TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA 2008 Œ 2010 …raavan kymmenen vuoden aikana (2008-2017) 157 000 henkilöä (32 prosenttia). Vuosittain eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa

4.8.2005

TALOUSARVIO 2008JA TALOUSSUUNNITELMA2008 � 2010

BUDGET 2008OCH EKONOMIPLAN2008 � 2010

KAUNIAISTEN KAUPUNKIGRANKULLA STAD

KV hyväksynyt 12.11.2007 § 69STF godkänt 12.11.2007 § 69

TALOUSARVIO 2008 ja TALOUSSUUNNITELMA 2008 � 2010BUDGET 2007 och EKONOMIPLAN 2008 � 2010

SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLLsivu - sida

YLEISOSA - ALLMÄNT .........................................................................................................................1-281 TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN LÄHTÖKOHDISTA............................................................. 12 TOIMINNAN TAVOITTEET JA STRATEGISET VALINNAT ................................................................ 83 TALOUDEN LÄHTÖKOHDAT ........................................................................................................... 154 TALOUSARVIOEHDOTUS ............................................................................................................... 19

KÄYTTÖTALOUS - DRIFTSBUDGET ..........................................................................................29-106

YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING .......................................................................................29-38

03 YLEISHALLINTO � ALLMÄN FÖRVALTNING............................................................................................ 301030 KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE .............................................................. 311031 KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA � STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN .................................................................. 321032 KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET............................................................................ 34

Ruoka- ja puhdistuspalvelut - Kost- och rengöringsservice ..................................................... 361033 RAHATOIMISTO - DRÄTSELKONTORET............................................................................... 37

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD 39-53

05 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN........................... 395000 HALLINTO - FÖRVALTNING.................................................................................................... 415001 SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER ............................................................................ 425002 LASTEN PÄIVÄHOITO - BARNDAGVÅRD.............................................................................. 445003 KOTI- JA LAITOSHOITO � HEM- OCH INSTITUTIONSVÅRD ............................................... 475004 TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD ................................................................................... 49

Terveyskeskuksen avohoito - Hälsocentralens öppenvård ...................................................... 51Erikoissairaanhoito - Specialiserad sjukvård ............................................................................ 51

5005 SUUN TERVEYDENHUOLTO � MUNHÄLSOVÅRD ............................................................... 52

YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK 54-68

07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN .................................................... 547000 HALLINTO � FÖRVALTNING................................................................................................... 557002 MAANKÄYTTÖ � MARKANVÄNDNING .................................................................................. 567004 YMPÄRISTÖTOIMI � MILJÖENHETEN .....................................................................587006 RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU �

BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING ........................................ 617008 KUNTATEKNIIKKA � KOMMUNTEKNIK ...................................................................64

VESIHUOLTOLAITOS � VATTENTJÄNSTVERKET................................................................ 67

08 RAKENNUSLAUTAKUNTA - BYGGNADSNÄMNDEN............................................................................. 69

sivu - sida

SIVISTYSTOIMI - BILDNING 71-104

09 KOULUTOIMI - SKOLFÖRVALTNING ...................................................................................................... 72092 SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA - FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN ................ 720920 Hallinto - Förvaltning ................................................................................................................ 74

09211 - Mäntymäen koulu ..................................................................................................... 75 09212 - Kasavuoren koulu ...................................................................................................... 77 09221 - Kauniaisten lukio........................................................................................................ 79 0923 Muu koulutoimi - Övrig skolverksamhet ................................................................................... 81 093 SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN - RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA............ 83 0930 Förvaltning - Hallinto ................................................................................................................. 85 09311 - Granhultsskolan......................................................................................................... 86 09312 - Hagelstamska skolan ................................................................................................ 88 09321 - Gymnasiet Grankulla samskola................................................................................. 90 0933 Övrig skolverksamhet - Muu koulutoimi ................................................................................... 93

10 SIVISTYSLAUTAKUNTA - BILDNINGSNÄMNDEN .................................................................................... 94101 HALLINTO - FÖRVALTNING...................................................................................................... 95102 KANSALAISOPISTO - MEDBORGARINSTITUTET................................................................... 96103 KAUPUNGINKIRJASTO - STADSBIBLIOTEKET....................................................................... 98104 KULTTUURITOIMI - KULTURBYRÅN...................................................................................... 100

11 NUORISOLAUTAKUNTA - UNGDOMSNÄMNDEN .................................................................................. 102

12 LIIKUNTALAUTAKUNTA - IDROTTSNÄMNDEN ..................................................................................... 105

HENKILÖSTÖ - PERSONAL .......................................................................................................107-120

TULOSLASKELMA - RESULTATRÄKNING .............................................................................121-122

RAHOITUS - FINANSIERING .........................................................................................................123-124

INVESTOINNIT - INVESTERINGAR .............................................................................................125-154

KV:N 12.11.2007 HYVÄKSYMÄT PONNET -AV STF 12.11.2007 GODKÄNDA KLÄMMAR ............................................................ 155-156

LIITTEET - BILAGOR

YLEISOSAALLMÄNT

KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA

1

1 TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN LÄHTÖKOHDISTA -UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN

1.1 Yleinen talouskehitys - Det allmänna ekonomiska lägetSekä maailmantalous että Suomen talous ovatolleet poikkeuksellisen voimakkaassa kasvus-sa viimeisten vuosien aikana. Vuoden 2007aikana maailmantalouden vauhti on toki hie-man hidastunut, mutta historiallisesti katsoenkehitys on edelleen ollut poikkeuksellisensuotuisaa. Näillä näkymin koko maailmanta-louden kuin euroalueenkin talouskasvu maltil-listuu edelleen hieman vuonna 2008, joskinvauhti on edelleen keskivertoa. Merkittäväepäkohta on, että rahoitusmarkkinoiden kesäi-nen levottomuus on lisännyt talouskehityksenriskejä ja sitä kautta heikentänyt ennakoita-vuutta.

Suomessa väestön ikääntymisen kasvattaaselvästi julkisia menoja, koska julkisella sekto-rilla on laaja vastuu sekä eläkkeiden jaikäsidonnaisten hoito- ja hoivapalveluiden ra-hoituksesta. Talouden tila riippuu osaltaan nyttehtävistä veroratkaisuista ja myös julkistenpalveluiden mitoitusta ja järjestämistä koske-vista päätöksistä.

Valtiontalouden tarkistetun kehyksien 2008-2011 mukaan odotettua parempi talouskehitysvuonna 2006 on merkinnyt vahvaa lähtökohtaavuodelle 2007. Talouskasvun huippu ohitettiinvuonna 2006, mutta edelleen kuluvan vuodenkasvuksi ennakoidaan 3,1 prosenttia. Työ-markkinoiden ennakoidaan kiristyvän, sillätyövoiman tarjonnan kasvu vaimenee ja työt-tömyysaste on lähellä arvioitua rakenteellisentyöttömyyden tasoa. Poikkeuksellisen pitkän jasuhteellisen maltillisen työehtosopimuskaudenjälkeen palkkapaineet ovat lisääntyneet. Kun-ta-alan palkkaratkaisu tasa-arvoerineen käykunnille kalliiksi. Asuntolainakannan kasvujatkuu nopeana, vaikka eurooppalaista raha-politiikkaa on kiristetty ripeässä tahdissa.Asuntojen reaalihinnat ovat jo saavuttaneetaiemman, 1980-luvun ennätystason, ja pää-kaupunkiseudulla jopa selvästi ylittäneet sen.Kotitalouksien kulutuskysyntä perustuu yhäenemmän ennätystasolle nousseelle velkaan-tumiselle. Korkeasuhdanteen pitäminen hallit-tuna edellyttää suurta malttia niin finanssipoli-tiikassa kuin työmarkkinaosapuolilta ja kotita-louksilta.

Både världsekonomins och den finländskaekonomins tillväxt har varit ovanligt stark underde senaste åren. Under 2007 har världseko-nomins tillväxt ändå avtagit en aning, menhistoriskt sett har utvecklingen fortsatt att varaexceptionellt positiv. Som det nu ser ut kom-mer tillväxten såväl inom världsekonomin somi euroområdet fortsätta att avta något 2008,men tillväxtfarten är fortfarande på genom-snittlig nivå. Ett betydande missförhållande äratt sommarens oro på finansmarknaden harökat riskerna i den ekonomiska utvecklingenoch därmed gjort det svårare att göra progno-ser.

I Finland innebär befolkningens stigande me-delålder att de offentliga utgifterna ökar klart,eftersom den offentliga sektorn har ett omfat-tande ansvar för finansieringen av pensioneroch åldersbundna vård- och omsorgstjänster.Det ekonomiska läget är beroende av deskattebeslut som nu tas och även av beslut omhur de offentliga tjänsterna dimensioneras ochordnas.

Enligt de justerade ramarna för statsfinanserna2008-2011 har den gynnsammare ekonomiskautvecklingen än väntat 2006 givit ett gott ut-gångsläge för år 2007. Den ekonomiska till-växten passerade sin kulmen 2006, men till-växten innevarande år väntas fortfarande upp-gå till 3,1 procent. Arbetsmarknaden väntasstramas åt, eftersom ökningen av arbets-kraftsutbudet avtar och arbetslöshetsgradenbörjar närma sig den beräknade nivån för denstrukturella arbetslösheten. Efter en exceptio-nellt lång och relativt återhållsam arbetsavtals-period har lönetrycken ökat. Kommunsektornslöneavtal inklusive jämställdhetspotter blir dyraför kommunerna. Bostadslånestocken fortsät-ter att växa kraftigt även om den europeiskafinanspolitiken har stramats åt i rask takt. Re-alpriserna på bostäder har redan nått den tidi-gare rekordnivån på 1980-talet och i huvud-stadsregionen har nivån redan klart överskri-dits. Hushållens konsumtionsefterfrågan base-rar sig i allt högre grad på skuldsättning somnått rekordnivå. För att högkonjunkturen skaförbli kontrollerad krävs stor återhållsamhet,


2

Kasvun arvioidaan hidastuvan runsaaseen 2prosenttiin kaudella 2008-2011. Kasvumahdol-lisuuksia heikentää erityisesti väestön ikään-tymisestä johtuva työvoiman tarjonnan vähe-neminen. Työikäinen väestö alkaa vähentyävuosikymmenen vaihteessa ja työvoiman tar-jonta uhkaa alentua jo aikaisemmin, ellei kes-kimääräinen eläkkeellesiirtymisaika merkittä-västi nouse nykyisestä. Myös tuotantokapasi-teetin kasvun hitaus heikentää kasvunäkymiä.Kansainvälinen tuotannon uusjako merkitseemyös kotimaisen tuotannon sopeuttamistauusiin olosuhteisiin. Työ- ja pääomapanoksenkehittyessä heikosti talouskasvu tuleekin lähi-vuosina nojautumaan pääasiassa kokonais-tuottavuuden kasvuun.

vilket gäller såväl finanspolitiken som arbets-marknadsparterna och hushållen.

Tillväxten beräknas bli långsammare ochstanna på drygt 2 procent under 2008-2011.De försämrade tillväxtmöjligheterna beror isynnerhet på det minskade utbudet av arbets-kraft till följd av befolkningens stigande medel-ålder. Antalet invånare i arbetsför ålder börjarminska vid decennieskiftet och utbudet på ar-betskraft riskerar minska redan före det, ominte den genomsnittliga pensioneringsåldernstiger betydligt från nuvarande nivå. Ocksåden långsamma tillväxten av produktionskapa-citeten försämrar tillväxtutsikterna. Nyordning-en inom den internationella produktionen in-nebär också att den inhemska produktionenmåste anpassa till nya förhållanden. Om ut-vecklingen av arbets- och kapitalinsatserna ärsvag kommer den ekonomiska tillväxten inomde närmaste åren att huvudsakligen stödja sigpå tillväxten av totalproduktiviteten.

1.2 Peruspalveluohjelman vaikutukset kuntatalouteen -Basserviceprogrammets inverkan på den kommunala ekonomin

Peruspalveluohjelma on osa valtiontaloudenkehysmenettelyä. Peruspalveluohjelmaa tar-kennetaan vuosittain valtion talousarvioesityk-seen sisällytettävällä peruspalvelubudjetilla.Peruspalveluita ja niiden rahoitusta tarkastel-laan suhteessa kuntien talouden kokonaisti-lanteeseen, joka kattaa kaikki kuntien menot jatulot. Peruspalveluohjelma sisältää yhteenve-don palveluiden saatavuudesta, kehittämisestäsekä rahoituksesta. Peruspalveluohjelma an-nettiin eduskunnalle 25.5.2007. Siihen liittyvätkeskeiset taloudelliset päätökset ovat osa val-tioneuvoston 25.5.2007 hyväksymää valtion-talouden kehystä vuosille 2008-2011 (kehys-päätös 25.5.2007 VM 17/214/2007).

Väestön ikärakenteen seurauksena terveys-palvelumenot kasvavat lähivuosinakin mikälieri-ikäryhmät käyttävät jatkossakin terveyspal-veluja kuten vuoden 2007 aikana. Kaikistanopein menojenkasvu syntyy vanhusten tarvit-semista palveluista. Menojen kasvu on nopeaajo lähivuosina ja nopeutuu erityisesti vuoden2020 jälkeen.

Työvoiman tarjonnan ennakoidaan alkavanlaskea jo ennen tätä, mikä kiristää kilpailuatyövoimasta ja vaikeuttaa merkittävästi kun-tasektorin työvoiman saatavuutta. Kunta-alanhenkilöstö myös ikääntyy nopeasti. Kuntien

Basserviceprogrammet utgör en del av ram-förfarandet för statsfinanserna. Basservicepro-grammet preciseras årligen med en basservi-cebudget som ingår i statens budgetproposi-tion. Basservicen och finansieringen av dengranskas i förhållande till den totala ekonomis-ka situationen i kommunerna, vilket omfattarkommunernas alla utgifter och inkomster. Ibasserviceprogrammet ingår ett sammandragav tillgången på service samt utvecklingen ochfinansieringen av servicen. Basservicepro-grammet lämnades till riksdagen 25.5.2007.De centrala ekonomiska beslut som hänför sigtill programmet är en del av de av statsrådet25.5.2007 godkända ramarna för statsfinan-serna 2008-2011 (rambeslut 25.5.2007 FM17/214/2007).

Till följd av befolkningens åldersstruktur ökarhälsovårdsutgifterna under de närmaste årenom de olika åldersgrupperna också i fortsätt-ningen använder hälsovårdstjänster i sammautsträckning som 2007. Den snabbaste ut-giftsökningen gäller service som äldre behö-ver. Utgifterna stiger snabbt redan under denärmaste åren och farten ökar i synnerhet ef-ter 2020.

Utbudet på arbetskraft förväntas minska redanföre det, vilket skärper konkurrensen om ar-


3

eläkevakuutuksen tietojen mukaan vuosina2007-2025 eläkkeelle siirtyy 271 000 kunta-alan työntekijää. Se on yli puolet (55 prosent-tia) nykyisestä työntekijämäärästä. Seuraavanviiden vuoden aikana (2008-2012) eläkkeellesiirtyy 75 000 henkilöä (15 prosenttia) ja seu-raavan kymmenen vuoden aikana (2008-2017)157 000 henkilöä (32 prosenttia). Vuosittaineläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa 13 000hengestä (vuonna 2008) lähes 17 000 hen-keen (vuonna 2014). Sen jälkeen vuosittaineneläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa maltilli-semmin, kunnes suuret ikäluokat ovat siirty-neet kokonaisuudessaan eläkkeelle. Eläk-keelle siirtymisen suurin aalto toteutuu 2010-luvun alkupuolella.

betskraften och gör det betydligt svårare förkommunsektorn att få arbetstagare. Persona-len i kommunsektorn föråldras också snabbt.Enligt uppgifter från Kommunernas pensions-försäkring går 271 000 kommunalt anställda ipension under 2007-2025. Det är över hälften(55 procent) av det nuvarande antalet anställ-da. Under de fem följande åren (2008-2012)går 75 000 personer (15 procent) i pensionoch under de följande tio åren (2008-2017)157 000 personer (32 procent). Antalet an-ställda per år som avgår med pension ökarfrån 13 000 (år 2008) till nästan 17 000 (år2014). Därefter växer pensionsavgången mermåttfullt tills de stora åldersklasserna i sin hel-het har gått i pension. Den största pensione-ringsavgången infaller i början av 2010-talet.

1.3 Kauniaisten väestö - Grankullas befolkning1.3.1 Väestön rakenne ja kehitysnäkymät

Kauniaisten kaupungin tavoitteena on tasapai-noisen väestörakenteen kehittäminen ja nykyi-sen väestömäärän hallittu lisääminen.

Pääkaupunkiseudun voimakas väestönkasvuperustuu muuttovoittoon sekä muualta Suo-mesta että maahanmuuttajien ansiosta kasva-vaan väestöön. Suhteellisen valmiiksi raken-netun ympäristön ja sen seurauksena pitkäänjatkuneen matalan asuntotuotannon yhteisvai-kutuksena Kauniaisten väestökasvu on taittu-nut muuta pääkaupunkiseutua aikaisemmin.Ikääntyvä väestö ei myöskään muuttanut poiskotikunnastaan, kuten vielä viime vuosikym-menellä. Ikääntyneiden osuus väestöstä onsiten korkeahko, mutta tämä kehitys tulee vä-estöennusteiden mukaan kääntymään vuoteen2025 mennessä ikäryhmässä 65-74 -vuotiaat,tätä vanhempien ikäryhmien osuuden vielänoustessa.

Väestötiheydessä suhteessa pinta-alaan kau-punki sijoittuu jo nyt maan kärkisijoille. Pien-talovaltainen kaupunkirakenne hyvien liiken-neyhteyksien varrella, erityisesti raideliikentee-seen tukeutuen vastaa erittäin hyvin pääkau-punkiseudun yhteisiä linjauksia.

1.3.1 Befolkningsstruktur och utvecklingsper-spektiv

Grankulla stads mål är en balanserad befolk-ningsstruktur och en kontrollerad ökning avden nuvarande folkmängden.

Den kraftiga befolkningstillväxten i huvud-stadsregionen baserar sig på flyttningsöver-skott från andra orter i Finland och på den tackvare invandrare ökande folkmängden. Denrelativt färdigt byggda miljön och den låga bo-stadsproduktion som detta lett till har medförtatt befolkningsökningen i Grankulla nått sinkulmen tidigare än i huvudstadsregionens öv-riga kommuner. De äldre åldersgrupperna harinte heller flyttat bort från sin hemkommun,såsom ännu under det förra decenniet. Deäldres andel av befolkningen är således rätthög, men den här utvecklingen kommer enligtbefolkningsprognoserna att vända fram till år2025 i åldersgruppen 65-74 år. Däremot kom-mer andelen att fortsätta öka hos äldre ålders-grupper.

I fråga om befolkningstäthet hör staden redannu till de mest tätbefolkade kommunerna i lan-det. Den småhusdominerade stadsstrukturenvid goda trafikförbindelser, i synnerhet i frågaom spårtrafiken, svarar mycket bra mot hu-vudstadsregionens gemensamma linjer.


4

Kauniaisten väestöennuste ja ruotsinkielisen väestön ennuste vuosille 2015 ja 2025.Grankullas befolkningsprognos och prognos för den svenskspråkiga befolkningen 2015 och 2025.

2007 2008 2009 2010 2013 2015 2025Väestö yhteensäInvånare totalt

8 477 8 490 8 497 8 630 9 017 9 003 8 853

josta ruotsinkielisetvarav svenskspråkiga

3 335 3 333 3 328 3 371 3 493 3 476 3 431

Kauniaisten kaupunki väestöennuste iän mukaan1.1.2007 - 1.1.2025

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

2007 653 1368 843 1886 2274 777 517 159

2008 647 1350 883 1806 2323 770 542 167

2009 619 1350 917 1746 2333 807 548 178

2010 620 1342 994 1727 2357 842 556 192

2013 623 1262 1247 1701 2397 972 577 238

2015 597 1252 1195 1689 2409 988 617 257

2025 631 1113 999 1834 2323 804 817 331

0-6 7-16 17-24 25-44 45-64 65-74 75-84 yli 85

Kauniaisten väestöennuste ikäryhmittäin vuosille 2007-2025.Grankullas befolkningsprognos efter ålder för 2007-2025.

Väestöennustetaulukko osoittaa, että Kauni-aisten väkiluku kasvaa vuoteen 2015. Luon-nollinen väestönlisäys jatkuu vuoteen 2012saakka, mutta sen jälkeen aleneva syntyvyysei riitä kattamaan vanhenevan väestön lisään-tyvää kuolleisuutta. Kaupungin vuosille 2007-2011 laaditun asunto-ohjelman (luonnoksen)mukaan uusia asuntoja rakennetaan ohjelma-kaudella keskimäärin 60 vuodessa. Väestön-kasvua selittää erityisesti kaupungin liikekes-kustan uudelleenrakentaminen. Keskustanrakentamisen 1-vaiheen aikana rakennetaan185 uutta asuntoa sekä liike- ja toimistotiloja.Rakentaminen ajoittuu vuosille 2007-2012.

Prognostabellen visar att invånarantalet iGrankulla ökar till år 2015. Den naturliga be-folkningstillväxten fortsätter till år 2012, mendärefter räcker den sjunkande nativiteten intetill för att täcka den ökande dödligheten hosden åldrande befolkningen. Enligt stadensbostadsprogram för 2007-2011 (utkast) byggsdet i genomsnitt 60 nya bostäder per år underprogramperioden. En orsak till befolkningstill-växten är i synnerhet ombyggnaden av cent-rum. Under fas 1 i ombyggnaden av centrumbyggs 185 nya bostäder samt affärs- ochkontorslokaler. Byggarbetena utförs 2007-2012. Under fas 2 torde omkring 100 bostäder

Yh-teensä8477

8490

8497

8630

9017

9003

8853


5

Keskustan 2-vaiheen aikana rakennettaneennoin 100 asuntoa.

Kauniaisten väestöennusteen taustalla on sa-moja tekijöitä kuin koko pääkaupunkiseudunennusteessa. Vuosien 2000-2005 väestönkas-vusta pääkaupunkiseudulla yli puolet oli maa-hanmuuttajia, aivan viime vuosina jopa 75-90prosenttia. Kauniaisissa ei kaudella 2000-2005ollut väestönkasvua, vaan päinvastoin väestönmäärä laski jonkin verran.

Pääkaupunkiseudun kuntien väestöennusteeton laadittu menetelmällä, jossa toisaalta en-nustetaan koko työ- ja asuntomarkkina-alueen,siis Helsingin seudun vaihtoehtoisia kehitys-mahdollisuuksia, toisaalta seudun sisäistä ke-hitystä ennustetaan demografisin perustein.2000-luvulla Kauniainen on saanut pienenmuuttovoiton muualta Suomesta, mutta me-nettänyt väestöä sekä naapurikuntiin ettämuualle seudulle. Pääkaupunkiseudun vuo-sittaiseksi muuttovoitoksi ennusteessa olete-taan laskevana määränä 4000 � 3000 asu-kasta, suomen- ja ruotsinkielisten osaltamuuton oletetaan olevan tappiollista, jotenpääkaupunkiseudun kasvu perustuu kokonaanvieraskielisten muuttovoittoon ja luonnolliseenväestönkasvuun.

Eläkeikäisten määrä alkaa kasvaa kaikissapääkaupunkiseudun kunnissa, kun suuret ikä-luokat tulevat eläkeikään. Kauniaisissa tämämuutto ja vanhushuoltosuhteen (eli yli 65-vuotiaiden määrä suhteessa työikäisiin) heik-keneminen on käynnistynyt muuta pääkau-punkiseutua aikaisemmin ja on samaa tasoakuin koko maassa. Kaikissa ikäryhmissä pää-kaupunkiseudulla vieraskielisten osuus tuleeolemaan vuonna 2025 jo lähellä 20 prosenttia,eläkeläisten ryhmässä vieraskielisten määräkasvaa kuitenkin varsin hitaasti, koska ulko-maalaistaustaisten ikärakenne on toistaiseksipaljon nuorempi kuin kantaväestön. Kauniai-sissa vieraskielisten osuuden kasvu tuskintoteutuu yhtä voimakkaana kuin muulla pää-kaupunkiseudulla. Väestöennuste kaikenkaik-kiaan on varsin maltillinen.

1.3.2 Työllisyys

Koko maassa oli elokuun 2007 lopussa työt-tömänä työnhakijana henkilökohtaisesti lo-mautetut mukaan lukien 210 379 henkilöä.Koko maan elokuun 2007 lopun työttömyys-aste oli 7,9 % (elokuussa 2006 työttömiä työn-hakijoita 243 104) ja työttömyys väheni edelli-sen vuoden 2006 elokuun tilanteeseen nähden

byggas.

Bakom Grankullas befolkningsprognos liggersamma faktorer som bakom prognosen förhela huvudstadsregionen. Över hälften av be-folkningsökningen i huvudstadsregionen 2000-2005 gällde invandrare, under de senaste årenupp till 75-90 procent. Grankulla hade ingenbefolkningstillväxt 2000-2005 utan tvärtom såsjönk folkmängden en aning.

Befolkningsprognoserna för huvudstadsregio-nen har utarbetats med en metod där man åena sidan prognostiserar alternativa utveck-lingsmöjligheter för hela arbets- och bostads-marknadsområdet, dvs. Helsingforsregionen,och å andra sidan förutspår den interna ut-vecklingen i regionen på demografiska grun-der. På 2000-talet har Grankulla fått ett litetinflyttningsöverskott från andra orter i Finland,men har förlorat invånare till grannkommuner-na och andra närområden. I prognosen förut-spås att det årliga inflyttningsöverskottet i hu-vudstadsregionen är 4000 � 3000 invånaremed sjunkande antal. I fråga om finsk- ochsvenskspråkiga väntas flyttningen visa en för-lust, vilket betyder att tillväxten i huvudstads-regionen helt baserar sig på ett inflyttnings-överskott av personer med annat modersmåloch en naturlig befolkningstillväxt. Antaletpensionärer börjar stiga i alla kommuner i hu-vudstadsregionen när de stora åldersklasser-na når pensionsåldern. I Grankulla har den härförändringen och försämringen av äldreförsörj-ningskvoten (dvs. kvoten mellan antalet 65 årfyllda och antalet personer i yrkesaktiv ålder)börjat tidigare än i de övriga kommunerna ihuvudstadsregionen och är på samma nivåsom i hela landet. I alla åldersgrupper i huvud-stadsregionen kommer andelen invånare somtalar främmande språk att vara nästan 20 pro-cent år 2025. Bland pensionärerna kommerandelen invånare somt talar främmande språksom modersmål att öka rätt långsamt, efter-som åldersstrukturen bland invånarna medutländsk bakgrund tills vidare är mycket yngreän bland urbefolkningen. I Grankulla kommerandelen invånare som talar främmande språkknappast att öka lika kraftigt som i de andrakommunerna i huvudstadsregionen. Sam-mantaget är befolkningsprognosen rätt åter-hållsam.

1.3.2 Sysselsättning

I slutet av augusti 2007 fanns det i hela landet210 379 arbetslösa arbetssökande inklusivepermitterade som anmält sig till arbetskraftsby-


6

13,5 %. Uudenmaan TE-keskuksen alueella olielokuun lopussa työttömiä työnhakijoita hen-kilökohtaisesti lomautetut mukaan lukien 46251 (heinäkuussa 52 713) henkilöä ja työttö-myysaste oli vuoden 2007 elokuussa 5,7 %.Ko. alueen kunnista kolmanneksi matalintyöttömyysaste on Kauniaisissa eli 3,4 % (hei-näkuussa 3,4 %) ja työttömien määrä on 128henkilöä (heinäkuussa 147 henkilöä). Työttö-mien henkilömäärästä naisten osuus on 48,5% ja miesten osuus 51,5 %.

1.3.3 Hyvinvointi-indikaattorit (Terveys 2015tavoitteiden toteutumisen seuranta)

Hyvinvointi-indikaattorit on valittu niin, ettäniiden avulla voidaan seurata muutoksia eriikäisten kuntalaisten hyvinvoinnissa ja tervey-dentilassa.

rån. Arbetslöshetsgraden i hela landet var 7,9% vid utgången av augusti (i augusti 2006 varantalet arbetslösa arbetssökande 243 104)och arbetslösheten minskade med 13,5 %jämfört med augusti 2006. I slutet av augusti2007 fanns det inom Nylands TE-centrals om-råde 46 251 arbetslösa arbetssökande inklusi-ve permitterade som anmält sig till arbets-kraftsbyrån (i juli var antalet 52 713) och ar-betslöshetsgraden i augusti 2007 var 5,7 %.Av kommunerna inom ifrågavarande områdehar Grankulla den tredje lägsta arbetslöshets-graden, dvs. 3,4 % (i juli 3,4 %) och antaletarbetslösa är 128 (i juli 147 personer). Av dearbetslösa är 48,5 % kvinnor och 51,5 % män.

1.3.3 Välfärdsindikatorer (uppföljning av hurmålen i Hälsa 2015 nåtts)

Välfärdsindikatorerna har valts så att man medhjälp av dem kan följa upp förändringarna ivälfärden och hälsan hos invånare i olika åldrar.

IndikaattoriIndikator

2002 2003 2004 2005 2006

Demografinen huoltosuhde*Demografisk försörjningskvot*

0,56 0,58 0,58 0,59 0,6

Päivähoidossa �huolen harmaallavyöhykkeellä� olevat lapset (%)**Barn i dagvården som befinnersig i den �grå bekymmerszonen(%)**

- - 6% - 3 %

Terveydentila keskimääräinen taihuono 8. ja 9 luokkalaiset (%)***Medelmåttigt eller dåligt hälso-tillstånd hos elever i årskurs 8 och9 (%)***

18 - 15 - 16

Tupakointi päivittäin, lukio 1 ja 2.lk(%)****Daglig rökning i årskurs 1 och 2 igymnasiet (%)****

18 - 17 - 17

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oi-keutetut, % väestöstä*****Personer som har rätt till spe-cialersättningsgilla läkemedel,% av befolkningen*****

15,9 16,2 16,5 17 17,2

Kotona asuvat yli 75-vuotiaat(% vastaavanikäisistä)******Hemmaboende 75 år fyllda(% av invånare i motsvarandeålder)******

91,9 91,8 92,3 92,3 92,4

* Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhdeilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 -vuotiasta(työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsiaja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuh-teen arvo on.

** Huolen harmaalla vyöhykkeellä (vyöhyke 4-

* Den demografiska försörjningskvoten angerantalet invånare under 15 år och 65 år fylldaper hundra invånare i åldern 15-64 år (arbets-för ålder). Ju fler barn och/eller pensionärerdet finns, desto högre blir försörjningskvoten.

** Med barn inom den grå bekymmerszonen(zon 4-5) avses att personalens oro för barnet


7

5) olevilla lapsilla tarkoitetaan lapsia, jolloinhenkilökunnan huoli lapsesta kasvaa ja luot-tamus omiin voimiin tukea ja auttaa lasta/ per-hettä heikkenee tai omat voimavarat ovat eh-tymässä. Stakesin valtakunnallisen aineistonmukaan näitä lapsia oli noin 10 % aineistossamukana olleista lapsista.

*** Kouluterveyskysely tehdään joka toinenvuosi. Tulokset perustuvat nuorten omaankokemukseen terveydentilastaan.

**** Indikaattori ilmaisee kerran päivässä taiuseammin tupakoivien lukion 1. ja 2 luokka-laisten osuuden prosentteina kyselyyn vastan-neista ko. ikäluokassa. Kouluterveyskyselyntulosten mukaan päivittäinen tupakointi onvähentynyt 2000-luvulla. Terveys 2015 tavoit-teeksi on määritetty, että 16-18 vuotiaista alle15 % tupakoi päivittäin.

***** Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa eri-tyiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen hen-kilöiden osuuden prosentteina väestöstä. Oi-keus erityiskorvattavaan lääkitykseen toimiikohtalaisen hyvänä pitkäaikaissairastavuudenindikaattorina. Erityiskorvattaviin lääkkeisiinoikeutettuja on yli miljoona henkilöä, eli yli 20% koko väestöstä.

****** Indikaattori ilmaisee vuoden lopussakotona asuvien 75- vuotta täyttäneiden osuu-den prosentteina vastaavanikäisestä väestös-tä. Vuonna 1992 sosiaali- ja terveysministeriönpalvelurakennetyöryhmän antaman toimenpi-deohjelman tavoitteiden mukaan vuoteen 2000mennessä kotona joko itsenäisesti tai lä-hiomaisten tai -ympäristön tukemana ja/taisosiaali- ja terveydenhuollon järjestämien koti-ja avohuollon palveluiden turvin selviävien 75vuotta täyttäneiden osuus nousee 90 prosent-tiin. Indikaattori on tarkoitettu ko. tavoitteenseurantaan.

ökar och tilltron till de egna möjligheterna attstödja och hjälpa barnet/familjen försvagaseller de egna krafterna håller på att ta slut.Enligt Stakes riksomfattande material utgördessa barn omkring 10 % av alla barn i mate-rialet.

*** Enkäten Hälsa i skolan genomförs vartan-nat år. Resultaten baserar sig på hur de ungasjälva upplever sitt hälsotillstånd.

**** Indikatorn anger andelen elever i årskurs 1och 2 i gymnasiet som röker dagligen i procentav det totala antal elever i ifrågavarande ål-dersklass som svarat på enkäten. Enligt re-sultaten av enkäten har den dagliga rökningenminskat på 2000-talet. Målet i Hälsa 2015 äratt mindre än 15 % av ungdomarna i åldern16-18 år röker dagligen.

***** Indikatorn anger andelen personer vidårets utgång som har rätt till specialersätt-ningsgilla läkemedel i procent av befolkningen.Rätten till specialersättningsgilla läkemedel ären relativt bra indikator för långtidsprevalen-sen. Över en miljon människor, dvs. över 20 %av befolkningen, har rätt till specialersätt-ningsgilla läkemedel.

****** Indikatorn anger andelen 75 år fylldapersoner i procent av befolkningen i sammaålder. Enligt målsättningen i det åtgärdspro-gram som social- och hälsovårdsministerietsarbetsgrupp för servicestrukturen presentera-de 1992 stiger andelen 75 år fyllda hemmabo-ende, antingen självständigt boende eller medstöd av närstående eller närmiljön och/eller avsocial- och hälsovården organiserade hem-och öppenvårdtjänster, till 90 procent till år2000. Indikatorn är avsedd för uppföljning avifrågavarande mål.


8

2 TOIMINNAN TAVOITTEET JA STRATEGISET VALINNAT -MÅL OCH STRATEGISKA RIKTLINJER FÖR VERKSAMHETEN

Kaupungin yleinen kehittämisstrateginen ko-konaisuus rakentuu tässä luvussa esitetyistäkaupungin toiminnan perustavoitteista sekätoiminnan kehittämisen kannalta keskeisim-mistä strategisista linjauksista. Nämä strategi-set linjaukset ovat kiinteässä suhteessa toimi-aloille määriteltyihin tavoitteisiin sekä tulosalu-eille vahvistettuihin operatiivisiin tavoitteisiin.Yleinen kehittämisstrategia ohjaa toimialojentoiminnan kehittämistä ja toisaalta eräät toimi-alojen tavoitteet on määritelty koko kaupunginkannalta keskeiseksi strategiseksi linjauksiksi.

Kaupungin strategian tärkeänä perustana onpääkaupunkiseudun kaupungeille yhteisestitoukokuussa 2006 vahvistetut tavoitteet. Niitäon täsmennetty valtuustojen kesäkuussa 2007hyväksymässä kaupunkiseutusuunnitelmassa.Suunnitelmassa hyväksytyt tavoitteet ovatkiinteä osa myös Kauniaisten taloussuunnitel-maa, eikä niitä ole kattavasti toistettu talous-suunnitelmassa.

Toiminnan kehittämistä ohjaa myös valtuustonkesäkuussa 2007 hyväksymä kunta- ja palve-lurakenneuudistukseen liittyvä toimeenpano-suunnitelma.

Stadens allmänna utvecklingsstrategiska hel-het består av de i det här kapitlet framfördahuvudmålen för stadens verksamhet och deför utvecklingen av verksamheten viktigastestrategiska riktlinjerna. Dessa strategiska rikt-linjer är nära förknippade med de för sektorer-na fastställda målen och de för resultatområ-dena bestämda operativa målen. Den allmän-na utvecklingsstrategin styr utvecklingen avsektorernas verksamhet, men å andra sidanhar en del av sektorernas mål fastställts somviktiga strategiska riktlinjer för hela staden.

En viktig grund för stadens strategi är de förhuvudstadsregionens städer i maj 2006gemensamt fastställda målen. Dessa har pre-ciserats i den av städernas fullmäktige i juni2007 godkända stadsregionplanen. De i pla-nen godkända målen är en fast del av Gran-kullas ekonomiplan och har inte upprepatsheltäckande i denna.

Verksamhetsutvecklingen styrs också av denav fullmäktige i juni 2007 godkända till kom-mun- och servicestrukturreformen hörandegenomförandeplanen.

2.1 Kauniaisten kaupungin arvot - Grankulla stads värderingarPalvelualttiusPalvelualttiudella tarkoitamme aktiivista asuk-kaiden ja asiakkaiden kohtaamista sekä toi-veiden ja tarpeiden huomioimista kaikessapalvelutoiminnassamme. Palvelualttius onKauniaisissa palvelujen laadun tärkeä tekijä.

UudistusmyönteisyysUudistusmyönteisyydellä haluamme korostaajatkuvaa toiminnan kehittämistä, luovaa rea-gointia, innovatiivisuutta, kykyä löytää uusiaratkaisuja, muutosvalmiutta sekä nopeaaomaksumista.

SuvaitsevaisuusSuvaitsevaisuudella tarkoitamme lähtökohtai-sesti kaikkien tasa-arvoista arvostamista jakohtelua, erilaisuuden kokemista voimavaraksija eri kulttuurien kohtaamista ja rinnakkaiseloasosiaalisen eheyden ja oikeudenmukaisuudenluomiseksi.

ServiceviljaMed servicevilja avser vi att invånarna ochkunderna bemöts aktivt och deras önskemåloch behov beaktas i all serviceverksamhet.Servicevilja är en viktig faktor för servicekvali-teten i Grankulla.

UtvecklingsandaMed utvecklingsanda åsyftar vi en förmåga attständigt utveckla verksamheten och reagerakreativt samt arbeta innovativt. Dessutom in-nebär utvecklingsanda en förmåga att finnanya lösningar, vara beredd på förändringar ochsnabbt kunna ta till sig ny kunskap.

ToleransMed tolerans avser vi att vi värdesätter ochbehandlar alla likvärdigt, ser olikheter som enstyrka och bemöter olika kulturer och främjarinterkulturell samexistens i syfte att nå socialharmoni och rättvisa.


9

TaloudellisuusTaloudellisuudella tarkoitamme voimavarojenharkittua ja tehokasta kuntalaisten tarpeidenhuomioimiseen perustuvaa käyttöä ja oikeu-denmukaista kohdentamista, jonka tavoitteenaon edistää kestävää ekologista ja sosiaalistakehitystä.

AvoimuusAvoimuudella haluamme edesauttaa keskus-telua ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä tavoit-teena luottamuksen ja yhteenkuuluvuudenlujittuminen. Avoimuus ilmenee vuorovaikutuk-sena, osallistumisena ja valmiutena verkos-toitua sekä paikallisesti että seudullisesti.

Ekonomisk hållbarhetMed ekonomisk hållbarhet menar vi att resur-serna används på ett genomtänkt och effektivtsätt med beaktande av kommuninvånarnasbehov och att de kanaliseras rättvist, vilket harsom syfte att främja en hållbar ekologisk ochsocial utveckling.

ÖppenhetMed öppenhet vill vi främja en allmän diskus-sion och ett transparent beslutsfattande i syfteatt stärka förtroendet och samhörigheten. Öp-penheten kommer till uttryck som växelverkan,deltagande och färdighet att bilda både lokalaoch regionala nätverk.

2.2 Kaupungin toiminnalliset päämäärät - Stadens verksamhetsmålYleiset lähtökohdatKauniainen on elinvoimainen ja itsenäinenkaksikielinen kunta, joka tuottaa korkeatasoi-set palvelunsa kustannustehokkaasti.

Kauniaista kehitetään viihtyisänä, turvallisenaja luonnonläheisenä asuin- ja toimintaympä-ristönä, jonka kaupunkirakenne perustuu hu-vila- ja pientalovaltaiseen rakentamiseen jauudistuvaan keskustaan.

Kaupunki on leimallisesti asukkaittensa muo-dostama yhteisö, jossa palvelut järjestetäänvastaamaan asukkaitten tarpeita ja niitä kehi-tetään tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaittenja palvelujen käyttäjien kanssa niin, että toi-minnan vaikuttavuus ja viimeisimpään tutki-mustietoon perustuva toiminnan kehittäminenon keskeistä.

Kaupunki hyödyntää pientä kokoaan ja tiivistärakennettaan kehittämällä kansalaisyhteiskun-nan vuorovaikutukseen perustuvia joustaviatoimintamalleja. Kaupunki haluaa toiminnal-laan vahvistaa yhteisöllisyyttä niin, että kaikkivoivat olla ylpeitä siitä, että asuvat, kasvavat,opiskelevat tai työskentelevät kaupungissa.

Kaupunki edistää toiminnassaan kestävänkehityksen toimenpiteiden systematisoimista jajatkuvuutta.

Kauniaisten kaupungille on tärkeää ylläpitää jakehittää kaupungin kaksikielisyyteen perustu-vaa perinnettä. Kaupungin palvelut turvataantasapuolisesti molemmilla kielillä ja kaksikieli-syyttä tuetaan erilaisten yhteisöjen ja yksilöi-den tasolla. Kaupungin palvelut järjestetään

Allmänna utgångspunkterGrankulla är en livskraftig och självständigtvåspråkig kommun som producerar sina hög-klassiga tjänster kostnadseffektivt.

Grankulla utvecklas som en trivsam, trygg ochnaturnära boende- och verksamhetsmiljö varsstadsstruktur baserar sig på villa- och små-husdominerat byggande och ett centrum i för-nyelse.

Utmärkande för staden är att den är ett av sinainvånare bildat samhälle där tjänsterna ordnasså att de motsvarar invånarnas behov. Tjäns-terna utvecklas i nära växelverkan med invå-narna och de som använder tjänsterna så atttyngdpunkten är på verksamhetens effektfull-het och på att verksamheten utvecklas utgå-ende från senaste undersökningsdata.

Staden utnyttjar sin ringa storlek och kompaktastruktur genom att utveckla flexibla verksam-hetsmodeller som bygger på växelverkan imedborgarsamhället. Staden vill med sin verk-samhet stärka samhörigheten så att alla kanvara stolta över att bo, växa upp, studera ellerarbeta i staden.

I sin verksamhet främjar staden en systemati-sering av och kontinuitet i åtgärderna för håll-bar utveckling.

Det är viktigt för Grankulla stad att upprätthållaoch utveckla den på stadens tvåspråkighetbaserade traditionen. Stadens tjänster ordnasjämlikt på båda språken och tvåspråkighetstöds både inom olika sammanslutningar ochpå individnivå. Stadens tjänster är av god kva-


10

hyvätasoisina kuntalaisen ja toimintaympäris-tön kannalta parhaita käytäntöjä soveltaensiten että voimavarat suunnataan mahdolli-simman pitkälti asukkaita välittömästi palvele-vaan toimintaan. Poikkihallinnollisia proses-seja ja rakenteita kehitetään niin, että kaupun-gin resurssit voidaan käyttää optimaalisesti.

Kauniainen osallistuu aktiivisesti pääkaupunki-seudun ja Helsingin seudun kuntien yhteistoi-mintaan seudun elinvoimaisuuden ja asuk-kaitten palvelujen parantamiseksi ja edelleenkehittämiseksi. Kaupunki kehittää palvelujaantiiviissä yhteistyössä ja yhteistoiminnassa naa-purikuntien kanssa.

YleishallintoKuntalaisten osallistuminen päätöksentekoonvarmistetaan luomalla asukkaille ja palvelujenkäyttäjille hyvät mahdollisuudet vaikuttaa toi-minnan kehittämiseen. Kaupungin kotisivutuusitaan ja kaupungin hallinnoimien tilojenvarausjärjestelmää kehitetään. Tavoitteena on,että kuntalainen voi hankkia tietoa ja saadapalvelua ajasta ja paikasta riippumatta. Yhtei-söllisyyttä sekä kaupungin ja yhdistysten vä-listä vuorovaikutusta edistetään.

Kauniaisten kaupungin henkilöstöpolitiikantavoitteena on, että kaupungin palveluksessaon oikein mitoitettu, osaava ja hyvinvoiva hen-kilöstö. Henkilöstön työhyvinvointia ja työter-veydenhuoltoa kehitetään, tavoitteena mm.sairauspoissaolojen minimoiminen ja ennenai-kaisten eläketapahtumien ehkäiseminen. Or-ganisaation tavoitteet ja resurssit ovat tasa-painossa. Työyhteisöille turvataan mahdolli-suudet ja työrauha tavoitteiden toteuttamisek-si. Kokemus osallisuudesta on merkittävä työ-hyvinvointia lisäävä tekijä.

Toimintaa kehitetään sujuvoittamalla kaupun-gin hallinnollisia prosesseja sekä tehtäväkoko-naisuuksia. Kaupungin uuden tietohallinto-strategian pohjalta tehostetaan tietotekniikanhyödyntämistä palvelutoiminnassa.

Pääkaupunkiseudun yhteistyötä edistetäänpääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen mu-kaisissa yhteistyöhankkeissa. Kauniainenosallistuu seudullisen henkilöstöstrategianjatkotyöhön. Myönteisen työnantajakuvan sekärekrytointipalvelujen kehittämistä jatketaanyhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntienkanssa. Yhteistyötä tehdään seudullisesti niinikään ruotsinkielisten palveluiden kehittämi-sessä. Pääkaupunkiseudun hankintayhteistyötiivistyy ja tavoitteeksi on asetettu yhteisen

litet och anordnas med hjälp av den för kom-muninvånarna och verksamhetsmiljön bästapraxisen så att resurserna så långt det är möj-ligt riktas på verksamhet som direkt betjänarinvånarna. Tväradministrativa processer ochstrukturer utvecklas så att det leder till optimaltutnyttjande av stadens resurser.

Grankulla deltar aktivt i samarbetet i huvud-stadsregionen och mellan kommunerna i Hel-singforsregionen i syfte att förbättra och vida-reutveckla regionens livskraft och servicen förinvånarna. Staden utvecklar sina tjänster inära samarbete med grannkommunerna.

Allmän förvaltningKommuninvånarnas deltagande i beslutsfat-tandet säkras genom att man skapar godaförutsättningar för invånarna och dem somanvänder tjänsterna att inverka på verksam-hetsutvecklingen. Stadens webbsidor omar-betas och ett bokningssystem utvecklas för delokaler som staden administrerar. Målet är attinvånarna kan skaffa information och få servi-ce oberoende av tid och plats. Gemenskapenoch interaktionen mellan staden och förening-arna främjas.

Målet för Grankulla stads personalpolitik är enrätt dimensionerad, kompetent och välmåendepersonal. Personalens arbetshälsa och före-tagshälsovården utvecklas i syfte att bl.a. mi-nimera antalet sjukdagar och förebygga förtidapensionsavgång. Organisationens mål ochresurser är i balans. Möjligheter och arbetsroför att uppnå målen säkras för arbetsenheter-na. Upplevelse av medverkan är en viktig fak-tor som förbättrar arbetshälsan.

Verksamheten utvecklas genom att göra sta-dens administrativa processer och uppgifts-helheter smidigare. Med stadens nya IT-strategi som utgångspunkt fortsätter man atteffektivera användningen av datateknik i servi-ceverksamheten.

Samarbetet i huvudstadsregionen främjas ge-nom samarbetsprojekt enligt huvudstadsregio-nens samarbetsavtal. Grankulla medverkar idet fortsatta arbetet för en regional personal-strategi. Utvecklingen av en positiv arbetsgi-varbild och rekryteringstjänsterna fortsättertillsammans med de övriga kommunerna i hu-vudstadsregionen. Regionalt samarbete idkasockså för att utveckla de svenskspråkigatjänsterna. Huvudstadsregionens upphand-lingssamarbete intensifieras och målet är attgrunda en gemensam upphandlingsenhet.


11

hankintayksikön perustaminen.

Sosiaali- ja terveystoimiPääkaupunkiseudun kuntien ja muiden palve-luntuottajien kanssa vahvistetaan strategistakumppanuutta palvelujen saatavuuden tur-vaamiseksi valtuuston 19.6.2007 hyväksymäntoimeenpanosuunnitelman mukaisesti mm.kehittämällä terveysneuvontapalveluja, perus-terveydenhuollon ja suun terveydenhuollonpäivystystoimintaa ja suun erikoishoidon pal-veluja sekä tarjoamalla päivähoitopalvelujarajat ylittävänä yhteistoimintana. Perustervey-denhuollon ja siihen läheisesti liittyvän sosiaa-lihuollon kehittämistä jatketaan erityisesti yh-teistyössä Espoon kanssa.

Kauniaisten kaupungin väestön hyvinvoinnin jaterveyden edistäminen ja väestöryhmien vä-listen terveyserojen kaventaminen on edelleenpainopistealueena. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen johtaminen vakiinnutetaan osaksinormaalitoimintaa. Vuonna 2007 toteutetunaikuisväestön terveystutkimuksen tulostenperusteella tuetaan kuntalaisten elintapamuu-toksia ja kohdennetaan voimavaroja erityisestiriskiryhmille, joille terveyden eriarvoisuuttaaiheuttavat riskit kasaantuvat.

Palveluprosessien ja poikkihallinnollisten pro-sessien kehittämisellä (mm. mielenterveystyö,vanhusten palvelut, ehkäisevä päihdetyö)varmistetaan asiakaslähtöisyys, palvelujensujuvuus ja eri toimijoiden välinen työnjako.Perhekeskusverkoston rakenteet ja toimintavakiinnutetaan lapsiperheiden hyvinvoinninedistämiseksi.

Vanhuspalvelujen palveluketjun toimivuutta japalvelurakennetta kehitetään vanhuspoliittisenstrategian linjausten mukaisesti vastaamaanväestön ikääntymisestä aiheutuviin haasteisiinja vanhuspalveluja kehitetään kotona asumi-sen turvaa lisääviksi.

Kaupunki pyrkii tasapuolisesti edistämäänsellaista kolmannen sektorin palvelutoimintaatai yritystoimintaa, joka tuottaa sosiaali- ja ter-veyspalveluja tai kotiin tarjottavia palvelujaniitä tarvitseville.

Henkilöstön saatavuuden turvaaminen jaosaamisen varmistaminen sekä työhyvinvoin-nista huolehtiminen on toimialan keskeinenhaaste. Toimialan työnantajakuvaa paranne-taan johtamista ja työyhteisöjen toimintaa ke-hittämällä. Henkilöstön osaamista kehitetääntukemalla jatkuvaa oppimista ja täydennys-

Social- och hälsovårdDen strategiska kompanjonskapen med hu-vudstadsregionens kommuner och andra ser-viceproducenter stärks för att trygga tillgångenpå service enligt den av fullmäktige 19.6.2007godkända genomförandeplanen genom attbl.a. utveckla hälsorådgivningstjänsterna, jour-verksamheten inom primärvården och mun-hälsovården och tjänsterna inom den speciali-serade munhälsovården samt erbjuda dag-vårdstjänster som gränsöverskridande samar-bete. Staden fortsätter att utveckla primärvår-den och den till denna nära anknutna social-vården särskilt i samverkan med Esbo.

Ett av Grankulla stads insatsområden är fort-sättningsvis att främja invånarnas välfärd ochhälsa och utjämna hälsoskillnaderna mellanolika befolkningsgrupper. Ledning av främjan-det av välfärd och hälsa etableras som en delav den ordinarie verksamheten. Utgående frånresultaten av den 2007 genomförda hälsoun-dersökningen av den vuxna befolkningenstöds invånarnas ändring av levnadsvanor.Resurser riktas särskilt till riskgrupper hos vil-ka de risker som orsakar hälsoojämlikhet ho-par sig.

Genom att utveckla serviceprocesserna ochde tväradministrativa processerna (bl.a. men-talvårdsarbete, service för äldre, förebygganderusmedelsarbete) säkerställer man att verk-samheten är kundinriktad, servicen fungerarväl och arbetsfördelningen mellan de olikaaktörerna är ändamålsenlig. Familjecentrals-nätverkets strukturer och verksamhet befästsför att främja barnfamiljernas välfärd.

Inom servicen för äldre utvecklas serviceked-jans funktionsduglighet och servicestrukturenenligt riktlinjerna i den äldrepolitiska strategintill att svara mot de utmaningar som invånar-nas åldrande orsakar, och tjänsterna för äldreutvecklas så att det blir tryggare att bo hemma.

Staden strävar efter att främja jämlikt en sådantredje sektorns serviceverksamhet eller före-tagsverksamhet som producerar social- ochhälsovårdstjänster eller hemtjänster för demsom behöver dessa.

Att trygga tillgången på personal och säkrakompetensen samt dra försorg om arbetshäl-san är en central utmaning för sektorn. Sek-torn förbättrar sin arbetsgivarprofil genom attutveckla ledarskapet och arbetsenheternasverksamhet. Personalens kompetens utveck-


12

koulutusta tiiviissä yhteistyössä muiden pää-kaupunkiseudun kuntien kanssa.

YhdyskuntatoimiKaupungin keskustan kehittäminen jatkuu ta-voitteina mm. viihtyisä huvilakaupungin kes-kusta-alue, kaupunkirakenteen eheytys,asuntojen lisääminen, monipuolisen palvelu-tarjonnan mahdollistaminen sekä toimivat(joukko)liikenneratkaisut. Näitä tavoitteitaedistetään sekä Keskusta 1-vaiheen toteutus-hankkeessa että Keskusta 2-vaiheen kaavoi-tuksessa.

Kaupungin kaavoitusohjelma pohjana onpientaloalueiden osalta maankäytön yleis-suunnitelman (Masu 2) soveltaminen sekäkeskipitkän aikavälin rakentamismahdolli-suuksien (n. 10 � 20 v. aikavälillä) kartoittami-nen.

Asuntopolitiikan yhtenä tärkeänä tavoitteenaon edistää kaupungin väestörakenteen tasa-painoisuutta. Samalla vastataan Helsinginseudun yhteisiin asuntotuotantotavoitteisiinkaupungin rajallisten tonttiresurssien puitteis-sa.

Rakennusinvestointien ohjauksen periaatteitaja kustannustenhallinnan edellytyksiä selkiy-tetään. Vastaavia lähtökohtia voidaan soveltaamyös kiinteistöjen ylläpidossa entistä parem-man laadunvarmistuksen sekä tehostetun re-surssien käytön saavuttamiseksi.

Viihtyisän kaupunkikuvan luomiseen ja säilyt-tämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Ylei-sesti kaupunkikuvaan vaikuttavissa ratkaisuis-sa, kiinteistöjen ja kaupunkiympäristön kun-nossapidossa sekä yleisten ja katualueidenkunnostushankkeissa varmistetaan entistäparemmin projektinhallinta ja yhtäjaksoinentoteutus, huolehditaan viimeistelystä ja kor-kealaatuisista detaljeista.

Kauniainen osallistuu aktiivisesti pääkaupunki-seudun yhteistyön tiivistämiseen yhdyskunta-teknisten palveluiden järjestämisessä. Palve-luja voidaan nykyistä laajemmin järjestää jahankkia yhdessä, jos näin pystytään tuotta-maan entistä parempia tai edullisempia palve-luja.

Yhdyskuntatoimen kaikessa toiminnassa onkeskeistä suunnitelmallisuus ja pitkäjäntei-syys.

las genom att stödja kontinuerligt lärande ochfortbildning i nära samarbete med de övrigakommunerna i huvudstadsregionen.

SamhällsteknikUtvecklingen av stadens centrum fortsättermed bl.a. ett trivsamt centrumområde för villa-staden, enhetligare stadsstruktur, en ökning avantalet bostäder, möjliggörande av ett mångsi-digt serviceutbud och fungerande (kollek-tiv)trafiklösningar som mål. De här målenfrämjas både i projektet för genomförande avCentrum 1-fasen och vid planläggningen avCentrum 2-fasen.

I fråga om småhusområdena utgår stadensplanläggningsprogram från en tillämpning avmarkdispositionsplanen (Masu 2) och en kart-läggning av byggmöjligheterna på medellångsikt (ca 10-20 år).

Ett viktigt bostadspolitiskt mål är att främja enbalanserad befolkningsstruktur i staden. Sam-tidigt medverkar staden inom sina begränsadetomtresurser till att Helsingforsregionens ge-mensamma bostadsproduktionsmål nås.

Principerna för hur byggnadsinvesteringarstyrs och förutsättningarna för kostnadskon-trollen görs klarare. Liknande utgångspunkterkan tillämpas också inom fastighetsunderhålletför att uppnå en bättre kvalitetssäkring ocheffektivare resursanvändning.

Särskild uppmärksamhet ägnas åt att skapaoch bevara en trivsam stadsbild. I de lösningarsom inverkar allmänt på stadsbilden, i under-hållet av fastigheter och stadsmiljön samt irenoveringsprojekt för allmänna områden ochgatuområden säkerställs projekthanteringenoch ett obrutet genomförande bättre en tidiga-re. Dessutom sörjer man för efterbehandlingenoch för att detaljerna är av god kvalitet.

Grankulla bidrar aktivt till ett tätare samarbete ihuvudstadsregionen i fråga om ordnande avsamhällstekniska tjänster. Service kan ordnasoch skaffas tillsammans i större utsträckningän i dag om det på det sättet går att producerabättre eller förmånligare tjänster än för närva-rande.

De viktigaste elementen i samhällstekniskasektorns all verksamhet är planmässighet ochlångsiktighet.


13

SivistystoimiKaupunginvaltuuston 15.11.2004 (§ 62) hy-väksymän sivistyspoliittisen ohjelman mukai-sesti sivistystoimen yhteisinä toimintalinjoinaovat yhteisöllisyys, kansainvälisyys ja moni-kulttuurisuus, elinikäinen oppiminen tietoyh-teiskuntataitojen omaksuminen ja hyvinvoinninturvaaminen.

Sivistystoimella on yhteisiä poikkihallinnollisiahankkeita, jotka omalta osaltaan edistävät hy-vinvointia ja yhteisöllisyyttä kaupungissa. Pal-veluista tiedottamisen, asiakaskyselyjen ja -selvitysten ja saadun palautteen avulla var-mistetaan kuntalaisten mahdollisuus osallistuaja vaikuttaa toiminnan kehittämiseen.

Yhteisöllisyys on perusta paikallisuuteen, yh-teistyöhön ja verkostoitumiseen. Yhteisölli-syyttä vahvistetaan edelleen kehittämällä yh-teistyötä paikallisten yhdistysten kanssa. Toi-minnan kehittämiseen kuuluu myös kaupunginmyöntämien toiminta-avustusten ja tilamuo-dossa annettavan tuen arvioiminen uudelleen.

Kestävän kehityksen teema otetaan huomioonkaikessa toiminnassa ja pääkaupunkiseudunilmastostrategian toteutumista edistetään. Kai-killa koulutustasoilla huomioidaan ilmasto-strategian mukainen valistustoiminta ja asen-nekasvatus.

Kauniaisten koulutoimi on kilpailukykyinen,tulevaisuuteen suuntautunut, kuntalaistenosaamistarpeet ja hyvinvoinnin huomioiva ak-tiivinen toimija. Osana pääkaupunkiseudunyhteistyötä Kauniainen edistää yhteistyötäEspoon kanssa toimivan oppilaspohjan var-mistamiseksi pitkällä tähtäimellä.

Sivistystoimen hallinnollisia prosesseja suju-voitetaan ja tulosalueiden välistä yhteistoimin-taa kehitetään.

BildningEnligt det av stadsfullmäktige 15.11.2004 (§62) godkända bildningspolitiska programmet ärbildningssektorns gemensamma riktlinjer sam-hällsgemenskap, internationalism och kulturellmångfald, livslångt lärande, färdigheter förinformationssamhället och tryggande av väl-färden.

Bildningssektorn har gemensamma tväradmi-nistrativa projekt som bidrar till att främja väl-färden och samhörigheten i staden. Kommun-invånarnas möjligheter att delta och påverkaverksamhetsutvecklingen säkras med hjälp avinformation om tjänsterna, kundenkäter ochkundutredningar och den erhållna responsen.

Samhällsgemenskap utgör grunden för lokalverksamhet, samarbete och bildande av nät-verk. Gemenskapen stärks ytterligare genomatt man utvecklar samarbetet med lokala före-ningar. Verksamhetsutvecklingen omfattarockså en omvärdering av de av staden bevil-jade verksamhetsbidragen och stöden i formav lokaler.

Temat hållbar utveckling beaktas i all verk-samhet och genomförandet av huvudstadsre-gionens klimatstrategi främjas. På alla utbild-ningsnivåer fästs vikt vid upplysning och atti-tydpåverkan enligt klimatstrategin.

Grankullas skolväsende är en konkurrenskraf-tig, framtidsorienterad aktiv aktör som tar hän-syn till invånarnas kompetensbehov och väl-färd. Som en del av samarbetet i huvudstads-regionen främjar Grankulla samarbetet medEsbo för att säkra ett fungerande elevunderlagpå lång sikt.

Bildningssektorns administrativa processergörs smidigare och samarbetet mellan resul-tatområdena utvecklas.


14

2.3 Strategiset linjaukset - Strategiska riktlinjerTaloussuunnitelmakauden 2008 � 2010 stra-tegiset tavoitteet on kuvattu käyttötalousosantoimialakohtaisissa tavoitteissa. Kaupungintoiminnan painopistealueina ja koko organi-saatiolle yhteisinä kärkihankkeina valtuusto onvahvistanut seuraavat strategiset hankkeet.

1Kaupungin itsenäisyys lähtökohtana osallistu-taan pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksentoteuttamiseen

2Perusterveydenhuollon ja siihen läheisestiliittyvän sosiaalihuollon kehittäminen yhteis-työssä Espoon ja muiden naapurikuntienkanssa

3Koulujen toiminnan sopeuttaminen muuttuviinoppilasmääriin

4Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

5Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen pal-velutoiminnassa toiminnallisesti ja taloudelli-sesti tehokkaampien menetelmien saavuttami-seksi

6Kansalaisyhteisön toimintaedellytysten kehit-täminen sekä asukas- ja käyttäjädemokratianedistäminen

7Kaupunki selvittää tehokkaimmat käytettävis-sään olevat keinot ilmastomuutoksen torjumi-seen ja toteuttaa osaltaan pääkaupunkiseudunilmastostrategiaa.

8Kaupungin keskusta-alueen kehittäminenomaleimaiseksi, modernin huvilakaupunginkeskustaksi.

9Maankäytön periaatteiden tarkastelu ja selvitysmaankäytön kehittämismahdollisuuksista tu-kemaan kaupunkirakenteen eheyttämistä.

De strategiska målen för ekonomiplaneperio-den 2008 � 2010 beskrivs i driftsekonomide-lens sektorspecifika mål. Som prioriterade om-råden i stadens verksamhet och gemensammaspetsprojekt för hela organisationen har full-mäktige fastställt nedan nämnda strategiskaprojekt.

1Med stadens självständighet som utgångs-punkt medverkar staden i fullföljandet av hu-vudstadsregionens samarbetsavtal.

2Primärvården och den till denna nära anknutnasocialvården utvecklas i samråd med Esbooch andra grannkommuner.

3Skolornas verksamhet anpassas till de växlan-de elevantalen.

4Välfärd och hälsa främjas.

5Data- och kommunikationstekniken utnyttjas iserviceverksamheten för att frambringa funk-tionellt och ekonomiskt effektivare metoder.

6Medborgarsamhällets verksamhetsförutsätt-ningar utvecklas och invånar- och användar-demokratin främjas.

7Staden utreder de effektivaste till buds ståen-de metoderna för att bekämpa klimatföränd-ringen och genomför för sin del huvudstadsre-gionens klimatstrategi.

8Stadens centrumområde utvecklas till ett uniktcentrum för en modern villastad.

9Principerna för markanvändning granskas ochen utredning görs av möjligheterna att utvecklamarkanvändningen så att den stödjer en en-hetligare stadsstruktur.


15

3 TALOUDEN LÄHTÖKOHDAT - EKONOMISKA UTGÅNGSPUNKTER

3.1 Kuntatalouden yleiset näkymät -Det allmänna läget inom den kommunala ekonomin

Tulojen kehitysKuntien verotulot muodostavat lähes puolet(48 %) kuntien kokonaistulosta. Kunnallisveronosuus veroista on noin 86 prosenttia, yhteisö-veron osuus noin 8 prosenttia ja kiinteistöve-ron osuus noin 6 prosenttia. Käyttökustan-nusten valtionosuudet ovat noin 17 prosenttiakuntien kokonaistuloista.

Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan kes-kimäärin 3,7 prosenttia vuosittain. Kehysarvionloppuvuosina verotulojen kasvun arvioidaanhidastuvan, kun väestön ikärakenteen muu-toksen myötä työvoiman tarjonnan vähenemi-nen heikentää talouden kasvumahdollisuuksia.Hallitusohjelmaan sisältyvä kunnallisverotuk-sen perusvähennyksen korottaminen (vuonna2010) vaikuttaa myös vähentävästi kunnallis-veron tuottoon. Valtionosuuksiin tehdäänvuonna 2008 täysimääräinen indeksikorotussekä lain mukainen uusimuotoinen valtion jakuntien välinen täysimääräinen kustannusjaontarkistus.

Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan mak-sujen jälkeenjääneisyyden huomioiva sosiaali-ja terveydenhuollon maksu-uudistus. Samallaluodaan järjestelmä, jossa maksut seuraavatjatkossa kustannuskehitystä. Sosiaali- ja ter-veyspalvelujen käyttäjiltä perittyjä maksuja onviimeksi korotettu vuoden 2002 alusta. Uudis-tuksen arvioidaan toteutuvan siten, että mak-sukorotukset astuvat voimaan 1.8.2008.

Menojen kehitysVuosien 2008-2011 toimintamenojen ennakoi-daan kasvavan keskimäärin 4,6 prosenttiavuodessa. Tämä arvio kuvaa koko kuntatalou-den keskimääräistä kehitystä, eikä se sellaise-naan ole suoraan rinnastettavissa kaikkiinkuntiin. Kuntien henkilöstömäärän on oletettukasvavan 4 000 henkilöllä vuodessa ja kohoa-van 474 000 henkilöön vuonna 2011.

Kuntien kokonaismenoista runsaat 75 pro-senttia muodostuu kahdelta suurimmalta toi-mialalta, sosiaali- ja terveystoimesta sekäopetus- ja kulttuuritoimesta. Palkkausmenoihinkuluu runsaat 50 prosenttia kuntien kokonais-

InkomstutvecklingKommunernas skatteinkomster utgör nästanhälften (48 %) av deras totala inkomster.Kommunalskattens andel av skatterna är ca86 procent, samfundsskattens ca 8 procentoch fastighetsskattens ca 6 procent. Statsan-delarna för driftskostnader är ca 17 procent avkommunernas totala inkomster.

Kommunernas skatteinkomster beräknasstiga med i genomsnitt 3,7 procent per år. Un-der ramkalkylens senare år väntas skattein-komstökningen bli långsammare, då det tillföljd av förändringar i befolkningens ålders-struktur minskade arbetskraftsutbudet försva-gar möjligheterna till ekonomisk tillväxt. Den iregeringsprogrammet ingående höjningen avgrundavdraget vid kommunalbeskattningen (år2010) kommer också att sänka kommunal-skatteintäkterna. År 2008 görs en full index-höjning av statsandelarna samt en enligt dennya modellen utförd lagenlig justering av kost-nadsfördelningen mellan staten och kommu-nerna till fullt belopp.

I enlighet med regeringsprogrammet verkställsen avgiftsreform inom social- och hälsovårdensom beaktar eftersläpningen i klientavgifterna.Samtidigt skapas ett system där avgifterna ifortsättningen följer kostnadsutvecklingen. Deavgifter som tas ut av dem som använder so-cial- och hälsovårdstjänster har senast höjtsvid ingången av 2002. Reformen beräknasgenomföras så att avgiftshöjningarna träder ikraft 1.8.2008.

UtgiftsutvecklingVerksamhetsutgifterna 2008-2011 väntas stigamed i genomsnitt 4,6 procent per år. Den häruppskattningen beskriver hela kommunaleko-nomins genomsnittliga utveckling och kan somsådan inte direkt tillämpas på alla kommuner.Antalet anställda i kommunerna beräknas ökamed 4 000 per år och uppgå till 474 000 år2011.

Drygt 75 procent av kommunernas totala ut-gifter uppstår i de två största sektorerna, soci-al- och hälsovårdssektorn samt undervisnings-


16

menoista. Ikärakenteen ja väestön määränmuutoksesta johtuen sosiaali- ja terveyden-huollon menojen arvioidaan kasvavan vuosina2008-2011 noin 500 miljoonaa euroa.

Hallitusohjelman esitysten toteuttamiseen liit-tyen maksettavien sosiaali- ja terveydenhuol-lon valtionosuuksien korotusten arvioidaanlisäävän kuntien menoja 63 miljoonaa euroavuosittain eli yhteensä 252 miljoonaa euroavuonna 2011. Ne kohdistuvat muun muassaterveydenhuollon vahvistamiseen, kotipalve-lujen ja vanhusten laitoshoidon henkilöstönlisäämiseen, omaishoidon kattavuuden pa-rantamiseen ja tuen kehittämiseen, vammais-ten henkilökohtaisen avustusjärjestelmän ke-hittämiseen, perhehoidon kehittämiseen sekälapsiperheiden kotipalvelun parantamiseen.

Vuonna 2009 korotetaan lasten kodinhoidontuen hoitorahaa 20 eurolla ja yksityisen hoidontukea 23 eurolla. Lisäksi vuonna 2010 korote-taan osittaista hoitorahaa 20 eurolla.

Neuvottelutuloksen mukaiset virka- ja työehto-sopimukset tulivat voimaan 1.10.2007. Kahdenvuoden ja neljän kuukauden pituinen sopimus-kausi päättyy 31.1.2010. Sopimus sisältääsopimuskauden aikana kolme yleiskorotusta jalisäksi paikallisia järjestelyvaraeriä. Kustan-nusvaikutukset on arvioitu olevan koko sopi-muskauden aikana keskimäärin n. 12 %. Ko-rotuksilla on merkittävä vaikutus henkilöstö-menojen kasvuun. Tämän hetkisten tietojenmukaan kuntatyönantajan sosiaalivakuutus-maksuissa ei tapahdu kovin merkittäviä muu-toksia. Sosiaaliturvamaksut alenevat hieman.Työttömyysturvamaksun palkkasummarajaakorotetaan nykyisestä lähes 1,7 miljoonaaneuroon. Työnantajan keskimääräinen ennakol-linen KuEL-maksu alenee 0,1 prosenttiyksik-köä.

och kultursektorn. Drygt 50 procent av kom-munernas totala utgifter går till löneutgifter. Pågrund av förändringar i åldersstrukturen ochinvånarantalet beräknas social- och hälso-vårdsutgifterna växa med ca 500 miljoner eurounder 2008-2011.

De höjningar av statsandelarna för social- ochhälsovården som hänför sig till realiseringenav förslagen i regeringsprogrammet beräknasöka kommunernas utgifter med 63 miljonereuro per år, dvs. med sammanlagt 252 miljo-ner euro år 2011. Höjningarna hänför sig tillbl.a. stärkande av primärvården, utökad hem-service och mera personal till institutionsvår-den för äldre, mera heltäckande närstående-vård och utveckling av stödet till närstående-vården, utvecklande av systemet med person-liga assistenter för handikappade, utvecklandeav familjevården samt förbättrande av hem-servicen för barnfamiljer.

År 2009 höjs vårdpenningen enligt stödet förhemvård av barn med 20 euro och stödet förprivat vård med 23 euro. Dessutom höjs denpartiella vårdpenningen med 20 euro 2010.

Tjänste- och arbetskollektivavtalen enligt för-handlingsresultatet trädde i kraft 1.10.2007.Avtalsperioden på två år och fyra månader gårut 31.1.2010. Avtalet inbegriper tre allmännaförhöjningar under avtalsperioden och dessut-om lokala justeringspotter. Kostnadseffektenunder hela avtalsperioden beräknas vara igenomsnitt ca 12 %. Förhöjningarna har enbetydande inverkan på ökningen av personal-utgifter. Enligt de för närvarande tillgängligauppgifterna kommer det inte att ske väsentligaförändringar i kommunarbetsgivarens social-försäkringsavgifter. Socialskyddsavgifternasjunker en aning. Gränsen för lönesummornaför arbetslöshetsförsäkringspremien höjs frånden nuvarande till nästan 1,7 miljoner euro.Arbetsgivarens genomsnittliga i förskott betal-da KomPL-avgift sjunker med 0,1 procenten-heter.


17

3.2 Taloudellinen tilanne PKS-seudulla ja Kauniaisissa -Det ekonomiska läget i huvudstadsregionen och i Grankulla

3.2.1 Seudun talous

Korkeasuhdanne jatkui Helsingin seudullavuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla. Tuo-tanto kasvoi Helsingin seudulla, käsittäen pää-kaupunkiseudun sekä kehyskunnat, ennakko-arvion mukaan noin 4 prosenttia vuodesta2006 vuoden 2007 toisella neljänneksellä. Ra-kentaminen ja yksityiset palvelualat kasvoivatedelleen nopeasti. Sen sijaan teollisuudenkasvu hidastui viime vuodesta. Vuodesta 2000Helsingin seudun tuotanto on kasvanut 24prosenttia, kun koko maassa nousua on kerty-nyt hieman vähemmän.

Kuluttajien luottamus vahvistui entisestäänvuoden 2007 toisella neljänneksellä ja se oliennätyksellisen korkealla kesäkuussa 2007.Kuluttajien luottamusta kuvaava saldoluku olikesäkuussa 24 (tammikuussa 2007 saldolukuoli 19). Pääkaupunkiseudun kuluttajat ovatolleet perinteisesti näkemyksissään kokomaata luottavaisempia. Koko maan kulutusin-dikaattori oli kesäkuussa 20, joka oli sekinkorkein arvo seitsemään vuoteen.

Pääkaupunkiseudun kuluttajat luottavat Suo-men talouden kehitykseen ja sitä kuvaava sal-doluku olikin 7 kesäkuussa. Edellisenä kuu-kautena se oli vielä vahvempi ja saldoluku oli10. Alkuvuodesta näkemykset eivät olleet yhtäluottavaiset. Pääkaupunkiseudun kuluttajistanoin kolmasosa olettaa maamme taloudellisentilanteen vuoden kuluttua hieman paremmaksija puolet olettaa tilanteen säilyvän entisellään.Koko maassa 26 prosenttia odottaa pientäparannusta ja 52 prosenttia olettaa tilanteensäilyvän samanlaisena. Koko maassa saldolu-ku oli kesäkuussa 4.

3.2.2 Kauniainen

Kauniaisten kaupungin tilikauden 2006 tulososoittaa noin 1,1 miljoonan euron ylijäämää.Saavutettuun tuloon ja tuloksen kääntymisenylijäämäiseksi vaikuttivat kertaluonteisetmyyntitulot, jotka paransivat tulosta 3,3 miljoo-nalla eurolla.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talousarvi-on 2007 ja taloussuunnitelman vuosille 2007-2009 kokouksessaan 13.11.2006 (§ 68). Vah-vistetun taloussuunnitelman kaikki vuodet ovat

3.2.1 Regionens ekonomi

Högkonjunkturen fortsatte i Helsingforsregio-nen under den första hälften av 2007. Enligtförhandskalkylerna ökade produktionen i Hel-singforsregionen, som består av huvudstads-regionen och kranskommunerna, med omkring4 procent från år 2006 till det andra kvartalet2007. Den snabba tillväxten fortsatte i bygg-branschen och inom privat service. Däremotvar industrins tillväxt inte lika snabb som åretinnan. Från år 2000 har produktionen i Hel-singforsregionen ökat med 24 procent, medanökningen i hela landet varit något mindre.

Konsumenternas förtroende förstärktes ytterli-gare under det andra kvartalet 2007 och varrekordhögt i juni 2007. Den indikator som be-skriver konsumenternas förtroende var i juni24 (i januari 2007 var indikatorn 19). I huvud-stadsregionen har konsumenterna traditionellthaft större förtroende till ekonomin än i helalandet. Hela landets konsumtionsindikator var ijuni 20, vilket också det är det högsta värdetpå sju år.

Huvudstadsregionens konsumenter litar påden ekonomiska utvecklingen i Finland ochden delindikator som beskriver detta var 7 ijuni. I maj var den ännu starkare och indikatornvar 10. I början av året var förtroendet inte likastort. Av konsumenterna i huvudstadsregionenförväntar sig omkring en tredjedel att landetsekonomiska situation är litet bättre om ett åroch hälften väntar sig att den är oförändrad. Ihela landet förväntar sig 26 procent en litenförbättring och 52 procent ett oförändrat läge. Ihela landet var indikatorn i juni 4.

3.2.2 Grankulla

Grankulla stads resultat för räkenskapsperio-den 2006 uppvisar ett överskott på ca 1,1 mil-joner euro. Försäljningsinkomster av engångs-karaktär, som förbättrade resultatet med 3,3miljoner euro, inverkade på inkomsterna ochpå att resultatet blev positivt.

Stadsfullmäktige godkände budgeten 2007och ekonomiplanen 2007-2009 vid sitt möte13.11.2006 (§ 68). Alla åren i den fastställdaekonomiplanen uppvisar underskott.


18

alijäämäisiä.

Lautakuntien valmistelun lähtökohtana on ai-emmin TA 2007 käsittelyssä, kaupunginval-tuustossa 13.11.2006 vahvistettu lautakunta-tasoinen raami. Poikkeuksen muodostaa sosi-aali- ja terveyslautakunta. Tiedossa ollut 0,595miljoonan euron kustannusten nousu Helsinginja uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) eri-koissairaanhoidon menojen osalta on lisätty javahvistettu sosiaali- ja terveystoimen toimin-tamenojen määrään kehyksessä. Määräraha-varaus vastasi suuruudeltaan HUSn esittämäävarausta kunnalle HUSn alustavassa vuoden2008 talousarvioehdotuksessa.

Utgångspunken för beredningen i nämndernaär de av fullmäktige 13.11.2006 vid behand-lingen av budgeten 2007 fastställda ramarnaför nämnderna. Ett undantag utgörs av social-och hälsovårdsnämnden. Den kostnadsökningpå 0,595 miljoner euro i fråga om Helsingforsoch Nylands sjukvårdsdistrikts (HNS) utgifterför specialiserad sjukvård som man haft kän-nedom om har lagts till social- och hälsovårds-sektorns verksamhetsutgifter i ramen. Till sinstorlek motsvarar anslagsreserveringen den avHNS föreslagna reserveringen för kommunen iHNS preliminära budgetförslag för 2008.


19

4 TALOUSARVIOEHDOTUS - BUDGETFÖRSLAGKuntalain 65.1 §:n mukaan valtuuston on vuo-den loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalleseuraavaksi vuodeksi talousarvio. Sen hyväk-symisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttä-vä myös taloussuunnitelma kolmeksi vuodeksitai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi).Talousarviovuosi on suunnittelukauden en-simmäinen vuosi. Investointitarpeiden pitkä-jänteisen hallinnan helpottamiseksi investoin-tiohjelma kattaa viisi seuraavaa vuotta.

Kuntalain 65.2 §:n mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toimin-nalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio-ja suunnitelma on laadittava siten, että edelly-tykset kunnan tehtävien hoitamiseen turva-taan. Lain 65.3 § myös edellyttää, että talous-arviossa ja �suunnitelmassa tai niiden hyväk-symisen yhteydessä on päätettävä toimenpi-teistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittamaalijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kerty-väksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudellakatetaan. Talousarvion ja taloussuunnitelmanlaadinnassa on otettu myös huomioon Kunta-liiton antamat laadintaohjeet ja suositukset.

Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta onastunut voimaan 23.2.2007, samoin lakia täy-dentävä asetus. Laki on voimassa vuoden2012 loppuun. Lain tavoitteena on elinvoimai-nen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntara-kenne. Lisäksi lain tavoitteena on varmistaakoko maassa laadukkaat ja asukkaiden saata-villa olevat palvelut. Talousarvion 2008 sekäsitä seuraavien vuosien valmistelun lähtökoh-tana pidetään vuoden 2007 aikana 7 §:n (Kau-niainen osana pääkaupunkiseutua) ja 10 §:n(yksittäisen kunnan osuuden eli Kauniaisten)mittavaa valmistelutyötä, jota mm. kaupungin-hallitus ja valtuusto on käsitellyt valmistelun erivaiheissa.

Vuoden 2008 talousarvioehdotus perustuulautakuntien tekemiin talousarvioehdotuksiin,joiden valmistelu pohjautui kaupunginhallituk-sen 13.6.2007 antamiin talousarvion ja talous-suunnitelmaehdotuksen laatimisohjeisiin.

Enligt 65 § 1 mom. i kommunallagen ska full-mäktige före utgången av året godkänna enbudget för kommunen för det följande kalen-deråret. I samband med att budgeten god-känns ska fullmäktige också godkänna enekonomiplan för tre eller flera år (planeperiod).Budgetåret är ekonomiplaneperiodens förstaår. För att underlätta den långsiktiga förvalt-ningen av investeringsbehoven täcker inve-steringsplanen de följande fem åren.

Enligt 65 § 2 mom. i kommunallagen godkännsmålen för kommunens verksamhet och eko-nomi i budgeten och ekonomiplanen. Budge-ten och ekonomiplanen ska göras upp så attförutsättningarna för skötseln av kommunensuppgifter tryggas. I lagens 65 § 3 mom. förut-sätts att det i anslutning till budgeten och eko-nomiplanen eller i samband med att de be-handlas ska beslutas om åtgärder genom vilkaunderskott i föregående års balans och detunderskott som beräknas uppkomma det årbudgeten görs upp ska täckas under planperi-oden. När budgeten och ekonomiplanen hargjorts upp har också Kommunförbundets an-visningar och rekommendationer beaktats.

Lagen om en kommun- och servicestrukturre-form trädde i kraft 23.2.2007 liksom även denförordning som kompletterar lagen. Lagen är ikraft till utgången av 2010. Lagens mål är enlivskraftig och funktionsduglig samt enhetligkommunstruktur. Dessutom är lagens mål att ihela landet säkerställa service av hög kvalitetsom är tillgänglig för invånarna. Utgångs-punkten för beredningen av budgeten 2008och de därpå följande åren är det omfattandeberedningsarbete som under 2007 utfördesmed anledning av 7 § (Grankulla som en delav huvudstadsregionen) och 10 § (den enskil-da kommunens, dvs. Grankullas, utredning) iovan nämnda lag och som bl.a. stadsstyrelsenoch fullmäktige har behandlat i olika skeden avberedningen.

Budgetförslaget 2008 baserar sig på nämn-dernas budgetförslag. Beredningen av dessautgick från de av stadsstyrelsen 13.6.2007givna anvisningarna för uppgörande av budgetoch ekonomiplan.


20

4.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne, sitovuus ja seuranta -Budgetens och ekonomiplanens struktur och bindande verkan samtuppföljning

Talousarvion rakenne ja sitovuusKuntalain taloutta koskevien säännösten mu-kaisesti kaupunki määrittelee taloussuunnitel-massa palvelutoimintansa laajuuden sekä jär-jestämiensä palveluiden laadun. Toiminnanpäätavoitteet ja strategiset linjaukset on mää-ritelty taloussuunnitelmaan kappaleessa 2.2sekä 2.3.

Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslas-kelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.Samaa rakennetta noudattaa myös talous-suunnitelma. Talousarvion käyttötalousosa jainvestointiosa ovat toiminnan ohjauksen väli-neitä. Talousarvion tuloslaskelmaosan ja ra-hoitusosan avulla tarkastellaan kunnan koko-naistalouden kehitystä tuloksen muodostuksenja rahoituksen näkökulmista. Valtuusto hyväk-syy talousarvion yhteydessä kuntalain edellyt-tämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet,määrärahat ja tuloarviot. Näistä voidaan poi-keta vain valtuuston päätöksin.

Rahoitusosa kuvaa tulorahoituksen riittävyyttäpääoma- ja investointimenoihin, rahoitusjää-mään ja sen käytön tai rahoitustarpeen ja senkattamisen. Rahoitusosassa esitetään pitkäai-kaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulotkuten anto- ja ottolainojen muutokset. Rahoi-tusosa sisältää lisäksi rahoituslaskelman, jo-hon tiedot siirtyvät tuloslaskelma- ja investoin-tiosasta.

Sitovat määrärahat ja tuloarviot on rasteroitukäyttötalouden toimintayksikkötasoisissa tu-loslaskelmissa.

Sisäiset erät (sisäiset menot) sisältyvät sekämäärärahaan että tuloarvioon. Vastaavasti nesisältyvät myös koko kaupungin tuloslaskel-maan. Sisäisten palvelujen, kuten ruoka- japuhdistuspalvelut, hinnoissa on mukana toi-minnan välillisetkin kustannukset. Sisäisiinvuokriin sisältyy vuosikunnossapidon ja ylläpi-don lisäksi myös kiinteistöjen poistot ja las-kennallinen korko. Toiminnan muut poistot,jotka ovat lähinnä toimialan irtaimesta omai-suudesta suoritettavia poistoja �ovat erillisenälaskennallisena eränä.

Investointiosassa esitetään investointimenot ja�tulot. Lopullisesti meno määritellään inves-

Budgetens struktur och bindande verkanEnligt kommunallagens bestämmelser omekonomin fastställer kommunen i sin ekonomi-plan omfattningen av och kvaliteten på detjänster som ordnas. De viktigaste verksam-hetsmålen och strategiska riktlinjerna har fast-ställts i ekonomiplanen i kapitel 2.2 och kapitel2.3.

Budgeten består av en driftsekonomi- och re-sultaträkningsdel samt en investerings- ochfinansieringsdel. Samma uppställning följsockså i ekonomiplanen. Budgetens driftseko-nomidel och investeringsdel är redskap förverksamhetsstyrningen. Med hjälp av budge-tens resultaträkningsdel och finansieringsdelgranskas hur kommunens totalekonomi ut-vecklas ur resultatbildnings- och finansierings-synvinkel. Fullmäktige godkänner i sambandmed budgeten målen för kommunens verk-samhet och ekonomi, anslagen och inkomst-kalkylerna, såsom kommunallagen förutsätter.Avvikelser från dessa kan göras endast efterbeslut av fullmäktige.

Finansieringsdelen beskriver hur de internttillförda medlen räcker till för att täcka kapital-och investeringsutgifterna, det finansiella spa-randet och användningen av denna eller finan-sieringsbehovet och täckningen av detta. Ifinansieringsdelen uppges de utgifter och in-komster som hänför sig till långfristig finansie-ring, såsom ändringar i ut- och inlåningen.Finansieringsdelen innehåller dessutom enfinansieringskalkyl till vilken uppgifterna över-förs från resultaträknings- och investeringsde-len.

Bindande anslag och beräknade inkomster ärskuggade i varje sektors resultaträkning idriftsekonomidelen.

Interna poster (interna utgifter) ingår i bådeanslag och inkomstbudgeten. På motsvarandesätt ingår de också i resultaträkningen för helastaden. I priserna för interna tjänster, såsomkost- och rengöringsservice, ingår även deindirekta kostnaderna för verksamheten. Deinterna hyrorna omfattar förutom årsunderhålloch drift också avskrivningar på fastigheteroch en kalkylerad ränta. Övriga avskrivningar,som främst är avskrivningar på sektorernas


21

tointimenoksi (käyttöomaisuuden lisäykseksi)tai käyttömenoksi aikanaan tilinpäätöksen yh-teydessä noudattaen KV:n hyväksymää käyt-töomaisuuden arvostusta ja poistosuunnitel-maa koskevaa ohjetta. Myös investointiosanmeno- ja tulomäärärahat koskevat kirjanpito-lain mukaisesti kalenterivuoden menoja ja tu-loja. Investointihankkeen myöhentyessä jaulottuessa vuodenvaihteen yli on oikeus jatkaahankkeen toteuttamista edellyttäen, että hank-keen menot kokonaisuutena pysyvät edellisenvuoden määrärahan puitteissa. Hankkeidenjatkamisen vaikutukset talousarvioon käsitel-lään erikseen talousarvion teknisenä muutok-sena (kirjanpitotekninen määräraha).

Investointimäärärahat ovat sitovia tulosalue-tai investointiryhmittäin, talonrakennusinves-tointien kohdalla kuitenkin hankekohtaisesti.Talonrakennusinvestoinnit on esitetty pääosinkiinteistökohtaisesti eriteltynä eri toimenpitei-siin. Liikenneväylistä ja viheralueista sekä pi-hojen perusparannustoimenpiteistä talous-suunnitelmaan sisältyy toimintaa ohjaavaterittelyt. Investointiosan sitovat määrärahat jatuloarviot on esitetty rasteroituna investoin-tiosan yhteenvetotaulukossa.

Koulujen talousarvio määräytyy KH:n päättä-män kouluastekohtaisen tuntikehyskertoimenmukaisesti. Rakenteeltaan talousarvio koostuukevät- (7 kk) ja syyslukukausien (5 kk) sum-masta. Lukukaudet kuuluvat eri kouluvuosiin,jotka poikkeavat toisistaan oppilasmäärien,tuntien lukumäärien ja opettajien suhteen.

Yleisopetuksen tunnit koostuvat koululle an-netun oppilaskohtaisen kertoimen ja oppilas-määrän tulosta. Erityisopetuksen tunnit muo-dostuvat oppilaskohtaisen erityisopetuskertoi-men ja oppilasmäärän tulosta. Sijaistunteja onperusopetuksen kouluilla budjetoitu 35 h/vko jalukioille 20 h/vko.

Opettajien palkkabudjetti rakentuu siten, ettätalousarvion valmisteluvuoden kevätlukukau-den keskimääräinen kuukausihinta kerrotaankahdellatoista kuukaudella ja tarkennetaanloppusumma muuttuneen oppilasmäärän/tuntikehyksen mukaan.

Poikkeamaa koulujen kesken aiheuttaa jär-jestelmässä sitomatta olevat "HOJKS-tunnit",joiden määrä perustuu erityisopetukseen siir-topäätöksellä opiskelevien oppilaiden mää-rästä valtio rahoittaa HOJKS- tunnit kokonai-suudessaan erityisoppilaan valtionosuudenkorotetussa muodossa.

lösa egendom, anges som en separat kalkyl-mässig post.

I investeringsdelen anges investeringsutgifter-na och investeringsinkomsterna. En utgift fast-ställs slutgiltigt som investeringsutgift (ökningav anläggningstillgångarna) eller driftsutgift isamband med bokslutet utgående från denanvisning som STF godkänt för värderingen avanläggningstillgångar och för avskrivningspla-nen. Även investeringsdelens utgifts- och in-komstanslag hänför sig enligt bokföringslagentill kalenderårets utgifter och inkomster. Om ettinvesteringsprojekt blir fördröjt och sträcker sigöver årsskiftet, kan projektet fortgå under för-utsättning att utgifterna för projektet som hel-het hålls inom föregående års anslagsram.Effekterna på budgeten av fortsättning av pro-jekt behandlas separat som en teknisk ändringav budgeten (bokföringstekniskttilläggsanslag).

Investeringsanslagen är bindande per resul-tatområdes- eller investeringsgrupp med un-dantag av anslagen för husbyggnadsinvester-ingar, som är bindande per projekt. Husbygg-nadsinvesteringarna redovisas i huvudsak perfastighet varvid de olika åtgärderna specifice-ras. I fråga om trafikleder och grönområdensamt grundliga förbättringar av gårdsområdeningår i ekonomiplanen verksamhetsstyrandespecifikationer. Investeringsdelens bindandeanslag och beräknade inkomster är skuggade iinvesteringsdelens sammanfattande tabell.

Skolornas budget bestäms enligt den av STSbeslutade timresurskoefficienten för varjeskolstadium. Budgeten består av summan avvårterminen (7 mån.) och höstterminen (5mån.). Terminerna hör till olika skolår somavviker från varandra i fråga om elevantal,timantal och lärare.

Timmarna för allmän undervisning består avprodukten av den för skolan fastställda koeffi-cienten per elev och antalet elever. Timmarnaför specialundervisning består av produkten avden elevspecifika specialundervisningskoeffi-cienten och antalet elever. I skolorna inom dengrundläggande utbildningen har 35 h/veckabudgeterats för vikarietimmar och i gymnasier-na 20 h/vecka.

Lärarnas lönebudget är uppbyggd så att detgenomsnittliga månadspriset för vårterminendet år som budgeten bereds multipliceras medtolv månader och slutsumman preciseras en-ligt förändringar i elevantal/timresurser.


22

SeurantaToiminnan ohjaaminen asetettujen tavoitteidensaavuttamiseksi vaatii kiinteää, ajanmukaistaja säännöllistä seurantaa. Lautakunnat valvo-vat alaistaan toimintaa mm. talousarvion to-teutumista ennakoivan raportoinnin avulla jaedellyttävät selontekoa toimenpiteistä, joihinpoikkeamat ovat johtaneet. Koko kaupungintoiminnan, strategioiden toteutuminen ja talou-den seuraaminen vuoden aikana raportoidaansäännöllisin menetelmin kuukausittain kau-punginhallitukselle. Osavuosikatsaus tehdäänkaksi kertaa vuodessa, jolloin raportoinnin li-säksi laaditaan ennuste käyttötalouden toteu-tumisesta 30.4. sekä 31.8. toteutuneen tilan-teen perusteella. Investointien toteutumisen-nustetta sekä tuntikehyksen käyttöä seurataankuukausittain ja se on osa talousraportointia.Merkittävistä poikkeamista töiden etenemises-sä verraten työsuunnitelmaan raportoidaansäännöllisesti samassa yhteydessä. Kaupun-gin tasolla laadittavan kuukausiraportin val-mistumistavoite on seuraavan kuukauden 15.päivä.

Avvikelser mellan skolorna orsakas av de isystemet obundna �IUP-timmarna�, vars antalberor på antalet elever som överförts till speci-alundervisningen. IUP-timmarna finansieras isin helhet med den förhöjda statsandel somstaten betalar för specialelever.

UppföljningStyrning av verksamheten i syfte att uppnå deställda målen kräver en kontinuerlig, aktuelloch regelbunden uppföljning. Nämndernaövervakar den verksamhet som sorterar underrespektive nämnd med hjälp av bl.a. regel-bundna prognoser för budgetutfallet och kräverredogörelser för de åtgärder som avvikelserhar lett till. Uppföljningen av hela stadensverksamhet och av genomförandet av utveck-lingsstrategin samt målen och ekonomin underåret rapporteras månatligen till stadsstyrelsen.En delårsrapport utarbetas två gånger om året,då det utöver rapporten också görs en prognosför driftsbudgetens utfall enligt situationen 30.4och 31.8. Prognosen för investeringsutfalletoch timresursanvändningen följs upp månatli-gen och utgör en del av den ekonomiska rap-porteringen. Samtidigt rapporteras regelbundetom betydande avvikelser i hur arbetena fort-skrider jämfört med arbetsplanen. Målet är attden månadsrapport som gäller hela stadensverksamhet är färdig den 15 följande månad.

4.2 Tulojen kehitys - Inkomstutveckling4.2.1 VerotulotKaupungin verotulot muodostuvat kunnan tu-loverosta, osuudesta yhteisöveron tuottoon,kiinteistöverosta sekä koiraverosta.

4.2.1.1 Kunnan tuloveroKunnallisvero on kunnalle maksettava tulove-ro. Kunnat vahvistavat kunnallisveroprosent-tinsa vuosittain.

Verotuloarvio suunnitteluvuosille perustuu val-tion verohallinnon ja Suomen Kuntaliiton yllä-pitämään kuntien verotulojen ennustekehik-koon. Arviota on sen pohjalta suhteutettu Kau-niaisissa poikkeusvuosien aiheuttamiin ilmiöi-hin kunnallisverotulojen osalta.

Talousarvioehdotuksessa kunnan tuloverontuotto on laskettu 16 prosentin mukaan. Talo-ussuunnitelmavuosien 2009-2010 osalta kun-nan tuloveron tuotto on laskettu KH:n31.10.2007 päätöksen mukaan 16,50 % mu-kaan. Verotulojen laskentaolettama perustuumyös siihen, että kunnan jako-osuus säilyy

4.2.1 SkatteinkomsterStadens skatteinkomster består av kommu-nens inkomstskatt, andel av intäkterna frånsamfundskatten, fastighetsskatt ochhundskatt.

4.2.1.1 Kommunens inkomstskattKommunalskatten är en inkomstskatt som be-talas till kommunen. Kommunerna fastställerårligen sina kommunalskattesatser.

Skatteinkomstkalkylen för ekonomiplaneårenbaserar sig på den prognosram för kommuner-nas skatteintäkter som upprätthålls av statensskatteförvaltning och Finlands Kommunförbund.Kalkylen har utifrån denna ställts i relation till defenomen i fråga om kommunalskatteinkomstersom orsakats av exceptionella år i Grankulla.

I budgetförslaget har kommunens inkomst-skatteintäkter beräknats enligt en skattesats på16 procent. För ekonomiplaneåren 2009-2010har kommunens inkomstskatteintäkter enligtSTS beslut 31.10.2007 räknats enligt 16,5 %.


23

muuttumattomana eli vuoden 2007 jakope-rusteen suuruisena, joka on 0,0007038. Kun-nan tuloveron tuotoksi on vuonna 2008 arvioitu42 768 000 euroa.

Utgångspunkten för beräkningen av skattein-komster baserar sig också på att kommunensfördelningsandel förblir oförändrad, dvs. likasom fördelningsgrunden 2007, som är0,0007038. År 2008 beräknas kommunens in-komstskatteintäkter uppgå till 42 768 000 euro.

TA TS TSVuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010Kunnallisvero % 16,00 16,00 16,00 16,00 16,50 16,50Kunnallisverotuotto, 1 000 euroa 39.273 38.009 43.285 42.768 47.680 48.863

4.2.1.2 Osuus yhteisöveron tuotostaYhteisöt maksavat tuloistaan suhteellista ve-roa, yhteisöveroa, joka jaetaan valtiolle, kun-nille ja seurakunnille. Yhteisöveron jako-osuuden sekä yhteisöveroprosentin määräy-tymisperusteineen määrää valtio.

Kauniaisten suhteellinen osuus kuntien yhtei-söveron tuotosta on vuosisyklitarkastelun tu-loksena säilynyt vakaana. Osuuden arvioidaanedelleenkin säilyvän vakaana. Elinkeinotoi-minnan olennaisia muutoksia ei ole nykytilaanverraten nähtävissä, joilla olisi merkittäviä vai-kutuksia yhteisöveron muuttumiseen.

Kauniainen sai yhteisöveroja noin 0,872 milj.euroa vuonna 2006. Kaupungin yhteisöveronjako-osuuden arvioidaan säilyvän samana kuinvuonna 2007 eli 0,0007038. Vuonna 2008 yh-teisöveroa arvioidaan kertyvän 1 083 000 eu-roa.

4.2.1.2 Andel av samfundsskatteintäkternaSamfund betalar proportionell skatt, sam-fundsskatt, på sina inkomster till staten, kom-munerna och församlingarna. Staten fastställerfördelningsandelen och samfundsskattesatseninklusive bestämningsgrunder.

Grankullas relativa andel av kommunernassamfundsskatteintäkter har hållits stabil tillföljd av granskningen enligt årscykler. Andelenberäknas fortsätta förbli stabil. Inga väsentligaförändringar i näringsverksamheten jämförtmed dagens läge kan förutses som skulle habetydande inverkan på samfundskatten.

År 2006 fick Grankulla ca 0,872 miljoner euro isamfundsskatt. Stadens fördelningsandel avsamfundsskatten väntas förbli lika som år2007, dvs. 0,0007038. År 2008 beräknassamfundsskatten uppgå till 1 083 000 euro.

TA TS TS

Arvioitu verotulo 2001-2010 Kauniainen - Grankulla

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007* 2008** 2009** 2010**

1000 �

Kiinteistövero Kunnallisvero Yhteisövero


24

Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010Osuus yhteisöverosta, 1 000 euroa 0.723 0.872 0.991 1.083 1.126 1.154

4.2.1.3 KiinteistöveroKiinteistövero on kiinteistön arvon perusteellakunnalle vuosittain suoritettava vero. Verostaon säädetty kiinteistöverolaissa(20.7.1992/654). Kiinteistövero koskee kaikkiakiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä ja maata-lousmaita. Verottomia ovat myös eräät yleisetalueet, kuten kadut ja torit. Kiinteistövero me-nee kiinteistön sijaintikunnalle.

Kauniaisten kaupunki sai kiinteistöveroja yh-teensä n. 1,701 milj. euroa vuonna 2006.Vuonna 2007 kiinteistöveroja arvioidaan kerty-vän verohallinnon maksuunpanotilaston poh-jalta n. 2,082 milj. euroa, jolloin kasvua on22,4 prosenttia edellisvuoteen. Verohallintokorotti Kauniaisissa ja koko pääkaupunkiseu-dulla tonttien verotusarvoja keskimäärin n. 30prosentilla ja tämä korotus näkyy kiinteistöve-rossa vuonna 2007.

Kiinteistöveron tuottoarvio talousarvio- jasuunnitelmavuosille perustuu vuoden 2007verotuksen kiinteistöomaisuuden verotusarvoi-hin ja kaupunginvaltuuston (12.11.2007 § 71)päättämiin 0,5 prosentin yleiseen kiinteistöve-roon ja vakituisen asunnon 0,22 prosentin ve-roon ja rakentamattoman rakennuspaikan 1,65kiinteistöveroon.

4.2.1.3 FastighetsskattFastighetsskatt är en skatt som årligen betalastill kommunen på basis av fastighetens värde.Om fastighetsskatten föreskrivs i fastighets-skattelagen (20.7.1992/654). Fastighetsskat-ten gäller alla fastigheter med undantag förskogar och jordbruksjord. Också vissa allmän-na områden, såsom gator och torg, är befriadefrån fastighetsskatt. Fastighetsskatten betalastill den kommun där fastigheten är belägen.

År 2006 uppgick Grankulla stads fastighets-skatteintäkter till sammanlagt 1,701 miljonereuro. Utgående från skatteförvaltningens de-biteringsstatistik beräknas fastighetsskatten år2007 uppgå till ca 2,082 miljoner euro, vilket är22,4 procent mer än året innan. Skatteförvalt-ningen höjde tomternas beskattningsvärden iGrankulla och i hela huvudstadsregionen medi genomsnitt ca 30 procent och denna höjningsyns i fastighetsskatten 2007.

Uppskattningen av fastighetsskatteintäkternaunder budgetoch ekonomiplaneåren baserarsig på fastigheternas beskattningsvärden i2007 års beskattning och på den av stadsfull-mäktige (12.11.2007 § 71) fastställda allmännafastighetsskattesatsen på 0,5 procent, den förstadigvarande bostad fastställda fastighets-skattesatsen på 0,22 procent och fastighets-skattesatsen på 1,65 procent för obebyggdabyggplatser.

TA TS TSVuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010Kiinteistövero % 0,50 0,65 0,65 0,50 0,50 0,50Vakituisen asunnon % 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22Rakentamaton rakennuspaikka % *) 1,65 1,65 1,65 1,65 1,65*) Rakentamattoman rakennuspaikan korotettua %:a sovellettiin Kauniaisissa 1. kerran vuonna 2006, jolloin se tuli pakolliseksi pääkaupun-kiseudun ja sen kehysalueen kunnissa.

Kiinteistöveron tuotoksi on arvioitu vuoden2008 osalta 2 100 000 euroa.

År 2008 beräknas fastighetsskatteintäkternauppgå till 2 100 000 euro.

TA TS TSVuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010Kiinteistöverotuotto, 1 000 euroa 1.333 1.701 2.082 2.100 2.118 2.136

4.2.1.4 KoiraveroKoiravero maksetaan kunnalle ja sen mak-suunpanosta huolehtii itsenäisesti kunkin kun-nan kunnanhallitus. Laki koiraverosta määrääverovelvollisuuden perusteet sekä koiraveronenimmäismäärän.

4.2.1.4 HundskattHundskatten betalas till kommunen och varjekommuns kommunstyrelse har hand om debi-tering av skatten. I lagen om hundskatt finnsbestämmelser om grunderna för skattskyldig-heten och hundskattens maximibelopp.


25

Kaupunginvaltuusto päätti 12.11.2007 (§ 69)talousarvion käsittelyn yhteydessä koiraveronpoistamisesta.

Stadsfullmäktige beslutade 12.11.2007 (§ 69) isamband med budgetbehandlingen atthundskatten avskaffas.

TA TS TSVuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010Koiravero, euroa/koira 33,60 33,60 33,60 0,00 0,00 0,00

4.2.2 ValtionosuudetKauniainen sai laskennallisia käyttötaloudenvaltionosuuksia yhteensä 3,098 milj. euroavuonna 2006. Vuoden 2007 talousarvioon val-tionosuuksia arvioitiin saatavan 3,155 milj.euroa. Ministeriöiden (SM, OPM, STM) pää-tösten pohjalta valtionosuuksia saadaan 3,635milj. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen lopulli-nen valtionosuus vahvistuu loppuvuodesta2007.

Vuoden 2008 valtionosuuksia arvioitaessa onhuomioitu täysimääräinen indeksitarkistus,kustannustenjaon tarkistus ja uudet kunnanrahoitusosuudet sekä väestön ikäryhmienmuutos ja muun muassa oppilasmäärän muu-tokset Kauniaisissa. Vuosien 2001-2005 vajaatindeksitarkistukset korottavat huomattavastikuntien rahoitusosuuksia, alentavat valtion-osuusprosentteja ja vähentävät kunnille mak-settavia opetus- ja kulttuuritoimen ja sosiaali-ja terveydenhuollon valtionosuuksia. Verotu-lotasauksen ennusteet pohjautuvat myös vas-taaviin perusteisiin. Vuoden 2008 valtion-osuuksien tasaus määräytyy vuodelta 2006valmistuvan verotuksen perusteella. Verohal-lituksesta saatujen tietojen (17.9.2007) perus-teella on laskettu kuntakohtaiset tasauslisät ja�vähennykset.

Vuonna 2008 Kauniainen saa yleistä valtion-osuutta 0,052 milj. euroa, opetus- ja kulttuuri-toimen valtionosuutta n. 6,135 milj. euroa jasosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta n.6,282 milj. euroa. Kaupungille maksettaviinvaltionosuuksiin vaikuttaa vähentävästi vero-tuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus,joka on �9,82 milj. euroa vuonna 2008. Vuon-na 2008 valtionosuuksia arvioidaan kertyvänKauniaisissa verotulotasausvähennyksen jäl-keen (saadut valtionosuudet-verotulotasaus)yhteensä 2,649 milj. euroa.

Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmäuudistetaan kunta- ja palvelurakenneuudistuk-sen puitelaissa säädettyjen linjausten mukai-sesti vuoden 2010 alusta.

4.2.2 StatsandelarGrankulla fick 2006 sammanlagt 3,098 miljo-ner euro kalkylmässiga statsandelar för drifts-ekonomin. I 2007 års budget väntades stats-andelarna uppgår till 3,155 miljoner euro. Pågrundval av ministeriernas (inrikesministeriet,undervisningsministeriet, social- och hälso-vårdsministeriet) beslut uppgår stadsandelarnatill 3,635 miljoner euro. Undervisnings- ochkultursektorns slutliga statsandel fastställs islutet av 2007.

Vid beräkningen av 2008 års statsandelar harman beaktat en full indexjustering, en justeringav kostnadsfördelningen och kommunernasnya finansieringsandelar samt befolkningensåldersgruppsförändringar och förändringar ielevantalet i Grankulla. De ofullständiga in-dexjusteringarna 2001-2005 höjer väsentligtkommunernas finansieringsandelar, sänkerstatsandelsprocenten och minskar de statsan-delar för undervisnings- och kultursektorn ochsocial- och hälsovården som betalas till kom-munerna. Prognoserna för skatteinkomstutjäm-ningen baserar sig också på motsvarande grun-der. Utjämningen av statsandelarna 2008 be-stäms enligt beskattningen för år 2006. Utjäm-ningstilläggen och utjämningsavdragen för deenskilda kommunerna har beräknas utgåendefrån uppgifter från Skattestyrelsen (17.9.2007).

År 2008 får Grankulla 0,052 miljoner euro all-män statsandel, ca 6,135 miljoner euro förundervisnings- och kultursektorn och ca 6,282miljoner euro för social- och hälsovårds-sektorn. Statsandelarna till staden minskar pågrund av den på skatteinkomster baseradeutjämningen av statsandelar, som är -9,82miljoner euro 2008. År 2008 beräknas statsan-delarna i Grankulla uppgå till sammanlagt2,649 miljoner euro efter skatteutjämningsav-draget (beviljade statsandelar�skatteinkomst-utjämning).Kommunernas finansierings- och statsandels-system revideras från ingången av 2010 enligtde i ramlagen för kommun- och servicestruk-turreformen fastställda riktlinjerna.


26

TA TS TSValtionosuudet 1 000 euroa 2008 2009 2010

Yleinen valtionosuus - Allmän statsandel 52 54 56Sosiaali- ja terveystoimi - Social- och hälsovård 6 282 6 552 6 768Opetus- ja kulttuuri - Utbildning och kultur 6 135 6 399 6 610Verotulotasaus - Skatteinkomstutjämning -9 820 -10 029 -10 622Valtionosuudet yhteensä - 2 649 2 976 2 812Statsandelar sammanlagt

4.3 Talousarvioehdotuksen yhteenveto - Sammandrag av budgetenVuoden 2008 toimintamenot ovat 63,3 miljoo-naa euroa, missä on 5,9 prosenttia kasvuavuoden 2007 talousarvioon verrattuna KHnasettamat toimintamenojen puitteet olivat 60,9miljoonaa euroa, joihin ylitystä on siten 2,4miljoonaa euroa (4,0 prosenttia).

Verrattuna vuoden 2007 talousarvioon toimin-tamenojen kasvusta 0,9 miljoonaa euroa johtuusosiaali- ja terveystoimen menojen voimak-kaasta kasvusta. Sosiaali- ja terveystoimen me-nojen kasvu vuoden 2007 talousarvioon nähdenon 25,7 % koko kaupungin menojen kasvusta,josta HUS erikoissairaanhoidon menoylitys 595000 euroa. Tämän lisäksi meno lisäys syntyymm. uuden päiväkotiryhmän perustamisesta105 600 euroa sekä työvoiman vuokrauksesta279 000 euroa.

Toimintatulot ylittävät vuoden 2007 talousarvi-on 1,1 miljoonalla eurolla, mikä yhdessä toi-mintamenojen ylitysten kanssa johtaa toimin-takatteen ylitykseen 3,5 miljoonalla eurollavuoden 2007 talousarvioon verrattuna.

Henkilöstömenot ovat yhteensä n. 28,8 miljoo-naa euroa, missä on 0,83 miljoonaa euroa(3,0 prosenttia) kasvua vuoden 2007 talousar-vion menoihin. Palvelujen ostoissa kasvua on14,4 prosenttia, joka vastaa 2,2 miljoonaa eu-roa.

Kunnallisveron tuottoarvio vastaa peruspoh-jaltaan verohallinnon ennakkotietoja vuoden2006 kunnallisverotuksesta. Tuottoarviossa onmyös huomioitu vuodelle 2008 esitetyt verope-rustemuutokset. Merkittävin muutos on kun-nallisveron ansiotulovähennyksen korottami-nen. Koko maata koskevaan kehikkoon ontehty pieniä muutoksia. Kunnallisveron osaltapalkkasumma-arviot vuosille 2007 - 2010 onnostettu VM:n arvioiden mukaisiksi. Kunnallis-

År 2008 uppgår verksamhetsutgifterna till 63,3miljoner euro, vilket är 5,9 procent mer än i 2007års budget. Den av stadsstyrelsen fastställdaramen för verksamhetsutgifter var 60,9 miljonereuro, som således överskrids med 2,4 miljonereuro (4,0 procent).

Jämfört med 2007 års budget beror 0,9 miljonereuro av ökningen av verksamhetsutgifter påsocial- och hälsovårdsutgifternas kraftiga tillväxt.Social- och hälsovårdens utgiftsökning jämförtmed budgeten 2007 är 25,7 % av hela stadensutgiftsökning, varav ökningen inom den speciali-serade sjukvården vid HNS är 595 000 euro.Därtill växer utgifterna på grund av bl.a.grundande av en ny dagvårdsgrupp för 105 600euro och hyrning av arbetskraft för 279 000euro.

Verksamhetsinkomsterna överskrider 2007 årsbudget med 1,1 miljoner euro, vilket tillsammansmed överskridningen av verksamhetsutgifternaleder till att verksamhetsbidraget överskrids med3,5 miljoner euro jämfört med budgeten för2007.

Personalutgifterna är sammanlagt ca 28,8 miljo-ner euro, vilket är 0,83 miljoner euro (3,0 pro-cent) mer än i 2007 års budget. Köp av tjänsterökar med 14,4 procent, dvs. med 2,2 miljonereuro.

De beräknade kommunalskatteintäkterna mot-svarar i grunden skatteförvaltningens förhands-uppgifter om kommunalbeskattningen 2006. Iintäktskalkylen har hänsyn tagits också till de för2008 föreslagna ändringarna av beskattnings-grunden. Den viktigaste ändringen är en förhöj-ning av förvärvsinkomstavdraget i kommunalbe-skattningen. Små förändringar har gjorts i denram som gäller hela landet. För kommunalskat-tens del har kalkylerna över lönesumman 2007 -


27

veron tilitysarvioita on korotettu vastaavasti.Arvioita verovuosien 2007 - 2010 maksetta-vasta yhteisöverosta ja yhteisöveron tilityksistäon myös tarkistettu. Kehikon luvut vastaavatperuspalvelubudjetissa esitettyjä arvioita. Kun-nallisveron vuoden 2008 tuottoarvio on 42,8miljoonaa euroa, missä kasvua vuoden 2007talousarvioon verrattuna on 2,5 miljoonaa eu-roa (6,2 prosenttia).

Valtionosuudet verotulotasauksen vähentämi-sen jälkeen ovat 2,649 miljoonaa euroa, missälaskua vuoden 2007 talousarviosta on 16,1prosenttia.

Talousarviovuosi 2008 on alijäämäinen. Suun-nitelmavuodet 2009 � 2010 ovat ylijäämäisiä.Talousarviovuoden 2008 alijäämä on 2,5 mil-joonaa euroa. Vuoden 2008 talousarvioesityk-seen sisältyy henkilöstömenojen kasvua tulo-poliittisen sopimuksen mukaisesti henkilösivu-kuluineen. Kunta-alan sopimuksen 1.10.2007-31.1.2010 keskimääräinen vaikutus on 5,5 %vuonna 2008. Vuoden 2009 talousarviosuun-nitelmassa henkilöstömenojen lisäykseksi onlaskettu 3,5 % ja vuoden 2010 taloussuunni-telmassa 5 %. Talousarviossa tulopoliittisensopimuksen mukainen korotus on budjetoituKH:n alle, josta se puretaan kunnallisen virka-ja työehtosopimuksen sopimuskorotusten ai-kataulujen mukaisesti toimialoille.

Vuoden 2008 investointimenot ovat 8,7 miljoo-naa euroa, missä on 14,9 prosenttia laskuavuoden 2007 talousarvioon verrattuna. Inves-tointiohjelman mukaan investointimenot laske-vat 7,2 miljoonaan euroon vuonna 2009 javuonna 2010 4,8 miljoonaan euroon.

Rahoituslaskelma osoittaa kassavarallisuudensupistuvan voimakkaasti jo vuonna 2008. Vuo-sina 2008 ja 2009 joudutaan turvautumaanulkopuoliseen rahoitukseen maksuliikenteenhoitamiseksi. Rahoituslaskelmassa on varau-duttu 0,5 miljoonan euron lainanottoon vuon-na 2008 ja 2,6 miljoonan euron lainanottoonvuonna 2009.

Taloussuunnitelma osoittaa, että kaikkia toi-menpidevaihtoehtoja talouden tasapainonsaavuttamiseksi joudutaan punnitsemaan.

Sinänsä on todettavissa, että kaupungin käyt-tömenojen kasvu ei ole kuntasektorin yleiseenkehitykseen nähden valtakunnallisesti kovin-kaan poikkeavaa. Selviä paineita kohdistuusosiaali- ja terveyspalvelujen menoihin, ja nekasvavat selkeästi muuta menokehitystä no-

2010 höjts till att motsvara FM:s beräkningar.Uppskattningen av redovisningen av kommunal-skatt har höjts i motsvarande mån. Kalkylernaöver de samfundskatter som betalas 2007 -2010 och redovisningarna av samfundsskatt harockså justerats. Siffrorna i ramen motsvarar de ibasservicebudgeten framförda kalkylerna. Denberäknade intäkten av kommunalskatten 2008är 42,8 miljoner euro, vilket är 2,5 miljoner euro(6,2 procent) mer än i 2007 års budget.

Efter avdrag av skatteinkomstutjämningen upp-går statsandelarna till 2,649 miljoner euro, vilketär 16,1 procent mindre än i budgeten 2007.

Budgetåret 2008 uppvisar underskott. Ekonomi-planeåren 2009 � 2010 uppvisar överskott. Un-derskottet år 2008 är 2,5 miljoner euro. I bud-getförslaget 2008 ingår en ökning av personal-utgifterna inklusive lönebikostnader enligt detinkomstpolitiska avtalet. Den genomsnittligaeffekten av kommunsektorns avtal 1.10.2007-31.1.2010 är 5,5 % år 2008. I ekonomiplanen för2009 beräknas personalutgifterna öka med 3,5% och i ekonomiplanen för 2010 med 5 %. Ibudgeten har höjningen enligt det inkomstpoli-tiska avtalet budgeterats under STS, varifrånden fördelas på sektorerna enligt det kommu-nala tjänste- och arbetskollektivavtalets tids-schema för höjningarna.

År 2008 uppgår investeringsutgifterna till 8,7miljoner euro, vilket innebär en sänkning på 14,9procent jämfört med budgeten 2007. Enligt inve-steringsprogrammet sjunker investeringsutgif-terna till 7,2 miljoner euro 2009 och till 4,8 miljo-ner euro 2010.

Finansieringskalkylen visar att de likvida medlenkrymper kraftigt redan 2008. Under 2008 och2009 blir staden tvungen att ty sig till utomstå-ende finansiering för att sköta betalningsrörel-sen. I finansieringskalkylen har staden berett sigpå att ta 0,5 miljoner euro i lån år 2008 och 2,6miljoner euro år 2009.

Ekonomiplanen visar att staden är tvungen attöverväga alla åtgärdsalternativ för att uppnåekonomisk balans.

I och för sig kan man konstatera att ökningenav stadens driftsutgifter inte är särskilt avvi-kande på riksnivå jämfört med kommunsek-torns allmänna utveckling. Starka tryck riktasmot utgifterna för social- och hälsovårds-tjänster, som ökar klart snabbare än övrigautgifter. En uppenbar förklaring till den härutvecklingen är att antalet invånare i de


28

peammin. Eräänä ilmeisenä selityksenä tälleon vanhimpien ikäryhmien määrällinen kasvu.

Edellä selostetusta ilmenee, että taloutta hei-kentää valtionosuuksien ja verotulotasauksenerotuksen, eli kaupungin saaman "valtionosuu-den" pieneneminen, suunnitelmapoistojen kasvusekä huomattavan raskaat investointimenot.

äldsta åldersgrupperna ökar.

Av det ovan beskrivna framgår att ekonominförsvagas på grund av en minskning av skillna-den mellan statsandelarna och skatteinkomst-utjämningen, dvs. den �statsandel� som stadenfår, en ökning av de planenliga avskrivningarnaoch av de ansenliga investeringsutgifterna.

Täydellinen tuloslaskelma löytyy sivulta 122 ja täydellinen rahoituslaskelma sivulta 124.Resultaträkningen i sin helhet finns på sidan 122 och finansieringskalkylen i sin helhet på sidan 124.

VUOSIEN 2008 - 2010 TALOUSSUUNNITELMAEKONOMIPLAN 2008-2010

TP TA Ennuste TA TALOUSSUUNNITELMABOKSLUT BG Prognos (1 000 �) BG EKONOMIPLAN

2006 2007 2007 2008 2009 2010

19.424,0 17.426,6 17.711,6 TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT 17.427,7 16.405,7 19.096,457.860,2 59.861,5 62.659,1 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 63.379,4 64.161,7 65.513,2

-38.436,2 -42.434,9 -44.947,5 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -45.951,7 -47.756,0 -46.416,8

40.590,1 42.940,0 46.368,0 Verotulot - Skatteinkomster 45.951,0 50.924,0 52.153,03.098,5 3.155,7 3.635,0 Valtionosuudet - Statsandelar 2.649,0 2.976,0 2.812,0

Rahoitustulot ja -menot - Finansiella inkomster och utgifter125,4 65,0 150,0 Korkotulot - Ränteinkomster 120,0 120,0 120,0121,8 179,0 200,0 Muut rahoitustulot - Övriga finansiella inkomster 180,0 180,0 180,0

-3,1 -22,0 -10,0 Korkomenot - Ränteutgifter -15,0 -25,0 -10,0-120,4 -40,0 -40,0 Muut rahoitusmenot - Övriga finansiella utgifter -30,0 -30,0 -30,0

5.376,1 3.842,8 5.355,5 VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG 2.903,3 6.389,0 8.798,2-497,0 -643,0 Atk-menojen kohdistus - Överföring av abdutgifter -537,9 -302 -302

-4.290,1 -4.478,6 -4.510,8 Suunnitelmapoistot - Avskrivningar enligt plan -4.899,6 -5.826,3 -5.420,01.072,9 -1.132,8 201,7 TILIKAUDEN TULOS -2.534,3 260,7 3.076,2

RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT

RAHOITUSLASKELMA 2008-2010 FINANSIERINGSKALKYL

5.376,1 3.842,8 5.355,5 VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG 2.903,3 6.389,0 8.798,2-3.384,8 -1.324,0 -1.404,0 Tulorahoituksen korjauserät -1.004,6 0,0 -2.778,7

INVESTOINNIT - INVESTERINGAR-5.413,5 -10.207,5 -9.044,7 Käyttöomaisuusinvestoinnit -8.693,3 -7.246,1 -4.800,2

Investeringar i anläggningstillgångar4.212,9 1.417,9 1.426,5 Käyttöomaisuuden myyntitulot 1.045,0 0,0 3.000,0

Försäljningsinkomster av anläggningstillgångar790,7 -6.270,8 -3.666,7 Varsinainen toiminta ja investoinnit netto -5.749,6 -857,1 4.219,3

Ordinarie verksamhet och investeringar netto

RAHOITUSTOIMINTA - FINANSIERINGVERKSAMHETAntolainauksen muutoksetFörändringar i utlåningen

0,0 0,0 0,0 Antolainojen vähennys - Minskning av utlåningenAntolainojen lisäys - Ökning av utlåningen

Lainakannan muutoksetFörändringar i lånestocken

-7,2 -1,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -300,0 -300,0 -2.500,0Minskning av långfristiga lånPitkäaikaisten lainojen lisäys 800,0 2.700,0 0,0

499,2 -200,6 399,2 Ennakkomaksujen muutos 274,2 199,2 124,2870,6 -1.128,6 Muut maksuvalmiuden muutokset 1.300,0 -1.700,0 1.350,0

2.153,3 -6.472,4 -4.396,1 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN -3.675,4 42,1 3.193,5INVERKAN PÅ LIKVIDITETAN

10.927,5 4.455,1 6.531,4 Kassavarat Kassamedel 31.12. 2.856,0 2.898,1 6.091,60,0 0,0 0,0 Lainakanta Lånestock 31.12 200,0 2.500,0 0,0


29

KÄYTTÖTALOUSDRIFTSBUDGET

KAUNIAINEN GRANKULLAKäyttötalous Driftsbudget

29

03

Tiilnpäätös Tilinpäätös TA TA TaloussuunnitelmaBokslut Bokslut Budget Budget Ekonomiplan

(1.000 e) 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Toimintatulot - Verksamhetsinkomster 15.129,9 19.423,9 17.426,7 17.427,7 16.405,7 19.096,5Toimintamenot - Verksamhetsutgifter 55.085,5 57.860,0 59.822,6 63.389,2 64.161,7 65.523,3Toimintakate - Verksamhetsbidrag -39.955,6 -38.436,1 -42.395,9 -45.961,5 -47.756,0 -46.426,8

YLEISHALLINTOALLMÄN FÖRVALTNING

Toimintatulot - Verksamhetsinkomster 2491,3 2.681,3 2.622,3 2.723,8 2.732,6 2.722,6Toimintamenot - Verksamhetsutgifter 4926,4 5.258,3 5.474,6 6.170,5 6.787,8 8.366,3Netto -2435,1 -2.577,0 -2.852,3 -3.446,7 -4.055,2 -5.643,7

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTASOCIAL- O HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN

Toimintatulot - Verksamhetsinkomster 2276,5 2.628,8 2.501,2 2.434,7 2.434,7 2.434,7Toimintamenot - Verksamhetsutgifter 22477,9 24.012,8 24.906,6 26.559,2 26.661,2 26.658,2Netto -20201,4 -21.384,0 -22.405,4 -24.124,5 -24.226,5 -24.223,5

YHDYSKUNTALAUTAKUNTASAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN

Toimintatulot - Verksamhetsinkomster 7897,4 11.503,8 9.820,8 9.776,5 8.756,4 11.535,1Toimintamenot - Verksamhetsutgifter 7397,9 7.539,1 7.772,6 8.159,1 8.309,9 8.309,9Netto 499,5 3.964,7 2.048,2 1.617,4 446,5 3.225,2

RAKENNUSLAUTAKUNTABYGGNADSNÄMNDEN

Toimintatulot - Verksamhetsinkomster 46,5 35,4 46,0 59,0 59,0 59,0Toimintamenot - Verksamhetsutgifter 75,6 108,7 167,5 195,4 195,4 195,4Netto -29,1 -73,3 -121,5 -136,4 -136,4 -136,4

SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTAFINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN

Toimintatulot - Verksamhetsinkomster 324,2 334,6 301,1 319,2 319,2 319,2Toimintamenot - Verksamhetsutgifter 7406,1 7.388,9 7.736,6 8.182,5 8.327,8 8.242,4Netto -7081,9 -7.054,3 -7.435,5 -7.863,3 -8.008,6 -7.923,2

SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA


SIVISTYSLAUTAKUNTABILDNINGSNÄMNDEN


NUORISOLAUTAKUNTAUNGDOMSNÄMNDEN

Toimintatulot - Verksamhetsinkomster 20,7 23,1 15,2 22,6 24,0 24,0Toimintamenot - Verksamhetsutgifter 501,9 491,3 535,0 535,0 535,0 535,0Netto -481,2 -468,2 -519,8 -512,4 -511,0 -511,0

LIIKUNTALAUTAKUNTA IDROTTSNÄMNDEN


VesihuoltolaitosVattentjänstverket

Toimintatulot - Verksamhetsinkomster 1132,6 1.203,4 1.257,6 1.334,0 1.334,0 1.334,0Toimintamenot - Verksamhetsutgifter 847,5 941,3 871,9 921,1 921,1 921,1Netto 285,1 262,1 385,7 412,9 412,9 412,9

YLEISHALLINTOALLMÄN FÖRVALTNING

Toimintamenot 2008 Verksamhetsutgifter 6,2 M�

Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja

Stadsstyrelsen och stadsdirektören

20 %

Rahatoimisto Drätselkontoret

15 %

Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

2 %

Kaupunginkanslia Stadskansliet

63 %

Talousarviovertailu 2007-2008 Budgetjämförelse

0 500 1.000 1.500 2.000 2.500 3.000 3.500 4.000 4.500

RahatoimistoDrätselkontoret

KaupunginkansliaStadskansliet

Kh ja kj Sts och sd

KaupunginvaltuustoStadsfullmäktige

20072008


30

03

03 YLEISHALLINTO � ALLMÄN FÖRVALTNING1030 KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE1031 KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA -

STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN1032 KAUPUNGINKANSLIA � STADSKANSLIET1033 RAHATOIMISTO � DRÄTSELKONTORET

Yleishallinto TuloslaskelmaAllmän förvaltning Resultaträkning

TP TA TA LTK TA TALOUSSUUNNITELMABOKSLUT BG BG NMD (1 000 e) BG EKONOMIPLAN

2006 2007 2008 2008 2009 2010

TOIMINTATULOT - VERKSAMHETSINKOMSTER65,5 26,3 67,2 Myyntitulot - Försäljningsinkomster 67,2 66,2 66,272,7 71,2 71,2 Maksutulot - Avgiftsinkomster 71,2 71,2 71,2

211,3 221,0 210,0 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 210,0 220,0 210,026,9 0,0 0,0 Muut tulot - Övriga inkomster 0,0 0,0 0,0

2.272,3 2.302,8 2.369,9 Sisäiset tulot - Interna inkomster 2.375,2 2.375,2 2.375,20,0 1,0 0,0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0,2 0,0 0,0

2.648,7 2.622,3 2.718,3 TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT 2.723,8 2.732,6 2.722,6

TOIMINTAMENOT - VERKSAMHETSUTGIFTER2.424,0 2.498,5 2.371,9 Henkilöstömenot - Personalutgifter 2.982,0 3.654,3 5.213,91.560,6 1.864,0 1.930,0 Palvelujen ostot - Köp av tjänster 1.946,9 1.898,5 1.917,2

812,6 760,9 854,4 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 854,4 844,2 844,447,8 50,0 58,0 Avustukset - Understöd 58,0 58,0 58,0

143,4 93,8 108,5 Muut menot - Övriga utgifter 108,5 112,1 112,1297,3 241,3 227,9 Sisäiset menot - Interna utgifter 220,7 220,7 220,7

5.285,6 5.508,5 5.550,7 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 6.170,5 6.787,8 8.366,3


94,2 83,7 Poistot - Avskrivningar 112,7 126,3 159,9

117,0 Laskennalliset erät - Kalkylmässiga poster 112,7 112,7 112,7

-2.731,2 -3.086,9 -2.832,3 NETTO -3.672,0 -4.294,2 -5.916,3


31

03

1030 KAUPUNGINVALTUUSTO � STADSFULLMÄKTIGE

Kaupunginvaltuuston menoihin sisältyvät val-tuuston ja tarkastuslautakunnan menot sekäkeskusvaalilautakunnan, vaalilautakuntien javaalien käytännön järjestelyistä aiheutuvat me-not.

Valtuusto toimii kaupungin ylintä päätösvaltaakäyttävänä hallintoelimenä ja vastaa kaupun-gin toiminnasta ja taloudesta. Valtuustollekuuluu vastuu kokonaisstrategioista, keskeis-ten tavoitteiden asettamisesta ja kaupungintoiminnan arvioinnista.

Tarkastuslautakunta valmistelee valtuustonpäätettävät hallinnon ja talouden tarkastustakoskevat asiat sekä arvioi valtuuston asetta-mien tavoitteiden toteutumista.

Taloussuunnitelmakaudella kunnallisvaalitvuonna 2008 ja europarlamenttivaalit vuonna2009. Vuonna 2010 ei järjestetä vaaleja.

I stadsfullmäktiges utgifter ingår utgifterna förfullmäktige och revisionsnämnden samt utgifter-na för centralvalnämnden, valnämnderna och depraktiska arrangemangen vid val.

Stadsfullmäktige innehar den högsta beslutan-derätten i staden och ansvarar för stadens verk-samhet och ekonomi. Fullmäktige svarar för hel-hetsstrategierna, sätter upp de viktigaste målenoch utvärderar stadens verksamhet.

Revisionsnämnden bereder de till fullmäktigesbeslutanderätt hörande ärenden som gällergranskningen av förvaltningen och ekonominsamt bedömer huruvida de mål som fullmäktigesatt upp har nåtts.

Under ekonomiplaneperioden förrättas kommu-nalval 2008 och europaparlamentsval 2009. År2010 förrättas inga val.

Kaupunginvaltuusto TuloslaskelmaStadsfullmäktige Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010


20,6 5,0 0,0 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 0,0 10,0 0,00,0 0,0 0,0 Muut tulot - Övriga inkomster 0,0 0,0 0,00,0 0,0 0,0 Sisäiset tulot - Interna inkomster 0,0 0,0 0,00,0 0,0 0,0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0,0 0,0 0,0

20,6 5,0 0,0 TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT 0,0 10,0 0,0

TOIMINTAMENOT - VERKSAMHETSUTGIFTER58,2 58,2 56,5 Henkilöstömenot - Personalutgifter 56,5 56,5 46,562,1 66,2 41,9 Palvelujen ostot - Köp av tjänster 41,9 15,2 33,98,6 6,6 17,3 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 17,3 7,1 7,30,0 0,0 0,0 Avustukset - Understöd 0,0 0,0 0,00,1 2,2 3,1 Muut menot - Övriga utgifter 3,1 3,1 3,18,6 9,2 5,5 Sisäiset menot - Interna utgifter 5,5 5,5 5,5

137,5 142,4 124,3 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 124,3 87,4 96,3

-116,9 -137,4 -124,3 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -124,3 -70,8 -62,8



-116,9 -137,4 -124,3 NETTO -124,3 -70,8 -62,8


32

03

1031 KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA - STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN

Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajantehtävänä on kaupungin strategisten linjaus-ten toteuttaminen, kaupungin toiminnan ohja-us sekä toimialojen toiminnan yhteensovitta-minen ja valvonta.

Stadsstyrelsens och statsdirektörens uppgift äratt verkställa stadens strategiska riktlinjer, ledastadens verksamhet och samordna och överva-ka de olika organens verksamhet.

Osuudet - Andelar: TA-BG 2007 TA-BG 2008Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) - 92.000 90.000Huvudstadregionens samarbetsdelegation (SAD)Uudenmaan liitto - Nylands förbund 49.900 51.900Kaupunkipoliittinen ohjelma - Stadspolitiska programmet 9.000 9.000Greater Helsinki Promotion 93.000 93.000

Jäsenmaksut - Medlemsavgifter:Suomen Kuntaliitto - Finlands Kommunförbund 29.000 30.000Sydkustens landskapsförbund rf 6.240 6.500Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry -Föreningen Nylands friluftsområden rf 4.700 4.700Idea in West, Espoon seudun uusyrityskeskus 2.000 2.200Helsingin Seudun Kauppakamari - 740 800Helsingforsregionens HandelskammareSuomalaisen Työn Liitto 60 70Svenska Finlands folkting 330 350

Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja TuloslaskelmaStadsstyrelsen och stadsdirektören Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010




TOIMINTAMENOT - VERKSAMHETSUTGIFTER257,9 170,3 185,1 Henkilöstömenot - Personalutgifter 795,2 1.470,1 3.039,7182,5 306,3 321,5 Palvelujen ostot - Köp av tjänster 321,5 300,9 300,910,2 2,7 2,7 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 2,7 2,7 2,71,2 0,0 3,0 Avustukset - Understöd 3,0 3,0 3,0


578,5 558,7 593,4 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 1.203,5 1.861,4 3.431,0

-461,6 -468,6 -508,3 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -1.118,4 -481,8 -481,8



-474,7 -468,6 -508,3 NETTO -1.133,0 -510,0 -543,6


33

03

Muutosten vaikutus toimintaan (poikkea-mat käyttötaloudessa):

Palkkavaraus on budjettiteknisesti sijoitettukokonaisuudessaan kunnanhallituksen alle,josta se siirretään toimialoille talousar-viomuutoksena seuraavan ohjelman mukai-sesti:

1.3.2008 3.1 %1.9.2008 2.4 %1.5.2009 1.1 %1.9.2009 2.4 %

Vuoden 2010 yleiskorotuspäivämääriä ei olevielä ilmoitettu, mutta ko. vuodelle on varattu 5% lisää palkkamäärärahoja. Korotuksissa onotettu huomioon kunta-alan keskimääräisetkorotukset uudella sopimuskaudella, jokapäättyy 01/2010. Lisäksi on otettu huomioonse mahdollisuus, että Tehyn saadessa sopi-muksen aikaan tämä tuo mahdollisesti lisäko-rotuksia sopimukseen.

Förändringarnas inverkan på verksamheten(avvikelser i driftsekonomin):

Lönereserveringen är budgettekniskt placerad isin helhet under stadsstyrelsen, varifrån denöverförs på enheterna som budgetändring enligtnedanstående plan:

1.3.2008 3.1 %1.9.2008 2.4 %1.5.2009 1.1 %1.9.2009 2.4 %

Datumen för de allmänna löneförhöjningarna2010 har ännu inte meddelats men för ifrågava-rande år har det reserverats 5 % mer lönean-slag. I förhöjningarna har man beaktat kommun-sektorns genomsnittliga förhöjningar under dennya avtalsperioden, som går ut 01/2010. Dess-utom har den möjlighet beaktats att ett nytt avtalför Tehy eventuellt medför ytterligare förhöjning-ar.


34

03

1032 KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET

Kaupunginkanslia vastaa kaupungin yleishal-linnosta, henkilöstöhallinnosta, tiedottamises-ta, lakipalveluista sekä ruoka- ja puhdistuspal-veluista. Lisäksi kaupunginkansliaan kuuluvatkäännöspalvelut, kirjaamo- ja arkistointitehtä-vät, puhelinkeskus- ja monistustoiminnot sekävaalien järjestäminen.

Kaupunginkanslia avustaa päätöksentekijöitäja kaupungin toimintaorganisaatiota kunnalli-sen itsehallinnon ja päätöksenteon toteuttami-sessa. Laatutyötä kehitetään sujuvoittamallakaupungin hallinnollisia prosesseja kiinnittäenhuomiota erityisesti sivistystoimen toimialaan.

Kanslia vastaa osaltaan pääkaupunkiseudunyhteistyösopimuksen toteuttamisesta ja seu-rannasta. Kauniainen osallistuu seudullisenhenkilöstöstrategian jatkotyöhön ja on yhteis-työssä seudullisen työnantajakuvan kehittämi-sessä. Yhteistyötä pääkaupunkiseudun työn-antajien kesken kehitetään mm. yhteisen hen-kilöstökoulutuksen ja tehtäväkierron avulla.

Tavoitteet vuodelle 2008• Vuosille 2006-2008 laaditun henkilöstö-

strategian tavoitteiden toteuttamista jat-ketaan, erityisesti palkitsemisen ja arvioin-nin muotoja kehitetään. Varmistetaanosaamisen jatkuminen aloilla, joilla elä-köityminen on merkittävä.

• Työhyvinvointia kehitetään mm. suoritetta-van henkilöstön työilmapiirikyselyn tulos-ten pohjalta.

• Kuntalaisten osallistumismuotoja paran-netaan vuonna 2007 suoritettujen arvioin-tien pohjalta. Kaupungin kotisivut ja sisäi-nen tiedotusverkko uusitaan. Yhdistystenja kaupungin välistä vuorovaikutusta tii-vistetään ja järjestetään yhdistysfoorumi.Avustusten jakamisessa tavoitellaan mah-dollisimman yhtenäistä käytäntöä ja avoi-muuden lisäämistä.

• Kaupunki toteuttaa langattoman maksut-toman laajakaistaverkon rakentamistakeskustan alueelle yhteistyössä muidentoimijoiden kanssa.

• Kaupunginvaltuuston kauden lopuksi val-tuusto arvioi omaa toimintaansa, saavut-tamiaan tuloksia, käyttämiään työskente-

Stadskansliet svarar för stadens allmänna för-valtning, personalförvaltning, information, juridis-ka tjänster samt kost- och rengöringsservice.Kansliets uppgifter omfattar också översätt-ningstjänster, registrators- och arkiveringsupp-gifter, telefonväxel- och dupliceringstjänstersamt anordnande av val.

Stadskansliet bistår beslutsfattarna och stadensverksamhetsorgan i det kommunala självstyretoch beslutsfattandet. Kansliet utvecklar kvali-tetsarbetet genom att göra stadens förvaltnings-processer smidigare med särskild tyngdpunkt påbildningsnämnden.

Kansliet svarar för sin del för att huvudstadsre-gionens samarbetsavtal verkställs och följs upp.Grankulla deltar i det fortsatta arbetet för en re-gional personalstrategi och samarbetar för attutveckla en regional arbetsgivarprofil. Samar-betet mellan huvudstadsregionens arbetsgivareutvecklas med hjälp av bl.a. gemensam perso-nalutbildning och arbetsrotation.

Mål för 2008• Stadskansliet fortsätter att förverkliga målen i

personalstrategin för 2006-2008 och att ut-veckla i synnerhet premierings- och utvärde-ringsformerna. En fortsatt kompetens säker-ställs inom branscher med betydande pen-sionsavgång.

• Arbetshälsan utvecklas bl.a. utgående frånresultaten av den enkät om arbetsklimatetsom ska genomföras.

• Kommuninvånarnas möjligheter till delta-gande förbättras utifrån de 2007 utfördautvärderingarna. Stadens webbsidor ochinterna informationsnät förnyas. Växelver-kan mellan föreningarna och staden ökasoch ett företagsforum ordnas. Vid bevil-jande av understöd är målet enmöjligast enhetlig praxis och ökad öppen-het.

• I samarbete med andra aktörer byggerstaden ett trådlöst bredbandsnät i cent-rum.

• I slutet av sin mandatperiod utvärderar full-mäktige sin verksamhet, sina resultat ocharbetsätt samt behoven av att utveckla verk-


35

03

lytapoja sekä toimintansa kehittämistar-peita.

• Kauniainen osallistuu kunnallisvaaliensähköisen äänestämisen pilottihankkee-seen

samheten.

• Grankulla deltar i pilotprojektet för elektro-nisk röstning vid kommunalvalet.

Kaupunginkanslia TuloslaskelmaStadskansliet Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010


134,1 158,5 157,5 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 157,5 157,5 157,50,3 0,0 0,0 Muut tulot - Övriga inkomster 0,0 0,0 0,0

2.272,3 2.270,2 2.336,9 Sisäiset tulot - Interna inkomster 2.342,6 2.342,6 2.342,60,0 1,0 0,0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0,2 0,0 0,0



777,2 736,3 821,0 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 821,0 821,0 821,046,6 50,0 55,0 Avustukset - Understöd 55,0 55,0 55,037,4 33,0 40,4 Muut menot - Övriga utgifter 40,4 40,4 40,4

232,4 172,1 174,4 Sisäiset menot - Interna utgifter 167,2 167,2 167,23.605,9 3.794,5 3.954,4 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 3.947,2 3.944,6 3.944,6




-1.143,0 -1.468,0 -1.321,1 NETTO -1.519,3 -1.531,2 -1.531,2

Muutosten vaikutus toimintaan (poikkea-mat käyttötaloudessa):

Ruokahuolto- ja puhdistuspalvelujen ostopal-veluissa korotuksia, samoin korotuksia aineis-sa ja tarvikkeissa.Gymnastikfest i Grankulla �tapahtuma vai-kuttaa myyntituloihin, vastaavasti menoissatapahtuma näkyy henkilöstökuluissa sekäpalvelujen ostossa.Kaunis Granin avustuksen lisäys näkyy koh-dassa avustukset.


Höjningar i köp av tjänster inom kost- och rengö-ringsservicen, likaså i material och varor.Evenemanget Gymnastikfest i Grankulla inver-kar på försäljningsinkomsterna och i motsvaran-de mån syns evenemanget under utgifter i per-sonalutgifterna och köp av tjänster.Understödet till Kaunis Grani höjs, vilket synsunder punkten understöd.


36

03

Ruoka- ja puhdistuspalvelut - Kost- och rengöringsservice

RuokapalvelutRuokapalveluja tuottavat keskuskeittiö, VillaBredan ja Tammikummun keittiö sekä kau-pungintalon keittiö.

PuhdistuspalvelutKeskitettyyn puhdistuspalvelutoimeen kuuluu19 rakennuksen siivous. Siivottavasta alastahoidetaan ostopalveluna 91 % ja 9 % omiensiivoojien toimesta. Siivottava ala on lisäänty-nyt ruotsinkielisessä koulukeskuksessa, Ber-gassa ja Vallmogårdissa.

Tavoitteet vuodelle 2008• Asiakaspalautteen keräämistä tehostetaan

ja asiakasnäkökulma otetaan paremminhuomioon

• Energiajätekeräilyä lisätään

• Sähköistä viestintää kehitetään mm. eri-tyisruokavalioilmoitusten tekemisessä,tarjoilutilauksissa

KostserviceKostservice tillhandahålls av centralköket, VillaBredas och Ekkullas kök samt stadshusets kök.

RengöringsserviceDen centraliserade städningen omfattar 19byggnader. Av dessa städas 91 % på entrepre-nad och 9 % av stadens egna städare. Städare-alen har ökat i svenska skolcentrum, Berga ochVallmogård.

Mål för 2008• Insamlingen av kundrespons effektiveras och

kundperspektivet beaktas bättre.

• Insamlingen av energiavfall ökas.

• Den elektroniska kommunikationen förbätt-ras i fråga om bl.a. meddelanden om speci-aldiet och cateringbeställningar.

Tunnuslukuja Nyckeltal TALOUSSUUNNITELMA EKONOMIPLAN

TP - BS2006

TA - BG2007

TA - BG2008

TS - EP2009

TS - EP2010

TS - EP2011

1,86 1,89 Ruokahuoltoyksiköiden elintarvike- ja työvoi-mamenot/�/pain.suoriteKostserviceenheternas livsmedels- och arbets-kraftsutgifter �/prestation

2,03 2,09 2,15 2,15

1,82 1,82 Kouluaterian hinta keskimäärin � (hinta sisältääyksikön menot, vyörytykset ja korot sekä pois-tot)Skolmåltidens pris i genomsnitt � (priset inne-håller enhetens utgifter, överföringsposter ochräntor samt avskrivningar)

1,92 1,97 2,03 2,09

18,96 19,75 Puhdistuspalveluyksiköiden menotRengöringsserviceenheternas utgifter�/m2/vuosi �/m2/år

19,81 20,60 21,21 21,85

691700 673700 Ruokapalveluyksiköiden painotetut suoritteetKostserviceenheternas vägda prestationer

687400 687400 687400 687400

38554 39002 Puhdistuspalveluyksiköt/ siivousneliötRengöringsserviceenheter/städvadratmeter

39422 39422 39422 39422

48 40 Kehityskohteiden määrän tavoiteluku/vuosiMålsatt antal utvecklingsobjekt per år

40 40 40 40


37

03

1033 RAHATOIMISTO - DRÄTSELKONTORET

Rahatoimiston tehtävänä on huolehtia kokokaupungin raha- ja laskentatoimesta. Raha-toimistolla on kaupungin sisällä ylin ohjaus-valta kirjanpidon, maksuliikenteen sekä kau-pungin palkkojen hoidosta. Rahatoimisto toimiikaupungin keskuskassana ja maksuja sijoi-tustoimintaa hoitavana yksikkönä sekä ohjaahallintokuntien talouden hoitoon liittyviä tehtä-viä.

Rahatoimisto vastaa edellä mainittujen lisäksikaupungin taloussuunnitelman ja talousarvionlaatimisesta ja sen toteuttamisen raportoin-nista, tilinpäätöskokonaisuudesta, keskitetystäpääkirjanpidosta sekä maksuja rahaliiken-teestä.

Rahatoimistoon kuuluu keskitetyn taloushal-linnon ja palkkahallinnon lisäksi tietohallinto.Tietohallinnon tehtävänä on johtaa kaupungintietohallintoa. Tietohallinto tukee kaupunginjohtamista ja päätöksentekoa huolehtimallatiedon elinkaaresta ja saatavuudesta.

Tavoitteet vuodelle 2008• Kaupungin tietohallintostrategian uudista-

minen ja täytäntöönpano

• Toiminnallisten prosessien sähköistämi-sen kehittäminen

• Talousraportoinnin kehittäminen.

• Sähköinen tilanvarausjärjestelmä otetaankäyttöön koko kaupungissa. Tietohallintovastaa järjestelmän suunnittelusta jakäyttöönotosta.

Drätselkontorets uppgift är att sörja för stadensfinansförvaltning och redovisning. Drätselkonto-ret har den högsta rätten inom staden att styraskötseln av bokföringen, betalningsrörelsen ochlöneförvaltningen. Drätselkontoret verkar somstadens centralkassa och sköter betalnings- ochplaceringsverksamheten samt styr de uppgiftersom hänför sig till skötseln av verksamhetssek-torernas ekonomi.Förutom för de ovan nämnda uppgifterna svarardrätselkontoret för utarbetandet av stadens eko-nomiplan och budget och rapporteringen om hurdenna verkställs, för bokslutshelheten, den cent-raliserade huvudbokföringen samt betalnings-och penningrörelsen.

Till drätselkontoret hör utöver den centraliseradeekonomiförvaltningen och löneförvaltningen ock-så dataadministrationen. Dataadministrations-enhetens uppgift är att leda informationshanter-ingen i staden. Enheten stödjer ledningen ochbeslutsfattandet i staden genom att dra försorgom informationens livscykel och tillgänglighet.

Mål för 2008• Stadens IT-strategi revideras och verk-

ställs.

• E-hanteringen av de operativa processernautvecklas.

• Ekonomirapporteringen utvecklas.

• Nätbokning av lokaliteter börjar användas ihela staden. Dataadministrationen svarar förplaneringen och ibruktagandet av systemet.


38

03

Rahatoimisto TuloslaskelmaDrätselkontoret Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010

TOIMINTATULOT - VERKSAMHETSINKOMSTER0,0 0,0 0,0 Myyntitulot - Försäljningsinkomster 0,0 0,0 0,00,0 0,0 0,0 Maksutulot - Avgiftsinkomster 0,0 0,0 0,00,0 0,0 0,0 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 0,0 0,0 0,00,0 0,0 0,0 Muut tulot - Övriga inkomster 0,0 0,0 0,00,0 0,0 0,0 Sisäiset tulot - Interna inkomster 0,0 0,0 0,00,0 0,0 0,0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0,0 0,0 0,00,0 0,0 0,0 TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT 0,0 0,0 0,0

TOIMINTAMENOT - VERKSAMHETSUTGIFTER623,9 651,6 530,2 Henkilöstömenot - Personalutgifter 530,2 530,2 530,2287,8 306,8 320,1 Palvelujen ostot - Köp av tjänster 320,1 318,9 318,916,6 15,3 13,4 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 13,4 13,4 13,40,0 0,0 0,0 Avustukset - Understöd 0,0 0,0 0,00,1 0,0 0,0 Muut menot - Övriga utgifter 0,0 0,0 0,0

34,5 39,2 31,9 Sisäiset menot - Interna utgifter 31,9 31,9 31,9962,9 1.012,9 895,6 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 895,6 894,4 894,4

-962,9 -1.012,9 -894,4 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -895,6 -894,4 -894,4



-962,9 -1.012,9 -894,4 NETTO -895,6 -894,4 -894,4

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTASOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN


Koti- ja laitoshoitoHem- och

institutionsvård25 %

TerveydenhuoltoHälsovård

35 %

SosiaalipalvelutSocialtjänster

14 %

Lasten päivähoitoBarndagvård

22 %

Suun terveydenhuoltoMunhälsovård

3 %

Hallinto Förvaltning

1 %


0 1.000 2.000 3.000 4.000 5.000 6.000 7.000 8.000 9.000 10.000


SosiaalipalvelutSocialtjänster

Lasten päivähoitoBarndagvård

Koti- ja laitoshoitoHem- och institutionsvård

TerveydenhuoltoHälsovård

Suun terveydenhuoltoMunhälsovård

20072008


39

05

05 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTASOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN5000 HALLINTO - FÖRVALTNING5001 SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER5002 LASTEN PÄIVÄHOITO - DAGVÅRD5003 KOTI- JA LAITOSHOITO � HEM- OCH INSTITUTIONSVÅRD5004 TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD5005 SUUN TERVEYDENHUOLTO � MUNHÄLSOVÅRD

Sosiaali- ja terveystointa johtaa sosiaali- jaterveyslautakunta. Toimiala jakautuu vii-teen tulosalueeseen: sosiaalipalvelut, las-ten päivähoito, koti- ja laitoshoito, tervey-denhuolto ja suun terveydenhuolto. Niidenlisäksi toimialalla on hallinnon yksikkö.

Lautakunnan alaisuudessa toimivat esiope-tusjaostot, vammaisneuvosto ja vanhusneu-vosto.

Social- och hälsovårdssektorn leds av social-och hälsovårdsnämnden. Verksamheten in-delas i fem resultatområden: socialtjänster,barndagvård, hem- och institutionsvård, häl-sovård och munhälsovård. Utöver dessa harsektorn en förvaltningsenhet.

Under nämnden lyder förskolesektionerna, han-dikapprådet och äldrerådet.

Sosiaali- ja terveyslautakunta TuloslaskelmaSocial- och hälsovårdsnämnden Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010

TOIMINTATULOT - VERKSAMHETSINKOMSTER290,2 348,8 199,7 Myyntitulot - Försäljningsinkomster 199,7 199,7 199,7

1.901,3 1.794,0 1.896,8 Maksutulot - Avgiftsinkomster 1.914,8 1.914,8 1.914,8272,0 270,7 203,8 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 203,8 203,8 203,893,9 85,4 114,1 Muut tulot - Övriga inkomster 114,1 114,1 114,171,6 2,3 1,0 Sisäiset tulot - Interna inkomster 2,3 2,3 2,30,0 0,0 0,0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0,0 0,0 0,0


TOIMINTAMENOT - VERKSAMHETSUTGIFTER8.944,2 10.214,8 9.923,8 Henkilöstömenot - Personalutgifter 10.120,4 10.120,4 10.120,4

10.156,6 9.749,6 11.456,3 Palvelujen ostot - Köp av tjänster 11.367,0 11.469,0 11.469,0876,4 747,1 762,9 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 768,9 768,9 768,9

1.778,9 1.907,1 1.898,3 Avustukset - Understöd 1.898,3 1.898,3 1.898,318,4 13,2 16,4 Muut menot - Övriga utgifter 16,4 16,4 16,4

2.238,2 2.274,8 2.385,4 Sisäiset menot - Interna utgifter 2.388,2 2.388,2 2.385,224.012,8 24.906,6 26.443,1 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 26.559,2 26.661,2 26.658,2



1.466,0 Laskennalliset erät - Kalkylmässiga poster 1.321,9 1.321,9 1.321,9

-21.526,3 -23.934,1 -24.027,7 NETTO -25.521,3 -25.623,3 -25.620,3


40

05

Muutosten vaikutus toimintaan(poikkeamat käyttötaloudessa):

Talousarvioehdotuksessa tuloarvio alittaa ke-hyksen. Se selittyy mm. vieraskuntalaistenpoistumisesta laitoshoidosta.

Pääosin menojen ylitys koostuu mm. koti- jalaitoshoidon ympärivuorokautisen asumispal-velujen tarpeen lisääntymisestä, kotihoidonostopalveluiden ja päivähoidon sijaisten palk-kojen kasvusta sekä kotihoidon lääkkeiden jamuiden tarvikkeiden ilmaisjakelun lisääntymi-sestä.


Budgetförslagets inkomstbudget underskriderramen. Det beror bl.a. på att invånare från andrakommuner inte längre vårdas inom institutions-vården.

Utgiftsöverskridningen beror till största delen påbl.a. ett ökat behov av dygnet-runt-boende-service inom hem- och institutionsvården, enökning av köptjänsterna inom dag- och hemvår-den och av dagvårdsvikariernas löner samt enökning av gratisutdelningen av mediciner ochvårdartiklar inom hemvården.

Tunnuslukuja Nyckeltal

TP - BS2006

TA - BG2007

SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMI YHT. -SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDEN TOT.

TA - BG2008

TS - EP2009

TS - EP2010

Euro Euro euro euro euro

24.012.807 24.906.600Toimintamenot -Verksamhetsutgifter(brutto) 26.549.40

026.652.60

026.652.600

2.838 2.928 euro/ asukas - euro/ invånare (brutto) 3.126 3.137 3.089

2.527 2.633 euro/ asukas - euro/ invånare (netto) 2.840 2.851 2.807

8.462 8.500 Asukkaat � Invånare 8.493 8.497 8.630

Asukasluvut Kauniaisten toimeenpano-suunnitelmasta, hyv. KV 19.6.2007.


41

05

5000 HALLINTO - FÖRVALTNING

Hallinto käsittää lautakunnan toiminnan jatoimialan yhteisen hallinnon.

Förvaltningen omfattar nämndens verksam-het och sektorns gemensamma administra-tion.

Hallinto TuloslaskelmaFörvaltning Resultaträkning

TP TA TA LTK TA TALOUSSUUNNITELMABOKSLUT BG BG NMD (1 000 e) BG EKONOMIPLAN2006 2007 2008 2008 2009 2010




TOIMINTAMENOT - VERKSAMHETSUTGIFTER235,7 282,0 227,8 Henkilöstömenot - Personalutgifter 227,8 227,8 227,833,7 64,4 83,1 Palvelujen ostot - Köp av tjänster 83,1 83,1 83,17,8 5,7 3,7 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 3,7 3,7 3,7

37,9 37,7 37,7 Avustukset - Understöd 37,7 37,7 37,70,0 1,2 5,2 Muut menot - Övriga utgifter 5,2 5,2 5,27,8 13,5 8,7 Sisäiset menot - Interna utgifter 8,7 8,7 8,7





-304,0 -352,0 -366,2 NETTO -366,2 -366,2 -366,2


42

05

5001 SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER

Sosiaalipalvelut käsittää sosiaalityön, las-tensuojelun, päihdehuollon, vammaispal-velut, kehitysvammahuollon, lastenvalvo-jan palvelut, perheneuvolan, toimeentulo-turvan ja velkaneuvonnan, Villa Bredanpalvelukeskuksen sekä yleisten vuokra-asuntojen ja eläkeläisasuntojen myöntä-mispäätösten tekemisen.

Velkaneuvonta sekä sosiaali- ja kriisipäivys-tyspalvelut hankitaan ostopalvelusopimuksellaEspoon kaupungilta.

Tavoitteet vuodelle 2008• Laaditaan 1.1.2008 voimaantulevan las-

tensuojelulain (417/2007) 12 § mukainensuunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinninedistämiseksi sekä lastensuojelun järjes-tämiseksi.

• Luodaan käytännöt vanhustyön palve-luohjauksen saatavuuden parantamiseksi.

Socialtjänsterna omfattar socialarbete, barn-skydd, missbrukarvård, handikappservice,omsorg om utvecklingshämmade, barnatill-syningsmannens tjänster, familjerådgivning,utkomststöd och skuldrådgivning samt be-slut om boende i servicecentret Villa Bredaoch uthyrning av allmänna hyresbostäderoch pensionärsbostäder.

Skuldrådgivning samt tjänster inom kris- ochsocialjouren köps enligt serviceavtal av Esbostad.

Mål för 2008• En plan för att främja barns och unga perso-

ners välmående samt ordna och utvecklabarnskyddet görs upp enligt 12 § i barn-skyddslagen (417/2007), som träder i kraft1.1.2008.

• Praxis utarbetas för att förbättra tillgången påservicestyrning inom äldrearbetet.

Sosiaalipalvelut TuloslaskelmaSocialtjänster Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010


111,9 110,0 110,5 Maksutulot - Avgiftsinkomster 110,5 110,5 110,5249,8 218,2 203,8 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 203,8 203,8 203,863,2 51,4 50,7 Muut tulot - Övriga inkomster 50,7 50,7 50,70,0 0,0 0,0 Sisäiset tulot - Interna inkomster 0,0 0,0 0,00,0 0,0 0,0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0,0 0,0 0,0


TOIMINTAMENOT - VERKSAMHETSUTGIFTER600,7 642,0 652,2 Henkilöstömenot - Personalutgifter 652,2 652,2 652,2

1571,3 1753,7 1874,3 Palvelujen ostot - Köp av tjänster 1884,3 1884,3 1884,356,9 18,1 24,1 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 24,1 24,1 24,1

925,3 1022,9 975,9 Avustukset - Understöd 975,9 975,9 975,94,6 6,5 6,6 Muut menot - Övriga utgifter 6,6 6,6 6,6

242,2 247,5 251,4 Sisäiset menot - Interna utgifter 251,4 251,4 251,43401,1 3.690,7 3784,5 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 3.794,5 3.794,5 3.794,5

-2951,8 -3.280,1 -3.398,5 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -3.408,5 -3.408,5 -3.408,5



-2.964,4 -3.515,7 -3398,5 NETTO -3.619,7 -3.619,7 -3.619,7


43

05


Menojen muutos johtuu 1.1.2008 voimaan tu-levasta lastensuojelulaista, jolloin asiantuntija-palvelujen ostotarve lisääntyy. Myös vam-maispalvelujen tarve lisääntyy ja erityisestihenkilökohtaisten avustajien tarve kasvaa.Vammaisten asumispalvelujen kustannustennousuun on varattu määrärahoja. Toimeentu-lotuen tarve näyttää vähentyvän edelleen.


Utgiftsförändringen beror på barnskyddslagen,som träder i kraft 2008, då behovet av att köpasakkunnigtjänster växer. Också behovet av han-dikappservice ökar, i synnerhet behovet av per-sonliga assistenter. Anslag har reserverats fören ökning av kostnaderna för boendetjänster förhandikappade. Behovet av utkomststöd verkarfortsätta att minska.

Suoritteita Prestationer2006 2007 2008 2009 2010

Perheneuvola � Familjerådgivningen1.721 1.800 Käyntejä 1) - Besök 1) 1.850 1.850 1.850

222 270 Asiakkaat 2) � Klienter 2) 220 220 220

Toimeentulotuki � Utkomststöd180 180 Ruokakunnat � Matlag 170 170 170

1) Käyntejä/�istuntoja�, johon voi osallistua useita - Besök/�sessioner�, i vilka flera kan delta2) Henkilöitä - Personer

Tunnuslukuja *) Nyckeltal *)2006euro

2007euro

2008euro

2009euro

2010euro

Perheneuvola -Familjerådgivningen

89,69 76 euro /käynti - euro/ besök (brutto) 86 86 86

Toimeentulotuki � Utkomststöd44,65 55 euro/ asukas - euro /invånare (brutto) 52 52 52

*) Tunnusluku on laskettu jakamalla ao. toiminnan omat menot suoritteiden/asukkaiden määrällä �

*) Nyckeltalet har räknats genom att dividera utgifterna för ifrågavarande verksamhet med antalet prestationer/ invånare


44

05

5002 LASTEN PÄIVÄHOITO - BARNDAGVÅRD

Lasten päivähoito käsittää koko lasten päi-vähoitojärjestelmän, joka koostuu päivä-hoidosta, kotihoidon tuesta ja yksityisenhoidon tuesta sekä esiopetuksesta.

Tavoitteet vuodelle 2008• Kauniaisten päivähoidossa v. 2008 on

varhaisen liikunnan teemavuosi. TerveKunta- linjausten huomioiminen varhais-kasvatuksessa (hygienia, fyysinen, psyyk-kinen ja sosiaalinen turvallisuus, terveelli-set elintavat; erityisesti ravinto ja liikkumi-nen).

• Päivähoidon yhteisen turvallisuussuunni-telman laatiminen.

• Vakiinnutetaan varhaista vuorovaikutustaedesauttavien menettelyjen käyttö päivä-hoidossa (ml. vanhempien läsnäolo aloi-tettaessa, omahoitajuus, pehmeä lasku,kotikäyntien toteutuminen).

• Kauniaisten varhaiskasvatussuunnitelmaotettiin kokeilukäyttöön 1.8.2007 ja sitä ar-vioidaan suhteessa oman yksikön toimin-taan.

• Esiopetussuunnitelmien päivittäminen jakaupungin yhteisten linjausten täsmentä-minen. Esiopetuksen ja koulun yhteistyö-rakenteiden kehittäminen.

• Kielisuihkutustoiminnan aloittaminen jasen arviointi.

• VKK Metron (varhaiskasvatuksen kehittä-miskeskus) toiminnan käynnistäminenPKS-kuntien kanssa.

• Perhekeskusverkostossa työskentely jatoiminnan kehittäminen yhteistyössä mui-den tulosalueiden kanssa.

• Selvitetään kiireellisesti lasten kotihoidonkuntalisän tulorajan poistamista.

Barndagvården omfattar hela dagvårdssy-stemet, som består av dagvård, hemvårds-stöd, stöd för privat vård och förskoleunder-visning.

Mål för 2008• År 2008 är temaår för tidig motion inom dag-

vården i Grankulla. Inom småbarnsfostranbeaktas riktlinjerna i projektet Terve Kunta(En frisk kommun) (hygien, fysisk, psykiskoch social trygghet, sunda levnadsvanor; isynnerhet näring och motion).

• En gemensam säkerhetsplan görs upp fördagvården.

• Användningen av metoder som främjar tidiginteraktion etableras i dagvården (bl.a. för-äldrarnas närvaro vid dagvårdsstarten, sy-stem med egen skötare, mjuklandning, hem-besök).

• Grankullas plan för småbarnsfostran börjadeanvändas på försök 1.8.2007 och den utvär-deras i förhållande till den egna enhetensverksamhet.

• Läroplanerna för förskoleundervisningenuppdateras och stadens gemensamma rikt-linjer preciseras. Samarbetsstrukturernamellan förskoleundervisningen och skolanutvecklas.

• Språkduschverksamhet påbörjas och denutvärderas.

• VKK Metros (utvecklingscentrum för små-barnsfostran) verksamhet inleds i kommu-nerna i huvudstadsregionen.

• Arbete i familjecentralsnätverk och utvecklingav verksamheten i samråd med andra re-sultatområden.

• Avskaffandet av inkomstgränsen för hem-vårdsstödets kommuntillägg utreds snarast.


45

05

Lasten päivähoito TuloslaskelmaBarndagvård Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010


565,3 571,5 579,5 Maksutulot - Avgiftsinkomster 597,5 597,5 597,51,8 0,0 0,0 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 0,0 0,0 0,00,0 0,0 0,0 Muut tulot - Övriga inkomster 0,0 0,0 0,0

-0,4 0,0 0,0 Sisäiset tulot - Interna inkomster 0,0 0,0 0,00,0 0,0 0,0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0,0 0,0 0,0


TOIMINTAMENOT - VERKSAMHETSUTGIFTER3322,8 3597,3 3606,5 Henkilöstömenot - Personalutgifter 3708,4 3708,4 3708,4542,2 602,6 660,7 Palvelujen ostot - Köp av tjänster 663,4 663,4 663,4199,0 216,5 222,9 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 228,9 228,9 228,9556,5 556,5 564,7 Avustukset - Understöd 564,7 564,7 564,7


5213,0 5.570,6 5723,9 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 5.840,3 5.840,3 5.840,3




-4.645,7 -5.322,4 -5139,4 NETTO -5.540,1 -5.540,1 -5.540,1


Henkilöstömenojen kasvu selittyy sijaistenpalkkoihin varatulla 5 %:n määrärahalla, jokaon arvioitu tämän hetkisen tilanteen mukai-sesti. Sijaisia käytetään tilanteissa, joissa laki-sääteinen lasten ja henkilöstön suhdeluku jalasten turvallisuus niin edellyttävät.


Ökningen av personalutgifter beror på att förvikarier reserverats 5 % av löneanslagen. Be-loppet har beräknats enligt det nuvarande läget.Vikarier används när det lagstadgade relations-talet mellan barn och anställda och barnens sä-kerhet kräver det.

Suoritteita PrestationerTP-BS

2006 TA-BG

2007 TA-BG

2008 TS-EP

2009 TS-EP

2010Kaupungin päiväkotihoito -Kommunal daghemsvård

8 8 Kaupungin päiväkodit- Stadens daghem 8 8 8359 310 Paikat (keskim/v)- Platser (medeltal/år) 360 360 360

57.812 57.000 Läsnäolopäivät � Närvarodagar 59.500 59.500 59.500

Perhepäivähoito � Familjedagvård24 24 Paikat (keskim/v)- Platser (medeltal/år) 24 24 24

3.714 3.600 Läsnäolopäivät � Närvarodagar 3.700 3.700 3.800


46

05

TP-BS2006

TA-BG2007

TA-BG2008

TS-EP2009

TS-EP2010

Lasten kotih.tuki � HemvårdsstödPerheet /kk � Antal familjer/mån.

69 95 Lakisääteinen � Lagstadgat 95 95 10018 45 Kunnallinen � Kommunalt 45 45 45

Yksit.hoid. tuki � Stöd för privat vård23 15 Lakisääteinen - Lagstadgat 15 15 1520 15 Kunnallinen � Kommunalt 15 15 15


2007euro

2008euro

2009euro

2010euro

Kaupungin päiväkotihoito -Kommunal daghemsvård

69,01 75 euro/ läsnäolopv � euro/närvarodag(brutto)

75 75 75

Perhepäivähoito � Familjedagvård55,28 71 euro/ läsnäolopv � euro/närvarodag

(brutto)64 64 64

*)Tunnusluku on laskettu jakamalla ao. toiminnan omat menot suoritemäärällä �

*) Nyckeltalet har räknats genom att dividera utgifterna för ifrågavarande verksamhet med antalet prestatione


47

05

5003 KOTI- JA LAITOSHOITO � HEM- OCH INSTITUTIONSVÅRD

Koti- ja laitoshoito käsittää kotihoidon japalveluasumisen sekä vanhainkodin, hoi-vakodin ja terveyskeskuksen sairaalan.Palveluasumisen yksikkönä toimii VillaApollon ryhmäkoti.

Tavoitteet vuodelle 2008• Vakiinnutetaan kuntouttavan hoitotyön

menetelmän käyttö, joka on myös RAI *)(Resident Assessment Instrument) - arvi-ointijärjestelmän painopiste vuonna 2008

• Otetaan käyttöön RAI-asiakkaiden palve-lutarpeen arviointijärjestelmä ja vertailuke-hittäminen.

*) RAI-järjestelmä on vanhusasiakkaiden hoidon tarpeenja laadun sekä kustannusten arviointi ja seurantajärjes-telmä

Hem- och institutionsvården omfattar hem-vård och serviceboende samt ålderdoms-hemmet, vårdhemmet och hälsocentralenssjukhus. Villa Apollos grupphem fungerarsom enhet för serviceboende.

Mål för 2008• Användningen av rehabiliterande vårdarbete

befästs. Detta är prioriterat område år 2008också i bedömningsinstrumentet RAI*) (Re-sident Assessment Instrument).

• Ett bedömningssystem för RAI-klienternasservicebehov och benchmarking införs.

*) RAI-systemet är ett system för bedömning och uppfölj-ning av klienternas vårdbehov inom äldreomsorgen samt avvårdkvaliteten och kostnaderna.

Koti- ja laitoshoito TuloslaskelmaHem- och institutionsvård Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010


1005,7 882,5 984,8 Maksutulot - Avgiftsinkomster 984,8 984,8 984,81,5 0,0 0,0 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 0,0 0,0 0,0

30,6 34,0 35,0 Muut tulot - Övriga inkomster 35,0 35,0 35,00,0 0,0 0,0 Sisäiset tulot - Interna inkomster 0,0 0,0 0,00,0 0,0 0,0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0,0 0,0 0,0

1188,4 1.130,7 1095,7 TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT 1.095,7 1.095,7 1.095,7


2,0 1,0 0,7 Muut menot - Övriga utgifter 0,7 0,7 0,71018,7 1037,6 1078,1 Sisäiset menot - Interna utgifter 1075,2 1075,2 1072,25667,4 5.893,8 6538,0 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 6.529,8 6.629,8 6.626,8




-4.529,5 -5.131,0 -5442,3 NETTO -5.789,5 -5.889,5 -5.886,5


48

05


Väestön ikääntymisen myötä ympärivuorokau-tisten asumispalvelujen tarve on noussut janousee edelleen. Ilmaisjakelutarvikkeidenkäyttö lisääntyy diabeteksen hoitosuositustenmyötä. Henkilökunnan saatavuuden vaikeu-tumisen vuoksi vuokratyövoiman käyttö li-sääntyy edelleen sekä sijaisuuksissa että py-syvän työvoiman tilalla.

10 000 � on sisällytetty kohtaan Villa Breda/Palvelujen ostot "päiväkerhon" järjestämiseksiomaishoitajien hoidettaville hoitajien työn hel-pottamiseksi. Toiminta järjestetään yhteistyös-sä Grani Lähiavun kanssa (KV 12.11.07 § 69).


I och med befolkningens åldrande har behovetav dygnet-runt-boendeservice ökat och fortsätteratt öka. Vårdrekommendationerna vid diabetesmedför att användningen av gratis vårdartiklarökar. På grund av svårigheterna att få personalkommer användningen av hyrd arbetskraft attfortsätta stiga både i fråga om vikariat och istället för ordinarie arbetskraft.

10.000 � inkluderas under punkten Villa Breda/Köp av tjänster för att i samarbete med GraniNärhjälp arrangera en "dagklubb" för de vårdadeför att avlasta närståendevårdare (STF 12.11.07§ 69).

Suoritteita PrestationerTP - BS

2006TA - BG

2007TA - BG

2008TS - EP

2009TS - EP

2010Kotihoito � Hemvård

22.147 20.000 Käynnit (kodinhoitoapu ja kotisairaanhoi-to)� Besök (hemvård och hemsjukvård)

20.000 21.000 21.000

Ryhmäkoti � Grupphem(Villa Apollo)

1.645 2.000 Asumisvuorokaudet � Boendedygn 2.000 2.000 2.000Kuormitus% - Belasting % 100% 100% 100%

Vanhainkoti � Åldringshem(Villa Breda)

6.300 6.100 Hoitopäivät � Vårddagar 6.100 6.100 6.100Kuormitus% - Belasting % 100% 100% 100%

Hoivakoti � Vårdhem (Villa Anemone)

7.295 7.300 Hoitopäivät � Vårddagar 7.300 7.300 7.300Kuormitus% - Belasting % 100% 100% 100%

Sairaala - Sjukhus(Tammikumpu)

10.540 10.400 Hoitopäivät - Vårddagar 10.400 10.400 10.40096 % 95 % Kuormitus % - Belasting % 95 % 95 % 95 %


2007euro

2008euro

2009euro

2010euro

Kotihoito � Hemvård67,48 58 euroa/ käynti- euro/ besök (brutto) 80 80 80

Ryhmäkoti � Grupphem43,22 37 euroa/ asumisvrk � euro/ boendedygn

(brutto)37 37 37

Vanhainkoti � Åldringshem143,80 151 euroa/ hoitopäivä - euro/ vårddag

(brutto)170 170 170

Hoivakoti � Vårdhem159,64 162 euroa/ hoitopv � euro/ vårddag (brutto) 176 176 176

Sairaala - Sjukhus180,46 185 euroa/ hoitopv � euro/ vårddag (brutto) 200 200 200

*) Tunnusluku on laskettu jakamalla ao. toiminnan omat menot suoritemäärällä �*) Nyckeltalet har räknats genom att dividera utgifterna för ifrågavarande verksamhet med antalet prestationer


49

05

5004 TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD

Terveydenhuolto käsittää terveyskeskuk-sen avohoidon toiminnat sisältäen myössairaankuljetuksen sekä erikoissairaan-hoidon.

Tavoitteet vuodelle 2008• Hyödynnetään vuonna 2007 tehdyn ai-

kuisväestön terveyskyselyn tuloksia toi-minnan suunnittelussa ja kohderyhmienvalinnassa.

• Painotetaan edelleen tupakoinnin lopetta-mista sekä alkoholin kulutusta vähentävänmini-interventiomallin *) käyttöä.

• Tehdään yhdessä liikuntatoimen kanssaIkääntyneiden ihmisten ohjatun terveyslii-kunnan laatusuositusten (STM 2004:6)toimeenpanosuunnitelma.

*) Mini-interventiolla tarkoitetaan terveydenhuollossatapahtuvaa alkoholinkäytön puheeksiottoa ja riskikulu-tuksen tunnistamista sekä neuvontaa alkoholinkäytönvähentämiseksi.

Hälsovården omfattar öppenvården vid häl-socentralen inklusive sjuktransporter ochspecialiserad sjukvård.

Mål för 2008• Resultaten av den 2007 utförda hälsoenkä-

ten utnyttjas i planeringen av verksamhetenoch vid valet av målgrupper.

• Fortsatt satsning på användningen av mini-interventionsmodellen *) för att minska rök-ningen och alkoholkonsumtionen.

• Tillsammans med idrottsbyrån görs en verk-ställighetsplan enligt kvalitetsrekommenda-tionerna om handledd hälsomotion för äldrepersoner (STM 2004:6).

*) Med miniintervention avses att alkoholkonsumtionendiskuteras vid besök hos hälsovården, eventuell riskkon-sumtion upptäcks och klienten får råd för minska alkohol-konsumtionen.


50

05

Terveydenhuolto TuloslaskelmaHälsovård Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010

TOIMINTATULOT - VERKSAMHETSINKOMSTER113,9 98,4 97,5 Myyntitulot - Försäljningsinkomster 97,5 97,5 97,571,3 80,0 72,0 Maksutulot - Avgiftsinkomster 72,0 72,0 72,00,0 0,0 0,0 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 0,0 0,0 0,00,0 0,0 28,4 Muut tulot - Övriga inkomster 28,4 28,4 28,4

71,0 0,0 0,0 Sisäiset tulot - Interna inkomster 0,0 0,0 0,00,0 0,0 0,0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0,0 0,0 0,0








-8.440,9 -8.855,9 -8.967,6 NETTO -9.429,5 -9.431,5 -9.431,5


Laboratoriotoiminta siirtyi osaksi HUSLAB:ntoimintaa 1.9.2007 alkaen. Muiden tulojenkasvu selittyy HUSLAB:n kaupungille maksa-milla toimitilan vuokratuloilla. Palvelujen osto-jen kasvua selittää suurimmaksi osaksi HUS-LAB:n osuuden siirtyminen ostopalveluksikaupungin osalta.

Lisäksi apuvälineiden hankkimiseen kohdistu-vat menot kasvavat, koska ikäihmisten määräja kotona asumisen mahdollisuus lisää apuvä-lineiden tarvetta.

Suurin muutos aiheutuu erikoissairaanhoidonkasvusta.


Laboratorieverksamheten har från 1.9.2007överförts till en del av HUSLAB:s verksamhet.Ökningen av övriga inkomster beror på de hy-resinkomster för lokaliteter som HUSLAB betalartill staden. Ökningen av köp av tjänster förklarashuvudsakligen av att HUSLAB:s andel för sta-dens del ingår i köp av tjänster.

Dessutom stiger utgifterna för anskaffning avhjälpmedel, eftersom det växande antalet äldreoch möjligheten att bo hemma ökar behovet avhjälpmedel.

Den största förändringen beror på en ökning avden specialiserade sjukvården.


51

05

Terveyskeskuksen avohoito � Hälsocentralens öppenvård


2006TA - BG

2007TA - BG

2008TS - EP

2009TS - EP

2010

Avohoitokäynnit (oma toiminta) -Besök (egen verksamhet)

11.042 12.500 Lääkäreille � Hos läkare 12.500 12.500 12.50019.412 21.800 Muille (hoitohenk, psyk ja puh.ter) - 21.800 21.800 21.800

Övriga (vårdpers, psyk. och tal.ter)


2007euro

2008euro

2009euro

2010

Toimintamenot � Verksamhetsutgifter65,77 77 euro/ käynti � euro/ besök (brutto) 77 77 77

*) Tunnusluku on laskettu jakamalla ao. toiminnan omat menot suoritemäärällä (lääkärien ja muiden käynnit) �*) Nyckeltalet har räknats genom att dividera utgifterna för ifrågavarande verksamhet med antalet prestationer

(besök hos läkare och annan vårdpersonal)

Erikoissairaanhoito - Specialiserad sjukvård


2006TA - BG

2007TA - BG

2008TS - EP

2009TS - EP

2010

HUS-piiri � HNS-distriktet7.607 7.800 Avohoitokäynnit � Besök 7.800 7.800 7.800

2.650 2.600 Hoitojaksot � Vårdperioder 2.600 2.600 2.600

1.593 1.200 Hoitopäivät (psyk.) �Vårddagar (psyk.)

1.200 1.200 1.200

Tunnuslukuja Nyckeltal

2006euro

2007euro

2008euro

2009euro

2010euro

6.059.956 5.780.000 Toimintamenot � Verksamhetsutgifter 6.375.000 6.375.000 6.375.000

716,14 680 Euro/ asukas � Euro/ invånare (brutto) 750 750 7398.462 8.500 Asukkaat � Invånare 8.493 8.497 8.630

Asukasluvut Kauniaisten toimeenpano-suunnitelmasta, hyv. KV 19.6.2007.


52

05

5005 SUUN TERVEYDENHUOLTO � MUNHÄLSOVÅRD

Suun terveydenhuolto tuottaa perustasonpalveluja.

Tavoitteet vuodelle 2008• Luodaan ja vakiinnutetaan toimintamalli

koti- ja laitoshoidon potilaiden suun ter-veydentilasta huolehtimiseen.

• Osallistutaan pääkaupunkiseudun kuntiensuun terveydenhuollon terveyden edistä-misen �Kerta ei riitä� � yhteishankkeeseen.

Munhälsovården producerar service på bas-nivå.

Mål för 2008• En verksamhetsmodell för ombesörjande av

hem- och institutionsvårdsklienternas mun-hälsa utarbetas och etableras.

• Enheten deltar i huvudstadsregionens kom-muners gemensamma projekt �Kerta ei riitä�(En gång räcker inte) för främjande av mun-hälsan.

Suun terveydenhuolto TuloslaskelmaMun- och tandvård Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010




TOIMINTAMENOT - VERKSAMHETSUTGIFTER311,7 637,7 645,5 Henkilöstömenot - Personalutgifter 645,5 645,5 645,5337,4 109,4 116,5 Palvelujen ostot - Köp av tjänster 116,5 116,5 116,576,9 52,6 59,2 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 59,2 59,2 59,20,0 0,0 0,0 Avustukset - Understöd 0,0 0,0 0,02,2 0,5 2,0 Muut menot - Övriga utgifter 2,0 2,0 2,0

42,8 42,1 41,9 Sisäiset menot - Interna utgifter 41,9 41,9 41,9770,9 842,3 865,1 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 865,1 865,1 865,1




-643,2 -757,3 -713,8 NETTO -776,5 -776,5 -776,5


53

05


2006TA - BG

2007TA - BG

2008TS - EP

2009TS-EP

201010.203 8.800 Käynnit (oma toiminta) �

Besök (egen verksamhet)10.000 10.000 10.000

3.648 3.300 Asiakkaat � Klienter 3.700 3.700 3.700

Tunnuslukuja *) Nyckeltal *)2006 2007 2008 2009 2010euro euro euro euro euro

75,55 96 euro/ käynti � euro/ besök (brutto) 87 87 87

*)Tunnusluku on laskettu jakamalla ao. toiminnan menot suoritemäärällä -

*) Nyckeltalet har räknats genom att dividera utgifterna för ifrågavarande verksamhet med antalet prestationer

YHDYSKUNTALAUTAKUNTASAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN



2 %

Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu

Byggherreverksamhet och teknisk

planering36 %

Kuntatekniikka Kommunteknik

43 %


10 %

MaankäyttöMarkanvändning

7 % YmpäristötoimiMiljöenheten

2 %


0 500 1.000 1.500 2.000 2.500 3.000 3.500 4.000 4.500

Hallinto - Förvaltning

MaankäyttöMarkanvändning

YmpäristötoimiMiljöenheten

Rakennuttaminen ja tekninensuunnittelu

Byggherreverksamhet och tekniskplanering

Kuntatekniikka -Kommunteknik


2007

2008


54

07

07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA -SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN7000 HALLINTO � FÖRVALTNING7002 MAANKÄYTTÖ � MARKANVÄNDNING7004 YMPÄRISTÖTOIMI - MILJÖENHETEN7006 RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU �

BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING7008 KUNTATEKNIIKKA � KOMMUNTEKNIK

VESIHUOLTOLAITOS � VATTENTJÄNSTVERKET

Yhdyskuntatoimen toimialalla on viisi tulos-aluetta: maankäyttö, ympäristötoimi, rakennut-taminen ja tekninen suunnittelu, kuntatekniik-ka sekä rakennusvalvonta. Tulosalueista ra-kennusvalvonta toimii rakennuslautakunnanalaisuudessa, muut neljä yhdyskuntalauta-kunnan alaisuudessa.

Vesihuoltolaitos toimii osana kuntatekniikankokonaisuutta, mutta kirjanpidollisesti erilli-senä taseyksikkönä.

Samhällstekniska sektorn består av fem resul-tatområden: markanvändning, miljöenheten,byggherreverksamhet och teknisk planering,kommunteknik samt byggnadstillsyn. Den sistnämnda är underställd byggnadsnämnden,medan de övriga resultatområdena lyder un-der samhällstekniska nämnden.

Vattentjänstverket sorterar under kommun-tekniken men är en bokföringsmässigt separatbalansenhet.

Yhdyskuntalautakunta TuloslaskelmaSamhällstekniska nämnden Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010



4.526,7 2.487,5 1.390,0 Muut tulot - Övriga inkomster 2169,8 1175,9 3954,66.768,9 6.940,3 7.238,8 Sisäiset tulot - Interna inkomster 7279,9 7279,9 7279,9

25,4 43,5 38,0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 38,0 62,2 62,211.503,7 9.820,8 8.830,2 TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT 9.776,5 8.756,4 11.535,1

TOIMINTAMENOT - VERKSAMHETSUTGIFTER2.168,2 2.469,9 2.500,4 Henkilöstömenot - Personalutgifter 2.500,4 2.500,4 2.500,42.568,0 2.388,2 2.731,7 Palvelujen ostot - Köp av tjänster 2731,7 2851,6 2851,61.388,5 1.530,2 1.458,4 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 1458,4 1486,8 1486,8

67,1 18,0 18,0 Avustukset - Understöd 18,0 10,7 10,7425,7 391,7 385,5 Muut menot - Övriga utgifter 385,5 395,3 395,3921,4 974,6 1.039,7 Sisäiset menot - Interna utgifter 1065,1 1065,1 1065,1


3.964,7 2.048,2 696,5 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG 1.617,4 446,5 3.225,2

3.473,1 3.774,3 2.723,3 Poistot - Avskrivningar 4.222,0 5.044,4 4.503,1

2894,4 55,5 Laskennalliset erät - Kalkylmässiga poster 2.252,3 2.252,3 2.252,3

-4.620,5 -2.082,3 NETTO -4.856,9 -6.850,2 -3.530,2*) Luvut eivät sisällä vesihuoltolaitosta. - Siffrorna inkluderar inte vattentjänstverket.


55

07


Hallinnon tehtävänä on organisaation toimivuudenja tuottavuuden edellytysten varmistaminen. Sekehittää toimialaa kokonaisuutena, seuraa ase-tettujen tavoitteiden toteutumista sekä valvoo,ohjeistaa, opastaa ja neuvoo toimialaa keskeisis-sä tehtävissä.

Förvaltningens uppgift är att säkerställa att detfinns förutsättningar för en välfungerande ochproduktiv organisation. Förvaltningen utvecklarsektorn som helhet, följer upp hur målen nås ochövervakar, ger instruktioner, handleder och gerråd i de centrala uppgifterna.



2006 2007 2008 2008 2009 2010

TOIMINTATULOT - VERKSAMHETSINKOMSTER 0 0,0 0,00,0 0,0 0 Myyntitulot - Försäljningsinkomster 0,0 0,0 0,00,0 0,0 0 Maksutulot - Avgiftsinkomster 0,0 0,0 0,00,0 0,0 0 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 0,0 0,0 0,00,0 0,0 0 Muut tulot - Övriga inkomster 0,0 0,0 0,0

24,2 24,2 24,2 Sisäiset tulot - Interna inkomster 24,2 24,2 24,20,0 0,0 0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0,0 0,0 0,0





0,0 0,0 0,0 Poistot - Avskrivningar 0,0 0,0 0,0

0,0 0,0 Laskennalliset erät - Kalkylmässiga poster 0,0 0,0 0,0

-213,6 -170,1 -175,1 NETTO -175,1 -175,1 -175,1Poistot ja laskennalliset erät tarkentuvat KH:n käsittelyyn

Muutosten vaikutus toimintaan (poikkeamatkäyttötaloudessa):

Palvelujen ostoihin sisältyy strategisten linjaustenedellyttämiä konsulttitoimeksiantoja sekä pääkau-punkiseudun yhteistyötoimintaan liittyvien työryh-mien kulukorvauksiin ym. varattavia määrärahoja.

Koko toimialan yhteiseen työhyvinvointia edistä-vään toimintaan suunniteltu määrärahavaraus onvarattu keskitetysti yhdyskuntatoimen hallinnonpalvelujen ostoihin.


I köp av tjänster ingår konsultuppdrag som destrategiska riktlinjerna kräver och anslag somreserveras för bl.a. kostnadsersättningar för ar-betsgrupper inom samarbetet i huvudstadsregio-nen.

Den för hela sektorns gemensamma arbetshälso-främjande verksamhet planerade anslagsreserve-ringen har anvisats centraliserat till köp av tjänsterunder samhällstekniska sektorns förvaltning.


56

07

7002 MAANKÄYTTÖ � MARKANVÄNDNING

Tulosalue vastaa kuntalaisten ja kaupungin mui-den hallintokuntien tarpeiden mukaisesti kaupun-gin maapolitiikasta, yleispiirteisestä ja yksityis-kohtaisesta kaavoituksesta, poikkeusluvista, tont-tijaoista, mittaustoimituksista, maan hankinnastaja luovutuksesta, maastomittauksista, rekisterei-den ylläpidosta, paikkatietopalvelusta, kartastonylläpidosta.

Tavoitteet vuodelle 2008• Pääkaupunkiseutusuunnitelmaan sisältyvän

MAL-strategian (maankäyttö, asuminen ja lii-kenne) v. 2030 valmistelun käynnistäminen.

• Kauniaisten maankäytön kehityskuvan val-mistelu osaksi kaavoitusohjelmaa.

• Kartoitetaan keskipitkän (v. 10 � 20) aikavälinrakentamismahdollisuudet.

• Kaavoitusohjelman toteuttaminen (merkittäviäkohteita ovat: keskusta 2, Koivuhovintienasema ympäristöineen, Teollisuustien alueympäristöineen, Turunväylän ja Espoon rajanvälinen alue).

• Paikkatietojärjestelmän rekisteriosan päivittä-minen.

Resultatområdet svarar för stadens markpolitik,översiktlig och detaljerad planläggning, undan-tagslov, tomtindelningar, mätningsförrättningar,förvärv och överlåtelse av mark, terrängmätning-ar, upprätthållande av register, geografisk infor-mationstjänst och uppdatering av kartor enligt debehov som kommuninvånarna och stadens övrigaförvaltningsgrenar har.

Mål för 2008• Beredningen av den i stadsregionplanen för

huvudstadsregionen ingående MBT-strategin2030 (markanvändning, boende och trafik)inleds.

• Utvecklingsbilden för markanvändningen iGrankulla bereds som en del av planlägg-ningsprogrammet.

• Byggmöjligheterna på mellanlång sikt (10-20år) kartläggs.

• Planläggningsprogrammet genomförs (viktigaområden är centrum 2, Björkgårdsvägens sta-tion med omgivning, Industrivägens områdemed omgivning, området mellan Åboledenoch gränsen mot Esbo).

• Det geografiska informationssystemets regis-terdel uppdateras.


57

07

Maankäyttö TuloslaskelmaMarkanvändning Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010


29,8 222,8 23,2 Maksutulot - Avgiftsinkomster 23,2 23,2 23,20,0 0,0 0,0 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 0,0 0,0

3.404,6 1.324,0 214,1 Muut tulot - Övriga inkomster 1.004,6 0,0 2778,70,3 6,0 4,0 Sisäiset tulot - Interna inkomster 3,7 3,7 3,74,3 3,0 3,0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 3,0 3,0 3,0

3.446,4 1.559,0 248,3 TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT 1.038,5 33,9 2.812,6

TOIMINTAMENOT - VERKSAMHETSUTGIFTER384,1 400,2 409,9 Henkilöstömenot - Personalutgifter 409,9 409,9 409,9141,9 154,0 198,4 Palvelujen ostot - Köp av tjänster 198,4 198,4 198,4



2.864,4 946,2 -422,0 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG 379,3 -625,3 2.153,4



2.859,1 863,4 -466,4 NETTO 334,6 -670,0 2.108,7


Muut tulot on arvioitu vuodelle 2008 suunniteltu-jen tonttien myyntien pohjalta.

Palvelujen ostoissa on huomioitu erityisesti li-sääntyneen asemakaavoituksen myötä kasvavatkonsulttipalkkiot.


Övriga inkomster har beräknats utgående från deför 2008 planerade tomtförsäljningarna.

Under köp av tjänster har beaktats särskilt de ioch med den ökande detaljplanläggningen sti-gande konsultarvodena.

TUNNUSLUKUJA � NYCKELTAL

TP-BS2006

TA-BG2007

TA-BG2008

TS-EP2009

TS-EP2010

13 10 Kiinteistötoimitukset kpl - Fastighetsförrättningar st. 10 10 10

16 25 Rakennuspaikan merkinnät kpl - 25 25 25Utmärkningar av byggplats st.

13 20 Kaupanvahvistukset kpl - Bestyrkande av köp st. 20 20 20

4 4 KV/KH:n hyväksymät asemakaavat/muutokset kpl -Detaljplaner/ändringar godkända av STF/STS

3 3 3


58

07

7004 YMPÄRISTÖTOIMI - MILJÖENHETEN

Yksikkö vastaa kuntalaisten ja kaupungin muidenhallintokuntien tarpeiden mukaisesti ympäristön-suojelusta ja ympäristöterveydenhuollosta. Ympä-ristötoimen tehtäviin kuuluvat mm. ympäristön-suojelu- ja jätelain mukaiset valvontatehtävät.Tehtäviin kuuluvat myös ympäristön- ja luonnon-suojelun viranomaispalvelut sekä suunnitteluteh-tävät. Lisäksi ympäristötoimi seuraa ympäristöntilaa sekä ohjaa ja neuvoo kaupunkilaisia ja yri-tyksiä vastuualueelleen kuuluvissa asioissa.

Ympäristöterveydenhuollon palvelut, ml. eläinlää-kintähuolto ja kemikaalivalvonta, hankitaan osto-palveluna seutuyksiköstä, jonka muodostavatKauniainen, Espoo ja Kirkkonummi, Espoon ol-lessa isäntäkunta. Seutuyksikkö aloittaa toimin-tansa 1.1.2008. Kauniaisten terveystarkastajasiirtyy Espoon palvelukseen 1.1.2008.

Tavoitteet vuodelle 2008• Ympäristöterveydenhuollon seutuyksikön toi-

minnan aloittaminen.

• Energiansäästöohjeiden välittäminen ja il-mastonmuutostietoisuuden lisääminen kau-pungin organisaatiossa sekä kaupunkilaisille.

• Green Office �ympäristöjärjestelmän luominenkaupungintalolle kestävän kehityksen toimen-piteiden systematisoimiseksi ja jatkuvuudenvarmistamiseksi, sekä esimerkin näyttämisek-si.

• Luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuun-nitelmien 5-vuotistavoitteiden tarkistaminen jatoteutus.

• Kauniaisten meluselvityksen laadinta, palve-lemaan myös maankäytön suunnittelua.

Enheten svarar för miljövård och miljö- och hälso-skydd enligt de behov som kommuninvånarna ochstadens andra förvaltningsorgan har. Till miljöen-hetens uppgifter hör bl.a. tillsynsuppgifter enligtmiljöskydds- och avfallslagstiftningen. Till uppgif-terna hör också myndighetstjänster inom miljö-och naturvården samt planeringsuppgifter. Dess-utom ger miljöenheten akt på miljöns tillståndsamt ger kommuninvånare och företag handled-ning och råd i frågor som hör till enhetens verk-samhetsområde.

Tjänsterna inom miljö- och hälsoskyddet, inklusi-ve veterinärtjänster och kemikalietillsyn, köps aven regional enhet som Grankulla, Kyrkslätt ochEsbo grundar och där Esbo är värdkommun. Denregionala enheten inleder sin verksamhet1.1.2008. Grankullas hälsoinspektör övergår ianställning hos Esbo stad 1.1.2008.

Mål för 2008• Verksamheten i den regionala enheten för

miljö- och hälsoskydd inleds.

• Både inom stadens organisation och till invå-narna förmedlas energisparanvisningar ochmedvetenheten om klimatförändringen ökas.

• Ett Green Office-miljösystem utarbetas förstadshuset för att systematisera åtgärdernaför hållbar utveckling och trygga kontinuitetensamt för att föregå med gott exempel.

• Femårsmålen i skötsel- och användningspla-nerna för naturskyddsområden ses över ochförverkligas.

• En bullerutredning som också betjänar plane-ringen av markanvändningen görs i Grankulla.


59

07

Ympäristötoimi TuloslaskelmaMiljöenheten Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010







-139,6 -190,6 -168,0 NETTO -165,7 -169,7 -169,7


Terveystarkastajan siirtyessä Espoon palveluk-seen ympäristöterveydenhuollon henkilöstökulutpoistuvat Kauniaisista. Toisaalta palvelujen ostotkasvavat, kun ympäristöterveydenhuollon palveluthankitaan seutuyksiköstä. Lisäksi palvelujen os-toissa on huomioitu pääkaupunkiseudulle perus-tettava Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaankaupunkien yhteinen laboratorio, joka tuottaaelintarvike-, vesi- ja ympäristönäytteiden tutki-muspalveluja. Laboratorio ylläpitää poikkeukselli-sissa tilanteissa tarvittavaa analytiikkaa, laitteistoaja asiantuntemusta. Nämä varautumiskustannuk-set poikkeustilanteisiin on sisällytetty palvelujenostoihin.


I och med att hälsoinspektören övergår i anställ-ning hos Esbo stad faller personalkostnaderna förmiljö- och hälsoskyddet bort i Grankulla. Å andrasidan ökar köp av tjänster, då miljö- och hälso-skyddstjänsterna köps av den regionala enheten.I köp av tjänster har dessutom beaktats Helsing-fors, Esbos, Grankullas och Vandas gemensam-ma laboratorium som inrättas i huvudstadsregio-nen. Laboratoriet producerar analystjänster förlivsmedels-, vatten- och miljöprover och upprätt-håller den analysberedskap, utrustning och sak-kunskap som behövs vid undantagsförhållanden.Kostnaderna för beredskap inför undantagssitua-tioner har inkluderats i köp av tjänster.


60

07


2006 2007 2008 2009 2010

kpl/st. kpl/st. kpl/st. kpl/st. kpl/st.5 6 Meluilmoitukset - Bulleranmälningar 7 7 73 3 Maisematyöluvat - Tillstånd för miljöåtgärder 8 8 80 2 Ympäristöluvat - Miljötillstånd 0 0 00 3 Pilaantuneiden maiden tutkimukset -

Undersökningar av förorenad mark3 0 0

3 Muut ympäristöselvitykset ja -suunnitelmat -Övriga miljöutredningar och -planer

2 2 2

8 8 Asukkaille järjestettävät ympäristötietoil-lat/-tapahtumat - Miljöinfon för invånarna

6 6 6


61

07

7006 RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU �BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING

Tulosalue avustaa toimialajohtajaa yhdyskunta-toimen kehittämisessä ja vastaa tulosalueen toi-mintaan liittyvästä investointien teknisestä ja ta-loudellisesta suunnittelusta, toteuttamisen organi-soinnista ja seurannasta.

Tulosalue hoitaa ja kehittää keskitetysti kaupun-gin toiminnoille välttämättömien rakennusten, nii-den toimintojen ja piha-alueiden kunnossa- jaylläpitoa.

Tavoitteet vuodelle 2008• Rakennusalan sopimuskäytäntöjen kehittä-

mistyötä jatketaan (kuntarakennuttaja- jakumppanuus- sekä käyttäjänäkökulma).

• PKS-seutuyhteistyö vakiinnutetaan osaksitulosalueen toimintaa.

• Investointihankkeiden toteutusohje 2002 päi-vitetään.

• Gallträskin kunnostustyötä jatketaan lupame-nettelyä edellyttävässä laajuudessa.

Resultatområdet bistår sektordirektören i att ut-veckla samhällstekniska sektorn och svarar förden tekniska och ekonomiska planeringen av deinvesteringar som hänför sig till sektorns verk-samhet samt för organiseringen och uppföljningenav investeringsprojekten.

Resultatområdet svarar centraliserat för och ut-vecklar driften och underhållet av de för stadensverksamhet nödvändiga fastigheterna, derasfunktioner och gårdsplaner.

Mål för 2008• Byggbranschens avtalspraxis utvecklas vidare

(ur kommunal byggherres synvinkel och kom-panjonskaps- och användarperspektiv).

• Samarbetet inom huvudstadsregionen befästssom en del av resultatområdets verksamhet.

• Direktiven för genomförande av investerings-projekt 2002 uppdateras.

• Restaureringen av Gallträsk fortsätter i enutsträckning som kräver tillståndsförfarande.


63

07


TA-BG2007

TS-EP2008

TS-EP2009

TS-EP2010

70,64Ylläpitokustannukset e/m2 /v -Underhållskostnader e/m2 /år:Julkiset rakennukset-Offentliga byggnader

99 99 99

Kirjanpitoarvo -Bokföringsvärde

TP 2003 TP 2004 TP 2005 TP 200638.738.272 Julkiset rakennukset -

Offentliga byggnader42.193.800 41.380.287,86 40.289.783

3.034.731Asuinrakennukset -Boningshus 2.926.500 2.784.543,12 2.745.876

TP 2003 Kaupungin rakennukset m2/m3 TP 2004 TP 2005 TP 200658 789 m2

300 924 m3Julkiset rakennukset -Offentliga byggnader

66 509 m2302 725 m3

67 769 m2304 725 m3

68 353 m3305 110 m3

2805 m2

�Asuinrakennukset -Boningshus

5563 m219 972 m3

5563 m219 972 m3

5563 m219 972 m3

Rakentamisen sekä kiinteistönpidon kustannusta-so on noussut, mikä näkyy toimintamenoissakohdassa Palvelujen osto.

Kostnadsnivån för byggande och fastighetsun-derhåll har stigit, vilket syns bland verksamhets-utgifterna under Köp av tjänster.


62

07

Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu TuloslaskelmaByggherreverksamhet och teknisk planering Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010

TOIMINTATULOT - VERKSAMHETSINKOMSTER9,9 0,0 0,0 Myyntitulot - Försäljningsinkomster 0,0 0,0 0,01,0 0,0 0,0 Maksutulot - Avgiftsinkomster 0,0 0,0 0,00,0 0,0 0,0 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 0,0 0,0 0,0

1.116,2 1.154,7 1.169,9 Muut tulot - Övriga inkomster 1.159,2 1.169,9 1.169,96.189,3 6.322,1 6.603,5 Sisäiset tulot - Interna inkomster 6.642,4 6.642,4 6.642,4

0,3 0,0 0,0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0,0 0,07.316,6 7.476,8 7.773,4 TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT 7.801,6 7.812,3 7.812,3


1.032,4 1.202,9 1.149,9 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 1.149,9 1.149,9 1.149,90,0 0,0 0,0 Avustukset - Understöd 0,0 0,0 0,0



4.356,1 4.313,9 4.459,9 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG 4.493,2 4.503,9 4.503,9

2.543,2 2.612,9 2.723,3 Poistot - Avskrivningar 2.930,6 3.446,7 3.102,9

2.096,2 Laskennalliset erät - Kalkylmässiga poster 1.791,7 1.791,7 1.791,7

1.813,0 -395,2 1.736,6 NETTO -229,1 -734,5 -390,7


Tulosalueen henkilöstömenoihin sisältyy vuonna2007 täytetyn rakennusinsinöörin vakanssinedellyttämä määräraha.

Toimintamenoissa kohdassa Palvelujen osto onvarauduttu rakentamisen sekä kiinteistönpidonkustannustason nousuun, ja vuosikorjauksia onohjelmoitu aiempaa runsaammin.

Sisäisten tulojen nousu on seurausta menojenkasvusta, sekä tehtyjen investointien vaikutuk-sesta sisäisiin pääomavuokriin.


I resultatområdets personalutgifter ingår anslagetför den 2007 besatta vakansen som byggnadsin-genjör.

Bland verksamhetsutgifter under Köp av tjänsterhar man berett sig på en stigande kostnadsnivåför både byggande och fastighetsunderhåll. Ock-så fler årsreparationer än tidigare har planerats.

Ökningen av interna inkomster är en följd av ut-giftsökningen och av de genomförda investering-arnas inverkan på de interna kapitalhyrorna.


64

07

7008 KUNTATEKNIIKKA � KOMMUNTEKNIK

Kuntatekniikan tulosalueen tehtäviä ovat mm.liikenneväylien, yleisten ja viheralueiden, vesi-huollon ja hautausmaan suunnittelu, rakentami-nen ja ylläpito.

Konevarikko huolehtii kaupungin konekalustostaja tuottaa korjaamopalveluita.

Kauniainen kuuluu Länsi-Uudenmaan pelastus-laitoksen alueeseen ja pelastuslaitos vastaa pe-lastustoimen tehtävistä. YTV vastaa joukkoliiken-teen järjestämisestä Palvelutaso- ja rahoitus-suunnitelma 2008 � 2010 mukaisesti sekä jäte-huollon hoitamisesta pääkaupunkiseudulla. Kun-tatekniikka huolehtii kaupungille kuuluvista vä-estönsuojelun ja joukkoliikenteen tehtävistä.

Tavoitteet vuodelle 2008• Keskusta 1 alueen toteutus on vuoden 2008

toiminnan painopiste.

• Toiminnan kehittämistä jatketaan PKS-yhteistyön puitteissa.

• Yleisiä alueita kehitetään suunnitelmallisestielinkaarikustannukset ja ympäristöarvot huo-mioiden.

• Kuntatekniikan perusparantamista jatketaanpitkäjänteisen suunnitelman mukaan. Hank-keissa varmistetaan entistä paremmin projek-tin hallinta ja yhtäjaksoinen toteutus sekähuolehditaan työmaan viimeistelystä ja kor-keatasoisista detaljeista.

Resultatområdet kommunteknik har som uppgiftbl.a. att planera, bygga och underhålla trafikle-derna, de allmänna områdena och parkerna, vat-tenförsörjningen och begravningsplatsen.

Maskindepån har hand om stadens maskinparkoch producerar reparationstjänster.

Grankulla hör till Västra Nylands räddningsverksområde och räddningsverket svarar av rädd-ningsuppgifterna. SAD svarar för kollektivtrafikenenligt servicenivå- och finansieringsplanen 2008-2010 och för avfallshanteringen i huvudstadsregi-onen. Kommuntekniken drar försorg om de upp-gifter inom befolkningsskyddet och kollektivtrafi-ken som är på stadens ansvar.

Mål för 2008• Verksamhetens tyngdpunkt 2008 ligger på

genomförande av centrum 1-området.

• Verksamheten utvecklas vidare inom samar-betet i huvudstadsregionen.

• De allmänna områdena utvecklas systema-tiskt med beaktande av livscykelkostnadernaoch miljövärdena.

• Ombyggnaden av kommuntekniken fortsätterenligt en långsiktig plan. Säkerställandet avprojektkontrollen och ett oavbrutet genomfö-rande förbättras. Man drar försorg om färdig-ställandet av byggplatsen och av att detaljernaär av god kvalitet.


65

07

Kuntatekniikka TuloslaskelmaKommunteknik Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010









924,7 1.151,1 Poistot - Avskrivningar 1.273,2 1.579,4 1.408,9


-3.827,3 -4.727,9 -3.009,4 NETTO -4.621,7 -4.978,3 -4.807,8


Maksutuloihin sisältyy liikekeskustan ennakontuloutusta yhtensä noin 0,2 miljoonaa euroa vuo-sille 2008-2009.

Kuntatekniikkaan esitetään palkattavaksi kunta-tekniikkainsinööriä, jonka tehtävät painottuvatrakennuttamiseen, suunnitteluttamiseen, kehitys-ja ohjaustehtäviin ja joka toimisi kuntatekniikka-päällikön sijaisena. Palkkaus ei tarkoita pysyväälisäystä tulosalueen henkilöstön määrään.

Tulosalueen budjettiin on sisällytetty joukkolii-kenteen (753 000 e) ja pelastustoimen (498 000e ) kuntaosuudet, joissa on kasvua edelliseenvuoteen nähden.


I inkomsterna ingår en inkomstföring på sam-manlagt 0,2 miljoner euro av förskott för affärs-centrum för 2008-2009.

En kommunteknikingenjör föreslås anställas tillkommuntekniken. Tyngdpunkten i uppgifterna ärpå byggherreverksamhet, beställning och styrningav planeringsuppdrag samt utvecklings- och styr-ningsuppgifter och att vara ställföreträdande förkommunteknikchefen. Anställningen innebär inteen bestående ökning av antalet anställda vid re-sultatområdet.

I resultatområdets budget har inkluderats kom-munandelarna för kollektivtrafiken (753 000 e)och räddningsverket (498 000 e), vilka stigit frånåret innan.


66

07

TUNNUSLUKUJA � NYCKELTALTP-BS2006

TA-BG2007

TA-BG2008

TS-EP2009

TS-EP2010

31340 h 31500 h Konevarikon käyttötunnit yhteensä ,100 % 30300 h 30300 h 30300 h28380 h 26289 h Konevarikon käyttötunnit yhteensä, toteuma 26900 h 26800 h 26800 h

84 85 Konevarikon koneiden käyttöaste, % ka. 85 85 8527 17 Hyväksytyt katusuunnitelmat kpl 10 5 52,4 2,6 Kunnostetut kadut km 2 2 21,9 1,4 Kunnostetut kevyen liikenteen väylät km 1 1 12,4 2,9 Kunnostetut putket km 1 1 11,29 1,29 Liikenneväylien kunnossapitokustannukset

(60 ha) �/m2/v1,60 1,70 1,80

0,26 0,26 Rakennettujen viheralueiden (13,8 ha) hoi-tokustannukset (luokka 2A) �/m2/v

0,26 0,28 0,30


67

07

VESIHUOLTOLAITOS - VATTENTJÄNSTVERKET

Vesihuoltolain mukaisesti on kaupungin vesilaitoseriytetty kaupungin muusta kirjanpidosta 1.1.2002alkaen. Vesihuoltolaitoksen talousarvio vuodelle2008 esitetään tuloslaskelman muodossa.

Vesihuolto vastaa veden toimittamisesta liittyjillesekä vesi- ja viemäriverkostojen yllä- että kun-nossapidosta. Espoon ja Kauniaisten kaupunkienvälisten sopimusten mukaisesti vesi hankitaanEspoosta ja kertyvä jätevesi johdetaan EspoonSuomenojan puhdistamolle. Vesihuollon tehtävä-nä on tonttivesijohtoliittymien asennustyöt sekäkiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteiden tarkastus-toiminta. Lisäksi tehdään muiden hallintokuntienpienehköjä vesilaitteiden huolto- ja saneeraustöi-tä.

Tavoitteet vuodelle 2008• Verkostoa parannetaan uusimalla huonoimpia

johto-osia ja lisäämällä sadevesiviemäröintiäerityisesti integroidusti kadunparannuksienyhteydessä

• Johtokartta/-tietojärjestelmä (X-PIPE) otetaankäyttöön

• Verkostojen saneerausohjelma laaditaan

• Laskuttamattoman veden osuus on pienempikuin muissa PKS kaupungeissa (hukkapro-sentti max 11 %)

• Selvitetään mahdollisuudet yhdistää vesilai-tostoimintoja PKS-yhteistyönä

Stadens vattentjänstverk har enligt lagen om vat-tentjänster åtskilts från stadens övriga bokföringfrån 1.1.2002. Vattentjänstverkets budget för2008 har gjorts upp i form av en resultaträkning.

Vattentjänstverket svarar för vattendistributionen istaden samt för att upprätthålla och underhållavatten- och avloppsnätet. Enligt avtal mellan Esbooch Grankulla köps vattnet av Esbo och avlopps-vattnet leds ut i Finnå reningsverk i Esbo. Vatten-verkets uppgift är att bygga vattenledningsanslut-ningar till tomterna och inspektera fastigheternasvatten- och avloppsutrustning. Dessutom utförsför stadens andra enheter smärre underhållsar-beten och reparationer av utrustning.

Mål för 2008• Ledningsnätet förbättras genom att förnya de

sämsta ledningsdelarna och bygga ut dag-vattenavloppen i synnerhet integrerat i sam-band med förbättringar av gator.

• Ett system för ledningskartor och ledningsin-formation (X-PIPE) tas i bruk.

• Ett saneringsprogram för ledningsnätet utar-betas.

• Andelen vatten som inte fakturerats är mindreän i de övriga städerna i huvudstadsregionen(max. 11 % spillvatten).

• Möjligheterna att sammanslå vattenverksfunk-tioner utreds inom samarbetet i huvudstads-regionen.


68

07

Tuloslaskelma 2008-2010Resultaträkning 2008-2010

TP TA TA LTK (1 000 e) TA TALOUSSUUNNITELMABOKSLUT BG BG NMD BG EKONOMIPLAN

2006 2007 2008 2008 2009 20101.080,6 1.088,8 1.185,0 Vesimaksut (ulkoiset) - Vattenavgifter (externa) 1.185,0 1.185,0 1.185,0

106,6 134,0 135,0 Vesimaksut (sisäiset) - Vattenavgifter (interna) 135,0 135,0 135,00,3 3,0 0,0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0,0 0,0 0,05,4 24,0 6,0 Liiketoiminnan muut tulot - Övr. inkomst. av affärsverks. 6,0 6,0 6,00,0 2,0 0,0 Muut myyntitulot - Övriga försäljningsinkomster 0,0 0,0 0,0

10,5 5,8 8,0 Muut sisäiset myyntitulot - 8,0 8,0 8,0Övriga interna försäljningsinkomster

0,0 0,0 0,0 Tuet ja avustukset kunnalta - 0,0 0,0 0,0Understöd och bidrag från kommunen

1.203,4 1.257,6 1.334,0 Tuotot yhteensä - Intäkterna totalt 1.334,0 1.334,0 1.334,0Materiaalit ja palvelut - Material och tjänster

-381,8 -317,1 -324,1 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor -324,1 -324,1 -324,1-357,1 -331,3 -365,1 Palvelujen ostot - Köp av tjänster -371,5 -371,5 -371,5-185,3 -208,0 -208,0 Henkilöstömenot - Personalutgifter -208,0 -208,0 -208,0-17,0 -15,5 -13,0 Muut menot - Övriga utgifter -17,5 -17,5 -17,5

-941,2 -871,9 -910,2 Menot yhteensä - Utgifter totalt -921,1 -921,1 -921,1-251,7 -260,3 -280,0 Poistot - Avskrivningar -280,0 -280,0 -280,0

10,5 125,4 143,8 Liikeylijäämä - Rörelseöverskott 132,9 132,9 132,9

-93,6 -93,6 -100,0 Korvaus peruspääomasta - Ersättning för grundkapital -100,0 -100,0 -100,0-83,1 31,8 43,8 Ylijäämä ennen varauksia-Överskott före reserv. 32,9 32,9 32,9

TUNNUSLUKUJA- NYCKELTAL

2006 2007 2008 2009 2010

605 013 574 200 Veden osto, m3 - Vattenköp 585.000 580.000 575.000

526 293 522.200 Myydyt vesikuutiot, m3 -Vattenförsäljning, m3

525.000 525.000 525.000

14,9 13,0 Hukkaprosentti - Spillvatten, % 11,0 10,0 10,02,86 2,97 Vesihuollon käyttömaksu, euro/m3(sis. alv) -

Bruksavgift, euro/m3 (inkl. moms)3,07

Vedenosto ja myynti (m3/v) em. taulukon mukaanja lisäksi seurataan määriä tarkemmin kaukoval-vonnan (KAUKO-ohjelma), vesimittarien sekävesilaskutusohjelman tietojen pohjalta. Vesijohto-rikkojen suhde metrimäärään enintään valtakun-nantasolla (kpl/johtom)

Köp och försäljning av vatten (m3/år) enligt tabel-len ovan. Dessutom följs mängderna upp nog-grannare med hjälp av de uppgifter som fås ge-nom fjärrövervakningen (programmet KAUKO),vattenmätarna och vattenfaktureringsprogrammet.Proportionen mellan vattenledningsbrott och an-talet meter är högst på samma nivå som i helalandet (st./ledningsmeter).


69

08

08 RAKENNUSLAUTAKUNTA � BYGGNADSNÄMNDEN081 RAKENNUSVALVONTA - BYGGNADSTILLSYN

Rakennuslautakunta TuloslaskelmaByggnadsnämnden Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010





1,6 2,2 3,5 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 3,5 3,5 3,50,0 0,0 0,0 Avustukset - Understöd 0,0 0,0 0,00,0 0,2 1,0 Muut menot - Övriga utgifter 1,0 1,0 1,07,3 8,4 8,4 Sisäiset menot - Interna utgifter 8,4 8,4 8,4





-73,3 -121,5 -136,4 NETTO -140,0 -140,0 -140,0


Keskustan ensimmäisen rakennusvaiheentulevien hankkeiden budjetoidut tuotot on ja-ettu käytettävän rakennusoikeuden perus-teella kolmen vuoden jaksolle, josta kolman-nes on budjetoitu tilikaudelle 2008. Muidentuottojen osalta talousarvio perustuu 25:npientalon rakennuslupahakemuksen taksanmukaisiin tuloihin.

Rakennusvalvonnan resurssointi on arvioituuudelleen vuoden 2007 aikana. Tästä selittyyhenkilöstömenojen kasvu. Samalla ostopal-veluiden määrää on pystytty vähentämään.


De budgeterade inkomsterna av kommandeprojekt under den första byggnadsfasen av cent-rum har fördelats utgående från den användabyggrätten på en treårsperiod, varav en tredjedelbudgeterats för räkenskapsperioden 2008. I frå-ga om övriga inkomster baserar sig budgeten påavgiftsenliga inkomster av bygglovsansökan för25 småhus.

Byggnadstillsynens resurser har utvärderats pånytt under 2007, vilket förklarar ökningen av per-sonalutgifter. Samtidigt har man kunnat minskaantalet köpta tjänster.


70

08

081 RAKENNUSVALVONTA - BYGGNADSTILLSYN

Toiminnan kuvausRakennusvalvonta valvoo Maankäyttö- ja ra-kennuslain ja �asetuksen sekä rakennusjär-jestyksen ja kaavamääräysten noudattamistarakentamisessa.

Rakennusvalvonnan tehtävänä on lisäksi ke-hittää kaupunkikuvaa Kauniaisten oloihin so-pivaksi neuvoin ja opastuksin.

Tavoitteet vuodelle 2008• Uudistuvan keskustan onnistuneen toteu-

tuksen varmistaminen.

• Asiakaspalvelun parantaminen ja käsitte-lyaikojen lyhentäminen

• Suunnittelua ja rakentamista sekä lämmi-tys- ja jäähdytystapoja ohjataan energiaasäästäviin ratkaisuihin.

• Rakennusvalvonnan taksoja tarkistetaanpääkaupunkiseudun tasolle.

Beskrivning av verksamhetenByggnadstillsynen övervakar att markanvänd-nings- och bygglagen, markanvändnings- ochbyggförordningen, byggnadsordningen ochplanbestämmelserna iakttas.

Det åligger byggnadstillsynen också att genområd och handledning utveckla stadsbilden så attden lämpar sig för förhållandena i Grankulla.

Mål för 2008• En lyckad ombyggnad av centrum säker-

ställs.

• Kundservicen förbättras och handläggnings-tiderna förkortas.

• Planeringen och byggandet samt uppvärm-nings- och kylmetoderna styrs mot energi-sparande lösningar.

• Byggnadstillsynens taxor justeras så att demotsvarar nivån i huvudstadsregionen.

TUNNUSLUVUT � NYCKELTAL

TP - BS2005

TP - BS2006

TA - BG2007

TS - EP2008

TS - EP2009

TS - EP2010

25 25 Rakennuslautakunnan myöntä-mät luvatAv byggnadsnämnden beviljadelov

40 25 25 25

73 107 Julkisivutarkastajien kokouksis-saan antamat lausunnotAv fasadsynemännen vid sinamöten givna utlåtanden

100 100 100 100

46 566 e 35 448 e RakennusvalvontamaksutByggnadstillsynsavgifter

46 000 eur 59 000 e 59 000 e 59 000 e

SIVISTYTOIMIBILDNING


Nuorisolautakunta Ungdomsnämnden

3 %

Svenskspråkiga skolnämnden

39 %

Sivistyslautakunta Bildningsnämnden

10 %

Liikuntalautakunta Idrottsnämnden

10 %Suomenkielinen koululautakunta

38 %


0 1.000 2.000 3.000 4.000 5.000 6.000 7.000 8.000 9.000

Suomenkielinenkoululautakunta

Svenskspråkigaskolnämnden

Sivistyslautakunta Bildningsnämnden

Nuorisolautakunta Ungdomsnämnden

Liikuntalautakunta Idrottsnämnden

20072008


71

09

SIVISTYSTOIMI - BILDNING

09 KOULUTOIMI - SKOLFÖRVALTNING10 SIVISTYSLAUTAKUNTA - BILDNINGSNÄMNDEN11 NUORISOLAUTAKUNTA - UNGDOMSNÄMNDEN12 LIIKUNTALAUTAKUNTA - IDROTTSNÄMNDEN

Sivistystoimen toimialaan kuuluu viisi lauta-kuntaa ja seitsemän tulosaluetta. Lautakunnatovat suomen- ja ruotsinkielinen koululauta-kunta, sivistyslautakunta sekä nuoriso- ja lii-kuntalautakunta. Suomenkielinen koululauta-kunta johtaa suomenkielistä koulutoimea,ruotsinkielinen koululautakunta ruotsinkielistäkoulutoimea, sivistyslautakunta kansalais-opistoa, kulttuuritoimea ja kirjastoa, nuoriso-lautakunta nuorisotoimea ja liikuntalautakuntaliikuntatoimea.

Vuoden aikana selvitetään sivistystoimen hal-linnon kehittämistä.

Till bildningssektorns kompetensområde hör femnämnder och sju resultatområden. Nämndernaär den finskspråkiga och den svenskspråkigaskolnämnden, bildningsnämnden, ungdoms-nämnden och idrottsnämnden. Den finskspråki-ga skolnämnden leder den finskspråkiga skolför-valtningen, den svenskspråkiga skolnämndenden svenskspråkiga skolförvaltningen, bild-ningsnämnden medborgarinstitutet, kulturverk-samheten och stadsbiblioteket, ungdomsnämn-den ungdomsverksamheten och idrottsnämndenidrottsverksamheten.

Under året utreds bildningssektorns organisa-tion.

SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTAFINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN


Mäntymäen koulu32 %

Kasavuoren koulu32 %

Kauniaisten lukio30 %

Muu koulutoimi Övrig

skolverksamhet4 %


2 %


0 500 1.000 1.500 2.000 2.500 3.000


Mäntymäen koulu

Kasavuoren koulu

Kauniaisten lukio

Muu koulutoimi Övrig skolverksamhet

20072008


72

09

09 KOULUTOIMI - SKOLFÖRVALTNING

092 SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA - FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN093 SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN - RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA

092 SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA - FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN

0920 Hallinto � Förvaltning09211 Mäntymäen koulu09212 Kasavuoren koulu09221 Kauniaisten lukio0923 Muu koulutoimi - Övrig skolverksamhet

Suomenkielinen koululautakunta vastaa suo-menkielisestä perusopetuksesta, lukiokoulu-tuksesta, toisen asteen ammatillisesta koulu-tuksesta ja ammattikorkeakoulutuksesta.

Den finskspråkiga skolnämnden svarar för denfinskspråkiga grundläggande utbildningen, gym-nasieutbildningen, yrkesutbildningen på andrastadiet och yrkeshögskoleutbildningen.


73

09

Suomenkielinen koululautakunta TuloslaskelmaFinskspråkiga skolnämnden Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010


47,6 47,8 47,8 Maksutulot - Avgiftsinkomster 47,8 47,8 47,816,4 10,0 10,0 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 14,0 10,0 10,018,8 12,6 12,3 Muut tulot - Övriga inkomster 13,8 12,6 12,6-1,0 3,1 3,1 Sisäiset tulot - Interna inkomster 3,1 3,1 3,10,0 0,0 0,0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0,0 0,0 0,0









-7107,9 -7.862,0 -7.910,2 NETTO -8.358,9 -8.553,5 -8.510,3

Muutosten vaikutus toimintaan (poik-keamat käyttötaloudessa):

Koulujen tuntikehys pysyy samana kuin luku-vuotena 2006 � 2007, poikkeuksena Mänty-mäen koulu, jolla on kevätlukukaudella �08käytössään KV:n (19.6.2007, § 49) lukuvuo-deksi 2007 � 2008 myöntämä lisätuntikehys30 h . Tämä poistuu syyslukukaudella �08,jolloin tuntikerroin nousee 1,565:een (kevätlu-kukausi 1,512).

Oppilaskohtaisiin menoihin on laskettu atk-kuluihin 20 euroa/oppilas sekä inflaatiokoro-tuksia 15 euroa/oppilas.

Koulujen henkilöstömenoissa näkyy 1.10.2007voimaan astunut 3,4 %:n suuruinen yleisko-rotus.

Henkilöstömenoissa on nousua yhden mikro-tukihenkilön siirryttyä koulutoimen alaisuuteensekä 0,5 psykologin toimen perustamisesta.


Skolornas timresurs är densamma som underläsåret 2006-2007 med undantag av Mäntymäenkoulu, som på vårterminen -08 kan använda entilläggsresurs på 30 h som STF (19.6.2007, §49) beviljade för läsåret 2007-2008. Denna fallerbort på höstterminen -08, då timresurskoeffici-enten stiger till 1,565 (vårterminen 1,512).

Utgifterna per elev omfattar 20 euro/elev för IT-kostnader och 15 euro/elev i inflationsförhöj-ningar.

I skolornas personalutgifter syns den allmännaförhöjning på 3,4 % som trädde i kraft 1.10.2007.

Personalutgifterna har stigit på grund av att enpc-samordnare övergått till skolförvaltningen och0,5 befattning som skolpsykolog inrättats.


74

09

0920 Hallinto - Förvaltning

Koulutoimisto on suomenkielisen opetustoi-men hallintoyksikkö. Koulutoimisto hoitaaKauniaisten suomenkielisen koululaitoksenperus-, lukio-, ammatillisen toisen asteenkoulutukseen liittyvät kehittämis-,suunnittelu-, talous- ja henkilöstöasiat.

Skolbyrån är de finskspråkiga skolornas förvalt-ningsenhet. Skolbyrån sköter utvecklings-, pla-nerings- och personalfrågor samt ekonomiskafrågor som hänför sig till Grankullas finskspråki-ga grundläggande utbildning och gymnasieut-bildning samt yrkesutbildning på andra stadiet.



2006 2007 2008 2008 2009 2010



7,3 12,5 12,5 Palvelujen ostot - Köp av tjänster 12,5 12,5 12,53,3 4,4 4,4 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 4,4 4,4 4,40,0 0,0 0,0 Avustukset - Understöd 0,0 0,0 0,00,0 0,0 0,0 Muut menot - Övriga utgifter 0,0 0,0 0,0





-129,0 -148,6 -192,6 NETTO -217,6 -232,5 -253,1


75

09

0921 Peruskoulut 09211 Mäntymäen koulu

Perusopetuksen 1-6 luokat.

Tavoitteet vuodelle 2008• Koti-koulu �yhteistyötä tehostetaan uu-

distetun tiedotusjärjestelmän avulla. Jär-jestelmässä pyritään huomiomaan perhei-den yksilöllisiä tarpeita.

• Kestävän kehityksen teema huomioidaanopetuksessa ja kasvatuksessa

• Opettajat hyödyntävät uutta Linux-pohjaista tietojärjestelmää parhaalla mah-dollisella tavalla työssään.

Årskurserna 1-6 i den grundläggande utbildning-en.

Mål för 2008• Samarbetet mellan hem och skola effektivi-

seras med hjälp av ett omarbetat informa-tionssystem. Avsikten är att i systemet be-akta familjernas individuella behov.

• Temat hållbar utveckling beaktas i undervis-ningen och fostran.

• Lärarna utnyttjar på bästa möjliga sätt detnya Linux-baserade datasystemet i sitt ar-bete.

Mäntymäen koulu TuloslaskelmaResultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010











-2481,3 -2.633,6 -2.631,9 NETTO -2.716,6 -2.699,1 -2.681,0


76

09

0921 Peruskoulu09211 Mäntymäen koulu

suoritteetTP 2006 TA 2007 TAE 2008 ts 2009 ts 2010979.736 1.019.800 opettajien palkat 1.043.800 1.058.400 1.050.000194.463 187.200 muu henkilökunta 199.800 201.000 201.000196.210 162.200 oppilaskoht.menot 159.600 158.900 155.500745.625 751.800 sisäiset menot 780.000 779.900 779.900

2.462.358 2.497.900 toimintamenot 2.561.200 2.588.600 2.574.300

e/oppilas2.512 2.716 opettajien palkat 3.055 3.111 3.154

503 432 oppilaskoht.menot 467 467 4671.912 2.003 sisäiset menot 2.283 2.292 2.3436.314 6.654 toimintamenot 7.496 7.608 7.7335.345 5.465 valtionosuus

MÄNTYMÄEN KOULUtuntikehys/oppilaat 20.9.2007

lv 2005-06 lv 2006-07 lv 2007-08 lv 2008-09 lv 2009-10 lv 2010-11395 383 oppilaat 340 344 335 330

1,535 1,512 tunti/oppilas 1,512 1,565 1,565 1,565606,3 579,1 tuntikehys 514,1 538,4 524,3 516,5

75,1 72,8 erityisop. 0,19 64,6 65,4 63,7 62,717,0 17,0 mamu 17,0 17,0 17,0 17,0

lisäys KV 30,028,0 luokkajako/kv 28,0 28,0 28,0 28,0

26,0 38,0 HOJKS 38,0 38,0 38,0 38,020,0 35,0 sijaiset 35,0 35,0 35,0 35,0744,4 769,9 726,7 721,7 705,9 697,2


77

09

09212 Kasavuoren koulu

Perusopetuksen 7-9 luokat.

Tavoitteet vuodelle 2008• Lisääntyneitä koulupsykologipalveluita

käytetään tarkoituksenmukaisesti.

• Kestävän kehityksen teema huomioidaanopetuksessa ja kasvatuksessa

• Opettaja ja oppilaat osaavat käyttää uuttaLinux-pohjaista tietojärjestelmää opetuk-sessa ja oppimisessa

• Oppilaiden päihteiden käyttöä pyritäänehkäisemään mm. järjestämällä aihettakäsittelevä teemaviikko

Årskurserna 7-9 i den grundläggande utbild-ningen.

Mål för 2008• De ökade skolpsykologtjänsterna används

ändamålsenligt.

• Temat hållbar utveckling beaktas i under-visningen och fostran.

• Lärarna och eleverna kan använda detnya Linux-baserade datasystemet i under-visningen och lärandet.

• Man strävar efter att förebygga elevernasanvändning av rusmedel bl.a. genom attordna en temavecka om ämnet.

Kasavuoren koulu TuloslaskelmaResultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010












-1992,0 -2.344,4 -2.327,1 NETTO -2.481,1 -2.586,2 -2.518,4


78

09

0921 Peruskoulu09211 Kasavuoren koulu

suoritteetTP 2006 TA 2007 tae 2008 ts 2009 ts 2010

1.110.711 1.207.600 opettajien palkat 1.238.300 1.307.000 1.243.000121.115 134.000 muu henkilökunta 142.900 142.900 142.900153.234 152.600 oppilaskoht.menot 168.200 165.500 155.500506.480 542.500 sisäiset menot 588.560 588.600 588.600

2.248.813 2.443.500 toimintamenot 2.555.560 2.642.400 2.549.500

e/oppilas3.438 3.669 opettajien palkat 3.674 3.941 3.988464 464 oppilaskoht.menot 499 499 499

1.568 1.648 sisäiset menot 1.746 1.775 1.8896.960 7.423 toimintamenot 7.581 7.967 8.1805.346 5.465 valtionosuus

KASAVUOREN KOULUtuntikehys/oppilaat 20.9.07

lv 2005-06 lv 2006-07 lv 2007-08 lv 2008-09 lv 2009-10 lv 2010-11321 326 oppilaat 335 340 320 3002,05 2,05 tunti/oppilas 2,05 2,05 2,05 2,05658,1 668,3 tuntikehys 686,8 697,0 656,0 630,0

61,0 61,9 erityisopetus 63,7 64,6 60,8 57,006,0 6,0 mamu 6,0 6,0 6,0 6,008,0 8,0 HOJKS 8,0 8,0 8,0 8,00

20,0 35,0 sijaiset 35,0 35,0 35,0 35,00753,0 779,2 799,40 810,60 765,80 736,00


79

09

09221 Kauniaisten lukio

Tavoitteet vuodelle 2008• Kauniaisten lukiosta kirjoittaa ylioppilastut-

kinnon 99 %.

• Kauniaisten lukion opiskelijoista suorittaalukion opinnot 96 % kolmessa lukuvuo-dessa.

• Kauniaisten lukiosta valmistuneet ylioppi-laat pääsevät 58 prosenttisesti korkea-kouluihin ja yliopistoihin yhden vuodenkuluttua valmistumisesta.

• Kestävän kehityksen teema huomioidaanopetuksessa ja koulun käytäntöjä muoka-taan ympäristöstä vastuullisempaansuuntaan.

• Koulu järjestää Model European Par-liament Baltic Sea Regions �tapahtuman7.-11.4.2008 yhteistyössä GymnasietGrankulla Samskolanin, Mattlidens gym-nasiumin, Helsingin Suomalainen Yhteis-koulun ja Helsingin Normaalilyseon kans-sa.

• Vuonna 2007 käyttöönotettu Linux-pohjainen tietojärjestelmä otetaan laajaantoiminnalliseen käyttöön opetuksessa jaoppimisessa.

• Opettajien tiimijärjestelmää uudistetaan jatiimien toimenkuvaa tarkistetaan.

Mål för 2008• 99 % av studerandena avlägger studentex-

amen.

• 96 % av studerandena slutför gymnasiestu-dierna på tre år.

• 58 % av dem som avlagt studentexamen vidKauniaisten lukio fortsätter sina studier vidhögskola eller universitet ett år efter avlagdexamen.

• Temat hållbar utveckling beaktas i undervis-ningen och skolans praxis omarbetas i enriktning som tar större hänsyn till miljön.

• Skolan ordnar evenemanget Model Europe-an Parliament Baltic Sea Regions 7-11.4.2008 i samarbete med GymnasietGrankulla samskola, Mattlidens gymnasium,Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu och Hel-singin Normaalilyseo.

• Det Linux-baserade datasystemet, som ta-gits i bruk 2007, börjar i stor utsträckning attanvändas funktionellt i undervisningen ochlärandet.

• Lärarnas teamsystem ses över och teamensuppgiftsbeskrivning justeras.


80

09

Kauniaisten lukio TuloslaskelmaResultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010









-2272,6 -2.471,6 -2.480,1 NETTO -2.604,2 -2.691,3 -2.713,3

09221 Kauniaisten lukio

suoritteetTP 2006 TA 2007 TAE 2008 ts 2009 ts 2010

1.176.886 1.179.800 opettajien palkat 1.256.800 1.324.000 1.341.00027.930 38.000 muu henkilökunta 38.000 40.000 40.000110.078 108.000 oppilaskoht.menot 121.100 121.100 121.100616.229 651.000 sisäiset menot 674.150 674.200 674.200

2.268.878 2.347.100 toimintamenot 2.483.850 2.572.400 2.594.400

e/oppilas3.138 3.146 opettajien palkat 3.351 3.531 3.576288 288 oppilaskoht.menot 323 323 323

1.643 1.736 sisäiset menot 1.798 1.798 1.7986.050 6.259 toimintamenot 6.624 6.860 6.9184.277 4.425 valtionosuus


81

09

KAUNIAISTEN LUKIOtunnusluvut/oppilaat 20.9.07

lv 2005-06 lv 2006-07 lv 2007-08 lv 2008-09 lv 2009-10 lv 2010-11375 375 oppilaat 375 375 375 375

1,633 1,609 tunti/oppilas 1,609 1,609 1,609 1,609612,4 603,4 tuntikehys 603,4 603,4 603,4 622,9

erityisopetus 6,0 6,0 6,0 6,020,0 20,0 sijaiset 20,0 20,0 20,0 20,0632,4 623,4 629,4 629,4 629,4 648,9

0923 Muu koulutoimi - Övrig skolverksamhet

Toisen asteen ammatillinen koulutus hoidetaanjäsenkuntainliittojen ja ostopalvelujen kauttakuten myös ammattikorkeakouluopetus.

Muuhun koulutoimeen sisältyy Espoon ja Kau-niaisten koulusopimuksen mukaiset erityisop-pilaiden kotikuntakorvaukset. Erityisoppilaita onEspoossa 14 ja Helsingissä 2 oppilasta.

Tavoitteet vuodelle 2008• Iltapäivätoimintaa järjestetään kaikille ha-

lukkaille 1.- ja 2. lk:ien oppilaille.

• Kaikilla kouluilla on kansainvälistä toimintaa.

Yrkesutbildning på andra stadiet och yrkeshög-skoleutbildning ordnas via samkommuner ochgenom köpta tjänster.

I den övriga skolverksamheten ingår hemkom-munsersättningar för specialelever enligt skol-avtalet mellan Esbo och Grankulla. Det finns 14specialelever i Esbo och 2 elever i Helsingfors.

Mål för 2008• Eftermiddagsverksamhet ordnas för alla ele-

ver i årskurs 1 och 2 som önskar det.

• Alla skolorna har internationell verksamhet.


82

09

Muu koulutoimi TuloslaskelmaÖvrig skolverksamhet Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010










-232,3 -263,9 -278,6 NETTO -339,5 -344,5 -344,5

Muutosten vaikutus toiminaan (poikkeamatkäyttötaloudessa):

Henkilöstömenoissa on nousua, mikä johtuusijaisuuksista johtuvien tilapäisten palkkojenvarauksesta sekä iltapäivätoimintaanosallistuvien oppilaiden määrän lisäyksestä62:sta 72 oppilaaseen.Espoossa käy 14 erityisoppilasta jaHelsingissä 2 oppilasta. Palvelujen ostossavarauduttu lisääntyviin koulunkäyntiavustajiensijaisuuksiin, jotka hoidetaan SEURE-henkilöstöpalveluiden kautta ja mikä selittääkustannusten nousua kohdassa palvelujenosto.Kaupunki osallistuu Omnian nuortentyöpajatoimintaan, johon on varattu 30 000euroa /vuosi kohtaan palvelujen osto.Sopimus on voimassa vuosina 2008 - 2012.


Personalutgifterna har stigit, vilket beror på re-serveringar för temporära lönekostnader pågrund av vikariat och på en ökning av antaletelever som deltar i eftermiddagsverksamhetenfrån 62 till 72.Av specialeleverna går 14 i skola i Esbo och 2 iHelsingfors. Under köp av tjänster har man be-rett sig på ett ökande antal vikariat för skol-gångsassistenterna, vilka sköts via SEURE-Henkilöstöpalvelut Oy och vilket förklarar kost-nadsökningen under köp av tjänster.Stadens deltar i Omnias verkstäder för ungdo-mar för vilka reserverats 30 000 euro/år.Avtalet gäller 2008-2012.

RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTASVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN


Granhultsskolan36 %

Hagelstamska högstadiet

36 %

Gymnasiet Grankulla samskola

24 %


2 %

Muu koulutoimi Övrig

skolverksamhet2 %


0 500 1.000 1.500 2.000 2.500 3.000 3.500


Granhultsskolan

Hagelstamska högstadiet

Gymnasiet Grankulla samskola

Muu koulutoimi Övrig skolverksamhet

20072008


83

09

093 SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN -RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA

0930 Hallinto � Förvaltning09311 Granhultsskolan09312 Hagelstamska skolan09321 Gymnasiet Grankulla samskola0933 Muu koulutoimi � Övrig skolverksamhet

Ruotsinkielinen koululautakunta vastaa ruot-sinkielisestä perusopetuksesta, lukiokoulutuk-sesta, toisen asteen ammatillisesta koulutuk-sesta ja ammattikorkeakoulutuksesta.

Den svenskspråkiga skolnämnden svarar förden svenskspråkiga grundläggande utbildning-en, gymnasieutbildningen, yrkesutbildningen påandra stadiet och yrkeshögskoleutbildningen.

Svenskspråkiga skolnämnden TuloslaskelmaRuotsinkielinen koulutoimi Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010



21,1 13,4 13,4 Muut tulot - Övriga inkomster 13,4 13,4 13,4-0,6 0,8 0,8 Sisäiset tulot - Interna inkomster 0,8 0,8 0,80,0 0,0 0,0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0,0 0,0 0,0









-7.576,3 -8.206,9 -8.057,3 NETTO -8.644,4 -8.490,8 -8.490,0


84

09

Muutosten vaikutus toimintaan (poik-keamat käyttötalouteen):

Koulujen tuntikehys pysyy samana kuin luku-vuotena 2006 � 2007, poikkeuksena Gran-hultsskolan, jolla on kevätlukukaudella �08käytössään KV:n (19.6.2007, § 49) lukuvuo-deksi 2007 � 2008 myöntämä lisätuntikehys30 h . Tämä poistuu syyslukukaudella �08,jolloin tuntikerroin nousee 1,565:een (kevätlu-kukausi 1,512).

Oppilaskohtaisiin menoihin on laskettu atk-kuluihin 20 euroa/oppilas sekä inflaatiokoro-tuksia 15 euroa/oppilas.

Koulujen henkilöstömenoissa näkyy 1.10.2007voimaan astunut 3,4 %:n suuruinen yleisko-rotus opettajien palkoissa.

Henkilöstömenoissa on nousua yhden mikro-tukihenkilön siirryttyä koulutoimen alaisuuteensekä 0,5 koulukuraattorin toimen perustami-sesta.

örändringarnas inverkan på verksamheten(avvikelser i driftsekonomin):

Skolornas timresurs är densamma som underläsåret 2006-2007 med undantag av Gran-hultsskolan, som på vårterminen -08 kan använ-da en tilläggsresurs på 30 h som STF(19.6.2007, § 49) beviljade för läsåret 2007-2008. Denna faller bort på höstterminen -08, dåtimresurskoefficienten stiger till 1,565 (vårtermi-nen 1,512).

Utgifterna per elev omfattar 20 euro/elev för IT-kostnader och 15 euro/elev i inflationsförhöj-ningar.

I skolornas personalutgifter syns den allmännaförhöjning på 3,4 % som trädde i kraft 1.10.2007.

Personalutgifterna har stigit på grund av att enpc-samordnare övergått till skolförvaltningen och0,5 befattning som skolkurator inrättats.


85

09

0930 Förvaltning � Hallinto

Koulutoimisto on ruotsinkielisten koulujen hal-lintoyksikkö. Koulutoimisto hoitaa perusope-tukseen ja toisen asteen koulutukseen liittyvätsuunnittelu-, talous- ja henkilöstöasiat.

Skolbyrån är de svenskspråkiga skolornas för-valtningsenhet. Skolbyrån sköter planerings-,ekonomi- och personalfrågor för den grund-läggande utbildningen och utbildningen på andrastadiet.

Förvaltning TuloslaskelmaHallinto Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010



8,0 13,2 13,2 Palvelujen ostot - Köp av tjänster 13,2 13,2 13,22,7 6,5 6,5 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 6,5 6,5 6,50,0 0,0 0,0 Avustukset - Understöd 0,0 0,0 0,00,0 0,0 0,0 Muut menot - Övriga utgifter 0,0 0,0 0,08,5 11,6 9,7 Sisäiset menot - Interna utgifter 9,7 9,7 9,7





-119,1 -143,1 -188,6 NETTO -218,2 -238,3 -258,5


86

09

09311 Granhultsskolan

Tavoitteet vuodelle 2008• Koulu pitää opetusryhmät pieninä, jotta

koulu voisi tukea erityisopetusta tarvitseviaoppilaita ja hallinnollisesti erityisopetuk-seen siirrettyjä oppilaita.

• Kestävän kehityksen teema huomioidaanopetuksessa.

• Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään pe-dagogisella tavalla.OPE.fi-koulutus on opetusalalle mukau-tettu tietokoneen ajokortti kolmessa tasos-sa. Opettajista 95 %:n odotetaan saavut-tavan tason ope.fi 1 ja 50 %:n tason ope.fi2.

Mål för 2008• Skolan håller undervisningsgrupperna små

så att skolan kan stöda elever i behov avspecialundervisning och elever som är admi-nistrativt överförda till specialundervisning.

• Temat hållbar utveckling beaktas i undervis-ningen.

• Data- och kommunikationsteknik används påett pedagogiskt sätt.Ope.fi �utbildningen är ett för undervisnings-sektorn anpassat datakörkort med tre nivåer.95 % av lärarna planeras uppnå ope.fi � 1nivå, 50 % av lärarna uppnår ope.fi -2nivå.

Granhultsskolan TuloslaskelmaResultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010


-0,8 0,0 0,0 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 0,0 0,0 0,07,8 3,4 3,4 Muut tulot - Övriga inkomster 3,4 3,4 3,40,0 0,0 0,0 Sisäiset tulot - Interna inkomster 0,0 0,0 0,00,0 0,0 0,0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0,0 0,0 0,0





895,7 861,6 911,0 Sisäiset menot - Interna utgifter 911,0 911,0 911,02.844,9 2.896,1 2941,8 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 2.982,6 2.917,7 2.887,3

-2.830,3 -2.892,7 -2938,4 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -2979,2 -2914,3 -2883,9



-2922,8 -3052,8 -3081,3 NETTO -3.118,7 -3.053,8 -3.023,4


87

09

0931 Grundläggande utbildning09311 Granhultsskolan

prestationer09311 Granhults skolan

BOKSL 2006 BG 2007 förslag 2008 ep 2009 ep 2010

1 017 418 1 046 000 lärarlöner 1 044 300 1 021 600 1 001 200335 315 391 500 övrig personal 417 900 417 900 417 900197 382 167 600 elevbundna kostnader 170 400 166 000 162 210895 658 861 600 interna utgifter 911 000 911 000 911 000

2 844 888 2 896 100 utgifter totalt 2 982 600 2 948 400 2 918 210

e/elev2 491 2 715 lärarlöner 2 880 2 891 2 901

483 435 elevbundna kostnader 470 470 4702 193 2 236 interna utgifter 2 513 2 578 2 6396 964 7 516 utgifter totalt 8 223 8 345 8 4545 346 5 465 statsstöd per enhet

0931 Grundläggande utbildning09311 Granhultsskolannyckeltal

läsår läsår läsår läsår läsår läsår05-06 06-07 07-08 08-09 09-10 10-11

421 392 elever 368 355 351 3371,535 1,512 timmar/elev 1,512 1,565 1,565 1,565646,2 592,7 timresurs 556,4 555,6 549,3 527,40,19 0,19 special.koeff. 0,19 0,19 0,19 0,1980,0 74,5 specialundervisning 69,9 67,5 66,7 64,06,0 6,0 inflyttare 6,0 6,0 6,0 6,0

STF 19.09.07 ny resurs 30,020,0 35,0 vikarier 35,0 35,0 35,0 35,0

120,0 141,0 IUP-resurs 141,0 120,0 120,0 120,0872,2 849,2 timresurs totalt 838,3 784,0 777,0 752,4


88

09

09312 Hagelstamska skolan

Tavoitteet vuodelle 2008• Kaikki oppilaat saavat päättötodistuksen ja

opiskelupaikan yläkoulun jälkeen.


• Päihteiden käytön ehkäisyyn panostetaanentistä enemmän. Koulu järjestää mm.teemaviikon aiheesta.

• Koulu jatkaa tietotekniikan uudistamista jaopettajien jatkokoulutusta ope.fi-kursseilla.

Mål för 2008• Alla elever får avgångsbetyg och studieplats

efter högstadiet.


• I skolan intensifieras satsningen på att före-bygga rusmedelsmissbruk. Skolan kommerbl.a. att arrangera en temavecka kring äm-net.

• Skolan fortsätter att förnya datatekniken ochfortbilda lärarna i ope.fi �utbildningen.

Hagelstamska skolan TuloslaskelmaResultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010








736,4 758,6 725,9 Sisäiset menot - Interna utgifter 725,9 725,9 725,93.084,7 3.043,3 2938,1 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 2.994,5 2.843,3 2.745,2

-2.700,7 -2.715,3 -2726,6 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -2783,0 -2642,3 -2622,2



-2758,1 -2.904,1 -2920,8 NETTO -3.027,0 -2.915,8 -2.925,2


89

09

0931 Grundläggande utbildning09312 Hagelstamska skolan

prestationerBOKSL 2006 BG 2007 förslag 2008 ep 2009 ep 2010

1 406 217 1 386 000 lärarlöner 1 337 700 1 259 600 1 183 900232 441 229 300 övrig personal 274 300 274 300 274 300245 149 187 300 elevbundna kostnader 173 200 162 200 162 200736 403 758 600 interna utgifter 725 890 725 890 725 890

3 084 708 3 043 300 utgifter totalt 2 994 490 2 883 490 2 785 390



0931 Grundläggande utbildning09312 Hagelstamska högstadietnyckeltal

läsår läsår läsår läsår läsår läsår05-06 06-07 07-08 08-09 09-10 10-11

450 416 elever 357 320 320 3202,05 2,05 timmar/elev 2,05 2,05 2,05 2,05

922,5 852,8 timresurs 731,9 656,0 656,0 656,00,19 0,19 special.kerroin 0,19 0,19 0,19 0,1985,5 79,0 specialundervisning 67,8 60,8 60,8 60,8

6,0 inflyttare 6,0 6,0 6,0 6,020,0 35,0 vikarier 35,0 35,0 35,0 35,0

110,0 110,0 IUP resurs 110,0 110,0 110,0 110,01138,0 1082,8 timresurs totalt 950,7 867,8 867,8 867,8


90

09

09321 Gymnasiet Grankulla samskola

Tavoitteet vuodelle 2008• Oppilaista 99 % saa päättötodistuksen.

• Oppilaista 58 % saa vuoden kuluessaopintopaikan yliopistossa tai korkeakou-lussa.

• Opettajien OLO-jatkokoulutus (ongelma-lähtöinen oppiminen) antaa opettajillemahdollisuuden käyttää monipuolisiaopetusmenetelmiä.


• Koulu järjestää Model European Parlia-ment Baltic Sea Regions 7-11.4.2008 yh-dessä Kauniaisten lukion, Mattlidens gym-nasiumin, Helsingin Suomalaisen Yhteis-koulun ja Helsingin Normaalilyseon kanssa.

• Oppilaat käyttävät jatkuvasti tieto- ja vies-tintätekniikkaa eri oppiaineissa.

Mål för 2008• 99 % av eleverna får avgångsbetyg.

• 58 % av studenterna får studieplats vid uni-versitet eller högskola inom ett år.

• Via lärarfortbildningen i PBL (= problembase-rat lärande) ges lärarna möjlighet att använ-da mångsidiga undervisningsmetoder.


• Skolan arrangerar Model European Parlia-ment Baltic Sea Regions 7-11.4.2008 till-sammans med Kauniaisten lukio, Mattlidensgymnasium, Helsingin Suomalainen Yhteis-koulu och Helsingin Normaalilyseo.

• Eleverna använder fortlöpande data- ochkommunikationsteknik i olika studieämnen.

Gymnasiet Grankulla samskola TuloslaskelmaResultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010



-0,6 0,8 0,8 TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT 0,8 0,8 0,8




439,1 514,2 566,8 Sisäiset menot - Interna utgifter 566,8 566,8 566,81720,3 1887,3 1937,4 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 1.963,1 1.965,5 1.965,5




-1735,6 -2004,8 -2060,3 NETTO -2.107,2 -2.109,6 -2.109,6


91

09

09321 Gymnasiet Grankulla samskola

prestationerBOKSL 2006 BG 2007 förslag 2008 ep 2009 ep 2010

910 011 961 600 lärarlöner 970 400 970 400 970 40027 052 37 900 övrig personal 34 500 34 500 34 50087 436 77 700 elevbundna kostnader 87 452 89 148 89 148

439 137 514 230 interna utgifter 566 840 566 840 566 8401 720 259 1 890 830 utgifter totalt 1 957 092 1 964 988 1 964 988



nyckeltalläsår läsår läsår läsår läsår läsår05-06 06-07 07-08 08-09 09-10 10-11

246 272 elever 267 276 276 2761,633 1,609 timmar/elev 1,609 1,609 1,609 1,609

401,72 437,65 timresurs 429,60 444,08 444,08 444,086 6 IUP resurs 6 6 6 6

20,00 20,00 vikarier 20,00 20,00 20,00 20,0012,30 13,60 resurs för litenhet 13,35 13,80 13,80 13,80

440,02 477,25 timresurs totalt 468,95 483,88 483,88 483,88

Pienen koulun lisäKoulu sai pienen koulun lisää ensimmäistäkertaa lukuvuonna 2002-2003. Yleisopetustavarten tarvittava viikkotuntien määrä oppilastakohden on hieman suurempi pienessä koulus-sa, jossa pakollisten kurssien määrä on samakuin suuressa koulussa huolimatta siitä, ettäopetusryhmät ovat pienemmät. Virka- ja työ-ehtosopimus OVTES:ssa määritettyjen lukio-resurssituntien takia myös pienen koulun tuleevarata varoja ylioppilastutkintoon liittyviä suul-lisia kuulusteluja varten. Yleisopetus sisältäämyös kaikki ne tehtävät, jotka virka- ja työeh-tosopimuksessa määritetään luokkaopetuksenulkopuolella tehtäväksi työksi.

Resurs för liten skolaResurs för liten skola gavs skolan första gångenläsåret 2002-2003. Behovet av antalet vecko-timmar per elev för den allmänna undervisning-en är något större i en liten skola, där antaletobligatoriska kurser är desamma som i en storskola trots att undervisningsgrupperna är mind-re. På grund av de i tjänstekollektivavtalet UKTAbestämda gymnasieresurstimmarna bör ocksåen liten skola reservera medel för ersättning förpreliminär granskning av studentexamensprovoch muntiliga förhör i anknytning till studentexa-men. Den allmänna undervisningen innehållerockså alla de uppgifter som preciseras i tjänste-kollektivavtalet om arbete utanför klassundervis-ningen.


92

09

0933 Övrig skolverksamhet - Muu koulutoimi

Tavoitteet vuodelle 2008• Espoon kanssa solmitun maksusopimuk-

sen mukaan kauniaislaiset oppilaat (vk 1-9) saavat erityisopetusta ja lisäopetusta(10-luokka) Espoossa.

• Kaupunki tukee aamu- ja iltapäivätoimin-taa järjestäviä tuottajia. Lukuvuoden 2007-2008 kevätlukukaudella suoritetaan toi-minnan arviointi.

Mål för år 2008• Genom betalningsavtal med Esbo får gran-

kullaelever (åk 1-9) specialundervisning ochpåbyggnadsutbildning (åk 10) i Esbo.

• Staden understöder producenter av morgon-och eftermiddagsverksamhet. Under vårter-minen läsåret 2007-2008 görs en utvärderingav verksamheten.

Övrig skolverksamhet TuloslaskelmaResultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010




36,6 52,8 72,0 Avustukset - Understöd 72,0 72,0 72,00,0 0,0 0,0 Muut menot - Övriga utgifter 0,0 0,0 0,00,0 5,0 5,0 Sisäiset menot - Interna utgifter 5,0 5,0 5,0





-120,9 -144,0 -174,0 NETTO -173,3 -173,3 -173,3


Folkhälsan ja Ekebo järjestävät ruotsinkielisillekoululaisille iltapäiväkerhotoimintaa. Vuonna2007 kaupungin avustus Folkhälsanille onyhteensä 53 600 euroa, joka on 800 eu-


Folkhälsan och Ekebo ordnar eftermiddagsverk-samhet för svenskspråkiga elever. År 2007 ärstadens understöd till Folkhälsan sammanlagt53 600 euro, dvs. 800 euro/barn/år. I eftermid-

SIVISTYSLAUTAKUNTABILDNINGSNÄMNDEN


Kulttuuritoimi Kulturbyrån

40 %

Kansalaisopisto Medborgarinstitutet

22 %

Kaupunginkirjasto Stadsbiblioteket

38 %

Hallinto Förvaltning0 %


0 200 400 600 800 1.000


Kansalaisopisto Medborgarinstitutet

Kaupunginkirjasto Stadsbiblioteket

Kulttuuritoimi Kulturbyrån

20072008


94

10

10 SIVISTYSLAUTAKUNTA - BILDNINGSNÄMNDEN

101 HALLINTO - FÖRVALTNING102 KANSALAISOPISTO - MEDBORGARINSTITUTET103 KAUPUNGINKIRJASTO - STADSBIBLIOTEKET104 KULTTUURITOIMI � KULTURBYRÅN

Toiminnan kuvausSivistyslautakunnan tavoitteena on edistääyleistä sivistystä, tukea opiskelua ja oma-toimista tiedon hankintaa sekä kirjallisuuden jaeri taidelajien harrastusta.

Sivistyslautakunnan alaisuudessa toimivatkansalaisopisto, kaupunginkirjasto ja kulttuu-ritoimi.

Beskrivning av verksamhetenBildningsnämnden strävar efter att främja all-mänbildningen, stödja studier och självständiginformationssökning samt främja intresset förlitteratur och olika konstformer.

Under bildningsnämnden verkar medborgarin-stitutet, stadsbiblioteket och kulturbyrån.

Sivistyslautakunta TuloslaskelmaBildningsnämnden Resultaträkning

TP TA TA LTK TA TALOUSSUUNNITELMABOKSLUT BG BG NMD (1 000 e) BG EKONOMIPLAN2006 2007 2008 2008 2009 2010







2109,2 2139,0 2275,7 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 2.234,7 2.217,5 2.217,5




-1952,5 -2177,5 -2129,4 NETTO -2.270,9 -2.290,5 -2.290,5


95

10


Sivistyslautakunnan hallinnon menot koostu-vat luottamushenkilötoiminnan kustannuksistaja lautakunnan yhteisistä menoista.

Bildningsnämndens förvaltningsutgifter består avarvoden till de förtroendevalda och nämndensgemensamma utgifter.



2006 2007 2008 2008 2009 2010


TOIMINTAMENOT - VERKSAMHETSUTGIFTER5,6 7,3 6,6 Henkilöstömenot - Personalutgifter 6,6 6,6 6,60,8 3,1 3,5 Palvelujen ostot - Köp av tjänster 3,5 3,5 3,50,0 0,1 0,2 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 0,2 0,2 0,20,0 0,0 0,0 Avustukset - Understöd 0,0 0,0 0,00,1 0,1 0,0 Muut menot - Övriga utgifter 0,1 0,1 0,10,1 0,4 0,4 Sisäiset menot - Interna utgifter 0,4 0,4 0,46,6 11,0 10,7 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 10,8 10,8 10,8




-6,3 -10,7 -10,7 NETTO -10,7 -10,7 -10,7


96

10

102 KANSALAISOPISTO - MEDBORGARINSTITUTET

Kansalaisopiston tehtävänä on edistää jatku-vaa, koko elämän kestävää omaehtoista op-pimista, harrastamista, itsensä kehittämistä jahenkistä kasvua. Opisto järjestää eri alojenkoulutusta tavoitteenaan aktiivinen kuntalai-nen. Visiona on kilpailukykyinen, kaksikieli-nen, aikaansa seuraava ja monipuolinen op-pilaitos.

Tavoitteet vuodelle 2008

• Pääkaupunkiseudun kansalais- ja työvä-enopistojen yhteinen kurssi-ilmoittautu-misportaali saadaan toimintavalmiiksi syk-syllä 2008.

• Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön sopivauusi opetushallinto-ohjelma otetaan käyt-töön viimeistään syksyllä 2008.

• Työvoimapoliittisen maahanmuuttajakou-lutuksen opiskelijatyytyväisyyden tavoiteon arvosanaltaan hyvä. Laadunarviointisuoritetaan 2-4 kertaa vuodessa.

Medborgarinstitutets uppgift är att främja ettkontinuerligt, livslångt lärande, fritidssysselsätt-ningar, självutveckling och psykisk tillväxt. Med-borgarinstitutet ger utbildning i olika ämnen medaktiva kommuninvånare som mål. Visionen är enkonkurrenskraftig, tvåspråkig och mångsidigläroinrättning som följer med sin tid.

Mål för 2008• Den för huvudstadsregionens medborgar-

och arbetarinstitut gemensamma portalen förkursanmälan kan börja användas på hösten2008.

• Ett för samarbetet i huvudstadsregionenlämpligt nytt system för undervisningsförvalt-ningen tas i drift senast på hösten 2008.

• Eleverna inom den arbetskraftspolitiska in-vandrarutbildningen ger undervisningen be-tyget god. Kvalitetsbedömningen görs 2-4gånger om året.


97

10

Kansalaisopisto TuloslaskelmaMedborgarinstitutet Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010












-353,3 -421,1 -422,3 NETTO -452,7 -438,1 -436,1


Sisäisten menojen kustannusten nousua mm.Petran vuosivuokran, siivousten ja juhlasalinäänieristyksen parantamisen seurauksena.


De interna utgifterna stiger till följd av bl.a. års-hyran för Petra, städningskostnaderna och för-bättring av festsalens ljudisolering.

Suoritteita - PrestationerTP-BS 2006 TA-BG 2007 TA-BG 2008 TS-EP 2009 TS-EP2010

5174 5200 Tuntimäärä/Timmar 5200 5200 5200 3255 2900 Kurssilaisia/Kursdeltagare 2900 2900 2900

Tunnusluvut - NyckeltalTP-BS 2006 TA-BG 2007 TA-BG 2008 TS-EP 2009 TS-EP2010 63,3 72,6 Toimintakate/opetustunti 80,4 78,5 78,5

Verksamhetsbidrag/underv.timme100,6 130,2 Toimintakate/kurssilainen 144,1 140,8 140,8

Verksamhetsbidrag/kursdeltagare

Yksikköhinnat on laskettu ns. normaaliopetuksen mukaan. - Enhetspriserna har räknats enligt s.k. normalundervisning.


98

10

103 KAUPUNGINKIRJASTO - STADSBIBLIOTEKET

Kaupunginkirjaston tehtävä on tuottaa kirjas-tolain ja �asetuksen edellyttämät kirjastopal-velut, jotka ovat kuntalaisten peruspalvelua.

Kirjasto toteuttaa tietoyhteiskunnan perusoi-keuksia edistämällä tiedon ja kulttuurin saata-vuutta sekä tukemalla tietoyhteiskunnan kan-salaistaitoja. Kirjasto edistää myös virtuaalis-ten ja vuorovaikutteisten verkkopalveluiden janiiden sivistyksellisen sisältöjen kehittymistä.Kirjasto tarjoaa käytettäväksi kokoelmat,ajanmukaiset tiedonhakumenetelmät, kirjasto-tilat ja henkilökunnan asiantuntemuksen.

Kirjasto- ja tietopalvelujen perustana on pai-kallinen yhteistyö kaupungin eri tahojen kans-sa, seudullinen HelMet-kirjastoyhteistyö jamaailman-laajuinen tietoverkko.

Tavoitteet vuodelle 2008• Kirjaston palveluista tiedottamisen lisää-

minen lisäämällä kirjaston kotisivuille tie-toa ruotsinkielisille ja opiskelijoille suun-natuista palveluista

• Kaupungin alueella toteutettavan langat-toman verkon hyödyntäminen opiskelijoi-den asiakaspalvelun parantamiseksi.

Stadsbibliotekets uppgift är att producera biblio-tekstjänster enligt bibliotekslagen och biblio-teksförordningen. Dessa tjänster hör till kom-muninvånarnas basservice.

Biblioteket tillgodoser informationssamhälletsbasrättigheter genom att främja tillgången påinformation och kultur samt stödja medborgar-färdigheterna i informationssamhället. Biblioteketfrämjar också utvecklingen av virtuella och inter-aktiva nättjänster och deras kulturella innehåll.Biblioteket ställer till förfogande sina samlingar,tidsenliga informationssökningsmetoder, biblio-tekslokaler och personalens sakkunskap.

Biblioteks- och informationstjänsterna bygger pålokalt samarbete med stadens olika organ, detregionala HelMet-bibliotekssamarbetet och detglobala informationsnätet.

Mål för 2008• Informationen om bibliotekets tjänster ökas

genom att på bibliotekets webbsidor lägga tillinformation om tjänster som riktats tillsvenskspråkiga och studerande.

• Det trådlösa nät som byggs inom stadensområde utnyttjas för att förbättra kundservi-cen för studerande.


99

10

Kaupunginkirjasto TuloslaskelmaStadsbiblioteket Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010











-838,4 -900,8 -848,2 NETTO -905,0 -975,0 -975,0

Suoritteet ja tunnusluvut � Prestationer och nyckeltal

TP-BS 2006 TA-BG 2007 TA-BG 2008 TS-EP 2009 TS-EP 2010277348 270000 Lainoja - Lån 270000 270000 27500013,31 13,6 Henkilötyövuosia � 13,6 13,6 13,6

Årsverken3,05 3,10 Euro/laina - Euro/lån 3,10 3,0 3,02221 2175 Aukiolotunteja � 2175 2175 2175

Öppettimmar20838 19852 Lainoja/htv � 19852 19852 20220

Lån/årsverken10460 10294 Käyntejä/htv � 10200 10200 10500

Besök/årsverken41196 37500 HelMet-www-sivujen 42000 45000 50000

käynnit � Besök påHelMet-www-sidorna

16112 13500 Aineistovarauksia � 16500 17000 17500Reserveringar av medier


100

10

104 KULTTUURITOIMI � KULTURBYRÅN

Kulttuuritoimi koostuu kulttuuripalveluidentuottamisesta kaupunkilaisille, taiteen perus-opetuksen tukemisesta, kaupungin taideko-koelman hallinnoimisesta sekä paikallishisto-riallisen arkiston kartuttamisesta ja järjestämi-sestä.

Tavoitteet vuodelle 2008• Taiteen perusopetuksen sekä lasten ja

senioreiden kulttuuripalvelujen seudullisenyhteistyön kehittäminen

• Virtuaalimuseon kehittäminen paikal-lishistoriallisen arkiston aineiston pohjalta

• Tehostetaan sivistystoimen hallinnoimientilojen koordinointia ja vuokraustaottamalla käyttöön koko kaupungin tasollauusi sähköinen tilanvarausjärjestelmä

Kulturbyrån producerar kulturtjänster för invå-narna, stödjer den grundläggande undervisning-en i konst, förvaltar stadens konstsamling samtutökar och upprätthåller det lokalhistoriska arki-vet.

Mål för 2008• Det regionala samarbetet inom grund-

läggande konstundervisning samt kultur-tjänster för barn och seniorer utvecklas.

• Ett virtuellt museum utvecklas som byggerpå det lokalhistoriska arkivets material.

• Koordineringen och uthyrningen av de loka-ler som bildningssektorn förvaltar effektive-ras med hjälp av ett nytt elektroniskt bok-ningssystem för hela stadsförvaltningen.

Kulttuuritoimi TuloslaskelmaKulturbyrån Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010

TOIMINTATULOT - VERKSAMHETSINKOMSTER0,5 0,1 0,1 Myyntitulot - Försäljningsinkomster 0,1 0,1 0,16,1 4,0 4,0 Maksutulot - Avgiftsinkomster 4,0 4,0 4,00,0 0,0 0,0 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 0,0 0,0 0,0










-754,3 -845,0 -848,2 NETTO -902,6 -886,6 -886,6


101

10


Sisäisten tulojen osalta kasvua Kauniaistenmuseon lahjoitusrahaston varoistapaikallishistorian arkiston työn jatkamisellevirtuaalimuseohankkeeseen.

Kustannusten nousua henkilöstömenojenkasvun, sisäisten menojen yhteisöavustustensekä asiantuntijapalveluiden ostojen osalta(virtuaalimuseohanke).


De interna inkomsterna ökar till följd av att medelfrån donationsfonden för Grankulla museumöverförs till en fortsättning av det lokalhistoriskaarkivets arbete i ett projekt för ett virtuellt muse-um.

Utgifterna stiger på grund av en ökning av per-sonalutgifterna, understöden till samfund inominterna utgifter och köp av sakkunnigtjänster(projektet för ett virtuellt museum).

TP TP TA TALOUSSUUNNITELMABokslut Bokslut BG EKONOMIPLAN2005 2006 2007 2008 2009

KuvataidekouluNettoavustus 83.000 84.600 87.700 97.000 91.000Vuokra 14.000 13.000 11.000 11.000 11.000

Avustus 97.000 97.600 98.700 108.000 102.000

MusiikkiopistoNettoavustus 152.584 161.584 161.000 184.879 184.879Vuokra 37.900 37.900 38.300 38.300 38.300Siivous, alv 22 % 9.516 9.516 9.700 11.821 11.821Avustus 200.000 209.000 209.000 235.000 235.000

Kansallisooppera 60.216 61.518 64.000 64.000 64.000


Musiikkiopiston avustuksen korotuksen syyjohtuu palkkakustannusten noususta.

Kuvataidekoulun toiminta-avustuksen koro-tukseen vuodelle 2008 sisältyy lakisääteisetpalkankorotukset. Lisäksi siihen sisältyy ker-taluonteinen avustus 6000 e vuodelle 2008Kuvataidekoulun 30-vuotisjuhlatilaisuuksienjärjestämiseen.


Orsaken till ökningen av musikinstitutets under-stöd är att lönekostnaderna stigit.

Höjningen av konstskolans verksamhetsbidrag2008 omfattar de lagenliga löneförhöjningarna.Dessutom ingår ett understöd av engångska-raktär på 6000 e för 2008 för arrangerande avkonstskolans 30-årsjubileum.


102

11

11 NUORISOLAUTAKUNTA - UNGDOMSNÄMNDEN

Nuorisolautakunnan tehtävänä on huolehtianuorisolaissa kunnalle asetettujen tehtävienhoidosta.

Nuorisolautakunnan tehtävä on tarjota kas-vatuksellista ohjausta, toimitiloja, toiminta- jaharrastusmahdollisuuksia sekä tukee nuori-soyhdistyksiä ja muita nuorisoryhmiä. Tehtä-vänä on toimia vaikuttamassa nuorten kasvu-ja elinoloihin sekä ohjata nuoria aktiiviseenkansalaisuuteen.

Tavoitteet vuodelle 2008• Nuorten omaehtoisten ryhmien aktiivinen

mahdollistaminen ja nuorten innostaminenaktiiviseen toimintaan omassa elinympä-ristössään.

• Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen si-sältäen vanhempien kasvatustehtävän tu-kemisen konkreettisin toimin ja päihdeva-listuksen kehittämisen.

• Nuorisoneuvoston uuden toimintakaudenonnistumisen tukeminen.

• Työn uudelleen organisointi nuorisotoi-messa, siten että resursseja käytetään jayhteen sovitetaan entistä tehokkaammin jajoustavammin.

Ungdomsnämndens uppgift är att dra försorg omde arbetsuppgifter som ålagts kommunen i ung-domslagen.

Ungdomsnämnden ska erbjuda fostrande hand-ledning, lokaliteter samt verksamhets- och hob-bymöjligheter och stödja ungdomsföreningar ochandra ungdomsgrupper. Till uppgifterna hör ock-så att inverka på de ungas uppväxt- och lev-nadsförhållanden och vägleda de unga mot ettaktivt medborgarskap.

Mål för 2008• Aktivt arbete utförs för att möjliggöra grupper

som de unga bildar på eget initiativ och deunga uppmuntras till aktiv verksamhet i sinegen livsmiljö.

• Det förebyggande arbetet utvecklas, i vilketingår att stödja föräldrarnas fostringsuppgiftmed konkreta åtgärder och förbättra rusme-delsupplysningen.

• Ungdomsrådet ges stöd för att den nya verk-samhetsperioden ska lyckas.

• Arbetet på ungdomsbyrån omorganiseras såatt resurserna används och samordnas ef-fektivare och smidigare än tidigare.


103

11

Nuorisolautakunta TuloslaskelmaUngdomsnämnden Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010

TOIMINTATULOT - VERKSAMHETSINKOMSTER4,1 2,0 4,3 Myyntitulot - Försäljningsinkomster 4,3 4,3 4,38,7 5,9 8,9 Maksutulot - Avgiftsinkomster 8,9 8,9 8,90,5 0,0 0,0 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 0,0 0,0 0,07,7 6,5 7,5 Muut tulot - Övriga inkomster 7,5 7,5 7,52,1 0,8 1,9 Sisäiset tulot - Interna inkomster 1,9 1,9 1,90,0 0,0 0,0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0,0 0,0 0,0



61,8 69,3 75,8 Palvelujen ostot - Köp av tjänster 75,8 75,8 75,833,8 24,9 25,4 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 25,4 25,4 25,417,0 18,4 18,4 Avustukset - Understöd 18,4 18,4 18,4

1,3 1,2 1,2 Muut menot - Övriga utgifter 1,2 1,2 1,2123,2 127,5 136,1 Sisäiset menot - Interna utgifter 136,1 136,1 136,1491,3 535,0 535,0 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 535,0 535,0 535,0




-471,7 -554,0 -512,4 NETTO -555,3 -553,9 -553,9


104

11

LIIKUNTALAUTAKUNTAIDROTTSNÄMNDEN

Toimintamenot 2008 Verksamhetsutgifter 2,1 M�Järjestötoiminta

Föreningsverksamhet4 %

UlkoliikuntapaikatIdrottsplatser

utomhus21 %

Jäähalli Ishallen22 %

Uimahalli Simhallen33 %

Oma toimintaEgen verksamhet

5 %


0 %

PalloiluhalliBollhallen

15 %


0 100 200 300 400 500 600 700 800

Uimahalli Simhallen

Jäähalli Ishallen

UlkoliikuntapaikatIdrottsplatser utomhus

PalloiluhalliBollhallen

Oma toimintaEgen verksamhet

JärjestötoimintaFöreningsverksamhet


20062007


105

12

12 LIIKUNTALAUTAKUNTA - IDROTTSNÄMNDEN

Liikuntalautakunnan tehtävänä luoda edelly-tyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämälläpaikallista ja alueellista yhteistyötä sekä ter-veyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansa-laistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekäjärjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myöserityisryhmät.

Liikuntatoimen toiminta-ajatuksena on huoleh-tia kaupungin liikuntatoimesta ja kaupungissaharjoitettavan liikuntatoiminnan edellytystensäilyttämisestä ja kehittämisestä. Toimivat,laadukkaat ja monipuoliset liikunnan harras-tusmahdollisuudet ja palvelut ovat lähelläkuntalaisia.

Tavoitteet vuodelle 2008• Liikuntatilojen � ja alueiden ja ohjattujen

liikuntaryhmien korkea käyttöaste.

• Yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämi-nen kaupungin ja yhdistysten kesken.

• Poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämi-nen ja liikunnan hyvinvointivaikutusten li-sääminen

Toiminnalliset tavoitteet• Ohjattua ikääntyvien liikuntaa tarjotaan

yhteensä 15 tuntia viikossa, joka ei kuululiikuntaseurojen järjestämisen piiriin.

• Uimahallin käyntikerrat vähintään 115 000henkilöä vuonna 2008.

• Nuorten harrastepohjaisia liikuntaryhmiäperustetaan 2h/viikossa nuorisotoimen jaliikuntayhdistysten kesken.

• Ohjattuun liikuntatoimen järjestämäänsäännölliseen liikuntatoimintaan osallistuuyhteensä 1 100 henkilöä.

• Tehostetaan liikuntapaikkojen koordinoin-tia ja vuokrausta ottamalla käyttöön kokokaupungin tasolla uusi sähköinen tilanva-rausjärjestelmä

• Liikuntatoimintaan myönnettävien avus-tusten ohjeet ja jakoperusteet tarkistetaan.

• Selvitetään harjoitusaikojen riittävyyttäliikuntapaikoilla urheilulajeittain.

Idrottsnämndens uppgift är att skapa förutsätt-ningar för invånarnas idrottsutövning genom attutveckla det lokala och regionala samarbetetsamt en hälsofrämjande idrott, genom att stödjamedborgarverksamhet, tillhandahålla idrottsan-läggningar samt ordna idrottsverksamhet medbeaktande även av grupper med särskilda be-hov.

Idrottsbyråns verksamhetsidé är att ansvara förstadens idrottstjänster samt bevara och utvecklaförutsättningarna för den idrottsverksamhet sombedrivs i staden. Kommuninvånarna har nära tillvälfungerande, högklassiga och mångsidigaidrottsmöjligheter och motionstjänster.

Mål för 2008• Idrottsanläggningarna och idrottsområdena

och de ledda motionsgrupperna har en höganvändningsgrad.

• Gemenskapen och medverkan främjas mel-lan staden och föreningarna.

• Det tväradministrativa samarbetet utvecklasoch motionens verkningar på välbefinnandetökas.

Verksamhetsmål• För äldre ordnas totalt 15 timmar i veckan

ledd motion som inte ingår i idrottsförening-arnas program.

• År 2008 är antalet besök i simhallen minst115 000.

• Ungdomsbyrån och idrottsföreningarna ord-nar 2 h/vecka hobbybaserade idrottsgrupperför unga.

• Sammanlagt 1 100 personer deltar i regel-bunden ledd verksamhet som ordnas av id-rottsbyrån.

• Koordineringen och uthyrningen av idrotts-platser effektiveras med hjälp av ett nyttelektroniskt bokningssystem för hela stads-förvaltningen.

• Anvisningarna och fördelningsgrunderna förunderstöd till idrottsverksamhet justeras.

• Tillgången på träningstider för olika sport-grenar vid idrottsanläggningarna utreds.


106

12

Liikuntalautakunta TuloslaskelmaIdrottsnämnden Resultaträkning


2006 2007 2008 2008 2009 2010



112,6 143,2 144,0 Muut tulot - Övriga inkomster 144,0 144,0 144,042,6 42,7 41,4 Sisäiset tulot - Interna inkomster 41,4 41,4 41,4

0,0 0,0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk345,3 396,1 395,9 TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT 395,9 395,9 395,9

TOIMINTAMENOT - VERKSAMHETSUTGIFTER646,3 707,6 697,7 Henkilöstömenot - Personalutgifter 697,7 697,7 697,7106,7 100,8 105,2 Palvelujen ostot - Köp av tjänster 105,2 105,2 105,2105,0 116,2 123,7 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 123,7 123,7 123,7


1163,507 1.084,5 1.098,5 Sisäiset menot - Interna utgifter 1.097,3 1.097,3 1.097,32.119,2 2.108,3 2.123,6 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 2.122,4 2.120,3 2.120,3

-1.773,9 -1712,2 -1727,7 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -1726,5 -1724,4 -1724,4



-1.869,0 -1.882,1 -1727,7 NETTO -1.886,9 -1.884,8 -1.884,8

Talousarvio 2008; määrärahojen 62,4 M� jakautuminen toiminnoittain

Nuorisolautakunta1 %

Sivistyslautakunta4 %Ruotsinkielinen

koululautakunta13 %

Suomenkielinen koululautakunta

13 % Yhdyskuntatoimi13 %

Liikuntalautakunta3 % Yleishallinto

10 %

Sosiaali- ja terveyslautakunta

43 %

HENKILÖSTÖPERSONAL

KAUNIAINEN Henkilöstö - Personal GRANKULLA

107

HENKILÖSTÖ - PERSONAL

Kunta-alan eläkepoistuma 2008-2025

Eläkepoistuma koko maassaVuosina 2008-2025 eläkkeelle siirtyy 271 000kunta-alan työntekijää. Se on yli puolet (55prosenttia) nykyisestä työtekijämäärästä. Seu-raavan viiden vuoden aikana (2008-2012)eläkkeelle siirtyy 75 000 henkilöä (15 prosent-tia) ja seuraavan kymmenen vuoden aikana(2008-2017) 157 000 henkilöä (32 prosenttia).Vuosittain eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa13 000 hengestä (vuonna 2008) lähes 17 000henkeen (v. 2014). Sen jälkeen vuosittaineneläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa maltilli-semmin, kunnes suuret ikäluokat ovat siirty-neet kokonaisuudessaan eläkkeelle.

Uudenmaan eläkepoistumaUudenmaan eläkepoistuma on neljä prosent-tiyksikköä pienempi kuin koko maan eläke-poistuma vuosina 2008-2025. Ammattialoittaintarkasteltuna yleishallinnan eläkepoistuma onlähellä koko maan tasoa, mutta muilla ammat-tialoilla eläkepoistuma on koko maan eläke-poistumaa pienempi. Suurimmillaan ero onsosiaalialan ammateissa, joissa Uudenmaaneläkepoistuma on seitsemän prosenttiyksik-köä pienempi kuin koko maan eläkepoistuma.Yleishallinnan eläkepoistuma on hyvin korkeajo vuosina 2010 ja 2011, mikä johtuu ainakinosittain monien ylikunnallisten organisaatioi-den sijoittumisesta Uudellemaalle. Seutukun-nittain tarkasteltuna Helsingin seudun eläke-poistuma on selvästi pienin (51 prosenttia).Kauniaisten eläkepoistuma on alle 50 %.

Kauniaisten osuusHenkilökohtaisen eläkeiän täyttymisen tar-kastelu vuosina 2007-2020 osoittaa, että tar-kasteluajanjaksolla ei ole kovin suuria huip-puja eläkkeelle siirtymisessä. Eläköitymisen�huippuvuosi� tarkastelujaksolla on vuonna2018, jolloin 25 henkilöä jää eläkkeelle.

Suurimmat haasteet ovat sosiaali- ja terveys-toimessa, jossa eläkeiän saavuttaa 14 henki-löä vuosina 2008-2009, 22 henkilöä vuosina2010-2013 ja 16 henkilöä vuosina 2014-2015.Suurin yksittäinen ryhmä on laitoshuoltajat.Vuosina 2009 �2015 eläkeiän saavuttaa 9sairaanhoitajaa /hoitajaa, joten rekrytointitarvepysyy kohtuullisena. Vastaavina vuosina elä-keiän saavuttaa 7 lastenhoitajaa ja 4 lasten-tarhanopettajaa.

Pensionsavgång inom kommunsektorn 2008-2025Pensionsavgång i hela landetUnder 2008-2025 går 271 000 kommunalt an-ställda i pension. Det är över hälften (55 procent)av kommunernas nuvarande anställda. Under deföljande fem åren (2008-2012) går 75 000 per-soner (15 procent) i pension och under de föl-jande tio åren (2008-2017) 157 000 personer (32procent). Antalet anställda per år som avgårmed pension ökar från 13 000 (år 2008) till näs-tan 17 000 (år 2014). Därefter växer den årligapensionsavgången mer måttfullt tills de storaåldersklasserna i sin helhet har gått i pension.

Pensionsavgång i NylandPensionsavgången i Nyland är fyra procenten-heter lägre än hela landets pensionsavgång2008-2025. En jämförelse mellan olika yrkenvisar att pensionsavgången inom allmänna för-valtningen ligger nära hela landets nivå, medanden inom andra yrkesgrupper är mindre än helalandets pensionsavgång. Den största skillnadenfinns i yrken i socialbranschen, där pensionsav-gången i Nyland är sju procentenheter mindreän hela landets pensionsavgång. Pensionsav-gången inom allmänna förvaltningen är myckethög redan 2010 och 2011, vilket åtminstone del-vis beror på att många överkommunala organi-sationer placerats i Nyland. En regional gransk-ning ger vid handen att Helsingforsregionen harden klart minsta pensionsavgången (51 pro-cent). Pensionsavgången i Grankulla är under50 %.

Läget i GrankullaNär man granskar det antal anställda som nårindividuell pensionsålder under 2007-2020, kanman konstatera att det inte förekommer storatoppar i pensioneringen under granskningsperi-oden. �Toppår� för pensioneringen under denhär perioden är 2018, då 25 anställda går i pen-sion.De största utmaningarna finns inom social- ochhälsovården, där 14 personer når pensionsål-dern under 2008-2009, 22 personer under 2010-2013 och 16 personer under 2014-2015. Denstörsta enskilda gruppen är lokalvårdarna. Under2009-2015 når 9 sjukskötare/vårdare pensions-åldern, vilket betyder att rekryteringsbehovethålls måttligt. Under samma tid når 7 barnsköta-re och 4 barnträdgårdslärare pensionsåldern.


108

HENKILÖKOHTAISEN ELÄKEIÄN TÄYTTYMINEN V. 2007 - 2020Toimiala 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 YhteensäKH 2 3 2 1 1 4 5 2 5 2 1 28SOTE 4 6 8 13 4 5 8 8 5 12 8 10 10 101YLK 1 1 1 1 3 7 1 2 1 2 1 1 2 24KOULUs.kiel. 4 2 7 4 1 4 1 3 2 2 4 3 1 38r.kiel. 5 5 3 3 2 1 1 4 2 3 1 1 31SIVISTYS 1 3 2 1 3 1 2 2 3 2 6 2 28Yhteensä 17 20 22 18 14 7 20 18 17 19 20 25 16 17 250Taulukko: Kauniaisten kaupungin henkilökunnan henkilökohtaisen eläkeiän täyttyminen toimialoittain2007-2020.

Rekrytointitarpeen voidaan laskea olevan noinkaksinkertainen eläköitymislukuihin verrattu-na, sillä on myös otettava huomioon muuthenkilöstön vaihtuvuuteen vaikuttavat tekijät.

Henkilöstön eläköityessä toimintatapoja arvi-oidaan, ja samanaikaisesti kehittyvän teknolo-gian ja toimintatapoja koskevien innovaatioi-den ennakoidaan mahdollistavan tehtäviensuorittamisen nykyistä pienemmällä henkilös-tömäärällä.

Rekryteringsbehovet kan beräknas vara omkringdubbelt så stort som pensionsavgången, efter-som också andra faktorer som inverkar på per-sonalomsättningen måste beaktas.

När anställda går i pension granskas arbetsfor-merna. Det förutses också att den avancerandeteknologin och innovationer som gäller arbets-metoderna gör det möjligt att utföra uppgifternamed färre anställda än för närvarande.

KAUNIAISTEN KAUPUNKI-HENKILÖSTÖ/VAKANSSIT 2008-2010

muutos muutos muutosTP Lokakuu TAE TS TS

2006 2007 2008 2009 201057,3 O3 Kaupunginhallitus yhteensä 58,9 -2,8 1) 0,0 0,0

254,0 O5 Sosiaali- ja terveystoimi 255,2 2,0 2) 0,0 0,057,0 O7 Yhdyskuntatoimi 60,0 0,0 3) 0,0 0,0

250,5 O9 Koulutoimi 111,5 0,5 4) 0,0 0,0Skolväsendet 129,5 -0,5 5) 0,0 -1,0 7)

19,2 10 Sivistystoimi 19,2 0,0 6) 0,0 0,06,0 11 Nuorisotoimi 6,0 0,0 0,0 0,0

19,0 12 Liikuntatoimi 18,0 0,0 0,0 0,0

663,0 658,3 -0,8 0,0 -1,0

1) Ruoka- ja puhdistuspalvelut: vähennetään0,8 siivoojaa.2) Sosiaali- ja terveystoimessa: Ehkäisevänpäihdetyön projektipäällikkö 31.12.2007 asti.Vuoden 2008 alussa perustetaan uusi lapsi-ryhmä, johon tulee 1 lastentarhanopettajaja 2 lastenhoitajaa.Vuonna 2009 vähennetään 1 terveyskeskus-avustaja ja lisätään 1 sairaanhoitaja.3) Yhdyskuntatoimessa: Terveystarkastajantoimi siirtyy seudulliseen ympäristöterveyden-huollon yksikköön.Kuntatekniikan tulosalueelle liikennesuunnit-telun yksikköön perustetaan kuntatekniik-

1) Kost- och rengöringsservice: 0,8 befattningsom städare dras in.2) Social- och hälsovård: Projektchef för före-byggande rusmedelsarbete till 31.12.2007.I början av år 2008 bildas en ny barngrupp somhar 1 barnträdgårdslärare och 2 barnskötare.År 2009 dras in 1 befattning som hälsocen-tralsbiträde och inrättas 1 befattning som sjuk-skötare.3) Samhällsteknik: befattningen som hälsoin-spektör övergår till den regionala enheten förmiljö- och hälsoskydd.Inom resultatområdet för kommunteknik vid tra-fikplaneringsenheten inrättas en befattning som


109

kainsinöörin tehtävä.4) Mäntymäen koulu: perustetaan 0,5 koulu-psykologin toimi sekä lakkautetaan 1 pää-toiminen tuntiopettajan virka.5) Granhultsskolan: perustetaan 0,5 kouluku-raattorin toimi sekä lakkautetaan 1 vahtimes-tarin toimi sekä 1 luokanopettajan virka.Lisäksi perustetaan 1 kokoaikainen tuntiopet-tajan virka.Hagelstamska skolan: lakkautetaan 1 kokoai-kainen tuntiopettajan virka.6) Sivistystoimessa: kirjastossa muutetaan 1kirjastovirkailijan nimike vastaavan kirjas-tovirkailijan nimikkeeksi.7) Hagelstamska skolan: lakkautetaan 1 osa-aikainen tuntiopettajan virka.

kommunteknikingenjör.4) Mäntymäen koulu: 0,5 befattning som skol-psykolog inrättas och 1 tjänst som heltidsan-ställd timlärare dras in.5) Granhultsskolan: 0,5 befattning som skolku-rator inrättas och 1 befattning som vaktmästareoch 1 tjänst som klasslärare dras in. Dessutominrättas en tjänst som heltidsanställd timlärare.Hagelstamska skolan: en tjänst som heltidsan-ställd timlärare dras in.6) Bildningssektorn: på biblioteket ändras 1 bib-lioteksfunktionärsbeteckning till ansvarigbiblioteksfunktionär.7) Hagelstamska skolan: 1 tjänst som deltidsan-ställd timlärare dras in.

Henkilöstökulut, henkilöstösivukulut ja henkilöstökorvaukset (euroa)Muutos � Muutos

1.000 � TP 2006 TA 2007 TAE2008 2007 - 2008 %Yleishallinto 2.420,50 2.498,50 2.448,72 -49,78 -2,0Sosiaali- ja terveystoimi 8.944,20 10.214,80 10.261,21 46,41 0,5Yhdyskuntatoimi 2.168,30 2.469,90 2.585,41 115,51 4,7Rakennusvalvonta 86,70 100,30 170,61 70,31 70,1Koulutoimi 10.017,70 10.516,90 11.126,17 609,27 5,8Sivistyslautakunta 918,20 951,20 974,13 22,93 2,4Nuorisolautakunta 254,20 293,70 287,56 -6,14 -2,1Liikuntalautakunta 646,30 707,70 721,42 13,72 1,9Vesilaitos 185,30 208,00 215,07 7,07 3,4YHTEENSÄ 25.641,40 27.961,00 28.790,30 829,30 3,0* TAE2008 -luvut sisältävät vuoden 2008 yleiskorotuksen palkkoihin.

Kauniaisten kaupunkimuutos muutos muutos

Toimiala/ Lokakuu TAE TS TSTehtävänimike 2007 2008 2009 2010

O3 KAUPUNGINHALLITUS

O31 kaupunginjohtaja 1,00

O32 KAUPUNGINKANSLIA

O321 Hallintopalvelutkaupunginsihteeri 1,00hallintopäällikkö 1,00kaupunginlakimies 1,00kaup.johtajan sihteeri 1,00kääntäjä 1,00keskusarkistonhoitaja 1,00julkaisusihteeri 1,00toimistosihteeri 0,70keskuksenhoitaja 1,00keskus-toimistosiht. 1,00vahtimestari 1,00iltavahtimestari 0,50

11,20 0,0 0,0 0,0

*


110

muutos muutos muutosToimiala/ Lokakuu TAE TS TSTehtävänimike 2007 2008 2009 2010

O322 Henkilöstöhallintohenkilöstöpäällikkö 1,00henkilöstösihteeri 1,00

2,00 0,0 0,0 0,0

O323 Tiedottaminentiedotussihteeri 1,00 0,0 0,0

1,00 0,0 0,0 0,0

O33 TALOUSHALLINTOtalousjohtaja 1,00taloussuunnittelija 1,00pääkirjanpitäjä 1,00pääkassanhoitaja 1,00ostoreskontranhoitaja 1,00palkkahallintosihteeri 1,00palkkasihteeri 3,00tietohallintopäällikkö 1,00verkkoasiantuntija 1,00mikrotukihenkilö 3,00 -2,0

14,00 -2,0 0,0 0,0

O34 RUOKA- JA PUHDISTUSPALVELUTruokahuolto-siiv.pääll. 1,0toimistonhoitaja 0,7palveluesimies 1,0ruokapalveluesimies 2,0ruokapalvelutyönjohtaja 1,0ruokapalvelunhoitaja 14,8ruokapalvelunhoitaja 0,7ruokapalvelunhoitaja 0,5ruokapalvelunhoitaja 0,8siivooja 0,5ruokapalv.hoit.-siivooja 3,0siivooja-ruokapalvelun hoitaja 1,0siivooja 2,8 -0,8

29,7 -0,8 0,0 0,0

YHTEENSÄ 29,70 -0,80 0,0 0,0

O3 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ 58,90 -2,8 0,0 0,0


111



O5 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

HALLINTO sosiaali-ja terveysjohtaja 1,0hallintopäällikkö 1,0projektipäällikkö 1,0 -1,0toimistosihteeri 0,5toimistonhoitaja 1,0YHTEENSÄ 4,5 -1,0 0,0 0,0

SOSIAALIPALVELUTsosiaalipalvelupäällikkö 1,0sosiaalityöntekijä 3,0perheneuvoja 1,0etuuskäsittelijä 1,0palveluohjaaja 1,5psykologi 1,0kanslisti 0,5palvelukeskuksen johtaja 1,0toimistosihteeri 0,5toiminnanohjaaja 1,0laitoshuoltaja 1,0laitosmies 1,0YHTEENSÄ 13,5 0,0 0,0 0,0

PÄIVÄHOITOpäivähoitopäällikkö 1,0päiväkodin johtaja 6,0erityislastentarhanopettaja 1,0lastentarhanopettaja 26,0 1,0lastenhoitaja 31,0 2,0lastenhoitosijainen 4,0päiväkotiapulainen 10,0keittäjä 2,0ruokapalvelun hoitaja 5,0vast. ruoanjakaja 1,0henk.koht.avustaja 10,0laitosapulainen 9,0perhepäivähoitaja 7,0YHTEENSÄ 113,0 3,0 0,0 0,0

KOTI- JA LAITOSHOITO

johtava hoitaja 1,0osastonhoitaja 4,0kotihoidon ohjaaja 1,0toimistonhoitaja 1,0sairaanhoitaja 23,0hoitaja 42,5laitoshuoltaja 9,5ruokapalvh./-laitosh. 0,5YHTEENSÄ 82,5 0,0 0,0 0,0


112

muutos muutos muutos Toimiala/ Lokakuu TAE TS TS

Tehtävänimike 2007 2008 2009 2010

TERVEYDENHUOLTOjohtava lääkäri 1,0terveyskeskuslääkäri 3,5toimistonhoitaja 2,0psykologi 1,0puheterapeutti 1,0terveydenhoitaja 7,7osastonhoitaja 2,0perhetyöntekijä 1,0sairaanhoitaja 2,5 1,0terv.kesk.avustaja 2,0 -1,0laboratoriohoitaja 0,0fysioterapeutti 4,0laitoshuoltaja 2,0YHTEENSÄ 29,7 0,0 0,0 0,0

SUUN TERVEYDENHUOLTOtk-hammaslääkäri 4,0osastonhoitaja 1,0hammashoitaja 5,0 suuhygienisti 1,0välinehuoltaja 1,0YHTEENSÄ 12,0 0,0 0,0 0,0

05 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 255,2 2,0 0,0 0,0 YHTEENSÄ

Ehkäisevän päihdetyön projektipäällikkö 31.12.2007 asti.


113

Kauniaisten kaupunkiMuutos muutos


O7 YHDYSKUNTATOIMIyhdyskuntatoimen johtaja 1,0toimialasihteeri 1,0

2,0 0,0 0,0

MAANKÄYTTÖYKSIKKÖ maankäyttöpäällikkö 1,0kiinteistöinsinööri 1,0maanmittausteknikko 1,0maankäyttöteknikko 1,0kartanpiirtäjä 1,0kartoittaja 1,0mittamies 1,0vastaava mittamies 1,0maankäyttösihteeri 1,0

9,0 0,0 0,0

YMPÄRISTÖTOIMIympäristösihteeri 1,0terveystarkastaja 1,0 -1,0

2,0 -1,0 0,0

RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELUHALLINTOrakennuttajapäällikkö 1,0projekti-insinööri 1,0toimistosihteeri 1,0

3,0 0,0

KIINTEISTÖT isännöitsijä 1,0talonrakennusmestari 1,0kiinteistönhoitaja 6,0kirvesmies 3,0rakennusinsinööri 1,0

12,0 0,0 0,0

KUNTATEKNIIKKAHALLINTOkuntatekniikkapäällikkö 1,0toimistonhoitaja 1,0toimistosihteeri 1,0

3,0 0,0 0,0


114

VIHERSUUNNITTELU JA RAKENNUTTAMINENkaupunginpuutarhuri 1,0

1,0 0,0 0,0

HAUTAUSMAAhautausmaanhoitaja 1,0kausityöntekijä

1,0 0,0 0,0

LIIKENNESUUNNITTELUtoimistorakennusmestari 1,0kuntatekniikkainsinööri 1,0

1,0 1,0 0,0

KUNNOSSAPITOkunnossapitomestari 1,0kunnossapitopuutarhuri 1,0traktorinkaivurin käyttäjä 1,0traktorin käyttäjä 3,0kunnossapitotyöntekijä 1,0pyöräkuormaajan kuljettaja 1,0kuorma-autonkuljettaja 2,0sekatyömies 1,0puutarhatyöntekijä 4,0kausityöntekijä (2* 6kk)

15,0 0,0 0,0

KONEVARIKKOkoneteknikko 1,0autonkuljettaja 1,0auto-koneasentaja 2,0

4,0 0,0 0,0

VESIHUOLTOvesihuoltomestari 1,0putkiasentaja 3,0

4,0 0,0 0,0

RAKENNUSVALVONTArakennustarkastaja 1,0lupavalmistelija 1,0assistentti 1,0

3,0 0,0 0,0

07 YHDYSKUNTATOIMI YHTEENSÄ 60,0 0,0 0,0


115



O92 SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA

O920 HALLINTOkoulutoimenjohtaja 1,0toimistonhoitaja 1,0mikrotukihlö 1

2,0 1,0 0,0 0,0

O9211 MÄNTYMÄEN KOULU koulusihteeri 1,0koulupsykologi 90 % 1,0koulupsykologi (uusi) 50% 0,5koulunkäyntiavusta av. + IP 8,0vahtimestari 1,0iltavahtimestari 21,25 h/vko 1,0viik.loppuvahtimest 21 h/vko 1,0

13,0 0,5 0,0 0,0

OpettajatRehtori 1,0Luokanopettaja 19,0Erityisopettaja 3,0Maahanmuut.op. 1,0

24,0 0,0 0,0 0,0

Tuntiopettajat Päätoim. tuntiop. 2,0 -1Sivutoim. tuntiop. 2,0

4,0 -1,0 0,0 0,0

O9211 Mäntymäen koulu yht. 41,0 -0,5 0,0 0,0

O9212 KASAVUOREN KOULU koulusihteeri 1,0koulukuraattori 1,0koulunk.avustaja 2,0vahtimestari 1,0iltavahtimestari 32,5 h/vko 1,0vkl.vaht.mest. 27 h/vko 1,0irtaimistonhoitaja (½ Hgst) 0,5

7,5 0,0 0,0 0,0

Vakinaiset opettajatRehtori 1,0Lehtori 24,0Erityisopettaja 1,0

26,0 0,0 0,0 0,0


116

Muutos muutos muutosToimiala/ Lokakuu TAE TS TSTehtävänimike 2007 2008 2009 2010Tuntiopettaja Päätoim.tuntiop. 6,0Sivutoim.tuntiop. 0,0 6,0 0,0 0,0 0,0

O9212 Kasavuoren koulu yht. 39,5 0,0 0,0 0,0

O9221 KAUNIAISTEN LUKIO koulusihteeri 1,0

1,0 0,0 0,0 0,0

Vakinaiset opettajatRehtori 1,0Lehtori 17,0

18,0 0,0 0,0 0,0

Tuntiopettajat Päätoim.tuntiop. 7,0Sivutoim.tuntiop. 1,0

8,0 0,0 0,0 0,0

Kauniaisten lukio yht. 27,0 0,0 0,0 0,0

0923 MUU KOULUTOIMIkouluk.av muualla 2,0

2,0 0,0 0,0 0,0

O92 Suomenkieliset koulut yht. 111,5 0,5 0,0 0,0


117

Kauniaisten kaupunki

Toimiala Lokakuu TAE TS TSTehtävänimike 2007 2008 2009 2010

O93 SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN

O930 FÖRVALTNINGskoldirektör 1,0byråsekreterare 1,0mikrostödsperson 1,0

2,0 1,0 0,0 0,0

O9311 GRANHULTSSKOLANskolsekreterare 1,0skolkurator 50% 0,5 0,5skolpsykolog 50% 0,5skolgångsbiträden 17,0vaktmästare 1,0 -1,0skolvärd 1,0kvällsvaktmästare 1,0veckoslutsvaktm. 0,5

22,5 -0,5 0,0 0,0

Ordinarie lärareRektor 1,0Klasslärare 20,0 -1,0 -1,0Speciallärare 4,0

25,0 -1,0 -1,0 0,0

TimlärareTimlärare heltid 2,0 1,0 1,0Timlärare deltid 1,0 3,0 1,0 1,0 0,0

Granhult 50,5 -0,5 0,0 0,0

O9312 HAGELSTAMSKA SKOLANskolsekreterare 1,0skolpsykolog + GGs 1,0skolkurator + GGs 1,0skolgångsbiträde 5,0Vaktmästare 1,0kvällsvaktmästare 1,0veckoslutsvaktm. 0,5inventarieskötare 0,5

11,0 0,0 0,0 0,0

Ordinarie lärareRektor 1,0Lektor 28,0Speciallärare 2,0Specialklasslärare 1,0

32,0 0,0 0,0 0,0


118

Toimiala lokakuu TAE TS TSTehtävänimike 2007 2008 2009 2010

TimlärareTimlärare heltid 7,0 -1,0 -1,0Timlärare deltid 4,0 -1,0

11,0 -1,0 -1,0 -1,0

Hagelstam 54,0 -1,0 -1,0 -1,0

O9321 GYMNASIET GRANKULLA SAMSKOLAskolsekreterare 1,0

1,0 0,0 0,0 0,0

Ordinarie lärareRektor 1,0Lektor 15,0Stud.hl. 1,0

17,0 0,0 0,0 0,0

TimlärareTimlärare heltid 1,0Timlärare deltid 3,0 1,0

4,0 0,0 1,0 0,0

Assistent 1,0sammanlagt 1,0 0,0 0,0 0,0

Gymnasiet 23,0 0,0 1,0 0,0

O93 De svenskspråkiga skolorna 129,5 -0,5 0,0 -1,0


119


O10 SIVISTYSLAUTAKUNTA Lokakuu TAE TS TS2007 2008 2009 2010

O102 KANSALAISOPISTOrehtori 1,0toimistonhoitaja 1,0iltavahtimestari 0,3suunnittelija opettaja 1,0

Yhteensä 3,3 0,0 0,0 0,0

O103 KIRJASTOkirjastotoimenjohtaja 1,0toimistosihteeri 0,6tietoasiantuntija 1,0informaatikko 3,0kirjastovirkailija 3,0 -1,0erikoiskirjastovirkailija 1,0vast.kirjastovirkailija 2,0 1palvelusihteeri 2,0

Yhteensä 13,6 0,0 0,0

KULTTUURITOIMIkulttuurisihteeri 1,0toimistosihteeri 0,3käyttövastaava 1,0 0,0

Yhteensä 2,3 0,0 0,0

SIVISTYSLAUTAKUNTA Yhteensä 19,2 0,0 0,0 0,0

muutos muutos muutosNUORISOLAUTAKUNTA Lokakuu TAE TS TS

2007 2008 2009 2010NUORISOTOIMInuorisosihteeri 1,0toimistosihteeri 1,0erityisnuorisotyöntekijä 2,0nuorisonohjaaja 2,0

Yhteensä 6,0 0,0 0,0 0,0

O11 NUORISOLAUTAKUNTA Yhteensä 6,0 0,0 0,0 0,0


120

muutos muutos muutosToimiala Lokakuu TAE TS TSTehtävänimike 2007 2008 2009 2010

O12 LIIKUNTALAUTAKUNTA

O121 HALLINTOLiikuntasihteeri 1,0 0 0 0Liikunnanohjaaja

Yhteensä 1,0 0,0 0,0 0,0

O122 LIIKUNTATOIMI

Uimahalli hallimestari 1,0 0,0 0,0 0,0laitosmies 2,0 0,0 0,0 0,0lippukassanhoitaja 2,0 0,0 0,0 0,0uinninvalvoja 3,0 0,0 0,0 0,0uimaopettaja 1,0 0,0 0,0 0,0

Yhteensä 9,0 0,0 0,0 0,0

Jäähallikenttämestari 1,0 0,0 0,0 0,0urheilulaitoksen hoitaja 7,0 0,0 0,0 0,0

Yhteensä 8,0 0,0 0,0 0,0

O12 Liikuntalautakunta Yhteensä 18,0 0,0 0,0 0,0

TULOSLASKELMARESULTATRÄKNING

TULOSLASKELMA 2008 RESULTATRÄKNINGTalousarvio 2008 Toimintatulot

Sisäiset tulot Interna inkomster

15 %

Muut tulot Övriga inkomster

4 %

Tuet ja avustukset Understöd och bidrag

1 %Maksutulot

Avgiftsinkomster4 %

Myyntitulot Försäljningsinkomster

3 %

Kunnallisvero ansiotuloKommunal inkostskatt

64 %

Kiinteistövero, koiravero

Fastighetsskatt, hundskatt

3 %Yhteisövero

Samfundskatt2 %

Valtionosuudet Statsandelar

4 %

Rahoitustulot Finans.inkomster

0 %

Talousarvio 2008 Toimintamenot

SuunnitelmapoistotAvskrivningar enligt plan

7 %

Avustukset Understöd4 %

Aineet ja tarvikkeet Material och varor

6 %

Muut menot Övriga kostnader

1 %

Sisäiset menot Interna utgifter14 %

Palvelujen ostot Köp av tjänster25 %

Henkilöstömenot Personalkostnader

43 %

Rahoitusmenot Finansiella utgifter

0 %

KAUNIAINEN Tuloslaskelma - Resultaträkning GRANKULLA

121

TULOSLASKELMA - RESULTATRÄKNINGTuloslaskelma osoittaa, kattaako tulorahoituskaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvatmenot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaantoiminta- ja vuosikatteen sekä tilikauden tulok-sen avulla. Talousarvion tuloslaskelmaosasisältää kaikki toiminnan tulot ja menot. Tämätarkoittaa, että sisäiset suoritukset (ostot jamyynnit sekä sisäiset vuokrat) sisältyvät tu-loslaskelmaosan menoihin ja tuloihin.

ToimintakateToimintakate osoittaa paljonko toimintame-noista jää katettavaksi verotuloilla, käyttöta-louden valtionosuuksilla ja rahoitustuloilla.Vuoden 2008 talousarvion mukaan toiminta-kate on � 45,9 miljoonaa euroa. Kaupungintoimintakate on negatiivinen, koska kaupungintoimintamenojen kattamiseen tarkoitetuillaverotuloilla ja käyttötalouden valtionosuuksillaon merkittävä osuus toiminnan rahoituksessa.

VuosikateVuosikate kuvaa kaupungin rahoitustulosta jase osoittaa mm. riittääkö kaupungin tulora-hoitus kattamaan pitkävaikutteisia tuotannon-tekijöistä aiheutuvat menot eli käyttöomaisuu-den poistit. Vuosikate on vuoden 2008 talous-arviossa 2,9 miljoonaa euroa.

Käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteis-ten menojen poistot on laskettu hyväksytynpoistosuunnitelman mukaisesti. Kun vuosi-katteesta vähennetään poistot ja satunnaisetmenot ja lisätään satunnaiset tulot, saadaantilikaudelle budjetoitujen tulojen ja menojenerotus eli tilikauden tulos, joka lisää tai vä-hentää kaupungin omaa pääomaa.

Vuoden 2008 talousarviossa tulos osoittaa 2,5miljoonan alijäämää.

VESILAITOKSEN/LIIKELAITOKSIEN VAIKUTUSKAUPUNGIN TALOUSARVIOONTuloslaskelmaosan muut rahoitustulot sisältä-vät vesilaitoksen maksaman korvauksen pe-ruspääomasta 100 000 euroa.

Resultaträkningen visar hur de internt tillfördamedlen täcker kostnaderna för produktionen avtjänster. De internt tillförda medlens tillräcklighetbedöms med hjälp av verksamhets- och årsbi-draget samt räkenskapsperiodens resultat. Bud-getens resultaträkningsdel innehåller alla in-komster och utgifter för verksamheten. Det härbetyder att de interna prestationerna (köp ochförsäljningar samt interna hyror) ingår i resultat-räkningsdelens utgifter och inkomster.

VerksamhetsbidragVerksamhetsbidraget anger hur mycket avdriftsekonomins utgifter som ska täckas medskatteinkomster, statsandelar för driftsekonominoch finansiella inkomster. Enligt budgeten för2008 är verksamhetsbidraget � 45,9 miljonereuro. Stadens verksamhetsbidrag är negativt,eftersom de skatteinkomster som är avsedda föratt täcka stadens verksamhetsutgifter och stats-andelarna för driftsekonomin utgör en betydandedel av finansieringen av verksamheten.

ÅrsbidragÅrsbidraget beskriver stadens finansiella resultatoch visar bl.a. om stadens internt tillförda medelräcker till för att täcka utgifterna för produk-tionsfaktorer med lång verkningstid, dvs. av-skrivningarna på anläggningstillgångar. I 2008års budget är årsbidraget 2,9 miljoner euro.

Avskrivningarna på anläggningstillgångar ochandra utgifter med lång verkningstid har kalkyle-rats enligt den godkända avskrivningsplanen.När avskrivningarna och de extraordinära utgif-terna dras av från årsbidraget och de extraordi-nära inkomsterna läggs till, får man skillnadenmellan de för räkenskapsperioden budgeteradeinkomsterna och utgifterna, dvs. räkenskapspe-riodens resultat, som ökar eller minskar stadenseget kapital.

Resultatet i budgeten för 2008 uppvisar ett un-derskott på 2,5 miljoner euro.

VATTENTJÄNSTVERKETS/AFFÄRSVERKETS IN-VERKAN PÅ STADENS BUDGETI resultaträkningsdelen upptas under övriga fi-nansiella intäkter den ersättning på 100 000euro som vattentjänstverket betalar för grundka-pitalet.

KAUNIAINEN Tuloslaskelma - Resultaträkning GRANKULLA

122

TULOSLASKELMA 2008 - 2010 TULO- JA MENOLAJEITTAINRESULTATRÄKNING ENLIGT INKOMST OCH UTGIFTSSLAG 2008 - 2010

TP TA TA TA TALOUSSUUNNITELMABOKSLUT BG Ennuste (1 000 �) BG EKONOMIPLAN

2006 2007 2007 2008 2009 2010

TOIMINTATULOT - VERKSAMHETSINKOMSTER2.166,5 2.050,1 1.827,5 Myyntitulot - Försäljningsinkomster 1.921,1 1.908,3 1.830,32.559,9 2.611,0 2.759,7 Maksutulot - Avgiftsinkomster 2.687,1 2.635,7 2.635,7

516,0 504,7 504,7 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 427,8 433,8 423,84.848,9 2.778,3 3.160,7 Muut tulot - Övriga inkomster 2.493,4 1.504,2 4.282,99.307,1 9.434,0 9.434,0 Sisäiset tulot - Interna inkomster 9.859,1 9.859,1 9.859,1

19.398,4 17.378,1 17.686,6 TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT 17.388,5 16.341,1 19.031,825,6 48,5 25,0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 39,2 64,6 64,6

TOIMINTAMENOT - VERSAMHETSUTGIFTER

25.641,2 27.957,7 27.841,4 Henkilöstömenot - Personalutgifter 28.790,9 29.382,1 30.742,615.427,2 15.184,0 17.484,7 Palvelujen ostot - Köp av tjänster 17.368,1 17.543,6 17.559,9

4.419,0 4.195,3 4.269,1 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 4.241,8 4.259,8 4.238,92.354,3 2.474,0 2.489,6 Avustukset - Understöd 2.529,4 2.514,0 2.514,0

711,4 616,5 1.140,3 Muut menot - Övriga utgifter 590,1 603,1 608,79.307,1 9.434,0 9.434,0 Sisäiset menot - Interna utgifter 9.859,1 9.859,1 9.859,1



40.590,1 42.940,0 46.368,0 Verotulot - Skatteinkomster 45.951,0 50.924,0 52.153,038.009,3 40.260,0 43.285,0 Kunnallisvero ansiotulo - Kommunal inkomstskatt 42.768,0 47.680,0 48.863,0

871,5 959,0 991,0 Yhteisövero - Samfundskatt 1.083,0 1.126,0 1.154,01.709,3 1.711,0 2.082,0 Kiinteistövero - Fastighetsskatt 2.100,0 2.118,0 2.136,0

10,0 10,0 Koiravero, hundskatt 0,0 0,0 0,03.098,5 3.155,7 3.635,0 Valtionosuudet - Statsandelar 2.649,0 2.976,0 2.812,0

Brutto valtionosuus - Statsandel brutto 12.469,0 13.005,0 13.434,0 Verotulotasaus - Skatteinkomstutjämning -9.820,0 -10.029,0 -10.622,0Rahoitustulot ja -menot - Finansiella inkomster och utgifter

125,4 65,0 150,0 Korkotulot - Ränteinkomster 120,0 120,0 120,0121,8 179,0 200,0 Muut rahoitustulot - Övriga finansiella inkomster 180,0 180,0 180,0

-3,1 -22,0 -10,0 Korkomenot - Ränteutgifter -15,0 -25,0 -10,0-120,4 -40,0 -40,0 Muut rahoitusmenot - Övriga finansiella utgifter -30,0 -30,0 -30,0

5.376,1 3.842,8 5.355,5 VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG 2.903,3 6.389,0 8.798,2

-497,0 -643,0 Atk-menojen kohdistus - Överföring av abdutgifter -537,9 -302,0 -302,0-4.290,1 -4.478,6 -4.510,8 Suunnitelmapoistot - Avskrivningar enligt plan -4.899,6 -5.826,3 -5.420,0

-13,1 Arvonalennukset pysyvistä vastaavista - Nedskrivningarav bestående aktiva

1.072,9 -1.132,8 201,7 TILIKAUDEN TULOS -2.534,2 260,7 3.076,2RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT

33,5 % 29,0 % 28,2 % Toimintatulot/toimintamenot % 27,4 % 25,5 % 29,0 %Verksamhetsinkomster/verksamhetsutgifter %

6,8 % 7,1 % 6,7 % Poisto-% / Avkrivnings % 7,4 % 8,3 % 7,3 %8,5 % 6,1 % 7,9 % Vuosikate-%/Årsbidrags % 4,4 % 9,1 % 11,9 %

636 452 630 Vuosikate, e/asukas, Årsbidrag e/invånare 342 752 1 0198 457 8 500 8 500 Asukasmäärä / Invånarantal 31.12 (TP) 1.1. (TA) 8 493 8 497 8 630

RAHOITUSFINANSIERING

KAUNIAINEN Rahoitus - Finansiering GRANKULLA

123

RAHOITUS - FINANSIERING

Rahoitusosassa osoitetaan kuinka paljon tar-vitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoi-tusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin jakuinka rahoitustarve katetaan. Samoin ilme-nee kuinka suuri on rahoitusjäämä ja kuinkase käytetään.

RAHOITUSLASKELMAN RAKENNE JA SISÄLTÖ

Varsinaisen toiminnan ja investointien netto-kassavirtaTulorahoitus muodostuu tuloslaskelmaosastatuotavasta vuosikatteesta, satunnaisista me-noista ja tuloista sekä rahoituksen korjaus-eristä.

Käyttöomaisuusinvestoinnit ovat investoin-tiosan käyttöomaisuuden hankintamenot jatuloina rahoitusosuudet investointeihin sekäkäyttöomaisuuden myyntitulot.

Rahoitustoiminnan nettokassavirtaAntolainojen muutokset sisältävät kaupun-gin myöntämät lainat ja sijoitukset ja lai-nasaamiset. Antolainojen muutoksina esite-tään erikseen lainojen lisäykset ja vähennyk-set.

Lainakannan muutokset sisältää arvion siitäkuinka paljon kaupunki ottaa pitkäaikaistalainaa talousarviovuoden aikana eli lainojenlisäyksen. Pitkäaikaisten lainojen vähennyksetosoittaa arvion pitkäaikaisten lainojen lyhen-nysten määrästä talousarviovuoden aikana.

VESILAITOKSEN VAIKUTUS KAUPUNGINRAHOITUSLASKELMAAN

Kaupungin talousarvio ei sisällä määrärahaakaupungin vesilaitoksen investointeihin, jotkaovat vesilaitoksen investointisuunnitelmanmukaan 335 000 euroa.

Vesilaitoksen käyttöomaisuusinvestoinnit esi-tetään yhdistettynä kaupungin rahoituslaskel-maan.

Finansieringsdelen visar hur mycket kapitalfi-nansiering som vid sidan av de internt tillfördamedlen behövs för investeringar och amorte-ringar och hur finansieringsbehovet täcks. Dess-utom framgår hur stort det finansiella sparandetär och hur det används.

FINANSIERINGSKALKYLENS STRUKTUR OCHINNEHÅLL

Nettokassaflödet i den ordinarie verksamhetenoch investeringarnaDe internt tillförda medlen bildas av årsbidra-get, extraordnära utgifter och inkomster samtkorrektivposter till internt tillförda medel somöverförs från resultaträkningsdelen.

Investeringarna i anläggningstillgångar ut-görs av investeringsdelens anskaffningsutgifterför anläggningstillgångar och som inkomster avfinansieringsandelarna för investeringar samtförsäljningsinkomsterna av anläggningstillgång-ar.

Nettokassaflödet för finansieringens delFörändringarna av utlåningen inkluderar de avstaden beviljade lånen och placeringarna samtlånefordringarna. Som förändringar av utlåning-en upptas separat ökningar och minskningar avutlåningen.

Förändringarna av utlåningen innehåller enuppskattning av hur mycket staden tar upp lång-fristiga lån under budgetåret, dvs. ökningen avlånebeståndet. Minskningen av långfristiga lånvisar en kalkyl över amorteringarna av långfristi-ga lån under budgetåret.

VATTENTJÄNSTVERKETS INVERKAN PÅ FINAN-SIERINGSKALKYLEN

Stadens budget omfattar inget anslag för sta-dens vattentjänstverks investeringar som enligtvattenverkets investeringsplan uppgår till335 000 euro.

Vattentjänstverkets investeringar i anläggnings-tillgångar framförs som en del av stadens finan-sieringskalkyl.

KAUNIAINEN Rahoitus - Finansiering GRANKULLA

124

RAHOITUSLASKELMA 2008-2010 FINANSIERINGSKALKYL

TP TA Ennuste TA TaloussuunnitelmaBokslut BG Prognos (1.000 euroa) BG Ekonomiplan

2006 2007 2007 2008 2009 2010

Varsinainen toiminta ja investoinnit Ordinarie verksamhet och investeringarTulorahoitus - Internt tillförda medel

5.376,1 3.842,8 5.355,5 Vuosikate - Årsbidrag 2.928,3 6.414,0 8.823,2Satunnaiset erät - Extraordinära poster

-3.384,8 -1.324,0 -1.404,0 Tulorahoituksen korjauserät -1.004,6 0,0 -2.778,7Korrektivposter till internt tillförda medel

Investoinnit - Investeringar-5.413,5 -10.207,5 -9.044,7 Käyttöomaisuusinvestoinnit -8.103,3 -7.446,1 -4.800,2

Investeringar i anläggningstillgångar0,0 0,0 0,0 Rahoitusosuudet investointeihin

Finansieringsandelar för investeringsutgifter4.212,9 1.417,9 1.426,5 Käyttöomaisuuden myyntitulot 1.045,0 0,0 3.000,0

Försäljningsinkomster av anläggningstillgångar790,7 -6.270,8 -3.666,7 Varsinainen toiminta ja investoinnit netto -5.134,6 -1.032,1 4.244,3

Ordinarie verksamhet och investeringar netto

RahoitustoimintaFinansieringverksamhetAntolainauksen muutoksetFörändringar i utlåningen

0,0 0,0 0,0 Antolainojen vähennys - Minskning av utlåningenAntolainojen lisäys - Ökning av utlåningen

Lainakannan muutoksetFörändringar i lånestocken

-7,2 -1,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -300,0 -300,0 -1.700,0Minskning av långfristiga lånPitkäaikaisten lainojen lisäys 800,0 1.900,0 0,0Ökning av långfristiga lån

-7,2 -1,0 0,0 Rahoitustoiminta netto 500,0 1.600,0 -1.700,0Finansiering netto

Muut maksuvalmiuden muutokset499,2 -200,6 399,2 Ennakkomaksujen muutos 274,2 199,2 124,2870,6 -1.128,6 Muut maksuvalmiuden muutokset 1.300,0 -1.700,0 1.350,0

2.153,3 -6.472,4 -4.396,1 Vaikutus maksuvalmiuteen -3.060,4 -932,9 4.018,5Inverkan på likviditeten

10.927,5 4.455,1 6.531,4 Kassavarat Kassamedel 31.12. 3.471,0 2.538,1 6.556,60,0 0,0 0,0 Lainakanta Lånestock 31.12 200,0 1.700,0 0,0

99 % 38 % 59 % Investointien tulorahoitus 36 % 86 % 184 %Investeringarnas inkomstfinansiering

INVESTOINNITINVESTERINGAR

INVESTOINNIT - INVESTERINGAR 2008-2012

2008 2009 2010 2011 2012 HANKE*TAE TS TS TS TS YHT.

1 000 euroa1 KIINTEÄ OMAISUUS FAST EGENDOM

07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN

MENOT UTGIFTER 50,0 50,0 50,0 50,0 50,0 250,0TULOT INKOMSTER 1.045,0 0,0 3.000,0 220,0 220,0 4.485,0

2 TALONRAKENNUS - HUSBYGGNAD

03 KAUPUNGINHALLITUS - STADSSTYRELSEN

Kaitahissi eteläsiiven portaikkoon - 85,0 85,0Smalhiss till trapphuset i södra flygeln

05 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN

Varavoimageneraattorit (Tammikumpu, Villa Breda, Villa Anemone) 100,0 100,0Reservkraftsgeneratorer (Ekkulla, Villa Breda, Villa Anemone)


Investointien suunnittelua ja rakennusten kuntoarvioiden laadintaa 65,0 65,0 65,0 65,0 65,0Planering av investeringarna och fastighetsbesiktningar

Kuntotutkimuksia ja niiden edellyttämiä toimenpiteitä 377,5 360,0 285,0 285,0 285,0Fastighetsbesiktningar och åtgärder som dessa föranleder

Ohjaus- ja valvontajärjestelmän täydentäminen 40,0 22,0 22,0 44,0 44,0Komplettering av styrnings- och övervakningssystemet

Klostret, maakellarin miljöökunnostus 15,0 15,0Klostret, miljörestaurering av jordkällaren

Rakennuskonttorin tilojen perusparannustoimenpiteitä ja 540,0 990,0piha-alueen uudelleenjärjestelyRenoveringsåtgärder i byggnadskontorets lokaliteter och omorganisering av gårdsområdet

Rakennuskonttorin tontin Eteläisen Suontien varren kunnostus 60,0 60,0Iståndsättning av byggnadskontorets tomt invid Södra Mossavägen

Jätekatoksia (Petra 08/ kaup.talo 09/ Heikelint. 5 pk 10/Sv skolcentrum 11/ Sansipellontie pk 12) 33,0 16,5 16,5 16,5 16,5Sopskjul (Petra 08/ stadshuset 09/Heikelsvägens barnträgård 10 / Svenska skolcentrum 11/Sansåkers daghem 12)

Ennalta arvaamattomat työt - Oförutsedda arbeten 65,0 65,0 65,0 65,0 65,0

09 KOULUTOIMI - SKOLFÖRVALTNINGEN

Mäntymäen koulu

Ruokalan, kirjaston, parven saneeraus - tarveselvitys 15,0 15,0Sanering av matsalen, biblioteket, läktaren, behovsutredning

Liikuntasalin lattia - Gymnastiksalens golv 50,0 50,0

Kasavuoren koulukeskus

Uuden liikuntasalin kosteuskorjaus ja saneeraus 15,0 300,0 315,0Nya gymnastiksalen, reparation av fuktskador och sanering

Opettajien työtilat, tarveselvitys - Lärarnas arbetsrum, behovsutredning 15,0 700,0 715,0

*Hankkeen kokonaiskustannukset sisältävät sekä taloussuunnitelma vuodet 2008 - 2012 sekä mahdolliset tekniset siirtomäärärahat vuodelta 2007

125

Auditorion akustiikkakorjaus ja saneeraus 30,0 170,0 200,0Reparation av akustiken och sanering av auditoriet

Teknisen työtilan saneeraus - Sanering av klassrummet för teknisk slöjd 250,0 265,0

Kuvaamataidon työtilat, tarveselvitys - Teckningssal, behovsutredning 15,0 15,0LVI-järjestelmän uusintaa - Förnyande av VVS-systemet 100,0 100,0Keskuskeittiön kylmähuoneen saneeraus 50,0 50,0Sanering av centralkökets kylrum

Granhultsskolan

Perusmuurikorjaukset (yhdistäminen seuraavan hankkeen kanssa) 250,0 300,0Reparation av grundmuren

Voimistelusalin ilmanvaihto ja väliseinän uusiminen, sokkeli- ja julki- 750,0 900,0sivukorjauksia - Ombyggnad av gymnastiksalens ventilation ochmellanvägg, sockel- och fasadreparationer

Tekstiililuokan saneeraus, luonnossuunnittelu 15,0 15,0Sanering av klassrummet för textil slöjd

Svenska skolcentrum

Talotekniikan ajanmukaistaminen, E-, F- ja G-osat. 45,0 510,0 555,0Modernisering av hustekniken i E-, F- och G-delarna

A-osan uudistaminen - Ombyggnad av A-delen 200,0 200,0

Kotitalousluokkien saneeraus - Sanering av salarna för huslig ekonomi 645,0 645,0

Teknisen työtilan saneeraus - Sanering av klassrummet för teknisk slöjd 495,0 495,0

Kaikki koulut - Samtliga skolor

Turvakameroita ja lukitusparannuksia 25,0 25,0Säkerhetskameror och förbättringar av låssystem


Kirjasto - Biblioteket

Kirjaston ilmanvaihdon ja valaistuksen parantaminen 12,0 62,0KH 2.5.06 tarveselvitys kosk. valaistusta)Fortsättning av förbättringen av bibliotekets ventilation och belysning

Kirjastorakennuksen laajennuksen suunnitelu & perustamistyöt 200,0 200,0Behovsutredning av utbyggnaden av bibliotekshuset

Villa Junghansin laajennus - Utbyggnad av Villa Junghans 25,0** 590,0 615,0** vaatii KH:n erillisen päätöksen - kräver separat beslut av STS

11 NUORISOLAUTAKUNTA - UNGDOMSNÄMNDEN

Uusi skeittialue - Nya skejtområdet 50,0


Vss-palloiluhalli - Skyddsrummet-bollhallenPääsisäänkäynnin loppuunsaattaminen, pysäköintialue 500,0 600,0Slutförande av huvudingången, parkeringsområde

Jäähalli - Ishallen

Kentän alusrakenteen peruskorjaus 550,0 550,0Ombyggnad av planens grundkonstruktion

MENOT - UTGIFTER 4.647,5 1.973,5 1.918,5 645,5 675,5 9.860,5TULOT - INKOMSTER


126

3 JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUSPUBLIK EGENDOM


Liikenneväylät - Trafikleder 1.500,0 1.800,0 1.800,0 1.800,0

Kaupunkirata - Stadsbanan 300,0 500,0 2.000,0 2.000,0 4.800,0

Viheralueet - Grönområden 200,0 200,0 200,0 200,0 200,0

Gallträsk, kunnostushanke - Gallträsk restaurering 365,0** 300,0 300,0 60,0 1.025,0** vaatii KH:n erillisen päätöksen - kräver separat beslut av STSKeskustan infrastruktuuri - Infrastrukturen i centrum 1.000,0 1.500,0 2.000,0 6300,0


Ulkotenniskenttien pinnoitteen uusiminen 80,0 80,0Idrottsparkens parkerings- och trafikarrangemang, behovsutredning

Talviurheilupuiston pysäköinti- ja liikennejärjestelyt, tarveselvitys 25,0 25,0

MENOT- UTGIFTER 3.170,0 4.100,0 4.800,0 4.060,0 2.200,0 18.330,0

4 IRTAIN OMAISUUSLÖS EGENDOM

03 KAUPUNGINHALLITUS - STADSSTYRELSEN

ATK-hankinnat, hallinto 337,7 100,0 100,0 100,0 100,0 737,7Anskaffning av IT-utrustning, förvaltningen

Keskuskeittiön laitteiden uusiminen 73,0 118,0 20,0Förnyande av köksapparatur i centralköket

05 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN

Terveyskeskus, hammashoitoyksikkö 20,0 20,0Hälsocentralen, tandvårdsenhet

07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN Konekalusto - Maskinpark 365,0 330,0 291,0 265,0 230,0Konekalusto vaihtohyvitys - Ersättning för bytesmaskiner 115,0 70,0 45,0 42,0 33,0

GPS-laitteen hankinta - Köp av GPS-apparat 10,0 10,0

09 KOULUTOIMI - SKOLFÖRVALTNINGEN

Suomenk.koulultk., verkkotukitoimet ja koulujen IT-hankinnat 80,0 80,0 80,0Svensk.spr.skolnämnden, IT-utrustning 80,0 80,0 80,0

Koulujen ATK-hankinnat, opettajat (kummatkin kieliryhmät) 42,0 42,0 42,0Anskaffning av IT-utrustning till skolorna, lärare (båda språkgrupperna)

Mäntymäen kouluSaneerauksien ensikertaiset kalustamiset 80,0 80,0Första inredning av sanerade lokaliteterLuokkien kalusteet - Möbler till klassrum 20,0 20,0 20,0 60,0Käsityötila - Klassrum för textilslöjd 80,0 80,0

Kasavuoren koulukeskusLuokkien kalusteet - Möbler till klassrum 20,0 20,0 20,0 60,0Saneerauksien ensikertaiset kalustamiset, kuvaamataidon työtilan kalust. 50,0 50,0Första inredning av san. lokaliteter (teckningssalens möbler, utrustning)Saneerauksien ensikertaiset kalustamiset, liikuntasalin laitteet 25,0 25,0Första inredning av san. lokaliteter (gymnastiksalens utrustning)


127

Saneerauksien ensikertaiset kalustamiset, teknisen työtilan kalusteet 80,0 80,0Första inredning av sanerade lokaliteter (klassrummet för tekniskslöjd, möbler och utrustning)Saneerauksien ensikertaiset kalustamiset, opettajien työtilojen kalusteet 50,0 50,0Första inredning av san. lokaliteter (inredning av lärarnas arbetsrum)

Granhultsskolan

Voimistelusalin ensikertainen kalustaminen 42,0Första inredningen till gymnastiksalen 27,0Tekstiilityön luokan ensikertainen kalustaminen 35,0Första inredningen till textilslöjdsalen 0,0

Svenska skolcentrum

Kotitalousluokkien ensikertainen kalustaminen 52,0Första inredning och armatur till hushållssalarna 0,0

Teknisen työn tilan ensikertainen kalustaminen 80,0Första inredning och armatur till slöjsalarna 0,0

Svenskspråkiga skolväsendet

Pulpettien ja loppuun kuluneiden säilytyskaappien uusiminen 20,0 20,0 20,0 20,0 80,0luokkahuoneissa Förnyandet av pulpeter och förvaringsskåp i klasser


Kirjasto - Biblioteket

Kirjastojärjestelmän lisätoiminnot - Bibliotekssystemets tilläggsfunktioner 5,0 4,3 9,3

Opiskelijalukusalin uudelleen sisustaminen 15,0 15,0Ny inredning till studieläsesalen

Matala lainausautomaatti - Låg låneautomat 25,0 25,0


Pujottelurinteen huoltorakennuksen ensikertainen kalustaminen 10,0 10,0Första inredning av slalombackens servicebyggnad

MENOT-UTGIFTER 1.531,7 864,3 773,0 515,0 330,0 4.014,0TULOT-INKOMSTER 115,0 70,0 45,0 42,0 33,0 305,0

5 VESIHUOLTOLAITOS - VATTENTJÄNSTVERKET


MENOT-UTGIFTER 335,0 246,0 231,0 231,0 85,0 1.128,0

6 KUNTAYHTYMÄT - SAMKOMMUNER


Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy, pääomalaina 29,1 32,3 22,7 84,1Huvudstadsregionens Vagnpark Ab, kapitallån

09 KOULUTOIMI - SKOLFÖRVALTNINGAmmattikorkeakoulu Metropolia, osakepääoman korotus 65,0 50,0 50,0 165,0Yrkeshögskolan Metropolia, förhöjning av aktiekapitalMENOT-UTGIFTER 94,1 82,3 72,7 0,0 0,0 249,1

YHTEENSÄ MENOT-TOTALA UTGIFTER 9.828,3 7.316,1 7.845,2 5.501,5 3.340,5 33.831,6YHTEENSÄ TULOT-TOTALA INKOMSTER 1.160,0 70,0 3.045,0 262,0 253,0 4.790,0NETTO 8.693,3 7.246,1 4.800,2 5.239,5 3.087,5 29.066,6


128

KAUNIAINEN Investoinnit - Investeringar GRANKULLA

129

1. KIINTEÄ OMAISUUS - FAST EGENDOM


Määräraha 2008-201250.000 � / vuosi

Anslag 2008-201250.000 � / år

Tulot -Inkomster2008201020112012

Myyntivoitto -Försäljningsvinst

1 004 6262 778 708

214 140215 216

(Hankintahinta -Anskaffningspris)

(40 374)(221 292)

(5 860)(4 784)

Myynnit - Försäljning: Hinta-arvio -Beräknat pris

2008 Helenankuja 2 b Helenagränden 275 0002008 Helenankuja 4 a Helenagränden 275 0002008 Kauppalantie 10 Köpingsvägen 275 0002008 Suokrouvintie 4 Mossakrogsvägen 220 0002010 Teollisuustie 2 Industrivägen 3 000 0002011 Alppitie 17 Alpvägen 220 0002012 Alppikuja 3 Alpgränden 220 000

Ostot - Förvärv:2008-2012 Katu- ja puistoaluetta tarpeen mukaan. - Gatu- och parkområden efter behov.

2. TALONRAKENNUS - HUSBYGGNAD

Investointiaste säilyy matalalla tasolla uudis-ja lisärakentamisen osalta. Hankkeet painot-tuvat kunnossapitoon ja peruskorjauksiin.

I fråga om ny- och tillbyggnader förblir invester-ingsgraden på låg nivå. Projekten fokuserar påunderhåll och renoveringar.

03 KAUPUNGINHALLITUS � STADSSTYRELSEN

Kaupungintalo � StadshusetKAITAHISSI ETELÄSIIVEN PORTAIKKOON -SMALHISS TILL TRAPPHUSET I SÖDRA FLYGELN

Määräraha 200885.000 �

PerustelutLiikuntarajoitteisten rakennuksen käyttäjienkulkemisen ja raskaiden tavaroiden siirtämi-sen helpottamiseksi asennetaan rakennuk-seen kellarista toiseen kerrokseen kulkevahissi.

Anslag 200885.000 �

MotiveringarFör att göra stadshuset tillgängligt för rörelse-hämmade och underlätta flyttningen av tungavaror installeras en hiss som går från källaren tillandra våningen.

1 045 000


130

05 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN

Tammikumpu, Villa Breda, Villa Anemone - Ekkulla, Villa Breda, Villa AnemoneVARAVOIMAGENERAATTORIT - RESERVKRAFTSGENERATORER

Määräraha 2008100.000 �

PerustelutTurvallisuustason parannuksena sähköhäiriöi-den varalta hankitaan tarveselvityksen mu-kaan kaksi varavoimageneraattoria, toinenTammikumpuun ja toinen vanhainkotiin.

Anslag 2008100.000 �

MotiveringarFör att förbättra säkerhetsnivån med tanke påelstörningar skaffas enligt behovsutredningentvå reservkraftsgeneratorer, den ena till Ekkullaoch den andra till ålderdomshemmet.


INVESTOINTIEN SUUNNITTELUA JA RAKENNUSTEN KUNTOARVIOIDENLAADINTAA - PLANERING AV INVESTERINGAR SAMT FASTIGHETSBESIKT-NINGAR

Määräraha 2008-201265.000 �/v.

PerustelutSuunnitelmallisen kunnossapidon mahdollis-tavien kuntoarvioiden laadintaa varten. Määrä-rahaa käytetään myös toimialojen tarveselvi-tysten laadinnassa tarvittavaan kustannus-konsultointiin ja suunnitteluun niissä tapauk-sissa, joissa sen käynnistäminen on perus-teltua, vaikka hankkeeseen ei ole talousarvi-ossa määrärahaa.Vuonna 2008 vanhat kuntoarviot nuorisota-losta, Villa Junghansista, kaupungintalosta jaPuistokujan päiväkodista päivitetään

Anslag 2008-201265.000 �/år

MotiveringarFör att man ska kunna utföra ett systematisktunderhållsarbete utförs fastighetsbesiktningar.Anslaget används också till de kostnadsberäk-ningstjänster och den planering som behövs närverksamhetsområdena utarbetar behovsutred-ningar i de fall där det är motiverat att påbörja enbehovsutredning fast det inte finns anslag förprojektet i budgeten.De gamla fastighetsbesiktningarna av ungdoms-gården, Villa Junghans, stadshuset och dag-hemmet Puistokujan päiväkoti uppdateras 2008.

KUNTOTUTKIMUKSIA JA NIIDEN EDELLYTTÄMIÄ TOIMENPITEITÄ -FASTIGHETSBESIKTNINGAR OCH ÅTGÄRDER SOM DESSA FÖRANLEDER

Määräraha 2008377.500 �

Määräraha 2009360.000 �

Määräraha 2010-2012285.000 � / vuosi

PerustelutSuunnitelmakauden vuosille 2008-2012 osoi-tetaan määräraha rakennusten kokonaista-

Anslag 2008377.500 �

Anslag 2009360.000 �

Anslag 2010-2012285.000 � / år

MotiveringarFör planeringsperioden 2008-2011 anvisas an-slag för de fastighetsbesiktningar som ett total-


131

loudellisen kunnossapidon edellyttämiin kun-totutkimuksiin ja niiden perusteella suoritetta-viin toimenpiteisiin.Määrärahan jako kohteittain täsmentyyTalousarviovuosittain. Suunnittelukaudenalussa määrärahaa on korotettu vastaamaankaupungin rakennusten yhteistilavuuden kas-vua viime vuosina. Jäähallin vesikaton vah-vistamiseksi tarvittava määrärahaselvitetään erikseen.

ekonomiskt underhåll förutsätter och för de åt-gärder som vidtas på basis av dessa. Fördel-ningen av anslaget per fastighet preciseras perbudgetår. I början av planperioden har anslagethöjts för att motsvara de senaste årens ökningav totalvolymen i stadens byggnader. Det anslagsom behövs för att förstärka ishallens yttertakutreds separat.

2008 2009 2010 2011 2012alv 0

Sansipellon pk, aita ja portti, uusintaa; pintakuiv. Järjestäminen 45,0Sansinpellon pk, märkätilojen peruskorjaus, ikkuna- ja julkisivukorjaus & kattokup.uusiminen 33,0 13,7Kasavuoren pk, salaojajärjestelmän täydentäminen, ikkuna- & kattokup. Uusiminen 41,5 12,0Metsämajan pk, salaojitus -09, ulkoseinien maalaus & ikkunoiden ja ovien kunnostus ja maalaus -10 35,0 74,0Heikelintien pk, kellaritilojen peruskorjaus 20,5

Satuvuoren pk, sokkelivierustojen ja seinien kunnostusta 10,0Folhälsanin pk, vesikaton maalaus 10,0Kasavuoren koulukeskus, ikkunoiden uusiminen 40,0Mäntymäen koulu, vesikattokorjauksia & patt.ventt. -08, ikkunakorjauksia & uusintaa -09 64,0 43,0Svenska skolcentrum, vesikattojen huoltomaalausta 22,0Kavaljeerirakennus, kuntoarvion muk. korjauksiaVilla Frosterus, pintakuiv., perusmuuri- ja porraskorjauksia b) 36,0Villa Frosterus, alapohja-, runko-, julkisivu-, ikkuna- ja terassikunnostusta B) 135,2

Jäähalli, sokkelikorjaus -10, iv-koneiden uusiminen -11 8,4 30,0Jäähalli, vesikaton vahvistus xxxUimahalli, vesikatesingel.puhd. -08, lasijulkisivurakenteiden uusiminen -12 20,0 120,0Urheilukenttä, aidan ja portin uusinta 10,5Petra, käyntisiltasis.käynnin korj., laattalattioiden uusiminen 50,0Petra, IV-koneiden toimitalaitteiden uusiminen -08, lämpölasit.uusim., alakattokorj. -09 27,5 60,0Kirjasto, kuntoarvion edellyttämiä toimenpiteitä xxVilla Junghans, kellarin pintakorjaukset 20,0Rakennustoimisto, vesikaton korjauksia 30,0Hinnoittelemattomat&lisä&muutostyö&kust.nousuvaraukse 16,5 111,5 33,2 255 165Yhteensä - Sammanlagt 377,5 360 285 285 285B) kohteen tilastrateginen luokitus huomioitava


132

OHJAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄN TÄYDENTÄMINEN -KOMPLETTERING AV STYRNINGS- OCH ÖVERVAKNINGSSYSTEMET


Määräraha 2009-201022.000 �/vuosi

Määräraha 2011-201244.000 �

PerustelutSuunnitelmakaudella on varattu määrärahaajärjestelmän ajanmukaistamisen suunnitteluunja toteutuksen aloittamiseen. Toteutusjärjestysesitetään päätettäväksi myöhemmin.

Anslag 200840.000 �

Anslag 2009-201022.000 �/år

Anslag 2011-201244.000 �

MotiveringarFör planperioden har reserverats anslag för på-börjande av planeringen och genomförandet avmoderniseringen av systemet. Beslut om ord-ningsföljden för genomförandet föreslås fattassenare.

Ohjaus- ja valvontajärjestelmä - Styrnings- och övervakningssystemet

vuosi / år 2008Pujottelurinteen huoltorakennus - Slalombackens servicebyggnad 10.000Päiväkoti Pikku Akatemia - Daghemmet Lilla Akademin 16.000Järjestelmän ajamukaistamisen suunnittelu -Planering av moderniseringen av systemet 14.000Yhteensä / Sammanlagt 2008 40.000

vuosi / år 2009-2010

Järjestelmän ajanmukaistamisen rakentaminen -Moderniseringen av systemet genomförs 22.000/v.-årYhteensä/Sammanlagt år 2009 och 2010 22.000/v.-år

vuosi / år 2011-2012 Järjestelmän ajanmukaistamisen rakentaminen -

Moderniseringen av systemet genomförs 44.000Yhteensä /Sammanlagt år 2011 och 2012 44.000

KlostretMAAKELLARIN MILJÖÖKUNNOSTUS - MILJÖRESTAURERING AV JORDKÄL-LAREN


PerustelutKuntoarvion mukaan huonokuntoista maakel-laria kunnostetaan entisöintinäkökohdat huo-mioiden. Hankkeelle haetaan ympäristömi-nisteriön avustusta.

Anslag 200915.000 �

MotiveringarJordkällaren, som enligt besiktningen är i dåligtskick, renoveras med beaktande av restaure-ringsaspekten. Hos miljöministeriet ansöks ombidrag för projektet.


133

Rakennuskonttori- ByggnadskontoretRAKENNUSKONTTORIN TILOJEN PERUSPARANNUSTOIMENPITEITÄ JAPIHA-ALUEEN UUDELLEENJÄRJESTELY - RENOVERINGSÅTGÄRDER IBYGGNADSKONTORETS LOKALITETER OCH OMORGANISERING AV GÅRDS-OMRÅDET

Määräraha 2008540.000 �

PerustelutRakennustoimiston huonokuntoinen ulkova-rastointikatos korvataan uudella, korkeudel-taan ja kooltaan koneiden ja laitteiden varas-tointitarpeita vastaavalla, erillisen tarveselvi-tyksen mukaisella katoksella. Uuden katok-sen koko edellyttää piha-alueen laajennusta.Yksiköiden työtiloja peruskorjataan.

Anslag 2008540.000 �

MotiveringarByggnadskontorets skyddstak över utomhuslag-ret är i dåligt skick och ersätts enligt en separatbehovsutredning med ett nytt som i fråga omhöjd och storlek svarar mot förvaringsbehovet avmaskiner och apparater. Storleken på det nyataket förutsätter att gårdsområdet utvidgas.Enheternas arbetsrum renoveras.

Rakennuskonttori- ByggnadskontoretRAKENNUSKONTTORIN TONTIN ETELÄISEN SUOTIEN VARREN KUNNOS-TUS - ISTÅNDSÄTTNING AV BYGGNADSKONTORETS TOMT INVID SÖDRAMOSSAVÄGEN


PerustelutRakennusluvassa edellytetty paikoitusalueenpalauttaminen asemakaavan mukaiseksi ton-tin osaksi.

Anslag 200860.000 �

MotiveringarEnligt kraven i bygglovet återställs parkerings-området till en del av tomten i enlighet med de-taljplanen.

JÄTEKATOKSIA (Petra 08/ kaupungintalo 09/Heikelint. 5 pk 10/Svenskaskolcentrum 11/Sansinpellon pk 12) -SOPSKJUL (Petra 08/ Stadshuset 09/Heikelsvägens barnträgård10/Svenska skolcentrum 11/Sansåkers daghem 12)


Määräraha 2009-201216.500 � / vuosi

PerustelutMainittujen julkisten rakennusten jätehuollonasianmukaisen hoidon ja paloturvallisuudenvarmistamiseksi rakennusten pihoille raken-netaan nykyvaatimukset täyttävät jätekatok-set.

Anslag 200833.000 �

Anslag 2009-201216.500 � / år

MotiveringarFör att säkerställa en adekvat avfallshanteringvid ovannämnda offentliga byggnader och medtanke på brandsäkerheten uppförs på byggna-dernas gårdar sopskjul som uppfyller dagenskrav.


134

ENNALTA ARVAAMATTOMAT TYÖT - OFÖRUTSEDDA ARBETEN

Määräraha 2008-201265.000 �/ vuosi

PerustelutMääräraha ennalta arvaamattomia välittömiätoimenpiteitä vaativien korjaustoimenpiteidensuorittamiseksi.

Anslag 2008-201265.000 �/ år

MotiveringarAnslag för oförutsedda reparationer som kräveromedelbara åtgärder.

09 KOULUTOIMI � SKOLFÖRVALTNINGEN

Mäntymäen kouluRUOKALAN, KIRJASTON, PARVEN SANEERAUS, TARVESELVITYS -SANERING AV MATSALEN, BIBLIOTEKET, LÄKTAREN, BEHOVSUTREDNING


PerustelutHanke sisältyy KV:n 19.3.2007 taloussuunni-telmien valmistelussa noudatettavaksi hyväk-symään kouluinvestointityöryhmän raporttiin.

Anslag 201015.000 �

MotiveringarProjektet ingår i skolinvesteringsarbetsgruppensrapport som enligt STF:s beslut 19.3.2007 skaföljas vid beredningen av ekonomiplanerna.

Mäntymäen kouluLIIKUNTASALIN LATTIA - GYMNASTIKSALENS GOLV


PerustelutHanke sisältyy KV:n 19.3.2007 taloussuunni-telmien valmistelussa noudatettavaksi hyväk-symään kouluinvestointityöryhmän raporttiin.(laajuus tarkistettava)

Anslag 200850.000 �

MotiveringarProjektet ingår i skolinvesteringsarbetsgruppensrapport som enligt STF:s beslut 19.3.2007 skaföljas vid beredningen av ekonomiplanerna.(omfattningen granskas)

Kasavuoren koulukeskusUUDEN LIIKUNTASALIN KOSTEUSKORJAUS JA SANEERAUS -NYA GYMNASTIKSALEN, REPARATION AV FUKTSKADOR OCH SANERING


Määräraha 2009300.000 �

PerustelutHankkeet sisältyvät KV:n 19.3.2007 talous-suunnitelmien valmistelussa noudatettavaksihyväksymään kouluinvestointityöryhmän ra-porttiin.

Anslag 200815.000 �

Anslag 2009300.000 �

MotiveringarProjekten ingår i skolinvesteringsarbetsgruppensrapport som enligt STF:s beslut 19.3.2007 skaföljas vid beredningen av ekonomiplanerna.


135

Kasavuoren koulukeskusOPETTAJIEN TYÖTILAT, TARVESELVITYS - LÄRARNAS ARBETSRUM,BEHOVSUTREDNING


Määräraha 2010700.000 �


Anslag 200915.000 �

Anslag 2010700.000 �


Kasavuoren koulukeskusAUDITORION AKUSTIIKKAKORJAUS JA SANEERAUS - REPARATION AVAKUSTIKEN OCH SANERING AV AUDITORIET


Määräraha 2011170.000 �


Anslag 200830.000 �

Anslag 2011170.000 �


Kasavuoren koulukeskusTEKNISEN TYÖN TILAN SANEERAUS - SANERING AV KLASSRUMMET FÖRTEKNISK SLÖJD

Määräraha 2008250.000 �

PerustelutHanke sisältyy KV:n 19.3.2007 taloussuunni-telmien valmistelussa noudatettavaksi hyväk-symän kouluinvestointityöryhmään raporttiin.

Anslag 2008250.000 �


Kasavuoren koulukeskusKUVAAMATAIDON TYÖTILAT, TARVESELVITYS - TECKNINGSSAL, BEHOV-SUTREDNING


PerustelutHanke sisältyy KV:n 19.3.2007 taloussuunni-telmien valmistelussa noudatettavaksi hyväk-

Anslag 200915.000 �

MotiveringarProjektet ingår i skolinvesteringsarbetsgruppensrapport som enligt STF:s beslut 19.3.2007 ska


136

symään kouluinvestointityöryhmän raporttiin. följas vid beredningen av ekonomiplanerna.

Kasavuoren koulukeskusLVI-JÄRJESTELMÄN UUSINTAA - FÖRNYANDE AV VVS-SYSTEMET

Määräraha 2008100.000 �


Anslag 2008100.000 �


Kasavuoren koulukeskusKESKUSKEITTIÖN KYLMÄHUONEEN SANEERAUS - SANERING AV CENTRAL-KÖKETS KYLRUM



Anslag 200850.000 �


GranhultsskolanPERUSMUURIKORJAUS - REPARATION AV GRUNDMUREN

Määräraha 2008250.000 �


Anslag 2008250.000 �


GranhultsskolanVOIMISTELUSALIN ILMANVAIHDON JA VÄLISEINÄN UUSIMINEN, SOKKE-LI- JA JULKISIVUKORJAUKSIA - OMBYGGNAD AV GYMNASTIKSALENSVENTILATION OCH MELLANVÄGG, SOCKEL- OCH FASADREPARATIONER

Määräraha 2008750.000 �

PerustelutHankkeet sisältyvät KV:n 19.3.2007 talous-suunnitelmien valmistelussa noudatettavaksihyväksymään kouluinvestointityöryhmän ra-porttiin.

Anslag 2008750.000 �

MotiveringarProjekten ingår i skolinvesteringsarbetsgruppensrapport som enligt STF:s beslut 19.3.2007 skaföljas vid beredningen av ekonomiplanerna.


137

GranhultsskolanTEKSTIILITYÖLUOKAN SANEERAUS, LUONNOSSUUNNITTELU -SANERING AV KLASSRUMMET FÖR TEXTIL SLÖJD, PLANERING



Anslag 200815.000 �


Svenska skolcentrumTALOTEKNIIKAN AJANMUKAISTAMINEN, E, F- JA G-OSAT -MODERNISERING AV HUSTEKNIKEN I E-, F- OCH G-DELARNA


Määräraha 2009510.000 �


Anslag 200845.000 �

Anslag 2009510.000 �


Svenska skolcentrumA-OSAN UUDISTAMINEN - OMBYGGNAD AV A-DELEN

Määräraha 2010200.000 �


Anslag 2010200.000 �


Svenska skolcentrumKOTITALOUSLUOKKIEN SANEERAUS - SANERING AV SALARNA FÖR HUSLIGEKONOMI

Määräraha 2008645.000 �


Anslag 2008645.000 �



138

Svenska skolcentrumTEKNISEN TYÖN TILAN SANEERAUS - SANERING AV KLASSRUMMET FÖRTEKNISK SLÖJD

Määräraha 2008495.000 �


Anslag 2008495.000 �


Kaikki koulut - Samtliga skolorTURVAKAMEROITA JA LUKITUSPARANNUKSIA - SÄKERHETSKAMEROR OCHFÖRBÄTTRINGAR AV LÅSSYSTEM



Anslag 200825.000 �


10 SIVISTYSLAUTAKUNTA � BILDNINGSNÄMNDEN

Kirjasto - BiblioteketKIRJASTON ILMANVAIHDON JA VALAISTUKSEN PARANTAMISEN JATKA-MINEN - FORTSÄTTNING AV FÖRBÄTTRINGEN AV BIBLIOTEKETS VENTILA-TION OCH BELYSNING


PerustelutVuonna 2007 aloitettuja parannuksia jatke-taan.

Anslag 200812.000 �

MotiveringarDe 2007 påbörjade förbättringarna fortsätter.

Kirjasto - BiblioteketKIRJASTORAKENNUKSEN LAAJENNUKSEN SUUNNITTELU JA PERUSTAMIS-TYÖT - UTBYGGANDE AV BIBLIOTEKSHUSET, PLANERING OCH GRUNDAR-BETEN

Määräraha 2012200.000 �

PerustelutKirjastorakennuksen laajennuksen tarveselvi-tys, suunnittelu ja perustamistyöt.

Anslag 2012200.000 �

MotiveringarBehovsutredning och planering av utbyggnadenav bibliotekshuset samt grundläggningsarbeten.


139

VILLA JUNGHANSIN LAAJENNUS - UTBYGGNAD AV VILLA JUNGHANS

Määräraha 200825.000 � **)

Määräraha 2009590.000 �

PerustelutVilla Junghansin laajennus ja perussaneera-us.

**) Vaatii KH:n erillisen päätöksen.

Anslag 200825.000 � **)

Anslag 2009590.000 �

MotiveringarUtbyggnad och grundlig renovering av VillaJunghans.

**) Kräver separat beslut av STS.

11 NUORISOLAUTAKUNTA � UNGDOMSNÄMNDEN

UUSI SKEITTIALUE � NYA SKEJTOMRÅDET


PerustelutSkeittirampin rakentaminen.

Anslag 200850.000 �

MotiveringarByggande av en skejtramp.

12 LIIKUNTALAUTAKUNTA � IDROTTSNÄMNDEN

Väestönsuoja-palloiluhalli � Skyddsrummet-bollhallenPÄÄSISÄÄNKÄYNNIN LOPPUUNSAATTAMINEN, PYSÄKÖINTIALUE -SLUTFÖRANDE AV HUVUDINGÅNGEN, PARKERINGSOMRÅDE

Määräraha 2008500.000 �

PerustelutKH:n päätöksen 7.3.2007 mukaan läntisensisäänkäynnin väliaikaiset puurakennelmatkorvataan pysyvällä sisäänkäyntirakennuk-sella ja rakennetaan pysäköintipaikkoja.

Anslag 2008500.000 �

MotiveringarEnligt STS beslut 7.3.2007 ersätts den västraingångens temporära träkonstruktioner med enpermanent ingångsbyggnad och parkeringsplat-ser anläggs.

Jäähalli - IshallenKENTÄN ALUSRAKENTEEN PERUSKORJAUS � OMBYGGNAD AV PLANENSGRUNDKONSTRUKTION

Määräraha 2010550.000 �

Anslag 2010550.000 �


140

PerustelutHuonokuntoinen kentän asfaltti- ja eristeker-ros sekä putkistot korvataan uudella teräsbe-tonipintaisella rakenteella.

MotiveringarPlanens asfalt- och isoleringsskikt, som är i då-ligt skick, och rörnätet ersätts med en ny kon-struktion av armerad betong.

3. JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS - PUBLIK EGENDOM

07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA-SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN

LIIKENNEVÄYLÄT � TRAFIKLEDER

Liikenneväylät - Trafikleder 2008-20122008 2009 2010 2011 2012

1000 eKadunrakennuskohteet 1190 1190 1190 1190 1190Päällystyskohteet 180 180 180 180 180Katuvalaistus 130 130 130 130 130

Yhteensä - Sammanlagt 1.500,0 1.500,0 1.500,0 1.500,0 1.500,0

Budjetin hyväksymisen jälkeen YLK hyväksyykohteittaisen työohjelman kunakin vuonnatoteuteutettavista kohteista.

Alustavassa kohdeluettelossa ja kohteidenvalinnassa huomioidaan pitkän tähtäimen oh-jelmat, kuten kadunrakennusohjelma sekäseudullisesti hyväksytyt strategiat.

Efter att budgeten godkänts fastställer sam-hällstekniska nämnden ett arbetsprogram medde projekt som genomförs respektive år.

I den preliminära projektlistan och vid valet avprojekt beaktas långsiktiga program, såsom ga-tubyggnadsprogrammet och regionalt godkändastrategier.


141

KUNTATEKNIIKAN TYÖOHJELMA 2008

KadunrakennuskohteetKohde Kust. Huom.Asematie svv (Vesitorninpolku) 60 Jatkoa v. 2007 työlleHelsingintie (Kandidaatintie, Maisterintie) 30 Liikennevalosuunn.Kauppalantien eteläosa (Yhtiötien liittymä) 100Asematie väl Oppilaskodintie-Tunnelitie 150 Asemat. 3 kohtaKavallintien pohjoispää 145 Gallträsk/ruoppausm.Lindstedtintie klv 100 Jatkuu v. 2009Bredantie väl. Bredantienportti - Koivuhovintie 220Kylpyläntien itäpää 150Kasavuorentie 80 SuojateitäSuunnittelu (eril. ohjelman mukaan) 100Pienet kohteet 55Yhteensä 1.190

Päällystyskohteet Kust.Maisterintie (Vilhontie-Kandidaatintie) 10Kandidaatintie (Dosentintie-Maisterintie) 15Kauppalantie 40Gresantie 50Tennispuiston ja uimahallin välissä kevytliikennevä 4Akatemiantie 11Jalmarinpolku 10Itäinen Koulupolku 3Bembölentie (Kylpyläntie-Vanha Turuntie) 17Ennalta arvaamattomat 20Päällystyskohteet yhteensä 180

Valaistuskohteet Kust.Suunnittelu 20Asematie 40 Huonokuntoisten uusintaLindstedtintie 30 Samalla kuin klvVanha Turuntie, länsiosa 40 Espoo mukanaValaistuskohteet yhteensä 130

1.500

PerustelutKadunrakennuskohteet sisältävät katujen jakevytliikenneväylien saneerauksen ja paran-tamisen, uusien katujen ja kevytliikenneväyli-en rakentamisen, kaavojen toteuttamisenedellyttämät katutyöt, kunnallistekniset perus-parannuskohteet, liikenneturvallisuuden pa-rantamiskohteet sekä esteettömän ympäristönkohteet. Päällystyskohteet sisältävät erillisetpäällystyskustannukset.Valaistuskohteet sisältävät erilliset valaistuk-sen rakentamis- ja saneerauskohteet.

MotiveringarGatubyggnadsprojekten omfattar sanering ochförbättring av gator och gång- och cykelvägar,byggande av nya gator och gång- och cykelvä-gar, gatubyggnadsarbeten som genomförandeav planer förutsätter, kommunaltekniska om-byggnadsarbeten, förbättringar av trafiksäker-heten samt projekt för en tillgänglig omgivning.Beläggningsprojekten innefattar separata be-läggningskostnader.Belysningsprojekten inkluderar separata projektför byggande och sanering av belysning.


142

KAUPUNKIRATA - STADSBANAN

Määräraha 2009300.000 �

Määräraha 2010500.000 �

Määräraha 2011-20122.000.000 � / vuosi

PerustelutOsana pääkaupunkiseudun liikenne-järjestelmien kehittämistä kaupunkirataa ol-laan kehittämässä lähivuosina. Kaupunki-rataa ollaan jatkamassa Leppävaarasta Es-pooseen. Tämä tarkoittaa mm. toisen raidepa-rin rakentamista ja asemien uusimista. Hank-keen toteutus kestää 4-5 vuotta hankepäätök-sestä. Hankkeen suunnittelun aloittamiseenvuonna 2008 varaudutaan.

Anslag 2009300.000 �

Anslag 2010500.000 �

Anslag 2011-20122.000.000 �/år

MotiveringarStadsbanan kommer att utvecklas under denärmaste åren. Detta är en del av utvecklingenav huvudstadsregionens trafiksystem. Stadsba-nan skall förlängas från Alberga till Esbo cent-rum. Detta innebär bl.a. att ett dubbelspår an-läggs och stationerna byggs om. Projektet pågåri 4-5 år från projektbeslutet. Staden bereder sigpå att planeringen påbörjas 2008.

VIHERALUEET � GRÖNOMRÅDEN

Viheralueinvestoinnit - Grönområdeinvesteringar 2008-20121000e 2008 2009 2010 2011 2012

Liikennevihreä 70 70 70 70 70Rantamajantien länsipää, maisemointiRantamantie itäpää, maisemointiTuruntien portti/puisto, puiston maisemointiMarkus Collininkuja/Yrjö Liipolantie, maisemointi, rak.Jollakuja/KavallintieLeikkipaikat 30 30 30 30 30Urheilutien leikkipaikkaPäiväkotien pihat 10 10 10 10 10Heikelintie pkThurmanninpuisto, opiskelijakilpailu 40 40 40 40 40Hautausmaa, p-alueen kunnostus 30 30 30 30 30Suunnittelu/takuuhoidot/muut 20 20 20 20 20Yhteensä - Sammanlagt 200 200 200 200 200

PerustelutViheralueiden kunnostukset jatkuvat tavoit-teena huoliteltu ja viimeistelty kaupunkikuva.

MotiveringarIståndsättningen av grönområden fortsätter meden välskött och prydlig stadsbild som mål.

GALLTRÄSK

Määräraha 2008365.000 �

Määräraha 2009-2010300.000 �


Anslag 2008365.000 �

Anslag 2009-2010300.000 �

Anslag 201160.000 �


143

PerustelutGallträskin kunnostustöitä jatketaan hyväksy-tyn yleissuunnitelman mukaisesti ja lupame-nettelyä edellyttävässä laajuudessa. Tiiviste-tyn pohjalietteen koostumusta ja loppu-sijoittamismahdollisuuksia kustannusarvioine-en seurataan kunnostustyön jatkuessa. KHpäättää budjetoitujen määrärahojen käyttämi-sestä saatuaan selvitykset järven ja rantojentilasta, pohjalietteen koostumuksesta, sekäkunnostustöiden kustannuskehityksestä.

MotiveringarSaneringen av Gallträsk fortsätter enligt dengodkända allmänna planen och i en utsträckningsom kräver tillståndsförfarande. En utredningöver det torkade slammets sammansättning ochslutdeponeringsmöjligheter, inklusive kostnads-kalkyler, uppföljs under arbetets gång. Stadssty-relsen beslutar om de budgeterade anslagensfortsatta användning efter att ha fått utredningarpå sjöns och strändernas tillstånd, det torkadeslammets sammansättning samt om sanering-ens kostnadsutveckling.

KESKUSTAN INFRASTRUKTUURI - INFRASTRUKTUREN I CENTRUM

Määräraha 20081.000.000 �

Määräraha 20091.500.000 �

Määräraha 20102.000.000 �

PerustelutLiikekeskustan uudistamisen edellyttämäninfrastruktuurin suunnitteluun ja toteutukseenvarattava määräraha joka tarkentuu suunnit-telun edetessä.

Anslag 20081.000.000 �

Anslag 20091.500.000 �

Anslag 20102.000.000 �

MotiveringarAnslag reserveras för planering och genomfö-rande av den infrastruktur som ombyggnaden avcentrum kräver. Anslaget preciseras i takt medatt planeringen framskrider.


ULKOTENNISKENTTIEN PINNOITTEEN UUSIMINEN -NY BELÄGGNING PÅ UTOMHUSTENNISPLANERNA


PerustelutHuonokuntoinen käyttöikänsä lopussa olevapinnoite uusitaan. Hankkeen tarveselvitys onhyväksytty KH:ssa 15.8.2008.

Anslag 200880.000 �

MotiveringarDen i dåligt skick och i slutet av sin livslängdvarande beläggningen förnyas. STS godkändebehovsutredningen för projektet 15.8.2007.

URHEILUPUISTON PYSÄKÖINTI- JA LIIKENNEJÄRJESTELYT, TARVESELVI-TYS - IDROTTSPARKENS PARKERINGS- OCH TRAFIKARRANGEMANG,BEHOVSUTREDNING


PerustelutUrheilupuiston pysäköinti- ja liikennejärjeste-lyjen suunnittelu v. 2008 ja toteutus v. 2009.

Anslag 200825.000 �

MotiveringarIdrottsparkens parkerings- och trafikarrange-mang, planering 2008 och genomförande 2009.


144

4. IRTAIN OMAISUUS - LÖS EGENDOM

03 KAUPUNGINHALLITUS � STADSSTYRELSEN

ATK-HANKINNAT, HALLINTO -ANSKAFFNING AV IT-UTRUSTNING, FÖRVALTNINGEN

Määräraha 2008337.700 �

Määräraha 2009-2012100.000 � /v.

Perustelut

Anslag 2008337.700 �

Anslag 2009-2012100.000 � /år

MotiveringarIT-hankinnat 2008

Palvelimet, työasemat ja tulostimet - Servrar, arbetsstationer och skrivare 77.050Lisenssit ja käyttöoikeudet - Licenser och behörigheter 64.500Verkon muutos ja korjaustyöt - Ändringar och reparationer av datanät 26.000Sisällönhallintaohjelmisto - Program för innehållsadministration 25.000Tilanvarausohjelmisto - Program för bokning av lokaler 16.500Työsopimusten sähköistäminen - E-hantering av arbetsavtal 5.000Sähköinen arkistointi - E-arkivering 12.000Xcity Webinfo 7.400Map info 6.700Effica-hanke - Effica-projekt 50.000Kuha- ohjelmisto - Kuha-program 20.000Muut ohjelmistot - Övriga program 27.500

337.650

Keskuskeittiö - CentralköketKEITTIÖN LAITTEIDEN UUSIMINEN - FÖRNYANDE AV KÖKSAPPARATUR


Määräraha 2009118.000 �


PerustelutKeskuskeittiön laitteiden korvausinvestointeja.

Anslag 200873.000 �

Anslag 2009118.000 �

Anslag 201020.000 �

MotiveringarErsättningsinvesteringar av utrustning i central-köket.


145

05 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDNÄMNDEN

Terveyskeskus - HälsocentralenHAMMASHOITOYKSIKKÖ - TANDVÅRDSENHET


PerustelutUuden hammashoitoyksikön hankinta.

Anslag 200820.000 �

MotiveringarAnslag för ny tandvårdsenhet.


KONEKALUSTO SEKÄ VAIHTOKONEHYVITYS -MASKINPARK OCH ERSÄTTNING FÖR BYTESMASKINER

VUOSI KOHDE HANKINTA VAIHTO NETTOHINTA HYVITYS MENO

22 Traktorikaivuri 180.000 60.000 120.00032 Kunnossapitokuormaaja 130.000 30.000 100.00033 Kunnossapitokuormaajan poisto 0 20.000 -20.00054 Lakaisulaite 15.000 2.000 13.00058 Katupesuri 30.000 3.000 27.000

Kunnossapitokalustoa 10.000 10.0002008 YHTEENSÄ EUROA 365.000 115.000 250.000

31 Kunnossapitokuormaaja 130.000 40.000 90.00042 Pakettiauto 45.000 5.000 40.00046 Pakettiauto 45.000 5.000 40.00050 Lakaisukon 100.000 20.000 80.000


11 Kuorma-autp 200.000 30.000 170.00023 Pienoiskaivuri 25.000 5.000 20.00025 Nurmikonleikkaustraktori 25.000 5.000 20.00055 Avoharja 6.000 1.000 5.00059 Katupesuri 15.000 2.000 13.00075 Perävaunun poisto 0 2.000 -2.000


30 Kunnossapitokuormaaja 130.000 30.000 100.00041 Pakettiauto 45.000 5.000 40.00047 Pakettiauto 40.000 5.000 35.00073 Sirottimet 30.000 2.000 28.000


34 Kunnossapitokuormaaja 90.000 20.000 70.00044 Pakettiauto 45.000 5.000 40.00045 Pakettiauto 50.000 5.000 45.00066 Lakaisulaite 15.000 3.000 12.000

Kunnossapitokalustoa 30.000 0 30.0002012 230.000 33.000 197.000


146

GPS-LAITTEEN HANKINTA - KÖP AV GPS-APPARAT


PerustelutVuonna 2007 hankittavan takymetrin yhtey-teen hankitaan GPS-laite, jolla pystytään mää-rittämään koordinaatteja satelliittipaikannuk-sen avulla. Tämä vähentää kiinteästi maas-toon rakennettujen kiintopisteiden tarvettasekä parantaa mittaustarkkuutta.

Anslag 200810.000 �

MotiveringarI anknytning till takymetern som skaffas 2007köps en GPS-apparat med vilken koordinaterkan fastställas med hjälp av satellitbaserad posi-tionsbedömning. Detta minskar behovet av iterrängen fast byggda fixpunkter och förbättrarmätnoggrannheten.


ATK-LAITTEET, SUOMENKIEL. KOULULTK - IT-UTRUSTNING

Määräraha 200880.000 � oppilaskoneet,

Määräraha 200980.000 � oppilaskoneet

Määräraha 201080.000 � oppilaskoneet

PerustelutMääräraha koskee oppilaille hankittavien uu-sien työkalujen 1. vaihetta. Oppilaille on kehi-tetty uudenlainen tietotyökalu henkilökohtai-seksi oppimisvälineeksi.

Anslag 200880.000 �

Anslag 200980.000 �

Anslag 201080.000 �

MotiveringarAnslaget gäller det första skedet av anskaffning-en av nya verktyg för eleverna. En ny typ av in-formationsverktyg avsedd som personligt inlär-ningsredskap har utvecklats för eleverna.

ATK-LAITTEET, IT-UTRUSTNING SVENSKSPR.SKOLNÄMNDEN -




PerustelutKoulujen atk-laitteiden uudistaminen ja päivit-täminen; palvelinsysteemi.

Anslag 200880.000 �

Anslag 200980.000 �

Anslag 201080.000 �

MotiveringarFörnyandet och komplettering av skolornas IT-utrustning; serversystem och klientsystem


147

KOULUJEN ATK-HANKINNAT, OPETTAJAT (KUMMATKIN KIELIRYHMÄT) -ANSKAFFNING AV IT-UTRUSTNING TILL SKOLORNA, LÄRARE (BÅDASPRÅKGRUPPERNA)

Määräraha 2008-201042.000 �/v.

PerustelutOpettajien käyttöön hankittavia kannettaviatietokoneita.

Anslag 2008-201042.000 �/år

MotiveringarBärbara datorer för lärarnas bruk.

Mäntymäen kouluSANEERAUKSIEN ENSIKERTAISET KALUSTAMISET - FÖRSTA INREDNINGAV SANERADE LOKALITETER

Määräraha 201180.000 �/v.

PerustelutSaneerattavien tilojen ensikertainen kalusta-minen.

Anslag 201180.000 �/år

MotiveringarFörsta inredning av sanerade lokaliteter.

Mäntymäen kouluSANEERAUKSIEN ENSIKERTAISET KALUSTAMISET (LUOKKIEN KALUSTEET)- FÖRSTA INREDNING AV SANERADE LOKALITETER (KLASSRUM)

Määräraha 2008-201020.000 �/v.


Anslag 2008-201020.000 �/år


Mäntymäen kouluSANEERAUKSIEN ENSIKERTAISET KALUSTAMISET (KÄSITYÖTILA) - FÖRS-TA INREDNING AV SANERADE LOKALITETER (KLASSRUM FÖR TEXTILS-LÖJD)



Anslag 200880.000 �/år



148

Kasavuoren koulukeskusLUOKKIEN KALUSTEET - MÖBLER TILL KLASSRUM

Määräraha 2008-201020.000 �/v.

PerustelutMääräraha on tarkoitettu koulujen vanhojenkalusteiden uusimiseen. Samalla projektintarkoituksena on uudistaa oppimisympäristönykyajan vaatimusten mukaiseksi.

Anslag 2008-201010.000 �/år

MotiveringarAnslaget är avsett för att ersätta skolornasgamla möbler med nya. Samtidigt är syftet attförnya inlärningsmiljön så att den uppfyller da-gens krav.

Kasavuoren koulukeskusSANEERAUKSIEN ENSIKERTAISET KALUSTAMISET (KUVAAMATAIDONTYÖTILAN KALUSTEET, LAITTEET) - FÖRSTA INREDNING AV SANERADELOKALITETER (TECKNINGSSALENS MÖBLER, UTRUSTNING)



Anslag 201150.000 �


Kasavuoren koulukeskusSANEERAUKSIEN ENSIKERTAISET KALUSTAMISET (LIIKUNTASALIN LAIT-TEET) - FÖRSTA INREDNING AV SANERADE LOKALITETER (GYMNASTIKSA-LENS UTRUSTNING)



Anslag 200925.000 �


Kasavuoren koulukeskusSANEERAUKSIEN ENSIKERTAISET KALUSTAMISET (TEKNISEN TYÖNTILANKALUSTEET JA LAITTEET) - FÖRSTA INREDNING AV SANERADE LOKALITE-TER (KLASSRUMMET FÖR TEKNISK SLÖJD, MÖBLER OCH UTRUSTNING)



Anslag 200880.000 �



149

Kasavuoren koulukeskusSANEERAUKSIEN ENSIKERTAISET KALUSTAMISET (OPETTAJIEN TYÖTILO-JEN KALUSTEET) - FÖRSTA INREDNING AV SANERADE LOKALITETER (IN-REDNING AV LÄRARNAS ARBETSRUM)



Anslag 201050.000 �


GranhultsskolanVOIMISTELUSALIN ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN, VUODEN 2007 MÄÄ-RÄRAHAN SIIRTO - FÖRSTA INREDNINGEN AV GYMNASTIKSALEN, DETBEVILJADE ANSLAGET FÖR 2007 FLYTTAS


PerustelutVuoden 2007 määräraha siirretään vuodelle2008 ja korotetaan. Voimistelusalia käytetäänmyös juhlasalina, konserttisalina ja opetustila-na. Ääni- ja valaistuslaitteistojen tulee vastatakaikkia käyttötarpeita. Voimistelusalin voimis-teluvarusteet, tekstiilit ja penkit tulee uusia.

Anslag 200842.000 �

MotiveringarAnslaget för 2007 flyttas till 2008 och utökas.Gymnastiksalen används också som festsal,konsertsal och som undervisningsutrymme.Ljud- och ljusinstallationerna skall motsvara allaanvändningsbehov. Gymnastiksalens gymnas-tikutrustning, textiler och bänkar bör förnyas.

GranhultsskolanTEKSTIILITYÖN LUOKAN ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN - FÖRSTA IN-REDNINGEN AV TEXTILSLÖJDSALEN


PerustelutTekstiilityön luokan ensikertaiseen kalustami-seen kuuluu ompelukoneita ja muita laitteita,joita tarvitaan tekstiilityön opetuksessa.

Anslag 201035.000 �

MotiveringarDen första lösa inredningen till textilslöjdsalenomfattar symaskiner och och annan apparatursom behövs för undervisning i textilslöjd.

Svenska skolcentrumKOTITALOUSLUOKKIEN ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN - FÖRSTA IN-REDNINGEN AV HUSHÅLLSSALARNA


PerustelutArkkitehtitoimisto on täsmentänyt osan ensi-kertaisesta kalustamisesta ja koulun työryhmäselvittää tarkemmin mitä tarvitaan.

Anslag 200852.000 �

MotiveringarArkitektbyrån har preciserat en del av första in-redningen och skolans arbetsgrupp redogörnärmare för vad som behövs.


150

Svenska skolcentrumTEKNISEN TYÖN TILAN ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN - FÖRSTA IN-REDNINGEN TILL SLÖJDSALEN


PerustelutSaneeratun teknisen työn tilan ensikertainenkalustaminen.

Anslag 200880.000 �

MotiveringarFörsta inredning till sanerade slöjdsalen.

Svenska skolväsendetPULPETTIEN JA LOPPUUN KULUNEIDEN SÄILYTYSKAAPPIEN UUSIMINENLUOKKAHUONEISSA - FÖRNYANDET AV PULPETER OCH UTTJÄNTA FÖRVA-RINGSSKÅP I KLASSER

Määräraha 2008-201120.000 � / v.

PerustelutKoska oppilaiden tulee voida istua mukavastitäytyy tuolien ja pöytälevyn korkeutta voidasäätää. Vanhat pulpetit ovat loppuun kuluneitaja kiinteitä. Luokkahuoneissa tulee olla lukitta-via säilytyskaappeja.

Anslag 2008-201120.000 � / år

MotiveringarPå grund av att eleverna bör kunna sitta be-kvämt bör stolarnas och bordsskivans höjd kun-na regleras. De gamla pulpeterna är utslitna ochfasta. Låsbara förvaringsskåp bör finnas i klass-rummen.

10 SIVISTYSLAUTAKUNTA � BILDNINGSNÄMNDEN

Kirjasto - BiblioteketKIRJASTOJÄRJESTELMÄN LISÄTOIMINNOT � BIBLIOTEKSSYSTEMETSTILLÄGGSFUNKTIONER



PerustelutKirjastojärjestelmän lisätoimintoja (varausil-moitusten lähettäminen tekstiviesteinä, e-kirjat, hankintamoduulin sekä verkkoresurssi-en hallinnan käyttöönotto ja näihin tarvittavatohjelmalisenssit).Investoinnit kuuluvat pääkaupunkiseudun kir-jastojärjestelmäyhteistyöhön.

Anslag 20085.000 �

Anslag 20094.300 �

MotiveringarBibliotekssystemets tilläggsfunktioner (sms-meddelande om reserverat material, e-böcker,ibruktagande av en anskaffningsmodul och ettsystem för hantering av webbresurser samt deprogramlicenser dessa kräver).Investeringarna hör till systemsamarbetet mellanhuvudstadsregionens bibliotek.


151

Kirjasto - BiblioteketOPISKELIJALUKUSALIN UUDELLEEN SISUSTAMINEN - NY INREDNINGTILL STUDIELÄSESALEN


PerustelutOpiskelijalukusalin kalusteiden ja lattiapääl-lysteen uusiminen. Sali on ollut kovassa käy-tössä 20 vuotta.

Anslag 201015.000 �

MotiveringarStudieläsesalens möblemang och golv förnyas.

Kirjasto - BiblioteketMATALA LAINAUSAUTOMAATTI - LÅG LÅNEAUTOMAT


PerustelutErityisesti lasten ja esim. pyörätuolilla liikkuvi-en käyttöön

Anslag 200925.000 �

MotiveringarI synnerhet för barn och t.ex. rullstolsburna.


PUJOTTELURINTEEN HUOLTORAKENNUKSEN ENSIKERTAINEN KALUSTA-MINEN - FÖRSTA INREDNING AV SLALOMBACKENS SERVICEBYGGNAD


PerustelutValmistuvan rakennuksen ensikertainen ka-lustaminen.

Anslag 200810.000 �

MotiveringarFörsta inredning av den nya byggnaden.


152

5. VESIHUOLTOLAITOS - VATTENTJÄNSTVERKET

Vesihuoltolaitoksen investoinnit 2008-20121000 euroa 2008 2009 2010 2011 2012

Pääkaupunkiseudun Vesi Oy 41.040 42.000 34.000 34.000Espoon vesilaitoksen investoinnit 87.000 89.000 114.000 114.000Espoon viemärilaitoksen investoinnit 24.000 24.000 19.000 19.000Johtojen saneeraus ja toimintavarmuus 182.960 91.000 64.000 64.000Yhteensä 335.000 246.000 231.000 231.000 85.000

Perustelut MotiveringarAlustava työohjelma vuodelle 2008 Vesi Jätevesi

Omat työt 3.364 3.364Kiinteistökohtaiset LPS-pumput 8.822Vesimittarit 1.682Kansistot 1.682Vj ja Jv rakentaminen ja saneeraus 80.456 83.590

Vj ja Jv rakentaminen ja saneeraus:Terveyskeskuksen pumppaamo, Pumppaamon säiliön pinnottaminensekä tasojen uusiminen

18.000,0

Viemärin saneeraus, Mätäskujan viemärin oikaisu, Et. Suokuja, Kauni-aistentie väli Teboil-Esso,

31.000,0

Vesijohdon saneeraus, runkoventtiliien korjauksia (itäosa),Palopostien asennusta, Mitt.kaivojen laitt. Siirto maan-pääll.kappi, Kauppalantien vj

47.000,0

Videokuvauksia, jv 25.000,0Videokuvauksia, vesi, Työväen Akatemia takaosa, Et.Suokuja 12.000,0Kauniaistentie ( väli Teboil- Esso ) 10.000,0Johtokartaston täydentämistyö 9.000,0Vesijohtoverkoston paikantaminen puuttuvin osin 8.456,0Pumppaamojen pumputBembölentie 1.795,0Borgintie 1.795,0

85.502,0 97.458,0Yhteensä 182.960,0


153

6. KUNTAYHTYMÄT - SAMKOMMUNER


PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY, pääomalaina -HUVUDSTADSREGIONENS VAGNPARK AB, kapitallån




PerustelutHankinnan suunnitteluun tarkoitetun pää-omalainan kuntaosuus.

Anslag 200822.300 �

Anslag 200926.200 �

Anslag 201022.700 �

MotiveringarKommunandelen av det för upphandlingsplane-ring avsedda kapitallånet.


AMMATTIKORKEAKOULU METROPOLIA - YRKESHÖGSKOLAN METROPOLIA




PerustelutKauniaisten osuus PKS-kuntien yhteisenAmmattikorkeakoulun osakepääomasta.

Anslag 200865.000 �

Anslag 200950.000 �

Anslag 201050.000 �

MotiveringarGrankullas andel av den för huvudstadsregio-nens kommuner gemensamma yrkeshögskolansaktiekapital.


154

KV:N 12.11.2007HYVÄKSYMÄTPONNET

AV STF 12.11.2007GODKÄNDAKLÄMMAR

155

KAUNIAISTEN KAUPUNKIKaupunginvaltuusto § 69 12.11.2007

Dnro: 249/3/31/2007

Vuoden 2008 talousarvioehdotus ja vuosien 2008-2010 (2012) taloussuunnitelmaehdotus(KV § 69)

Kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavat kaksi pontta ja valt. Koskisenpöytäkirjamerkinnän:

"Valtuusto velvoittaa kaupunginhallitusta ensi sijassa tuomaan uuden eh-dotuksen Kauniaisten yläkoulujen ja lukioiden osalta koskien ns. tuntike-hyskertoimia lukuvuodelle 2008-2009."

"KV edellyttää, että tarpeelliset resurssit myönnetään valtuuston 21.5.2007tekemän päätöksen perusteella ruotsinkieliselle koulutoimelle laaditun IT-strategian toteuttamiseksi vuonna 2008. Asiaa valmistellaan niin, että sevoidaan käsitellä valtuustossa vuoden 2008 alussa."

"Koulutoimen rakenteellisia muutoksia selvittävän työryhmän tulee tarkistaapienen koulun lisää koskevat periaatteet."

156

GRANKULLA STADStadsfullmäktige § 69 12.11.2007

Dnr: 249/3/31/2007

Budget för 2008 och ekonomiplan för 2008-2010 (2012)(STF § 69)

Stadsfullmäktige godkände nedanstående två klämmar och ledamot Koski-nens protokollsanteckning:

"Stadsfullmäktige ålägger stadsstyrelsen att så fort som möjligt lämna ett nyttförslag till s.k. timresurskoefficienter för läsåret 2008-2009 för Grankullashögstadier och gymnasier."

"Stadsfullmäktige förutsätter att nödvändiga resurser beviljas för att under år2008 förverkliga den IT-strategi som på basis av fullmäktiges beslut av den21.5.2007 utarbetats för det svenska skolväsendet. Frågan bereds så att denkan tas upp i fullmäktige i början av år 2008."

"Den arbetsgrupp som utreder skolväsendets strukturella förändringar skagranska principerna för resursen för liten skola."

LIITTEETBILAGOR

KAUNIAISTEN KAUPUNKILiite 1

YLEISHALLINNON VIRANHALTIJOIDEN HANKINTAVALTUUDET JALASKUJEN HYVÄKSYMINEN SEKÄ LASKUN HYVÄKSYJÄN SIJAINEN

Menokohta/ Tulosyksikkö Hankinnan/toimen- Laskun hyväksyjäTulokohta piteen hyväksyjä

KÄYTTÖTALOUS

00000101 Kaupunginvaltuusto Kaupunginsihteeri Kaupunginsihteeri0000102 Tarkastuslautakunta LTK Talousjohtaja000103 Kaupunginhallitus ja KJ KJ/Kaupunginsihteeri Kaupunginsihteeri00010321 Hallintopalvelut Kaupunginsihteeri Kaupunginsihteeri00010322 Henkilöstöhallinto Henkilöstöpäällikkö Henkilöstöpäällikkö00010324 Tiedottaminen Tiedotussihteeri Tiedotussihteeri0010325 Ruoka- ja puhdistuspalvelut Ruokahuolto-siivouspäällikkö Ruokahuolto-siivouspäällikkö001033 Rahatoimisto Talousjohtaja Talousjohtaja00103301 Rahatoimisto, atk Talousjohtaja Tietohallintopäällikkö0000104 Vaalilautakunta Kaupunginlakimies Kaupunginlakimies

TULOSLASKELMA MÄÄRÄRAHAT

Verotulot TalousjohtajaValtionosuudet KH TalousjohtajaKorkotulot KJ TalousjohtajaMuut rahoitustulot KJ TalousjohtajaKorkomenot KH/KJ TalousjohtajaMuut rahoitusmenot KH/KJ/Talousjohtaja. Talousjohtaja

INVESTOINNIT

Atk-hankinnat, hallinto Atk-jory/Talousjohtaja TietohallintopäällikköKoulujen atk-hankinnat, Atk-jory/Koulutoimenjohtajat KoulutoimenjohtajatKeskuskeittiön laitteiden Ruokahuolto-siivouspäällikkö Ruokahuolto-siivouspäällikköuusiminen

RAHOITUSLASKELMA

Antolainojen vähennys TalousjohtajaPitkäaikaisten lainojen väh. Talousjohtaja

Laskujen hyväksymisessä asianomaisen poissa ollessa toimii sijaisena

Hyväksyjä Sijainen

KJ TalousjohtajaKaupunginsihteeri KJTalousjohtaja KJHenkilöstöpäällikkö KaupunginsihteeriTiedotussihteeri KaupunginsihteeriKaupunginlakimies KaupunginsihteeriRuokahuolto-siivouspäällikkö Palveluesimies

GRANKULLA STAD Bilaga 1

BEFOGENHETER FÖR TJÄNSTEINNEHAVARE INOM DEN ALLMÄNNA FÖRVALTNINGENATT GÖRA ANSKAFFNINGAR OCH GODKÄNNA FAKTUROR SAMT STÄLLFÖRETRÄDAREFÖR TJÄNSTEINNEHAVARE SOM GODKÄNNER FAKTUROR

Utgiftsmoment/ Resultatenhet Tjänsteinnehavare TjänsteinnehavareInkomstmoment som godkänner som godkänner fakturan

anskaffningen/åtgärden

DRIFTSEKONOMI

00000101 Stadsfullmäktige Stadssekreteraren Stadssekreteraren0000102 Revisionsnämnden Nämnden Ekonomidirektören000103 Stadsstyrelsen och SD SD/ Stadssekreteraren Stadssekreteraren00010321 Förvaltningstjänster Stadssekreteraren Stadssekreteraren00010322 Personalförvaltning Personalchefen Personalchefen00010324 Information Informationssekreteraren Informationssekreteraren0010325 Kost- och rengöringsservice Kosthålls- och städchefen Kosthålls- och städchefen001033 Drätselkontoret Ekonomidirektören Ekonomidirektören00103301 Drätselkontoret, IT Ekonomidirektören IT-administratören0000104 Valnämnden Stadsjuristen Stadsjuristen

RESULTATRÄKNINGEN ANSLAG

Skatteinkomster EkonomidirektörenStatsandelar STS EkonomidirektörenRänteinkomster SD EkonomidirektörenÖvrig finansiering SD EkonomidirektörenRänteutgifter STS/SD EkonomidirektörenÖvriga finansiella utgifter STS/SD/Ekonomidirektören Ekonomidirektören

INVESTERINGAR

IT-anskaffningar, förvaltn. IT-ledningsgr./Ekonomidirektören IT-administratörenSkolornas IT-anskaffn., IT-ledningsgr./Skoldirektörerna SkoldirektörernaNy apparatur till Kosthålls- och städchefen Kosthålls- och städchefencentralköket

FINANSIERINGSKALKYL

Minskning av utlåningen EkonomidirektörenMinskning av långfristiga lån Ekonomidirektören

Ställföreträdare för tjänsteinnehavare som godkänner fakturor

Godkänns av Ställföreträdare

SD EkonomidirektörenStadssekreteraren SDEkonomidirektören SDPersonalchefen StadssekreterarenInformationssekreteraren StadssekreterarenStadsjuristen StadssekreterarenKosthålls- och städchefen Serviceförmannen

Documents

TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA 2008 Œ 2010 …raavan kymmenen vuoden aikana (2008-2017) 157 000 henkilöä (32 prosenttia). Vuosittain eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa