, p. (09) 6132

3204.

Yhteystietojen muutokset voi tehdä myös

suoraan itse jäsenrekisteriin, johon voi kir-

jautua sisään osoitteessa www.erto.fi /kir-

jaudu.

TA PA H T U M A K A L E N T E R I

48 erton järjestösivut nº 3 2009

Jäsenyhdistykset

erityistoimihenkilöt etpj. Seija Pyökeri

Virpikuja 4 A 11,

01360 Vantaa

p. 050 559 3142

seija.pyokeri@syl.fi ,

seija.pyokeri@erto.fi

www.etry.fi

logistiikan toimihenkilöt pj. Ritva Väyrynen

Kantajantie 5,

90800 Oulu

p. 050 495 2701

p. koti (08) 510 867

ritva.vayrynen@erto.fi

www.logistiikantoimihenkilot.fi

markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset mamapj. Kaarina Pehkonen

Humalistonkatu 5 B 41,

00250 Helsinki

p. 040 762 6286

kaarina.pehkonen@erto.fi

www.mamary.fi

suomen yksilöurheilijat kilpapj. Aki Parviainen

Luostarinvaarantie 39,

82710 Kovero

p. 050 303 5541

aki.parviainen@erto.fi

tietoalan toimihenkilöt pj. Jouko Malinen,

Logica Oy

p. 0400 940 273,

jouko.malinen@tietoala.fi

www.tietoala.fi

tilitoimihenkilöt titopj. Anne-Mari Korhola

Korholantie 27

95500 Vojakkala

p. 040 741 5915

anne-mari.korhola@erto.fi

www.tilitoimihenkilot.com

yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry ysteapj. Matti Ojamo,

Näkövammaisten Keskusliitto

p. 040 737 1720

matti.ojamo@erto.fi

www.ystea.fi

henkilöstön edustajilleLuottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen perehdyttämiskoulutusKoulutus koostuu Perehdyttämiskoulutus I:stä

(2 pv) ja Perehdyttämiskoulutus II:sta (2 pv) ja

on ensisijaisesti suunnattu vasta valituille luot-

tamusmiehille, luottamusvaltuutetuille ja työ-

suojeluvaltuutetuille. Koulutus soveltuu myös

pidempään tehtävässä toimineelle henkilöstön

edustajalle, joka ei ole saanut koulutusta tehtä-

väänsä tai haluaa päivittää omaa osaamistaan.

Perehdyttämiskoulutus I

Aktiivi-instituutti, Helsinki, 21.–22.9.

Perehdyttämiskoulutus I antaa osallistujalle pe-

rusvalmiudet toimia henkilöstön edustajana työ-

paikalla. Koulutuksen tavoitteena on selvittää

henkilöstön edustajan tehtävät, oikeudet ja vel-

vollisuudet sekä auttaa häntä toimimaan työpai-

kallaan käytännön valvonta- ja kehittämistehtä-

vissään.

Perehdyttämiskoulutus II – teoriasta käytäntöönAktiivi-instituutti, Helsinki, 7.–8.9., 23.–24.11.

Perehdyttämiskoulutuksen toisessa osiossa sel-

kiytetään henkilöstön edustajan roolia ja tehtä-

viä sekä vaikuttamisen mahdollisuuksia. Koulu-

tuspäivien lähtökohtina ovat tehtävän edellyt-

tämä osaaminen, roolikuvan muutos, yhteistyö

työpaikalla ja luottamustehtävässä kohdattavat

ongelmat.

kaikille jäsenille UrailtaKuopio 1.9., Helsinki 22.9. ja Pori 6.10. kello 17–20

Mietitkö uraasi ja eteenpäin menoa yritykses-

säsi? Mietitkö työnhakua? Osallistu Urailtaan,

jossa käsitellään tehokkaan työnhaun keinoja ja

päivitetään hakemuspaperit sekä pohditaan kes-

keisiä työnhakuun liittyviä asioita ja autetaan

menestymään rekrytointitilanteessa. Koulutuk-

seen osallistuvilla on mahdollisuus saada hen-

kilökohtaista palautetta ansioluettelostaan jäl-

kikäteen, joten ota ansioluettelosi ja hakusaate

mukaan koulutukseen. Voit myös lähettää haku-

paperisi kouluttajalle tilaisuuden jälkeen. Kou-

luttajana toimii MBA Kirsi Pärssinen. Koulutus

toteutetaan yhteistyössä Myynnin ja markki-

noinnin ammattilaiset SMKJ ry:n kanssa.

Tehosta ajankäyttöäsi – vähennä stressiäTampere 10.9., Jyväskylä 24.9., Helsinki 1.10. ja

Lahti 29.10. klo 17–20

Tiedostatko omat ajanhallinta- ja voimavara-

haasteesi? Teemaillan aikana saat konkreetti-

sia ja käytännönläheisiä ajanhallinnan työkalu-

ja, joiden avulla opit ennaltaehkäisemään stres-

siä ja hyödyntämään työaikasi tehokkaasti ja

tuloksellisesti. Saat myös vinkkejä, miten ladata

energiapankkiasi säännöllisesti ja miten kuun-

nella omaa jaksamistasi arjessa. Valmennuksen

päätteeksi jokainen tekee kirjallisen loppuhar-

joituksen oman ajanhallintansa tehostamisek-

si ja voimavarahaasteiden poistamiseksi. Kou-

luttajana toimii voimavaravalmentaja Iina Ry-

tikangas. Koulutus toteutetaan yhteistyössä

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ

ry:n kanssa.

Osaaminen näkyväksi Lappeenranta 8.10., Turku 13.10., Oulu 20.10.,

Helsinki 27.10. ja Tampere 5.11.

Sinulla on osaamista, jota sinun on hanka-

la tunnistaa ja josta kerrot sujuvasti ystävillesi

mutta epävarmasti työnantajalle. Elämänkou-

lussa ja työelämässä opit vuorovaikutustaito-

ja, paineensietokykyä ja kokonaisuuksien hah-

mottamista, mutta todistusta näistä taidoista

saat harvoin. Tule ERTOn ja TJS Opintokeskuk-

sen järjestämään iltatilaisuuteen oppimaan, mi-

ten kokemuksen tuoma oppiminen tunnistetaan

ja miten siitä saadaan näyttöä ansioluetteloon.

Koulutus on erityisen hyödyllinen määräaikai-

sissa työsuhteissa toimiville ja alan vaihtoa har-

kitseville.

ilmoittautuminen koulutuksiinSitovat ilmoittautumiset nettisivuilla olevalla

lomakkeella, sähköpostilla koulutus@erto.fi tai

puhelimitse numeroon (09) 6132 3236. Ilmoita

tarkasti, mihin koulutukseen ilmoittaudut sekä

nimesi, yhteystietosi ja mahdollinen erityisruo-

kavalio. Ilmoittaudu viimeistään kolme viikkoa

ennen koulutusta! Paikat täytetään ilmoittautu-

misjärjestyksessä. Ilmoittautuneille lähetetään

vahvistus sähköpostitse. Koulutukset ovat jäse-

nille maksuttomia.

Koulutusasioissa liiton toimistossa palvelevat

koulutussihteeri Hilkka Kekkonen ja kehittämis-

päällikkö Helena Koivisto. Lisätiedot ja ilmoit-

tautumiset: www.erto.fi /palvelut/koulutus.

hae ertosta koulutusstipendiä!ERTOn hallitus jakaa koulutusstipendejä pää-

sääntöisesti ertolaisten alojen ammatilliseen ja

lisäkoulutukseen. Koulutusstipendejä voi hakea

31.8. saakka. Stipendit kohdennetaan tänä vuon-

na erityisesti lomautus- ja työttömyysuhan alai-

sille. Lisätietoja ja hakulomake osoitteessa www.

erto.fi /palvelut/koulutus. Hakumateriaalin saa

myös liiton toimistosta lähettämällä sähköpos-

tia osoitteeseen hilkka.kekkonen@erto.fi tai p.

(09) 6132 3236 / Hilkka Kekkonen.

E R T O KO U L U T TA A

erton järjestösivut nº 3 2009 49

Aluejärjestöt

etelä-karjala pj. Markus Saukkonen

Hytintie 201, 54310 Hytti

p. 044 700 7245

markus.saukkonen@kaakontieto.fi

etelä-savovpj. Kirsi Kyröläinen

Naistingintie 2 B 10,

50600 Mikkeli

p. 050 338 9936

kirsi.kyrolainen@surffi .fi

helsinki-uusimaapj. Sirkku Mutru

Toinen linja 19 A 18,

00530 Helsinki

p. 040 519 6767

sirkku.mutru@erto.fi

itä-savopj. Iris Makkonen

Kuninkaankartanonkatu 12 as 3,

57100 Savonlinna

p. 040 545 6993

irisma@kyyhkynetti.com

kanta-hämepj. Anne Vuorinen

Suvantotie 6 C

13300 Hämeenlinna

p. 050 524 0431

anne.vuorinen@erto.fi

keski-suomipj. Ilkka Puhakka

Tyyppäläntie 6 A 5,

40250 Jyväskylä

p. 044 702 1055

ilkka.puhakka@ksshp.fi

kymiyhdyshenkilö Marjo Vierula

Keijunpolku 6 H 64, 48350 Kotka

p. 044 526 0506

marjo.vierula@pp1.inet.fi

lahden seutupj. Sirkka Rappumäki

Onnelaisentie 4, 15340 Lahti

p. 044 338 9002

sirkka.rappumaki@phnet.fi

lappipj. Raili Karjalainen

Reetintie 10, 96400 Rovaniemi

p. 0400 924 804

raili.karjalainen@erto.fi

HENKILÖTIEDOT (täytetään aina)

Etu- ja sukunimi

Jäsennumero tai hetu

(merkittävä kokonaan)

Sähköpostiosoite

Puhelin koti työ

Ammattinimike

Lisätietoja Markkinoinnin esto

MUUTOKSET JÄSENTIETOIHIN (Osa muutosilmoituksista myös osoitteessa www.erto.fi )

OSO

ITE Vanha osoite

Uusi osoite

PALK

ATO

N A

JANJ

AKSO

Jäsenmaksun suuruus palkattomalla ajanjaksolla vuonna 2009 on 6,5 €/kk. Ilmoitus palkattomasta ajanjaksosta

on tehtävä palkattomalle kaudelle jäämistä seuraavan kuun alusta alkaen. Palkaton ajanjakso kirjataan vain

täysille kalenterikuukausille. Jos päättymisajankohta ei ole tiedossasi, arvioi se mahdollisimman tarkasti. Saat

uudet viitteet kotiosoitteeseesi kun ilmoituksesi on käsitelty. Kirjaa ilmoitukseesi palkattoman kauden syy sekä

alkamis- ja päättymisaika.

Palkaton ajanjakso: _____ /_____ 20_____ – _____ /_____ 20_____.

Syy: Palkaton loma (palkaton sairausloma)

Asevelvollisuus Opiskelu

Palkaton virkavapaa Hoitovapaa

Määräaikainen eläke Kelan peruspäiväraha/työmarkkinatuki tai yli

kalenterikuukauden kestävä karenssi (työtön).

Huom. kassaltamme ansiosidonnaista päivärahaa

tai muuta kassan maksamaa etuutta saavat jäsenet

eivät ole oikeutettuja alennettuun jäsenmaksuun.

Äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa

(äitiys-, isyys- tai vanhempainraha)

TYÖ

PAIK

AN M

UUTO

S

Edellinen työsuhde päättyi ___/___20___. Uusi työsuhde alkanut ___/___20___.

Uusi työsuhteeni on vakituinen määräaikainen

Työnantajan nimi

Työnantajan osoite

Toimiala

Olen jäänyt pysyvästi eläkkeelle ___ /___20___ alkaen. Valitse alla olevista vaihtoehdoista toinen:

Eroan sekä liitosta että työttömyyskassasta em. päivämäärästä lähtien.

Eroan työttömyyskassasta, mutta haluan jäädä liiton eläkeläisjäseneksi em. päivämäärästä lähtien. Vuonna

2009 eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 60 € vuodessa.

ERO

Eroan Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:stä ja Erityisalojen Toimihenkilöiden työttömyyskassasta

___ /___20___ alkaen.

Eron syy: Alan vaihto Liiton vaihto

Jäänyt pois työelämästä Tyytymätön liittoon/kassaan Muu syy

Päiväys Paikka Allekirjoitus

___/___20___

JÄSENTIETOJEN MUUTOSLOMAKE 2009✃

ELÄK

E

50 erton järjestösivut nº 3 2009

länsirannikkopj. Virve Konttas

Lähdetie 8,

65320 Vaasa

p. 050 558 9986

virve.konttas@erto.fi

pirkanmaapj. Jari Koivula

Kaaritie 24,

37600 Valkeakoski

p. 050 591 6551

jvkkoivula@hotmail.com

pohjois-karjalapj. Päivi Kuosmanen

Kokkomäentie 2 D 19,

80140 Joensuu

p. 050 369 5428

paivi.kuosmanen@luukku.com

pohjois-pohjanmaapj. Raija Similä

Kanavaranta 9 A 3,

90100 Oulu

p. 040 505 5397

raija.simila@lihastautiliitto.fi

pohjois-savopj. Ulla-Maija Alanne

Linnanpellonkatu 8 as 2,

70500 Kuopio

p. 050 305 1713

ulla-maija.alanne@erto.fi

www.erto-pohjoissavo.fi

satakuntasiht. Pirjo Nurmi

Rinteentie 49 as. 6,

28610 Pori

p. 040 561 7428

pirjo.nurmi@asmala-harmalainen.fi

seinäjoen seutupj. Ulla Muurimäki

Keijukaisenpolku 2 E,

60150 Seinäjoki

p. 050 328 5264

ep.reservilaispiirit@kolumbus.fi

varsinais-suomivpj. Merja Kainulainen

Kiertokatu 11 A 6,

28130 Pori

p. 040 719 4693

merja.kainulainen@dnainternet.net

Erityisalojen Toimihenkilöliitto erto ry

Tunnus 5005594Vastauslähetys 00003 Vastauslähetys

Vastaanottajamaksaa

postimaksun

✃

Tuunaa itsesi työelämään

E.N.O. -viikonloppu-

seminaari Helsingissä Hei sinä alle 36-vuotias ERTOn nuoriso- tai opiskelija-

jäsen ! Nyt on loistava tilaisuus kehittää työelämätai-

toja, saada hyödyllistä tietoa työelämän pelisäännöistä

sekä pitää hauskaa yhdessä muiden ertolaisten

nuorten kanssa.

E.N.O. eli ERTOn nuoriso- ja opiskelijatoiminta

kutsuu sinut Tuunaa itsesi työelämään -seminaariin

3.–4.10.2009. Tapahtumapaikkana on kokoushotelli

Rantapuisto, Vuosaaressa!

Majoitus tyylikkäässä kokoushotellissa, hyvää

ruokaa ja juomaa, hauskaa yhteistoimintaa ja hyödyl-

listä tietoa. Illan kruunaa kokoushotellin yökerhossa

livebändi The Sisters. Lisäksi seminaarin ohjelmassa

mm. viestintä- ja esiintymiskoulutusta sekä lakimies-

klinikka .

Osallistumismaksu on 20€ ja se sisältää matkat,

majoituksen, ruokailut ja ohjelman. Tarkempi ohjelma

ja ilmoittautumisohjeet tulevat sähkö postitse lähem-

pänä, joten seuraa postiasi.

Lisätietoja: asiantuntija Kirsi Viljamaa,

040 1862 483, kirsi.viljamaa@erto.fi .

toimi nº 3 2009 51

TULEVAISUUDEN TEKIJÄT ANALYSOIVAT T YÖELÄMÄÄ

TEKSTI SUSANNA VILJANEN KUVA HANNA KOIKKALAINEN

{ uusi alku }

Pekka Ella, 6 vuotta”TÖISSÄ VOI OLLA kivaa. Olisi aika tylsää, jos ei olisi

töitä ja olisi vaan yksin kotona. Töissä on vähäksi aikaa

tekemistä. Ei siellä varmaan aina ole kivaa, voi olla kur-

jaakin. Äiti on usein väsynyt, kun se tulee töistä.

Työkavereiden pitää olla kivoja, jos ne tulee sinne jo-

ka päivä. Mutta onhan niillä vapaapäiviäkin. Pomo saa

olla sanomassa, mitä pitää tehdä.

Haluaisin isona poliisiksi. Poliisi antaa sakkoja. Ei

haittaa, vaikka olisi joskus yölläkin töissä, silloin näkee

kaikkea kivaa. Oli kyllä tylsää, kun äiti oli töissä iltaisin.

Isä tekee moottoripyörätöitä.

Poliisilla on työvaatteet. Se on kätevää, kun töissä vaat-

teet voi likaantua ja sitten ne pitäisi pestä. Ja varmaan

poliisilla on hyvä palkka, kun ne tekee yölläkin töitä.

Sen verran rahaa pitää saada, että saa laskut makset-

tua. Muuten mulle on sama, kuinka paljon saa. Jos tulee

paljon, osan voi laittaa tilille. Nyt mulla ei ole tilillä yh-

tään. Äiti, milloin mä olen viimeksi saanut rahaa?” ■

Pekan äiti on terveysalalla ja isä valmistussuunnittelija.

Haluatko perhe-elämän ja työn paremmin tasapainoon? Joustavista työajoista ja pidemmistä lomista on työläs yksin neuvotella. Autamme sinua järjestämään itsellesi aikaa perheesi kanssa. Sellaista aikaa, jolloin työasiat eivät pyöri mielessä.

TYÖSTÄ HYVINVOINTIAwww.erto.fi