Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
TIISERIT I I V I S T E L M Ä#MDIkuntakysely
2
VALTAKUNNALLINEN
KUNTAKYSELY
2020
MDI toteutti loka–marraskuussa 2020 kuudennen kerran valtakun nallisen kuntakyselyn, jolla kerättiin kuntien päättäjien ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä tulevaisuuden kunnasta.
Tähän kuntakyselyn tiivistelmään olemme koonneet MannerSuomen kunnille annetut kouluarvosanat elinvoimapolitiikalle sekä kuntien lyhyen ja keskipitkän aikavälin kehitysnäkymät.Kyselyn kokonaistulokset julkaistaan alkuvuodesta 2021, ja viestimme tuloksista Twitter‑tilillämme @MDIfriends. Löydät lisätietoa kuntakyselystä ja pääset tarkastelemaan oman kuntasi ja alueesi sekä muiden kuntien tuloksia vuorovaikutteisten visualisointien avulla osoitteessa mdi.fi/kuntakysely.
VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2020sivu 3
KENEN TOIMEKSIANNOSTA KYSELY TEHTIIN?MDI teki kuntakyselyn omana työnään eli ilman tilausta. Näin ollen kyselyn kautta on mahdollista tuottaa puolueetonta tietoa kunnille ja ministeriöille. MDI tekee aktiivista työtä
kaupunkien ja kuntien, maaseudun ja muuttuvien alueiden kehittämisen parissa. MDI on
yksityinen ja puolueeton yritys.
MIKSI KYSELY TOTEUTETTIIN?Kyselyn tavoitteena oli koota mahdollisimman kattava tilannekuva Suomen kunnista. Kokonaiskuva auttaa kuntia profiloimaan omaa strategia- ja kehittämistyötään sekä
ministeriöitä hallituksen keskeisten uudistusten toimeenpanossa.
MIHIN KYSELYN TIETOA KÄYTETÄÄN?Kyselyn tietoja hyödynnetään MDI:n tekemissä valtakunnallisissa selvityksissä ja kuntien
elinvoima- ja strategiapohdinnoissa. Kattava ja kokonaisvaltainen vertailutieto parantaa
kuntien mahdollisuuksia tehdä valintoja omassa kehittämistyössään. MDI on mukana
myös valtioneuvoston kanslian tutkimus- ja selvityshankkeissa (VN TEAS), joissa muun
muassa tutkitaan monipaikkaisuuden nykytilaa, kestävyyttä, tulevaisuutta ja ohjauskeinoja
sekä lisäksi tutkimuksessa, jossa tarkastellaan perustoimeentulotuen vaikutusta kuntien
toimintaan.
Nykyiseen valtuustokauteen lähdettäessä tuskin kukaan osasi ennustaa nykyistä kehityskulkua. Halusimme koota
tätä kuvaa kuntakentästä kyselyllä myös poikkeusvuonna 2020 ja katsoa korona-ajan taakse – miten tämän
vuoden kokemukset ovat muuttaneet ajatuksia 2020-luvun kehityksestä ja kehittämisestä.
Tutustu myös, mitä muuta olemme kuntakyselyllä selvittäneet ja kysy tarkemmin tuloksista – tarjoamme
tietoa. Kuntakyselyä koskeviin kysymyksiin vastaa Janne Antikainen: [email protected] ja p. 040 764 1829.
Kuntakysely kohdistettiin kaikkien Manner-Suomen
kuntien (295 kpl) viranhaltijoille, valtuutetuille ja
hallitusten jäsenille. Kysely lähetettiin kaikkiaan
10 117 henkilölle, joista 2 598 vastaajaa
yhteensä 291 kunnasta antoi näkemyksensä.
Vastausprosentti oli 25,7.
25,7 %23,7 % (2019)
http://mdi.fihttp://mdi.fi
VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2020 sivu 4
Kyselyn vastauspolku
1. Kouluarvosana elinvoimapolitiikalle
2. Kouluarvosana kunnan menestymiseen vaikuttaville tekijöille
3. Kunnan tilannekuvan ja päätöksenteon arviointi
4. Kehitysnäkymät kunnassa
5. Soteuudistuksen toteutuminen
6. Tarve monialaiselle maakunnalle
7. Tarve kuntaliitoksille
8. Tarve kuntien eriyttämiselle tehtävien perusteella
9. Tavoiteltavat kuntien ja maakuntien lukumäärät
10. Tärkein kunnan toimintaympäristöön vaikuttava trendi tai ilmiö tulevalla strategiakaudella ja siihen liittyen tehdyt toimenpiteet
11. Strategian merkitys johtamisen ja ohjauksen kannalta
12. Kouluarvosana strategian onnistumiselle päättyvällä valtuustokaudella sekä syyt onnistumisen / epäonnistumisen taustalla
13. Koronakriisin aikana toteutetun valtioneuvoston kriisijohtamisen arviointi
14. Kunnan kokemukset valtion koronarajoituksista, -toimista ja -suosituksista
15. Kansallisesti vaikuttava ja toteutettavissa oleva alueellinen uudistus lähivuosina
16. Monipaikkaisuuden merkitys kunnalle
17. Alueelliseen supistumiseen varautuminen
18. Tilastokeskuksen väestöennusteen toteutumisen arviointi
19. Kunnan perustoimeentulotukimenot ja niihin liittyvä päätöksenteko
20. Kunnan vapaaehtoinen palokuntatoiminta
21. Sukupuolinäkökulman huomioiminen kunnan päätöksenteossa ja elinvoimapolitiikassa
Taustatiedot
Kunta
Rooli vastaajana (luottamushenkilö/viranhaltija)
Ikä
Sukupuoli
Kuntakokemus (luottamushenkilönä tai virassa)
Puolue
KUNTAKYSELYN KYSYMYSTEEMAT
http://mdi.fihttp://mdi.fi
KOULUARVOSANAT ELINVOIMAPOLITIIKALLE
VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2020sivu 6 KOULUARVOSANAT ELINVOIMAPOLITIIKALLE
Elinvoimapolitiikan arvosanat ovat nousseet viime vuodesta – paikallisella tasolla on onnistuttu jälleen parhaiten elinvoiman vahvistamisessa. Onnistuneimmiksi nousivat suurten kaupunkien kehyskunnat sekä suurehkot kaupungit.
Maakunnista elinvoimapolitiikka koetaan jälleen onnistuneimmaksi
Pohjanmaalla. Heikoimmat arvosanat elinvoimapolitiikalle annetaan
puolestaan edellisvuoden tavoin Etelä-Savossa. Edeltävään vuoteen
nähden eniten, yhdeksän sijaa, on laskenut Etelä-Karjalan sijoitus.
Päijät-Hämeen sijoitus on noussut kahdeksan sijaa.
Kaupunkimaiset kunnat antoivat elinvoimapolitiikalle hieman
paremmat arvosanat kuin maaseutumaiset tai taajaan asutut kunnat.
Kuntien viranhaltijat arvioivat alueellisen elinvoimapolitiikan hieman
onnistuneemmaksi kuin luottamushenkilöt.
RKP:n kannattajat antavat parhaimmat arvosanat toimille elinvoiman
vahvistamiseksi, kun taas sinisen tulevaisuuden ja perussuomalaisten
edustajat antavat heikoimmat arvosanat.
Pohjanmaa 7,48
Keski-Pohjanmaa 7,33
Pohjois-Karjala 7,27
Pohjois-Pohjanmaa 7,20
Pohjois-Savo 7,17
Kainuu 7,16
Pirkanmaa 7,11
Varsinais-Suomi 7,10
Päijät-Häme 6,99
Keski-Suomi 6,98
Kymenlaakso 6,98
Kanta-Häme 6,98
Lappi 6,98
Etelä-Pohjanmaa 6,97
Satakunta 6,92
Etelä-Karjala 6,89
Uusimaa 6,88
Etelä-Savo 6,86
2020
Taulukko 1. Kouluarvosana
elinvoimapolitiikalle kokonaisuutena
vuonna 2020.
Pohjanmaa 7,29
Pohjois-Karjala 7,01
Varsinais-Suomi 6,96
Pohjois-Pohjanmaa 6,95
Pohjois-Savo 6,93
Pirkanmaa 6,93
Etelä-Karjala 6,82
Kainuu 6,81
Keski-Pohjanmaa 6,78
Satakunta 6,77
Lappi 6,72
Kymenlaakso 6,70
Keski-Suomi 6,70
Uusimaa 6,70
Etelä-Pohjanmaa 6,65
Kanta-Häme 6,65
Päijät-Häme 6,61
Etelä-Savo 6,47
2019
Taulukko 2. Kouluarvosana elinvoimapolitiikalle kokonaisuutena vuonna 2019.
7,5 (2019)7,6 (2018)7,6 (2017)
6,8 (2019)6,9 (2018)6,9 (2017)
6,7 (2019)6,8 (2018)6,8 (2017)
6,3 (2019)6,4 (2018)6,5 (2017)
7,7 kuntien toimille
7,0 seudullisille
toimille
7,0 maakunnan
toimille
6,6 ylimaakunnallisille
toimille
Taulukko 3. Keskiarvot toimenpiteille
elinvoiman vahvistamiseksi vuonna 2020 ovat kohonneet
edellisvuoteen verrattuna.
2020KOKO MAA
http://mdi.fihttp://mdi.fi
VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2020sivu 7 KOULUARVOSANAT ELINVOIMAPOLITIIKALLE
Kunnan omat toimet elinvoiman vahvistamiseksi
Yli 8,58,1 - 8,57,6 - 8,07,1 - 7,56,6 - 7,0Alle 6,6Ei tietoja / alle 3 vastausta
Seudun omat toimet elinvoiman vahvistamiseksi
Yli 7,57,1 - 7,56,6 - 7,06,1 - 6,5Alle 6,1Ei tietoja
6,8
7,0
7,0
7,2
7,2
7,0
7,1
6,8
6,8
7,0
6,9
6,6
6,9
7,17,1
6,5
7,4
7,6
Maakunnan omat toimet elinvoiman vahvistamiseksi
Yli 7,57,1 - 7,56,6 - 7,06,1 - 6,5Alle 6,1Ei tietoja
Kartta 1. Minkä kouluarvosanan antaisit
oman kunnan toimista elinvoiman vahvistamiseksi?
Kartta 2. Minkä kouluarvosanan antaisit
oman seudun toimista elinvoiman vahvistamiseksi?
Kartta 3. Minkä kouluarvosanan antaisit
oman maakunnan toimista elinvoiman vahvistamiseksi?
Oma seutu Oma maakuntaOma kunta
http://mdi.fi
KUNTIEN KEHITYSNÄKYMÄT
VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2020sivu 9 KUNTIEN KEHITYSNÄKYMÄT
Kehitysnäkymät kunnassanipuolen vuoden päästä
Huomattavasti paremmatHieman paremmatEnnallaanHieman heikommatHuomattavasti heikommatEi tietoja / alle 3 vast.
Kartta 4. Kehitysnäkymät kunnissa
puolen vuoden päästä.
Kehitysnäkymät kunnassani3-5-vuoden päästä
Huomattavasti paremmatHieman paremmatEnnallaanHieman heikommatHuomattavasti heikommatEi tietoja / alle 3 vast.
Kartta 5. Kehitysnäkymät kunnissa
3-5 vuoden päästä.
Kunnissa kehitysnäkymät nähdään koronaepidemian keskellä positiivisina – tulevaisuususkoa löytyy ympäri Suomen.
Kyselyn perusteella kuntien tulevaisuususko on vahvistunut selvästi.
Lähes puolet (45 %) katsoo oman kuntansa kehitysnäkymien olevan
3–5 vuoden päästä nykyistä paremmat. Vastaavasti noin viidennes
vastaajista (21 %) pelkää oman kunnan kehitysnäkymien heikkenevän.
Vuoden 2019 kyselyssä kehitysedellytysten heikkenemistä pelkäsi reilu
kolmannes, ja puolet uskoi näkymien paranemiseen.
Maakunnista oman kunnan kehitysnäkymiin suhtaudutaan positiivisim-
min Pohjanmaalla ja negatiivisimmin Kymenlaaksossa.
Kaupungeissa oman kunnan tulevien vuosien kehitysnäkymät miel-
letään hieman valoisammiksi kuin maaseudulla ja harvan asutuksen
alueilla.
Kuntien viranhaltijat uskovat hieman luottamushenkilöjä useammin
oman kuntansa kehitysnäkymien paranevan tulevien vuosien aikana.
RKP:n kannattajat näkevät oman kuntansa kehitysnäkymät 3–5 vuoden
päästä kaikkein parhaimpina ja perussuomalaisten kannattajat kaikkein
heikoimpina.
3—5 vuoden päästäPuolen vuoden päästä
http://mdi.fi
VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2020sivu 10 KUNTIEN KEHITYSNÄKYMÄT
5 %
13 %
11 %
15 %
17 %
34 %
17 %
29 %
18 %
18 %
17 %
12 %
21 %
13 %
23 %
10 %
21 %
19 %
35 %
44 %
39 %
47 %
51 %
36 %
46 %
51 %
48 %
52 %
58 %
48 %
49 %
36 %
46 %
42 %
48 %
46 %
10 %
12 %
13 %
15 %
8 %
7 %
9 %
6 %
9 %
11 %
8 %
14 %
8 %
9 %
7 %
12 %
10 %
13 %
36 %
22 %
28 %
13 %
17 %
16 %
19 %
7 %
16 %
15 %
8 %
20 %
13 %
31 %
20 %
24 %
14 %
14 %
13 %
8 %
9 %
6 %
6 %
5 %
7 %
7 %
4 %
2 %
5 %
4 %
9 %
10 %
3 %
8 %
5 %
6 %
1 %
1 %
1 %
3 %
2 %
2 %
2 %
0 %
4 %
2 %
4 %
1 %
1 %
1 %
1 %
3 %
2 %
1 %
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Etelä-Karjala
Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Savo
Kainuu
Kanta-Häme
Keski-Pohjanmaa
Keski-Suomi
Kymenlaakso
Lappi
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Päijät-Häme
Satakunta
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Kehitysnäkymät kunnassani 3-5 vuoden päästä ovat... (2018)
nykyistä huomattavasti paremmat nykyistä hieman paremmat ennallaan nykyistä hieman heikommat nykyistä huomattavasti heikommat en osaa sanoa
5 %
13 %
11 %
15 %
17 %
34 %
17 %
29 %
18 %
18 %
17 %
12 %
21 %
13 %
23 %
10 %
21 %
19 %
35 %
44 %
39 %
47 %
51 %
36 %
46 %
51 %
48 %
52 %
58 %
48 %
49 %
36 %
46 %
42 %
48 %
46 %
10 %
12 %
13 %
15 %
8 %
7 %
9 %
6 %
9 %
11 %
8 %
14 %
8 %
9 %
7 %
12 %
10 %
13 %
36 %
22 %
28 %
13 %
17 %
16 %
19 %
7 %
16 %
15 %
8 %
20 %
13 %
31 %
20 %
24 %
14 %
14 %
13 %
8 %
9 %
6 %
6 %
5 %
7 %
7 %
4 %
2 %
5 %
4 %
9 %
10 %
3 %
8 %
5 %
6 %
1 %
1 %
1 %
3 %
2 %
2 %
2 %
4 %
2 %
4 %
1 %
1 %
1 %
1 %
3 %
2 %
1 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Etelä-Karjala
Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Savo
Kainuu
Kanta-Häme
Keski-Pohjanmaa
Keski-Suomi
Kymenlaakso
Lappi
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Päijät-Häme
Satakunta
Uusimaa
Varsinais-Suomi
7 %
5 %
1 %
20 %
10 %
20 %
6 %
14 %
12 %
11 %
13 %
1 %
15 %
4 %
8 %
4 %
13 %
7 %
42 %
44 %
30 %
26 %
44 %
45 %
29 %
43 %
44 %
44 %
45 %
27 %
45 %
30 %
37 %
31 %
43 %
43 %
8 %
9 %
16 %
9 %
8 %
6 %
13 %
17 %
8 %
11 %
17 %
13 %
11 %
11 %
12 %
18 %
17 %
14 %
25 %
28 %
37 %
25 %
21 %
17 %
33 %
14 %
21 %
24 %
16 %
34 %
16 %
38 %
26 %
32 %
16 %
23 %
15 %
14 %
14 %
18 %
17 %
12 %
17 %
11 %
12 %
8 %
5 %
23 %
11 %
15 %
18 %
13 %
9 %
11 %
1 %
3 %
1 %
1 %
2 %
3 %
2 %
4 %
2 %
3 %
2 %
1 %
2 %
2 %
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Etelä-Karjala
Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Savo
Kainuu
Kanta-Häme
Keski-Pohjanmaa
Keski-Suomi
Kymenlaakso
Lappi
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Päijät-Häme
Satakunta
Uusimaa
Varsinais-Suomi
5 %
13 %
11 %
15 %
17 %
34 %
17 %
29 %
18 %
18 %
17 %
12 %
21 %
13 %
23 %
10 %
21 %
19 %
35 %
44 %
39 %
47 %
51 %
36 %
46 %
51 %
48 %
52 %
58 %
48 %
49 %
36 %
46 %
42 %
48 %
46 %
10 %
12 %
13 %
15 %
8 %
7 %
9 %
6 %
9 %
11 %
8 %
14 %
8 %
9 %
7 %
12 %
10 %
13 %
36 %
22 %
28 %
13 %
17 %
16 %
19 %
7 %
16 %
15 %
8 %
20 %
13 %
31 %
20 %
24 %
14 %
14 %
13 %
8 %
9 %
6 %
6 %
5 %
7 %
7 %
4 %
2 %
5 %
4 %
9 %
10 %
3 %
8 %
5 %
6 %
1 %
1 %
1 %
3 %
2 %
2 %
2 %
4 %
2 %
4 %
1 %
1 %
1 %
1 %
3 %
2 %
1 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Etelä-Karjala
Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Savo
Kainuu
Kanta-Häme
Keski-Pohjanmaa
Keski-Suomi
Kymenlaakso
Lappi
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Päijät-Häme
Satakunta
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Kuvio 1. Kehitysnäkymät omassa kunnassa
maakunnittain vuonna 2020.
Kehitysnäkymät kunnassani 3–5 vuoden päästä ovat…
Kuvio 2. Kehitysnäkymät omassa kunnassa
maakunnittain vuonna 2019.
Kuvio 3. Kehitysnäkymät omassa kunnassa
maakunnittain vuonna 2018.
2020 2019 2018
http://mdi.fi
SOTE-UUDISTUKSEN TOTEUTUMINEN JA SEN VAIKUTUS KUNNAN KEHITYSNÄKYMIIN
VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2020sivu 12 SOTE-UUDISTUKSEN TOTEUTUMINEN JA SEN VAIKUTUS KUNNAN KEHITYSNÄKYMIIN
4 %
6 %
2 %
3 %
1 %
5 %
6 %
5 %
6 %
2 %
4 %
4 %
3 %
5 %
6 %
4 %
3 %
24 %
32 %
30 %
45 %
32 %
51 %
30 %
19 %
45 %
30 %
42 %
44 %
43 %
46 %
35 %
39 %
19 %
36 %
36 %
20 %
28 %
25 %
20 %
22 %
18 %
32 %
15 %
21 %
19 %
35 %
17 %
16 %
17 %
21 %
15 %
16 %
21 %
18 %
18 %
17 %
34 %
17 %
27 %
21 %
23 %
31 %
25 %
13 %
27 %
22 %
32 %
26 %
33 %
30 %
4 %
20 %
11 %
6 %
7 %
9 %
21 %
7 %
10 %
5 %
2 %
5 %
5 %
13 %
3 %
24 %
8 %
10 %
5 %
11 %
5 %
6 %
5 %
10 %
2 %
5 %
6 %
5 %
2 %
6 %
5 %
3 %
5 %
5 %
9 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Etelä-Karjala
Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Savo
Kainuu
Kanta-Häme
Keski-Pohjanmaa
Keski-Suomi
Kymenlaakso
Lappi
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Päijät-Häme
Satakunta
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Miten sote-uudistus tulee vaikuttamaan kuntaasi?
Erittäin positiiviseti Jonkun verran positiivisesti Ei positiivisesti eikä negatiivisesti
Jonkun verran negatiivisesti Erittäin negatiivisesti En osaa sanoa
Kuvaaja 1. Sote-uudistuksen vaikutus kunnan kehitysnäkymiin maakunnittain.
Selvästi yli puolet (59 %) vastaajista uskoo soteuudistuksen toteutuvan lähivuosina, ja lisäksi 13 % uskoo uudistuksen toteutuvan joillain muutoksilla.
Yli kolmasosa vastaajista (38 %) kokee soteuudistuksen vaikuttavan vähintään hieman
positiivisesti oman kuntansa kehitysnäkymiin. Joka viides (20 %) ei miellä uudistuksen
vaikutuksia kunnalleen positiiviseksi eikä negatiiviseksi. Hieman useampi kuin joka kolmas
(36 %) katsoo, että vaikutus on vähintään jonkun verran negatiivinen.
Maakunnista soteuudistuksen vaikutukset nähdään negatiivisimpina Uudellamaalla ja
positiivisimpina Keski-Pohjanmaalla.
Aluetyypeistä soteuudistuksen vaikutusten arvioidaan olevan kaupunkimaisissa kunnissa
keskimäärin negatiivisempia kuin maaseutumaisissa tai taajaan asutuissa kunnissa.
Lähes yhtä suuri osuus kuntien viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä pitää uudistuksen
vaikutusta oman kuntansa kehitysnäkymiin positiivisena.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajien joukossa on eniten niitä, jotka katsovat
soteuudistuksen vaikuttavan negatiivisesti oman kuntansa kehitysnäkymiin. Keskustan
ja sinisen tulevaisuuden edustajat näkevät puolestaan uudistuksen vaikutukset kaikkein
positiivisimmin.
http://mdi.fihttp://mdi.fi
#MDIkuntakysely VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2020
MDIfriends mdifriends MDIfriends Aluekehittäm
isen konsulttitoimisto MDI
http://mdi.fihttps://twitter.com/MDIfriendshttps://www.instagram.com/mdifriends/https://www.facebook.com/MDIfriendshttps://www.linkedin.com/company/765873/