Par

em

ma

n t

yö

Päiv

än

Pu

ole

sta 0

2#10

Paremman työPäivän Puolesta 02#10

ilmaiset hyötyohjelmatinsPiroiva kokoustilatätä sijoitusneuvoja ei kerroluksusta kahvitauolleliitteenä ovenkahvakortit

Tuplaa työtehosi gurujen opeilla

Vauhtia hommiin!

5 tapaa oppia takaiskuista

rekrytoijat Paljastavat:

” Tärkeintä on osoittaa oma yhteistyötaito”Perusta yrttitarha työhuoneeseen! Näin onnistut työnhaussa

Miksi sinä teet työtä?erto.fi ASIAT TÄRKEYS-JÄRJESTYKSEEN.

10422_Erto_poika_toimi_406x276_final.indd 1 13.3.2009 15:24:52

toimi nº 2 2010 5

M inulla on tässä ehkä noin kolmisen asiaa, jot­ka pitäisi varmaan saa­da valmiiksi joskus lähi­tulevaisuudessa. Sitten on myös pari muuta ju­

tuntapaista, joita voisi edis­tää. Ai niin, sitten se yksi hommeli myös – ja siihen periaatteessa liittyisi myös vähän muutakin pohditta­vaa.

Mietin näitä asioita, kun odotan unen, junan tai jono­tusvuoron tuloa. Mietin niitä myös kuun­nellessani vaimoani, katsoessani televisio­ta ja erityisesti joogatunnin loppurentou­tuksessa.

Arvelen, että sinäkin työstät samalla taval­la omia asioitasi. Suunnittelet ensin muu­taman minuutin yhtä asiaa, sitten hyppäät pohtimaan toista, kohta palaat ensimmäi­seen ja aloitat sen alusta kerraten.

Lähes kaikissa aikaansaavuuden ja työ­tehon oppikirjoissa suositellaan kolmea asiaa: tehtävälistojen laatimista, tehtävien priorisointia ja kerralla valmiiksi tekemistä.

Niistä tulee mieleen henkilö, joka on äärim­mäisen järjestelmällinen ja organisoitu. Pöy­

dällä on kynä, teroitin ja se­kundaattori millintarkasti aseteltuna.

Olen jo jonkin aikaa koet­tanut toimia noiden oppien mukaisesti. Kirjoittanut teh­täväni paperille, asettanut ne tärkeysjärjestykseen ja yrit­

tänyt tehdä keskeytyksettä valmista jälkeä. Toimiiko? No varmasti. Mutta ei mieles­

täni siksi, että olisin näin jotenkin järjestel­mällisempi ihminen. Metodin arvo on mie­lenrauhassa, jonka se tuo. Päänsisäinen elä­mäni ei enää ole aivan kuten alussa kuvailin.

Kun seuraavan työviikon työt on suunni­tellut ja kirjannut ylös edellisenä perjan­taina, on viikonloppuna kummallisen le­

vollinen olo. Samoin käy, kun päästää irti ”arvioin tätä pohjatyötä tuorein mielin huo­menna ja jatkan sitten ” – työtavasta ja tekee yhdellä mietinnällä valmista.

Sitä hämmästyy, kun aivoilla ei olekaan enää tusinaa asiaa yhtä aikaa edistettävä­nä. Hoh, voi keskittyä vain yhteen!

OLen päättänyt, etten enää täytä pää­koppaani puoliksi hahmotelluilla ajatuksil­la ja aikomuksilla, joiden kuvittelen siivou­tuvan itsestään pois, kun ne aikansa siellä pyörivät. Otan säilöön vain sen, mitä tarvit­sen juuri nyt.

Kokeile sinäkin, niin lipsahdat huomaa­mattasi mukavaan kierteeseen: huomaat nukkuvasi paremmin, miettiväsi kirkkaam­min ja toimivasi nopeammin. n

Petteri KankkunenPäätoimittaja

{ pääkirjoitus }

Aikaansaavuuden lisäämiseksi on olemassa paljon tehokkaampiakin tapoja, kuin työpöydän siivoaminen. Luutaa kannattaa käyttää myös korvien välissä.

kuinka moppasin pääkoppani

stylisti Salli RaeSte

Toimi­lehden tuotepalstan kuvauksissa pääsin toteuttamaan lempileikkiäni, toimistoelämään solut tautumista. Hivuttauduin lounaalle työpaikkaruokalaan, jonka tuoleissa on näkymättömät nimilaput ja raastesalaatin voi syödä pikkulautaselta ennen mantelikalaa. Haaveilin työpöydästä, joka on sotkuinen ja kahviautomaatista, jonka kitkerään kahviin jää koukkuun. Mietin, näkyykö päällepäin, että olen freelancer? Ensi viikolla siirryn oikeasti toimistotyöntekijäksi. Pääsen kokei­lemaan palstojemme vinkit aina työpisteen sisustuksesta herkullisiin eväisiin. Kahvitauolla aion haaveilla freelancerin laiskoista päivistä.

tekijältä

”Viikonloppuna on kummallisen

levollinen olo.”

PaR

eM

Ma

n t

yö

PäiV

än

Pu

Ole

Sta 0

2#10

PaReMMan työPäiVän PuOleSta 02#10

ilMaiSet HyötyOHjelMatinSPiROiVa KOKOuStilatätä SijOituSneuVOja ei KeRROluKSuSta KaHVitauOlleliitteenä OVenKaHVaKORtit

Tuplaa työtehosi gurujen opeilla

Vauhtia hommiin!

5  tapaa oppia takaiskuista

ReKRytOijat PaljaStaVat:

” Tärkeintä on osoittaa oma yhteistyötaito”Perusta yrttitarha työhuoneeseen! Näin onnistut työnhaussa

{ 02#2010 sisällys }

Päätoimittaja PetteRi KanKKunentoimitusPäällikkö aRja Kuittinenulkoasu www.BOtH.fi

kirjoittajat KaRO HäMäläinen, antti iSOKangaS, lauRa KOljOnen, ainOMaija leHtOnen, anu PaRtanen, Salli RaeSte, Olli SulOPuiStO, PetRi taMMinen, ViRPi tiSSaRi, SuSanna Viljanen, ulla-Maija VilMi

kuvaajat ja kuvittajat teRHi eKeBOM, Hanna KOiKKalainen, tuuKKa KOSKi, juHO KuVa, juSSi leinOnen, Sac Magique, Sanna MandeR, elina Minn, Pauliina MäKelä, juuSO nOROnKOSKi, HeiKKi RautiO, SaMi RePO

toimituksen yhteystiedot aSeMaMieHenKatu 4 00520 HelSinKi P. (09) 6132 3204 f. (09) 6132 3202www.tOiMileHti.fitOiMi@eRtO.fi

mediamyynti MiRKKa aHO, P. (09) 6132 3264

julkaisija eRityiSalOjen tOiMiHenKilöliittO eRtO Ry

rePro jaRi StenHOlM / faKtOR

PainoPaikka fORSSan KiRjaPainO, fORSSa 2010

aikakauslehtien liiton jäsen issn 0783-9693

oma ura8 PaRaSta työSSäni Juri Kovaljeff nauttii

vaihtelevasta työstä9 HOMMiSta HelPOMPia Ilmaisohjelmat auttavat16 etSitään SOPiVaa Kolme rekrytoijaa

paljastaa strategiansa20 tuPlaa työteHOSi! Ajanhallinnan gurujen

opit koekäytössä28 KuinKa HaKea töitä? Kohdista voimat oikein43 uuSi alKu: Aino Laakkonen, 6 vuotta

kroppa & nuppi12 ViiSi taPaa OPPia

ePäOnneSta töiSSä

13 PääKOPan PaRHaaKSi Aivot ilahtuvat

lyhyestä työpäivästä

ihmissuhteet10 KulKeeKO työ geeneiSSä? Kiinnostus koneisiin

siirtyi isältä pojalle11 Valita VäHeMMän,

eHdit eneMMän

omat rahat14 VOittO KOtiin! Indeksirahasto ei

rohmua kuluja

ruoka & juoma31 PeRuSta yRttitaRHa

työHuOneen iKKunalle Basilika piristää eväsleipiä

tila & tyyli33 OnKO täMä työPaiKKa? Hullunhauska

kokoushuone inspiroi ideoimaan

35 KuPPi eSPReSSOa Kaunis kattaus

kruunaa kahvihetken

+ vakiOt6 tOiMi OiKein Kysy asiantuntijoiltamme15 KOtiläKSyt Antti Isokangas

miettii Obama -liikkeen voimaa

36 työHuOneelta Petri Tamminen

kadehtii rentoja mokaajia37 eRtOn jäRjeStöSiVut

LounaallaI L

PR

AN

Z O È

SE

RV

I TO

GU

ST O

MA

GN

I FI C

O

16 Headhunter Matti jaakkola auttaa työntekijöitä ja työpaikkoja löytämään toisensa.

kan

nen

ku

va t

uu

kka

ko

ski,

tyyl

i em

ilia

la

ita

nen

, hiu

kset

ja

mei

kki l

au

ra P

imiä

. ra

ida

llin

en P

ikku

takk

i, Pa

ul

smit

h. s

inis

et s

ho

rtsi

t, h

&m

. va

lko

inen

ka

ulu

sPa

ita

, Co

mm

e d

es G

arç

on

s. t

enn

ari

t, v

aG

abo

nd

. sil

mä

lasi

t, o

sCa

r m

aG

nu

son

. kel

lo,

raym

on

d W

eil.

so

lmio

, esP

rit.

ka

lvo

sin

na

Pit,

sto

Ckm

an

n.

Kerro kätevästi, missä olet! lehden välissä kortit työhuoneen oveen.

6 toimi nº 2 2010 toimi nº 2 2010 7

Tukea työmatkoihin

?Ajattelin kysyä töissä, voitaisiinko meillä ottaa työsuhdematkaetu

käyttöön. Tuleeko siitä työnantajalle kuluja?

Pitkämatkalainen

vastaus: Työnantajalle aiheutuu kustan­nuksia myönnettävän edun verran sekä sivu kuluja verotettavasta osasta. Työsuh­dematkalippu on verovapaata 300 euroon asti edun ollessa 600–3 400 euroa vuodessa.

Esimerkiksi 600 euron matkalipusta työnan­tajalle aiheutuu sivukuluja noin 180 euroa.

Työnantajalle ei synny kustannuksia, jos työntekijän ansioita vastaavasti vähenne­tään. Jos 300 euron vuosittainen työmat­kaetu vaihdetaan 300 euron palkanalen­nukseen, sekä palkansaaja että työnantaja voittavat – ja verottaja häviää. Palkansaaja saa verovapaan 300 euron edun ja menet­tää nettopalkkana noin 200 euroa. Työnan­taja puolestaan säästää palkan sivukuluina noin 180 euroa.

Tasapainoisessa vaihtokaupassa 300 eu­ron matkakorttietu ”maksettaisiin” noin 200 euron palkanalennuksella. Työsuhde­matkaetu voisi toimia osana yrityskohtaista

den kuluttua irtisanottavissa samoin perus­tein kuin toistaiseksi voimassa oleva. Sen si­jaan peräkkäisiä määräaikaisia työsuhteita voi olla useampia, vaikka niiden yhteiskes­to ylittäisikin viisi vuotta. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että jokaiselle määräaikaisel­le sopimukselle on hyväksyttävä syy.

Käytännössä useat peräkkäiset määräai­kaiset sopimukset ovat mahdollisia vain sijaisuustapauksissa ja silloinkin vain, jos työnantaja ei pyri tällä kiertämään toistai­seksi voimassa oleviin sopimuksiin liittyvää suojaa. Ruuhkahuippujen tai työn kausiluon­teisuuden perusteella ei voida solmia useita peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia.

johanna tykkä

Lihaskuntoa töistä

? Kuinka voin jumpata tylsässä palaverissa huomaamatta?

Himoliikkujavastaus: Aloitetaan jalkapohjista. Ota ken­gät pois ja aloita nostamalla isovarvasta il­maan niin, että muut varpaat pysyvät maas­sa. Paina seuraavaksi isovarvasta alas ja nos­ta muut ylös. Lisää sitten haastetta: Paina iso­ ja pikkuvarvas yhtä aikaa maahan ja nosta keskimmäisiä varpaita ylöspäin. Tois­ta liikkeitä 20 kertaa ja tee 2–3 kierrosta.

Puristuspallo on toinen mainio treeniväli­ne kokouksiin. Puristele palloa pöydän alla kummassakin kädessä 10 x 3–5 sekuntia ja toista sama 2–3 kertaa.

Syviä vatsalihaksia ja lantionpohjaa voit treenata vetämällä alavatsaa ja napaa kohti selkärankaa. Pidä jännitystä yllä noin 15 se­kuntia ja toista harjoitus 3–5 kertaa.

Pakaralihaksilla voit tehdä vielä 20 kertaa viiden sekunnin jännityksiä. Sitten palave­ri alkaakin olla voiton puolella!

timo Haikarainen

palkkaratkaisua, jossa osa palkankorotuk­sesta saadaan verottomana etuna.

Ralf Sund

Ralf Sund VTM,

on STTK:n talous-

poliittinenasiantuntija.

RiiKKa OjanPeRä

KM, on CareerStorm

Urapalveluiden uravalmentaja.

tiMO HaiKaRainen

LitM, on personal trainer

ja urheilu-valmentaja.

jOHanna tyKKä, OTK, on

Toimihenkilö-liitto ERTOn

lakimies.

OlaVi PaRViKKO

PsL, on työpsykologi.

{ Toimi oikein }t o i m i - l e h d e n a s i a n t u n t i j a t v a s t a a v a t l u k i j o i d e n k y s y m y k s i i n

Vahvuudet puntariin

?Olen kiinnostunut monista töistä, mutta en ole varma, mihin sopisin parhaiten.

Miten tunnistaisin parhaat osaamisalueeni?

Suunta haussa

vastaus: Vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen on keskeistä mieluisan työ­paikan valinnassa. Kun haet sinua sytyttäviä tehtäviä, erotut eduksesi.

Voit katsoa työuraasi taaksepäin: Mistä työtehtävistä olet eniten nauttinut? Missä työpaikoissa olet loistanut kirkkaimmin? Mistä ominaisuuksistasi olet saanut hyvää palautetta? Millaisia onnistumisia urallasi on ollut?

Voit myös tehdä osaamiskartan. Hahmot­tele vahvuuksiasi osa­alueittain: persoo­nan ominaisuudet, koulutuksesta saadut tiedot, sosiaaliset, tekniset ja kädentaidot, kielitaito ja kansainvälinen kokemus, toi­mialaosaaminen, tehtäväkohtainen perus­osaaminen, erityis­, johtamis­ ja projek­tiosaaminen.

Hauska tapa selvittää omia vahvuuksia on tehdä pieni gallup lähipiiriin. Kysy viideltä sinut tuntevalta henkilöltä, millainen heis­

tä olet (luonne, työskentelytyyli, vahvuudet, osaaminen). Pohdi, mitä mieltä olet itse vas­tauksista. Kirjaa tältä pohjalta vahvuuksiasi ja valitse listasta aina kuhunkin työnhakuti­lanteeseen sopivimmat.

Riikka Ojanperä

Hommiin kiinni

? Inhoan tiettyjä työtehtäviäni. Miten saisin nekin hoidettua?

Kyllästynytvastaus: Joskus perustehtävien hoita­minen edellyttää myös tylsien töiden te­kemistä. Jotta et takertuisi niihin, kannat­

taa seurustella työtoverien kanssa. Heidän kanssaan voi purkaa työhön liittyviä ikäviä rutiineja, keskeneräisyyttä ja aikaansaamat­tomuutta. Aikaansaamattomuuden tunne voi olla merkki huonosta työnjaosta. Joille­kin voi kasaantua liikaa rutiineja.

Hyvään työn hallintaan kuuluu tehtävien monipuolisuus, samoin perustehtävän to­teutumisen arviointi. Teetkö oikeita ja osaa­misesi kannalta järkeviä töitä? Voitko valita työtehtäväsi, työaikasi, ­tapasi ja ehkä myös työtoverisi?

Sosiaalisen tuen tilan näet, kun virität työ­toveriesi kanssa keskustelun vastenmieli­siksi kokemistasi työtehtävistä. Ymmärre­täänkö sinua? Halutaanko sinua mahdolli­sesti auttaa?

Olavi Parvikko

”Jokaiselle määräaikaiselle sopimukselle on oltava

hyväksyttävä syy.”

Pau

liin

a m

äke

lä

lähetä kysymys

» Toimi-lehti / ERTOAsemamiehenkatu 4

00520 Helsinki

» toimi@erto.fi

”Hauska tapa selvittääomia vahvuuksia on tehdä

gallup lähipiiriin.”Pätkä pätkän perään

?Aloin viidennen vuoden samassa työpaikassa pätkä­töissä. Kuinka kauan pätkä­

töitä saa teettää peräkkäin?Vailla vakinaista

vastaus: Työsopimus voidaan solmia mää­räaikaisena vain perustellusta syystä. Laissa ei ole tyhjentävää luetteloa hyväksyttävistä syistä, mutta syyn tulee liittyä työn tilapäi­syyteen. Syitä voivat olla työn kerta­ tai kau­siluonteisuus, ruuhkahuiput tai sijaisuus.

Viittä vuotta pidemmäksi ajaksi tehty määräaikainen työsopimus on viiden vuo­

8 toimi nº 2 2010 toimi nº 2 2010 9

{ oma ura }KOONNEEt PetteRi KanKKunen ja aRja KuittinentEKsti ulla-Maija VilMi KUVa juSSi leinOnen

{ oma ura }

kuinka...

Ilmaisohjelma voi tehdä työskentelystäsi sujuvampaa.Ovelimmat ohjelmat

pitkien tekstien kirjoittajien piirissä. www.codealchemists.com.

Onko edessäsi yhteistyöhankkeita, joissa koordinaation ja kommunikoinnin sujuvuus ei olisi pahitteeksi? feng Office community

edition on pienten ja keski­suurten projektien hallin­tatyökalu, joka toimii selai­mella verkon kautta. www.fengoffice.com.

Katseletko työssäsi paljon pdf­dokumentteja? Adoben

Acrobat Reader on raskas ja kömpelö ohjel­ma hommaan. Vaihda oitis foxit Readeriin, jolla asia hoituu nopsemmin. www.foxit soft­ware.com. n

tässä muutama takuuvarma ilmainen varusohjelma, joiden avulla pystyt keskit­tymään varsinaiseen työhösi etkä vain tap­pele koneesi kanssa.

Jos Word on liian raskas kirjoitushommii­si ja Notepad turhan rajoit­tunut, ota käyttöön notetab light, joka asettuu ominai­suuksiltaan edellä mainit­tujen sovellusten välimaas­toon. www.notetab.com.

Jos taas haluat todella mi­nimoida keskittymistäsi häiritsevät asiat näyttöpäätteeltäsi ja keskittyä vain kirjoitta­miseen, ohjelmasi on jdarkRoom. Koko ruu­dun haltuun ottava softa on suosittu etenkin

vee

r, is

toC

kPh

oto

FiLOsOFian akatemian laatima ajattelunhallinnan opas 2.0 neuvoo, kuinka omaa ajatteluaan hallitsemalla pääsee eroon työstressistä. se tapahtuu laatimalla toimilistoja, joilla arvioidaan omia tekemisiä seuraavasti:

» jos hommaa ei oikeasti tarvitse tehdä, tuhoa se. mieleen juolahtaa jatkuvasti sellaisia asioita, jotka näyttävät tärkeiltä, mutta ovat oikeasti tyhjänpäiväisiä. tuhoa ja unohda kaikki tehtävät, joita ei oikeasti ole välttämätöntä tehdä.

» jos tehtävään menee 2–5 minuuttia, tee se. tee rutiinilla heti pois alta asiat, jotka voi tehdä nopeasti. iso osa stres­sistä johtuu kasautuneista pikkutöistä. kun hoidat ne heti pois alta, työkuorma kevenee huomattavasti.

» jos tehtävän voi tehdä joku muu, delegoi se. kirjoita tällöin muistiin uusi toimi, joka muistuttaa, että tarkastat delegoidun tehtävän tapahtuneen määräajan kuluttua.

kaikissa muissa tapauksissa siirrä se toimilistaan.

oppaan voi ladata ilmaiseksi osoit­teesta www.filosofianakatemia.fi. n

”Voit keskittyä vain

kirjoittamiseen.”

h a l l i t s e t a j a t t e l u a s i t o i m i l i s t a n a v u l l a

Juri Kovaljeff, 37:

parasta työssäni on…

2020”Tuskin vaihdan alaa, mutta työpaikkaa en osaa kuvitella. En ole leipääntynyt, väsynyt enkä uupunut vaan

innostunut. Saan työstä onnistumisen

tunteita.”

2002–2003Piirtopalveluyrittäjä, tmi graftek quality

2004

Konseptisuunnittelija, tmi B-effective

2004

graafinen suunnittelija, Keski-Suomen Mediapaja

2005–2006

Media designer, ingraph Oy

2006–

graafinen suunnittelija, ajatus Oy

vaihteLevuus pitää työn mielenkiintoisena. Nyt olen ensi kertaa töissä mainostoimistossa graafisena suun­nittelijana. Tätä ennen olen tehnyt alan projekti­ ja pät­kätöitä sekä teatterilavastuksia.

Alun perin kouluttauduin tekniseksi piirtäjäksi. Silti jo ala­asteen kaverivihkoissa suunnittelin alkavani mainos­piirtäjäksi. Lapsuuteni toiveammatti on siis toteutunut.

Olin pitkään kiinni muotokuvapiirtämisessä ja still­ kuvissa, kunnes vaimoni innosti minua päivittämään taitoni nettiaikaan. 3D­maailmasta kiinnostuin piirtäes­

säni rakennusten pohjakuvia. Tein teollisuudelle info­grafiikkaa, havainnekuvia ja animaatioita.

Olen siirtynyt vähitellen Helsingistä pohjoista kohti. Ro­vaniemelle tulin Lordin euroviisuvoiton jälkihuumassa. Ajatuksenani oli päästä tekemään kauhunukkeja tai lavas­teita mahdolliseen bändin ravintolaan. Se ei toteutunut, mutta kaikki loksahti paikoilleen vakipaikan saatuani.

Luovuus ja tehokkuus pyrkivät taistelemaan, mutta pidän siitä, että meneillään on yhtä aikaa monia projekteja. n

10,1 vuotta oli keski­määräinen aika

samassa työpaikassa vuonna 2008.

tilastokeskuksen työolotutkimus 2008

e t tä S i K ä l iTyytyväinen paiskii töitäjOs työnantajaLLa On yhtään älliä, hän pyrkii teke­mään alaisistaan tyytyväisiä. Brittitutkimuksen mukaan onnelliset työntekijät saavat viikos­sa lähes puolet enemmän aikaan kuin kyy­kytetyt. Esimiehen kannattaisi tutkimuksen mukaan huomioida erityisesti hyvin tehty työ. Työn tuottavuutta ei saada rahallakaan lisättyä yhtä paljon kuin kiittämällä työnteki­jää siitä, missä hän on onnistunut erityisen hyvin.

10 toimi nº 2 2010 toimi nº 2 2010 11

{ ihmissuhteet }kulkeeko t yö geeneissä?

tEKsti ulla-Maija VilMi KUVa Hanna KOiKKalainenKOONNUt aRja Kuittinen

{ ihmissuhteet }

Isä ja poika viihtyvät, kun ympärillä on ihmisiä ja tekniikkaa.”käytä päätäsi, älä jalkojasi!”

antti sirkka: ”Olen kiekkunut auton ympärillä pienestä pitäen, sillä isäni oli kuorma­autoilija. Jatkoin tavallaan isän töi­tä, kun minusta tuli autonasentaja. Vuoden teknistä koulua käytyäni pääsin opistoon. Tehtyäni insinöörin työtä toistakymmentä vuotta perustin 1990­luvulla oman yrityk­sen. Aloin tuoda maahan kuorma­ ja linja­autojen ja perävaunujen varaosia.

Vielä kotona asuessaan Mikko avusti hin­nastojen teossa etsimällä tietoja mikrofil­meiltä. Hänessä minulla on ollut myöhem­minkin oma tietokonekonsultti.

Puhumme puhelimessa noin kerran vii­kossa. Juttelemme usein myös työstä mutta

Lapsena minulla oli kerran jalka kipsissä, ja vanhemmat lainasivat tuttavalta Commo­dore 64:n. Pian sen jälkeen sain oman pc:n ja myöhemmin kokosin tietokoneita. Autan edelleen isää tietotekniikka­asioissa.

Matematiikka oli minulle koulussa help­poa ja tietokoneala luonteva valinta. Ohjel­mointia tai koodinvääntöä enemmän pidän ohjelmistotestauksesta ja työstä asiakkaiden kanssa. On haastavaa selvitellä, missä ongel­ma piilee ja miten sen voi korjata. Monissa tilanteissa tulee mieleen isän neuvo: ’Käy­tä päätäsi! Silloin ei tarvitse käyttää jalkoja.’

Pidämme isän kanssa yhteyksiä eri tavoin. Kesällä tapaamme useammin.” n

isä antti sirkka, 59

Insinööri, auto- ja kuljetustekniikka, oma yritys Heavy-Trading-Finland

Äänekoskella

poika mikko sirkka, 30

Filosofian maisteri, tietojen käsittelytiede,

teknologia-asiantuntija Sininen Meteoriitti Oy:ssä Helsingissä

isto

CkP

ho

to

36 %työntekijöistä

työskentelee pääosan työajastaan tiimissä

tai ryhmässä.työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometri 2008

e t tä S i K ä l iaika yleisesti. Mikon työn sisällöstä en pys­ty keskustelemaan.

Olen aina halunnut ottaa molemmat lap­semme mukaan kaikkeen tekemiseen. Jo­kaisen pitää osata vaihtaa lamppu ja tietää jotain leipomisesta. Mikon kanssa olemme remontoineet, maalanneet, paneloineet ja tapetoineet useamman kerran.

mikkO sirkka: ”Olen käynyt isän kanssa pilkillä lapsesta asti. Kuusivuotiaana valit­sin pilkkikilpailussa palkinnokseni puukon ja sain heti käyttää sitä. Olen vuollut pieniä puulaivoja kokonaisen laivaston. Joskus on mielessä käynyt, alkaisinko puusepäksi.

Rauhaa! Töihin kanssa.jO neLjänä vuOnna on Suomessa julistettu joulu­rauhan tapaan työrauha vuoden alkajaisiksi. Jos julistus jäi kuulematta, kertaa tästä ydinkohdat: Kohdelkaamme toisiamme arvostavasti. Katsokaamme itse kukin peiliin. Tervehtiminen, auttaminen ja kehu­minen synnyttävät työniloa. Lietsokaamme toiveikkuutta. Uskokaamme, että vaikeudet ovat tilapäisiä ja voitettavissa. Ja jättäkääm­me aikaa myös levolle.

Ota käyttöön viiden minuutin marinamaksimi.Varo, narina tarttuu

mista puhuminen on tärkeää ja muuttaa itsessään asioita.

Mike Robbins ja Richard carlson väittä­vät muuta kirjassaan Focus on the good stuff (Keskity hyvään): Ongelmista kannat­

taa puhua vain, jos se auttaa ratkomaan niitä. Jos kärsii töissä melusta, voiko sille tehdä jotain?

Entä voiko valittajakolle­goille? Aina voi tuoda uuden kulman tai vaihtaa puheenai­

hetta. Voi päättää jaksaa viisi minuuttia, jon­ka jälkeen ryhtyy töihin. Valittajan persoo­naa voi myös ymmärtää: Valitus on tapa sii­nä missä mässyttäminenkin. n

jOskus eLämä Läimii niin, että on pakko purkaa työkaverin kanssa paineita. Mutta entä jos urputus jää päälle?

Jatkuva kielteisyys vie voimia. Valittami­nen nielee myös minuutteja, joina oli tarkoi­tus laatia perjantain esitys.

Paras tapa negatiivisuu­den peittoamiseen on posi­tiivisuus, pyrkiminen hyvien puolten näkemiseen ja asioil­le nauramiseen. Jotkut neu­vovat pysyttelemään opti­mistien seurassa, koska heiltä saa positiivis­ta energiaa.

Mutta eikö valittajia juuri pitäisi tukea? Terapiahenkinen ajattelu uskoo, että ongel­

”Aina voi vaihtaa

puheenaihetta.”

miten tOimit, jos tehtävänäsi on hankkia kukat työtoverin läksiäisiin? useimmat tilaavat ruusuja tai pyytävät, että kauppias loihtii kauniin kimpun.

lähtijän hyväksi kannattaa kuitenkin nähdä hiukan enemmän vaivaa. Parhaim­millaan kukat ovat saajansa näköiset ja niistä saa läksiäispuheeseen sisältöä.

vinkkejä valintaan saa Shane con-nollyn kirjasta Kukkien kieli. Connollyn mukaan kruunuvuokko viestii, että eroaminen on sietämätöntä. tsinniat ilmaisevat poistuneen kaipaamista.

kukilla voi kertoa myös persoonasta. inkalilja istuu trendikkäälle, akileija hullut­telijalle. leinikit ovat muodissa ja sopivat säteilevälle. väreistä valkoinen kertoo seesteisyydestä ja sininen luotettavuu­desta. hyväntuulisen kimppu hehkuu oranssia. miehekäs esitys on kurjenmiek­ka, naisellisia neilikat.

muista lisäksi värisäännöt: toistensa seuraan sopivat parhaiten vierekkäiset tai vastavärit. ja viime kädessä, tärkeintä on lämmin ajatus. n

kuinka...v a l i t a l ä k s i ä i s k u k a t

12 toimi nº 2 2010 toimi nº 2 2010 13

KOONNUt aRja Kuittinen{ kroppa & nuppi }

Tee pieni päätöspienetkin muutOkset elintavoissa vai­kuttavat siihen, kuinka virtaa riittää töissä ja vapaalla. Pieniä kohennuksia kannustaa tekemään Sydänliiton ja Diabetesliiton net­tisivusto pienipaatospaivassa.fi.

Sivuilta voi lukea toisten päätöksiä. Tähän mennessä on päätetty muun muassa vaih­taa murot puuroon, vähentää tupakka päi­vässä, juoda lasi vettä ennen ruokailua ja mennä ajoissa nukkumaan. Kirjoittajat ker­tovat ylpeänä myös suuremmista remon­teista.

Nettisivuilta löytyy ravintoon ja liikuntaan liittyviä vinkkejä. Sivuilla voi lisäksi testata, millaiset paperit omat syömis­ ja liikuntatot­tumukset saavat. n

Terveyttä hierojaltajOka tOinen toimistotyötä tekevistä kärsii Työterveyslaitoksen mukaan selkä­, niska­ tai hartiavaivoista. Hierojalla käyn­nin yleisin syy onkin lihasjäykkyyden vä­hentäminen.

Hierontaan kannattaa kuitenkin uhrata pennosia myös muista syistä. Useat amerik­kalaistutkimukset viittaavat siihen, että hie­ronnasta on apua moniin sairauksiin, koska se aktivoi elimistön omia parantavia meka­nismeja. Onnistunut hieronta edistää ai­neenvaihduntaa, laskee verenpainetta ja vaikuttaa hermoston kautta sisäelimiin. Hieronta voi aiheuttaa jopa huonon olon, koska elimistössä käynnistyy kerralla mon­ta paranemisreaktiota. n

”Jokainen joutuu päättämään,mille ajankäytössään

sanoo ei ja mille kyllä.”HyVä tErVEys -lEHdEN NEttisiVUt

PiRiSty PiKaiSeSti

Näillä liikkeillä virkistyt nopeasti kokoustauolla tai

työhuoneessa. Hyvän olon hieronta,

22 €, kirjakaupat.

tyynny ja PySäHdy

De-stress -dvd opettaa rentoutumista.

Nainen rannalla näyttää mallia. 10 €, Anttila.

MatKuSta anKKalinnaan

Akun toilailuille nauraminen vähentää eli-

mistöstä stressihormoneja. Aku Ankka, 2,50 €,

lehtikioskit.

S t R e S S i l l e K y y t i ä

© d

isn

ey, i

sto

CkP

ho

to

tEKsti aRja Kuittinen KUVitUs elina Minn{ kroppa & nuppi }

Jotkut osaavat kantaa mokansa tyylillä. Näin sinäkin nouset epäonnistumisen jälkeen töissä kanveesista entistä vahvempana.

Nro 3vaihda asennetta. mieti, olitko valmis onnistumaan vai odotitko jo ennalta, että homma menee kuitenkin päin seiniä. usko itsestäsi hyvää. jos tapanasi on pyöritellä mielessä lauseita ”en varmasti osaa” tai ”pieleen menee”, hylkää ne kokonaan käytöstä.

Nro 5Opi epäOnnistumisesta. jotkut asiat jopa oppii parhaiten tekemällä ne ensin väärin. voit vaikka hylätä sana­varastostasi epäonnistumisen ja puhua oppitunneista. mokat voivat opettaa jotain sinulle itsestäsi, toisista ihmisistä tai työnteon tavoista.

Nro 2 myönnä OLevasi epätäydellinen. kun epäonnistumiseen ei suhtaudu hau­danvakavasti, uskaltaa ottaa enemmän riskejä ja usein myös saavuttaa enemmän. virheiden tekeminen kertoo myös siitä, että uskallat tarttua työssäsi haasteisiin. epäonnistuminen on hinta, joka on mak­settava etenemisestä ja kehittymisestä.

älä siis piilottele mokiasi. myönnä ne reilusti, mutta kerro samalla, mitä olet niistä oppinut. täydellisen teeskentelemi­nen on luotaantyöntävää, epätäydellisyys tekee sinusta helpommin lähestyttävän.

Nro 1kOrjaa kurssia. mieti, miksi kävi näin ja mitä voisit ensi kerralla tehdä toisin. käytitkö keinoja, jotka eivät sopineet tilan­teeseen? olitko ymmärtänyt tavoitteen väärin? Puuttuiko taitoja tai motivaatiota? tee uusi suunnitelma ja yritä uudelleen.

Nro 4erOta tekOsi siitä, kuka OLet. älä syytä persoonaasi, vaan etsi ratkaisua ongelmaan muualta. jos soimaat aina itseäsi, muista, että pulmia on voinut syntyä aivan muista asioista. jos taas syytät epäonnistumisesta aina muita, pohdi myös omaa osuuttasi.

epäonnistumisesta5 tapaa hyötyä

n ä i n vo i t p a r e m m i n t ö i s s ä

terveen paperit

tuntuukO töissä joskus, että aivot ovat liian kovilla eikä kaikki tarpeellinen pysy mielessä? aivoja kannattaa huoltaa siinä missä kroppaa muutenkin. mutta miten, kun ei aivoille ole kuntosaleja eikä pomon tuomia töitä voi välttääkään? työterveyslaitoksen neurologi Kiti Müller esitti maaliskuisella aivoviikolla vinkkejä, jotka tekevät aivojen työpäivistä mukavampia.» tehtävät sujuvat paremmin, kun ne jakaa osiin. iso kakku tuntuu isolta vain kerralla syötynä.» aivot kuluttavat noin kolmanneksen energiastasi, joten lounas on niillekin vält­tämätön. aivot tarvitsevat myös vettä, joten hörpi sitä pitkin päivää.» Pääkoppasi kaipaa taukoja viimeistään muutaman tunnin välein – joidenkin kä­sitysten mukaan jopa 20 minuutin välein. tee pieni kävelylenkki kesken työpäivää tai sulje välillä rohkeasti kännykkä. jo kymmenen minuuttia rauhaa virvoittaa aivojen toimintaa.» lähde kotiin ajoissa. ylipitkät työpäivät heikentävät tutkitusti etenkin päättely­kykyä. n

85 % suomalaisista

kokee mielialansa ja käyttäytymisensä

vaihdelleen toistuvasti vuodenaikojen

mukaan.terveyden ja hyvinvoinnin laitos

e t tä S i K ä l i

14 toimi nº 2 2010 toimi nº 2 2010 15

tEKsti KaRO HäMäläinen KUVitUs teRHi eKeBOM KONsUltti antti iSOKangaS lUKEE ammattiKirjallisUUtta, jOtta siNUN Ei tarVitsE.{ kotiläksyt }{ omat rahat }

t oisinaan on vaikea muistaa, että Barack Obama on ollut Yhdysvaltain presidenttinä vasta reilun vuoden. Uuti­set lamasta, Lähi­Idästä ja il­mastokokouksesta ovat saa­

neet Obaman näyttämään… niin, aivan ta­valliselta Yhdysvaltain presidentiltä.

Nobelin rauhanpalkintoakaan ei myön­netty Obamalle ansioista rauhanponniste­lujen saralla, ainoastaan kannustimena ponniste­luihin. Obama vaikutti palkintoa vastaanottaes­saan vaivaantuneelta, ei­kä ihme. Minäkin vaivaan­tuisin, jos Nobel­ komitea antaisi minulle miljoo­nan euron kannustuspalkinnon siitä ainut­laatuisesta saavutuksesta, ettei nimeni ole george w. Bush.

Vuoden 2008 vaalikampanjan aikana Oba­ma oli vielä kaikkea muuta kuin tavallinen ehdokas tai edes tavallinen kuolevainen. Hän oli toivo paremmasta huomisesta kah­deksan pimeän Bushin vuoden jälkeen. To­diste orjuuden ja rotusorron historiallisen vääryyden lopullisesta päätöksestä. Hörö­korvainen esimerkki siitä, että amerikka­lainen unelma toimii sittenkin, ja että lah­jakkuudella ja sinnikkyydellä kuka tahansa voi nousta kaikkein korkeimmalle huipulle.

Ennen kaikkea Barack Obama oli kansan­liike, johon kuului kymmeniä miljoonia eri­laisia ihmisiä. Siksi Obama voitti Hillary

Kansanliike on paljon vaikeampi pysäyttää kuin mainoskampanja.kenen joukoissa seisot?

clintonin demokraattien esivaaleissa ja john Mccainin presidentinvaaleissa. Clin­tonin ja McCainin taustajoukot saivat jatku­vasti todeta, että he olisivat kyllä pärjänneet ehdokas Obamaa vastaan – mutta Obama­kansanliikkeelle he eivät mahtaneet mitään.

”Game chanGe” on urheilutermi, joka tar­koittaa yksittäistä, koko pelin kulun muut­tavaa hetkeä. Vuoden 2008 vaalikampanjas­

sa tällaisia käänteitä oli­vat Obaman yllätysvoitto Iowan esivaaleissa ja Mc­Cainin päätös valita Alas­kan pystymetsien nainen Sarah Palin varapresident­tiehdokkaakseen. Näistä hetkistä on saanut nimen­

sä john Heilemannin ja Mark Halperinin kirja Game Change: Obama and the Clintons, Mc-Cain and Palin, and the Race of a Lifetime (”Pelin käänne: Obama, Clintonit, McCain ja Palin sekä kaikkien aikojen kamppailu”).

Heilemann ja Halperin seurasivat kam­panjaa alkuvaiheista asti ja ovat tehneet sen jälkeenkin uskomattoman määrän haastat­teluja. Tuloksena on klassista amerikkalais­ta journalismia, joka sisältää häkellyttävän määrän yksityiskohtia kulissien takaa ja jos­sa pystytään siteeraamaan jopa Hillaryn ja Billin aamukahvikeskusteluja jotakuinkin sanatarkasti.

Tuloksena on myös poskipäitä punoitta­via juoruja jokaiselle, joka on kiinnostunut lähihistoriasta tai Yhdysvaltain politiikasta.

Clintonit ovat vielä häikäilemättömämpiä kuin kukaan uskoikaan. Demokraattien esi­vaaliehdokas john edwards esittää kirkasot­saista idealistia, vaikka on etiikaltaan soke­ritoukan tasolla. McCain on pihalla, mutta ei sentään niin pihalla kuin Palin. Ja kyllä, Obamakin on välillä aika kylmä ja ylimie­linen mies.

presidentinvaaLien todellinen kään­ne oli kuitenkin Barack Obaman kyky teh­dä kampanjastaan kansanliike. Kyky puhua uskottavasti toivosta ja muutoksesta. Kyky tehdä sosiaalisista medioista keskeinen osa kampanjaa. Kyky saada ihmiset tuntemaan itsensä aktiivisiksi toimijoiksi, ei vain pas­siivisiksi kannattajiksi.

Samaa ovat tietysti yrittäneet monet muut­kin poliittiset kampanjat, brändikampan­joista puhumattakaan. Limufirmat yrittävät jatkuvasti uskotella, että sokerijuoman juo­minen on filosofinen valinta sekä osoitus nuoruudesta ja elinvoimasta, vaikka useim­mille se on sittenkin vain sokerijuomaa.

Siksikin on syytä uskoa ja toivoa, ettei Obama­liike ole vielä ohi. Presidentin on­gelmat johtuvat enemmän haasteiden val­tavuudesta kuin tehdyistä virheistä, mutta Yhdysvalloissa Obamaa vastassa on silti jo konservatiivinen kansanliike, joka on otta­nut keulakuvakseen Sarah Palinin. Ja jokai­nen Game Change ­kirjan lukenut tietää, et­tä sinä päivänä, kun Amerikan kansa valit­see johtajakseen Palinin, on aika muuttaa pois tältä planeetalta. n

Edulliset indeksirahastot ovat sijoittajille niin hyviä, että pankeissa niitä ei sinulle kaupata.

ei kerro!Tätä sijoitusneuvojasi

jOs s-market myy Kulta­Katriinaa 1,80 eurolla ja K­kauppa 2,20 eurolla, on helppo valita, kummasta kahvin ostaa. Sijoittaes­samme toimimme toisin: Ostamme sieltä, missä on kalleinta.

Outoa sinänsä, mutta selitys tähän löytyy. Useimmat valitsevat sijoitusrahaston oman pankkinsa sijoitusneuvojan antaman neu­von mukaan. Hän luonnollisesti myy oman pankkikonserninsa tuotteita, jotka ovat hin­

tavia rahastoja. Edullisia indeksirahastoja ei yksityishenkilöille tarjota.

Indeksirahastot ovat kuitenkin rahoitus­oppineiden suosima rahastomuoto. Toisin kuin tavalliset sijoitusrahastot, ne seuraa­vat passiivisesti kohdeindeksiään. Tämä tarkoittaa, että jos rahasto kohdistuu Hel­singin pörssin omx Helsinki 25 ­indeksiin, rahaston salkussa on täsmälleen niitä 25:tä osaketta, joista pörssi­indeksi koostuu, ja sa­

malla painolla kuin indeksissä. Indeksira­hastolla saa markkinoiden keskimääräisen tuoton, josta vähennetään rahaston kulut.

Mutta onko mitään järkeä tavoitella vapaa­ehtoisesti vain keskimääräistä tuottoa? On hyvinkin. Rahastojen myyntipuheissa kehu­taan, että salkunhoitaja seuraa markkinoi­ta ja pyrkii keskimääräistä parempaan tuot­toon. Sijoittajan on mahdotonta arvata, kuka on se salkunhoitaja, joka saa rahat tuotta­maan markkinoita paremmin. Tällöin järkevä sijoittaja katsoo ainoaa varmaa asiaa, kuluja.

Kun normaalin osakerahaston hallinnoin­nista otetaan vuodessa noin 1,5 prosenttia sijoituksen arvosta, indeksirahaston tyypil­linen vuosikulu on vain puoli prosenttia. Li­säksi aktiivisille rahastoille aiheutuu kuluja kaupankäynnistä.

Mitä prosentti nyt merkitsee? Paljonkin. Prosenttiyksikön ero kuluissa tarkoittaa, että aktiivisen osakerahaston valitsija luo­puu kahdeksasosasta oletetusta tuotostaan. Ja se on paljon. n

”Obama ei johtanut

kampanjaa vaan kansanliikettä.”

Tarkkaile kulujajOs rahastO tuOttaa ennen ku­lujaan kahdeksan prosenttia vuodessa ja sen hallinnointipalkkio on 1,5 prosenttia, kymmenen vuoden kuluttua tuhannen euron sijoitus on paisunut 1879 euroksi. hienoa!

moni on siihen tyytyväinen. mutta kas: samaan kahdeksan prosentin bruttovuo­situottoon puolen prosentin hallinnointi­palkkiolla sijoittaneen naapurin tonnista on kuitenkin tullut 2062 euroa.

Mistä niitä saa?suOmaLaisten rahastoyhtiöiden valikoimissa indeksirahastoja on huonosti. saattaa olla, että pankkisi sijoitusneuvoja ei ole edes kuullut niistä vaan tarjoaa tilalle indeksilainoja. niitä ei pidä sotkea keskenään. indeksilainat ovat usein pää­omaturvalla markkinoituja joukkovelka­kirjalainoja, jotka tapaavat olla kuluiltaan tyyriitä ja rakenteeltaan monimutkaisia.

laaja valikoima indeksirahastoja löytyy vain seligson & Co ­rahastoyhtiöltä. seligsonin rahastoilla voi sijoittaa esi­merkiksi Pohjois­amerikkaan, euroop­paan tai lääkeyhtiöihin.

16 toimi nº 2 2010 toimi nº 2 2010 17

Millä perusteella työnantaja palkkaa alaisiaan? Mihin kaikkeen rekrytointilanteessa kiinnitetään huomiota? Kuka tekee päätökset? Kolme henkilörekrytoinnin ammattilaista kertoo.tEKsti lauRa KOljOnen KUVat juuSO nOROnKOSKi

motivoitunut” Matti Jaakkola, 32

Intersearch Oy:n toimitusjohtaja

3 asiaa...jOiHin Kiinnitän

HuOMiOta ReKRytOintitilanteeSSa:

1) Henkilön tausta. 2) Positiivisuus.

3) Henkilön oma kiinnostus.

paljastaa,onko hakija

”Haastattelu

18 toimi nº 2 2010 toimi nº 2 2010 19

a merikkalaisessa tv­sarjassa headhun­ter soittaa menestyvälle työntekijäl­le keskellä päivää ja tekee hänelle tar­jouksen, josta ei kannata kieltäytyä. Työntekijä miettii hengenvedon ver­ran, kiljahtaa yes ja lähtee sanomaan pomolleen pari valittua sanaa.

Työntekijän metsästys etenee Suo­messakin hiukan kuin elokuvissa  – touhu vain ei ole yhtä aggressiivista.

Rekrytointiorganisaatio Intersearchin Matti jaakkola on headhun­ter, mutta käyttää itsestään mieluummin sanaa suorahakukonsultti.

Jaakkola etsii asiakkailleen uusia työntekijöitä tai pomoja. Hänen asiakkainaan on ollut yhtä lailla suuria suomalaisia pörssiyhtiöitä ja kansainvälisiä kuin perheyrityksiä.

”Kaikki alkaa siitä, kun asiakas ottaa yhteyttä ja kertoo tarpeen­sa. Sen jälkeen teemme toimeksiantomuistion, josta selviää, millais­ta työntekijää asiakas etsii. Sinne merkitään asioita tyyliin ´halu­taan tämän toimialan kokemusta usean vuoden ajalta´. Kun muistio on valmis, katoamme asiakkaan näkyvistä tekemään taustatyötä”, Jaakkola kertoo työstään. ”Tutkimme, keitä on markkinoilla, haas­tattelemme kollegoja, soittelemme potentiaalisille ihmisille ja ky­symme, kiinnostaisivatko heitä uudet tehtävät.”

Joskus suorahakukonsultin tehtävä on pidettävä salassa. Asiakas voi haluta siirtää nykyisen työntekijän toisiin tehtäviin, ja sitä en­nen pitäisi löytää tilalle toinen. Joskus taas kilpailijoille ei haluta antaa tietoa.

”Kun olemme löytäneet tehtävään sopivia ihmisiä, esittelemme asiakkaalle 3–6 ehdokasta. Konsultti on usein mukana tapaamises­sa. Tapaamisen jälkeen jäljellä on muutama finalisti, jotka aika mo­ni työnantaja haluaa vielä arvioida testeillä.”

Samalla, kun suorahakukonsultti etsii työntekijää asiakkaalleen, hän myös myy työtä henkilölle, johon on otettu yhteyttä.

”Kun mahdollisesta uudesta työstä kuuleva ihminen aluksi empii, ei ainakaan haittaa, että tapaamme ja juttelemme tehtävästä. Jos henkilö kiinnostuu työstä, asetelma kääntyy ympäri. Me arvioim­me, mitä hän toisi asiakkaamme firmaan.”

Toimeksiantosopimuksen lisäksi Jaakkola kiinnittää huomiota työntekijän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Haastattelu ja cv paljastavat monia asioita: innovatiivisuutta, innostuneisuutta, läpi­vientikykyä.

”Katson koko työuraa, sillä sehän on kokemusten summa. Myös uran ulkopuolelta saattaa löytyä jotakin, joka on valintatilanteessa hyödyksi. Jos on esimerkiksi toiminut valmennustehtävissä, siitä on hyötyä.”

Matti Jaakkola on laillistettu psykologi. Hänellä on tutkinto sekä urheilu­ että organisaatiopsykologiasta. Hänen mielestään molem­

”Harvassa yrityksessä hoidetaan enää itse rekrytointipalveluita – etenkään, jos etsitään henkilöä johtotehtäviin. HR­Housen välit­tämät vuokratyöntekijät tekevät työnsä firman asiakkaille, mutta ovat HR­Housen palkkalistoilla. Usein käy niin, että vuokraava yri­tys vakinaistaa vuokratyöntekijänsä.

Tarja Kaipio kertoo, että heidän vuokrattavissa työntekijöissään on paljon opiskelijoita ja ikääntyneitä, jotka eivät edes halua vaki­naista työtä sekä paljon maahanmuuttajia. Tällä hetkellä HR­Hou­sen suurimmat vuokratyöasiakkaat ovat hotelli­ ja ravintola­alalta.

Entä millainen Kaipio itse on ollut rekrytoituna tai työnhakijana? ”Olen mielestäni ollut rehellinen oma itseni ja avoimen kiinnostu­

nut. Olen kysellyt paljon mahdollisesta uudesta tehtävästä ja orga­nisaatiosta. Jos minun ja työnantajan välille ei synny yhteistä int­ressiä, on myös minun etuni, etten päädy tehtävään.”

missa keskitytään suoritukseen ja pyritään löytämään asioita, jotka vaikuttavat menestykseen.

Jaakkola kertoo, että onnistunut suorahaku vaatii yhteydenoton keskimäärin 30 ihmiseen. Siitä hetkestä, kun asiakas kirjoittaa toi­meksiantosopimuksen, kuluu Intersearchin tilaston mukaan työso­pimuksen allekirjoittamiseen noin 3,1 kuukautta.

”Emme takaa ihmistä sinänsä, mutta takaamme työmme. Seu­raamme sen onnistumista puolesta vuodesta vuoteen. Jos henki­lö ei istu tehtävään, etsimme uuden. Neljässä prosentissa tapauk­sia valinta jää kesken. Ne johtuvat yleensä yrityksessä tapahtuvis­ta muutoksista. Syynä voi olla myös se, että tehtävä on niin vaikea, ettei siihen löydy työntekijää.”

Suorahakukonsultin tehtävänä ei ole vain etsiä firmoille työnte­kijää. Myös työntekijät ottavat yhteyttä headhunteriin. Jaakkolakin saa viikossa noin 20–50 yhteydenottoa. Useimmat yhteydenottajis­ta ovat töissä ja osa vieläpä erittäin mielenkiintoisissa.

”Ihmiset haluavat kuitenkin edetä urallaan ja kartoittavat vaihto­ehtojaan hyvissä ajoin.”

henkiLöstöpaLveLuFirma HR­Housen henkilöstöjohtaja tarja Kaipio haaveili palvelujen tuottajan osasta vielä ollessaan palve­lujen ostajan roolissa. Kaipio työskenteli edellisen työnantajansa Nokian henkilöstöjohdossa 12 vuotta.

Viime keväänä Kaipio rekrytoitiin Nokialta. Häneltä kysyttiin, kiinnostaisiko henkilöstöpalveluala, ja sehän kiinnosti. Psykolo­gin ja puolikkaan ekonomikoulutuksen saanut Kaipio oli haaveil­lut yrittäjähenkisestä työpaikasta.

”Yksi suurimmista syistä vaihtooni oli, että tämä ala on voimak­kaasti kehittyvä. Ja olinhan minä jo ehtinyt tehdä Nokialla var­sin pitkän työuran”, nyt HR­Housen osakkaana oleva Tarja Kaipio sanoo.

Muun muassa toimihenkilöitä vuokraava HR­House on 50 hen­gen yritys, joka tuottaa henkilöstöjohtamisen palveluja valtakun­nallisesti. Sen toimialaan kuuluvat myös rekrytointipalvelut hen­kilöarviointeineen sekä esimerkiksi henkilöstöjohtamisen konsul­tointi ja henkilöstön sopeuttaminen.

Kaipio sanoo, että työelämä on muuttunut paljon. Ihmisiltä vaa­ditaan monitaitoisuutta, kykyä toimia virtuaalisesti ja globaalisti. Mutta vain yksi ominaisuus on Kaipion mielestä ylitse muiden: Jokaisella on oltava yhteistyö­ ja vuorovaikutustaitoja.

”Nykyisin kaikissa organisaatioissa tehdään työtä yhdessä. Yksi­näiset asiantuntijatehtävät ovat jääneet pois.”

Henkilöiden testaamiseen HR­House käyttää haastattelujen ohes­sa itsearviointimetodeja. Suomeksi sanottuna hakija itse arvioi esi­merkiksi toimintatapaansa ja motivaatiotaan.

Kaipion mukaan rekrytointipalveluja käyttävät monenlaiset fir­mat toimialasta riippumatta.

saku kurvinen Citrus Talent Managementista on toiminut alal­la pitkään. Samalla hän on nähnyt tieto­ ja viestintäteknologian yrityksissä tapahtuneen muutoksen.

”Haastatteluihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. On myös ymmärretty, että osaamisen arviointi on monimutkaista. Sii­hen liittyy muutakin kuin tekninen puoli”, Senior Adviserina työs­kentelevä Kurvinen sanoo.

”Yrityksissä halutaan nykyisin tehdä asiat niin sanotusti oikein. Ennen olivat voimissaan hyvä veli ­verkostot eli kyseltiin kavereil­ta, onko tämä ja tämä henkilö hyvä. Etsittiin henkilöä, joka tunnet­tiin, ja hyviä työntekijöitä saatettiin myös palkita vaikkapa projekti­päällikön pestillä, vaikka heillä ei ollut siihen edellytyksiä. Nyt luo­tetaan objektiiviseen arviointiin”, Kurvinen sanoo. 

Saku Kurvinen kertoo etsivänsä ihmistä ensin omista, vuosien saatossa syntyneistä verkostoistaan. Päätöksentekohetkellä hän ot­taa huomioon tietenkin asiakasyrityksen toiveet ja hakijan tekni­sen soveltuvuuden.

Joskus haastattelussa selviää, että hakija on ominaisuuksiltaan ja kyvyiltään tehtävään todella hyvä, vaikka ei hallitsisikaan kaikkia vaadittuja teknisiä asioita. Silloin Kurvinen tuo ainakin esiin sen, että hakija kannattaisi noteerata.

”Sanon joskus asiakkaalle, että mieti nyt. Tässä on näin hyvällä asenteella varustettu ihminen, josta voi kouluttaa vaikka mitä. Pro­vosoidusti sanottuna persoonallisuus vaikuttaa 50–100 prosenttia. Kaikenlainen tekninen osaaminen on aika turhaa, jos ei esimer kiksi osaa toimia ryhmässä.”

Kurvisen oma työ oli aiemmin sopimustyörekrytointia, jossa haet­tiin it­alan projekteihin ulkopuolisia työntekijöitä. Nyt tähtäimessä on aina vakituinen työpaikka uutta tehtävää etsivälle.

”Käytän työssäni muun muassa työpersoonallisuusinventaa­ria. Siinä hakijaa pyydetään valitsemaan vastausvaihtoehdois­ta ne, jotka parhaiten sopivat hänen työpersoonallisuuteensa. Työpersoonal lisuus mittaa sitä, minkälaisia työssä tarvittavia omi­naisuuksia henkilöllä on.”

”Työelämässä liikutaan nykyään vauhdikkaasti työpaikasta toiseen. Työntekijän ei kannata odottaa, että joku muu tekee ratkaisut hänen puolestaan. Aktiivinen mukana olo työmarkkinoilla on tarpeen.” n

”Ennen olivat voimissaan hyvä veli -verkostot. Nyt luotetaan

objektiiviseen arviointiin.”

Saku Kurvinen, 58

Senior Advisor,Citrus Talent Management

3 asiaa...jOiHin Kiinnitän

HuOMiOta ReKRytOintitilanteeSSa:

1) Tekninen tausta ja osaaminen.

2) Tehtävän mukaiset taipumukset.

3) Oikea asenne.

Tarja Kaipio, 47

HR-House Oy:n henkilöstöpäällikkö

ja osakas

3 asiaa...jOiHin Kiinnitän

HuOMiOta ReKRytOintitilanteeSSa:

1) Osaaminen ja työhistoria. 2) Tapa toimia ja motivaatio.

3) Urasuunnitelma ja -toiveet.

20 toimi nº 2 2010 toimi nº 2 2010 21

25%p i t ä ä O r G a n i s O i n t i k y k yä ä n e r i t t ä i n h y vä n ä .

tEKsti anu PaRtanen KUVat tuuKKa KOSKi

Työt sujuisivat ja vapaa­aikaa piisaisi, kun vain olisi tehokkaampi. Mutta auttavatko tehokkuusgurujen opit Facebookin orjaa?

korkeammalle!Nopeammin,

22 toimi nº 2 2010 toimi nº 2 2010 23

j os tarkistan sähköpostini 30 kertaa päivässä, hoidan viit­tä asiaa yhtä aikaa ja vaih­dan jatkuvasti ajatuksia työ­kavereiden kanssa, olen to­della tehokas, eikö niin? Raaka jalkatyö ja kova tou­

hottaminen tuottavat tuloksia, vai mitä?Ei, sanoo timothy ferriss. Kotiovilla kiertä­

vä myyntimieskin on hänen mielestään kyllä puuhakas mutta äärimmäisen tehoton.

Hän väittäisi myyvänsä itse paljon enem­män käyttämällä parempaa välinettä, kuten sähköpostia. Ferris kirjoittaa: ”Sama koskee myös henkilöä, joka tarkistaa sähköpostin­sa 30 kertaa päivässä ja laatii yksityiskohtai­sen kansiojärjestelmän ja hienot systeemit

varmistaakseen, että 30­kertainen ajanhuk­ka sujuu mahdollisimman nopeasti.”

Vähän ikävästi sanottu minusta. Ferrissin kirja 4 tunnin työviikko opastaa, miten meis­tä kaikista tulee niin tehokkaita työntekijöi­tä, että selviämme viikon töistä neljässä tun­nissa. Kyllä, tarkistan sähköpostini 30 ker­taa päivässä enkä todellakaan selviä viikon töistäni neljässä tunnissa, mutta pitääkö sitä noin moittia hienoja systeemejäni?

Niistä puheen ollen, sähköpostissani on näköjään taas punainen merkki. Olen saa­nut postia! Kukahan se on? Äh, kulttuuri­keskus vain kertoo elokuvasarjastaan. Mis­sä olinkaan?

Pitää käydä vessassa. Samalla voisi keittää teetä. Ai niin, lotto! Olen varmasti jo miljo­nääri. Paras tarkistaa heti.

Klik. Facebook räpsähtää ruudulle. Katos, ystävä on kirjoittanut viestin. Vastaan ihan

nopeasti. Oho, onko corey Haim kuollut. On se. Mahtava tukka Ilta-Sanomien netti­kuvissa. Mitä leffoja se tekikään? Klik. Wi­kipediaan.

Mitä olinkaan tekemässä? Ai niin se lotto! Ei voittoa, taaskaan. Pakko kai jatkaa töiden tekoa.

Aivan, töiden tekoa. Missä olinkaan?

OLen FreeLance-tOimittaja ja teen töitä kotona. Käytännön tekemiseni on var­masti hyvin samanlaista kuin mitä useim­mat toimistotyöntekijät tekevät. Työväli­neeni ovat sähköposti, puhelin, internet ja aivoni. Työni ei sinänsä ole vaikeaa. Keksin juttuideoita, ehdotan niitä lehdille, etsin

haastateltavia, teen taustatutkimuksia, oh­jeistan valokuvaajia, käyn juttukeikoilla, kirjoitan juttuja ja pyöritän laskutusta.

Silti minulla on suuria vaikeuksia saada töitäni tehtyä normaaliajassa. Esimerkik­si eilen suljin tietokoneen kello 20.45 avat­tuani sen aamulla kello 7.45. Välissä söin aa­miaista ja illallista sekä kiikutin postit laatik­koon, mutta muuten istuin koneella. (Lienee selvää, että minulla ei ole lapsia. Eikä koiraa.)

Vastasin sähköposteihin, järjestelin eri hankkeisiin liittyviä asioita ja luin kirjo­ja tätä juttua varten. Lukulistani on tällai­nen: david allen: Getting Things Done. Brian tracy: Eat that Frog! Richard Koch: Living the 80/20 Way. Ja lopuksi kirja, jota siteerasin jo edellä: Timothy Ferrissin 4 tunnin työviikko.

Ne kaikki ovat amerikkalaisia bestsellerei­tä, jotka kertovat, miten meistä tulee tehok­kaampia työntekijöitä.

51%O n a s e t t a n u t i t s e L L e e n t yö t e h t ä v i e n h O i t a m i s e e n L i i t t y v i ä t a v O i t t e i t a .

Myönnettäköön, että tällä hetkellä työpäi­vieni venyminen on pääasiassa oma syyni. Vitkastelen Facebookissa ja keskeytän teh­täväni kahden minuutin välein vastaillakse­ni viesteihin.

Aiemmin työskentelin toimistossa, ja sil­loin työpäiväni venyivät toisista syistä. Säh­köposti vyöryi päälle, puhelin soi, pöydällä odotti paperi toisensa perään. Kokoukseen oli mentävä, ja avustajillekin olisi pitänyt soittaa. Perheellinen lisäisi vielä pakettiin kotikiireet: lapset on haettava neljältä, koti on kaaoksessa.

Kun vain olisi tehokkaampi ja järjestel­mällisempi! Kun vain suoriutuisi töistä no­peammin!

Mutta miten?

david aLLen On yksi tämän hetken suo­situimmista ajanhallinnan guruista. Yli miljoona ihmistä seuraa häntä Twitterissä, ja hänen opeistaan on tehty tietokoneoh­jelmia. Hänen yrityksensä on kouluttanut työntekijöitä muun muassa Microsoftissa ja Stanfordin yliopistossa.

Näin huikean suosion huomioon ottaen hänen yleistajuinen oppaansa Getting Things Done yllättää. Se on niin kovin tyl­sä. Tylsä, ja silti vaikuttava.

Allenin ohjeet työtehon tuplaamiseen ovat yksinkertaisia, jopa vanhanaikaisia.

Siivoa työhuoneesi ja järjestä paperisi hel­posti löydettäviin paikkoihin. Perusta hoi­dettavien asioiden laatikko, heittele saapu­neet sinne ja käsittele laatikon sisältö ker­ralla säännöllisin väliajoin.

tyyl

i em

ilia

la

ita

nen

, hiu

kset

ja

mei

kki l

au

ra P

imiä

, ma

lli h

eid

i@br

an

d. t

yyli

: siv

ut

20-2

1: va

lko

inen

ka

ulu

sPa

ita

, lin

dex

. sil

kkih

am

e, t

iia v

an

ha

taPi

o. j

akk

u j

a s

an

da

ali

t, h

&m

. tu

rko

osi

lä

PPä

rila

ukk

u, s

equ

oia

. kel

lo, h

abi

tat.

m

ust

ava

lko

iset

ko

telo

ma

Pit,

ba

lan

Ce

oy

toim

isto

tarv

iket

ukk

u. s

ivu

23:

Pa

llo

Pait

a, h

&m

. hih

ato

n j

akk

u, t

ara

ja

rmo

n. P

inkk

i vyö

, ted

ba

ker.

mu

sta

t sh

ort

sit,

Gin

a t

riC

ot.

rem

mis

an

da

ali

t, b

ian

Co

. va

lko

inen

kel

lo, t

om

my

hil

fiG

er.

”Kun pieninkin tehtävä on

laitettu listaan, aivomme voivat lopettaa jankutuksen.”

o l e n p a l k i n n u t i t s e ä n i h y v i n t e h d y s t ä t y ö s t ä …

herkuttelemalla » kehumalla itseäni » menemällä ajoissa kotiin » rentoutumalla » kukkasilla » olemalla aidosti iloinen ja kertomalla siitä työkavereille » hiihtolenkillä » ostamalla jotain kivaa itselleni »

m i n u a m o t i v o i v a t p a r h a i t e n t e h o k k a a s e e n t y ö s k e n t e l y y n

K i i N N O s t a V a t t y ö t E H t ä V ä t 2 9 %

t yö N K O N K r E E t t i s t E N t U lO s t E N N ä K E m i N E N 1 5 %

V a i H t E l E V a t t y ö t E H t ä V ä t 1 4 %

p a l K K a 1 3 %

t y ö N a U t O N O m i s U U s 8 %

t i U K a t a i K a t a U l U t 5 %

t y ö t e h o 2 0 1 0 - k y s e l y t u t k i m u s

toimi­lehden maaliskuiseen kyselyyn vastasi 390 erton jäsentä. heistä noin kaksi kolmesta oli naisia ja 57 prosenttia alle 44­vuotiaita. vastaajista 44 prosenttia on töissä pääkaupunkiseudulla, 56 prosenttia muualla suomessa. kyselyyn vastanneiden kesken arvotun suunnon sykemittarin voitti Petra heikkilä taavetista.

24 toimi nº 2 2010 toimi nº 2 2010 25

Ennen kaikkea: Tee listoja. Allenin mu­kaan stressiä ei niinkään luo töiden mää­rä vaan tunne siitä, että emme hallitse elä­määmme. Siksi hän kehottaa meitä kirjoitta­maan listaan joka ikisen tehtävämme.

Aivoillamme on ikävä tapa muistuttaa meitä tehtävistä jatkuvasti, vaikka emme voisi sillä hetkellä tehdä niille mitään. Kun pieninkin tehtävä (tarvitsen kaupasta mai­toa) on laitettu listaan isojen (pitää valmis­

tella myyntiseminaari) kanssa, aivomme voivat lopettaa jankutuksen. Lista muistut­taa tehtävistä, ja voimme keskittyä siihen, jota teemme parhaillaan.

Lisäksi Allen kehottaa pilkkomaan jokai­sen tehtävän osiin. Töiden tekoa tulee vit­kasteltua, jos tehtävät vaikuttavat hahmot­tomilta klönteiltä. Töihin pääsee käsiksi pa­remmin, jos ne jakaa selkeisiin tehtäviin.

Kas näin: Mitä listallani on seuraavaksi?Auton renkaat. Mitä niistä?Pitää ostaa uudet.Mikä on seuraava toiminto?Käydä vertaa.fi ­verkkosivulla vertailemas­

sa renkaiden hintoja. Tehtävä ei enää ole epämääräinen ”auton

renkaat” vaan selkeä ”katso hintoja verkko­sivulta”.

Kuulostaa järkevältä! Kokeillaan.

tehtäviä:Ota yhteyttä päätoimittajaan ja tiedustele

lähetetyn jutun tilaa. Mainitse korjattavas­ta lauseesta.

Pyydä toimitukselta kirje festivaalin ak­kreditointia varten. Täytä akkreditointilo­makkeet.

Neuvottele tehtyjen töiden palkkiot ja las­kuta sähköpostitse.

Varmista perjantain juttukeikka.Imuroi asunto.Kun kaivelen muistiani takaraivossa jo­

mottavien tehtävien kirjaamiseksi enkä enää keksi lisää, oloni on helpottunut. Kaik­ki on hoidossa! Ryhdyn tekemään käsillä

48%O n t ö i s s ä , j O i s s a t yö n a n t a j a s e u r a a t yö n t u O t t a v u u t t a .

olevaa työtä, ja kas, pystyn todellakin kes­kittymään siihen harvinaisen levollisesti.

Aivan varma en silti ole, olenko eden­nyt Allenin teorian runollisemmalle tasol­le, joka kuuluu näin: ”Kun kivi osuu veden pintaan, vesi vastaa täysin oikeassa suhtees­sa kiven kokoon ja heiton voimaan.”

Samalla lailla meidän mielemme tulisi vas­tata juuri oikealla teholla eteemme tulevaan sähköpostiin tai puhelinsoittoon.

Sanoisin oman mieleni olevani ehkä enemmän kuin jäätynyt järvi, jonka pintaan on nyt lyöty muutama särö. Mutta ehkä sam­makon syöminen auttaa.

Brian tracyn Eat That Frog! ihastuttaa paitsi nimellään myös yksinkertaisuudel­laan. Kirja on jaettu 21 kappaleeseen, joista jokainen on yksi askel tehokkuuden tiellä.

Valitettavasti Tracy on kirjan nimestä huolimatta yhtä kuivakka kuin David Al­len. Menestykseen ei pääse oikotietä, vaan ainoastaan rymistelemällä ryteikön läpi. Sammakko tarkoittaa päivän ikävintä ja tär­keintä tehtävää, joka Tracyn mukaan pitää hoitaa heti ensimmäiseksi aamulla. Ei siis pehmeää laskua kahvikupin kanssa, vaan raakaa painia heti ensi töiksi.

Myös Tracy uskoo järjestelmällisyyteen, mutta lisää Allenin malliin priorisoinnin. It­seltä pitäisi kysyä: Jos voisin tehdä vain yh­

tä asiaa koko päivän, mikä hyödyttäisi työn­antajaani ja uraani eniten?

Kysymys toistetaan kolme kertaa. Valitut kolme tehtävää ovat ne, joista seuraa 90 pro­senttia hyödystämme työnantajallemme. Lo­put tulee delegoida, ulkoistaa tai lakkauttaa.

Tracy kertoo esimerkin työntekijästä, jo­ka teki tämän harjoituksen, esitteli tulokset pomolleen ja pyysi apua muiden tehtävien poistamiseen työnkuvastaan. Pomo suos­

tui, ja työntekijästä tuli kaksi kertaa tehok­kaampi. Hän alkoi saada myös kaksinker­taista palkkaa.

Samanlaista priorisointia Tracy suosittaa elämän kaikkiin tehtäviin. Tavoitteet on kir­joitettava ylös, jotta ne ovat määriteltyjä ja muistissa.

Tracyn käytännön ohjeet ovat melko karu­ja. Kun olet töissä, tee töitä. Älä juttele työ­kaverien kanssa kahvilla, älä lounasta muka­vassa seurassa. Tee päivän tehtävistä lista, jossa määrittelet niiden tärkeysjärjestyksen.

Aseta itsellesi tiukkoja määräaikoja. Jos on pakko vitkastella, vitkastele vain mer­kityksettömien tehtävien hoidossa. Muista, että vaikka joku lähettää sinulle sähköpos­tia, sinun ei ole pakko vastata siihen.

Allen ja Tracy puhuvat varmasti asiaa. Osa stressistä katoaa ja työtehosta löytyy, kun kaaokseen syntyy järjestys ja tiedän, mihin pyrin. Lisäksi vain ripaus itsekuria ja a vot!

tyyl

i: si

vu

25:

va

lko

inen

ka

ulu

sPa

ita

, Gu

ess

jea

ns.

sin

iva

lko

raid

all

inen

ble

iser

i, so

rmu

s ja

sa

nd

aa

lit,

h&

m. v

alk

ois

et s

ho

rtsi

t, G

ina

tri

Co

t. k

ote

lom

aPi

t, b

ala

nC

e o

y to

imis

tota

rvik

etu

kku

.

”Jos on pakko vitkastella, vitkastele vain merkityksettömien

tehtävien hoidossa.”

o l e n p a l k i n n u t i t s e ä n i h y v i n t e h d y s t ä t y ö s t ä …

» nauttimalla hyvästä omastatunnosta » olemalla ylpeä itsestäni » hemmotteluhoidoilla » tauoilla » palkitsemalla muita ja luomalla yhteistä hyvää » pitkällä neljän viikon lomalla kerran vuodessa

a p u v ä l i n e e n i t y ö n i s u u n n i t t e l u s s a o v a t …

t E H täV i E N a i K ata U l U t ta m i N E N K a l E N t E r i i N 6 4 %

t E H t ä V ä l i s t O j E N K i r j O i t t a m i N E N 5 2 %

t E H t ä V i E N i p r i O r i s O i m i N E N 3 6 %

m y ö s N ä i t ä K ä y t E t ä ä N : s c r U m b O a r d , O U t l O O K i N t E H t ä V ä t-t O i m i N t O , p O s t i t - l a p U t, m i E l l E K a r t a t, V i i K K O p a l a V E r i , p r O j E K t i N H a l l i N t a -O H j E l m i s t O

v o i s i n p a r a n t a a t y ö n i t u o t t a v u u t t a

K E s K i t t y m ä l l ä t y ö N t E K O O N K U r i N a l a i s E m m i N 4 1 %

K E H i t t ä m ä l l ä a j a N H a l l i N t a t a i t O j a N i 3 7 %

p r i O r i s O i m a l l a t y ö N i p a r E m m i N 3 6 %

H a H m O t t a m a l l a t y ö l l E N i a s E t E t U t t a V O i t t E E t p a r E m m i N 3 5 %

t E K E m ä l l ä p ä ä t ö K s i ä N O p E a m m i N 1 4 %

26%e i p i d ä t yö p a i k k a n s a t yö k u Lt t u u r i a kO v i n t e h O k k a a n a .

26 toimi nº 2 2010 toimi nº 2 2010 27

s u u n n i t t e l i j a

i m p r o v i s o i j a

ur

ao

hju

s

ei

ur

at

av

oit

te

ita

Helsingin Sanomatalossa tavatut kertoivat, suunnittelevatko he työpäiviään ja uraansa. Entä mikä motivoi tehokkaaseen työntekoon?

Hei! Mikä innostaa huhkimaan?

tEKs

ti u

lla-

Ma

ija

Vil

Mi K

UVa

t ju

HO

Ku

Va, i

StO

cK

PHO

tO

Mutta silti tuntuu, ettei hyvä organisointi­kaan ratkaise perusongelmaa. Mitä jos töi­tä on vain liikaa?

timOthy Ferriss ei tyydy vain organi­soimaan työelämän viestien ja tehtävien virtaa. Hän opettaa sanomaan virralle kyl­mästi ei. Ferrissin mielestä kuka tahansa meistä voi tehdä miljoonia työskentelemäl­lä vain neljä tuntia viikossa.

Ferrisin teos Neljän tunnin työviikko on Piilaakson it­yrittäjien palvoma bestseller, joka lupaa tehdä jokaisesta uusrikkaan yh­dessä hujauksessa. Hän on itse kolmekymp­pinen miljonääri, joka teki ensimmäiset ra­hansa myymällä jonkinlaista lisäravinnetta.

Temppu tehdään neljässä vaiheessa: mää­rittele tavoitteet, eliminoi ylimääräiset teh­tävät, automatisoi kaikki mahdollinen ja va­pauta itsesi ajan ja paikan kahleista. Pää­asiassa tämä kaikki tehdään laittamalla muut tekemään hommat. Kaksi tärkeää työtehtävää päivässä riittää – lopun voi jättää tekemättä.

Minusta Ferrissin hyödyllisin ohje liit­tyy toiminnan ja sen tulosten tarkasteluun. Mitkä työtehtävät tai asiakkaat tuottavat mi­nulle eniten rahaa vähimmällä vaivalla? On ajan­ ja energianhukkaa palvella asiakkai­ta, jotka eivät tuota kassavirtaa. 20 prosent­tia asiakkaista tuottaa yleensä 80 prosenttia yrityksen tuloista, Ferriss sanoo.

Tosin hän ei ole ihan itse keksinyt ajatusta.

tehOkkuuskeskusteLuissa putkahte­lee siellä täällä esiin Pareton laki, joka sanoo: 80 prosenttia tuloksista seuraa 20 prosen­tista ponnisteluja. Kääntäen siis 20 prosent­tia työajasta tuottaa 80 prosenttia tuloksis­ta. Lain kehitteli italialainen Vilfredo Pareto 1800­luvun lopulla.

Living the 80/20 Way ­teoksen kirjoittaja Richard Koch opastaa, miten lakia tulee so­veltaa käytännössä. Kochin iskulause kuu­luu: vähemmän on enemmän.

Kochin avain elämänhallintaan on jälleen kerran karsiminen. Mitkä 20 prosenttia ih­missuhteistasi, työtehtävistäsi tai harras­

tuksistasi johtavat 80 prosenttiin onnelli­suudestasi tai tuloksistasi? Keskity niihin ja unohda muut. Muutut automaattisesti tuot­tavammaksi, koska käytät enemmän aikaa asioihin, jotka tuottavat eniten tuloksia.

Suurin virhe, jonka ihmiset ja yritykset tekevät tavoitellessaan tehokkuutta, on Kochin mielestä kovempaa juokseminen. Tehokkuuteen eivät vie tahdin kiristäminen ja kalenterin täyttäminen vaan päinvastoin rentoutuminen ja vapaa­ajan raivaaminen. Hyödyllisin ajattelu tapahtuu luovissa het­kissä: lomalla, junassa tai golf­kentällä.

mukavia Ohjeita. Mutta ovatko ne rea­listisia? Ja ovatko ne eettisesti kestäviä?

Sekä Kochin että muiden gurujen ajattelua värittää epäilyttävä itsekkyyden vire. Laita joku toinen tekemään työt. Lopeta ajan tuh­laaminen muihin ihmisiin, jos siitä ei ole si­nulle hyötyä. Älä kanna syyllisyyttä valin­noistasi, vaikka joku pahoittaisikin mielensä.

Nykymaailmassa ohjeet saattavat tosin osin olla vain realistisia. Työssäkäyvä per­heellinen ei vain ehdi kahville vanhojen

koulukavereiden kanssa. Tärkeää hanket­ta valmisteleva pomo ei vain ehdi rupatella mukavia alaistensa kanssa. On tehtävä va­lintoja, ja ihanteellisesti valinnat voi selittää toiselle lyhyesti mutta ystävällisesti.

Toisaalta omista valinnoista on kannettava vastuu. Jos tyytyy raatamaan hitaasti itselle epäsuotuisissa oloissa eikä suostu tavoitte­lemaan toisenlaista työtapaa tai jopa alaa, on turha syyttää muita. Vain yrittävä voi voittaa.

Kaiken kaikkiaan jokaisella gurulla on sa­ma ohje. Selvitä itsellesi elämäsi, työsi ja työpäiväsi suunta ja tärkeysjärjestys. Pois­ta tehtävät, jotka eivät palvele tavoitteitasi. Tee tärkeimmät tehtävät ensin, aseta itselle­si määräaikoja ja sulje se Facebook.

Niin helppoa se on! Epäilyttääkö?Kirjoitan tätä lauantaiaamuna. On vapaa­

päiväni, mutta heräsin aikaisin ja muut nuk­kuvat vielä. Istuin koneelle, vilkaisin Face­bookia ja suljin sen. Aloin kirjoittaa. Nyt kello on 8.38 ja olen työskennellyt ilman kes­keytyksiä jo tunnin. Lauantaiaamuna! Tätä ei ole tapahtunut koskaan ennen.

Ainoat asiat, mitä olen menneen viikon ai­kana tehnyt työtehoni hyväksi, ovat kirjojen lukeminen, työtapojeni ja tavoitteideni poh­timinen sekä tehtävälistojen laatiminen.

Ehkä ne gurut vähän tietävät, mistä puhu­vat. n

yhte

ysti

edo

t: b

ala

nC

e o

y to

imis

tota

rvik

etu

kku

09

5424

640

0 /

WW

W.t

oim

isto

tarv

ikke

et.C

om

. bia

nC

o f

oo

tWea

r 0

40 5

62 3

761.

Gin

a t

riC

ot

09

2785

456

. Gu

ess

jea

ns

/ mPh

-tra

din

G o

y 0

9 56

55 7

118.

ha

bita

t ja

tiia

va

nh

ata

Pio

/ st

oC

kma

nn

09

1211

. h&

m 0

9 34

3 49

50. l

ind

ex 0

20 1

422

400

. seq

uo

ia 0

9 12

1 34

31. t

ara

ja

rmo

n /

lem

on

ad

e fa

shio

n o

y 0

400

773

325

. ted

ba

ker

040

0 9

59 3

71. t

om

my

hil

fiG

er 0

9 42

82 1

200

jORKKa tuPPuRainen

Kuljetusalan yrittäjä”ihan vaan

perusluonteessani on halu tehdä asiat hyvin.”

SaRi KaRjalainen erityisluokanopettaja

”Hyvä organisointi ja työyhteisö,

selkeä työnkuva ja työn tulokset, jotka näkyvät.”

teeMu SePPälä Kohde-esimies

”työn jälki. Se että tapahtuu jotain.”

dOROni BaHendwa

Kokki, pätkätöissä ”Raha, työkokemus

ja työkaverit. Rakkaus työhön.”

tiina alanKO Projektipäällikkö

”työkaverit, tiimi ja bonuksena hyvä esimies. Hän oli

miettinyt minulle koulutuspolkua.”

ulla KuVaja johdon assistentti

”Systeemit ohjaavat työtä.

Hyvä palkka ja mukavat työkaverit.”

Hanna leena PölKKi

Koordinaattori ”työn tuloksellisuus

on palkitsevaa.”

juKKa RuOKOSalO

Ratkaisupäällikkö ”lopputuotokset.

tehokkuuteen auttaa ajanhallinta.”

juHani HyVönen toimittaja

”työn tulokset näkee seuraavan

päivän lehdestä. Siitä selviää, mitä hyvässä

yhteistyössä saa aikaan.”

Minna Hyytiäinen Myyntiassistentti

”Olen työorientoitunut ihminen. tekisin työni hyvin ilman

tulospalkkiotakin.”

tuija gRanqViSt ilmoitusvalmistaja ”itse työ motivoi,

ja se, että sen saa tehtyä ajoissa

valmiiksi.”

eduaRdO MaRqueSi Ohjelmoija, etsii työtä

”Palkka, ilmapiiri ja työtoverit.”

nataliya MOiSeieya Rakennusinsinööri,

etsii työtä ”tärkeintä on olla hyödyksi ja päästä ihmisten keskelle.”

lauRi Hänninen tiedottaja

”työlläni ympäristö-järjestössä on oikeasti

merkitystä. Se motivoi.”

leena PuSa travel manager

”jos töitään ei hoida, se näkyy heti.

Hyvä työnantaja ja palkka, mukavat

asiakkaat.”

Sanna MaKSiMainen filosofian maisteri,

röntgenhoitajaopiskelija ”Selkeä työ ja työpäivä, jolla on alku, keskikohta

ja loppu, motivoi.”

RaiMO Kutila apulaistarkastaja

”Palkka. Voi auttaa toisia. Mielekäs työ valtionhallinnossa.”

janne leinO Kehityspäällikkö

”Olen luonteeltani tehokas. tärkeää on hyvä porukka ja että

on vastuuta.”

aMi weSteRHOlM autonkuljettaja

”Palkka on välttämätön perheelle, kun vain minä käyn työssä.”

tatu SiiVOnen freelance-näyttelijä fia

”tulevat työt sekä niiden katsojat ja

työtoverit.”

Hanna-KaiSa RuOtSalainen Myyntipäällikkö

”fantastinen esimies ja työyhteisö.

eurotkaan eivät ole aivan vähäpätöisiä.”

ROSeMaRie SäRKKä Valokuvaaja

”Raha, kun olen vakituinen free.”

t e h o k a s , k e s k i t t y m i s k y k y i n e n o r g a n i s a a t t o r i

jOka kOLmas Toimi­lehden lukijoista on asettanut työuralleen selvän tavoitteen tai päämäärän. kaksi kolmesta ei ole kokenut tavoitteen asettamista tarpeelliseksi.

tiedot ilmenivät kyselystä, jolla selvitimme lukijoiden tavoitteita uralleen ja työpäivilleen.

tiettyyn päämäärään pyrkivät kertovat tavoitteesta useimmin läheisilleen. heistä vain joka kuudes on kertonut suunnitelmis­taan työpaikalla.

uratavoitteet eivät ole yhtä yleisiä kuin tavoit­teet, joita asetetaan itselle työtehtävien suhteen – niitä asettaa itselleen joka toinen vastaajista. useimmat laativat itselleen työsuunnitelman seuraavalle työpäivälle ja ­viikolle.

enemmistö lukijoista mieltää itsensä kelpo työntekijäksi. kaksi kolmesta pitää työtehoaan melko hyvänä, joka kuudes erittäin hyvänä. myös organisointi­ ja keskittymiskykynsä kokee jopa kolme neljästä melko tai erittäin hyvänä.

Parhaiten vastaajia motivoi huhkimaan se, että työtehtävät ovat kiinnostavia, vaihtelevia ja haastavia. selvästi vähemmän merkitystä on esimerkiksi palkalla.

jos työssä tuntuu siltä, että oman työn tehostamiseen pitäisi saada tukea, sitä pyy­detään useimmiten työtoverilta (53 %). reilu kolmannes rohkenee kääntyä tuen tarpeessa esimiehensä puoleen. neljä prosenttia kysyy tukea ystävältä ja toiset neljä puolisolta. n

t e h o k a s t a t y ö n t e k o a h ä i r i t s e e t y ö t e h t ä v ä s s ä n i e n i t e n …

j a t K U V a K i i r E 2 6 %

t i E t O E i K U l j E O r g a N i s a a t i O N s i s ä l l ä 1 5 %

j O H d O N t O i m i N t a 1 2 %

O N g E l m a t t y ö V ä l i N E i d E N K a N s s a 1 2 %

E p ä s E l V ä t t a V O i t t E E t 1 0 %

m y ö s N ä m ä H ä i r i t s E V ä t: m E l U , j a t K U V a t O r g a N i s a a t i O m U U t O K s E t, m O t i V a a t i O N p U U t E , l a m a , t ö i d E N s E i s O m i N E N p O m O N p ö y d ä l l ä

64 %a i k a t a u L u t t a a t yö t e h t ä vä n s ä k a L e n t e r i i n .

t y ö n a n t a j a v o i s i l i s ä t ä t y ö n i t u o t t a v u u t t a

t a r j O a m a l l a t a l O U d E l l i s i a K a N N U s t i m i a 4 8 %

p a r a N t a m a l l a t y ö s K E N t E ly O l O s U H t E i t a N i 4 2 %

s E l K E y t t ä m ä l l ä r O O l i a N i 3 6 %

H y ö d y N t ä m ä l l ä O s a a m i s t a N i t E H O K K a a m m i N 2 8 %

a s E t t a m a l l a t y ö l l E s E l K E ä t t a V O i t t E E t 2 8 %

N ä m ä K i N a U t t a i s i V a t: K O U l U t U s , p a r E m m a t r E s U r s s i t, V a K i N a i s t a m i N E N , p O s i t i i V i N E N p a l a U t E

28 toimi nº 2 2010

k un työpaikkoja on vapaina vähän, ei työnhaussa voi turvautua vain helpoimpiin keinoihin. Sen sijaan kan­nattaa ottaa käyttöön haku­tavat, jotka auttavat kohdis­

tamaan voimat oikein ja tuottavat parhai­ten tulosta.

Muista ainakin nämä kuusi perussääntöä, jos haet juuri nyt töitä.

1 etsi piiLOtyöpaikkOjaTaantuman aikana käydään yt­neuvotteluja, irtisanotaan työnte­

kijöitä ja asetetaan rekrytointikieltoja. Sil­ti aina tarvitaan myös uusia työntekijöitä,

muistuttaa työnhaun kouluttaja Richard Bolles. Kirjassaan What color is your pa-rachute? (Minkä värinen on laskuvarjosi?)

Työnhaku voi tuntua helpolta, kun ajat ovat hyvät. Taantuman aikana työn etsiminen vaatii enemmän vaivannäköä.tEKsti Olli SulOPuiStO KUVitUs Sac Magique

tä. Kun tiedät, mitä haluat, kerro siitä harki­ten mahdollisimman monille: perheenjäse­nille, tuttaville, naapureille ja entisille työto­vereille. Keskustele myös niiden kanssa, jotka ovat onnistuneet työnhaussa. Työpaikan saa­minen on taito, johon voi saada neuvoja.

2 suuntaa enerGiasi viisaastiVoikukkastrategia, jossa kylve­tään lukuisia identtisiä siemeniä

ja toivotaan jonkun tärppäävän, ei välttä­mättä ole tiukassa taloustilanteessa paras. On parempi tehdä etukäteen taustatutki­musta ja suunnata vaivannäkönsä paikkoi­hin, joista todennäköisimmin saa töitä.

Älä siis tuhlaa energiaa väärään paikkaan tai bulkkihakemuksiin. Älä hae turhaan paikkoja, joita et oikeastaan edes halua. Sa­ma koskee paikkoja, jotka ovat selvästi mah­dottomia.

Valitse oikea kohde ja myy itsesi työnan­tajalle.

3 harkitse aLan vaihtOaJos työpaikkasi tai alasi kärsii taantumasta erityisen pahasti,

on ehkä oikea hetki vaihtaa alaa. Mitä enemmän uusi työpaikka eroaa edellisestä, sitä enemmän sen etsimiseen on varattava aikaa. Unohda, mitä on tarjolla ja tähtää sii­hen, mitä todella haluat.

Mitkä taidot ovat suosikkejasi? Mitkä aihe­piirit kiinnostavat sinua eniten? Vastaukset

hän toteaa: ”Organisaatioita syntyy, ne laa­jenevat, työntekijät lopettavat, vaihtavat alaa, muuttavat, sairastuvat, jäävät eläk­keelle, kuolevat.”

Bolles uskoo, että jos et löydä työpaikkaa, etsit väärästä paikasta.

Varsinkin taantuman aikana kaiken a ja o on piilotyöpaikkojen hakeminen. Suuri osa työpaikoista täytetään ilman, että ne tulevat julkiseen hakuun.

Ilman työpaikkailmoitusta ei tietenkään voi tietää, onko yritys kiinnostunut palk­kaamaan uutta väkeä. Piilotyöpaikoista kisaa kuitenkin vähemmän väkeä kuin niis­tä, joista ilmoitetaan lehdessä. Sama voi pä­teä jakoon isojen ja pienten yritysten välillä:

Pienissä on vähemmän tarjontaa, mutta nii­hin on myös vähemmän hakijoita.

Työpaikan etsimisestä kannattaa pitää ään­

”Piilotyöpaikoista kisaa vähemmän väkeä kuin niistä,

joista ilmoitetaan lehdessä.”

Missä työ luuraa?

30 toimi nº 2 2010 toimi nº 2 2010 31

yhdistämällä saat haarukoitua kiinnostavia paikkoja.

Alan vaihtoa suunnitellessa saattaa tulla mieleen, ettei uuteen tehtävään voine pääs­tä ilman lisäkoulutusta. Kannattaa kuiten­kin analysoida, mitä osaa jo nyt. Puhutaan siirrettävistä taidoista. Kun purat aiemmis­sa työtehtävissä käyttämäsi taidot erillisik­si, huomaat, mitkä niistä ovat yleistettävissä

tehtävään kuin tehtävään. Siten voit myös perustella työnantajalle, miten osaamisesi soveltuu uuden tehtävän haasteisiin.

Muista myös, että täydellinen alan ja am­matin vaihto on hankalampaa kuin asteit­tainen. Luultavasti on helpompaa muuttaa ensin vain toinen näistä osatekijöistä.

Kun olet päättänyt, mitä haluaisit tehdä, kannattaa tutustua uuteen alaan lähemmin. Juttele ihmisille, jotka työskentelevät alalla. Kysy, mistä he työssään pitävät ja eivät pi­dä, onko alalla avoimia paikkoja ja keneltä kannattaisi kysyä lisätietoja.

4 räätäLöi hakemuksesiTärkein sääntö työnhaussa on viestin räätälöiminen vastaanot­

tajan mukaan. Työnantajat ja ­tehtävät ovat erilaisia, joten mieti, mitä mihinkin halutaan ja muokkaa hakemuksesi sen mukaan. Älä pelkästään listaa saavutuksiasi aikajärjes­tyksessä, vaan mieti, mitä työnantaja etsii.

Ansioluettelon eli cv:n voi järjestää samal­

la periaatteella. Aikajärjestyksessä listatun työpaikkaluettelon sijaan voi kasata cv:n, jossa korostetaan sitä, miten saavutuksesi aiemmissa työpaikoissa soveltuvat nyt haet­tavaan paikkaan.

Työpaikkailmoituksessa listataan usein mahdottomalta tuntuva yhdistelmä omi­naisuuksia. Erään peukalosäännön mukaan riittää, jos täsmäät noin 70 prosenttiin vaa­

timuksista. Tärkeää on, että hakemus herät­tää lukijan huomion.

Kerro lisäksi, miten taitosi selittävät saa­vutuksesi. Jos asian voi ilmoittaa mitatta­vassa muodossa, aina parempi.

5 vakuuta puheLimessaSe, että työnhaku on työtä, ilme­nee ehkä parhaiten puhelinrum­

bassa. Soittaminen voi olla työlästä, mutta se on edelleen tehokas tapa saada yhteys oi­keisiin ihmisiin. Postien lukemiseen ja vas­taamiseen voi mennä päiviä, eikä ole var­maa, mitä vastaanottaja on niistä ajatellut. Puhelinkeskustelun tulos on selvä heti.

Jos lähestyt mahdollista työpaikan tar­joajaa puhelimitse, suunnittele puheesi etu­käteen. Mikä on tavoitteesi: sopia tapaami­nen vai kenties saada henkilö katsomaan ansioluetteloasi? Hahmottele tärkeimmät tavoitteet, kysymykset ja vastaukset pape­rille. Miksi soitat, miksi juuri hänelle ja mik­si hänen pitäisi puhua kanssasi?

Perustele nopeasti, miksi puhelusi on tär­keä. Älä venytä keskustelua, eli ole valmis lopettamaan, jos toinen siltä vaikuttaa. Tar­koituksena ei ole voittaa väsytystaistelua vaan päästä pieni askel eteenpäin.

Ota suoraan yhteys henkilöön, jolla on val­ta palkata uusia työntekijöitä. Joskus voi to­sin olla hyvä ottaa ensin yhteyttä hänen sih­teeriinsä.

6 verkOstOidu aktiivisestiVerkostoitumisen tärkeys ko­rostuu, kun julkisessa haussa

olevien paikkojen määrä pienenee. Monen korvaan pelkkä sanakin kuulostaa inhotta­valta: Pitääkö lähteä anelemaan palveluk­sia? Kyse ei ole siitä.

Älä vaadi liikoja tai kysy suoraan, voitko auttaa työpaikan hankkimisessa. Se on pal­jon pyydetty. Työnhaussa verkostoitumisen tavoitteena on ensisijaisesti saada lisää tietoa kohdealasta, kuulla mahdollisista työpaikois­ta – ja auttaa vastavuoroisesti toista. Verkos­toitumisesta pitää olla molemmille osapuo­lille hyötyä. Ehkä et pysty auttamaan toista juuri nyt, mutta epäsuora lupaus vastavuo­roisuudesta on osa verkostoitumista. Pidä yhteys avoimena ja muista vanhoja tuttuja.

Kun sovit tapaamisen uuden ihmisen kans­sa, mieti etukäteen kysymyksiä, joihin haluat saada vastauksia. Voit esimerkiksi selvittää, miten hän aloitti, mitä taitoja työssä tarvi­taan tai mitkä ovat tärkeimmät työtehtävät.

Toimialasta voi kysyä esimerkiksi, miten iso ala on ja miten se on muuttumassa. Alal­la olevalla voi olla myös mielipiteitä alan yrityksistä ja niiden näkymistä. n

lähteet:harry freedman: hoW to Get a job in a reCession. infinite ideas, 2009.riChard nelson bolles: What Color is your ParaChute? ten sPeed Press, 2003.kate Wendleton: throuGh the briCk Wall. villard books, 1992.

Tämä juttu on työnhakua käsittelevän sarjan ensimmäinen osa. Seuraavassa numerossa paneudutaan ansioluettelon laatimiseen.

”Soittaminen on edelleen tehokas tapa saada

yhteys ihmisiin.”

tEKsti ViRPi tiSSaRi KUVat SaMi RePO{ ruoka & juoma }

Maanantai. Avaat työhuoneen oven, ja huoneesta tulvahtaa raikas yrttien tuoksu. Itse kasvatettu yrttitarha syntyy pienellä vaivalla ja antaa potkua eväisiin.

Yrtit tuoksuvat työhuoneessa

Lämpimät saLviaLeivätKaksi leipää

2 paahtoleipäviipaletta 1 rkl oliiviöljyä 4 salvianlehteä 100 g mozzarellajuustoa 2 viipaletta keittokinkkua koristeluun: salviaa ja mustapippuria

Paahda leivät ja levitä viipaleille oliiviöljy ja salvianlehdet. viipaloi mozzarellajuusto ja nosta juusto­ ja kinkkuviipaleet leiville. kuumenna leipiä mikrossa tai uunissa 1–2 minuuttia. koristele salvialla ja rouhitulla mustapippurilla.

FLunssankarkOtusjuOmaKaksi kupillista

1–2 oksaa tuoretta salviaa 2 oksaa tuoretta timjamia 1–2 rkl hunajaa 3–4 dl vettä

aseta yrttioksat laseihin ja lisää hunaja. kaada päälle kuuma vesi. anna maustua 5–10 minuuttia. nauti kuumana. jos käytät kuivattuja yrttejä, käytä 1 tl salviaa ja 2 tl timjamia. tuoreet oksat voit käyttää uudestaan, kun huuhdot ne käytön jälkeen.

saLvia desinfioi ja rauhoittaa.timjami hillitsee yskää.minttu virkistää.BasiLika raikastaa ilmaa tuoksullaan.

v ersot ja vihreät lehdet piristävät tuoksullaan työhuonetta ja taukoti­loja. Niitä kannattaa napsia maku­

paloiksi pitkin päivää.Aloita yrttien viljely muutamalla lajilla.

Siirrä kaupan yrtit isompiin ruukkuihin ja painele ympärille kourallinen turvemultaa. Timjami ja rosmariini kestävät hyvin kui­

vuutta, kun taas basilika, minttu, rakuuna ja sitruunamelissa tarvitsevat säännöllistä kastelua.

Timjami sopii keittoihin ja kalan kans­sa, salvia raikastaa hengityksen ja maistuu liharuokien mausteena. Basilika piristää sa­laatteja ja leipiä, mintusta ja rosmariinista saa virkistäviä makuja ja uutejuomia.

flunssankarkotusjuomassa vaikuttavat salvia ja timjami.

lämpimät salvialeivät sulavat suussa.työnhakuun kannattaa suhtautua samoin kuin mihin tahansa työhön – velvollisuutena, joka on hoidettava, vaikka ei aina tekisi mieli. tämän asenteen omaksuminen on sitä tär­keämpää, mitä vähemmän paikkoja on tarjolla.

asiaa voi havainnollistaa yksinkertaisella laskutoimituksella. jos uuden työpaikan saaminen kestää yleensä keskimäärin x tuntia, voi tuntimäärän x saavuttaa työskentelemällä pitkän ajan kuluessa päivittäin vähän tai lyhyen ajan kuluessa päivittäin paljon.

kuten muussakin työssä, myös työnhaussa törmää vastoinkäymisiin. älä menetä toivoasi, vaikka vastaus hakuusi olisi kielteinen. sitkeys on yksi tärkeimmistä taidoista, joita tulosta tuottava työnhaku edellyttää.

yksi tapa päästä yli pettymyksistä on hakea montaa paikkaa samaan aikaan. yhden haku­prosessin päättymistä ei kannata jäädä odot­tamaan ennen kuin aloittaa jo toisen. yhden oven sulkeutuminen ei tunnu maailmanlopulta, kun samaan aikaan on vireillä jotain muutakin.

rinnakkaishakujen etuna on myös se, että voit parhaimmillaan päästä kilpailuttamaan työtar­jouksia keskenään. hakuprosessia ei myöskään ole pakko seurata jääräpäisesti loppuun asti.

jos joku hakutekniikka ei tunnu millään tuottavan tuloksia, vaihda taktiikkaa. ei ole olemassa yhtä työnhakutapaa, joka toimii aina.

työnhaussa on myös merkitystä sattumalla: yhteydenotolla oikeaan aikaan oikeaan paik­kaan. siksi verkkoja kannattaa heittää veteen paljon.

Työnhaku vaatii sitkeyttä

toimi nº 2 2010 3332 toimi nº 5 2009

{ ruoka & juoma }Basilika kruunaa tomaatti-melonisalaatin.

tulinen timjamikala maistuu myös kylmänä.

BasiLikaLLa maustettu tOmaatti-meLOnisaLaattiKaksi annosta

2 tomaattia 200 g melonia 100 g fetajuustoa 1 dl basilikanlehtiä 1 rkl oliiviöljyä ripaus mustapippuria 1–2 tl balsamiviinietikkaa ½ dl pähkinärouhetta

leikkaa tomaatit ja melonipala lohkoiksi ja asettele lohkot kulhoon. murenna feta ja silppua basilikanlehdet. sekoita basilikasilppu, oliiviöljy ja balsamiviinietikka. mausta mustapippurilla. levitä fetamurut ja basilikakastike ainesten päälle. koristele pähkinärouheella. jos valmistat salaatin kotona ja kuljetat sen töihin evääksi, lado ainekset kerroksittain rasiaan ja sekoita juuri ennen tarjoilua.

tuLinen timjamikaLaKaksi annosta

300 g merilohta 3 oksaa tuoretta timjamia 2–3 appelsiiniviipaletta chiliä valkopippuria soijakastiketta kääreeksi: voipaperia

levitä lohiviipaleet voipaperille. mausta timjamilla, appelsiiniviipaleilla, chilillä, valkopip­purilla ja soijakastikkeella. taittele kala litteäksi paketiksi ja kuumenna mikroaaltouunissa 4–5 minuuttia. anna kalapaketin seisoa hetken ennen kuin avaat sen. koristele tuoreella appelsiiniviipaleella ja timjamilla. n

Näin kasvatat:» kaikki yrtit tarvitsevat ravintoa

ja vettä, mutta pitävät yleensä aurinkoisesta kasvupaikasta.

» kastele säännöllisesti, mutta anna mullan kuivua välillä paitsi basilikalla. suurin osa yrteistä kestää ajoittaista kuivuutta.

» yrtit pitävät suihkuttamisesta.

vinkki! yrtit pitävät napsimisesta. mitä enemmän niitä napsit, sitä innokkaammin ne työntävät uusia versoja nypittyjen tilalle. kokeile vaikka basilikalla.

vinkki! hiero yrtin lehti rikki, niin tuoksu leviää koko huoneeseen.

tEKsti ainOMaija leHtOnen KUVat HeiKKi RautiO{ toimitilat }

Neuvotteluhuone voi olla yhtä hulvaton kuin siellä ahertavat ihmisetkin. Fremantle Median

neuvotteluhuoneessa viihtyvät niin vieraat kuin omakin porukka.

Inspiroiva neukkariPaikka:

TV-tuotantoyhtiö Fremantle Median työtilat Helsingin

Käpylässä

MiTä TeHTiiN: »Uudet ja vanhat työtilat

yhdistettiin ja remontoitiin yhdenmukaisiksi.

»Vanhan varaston tiloihin suunniteltiin persoonallinen

neuvotteluhuone.

”taustalta valaistu valokuva istuu hyvin tv-tuotannon maailmaan”, sanoo fremantle Median kontrolleri Merituuli airaksinen.

34 toimi nº 2 2010 toimi nº 2 2010 3534 toimi nº 2 2010

Kauneutta kahvitauolle Katkaise työpäivä unelmiesi kahvitauolla: Espressokeittimestä nousee tumma tuoksu, toimiston hälinä vaimenee ja silmäsi lepää astiaston kauneudessa.

tied

ust

elu

t a

less

i / f

un

ktio

(09)

60

5 46

1, se

lett

i / s

toC

kma

n (0

9) 1

211,

miq

ue

(09)

675

334

, sa

Ga

form

ja

bo

du

m /

kaff

eCen

tra

len

(09)

260

022

0, s

telt

on

/ st

oC

kma

nn

(09)

121

1, Pi

no

(09)

622

7 0

070

, liv

in (0

9) 7

53 1

319,

ma

rim

ekko

/ st

oC

kma

n (0

9) 1

211,

forn

ase

tti /

my

o m

y 0

10 4

23 3

733,

an

der

s m

eder

oy

(09)

693

125

1, h

ile

des

iGn

/ d

esiG

n f

oru

m (0

9) 6

220

813

0, m

oko

(09)

415

0 4

500

tEKsti Salli RaeSte KUVa HeiKKi RautiO{ toimiva tyyli }

fat tray -laatikko 94 €, Harri Koskinen for alessi. Kultainen maitotölkki 16,90 €, Seletti. Kahvituokion jälkeen kello herättää töihin, 34,90 €, Mique. Kaksinkertainen lasi, 2 kpl 20 €, Bodum. Sokerikko 21 €, alessi. espressopannu 215 €, alessi. Maidonvaahdotin 30 €, Stelton. Minihaarukka 3,80 €, livin. Kasvot-lautanen 151 €, fornasetti. Kullanvärinen espresso-pannu ja neljä kuppia 59 €, livin. cup it -espressokuppi ja lautanen, 35 €, alessi. Mutkalusikka 2,90 €, Mique. nenäpahvimukit 24 kpl 10 €, Pino. Maalaa töihin posliiniastiasto, lautanen 2,80 €, anders Meder Oy. Miniatyyripannu 29 €, alessi. termosmuki 13,90 €, Sagaform. Kahvimitta toimii pussinsulkijana, 14,50 €, Hile design. Huopa-alusta 7 €, Pino. Sokeritorni 4,90 €, Stockmann. Makusiirappisetissä kaksi lasikaadinta ja teline, 76 €, alessi.

{ toimitilat }

”tunnen joka kerta itsessäni pienen ylpeyden tunteen viedessäni vieraita neukkariimme”, myöntää vastaava tuottaja jenni lähteenmäki.

tilan väritys syntyi raitatapetin ympärille. neuvottelutilassa on myös paikka, johon vetäytyä ison pöydän ympäriltä.

”Tämä tila pitää virkeänä. Peppi Pitkätossu meets

Liisa Ihmemaa!”

s uuren pöydän ympärillä on toista­kymmentä tuolia, jokainen niistä erilainen. Lattiaa peittää violetti karvamatto, joka on sävyltään yh­

tenevä leveäraitaisen tapetin kanssa. Huo­neen perällä seisoo kaksi rokokoo­tuolia, keskellä kirkkaanvihreä jalkalamppu. Sivu­seinällä on suuri valaistu valokuva, ja pöy­dän yllä roikkuva lamppu näyttää synty­neen kymmenistä mustista pöytälampuista. Tv­tuotantoyhtiö Fremantle Median neu­votteluhuone ei ole niitä tavanomaisimpia.

Kuten neuvotteluhuone, kaikki muutkin yrityksen tilat kokivat melkoisen muodon­muutoksen, kun työtilat päätettiin yhden­mukaistaa. Suunnitelmista vastasi Sisustus­arkkitehtitoimisto Vertti Kivi Dsign.

”Kävimme läpi erilaisia vaihtoehtoja, myös hillittyä skandinaavista tyyliä. Mutta lopulta käänsimme kaiken ylösalaisin ja päädyim­

me tähän rock­henkiseen Lenny Kravitz ­tunnelmaan”, kuvailee projektin pääsuun­nittelija, sisustusarkkitehti jenni Herkama Vertti Kivi Designistä.

Herkama kertoo, että sisustusarkkiteh­din näkökulmasta työtilojen suunnittelus­sa haastavaa on saada rakenteelliset ja tek­niset asiat toimimaan ilman, että visuaali­nen lopputulos kärsii.

”Selvää on, että neuvotteluhuoneessa pi­tää olla hyvä valo, akustiikka ja välttämät­tömät tekniset laitteet, mutta esteettisesti

miellyttävä lopputulos ei ole yhtään vähem­män tärkeää. Tässä projektissa visuaalisuus oli koko ajan vahvasti esillä”, hän jatkaa.

Omaperäinen iLme on luotu valitse­malla hyvin epäsovinnaisia huonekaluja ja käyttämällä vahvoja värejä. Suurin osa hankituista huonekaluista on kierrätetty­

jä, käytettyjen huonekalujen liikkeistä tai tv­tuotannoista ylitse jääneitä. Neuvotte­luhuoneen pöytä on Diili­ohjelmasta, jal­kalamput Salatuista elämistä ja tuolit on haalittu antiikkiliikkeistä ympäri Helsin­kiä. Vahva violetti värimaailma rakentui raita tapetin ympärille, ja siihen yhdistet­tiin vastavärejä rikkomaan harmoniaa. Hul­vattomalla tavalla kaikki tämä yhdistyy ko­konaisuudeksi.

”Tämä tila todella pitää virkeänä. Peppi Pitkätossu meets Liisa Ihmemaa!”, naurah­taa tiedottaja tea granlund.

tuOtantOyhtiöissä ihmiset ja tava­rat liikkuvat jatkuvasti. Siksi sisustukses­sakin saa olla rempseyttä – hillityn puh­daslinjainen tyyli ei kestäisi tavarakasoja nurkissa. Myös työntekijöiden persoonat tuntuvat sopivan sisustukseen.

”Tämä neukkari kuvaa mielestäni mei­tä hyvin. On monenlaista pintaa, ja tila on mukavalla tavalla rosoinen”, kuvaa kontrol­leri Merituuli airaksinen.

Kokouksissa kukin saa valita mieleisen­sä tuolin fiiliksen mukaan. ”Ja visuaalises­ti miellyttävä tila auttaa tietenkin myös ide­oimaan. Tämä tila inspiroi erityisesti isolla porukalla.”

Kollega, vastaava tuottaja jenni lähteen-mäki lisää, että tuottajan työ on ajoittain ko­vaa puurtamista. ”Ja silloin siitä on glamour kaukana. Siksi on tärkeää, että töitä tehdään hauskassa ympäristössä.” n

36 toimi nº 2 2010 erton järjestösivut nº 2 2010 37

Tutustu erton uusiin työntekijöihin s. 38

Mikkelistä retkeillään Repovedelle s. 39

Nyt ura - navigointia oppimaan s. 40

ihmisten elinikä pitenee. On loogista ajatella, että siten myös hänen aktiivisen toiminnan kautensa pitenee. Silti varsin mo­ni haluaa pois työelämästä heti, kun se on mahdollista. Toisaalta yhä useamman mieli järkkyy tai

fysiikka ei kestä työelämää.Näihin teemoihin voi tiivistää työura­ ja eläkekeskus­

telun, joka näyttää jatkuvan koko kevään. Toimi­lehti haluaa olla työelämän erikoislehti ja toimia paremman työpäivän puolesta. Jotta työurat voisivat pidentyä, ih­misten työpäivien täytyykin muuttua.

yhtälössä on kyse kahdesta asiasta: halusta ja mahdollisuudesta. Hyvä työ antaa ihmiselle onnistu­misen kokemuksia, tukee hänen kehittymistään ja pal­kitsee sekä taloudellisesti että henkisesti. Tätä kautta syntyy halu viipyä työelämässä pidempään.

Toisaalta työelämän ja työyhteisöjen sekä niitä ohjaa­van lainsäädännön täytyy tehdä pidemmät työurat mah­dollisiksi. Niin kauan kuin yt­neuvotteluissa irtisano­miset kohdistuvat etenkin työyhteisön iäkkäimpiin, ei työnantajien kannata juhlapuheissa puhua korulausein kokemuksen arvostamisesta. Vastuu lainsäädännön toi­meenpanosta sekä työpaikan pelisäännöistä, hengestä ja hyvinvoinnista on ennen kaikkea työnantajilla.

Työntekijöiden tulee omalta osaltaan tietysti tukea paremman työpäivän rakentamista, mutta puitteet toi­minnalle luodaan aina organisaation johdossa. Työpai­koille täytyy palauttaa työn mielekkyys. Vain sitä kaut­ta voidaan päästä puhumaan todellisesta työurien pi­dentämisestä. Olen asiassa lievästi pessimistinen.

Nyt kun koko maassa luetaan oecd:n ja muiden

asiantuntijoiden lausuntoja, pallo on maan hallituk­sella ja työantajapuolella. Toivottavasti hallitus pää­ministerin johdolla osoittaa malttia ja lähtee viisaas­ti parantamaan työelämän laatua. Tässä työssä työn­tekijät antavat hallitukselle kaiken tuen. Arjen tasolla toiminta työn mielekkyyden eteen jatkuu.

kevään aikana jatkuvat myös erton neuvottelut eri työehtosopimusten uusimiseksi. Valitettavasti näistä­kin neuvotteluista uhkaa tulla jatkokertomuksia. Ter­veyspalvelualan työnantajaliiton hallitus ei hyväksynyt saavutettua neuvottelutulosta siitä huo­limatta, että neuvottelijoilla oli varmas­ti mandaatti toimia. Tapaus on hälyttävä. Luottamus työnantajapuoleen horjuu, jos päätökset voivat muuttua ”hovissa”.

Pallot ovat nyt kasautuneet työnantaja­puolen päätyyn. Katsotaan, miten he siel­tä yrittävät ulos. Meidän täytyy valmistautua tarvitta­viin toimenpiteisiin neuvottelujen vauhdittamiseksi kaikilla aloilla.

Neuvottelut eri toimialoilla jatkuvat tiiviisti koko ke­vään. Siksi jäsenten kannattaa seurata liiton nettisivu­ja ja sähköpostiaan, joiden kautta tiedotamme tilantei­den muutoksista. Häilyväisen työnantajan kanssa neu­vottelutilanteet saattavat vaihdella nopeastikin.

Hyvää kevään odotusta,

tapio huttulaPuheenjohtaja

Paremman työpäivän puolesta

” työpäivien täytyy muuttua.”L akkasin pelkäämästä virheitä,

kun jäin kotiin ja ryhdyin kir­jailijan omituiseen ammattiin, jossa virhekin voi olla oivallus. Toista oli työelämässä. Työ­päivän jälkeen meni hyvinkin

tunti murehtiessa mahdollisia ja mahdotto­mia virheitä. Pelotti ja pyörrytti.

Ei, en tehnyt sydänleikkauksia enkä silta­työmaan lujuuslaskelmia. Olin paikallisleh­den toimituksen vuorotte­luvapaan sijainen. Käytän­nössä pelkäsin siis sitä, että harmonikkayh tyeen nimi oli kirjoittamassani kuvatekstissä väärin. An­kara virheenpelko on aina suhteetonta, pienikin virhe voi täyttää ko­ko tajunnan.

Virheiden pelko on syyllisyyttä ja riittä­mättömyyttä. Sen taustalla on suomalaisen itsekurin perinne: Virhettä ei voi antaa it­selleen anteeksi koska isäkään ei anna it­selleen anteeksi koska hänenkään isänsä ei antanut.

Onnistuminen on tässä maassa aina koko joukkueen ansiota, mutta epäonnistuminen johtuu yksilöstä ja hänen virheistään. Yksi­lön on ymmärrettävä hävetä. Vihoviimeinen virhe on, jos selittelee ja syyttää olosuhteita. Virheitä tehdään olosuhteiden takia, mutta sitä ei saa sanoa ääneen. Ankarien olosuh­

teiden maassa on opittava väittämään, että olosuhteet eivät merkinneet mitään.

kadehdin tyyppejä, jotka eivät nolos­tele virheitään. Heidän huolettomuutensa julistaa armon sanomaa: kaikille sattuu vir­heitä ja nyt sattui minulle ja elämä jatkuu!

Tuollainen rento virheensietokyky näyt­täisi olevan syntymälahja, luonnonlapsen ominaisuus. Harvemmin taustalla on ope­

teltua filosofiaa. Vaikka voisi ihan hyvin olla: Vir­heensietofilosofian pystyy rakentamaan. Pitää vain kerätä sopiva aineisto ja huomata, että koko ihmis­kunnan historia on virhei­

den riemujuhlaa.Leipä on tietenkin nuotiokiville vahin­

gossa valunutta puuroa. Olut on vettymään päässeen leipäviljavaraston käymisnestet­tä. Juusto syntyi, kun beduiinin maito pää­si happanemaan vuohen mahalaukusta teh­dyssä kuljetusastiassa.

Taiteessa virheitä liehitellään tarkoituk­sella. Löytyy runoilijoita, joiden koko ilmai­su perustuu virheiden yllyttämiseen.

Keksintöjenkin historia vilisee esimerkke­jä, jotka rohkaisevat virhekammoista. Eng­lantilaisen alexander flemingin tapaus on tunnetuimpia. Flemingin laboratorio ei ol­lut siisteimmästä päästä. Lomalta palates­

saan mies huomasi tärvelleensä bakteerien kasvatusmaljan – siinä kasvoi hometta. Hän äkkäsi myös, että home esti bakteereita kas­vamasta. Pari vuotta kehittelytyötä, ja peni­silliini oli valmis. Nobelhan siitä tuli.

Tai toinen tohelo, constantine fahlberg. Hän sotki kätensä uuteen kemikaaliseok­seen ja meni lounaalle. Leipä maistui oudon makealle. Maailman ensimmäinen keinote­koinen makeutusaine sakariini oli keksitty.

Spencer Silver kehitteli mahdollisimman pitävää liimaa. Pieleen meni: Tahna oli niin tarttumatonta, että se ei liimannut edes pa­pereita pitävästi. Syntyi liima jokaisen kont­torin värikkäisiin muistilappuihin.

Tai tutka­alan insinööri Percy Spencer: Hän tutki magnetronia ja onnistui säteilyt­tämään itsensä. Taskussa ollut suklaapatuk­ka suli. Syntyi mikroaaltouuni.

kOnttOrityössä tehdystä keskisuu­resta virheestä tulee harvoin Nobelia. Mut­ta jos pomolla on yhtään älliä, siitä ei seu­raa myöskään kyräilyä eikä puhinaa eikä katastrofitunnelmaa. Etevä isä­ tai äitihah­mo katkaisee suomalaisen virheenpelon ketjun alkuunsa. Ja ymmärtää, että virhe on merkki siitä, että töitä tehdään ja vas­tuuta otetaan.

Virheetöntä ihmistä kehitellään vielä, mutta virheitä pelkäämättömiä, rentoja ja tuotteliaita yhteisöjä lienee jo olemassa. n

{ työhuoneelta }PetRi taMMinen ON VääKsyläiNEN Kirjailija,

jONKa työmatKa sUUNtaUtUU yläKErrasta alaKErtaaN.

Onnistuminen on koko joukkueen ansiota, epäonnistuminen yhden miehen syytä.virheensietofilosofia

ota

va /

vil

le j

uu

rikk

ala

”Pelkäsin, että harmonikkayhtyeen

nimi oli väärin.”

38 erton järjestösivut nº 2 2010 erton järjestösivut nº 2 2010 39

muutoksia työttömyyskassan maksamiin etuuksiin 1.1.2010 alkaen

Korotettu ansio-osaMaksetaan:1. Työttömyyden alkaessahenkilölle, joka on ollut työsuhteessa vähintään kolme vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa, jokaista 500 päivää kohden työt­tömyyden alkaessa yhteensä 20 päivältä. Ei mak­seta, jos henkilöllä on oikeus korotettuun ansio­osaan pitkän työuran perusteella, ellei korotet­tua ansio­osaa ole maksettu vähintään yhdeltä päivältä pitkän työuran perusteella. Sen jälkeen henkilö täyttää uuden työssäoloehdon. Uusi työssäoloehto nollaa kertymän.2. Pitkän työuran päätyttyäkun henkilö on menettänyt työnsä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla ja hänellä on ollut työssäoloaikaa 20 vuotta ja kassan jäsenyyttä viisi vuotta.

Voidaan maksaa enintään 100 päivältä (aiem­min 150 päivää). Jos henkilö on hankkinut oi­keuden 150 korotettuun ansio­osaan ennen lain voimaan tuloa, voidaan vanhan lain mukais­ta korotettua ansio­osaa maksaa enintään 150 päivää. 3. Työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta

Voidaan maksaa enintään 200 päivältä ja myös palvelujen väliseltä ajalta, jos palvelujen väli on enintään seitsemän kalenteripäivää. Toimenpi­teestä on sovittava työllistymis­ tai sitä korvaa­vassa suunnitelmassa. Työssäoloehto nollaa ker­tymän. Maksetaan aktiivitoimenpiteen ajalta, jos henkilöllä ei ole oikeutta muutosturvan ansio­osaan.Muutosturvan ansio-osaMaksetaan niiden työllistymistä edistävien toi­menpiteiden ajalta, joista on tehty työllistymis­suunnitelma. Näitä ovat mm. julkisesta työvoi­mapalvelusta annetun lain mukainen koulutus, työkokeilu, työelämävalmennus ja kuntouttava työtoiminta.

Muutosturvan ansio­osaa maksetaan myös toi­menpiteiden välisiltä ajoilta, jos aika on enin­tään seitsemän päivää. Ei makseta työnhakuun liittyvän valmennuksen eikä omaehtoisen työn­haun ajalta lukuun ottamatta tilanteita, joissa henkilö on saanut oikeuden työllistymisohjel­malisän 20 omaehtoiseen työnhakupäivään en­nen uuden lain voimaantuloa. Tällöin lisää voi­daan maksaa 31.3.2010 asti.Korotusosien maksamisjärjestysKorotettua ansio­osaa voidaan maksaa yhdelle henkilölle kaikilla edellä mainituilla perusteilla seuraavalla järjestyksellä:» Jos henkilöllä on oikeus muutosturvalisään,

korotettua ansio­osaa ei makseta.» Jos muutosturvalisää on maksettu enim­mäisaika aktiivitoimenpiteen ajalta, ei korotet­tuun ansio­osaan ole oikeutta aktiivitoimenpi­teen ajalta. Henkilö ei voi siis saada 200 muu­tosturvalisäpäivää ja 200 päivää korotettua ansio­osaa.» Jos henkilöllä on oikeus korotettuun ansio­osaan useammalla perusteella, sitä maksetaan ensin kohdan 3 perusteella. Sen jälkeen mak­setaan työttömyyden alkaessa maksettavaa korotettua ansio­osaa 20 päivältä ja viimeise­nä korotettua ansio­osaa kohdan 2 perusteella.» Henkilöllä, jolla on oikeus pitkän työuran vuoksi sataan korotettuun ansio­osapäivään, ei ole oikeutta 20 päivän korotettuun ansio­osaan, ellei hänelle ole maksettu sitä vähintään yksi päivä pitkän työsuhteen perusteella ja hän on sen jälkeen täyttänyt uudelleen työssäoloehdon.» Jos henkilö aloittaa koulutuksen ja hänelle maksetaan korotettua ansio­osaa aktiivitoimen­piteen ajalta, voidaan koulutuksen päättyessä maksaa 20 päivän korotettu ansio­osa, vaikka se normaalisti maksetaan työttömyyden alkaessa. Korotetun ansio­osan maksaminen 20 päivältä aloitetaan aina alusta, kun henkilö täyttää työs­säoloehdon uudelleen.LisäpäiväoikeusVuonna 1950–54 syntyneillä on oikeus lisäpäi­viin, jos henkilö on täyttänyt 59 vuotta ennen päivärahan enimmäisajan täyttymistä. 1955 jäl­keen syntyneillä on oikeus lisäpäiviin, jos hen­kilö täyttää 60 vuotta ennen enimmäisajan täyt­tymistä.

Ansiopäivärahan korotettu määrä lisäpäiviltä on poistunut, koska ansiopäivärahan taiteosaa 1.1.2010 nostettiin. Ns. eläkeputki siirtyi siis 57 vuoden ja yhden kuukauden iästä 58 vuoteen ja yhteen kuukauteen.VuorottelukorvausMäärä lasketaan työttömyysetuudesta, johon ei sisälly työttömyyspäivärahan korotusosia.Väliaikaiset muutoksetLyhennetty työviikkoKun työaikaa lyhennetään lomautuksen vuok­si, maksetaan työttömät päivät työttömyyspäi­värahaa. Poikkeus koskee vain lyhennettyä työ­viikkoa tekeviä. Säännöstä sovelletaan lomau­tuksiin, jotka sijoittuvat ajalle 4.1.2010–2.1.2011.Palkanalennus

Jos palkkaa on alennettu määräaikaisesti työ­sopimuslain mukaisilla irtisanomisperusteilla tai tuotannollisista ja taloudellisista syistä teh­dyllä kirjallisella sopimuksella, määritellään an­siopäivärahan perusteena oleva palkka palkan­alennusta edeltävältä ajalta. Sovelletaan palkan­määrityksiin, joissa käytettäisiin vuosina 2010 tai 2011 ansaittua alennettua palkkaa.

t yö t t ö M y y S K a S S a t i e d O t ta aToimisto

Asemamiehenkatu 4, 11. krs00520 Helsinkip. 09 613 231f. 09 6132 3202etunimi.sukunimi@erto.fiTyösuhdeneuvontama–pe klo 9–1509 6132 3241tyosuhdeneuvonta.erto@erto.fiJäsenpalveluma–pe klo 9–1509 6132 3204 jasenpalvelu@erto.fi

puheenjohtajaHuttula Tapio09 6132 3240

puheenjohtajan esikuntaMeincke Pirkkoliisa, hallintopäällikkö, puheenjohtajan sihteeri09 6132 3222Kankkunen Petteri, viestintäpäällikkö09 6132 3238Aho Mirkka, markkinointisuunnittelija09 6132 3264Kuittinen Arja, tiedottaja09 6132 3267

palveluyksikköKoivisto Helena, laatupäällikkö09 6132 3242Fagerlund Sari, jäsenpalvelusihteeri09 6132 3214Kekkonen Hilkka, koulutussihteeri09 6132 3236Pettersson Lotta, jäsenpalvelusihteeri09 6132 3273Räsänen Katariina, jäsenpalvelusihteeri09 6132 3215Turunen Tarja, jäsenpalvelusihteeri09 6132 3268

toimialayksikköHannele Waltari, toimialajohtaja050 568 8407Ben aissa Pia, toimialapäällikkö09 6132 3243Orkovaara Matti, toimialapäällikkö09 6132 3248Ahtola Kaisu, järjestölakimies09 6132 3266Bruun Leila, työsuhdeasiamies09 6132 3231

Huusko Hannu, järjestöasiantuntija09 6132 3272Juvonen Pekka, järjestöasiantuntija09 6132 3216Kalmi Kristiina, järjestöasiantuntija09 6132 3263Koivukoski Katja, järjestöasiantuntija09 6132 3271Kokkonen Ulla, toimialasihteeri09 6132 3230Kuivala Riikka, järjestöasiantuntija09 6132 3220Kuusisto Karo-Petteri, järjestöasiantuntija09 6132 3269Lahti Jarmo, järjestöasiantuntija 09 6132 3239Laihorinne Minna, järjestöasiantuntija09 6132 3220Tuomas-Kettunen Elina, toimialasihteeri09 6132 3227Tykkä Johanna, järjestölakimies09 6132 3234

talous- ja henkilöstö- hallintoyksikköKoskinen Reija, talous- ja henkilöstöpäällikkö09 6132 3210Miettinen Maija, taloussihteeri09 6132 3265Wickström Leena, taloussihteeri09 6132 3221

työttömyyskassaPuhelinpalvelu päivystääma, ti ja toklo 9.30–11.30 ja 12–14p. 09 6132 3224f. 09 6132 3201erto.tk@erto.fiKivistö Esa, kassanjohtaja09 6132 3250Hedman Virpi, taloudenhoitaja09 6132 3251Helle Anna, osastosihteeri09 6132 3256

Jäsenyhdistykset

erityistoimihenkilöt etpj. Seija PyökeriVirpikuja 4 A 11, 01360 Vantaap. 050 559 3142

tsn ja pty neuvottelutulokseenterveys­ ja sosiaalialan neuvottelujär­jestö tsn ja Palvelulaitosten työnantajayhdis­tys pty saavuttivat 1.3. neuvottelutuloksen ter­veys­ ja sosiaalialan työehtosopimuksesta ajalle 1.3.2010–31.1.2012. Sopimuksen voimassaolo jat­kuu 31.1.2012 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei si­tä kirjallisesti irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Tästä poi­keten sopimus voidaan irtisanoa viimeistään 31.12.2010 päättymään 31.1.2011.

Henkilöstöpalvelualan tes-neuvottelut alkavathenkilöstöpalvelualan työehtosopimuk­sen voimassaolo päättyy 30.4. erton vuokra­työn edunvalvontavaliokunta päätti maalis­kuussa neuvottelutavoitteista. Lehden painoon mennessä neuvottelut työnantajia edustavan Henkilöstöpalveluyritysten Liiton hpl:n kans­sa eivät vielä olleet käynnistyneet.

erto ja Erityistoimihenkilöt et ovat vuosit­tain antaneet toimistotyötä koskevan vähim­mäispalkkasuosituksen. Suositus soveltuu käy­tettäväksi työnantajan kanssa yhdessä sopien, jos työntekijän työsuhteessa ei sovelleta mitään työehtosopimusta. Suositus pohjautuu liiton jä­sentutkimuksessa saatuihin tuloksiin.

Toimistotyön palkkojen tarkistamista koske­va suositus puolestaan määräytyy yleensä ajan­kohdan toteutuneiden korotusten keskimääräs­tä, mistä johtuen palkankorotussuositus anne­taan vasta neuvottelukierroksen päättyessä.

Terveyspalvelualalle uusi työehtosopimusterveyspalvelualan liitto ja tsn (erto, SuPer ja Tehy) pääsivät sopuun yksityisen terveyspalve­lualan uudesta työehtosopimuksesta 30.3. Sopi­muksesta saavutettiin neuvottelutulos jo 16.2., mutta työnantajaliiton hallitus hylkäsi tuloksen.

Sopimuksella sovittiin vuoden 2010 palkanko­rotuksista sekä luottamusmiesten ja työsuojelu­valtuutettujen palkkioiden korotuksista.

1.4.2010 korotetaan henkilökohtaisia ja tauluk­kopalkkoja 0,6 %. Lisäksi huhtikuun palkanmak­sun yhteydessä maksetaan 3 %:n kertaerä työn­tekijöille, joiden työsuhde on voimassa 1.4.2010.

1.9.2010 toteutetaan paikallinen järjestelyerä 0,8 %, joka käytetään palkkausjärjestelmän ra­kenteiden tarkistamiseen.

Vuoden 2011 palkankorotukset toteutuvat ai­kaisintaan 1.5.2011. Sopimuskausi on 1.2.2010–31.12.2011.

Kaisu Ahtola

Kristiina Kalmi

Hannele Waltari

Matti Orkovaara

Sosiaalipalvelualalle neuvottelutulososapuolet pääsivät 30.3. sopuun yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudista­misesta, vuoden 2010 palkankorotuksista, työ­suojeluvaltuutetun korvauksesta ja luottamus­mieskorvausten korotuksista.

Sopimuskausi alkoi 1.3.2010 ja päättyy 31.1.2012. Henkilökohtaisia 31.3.2010 voimassa olleita

kuukausi­ ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.4.2010 alkaen 0,6 % ja 30.9.2010 voimassa olevia 1.10.2010 alkaen palkkaryhmissä G10–13 0,0  %, G14–16 0,5 %, G17–19 0,8 %, G20–27 0,9 % ja G28–30 0,8 %.

Uusia työntekijöitä ertoonerton toimialajohtajaksi on nimitetty oi­keustieteen kandidaatti Hannele Waltari. Hän vastaa liiton edunvalvontatoiminnasta ja liiton työnantajapolitiikasta. Lisäksi hän osallistuu jä­senten riita­asioiden hoitoon. Waltari on toimi­nut mm. henkilöstöjohdon tehtävissä kop:ssa ja Meritassa, Huoneistokeskuksen ja Kotimaa­kon­sernin henkilöstöjohtajana sekä lakimiehenä Pankkitoimihenkilöliitossa ja oaj:ssa. ertossa hän on toiminut aiemmin määräaikaisena pro­jektipäällikkönä.

Varatuomari Matti Orkovaara on aloittanut helmikuussa erton toisen toimialaryhmän toi­mialapäällikkönä ja tietoalan järjestölakimie­henä. Orkovaara on aiemmin toiminut pitkään Suomen Farmasialiiton lakimiehenä, pääsihtee­rinä ja neuvottelupäällikkönä.

Toimialayksikön uudeksi järjestöasiantunti­jaksi on nimitetty helmikuussa Kristiina Kalmi. Hän on toiminut aiemmin mm. tuote­, myynti­ ja avainasiakaspäällikkönä media­alan eri yrityk­sissä. Kalmin vastuualueena ertossa on mark­kinointiviestintä­ ja digimedia­ala.

Liiton uudeksi järjestölakimieheksi on valittu oikeustieteen maisteri Kaisu Ahtola, joka siir­tyi ertoon maaliskuussa Suomen Farmasialii­ton työmarkkinalakimiehen tehtävistä. Ahtolan vastuualueeseen kuuluvat tilitoimistoala sekä sosiaalialan järjestöt.

40 erton järjestösivut nº 2 2010 erton järjestösivut nº 2 2010 41

Lähetä ilmoitukset seuraavaan numeroon viimeis­tään 12.5. osoitteeseen ilmoitukset.erto@erto.fi.

Aluejärjestötetelä-savoKoko perheen luontoretki Repoveden kansallis­puistoon Valkealaan la 22.5. Bussikuljetus Mik­kelistä. Lähtö Matkakeskuksesta klo 9, paluu klo 17. Hinta 10 € / jäsen, 20 € ei­jäsen, 10 € 4–12 v., sis. kuljetus, opastus, makkaraa ja nokipannukah­vit. Ilm. 7.5. mennessä Marja­Leenalle: marle.juka­rainen@hotmail.com tai iltaisin p. 050 350 9459.

keski-suomiJäsentapahtuma Rantasipi Laajavuoressa la 8.5. klo 12. Ulkoilua, keilailua, kylpylä ja päi­vällinen. Ilm. 30.4. mennessä: ilkka.puhakka@ ksshp.fi. Maksu ilm. jälkeen 10 € yhdistyksen ti­lille Sampo 840007–10202143.

pohjois-savoAluejärjestön kevätkokous ti 27.4. klo 18 ra­vintola Jahtihovissa, Snellmaninkatu 23, Kuo­pio. Käsitellään toimintakertomus, tilinpäätös ja tase, vastuuvapaus ja tilintarkastajien valin­ta. telan edustaja kertoo mm. mahdollisista elä­keiän ja vuorotteluvapaan muutoksista sekä so­siaalituposta.

Päätteeksi päivällinen. Ilmoittautumiset ruo­kailun järjestämiseksi viim. 22.4.: ismo. kiljunen@pp1.inet.fi tai p. 040 700 1033 / Tanja. Matkat kor­vataan erton matkustussäännön mukaan hal­vinta kulkuneuvoa käyttäen.

Yhdistykset

logistiikan toimihenkilötPohjois-Savon ja Kaakkois­Suomen paikallistoi­mikuntien laiva/hotellimatka Viipuriin 29.–30.5. Pohjois­Savon matka on viisumivapaa. La 29.5. klo 3 lähtö Siilinjärveltä, 7.45–14.15 laivamatka Viipuriin, kiertoajelu, majoitus hotelli Druzhbas­sa. Su 30.5. klo 17.15–21.45 laivamatka Lappeen­rantaan, klo 22 kohti kotia. Hinta jäseniltä 82 € / 2 hh ja ei­jäseniltä 164 € / 2 hh. Sitovat ilm. 30.4. mennessä Tarja Luostariselle p. 045 672 0907 tai tarja.luostarinen@gmail.com.Kaakkois-Suomen ja Pohjois­Savon paikallis­toimikuntien laiva­bussimatka Viipuriin 29.5. Kaakkois­Suomen matka kestää lauantain. Mat­kalle tarvitaan viisumi.

La 29.5. klo 7.45 laiva Viipuriin, buffet­ruokai­lu. Viipurissa kiertoajelu, klo 18 bussi Lappeen­rantaan. Hinta jäseniltä 65 €, sis. buffet­ruokai­lun, hyvitys omasta viisumista 36 €. Sitovat ilm. 30.4. mennessä Tiina Aholalle p. 050 355 8315 tai tiina.ahola@erto.fi.

ta Pa H t u M a K a l e n t e R i

seija.pyokeri@syl.fi, seija.pyokeri@erto.fiwww.etry.fi

logistiikan toimihenkilöt pj. Ritva VäyrynenKantajantie 5, 90800 Oulup. 050 495 2701p. koti 08 510 867 ritva.vayrynen@erto.fiwww.logistiikantoimihenkilot.fi

markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset mamapj. Kaarina Pehkonen Humalistonkatu 5 B 41, 00250 Helsinkip. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fiwww.mamary.fi

tietoalan toimihenkilöt pj. Jouko Malinen, Logica Suomi Oyp. 0400 940 273 jouko.malinen@tietoala.fiwww.tietoala.fi

tilitoimihenkilöt titopj. Anne-Mari KorholaKorholantie 27, 95500 Vojakkala p. 040 741 5915 anne­mari.korhola@erto.fi www.tilitoimihenkilot.com

yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry ysteapj. Matti Ojamo, Näkövammaisten Keskusliittop. 040 737 1720matti.ojamo@erto.fiwww.ystea.fi

Aluejärjestöt

etelä-karjala pj. Markus Saukkonen Hytintie 201, 54310 Hyttip. 044 700 7245markus.saukkonen@kaakontieto.fi

etelä-savopj. Kirsi KyröläinenNaistingintie 2 B 10,50600 Mikkelip. 050 338 9936kirsi.kyrolainen@surffi.fi

helsinki-uusimaapj. Sirkku MutruToinen linja 19 A 18, 00530 Helsinkip. 040 519 6767sirkku.mutru@erto.fi

itä-savopj. Eila TaurénMyllymäenkatu 6 as 6 57130 Savonlinna puh. 0400 613 758 eilatauren@kyyhkynetti.com

kanta-hämepj. Sari IlmarinenTorninmutka 4 B 5 14200 Turenki puh. 040 747 8516sari.ilmarinen@mehilainen.fi

keski-suomipj. Ilkka Puhakka Tyyppäläntie 6 A 5, 40250 Jyväskyläp. 044 702 1055ilkka.puhakka@ksshp.fi

kymiyhdyshenkilö Marjo VierulaVelhontie 2 F 47, 48350 Kotkap. 044 526 0506marjo.vierula@erto.fi

lahden seutupj. Sirkka RappumäkiOnnelaisentie 4, 15340 Lahtip. 044 338 9002sirkka.rappumaki@phnet.fi

lappipj. Raili KarjalainenReetintie 10, 96400 Rovaniemip. 0400 217 732raili.karjalainen@erto.fi

länsirannikkopj. Virve KonttasLähdetie 8, 65320 Vaasap. 050 558 9986virve.konttas@erto.fi

HeNkiLöTiedOT (Täytetään aina)

Etu­ ja sukunimi

Jäsennumero tai hetu(merkittävä kokonaan)

Sähköpostiosoite

Puhelin Koti Työ

Ammattinimike

Lisätietoja Markkinoinnin esto

MuuTOkseT JäseNTieTOiHiN (Osan muutosilmoituksista voi myös tehdä nettisivujemme kautta www.erto.fi)

OsO

iTe Vanha osoite

Uusi osoite

PaLk

aTO

N a

JaN

Jak

sO

Jäsenmaksun suuruus palkattomalla ajanjaksolla vuonna 2010 on 7,50€/kk. Ilmoitus palkattomasta ajanjaksosta on tehtävä palkattomalle kaudelle jäämistä seuraavan kuun alusta alkaen. Palkaton ajanjakso kirjataan vain täysille kalenterikuukausille (esim. 1.1.–31.1.2010). Kirjaa ilmoitukseesi palkattoman kauden syy sekä alkamis­ ja päättymisaika. Jos päättymisajankohta ei ole tiedossasi, arvioi se mahdollisimman tarkasti.

Palkaton ajanjakso: ____/ ____ 20______ – ____/ ____ 20______.

syy: Palkaton sairausloma

Asevelvollisuus Opiskelu (varsinainen henkilöjäsen,

joka siirtyy päätoimiseksi opiskelijaksi)

Palkaton vapaa Hoitovapaa (lastenhoidon tuki)

Määräaikainen eläke Äitiys­, isyys­ tai vanhempainvapaa

Työ

Paik

aN

Mu

uTO

s Edellinen työsuhde päättyi ____/____20______. Uusi työsuhde alkanut ____/____20______.

Uusi työsuhteeni on Vakituinen Määräaikainen

Työnantajan nimi

Työnantajan osoite

Toimiala

eLä

ke

Olen jäänyt pysyvästi eläkkeelle ____/____20____ alkaen. Valitse alla olevista vaihtoehdoista toinen:

Eroan työttömyyskassasta, mutta haluan jäädä liiton eläkeläisjäseneksi em. päivämäärästä lähtien. Vuonna 2010 eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 5 €/kk.

Eroan sekä liitosta että työttömyyskassasta em. päivämäärästä lähtien.

LuO

TTa

Mu

s-TO

iMeT (Ympyröi oikea vaihtoehto) Olen aloittanut / lopettanut luottamusmiehenä / varaluottamusmiehenä /

luottamusvaltuutettuna / varaluottamusvaltuutettuna / työsuojeluvaltuutettuna / 1. varatyösuojeluvaltuutettuna / 2. varatyösuojeluvaltuutettuna ____/____2010 alkaen.

Päiväys Paikka Allekirjoitus

____/____20______

JäseNTieTOJeN MuuTOsLOMake 2010

✃e R t O KO u l u t ta a

henkilöstön edustajilleLuottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen perehdytyskoulutusSuunnattu ensisijaisesti vasta valitulle luotta­musmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuo­jeluvaltuutetulle, soveltuu myös pidempään teh­tävässä toimineelle. Koostuu kahdesta kahden päivän lähiopetusjaksosta ja etäopiskelusta. Perehdytyskoulutus I3.–4.5. ja 13.–14.9. HelsinkiAntaa valmiudet toimia henkilöstön edustajana. Käsitellään mm. luottamusmiehen ja ­valtuute­tun sekä työsuojeluvaltuutetun tehtäviä, työeh­tosopimuksia, työlainsäädäntöä ja yt­menettelyä.Perehdytyskoulutus II17.–18.5., 27.–28.9. ja 7.–8.12.Käsitellään mm. paikallista sopimista, talous­osaamista ja työhyvinvointia sekä viestintä­ ja kokoustaitoja.

kaikille jäsenille Uranavigoinnin ABCKuopio 1.9., Helsinki 22.9. ja Pori 6.10. klo 17–20Tarkoitettu jäsenille, jotka haluavat pohtia uraansa liittyviä valintoja ja kehittää työnhaku­

taitojaan. Osallistujien kanssa luodaan suunni­telma, jonka avulla he voivat navigoida uralla.Työnhakuvalmennus Jyväskylä 24.9. klo 17–20 Oletko työtön tai suunnitteletko työpaikan vaih­toa? Pysähtyykö työnhakusi haastatteluun tai jo sitä ennen? Osallistu valmennusiltaan, jossa kä­sitellään tehokkaan työnhaun keinoja.Omat edut ja oikeudet 1 ja 2Toteutetaan syksyllä 2010, ajat ja paikkakunnat ilmoitetaan myöhemmin. Antaa valmiuksia toi­mia työpaikan ongelmatilanteissa.

ilmoittautuminen koulutuksiinIlmoittautua voit nettisivuilla olevalla lomak­keella, sähköpostilla hilkka.kekkonen@erto.fi tai numeroon (09) 6132 3236.

Ilmoittauduthan koulutukseen, joka järjestetään kotipaikkakunnallasi tai lähellä sitä viimeistään kolme viikkoa aiemmin. Ilmoittautuminen on si­tova. Saat vahvistuksen ilmoittautumisajan päätyt­tyä. Koulutukset ovat jäsenille maksuttomia. Kou­lutusasioissa palvelevat koulutussihteeri Hilkka Kekkonen ja laatupäällikkö Helena Koivisto. Lisä­tiedot ja ilmoittautumiset: www.erto.fi/koulutus.

Kelan peruspäiväraha/työmarkkinatuki tai yli kalenterikuukauden kestävä karenssi (työtön). Huom. kassaltamme ansiosidonnaista päivärahaa tai muuta kassan maksamaa etuutta saavat jäsenet eivät ole oikeutettuja alennetun jäsenmaksun maksamiseen.

42 erton järjestösivut nº 2 2010 toimi nº 2 2010 43

tulevaisuuden tekijät analysoivat t yöelämäätEKsti SuSanna Viljanen KUVa Hanna KOiKKalainen

{ uusi alku }

Erityisalojen Toimihenkilöliitto erto ry

Tunnus 5005594Vastauslähetys 00003 Vastauslähetys

Vastaanottajamaksaa

postimaksun

✃

pirkanmaapj. Jari KoivulaKaaritie 24, 37600 Valkeakoskip. 050 591 6551jvkkoivula@hotmail.com

pohjois-karjalapj. Päivi Kuosmanen Kokkomäentie 2 D 19, 80140 Joensuup. 050 369 5428paivi.kuosmanen@erto.fi

pohjois-pohjanmaapj. Raija SimiläKanavaranta 9 A 3,90100 Oulup. 040 505 5397raija.simila@erto.fi

pohjois-savopj. Ulla-Maija Alanne Linnanpellonkatu 8 as 2, 70500 Kuopiop. 050 305 1713ulla­maija.alanne@erto.fi

satakuntapj. Anne KiveläHakalantie 20 as 7, 29600 Noormarkku p. 0400 539 994kivelaiska@luukku.com

seinäjoen seutupj. Ulla MuurimäkiKeijukaisenpolku 2 E, 60150 Seinäjokip. 050 328 5264ulla.muurimaki@gmail.com

varsinais-suomipj. Tiina ImmonenAhmankuja 3 A,20750 Turkup. 040 748 2051tiina.immonen@erto.fi

Aino Laakkonen, 6 vuottaTöissä pitää olla kivaa, sillä lemmikin kouluttaja me­

nee töihin aamulla puoli kuudelta ja tulee pois illalla puoli yhdeksältä. Kaverit siellä töissä ovat vielä tär­keämpiä kuin eläimet.

Lemmikin kouluttajalla on hyvä palkka. Se on kivaa, sillä rahalla voi sitten ostaa uusia eläimiä. Täytyy olla työ, että saa rahaa. Äidillä on ystävä, joka ei tee töitä. Äiti, miten se saa rahaa?” n

Ainon äiti on toimistosihteeri ja isä rauhanturvaaja.

”minusta tuLee Lemmikin kOuLuttaja. Se kou­luttaa eläimiä, niin että kun joku ostaa eläinkaupasta lemmikin, se on sitten valmiiksi koulutettu. Kouluttai­sin koiria, kissoja, marsuja ja hiiriä.

Haluaisin meille hamsterin. Kouluttaisin sen hyppi­mään ja pelaamaan jalkapalloa, koska olen itsekin pe­lannut. Koirat opettaisin kierimään ja antamaan tassua.

Kaverillani on rottia. Niitä houkutellaan temppuradan toisesta päästä herkuilla, ja sitten ne juoksee radan läpi ja syö sen herkun. Toisen kaverin äiti ei tykkää rotista.

Haluatko, että työ tarjoaa mahdollisuuksia etenemiseen ja kehittymiseen? Arvostatko sitä, että suorituksesi näkyy palkassasi? Me autamme sinua etenemään urallasi ja nostamaan arvoasi työmarkkinoilla.

ANSAITSE ENEMMÄNwww.erto.fi