TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA r.y. · na. Sattuiko hyvät kelit muuten vaan kohdalle, ei pahat ollenkaan siellä missä kuljettiinkin. Kausi on nyt kuitenkin ohi, tukikohdat rau-hoittuvat

TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA 2/2012

1

TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA r.y.

2/2012


3

TAMPEREENNAVIGAATIOSEURA RY

PAJASAAREN OSOITEPajasaari 2, 33210 TamperePL 23, 33211 Tampere.Puhelin (03) 214 0988

SÄHKÖ[email protected]

KOTISIVUThttp://www.tampereennavigaatioseura.fi

PÄÄTOIMITTAJAEija Uotila

TAITTOGraafinen suunnittelu Selkämaa/Marika Lempinens-posti: [email protected]

PAINOPAIKKA ja PAINOSMÄÄRÄPK paino OY, Tampere, 1500 kpl

ISSN 0783 3369

Toimintakeskus Pajasaari

KANSIKUVA: SAMI LEMPINEN

SISÄLTÖ 2/2012

KUVA: SAMI LEMPINEN

KUVA: SAMI LEMPINEN

4 PÄÄKIRJOITUS

5 OPETUSTOIMEN KUULUMISIA

6 TUKIKOHTIEN KUULUMISIA

7 PAJASAARI

8 TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA RY:N

OPETUSKALENTERI 2013

10 UUDET LAIVURIT, KEVÄT 2012

11 LENTOPALLOA SEURAN JÄSENILLE

12 SYKSYN 2012 JA ALKUKEVÄÄN 2013

KERHOILLAT

14 KORPPOO

17 VÄHÄLAMPISAARI

18 LAMPISAARI

19 VEHKALINNA

20 HAASTATTELUSSA LAURI RAJALA

22 MITÄ AIKAA AURINKOKELLO MEILLE

NÄYTTÄÄ?

26 PAJASAAREN VAIHEITA

31 PAJASAAREN PIKKUJOULU

32 ITSENÄISYYSPÄIVÄN GLÖGITILAISUUS


4 PÄÄKIRJOITUS Kommodori Rauno Pauni


5

Arvoisat navigaattorit

TÄTÄ KIRJOITETTAESSA ON VENEIDEN NOSTO ja telakointi kiivaimmillaan. On kole-aa ja märkää, niin kuin moni ajattelee koko ke-sästä. Itse muistelen kesää kuitenkin normaali-na. Sattuiko hyvät kelit muuten vaan kohdalle, ei pahat ollenkaan siellä missä kuljettiinkin. Kausi on nyt kuitenkin ohi, tukikohdat rau-hoittuvat ja elämä alkaa Pajasaaressa kesän jäl-keen niin kuin ennenkin. Syksyn sekä talven käyttöastetta kuvaa mm. 13.10. auktorisoiva opettajien opetustilaisuus, 20.10. Kokemäenjo-en vesistön kommodorien kokous sekä useat muut tilaisuudet. Tässä vain muutaman maini-takseni.

Kerhoillat ja kurssit ovat taas käynnissä. Op-pilasmäärät kursseilla ovat normaalit siitäkin huolimatta, että erään veneilyalan julkaisun toi-mittaja koittaakin lytätä navigointikurssit ja nostaa plotterit sun muut läppärit ohi perintei-sen paperikartan. Kovaa tekstiä veneilyalan am-mattilaiselta. Asioistahan saa toki olla montaa mieltä, mutta kyllä perustiedot ja -taidot pitäisi ehdottomasti osata ja muiden niitä edes hieman arvostaa.

Lipunlaskutilaisuus vietettiin 25.9. Samalla juhlittiin kahden merkkihenkilön syntymäpäi-viä. Tauno Lundströmin sekä Leif Lindbladin, jotka Eija Uotila hellin halauksin kukitti.

Tukikohdissa ei mitään isompia projekteja ollutkaan, Korppoon laiturilaajennusta lukuun-ottamatta. Se on tehty mitä sai tehdä. Pajasaa-ren ulkokuori sai sen ansaitsemansa päivityksen, mitä oltiin kauan toivottu. Koulutusalus Navis ollaan tämän hetken suunnitelman mukaan vie-mässä talvisäilytykseen lämpimään sisähalliin. Naviksen kunnostukseen tarvitaan joukko ri-peitä talkoolaisia, jotta myös sen päivitys onnis-tuisi talven aikana.

Kilpailutoiminta koki kolauksen, sillä kilpai-lut jäivät pitämättä. Näillä näkymin ensi vuosi on kilpailujen suhteen välivuosi, ellei mitään käänteentekevää tapahdu. Ruorin ilmoitusten vähentymisen vuoksi joudumme tarkistamaan jäsenmaksun suuruutta, pieniä nousupaineita on.

Sen enempää synkistelemättä käymme kohti uutta veneilykautta.

Hyvää loppuvuotta kaikille ja isot kiitokset kaikille ahertajille. n

Syysterveisin,

Rauno PauniKommodori

Teksti: Heikki Teiskonlahti

Reijo Hämäläinen

SYKSY ON JÄLLEEN SAAPUNUT, vaikka muu-tosta ei juuri huomaa sääolosuhteista. Kesän käytännön veneilykurssit ovat nyt historiaa, to-distuksetkin on jaettu. Keväällä kun käytännön veneilykurssit aloitettiin tuntui oudolta ettei Näsijärvellä juuri muita veneilijöitä vastaan tul-lut. Tilanteeseen vaikutti varmaankin kylmät olosuteet ja vesien lämpötila, joka kohosi uima-kelpoiseksi okeastaan vasta heinäkuulla.

Kesän kurssit pidettiin normaalien aikatau-lujen mukaan ja nyt tätä kirjoitettaessa ollaan siirrytty syksyn laivurikursseihin. Pajasaaren koulutuskeskusta verhoaa vielä rakennustelineet ja suojamuovit, mutta niistäkin ilmeisesti pääs-tään piakkoin eroon ja satavuotias tukikohtam-me näyttäytyy taas entistä ehonpana.

Laivurikurssit alkoivat syyskuun 3. ja 5. päi-vä kaikilla tasoilla, oppilaita on enemmän kuin vuosi sitten. Saaristokursseilla opiskelee 49, ran-nikolla 19 ja avomerikurssilla 11 oppilasta. Li-säksi Tampereen työväenopistolla alkoi saaristo-laivurikurssi, jossa 17 oppilasta. Enemmänkin olisi tulijoita ollut, mutta luokkatila rajoittaa määrän. Ylöjärvellä ei poikkeuksellisesti kurssia ole. Katsotaan löytyykö oppilaita riittävästi ensi keväänä .

Opettajia on sen verran, että saaristolaivuri-kurseillakin voimme jakaa työtaakkaa eri ai-healueittain ainakin kolmeen osaan ehkä nel-jäänkin. Myös avomerilaivurikurssia vedetään kolmen miehen ryhmällä Markon ja Kallen li-säksi uudeksi avomeriopettajaksi saatiin Pekka Salonen. Läpimästi tervetuloa !

Tänä syksynä Suomen Navigaatioliiton toi-mesta ainoa auktorisoiva opettajaseminaari pi-detään Pajasaaressa 13.10.2012, johon toivoisin kaikkien opettajiemme osallistuvan vaikkei auk-torisointi olisikaan vielä vanhentumassa. Tule-vaisuudessa olisi kaikille helponpaa, jos saisim-me kolmen vuoden välein Tampereelle auktori-sointitilaisuuden opettajakuntamme suuruudes-ta johtuen. Auktorisoinnin voimassaolo on eh-doton edellytys opettajantehtävien hoidolle.n

Tapaillaan Pajasaaressa !

Reijo Hämäläinen Heikki Teiskonlahti

OPETUSTOIMI

Kuulumisia opetustoimesta


6


7Teksti: Kai Schulze

VENEILYKAUDEN HILJALLEEN PÄÄTYTTYÄ voitaneen todeta, että mennyt kesäilmoineen oli tyypillinen. Tarkoitan sillä sitä, että havain-tojeni mukaan kesät ovat muuttuneet sellaisiksi, että sitä mitä sieltä tulee, tulee sitten kauan ja pitkään. On se sitten hellettä, sadetta, tuulta tai jotain muuta. Tämän kesän ilmat olivatkin sit-ten pääasiassa sellaista ”tuhnua”.

Venekuntien käyntimäärät ja yöpymiset tar-kentuvat vasta loppuvuodesta kun yhteenvedot eri kohteista saadaan. Myöskään mitään suu-rempia yllättäviä kustannuksia ei ole vastaan tullut (ainakaan vielä!).

Suurimpana projektina on kesän mittaan ol-lut Pajasaaren julkisivun kunnostus ja maalaus, joka nyt alkaa olla loppumetreillä. Myös päävi-emärit pinnoitettiin sisältä toistuvien tukkeutu-mien vähentämiseksi. Hankkeen on kustanta-nut Tampereen kaupunki alihankkijoidensa voi-min. Pajasaaren kiinteistössä oli avoimet ovet Tampere-päivänä, yleisömenestyksestä en vielä tässä vaiheessa tiedä.

Korppoonrannan laiturin laajennushanke on myös saatu päätökseen, uusia venepaikkoja saimme 2–3 kpl veneiden koosta riippuen. Ensi

keväälle jäi vielä vähän ruoppausläjitysten tasaa-misia ja siivousta. Samalla kaivurilla asennetaan myös asianmukainen harmaavesikaivo putki-neen.

Riekkolan osalta hallitus teki päätöksen tu-kikohdan liittymisestä Pihlajalahden vesiosuus-kuntaan. Osuuskunta on hiljan perustettu, mutta määrättyjen avustusten saamiseksi on toi-mittava rivakasti. Putkia on jo kaivettu maahan ja upotettu vesistöihin. Veden tulo on muis-taakseni parin vuoden päässä.

Vuokrattujen tukikohtien, eli Vehkalinnan ja Kuterin osalta tilanteet ovat ennallaan. Isän-nistössä ei ole tapahtunut muutoksia.

Kauden alkaessa olla lopuillaan myös tuki-kohtien käyttö on muuttumassa satunnaiseksi. Muistuttaisin arvon jäsenistöä katsomaan käyn-tiensä jälkeen, että paikat jäävät siihen kuntoon kuin pitääkin. Koska tukikohdat ovat käytettä-vissä myös talvisin, muistuttaisin myös tulisijo-jen varovaisesta alkulämmityksestä, jolla este-tään niiden ja hormien vaurioita.

Alla olevassa kuvassa Pajasaari kuoriutumas-sa toiselle 100-vuotiskaudelleen. n

Syysterveisin Kai Schulze

Tukikohtien kuulumisia Pajasaari

Toimintakeskus Pajasaari on loppukesän ajan ollut ”paketoituna” huolellisesti. Ulkovuoraus on hiekkapuhallettu ja vuorilaudoitus tarpeellisilta osin uusittu. Pinta saa neljä uutta maalikerrosta. Lehden ilmestyessä lopputulos lienee jo ihasteltavissa.

Teksti: Ahti Huuhtanen

puh 044-5660481


8 OPETUSTOIMI


9

ALKUVUOSI 2013Tapahtuma Päivä Aika PaikkaTutkintotilaisuus pe 19.4.2013 klo18.00–22.00 TAKK Tuloksien julkistaminen ti 23.4.2013 klo 18– Pajasaari Kevään 2013 laivurikurssit Ilmoittautuminen joko ti 4.1.2013 klo 18–20 Pajasaari Alkavat kurssit: Saaristo ke 9.1.2013 klo 17.00 PajasaariRannikko ma 7.1.2013 klo 17.30 PajasaariAvomeri jatkuu ma 7.1.2013 klo19.30 Pajasaari Erikoiskurssit seuraa kotisivuja ja ilmoitustaulua.

Tutkakurssi teoriaosa 24.5.2013

Meri- VHF kursseja pidetään sopimuksen mukaan tarvittaessa. Tutka ja GPS-kurssit järjestetään laivurikurssien päätyttyä. LOPPUVUOSI 2013Tapahtuma Päivä Aika PaikkaTutkintotilaisuus pe 13.12.2013 klo 18.00-22.00 TAKK Tuloksien julkaisu ti 17.12.2013 klo 18- Pajasaari Syksyn 2013 laivurikurssit Ilmoittautuminen to 30.8.2012 klo 18.00-20.00 Pajasaari

Alkavat kurssit: Saaristo ke 4.9.2013 klo 17:00 ja 19:00 PajasaariRannikko ma 2.9.2013 klo 17:30 PajasaariAvomeri ma 2.9.2013 klo 19:30 Pajasaari

Tampereen Navigaatioseura ry:nOpetuskalenteri 2013

Joululahjavinkki!Tarvikemyymälä avoinna kerho- ja kurssi-iltoina.


10 UUDET LAIVURIT


11 UUDET LAIVURIT

TÄHTITIETEELLINEN PAJASAARI

Ahola OssiAhonen Hanna-KaisaEloranta MikkoFinnilä TapioHalme JyrkiHannonen KimHerrala KyöstiHerrala LiisaHietamies MattiJokinen AnttiJärvinen VesaKannari KatiKaski JukkaKeiski JukkaKujanpää KariKujanpää SattuLaine JohannaLeivo JuhaMäki-Laurila TiinaMäkinen PekkaNykänen PenttiOjala JussiOjanen MikkoPaakkanen KaarinaPaananen EetuPohjosmäki JariPosti EeroPulkki PerttiPulkkinen Ville-PekkaPulkkinen Kirsi-MarjaRantamäki HannuSantala RistoStenvik VeijoSuihko Jussi

Tiainen TuomasToiviainen KristiinaTuominen TainaÖfversten Janne Saaristo yht. 38 tutkintoa

Laivuritutkinnot kevät 2012

SAARISTOLAIVURIT PAJASAARI

RANNIKKOLAIVURIT PAJASAARI

Kalima MarkkuKeiski JukkaKelkka TommiKinnari SakariKolehmainen MirjaKujansuu MarttiLindgren PerttiMoisio PetriMyllymäki Kirsi-MarjaMäkinen HarriNorrgård Kaija PapuPallas PetriRinta-Homi TommiRouhiainen MattiRuponen JuhaSantala MiraSyväjärvi TimoTamminen PasiTanner HeikkiVirtanen Valtteri Rannikko yht. 20 tutkintoa

Häikiö TomiJärvelä HannuLahtinen MarkoOinonen TuroPitkänen IlariPokki TuomoRankila JariRantanen JoukoRoine KimmoSalonen PekkaSchauman Lars-ChristianTiitinen JukkaVaalimo AnttiVastamaki TeuvoWelling Jukka Tähtitieteellinen yht. 15 tutkintoa

YLÖJÄRVEN TYÖVÄENOPISTO

Haapanen Mikko Latva-Pukkila Pasi Liimatainen Janne Moisanen Jouni Perttala Jouni Plihtari Reijo Väyrynen Sanna-Kaarina

Yht. 7 tutkintoa.

Yhteensä keväällä 73 tutkintoa Tutkintojen kokonaismäärä on 7165

LENTOPALLOLENTOPALLOVUOROTPAIKKA: LIELAHDEN ALAKOULUAIKA: TORSTAISINKLO 19.30 – 21.00

TERVETULOA!


12


13

Päivä klo Tapahtuman kuvaus:30.10 18:00 Meripelastusseuran uuden veneen esittely, jos on saatu vesiin.

Tarkista kotisivuilta. Pajasaaren pihan siistimistä.06.11 18.00 Kesän päällikkökurssin kokemuksia kuvin ja sanoin.13.11 18.00 Karttanavigointitehtävien haku On aika hakea vuoden kantta navigoinnin SM-kilpailun karsinnan

tehtäväpaperit Pajasaaresta. Ratkaisun voit tehdä kotona. Seural-la on mahtava maine, niin osanottajamäärän, kuin menestyksen suhteen. Jatkakaamme perinnettä!

17.11 Vehkalinnan pikkujoulu. Katso ilmoitus!20.11 18.00 Tukikohtakuulumisia. Tukikohtien isännät ja emännät ovat pai-

kalle kertomassa kesän kuulumisia ja näyttämässä kuvia. Kuvia nähtäväksi kaikilta halukkailta.

23.11 Junnujen pikkujoulu. Tarkentuu myöhemmin 24.11 18.00 Pajasaaren perinteinen pikkujoulu. Jouluinen noutopöytä, tanssia

elävän musiikin tahtiin, joulupukki paketteineen ( muista paketti n 5 €). Ilmoittautumiset Pajasaaren ilmoitustaululle tai sähköpos-tilla: [email protected] 22.11. mennessä.

27.11. 18.00 Päälliköt merellä. Kooste vuosien varrelta04.12 18.00 Purjelainasäätiön toimintaa. Kertojana Keijo Huhtala06.12 18.00 GLÖGI-ilta heti kaupungin ilotulituksen jälkeen. Kuorolaulua

Syksyn kerhoillat 2012 ja muut tapahtumat

Kerho-iltojen aiheet saattavat muuttua, joten seuraa kotisivuilla olevaa tapahtumakalen-teria. Sieltä löytyvät aina tuoreimmat tiedot.

RUORI-lehtien postituksen vähentymisen myötä kotisivujen seuraaminen on entistä tärkeämpää. Sähköinen viestintä mahdollistaa nopean tiedon kulun.

Kerhoillat ovat Pajasaaressa tiistaisin klo 18.00. Poikkeukset mainitaan erikseen esim. retket ja talkoot.

Liikuntaillat jatkuvat torstaisin Pajasaaressa joogan merkeissä..Lentopallo Lielahden koululla klo 19.30-21.00.

Kerhoillat, talkoot kuten muukin toiminta on avointa kaikille jäsenille perheineen sekä heidän ystävilleen. Ota kaveri mukaan, kun lähdet liikkeelle . Ennakkoilmoittautumisia ei yleensä tarvita. Jos tarvitaan, niin se mainitaan erikseen.

11.12 C. F. BOS kertoo kokemuksiaan veneellä Euroopassa kuvien kera.

14.12 18.00 Laivuritentit18.12 18.00 Tenttitulokset. Tehtävät käydään läpi opettajan johdolla.

RAUHALLISTA JOULUA KAIKILLE

UUSI VUOSI 2013 alkaa entistä aktiivisempana.

03.01. 18.00 Kevään kursseille ilmoittautuminen07.01. Kurssit alkavat08.01 18.00 Opetusmateriaalin pussitus09.01 Kurssit alkavat10.01 18.00 Joogaa veneilijöille alkaa. Jatkuu torstai-iltaisin15.01 18.00 Kerho-ilta22.01 18.00 Ruori-ilta. RUORI-lehden suunnittelua ja ilmoitushankintaa.

Kaikille asiasta kiinnostuneille, niin vanhoille tekijöille, kuin uusille harrastajille. Asia tärkeä, jotta tiedotusta voidaan edelleen hoitaa.

29.01. 18.00 Vuosikokouskutsun postitus.05.02 18.00 Kerho-ilta12.02 18.00 Kerho-ilta19.02 18.00 Vuosikokous


14


15TUKIKOHTAKUULUMISIA

Korppoo

Teksti: Mikko Finsk

Juhannuksena uusi laajennusosa tuli tarpeeseen. Juhannuksen kalansaalis olikin laiturin rakennelmista karannut tukki.

Huhtikuun alussa aloitettiin ruoppaustyöt tulevaa laajennusosaa varten. Kesäkuun alussa päästiin lyömään laituriin kantta.


16


17

Vähälampisaari

Selkäsaaren pöllikuorma rantautumassa Vähälampisaareen.

Vanhasta laudasta saa kierrättämällä upean kukkalaatikon.

TUKIKOHTAKUULUMISIA

Uimapolku kutsuu Koljonselän puhtoisiin vesiin.

Venetekniikan, venealan

liiketoiminnan ja tuotekehityksen

koulutusta

Venealan keskusliitto Finnboat ry ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK tarjoavat venealan yrityksille laajan koulutustarjonnan Finnboat Akatemian kautta.

Finnboat Akatemiassa voit kehittää osaamistasi juuri omien tarpeittesi mukaisesti. Valitse yksittäi-nen koulutus tai yhdistele vapaasti! Koulutukset ovat 1–2 päiväisiä, innostuessasi voimme koota sinulle myös tutkintotavoitteisen koulutuksen.

LisätiedotKouluttaja Jari Paulamäki

puh. 044 7906 242 [email protected]

Tutustu tarjontaamme – tutkinto- ja koulutusvalikoimastamme on vara valita!

www.takk.fiTampereen Aikuiskoulutuskeskus

Vaihde 03 2361 111


18 TUKIKOHTAKUULUMISIA


19TUKIKOHTAKUULUMISIA

Lampisaari

Naakan ja lokin yhteiseloa,Naakalla pesä pöntössä ja lokilla katolla. Kuvattu Vehkun laiturilta.

Keväinen näkymä Vehkalinnanlinnan laiturista jäiden lähdettyä!

Tervetuloa Vehkalinnan

tunnelmalliseen pikkujouluun 17.11.2012!

Tule mukaan kokemaan ja tekemään erilainen tunnelmallinen pikkujoulu Vehkalinnassa.Vehkalinna tarjoaa siihen upeat

puitteet. Luvassa hyvää ruokaa, rentoa seuraa, saunomista, joulupukkikin poikkeaa Vehkalinnassa illan tummetessa.

Olet lämpimästi tervetullut!

ILMOITTAITUMISETLEO LINDELL 0400 623176 [email protected] taiTIINA VIRNES 040 5636128

[email protected]

Iloisia nuoria veneilijöitä Vehkalinnan laiturilla.

Vehkalinna


20


21OPET TENTISSÄ

Haastattelussa Lauri Rajala

Kiikareilla voisi havaita hyvissä ajoin lähistöllä liikkuvat alukset.

Mitä tekisit kurssi-iltaisin, jollet opettaisi?Varmaankin kuntoilisin tai soittelisin kitaraa.

Ensimmäinen veneilykärpäsen puraisu, ja mitä siitä seurasi?

Harrastus sai alkunsa koululaisena, kun sain kunnostettavakseni vanhan kangaspurjeella va-rustetun vanerioptarin. Siitä lähtien olen harras-tanut vesillä liikkumista moottoriveneellä ja purjehtien.

Suosikkikohteesi ”Nässyllä” tai muualla?Nässyllä vietämme aikaa mieluiten Rasvasaares-sa Oikanselällä. Saaristomerellä mieluisin paik-ka on luonnollisesti upea Korppoonranta.

Lempilausahduksesi?

Vaikea sanoa, tätä pitäisi kysyä kurssilaisilta.

Salainen paheesi?Tietokoneen ääressä kököttäminen.

Suurin veneilyhaaveesi?Purjevene, jota voisi sateen sattuessa ohjata myös sisältä.

Veneesi ja paikkasi veneessä?Purjeveneemme on Avance 318. Liikkeellä olta-essa paikkani on istumalaatikossa peräsimen varressa, satoi tai paistoi. n

Taustatiedot

Olen Lauri Rajala. Opetan Saaristomerenkulun kurssia Pajasaaressa. Veneilen perheeni kanssa Näsijärvellä ja silloin tällöin myös Saaristome-rellä.

Vaikein opetettava asia kurssilla?Maisemanavigointia on hankala havainnollis-taa. Monella saaristokurssin oppilaalla ei ole ai-kaisempaa kokemusta vesillä liikkumisesta ja merikartan käytöstä.

Häijyin opetuskokemukseni?

Tämä taitaa olla vielä edessä.

Minkä navigointivempaimen ottaisit mukaan autiolle saarelle?

LAITOITKO KOMEROOSI KASAN KULAH-TANEITA PURJEITA, joita et viitsisi käyttää enää ensi kesänä mutta et hennoisi heittää poiskaan? Antaisitko ne uusiokäyttöön? Porvoolaisyritys savetheC kerää käytettyjä purjeita uusiokäyt-töön koko maassa.

Tampereella purjeita voi tuoda kahteen paik-kaan. Purjeneulomo Neb-sails, Rasulankatu 7, Vehmaisissa, ottaa niitä vastaan liikkeen auki-oloaikoina. Näsijärven purjehdusseuralla on Lielahdessa, Jänissaarenkatu 14, ulkona pavil-jongin oikeanpuoleisessa päädyssä keräyslaatik-ko, johon muidenkin seurojen jäsenet voivat tuoda purjeensa.

Pakkaa purjeet kukin omaan pussiinsa tai yksitellen jätesäkkeihin. Purjeet kelpaavat sellai-sina kuin ne ovat, niitä ei tarvitse pestä.

Vanhat purjeet ovat edelleen vahvaa kestävää materiaalia, ja Porvoon Hamarissa toimiva sa-vetheC ompeluttaa niistä purjehtijoille ja pur-jehduksen ystäville design-kasseja, läppärilauk-kuja ja pussukoita. Purjeet on suurelta osin val-mistettu maatumattomasta muovista, joten kaa-topaikalla ne olisivat vain kasvattamassa jäte-vuorta.

Kansainvälisen 1 % for the Planet liikkeen jäsenenä savetheC on sitoutunut lahjoittamaan prosentin jokaisen myymänsä tuotteen hinnasta ympäristöjärjestöille. Koko toimintansa ajan se on tukenut Pidä Saaristo Siistinä ry:n toimin-taa. Antamalla vanhat purjeesi uusiokäyttöön autat samalla säilyttämään kesäisen ympäris-tömme viihtyisänä.

http://www.savethec.com/ n

Käytetyt purjeet uusiokäyttöön


22


23

Mitä aikaa aurinkokello meille näyttää?

Oletko tullut ajatelleeksi, että aika ja sen mittaa-minen tavallaan ovat tähtitiedettä?

Aurinkokello on nykyään pelkkä koriste puutarhassa. Harvemmin siitä yritetään aika selvittää, ja jos yritetään, on kyseenalaista, pää-dytäänkö oikeaan tulokseen.

Vuorokautemme etenee Auringon – ei kel-lon mukaan. Kello on melko ”myöhäinen” kek-sintö, kun taas ihmiset kaikkina aikoina ovat seuranneet ajan kulkua Auringon liikkeiden mukaan. Ensimmäinen keino ajan mittaami-sessa lienee ollut oman varjon pituuden arvioin-ti. Lyhyt varjo merkitsi, että Aurinko oli korke-alla ja mitä pitemmäksi varjo venyi, sitä lähem-mäksi iltaa aika eteni. Myöhemmin kai iskettiin paalu maahan ja ympärille piirrettiin sopivin vä-lein renkaita ilmaisemaan varjon pituudet eri ajankohtina. Oletetaan, että myös obeliskia on käytetty tähän tarkoitukseen. Sittemmin tuli ve-sikello (klepsydra), jota luultavasti on käytetty Egyptissä jo 2000 vuotta eaa. ja tiimalasi.

Teksti: Leif Lindblad

Mekaaninen kello, sellaisena kuin me sen tunnemme, on 1200-luvulta, joskin on olemas-sa merkintöjä aikaisemmista ajanmittauskoneis-toista, joista ei kuitenkaan ole säilynyt tietoa sii-tä, miten ne ovat toimineet. Kun kello tuli, tu-li myös uusi ongelma. Se näytti kyllä ajan – niin tarkasti kuin siihen aikaan kello pystyttiin ra-kentamaan – mutta pian huomattiin, että kel-lon aika poikkesi aurinkoajasta. Vika ei ollut kellossa – Aurinko oli se joka ei pysynyt ajassa. Joskus Aurinko edisti, toisinaan se jätätti. Au-rinkohan ei itse asiassa liiku mihinkään vaan pysyy, suhteessa aurinkokuntaamme, paikal-laan. Maapallo on liikkuva osapuoli ja saa pyö-rähtäessään Auringon näennäisesti kiertämään ympärillämme kerran vuorokaudessa. Asian ydin piilee siinä, että tämä kierros ei ole vakio. Lisäksi maapallon täysi pyörähdys (3600) ei ole yhtä kuin vuorokautemme, sillä kun maapallo on pyörähtänyt yhden täyden kierroksen, on se myös siirtynyt radallaan niin paljon, että Aurin-

ko seuraavana päivänä, kyseisen kierroksen jäl-keen, ei ole noussut täyteen korkeuteen. Maa-pallon pitää jatkaa pyörähdystään jonkin verran ennen kuin Aurinko on taas etelässä ja vuoro-kausi on täysi (katso kuva). Kuinka paljon pyö-rähdyksen on jatkuttava, riippuu siitä, missä kohtaa rataansa maapallon sillä hetkellä on; siis mitä vuodenaikaa elämme.

Kuten tunnettua, maapallon rata on ellipsi. Se on tosin miltei ympyrän muotoinen mutta silti niin soikea, että maapallon nopeus radalla vaihtelee. Kun Maa on Perihelissä, (lähimpänä Aurinkoa pohjoisen pallonpuoliskon talviai-kaan) on vauhti ”kova” ja Maa ehtii kauas edel-lisen päivän positiosta. Maapallon pitää pyöräh-tää 61’ (yhden asteen ja kaariminuutin) yli täy-den kierroksen, jotta vuorokausi täytyisi. Kun meillä on kesä, on Maa Aphelissä (kauimpana Auringosta) ja lisäpyörähdys on ”vain” 57’. Ero ei vaikuta suurelta mutta se riittää aiheuttamaan sen, että vuorokauden pituus vaihtelee vuoden aikana.

Vuorokautemme on mitoitettu keskiyöstä seuraavaan keskiyöhön ja sovittu 24 tunnin mittaiseksi. Sideerinen vuorokausi – maapallon

täysi pyörähdys suhteessa taustatähtiin – on 23 tunnin 56 minuutin ja n. 4 sekunnin mittai-nen. Ero, keskimäärin 4 minuuttia, riippuu sit-ten ajankohdasta. Kello näyttää aina tasan 24 tunnin vuorokausia koska kello ei pysty otta-maan huomioon muutokset vuorokauden pi-tuudessa. Tai ei pystynyt kun se keksittiin – ny-kyaikaisin tietokonein asia tuskin olisi ongelma, mutta nyt on myöhäistä muuttaa sitä asiaa. Näin saadaan vaihtuva ero aurinkokellon ja me-kaanisen kellon ajannäyttöjen välille, jota tähti-tieteilijät kutsuvat ajantasaukseksi (Equation of Time; katso kuva). Aurinkokello voi, kyseisellä aikameridiaanilla, olla kellon näyttämää aikaa

Oma varjo ajannäyttäjänä. Klepsydra (vesikello).

Lisäpyörähdys.

Ajantasaus (Equation of Time).


24


25

Mitä aikaa aurinkokello meille näyttää?

maksimissaan 17 minuuttia edellä tai 14 mi-nuuttia jäljessä.

Eikä siinä koko totuus. Meillä on myös Suo-men ajaksi kutsuttu ilmiö. Maapallo on jaettu 24 aikavyöhykkeeseen joiden välillä on yhden tunnin aikaero. Jotta yhden maan sisällä nor-maalisti ei tarvittaisi useita eri kellonaikoja (ku-ten suurten itä-länsietäisyyksien maissa, Venä-jällä ja Amerikassa, tarvitaan) noudattavat vyö-hykkeet yleensä valtakuntien rajoja, mutta muuten rajat vaihtuvat karkeasti 15 asteen vä-

lein. Suomen aika (normaaliaika) perustuu 30. itäiseen pituusasteeseen, joka on Suomen aika-meridiaani ja kulkee karkeasti Lieksan läpi, Itä-Suomessa. Se on kaksi tuntia edellä UTC-aikaa (Universal Time, Coordinated jota aikaisemmin kutsuttiin GMT:ksi, Greenwich Mean Time). Aurinko ei kuitenkaan välitä meidän aikavyö-hykkeistämme vaan liukuu portaattomasti eteenpäin. 30. itäisen pituusasteen ja Pajasaaren (230 45,45´E) välillä on 24 minuutin ja 58 se-kunnin aikaero. Aurinko on siis vähän alle 25 minuuttia myöhemmin Pajasaaren meridiaanis-sa kuin Lieksassa ja Pajasaaren torniin asennettu aurinkokello näyttäisi keskipäivää saman verran myöhemmin, kun taas kellomme näyttää keski-päivää Lieksan aurinkoajan mukaan.

Tämä ero olisi tietysti kompensoitavissa kääntämällä aurinkokellon osoitinnuoli vähän länteen tosipohjoisesta mutta Auringon vaihte-leva nopeus aiheuttaisi sen, että aurinkokello olisi jotakuinkin päivittäin suunnattava uudes-taan. Ja, kuten mainoksessa sanotaan, ’eikä sii-nä vielä kaikki’. Tämän lisäksi on otettava huo-mioon kesäajan yksi tunti, kun aurinkokelloa suuntaamme. Ja jos suuntaamiseen käytämme kompassia, on paikallinen eranto huomioitava, sillä sekin vaikuttaa ajan näyttöön ja sehän muuttuu hitaasti ajan myötä (vuonna 1980 se oli Näsinselällä 3° E, kun se nyt on luokkaa 7°E).

Helmikuussa voi ”kompensoimaton” aurin-kokello Tampereella näyttää aikaa, joka on perä-ti 39 minuuttia kellonaikaa jäljessä (17 min ajantasausta + 25 min aikaeroa aikameridiaa-niin). Vähän myöhemmin, kun ajantasaus on muuttunut jonkin verran pienemmäksi luke-maksi, mutta olemme siirtyneet kesäaikaan, on

aurinkokello 1 tunnin ja 30 minuuttia jäljessä virallista Suomen aikaa. Marraskuun alkupuo-lella (normaaliaikaan) samassa paikassa Aurinko voi kulkea 8 minuuttia edellä kelloa. Laske näis-tä sitten aika jonakin määrättynä päivänä.

On ehkä parempi, että jätämme aurinkokel-lon edelleen pihan koristeeksi, sillä ajanhan saamme nykyään helposti kännykästä.

Aurinkokello.

Aikaero Suomen aikameridiaaniin.

Veneen kuva Pajasaaren seinälleMuistattehan kaikki kivan ”taulun” Pajasaaren seinällä.Ommeltuja veneen kuvia.Haluaisitko Sinäkin veneesi kuvan samalle seinälle?Veneilykausi on lopuillaan – seuraavaan on vielä vähän aikaa. Iltojen pimetessä veneilyä voisi jatkaa näinkin.Tarvitset valokuvan, kanavakankaan, neulan, lankaa ja vähän aikaa.

Hae Pajasaaren kioskista kanavakangasta, kovalevyä ja laita neula ”suihkimaan”. Tarvittaessa opastusta.Katsotaan montako kuvaa saadaan lisää kevääseen mennessä.

Ompeluterveisin Eija


26


27

PAJASAARESTA ON ILMESTYNYT VUOSIEN SAATOSSA MELKO MONIA KIRJOITUKSIA, esim. Näsijärven Purjehdusseuran historiikeissa ja Ruorissakin on Pajasaaresta ja sen vaiheista kirjoitettu useampaankin kertaan. Onhan toki kertaus opintojen äiti ja tekee varmasti hyvää it-se kullekin, mutta jotenkin tuntuu turhautta-valta toistaa samoja asioita vuodesta toiseen. Siksi olen ainakin jossain määrin pyrkinyt kai-vamaan tähän juttuun sellaisia seikkoja, joita ei ole aiemmin ainakaan puhki asti käsitelty.

Varhaisin löytämäni kartta, jossa nykyinen Pajasaari selvästi tunnistettavana, tosin silloin vielä pienenä nimettömänä luotona, esiintyy Tammerkosken niskalla, on vuodelta 1775 ole-va Tampereen tulevan kaupungin asemakaava-luonnos. Kyseisessä kartassa on nimittäin aivan nykyistenkin karttamerkkien mukainen pikku-

ruinen ympyrä, jota ei ole väritetty millään eli ainakin nykytulkinnan mukaan kyseessä on kas-villisuudesta vapaa kallioinen luoto.

Noina aikoina maanviljelys oli maassamme hyvin tärkeässä asemassa ja siksi onkin ymmär-rettävää, että teiskolaiset talonpojat pyrkivät saamaan Näsijärven kevät- ja syystulvat mah-dollisimman kohtuullisiksi, että kykenivät hyö-dyntämään järven rantaniittyjä viljelykseen ja laiduntamiseen. Niinpä he omatoimisesti, vaik-kakin maaherran luvalla raivasivat 1801 Tam-merkosken yläputouksen sivuun uoman, jota kutsuttiin Teiskon tai teiskolaisten ruuheksi. Jo vuonna 1799 oli maahamme perustettu kos-kienperkaustoimikunta, jonka tarkoituksena oli nimensä mukaisesti parantaa vesien virtausta maamme koskissa. Työ kuitenkin keskeytyi Ruotsin ja Venäjän välillä käydyn Suomen so-

Pajasaaren vaiheita

Teksti: Tauno Lundström

dan vuoksi, mutta työtä haluttiin kuitenkin jat-kaa, niinpä kevättalvella 1816 asetettiin uusi ”Virranperkauksen directioni” kuten silloin koskenperkausjohtokunnan suomenkielinen ni-mi kuului. Venäjän keisari nimitti johtokunnan esimieheksi kenraalikuvernööri Fabian Stein-heilin, joka aktiivisesti pyrki tutustumaan kaik-kiin työkohteisiin ja kävi myös syys–lokakuun vaihteessa 1817 yhdessä johtokunnan jäsenen matemaatikko N.G. af Schultenin ja sihteeri E.B. von Witten kanssa Tampereella, missä he totesivat myös Tammerkosken kaipaavan perin-pohjaista perkaamista. Niinpä jo samana syksy-nä marraskuun lopulla aloitettiin työt, jotka sit-

Näsijärven kevät- ja syystulvat mahdollisimman kohtuullisiksi, että kykenivät hyödyntämään järven rantaniittyjä viljelykseen ja laiduntamiseen


28


29

Pajasaaren vaiheita

temmin jatkuivat aina kevääseen 1823 saakka niin, että ne olivat aina kesäkuukausien ajan py-sähdyksissä. Töitä johti kaupungin järjestysmies kapteeni Tihlman. Avarrettiin yläputouksen uomaa räjäyttämällä kosken niskalla olevaa kal-liota. Samalla avarrettiin aikaisempaa Teiskon ruuhta. Tällä perkauksella Näsijärven vedenpin-ta saatiin laskemaan toista metriä ja samalla se vaikutti ratkaisevasti myös tulevan Pajasaaren pinta-alan kasvuun.

Se koska saareen rakennettiin ensimmäinen paja, on tätä kirjoitettaessa vielä hieman epävar-man tiedon varassa, mutta se on ainakin var-maa, että vuonna 1888 kun salonkilaiva Ketterä kuvattiin Tampellan rannassa ja taustalle sattu-malta jäi Pajasaari, niin saaressa oli jo lautara-kenteinen paja.

Seuraava varma tieto pajasta on vuodelta 1893 oleva valokuva Tampereen Rautatiesillas-ta, jossa saaressa on myös selvästi pitkäpiippui-sempi paja ja kuvasta päätellen nyt on pajan sei-nien rakennusmateriaalina ollut tiili ja kattoma-teriaalina pelti. Vaikuttaa siltä, että vanha paja on purettu Porin radan rautatiesillan tieltä saa-ren etelälaidasta ja uusi rakennettu saaren poh-joisrannalle.

Siihen loppuvatkin valokuvat saaren pajoista ja seuraava käsiini saama valokuva on vuodelta 1912 eli Näsijärven Purjehdusseuran paviljon-gin vihkiäisistä. Valokuvista on helppo päätellä,

että paja on purettu ja paviljonki rakennettu sen entiselle paikalle.

Mitä Pajasaarelle tapahtui vuosina 1912 – 1976 on helpoimmin luettavissa Näsijärven Purjehdusseuran kahdesta historiikistä. Sen jäl-keen on syytä siirtyä lukemaan Navigaatioseu-ran vuosijulkaisuja Ruoreja ja aivan tuoreimpa-na tietona Pajasaaren vaiheista voidaan kertoa, että rakennus on saamassa (työ vielä hieman kesken) uuden upean pintavärin ja että 30.9.-12 pidettiin saaressa Tampereen päivänä avoi-mien ovien tilaisuus, johon osallistui neljän tun-nin aikana 140 vierasta + 10 henkeä oman talon väkeä. n

Historiaa kaiveli: Tauno Lundström

Avarrettiin yläputouksen uomaa räjäyttämällä kosken niskalla olevaa kalliota. Samalla avarrettiin aikaisempaa Teiskon ruuhta.

Oikaisu tekstiinOikaisu kevään Ruoriin kirjoittamaani Vehkalinnaa käsitelleeseen artikkeliin, olin käyttänyt väärää titteliä: Puhuin setä Atzimutista, pitää olla kapteeni Atzimuti, anteeksi Minna.

Tauno Lundström

Joogaa veneilijöille jatkuu marraskuussa,

seuraa tapahtumakalenteria


30


31

Pajasaaren perinteinen

pikkujoulula 24.11.2012 klo 18.00Jouluinen noutopöytä totuttuun tapaan

Yllätys–yllätys -ohjelmaa, tanssia ja elävää musiikkia, myös joulupukki paketteineen.

Illalliskortti 20 € ovelta. Omat pöytäjuomat. Muista pikkupaketti joulupukin avuksi (n.5 €)

Ilmoittautumiset Pajasaaren ilmoitustaululle taisähköpostilla [email protected] 22.11.2012 mennessä.

Tervetuloa viihtymään ja viettämään tunnelmallista pikkujoulua!Toivottaa juhlatoimikunta

Muistathan perinteisen

glögitilaisuuden 6.12. Pajasaaressa heti ilotulituksen

jälkeen. Ovet ovat avoinna jo klo 18.00

Saatavana pipareita, kuumaa glögiä,

kuorolaulua ja vapaata seurustelua.

Tervetuloa!

Documents

TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA r.y. · na. Sattuiko hyvät kelit muuten vaan kohdalle, ei pahat ollenkaan siellä missä kuljettiinkin. Kausi on nyt kuitenkin ohi, tukikohdat rau-hoittuvat