Upload
others
View
33
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
TERVEYSTALOTänään
Terveystalo on verkostoltaan Suomen suurin
terveyspalveluyritys, joka on rakentunut lukuisten
yrityskauppojen myötä. Neljästä yksityisen
lääkärikeskuksen yhteenliittymästä on reilussa
viidessätoista vuodessa versonut koko maan kattava
terveydenhuoltopalveluja tarjoava konserni, jolla
on merkittävä asema suomalaisen terveyden-
huollon kehittämisessä. Valtakunnallisesti pal-
velevassa Terveystalossa työskentelee yli 6 800
terveydenhuollon ammattilaista. Vuonna 2015
potilaskäyntejä oli yli 4 miljoonaa ja lääkäri-
käyntejä yli 2,5 miljoonaa, mikä on 10 % kaikista
Suomen vuotuisista lääkärikäynneistä.
Kannessa työterveyden ylilääkäri Minna Pihlajamäki. Sisäkannessa vastaanottohoitaja Kirsti Nenonen.
Terveystalo tänään 2-5Strategiamme Toimitusjohtajan katsaus Terveydenhuolto murroksessa 6-11 Työkyvyttömyys syö miljardeja Työterveys on tehokas osa terveydenhuoltojärjestelmää Vaikuttavaa hoitoa 12-15Sairauksien ennaltaehkäisy kannattaa Nopeasti hyvään hoitoon
Terveystalo edelläkävijänä 16-19Sähköiset palvelut hoidon tukena Julkisen terveydenhuollon kumppani
Halutuin työntekopaikka 20-21
Sisällys
Toteutus: SEK | Kuvat: Aki Rask | Paino: Forssa Print
4
Vahvimmat asiakassuhteetTarjoamme Suomen monipuolisimmat terveys-
ja hyvinvointipalvelut sekä valtakunnallisesti
kattavimman palveluverkoston. Tuotamme
asiakkaillemme arvoa mm. parantamalla työn
tuottavuutta sekä tarjoamme työkaluja työ-
hyvinvoinnin johtamiseen ja yksilön terveyden
ylläpitämiseen.
Vastuullinen yhteiskunnallinen uudistajaOsallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja haluamme
olla laaja-alaisesti kehittämässä suomalaista terveydenhuoltoa sekä
toimialan avoimuutta ja potilaslähtöisyyttä. Pyrimme edistämään
kansanterveyttä jakamalla ja analysoimalla rekistereissämme olevaa
tietoa yhteiskunnallisesti hyödynnettäväksi.
Mitattua vaikuttavuutta Olemme edelläkävijä hoidon laadun ja
vaikuttavuuden mittaamisessa ja tulosten
julkaisemisessa ja tarjoamme terveyden-
huollon ammattilaisille heidän työtään ohjaavia ja
parantavia työkaluja. Lääketieteellinen laatu ja
hoidon vaikuttavuus ovat kilpailuetuja, joiden
avulla voimme saavuttaa muutkin tavoitteemme.
Paikallisesti laadukkain ja valtakunnallisesti tehokkainMaan laajin toimipaikkaverkosto varmistaa palveluiden hyvän saatavuu-
den. Valtakunnallisuutemme ansiosta meillä on mahdollisuus ulottaa
koko asiantuntijaverkostomme sekä potilaiden että muiden ammatti-
laisten tueksi sekä kehittää digitaalisia palveluita ja kustannustehokkaita
sekä lääketieteellisesti vaikuttavia hoitoprosesseja kaikkialle Suomeen.
TERVEYSTALON STRATEGIA
Laadukkaat ja asiakaslähtöiset
palvelumme edistävät kansalaisten
terveyttä ja samalla koko yhteiskunnan
hyvinvointia. Toimintamme perustuu
kuuteen strategiseen
valintaan
Halutuin työntekopaikka osaajille Tarjoamme terveysalan osaajille parhaat puitteet sekä
mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen. Henkilöstön
tyytyväisyys näkyy asiakkaillemme parempana hoitona sekä
palvelukokemuksena.
Ylivertainen palvelukokemusYli 900 000 asiakasta valitsee Terveystalon vuosittain. Potilaan
kuunteleminen ja kohteleminen sekä tarpeiden ymmärtäminen
myös asiakkaan roolissa ovat meille yhtä merkityksellisiä kuin
hoidon korkea lääketieteellinen laatu, sillä asiakaskokemus
rakentuu jokaisessa kohtaamisessa koko hoidon ajan.
4
HYVINVOINNISTA KANNATTAVAA KASVUA
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Suomalainen terveydenhuolto on suuressa murroksessa
niin kansanterveydellisten haasteiden kuin palveluiden
tuottamisen ja rahoituksen osalta. Toimialan merkitys
tulee vain kasvamaan, sillä talouskasvua ei synny ilman
työkykyistä työvoimaa.
Kansantalouden heikoista näkymistä ja työllisyyden
laskusta huolimatta yksityinen terveyspalvelumarkkina
on erittäin dynaaminen – sekä toimialan sisällä että yli
rajojen on tehty paljon yritysostoja. Asemansa vakiinnut-
taneiden yritysten lisäksi alalle on tullut uusia toimijoita.
Vakuutusyhtiöt ovat ottaneet vahvan otteen hoitoket-
juohjauksesta ja ryhtyneet myös itse palvelutuottajiksi.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen ei saatu
uuden hallituksenkaan myötä riittävää selkeyttä, mihin
kunnat reagoivat avaamalla nopeasti sote-ulkoistuksia.
Terveystalo paransi vuonna 2015 merkittävästi kannatta-
vuuttaan sekä prosentuaalisesti että euroissa mitattuna.
Loimme uusia toimintamalleja, joiden avulla kykenimme
onnistuneesti vastaamaan alan haasteisiin ja tiukentu-
neeseen hintakilpailuun. Bruttomyyntimme kasvoi noin
30 miljoonaa tilanteessa, jossa työllisten määrä laski,
yritykset kilpailuttavat työterveyshuollon palveluita entis-
tä hanakammin, hintakilpailu on kiristynyt ja yksityisten
terveyspalveluiden kulutus on vähentynyt. Kasvua oli
kaikissa asiakassegmenteissä. Markkinaosuuden kasvu
perustui mm. yksityisasiakkaille suunnattujen ja digi-
taalisten palveluiden kehittämiseen sekä hoitoketjuihin.
Lisäksi laajensimme suunterveyden palveluihin, jotka
integroimme ensimmäisenä toimijana osaksi perusterveyden-
huoltoa ja kokonaistarjontaa. Onnistuimme myös
erinomaisesti Rantasalmen sote-palveluiden kokonais-
ulkoistuksessa, joka alkoi vuoden 2015 alusta.
Uskomme vahvasti, että Terveystalon tulevaisuudennäkymät
ovat positiiviset. Avain kansalliseen tuottavuuteen löytyy
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä. Terveys talo on
pystynyt lunastamaan roolinsa merkittävänä ja vastuullisena
suomalaisena terveydenhuollon toimijana; tuotamme
työterveyspalveluita lähes neljännekselle työvoimasta
ja vastaamme 10 prosentista Suomen kaikista lääkäri-
käynneistä. Pystymme luomaan taloudellista arvoa sekä
yksittäisille yrityksille että yhteiskunnalle mm. vähentä-
mällä tekemättömästä työstä syntyviä vuosikustannuksia.
Tulevaisuus rakentuu asiakkuuksien, laadun ja hoitoketjujen
ympärille rakennetuille palveluille, joissa teknologia on
merkittävässä roolissa.
Yrjö Närhinen
toimitusjohtaja
5
TERVEYSTALO HALUAA OLLA MUKANA KEHITTÄ-MÄSSÄ LAAJA-ALAISESTI SUOMALAISTA TERVEYDEN-HUOLTOA JA EDISTÄMÄSSÄ SUOMALAISTEN HYVIN-VOINTIA.
6 7
6
Suomella on ratkottavanaan isoja terveydenhuollon haasteita. Terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet kansantaloutta nopeammin, mikä on johtanut kestävyysvajeeseen. Palveluiden saatavuus on heikko ja jonot kohtuuttoman pitkiä.
Julkiseen terveydenhoitoon käytetyt menot ovat kasvaneet viime vuosina rajusti
ja samalla tuottavuus on laskenut. Palveluiden tarve tulee kasvamaan väestön
ikääntyessä ja työikäisen väestön suhteellisen osuuden laskiessa. Tilastokeskuksen
mukaan vuonna 2030 arviolta viidennes väestöstä on 68 vuotta täyttäneitä.
Valtionvarainministeriön arvion mukaan Suomen ikäsidonnaisten menojen kasvu
aiheuttaa arviolta noin 30 prosentin korotustarpeen kunnallisveroprosenttiin vuoteen
2030 mennessä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen kannalta on
keskeistä uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet. Kustannuksia on saatava
leikattua hyvinvointipalveluita karsimatta.
Terveydenhuollon rakenteiden tulisi turvata potilaan oikeudet hyvään hoitoon.
Yhteiskunta tarvitsee terveitä kansalaisia ja veronmaksajia: pääpainon tulisi olla
ennaltaehkäisevässä toiminnassa, ei sairaanhoidossa. Työnantajat tarvitsevat
työkykyisiä ja työssään hyvin voivia työntekijöitä, joilla on mahdollisimman vähän
poissaoloja ja sairauslomia. Työikäisen väestön pitäminen työkykyisenä on ensiar-
voisen tärkeää, sillä siten varmistetaan muiden väestöryhmien (lapset, vanhukset)
hyvinvointipalveluiden rahoitus. Yksilö tarvitsee joustavia terveyspalveluita, jotka
ovat helposti saavutettavissa.
Suomen terveyspalveluiden laatu on tällä hetkellä OECD-vertailussa keskitasoa.
Suomi on perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn osalta Euroopan epätasa-arvoisin maa,
sillä Suomessa hoitojonot ovat poikkeuksellisen pitkät. Ruotsissa 90 % asiakkaista
saa lääkäriajan alle viikon sisään.* Suomessa vain puolet avosairaanhoidon kiireettö-
mistä lääkärikäynneistä terveyskeskukseen toteutui viikon kuluessa yhteydenotosta.
Kahdessa prosentissa käynneistä odotusaika oli yli kolme kuukautta.**
Terveystalo haluaa olla mukana kehittämässä laaja-alaisesti suomalaista terveyden-
huoltoa ja edistämässä suomalaisten hyvinvointia. Uudistuksen työkaluja ovat
toimialan avoimuus, asiakaslähtöisyys ja eri toimijoiden yhteistyö. Kustannus-
tehokkuutta syntyy vain uusien toimintatapojen kautta ja käyttämällä potilaan
valinnanvapautta kirittämään toimijoita kustannustehokkuuteen ja parempaan
laatuun. Terveydenhuollon haasteista selviäminen edellyttää myös, että yksilöllä on
mahdollisuus ja motivaatio ottaa entistä enemmän vastuuta omasta terveydestään.
Terveyspalveluilla varmistetaan muun elinkeinoelämän toimivuus ja Suomen kilpailu-
kyky. Tehokkaasti ohjattu ja tuotettu terveydenhuolto, missä annetaan innovaatioiden
kehittää markkinaa, voi nostaa Suomen talouskasvun tielle.
* www.vantetider.se.
** THL: hoitoonpääsykysely 2015
7
SUOMALAINEN TERVEYDENHUOLTO HAASTEIDEN KESKELLÄ
Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015 -tutkimus osoittaa, että tuottavuus ja
kilpailukyky edellyttävät hyvää työterveyttä. Aktiivisella työkykyjohtamisella voidaan
vähentää työkyvyttömyyseläkkeiden määrää ja näin korottaa keskimääräistä
eläköitymisikää. Ennaltaehkäisyä painottava työterveyshuolto on paitsi yritysten
kannattavuutta myös koko yhteiskunnan hyvinvointia vahvistava kokonaisuus.
Yksityisellä sektorilla tekemätön työ aiheuttaa nyt vuosittain arviolta noin 5 miljardin
euron kustannukset, jotka suuruudeltaan vastaavat lähes valtion talouden koko
alijäämää vuonna 2015.
Tutkimuksen mukaan edelläkävijäyritykset onnistuivat työkykyä johtamalla vähentä-
mään tekemättömän työn kustannuksia jopa 38 %. Se tarkoittaa yrityksille suoraan
viittä prosenttiyksikköä lisää tulokseen vuosittain. Kansantaloudellisesti työkyky-
johtamiseen sisältyy valtava mahdollisuus. Jos kaikki johtaisivat kuin edelläkävijät,
työkyvyttömyyseläkkeet vähenisivät alle puoleen.
Viidennen kerran toteutettu tutkimus selvitti suomalaisyrityksille suorista sairauspoissa-
olokustannuksista, työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisista työkyvyttömyysmaksuista,
tapaturmavakuutusmaksuista ja työterveyden omavastuun mukaisista maksuista
syntyviä kokonaiskustannuksia. Tutkimukseen osallistui 64 suurta tai keskisuurta
organisaatiota raskaasta teollisuudesta palvelualoihin ja asiantuntijaorganisaatioihin.
Tekemättömän työn vuotuiset kustannukset ovat henkilöä kohden keskimäärin
TYÖKYVYTTÖMYYS SYÖ MILJARDEJA VUOSITTAIN Tekemättömästä työstä aiheutuu Suomessa vuositasolla jopa 5 miljardin lasku. Tehokkaalla työkykyjohtamisella voitaisiin hoitaa jopa koko tuottavuusloikka.
8
Suomi on OECD:n kärkimaita sairauspoissaoloissa ja työkyvyttömyydessä
20 000Ennenaikaiselle työkyvyttömyys- eläkkeelle jää vuosittain lähes
suomalaista keskimäärin 52-vuotiaana.
panostuksella työkyvyn johtamiseen
2 650€7 %
palkka- summasta.
6€ tuotto.
9
Lähde: Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015
tai
1€
Ennaltaehkäisevä työterveys vähentää tapaturmia ja pidentää työuriaSkanskan ja Terveystalon yhteinen työ työterveyden kehittä-
miseksi tuottaa tulosta. Työtapaturmien määrä on vähentynyt
Skanskassa 90 prosenttia yhdeksän viime vuoden aikana.
Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään jopa seitsemän vuotta
myöhemmin kuin rakennusalalla keskimäärin.
Merkittävä tekijä tulosten takana on Skanskan työterveys-
strategian painopisteen siirto ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään
työterveystyöhön. Skanskassa työterveyteen käytettävästä
rahasta kohdentuu ennaltaehkäisyyn jo noin 56 %.
”Pyrimme torjumaan erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksia,
koska ne aiheuttavat suurimmat työkyvyttömyyden riskit
Skanskassa. Lisäksi kiinnitämme huomiota rakennusalalle
tyypillisten terveysriskien ja altisteiden vähentämiseen sekä
ammattitautien ennaltaehkäisyyn. Kartoitimme myös yli
350 työnjohtajan jaksamista, kuormitusta ja palautumista
Terveystalo Hyvinvointikartoituksella, johon kuului sykevälin
vaihtelun kolmipäiväinen Firstbeat-mittaus. Työterveyden
tekemät työpaikkaselvitykset antavat työnantajalle ja työn-
tekijöillemme lisätietoa altistumisen terveydellisestä mer-
kityksestä ja suosituksia toimenpiteiksi”, kertoo Skanskan
työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkanen.
Terveystalon työterveystiimi on tiiviisti mukana työturvalli-
suuden ja työterveyden suunnittelussa. Terveystalon työterveys-
hoitajat ja fysioterapeutit käyvät säännöllisesti työmailla
arvioimassa työolosuhteita ja -tapoja. Lisäksi järjestetään eri-
9
”Skanskassa jäädään työkyvyttömyys-
eläkkeelle jopa seitsemän vuotta
myöhemmin, kuin alalla keskimäärin.”
laisia työturvallisuuteen ja ergonomiaan liittyviä teematilai-
suuksia ja turvallisuusriihiä. Pääpaino on ennaltaehkäisevässä
toiminnassa, jonka tavoitteena on työntekijöiden työkyvyn
turvaaminen koko työuran ajan.
Työturvallisuutta on johdettava samaan tapaan kuin muutakin
toimintaa; suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Työkykyriskien
ennaltaehkäisy ja hallinta on yhteistyötä johdon, lähiesimiesten,
turvallisuusorganisaation, henkilöstöhallinnon ja työterveys-
huollon kesken. Panostukset terveys- ja työturvallisuustyöhön
näkyvät suoraan säästyneinä kuluina. Skanskan työ- ja
tapaturmaeläkemaksut ovat alentuneet viime vuosien aikana
selkeästi.
Skanskan työhyvinvoinnin muutoksia 2011–2014+ Työtapaturmien taajuus (työstä poissaoloon johtaneiden
työpaikkatapaturmien määrä miljoona työtuntia kohden)
on pudonnut 11,9:stä 5,2:een.
+ Sairauspoissaolojen määrä on pudonnut 3,2 prosentista
2,3 prosenttiin.
+ Sairauspoissaolopäivien määrä henkilöä kohden pieneni
keskimääräisestä 8 päivästä vuodessa 5,8 poissaolo-
päivään vuodessa.
+ Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä on noussut
63,7 vuodesta 64,4 vuoteen.
+ Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä nousi
59,2 vuodesta 59,4 vuoteen. Skanskassa jäädään
työkyvyttömyyseläkkeelle 6–7 vuotta myöhemmin,
kuin rakennusalalla keskimäärin.
10
Suomalaiselle yhteiskunnalle on ensiarvoista, että työssäkäyvien terveyden-
huollon palvelut ja palveluiden saatavuus on turvattu. Työterveyspalveluilla
huolehditaan, että työikäinen väestö pysyy työkykyisenä ja näin varmiste-
taan myös muun väestönosan terveyspalveluiden rahoitus.
Nopea hoitoon pääsy säästää aikaa ja kustannuksia. Ennaltaehkäisevä työ-
terveys sekä tehokkaat hoitopolut lyhentävät sairauspoissaolon pituutta ja
vähentävät työkykyriskiä.
TYÖTERVEYS ON TEHOKAS OSA TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄÄ
11
SUOMALAINEN TYÖ-TERVEYSJÄRJESTELMÄ ON OECD-MITTAUKSISSAKIN VAIKUTTAVAKSI TODETTU MALLI.
Lähteet: THL,Terveyspalvelualan Liitto
Työterveyden rahoittavat työnantajat ja työntekijät.
Työnantajat alle
80 % Työntekijät alle
20 %
Julkinen rahoitus
4 %
4 %
15 %
Työterveyden osuus terveydenhuollon kokonais- kustannuksista
Työterveyden osuus kaikista Suomen lääkäri- käynneistä
Empowerille työkyvyn johtamisella 1,6 miljoonan euron vuosittaiset säästötEmpower on energia-, teollisuus- ja telealoilla toimiva
2 700 työntekijän palveluyritys. Suuri osa sen henkilöstöstä
työskentelee raskaissa teollisuustöissä, joissa tuki- ja
liikuntaelinsairaudet ovat yleisiä.
– Työntekijöistämme 90 prosenttia on miehiä ja enemmistö
suurten ikäluokkien edustajia. Työ on fyysisesti erittäin
raskasta, joten meidän on välttämätöntä panostaa työssä
jatkamisen tukemiseen, jotta vältämme ennenaikaiset
eläköitymiset, kertoo Empowerin henkilöstöjohtaja
Kirsi-Marja Heliste.
Tuottavuuden parantamiseksi ja työurien pidentämiseksi
Empowerissa aloitettiin vuonna 2012 työhyvinvointihanke,
jonka tavoitteena oli poissaolojen ja työtapaturmien
vähentäminen. Työturvallisuus ja -tyytyväisyys nostettiin
vuonna 2013 konsernin strategisiksi tavoitteiksi, joiden
toteutumista seurataan johtoryhmässä. Suurimmat muu-
tokset aiempaan olivat vahvat panostukset ennalta-
ehkäisevään työterveyteen, esimiesten tukemiseen ja
työkykyriskien tunnistamiseen. Esimiehille kehitettiin
työtä helpottavia työkaluja ja verkkokoulutuksia. Työkyky-
riskejä tunnistava terveyskysely, varhaisen tuen ja korvaavan
työn mallit sekä työtehtävien muokkaaminen ovat paran-
taneet työkykyä.
11
SAIRAUSPOISSAOLOT OVAT VÄHENTYNEET 10 PROSENTILLA.
Pitkäjänteinen ja järjestelmällinen työ on nostanut Empowerin
työkyvyn hallinnassa toimialansa parhaimmistoon. Yritys
palkittiin tekemättömän työn vuosikatsauksen julkistuksen
yhteydessä Paras kehittäjä 2015 -tunnustusdiplomilla.
Sairauspoissaolot ovat vähentyneet 10 prosentilla, mikä vastaa
1,6 miljoonan euron vuosittaista säästöä. Tapaturmien
määrä on pudonnut vuoden 2012 tasosta yli 60 prosenttia
ja työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset laskeneet,
minkä ansiosta vakuutusmaksut ovat pienentyneet sadoilla
tuhansilla euroilla. Samaan aikaan työterveyshuollon
kustannukset ovat jopa laskeneet hieman, kun painopiste
on siirtynyt ennaltaehkäisevään toimintaan.
Menestyksen avaintekijöitä ovat olleet johdon ja esimiesten
sitoutuneisuus asiaan sekä aktiivinen yhteistyö työterveys-
huollosta vastaavan Terveystalon ja oman eläkevakuutus-
yhtiön kanssa.
12
ELÄMÄNTAPASAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISY KANNATTAA
Hoitavan lääketieteen kehittymisen ja terveysvalistuksen ansiosta
työikäisten kuolleisuus on Suomessa vähentynyt huimasti ja
elinikä pidentynyt. Siitä huolimatta tilastomme ovat edelleen
Pohjoismaiden synkimmät sydän- ja verisuonitautien, maksa-
sairauksien sekä diabeteksen osalta. Epäterveellinen ruokavalio,
alkoholi, tupakointi ja liian vähäinen liikkuminen aiheuttavat
terveysongelmia jo nuorillekin aikuisille. Viime vuosikymmeninä
kehitettyjen hoitokeinojen hyödyntämisen esteeksi yhteiskunnassa
on nousemassa raha. Ristiriita voidaan ratkaista vain panostamalla
sairaanhoidon sijasta voimakkaasti sairauksien ennaltaehkäisyyn,
jossa myös potilaalla on aktiivinen rooli. Lisäksi lääketieteellisen
ja taloudellisen seurannan on katettava koko potilaan hoitoketju.
Kohonnut verenpaine, ylipaino, korkeat kolesteroliarvot, diabetes, sepelvaltimo-tauti… Länsimaissa eletään terveempinä ja pidempään kuin koskaan ennen, mutta elämäntapasairaudet lisääntyvät ja niiden hoitaminen on kallista.
Turhan moni suomalainen kuuluu riskiryhmään
1) Ylipaino BMI ≥ 25 kg/m2, liikalihavuus BMI ≥ 30 kg/m2 2) Korkea kolesteroli ≥5 mmol/l 3) Kohonnut verenpaine ≥ 140 mmHg systolinen ja/tai ≥ 90 mmHg diastolinen tai verenpainelääkitys
58 % suomalaisista on ylipainoisia1)
64 % suomalaisista on liian korkea kolesteroli2)
49 % suomalaisista on liian korkea verenpaine3)
13
13
SAIRASTUMISRISKIÄ TYYPIN 2 DIABETEKSEEN VOI VÄHENTÄÄ MERKITTÄVÄSTI
MUUTTAMALLA ELINTAPOJA AJOISSA.
Hoidon vaikuttavuutta voidaan mitata Avoin tiedonkulku ja vaikuttavuuden mittaaminen
auttavat koko terveydenhuoltoa kehittymään ja
mahdollistavat potilaiden paremman hoidon. Kaikki
toimijat hyötyvät siitä, että hoidon laatua seurataan
systemaattisesti ja tuloksia käytetään koko yhteis-
kunnan hyväksi. Tärkeä laatumittari on myös
potilaan oma kokemus hoidon onnistumisesta.
Terveystalo haluaa olla eturivissä parantamassa
hoidon tuloksia ja potilaiden elämänlaatua. Terveys-
talon edistyksellinen työ hoidon laadun ja vaikutta-
vuuden mittaamisessa sekä hoitotulosten julkistami-
sessa on saanut myös kansainvälistä tunnustusta.
Jo puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta.
Sairaus yleistyy nopeasti ja ennusteen mukaan
suomalaisten diabetesta sairastavien määrä kaksin-
kertaistuu seuraavien 10–15 vuoden aikana. Riskiä
sairastua tyypin 2 diabetekseen voidaan merkittävästi
vähentää ja sairastuminen välttää muuttamalla elin-
tapoja ajoissa ja pureutumalla sairauden varhaiseen
tunnistamiseen. Diabeteksen ennaltaehkäisy on
halpaa, ja sen onnistumisesta on vahva tieteellinen
näyttö.
Diabeteksen hoitoon kuluu jo noin 15 prosenttia
Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista.
Diabetes vaikuttaa merkittävästi myös työkykyyn.
Hoitokustannusten lisäksi yhteiskunta menettää
noin miljardi euroa vuosittain diabeteksesta johtuvan
ennenaikaisen eläköitymisen ja sairauspoissaolojen
vuoksi. Erityisen kallista on hoitamattomasta diabe-
teksesta johtuvien liitännäissairauksien hoito, josta
aiheutuu noin 70 % diabeteksen hoidon kuluista.
Suuri osa sairauden aiheuttamista kustannuksista
olisi vältettävissä, jos riskiryhmään kuuluvat ja jo
sairastuneet pystyttäisiin tunnistamaan ajoissa.
Työterveyshuollolla on diabeteksen ennaltaehkäisyssä
ja hoidon seurannassa merkittävä rooli. Diabetesriski
arvioidaan jokaisen terveystarkastuksen yhteydessä,
mahdolliseen työkyvyn alenemiseen voidaan
puuttua jo varhaisessa vaiheessa ja tukea sairastuneen
työkyvyn ylläpitämistä. Diabetes saattaa lisätä
sairauspoissaoloja jo ennen taudin puhkeamista,
sillä diabeteksen riskitekijät ennustavat työkyvyn
heikkenemistä.
Diabetesta voidaan hoitaa hyvin ja hoidon vaikutta-
vuutta seurata mittareilla. Terveystalossa on kehitetty
kansainvälisestikin ainutlaatuinen hoidon vaikutta-
vuuden seurantatyökalu, Etydi. Sen avulla lääkäri
voi tunnistaa riskiryhmään kuuluvat ihmiset, seurata
hoidon etenemistä sekä arvioida käynnissä olevan
hoidon vaikuttavuutta. Terveystalossa on Etydin
avulla tunnistettu puolesta miljoonasta työterveyden
henkilöasiakkaasta jo yli 40 000 diabetesta sairastavaa
tai riskiryhmään kuuluvaa henkilöä. Työkalu on
myös parantanut diabeteksen hoitotuloksia.
14
NOPEASTI HYVÄÄN HOITOON
Potilas pääsee nopeasti hoitoon ja tarvittaviin tutkimuksiin sekä tarvittaessa
esimerkiksi jatkotutkimuksiin, toimenpiteeseen tai kuntoutukseen. Sujuvan
hoitoketjun avulla voidaan välttää pitkät sairauspoissaolot, jotka tulevat
työnantajalle ja yhteiskunnalle usein merkittäväksi kalliimmaksi kuin
yksittäinen hoitotoimenpide.
Nopea hoitoonpääsy ilman jonotusta ja toimiva yhteistyö potilaan hoitoon osallistuvien terveydenhuollon ammattilaisten kesken on avainasemassa hoidon tuloksellisuudessa.
Terveystalossa jokaista potilasta hoidetaan yksilönä: tarvittavat toimenpiteet
ja tutkimukset valitaan aina potilaan tilanteen mukaan. Hoitava lääkäri
päättää tutkimuksista, tekee lähetteen ja ottaa vastuun hoidosta myös
tutkimusten jälkeen.
Potilastieto-, laadunseurantajärjestelmät ja Oma Terveys -palvelu mukana koko hoitoketjussa.
15
Sairaus tai tapaturma
Ajanvaraus 24/7
Lääkärin vastaanotto
Hoitavalta lääkäriltä lähete
tarvittaviin tutkimuksiin
esim. laboratorio tai kuvantaminen
Tutkimukset
Tulokset Oma Terveys-palvelussa ja
hoitavalla lääkärillä
Erikoislääkärin tutkimus tai muun
asiantuntijan vastaanotto
Tarvittaessa toimenpide, leikkaus, jatkotutkimukset tai
muu hoito
Tarvittaessa kuntoutus
Jälkihoito ja seuranta
Tarvittaessa lähete erikois-
lääkärille tai muulle asiantuntijalle
www
14
Yrittäjän selkä kuntoon
Helmikuussa 2015 yrittäjä Pertti Niemi kyllästyi kiukuttelevaan
selkäänsä. Hän meni vastaanotolle Enontekiön terveyskeskukseen,
josta sai lähetteen röntgenkuvaukseen. Hoitava lääkäri kertoi, että
yksityisellä puolella hoitoon voisi päästä nopeammin. Niemellä oli
hyviä kokemuksia hoidon laadusta ja nopeudesta Oulun Terveys-
talossa, joten hän varasi ajan Terveystalon Rovaniemen toimipisteestä.
Ortopedin vastaanotolla vaiva diagnosoitiin magneettikuvien
perusteella välilevyn pullistumaksi, joka vaati leikkauksen.
Rovaniemen keskussairaalassa jonotusaika olisi ollut 2-3
kuukautta, joten Pertti Niemi kääntyi ennestään tutun Oulun
Terveystalon puoleen. Leikkaus tehtiin kahden viikon kuluttua
ja sairaalassa Niemi oli vain vuorokauden.
– Selässä oli yllättävän vähän kipuja leikkauksen jälkeen. Saatoin
jättää kipulääkkeet pois jo muutaman päivän kuluttua, Pertti
Niemi muistelee. Kolmen kuukauden kuluttua selkä tuntui jo
selvästi paremmalta kuin ennen leikkausta.
Pertti Niemi kiittää palvelun laatua ja henkilökunnan osaamista
hoitoketjun kaikissa vaiheissa. Ympärivuotisesti toimivan hotelli-
ja matkailuyrityksen toimitusjohtajalle oli erityisen tärkeää, että
leikkaus järjestyi nopeasti, eikä pitkää taukoa työnteosta tullut.
– Töistä ei voi oikeastaan olla pois kuin lyhyitä aikoja kerrallaan.
Yrittäjänä ei pärjää, jos ei tee itse pitkää päivää, Niemi toteaa.
“Selässä oli yllättävän vähän kipuja leikkauksen jälkeen. Kolmen kuukauden
kuluttua selkä tuntui jo selvästi paremmalta.”
15
16
ASIAKKAAT ARVOSTAVAT SÄHKÖISIÄ PALVELUITAMME
Sähköiset palvelut parantavat hoidon saatavuutta, lisäävät potilasturvallisuutta ja potilaan mahdollisuutta osallistua omaan hoitoonsa ja mahdollistavat ammattilaisten keskittymisen hoito- ja asiakastyöhön. Kehitämme sähköisiä ratkaisuja myös hoidon vaikuttavuuden mittaamiseen.
Terveydenhuollossa sähköisiä palveluja on kehitetty muita
palvelutoimialoja hitaammin. Kehitystyön edelläkävijöitä ovat
olleet yksityiset terveyspalvelujen tarjoajat. Terveystalo on
vuosia investoinut merkittävästi sähköisten palvelujen kehit-
tämiseen ja terveydenhuollon saatavuuden parantamiseen.
Terveystalon palveluista ajanvaraus ja asiakasneuvonta ovat
asiakkaiden saavutettavissa puhelimitse sekä verkko- ja mobiili-
sovellusten kautta 24/7. Oma Terveys -palvelussa asiakkaat
voivat seurata omaa terveyshistoriaansa sekä pitää yhteyttä
hoitohenkilöstöön ajasta ja paikasta riippumatta. Valtakunnallinen
3,6 miljoonan suomalaisen terveystietoja sisältävä potilastieto-
järjestelmämme on käytössä kaikissa toimipaikoissamme.
Edelläkävijyyteen liittyy vahvasti myös tehokkuus, sillä terveyden-
huollon osaajat eivät tulevaisuuden yhteiskunnassa tule riittämään,
mikäli tuotamme palveluita nykyisillä toimintamalleilla.
Pyrimme jatkuvasti kehittämään valtakunnallisia ja keskitettyjä
ratkaisuja, jotka parantavat laatua ja palveluiden saatavuutta.
Terveystalossa terveydenhuollon ammattilaisten työtä tuke-
vat kehittyneet työvälineet ja prosessit, jotka mahdollistavat
laatuun keskittyvän terveydenhuollon johtamisen.
1717
TOIMME ASIAKKAILLEMME ENSIMMÄISENÄ SUOMESSA OMA TERVEYS -MOBIILISOVELLUKSEN, JOSSA TERVEYSTIEDOT KULKEVAT KÄTEVÄSTI MUKANA.
17
Oma Terveys tukee asiakasta ottamaan vastuuta omasta terveydestä Ihmisten kiinnostus omaa terveyttään kohtaan lisääntyy jatkuvasti ja
terveyteen liittyvää tietoa on tarjolla kaikkialla. Hyvinvointia seurataan ja
keinoja sen parantamiseksi etsitään aktiivisesti muualtakin kuin henkilö-
kohtaisissa kohtaamisissa terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
Digitaaliset palvelut mahdollistavat yhteydenpidon lääkäriin tai hoitajaan
muulloinkin kuin vastaanotoilla. Lisäksi omien terveystietojen seuranta ja
hoidon läpinäkyvyys toteutuvat entistä paremmin ja sähköisten palvelujen
avulla asiakas voi paremmin ottaa itse vastuuta omasta terveydestään.
Terveystalon Oma Terveys -palvelussa asiakkaan terveystiedot kulkevat
aina mukana. Asiakas voi ajasta ja paikasta riippumatta seurata omaan
terveydentilaansa liittyviä tietoja, ja vanhemmat voivat tarkastella
lastensa terveystietoja. Palvelussa näkyvät mm. lääkemääräykset,
diagnoosit, laboratorio- ja kuvantamistutkimusten tulokset, tulevat ja
menneet vastaanottoajat ja hoitaneet asiantuntijat, allergiat, rokotukset
sekä terveydentilan seurantatiedot, kuten verenpaine. Uudistuneessa
palvelussa voi asettaa myös itse tavoitteita ja tilata niistä muistutuksia.
Palveluun voi asettaa myös rajoja, joiden ylittyessä tai alittuessa tieto
välittyy hoitajalle.
Oma Terveys parantaa vuorovaikutusta lääkärin ja potilaan välillä ja
palvelun kautta on myös mahdollista ottaa yhteyttä lääkäriin tai hoitajaan.
Palvelussa on lisäksi terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa, joka
mukautuu asiakkaan kiinnostuksen kohteiden mukaan.
17
SÄHKÖISET PALVELUT PARANTAVAT HOIDON LÄPINÄKYVYYTTÄ.
18
JULKISEN TERVEYDENHUOLLON KUMPPANI Suomalaiset saavat parhaan mahdollisen hoidon, kun julkinen ja yksityinen terveydenhuolto täydentävät toisiaan.
Yksityisellä sektorilla on Suomen terveydenhuollossa tärkeä rooli. Uskomme, että julkisen ja yksityisen sektorin toimivalla
yhteistyöllä voidaan jakaa resursseja ja osaamista tehokkaasti. Yksityinen palveluntuottaja voi tuoda terveydenhuoltoon
esimerkiksi taloudellista vaikuttavuutta prosessitehokkuuden kautta. Terveystalo edistää suomalaista terveydenhuoltoa
tuomalla alalle avoimuutta, potilaslähtöisyyttä sekä uusia yhteistyömalleja julkisen sektorin tueksi.
Terveystalo tuottaa Eksoten silmäyksikön palvelutTerveystalo vastaa Lappeenrannan keskussairaalassa sijaitsevan
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) silmäyksikön
toiminnasta ja tuotannosta 1.4.2016 alkaen vähintään neljän
vuoden ajan. Eksoten ulkoistama silmäyksikkö on Suomessa
ensimmäinen keskussairaalan sisällä oleva yksikkö, jota operoi
yksityinen toimija. Terveystalo tuottaa ensisijaisesti julkista
palvelua Eksoten alueen potilaille keskussairaalan tiloissa. Yksikössä
tuotetaan vaativaa ja laaja-alaista keskussairaalatasoista silmä-
kirurgiaa, vastaanotto-, päivystys- ja silmälaboratoriopalveluita.
Terveystalo on tuottanut Eksoten silmäyksikön lääkäripalvelut
aikaisemman vuonna 2014 tehdyn kilpailutuksen pohjalta.
Varkaus valitsi Terveystalon erikoissairaanhoidon kumppaniksiTerveystalo on tuottanut 1.10.2015 alkaen Varkauden ja Joroisten
asukkaille erikoissairaanhoidon poliklinikkapalvelut ortopediassa,
vatsaelinkirurgiassa, urologiassa sekä plastiikka- ja verisuoni-
kirurgiassa. Leikkaustoiminta kattaa myös gynekologisen kirurgian.
Vaativassa erikoissairaanhoidossa esim. sisätautikirurgiassa tehdään
tiivistä yhteistyötä KYS:n kanssa. Terveystalon ja Varkauden yhteistyö
varmistaa kuntalaisille laadukkaat ja kustannustehokkaat lähi-
palvelut omalla kotiseudulla. Tavoitteena on varmistaa nopea
hoitoon pääsy ja vaikuttava hoito sekä kasvavan kustannuskehityksen
pysäyttäminen ja kustannusten ennustettavuus.
TUOTTAVAA TERVEYDENHUOLTOA VOI SYNTYÄ VAIN LÄPINÄKYVYYTTÄ JA MITATTAVUUTTA LISÄÄMÄLLÄ.
Palveluiden taso ja saatavuus parantuivat RantasalmellaRantasalmen kunta ulkoisti sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelunsa Terveystalolle vuoden 2015 alussa. Hoitoon
pääsy on nopeutunut huomattavasti, palveluiden laatu on
tasaisen korkea ja kustannukset pysyvät hallinnassa.
Lähtötilanne Rantasalmella oli useimmille kunnille tuttu:
terveydenhuollon kustannukset nousivat jyrkästi ja palveluiden
saatavuus oli heikko. Rantasalmen kunta halusi turvata ja
kehittää lähipalveluita sekä säilyttää työpaikat Rantasalmella.
Sosiaali- ja terveyspalvelut päätettiin ulkoistaa ja kumppaniksi
valittiin Terveystalo. Tavoitteina olivat laadun turvaaminen,
kustannustason hallinta ja ennakointi sekä hoitoketjun
integraatio sosiaali- ja hoivapalveluista vaativaan erikois-
sairaanhoitoon ja kuntoutukseen asti.
- Ajatus sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamisesta on
Suomessa vielä vieras ja kilpailutusprosessin läpivieminen
vaatii työtä ja perehtymistä lainsäädäntöön, Rantasalmen
kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää kertoo. - Lopputulos on
kuitenkin kunnan kannalta toimiva ja hyvin ennakoitava –
kun sopimuksessa on määritelty kiinteä hinta, eivät kustan-
nukset pääse yllättämään.
Palveluiden laadun turvaamiseen sekä sujuvaan hoitoketjuun
kiinnitettiin erityisesti huomiota. Terveystalo vastaa kuntalaisten
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista
sekä sosiaali- ja hoivapalveluista, joissa tehdään yhteistyötä
paikallisten kumppaneiden kanssa. Perusterveydenhuoltoa
vahvistettiin kolminkertaistamalla lääkärityövoima. Myös
suunterveydenhuolto sekä geriatrian ja psykiatrian erikois-
lääkärin palvelut ovat saatavissa omassa terveyskeskuksessa.
Niin asukkaat kuin kunnan päättäjätkin ovat järjestelyyn
tyytyväisiä. - Palveluiden taso ja saatavuus sekä terveys-
keskuksessa että hammaslääkärissä ovat parantuneet.
Meillä on hyvä keskusteluyhteys Terveystalon kanssa ja
toimintaa kehitetään jatkuvasti, Rantasalmen kunnan-
valtuuston toinen varapuheenjohtaja ja yhteisen ohjausryhmän
puheenjohtaja Esa Lappalainen sanoo.
Erikoissairaanhoidon palveluita on saatavissa julkisen
sairaalan lisäksi joustavasti ja oikea-aikaisesti Terveystalon
omista lähiyksiköistä. Oman erikoissairaanhoidon ja perus-
terveydenhuollon tehostamisen ansiosta rantasalmelaisten
päivystyskäynnit Savonlinnassa ovat vähentyneet. Ranta-
salmen kunta säästää ulkoistuksen avulla vuosittain noin
8-12 % sote-kuluista, mikä tarkoittaa yli 10 miljoonan euron
säästöä kuuden vuoden jaksolla.
RANTASALMEN KUNTA SÄÄSTÄÄ ULKOISTUKSEN AVULLA SOTE-KULUISSA
YLI 10 MILJOONAA EUROA KUUDEN VUODEN JAKSOLLA.
19
20
Toimintamme ja palvelumme laatu perustuu asiantuntijoidemme osaamiseen. Tavoitteenamme
on olla halutuin työntekopaikka osaajille ja uskomme, että henkilöstön tyytyväisyys näkyy
asiakkaillemme parempana hoitona sekä palvelukokemuksena.
Valtakunnallisen verkoston ansiosta voimme tarjota alan osaajille monipuolisia uranäkymiä,
joustavia työskentelymahdollisuuksia, kattavaa koulutusta sekä laajan ammatillisen tuen.
Työntekijämme arvostavat Terveystaloa joustavana ja työntekijöitä kunnioittavana työnantajana
sekä yhtiön työilmapiiriä kannustavana ja kehitysmyönteisenä. Terveystalolaiset ovat ylpeitä
voidessaan olla mukana kehittämässä vastuullista suomalaista terveydenhuoltoa.
TERVEYSTALO ON ALAN HALUTUIN TYÖPAIKKA
- 92 % on tyytyväisiä Terveystaloon työ paikkana ja 95 % tyytyväisiä työtehtäviinsä.* - Terveystalo on lääkäreiden mielestä alan kiinnostavin työnantaja kolmatta kertaa peräkkäin** ja hoitajien mielestä toiseksi kiinnostavin työnantaja.***
TERVEYSTALOLAISET VIIHTYVÄT TYÖSSÄÄN
21
Lähteet: * Terveystalon henkilöstökysely 2015 ** Mediuutiset, Lääkäreiden työnantajamielikuvatutkimus 2013-2015*** T-media, Sosiaali- ja terveysalan työnantajakuva 2014
Kuvassa Terveystalo Lappeenrannan henkilöstöä
21
PALKITTUJA OSAAJIA
Terveystalo Jyväskylässä työskentelevä Kirsi Tamminen valittiin
vuoden 2015 työterveyshoitajaksi. Kirsi on saanut työstään tunnus-
tusta aikaisemminkin, vuonna 2006 hän sai työsuojelupalkinnon.
Kirsin mielestä työterveyshoitajalla tulee olla organisointikykyä ja
kykyä kuunnella ihmisiä. Kiire ei saa työssä näkyä, eikä huumoria-
kaan sovi unohtaa. Vuonna 1980 terveydenhoitajaksi valmistunut
Kirsi kertoo työterveyshoitajan työn muuttuneen melkoisesti
vuosien varrella. Aikaisemmin keskityttiin enemmän altisteisiin,
kuten meluun, pölyyn ja kemiallisiin riskitekijöihin. Nyt pääpaino
on työkykyä ylläpitävässä toiminnassa, ja työtä tehdään yhdessä
asiakkaan ja työnantajan kanssa.
Työterveyshuollon erikoislääkäri, LL Kari Mölsä palkittiin vuoden
kouluttajalääkärinä 2015. Valinnan teki erikoislääkärikoulutuksen
valtakunnallista seminaaria isännöinyt Helsingin yliopisto.
Kari on Terveystalon valtakunnallinen koulutuskoordinaattori ja
osallistunut aktiivisesti erikoistuvien lääkäreiden työterveys-
huollon koulutuksen kehittämiseen Helsingin yliopistossa.
Monipuolisella miehellä on musiikkilääketieteen ja hallinnon
erityispätevyys, lisäksi hän on suorittanut työnohjaajan kou-
lutuksen ja johtamisen erikoisammattitutkinnon.
20 %80 %
TERVEYDENHUOLTO SUOMESSA
Lähteet: * THL Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2013** OECD Health at Glance 2015
Julkisen toiminnan osuus terveys-palveluista
Yksityisen toiminnan osuus
Työterveyden osuus*
Sairausvakuutuksesta korvattavat yksityis- lääkärikäynnit*
Sairausvakuutuksesta korvattavia yksityis- lääkärikäyntejä* oli 3,7 miljoonaa. Tämä on kuudesosa kaikista Suomen lääkärikäynneistä. Työterveyden osuus* kaikista Suomen lääkärikäynneistä on myös kuudesosa.
Suomen vuotuiset lääkärikäynnit
Suomen vuotuiset terveydenhuoltomenot 18,5 miljardia euroa*
SUOMALAISEN TERVEYDENHUOLLON LAATU ON VERTAILUISSA EUROOPAN KESKITASOA.**
TERVEYSTALON AVAINHENKILÖT
Johtoryhmä
Yrjö Närhinen, toimitusjohtajaJuha Tuominen, johtava ylilääkäri, lääketieteellinen johto ja palvelukehitys Juha Juosila, digitaaliset palvelut ja ITJohanna Karppi, henkilöstö- ja lakiasiatHeikki Kiiskilä, liiketoimintajohtaja Itä- ja Pohjois-Suomi ja suunterveys Susanna Kinnari, viestintä- ja brändi, asiakaskokemus Ilkka Laurila, talous Pekka Manninen, julkisasiakkuudet ja -myyntiLasse Parvinen, työterveyden palvelukehitys ja asiakkuudetSiina Saksi, liiketoimintajohtaja Länsi- ja Keski-Suomi, verkosto ja vakuutusasiakkuudetPia Westman, liiketoimintajohtaja Etelä- ja Kaakkois-Suomi, jatkuva kehittäminen
Hallitus
Fredrik Cappelen, hallituksen puheenjohtaja Åsa RiisbergRalf Michels Matti Rihko Vesa Koskinen
VERKOSTOLTAAN SUOMEN SUURIN TERVEYSPALVELUYRITYS
900 000eri henkilöä asiakkaana vuosittain
työterveyden huollettavaaSuomen lähes 1,9 miljoonasta työterveyshuollon piirissä olevasta (Kela 2013)
465 000
miljoonaa lääkärikäyntiä
2,5 =Omistajina pohjoismaalainen pääomasijoitusyhtiö EQT, Varma, yhtiön avainhenkilöitä sekä EQT VI:n rahastosijoitusten kautta muita suomalaisia institutionaalisia sijoittajia, mm. Sampo, Ilmarinen, Keva ja Valtion eläkerahasto.
Avainluvut 2015
yli
16 000 yritystä asiakkaana
yliSuomen lääkärikäynneistä 10%
17lääkärikeskus-sairaalaa
toimipaikkaa,170joista
2
2Asiakas-
palvelummevastaa yli
miljoonaan puheluun vuosittain
70,6NPS-indeksi*
ASIAKASTYYTYVÄISYYS OHJAA TOIMINTAAMME
Mittaamme asiakkaan palvelukokemusta kansainvälisellä NPS-suositteluindeksillä jokaisessa toimipaikassamme. Seuraamme asiakastyytyväisyyttä erilaisilla palaute-järjestelmillä ja hyödynnämme palautteista saadut tiedot toimintamme ja asiakaskokemuksemme kehittämiseen. Asiakkaat arvostavat sähköisiä palveluitamme.
* Keskimääräinen NPS-indeksi Terveystalossa 1-12/2015, 47 000 vastaajaa** Keskimääräinen sairaalapalvelujen NPS-indeksi 1-12/2015, 8 500 vastaajaa
Ajanvarauksista yli
tehdään verkossa
60 %
10 500asiakas-
palautetta
87,8
NPS-indeksi sairaalapalvelut**
24/7Valtakunnallinen asiakaspalvelu
avoinna
400 000
Oma Terveys -palvelussa jo
käyttäjää
Verkkosivuilla yli
miljoonaa käyntiä
8,3Lääke-
määräyksistä sähköisiä
eReseptejä
90 %yli
2
MEILLÄ TYÖSKENTELEE YLI 6 800 TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTA
Työsuhteessa
3 4163 100
lääkäriä
940hoitajaa530
työterveys-hoitajaa
154psykologia
280fysio-
terapeuttia
Henkilöstöstä
tyytyväisiä Terveystaloon työpaikkana*
92 %
tyytyväisiä työtehtäviinsä*
95 %
Miehiä 34%** Naisia 66%**
Henkilöstön sairauspoissaolot
3,3 %(alan keskiarvon
alapuolella)
Keski-ikä47,5v**
* Henkilöstökysely 2015** Koko Terveystalo-konsernissa ml. ammatinharjoittajat
Ammatinharjoittajia
3 430
2 3
SEURAAMME LAADUN TOTEUTUMISTA JA POTILASTURVALLISUUDEN TÄYTTYMISTÄ VIRANOMAISVAATIMUKSIA TIUKEMMIN
Potilasvahingoiksi todetut 37 kpl, käsittelyssä143 kpl (1/2015). Keskimäärin noin kolmasosa todetaan todellisiksi korvauksiin oikeutetuiksi vahingoiksi. Potilasvahingot Terveystalossa alittavat toimialan yleisen valtakunnallisen keskiarvon.
* Vuoden 2015 lääkärikäyntien määrään 2 546 852 suhteutettuna** Vuoden 2015 aikana tehtyihin leikkauksiin suhteutettuna*** Keskimäärin noin kolmasosa todetaan todellisiksi korvauksiin oikeutetuiksi vahingoiksi. Potilasvahingot alittavat toimialan yleisen valtakunnallisen keskiarvon.
Terveystalo on edelläkävijä toiminnan laadun kehittämisessäPotilasturvallisuus
88 kpl* 27 kpl* 297 kpl 0,57 %**
Muistutukset0,0032 %
Kantelut0,0010 %
Potilasvahinko-ilmoitukset***
0,0108 %
Leikkausalueen infektiot
Terveystalon sisäisten auditointien toteutus ja jatkuvan parantamisen
toimintamalli saavat kiitosta puolueettomalta, akkreditoidulta sertifiointipalve-
lujen tuottajalta. Labquality Oy:n mukaan Terveystalossa käytössä oleva malli
on tehokas ja sitä voidaan pitää alan edelläkävijänä. Sisäisissä auditoinneissa
havaittuihin poikkeamiin tehdään aikataulutettu ja vastuutettu suunnitelma ja
kaikkien sisäisten auditointien tulokset käsitellään kattavasti verkostojohto-
ryhmässä ja laatuvastaavien kanssa.
Labquality on suomalainen, puolueeton, potilasturvallisuutta ja terveyden-
huollon laatua edistävä palveluyritys. Labqualityn Qualification palvelut
kattavat laajan joukon sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille
tarkoitettuja laadunarviointi- ja sertifiointipalveluja. Labquality Oy on
tuottanut sertifiointipalveluja Terveystalolle vuodesta 2014.
Terveystalolla on Labquality Oy:n myöntämä SFS-EN ISO 9001:2008
-laatujärjestelmäsertifikaatti. Sertifikaatti kattaa lääkärikeskuspalvelut,
sairaalapalvelut, työterveyspalvelut, seulontapalvelut, kuvantamisen,
laboratoriotoiminnan, asiakaspalvelun ja konsernitoiminnot.
TERVEYSTALO-KONSERNIN TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT
* Kertaluontoisilla ja satunnaisilla erillä oikaistu liikevoitto ennen poistoja** Investointien määrään sisältyy 40,8 milj. euroa yrityskauppoihin liittyviä investointeja.*** Tilikauden 2015 pro forma -käyttökate on 72 milj. euroa ja käyttökate ilman kertaluontoisten ja satunnaisten erien oikaisua 59 milj. euroa. Pro forma -luku on esitetty oikaistuna ikään kuin tilikauden aikana tapahtuneet yritysjärjestelyt olisivat tapahtuneet kyseisen tilikauden alussa. **** Terveystalo Healthcare Holding -konsernin luvut, jotka sisältävät Terveystalo-konsernin operatiiviset toiminnot.
2013**** 2014 2015
506 325 67
2013**** 2014 2015 2013**** 2014 2015***
475 474 312 305 55 58
Myynti, M€ Liikevaihto, M€ Operatiivinen käyttökate*, M€
Investoinnit 2015**
68,6 M€
*
TERVEYSTALO-KONSERNIN VEROJALANJÄLKI 2015
Verojalanjälki kuvaa yhtiön liiketoiminnasta yhteiskunnalle syntyviä verotuloja. Terveystalo maksaa kaikki veronsa Suomeen. Konserni tai sen tytäryhtiöt eivät ole maksaneet voittoja, osinkoja, korkoja tai konserniavustuksia ulkomaille. Lue lisää terveystalo.com/verojalanjalki
Terveystalon verojalanjälki vuonna 2015 oli yhteensä 75,7 milj. euroa
Palkoista pidätetyt ennakonpidätykset 33 799 000 €
Lisäksi ammatinharjoittajille tilitettiin palkkioita yhteensä 182,3 miljoonaa euroa, joista ammatinharjoittajat tilittävät veronsa itse.
Henkilöstöön liittyvät lakisääteiset maksut
yht. 27 398 000 €
Tyel-maksut (työnantajan osuus)
21 013 000 €
Työttömyysvakuutusmaksut(työnantajan osuus)
3 606 000 €
Sosiaaliturvamaksu
2 463 000 €
Tapaturmavakuutusmaksut ja ryhmähenkivakutuusmaksut = muut sivukulut
316 000 €
Henkilöstömäärä 3 416(työsuhteiset kauden lopussa)
75,7 M€
Maksetut verot
yht. 14 501 000 €
Arvonlisänvero
13 800 000 €
Kiinteistövero
133 000 €
Tulovero/yhteisövero (kassaperusteinen)
190 000 €
Varainsiirtovero
378 000 €
* Arvonlisävero on terveydenhuollossa toimiville yrityksille merkittävä tekijä, sillä yksityisillä terveyspalveluyrityksillä ei ole vähennysoikeutta terveyden ja sairaan-hoitoon kohdistuvien hankintojen osalta, jolloin arvonlisävero jää yrityksen kuluksi.
** Terveystalon maksaman yhteisöveron mää-rää on pienentänyt aiemmilla tilikausilla syntyneet verotuksessa vahvistetut tappiot.
**
Jaakonkatu 3 B, 3. krs00100 Helsinki
Vaihde: 030 633 11Asiakaspalvelu: 030 6000*
Lataa Oma Terveys -mobiilisovellus
www.terveystalo.com
*Puh
elun
hin
ta 0
30 6
000
lank
aliit
tym
ästä
8,3
5 sn
t/pu
helu
+ 3
,20
snt/
min
, mat
kapu
helin
liitt
ymäs
tä 8
,35
snt/
puhe
lu +
19,
33 s
nt/m
in.