Tampere viett−− 225 -vuotis- juhliaan · H−nen ihanteenaan oli valistunut itsevaltius ja h−n teki oman vallankaappauksen 1772 . Kustaa oli hallituskautenaan merkitt−v−

AAnnnnaa MMuurrssuusseenn jjaa KKaarroolliiiinnaa KKoosskkiisseenn kkoouulluussyykk--ssyy aallkkooii LLiinnnnaaiinnmmaaaann uuuuddeessssaa kkoouulluussssaa ss.. 66

KKaauuppuunnggiinn eelliinnttaarrvviikkeevvaallvvoonnttaa vvaarrmmiissttaaaaeelliinnttaarrvviikkkkeeiiddeenn ttuurrvvaalllliissuuuuttttaa ss.. 1166

Tampereviettää

225 -vuotis-juhliaan

TTeerrvveettuullooaa jjuuhhlliimmaaaann!!JJuuhhllaavviiiikkoonn jjaa TTaammppeerreeeenn ppääiivväänn oohhjjeellmmaa ss.. 88––1111

Kun valtuusto lokakuussa 2001 hyv�ksyi uuden kaupun-kistrategian, oli jo silloin tiedossa, ettei kaupungin p��-t�ksenteko- ja toimintamalli t�yt� kaikilta osin ajan aset-tamia vaatimuksia. Niinp� strategian toteuttaminen edel-

lytt�� kaupungilta uusia toimintatapoja ja hallinnon uudistamista.Pelkk� virkamiesorganisaation virtaviivaistaminen ei yksin riit�,

vaan esimerkiksi palvelujen j�rjest�mist� on ohjattava aikaisempaademokraattisemmin. Se edellytt�� kaupunkilaisten ��nen tarkkaakuulemista ja luottamushenkil�iden toimintaedellytysten vahvista-mista.

Poliittista toiminnan ohjausta Tampereella vahvistetaan muunmuassa valtuuston p��tt�m�ll�, kaupunkiin soveltuvalla pormes-tarimallilla, joka otetaan k�ytt��n 1. tammikuuta 2007. Tarkoituk-sena on, ett� luottamushenkil�iden asema lujittuu pormestarij�r-jestelm�n kautta siten, ett� valtuusto valitsee pormestarin.

Luottamushenkil�iden mahdollisuuksia kaupungin toiminnanohjaamiseen on jo lis�tty kaupunginhallituksen uudella suunnitte-lujaostolla, kahdella uudella lautakunnalla ja uusien liikelaitostenjohtokunnilla. Kun suunnittelujaosto pohtii esimerkiksi talous-suunnittelun periaatteita ja maank�ytt��, niin jaoston j�senet p��-sev�t hyviss� ajoin esitt�m��n poliittisen n�kemyksens� merkitt�-vimpien asioiden valmisteluun.

• • •Kuntien rahoitusmahdollisuuksien kiristyess�, ik��ntyneiden asuk-kaiden suhteellisen m��r�n kasvaessa ja kuntien palveluksessa ole-vien siirtyess� suurin joukoin el�kkeelle, ihmisten palvelujen tur-

vaaminen edellytt�� uusia palveluiden tuotantotapoja ja jo olemas-sa olevien palvelumarkkinoiden tehokasta hy�dynt�mist�.

Palvelujen uudet tuotantotavat ovat haaste kaupungille. Ne edel-lytt�v�t palveluja tilaavien yksik�iden erottamista niit� tuottavista.Palvelujen j�rjest�misest� huolehtivat tilaajat muodostuvat lauta-kunnista, joita asioita valmisteleva virkahenkil�st� tukee. Palvelu-jen tuottamisesta huolehtivat puolestaan johtokunnat, jotka nekinovat luottamuselimi�. My�s johtokunnilla on apunaan virkakoneisto.T�m�kin uudistus vahvistaa luottamushenkil�iden asemaa. UuteentilaajaÐtuottaja -malliin siirryt��n vuonna 2007. Sit� ennen malliakokeillaan pilottihankkeilla.

Toki kaupunki itsekin ty�st�� palveluita. Se nostaa oman palve-lutuotantonsa suorituskyky� paitsi organisaatiotaan nykyaikaista-malla my�s lis��m�ll� yhteisty�t� muiden kaupunkiseudun kun-tien ja kolmannen sektorin kanssa.

• • •Yksi uuden toiminta- ja p��t�ksentekomallin punaisista langoistaon kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen.Pyrkimyksen� on kehitt�� nimenomaan edustuksellista j�rjestel-m�� t�ydent�vi� vaikutusmahdollisuuksia. Esimerkkin� t�st� onkaupungin verkkosivuille rakennettu Valma-valmistelufoorumi, jo-ka mahdollistaa kaupunkilaisille palautteen antamisen ja osallis-tumisen isojen hankkeiden valmisteluun.

Kaupunki on mukana juuri nyt useissa kehitt�mishankkeissa,joissa etsit��n kaupunkilaisille uusia vaikutusmahdollisuuksia.Suunnitteilla on muun muassa demokratiatilinp��t�s, mik� edel-

lytt�� kuntademokratian tilaa kuvaavan mittariston kehitt�mist�.My�s lasten parlamentin ja nuorisofoorumin vaikutusvaltaa on

lis�tty. Niiden edustajat ovat jo osallistuneet koulutuslautakunnanty�skentelyyn.

Vuoden alusta kaupungin keskushallinnossa on toiminut kunta-demokratiayksikk�, joka vastaa nimenomaan kaupunkilaisten osal-listumismahdollisuuksien kehitt�misest�.

• • •Tampere viett�� syys-lokakuun vaihteessa 225-vuotisjuhliaan. Ajanhenke� kuvaa se, ett� juhlaviikon ohjelmaan sis�ltyy Demokratia-tapahtuma. Kaupunki j�rjest�� sen yhdess� Tampere Klubin kans-

sa. Klubi on kansainv�listen, demok-ratian kehityst� tutkivien ja seuraavienhuipputiedemiesten keskustelufooru-mi.

Kaikille avoimen tilaisuuden yksitavoite on se, ett� keskustelua de-mokratiasta voitaisiin k�yd� paitsiasiantuntijoiden kesken my�s heid�nja kansalaisten v�lill�. Tampereen kau-punki toivottaa tapahtumalle menes-tyst�.

Jarmo RantanenKaupunginjohtaja

2

Kaupunkilaisten näkemyksille ja luottamushenkilöille lisää vaikuttavuutta

• Juuri päättyneenTampereen Raatihuo-neen historian perus-teellisimman remontinyksi tavoite oli palaut-taa rakennus mahdolli-simman lähelle alkupe-räistä tilaansa. Siksityöstä tuli paljolti myösarvoituksellinen löytö-retki, johon kuuluvat yl-lätykset ja odottamat-tomat käänteet. NiitäkinRaatihuoneen mittavas-sa kunnostustyössä riit-ti.

Raatihuoneen julkisivuihin tehty entist�vaaleampi v�ri on paluuta alkuper�iseens�vyyn. Remontissa poistettiin vanha ir-tonainen rappauspinta ja se uusittiin al-kuper�isen rappauslaastin mukaisellalaastilla. Lopuksi julkisivut maalattiinkalkkimaalilla ja osittain rappauksiltaanuusitut julkisivut silikonihartsimaalilla.Raatihuoneen julkisivun edellinen, ke-vyempi kunnostusty� tehtiin vuonna 1980.

Ð Nyt remontoitu v�ri vastaa v�rityk-

selt��n alkuper�ist� julkisivujen s�vy�. Jul-kisivujen kipsikoristeista osa uusittiin ko-konaan, osa kunnostettiin ja maalattiin pel-lava�ljymaalilla. Ty� tehtiin Tartossa, sa-moin kuin ulko-ovien kunnostus, kertoorakennuksen kunnostuksen suunnittelus-ta vastannut arkkitehti Seija HirvikallioArkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy:st�.

Koristemaalauksia löytyi myös alakerran saleistaRaatihuoneen sis�tiloissa remontin p��-paino oli aluksi alakerrassa, jonka saleihinja porrashuoneisiin palautettiin alkupe-r�iset koristemaalaukset aina kun se olimahdollista.

Ð V�rikerrostumia sis�tiloissa l�ytyi par-haimmillaan 8 Ð9 kerrosta, mist� voidaanp��tell�, ett� Raatihuoneen sis�tiloja onmaalattu l�hes kymmenen vuoden v�lein.Koska osa koristemaalauksista oli pestypois uuden huoltomaalauksen alta, kaik-kia alkuper�isi� koristemaaluksia ei kyet-ty inventoimaan. L�ydetyist� alkupe-r�isist� koristemaalauksista konservaat-torit tekiv�t v�rimallit korjausty�n tueksi.

Raatihuoneen yl�kerran merkitt�vinmuutosty� oli salien kunnostaminen l�hesalkuper�iseen asuunsa. Vanhat, 1960- ja1970-luvuilla laitetut kangastapetit revit-tiin pois ja sein�t maalattiin. Tosin v�ri-maailma otettiin osittain nelj�n vuosi-kymmenen takaa tapettien v�reist�.

S�vyt etsittiin raatihuoneessa k�yte-tyist� alkuper�isit� v�ris�vyist�.

Ð Tapetit eiv�t kuulu t�h�n taloon. Ns.kultainen huone maalattiin kullan s�vyi-seksi ja punainen huone poistettua tapet-tia j�ljitellen punaiseksi. Molempien salienkattoihin palautettiin maalikerrosten altaalkuper�iset koristemaalaukset. Juhlasalinp��portaan ja vaateaulan koristemaa-laukset puhdistettiin nyt ensimm�isen ker-ran 1970 Ð luvun j�lkeen, Hirvikallio ker-too.

Nyt valmistunut raatihuoneen perus-korjaus- ja muutosty� on ollut 114-vuoti-

aan rakennuksen historian perusteellisinkunnostus.

Muutosty� k�sitti my�s vesikaton, ik-kunat, l�mp�- ja vesijohdot, viem�rit ja ve-sikalusteet, ilmastointilaitteet ja s�hk�-kaapelit. Talo sai my�s historiansa ensim-m�isen hissin.

H�meenkadun p��tyyn palautettiin al-kuper�inen porrashuone. Tampere-seurasaa nyt kellarissa enemm�n tilaa, kun sin-ne valmistuivat ajanmukaiset myynti-,n�yttely- ja ty�tilat.

Raatihuoneen remontti oli löytöretki

Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö PL 487 33101 Tampere

Päätoimittaja: Aila Rajamäki [email protected] Puh. (03) 3146 6030 040 5505 540

Taitto: Loudline – Lauri Lähteenmäki Paino: Pirkanmaan Lehtipaino Oy 2004

Kannen kuvat: Ari Järvelä ISSN: 1458-557X (painettu) 1458-6991 (verkkolehti) w w w . t a m p e r e . f i

Raatihuone tarjoaa upeat puitteet kaupungin tilaisuuksille Raatihuonetta on k�ytetty kaupunginedustustilana vuodesta 1966. Nyt teh-dyn mittavan restauroinnin j�lkeenRaatihuone jatkaa tutussa roolissaan.

Vuosittain Raatihuoneella vietet��nnoin 220 tilaisuutta, joissa kestit��nnoin 22 000 vierasta. Kaupunki j�rjes-t�� esimerkiksi vastaanottoja, joihinkutsutaan kansainv�listen konferens-sien ja merkitt�vien valtakunnallistenkokousten osanottajat. Raatihuoneel-la j�rjestet��n my�s lounas- ja p�iv�l-listilaisuuksia erilaisten valtio- ja suur-l�hettil�svierailuiden yhteydess�. Jo-kavuotisia tilaisuuksia ovat Tampe-reen p�iv�n juhlavastaanotto, kau-pungin henkil�st�n ansiomitaleidensek� kulttuuri- ja tiedeapurahojen ja-kotilaisuudet. Kaikki Raatihuoneellapidett�v�t edustustilaisuudet my�n-net��n hakemuksesta.

• KKaaiikkiillllaa kkaauuppuunnkkiillaaiissiillllaa oonnmmaahhddoolllliissuuuuss ttuuttuussttuuaa uuuuddiissttuu--nneeeesseeeenn RRaaaattiihhuuoonneeeesseeeenn TTaamm--ppeerreeeenn ppääiivväännää.. RRaaaattiihhuuoonnee oonnyylleeiissööllllee aavvooiinnnnaa llaauuaannttaaiinnaa 22.. lloo--kkaakkuuuuttaa kkeelllloo 1122--1155 sseekkää ssuunnnnuunn--ttaaiinnaa 33.. llookkaakkuuuuttaa kkeelllloo 1100--1144..

Huonekalukonservaattori Anne Niemelä käsitteli remontin aikana noin100 huonekalua. Uuden lakkapinnan sai myös kuvan biedermeier-tuoli.

Ku

va: A

ri J

ärve

lä

• Kun soitat terveys-palvelujen neuvontaantai lääkäriasemalle va-rataksesi ajan omalää-kärille, vastaa puheli-meen koulutettu jatyössään pitkän koke-muksen hankkinut sai-raanhoitaja.

Kun t�m� hoitoalan ammattilainen kes-kustelee kanssasi, h�nelle muodostuuk�sitys siit�, tarvitsetko l��k�rin vas-taanoton vai voiko ehk� sairaanhoitajaauttaa. Usein pelkk� puhelimessa saa-tu neuvonta riitt��.

Me tamperelaiset olemme tottuneetpyyt�m��n l��k�rin aikaa, vaikka l��-k�riasemilla ty�skentelevien sairaan-hoitajien ammattitaidolla pystyt��nhoitamaan monta vaivaa. Sairaanhoi-taja antaa hoito-ohjeita esimerkiksi vi-lustumisissa tai pieniss� nyrj�hdyksis-s�. H�n voi my�s kirjoittaa lyhyit� sai-rauslomia.

Sairaanhoitajan luo on helppo tulla,koska ajanvarausta ei tarvita ja vas-taanotto on maksuton.

Jos vaiva vaatii l��k�rinhoitoa, l��-k�riasemalta j�rjestet��n vastaanotto jo-ko omal��k�rille tai yksityiselle l��k�-riasemalle.

Hoitooonpääsysuositus täyttyy jo nytTampere t�ytt�� n�ill� hyvill� sairaan-hoitaja- ja omal��k�ripalveluillaan en-si kev��n� voimaan tulevan kansalli-sen terveyshankkeen hoitoonp��syta-voitteen jo nyt.

Vastoin yleist� k�sityst� hoitoonp��-sylaki ei edellyt� l��k�rin tutkimustakolmen arkip�iv�n sis�ll�, vaan p��synterveydenhuollon ammattilaisen ar-viointiin. K�yt�nn�ss� t�m� voi tar-koittaa sairaanhoitajan vastaanottollatai puhelimitse tapahtuvaa arviointia.

L��k�rin vastaanottokin j�rjestyyTampereella nyt huomattavasti no-peammin kuin aikaisemmin, kun oma-l��k�rien m��r�� kes�n kynnyksell� li-s�ttiin.

Perusterveydenhuollon ylil��k�rinErkki Lehtom�en mukaan pyrit��n sii-hen, ett� kiireellist� hoitoa tarvitsevatpotilaat p��sev�t l��k�rin vastaanotol-le kolmessa arkip�iv�ss�.

Kiireet�nt� l��k�rinhoitoa voi joutuaodottamaan pitemp��n, mutta senkinpit�isi hoitua alle viikon odotusajan.

Tampereen kaupungin l��k�ri-asemilla on ty�ss� 87 omal��k�ri� ja li-s�ksi ostetaan 10 l��k�rin ty�panos yk-sityisilt� l��k�riasemilta.

Omal��k�rien ty� ei koostu pelk�s-t��n l��k�riasemien vastaanotoista,vaan siihen kuuluu my�s kotisairaan-hoitoa, neuvolatoimintaa ja kouluter-veydenhuoltoa. Yksi viidesosa l��k�-rien ty�panoksesta menee n�ihin mui-hin terveydenhuollon palveluihin.

Potilaat ohjautuvat yksityisille l��-k�riasemille kaupungin l��k�riasemienkautta. Eli jos kiireellist� hoitoa tarvit-seva ei p��se omal��k�rilleen, h�netohjataan Hatanp��n p�ivystysasemal-le tai varataan aika yksityisl��k�rilt�.

Kaupungin l�hetteell� yksityisl��k�-rin vastaanotto maksaa asiakkaalle sa-man kuin l��k�riasemalla eli 11 euroak�ynnilt�. Maksu perit��n enint��nkolme kertaa vuodessa.

Maksuttoman hoidon saavat sotave-teraanit ja alle 18-vuotiaat.

Hatanpään päivystyksessä päivisin rauhallistaOmal��k�ritoiminnan lis��minen onrauhoittanut Hatanp��n p�ivystysase-man toimintaa varsinkin p�ivisin, mut-ta iltaisin, �isin ja viikonloppuisin onyht� kiirett� kuin ennenkin.

P�ivystysasema otti alkukes�st�k�ytt��n potilaiden arvioinnin viiteenluokkaan sen mukaan, kuinka kiireel-list� hoitoa he tarvitsevat. Jos hoidon-tarve arvioidaan eritt�in kiireelliseksija erikoissairaanhoitoa vaativaksi, po-tilas vied��n joko Hatanp��n sairaalaantai Taysiin. Jonon toiseen p��h�n kuu-luvat ne asiakkaat, jotka eiv�t vaadi kii-reellist� hoitoa. Heid�t ohjataan p�i-vystysasemalta omal��k�rin tai sai-raanhoitajan vastaanotolle.

Hatanp��n p�ivystysaseman ylil��-k�ri Martin Rasmussen muistuttaa, et-t� kuntalaisten oikea hoitopaikka arki-p�ivisin on oma l��k�riasema. Iltaisin,�isin ja viikonloppuisin p�ivystysase-malla hoidetaan sellaisia potilaita, jot-ka terveydentilan vaarantumatta eiv�tvoi odottaa p��sy� omalle l��k�riase-malleen.

Vaikka varsinaisia p�ivystyspotilai-ta on Hatanp��n p�ivystysasemallap�ivisin entist� v�hemm�n, on tark-kailupotilaiden m��r� sen sijaan li-s��ntynyt huomattavasti.

Tarkkailupotilaat ovat etup��ss�monisairaita ja yksin�isi� vanhuksia,jotka eiv�t en�� selviydy kotona. P�i-vystysaseman tarkkailuhuoneissa heodottavat jatkohoitopaikkaa Hatan-p��n sairaalan geriatriselta tarkkailu-osastolta.

Teksti: Tuula Ala-Honkola Kuva: Aki Set�l�

3

Tampere viettää 225-vuotisjuhliaan

1. lokakuuta

Kustaa olikunnon miesRuotsin kuningas Kustaa III lienee Tampe-reen kaupungin perustajana edelleen tun-netuimpia ruotsalaisia kaupungissa. KustaaIII hallitsi valtakuntaansa vuosina 1771Ð1792.H�nen ihanteenaan oli valistunut itsevaltiusja h�n teki oman vallankaappauksen 1772 .Kustaa oli hallituskautenaan merkitt�v� tai-teen ja kulttuurin suosija ja h�n perusti mm.Ruotsin Akatemian.

Kustaa III pyrki edist�m��n Suomen olo-ja: l��nien m��r� nostettiin nelj�st� kuuteen,Vaasaan perustettiin hovioikeus ja Suomentiest�� alettiin parantaa. Kustaa perusti Suo-meen kolme kaupunkia, Tampereen, Kuo-pion ja Kaskisen.

Tampereen kannalta merkitt�v� oli Kus-taan ÓeerikinretkiÓ Suomeen kes�kuussa1775. Turun, Helsingin, Porvoon ja H�-meenlinnan lis�ksi h�n k�vi my�s Tammer-koskella, jonne h�n oli m��r�nnyt perustet-tavaksi kauppalan.

Tammerkoskella h�n y�pyi Hatanp��nkartanossa vapaaherra H.H. Boijen is�n-n�im�n�. Juhannusaattona h�n kirjoitti ko-kemuksistaan �idilleen mm. : Ókoko se maa,jonka halki olen matkannut, on minusta ai-nutlaatuisen kaunis ja sen maiseman vaih-telut niin vieh�tt�vi�, ett� harvat seudutRuotsissa ovat yht� kauniita. Meill� Ruot-sissa ei ole aavistustakaan t�st� maakun-nasta, ja ymm�rr�n hyvin, ett� suomalaisetovat niin kiintyneit� is�nmaahansa.Ó

Kuningas k�vi my�s ihailemassa Pyynikinihania n�kymi� ja aikalaisten kertoman mu-kaan h�nen sanotaan harjulla huudahtaneen:ÓJopa t�ss� kaikki maailma ja sen kunniaÓ.

Kuningas oli antanut matkansa aikana6.6. 1775 k�skykirjeen Turun l��nin maa-herra Rappelle kauppalan perustamiseksiTammerkoskelle. Maaherra k�vi paikalla jal�hetti lausuntonsa ja alueen kartan Tukhol-maan saman vuoden lokakuussa. H�n ylis-ti paikan edullisuutta vesilaitosten perusta-miseksi. Paikkaa ymp�r�iv�t vedet Ótekev�tt�m�n paikan viel� edullisemmaksi ja sel-laiseksi, ett� jos mik��n yl�maan kaupunkiSuomessa voi menesty�, niin pit�isi sen ta-pahtua t�ll� paikallaÓ.

Kustaa III:n ÓeerikinretkiÓ Suomeen p��t-tyi Tammerkoskelle, josta h�n palasi Tur-kuun ja Tukholmaan. Runsaat nelj� vuottamy�hemmin 1.10.1779 h�n allekirjoitti Grips-holman linnassa Tampereen kaupungin pe-rustuskirjan.

Tampere täyttää hoitoonpääsysuosituksensairaanhoitaja- ja lääkäripalveluillaan

Teuvo neuvoo Ðverkkohoitajapalvelutoimii Internetiss�. Kysymys l�hetet��nverkkosivujen kautta hoitajalle, joka l�-hett�� vastauksen kysyj�n ilmoitta-maan s�hk�postiosoitteeseen. Verkko-sivuilta l�ytyv�t ohjeet kannattaa lukeahuolellisesti ennen kysymyksen l�het-t�mist�.

Palvelu on tarkoitettu tamperelaistenk�ytt��n ja siksi kysymyksen l�hett�-

j�n kotikunta tarkastetaan nimi- ja osoi-tetietojen avulla asukasrekisterist�. Ky-symyksiin vastaa teht�v��n koulutettuTampereen kaupungin palveluksessaoleva sairaanhoitaja vuorokauden ku-luessa niiden l�hett�misest�.

Verkkohoitajapalvelussa ei ole kysehoitosuhteesta eik� se korvaa l��k�rintai muun terveydenhuollon ammatti-laisen antamaa hoitoa, tutkimusta tai

l��ketieteellist� neuvontaa. Verkko-hoitaja ei tee diagnooseja, joten l�he-tett�vien kysymysten tulee olla yleis-luontoisia. Niihin pit�isi pysty� vas-taamaan kysyj�n sairauskertomustatuntematta.

Teuvo neuvoo–verkkohoitajapalvelu:www.tampere.fi/terveyspalvelut

Terveys-palvelujenneuvonta• Terveyspalvelujen neu-vonta puh. 10023 (0,08 eu-roa/ puhelu+ ppm) vastaasairaanhoitoa ja terveyspal-veluja koskeviin kysymyk-siin päivittäin klo 7–22. Mat-kapuhelimesta tai verkko-ryhmän ulkopuolelta soitet-taessa numero on 0600 92323 (0,49euroa/puhelu+pvm)Sairaanhoitajalta voi kysyähoito-ohjeita ja hän myösohjaa tarvittaessa oikeaanhoitopaikkaan.

Lääkäri-asemat• Kiireellistä hoitoa tarvit-sevat hoidetaan ensisijai-sesti oman alueen lääkäri-asemalla. Lääkäriasematovat avoinna ma–to klo8–15.30, pe klo 8–15.Ajanvaraus arkisin klo 12–14omalta lääkäriasemalta taikiireellisissä tapauksissaterveyspalvelujen neuvon-nasta puh. 10023.

Hatanpäänpäivystys-asema• Hatanpään päivystysase-malle, Hatanpäänkatu 26,voi tulla äkillisissä sairaus-tapauksissa suoraan ilmanajanvarausta läpi vuorokau-den. Päivystysasemalla po-tilaat hoidetaan sairaudenmukaisessa kiireellisyysjär-jestyksessä.Päivystysasema on tarkoi-tettu tamperelaisille äkilli-sesti sairastuneille ja lievä-asteisille tapaturmapotilail-le.Hätätapaukset ja muut eri-koislääkäritasoista kiireel-listä tutkimusta ja hoitoavaativat päivystyspotilaatkuuluvat Tampereen yliopis-tollisen sairaalan ensiapu-poliklinikalle

Teuvo neuvoo Internetissä

Haavojen ompelu on tuttua työtä Hatanpään päivystysasemalla. Haavaa ompelelemassaterveyskeskuslääkäri Paula Viita.

4

Leinolan perhetukikeskus korostaa lapsen näkökulmaa• Tammikuussa valmis-tuneen Leinolan perhe-tukikeskuksen seinilläon Bo Häglundin veikeitätaideteoksia, joiden peh-meästä Kulkuri-hahmos-ta aiotaan tehdä kokokeskuksen tunnus. Se onsopiva symboli nykyai-kaiselle palvelukokonai-suudelle, joka tekee tär-keää työtä lasten januorten parissa.

Sammonvaltatien kupeessa sijaitseva36 ty�ntekij�n uudistalo k�tkee sis��ns�nuorten p�ivystysosaston ja lastenpsy-kiatrisen kuntoutusosaston. Molemmillaon rakennuksessa omat siipens�. Lis�ksitalossa on mm. samaan toiminnalliseen yh-teenliittym��n, ns. nuorisopooliin, lukeu-tuvissa avopalveluissa toimivien ty�nte-kij�iden tiloja. Ð Meid�n teht�v�mme on auttaa ja tukeatamperelaisia lapsia, nuoria ja heid�n per-heit��n, tiivist�� Leinolan perhetukikes-kuksen johtaja Timo Ahonen.

Jo maaliskuussa aloittanut nuorten 6-paikkainen p�ivystysosasto on peruja Met-solan perhetukikeskuksesta. Sen asiakkai-ta ovat 12Ð17-vuotiaat nuoret.

Ð Kyse on lastensuojelullisesta p�ivys-tyksest�, joka tarjoaa lyhytkestoista osas-tohoitoa silloin, kun tilanne vaatii v�lit�n-t� puuttumista sijaishuollon keinoin. Py-rimme tukemaan nuoria ja heid�n per-heit��n ongelmatilanteen ratkaisussa. P�i-vystysosasto tarjoaa my�s puhelinneu-vontaa nuorille ja heid�n vanhemmilleen.

Nuorison oireilu on lis��ntynyt. Se n�-kyy my�s t�m�n aiemmin Metsolassa toi-mineen p�ivystysosaston tilastoissa. Kunosasto otti huomiinsa viime vuonna yh-teens� reilut 50 asiakasta, Leinolassa on ol-lut elokuun alkuun menness� jo l�hes yh-t� monta nuorta asiakasta.

Sairaalan jakodin välissä Tampereen kaupungin kuudes perhetuki-keskus tuo kaupunkilaisille my�s uudenpalvelumuodon. Lastenpsykiatrinen kun-toutusosasto aloitti omissa kauniissa ti-loissaan syyskuun alussa. Sit� edelsi hen-kil�kunnan intensiivinen koulutusjakso.Osastolla on kuusi asiakaspaikkaa. Ð T�m� on uusi tapa vastata lastenpsy-kiatrisen hoidon haasteisiin. Jatkohoito-paikoista on pulaa ja siksi jonot ovat pit-ki�. Paikkamme on lasten kotihoidon ja

sairaalan rajapinnassa. Taysin lastenpsy-kiatrian klinikka on yhteisty�kumppa-nimme, kertoo osastonhoitaja Kirsi Arvo-nen.

Arvosen lis�ksi osastolla ty�skentelev�tvastaava ohjaaja, seitsem�n sairaanhoita-

jaa, joiden enemmist� on erikoistunut psy-kiatriaan, ja kolme sosiaaliohjaajaa. Tayson ollut mukana suunnittelussa. Sairaalasatsaa hankkeessa koulutukseen. Sen l��-k�ri antaa konsultaatiota osaston ty�nte-kij�ille kuusi tuntia viikossa.

Ð Kuntoutuksella on tarkka ennalta mie-titty rakenne ja tietysti s��nn�t, joita nou-datetaan. Lapsien koulunk�ynti� tuetaan,koska sit� pidet��n t�rke�n� juttuna.Asiakkaiden enemmist� jatkaa sairaala-koulussa, mutta kunnon mukaan pyrit��ntukemaan my�s omaan kouluun siirty-mist�, korostaa Arvonen.

Osaston asiakkaat tulevat Taysin kaut-ta. He ovat 6-12 -vuotiaita lapsia, joista onlastensuojelup��t�s. Alustava arvio on, et-t� lapset ovat Leinolassa kuntoutumassapuolesta vuodesta kahteen vuoteen ta-

pauksesta riippuen. Vaikka lapsi on kun-toutuksen keski�ss�, my�s perhett� hoi-detaan.

AvoimuuskeskiössäLeinolan perhetukikeskuksen valmiste-luun ja rakentamiseen liittyi ep�tietoisuu-den synnytt�mi� turhia pelkoja. Se n�kyimm. yleis�nosastokirjoituksina. Monet alu-een asukkaat pelk�siv�t, ett� perhetuki-keskus tuo tullessaan h�iri�it�. Ennakko-luuloja pyrittiin h�lvent�m��n keskuste-lutilaisuuksilla. Toukokuussa alueen v�kikutsuttiin avoimien ovien Ðp�iv�n hen-gess� tutustumaan uusiin tiloihin.Ð Jaoimme kutsuja l�hiymp�rist��n run-saat pari sataa. V�ke� riitti el�kel�isist�nuorisoon. Ihmiset olivat p��s��nt�isestityytyv�isi� n�kem��ns� ja kuulemaansa.Uskon, ett� suurimmat pelot ovat nyt pois-tuneet, kertoo Timo Ahonen.

Yhteydenpitoa ymp�rist�n kanssa ontarkoitus jatkaa. Ovet ovat avoinna my�sTampereen p�iv�n� klo 13-15.

Teksti: Matti WacklinKuvat: Ari J�rvel�

Rantaperki�ss� sijaitsevaa Metsolan per-hetukikeskusta on remontoitu t�m�nvuoden alusta. Toimistotiloja muutettiinasiakaspaikoiksi. Uudistetuissa tiloissaon nyt yhden sijaan kaksi osastoa, jois-ta uusin, yhdeks�npaikkainen toimiiLeinolan p�ivystysosaston tukena. Toi-nen nelipaikkainen nuortenosasto ontarkoitettu itsen�istyville nuorille jon-kinlaiseksi kiihdytyskaistaksi omaanel�m��n.

Ð J�rjestely oli tarpeen, sill� palvelujen

kysynt� on kovaa. Metsolassakin jou-duttiin v�lill� ylipaikoille, kertoo avo-palveluista sek� Metsolan ja Leinolanperhetukikeskuksista muodostettua nuo-risopoolia johtava Timo Ahonen.

Metsolan uuden osaston toimintak�ynnistyi remontin valmistuttua elo-kuun alussa.

Ahonen kertoo, ett� p�ivystysosastonja sit� tukevan nuortenosaston kaltaistamallia ei ole Tampereen lastensuojelus-sa aiemmin kokeiltu.

Pooli tuo joustavuuttaTimo Ahosen johtaman nuorisopoolintavoitteena on v�hent�� yksik�iden jaty�ryhmien v�list� reviiriajattelua.N�in k�y mahdolliseksi henkil�st�njoustava liikkuminen ja samalla tietys-ti organisaation reagointikyky nopeu-tuu. Pooliajattelu korostaa my�s asiak-kaan asemaa, sill� liikkuminen palve-lukokonaisuudessa on entist� mutkat-tomampaa.

Perhetukikeskuksetesittäytyvät Tampereen päivänäLeinolan, Raholan ja Kale-van perhetukikeskukset se-kä perhetukikeskus Päivä-perho ovat avoinna Tampe-reen päivänä 3.10. kello13–15.

Tampereen kaupunginperhetukikeskukset et-sivät uusia työntekijöi-tä lyhytaikaisiin ohjaa-jan ja sairaanhoitajansijaisuuksiin. Yhteyde-notot keskusten johta-jille. Lisätiedot yksi-köistä www.tampere.fi/sosiaalipalvelut/sijaishuolto/perhetukikeskukset.

Metsolan remontti valmistui kesällä

Osastonhoitaja Kirsi Arvonen pitää lastenpsykiatrisen kuntoutusosaston tiloja kauniina, viihtyisinä ja käytännöllisinä.

Timo Ahonen johtaa Leinolan perhetukikeskusta, joka valmistuitammikuussa

Leinolan perhetukikeskuksenseinällä komeilevasta Kulkuri-hahmosta tehdään keskuksentunnus.

5

• Joka kolmas meistäkantaa perinnöllistä ris-kiä sairastua aikuisiändiabetekseen. Ylipaino,vatsakkuus, vähäinenliikunta, tupakointi jaepäterveelliset ruokailu-tottumukset lisäävätalttiutta taudille.

Tampere paneutuu kuntien k�rjess� sai-rauden ennaltaehk�isyyn. Aikuisi�n dia-beteksen riskiryhm��n kuuluvien kau-punkilaisten l�yt�miseksi k�ynnistyi vii-me vuonna laaja seulonta. Viime kev��n�kolme terveydenhoitajaa aloittivat suures-sa sairastumisriskiss� olevien ty�ik�istenohjaus- ja neuvontaty�n.

Ð Tautia voidaan ehk�ist� tai siihen sai-rastumista siirt�� jo v�h�isill�kin el�m�n-tavan muutoksilla, kunhan ne ovat pysy-vi�. Esimerkiksi leiv�np��llysrasvan voivaihtaa v�h�rasvaiseen kasvimargariiniin,viinerin sijaan sy�d� vaikka pikkupullan.Tottumusten ja tapojen muuttamisessa voiedet� pikku hiljaa, yksi tai kaksi asiaa ker-rallaan, terveydenhoitajat Pirjo Aromaa,Pirkko Karvonen ja Marja-Leena Airak-sinen opastavat.

Aromaa toimii terveydenhoitajana jadehko-hoitajana diabeteksen hoidon ja eh-k�isyn kehitt�misohjelmassa it�isell� alu-eella, Karvonen etel�ss� ja Airaksinen l�n-

ness�. Muun muassa l��k�riasemat ja ai-kuisneuvolat opastavat tarvittaessa asiak-kaita heid�n vastaanotoilleen.

40- ja 50-vuotiaillekysely tarkastuksissaT�rke� kanava riskiryhm�n l�yt�misess�ovat 40- ja 50-vuotiaiden terveystarkas-tukset.

Ð Sairastumisriskin arviointilomake t�y-tet��n tarkastuksessa. Lomakkeita on saa-tavilla my�s l��k�riasemilla, aikuisneuvo-loissa ja joissakin apteekeissa.

Jos vastauksista kertyy 15 riskipistett�,voi ottaa yhteytt� dehko-hoitajaan. Luvunylittyess� siihen on erityisesti syyt� mah-dollisen oireettoman diabeteksen tai hei-kentyneen sokerinsiedon toteamiseksi. T�-m� selvi�� sokerirasituskokeessa.

Aikuisi�n diabetes on yleistynyt Suo-messa. Se ilmenee yleens� 40 Ð 60-vuoti-aana, mutta voi joskus puhjeta jopa 16-vuo-tiaana. Yhdysvalloista on kantautunut huo-lestuttavia tietoja nuorten sairastumisesta.Pikaruoka ja olematon liikunta tekev�t teh-t�v�ns�.

Asiantuntijat korostavat riskin varhais-ta toteamista. Kun tauti diagnosoidaan, eli-mist�ss� on alkanut tapahtua muutoksiajo vuosia aiemmin.

Diabetekseen liittyv�t muun muassa ko-honnut syd�n- ja verisuonitautien, aivo-halvauksen ja infarktin riski.

Hoitajilta ohjeetkohti terveyttäTerveydenhoitajat neuvovat ja ohjaavatterveellisten el�m�ntapojen valinnassa.

Ð Monipuolinen, v�h�suolainen- ja v�-h�rasvainen ravinto, joka sis�lt�� runsaas-ti kuitua, painonhallinta, tupakoimatto-muus ja s��nn�llinen liikunta. Rasvan laa-dun ja m��r�n tarkkailu, Aromaa, Airak-sinen ja Karvonen kiteytt�v�t

Aromaa n�ytt�� esitett�, joka on yll�tt�-nyt monen. Kuvissa on lounas- ja v�lipa-lavaihtoehtoja, joista toisesta saa l�hes p�i-v�n energiatarpeen, toisesta vain noin puo-let siit�. Kaksi lihapiirakkaa kartuttavatmelkoisesti lounastajan kalori- ja rasva-kertym��. Perunat, salaatti, lihapullat, ruis-leip�viipale ja maito eiv�t yll� l�hellek��nsamaan, mutta sis�lt�v�t my�s kuitua, vi-tamiineja ja hivenaineita.

Ð Terveellinen ruoka ei ole kallista. Se ontavallista perusruokaa, johon kuuluvat ko-timaiset kasvikset, Karvonen muistuttaa.

Painonhallinnassa ei tavoitella mallivar-taloa. Airaksisen mukaan jo 5 Ð 10 prosen-tin pysyv� lasku riitt��. Lis�kilot vastaavas-ti kasvattavat sairastumisriski� huomatta-vasti. Laihduttamiseen saa tukea painon-hallintaryhmiss�, joita toimii terveydenhoi-tajien ohjauksessa eri puolella kaupunkia.

Pysyvät muutoksetvähentävät riskiäDehko-hoitajien puheissa toistuu sana py-syv�. Tottumuksia ei tarvitse muuttaa vii-kossa eik� kahdessa, kunhan muutoksets�ilyv�t el�m�n loppuun asti.

Ð Suomalaisen tutkimuksen mukaan 58prosenttia riskihenkil�ist� v�ltti sairastu-misen aikuisi�n diabetekseen muuttamal-la el�m�ntapojaan riitt�v�sti, Karvonenhuomauttaa.

Aloite asiantuntijan puoleen k��ntymi-sess� on aina asiakkaalla. Ket��n ei soimataeik� syyllistet�, vaikka vaaÕan lukemat lop-puisivat kesken tai tupruttelisi tupakkaaaskin p�iv�ss�.

Ð Me emme arvostele, mutta emmemy�sk��n kaihda esimerkiksi painosta pu-humista. Toimimme asiakkaan ehdoilla jaannamme my�s positiivista palautetta.R��t�l�imme jokaiselle sopivan yksil�lli-sen ohjelman ja ohjeet.

Ð On asioita, joista ei halua luopua. Pie-net juhlahetket ja repsahduksetkin ovat sal-littuja. T�rkeint� on se mit� tekee repsah-tamisen j�lkeisen� p�iv�n�, Airaksinen sa-noo.

Diabeteksen ehk�isy on esill� lokakuus-sa Hervannassa pidett�v�ll� terveystoril-la. Ensi kev��n� tapahtumia j�rjestet��nmy�s muualla Tampereella.

Aikuisten seulonta ja terveysneuvontaovat osa Tampereella toteutettavaa laajaadiabeteksen ehk�isyohjelmaa, joka perus-tuu valtakunnalliseen dehko-ohjelmaan.

Teksti: Jaana Kalliom�kiKuva: Ari J�rvel�

• Kun nuori ajautuu en-si kertaa hankaluuksiinesimerkiksi alkoholinkanssa tai joutuu kiinninäpistelystä, tilantee-seen pitää reagoida no-peasti ennen kuin vai-keudet kasvavat. Tampe-reen kaupunki käynnistisyyskuun alussa uudennopean puuttumisenperhetyön, jonka kohde-ryhmänä ovat 12–17 -vuotiaat nuoret ja hei-dän perheensä.

Ð Tavoitteena on auttaa perhett� akuutissatilanteessa. Samalla pyrit��n ehk�isem��nongelmakierteen syntyminen ja syvene-minen. Tukemisen avainsanoja ovat jous-tavuus, tiiviys ja lyhytkestoisuus, kertoovastaava ohjaaja Kristiina Tamminen-Jo-hansson.

Uusi perhety� on osa Metsolan ja Lei-nolan perhetukikeskusten muodostamaanuoripoolia, jonka avopalveluihin kuulu-vat my�s etsiv� ty� ja avoty�. Nopeanpuuttumisen perhety�n toimisto on Ha-tanp��n valtatie 3:ssa entisen sovittelutoi-miston tiloissa. Ty�ryhm�ss� on kolmety�ntekij��: yksi psykiatrinen sairaanhoi-taja ja kaksi ohjaajaa.

Ryhm� ty�skentelee my�s iltaisin ja vii-konloppuisin, jotta perheit� voidaan pal-vella mahdollisimman joustavasti.

Ð Kyse on ennaltaehk�isev�st� perhe-ty�st�, jossa olennaista ovat nopea puut-

tuminen ja tiivis ty�skentely, korostavatty�ntekij�t Raija Karpiomaa-M�kinen,Sirpa Py�ri� ja Outi Tervakoski.

Nopean puuttumisen perhety� on ly-hytkestoista ohjausta ja neuvontaa. Nuor-ta ja h�nen perhett��n tavataan yhdest�kuuteen kertaan. Tapaamisissa pyrit��nl�yt�m��n perheen omat vuorovaikutus-tavat. Samalla etsit��n keinoja arjessa sel-viytymiseen. Jos perhe tarvitsee tukea jat-kossakin, ty�ryhm� ohjaa perheen sopivanpalvelun pariin.

Nopean puuttumisen perhety�n ty�n-tekij�t tapaavat perheit� niin omassa toi-mipisteess��n kuin perheen kotonakin. Vii-meisell� tapaamiskerralla sovitaan seu-rantayhteydenotto noin kuukauden p��-h�n ty�n loppumisesta.

AsiakkaatsosiaaliasemiltaNopean puuttumisen perhety� saa asiak-kaansa suoraan sosiaaliasemilta, etenkinPaussista, joka on erikoistunut p�ihdety�-h�n. My�s perhetukikeskukset ohjaavatyhteyden ottaneita asiakkaita palvelun pa-riin. Yhteisty�kumppaneiden verkosto onlaaja. Perhetukikeskusten lis�ksi niihinkuuluvat mm. nuorten psykiatrinen poli-klinikka ja Nuorten turvatalo.

Ð Ty�ryhm� tapaa s��nn�llisesti yhteis-ty�kumppaneita, jotka l�hett�v�t asiak-kaita nopean puuttumisen perhety�h�n.Se tuo joustavuutta ja antaa ajantasaista tie-toa siit�, miten palvelu vastaa kent�n tar-peita. Olemme koko ajan valmiit etsim��nuusia n�k�kulmia, sanoo Kristiina Tam-minen-Johansson.

Ty�ryhm� toivoo yksiss� tuumin, ett�vanhemmat uskaltavat ottaa yhteytt� riit-t�v�n ajoissa eli heti kun ongelmia alkaa il-met�. Se helpottaa tilanteen ratkaisemista.

Teksti: Matti Wacklin

Nopea puuttuminen on nuoren oma etu

Neuvonta ehkäisee diabeteksen uhkaa Tampereella

Uuden nopean puuttumisen perhetyön tilat löytyvät Hatanpään valtatie 3:sta. Työryhmä vasemmalta ohjaajaSirpa Pyöriä, vastaava ohjaaja Kristiina Tamminen-Johansson, psykiatrinen sairaanhoitaja Outi Tervakoski jaohjaaja Raija Karpiomaa-Mäkinen.

Terveydenhoitajat Pirjo Aromaa (vas.), Pirkko Karvonen (keskellä) jaMarja-Leena Airaksinen opastavat tamperelaisia miten välttyä ai-kuisiän diabetekselta. Riskiryhmään kuuluvia haetaan mm. kyselylo-makkeiden perusteella. Niitä voi täyttää esimerkiksi lääkäriasemilla jaikäkausiterveystarkastuksissa.

Ku

va: A

ri J

ärve

lä

6

• Linnainmaalaistennuorten koulumatka ly-heni tänä syksynä, kunLinnainmaan koulun laa-jennus valmistui, ja 7.-8.-luokkalaiset pääsevätjatkamaan opintojaanoman alueen koulussa.Ensi syksynä myös ysi-luokkalaiset voivat jat-kaa opiskelua omassatutussa koulussaan.

Ð Yhten�isen peruskoulutuksen ajatus to-teutuu t�llaisessa koulurakennuksessa hy-vin, kun oppilas voi k�yd� koko perus-koulun samassa talossa, sanoo Linnain-maan koulun rehtori Tero Suni.

Linnainmaalla k�y nyt koulua kaikenkaikkiaan 573 oppilasta, opetushenkil�-kuntaan kuuluu 44 henkil��.

Ð Laajennuksen my�t� sek� oppilaille et-t� opettajille saatiin 4 740 neli�ta lis�� ti-laa. Psykologi ja koulukuraattori saivatomat ty�tilat. Laajennuksen yhteydess�my�s koulun terveydenhoitotilat perus-korjattiin. Koululaisia varten on talossa

oma vakituinen terveydenhoitaja, kertooSuni.

Uuden liikuntasalin lattia on kuin taideteosOppilaiden liikuntamahdollisuudet para-nivat niinik��n koulupihan laajennuksenmy�t�.

Ð Koulu tarvitsee laajentuessaan lis��my�s urheilutiloja. Sis�tiloihin saatiin uusihieno liikuntasali ja pihapiiriin jalkapallo-kentt�, jonka laidalla ovat my�s juoksura-ta ja pituushyppypaikat, Suni kertoo.

Linnainmaan koulun uudessa liikun-tasalissa erikoismateriaalista tehdyll� lat-tialla on v�rikk�it� viivoja, jotka n�ytt�v�tmiltei taideteokselta. Keltaisin viivoin onmerkitty nelj� sulkapallokentt��, punai-sella salibandy, valkoisella ja sinisell� len-topallopelin viivat, vihre�ll� minikoris jamustalla koripallopelin rajat. Suuren salinvoi jakaa ��nieristeisell� verholla ja juhliavarten tilaan tuodaan siirrett�v� lava sek�esirippu.

Ð Kiipeilysein� sijoitettiin vanhaan lii-kuntasaliin. Kaksi opettajaa koulutetaansen k�ytt��n ja tarkoitus on antaa jokai-selle koululaiselle mahdollisuus kiipeilyyn,sanoo Tero Suni.

Linnainmaan koulussa on nyt my�s uusikirjasto, teleskooppikatsomo auditoriossa,hissi sek� lis�� v�lituntitiloja. Kirjaston ka-

tossa komeilee hauska Jaakko Niemel�ntaideteos ÓLet's goÓ.

6,3 miljoonaa euroa maksaneen laajen-nuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto He-lamaa ja Heiskanen.

Ð Syksyn alku on ollut ty�nt�yteinen ka-lustamisen, varustamisen ja uusiin arki-k�yt�nt�ihin oppimisen takia.

Ð Sek� opettajat ett� oppilaat ovat in-nostuneita uusista tiloista, joten t��ll� onnyt hyv� tehd� kouluty�t�, Tero Suni sa-noo.

Koulun virallisia vihki�isi� vietet��nTampereen p�iv�n� ensimm�inen loka-kuuta kello 14.

Sammon keskuslukio valmistuu ensi syksyksiLinnainmaan koulu on ainoa t�n� vuon-na valmistunut uudisrakennushanke. T�-m�nhetkisist� koulurakennushankkeistasuurin, Sammon keskuslukio Hippoksenalueelle, valmistuu ensi kes�n�. T�ll� het-kell� Sammon lukion vanha rakennus si-jaitsee Teiskontien varressa, uusi rakennusnousee Valtion virastotalon ja Kalevan uin-tikeskuksen v�limaastoon. T�n� vuonnaon peruskorjattu kaksi koulua, Harjunkoulu sek� Tammelan koulun vanhempiosa.

Tekstit: Taina RepoKuvat: Ari J�rvel�

Linnainmaalla aloitettiin kouluvuosiuusissa tiloissa

Koskisen Karoliina polkee py�r�ll��n Lei-nolasta kahden kilometrin matkan Lin-nainmaan 7. luokalle, Mursusen Anna ly-hyemm�n matkan Linnainmaan alueelta.Molemmat tyt�t ovat hyvin tyytyv�isi�p��stess��n jatkamaan koulua Linnain-maalla, ja uudet koulutilat saavat kiitosta.

Ð Koulupiha on kiva! Tytt�jen kanssa ol-laan pelattu siell� korista, h�vitty koko ajanpojille, kertoo Karoliina.

Anna kertoo musiikinopetuksen tapah-tuvan viel� vanhassa luokkahuoneessa, sil-l� auditorion varustaminen on kesken.Uusissa tiloissa on luvassa uudet opetus-v�lineetkin.

7-luokkalaiset tyt�t sanovat yhteen ��-

neen uusien tilojen parhaan paikan olevanlokerikot. Jokainen saa oman lokeron tava-roitaan varten. Lokerikot sijaitsevat uudenja vanhan koulurakennuksen yhtym�koh-dassa n�k�alapaikalla. Muitakin mieluisiapaikkoja uudesta rakennuksesta l�ytyy.

Ð K�ks�n luokassa kaikki on uutta, siis-ti� ja puhdasta, siell� on hieno tehd� t�it�,Anna sanoo.

Karoliina puolestaan on kiinnitt�nythuomiota siihen, miten uusiin tiloihin ontehty mukavia oleskelutiloja.

Koulussa yhteisty� sujuu niin luokas-sa kuin v�litunneillakin, jotka vietet��nulkoilmassa kello yhdeks�n Ósiirtym�-v�lkk��Ó lukuunottamatta. Pihalla p�r-

r��v�t my�s alempia luokkia k�yv�t.Ð My�s alakoululaisten kanssa tullaan

toimeen, tyt�t vakuuttavat. Anna ja Karoliina opiskelevat 20 oppi-

laan luokissa, nyrpist�v�t ik�istens� tapaanv�lill� nen��ns� kouluruualle eiv�tk� suu-remmin pid� uuden opetussuunnitelmanmukaisista uusista kouluaineista, fysiikas-ta ja kemiasta. Kiinnostavalla tavalla pi-detty oppitunti saa kuitenkin oppimaan.Annan mieliaineita koulussa ovat englan-ti, �idinkieli ja musiikki. Karoliina pit��englannin lis�ksi historiasta ja kotitalou-desta, siit� k�ks�st� juuri. Kummankin ty-t�n t�ht�imess� on lukio, jossa olisi vies-tint�� ja ilmaisutaitoja.

”Köksässä on siistiä!”

Linnainmaan uuden koulun aula on avara ja valoisa. Koulun virallisiavihkiäisiä vietetään Tampereen päivänä.

Rehtori Tero Suni on tyytyväinen Linnainmaan koulun uusiin tiloihin. Kirjaston katossa komeilee JaakkoNiemelän taideteos.

7-luokkalaisille Karoliina Koskiselle (vas.) ja Anna Mursuselle koulun uusikeittiö onmieluinen paikka.

7

Frenckellin aukio sopii hyvin pikku tapahtumille ja esityksille

On helppoa ymm�rt��, ett� ik�, sairau-det tai vammat tuovat ihmisten liikku-miseen rajoituksia. Itse asiassa niin sa-nottujen liikkumisesteellisten joukko onpaljon suurempi. Jos mukaan luetaanvaikkapa lasten tai matkatavaroidenkanssa liikkuvat, voidaan ajatella ett� eri-laisten liikkumisen esteiden poistamises-ta hy�tyisi suoraan 40 prosenttia ihmi-sist�.

Helppokulkuinen ymp�rist� on laa-dukasta kaikille liikkujille Ð esimerkkin�vaikkapa hyv� valaistus, joka tuo my�sturvallisuuden tunnetta. Tampereella kar-toitetaan parhaillaan ydinkeskustan liik-kumisesteit�, jotta n�it� niin sanottuja es-teett�myyspuutteita voitaisiin korjata.

Yhdyskuntapalvelujen suunnitteluyk-sikk� on Tieliikelaitoksen kanssa kartoit-tanut liikkumisen esteit� Satakunnanka-dun, Keskustorin, H�meenkadun ja H�-meenpuiston rajaamalla alueella.

Esteit� on kartoitettu muun muassa k�-velykierrosten ja yleis�tilaisuuden avul-la sek� yhdess� el�kel�is- ja vammaisj�r-jest�jen sek� lasten ja nuorten kanssa. Nytkartoitettavana olevalla, pienell� keskus-tan alueella on runsaasti erilaisia palve-luita, joihin kaikkien olisi suotavaa p��s-t� helposti.

Liikkumisen esteit� ei ole vain katuti-lassa, vaan usein este on vaikkapa ra-kennuksen sis��nk�ynti, porras tai ovi.Joskus ongelma voi olla asenteissa tai pal-

velukulttuurissa. Esteett�myyssuunni-telma toimenpide-ehdotuksineen val-mistuu my�hemmin syksyll�.

Tampereen kaupunki on my�s muka-na valtakunnallisissa hankkeissa, joissapyrit��n turvaamaan laadukkaan, es-teett�m�n ymp�rist�n rakentaminen jat-kossa. Liikenne- ja viestint�ministeri� jul-kisti vuosi sitten erityisen esteett�myys-strategian, jonka tavoitteena on tehd� lii-kennej�rjestelm�st� sellainen, ett� my�slapset, i�kk��t ja toimintaesteiset henki-l�t suoriutuvat turvallisesti p�ivitt�ises-t� liikkumisestaan. Kaikille kansalaisillehaluttaisiin tasa-arvoisesti p��sy hoita-maan asioitaan ja palvelujen pariin liik-kumisrajoituksistaan huolimatta.

Ty�npuiston alikulkuk�yt�v� tuo val-mistuessaan uuden py�r�ily- ja jalankul-kureitin vaikkapa Keskustorilta kohtiTampellan aluetta. Satakunnan sillanTammerkosken it�puolelta alittava k�y-t�v� valmistuu syys-lokakuun vaihtee-seen menness�, mik�li sades��t eiv�t vii-vyt� k�yt�v�n p��llysteen tekoa.

Ty�npuiston alikulku on kahdentoistametrin mittainen, sis�mitaltaan kaksi japuoli metri� korkea graniittikiveyksell�p��llystetty k�yt�v�. K�yt�v�n molem-mat aukot Satakunnan sillan kupeissaovat suorakulmaisia.

Puutarhakadun kevyen liikenteen v�y-l� yhdistyy Ty�npuiston alikulun kauttakosken rantaa pitkin Kelloportinkatuun,josta p��see Lapintien kevyen liikenteenv�yl�lle tai Tampellan alueelle. Uusi reit-ti l�htee Patosillalta kosken rannan vie-rustaa s�hk�laitoksen ohi. Heti Satakun-nan sillan alituksen j�lkeen k�velij�t voi-vat nousta portaita yl�s suoraan Lapin-tielle tai jatkaa py�r�ilij�iden tapaan koh-ti Kelloportinkatua.

Ty�npuiston alikulun ja kevyen liiken-teen v�yl�n tarpeellisuus on todettu, kunkeskustan kevytt� liikennett� on suunni-teltu kokonaisuutena. Reitti on mukanapari vuotta sitten valmistuneessa Tam-pereen kevyen liikenteen kehitt�mis-suunnitelmassa. Vaikka ty�t� ei ollut otet-

tu huomioon talousarviossa, alikulkup��tettiin rakentaa t�n� vuonna samallakun Satakunnansiltaa jouduttiin avaa-maan muutenkin putkiston uusimisen ta-kia. N�in haluttiin pit�� ty�st� liikenteelletulleet rajoitukset mahdollisimman pie-nin�.

Frenckellin portaatkulkuvalmiinaFrenckellin pohjoisp��dyn katetun k�ve-lyk�yt�v�n it�p��ss� olevat portaat ovatvalmistuneet k�ytt�kuntoon. Portaita

p��see kosken rantaan. Uusilla, Frenckel-lin rakenteiden sis��n sijoitetulla portail-la korvattiin aiemmat rakennuksen ul-kopuolella olleet metalliportaat.

Frenckellin arkadik�yt�v� on tarkoi-tettu pelk�st��n jalankulkijoille samoinkuin Satakunnansillan molemmat jalka-k�yt�v�t.

Py�r�ilij�iden toivotaan l�yt�v�n yh�paremmin Patosillan kautta kulkevanpy�r�ilyreitin, jolloin py�rien ei tarvitsepujotella Satakunnankadulla autoliiken-teen joukossa.

• Tampereen ensimmäi-

nen kuntakohtainen ope-

tussuunnitelma on val-

mistunut. Aiemmin ope-

tuksen sisältöä on oh-

jattu väljällä valtakun-

nallisella ja koulujen

omilla suunnitelmilla.

Ð Uusi opetussuunnitelma lis�� oppilaidenoikeusturvaa, sill� eri koulujen arvioinnittulevat nyt yhten�isten kriteerien piiriin,kertoo yleissivist�v�n koulutuksen johta-ja Ulla Liljestr�m.

Ð Kouluissa opiskellaan uuden valta-kunnallisen opetussuunnitelman mukaanuutena oppiaineena terveystietoa ja aiem-paa enemm�n �idinkielt�, matematiikkaa,fysiikkaa, kemiaa ja historiaa. Valinnaistenoppiaineiden tuntim��r�t v�henev�t.

Ð Muutos l�hti liikkeelle uudesta tunti-jaosta, josta p��tti valtioneuvosto. Nyt tun-tijaossa todennettiin yhten�inen perus-opetus, sanoo Liljestr�m.

Tampere on ollut mukana kokeilukun-tana ja on my�s suunnitelmien suhteen py-synyt hyvin aikataulussa. Ykk�s- ja kak-kosluokat ovat k�ytt�neet uusia suunni-telmia jo esiopetuksen uusiuduttua, t�n�vuonna muutos koskee kolmansia, vii-densi� ja seitsem�nsi�, vuonna 2005 tule-vat mukaan luokat 4, 6 ja 8, ja vuoden 2006lukukauden alusta uusi k�yt�nt� ulottuumy�s yhdeks�nsille luokille.

Selkeät ja yhtenäiset tavoitteet oppimiselle Koulujen tuntijako on nyt yhten�isen pe-rusopetuksen mallin mukainen. Esimer-kiksi �idinkielt� on yhdeks�n kouluvuo-den aikana 42 viikkotuntia ja se jakautuuensimm�isen ja toisen luokan, kolman-nesta viidenteen luokkien ja kuudennestayhdeks�nteen luokkien kesken 14 tunninjaksoihin.

Ð Valtakunnallisesti on kirjattu koulu-opetuksen tavoitteet ja niiden keskeinensis�lt� ja opetuksen arviointia on tarken-nettu, kertoo Ulla Liljestr�m uusista ope-tussuunnitelmista.

Jokaiselle oppiaineelle on nyt m��ritel-ty tavoitteet, keskeinen sis�lt� ja lis�ksi ku-vaus hyv�st� osaamisesta nivelkohdassa,esimerkiksi 2. luokan p��ttyess�.

Ð Yhten�isen opetussuunnitelman avul-la toivotaan p��st�v�n muutoksiin oppi-misessa ja opettamisessa. Kouluissa ko-rostetaan nyt entist� enemm�n oppilaanomaehtoista kyky� oppia tavoiteltavatasiat. Toinen koulumenestykseen vaikut-tava seikka n�ytt�� valtakunnallisen ar-vion mukaan olevan koulun oma toimin-takulttuuri, jonka kehitt�miseen kiinnite-t��n nyt paljon huomiota.

Ð Valinnaisuuden m��r� v�henee esi-merkiksi 7.-9. luokilla 20 tunnista 13 tun-tiin. Seitsem�n tuntia menee uuteen op-piaineeseen terveystietoon sek� �idin-kielen, matematiikan, fysiikan, kemian jahistorian lis�tunteihin.

Koulutasolla toimintakulttuuria Kunnallisen opetussuunnitelman ohjaus-ryhm�� veti Tammerkosken koulun reh-tori Esa Parkkali. H�nen ty�huoneensa ont�yttynyt opetussuunnitelmaa varten ke-r�tyst� taustamateriaalista.

Ð Tampereen uutta opetussuunnitelmaaon valmisteltu vuoden 2002 syksyst� 24ty�ryhm�n voimalla. Muutoksia tulee,mutta mielest�ni suurin muutos oppimi-sessa ja opettamisessa pit�� tapahtua kor-vien v�liss�.

Ð Koulujen kannalta muutos vaatii luon-nollisesti oman suunnitelman laatimistamuun muassa valinnaisten aineiden osal-ta. Meid�n koulussa esimerkiksi valtio-neuvoston m��r��m� fysiikka ja kemiaseitsem�nnelt� luokalta ovat uusia asioita,kertoo Esa Parkkali.

H�n pit�� hyv�n� yhten�isen opetuksentuomaa helpotusta koulun vaihdon yh-teydess�.

Ð Tammerkosken koulussa on keskitet-ty paljolti toimintakulttuuriin ja oppimis-k�sitykseen oman koulun k�yt�nt�� var-ten. Toimintakulttuurimme arvopohja pe-rustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen, luot-tamukseen, turvallisuuteen ja oikeuden-mukaisuuteen ja meille on t�rke�t� ottaaoppilaat mukaan yhteis�mme kehitt�mi-seen.

Siirtyminen koulusta toiseen helpompaa Yleissivist�v�n koulutuksen johtaja UllaLiljestr�m pit�� nyt saatua kunnallista ope-tussuunnitelmaa t�rke�n� edistysaskelee-na koululaisten oikeusturvan kannalta. Yh-ten�inen opetus helpottaa koulusta toiseensiirtymist� ja p��tt�arvioinnin yhten�isetperusteet lis��v�t vertailukelpoisuutta.

Ð Oppilaalla on turvallisempi olo, kunh�n voi katsoa tulleensa oikein arvioiduk-si ja samoilla kriteereill� kuin muissa kou-luissa.

Ulla Liljestr�m luottaa selkeiden ja yh-ten�isten opetussuunnitelmien muuttavankoulujen arkea entist� parempaan. Toi-mintakulttuurin lis�ksi uudet suunnitel-mat puhuvat "uudesta oppimisk�sityk-sest�". Ð Oppimiselle pit�� kuitenkin olla my�saikaa. Uutta opetussuunnitelmaa teht�es-s� t�m� on ollut selke� keskustelunaihe:mist� voisi karsia? T�m� lienee ikuisuus-kysymys.

Teksti ja kuva: Taina Repo

Kouluille yhtenäinen opetussuunnitelma:

Muutoksia oppimiseenja arviointiin

Esteetön keskusta on kaikille hyvä kulkea

Uusi pyöräilyreitti Lapintielle

Uusi Frenckellinaukio tuntuu toimivanerityisen hyvin pienimuotoisten tapah-tumien ja esiintymisten n�ytt�m�n�. Esi-merkiksi Teatterikes�n katuteatteriesi-tykset kokosivat mukavasti yleis�� Kes-kustorin pohjoisosaan. Tampereen kau-pungin kiinteist�toimessa toivotaankin,ett� aukiota opitaan k�ytt�m��n erilai-sissa kaupunkilaisia ilahduttavissa ta-pahtumissa.

Ð Toivottavasti Frenckellin edustan to-rialueelle tulisi siihen sopivan kokoisiatapahtumia, jolloin my�s vieress� olevaapys�k�intialuetta voi k�ytt�� hy�dyksi.Mielest�ni katuteatteri tai musiikkiesi-tykset toimivat aukiolla erityisen hyvin,sanoo toimistosihteeri Erja Parkkali kiin-teist�toimesta.

Frenckellinaukiota voi varata erilaisiintilaisuuksiin kiinteist�toimesta vapaa-muotoisella anomuksella.

Pienimuotoisiin, ohikulkijoita ilah-duttaviin esityksiin aukion voi saadak�ytt��n maksuttakin. Tapahtuman j�r-jest�jien on itse hoidettava muut mah-dolliset tarvittavat luvat kuntoon tilai-suuden luonteen mukaisesti. Katusoit-

toon ei Tampereella tarvita sin�ns� lu-paa.

Kev��ll� k�ytt�kuntoon valmistunut,uusittu Keskustorin pohjoisp�� on t�h�nmenness� toiminut vappujuhlan pito-paikkana, Suomi-Viro-Latvia-Liettua -opiskelijakisan tapahtumapaikkana,

Tammerfestin ilmaiskonsertin n�ytt�m�-n�, rallin l�ht�paikkana, Teatterikes�n ka-tuteatterin n�ytt�m�n� sek� pankin ke-s�tapahtuman avajaismarssin l�ht�paik-kana. Isoissa tilaisuuksissa my�sFrenckellinaukion pys�k�intialue on ol-lut k�yt�ss�.

Tammerkosken koulun rehtori EsaParkkali tietää, että muutos vaatiikoulukohtaisen suunnitelmanlaatimista muun muassavalinnaisten aineiden osalta.

Jalankulkureitti

Jalankulku- ja pyöräilyreitti

Uusi alikulku

Ku

va: A

ri J

ärve

lä

8

• Tampere juhlii perustamispäiväänsä

Ruotsin kuningas Kustaa III allekir-joitti Tampereen kaupungin perusta-misasiakirjan 1.10.1779. Tämän kun-niaksi Tampere juhlii viikon ajan eri-laisin tapahtumin 225-vuotissynty-mäpäiväänsä. Tampereen päivä jär-jestettiin ensimmäisen kerran vuon-na 1955.

TTaammppeerreeeenn ppääiivväänn kkuunnnniiaakkssii kkaauu--ppuunnggiinn llaaiittookkssiissssaa lliippuutteettaaaann 11..1100.. jjaa 33..1100..

Tiedustelut: suhdetoimintasihteeriRaija Arasalo, p. 3146 5267,[email protected]/tapahtumat

Ohjelmatiedot koottu 1.9.2004. Muu-tokset mahdollisia.

Tervetuloa juhlimaan kanssamme!

– Tampereen kaupunginhallitus –

MAANANTAI 20.9.2004 –SUNNUNTAI 3.10.2004Kaupungin virastotalon n�yttelyikkuna,Puutarhakadun ja Aleksis Kiven kadunkulmassaTampere-aiheinen n�yttely:Kustaa III Ð Tampereen perustaja, sek�Tampere talteen Ð Kuvia Tampereesta: Ah-jolan kansalaisopiston valokuvauskurs-sin valittuja otoksia.

P��kirjasto Metson yl�aulaTampereen Teatteri 100 vuotta -n�yttely.Kirjasto avoinna maanantaista perjantai-hin klo 9.30Ð20, lauantaisin 9.30Ð15, sun-nuntaisin suljettu, paitsi 3.10. avoinna klo12Ð18. Vapaa p��sy.

MAANANTAI 20.9.2004 ALKAENKotikaupunkini Tampere -piirustuskil-pailu lapsille 20.9.Ð22.10.Lasten Tampere ry, Tampereen Taideyh-distys ry, Tampereen kaupungin koulu-toimi sek� kulttuuritoimi j�rjest�v�t pii-rustuskilpailun tamperelaisille esikoulu-laisille sek� 1.Ð4. luokille. Piirustuskilpai-lun aiheena on "Kotikaupunkini Tampe-re". Kilpailu k�ynnistyy 20.9. ja taiteiluunon aikaa reilu kuukausi. Valmiit ty�t pa-lautetaan perjantaina 22.10. klo 15 men-ness� Tampereen kulttuuritoimen asiakas-palvelupisteeseen, Puutarhakatu 11, ka-tutaso.

Kilpailussa on kolme sarjaa: esikoulu-

laiset, 1.-2. luokkalaiset ja 3.-4. luokkalai-set. Kilpailut�iden taakse tulee merkit�selv�ll� k�sialalla taiteilijan nimi, ik�, kou-lu ja luokka/p�iv�koti, sek� yhteyshen-kil� (esim. luokanvalvoja). Piirustustenkoko tulee olla A3, toteutustapa ja tek-niikka on vapaa. Parhaat ty�t palkitaan.

Kilpailut�ist� kootaan my�s n�yttelyp��kirjasto Metson tiloihin. N�yttely onavoinna 1.11.-15.11. ja kilpailun palkinto-jenjakotilaisuutta vietet��n n�yttelyn ava-jaisten yhteydess� 1.11. klo 18Ð20. Ty�t pa-lautetaan n�yttelykierroksen j�lkeen.Tuomariston edustus kootaan j�rjest�vis-t� ryhmist�. Mukana my�s ammattitai-teilijoita.Lis�tiedot: Tampereen Taideyhdistys ry,Rauno Sulonen, p. 050-528 3755, [email protected]

PERJANTAI 24.9.2004klo 10–16P��kirjasto Metson luentosali 1 Ð vapaap��sy.V�rit ja viivat Ð Kotimainen moderni las-tenkirjankuvitus -seminaari: alustajinamuseonjohtaja Janne Gallen-Kallela-Sir�n,tutkija Maria Lass�n-Seger, tutkija SirkeHapponen, opiskelija Mirja Nieminen, toi-minnanjohtaja Maria Laukka sek� kuva-taiteilija Alexander Reichstein.Lis�tiedot: Mirja Kivi, p. 3146 6576,www.tampere.fi/muumi

klo 17–19Tampereen ammattikorkeakoulun Taideja viestint�, Finlaysoninkatu 7Tussi vai sivellin -ty�pajaty�skentely:opettajina Matti Kota, Markus Majaluomaja Hannu TainaIlmoittautumiset: Mirja Kivi, p. 3146 6576,[email protected]

klo 18Tampereen Ylioppilasteatteri, Itsen�isyy-denkatu 12Ð14 Ð liput 5-10 euroa.Nuori runo -runokilpailu ja festivaali.Esiintym�ss� Ville Leinonen, Sere, JanneLaurila, Turun romantiikka sek� HeliLaaksonen.Lis�tiedot: Janne Junttila, p. 0400-492 491,www.tampereenylioppilasteatteri.net/nuoriruno

LAUANTAI 25.9.2004klo 12–18Tullikamarin Pakkahuone Ð vapaa p��sy.Sekoa sanoihin Ð lastenkulttuurijuhla-vuoden sanataidetapahtumaklo 12Ð15 ohjelmaa lapsiperheille: Tasa-tunnein esityksi� sek� non-stoppina lu-kemaan ja kirjoittamaan innostavia ty�-

pajoja. Lis�ksi mm. Satumaista kasvo-maalausta.klo 12.30Ð-13 Orffit Sekoavat sanoihin! Supersuosittu Lastenorkesteri Tohtori Orffja Herra Dalcroze esiintyv�t.klo 13Ð13.30 N�lk�inen Susi ja hullunku-risia ruokalistoja sek� Kukon ja Kananrakkaudenlurituksia: esitykset koottu Se-koa sanoihin -kirjoituskilpailun teksteis-t� klo 14Ð14.15 R�ppi� �lykkyysosam��r�ntahdissaklo 14.30Ð15 Mikko Perkoilan lastenkon-sertti "Voi himputti!" klo 15Ð15.15 Runonlausuntaa: Pirkan-maan sanataidekerholaiset esitt�v�t Se-koa sanoihin -kirjoituskilpailun tuotoksia.klo 16Ð17 Sekoa sanoihin -kirjoituskilpai-lun palkintojenjako kutsuvieraille:Alkufanfaari Tohtori Orff ja Herra Dalcro-ze.Diplomit ja palkintojenjako Sinikka ja Tii-na Nopola, Sekoa sanoihin -kirjoituskil-pailun tuomaristo.klo 17Ð17.45 Lastenorkesteri Tohtori Orffja Herra Dalcroze Ð avoin kaikille. Orffienaamup�iv�n ja iltap�iv�n konserteissa eriohjelmisto.

klo 18Tampereen Ylioppilasteatteri, Itsen�isyy-denkatu 12Ð14 Ð liput 5-10 euroa.Nuori runo -runokilpailu ja festivaali.Vieraina Tuija V�lipakka ja Juha Siro, Sai-la Susiluoto, Anja Snellman sek� J.K. Iha-lainen.Lis�tiedot: Janne Junttila, p. 0400-492 491,www.tampereenylioppilasteatteri.net/nuoriruno

SUNNUNTAI 26.9.2004klo 15–15.30Tullikamarin Pakkahuone Ð vapaa p��sy,esitys tarkoitettu kaikille 5-100 -vuotiail-le.Punahilkat-n�ytelm�: Ahaa Teatteri,Tampereen Komediateatteri, Tanssiteat-teri Mobita/Dansco, Teatteri 2000 ja Teat-teri Mukamas ovat tuottaneet hulvatto-man hauskan lastenteatteriesityksen, jo-ka kootaan viidest� kuuden minuutinosuudesta, jonka kukin ryhm� itse tuot-taa omalla tyylill��n.

klo 15–16P��kirjasto Metson luentosali 1 Ð vapaap��sy.Kustaa III:sta V�in� Linnaan Ð tampere-laista kulttuurihistoriaa -luentosarja:Tampere maailman historiassa, professo-ri Pertti Haapala.

klo 16.15–17.45P��kirjasto Metson luentosali 1 Ð vapaap��sy.Kustaa III:sta V�in� Linnaan Ð tampere-laista kulttuurihistoriaa -luentosarja:Wilhelm von Nottbeck ja h�nen merki-tyksens� Tampereen kehitt�j�n�, FM Kyl-likki Helenius.

klo 17–17.30Tullikamarin Pakkahuone Ð vapaa p��sy,esitys tarkoitettu kaikille 5-100 -vuotiail-le.Punahilkat -n�ytelm�: Ahaa Teatteri,Tampereen Komediateatteri, Tanssiteat-teri Mobita/Dansco, Teatteri 2000 ja Teat-teri Mukamas ovat tuottaneet hulvatto-man hauskan lastenteatteriesityksen, jo-ka kootaan viidest� kuuden minuutinosuudesta, jonka kukin ryhm� itse tuot-taa omalla tyylill��n.

MAANANTAI 27.9.2004klo 9–17Tampere-talossa DemokratiatapahtumaÐ vapaa p��sy.klo 9 puheenjohtajana Aulis AarnioTapahtuman avaus, professori Aulis Aar-nio, Tampere KlubiKansallinen ja eurooppalainen demokra-tia, oikeusministeri Johannes KoskinenDemokratia+markkinatalous+yhteis�lli-syys=hyvinvointivaltio?, kansleri JormaSipil�klo 13 puheenjohtajana Juha Kostiainen,Tampere KlubiAntaako demokratia kaikille ��nen Ð kan-salaisaktivismin n�k�kulma, tutkija, leh-tori Pia LundbomOnko edustuksellinen demokratia uudis-tettavissa?, FT Maija Set�l�klo 15.30 puheenjohtajana professori Ul-la-Maija KivikuruPaneeli: Median yhteiskunta Ð yhteis-kunta mediassaOsallistujat: ApulaiskaupunginjohtajaLasse Eskonen, varatuomari Jermu Lai-ne, rehtori Aino Sallinen, p��toimittajaMatti Apunen, toimitusp��llikk� JyrkiRicht, p��toimittaja Tapani Ruokanen se-k� kustannusp��llikk� Tuomas RantanenLis�tietoja: Aulis Aarnio, p.0400 789 823

klo 18P��kirjasto Metson luentosali 1 Ð vapaap��sy.Kustaa III:sta V�in� Linnaan Ð tampere-laista kulttuurihistoriaa -luentosarja:V�in� Linna ja filosofia, alustajana Tapa-ni Laine.

klo 18.30Ty�v�en keskusmuseon Pumpuli-sali,

Kansalais-foorumissapohditaandemokratianolemustaYksi merkitt�vi� Tampereen kaupungin225-vuotisjuhliin liittyvist� tilaisuuksis-ta on Demokratia-tapahtuma, joka pi-det��n 27.-28. syyskuuta Tampere -ta-lossa. Tapahtuman j�rjest�v�t Tampe-reen kaupunki ja Tampere Klubi.

Demokratiatapahtuma juontaa juu-rensa Tampere Klubin saamasta palaut-teesta, miss� on tiedusteltu my�s muidenkuin klubin j�senten mahdollisuutta osal-listua demokratiakeskusteluihin. Tampe-re Klubin puitteissa se ei ole mahdollistajohtuen sen luonteesta kutsupohjaisena,Rooman klubin kaltaisena ryhm�n�.

Ð Kansalaisfoorumin j�rjest�mist� onkuitenkin pidetty perusteltuna, mink�vuoksi Tampere Klubi teki aloitteen Tam-pereen yliopistolle ja oikeusministeri�l-le demokratiatapahtumasta. Kumpikinpiti esityst� harkittuna ja j�rjestelyt k�yn-nistettiin. Samanaikaisesti ilmeni, ett�Tampereen kaupunki oli p��tt�nyt juh-listaa kaupungin 225-vuotisjuhlaa vas-taavanlaisen seminaarin j�rjest�misell�.Voimat yhdistettiin ja n�in syntyi De-mokratia-tapahtuma, Tampere Klubin j�-sen professori Aulis Aarnio kertoo.

Tapahtuman my�t� toteutui TampereKlubin perustamisen yhteydess� asetet-tu tavoite siit�, ett� demokratiakeskus-telua voitaisiin k�yd� paitsi asiantunti-joiden kesken my�s elinkeinoel�m�n jakansalaisten v�lill�.

Useita näkökulmiaAarnion mukaan tapahtumassa pohdi-taan kansalaisten vaikutusmahdolli-suuksia sek� valtiollisen ja kunnallisendemokratian puitteissa ett� niiden ul-kopuolella. Erityisen huomion saa osak-seen kunnallinen ja muu l�hidemokra-tia. Ohjelmassa ei ole unohdettu my�s-k��n globalisaatiota ja sen suhdetta de-mokratiaan eik� my�sk��n demokratianhistoriallisia juuria.

Kaikille avoimen Demokratia-tapah-tuman alustajat ja paneelien osallistujatedustavat suomalaista tiedeyhteis��,mediaa, politiikkaa ja kunnallishallintoa.Aihepiirit on valittu niin, ett� demokra-tian eri puolet tulevat esille.

Seminaarin toisen p�iv�n p��alus-tuksen pit�� Tampere Klubin president-ti, politiikan tutkija ja filosofi, professo-ri Ernesto Garz�n Vald�s. Kumpikin se-minaarip�iv� p��ttyy paneeliin. Ensim-m�isen p�iv�n aihe on ÓMedian yhteis-kunta - yhteiskunta mediassaÓ. Toisenp�iv�n ja samalla koko tapahtumanp��tt�� paneeli aiheesta ÓEdustukselli-sen demokratian tulevaisuusÓ.

Klubin pääteemaTampere Klubi on perustettu vuonna2001 kansainv�listen huipputiedemies-ten keskustelufoorumiksi. Sen tavoit-teena on vahvistaa modernin, moni-kulttuurisen tietoyhteiskunnan ymm�r-t�mist� sek� kartoittaa sen riskej� jamahdollisuuksia. Klubin k�sittelemist�teemoista keskeisin on ÓDemokratia jasen tulevaisuusÓ.

Ð Teeman eri ulottuvuuksia on k�si-telty klubin kokouksissa vuosina 2002 ja2003. N�in tehd��n my�s 20.-21.syys-kuuta pidett�v�ss� kokouksessa, jonkayhteydess� presidentti Martti Ahtisaaripit�� luennon, Aarnio kertoo.

Teksti: Heikki N�reikk�

Tampereen 225-juhlaviikon ja 50. Tampereen päivän ohjelma

V�in� Linnan aukio 8 Ð liput 6 euroa.Heikki Halonen: Verstasantologia, Teat-teri Telakka.

TIISTAI 28.9.2004klo 9-17Tampere-talossa DemokratiatapahtumaÐ vapaa p��sy.klo 9 puheenjohtajana ohjelmajohtaja Sep-po Niemel�On Tolerance Ð A Democratic Point ofView, professori Ernesto Garz�n Vald�s,Tampere Klubin presidenttiOnko demokratiamme uhattu?, valtiosih-teeri Risto VolanenOnko Suomi Demokratia? dosentti MikkoLahtinenklo 13 puheenjohtajana kansleri Jorma Si-pil�, Tampereen yliopistoTied�mmek� mist� puhumme Ð kiis-tanalainen demokratia, akatemiatutkijaTuija ParvikkoGlobalisaatio Ð uhka vai mahdollisuus de-mokratialle?, p��johtaja Raimo V�yrynenklo 15.30 puheenjohtajana professori Au-lis Aarnio, Tampere KlubiPaneeli: Edustuksellisen demokratian tu-levaisuusOsallistujat: Kansanedustaja Arja Alho,emeritusprofessori Olavi Borg, tutkimus-johtaja Pentti H�m�l�inen, kunnanjohtajaJukka M�kel�, professori Matti Wiberg,professori Tuija Pulkkinen, professori Ari-Veikko AnttiroikoLis�tietoja: Aulis Aarnio, p.0400 789 823

klo 13Tullikamarin Pakkahuone Ð vapaa p��sy.Tampere 225-juhlaviikon p�iv�hypyt.Tanssit tahdittaa Tasaraha-yhtye.

klo 18.30Ty�v�en keskusmuseon Pumpuli-sali, V�i-n� Linnan aukio 8 Ð liput 6 euroa.Heikki Halonen: Verstasantologia, Teat-teri Telakka.

KESKIVIIKKO 29.9.2004klo 18–18.40P��kirjasto Metson luentosali 1 Ð vapaap��sy. Nukketeatteri Vihre� Omena: Maa-ilman pienin lehm�.


TORSTAI 30.9.2004 klo 10Teknisen luovuuden palkinto Ð jakoti-laisuus Hatanp��n kartanossa kutsuvie-raille.


klo 19Tampere Filharmonian juhlakonserttikutsuvieraille Tampere-talossa.

PERJANTAI 1.10.2004klo 9Kaupunki kasvaa -patsaan uudelleensi-joitus, Puutarhakatu 6

klo 9Tampereen ortodoksinen seurakunta, Py-h�n Aleksanteri Nevalaisen ja Pyh�n Ni-kolaoksen kirkko, Tuomiokirkonkatu 27 Ðliturgia Jumalan�idin suojelusjuhlan (Pok-rova) muistoksi.

klo 11–18Sara Hild�nin taidemuseossa Vallan mai-sema -n�yttely Ð vapaa p��sy.

klo 14Linnainmaan koulun vihki�iset, Lin-nainmaankatu 12.

klo 16–20Tampereen ortodoksinen seurakunta, Py-h�n Aleksanteri Nevalaisen ja Pyh�n Ni-kolaoksen kirkko, Tuomiokirkonkatu 27 Ðkirkko avoinna.

klo 18–23.30Tampere-talon n�yttelyhallissa Tampere225 Line Ð ik�raja 13-17 v., tapahtuma p�ih-teet�n, ilmainen sis��np��sy.Nuoria tanssittavat DJ Skem ja DJ NuoriSepp�, mukana menossa Silkinpehmee, Se-re, Travis Bicle, Raimssi, Leijonamieli, Tie-demies, Spesialisti, Timsi, Lazy-I, Monz se-k� One Love.


klo 19Tampere-talon isossa salissa Tampere Fil-harmonian ohjelmassa Tampereen juhla-vuoden konsertti.

Ari Rasilainen, kapellimestariJuha Uusitalo, bassoWagner: Alkusoitto oopperastaN�rnbergin mestarilaulajatWagner: Lent�v� hollantilainen: Hollanti-laisen aaria "Die Frist ist um"Wagner: Valkyyria: Wotanin aaria "Lebwohl, du k�hnes, herrliches Kind!"Sallinen: Sinfonia nro 8 op. 81 "AutumnalFragments" (Suomen ensiesitys)Sibelius: Illalle op. 17 nro 6Sibelius: Laulu ristilukista op. 27 nro 4Sibelius: Finlandia op. 26Kaikki tamperelaiset ovat tervetulleita juh-limaan kotikaupunkiaan musiikin mer-keiss�.Liput 17/11/7 euroa.

klo 19Tampereen p�iv�n juhlavastaanotto kut-suvieraille Raatihuoneella.

LAUANTAI 2.10.2004klo 9–20Pyynikin n�k�torniin vapaa p��sy.

klo 11–18Sara Hild�nin taidemuseossa Vallan mai-sema -n�yttely Ð vapaa p��sy.

klo 12–15Tampereen Raatihuone, Keskustori 10 Ðavoimet ovet.

klo 12–16Tampere-Seura, Kauppakatu 1, avoimetovet ja valokuvan�yttely Vanhaa Tampe-retta.

klo 12–17Tampereen ortodoksinen seurakunta, Py-h�n Aleksanteri Nevalaisen ja Pyh�n Ni-kolaoksen kirkko, Tuomiokirkonkatu 27 Ðkirkko avoinna.

klo 13Kriterium Ravit Teivon raviradalla Ð si-s��np��sy 5 euroa.Yhten� valtakunnallisen V75-pelin koh-teena Tampere-ajo.

klo 13–13.45Hervannan elokuvateatterissa juhlakon-sertti lapsille Ð vapaa p��sy. Tohtori Orff ja herra Dalcroze esiintyv�t.

klo 13–14.30Sampolan auditorio Ð vapaa p��sy.Kustaa III:sta V�in� Linnaan Ð tampere-laista kulttuurihistoriaa -luentosarja:Ensimm�iset kuvataiteilijat Tampereella,FM Liisa Rintala.

klo 18Tampereen ortodoksinen seurakunta, Py-h�n Aleksanteri Nevalaisen ja Pyh�n Ni-kolaoksen kirkko, Tuomiokirkonkatu 27 Ðvigilia (iltajumalanpalvelus).

klo 18Tampereen ammattikorkeakoulu, Teis-kontie 33.Opetusministeri Tuula Haatainen julkistaaTampereen uusimman julkisen taideteok-sen:T�lay Schakir ja Tomi Perko, N�k�kul-ma, 2004, valoteos.

SUNNUNTAI 3.10.2004klo 9–18Lenin-museo, H�meenpuisto 28 Ð ilmai-nen sis��np��sy.Perusn�yttelyn lis�ksi esill� ÓTamperelai-sia tulitikkuetikettej�Ó Pertti Sarramon ko-koelmista sek� ÓViehke�t figuurit Ð neu-vostoposliiniaÓ.

klo 9–20Pyynikin n�k�torniin vapaa p��sy.

klo 9.30–16.30Tampereen kaupungin matkailutoimisto,Verkatehtaankatu 2 Ð avoimet ovet.

klo 10Tampereen ortodoksinen seurakunta, Py-h�n Aleksanteri Nevalaisen ja Pyh�n Ni-kolaoksen kirkko, Tuomiokirkonkatu 27 Ðliturgia (kirkkoslaavin kielell�).

klo 10Elokuvateatteri Niagarassa elokuvia van-hasta Tampereesta Ð vapaa p��sy.Paikkoja rajoitetusti, joten vapaalippujenjako elokuvateatteri Niagaran kassalta al-kaen 20.9.2004.Esitett�v�t elokuvat: Sinisten j�rvien kau-punki, Tampere sosiaalisen huollon kau-punkina, Pys�hdys Tampereella Suomenitsen�istyess� ja Tampere 1964. J�rjest�� Pirkanmaan elokuvakeskusry/elokuvateatteri Niagara yhdess� Tam-pereen kaupunginarkiston kanssa.

klo 10–13Karosen koulu, Juvankatu 71 Ð koulunmontessoriluokat avoinna. Montessorikasvatuksesta tietoiskut klo10.30 ja klo 12.00.

klo 10–13Johanneksen koulu, Erkkil�nkatu 10 Ðkoulun montessoriluokat avoinna.Montessorikasvatuksesta tietoiskut klo10.30 ja klo 12.00.

klo 10–13Montessorip�iv�kodeilla avoimet ovet:P�iv�kodit esittelev�t Montessori-kasva-tusta.Akonpuiston p�iv�koti, L�hteenkatu 4Iso-Heikkil�n p�iv�koti, Annalankatu 13Orimuksen p�iv�koti, Sammalladonkatu 1Pelastusarmeijan p�iv�koti, Rongankatu 1 C

klo 10–14Tampereen Raatihuone, Keskustori 10 Ðavoimet ovet.

klo 10–15Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry:nty�paja, Sumeliuksenkatu 18 A CK-kerrossek� ty�pajan myym�l�, Kalevantie 1 Ðavoinna.Ty�pajalla kauniita puu-, tekstiili- ja me-tallit�it� aikuisten ja lasten k�ytt��n.

klo 10–16Tampereen Radioamat��rit ry. esitteleetoimintaansa kerhotiloissaan Pyynikin n�-k�tornilla, N�k�tornintie 2 (l�nsisiipi). Li-s�ksi pienimuotoinen radiotarvikkeidenkirpputori.

klo 10–16Tampereen S�rk�nniemen akvaario Ð

alennettu lippu 2 e, alle 6-vuotiaat ilmai-nen sis��np��sy.

klo 10–16Tampereen nyrkkeilymuseo, Aleksante-rinkatu 26 Ð avoinna.

klo 10–16Sara Hild�n -akatemia/kuvataidekoulu,Ilmarinkatu 17 Ð avoimet ovet(k�ynti Ilmarinkadun ja Kalevan puisto-tien kulmasta).Esill� oppilast�it� ja koulun historiaa. Gel-lariassa keramiikkataiteilija Catharina Ka-janderin savikirjoja.

klo 10–16Tampereen S�hk�laitos, Satakunnankatu13b Ð pihatapahtuma piha-alueella.N�ht�v�n� s�hk�auto ja s�hk�mopo. Lap-sille jaetaan mm. ilmapalloja.

klo 10–16Tampere-Seura, Kauppakatu 1, avoimetovet ja valokuvan�yttely Vanhaa Tampe-retta.

klo 10–16Vakoilumuseo, Finlaysonin alue, Sata-kunnankatu 18 Ð kaikille sis��np��sy kou-lulaishinnalla 5 e

klo 10–16Tampereen aluepelastuslaitos, Satakun-nankatu 16Pirkanmaan pelastustoimen n�yttely jaesittelyKodin turvallisuus Ð n�yttely ja esittelyPalovaroittimen ja automaattisen sammu-tuslaitteiston toimintan�yt�kset klo 11.00,klo 13.00 ja klo 15.00Toimintaa lapsille koko p�iv�n Ð temppu-rataHOT POIS -palomiesorkesterin esityksetklo 14.00 ja klo 15.00Ensihoito: toimintan�yt�s putoamistapa-turmasta Ð esitykset klo 10.30, klo 12.30 jaklo 14.30Keskuspaloaseman esittely Ð ohjatut kier-rokset klo 10.00, klo 12.00 ja klo 14.00Keskuspaloaseman kaluston esittely etu-pihalla.

klo 10–16Tampereen aluepelastuslaitos, Pispalanaluepaloasema Ð avoimet ovet.Aseman ja kaluston esittely Ð erityistee-mana ensihoito.

klo 10–16Tampereen aluepelastuslaitos, Linnain-maan aluepaloasema Ð avoimet ovet.Aseman ja kaluston esittely Ð erityistee-mana vesipelastus.

klo 10–16Tampereen aluepelastuslaitos, Hervannanaluepaloasema Ð avoimet ovet.Aseman ja kaluston esittely Ð erityistee-mana alkusammutus.

klo 10–17Tallipiha, Kuninkaankatu 4 Ð vapaa p��sy.Suuri K�sity�l�istapahtuma Ð useita n�yt-teilleasettajia, ty�n�yt�ksi�, n�yttelyit�:ÓPieni kulkueÓ, valokuvan�yttely, Antje Sa-riola. Pitsinnypl��j�t sek� Kansallispuku-taitajat vanhassa tallissa pukuineen, pit-seineen, s��misk�ineen. Hevosajelua, po-niratsastusta. Herkkuja mukaan ostetta-vaksi sek� vatsan t�ytteeksi. Tallipihanpuodit sek� kahvila avoinna.

klo 10–18Museokeskus Vapriikki Ð vapaa sis��n-p��sy.N�yttelyt: Pirkanmaa Ð matka maakunnan historiaanKenk�museo Ð tuhannen keng�n tarinaSuomen J��kiekkomuseoL�tk�ss� kortteihin Ð suomalaisia j��kiek-kokortteja 1965-2004P�rin�� ja pauketta Ð moottoripy�ri� 50-luvulta

9

Ku

va: S

ami H

elen

ius

10

Tina Enghoff: Tunsiko kukaan? Ð valoku-via yksin�isyydest�

klo 10–18Museokauppa Vinssi museokeskus Vap-riikissa Ð Tampereen p�iv�n perinteinenkirja-ale.

klo 10–18Kahvilaravintola Valssi museokeskusVapriikissa avoinna.

klo 10–18Ymp�rist�keskus Moreeniassa, Satakun-nankatu 13b/patosilta Ð avoimet ovat se-k� vapaa p��sy.Pirkanmaan J�tehuolto Oy 10 vuotta: J�-tett� ei j�tet� -n�yttely.

klo 10–18Muumilaakso, H�meenpuisto 20 Ð ilmai-nen sis��np��sy.

klo 10–21.30N�sinneulan n�k�torni Ð alennettu lippu1 e, alle 6-vuotiaat ilmainen sis��np��sy.


klo 11–14T�ihin kaupungille!Tampereen kaupunki ty�nantajana, Kes-kusvirastotalon ala-aula, Aleksis Kiven ka-tu 14-16 C.

klo 11–14Hissi vanhaan kerrostaloon! Hissi on kotiinp�in!Tampereen kaupungin asuntotoimi esitte-lee keskusvirastotalon ala-aulassa, AleksisKiven katu 14-16 C, Tampereen ensim-m�isen kohteen, miss� 1930 valmistunee-seen asuinkerrostaloon rakennettiin hissit.Tietoa my�s valtion ja kaupungin avus-tuksista.

klo 11–15Suomen Punaisen Ristin logistiikkakes-kus, Kalkun Keh�tie 4 Ð avoimet ovet.Ohjattu kiertok�ynti logistiikkakeskuk-sessa, Punaisen Ristin kansainv�lisen avunsek� avustusty�ntekij�n arjen esittely�.SPR:n kotimaan toiminnan esittely�. Lap-sille seikkailurata. Kanttiinissa hernekeit-toa. SPR:n tuote-esittely�. Vastaanotetaanehji� ja puhtaita lahjoitusvaatteita.

klo 11–15Tampereen Jousiampujat ry:n aktiiviam-pujien opastuksella jousiammuntaa Os-monkallion jousiammuntaradalla, Ainon-katu 1 Ð avoimet ovet.

klo 11–15Tampereen poliisilaitos, Sorinkatu 12 Ðavoimet ovet ja ajoneuvon�yttely.Tutustumiskohteet: aluepoliisi, putkat,Paussi (p�ihde- ja sosiaalipoliklinikka) jarekrytointipiste.

klo 11–15Steiner-koulu, Satakunnankatu 13 Ð pe-rinteinen lasten pihatapahtuma ja syys-myyj�iset.Poniratsastusta, nikkarointia, nukketeat-teriesitys, Aito Kirpputori sek� herkkujakoko perheelle.

klo 11–15Steiner-koulu, Muotialantie 81 Ð avoimetovet sek� kahvio.Mahdollisuus tutustua uuteen koulura-

kennukseen sek� oppilast�ihin.

klo 11–16K�si- ja taideteollisuuskeskus Verkaran-ta, Verkatehtaankatu 2 Ð vapaa p��sy.Artenet-salissa Kameleontti, Fantasia juh-la-asuja, Ompelimo Fragola.Verkaranta-salissa Pirkkalan taideyhdistysry:n syysn�yttely. Taitopajassa ty�n�yt�k-si�.

klo 11–17Nukke- ja pukumuseo Hatanp��n karta-no Ð ilmainen sis��np��sy.

klo 11–18Sara Hild�nin taidemuseossa Vallan mai-sema-n�yttely Ð vapaa p��sy.Ilmaiset yleis�opastukset klo 13.00 ja klo15.00. Avoinna my�s Caf� Sara.

klo 11–18Ty�v�en keskusmuseo, V�in� Linnan au-kio 8 Ð vapaa p��sy.N�yttelyt: Tavallisen erikoinen Tampere,Sylvi ja Veikko Ð Tampereen Ty�v�en teat-terin legendat, Jatkosota- per��ntymisvai-heesta torjuntavoittoon, Sukupolvien tari-na sek� H�yrykonemuseo.

klo 11–21.30Ravintola N�sinneula avoinna.

klo 12S�rk�nniemen planetaario Ð alennettu lip-pu 2 e, alle 6-vuotiaat ilmainen sis��np��-sy. N�yt�ksen� Mars Ð Punainen planeet-ta.


klo 12Ty�v�en keskusmuseon museokahvila Val-puri, V�in� Linnan aukio 8.Tampere-aiheisia lauluja esitt�v�t Hepo-katin viihdelaulajat johtajanaan Pirjo �i-k�s.

klo 12Tampereen poliisilaitos, Sorinkatu 12 ala-piha Ð l�yt�tavarahuutokauppa.Huutokaupattavaan tavaraan voi tutustuaklo 11.30 l�htien.

klo 12–12.15Kaupungin virastotalo, kaupunginval-tuuston istuntosali Ð vapaa p��sy.Minun Tampereeni -luentotapahtuma:professori Antti Hervonen.

klo 12–14Pirkanmaan hoitokoti, L��k�rinkatu 13Ð avoimet ovet ja kahvitarjoilu.Opastettu kierros klo 12 ja 13.

klo 12–15Sokos Hotel Tammer, Satakunnankatu 13Ð avoimet ovet 75-vuotisjuhlan kunniaksi.Sokos Hotel Tammer kutsuu tamperelai-set tutustumaan taloon mm. ÓMarskinsviittiinÓ ja kauniiseen ravintolasaliin, jos-sa hotelli tarjoaa kaikille 75-vuotissynty-m�p�iv�kahvit.

klo 12–15Hotellit esitt�ytyv�t tamperelaisille Ðavoimet seuraavissa tamperelaishotelleis-sa: Cumulus Koskikatu, Koskikatu 5Holiday Club Tampereen kylpyl�, Lapin-niemenranta 12Victoria, Itsen�isyydenkatu 1

klo 12–15Lauri Viita -museo, Portaanp�� 8 (Pispa-la) Ð vapaa p��sy.

klo 12–15Hiekan taidemuseo, Pirkankatu 6 Ð sis��np��sy 3 euroa.

klo 12–16Seurakuntien talo, N�silinnankatu 26 Ðavoimet ovet.Mahdollisuus tutustua Seurakuntien ta-loon ja toimintaan.Ohjelmaa tasatunnein N�sin salissa:klo 12 Hallintojohtaja Matti Ilveskoski ker-too Seurakuntien talon historiasta ja ny-kyisyydest�.klo 13 Sirkus Epil�n Iloiset Veikot.klo 14 Sirkus Epil�n Iloiset Veikot.klo 15 Hallintojohtaja Matti Ilveskoski ker-too Seurakuntien talon historiasta ja ny-kyisyydest�.

klo 12–16Tampereen sosiaali- ja terveysalan opis-to, Pyynikintie 2 Ð avoimet ovet.Esittelykierrokset ryhmiss� puolen tunninv�lein klo 12 alkaen.

klo 12–17Tampereen ortodoksinen seurakunta, Py-h�n Aleksanteri Nevalaisen ja Pyh�n Ni-kolaoksen kirkko, Tuomiokirkonkatu 27 Ðavoinna.Tervetuloa vierailulle, heng�ht�m��n ja hil-jentym��n.

klo 12–17Suomalaisen nykytaiteen museo WillaMac, Palom�entie 23 Ð vapaa p��sy.

klo 12–18P��kirjasto Metso avoinna.

klo 12–18Lehtilukusali, Puutarhakatu 1 Ð avoinna.

klo 12.15–12.30Kaupungin virastotalo, kaupunginval-tuuston istuntosali Ð vapaa p��sy.Minun Tampereeni -luentotapahtuma:yritysvalmentaja Rauno Korpi, Korpipo-wer Oy.

klo 12.30Tampereen poliisilaitos, Sorinkatu 12, 5.auditorio Ð Taikuripoliisi ja Patukka-poikien konsertti lapsille Sorilla.

klo 13Tampereen poliisilaitos, Sorinkatu 12 Ðpoliisikoiran�yt�s.

klo 13P��kirjasto Metson ala-aula: Taikuri SirRichardin taikatuokio lapsille.

klo 13Ty�v�en keskusmuseon museokahvila Val-puri, V�in� Linnan aukio 8.Tampere-aiheisia lauluja esitt�v�t Hepo-katin viihdelaulajat johtajanaan Pirjo �i-k�s.

klo 13Elokuvateatteri Niagarassa elokuvia van-

hasta Tampereesta Ð vapaa p��sy.Paikkoja rajoitetusti, joten vapaalippujenjako elokuvateatteri Niagaran kassalta al-kaen 20.9.2004.Esitett�v�t elokuvat: Sinisten j�rvien kau-punki, Tampere sosiaalisen huollon kau-punkina, Pys�hdys Tampereella Suomenitsen�istyess� ja Tampere 1964. J�rjest�� Pirkanmaan elokuvakeskusry/elokuvateatteri Niagara yhdess� Tam-pereen kaupunginarkiston kanssa

klo 13–13.15Kaupungin virastotalo, kaupunginval-tuuston istuntosali Ð vapaa p��sy.Minun Tampereeni -luentotapahtuma:kulttuuri- ja ihmisoikeustoimittaja Maila-Katriina Tuominen.

klo 13–15Avoimet ovet seuraavissa perhetukikes-kuksissa: Leinolan perhetukikeskus, Lei-nolankatu 122, Raholan perhetukikeskus,Voionmaankatu 32, Perhetukikeskus P�i-v�perho, Rauhaniementie 21, Kalevan per-hetukikeskus, Petsamonkatu 9

klo 13–16Mieskuoro Laulajilla avoimet ovat uu-della laulumajalla, Takojankatu 1.

klo 13.15–13.30Kaupungin virastotalo, kaupunginval-tuuston istuntosali Ð vapaa p��sy.Minun Tampereeni -luentotapahtuma:pastori, toimittaja Hilkka Olkinuora.


klo 14S�rk�nniemen planetaario Ð alennettu lip-pu 2 e, alle 6-vuotiaat ilmainen sis��np��-sy.N�yt�ksen� Mars Ð Punainen planeetta.

klo 14Hervannan elokuvateatterissa Tampere225-vuotta -juhlakonsertti Ð vapaa p��sy.Puhallinorkesteri Mansetti johtajanaanLauri Lehtonen.

klo 14Finlaysonin alueen maksuton opastus-kierros Puuvillaa, plikkoja ja patruunoita.Kesto 1 h. L�ht� V�in� Linnan aukioltamuseon sis��nk�ynnin edest�. Mukaanmahtuu enint��n 50 henkil��.

klo 14Tampereen poliisilaitos, Sorinkatu 12 Ðpoliisikoiran�yt�s.

klo 14P��kirjasto Metson luentosali 1 Ð vapaap��sy.Kustaa III:sta V�in� Linnaan Ð tampere-laista kulttuurihistoriaa -luentosarja:V�in� Linna, kirjailija Jaakko Syrj�.

klo 14–14.15Kaupungin virastotalo, kaupunginval-tuuston istuntosali Ð vapaa p��sy.Minun Tampereeni -luentotapahtuma:

PunainenRistiesittäytyyKalkussa

Punaisen Ristin Kalkun logistiikka-keskuksessa on 3. lokakuuta avoi-met ovat. Tapahtuma liittyy Tampe-reen p�iv�n viettoon.

Kansainv�lisen avun suunnitteli-ja Raija Anders�n Punaisesta Ris-tist� kertoo, ett� tapahtumassa onmahdollista paitsi tutustua monelletamperelaiselle arvoituksellisen luo-lan ÓsaloihinÓ my�s pestautua kan-sainv�lisiin avustusteht�viin.

Ð Haluamme houkutella tampe-relaisia osaajia reservin kurssille jaliittym��n meid�n pieneen vapaa-ehtoisjoukkoomme.

Punainen Risti tarvitsee t�ll� het-kell� lyhyille komennuksille erilais-ta teknist� henkil�kuntaa, kuten sai-raalalaitehuollon, s�hk�- sek� vesi-ja sanitaatioalan monitaitureita esi-merkiksi kentt�sairaalan pystytyk-seen.

ÐJatkuva tarve on my�s tervey-denhuollon ammattilaisista, tiedot-tajista, katastrofity�n osaajista, pro-jektien vet�jist� ja j�rjest�ty�n sek�organisaatiokehityksen ammattilai-sista, Anders�n sanoo.

Teht�v�t edellytt�v�t sopivaa kou-lutusta, v�hint��n kolmen vuodenty�kokemusta sek� sujuvaa kirjal-lista ja suullista englannin kielen tai-toa. Sopeutuminen monikulttuuri-siin ja arvaamattomiin oloihin kuu-luu sekin perusvaatimuksiin. Sopi-van ik�isi� ovat noin 25-55 Ðvuoti-aat.

VÄRIT JAVIIVATKotimainenmodernilastenkirjankuvitusSeminaari pidetäänperjantaina24.9.2004 klo 10-16

Tampereen kaupun-ginkirjaston, Met-son luentosalissa 1

Seminaarin järjestävät Tampe-reen taidemuseon Muumilaak-so ja Suomen Nuorisokirjalli-suuden Instituutti. Seminaaris-sa puhuvat uusimmasta koti-maisesta lastenkirjasta ja sentutkimuksesta alan tutkijat jakuvittajat. Vapaa pääsy.

11

ent. p��toimittaja, professori Raimo Sep-p�l�.

klo 14–15Messukyl�n kirjastossa koko perheen il-tap�iv�. Esiintym�ss� taikuri Sir Richardsek� Jari Tuukkanen & Skifflemiehet.

klo 14–15Koivikkopuiston koulu, sairaalakoulu ÐTAYS, Teiskontie 35 Ð avoimet ovet.

klo 14–16Harjun koulu, Nokiantie 22 Ð avoimetovet.

klo 14–16Linnainmaan koulu, Linnainmaankatu 12Ð avoimet ovet.

klo 14–16Tammelan koulu, Ilmarinkatu 17 Ð avoi-met ovet.

klo 14–16Ty�v�en keskusmuseon auditorio, V�in�Linnan aukio 8 Ð vapaa p��sy.Sylvi ja Veikko -aiheisia tv-ohjelmia. Esiripun takaa: Sylvi Salonen, LaulujaBrechtin n�ytelmist�, joita esitt�v�t SylviSalonen, Veijo Pasanen ja Olavi Niemi.Esiripun takaa: Veikko Sinisalo, Kiirastuli:Veikko Sinisalo esitt�� Yrj� Jylh�n runoja.Heikki ja Kaija Ðtv-sarjasta jakso Lahtiskantapaus.Yhteisty�ss� YLE Draamaohjelmien kans-sa.

klo 14.15–14.30Kaupungin virastotalo, kaupunginval-tuuston istuntosali Ð vapaa p��sy.Minun Tampereeni -luentotapahtuma:n�yttelij� Anja R�s�nen.


klo 15Tampereen p�iv�n konsertti Velaatan pir-till�: Tampere-Seuran orkesteri esiintyy Ðvapaa p��sy.

klo 15P��kirjasto Metson luentosali 1: ooppera-laulaja Sauli Tiilikainen esitt�� lauluja Lau-ri Viidan runoihin, s�est�j�n� Vesa Haa-paniemi, flyygeli.

klo 15.15P��kirjasto Metso: kirjailija Saara Kes�-vuoren aiheena ÓVedenrajat mielen mai-semassa Ð n�k�kulmia tamperelaiseen ly-riikkaanÓ.

klo 15–18Hennerin leikkitoimintakeskus, Pispa-lanvaltatie 79 Ð toiminnallinen iltap�iv�.Ohjelmassa mm. musiikkia, teatteriesitysja lasten t�iden n�yttely.J�rjest�� Hennerin ja Erkkil�n leikkitoi-mintakeskukset.

klo 16Ty�v�en keskusmuseon Pumpuli-sali, V�i-n� Linnan aukio 8 Ð liput 6 euroa.Heikki Halonen: Verstasantologia, Teat-teri Telakka.

klo 16.15–17.05P��kirjasto Metso: ÓPirkanmaalaisen ru-non vuosisataÓ, Pirkanmaan lausujienkooste tamperelaisesta lyriikasta.

klo 17–19Ravintola Teatterikulma, ty�v�entalo ÐTy�v�en lauluilta.Laulattajina tuttuun tapaan Wanhat To-werit ja Ahti Jokinen.

klo 18.30Ty�v�en keskusmuseon Pumpuli-sali,V�in� Linnan aukio 8 Ð liput 6 euroa.

Heikki Halonen: Verstasantologia, Teat-teri Telakka.

Opastetut kierrokset Tampereen päivänä3.10.2004Lippuja bussikierroksille myyd��n kau-pungin matkailutoimistossa Verkateh-taankatu 2. Toimisto on avoinna maÐpe klo9Ð16, la 25.9. klo 9Ð16, la 2.10. suljettu ja su3.10. klo 9.30Ð16.30.

Kaikki bussikierrokset l�htev�t matkailu-toimistolta. K�velykierrosten l�ht�paikaton ilmoitettu erikseen.

klo 10.15, 12.15, 14.15Tampereella n��s. Opastetulla kiertoajelulla 225 vuoden ta-pahtumat, kaupungin parhaat palat ja t�r-keimm�t n�ht�vyydet napakassa paketis-sa. Sopii erityisesti tuoreille tamperelaisil-le. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 euroa.

klo 10.15, 11.45, 13.15, 15.15 Kierret��np� Keskustori. T�st� se l�hti. Komean Keskustorin moni-vaiheinen menneisyys, n�ytt�v� nykyp�i-v� ja upea arkkitehtuuri tulevat tutuiksiopastetulla k�velyll�. L�ht� Vanhan kir-kon edest�. Kesto 1 tunti. Vapaa p��sy.

klo 10.30, 12.30, 14.30N�sij�rvi ty�nsi ja Pyh�j�rvi veti. Tarinoita Tammerkosken synnyst� tuhan-sien vuosien takaa nykyp�iv��n asti opas-tetulla koskenrantak�velyll�. L�ht� Kurunhaaksirikon muistomerkilt� N�sikalliolta,p��t�s Laukontorille. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa p��sy.

klo 10.30Vesivoimaa, rautaa, pellavaa. Tampellan alueen hienoon historiaan ja ul-jaaseen uuteen el�m��n tutustutaan opas-tetulla k�velyll�. L�ht� Tampere-veistok-sen luota Ty�n puistikosta (Lapintien al-kup��ss�). Kesto 2 t. Vapaa p��sy.

klo 10.30, 12.30, 14.30Pikilankaa ja plastiikkia. Opastetulla kiertoajelulla suutarien p��-kaupungissa tutustutaan tehtailija EmilAaltosen v�rikk�isiin vaiheisiin ja vaiku-tukseen Tampereella. Kesto 1,5 tuntia, p��-t�s Emil Aaltosen museolle. Liput 5 euroa.

klo 10.45, 11.45Terve Teisko!Tampereen maalla on mukavaa. Kyl�el�-m�� ja maalaismaisemia opastetulla kier-toajelulla. Kesto 4 tuntia, liput 14 euroa.

klo 11, 13, 15Hei Hervanta!Tampereen tyt�rkaupunki on kolmessavuosikymmeness� kasvanut pikkulikastaarvonsa tuntevaksi aikuiseksi naiseksi.Opastetun kiertoajelun kesto 1,5 tuntia jaliput 5 euroa.

klo 13.30Finlayson, James Finlayson. Skottilainen konemestari l�ysi tiens� Tam-pereelle vuonna 1819 - ja kuinkas sitten k�-vik��n, kuullaan opastetulla kierroksella.L�ht� Kotkankalliolta Wilhelm von Nott-beckin puistosta, p��t�s Vakoilumuseolle. Kesto 2 tuntia. Vapaa p��sy.

MUUTA:klo 12 ja klo 14Tampere j�rvelt�Tampereen komeimmat maisemat Pyh�-j�rven liplattavilta laineilta n�htyin�. Opas-tettujen risteilyjen l�hd�t Laukontorilta.Kesto 1,5 tuntia. Liput 8 euroa, alle 12-vuo-tiaat aikuisen seurassa ilmaiseksi. Risteilylippuja myyd��n Suomen Ho-pealinjan toimistossa (Laukontori 10 A 3,p. 212 4803 ja 212 4804) sek� sunnuntaina3.10. suoraan laivasta. Laivalla A-oikeuk-sin varustettu ravintola.

• Roimasti osaamista,uutta tietoa ja uusia työ-tehtäviä. Näitä kaikkeatoivat Tampereen am-mattikorkeakoulun uus-median erikoistumisopin-not Kim Koskiselle.

Halua laajentaa omaan ty�h�n liittyvi�tietotaitoja sai Kim Koskisen hakeutu-maan 20 opintoviikon mittaiseen koulu-tukseen. Viime kev�tlukukauden kest�-nyt kurssi oli h�nen mukaansa tiivis, mut-ta antoisa. TAMK:n rakennusosaston pro-jektisuunnittelija vakuuttaa, ett� ty�nohessa jaksaa opiskella, kunhan aihe kiin-nostaa.

Ð Opimme tekem��n muun muassawww-sivuja ja tuottamaan cd-romeja. Senansiosta saatoin ohjata osastomme koti-sivujen tekoa viime kes�n�. T�sm�kou-lutus antoi my�s paljon yleissivistyst�, ra-kennuspuolen informaatioteknologiaanperehtynyt Koskinen kiteytt��.

H�n vaihtoi vuonna 2000 hotelli- ja ra-vintola-alan johtoteht�vist� rakentami-seen ja tietotekniikkaan opiskelemalla oh-jelmisto-ohjelmointia TAMK:ssa, josta onl�ytynyt my�s t�it�. Ty�el�m�n haasteet

ja uuden oppimisen mielekkyys innosta-vat h�nt� kehitt�m��n omaa osaamistajatkossakin. T�ht�imess� ovat seuraavaksiyritysjohdon opinnot.

ViestinnästäluontokuvaukseenÐ Erikoistumisopintojen periaatteena ontietyn osa-alueen tietojen syvent�minen.Opiskella voi ty�n ohessa. Noin 80 pro-senttia opiskelijoista k�y ty�ss�, liiketa-louden osaston tietojenk�sittelyn ja hy-permedian opettaja Toni Pippola ker-too.

Tieto- ja taitop��omaansa voi laajentaamy�s uudelle alueelle. Erikoistumisopin-tojen laajuus on 20 Ð 40 opintoviikkoa op-piaineesta riippuen. Ne on tarkoitettu l�-hinn� ammattikorkeakoulu-, korkeakou-lu- ja ty�kokemusta jo hankkineiden opis-toasteen tutkinnon suorittaneille.

T�n� syksyn� liiketalouden, tekniikansek� taiteen ja viestinn�n erikoistu-misopintoja Tampereen ammattikorkea-koulussa suorittavat noin 200 opiskelijaa.Opintokokonaisuuksia ovat johtaminen,logistiikkapainotteinen ulkomaankaup-pa, yhteis�viestint�, turvallisuus ja tur-vallisuustekniikka, motivoiva johtaminen,projektijohtaminen, ohjelmistosuunnitte-lija, webmaster, TEVA-insin��rist� kau-pan ammattilainen, media-alan amma-

tinharjoittaja, tila��ni sek� luontokuvausja luonto-ohjelmat.

Erikoistumisopiskelijattyöllistyvät hyvinToni Pippola antaa tunnustusta iltaopis-kelijoille.

Ð Onhan se iso urakka, jolle voi nostaahattua. Erikoistumisopintojen opiskelijatovat eritt�in motivoituneita. Kiinnostusja innostus k�yv�t ilmi jo hakemuksistaja niit� valinnassa my�s katsotaan. Sa-moin esimerkiksi tulevia ty�teht�vi�. Hy-permediassa se voi merkit� vaikkapa yri-tyksen www-sivujen p�ivityst� ja yll�pi-toa. Yrityksille t�m� onkin varsin edul-lista koulutusta, h�n vinkkaa.

Ð Meilt� valmistuneet ovat ty�llistyneethyvin. My�s uusmedia-alan ty�llisyys onkohenemassa. Alan opinnot ovatTAMK:ssa suosittuja. Ne kiinnostavat niinp�iv�- kuin iltaopiskeluna, Pippola iloitsee.

Teksti: Jaana Kalliom�kiKuva: Ari J�rvel�

• Kevään erikoistumisopintoihin voihakea 30.11. 2004 asti. Tietoa ja haku-lomakkeita löytyy mm. osoitteestawww.tamk.fi/. Sivuilla voi tutustuamyös muuhun TAMK:n monipuoliseenjatko- ja täydennyskoulutustarjontaan.

Eetu-veistos ei pahastukiipeilystäPappilassa sijaitsevan uudenasuinalueen Eetunkadun aukiotaelävöittää uusi hauska taideteos,Eetu-veistos. Kuvanveistäjä KariCavénin luomuksen innoittajanaon ollut alueella aikoinaanasustanut hevosmies EetuLehtonen. Toinen toisiinsalimittyvistä kirjaimistamuodostuu Eetu-nimi jateräksisen teoksen maalattu pintaon koristeltu Eetu-leimoilla.Leikkimieliseen veistokseen saakoskea eikä se pahastu edeslasten kiipeilystä. Teoksen ontoteuttanut kaupunginkatuyksikkö yhdessä kuvataiteenasiantuntijaryhmän kanssa.

TAMK tarjoaa monipuolista täydennyskoulutusta

Uusia eväitä uraputkeen

Kim Koskinen (oik.) perehtyi uusmedian erikoistumisopinnoissa Toni Pippolan ohjauksessa muun muassawww-sivujen tekemiseen.

12

• Dementianeuvoja Mai-ja-Liisa Vänninmajanpuhelin soi tiuhaan tah-tiin. Kun muistihäiriöstäkärsivien omaiset otta-vat yhteyttä, usein jopelkkä keskustelu puhe-limessa ammatti-ihmi-sen kanssa auttaa. Mut-ta tarvittaessa demen-tianeuvoja yhdessä koti-hoitohenkilöstön kanssatulee myös asiakkaankotiin selvittämään pal-veluiden tarvetta.

Maija-Liisa V�nninmaja on Tampereen De-mentia-yhdistyksen palveluksessa ja h�-nen ty�huoneensa sijaitsee Dementia-yh-distyksen tiloissa H�meenkatu 13:ssa.V�nninmaja on tamperelaisten dementia-neuvoja, sill� Tampereen kaupunki ostaaasukkailleen neuvontapalvelun yhdistyk-selt�.

Ð Dementianeuvoja tukee ja neuvoomuistih�iri�ist� k�rsivi� henkil�it� ja hei-d�n omaisiaan sairauden eri vaiheissa. Mi-nuun voi ottaa yhteytt� potilas itse, h�nenomaisensa tai kuka tahansa, joka on huo-lestunut l�heisens� muistih�iri�ist�. Ta-voitteena on auttaa sopeutumaan ja selvi-ytym��n t�m�n vaikean sairauden koh-datessa, V�nninmaja kertoo.

H�nen mukaansa omaisia askarruttavateniten muistih�iri�isen k�ytt�ytymisenmuutokset. Dementoitunut saattaa olla ah-

distunut ja levoton, my�s unirytmi voi ol-la sekaisin, joten h�nt� hoitava tarvitseepaljon henkist� tukea. T�rke�t� onkin es-t�� l�heist��n hoitavan t�ydellinen uupu-minen.

Ð Yhdesss� hoitavan omaisen ja mah-dollisuuksien mukaan itse sairastuneenkanssa kartoitamme kulloiseenkin tilan-teeseen sopivimmat avut ja tukimuodot.Hoito- ja palvelumuotojen suunnittelussatoimimme yhteisty�ss� sosiaali- ja tervey-denhuollon henkil�st�n kanssa, V�nnin-maja kertoo.

V�nninmaja toivoisikin, ett� ammat-tiauttajiin otettaisiin yhteytt� mahdolli-simman aikaisessa vaiheessa. Varhainendiagnosointi helpottaa hoidon suunnitte-lua ja toteutusta ja n�in my�s sairaudenetenemist� voidaan hidastaa. Varhaisendiagnosoinnin etuna on my�s se, ett� sai-

rastunut itse kykenee paremmin osallistu-maan itse��n koskevaan hoidon suunnit-teluun ja p��t�ksentekoon.

Ð Kun kotihoito j�rjestet��n siten, ett�potilaan toimintakyky pysyy yll� ja my�somaishoitajan jaksamisesta huolehditaan,voidaan laitoshoitoon joutumista siirt��.Omaisten tuki ja neuvonta kuuluvat de-mentoituvan hoitoon. T�rke�t� on, ett�asiakkaat saavat heti sairauden alkuvai-heesta l�htien oikeata tietoa.

Perhety�n lis�ksi V�nninmaja toimiimy�s omaisten virkistys- ja keskusteluti-laisuuksien sek� sopeutumisvalmennus-kurssien j�rjest�j�n� ja vet�j�n�.

Dementianeuvoja Maija-Liisa Vänninmaja antaa

tietoa ja opastustadementiaa sairastaville jaheidän omaisilleen. Hän onparhaiten tavoitettavissa

arkisin kello 10-12 puh. 223 2340.

Ð Valitettavasti olen toimistolla rajoitetus-ta, mutta poissa ollessani voi j�tt�� vas-taajaan viestin niin otan yhteytt� viestinsaatuani. Henkil�kohtaista keskusteluavarten voi varata vastaanottoajan toimis-tolle ja tarvittaessa voimme sopia koti-k�ynnist�, V�nninmaja sanoo.

Muistihäiriöistä kärsii yhä useampiDementiaa sairastaa t�ll� hetkell� noin80 000 suomalaista, Tampereella arvioi-daan olevan noin 3 000 dementoitunutta.Yli 85-vuotiaista jo noin joka kolmannella

on todettavissa dementia. Muistih�iri�is-t� k�rsivien m��r� kasvaa voimakkaastiv�est�n ik��ntyess�.

Dementiaoireiden yleisin aiheuttaja onAlzheimerin tauti. Mit� varhemmin muis-tih�iri�t havaitaan sen paremmat edelly-tykset on hoidon onnistumiselle. Vaikkadementian l��kehoito on kehittynyt no-peasti, muistih�iri�t v�ist�m�tt� aiheutta-vat toimintakyvyn alenemisen ja kasvavanhoivan tarpeen.

Dementiapotilaan hoito onkin haasta-vaa. L��kityksen lis�ksi tarvitaan toimin-takyky� yll�pit�v�� kuntoutusta sek� eri-laisia tukipalveluita, jotta sairastunut jah�nt� hoitava l�heinen selviytyisiv�t ar-jessa.

Muistih�iri�ihin liittyy usein potilaanluonteen ja k�ytt�ytymisen muuttuminen.L�heisille on eritt�in raskasta seurata omai-sensa muuttumista usein ep�luuloiseksi jaaggressiiviseksikin. Oma aviopuoliso, lap-set ja koti tuntuvat vierailta. L�heist��nhoitavien voimat ja ymm�rrys joutuvat ko-etukselle, joten dementian hoidossa olisihuomioitava my�s omaisten jaksaminen.Taudin edetess� tarvitaan apua kotiin, lo-majaksoja ja lopulta usein laitoshoitoa. De-mentia onkin yksi t�rkeimmist� laitoshoi-don tarvetta lis��vist� sairauksista.

Muistih�iri�t alkavat l�himuistin vai-keuksista, ensimm�isen� unohtuvat viimeaikojen tapahtumat. Jokap�iv�isess� el�-m�ss� dementia ilmenee esimerkiksi siten,ett� henkil� toistuvasti kysyy samoja asioi-ta, h�nen on vaikeata tunnistaa aikaa taipaikkaa tai l�yt�� oikeita sanoja. Sairau-den edetess� vaikeudet selvit� arkip�iv�ntoiminnoista lis��ntyv�t, my�s persoo-nallisuus ja k�ytt�ytyminen voivat muut-tua.

Tekstit ja kuvat: Aila Rajam�ki

Dementianeuvoja auttaa sopeutumaan vaikeaan sairauteen

DEMENTIA – luento-sarja kotona asuvandementoituvan läheisille sekä kotihoi-don ammattilaisilleKoukkuniemen juhlatalo,Rauhaniementie 19 (Tkl:nbussi nro 2)Luentosarja järjestetäänkaksi kertaasamansisältöisenä.

II ttiiiissttaaii 2266..1100..22000044 jjaa ttiiiissttaaii1166..1111..22000044 kklloo 1144..0000––1166..0000

•• PPeerruussttiieettooaa ddeemmeennttiiaassttaaOsastonylilääkäri, geriatri LauriSeinelä, Kaupin sairaala

•• DDeemmeennttiiaa kkoottiihhooiiddoossssaaTerveydenhoitaja Riitta Terävä,Tampereen kaupunginvanhustenpalvelut

IIII ttoorrssttaaii 44..1111..22000044 jjaakkeesskkiivviiiikkkkoo 2244..1111..22000044 kklloo1144..0000––1166..0000

•• TTuukkeeaa kkoottoonnaa sseellvviiyyttyymmiisseeeenn Luennon yhteydessä teematori klo13 – 17. Dementoituvan kotonaselviytymistä tukevattamperelaiset tahot esittäytyvät.

IIIIII mmaaaannaannttaaii 11..1111..22000044 jjaa ttiiiissttaaii3300..1111..22000044 kklloo 1144..0000––1166..0000

•• DDeemmeennttooiittuuvvaann iihhmmiisseennooiikkeeuuddeett- oikeudelliset kelpoisuudet jaedunvalvonta- dementiapotilaanitsemääräämisoikeus ja hoitotahtoEdunvalvonta-asiamies, OTT, AnnaMäki-Petäjä-Leinonen, Alzheimer-keskusliitto

Luentosarjan järjestelyt:Tampereen kaupunki, TampereenDementia-yhdistys ry jaSopimusvuorisäätiö

Kun Elina Westergren-Erkkil� soittaa h�rm�l�-l�isess� kerrostalossa asuvien Frimanien ovikel-loa, talon is�nt� Alpo Friman avaa oven ja Anita-rouva huikkaa iloisesti olohuoneesta, ett� vieras-ta onkin jo odoteltu. Yst�vysten j�lleenn�keminenon riemukas.

Kysymys ei ole kuitenkaan tavanomaisesta ky-l�ilyst�, vaan Elina on Sopimusvuoris��ti�n pal-veluneuvoja ja Alzheimerin tautia sairastava Ani-ta sek� vaimonsa omaishoitaja Alpo ovat h�nenasiakkaitaan. Vierailu liittyy Sopimusvuoris��ti�nkiertokouluprojektiin, jonka aikana moniamma-tillinen tiimi k�y 10-15 kertaa asiakkaan kotona jaselvitt�� palveluiden ja avun tarpeen. Perheeller��t�l�id��n sopeutumisvalmennuskurssi de-montoituvan henkil�n ja h�nen l�heisens� tar-peista k�sin. Projektin tarkoituksena on tukea de-mentiaa sairastavien kotihoitoa sek� omaishoita-jien jaksamista. Viime helmikuussa alkaneelle pro-jektille on j�rjestynyt RAY:n rahoitus kolmeksi vuo-deksi. T�n� vuonna projektiin osallistuu kolmi-senkymment� asiakasta.

Ð T�ss� projektissa todella syvennymme asiak-kaan tarpeisiin. Dementiaa sairastava kykenee ly-hytaikaisesti ter�v�itt�m��n muistiaan, mutta kos-ka k�yntimme kest�v�t kerrallaan noin 4-6 tuntia,dementian todelliset vaikutukset arjessa selviyty-miseen tulevat esille. N�in pystymme selvitt�-m��n, mink�laisella ohjauksella, tuella tai toimin-nalla dementoituvan henkil�n toimintakyky� voi-daan pit�� yll� ja miten hoitavan omaisen jaksa-mista voitaisiin tukea. Samalla opastetaan omai-sia selviytym��n muistih�iri�isen kanssa erilai-sissa ongelmatilanteissa. Projektissa otetaan huo-mioon koko potilaan l�hipiiri, omaishoitajan li-s�ksi my�s lapset, yst�v�t ja naapurit, Elina Wes-tergren-Erkkil� kertoo.

Hoitokodeissa arjen askareet hoidetaan yhdessäSopimusvuoris��ti�ll� on Tampereella 12 demen-tiahoitokotia. Sopimusvuoris��ti�n dementiako-teihin haetaan suoraan. Westergren-Erkkil�n mu-kaan kodeissa sovelletaan terapeuttisen yhteis�-hoidon periaatteita.

Ð T�m� tarkoittaa sit�, ett� kodeissa elet��n per-heenomaisesti ja hoidetaan yhdess� jokap�iv�i-seen el�m��n kuuluvat askareet. Asukkaat yh-dess� henkil�kunnan kanssa valmistavat ruuan jaruokailevat yhdess�. My�s vaatteista ja muista ko-din toiminnoista huolehditaan yhdess�. N�in py-rit��n pit�m��n yll� asukkaiden toimintakyky�.

Sopimusvuoressa toteutetaan validoivaa ty�-otetta muistih�iri�isten asukkaiden hoidossa. Va-lidaatio tarkoittaa dementiaa sairastavien k�yt-t�ytymisen ja tunteiden tunnustamista ja hyv�k-symist�.

Ð Validaatiossa kunnioitetaan asukkaan tuntei-ta. Hoitaja pit�� niit� totena ja kuuntelee aktiivi-sesti asukasta. Sana validaatio tarkoittaakin ar-vostamista ja totena pit�mist�.

• Sopimusvuorisäätiöllä on myös ympäri-vuorokautinen dementiapäivystys, johon de-mentiaa sairastavan omainen voi ottaa yh-teyttä erilaisissa ongelmatilanteissa. Päivys-tävä hoitaja tulee kotikäynnille parin tunninkuluessa. Kotikäynnin hinta on 10 euroa riip-pumatta käynnin pituudesta. Dementiapäi-vystyksen puhelinnumero on 050 3509 322(klo 7-22), 3560 668 (klo 22-7).Kiertokouluprojektista lisätietoja puh.3560 896 klo 9-11.

Ik�piste on Tampereen kaupungin viestint�yksik�n neu-vonta- ja palvelupiste tamperelaisille ik�ihmisille. Ik�pistetarjoaa keskitetysti neuvontaa ja tiedotusta ik�ihmisten ar-kip�iv�� tukevista palveluista kaupungin eri toimialoilta,kuten liikunta-, kulttuuri- ja sosiaali- ja terveystoimi. Neu-vonnassa p��paino on henkil�kohtaisessa ohjauksessa, jol-loin asiakkaalle voidaan kertoa erilaisista palveluista, eduis-ta ja tukimuodoista. Yhteisty�t� tehd��n Tampereella toi-mivien yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntarjoa-jien kanssa. Tavoitteena on auttaa tamperelaisia l�yt�m��nmahdollisimman hyvin heid�n tarpeitaan vastaavat pal-velut.

Ik�piste on t�n� syksyn� mukana j�rjest�m�ss� demen-tialuentosarjan. Koukkuniemen juhlatalossa j�rjestett�v�tluennot on tarkoitettu erityisesti kotona asuvien demen-toituvien l�heisille sek� kotihoidon ammattilaisille, muttakaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita kuuntele-maan luentoja. Kotona asuvia dementoituvia hoitaa useinl�heinen ihminen ilman apua ja tukiverkkoja. V�synytomainen ei v�ltt�m�tt� tied� tarjolla olevista palveluista,tai h�n ei jaksa tai osaa etsi� sopivia palveluita. Toivo-muksena olisi, ett� luennot tavoittaisivat my�s niit� omai-sia ja l�heisi�, jotka eiv�t ole viel� hakeutuneet palveluidenpiiriin.

Ikäihmisten palveluoppaasta uusi painos4. lokakuuta alkavalla vanhusten viikolla Ik�pisteest� voinoutaa uudistettua painosta Ik�ihmisten palveluoppaasta.Ik�piste sijaitsee Aleksis Kiven katu 18, avoinna maanan-taisin klo 9Ð16, tiistaista perjantaihin klo 9Ð14.

Kiertokoulussa pureudutaan avun tarpeeseenIkäpisteestä tietoa

palveluista

Maija-Liisa Vänninmaja ontamperelaisten dementianeuvoja.

Kiertokouluprojektin kotikäyntien aika-na Elina Westergren-Erkkilä myös kun-touttaa Anita Frimanin kipeytynyttäselkää.

13

Kuntavaalit 24.10. Ennakkoäänestys 13.—19. 10.

• Tulevissa kunnallisvaaleissaon tukku nuoria äänestäjiä,jotka ovat nyt ensi kertaa va-litsemassa paikallispolitiikanpäättäjiä. Miksi nuori haluaaäänestää? Mitkä valtuustonpäättämät asiat kiinnostavatnuoria erityisesti? Kävimmekysymässä Tampereen klassil-lisen lukion äänioikeutettujenmielipiteitä äänestämisestä jakunnallisesta päätöksenteosta.

Joonas Inha, 18:Ð Vaalit tarjoavat mahdollisuuden yritt�� vaikuttaaasioihin. Tietenkin vaikuttaminen on rajallista, mut-ta ��nest�� pit�� ilman muuta. Omaa ehdokastani eiratkaise se, mist� puolueesta h�n tulee, vaan se, kuin-ka l�hell� h�nen mielipiteens� ovat omiani.

Ð Minua kiinnostavat ennen kaikkea koulutukseenliittyv�t p��t�kset. Neh�n koskevat minua viel� pit-k��n ja ovat tietysti koko yhteiskunnan kehittymisenkannalta t�rkeit� kysymyksi�. Toinen t�rke� kysymyson kaupungin reuna-alueiden kehitt�minen. Asun it-se syrj�ss�, jossa julkinen liikenne on v�h�n huonol-la tolalla. Ei ole oikein, ett� ihmiset joutuvat turvau-tumaan yksityisautoiluun.

Heidi Silander, 18:Ð Pid�n ��nioikeutta vaikuttamisen mahdollisuute-na, jota jokaisen on velvollisuus k�ytt��, vaikkei siit�konkreettista hy�ty� olisikaan. On totta, ett� nykyi-set p��tt�j�t ovat aika vanhoja. Onneksi sent��n l�y-tyy my�s nuoria ehdokkaita. On selv��, ett� ��nest�nnuorta. Olen jo valinnut oman puolueeni er��nlaisenpudotuspelin tuloksena. Olen vertaillut puolueidenkannanottoja omiini.

Ð Lukiolaisena ajattelen, ett� p��tt�jien pit�� tur-vata kaikille mahdollisuus k�yd� koulua. My�s lii-kenne on tosit�rke�. Monet el�v�t Tampereellakin bus-sien varassa. Se t�ytyy pit�� mieless�. Tietysti ter-

veydenhoito ja vanhusten palvelut pit�� hoitaa hy-vin.

Tuire Siikala, 18:Ð ��nest�n siksi, ett� minulle annetaan mahdollisuusp��t�ksentekoon. Se on t�rke�� ja ainutkertaista. Olentutustunut eri puolueisiin ja pyrkinyt l�yt�m��n senytimen, mit� ne pit�v�t t�rke�n�. Sitten olen omanajatteluni kautta pyrkinyt l�yt�m��n sopivan puolu-een ja ehdokkaan. Meill� ei ole kotona kovin vahvaapoliittista perint��, joten olen voinut olla hyvin itse-n�inen.

Ð P��t�ksenteossa kiinnostavat etenkin nuortenasiat, kuten koulutus ja opetukseen liittyv�t kysy-mykset. T�rkeit� ovat tietysti my�s sosiaalipalvelutja julkisesta liikenteest� huolehtiminen.

Lassi Järvelä, 18:Ð Ehdottomasti ��nest�n. Ehdin jo ��nest�� EU-vaa-leissa. ��nest�minen on mielest�ni ainoa virallinentapa vaikuttaa ymp�rill� oleviin asioihin. On turhakirota tai valittaa yhteiskunnan p��t�ksist�, jos ei k�y��nest�m�ss�. Kun valitsen ehdokasta, t�rkeint� on

henkil�. Se, miten h�nen mielipiteens� vastaavatomiani. Puolue on sittenkin toissijainen.

Ð Haluan, ett� oma ehdokkaani huolehtii nuortenkoulutusmahdollisuuksista ja liikuntapalveluista. Van-hustenhuoltoa ja muita yleisi� sosiaalipalveluja ei tie-tenk��n pid� unohtaa.

Pilpo Schreiner, 18:Ð Tottakai ��nest�n. Vain niin voi vaikuttaa yhteisiinasioihin. Se on merkitt�v� mahdollisuus demokraat-tisessa yhteiskunnassa. Vaikka kavereitteni enem-mist� ��nest��kin, tied�n paljon nuoria, jotka eiv�t��nest�. Ehk� kyse on siit�, ett� he vierastavat valtaak�ytt�v�� vanhaa sukupolvea. En oikein voi hyv�k-sy� ajatusta, sill� silloinhan ��ni muutoksen puoles-ta j�� k�ytt�m�tt�. Itse ��nest�n nuorta ilman muuta.

Ð Toivon, ett� asioita voitaisiin kehitt�� nykyist� fik-sumpaan suuntaan. Tarkoitan nimenomaan yleisi�sosiaalisia ja kulttuurisia asioita. Nykymeno on v�-h�n j�hme��. Se n�kyy mm. nuorisolle tarjotuissa pal-veluissa.

Teksti: Matti WacklinKuva: Ari J�rvel�

Äänestäminen on tärkeä tapa vaikuttaa

Ennakkoäänestyspaikat

KeskusvirastotaloPääkirjasto MetsoKämmenniemen kirjastoHervannan kirjastoSampolan kirjastoLielahden ja Turtolan CitymarketKalevan Prisma-KeskusKoivistonkylän EuromarketJa posteista:33200 Keskusta, 33210 Amuri,33250 Pispala, 33500 Kaleva,33540 Sampo, 33710 Kaukajärvi,33900 Härmälä, 33310 Tesoma,33400 Lielahti ja 33580 Linnainmaa

Löydävaalikoneellasopiva ehdokas Jos et ole viel� l�yt�nyt omaa kuntavaaliehdo-kastasi, kannattaa kokeilla Internetiss� olevaakaupungin vaalikonetta. Vaalikone pisteytt�� eh-dokkaat sen mukaan kuinka hyvin heid�n ja si-nun vastauksesi t�sm��v�t kesken��n. Mit�enemm�n pisteit�, sen sopivampi ehdokas Ð ai-nakin vaalikoneen mielest�.

Vaalikoneen 20 kysymyst� k�sittelev�t ajan-kohtaisia, tamperelaisia asioita, joista uusi val-tuusto p��tt��. Vaalisivuilla esitell��n my�s kaik-ki tamperelaiset ehdokkaat perustietoineen ja va-lokuvineen. Vaalikone on avoinna 27.9. Ð 24.10.Se l�ytyy Internetist� osoitteesta www.tampe-re.fi/osallistuminen/vaalit.

Vaalikoneen toivotaan lis��v�n kuntavaalienkiinnostavuutta ja kohottavan siten ��nestysak-tiivisuutta. Kuntaliitto on k�ynnist�nyt ��nesty-saktiivisuuden kasvattamiseksi kampanjan, jon-ka kohderyhm�n� ovat erityisesti nuoret, ensim-m�ist� kertaa kuntavaaleissa ��nest�v�t.

Uudet tuulet ovat t�n� syksyn� puhaltaneet kunnal-lisessa p��t�ksenteossa, kun tamperelaiset lapset januoret ovat lis�nneet vaikutusmahdollisuuksiaan hei-t� koskevissa asioissa. Tampereen Lasten Parlamen-tin ja Nuorisofoorumin edustajat osallistuvat koulu-tuslautakunnan sek� kulttuuri- ja vapaa-aikalauta-kunnan kokouksiin syyskauden ajan. Alkuvuodesta2005 arvioidaan osallistumismallista saatuja koke-muksia ja p��tet��n mallin mahdollisesta laajenta-misesta muihin lautakuntiin.

Lapset ja nuoret viev�t kokouksiin terveisi� ik�-ryhmiens� edustajilta. Esimerkiksi nuoriso- ja koulu-tilat, kirjastojen palvelut sek� liikuntapalvelut kiin-

nostavat nuoria kuntalaisia. Yhteisty� on sujunut ra-kentavassa hengess�, ja nuoret ovat saaneet ��nens�kuuluviin kokouksissa. Osallistumisvuoroaan odot-televa nuorisofoorumilainen Santeri Sepp�l� toivoo,ett� nuoret p��sisiv�t tosissaan osallistumaan p��-t�ksentekoon. 17-vuotias Sepp�l� osallistuu koulu-tuslautakunnan kokoukseen 7. lokakuuta.

Ð On hyv�, ett� nuorten mielipiteet otetaan vakavas-ti. Olemme asiantuntijoita nuoriin liittyviss� kysymyk-siss�, lukion toista luokkaa k�yv� Sepp�l� t�hdent��.

Sepp�l� pit�� nuorten ja lasten osallistumista lau-takuntiin edistysaskeleena. H�n painottaa kuitenkintaustaty�n merkityst�.

Ð Lautakunnissa vaikuttamisen mahdollisuudetovat aika pienet, kun asiat tuodaan kokoukseen val-misteltuina esityksin�, Sepp�l� sanoo. H�n pit�� yh-teydenpitoa luottamushenkil�ihin sek� nuorten mie-lipiteiden kartoittamista ja niiden esille tuomista t�r-kein� tapoina vaikuttaa p��t�ksiin hyviss� ajoin.

Ev�styksen� lapsille ja nuorille Sepp�l� muistuttaa,ett� nuorten ideat ja n�kemykset otetaan huomioonp��t�ksenteossa jos niist� aktiivisesti kerrotaan p��t-t�jille. Sepp�l�lle nuorten asiamiehen� oleminen onetuoikeus ja kunniateht�v� ja sit� kautta mielek�s har-rastus.

Teksti: Marja-Liisa Torniainen

Vaikuttaa voi, vaikka ei vielä saa äänestää

Valtuusto päättääkaupungintoiminnasta ja taloudesta Valtuuston teht�v�t m��ritell��n kuntalain 13¤:ss�. Lain mukaan valtuuston teht�v�n� onmuun muassa p��tt�� kaupungin toiminnasta jataloudesta, hallinnon j�rjest�misest�, palveluista,hyv�ksy� talousarvio ja tilinp��t�s sek� valita j�-senet eri lautakuntiin ja jaostoihin.

Tampereen kaupunginvaltuustoon valitaan 67j�sent�. Valtuuston j�senet ja varaj�senet valitaankunnallisvaaleissa nelj�ksi vuodeksi kerrallaan.

Kuntavaalit ovat 24.10.2004. Ennakko��nestyson 13.-19.10.

Uuden valtuuston päätettävänä monia tärkeitä hankkeitaEnsi vuoden alussa toimintansa aloittava uusikaupunginvaltuusto saa p��tett�v�kseen moniasuuria hankkeita. Valtuusto muun muassa p��t-t��, mit� suuria investointeja kaupunki toteuttaatulevaisuudessa. T�ss� joitakin hankkeita, joidenp��t�ksentekoon uuden valtuuston on paneu-duttava:

• Yhdyskuntapalveluiden suuret investointi-hankkeet, kuten Vuoreksen ja Ratinan alueensuunnittelu ja rakentuminen

• Liikenneratkaisut , kuten Ranta-Tampellantunnelin toteuttaminen, pikaraitiotien rakenta-minen, keskustan liikenneosayleiskaavan hy-v�ksyminen ja sen mukanaan tuomat ratkaisut,keskustan pys�k�intihankkeet

• Pyynikin uimahallin saneeraus

• Pyynikin sairaalan saneeraus ja uudelleen-k�ytt�

• Tilaaja-tuottaja Ðmallin k�ytt��notto kaupun-gin toiminnassa

Tampereen 67-jäseninen kaupunginval-tuusto kokoontuu keskusvirastotalollasijaitsevaan valtuustosaliin kuukaudenensimmäisenä keskiviikkona päättä-mään tärkeistä asioista. Valtuuston ko-koukset ovat yleisölle avoimia. Kuva onsyyskuussa pidetystä valtuuston ko-kouksesta.

Pilpo Schreiner (vas.), Joonas Inha, Lassi Järvelä, Tuire Siikala ja Heidi Silander äänestävättulevissa kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa.

14

Ymp�rist�tietokeskus Moreenissa Pa-tosillalla on kaikille avoin n�yttely Oi-vallusten koti ja ymp�rist�, jonka uusim-mat osat ovat L�hiluonto: Perhosen sii-vin kev��st� syksyyn sek� Yhteinenmaapallomme: Namibia sek� Terveelli-nen asuminen.

Moreenia tekee paljon yhteisty�t�tamperelaisten koulujen kanssa. Opet-tajat voivat varata Moreeniasta oppilail-leen maksuttoman opastuksen.

Ð Kun oppilaat saavat n�yttelyst� opas-tuksen luokan tason ja tarpeen mukai-sesti, saa siit� enemm�n irti. T�n� syksy-n� tarjoamme ensimm�ist� kertaa 7.luokkien oppilaille Moreeniassa pidett�-vi� oppitunteja kodin j�rkev�st� ener-giank�yt�st� ja j�tteiden lajittelusta. Tun-nit ovat opetussuunnitelman mukaistakotitalousopetusta, ymp�rist�neuvojaTerttu Viteli kertoo.

Kouluille tarjotaan my�s asiantuntija-palvelua koulun ymp�rist�asioiden ke-hitt�miseen. Koulun toimintaa voidaankehitt�� ymp�rist�vastuulliseen suuntaanmm. suorittamalla ymp�rist�arvioitia.

Moreenialla on lapsille ja nuorillesuunnattuja oppimateriaaleja internetis-s� vapaasti k�ytett�viss�.

Vasta valmistunut Energia & Ilmas-tonmuutos - oppimateriaali on suunnat-tu erityisesti peruskoulujen kuudes-luokkalaisille. Se tarjoaa perustiedonenergiasta ja ilmastonmuutoksesta ja in-nostaa koululaisia pohtimaan omia vai-kutusmahdollisuuksiaan ymp�rist�-asioissa. Kotsa on suunnattu varhais-nuorille ja Energiaa! on verkon kautta

k�ytett�v� juonellinen sarjakuva, jossakuusi erilaista nuorta seikkailee ener-giavalintojen edess�. Sarjakuvien aihe-piirit liittyv�t nuorten harrastuksiin, liik-kumiseen, vaatteisiin ja ruokaan.

Tuore Kest�v�n kehityksen verkko-op-pimateriaali sis�lt�� perustietoa paikal-lisesta ja koko maapallon n�k�kulmas-ta. Teorian lis�ksi siin� on paljon teht�-vi� eri luokka-asteille kolmansista luo-kista lukioon saakka.

Tamperelaisen ymp�rist�oppaan net-tiversiossa voit pelata Ekotallaaja-peli�,jonka avulla selvit�t oman ekologisen ja-lanj�lkesi. Vertaa sit� my�s julkkisten j�t-t�miin j�lkiin, onko omasi isompi?

Syyslukukaudella Moreenian tiloissaaloittaa toimintansa my�s ymp�rist�-kasvatusklubi. Se kutsuu p�iv�kotien jakoulun ymp�rist�kasvattajien lis�ksimukaan ammattioppilaitosten ja korkea-asteen oppilaitosten ymp�rist�kasvatta-jia, koordinoimaan ja kehitt�m��n ym-p�rist�kasvatusta Pirkanmaalla.

Teksti: Asta RajalaKuva: Hannu Lakervi

•Ympäristötietokeskus MoreeniaSatakunnankatu 13 b (patosilta) 33101 Tamperepuh. (03) 3146 5655http://www.tampere.fi/moreenia [email protected] Oivallusten koti ja ympäristö -näyttely avoinna kävijöille ti 10–15 ja ke–to 10–18, ryhmävaraukset jaopastus puh. (03) 3146 5655

Messuilta opastusta aivojumpasta tai-jiinTampereen kaupunki on mukana Pirkkahallissa pidett�vill� Hyv� Ik� 2004 -mes-suilla 23.Ð24. syyskuuta. Messujen monipuolinen liikuntatori tarjoaa mahdollisuu-den tutustua ja kokeilla ik�ihmisille sopivia liikuntalajeja.

Liikuntatorilla alan ammattilaisten kanssa voi keskustella kaikesta liikuntaan liit-tyv�st�. Kaatumis- ja osteoporoosiklinikan ty�ntekij�t esittelev�t toimintaansa. Li-s�ksi messuvieraat voivat mitata tasapainon hallintaa sek� kokeilla teht�vi�, joillatasapainoa voi harjoittaa. Messuilla voi my�s kokeilla ik�ihmisten ehdoilla toimivaakuntosalia ohjaajien opastuksella.

Parhaillaan vietet��n Ik�ihmisten Tanssin Ðvuotta, joten tanssi on messujen yhte-n� teemana. Ohjelmalavalla esitell��nkin muun muassa erilaisia tanssilajeja, ohjel-massa ovat my�s voimistelun�yt�kset sek� tietoiskut tasapainosta ja tai-jista. Toi-mintanurkassa on ohjattuja liikuntatuokioita, kokeilla voi esimerkiksi vanhoja juh-latansseja, kuntotanssia, senioritansseja, aivojumppaa ja keppijumppaa.

Vuoltsulle askartelemaan!

Tampereen palloilualueet, liikuntasalit, ui-marannat, ladut, j��kent�t ja muut liikun-tapaikat ovat olleet t�n� vuonna erityisentarkassa syyniss�, kun Tampereen kau-pungin liikuntatoimi on kartoittanut l�hi-liikuntapaikkojen kuntoa ja korjausten tar-vetta.

Selvitys on koottu liikuntatoimen asian-tuntijoiden voimin, ja se esitell��n kult-tuuri- ja vapaa-aikalautakunnalle syksynaikana. Liikkuvien kuntalaisten mielipi-teit� ei ole selvitysty�ss� unohdettu. Ke-s�ll� kaupungin Internet-sivuilla j�rjestet-tyyn kyselyyn l�hiliikuntapalveluista saa-tiin l�hes kuusikymment� vastausta.

Liikuntatoimenjohtaja Pekka Paavola

vakuuttaa, ett� mielipiteiss� esitettyj�puutteita ja ep�kohtia otetaan huomioon,kun liikuntapaikkoja l�hivuosina kunnos-tetaan ja uusia suunnitellaan.

Ð Aihetta on esimerkiksi mietti�, onkokoulujen liikuntatilojen iltak�yt�ss� te-hostamisen varaa. My�s koulujen pihojavoidaan kohentaa siten, ett� kuntalaisetvoivat k�ytt�� niit� monipuolisina liikun-tapaikkoina kouluajan ulkopuolella, Paa-vola luettelee.

Jalkapallon yst�vi� ilahduttaa, ett� jal-kapallokent�t ovat suurennuslasin alla 5-10 vuoden suunnitelmassa. Kun junioreil-le suunnatun harjoittelupuiston suunnit-telu py�r�ht�� k�yntiin, keskustellaan esi-

merkiksi Kaupin, Hervannan ja L�nsi-Tampereen alueista.

Liikuntatoimen tavoitteena on tarjotamonipuolisia mahdollisuuksia kuntalais-ten liikuntaharrastuksille. Paavola sanoopanneensa merkille, ett� nykyp�iv�n� mo-net ulkolajit ovat siirtyneet harrastajineensis�tiloihin. Kuitenkin raittiissa ilmassaliikkuminen tuo hyv�n mielen ja olon.

Ð Meill� on Tampereella todella hienotmahdollisuudet luonnossa liikkumiseen.Ulkona liikkuessa virkistyy my�s mieli, jaoman s�v�yksens� ulkoiluun tuovat vaih-televat vuodenajat, Paavola t�hdent��.

Teksti: Marja-Liisa Torniainen

•Toimintakeskus Vuolt-sulla onnistuu askartelulaidasta laitaan. Pajatovat avoinna maanantai-sin, keskiviikkoisin ja tors-taisin kello 14-20 ja jokatoinen lauantai kello 10-15.30 kaikille 7-29 -vuo-tiaille. Osoitteestawww.tampere.fi/nuorisovoit katsoa mitä kaikkeamuita harrastusmahdolli-suuksia Vuoltsulta löytyy.

Leila Hynynen, Riina Lahtinen, VeeraPaasonen ja Marika Litukka ovat pirteit�Vuoltsun askartelunohjaajia.

He taitavat kaikki pajalla vaadittavatk�dentaidot ja opastavat mielell��n askar-telusta kiinnostuneita nuoria.

Vuoltsun toimintakeskuksen yl�kerras-sa on erilaisia askartelut�it� varten nelj�huonetta.

Ð T�ss� huoneessa voi tehd� silkkimaa-lausta, tiffanyt�it�, huovutusta, kuivakuk-ka- ja paperimassat�it� tai vaikka pieni�puut�it�. Silkkimaalauksessa voi esimer-kiksi v�rj�t� silkkihuivia suola-, rypistys-ja solmutekniikalla tai k�ytt�� guttaa, oh-jaajat esittelev�t.

Askartelupajalla voi tehd� my�s mosa-iikkit�it� sek� sulattaa lasia. Iloisen v�risethuovutusty�t nojaavat pajan ikkunasy-vennykseen.

Ð Monet tyt�t ovat huovuttaneet kivenp��lle pehme�� villaa, josta muovautuuhauska pupujussi. Mielikuvitustaan saavapaasti k�ytt��, ohjaajat opastavat.

Korulassa voi valmistaa koruja sek� rin-tamerkkej� monenlaisista materiaaleista.T�n� syksyn� kukkaruukkujen maalauk-sesta on tullut melkein trendi. My�s valo-kuvakehysten maalaus ja rintamerkkienvalmistus ovat kovin suosittuja.

Pajan kankaanpainantahuoneessa v�r-j�t��n ja painetaan kankaita. Seinille onkiinnitetty vaatteita ja painatuksia, ver-hoina ovat kauniit batiikkiv�rj�tyt lakanat.Pajasta voi ostaa t-paitoja, tyynyliinoja,p�yt�liinoja, laudeliinoja tai kangaskasse-ja, joihin voi painaa mieleisi� kuvioita.

Pehmolassa on saumuri, useampi om-pelukone, kangaspuut ja rukki. Kangas-puitakaan ei kannata arkailla, sill� ohjaa-jat opastavat niiden k�ytt�� k�dest� pit�-en. Kangaspuilla on mahdollista kutoa esi-merkiksi mattoja, poppanaa, shaaleja taiponchoja. Pehmolassa voi my�s ommellaitselleen vaatteita tai verhot.

Nuoret tekev�t paljon esimerkiksi peh-moleluja ja barbin vaatteita. Pehmolassaon my�s paljon k�sity�lehti� ja muutakink�dentaitoihin liittyv�� kirjallisuutta, jois-ta voi tulla etsim��n kaavoja tai hyvi� ide-oita.

Vuoltsun savipajalle voi tulla taiteilemaan

savesta niin k�ytt�- kuin koriste-esineit� it-selle tai lahjaksi. K�yt�ss� on punasavea jakivitavaraa eli valkosavea, enkopee-v�rej�ja eriv�risi� lasitteita. Jos oma mielikuvitusei riit�, on k�yt�ss� my�s valmiita muotte-ja. Savipajalla on mahdollisuus tehd� my�svalusavit�it� tai dreijata.

Ohjaajat opastavat mielell��n niin drei-jauksen, lasituksen kuin makkara-, levy- janipistelytekniikan saloihin. Pajalla ei olek�yntimaksuja, my�s ohjaus on ilmaista.Vain savesta, lasituksesta ja poltosta k�yt-t�j�t maksavat pienen korvauksen.

Pajalla j�rjestet��n my�s muun muassavanhempiÐlapsi -kursseja ja p�iv�kotiryh-m�t ovat innokkaita savipajan k�ytt�ji�.Ryhmien on varattava aika erikseen.

Savity�n valmistumiseen kuluu aikaaparista viikosta vajaaseen kuukauteen. Pa-rin viikon kuivumisen j�lkeen esine raa-kapoltetaan, mink� j�lkeen sen voi lasit-taa. Ennen raakapolttoa esineen voi halu-tessaan my�s maalata enkopee-v�reill�.Savity�n kokoa ei rajoita kuin uunin ko-ko.

Teksti: Taide- ja mediapajan nuoretJarno Karinko ja Henna Hurinki

• Tampereen päivää vietetään Vuolt-sulla koko viikon 27.9.–1.10. maanan-taista perjantaihin. Ala-asteen ensi-ja toisluokkalaisille esitetään taide- jamediapajan nuorten valmistamaaTampere-aiheista näytelmää ja lisäksiaskartelutuokio.

Moreeniasta ympäristötietoakouluille, lapsille ja koteihin

•• KKeessttäävväänn kkeehhiittyykksseenn vveerrkkkkoo--ooppppiimmaatteerriiaaaallii kkoouulluuiillllee::http://www.tampere.fi/ytoteto/ymtikeskus/keke/index.htm

•• EEnneerrggiiaa && IIllmmaassttoonnmmuuuuttooss:: http://www.tampere.fi/ytoteto/ymtikeskus/morimuutos/index.htm (6 lk)http://www.tampere.fi/ytoteto/ymtikeskus/kotsa/index.html (3-6 lk)http://www.tampere.fi/ytoteto/energia/energiaa/

•• TTaammppeerreellaaiisseenn yymmppäärriissttööooppaass jjaa EEkkoottaallllaaaajjaa --ppeellii::http://www.tampereenkaupunki.net/ekotallaaja/index.php

Ympäristöneuvoja Tiina Hakala opastaa Tampereen sosiaali- jaterveysalan opiston lähihoitajia. Liikuntapaikkoja kohennetaan

Toimintakeskus Vuoltsussa voi tehdä monenlaisia askartelutöitä. Monica Repo ja Melissa Elomaa askartelevatrintamerkkejä.

Erik Enroth, Poliitikot (1947)

15

Maisema on ihmisen tapa j�sent�� havaintojaan ja kokemuksiaan. Jopieni pala maisemaa, yksin�inen puu, varjo talon sein�ll� tai heijas-tuma vedess� saa meid�t mielt�m��n n�kym�n tai kuvan maise-maksi. Maisema on kokemusta, joka kulkee osiensa mukana. Katso-ja valitsee maiseman. Taiteilija on yksi katsoja muiden joukossa, mut-ta h�nen valintansa s�ilyv�t ja vaikuttavat muiden valintoihin. Mai-sema on yhteiskunnan alitajunta. Maiseman kokemiseen ja katso-miseen liittyv�t ilmaisut ja asenteet muuttuvat aikaa my�ten itses-t��nselvyyksiksi, kollektiiviseksi maisemamuistiksi, joka alkaa tois-taa itse��n. Maalaukset, piirustukset ja veistokset, mutta my�s ru-not, romaanit ja s�vellykset, ovat muovanneet sielunmaisemaamme.

Maisema-sanaa k�ytet��n my�s yleisemmin kuvaamaan tietyn eri-tyistilanteen muodostamaa kokonaisuutta. Puhutaan esimerkiksi po-litiikan maisemasta tai vallank�yt�n maisemasta. Maisema on merk-kij�rjestelm�, jossa pelimerkkien jakajat vaihtuvat.

Vallan maisema on Sara Hild�nin taidemuseon 25-vuotisjuhla-vuoden toinen n�yttely.

Esill� on maalauksia, piirustuksia ja veistoksia, joiden kaikkien ai-heena on maisema. Avajaisviikolla 30.9. Ð 3.10. museoon on avoimetovet!

Kuva: Lasse Koivunen.

• Museo ja Café Sara ovat avoinna ti-su klo 11-18. Särkänniemi,puh. 03-3144 3500.

Tampereen taidemuseon t�m�n syksynn�yttelyss� on esill� asetelman teemaanliittyvi� teoksia. Esineiden maailmaÐn�yttelyss� on nelj� teemaa: kulutus,luonto, illuusio ja katoavuus. Suurin osaesill� olevista teoksista on kotimaista ny-kytaidetta mutta mukana on my�s van-hoja taideteoksia sek� ulkomaisten tai-teilijoiden tuotantoa. N�ytteill� on maa-lauksia, grafiikkaa, installaatioita, vide-oteoksia ja valokuvia.

Taiteen lajityyppin� asetelma syntyi1600-luvulla. Maalauksissa kuvattiin ar-kista el�m�nymp�rist��, esineit�, kukkia,

hedelmi� ja ruoka-aineita. Esineiden maa-ilma Ðn�yttely on esill� 31.10.2004 asti.Tampereen taidemuseo on avoinna ti-suklo 10-18.

Kuva: Tanja Ahola.

•Tampereen taidemuseoPuutarhakatu 34www.tampere.fi/tamu

Valokuvia yksinäisyydestä

• Tampere Filharmoniasytyttää syksyyn juhla-valaistuksen uudella Va-lofonia-festivaalillaan.8.–17.10. koetaan elä-myksellisiä konsertteja,poikkitaiteellisia lasten-tapahtumia ja kunnonglamouria konsertti-tanssiaisten pyörteissä.

Syksyn synkeys ja Tampereen Valoviikotantoivat teeman festivaalillemme, kuvai-lee orkesterin intendentti Maritta Hirvo-nen.

Ð Valofoniassa yhdistyv�t valo ja ��ni,kuten nimikin kertoo. Konserttien toteu-tuksessa on mukana valo, jota syksyynkaivataan. Kokosimme runsaan viikon si-s�lle erilaisia tapahtumia erilaisille kuuli-joille, Maritta Hirvonen kertoo.

Luosto-tunturillaTampere-talossaValofonian avaa 8.10. el�myksellinen mat-ka Luostolle. Kalevi Ahon teos kantaesi-tettiin vuosi sitten Luosto-tunturilla. NytTampere-talon Ison salin avarat maisematantavat ainutlaatuisen tilaisuuden kokeaLuosto sis�tiloissa.

Esityksess� yleis� on kirjaimellisesti mu-siikin keskell�, suuren esiintyj�joukon ym-p�r�im�n�. Tampere Filharmonia soittaalavalla ja toinen orkesteri, Lapin kama-riorkesteri, parvekkeella. Osa soittajista se-k� kaksi laulusolistia, sopraano Raili Vil-jakainen ja tenori Aki Alamikkotervo,esiintyv�t eri puolilla salia. Esityksen joh-taa Tampere Filharmonian tuleva ylika-pellimestari John Storg�rds.

Valofoniassa on esill� my�s orkesterinkauden Beethoven-teema, kun 8.10. Luos-ton esityksen rinnalla kuullaan Beethove-nin viulukonsertto nuoren latvialaisviulistiBaiba Skriden tulkitsemana. 14.10. soittaamoninkertainen kilpailuvoittaja Antti Sii-rala Beethovenin 5. pianokonserton eli Kei-sarikonserton. Sen ohella konsertissa kuul-

laan kantaesityksen� Jouni Kaipaisen odo-tettu 3. sinfonia kapellimestarinaan Han-nu Lintu.

Konserttitanssiaisistalasten esityksiinOrkesterilta on kauan toivottu konsertti-tanssiaisia. Valofoniassa 15.10. on ilta, jol-loin voi k�yd� tanssiin suuren orkesterins�estyksell� Tampere-talon Ison salin la-valle. Kapellimestarina on Markku Jo-hansson, solisteina sopraano Johanna Ru-sanen ja tenori Pentti Hietanen, tanssiin-kutsuna Salsa Pasi�nin tanssiesitys, ja or-kesterin j�lkeen soittoa jatkaa Nokia BigBand solistinaan laulaja Ewa Kaarela.

Lapsille orkesteri on j�rjest�nyt viikon-lopuksi oman Lasten Valofonian. Teemal-la Vallattomat maisemat luodaan ty�pa-joissa esityksi� niin musiikin, varjoteatte-rin, sanataiteen kuin k�dentaitojenkin kei-noin 16.10. Tampere-talon Pieness� salissaja 17.10. Sara Hild�nin taidemuseossa. Ta-pahtumia on suunniteltu yhteisty�ss� kau-pungin TAITE-toiminnan kanssa. LastenValofoniaan on vapaa p��sy niin lapsillakuin aikuisilla.

Lauantaina 16.10. klo 15 voi Siperiassakuulla orkesterin muusikoiden kamari-musisointia, ja sunnuntaina 17.10. klo 15sit� on tarjolla Tampere-talolla Faunien il-tap�iv� Ðkonsertissa.

Teksti: Outi Viitasalo

Valofonian koko ohjelma:www.tampere.fi/or

Vallan maisemissa Musiikin valovoimaakaupungin syksyyn

Valofonia antaa tilaisuuden kokea Luosto sisätiloissa. Esityksen johtaaTampere Filharmonian tuleva ylikapellimestari John Storgårds.

TTiinnaa EEnngghhooffff::

Tunsiko kukaan? – valokuvia yksinäisyy-destä

VVaapprriiiikkiissssaa 2233..99..22000044--1166..11..22000055

Tunsiko kukaan? on n�yttely ��rimm�i-sest� yksin�isyydest� ja erist�ytyneisyy-dest� t�m�n p�iv�n yhteiskunnassa. Sekertoo ihmisist�, jotka kuollessaan ovatmonista eri syist� olleet yksin ilman min-k��nlaista kontaktia toisiin ihmisiin.Mutta samalla n�yttely kertoo my�s kai-kista meist�, jotka el�mme l�hell� toi-siamme, mutta kuitenkin vieraina toisil-lemme.

Tanskalaisen valokuvaajan Tina Eng-hoffin n�yttelyn l�ht�kohtana ovat sa-nomalehti-ilmoitukset, joita Tanskassa jul-kaistaan silloin, kun viranomaiset etsiv�tomaisia tai muita l�heisi� henkil�ille, jot-ka ovat kuolleet kotonaan yksin�isin� jausein ymp�rist�st��n erist�ytynein�. Leh-ti-ilmoitusten lause Ómahdollisia omaisiapyydet��n ottamaan yhteytt�ÉÓ kosket-ti taiteilijaa ja h�n ryhtyi tutkimaan, mil-lainen todellisuus ilmoitusten taakse k�t-keytyy. Keit� ovat n�m� ihmiset? Millai-nen on se el�m�nkaari, joka p��ttyy niin,ett� kukaan ei tunne eik� kukaan kaipaa.

Tunsiko kukaan? -n�yttelyn aikana syys- jalokakuussa Vapriikissa j�rjestet��n yhteis-ty�ss� Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikanja sosiaality�n laitoksen kanssa kolme panee-likeskustelua n�yttelyn esiin nostamista tee-moista.

2299..99.. VVäälliittttääääkköö kkuukkaaaann??Yhteiskuntapoliittinen näkökulmayksinäisyyteen.

66..1100.. SSuuuunnnniitttteelleeeekkoo kkuukkaaaann??Kaupunkisuunnittelun jaarkkitehtuurin keinot jamahdollisuudet ehkäistäsyrjäytymistä ja lisätä asumisenyhteisöllisyyttä

1133..1100.. KKeerrttooookkoo kkuukkaaaann??Median ja taiteen rooli ja tehtäväyhteiskunnallisessa keskustelussa.

Esineiden maailma

Tina Enghoff: Mies, s. 1954, kuollut asunnossaan 14. helmikuuta 2002.

Sipulisaappaat2004

Terhi Heino

Vapriikissa avautuu syys-lokakuussa:

Lätkässä kortteihin – suoma-laisia jääkiekkokortteja 1965-2004. 9.9.2004 – 9.1.2005Tunsiko kukaan? –valokuvia yk-sinäisyydestä 23.9.2004 –16.1.2005Ainut ja jumalten maailma14.10.2004 – 6.3.2005

16

• Useimmiten niin ko-tona kuin ravintoloissaaterioidaan turvallisinmielin. Elintarvikkeidenturvallisuutta on osal-taan varmistamassakaupungin elintarvike-valvonta.

Elintarvikevalvonnalla on valvottavanaanyli 1 800 kohdetta, mm. myym�l�t, ravin-tolat, suurkeitti�t, kioskit, tuotantolaitok-set, kuljetukset ja torit. Elintarvikevalvo-jat tekev�t tarkastuksia varmistaakseensen, ett� s��d�ksi� ja m��r�yksi� nouda-tetaan ja ohjaavat toiminnanharjoittajiatarvittaessa. Kuluttajille pyrit��n antamaantietoa elintarvikkeista ja valvonnan tulok-sista. Kuluttajat taas ottavat yhteytt� elin-tarvikevalvontaan saadakseen tietoja taineuvoja ja jos tuotteissa tai esimerkiksi ti-lojen siisteydess� on huomautettavaa.

Elintarvikelains��d�nt� edellytt�� ny-kyisin yrityksilt� omavalvontaa.

Ð Toiminnanharjoittajan on tunnettavatoimintaansa liittyv�t vaarat ja suunnitel-tava toimet riskien v�hent�miseksi. Yrit-t�j�n on seurattava k�sittelyprosessia senkriittisiss� pisteiss� s��nn�llisesti. Yrityk-sell� on vastuu valmistamiensa elintarvik-keiden turvallisuudesta. Viranomaistenkeskeisen� teht�v�n� on valvoa omaval-vonnan toteutumista ja varmistua sen riit-t�vyydest�. Neuvomme ja ohjaamme yrit-t�ji�, teemme tarkastuksia ja tutkimuksiaja otamme n�ytteit�. My�s j�lkihoito kuu-luu teht�viimme, valvomme tarkastuksin,ett� havaitut ep�kohdat on korjattu, sel-vitt�� Tampereen elintarvikevalvonnastavastaava kaupunginel�inl��k�ri Tuire Me-rivirta.

Tampereen elintarvikehenkil�st�n vah-vuus on kahdeksan kokoaikaista ja yksiosa-aikainen ty�ntekij�. Ty�kentt�� on pal-jon ja resursseja rajallisesti. Siksi valvon-taa kohdennetaankin paikallisen riskinar-vioinnin mukaan.

Laajoja ruoka-myrkytyksiä vähänElintarvikkeet aiheuttavat Suomessa jaTampereella laajoja ruokamyrkytyksi� taiepidemioita onneksi suhteellisen v�h�n.Ruokamyrkytyksien syyn� ovat usein lii-an l�mpim�ss� s�ilytetyt tai ep�hygieeni-sesti k�sitellyt elintarvikkeet, joissa mik-robit ovat p��sseet lis��ntym��n. Ruoka-myrkytyksen saaneen toivotaan ottavanpikaisesti yhteys elintarvikevalvontaan ta-pauksen selvitt�mist� varten.

Ð T�n� vuonna elintarvikevalvonnan sel-

vitett�v�n� on ollut pari yli viiden sairas-tuneen ruokamyrkytystapausta. Yhden,kahden hengen sairastumisista on tehtyrunsaasti ilmoituksia. Ruokamyrky-tysep�ilyist� tehd��n ennakkoilmoitusKansanterveyslaitokselle ja loppuraporttiElintarvikevirastolle, kertoo Merivirta.

Suomessa suurimman epidemian ai-heutti viime vuonna Yersinia pseudotu-berculosis. Tampereella ja Kotkassa sairas-tui mm. kyhmyruusuun ja vatsatautiinnoin sata koululaista. Syyksi osoittautui sa-malta porkkanantoimittajalta hankitutraaÕat porkkanat. Kyseinen bakteeri el��maaper�ss� ja sit� levitt�v�t muun muas-sa jyrsij�t. Bakteerin levinneisyydest� eiviel� tiedet� kovin tarkkaan.

Elintarvikevalvonta alkaa jotilojen suunnitteluvaiheessaTampereen elintarvikevalvontaryhm� onjakautunut pienempiin vastuualueisiin.Yksi ryhm� keskittyy myym�l�ihin, yksitarjoilupaikkoihin ja yksi suurtalouksiin.Liha- ja kalalaitoksista vastaa yksi tarkas-taja. Elintarvikehuoneistojen k�ytt��not-toilmoitukset ja haltijanvaihdokset on kes-kitetty yhdelle tarkastajalle.

Huoneisto tai sen osa, jossa k�sitell��nammattimaisesti elintarvikkeita, on elin-tarvikehuoneisto ja sellaisen perustami-sesta tehd��n aina ilmoitus elintarvikeval-vontaan, joka tekee p��t�ksen hyv�ksy-misest�. My�s tilojen muutoksesta tai hal-tijanvaihdoksesta tehd��n ilmoitus. K�yt-t��nottoilmoitukset ovatkin t�rke� osa en-nalta ehk�isev�� toimintaa, sill� tilat onsuunniteltava asianmukaisesti ja yritt�j�l-

l� on oltava omavalvontasuunnitelma.K�ytt��nottoilmoituksia k�sittelev� ym-

p�rist�insin��ri Raija-Liisa Oinonen ke-hottaa yritt�ji� olemaan yhteydess� elin-tarvikevalvontaan jo tilojen suunnittelu-vaiheessa, jotta s��styt��n virheratkaisuil-ta esimerkiksi ilmanvaihdossa.

Parasta ennen- ja viimeinen käyttöpäiväYmp�rist�insin��ri Merja Virtasen val-vontakohteita ovat elintarvikemyym�l�t,joihin kuuluvat niin isot marketit, laatik-komyym�l�t ja kioskit. My�s v�h�inenmyynti, esimerkiksi halpahallien karkki-osastot, kuuluu valvonnan piiriin. Tila-p�istapahtumienkin elintarvikemyynti ja-tarjoilu on ohjeistettu ja elintarvikeval-vontaan on toimitettava niist� ilmoitus.

Ð Valvonnan painopiste on myym�l�is-s�, joissa k�sitell��n raakaa lihaa ja kalaa.K�ymme kohteissa s��nn�llisesti ja ennal-ta ilmoittamatta ja katsomme tilat ja toi-minnan. Huomiota kiinnitet��n erityises-ti elintarvikkeen kanssa kosketuksissa ole-vien pintojen ja v�lineiden puhtauteen jalikaisten ja puhtaiden toimintojen erotta-miseen toisistaan. Laatikkomyym�l�ss�omavalvonnan painopiste on tavaran vas-taanotossa ja myyntiolosuhteissa. Kau-poissa on valvottava my�s myyntil�mp�-tiloja ja niiden suhteen joissakin paikoissaon ollut ongelmia. L�mp�tilat vaikuttavatmm. elintarvikkeen s�ilyvyysaikoihin,Merja Virtanen kertoo.

Merja Virtanen ja muut tarkastajat val-vovat my�s elintarvikkeiden pakkaus-merkint�j�. T�n� kev��n� toteutettiin maa-

han tuotujen elintarvikkeiden pakkaus-merkint�jen valvontaprojekti. Niiss� ha-vaittiin jonkin verran puutteita. Suomen-kieliset pakkausmerkinn�t l�ytyiv�t kai-kista, mutta osa niist� oli vaikeasti havait-tavissa muun tekstin seassa. Kuluttajaakiinnostaa tiet�� esimerkiksi lis�aineista,allergisoivista aineista ja ravintosis�ll�st�.

Liha-alan laitoksia valvotaan tarkasti Terveystarkastaja Anne Huhtala valvoomm. liha- ja kalalaitosten toimintaa. N�i-den el�inper�isi� tuotteita k�sittelevien lai-tosten toiminnasta on s��detty tarkoin hy-gienialaissa.

Ð Meill� Tampereella on kolme isoa liha-alan laitosta, joiden tuotteita voidaan toi-mittaa sis�markkinakauppaan EU:n alu-eelle. N�iden lis�ksi Tampereella toimiikuusi pienemp�� laitosta. Tavallinen ku-luttuja voi tunnistaa laitokset niiden ter-veysmerkist�, EU-laitoksilla on soikio japienill� laitoksilla suorakaiteenmuotoinenterveysmerkki.

Laitoksissa k�yd��n s��nn�llisesti en-nalta ilmoittamatta.

Ð Isoissa laitoksissa k�yd��n kerran vii-kossa sek� pieniss� v�hint��n kerran kuu-kaudessa. V�himm�istarkastustiheys onvaltakunnallinen Elintarvikeviraston m��-rittelem�. Tarkastusk�ynneill� seurataanlaitosten omavalvonnan toimivuutta.Omavalvontaan sis�ltyv�t mm. vesitutki-mukset, listeria- ja salmonellavalvonta,haittael�imet, puhdistusohjelma sek� val-mistus- ja k�sittelyprosessin valvonta, ker-too Anne Huhtala.

T�n� vuonna on laajemmin selvitettyisojen laitosten puhdistus- ja puhtauden-tarkkailuohjelman toimivuutta sek� siihenliittyvi� erityisi� ongelmakohtia. Lis�ksi onselvitetty reseptivalvonnan avulla laitos-ten valmistamien tuotteiden pakkausmer-kint�jen oikeellisuutta. Tarvittaessa tuoteon tutkittu my�s laboratoriossa.

Laitosvalvonnan teht�v�kentt� on mo-ninainen, siihen kuuluvat my�s elintar-vikkeiden varastointi sek� kuljetukset. An-ne Huhtala toteaa, ett� monien yritystenkuljetuskalusto uudistuu pikku hiljaaajanmukaiseksi. Autot on varustettu l�m-p�tilanmittausj�rjestelmill� ja niiss� osas-tot eri s�ilytysl�mp�tiloja vaativille tuot-teille. Elintarvikevalvonnalla on mahdol-lisuus seurata elintarvikkeen kylm�ketjuatuotantolaitokselta kauppaan tai suurkeit-ti��n tuotteisiin asennettavan l�mp�tila-loggerin avulla. N�in mahdolliset varas-tointiin ja kuljetukseen liittyv�t ongelma-kohdat voidaan kartoittaa.

Teksti: Tarja Nikupaavo-OksanenKuva: Ari J�rvel�

•Elintarvikevalvonta päivystää virka-aikana klo 9.00–11.00 p. (03) 3147 3219

• Tietoa Tampereen elintarvike-valvonnasta internetissäwww.tampere.fi/ymparisto/elintarvikevalvonta

Elintarvikevalvonnalla on lähes 2 000 valvontakohdetta Tampereella

•Jos tietokoneen,

Internetin tai sähkö-

postin käytössä menee

sormi suuhun, voi opas-

tusta käydä kysymässä

kaupunginkirjaston tie-

totoreilla.

Kalevaan Sampolan kirjastoon saatiin en-simm�inen tietotori viime syksyn�. Uusitietotori avattiin viime kev��n� Hervan-nan kirjastoon.

Hervannan kirjaston kirjastonjohtajaLiisa Hakasen mukaan palvelu on no-peasti osoittautunut tarpeelliseksi. Tieto-torilla olevat 20 asiakastietokonetta ovatkovassa k�yt�ss�.

Tietotorin asiantunteva henkil�kuntaopastaa asiakkaita tietokoneen perus-k�ytt�taidoissa sek� verkkotiedonhaus-

sa. My�s erilaiset ryhm�t voivat varatatietotorin k�ytt��ns�. Tietotorilla j�rjeste-t��n my�s aiheeseen liittyvi� kursseja.Tietotorin palvelut ovat tulostuksia lu-kuunottamatta maksuttomia, Liisa Ha-kanen kertoo.

Hervannan tietotori on mukana my�sCibernarium-nimisess� EU-hankkeessa,jonka tarkoituksena on s�hk�isten palve-lujen, Internetin k�yt�n sek� kansalaistentietoyhteiskuntavalmiuksien kehitt�mi-nen.

Tietotoreilla saa opastusta netin käyttöön

Terveystarkastaja Päivi Päivärinne ja ympäristöinsinööri Merja Virtanen tarkastavat elintarvikkeidensäilytysolosuhteita Pirkan markkinoilla Lanopa Oy:n kalapisteessä. Merja Virtanen mittaa pakastimenlämpötilaa Jouni Holopaisen pidellessä pakastimen kantta.

UUuussii ttooiimmiittiillaa11.. yyhhtteeyyss rraakkeennnnuussvvaallvvoonnttaaaann::- tilojen käyttö- ilmanvaihto- melu, jätteet, hajut- vesipisteet- kylmätilat, varastot- pintamateriaalit- sosiaalitilat- siivous22.. kkääyyttttöööönnoottttoottaarrkkaassttuuss

PPääiivvääyyssmmeerrkkiinnnnäättPPaarraassttaa eennnneenn::tuotetta saa myydä päiväyk-sen jälkeenkin, jos se on hyvä-laatuista

VViiiimmeeiinneenn kkääyyttttööppääiivvää::tuotetta ei saa käyttää päi-väyksen jälkeen

Documents

Tampere viett−− 225 -vuotis- juhliaan · H−nen ihanteenaan oli valistunut itsevaltius ja h−n teki oman vallankaappauksen 1772 . Kustaa oli hallituskautenaan merkitt−v−