Sähköinen hyvinvointi-kertomus15.5.2013Heli NorjaHyvinvoinnin edistämisen johtaja, Kuopion kaupunki

Mitä sovittu keväällä 2012 Hyvinvointikertomus (=SUUNNITELMA)

työstetään seuraavalle valtuustokaudelle eli 2013-2016

Kullekin vuodelle voidaan nostaa erilliset painopistealueet -> tässä tarkoitus esitellä vuoden 2014 painopistealueet ja perustelut sille

Lyhyesti kertausta:

Mikä? Miksi? Kuka tekee? Millainen? Milloin? Mitä hyötyä?

Mikä?

tiivis, eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä

laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja

terveyteen kytkee hyvinvoinnin ja terveyden

edistämisen näkökulman osaksi kuntien toiminnan ja talouden suunnittelua -> TÄSSÄ PARANNETTAVAA – talous <-> hyvinvoinnin painopistealueet

nostaa esiin poikkihallinnolliset hyvinvoinnin taustatekijät, vahvuudet ja kehittämistarpeet

Miksi? – Laki velvoittaa kuntia

Terveydenhuoltolaki, pykälä 12: kunnanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja

hyvinvointikertomus ja kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on

raportoitava valtuustolle vuosittain

Kuntalaki: Hyvinvointikertomuksen tekeminen toimii kunnan tärkeän tehtävän eli

kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen perustana (kuntalaki).

Kertomus tuo esiin: kuntalaisten hyvinvointitarpeita sekä arvioi toteutunutta toimintaa, hyvinvointipolitiikkaa sekä kunnan

voimavarojen ja tarpeiden välistä suhdetta. Kertomus toimii valmistelijoiden työvälineenä hyvinvointitiedon kokoamisessa,

raportoinnissa ja seurannassa sekä resursoinnin suunnittelussa. Luottamushenkilöille se on työväline päätöksenteossa, resursoinnissa ja

vaikuttavuuden arvioinnissa.

=> TÄRKEÄ OSA TALOUDEN JA TOIMINNAN SUUNNITTELUA!

Kuka tekee? Tekeminen kuuluu kunnan pysyvien rakenteiden

toimijoille.

Kertomuksen tekeminen kuuluu sekä kunnan hyvinvointiryhmälle että johtoryhmälle (tai muille vastaaville kunnassa toimiville ryhmille).

Kertomusta tekevien ryhmien tulee olla

poikkihallinnollisia -> vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä tulee kaikkien yhteiseksi asiaksi.

Millainen? - rakenne1. Vastuutaho ja laatijat, valtuuston päätös

laadinnasta ja ajanjaksosta2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa

talous- ja toimintasuunnitelmassa3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus

(indikaattoritiedot)5. Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja

palvelujärjestelmästä6. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset

toimenpidenostot Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet ---’’ -- kehittämiskohteet Hallintokuntien toimenpide-ehdotukset ja resurssit edellä

mainittuihin kehittämiskohteisiin

Milloin?

Hyvinvointikertomuksen tekeminen on kytketty kunnan vuosikelloon.

http://www.kansanterveys.info/kaste/TerPSKuntakello.pdf

-> Hyvinvointikertomus osana talous- ja strategiaprosessia

Strategia ja talousarvio:Vuosikello 2013 kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen näkökulmasta

0102

03

04

050607

08

09

10

1112

Osavuosi seurantaKK-rap 03

KK-rap 04

KK-rap 05

Osavuosi seurantaKK-rap 07

KK-rap 08

KK-rap 09

KK-rap 10

KK-rap 11

Ed. kauden osavuosi-seurantaKK-rap 12

KK-rap 01

KK-rap 02

KV –info 25.2.2012: Käyttösuunnitelmat

KV –iltakoulu 15.4.2013:Strategia

KV 17.6.2013:Tilinpäätös ja

arviointikertomus

KV –seminaari 27.5.2013:

Talousraami ja strategia

KV 4.11.2013:Talousarvion

periaate-keskustelu

KV 11.11.2013:Talousarvion

päätös

KV –iltakoulu9.9.2013:

Talousarvion valmistelu-

tilanne

KV 28.1.2013

KV 25.3.2013

KV 25.2.2013

KV 6.5.2013

KV 26.8.2013

KV 30.9.2013Arviointikerto-

muksen vastineet

KV 11.11.2013

KV 16.12.2013

KV 4.11.2013

Kh 7.1.2013:Käyttösuunnitelmat

Kh Ti 2.4.2013:Tilinpäätös

Kh 10.6.2013:Talousarvion valmistelun lähtökohdat

Kh 7.10.2013:TA 1. käsittely

Kh 21.10.2013:TA päätös

+ KV info

KV 28.01.2013

Hyvinvointikertomuksen kohta 3: Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet

Kunnan hyvinvointipolitiikka: Osiossa todetaan kuntasuunnittelua ja toimintaa ohjaavat kunnan strategiset asiakirjat ja ohjelmat sekä määritellään kunnan hyvinvointipolitiikan tavoitteet ja painopisteet.

Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa

1. Kuopion strategia vuoteen 2020 http://bit.ly/strategia20202. Terve Kuopio -toiminta, joka konkretisoi Terve Kunta-verkoston ja WHO:n HealthyCities -verkostojen tavoitteiden toteuttamista http://www.tervekuopio.fi3. Terve Kunta verkoston toimintasuunnitelma 2013- 2015 (luonnos olemassa, vahvistetaan 26.3.2013 verkostokokouksessa)4. Pohjois-Savon hyvinvointiraportti 2012 http://bit.ly/pshyvinvointiraportti5. Kuopion lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2006-2012 http://bit.ly/lapsi-januorisopoliittinenohjelma 6. Ikäystävällinen Kuopio -ohjelma vuosille 2009-2030 http://bit.ly/ikaystavallinenkuopio7. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2013-2020 (Kaupunginvaltuustossa 25.3.2013 käsiteltävänä) 8. Turvallisuussuunnitelma 2012-2015 http://www.kuopio.fi/web/turvallisuus9. Kuopion nuoriso-ohjelma 2010-2015 http://bit.ly/nuorisoohjelma   

Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa

10. Kuopion lastensuojelun suunnitelma 2009-2012  sekä siihen liittyvät toimenpide-ehdotukset, jotka on kirjattu 16.3.2010: lastensuojelulain (2007/417) 12 §:ssä edellytetään, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja kehittämiseksi tehdään kunnan toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa.  http://bit.ly/lastensuojelusuunnitelma11. Ilmastopoliittinen ohjelma ja Kuopion energiatehokkuussopimus 2008-2016http://bit.ly/energiatehokkuussopimushttp://bit.ly/ilmastopoliittinen12. Kuopion kaupungin ympäristöstrategia vuoteen 2012

Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, jotka ohjaavat toimintaa

13. Vesihuollon yleissuunnitelma vuoteen 2020 http://bit.ly/vesihuollonyleissuunnitelma14. Liikenneturvallisuussuunnitelma (valmisteilla)15. Kotoutuminen Kuopioon - Toimenpideohjelma 2012-2015 http://kuopio02.hosting.documenta.fi/kokous/2012211070-7-1.PDF16. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelma 2008-2012 http://bit.ly/LF0W8O 17. Varhaiskasvatussuunnitelma http://bit.ly/KFeF9N18. Vapaa-ajanpalveluiden kehittämissuunnitelmaa (päivitettävänä)19. Pienet lapset liikkeelle http://bit.ly/pienetlapsetliikkeelle 20. Varhaiskasvatussuunnitelma - Kasvattajan käsikirja http://bit.ly/kasvattajankasikirja 21. Lastensuojelun toimintaohje

Kunnan hyvinvointipolitiikan tavoitteet ja painopistealueet 2013-2016

Tavoitteena aktiivinen, pärjäävä ja onnelliseksi itsensä kokeva kuntalainen ja ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen vaikuttavin toimintamallein toimintakyvyn turvaamiseksi, alueellisesti, moniammatillisin yhteistyön menetelmin (palvelualueiden ja hallintokuntien poikki + kolmas sektori ym.) 2014

Painopistealueet:Kuntalaisten mielenterveys ja päihdeongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen 2013-2014

Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy 2013-2014 Kuntalaisten osallistuminen/ aktiivisuus ja osallisuus Verkostoyhteistyö, vertaisryhmien hyödyntäminen 2013 Viihtyisä, terveellinen, turvallinen ja aktiivisuuteen kannustava ympäristö Turvallinen lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus (ympäristö,

väkivallattomuus) Viestinnän hyödyntäminen ja tehostaminen Vaikuttavat toimintamallit Ennaltaehkäisy,varhainen puuttuminen-alueellinen,moniammatillinen

yhteistyö(palvelualueiden ja hallintokuntien poikki+kolmas sektori ym.)

Indikaattoreista perusteluja hyvinvoinnin edistämisen painopistealueille

4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus (indikaattoritiedot) esim.

Lähde: Sotkanet 2011: Kuopio 2,1%Vertailukaupungit: Tampere, Turku, Jyväskylä, Joensuu, Lahti, Oulu

5. Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä (Lähde Sotkanet)

Lapset, nuoret ja lapsiperheet Kokonaisuudessaan Kuopion lasten, nuorten ja lapsiperheiden tilanne

suhteessa vertailukaupunkeihin on monella indikaattorilla katsottuna hyvä tai keskimääräinen.

Monen indikaattorin osalta tilanne on tarkasteluajanjaksolla parantunut, näin on esimerkiksi käynyt nuorten päihteiden käytön osalta (humalahakuinen juominen)

Nuorilla on vähintään yksi hyvä ystävä ja harva kokee tulevansa kiusatuksi Yhä harvempi kokee vanhemmuuden puutetta Yksinhuoltajaperheitä on vähemmän kuin vertailukaupungeissa Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä (17-24v) on vähän

Useampi 8.- 9. lk:n nuori tupakoi kuin vertailukaupungeissa Kuopio poikkeaa vertailukaupungeista huonompaan suuntaan

lastensuojelun osalta. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0-17v nuoria ja toimeentulotukea saavia

lapsiperheitä on enemmän kuin vertailukaupungeissa Myös perheväkivaltatehtävien määrä on tasaisesti kasvanut Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavia nuoria (18-24v) on kasvava

määrä. Myös nuorisotyöttömyys on kasvussa, suunta on samanlainen vertailukaupungeissa.

Työikäiset: Työttömyyttä suhteessa työvoimaan on

Kuopiossa vähemmän

Kuopio poikkeaa vertailukaupungeista siinä, että Kuopiossa jäädään yleisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden sekä tuki- ja liikuntaelinsairauden vuoksi.

5. Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä (Lähde Sotkanet)

5. Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä (Lähde Sotkanet)

Seniorit: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75

vuotta täyttäneitä on vähiten suhteessa vertailukaupunkeihin.

Täyttä kansaneläkettä saaneiden (65 vuotta täyttäneet) määrä on vähäinen suhteessa vertailukaupunkeihin.

Vuonna 2011 säännöllisen kotihoidon piirissä oli Kuopiolaisista yli 75-vuotiaista 8,2 prosenttia (vähiten vertailukaupunkeihin nähden).

5. Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä: Kuopion omat indikaattorit

Hengitettävien hiukkasten keskimääräisessä pitoisuudessa ei ole tapahtunut muutoksia vuosina 2008-2012.

Melulle altistuvien määrässä ei arvioida tapahtuneen merkittävää muutosta Kuopio on ollut koko 2000 luvulla edelläkävijä lähiliikuntapaikkojen rakentamisessa Jos asiakas ei olisi käynyt Terve Kuopio kioskissa, olisi hän mennyt terveyskeskuksen

vastaanotolle 48.3% tapauksista (N=120) (09/2012) ja 57,3%:ssa tapauksista (N=227) (02-03/2013).

Lastensuojeluilmoitusten määrä on lähes kaksinkertaistunut 2008 vuodesta 2012. Myös perheväkivaltatehtävien määrä on tasaisesti kasvanut.

Nuorten vastaanotossa, Sihdissä, uusien ensiaikojen määrä on pysynyt lähes samana vuosina 2009-2012 eli noin 300 aikaa

Kirjaston käyttömenot/ asukas/ laina on ollut laskussa vuodesta 2008 vuoteen 2011 , muttakin noussut vuonna 2012, kuten myös käyttömenot/ asukasta kohden euroina.

Terveydensuojeluviranomaisen tekemien asunnontarkastusten määrä on ollut kasvussa. Vuonna 2012 Kuopiossa oli 7 psykologia ja 6 kuraattoria. Luvut ovat pysyneet lähes samoina

viime vuosina. Koulupsykologien asiakasmäärät ovat olleet kasvussa viime vuosina. Perusopetusryhmien keskikoossa ei ole ollut suuria muutoksia viimeisen kolmen vuoden

aikana. Perusopetusryhmien luokkakoko on ollut vuosiluokilla 0-2 noin 19 oppilasta ja vuosiluokilla 3-6 noin 21-20 oppilasta vuosina 2009-2012. Suuria yli 25 oppilaan luokkaryhmiä on kuitenkin huolestuttavan paljon.

6. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset toimenpidenostot

Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet,

kehittämiskohteet

Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet

Asumispalvelut pitkäaikaisasunnottomille Psykiatrian palvelut esim. Kuopion psykiatrian keskus Toimivat verkostot (esim. työllisyysverkosto, maahanmuuttajaverkosto) Terve Kuopio - kioski - matalan kynnyksen paikka, jonka tavoitteena on terveyden

edistäminen ja itse- ja omahoitoon ohjaaminen. Toiminta on ” walk in” vastaanottotoimintaa, asiakkaan voimaannuttamista, tiedon jakamista sekä palveluohjausta.

VAMU toimintamalli - työvälineitä varhaiseen riskien tunnistamiseen, palvelutarpeen arviointiin ja jatkotoimien suunnitteluun sekä toteuttamiseen. Toiminnassa otetaan laaja-alainen näkemys ikäihmisten toimintakykyyn, riskeihin/ongelmiin ja puututaan oikeaan aikaan ja reagoidaan heti huomattaessa.

LapsiKuopio toiminta - kehitetty lastenneuvola- ja varhaiskasvatuspalveluja asiakaslähtöisemmiksi vastaamaan tämän päivän tarpeita ja haasteita. Palveluja on viety myös lähemmäksi lasten ja perheiden arkea tehostamalla alueellisten ja moniammatillisten ryhmien työskentelyä.

Päivähoitopalvelut, avoin päiväkoti/ kerhot ym. Kulttuuri – ja liikuntapolut, Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa,

poikkihallinnollinen toimintaohjelma, jonka tarkoituksena on aktivoida kuopiolaisia koululaisia liikunnan ja kulttuurin avulla sekä luoda kouluille hyvät olosuhteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet

Kuntalaisten osallisuus, aktiivisuus ja ennaltaehkäisy:- Oma vastuu hyvinvoinnista, aktiivisuus ja terveellinen ruokavalio

Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja turvallinen elinympäristö:- Nuorten yksinäisyyteen puuttumisen keinoja, kiusaamiseen ja seksuaaliseen väkivaltaan puuttuminen - Nuorten asemaa kaivataan - yhden luukun palvelun periaatteella - Nuorille ohjausta koulutukseen tai työhön/työnhakuun, yksilöllistä opinto-ohjausta erityisesti ammatillisten opintojen ja oppisopimuskoulutuksen alueella.  - Uskalla puuttua, koko yhteisö kasvattaa - ajatuksen juurruttaminen niin kouluun kuin muihin yhteisöihin- Lastensuojelussa kehitettävää, erit ehkäisevä lastensuojelutyö (kotipalvelu,

tukihlöt, tukiperheet, vertaisryhmätoiminnat)- Perheväkivallan puheeksiotto- Jalkautuvia palveluja

  

Mielenterveys- ja päihteiden käytön ehkäisy ja varhainen puuttuminen- Selviämisasema

Aktiivinen pärjäävä kuntalainen- Ikäihmisten laitostumisen ehkäisy

Sähköinen asiointi ja viestinnän tehostaminen

Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen- Riskiryhmien löytäminen ja saaminen tuen piiriin

Verkostoyhteistyö ja vertaisryhmien hyödyntäminen- itse- ja omahoidon tukeminen, Terve Kuopio kioskin toiminnan laajentaminen

Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet

Palvelualueiden toimenpiteet edellä mainittuihin kehittämiskohteisiin Kunkin asiakkuusjohtajan pohdittava, mitä

hyvinvoinnin painopistealueiden edistäminen tarkoittaa omassa yksikössä

Talous- ja toimintasuunnitelma linjaan hyvinvointikertomuksen kanssa

Targetorin teksteissä – näkyykö hyvinvoinnin edistämisen painopistealueet

Entä käytännön toiminnassa?