TAIDE VAIKUTTAA!

2011

1

SISÄLLYSLUETTELO 1 HYVINVOINTI, TAIDE JA KULTTUURI - KÄSITTEISTÄ 3 2 HYVINVOINNIN EDISTÄMISESTÄ 6

2.1. KUNNAN VASTUU VÄESTÖN HYVINVOINNISTA 6 2.2. KOLMAS SEKTORI HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAJANA 7

2.3. HYVINVOINTIKLUSTERI - ESIMERKKI KESKI-SUOMESTA 8 2.4. TAIDE- JA KULTTUURITOIMINTA HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ 9

3 HYVINVOINTIA TAITEESTA JA KULTTUURISTA 11 3.1. TAIDE JA KULTTUURI - JOKAISEN PERUSOIKEUS 11

3.2. TAITEESTA JA KULTTUURISTA HYVÄN ELÄMÄN KOKEMUKSIA 12

3.3. TAIDE- JA KULTTUURITOIMINTA SYNNYTTÄÄ YHTEISÖLLISYYTTÄ 12

3.4. TAIDE VIIHTYISÄN YMPÄRISTÖN LUOJANA 13

4 TAITEEN JA KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUKSET MAAKUNNALLISISSA STRATEGIA- JA OHJELMA-ASIAKIRJOISSA 14

4.1. KESKI-SUOMEN TAIDETOIMIKUNNAN TULOSSOPIMUS 2011-2013 14

4.2. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2011-2014 14

4.3. KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2015 16

4.4. KESKI-SUOMEN KUNTIEN STRATEGIOISTA 17

5 HYVINVOINTIA TAITEESTA JA KULTTUURISTA - KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ KESKI-SUOMESTA 19

5.1. KESKI-SUOMEN TAIDETOIMIKUNTA: TAITEESTA JA KULTTUURISTA

HYVINVOINTIA -HANKKEET 19

5.2. ESR-RAHOITTEISET HANKKEET 20

5.3. SUOMEN KULTTUURIRAHASTON MYRSKY-HANKE 21

5.4. ELY-KESKUS: NUORTEN TYÖLLISTÄMISHANKKEET 23 5.5. JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU: LYSTI-HANKE 24

5.6. KESKI-SUOMEN LIITTO: TYÖHYVINVOINTIA TAITEESTA JA

KULTTUURISTA 24

5.7. KULTTUURILUOTSIT 24

5.8. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TAIDEAPTEEKKI 24

2

Tämän Taide vaikuttaa! -selvitysraportin tarkoituksena on kartoittaa taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiseksi tehtävää työtä Keski-Suomessa. Selvitysraportin on laatinut Keski-Suomen taidetoimikunnassa FM Anne Hokkanen. Raportissa on käsitelty yleisemmällä tasolla hyvinvoinnin edistämistä sekä nostettu esiin käsityksiä siitä, miten taide ja kulttuuritoiminta voi osaltaan lisätä ja ylläpitää niin yksilön kuin yhteisönkin hyvinvointia. Tarkastelussa ovat myös olleet erilaisissa maakunnallisissa ohjelma- ja strategia-asiakirjoissa esiin nostetut huomiot taiteen ja kulttuurin merkityksestä hyvinvoinnille. Keski-Suomessa on jo tehty paljon hyvää työtä kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiseksi. Osoituksena tästä raportissa esitellään useita erilaisia keskisuomalaisia hankkeita, joissa taiteen soveltavan käytön keinoin on pyritty edistämään niin lasten ja nuorten kuin työikäisten ja ikäihmistenkin hyvinvointia. Taide vaikuttaa!

3

1 HYVINVOINTI, TAIDE JA KULTTUURI - KÄSITTEISTÄ

Hyvinvointi Hyvinvoinnin käsitettä on vaikea tiivistää yhteen määritelmään. Hyvinvointi koostuu useista eri tekijöistä ja voi merkitä hyvinkin erilaisia asioita eri ihmisille. Toiselle hyvinvointi tarkoittaa ennenkaikkea terveyttä ja toimeentuloa kun taas toinen katsoo sen koostuvan ihmissuhteista, turvallisuudesta ja mahdollisuudesta itsensä toteuttamiseen. Erik Allardt määrittelee teoksessaan Hyvinvoinnin ulottuvuuksia (1976: 21, 39-47) hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihmisellä on mahdollisuus saada keskeiset tarpeensa tyydytetyksi. Tarpeet hän on nimennyt kolmeen perusluokkaan, elintasoon, yhteisyyssuhteisiin ja itsensä toteuttamisen muotoihin. Kukin luokka koostuu useista osatekijöistä. Elintason arvot, kuten terveys, elintarvikkeiden kulutus, asunto-olot, virkistys ja vapaa-aika sekä ihmisoikeudet, ovat Allardtin (emt.) mukaan hyvinvoinnissa perustavia arvoja. Yhteisyyssuhteilla hän puolestaan viittaa ihmisen tarpeeseen kuulua jäsenenä sosiaalisten suhteiden verkostoon, jossa toisistaan pitäminen ja välittäminen ilmaistaan. Yhteisyys on myös tärkeä resurssi, joka auttaa yksilöitä toteuttamaan muita arvoja. Itsensä toteuttamiseen Allardt (emt.) katsoo puolestaan kuuluvan neljä eri osatekijää: yksilöä pidetään persoonana, yksilö saa osakseen arvonantoa, yksilöllä on mahdollisuus harrastuksiin ja vapaa-ajan toimintaan, yksilöllä on mahdollisuuksia poliittiseen osallistumiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö (2007: 11) määrittelee hyvinvoinnin koostuvan sekä objektiivisesti mitattavista asioista että henkilökohtaisista subjektiivisista arvostuksista ja tuntemuksista. Elämänkaaren eri vaiheet vaikuttavat hyvinvoinnin kokemuksiin. Esimerkiksi nuorilla hyvinvoinnin tärkeiksi tekijöiksi nousevat usein ihmissuhteet, itsensä toteuttaminen ja uudet kokemukset, kun taas ikääntyessä tärkeitä asioita ovat toimintakyky ja itsenäinen selviytyminen. Liikasen (2010: 37) mukaan hyvinvointi on tasapainoinen kokonaisuus, joka ympäröi ja muokkaa yksilöä. Se syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristön ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Terveys Von Brandenburgin (2008: 18) mukaan hyvinvointitutkimuksessa terveys sisällytetään usein hyvinvoinnin käsitteeseen. Myös Hyvinvointi 2015 -ohjelmassa (STM 2007: 9) todetaan terveyden olevan yksi keskeisin hyvinvoinnin osatekijä. Liikasen (2010: 37) mukaan WHO määritteli terveyden 1948 täydelliseksi fyysisen, sosiaalisen ja

4

mielenterveyden tilaksi, eikä vain sairauden poissaoloksi. Terveys syntyy ihmisten arjen olosuhteiden, vuorovaikutuksen, elämäntapojen ja valintojen tuloksena (STM :8). Työhyvinvointi Hyvinvoinnin käsitteen yhteydessä on tarpeen määritellä myös työhyvinvointi, sillä sitä käsitellään tässä selvityksessä. Työterveyslaitoksen (2011) mukaan työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Työhyvinvointi koostuu työntekijän terveydestä ja jaksamisesta, työpaikan turvallisuudesta, hyvästä työn hallinnasta, työilmapiiristä sekä johtamisesta (STM 2010). Suomessa työhyvinvointia pyritään edistämään työpaikoilla muun muassa tyky-toiminnalla. Kulttuuri Myös kulttuurin käsite on laaja ja monitulkintainen. Laajimillaan kulttuurilla voidaan viitata kaikkeen siihen, mitä ihminen maailmassa tekee ja on tehnyt (Liikanen 2010: 36). Kulttuuri liitetään niin elämänmalleihin, perinteisiin, arvoihin kuin merkityksiin. Sen ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi kirjallisuus, tanssi, elokuva, kuvataide, arkkitehtuuri ja käsityö. (von Brandenburg 2008: 16.)

Taide Taide ja kulttuuri samaistetaan usein toisiin, vaikka ne ovat osin eri asioita. Pääsääntöisesti taiteella tarkoitetaan yksilön luovaa toimintaa yhteisössä, kun taas kulttuuri laajasti ajateltuna on sama asia kuin tuo yhteisö. Yksilön uutta luovana toimintana taide on kulttuurin liikkeellepaneva voima. (OPM 2002: 9.)

Taiteen soveltava käyttö Kun hyvinvoinnin jotakin osa-aluetta pyritään tietoisesti edistämään taiteen keinoin, puhutaan taiteen soveltavasta käytöstä. Taiteen soveltava käyttö tarkoittaa taiteen käyttämistä hyväksi muilla aloilla ja myös muihin kuin taiteellisiin päämääriin (OPM 2002: 71). Taiteen soveltavasta käytöstä puhutaan esimerkiksi silloin, kun taidetta käytetään sosiaali- ja terveysalalla tavoitteena ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Liikasen (2010: 36-37) mukaan taiteen soveltavana käyttönä voidaan myös pitää elämäntapojen, kansalaisyhteiskunnan ja sitä kautta koko yhteiskunnan kehittämistä taiteenomaisesti. Tällöin siinä käytetään mahdollisimman paljon hyväksi luovuutta ja otetaan huomioon ihmisen kokonaisvaltaisuus eli tiedon, taidon, tunteen ja tahdon liittyminen toisiinsa. (Emt.) Tässä selvityksessä taiteen soveltavalla käytöllä viitataan määritelmistä ensimmäiseen, eli taiteen käyttämiseen muussa toiminnassa tiettyjen päämäärien saavuttamiseksi.

5

Taiteen soveltava käyttö tuo taiteen lähemmäksi yhteisöä. Samalla se on keino laajentaa taiteilijoiden työllistymistä myös muille kuin perinteisille taiteen työmarkkinoille. Taiteen käyttäminen muihin kuin taiteellisiin päämääriin herättää myös pohtimaan taiteen tehtävään ja sisältöön liittyviä kysymyksiä. Taiteen soveltamisen muilla aloilla tärkeäksi kokevat katsovat usein, että taiteella on yhteiskunnassa laajempi tehtävä kuin pelkästään tuottaa esteettistä mielihyvää. Taiteilijan työhön katsotaankin tällöin kuuluvan myös yhteiskunnallisen vastuun. (OMP 2002: 72.)

6

2 HYVINVOINNIN EDISTÄMISESTÄ Hyvinvoinnin edistämisellä tarkoitetaan toimintaa, jonka seurauksena yhteiskunnan tai yhteisön hyvinvointi paranee. Tällöin myös ihmisen kokemus omasta hyvinvoinnista kasvaa. Hyvinvoinnin edistämisen yhteydessä puhutaan usein myös terveyden edistämisestä. (Liikanen 2010: 37.) 2.1. KUNNAN VASTUU VÄESTÖN HYVINVOINNISTA Hyvinvointia on Suomessa rakennettu 1990-luvulle saakka hyvinvointivaltion strategialla. Valtio ja kunnat tekivät tiiviistä yhteistyötä, jossa molempien roolit olivat selvät. Valtionhallinto vastasi strategisesta ja toimintapoliittisesta harkinnasta ja kuntien vastuulla oli näiden strategioiden toteutuminen. 1990-luvun hallinnonuudistuksen myötä kunnista tuli kuitenkin aikaisempaa itsenäisempiä toimijoita hyvinvointipolitiikan tärkeimmillä sektoreilla ja vastuu strategisesta ja toimintapoliittisesta harkinnasta on siirtynyt kunnille. (Rimpelä 2007: 12.) Kuntien vastuu väestön hyvinvoinnista on kirjattu esimerkiksi kuntalakiin, jossa todetaan että kunnan tulee pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia. Myös sosiaalihuoltolain mukaan kunnalla on vastuu väestön hyvinvoinnista. (STM 2007b.) Perinteisesti hyvinvointipalvelut on ymmärretty sosiaali- ja terveyspuolen alueeksi, mutta yhä laajemmin kunnissa ymmärretään koko kunnan toiminnan vaikuttavan asukkaiden hyvinvointiin. Sosiaali- ja terveyspolitiikan ohella terveyteen liittyviä ja hyvinvointia edistäviä toimia tehdään esimerkiksi koulutus-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripolitiikan alueilla. (Kokos 2010: 183-184). Muun muassa kunnan kulttuuritoiminnan rooli hyvinvoinnin edistäjänä huomioidaankin esimerkiksi Kuntaliiton sivistyspoliittisessa ohjelmassa Sivistyksen suunta 2020. Strategiassa tavoitteeksi asetetaan, että tulevaisuuden kunnassa kulttuuripalveluilla on suuri merkitys hyvinvoinnin edistäjänä sekä työssä että vapaa-aikana. Kulttuuripalvelut parantavat ihmisten elämänlaatua ja edistävät myönteistä sosiaalista ilmapiiriä. Samalla se rakentaa yhteenkuuluvuutta ja paikallista identiteettiä. (Suomen kuntaliitto 2011). Myös Keski-Suomen kuntien strategioissa huomioidaan kulttuurin merkitys sekä yksilön että yhteisön hyvinvoinnille (ks. luku 4.4.). Kunnan rooli palvelujen tarjoajana on muuttumassa. Kunnat ovat joutuneet karsimaan omaa palvelutuotantoaan ja kehittämään uusia vaihtoehtoisia palvelumalleja 1990-luvulla julkiseen sektoriin kohdistuneiden säästöpaineiden sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä (Ruusuvirta & Saukkonen 8-9). Kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hanke on valtioneuvoston vuonna 2005 käynnistämä hanke, josta on muodostunut suurin kunnallishallinnon ja -palveluiden uudistus Suomen historiassa (Huhtanen 2009).

7

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on auttaa kuntia hyvinvointipalvelujen turvaamisessa. Kunnat ovat Huhtasen (2009: 17) mukaan lähestymässä tilannetta, jossa palvelujen kysyntä ylittää palvelujärjestelmän kantokyvyn. Ilman kuntasektorin uusiutumista edessä pelätään olevan hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rapautuminen (emt.). Yksi Paras-hankkeen tavoitteista onkin uusien tuotantotapojen ja palveluprosessien käyttöönotto ja tehostaminen palvelujen järjestämisessä. Toimintaa on esimerkiksi kehitettävä yhteistyössä yli kuntarajojen ja seudullisesti. Palvelujen järjestämisessä tulee Kuntaliiton mukaan arvioida vaihtoehtoisten toimintatapojen käyttämistä, kuten ostopalvelut, kolmas sektori sekä palvelusetelin käyttöönotto. (Kunnat.net) Palvelusetelin käyttöönotto on herättänyt vilkasta keskustelua esimerkiksi Jyväskylässä, jossa kaupungin linjaukset palveluseteleiden käyttöönotosta ovat herättäneet voimakkaitakin kannanottoja sekä puolesta että vastaan. 2.2. KOLMAS SEKTORI HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAJANA Kolmannen sektorin rooli palvelujen tuottajana on vahvistunut muun muassa edellä mainitun Paras-hankkeen myötä. Kolmas sektori nähdään kunnissa merkittävänä toimijana asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä. Keski-Suomen taidetoimikunnassa tehdyssä kulttuuriyhdistysraportissa "Tekijät tapahtumien takana - Raportti keskisuomalaisista kulttuuriyhdistyksistä" (Haatainen 2011) todetaan kuntien olevan riippuvaisia yhdistyssektorista, koska se monipuolistaa kunnan vapaa-ajan palveluja esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuuksia joko itse osallistua yhdistystoimintaan tai olla mukana yleisössä osallistujana tai asiakkaana. Useissa kunnissa iso osa kulttuuripalveluista on ulkoistettu yhdistysten tehtäväksi. Erityisesti pienissä kunnissa yhdistysten tuottaman toiminnan merkitys korostuu, sillä viralliset kulttuuritoimijat saattavat puuttua kunnasta kokonaan. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmannen sektorin toimijat edistävät hyvinvointia usein jo perustoiminnallaan ilman, että tämä nähtäisiin toiminnan tietoisena päämääränä. Esimerkiksi teatteriryhmien esityksiin, urheiluseurojen järjestämiin harjoituksiin ja nuorten kesäleireihin liittyy useita hyvinvointia edistäviä ja ylläpitäviä elementtejä, vaikka tähän puoleen ei erityistä huomiota kiinnitettäisikään. (Kokos 2010: 14-15.) Yksi yhdistystoimintaan liittyvistä hyvinvoinnin elementeistä on sosiaalisen pääoman vahvistaminen. Esimerkiksi yhdistystoiminnassa mukana oleminen synnyttää yhteisöllisyyttä. Tekijät tapahtumien takana -raportissa (Haatainen 2011: 25) todetaankin, että yhteistyö oman yhdistyksen jäsenten kanssa saa aikaan yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja me-henkeä. Lisäksi toiminta yhteisen päämäärän eteen antaa onnistumisen kokemuksia.

8

Hyvänä esimerkkinä yhdistystoiminnan voimasta on esimerkiksi kulttuuriyhdistysraportissa esitelty Multiaista Satoa ry, joka järjestää vuosittain suositun Multiaista Satoa -tapahtuman. Tapahtuma kerää vuosittain 6500-9500 kävijää. Tapahtuman järjestämisessä on mukana koko kylä ja ideana onkin aktivoida ihmisiä mukaan toimintaan. Yhdistyksen puheenjohtaja Satu Olkkonen kertoo huomanneensa tapahtuman järjestämisen myötä, että laadukasta taidetta voi tapahtua pienelläkin paikkakunnalla, vieläpä sivukylällä. Tapahtuma tuottaa myös hyvinvointia, sillä ihmisten oma tekeminen luo onnellisuutta. (Haatainen 2011: 13.) Tällaisia tapahtumia tukemalla taidetoimikunta voikin olla osana edistämässä hyvinvointia Keski-Suomessa. Yhdistystoiminta, esimerkiksi yhdistysten järjestämät tapahtumat, lisäävät usein myös paikkakunnan elinvoimaa ja vetovoimaisuutta ja vaikuttavat näin myönteisesti tapahtumapaikkakunnan imagoon. Kuten Haatainen (2011: 18) raportissaan toteaa, yhdistyksen tuovat toiminnallaan monen kunnan kaipaamaa näkyvyyttä. Esimerkiksi Multiaista Satoa ja Kuhmoinen kuhtuu -kulttuuriviikko identifioituvat voimakkaasti paikkakuntaan, ja ovat näin ollen myös hyvää mainosta paikkakunnalle. Sen lisäksi, että kolmas sektori vaikuttaa hyvinvointiin usein jo perustoiminnallaan, tuottavat ne myös palveluja, joissa hyvinvoinnin edistäminen nähdään tietoisena toiminnan tavoitteena. Kolmannen sektorin rooli palvelujen tuottajana tulee tulevaisuudessa vahvistumaan, kuten edellä jo todettiin. Hyvinvointiyhteiskunnan muutoshaasteisiin vastaamiseksi kolmannen sektorin toimintaa kehitetään parhaillaan esimerkiksi ESR-kehittämisohjelmassa Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana. Ohjelman tavoitteena on verkottaa kolmannen sektorin toimijoita yli toimialojen ja tuoda heitä yhteen hyvinvoinnin asiantuntijoiden kanssa selvittämään ja kehittämään hyvinvointipalvelujen tarjoamista kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmannella sektorilla. Ohjelmassa on vuonna 2010 julkaistu Kolmannella lähteellä -teos, jossa eritellään tarkemmin kolmannen sektorin roolia hyvinvointipalvelujen tuottajana sekä esitellään kehittämisohjelmassa luotuja hyviä käytäntöjä. Kehittämisohjelmassa on mukana esimerkiksi Hymykuopat-hanke, jossa maakunnastamme ovat mukana Keski-Suomen elokuvakeskus ja Keski-Suomen Tanssin Keskus. Hymykuopat-hanke on esitelty tarkemmin luvussa 5.2. 2.3. HYVINVOINTIKLUSTERI - ESIMERKKI KESKI-SUOMESTA Keski-Suomessa hyvinvoinnin kehittämiseen on pyritty muun muassa vuonna 2006 käynnistetyllä hyvinvointialan klusterityöllä (Lehtinen 2008: 33). Hyvinvointiklusterilla tarkoitetaan liikunta-, terveys-, sosiaali- ja muiden hyvinvointipalveluiden sekä niihin liittyvien teknologiatuotteiden kokonaisuutta (Keski-Suomen liitto 2007: 3). Maakunnasta löytyvän osaamisen perusteella klusterityölle on valittu kolme pääteemaa: liikunta, toimintakyky ja terveys. Hyvinvoinnin eri ilmenemisympäristöjä ovat koulu tai työ, koti ja vapaa-aika. (Keski-Suomen liitto 2007: 3-4.)

9

Klusterin käynnistämiseen on osallistunut sekä julkisia organisaatioita että yksityisen sektorin yrityksiä. Valmistelutyön aikana toimintaa keskityttiin suunnittelemaan erityisesti yritysten näkökulmasta. Tavoitteena on kehittää toimintaa, jossa tulevaisuudessa päämaksajana on muu kuin julkinen toimija. Klusterityön kautta pyritään kehittämään yksityisen sektorin tuotteita ja palveluja, jotka erilaisten prosessien ja toimintamallien avulla kytkeytyvät julkisen sektorin rajapintaan ja tuottavat näin merkittävää lisäarvoa kaikille osapuolille. (Keski-Suomen liitto 2007). Klusterityössä on Jyvässeudulta ollut mukana muun muassa Jykes Oy, Jyvässeudun neljän kunnan omistama elinkeinoyhtiö. Yhdessä alueen hyvinvointialan organisaatioiden kanssa Jykes on käynnistänyt ja kehittänyt esimerkiksi Klemmari-verkoston toimintaa. Kyseessä on internet-palvelu, johon on koottu alueella toimivia hyvinvointipalvelujen tarjoajia (www.klemmari.org). Klemmarin lisäksi Jykes on ollut mukana kehittämässä palvelusetelijärjestelmää. Jykes Oy:n lisäksi maakunnasta löytyy useita muita hyvinvointiklusteriin liittyviä julkisia kehittäjäorganisaatioita. Näitä ovat muun muassa muut maakunnalliset kehittämisyhtiöt kuten Keulink Oy, Witas, SSYP; Keski-Suomen ammattiopistot; Jyväskylän yliopisto; Jyväskylän Ammattikorkeakoulu; Kansanterveyden edistämiskeskus; Keski-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus; GeroCenter; Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri; Kilpailun ja huippu-urheilun tutkimuskeskus sekä Liikunnan ja kansanterveyden edistämiskeskus. (Keski-Suomen liitto 2007.) 2.4. TAIDE- JA KULTTUURITOIMINTA HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ Kuten edellä todettiin, käsitys siitä, että vastuu hyvinvoinnista lepäisi pitkälti sosiaali- ja terveyspuolen hartioilla, on laajentunut. Yhteinen vastuu hyvinvoinnista tulee hyvin esille esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvointi 2015 -julkaisussa. Ohjelmassa korostetaan ennaltaehkäisevän politiikan ja yhteisvastuun merkitystä. Vastuu hyvinvoinnista ja terveydestä tulee nähdä kaikkien politiikan alueiden yhteiseksi asiaksi, ei pelkästään sosiaali- ja terveyspuolen vastuulle. Tärkeinä kysymyksinä nousevat tällöin esille esimerkiksi asuminen, koulutus, työ, liikkuminen, vapaa-aika ja kulttuuri. (STM 2007a.) Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma 2010-2014 on osaltaan edistämässä tätä yhteistä tavoitetta. Toimintaohjelma käynnistettiin osana Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa ja sen tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kulttuurin ja taiteen keinoin sekä osallisuuden lisääminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla. Ohjelman kolme painopistealuetta ovat kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä; taide- ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin.

10

Yksi Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelman toimenpide-ehdotuksista on alueellisten yhteistyömallien ja strategioiden luominen kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiseksi. Ohjelman mukaan alueellisten taidetoimikuntien tulee vahvistaa yhteistyötä kuntien sekä muiden alueen toimijoiden kanssa kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiseksi. Alueellisen yhteistyön käynnistämiseksi taidetoimikuntia on kehotettu järjestämään alueella verkostoseminaarit, joissa työstetään yhteistä strategiaa, toimintaohjelmaa ja verkostoitumista. Toimintaohjelman myötä hyvinvoinnin edistäminen nähdään siis myös taidetoimikunnan tehtävänä. Ohjelmassa ehdotetaankin, että alueellisen yhteistyön kehittäminen kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiseksi tulisi jatkossa kirjata alueellisten taidetoimikuntien tulostavoitteisiin. Keski-Suomen taidetoimikunnassa hyvinvoinnin edistämiseen taiteen ja kulttuurin keinoin vaikutetaan esimerkiksi läänintaiteilijatyössä. Toiminta sisältää hyvinvointia lisääviä elementtejä, vaikka niitä ei nähtäisikään toiminnan tietoisina päämäärinä. Elokuva- ja mediataiteen läänintaiteilija Live Herring -työryhmä pyrkii toiminnassaan vahvistamaan osallisuutta ja itseilmaisua sekä edistämään mediataiteen saavutettavuutta maakunnassa. Juuri aloittanut nuorten kulttuurin läänintaiteilija Pasi Saarinen keskittyy työssään puolestaan edistämään maakunnassa nuorten kulttuuria nuorten omista lähtökohdista käsin. Kulttuurituottaja-läänintaiteilija Sari Ilmolan tavoitteena taas on yhteistyön kehittäminen esimerkiksi kuntien ja yhdistysten kanssa.

11

3 HYVINVOINTIA TAITEESTA JA KULTTUURISTA

Taiteen ja kulttuurin vaikutusta hyvinvointiin voi tarkastella kahdesta eri näkökulmasta. Taide- ja kulttuuritoiminta on itseisarvoista ja siitä nauttiminen jokaisen perusoikeus. Näin ollen taide ja kulttuuri kuuluvat jo itsessään osaksi jokaisen hyvinvointia. Hyvinvointia voidaan myös tietoisesti pyrkiä edistämään taiteen ja kulttuurin keinoin. Taidetta soveltaen voidaan esimerkiksi ehkäistä nuorten syrjäytymistä, vahvistaa osallisuutta sekä tarjota keinoja vaikeidenkin asioiden käsittelyyn. Tarkastelen tässä selvityksessä taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia Hanna-Liisa Liikasen (2010: 65) jaottelua apunani käyttäen. Hänen mukaansa taide- ja kulttuuritoiminnalla voidaan määritellä olevan ainakin neljä välineellistä vaikutusta ihmisen hyvinvoinnin kannalta, ja nämä ovat:

Taide elämyksenä, osana jokaisen perustarpeita Taiteen ja kulttuuritoiminnan yhteys hyvään koettuun terveyteen, parempaan

työkykyyn ja hyvän elämän kokemuksiin Kulttuuritoiminnan myötä syntyvä yhteisöllisyys ja verkostot Taiteen, rakennetun ympäristön, arkkitehtuurin ja sisustamisen vaikutukset

viihtyisämmän elinpiirin ja työympäristön luomiseksi

Liikanen perustaa jaottelun alan kansainväliseen kirjallisuus- ja tutkimusaineistoon sekä omaan väitöstutkimukseensa Taide kohtaa elämän (2003). Seuraavissa alaluvuissa perehdytään näihin neljään vaikutukseen tarkemmin. 3.1. TAIDE JA KULTTUURI - JOKAISEN PERUSOIKEUS Liikasen (2010: 65) jaottelun mukaan tärkein taiteen hyvinvointivaikutuksista on taide elämyksenä, merkityksinä ja taidenautintoina sellaisenaan, osana ihmisen tarpeita. Taide on kansalaisen perusoikeus, kuten taide- ja taiteilijapoliittisessa ohjelmassakin todetaan (OPM 2002). Taiteella voi olla monia vaikutuksia ihmisten elämässä. Taide tarjoaa ihmiselle muun muassa mahdollisuuden tunnistaa oma luovuutensa ja harjoittaa sitä joko harrastuksena tai ammattina sekä mahdollisuuden nauttia taiteen kokijana ja yleisönä toisten luovuudesta. Lisäksi taide on mahdollisuus jäsentää todellisuutta ja rakentaa maailmankuvaa, vaalia ja kehittää tunne-elämää sekä vaikuttaa ja osallistua oman yhteisönsä ja yhteiskunnan arvoihin ja kehittymiseen. (OPM 2002.) Jokaisen oikeus taiteeseen korostuu mielestäni hyvin Keski-Suomessa parhaillaan käynnissä olevissa hankkeissa, joissa taidetta viedään palvelutaloihin ja

12

pitkäaikaishoitoon (esim. Hymykuopat, tanssia ja kuvataidetta pitkäaikaishoidossa, ks. luvut 5.1. ja 5.2.). Hankkeissa toteutuu ajatus siitä, että jokaisella on oikeus nauttia taiteesta, iästä ja asuinpaikasta riippumatta. Kuten sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvointi 2015 -ohjelmassakin (STM 2007: 44) todetaan, palveluasuminen ja pitkäaikaishoito tuleekin nähdä asumismuotoina, joiden sisältö muodostuu fyysisten tarpeiden lisäksi myös henkisistä perustarpeista. 3.2. TAITEESTA JA KULTTUURISTA HYVÄN ELÄMÄN KOKEMUKSIA Liikasen (2010: 65) mukaan taiteella on yhteys hyvään koettuun terveyteen, parempaan työkykyyn ja hyvän elämän kokemuksiin. Esimerkiksi taiteen ja kulttuuritoiminnan vaikutus työhyvinvointiin oli hiljattain esillä YLEn uutisissa 17.2.2011. Artikkelissa haastateltu Vantaan Katriinan sairaalan ylihoitaja kertoi taidetoiminnan edistäneen työpaikallaan muun muassa organisaatiomuutokseen sopeutumista. Taidehankkeen aikana myös sairauspoissaolot olivat huomattavasti vähentyneet. Toiminta lisäsi myös erilaisuuden hyväksymistä työpaikalla. Samaisessa artikkelissa haastateltiin myös sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Ismo Suksea. Hänen mukaansa kulttuurin hyödyntäminen työpaikoilla on Suomessa vielä alkutekijöissään. Taidetta ja kulttuuria voidaan hyödyntää esimerkiksi hankkimalla taidetta seinille tai tarjoamalla työntekijöille mahdollisuus teatterikäynteihin. Taide voidaan myös tuoda itse työhön. Suksi korostaa, että käytännöistä on jo Suomessa hyviä kokemuksia ja niitä pitäisikin viedä eteenpäin. (YLE 2011.) 3.3. TAIDE JA KULTTUURITOIMINTA SYNNYTTÄÄ YHTEISÖLLISYYTTÄ Kolmantena taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksena on Liikasen (2010: 65) mukaan kulttuuritoiminnan ja harrastamisen myötä syntyvä yhteisöllisyys ja verkostot, jotka auttavat hallitsemaan elämäämme paremmin. Tätä puolta korostaa myös ylilääkäri ja kirjailija Markku T. Hyyppä, joka vieraili Jyväskylässä 8.10.2010 järjestetyssä Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -seminaarissa. Hänen mukaansa juuri kulttuurin takana oleva sosiaalisuus tuottaa hyvinvointia. Näkemystään Hyyppä perusteli muun muassa tekemällään tutkimuksella Pohjanmaan rannikon suomen- ja ruotsinkielisen väestön terveyseroista: ruotsalaiset elävät huomattavasti suomenkielistä väestöä pidempään. Tämä johtuu Hyypän mukaan ruotsinkielisen väestön vahvasta yhteisöllisyydestä, joka syntyy muun muassa kulttuurin monipuolisesta harrastamisesta. Itse kulttuuri ei siis hänen mukaansa pidennä ihmisten elinikää, vaan sen harrastamisen myötä syntyvä yhteisöllisyys ja sosiaalisen pääoman vahvistuminen. Taide- ja kulttuuritoiminnan myötä syntyneellä yhteisöllisyydellä ja verkostoilla voi olla merkittävä vaikutus esimerkiksi ikäihmisten elämässä. Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvointi 2015 -ohjelman mukaan yksi tulevaisuuden haasteista on ehkäisevän

13

vanhuspolitiikan vahvistaminen, johon olennaisesti liittyy esimerkiksi aktiivisen ikääntymisen tukeminen. Riskitekijöinä ikääntyneiden osalta pidetään yksinäisyyttä ja elämän tarkoituksettomuuden tunnetta esimerkiksi leskeksi jäämisen tai ystävän poismenon jälkeen. Näiden ongelmien myötä on vaarana, että ikääntyneiden mielenterveys- ja alkoholiongelmat sekä lääkkeiden liikakäyttö voivat lisääntyä. Sosiaaliset verkostot ovat tärkeässä asemassa näiden ongelmien torjumisessa. (STM 2007.) Taidetoimintaa seniori- ja vanhustyössä tutkinut Leonie Hohenthal-Antin (2006: 123) toteaakin, että taidetoiminta voi tarjota ikääntynille mahdollisuuden irtautua yksinäisyydestä, tuntea yhteisöllisyyttä sekä antaa elämälle mieltä. 3.4. TAIDE VIIHTYISÄN YMPÄRISTÖN LUOJANA Taiteen, arkkitehtuurin ja sisustamisen vaikutukset ovat Liikasen (2010: 65) jaottelun neljäs taiteen hyvinvointivaikutuksista. Esteettinen elinympäristö luo paikallista ja alueellista identiteettiä, lisää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vaikuttaa olennaisesti viihtymiseen (OPM 2002: 42). Taiteen merkitykseen viihtyisän elinympäristön luomisessa kiinnitetään huomiota esimerkiksi Jyväskylän Taiteilijaseuran Arjen taide -hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on viedä taide lähelle ihmisten arkipäivää paikkoihin, jossa sitä ei tavallisesti näe mutta jossa sitä kuitenkin tarvitaan ylläpitämään yleistä viihtyvyyttä ja henkistä hyvinvointia. Hankkeen puitteissa taidetta on viety muun muassa kauppakeskukseen. (Jyväskylän Taiteilijaseura 2010.)

14

4 TAITEEN JA KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUKSET MAAKUNNALLISISSA STRATEGIA- JA OHJELMA-ASIAKIRJOISSA

Tässä luvussa tarkastellaan sitä, kuinka taiteen ja kulttuurin merkitystä hyvinvoinnille käsitellään erilaisissa maakunnallisissa strategia- ja ohjelma-asiakirjoissa. Esimerkkinä ovat Keski-Suomen taidetoimikunnan tulossopimus, Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014, Keski-Suomen hyvinvointistrategia 2015 sekä neljän eri keskisuomalaisen kunnan kuntastrategia. 4.1. KESKI-SUOMEN TAIDETOIMIKUNNAN TULOSSOPIMUS 2011-2013 Keski-Suomen taidetoimikunnan visiona on, että taide ja kulttuuri tunnistetaan maakunnassa tulevaisuuden keskeiseksi kehitystekijäksi ja voimavaraksi. Kansalaisten oikeus kulttuuriseen osallistumiseen, oppimiseen, kokemiseen ja ymmärtämiseen toteutuu. Yksi Keski-Suomen taidetoimikunnan strategisista tavoitteista on taiteen avulla hyvinvointia lisäävän toiminnan tukeminen. Lisäksi pyritään parantamaan taiteilijoiden ja kulttuuriammattilaisten toimintaedellytyksiä maakunnassa etsimällä verkostoyhteistyön puitteissa uusia tapoja muun muassa taiteen soveltavan käytön kehittämiseksi. 4.2. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2011-2014 Keski-Suomen maakuntaohjelmassa linjataan maakunnan kehittämistavoitteet vuosille 2011-2014 sekä asetetaan toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Hyvinvointi on maakunnan kehittämisessä keskeisellä sijalla. Yksi kehittämisstrategian lähtökohdista onkin hyvinvointiajattelun liittäminen päätöksentekoa ohjaavaksi periaatteeksi. Hyvinvointi nähdään kilpailutekijänä ja olennaiseksi osaksi alan kehittämistä niveltyvät myös luovuus ja kulttuuri. Maakuntaohjelma rakentuu neljästä kehittämiskokonaisuudesta, joita ovat 1) menestyvä yritystoiminta, 2) osaamisella menestykseen, 3) hyvinvoiva kansalainen ja 4) vetovoimainen toimintaympäristö. Seuraavaan kuvaan on koottu ohjelmasta ne kehittämiskokonaisuuksien teema-alueet, joita voidaan tarkastella kulttuurin ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

15

Kuva 1. Keski-Suomen maakuntaohjelman 2011-2014 kehittämiskokonaisuudet kulttuurin ja hyvinvoinnin näkökulmasta

Menestyvä yritystoiminta - Uudet kasvualat: uusia kasvualoja, kuten koulutusliiketoi- minnan, kulttuurin ja palveluiden vientiä sekä niiden yhdistämistä perinteisille toimialoille kehitetään vahvasti

Osaamisella menestykseen - Uudet osaamisalat ja liiketoiminta: Osaamista tulee hyödyntää erityisesti muun muassa hyvinvoinnin alueella - Kulttuuri ja luova talous: kulttuuria edistetään kilpailukykyä ja hyvinvointia vahvis- tavana tekijänä

Hyvinvoiva kansalainen - Ennaltaehkäisevät palvelut korostuvat - Väestön hyvät osallistumismahdolli- suudet vahvistavat yh- teisöllisyyttä - Palveluja tehostetaan eri sektoreiden yhteis- työnä

Vetovoimainen toimintaympäristö - Maakunnan vetovoimaisuutta lisätään huolehtimalla luonnon monimuotoisuudesta, pintavesien tilasta sekä kulttuuriperinnöstä

Yksi menestyvä yritystoiminta -kehittämiskokonaisuuden strategisista tavoitteista on uusien kasvualojen synnyttäminen. Ohjelman mukaan esimerkiksi kulttuurin yhdistämistä perinteisille toimialoille kehitetään vahvasti. Osaamisella menestykseen -kehittämiskokonaisuudessa tavoitteeksi asetetaan uusien osaamisalojen kehittäminen, erityisesti osaamista tulee hyödyntää muun muassa hyvinvoinnin ja hyvinvointiteknologian alueilla. Tehtäväksi asetetaan myös kulttuurin edistäminen kilpailukykyä ja hyvinvointia vahvistavana tekijänä. Ohjelman mukaan Keski-Suomessa pyritään lisäksi synnyttämään luovia osaajaverkostoja, jotka tuottavat uusia ideoita ja innovaatioita. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja yhteisöllisyyden vahvistaminen ovat hyvinvoiva kansalainen -kehittämiskokonaisuuden tavoitteita. Ohjelmassa todetaan, että kulttuuri- ja liikuntaharrastukset kasvattavat yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa sekä toimivat terveellisten elämäntapojen edistäjinä. Tavoitteena on myös palvelujen tehostaminen eri sektoreiden yhteistyönä. Tehtävien porrastamisesta siirrytään kumppanuuteen, jossa tukitoiminnot hyödyntävät koko verkostoa ja kukin verkoston toimija voi keskittyä ydinosaamiseensa ja -palveluunsa. Verkostoon liittyvät julkisen palvelujen järjestäjät ja tuottajat, yksityiset yritykset, järjestötoimijat, alan koulutusorganisaatiot sekä luovan alan toimijat. Hyvinvoiva kansalainen -kehittämiskokonaisuudessa todetaan maakunnan julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden osallistuvan valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE) toimenpiteisiin. Tavoitteena on hyödyntää ohjelman rahoitusta erityisesti väestön terveyttä edistäviin kohteisiin sekä

16

palvelutuotannon kehittämiseen. (Maakuntaohjelma) Keski-Suomen osalta KASTE-ohjelmaa toteutetaan yhdessä Itä-Suomen kanssa. KASTE-ohjelman alueellisen kehittämistoiminnan suunnitelmassa painopiste on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, syrjäytymisen ehkäisemisessä ja osallisuuden vahvistamisessa sekä kestävissä kehittämisrakenteissa. Tavoitteena on muun muassa olemassa olevien toimijaorganisaatioiden palveluiden kehittäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tärkeää on myös kehittää uusia työmenetelmiä ja toimintamalleja sekä etsiä ratkaisuja siihen, miten ihmisten toimintaan voi vaikuttaa ohjaavasti. Kumppaneina mukana ovat kunnan muut toimijat, kuten koulu-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi sekä erikoissairaanhoito ja järjestöt. Myös osallisuuden vahvistamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen on ohjelman mukaan panostettava, ja uusien osallistumisen tapojen kehittäminen voikin olla merkittävä osa tulevaisuuden hyvinvointipolitiikkaa. Niiden kautta tuetaan ihmisten omia voimavaroja, kiinnittymistä ja luottamusta yhteiskuntaan. (KASTE-ohjelma) Vetovoimainen toimintaympäristö -kehittämiskokonaisuudessa huomiota kiinnitetään muun muassa kulttuuriperinnöstä ja -ympäristöstä huolehtimiseen. Ohjelmassa esimerkiksi todetaan, että maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa, erityisesti kaavoituksessa, on kulttuuristen vaikutusten huomioiminen ja arviointi saatava entistä korkeatasoisemmaksi. Maakuntaohjelman tarkoituksena on edistää ratkaisuja ja toimenpiteitä, joilla kulttuuriympäristöt nähdään tuottavina investointeina ja elinkeinotoimintaa edistävinä. (Keski-Suomen liitto 2010: 26.) Koska ympäristön laatu vaikuttaa olennaisesti ihmisten viihtyvyyteen, on sillä merkitystä myös hyvinvoinnin kannalta. 4.3. KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2015 Keski-Suomen hyvinvointistrategian 2015 mukaan kulttuuri tarjoaa hyvinvointialan näkökulmasta monia liittymäkohtia alan kehittämiseen. Kulttuuri voi toimia ennaltaehkäisevästi monissa elämän tilanteissa, se voi sisältyä osaksi kokonaisvaltaista kuntoutumista hoidon ja hoivan eri vaiheissa ja se tuo iloa ja virkitystä kaikille. Kulttuuri on osa elämänlaatua, jonka vuoksi kulttuurin liittäminen hyvinvointialan palvelutuotantoon on haaste tulevaisuuden toimijoille. Hyvinvointistrategian strategisiksi linjauksiksi on valittu kuusi teema-aluetta, jotka ovat - Ennaltaehkäisevä toiminta ja kansalaisen oma hyvinvoinnista huolehtiminen - Hyvinvointipalvelujen turvaaminen ja muutostarpeiden ennakointi - Hyvinvointialan työvoiman saanti ja osaamistaso - Hyvinvointitoimialan kehittäminen - Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäiseminen - Kansalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen ja vahvistaminen

17

Jokainen teema-alue sisältää strategisesti välttämättömimmät toimenpiteet, joiden toteutumista maakunnassa tulee tavoitella. (Keski-Suomen liitto) Vaikka toimenpiteissä ei kulttuuria nostetakaan esille, voidaan se kuitenkin aiempien huomioiden perusteella määritellä yhdeksi keinoksi ennaltaehkäisevään toimintaan, syrjäytymisen ehkäisemiseen ja kansalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukemiseen ja vahvistamiseen. Keski-Suomen hyvinvointistrategiaa 2020 laaditaan parhaillaan. 4.4. KESKI-SUOMEN KUNTIEN STRATEGIOISTA Myös Keski-Suomen kuntien strategioissa kulttuuri nähdään osana hyvinvointia. Alle on poimittu muutamia esimerkkejä niistä kuntastrategioista, joissa mainitaan kulttuurin merkitys niin yksilön kuin yhteisönkin hyvinvoinnille. Hankasalmen strategiassa on listattu viisi päämäärää vuosille 2010-2014. Yhtenä päämääränä on kuntalaisten hyvinvoinnin turvaaminen tehokkaasti ja taloudellisesti järjestetyillä palveluilla. Strategiassa mainitaan, että "Hyvien taloudellisten ja toiminnallisten käytänteiden levittäminen sekä innovatiiviset ja ennakkoluulottomat palveluratkaisut edellyttävät henkilöstön ja päättäjien uudistumiskykyä, osaamisen vahvistamista sekä vertaisoppimista. Kulttuuri-, liikunta- ja muut vapaa-ajan palvelut ovat olennainen osa hyvinvointia tulevaisuuden Hankasalmella." (Hankasalmi 2010.) Jyväskylän kaupungin strategiassa yhtenä strategisena tavoitteena on kuntalaisten osallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen panostamalla palveluihin, kulttuuritarjontaan ja hyvinvointipolitiikkaan. Kehityksen strategisiksi teemoiksi on valittu - Aktiivinen koulutus- ja sivistyskaupunki, jossa on nuorekas ja monikulttuurinen ilmapiiri - Sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttava hyvinvointipolitiikka sekä tehokas ja alueellisesti kattava palvelurakenne - Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä monipuolinen yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa (Jyväskylä 2010). Laukaan kunnan strategiassa 2009-2020 yksi strategisista päämääristä vuoteen 2020 on "Kuntalaisen huomioiva kunta". Tämä edellyttää strategian mukaan sitä, että "Kuntalaisen hyvinvointiin panostetaan niin palveluin, ympäristön kuin kulttuurin ja sivistyksen keinoin "kunta on asukasta varten" -ajatuksella. (Laukaa 2009.) Uuraisten kuntastrategiassa 2012 nostetaan esille muun muassa julkisten palvelujen toimivuus. Strategian mukaan Uuraisilla panostetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin esimerkiksi takaamalla kuntalaisille turvallisen ja virikkeellisen asuinympäristön. Tavoitteena on myös kuntalaisten yhteisöllisyyden ja elinvoiman lisääminen, keinona

18

nähdään muun muassa kirjastotoimen monipuolistaminen erityisesti kulttuuripalveluihin. (Uurainen 2008.)

19

5 HYVINVOINTIA TAITEESTA JA KULTTUURISTA - KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ KESKI-SUOMESTA Keski-Suomessa väestön hyvinvointia on pyritty taiteen ja kulttuurin keinoin edistämään erityisesti erilaisten hankkeiden kautta. Tässä luvussa esitellään lyhyesti joitakin käynnissä olevia tai jo päättyneitä hankkeita, joissa taiteen ja kulttuuritoiminnan keinoin on pyritty vaikuttamaan hyvinvointiin. Lisäksi esille nostetaan Jyväskylässä toimiva Kulttuuriluotsit sekä Jyväskylän kaupungin Taideapteekki. 5.1. KESKI-SUOMEN TAIDETOIMIKUNTA: TAITEESTA JA KULTTUURISTA HYVINVOINTIA -HANKKEET Keski-Suomen taidetoimikunta haki keväällä 2010 hankkeita, jotka työllistävät nuoria taiteilijoita ja kulttuuri- ja sosiaalialan ammattilaisia tuottamaan taidesisältöisiä hyvinvointipalveluja Keski-Suomeen. Avustusta myönnettiin yhteensä kahdeksalle hankkeelle, joista kuudessa työllistettiin nuori kuudeksi kuukaudeksi ja kahdessa hankkeessa viideksi kuukaudeksi. Seuraavassa lyhyet kuvaukset hankkeiden sisällöistä. Art Hysterian Juuret-projekti on poikkitaiteellinen, nuorten hyvinvointia edistävä projekti jota toteutetaan Saarijärven seudulla. Hankkeessa pyritään tutkimaan ja hahmottamaan projektiin osallistuvien nuorten omia juuria ja paikkaa maailmassa. Tavoitteena Juuret-projektilla on ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Päärahoitus hankkeelle tulee Suomen Kulttuurirahaston Myrsky-hankkeesta (ks. luku 5.3.). Taidetoimikunnan tuella hankkeeseen palkattiin teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) Pasi Saarinen kokopäiväiseksi tuottaja-ohjaajaksi. Jämsänkoskelainen J+J Teatteri palkkasi nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja Minna Kiven kehittämään nuortenryhmien toimintaa. Hankkeen tavoitteena on nuorten sosiokulttuurinen innostaminen, johon sisältyy esimerkiksi tutustuminen omaan itseen ja toisiin, sosiaalisten taitojen kehittäminen, onnistumisen kokemukset ja tätä kautta myös syrjäytymisen ehkäisy. Projektissa nuorista koottu teatteriryhmä valmisti joulukuussa 2010 ensi-iltaan tulleen näytelmän Joulupukki ja Noitarumpu. Näyttelemisen lisäksi nuoret pääsivät tutustumaan monipuolisesti myös muihin näytelmän valmistamiseen liittyviin toimiin, kuten lavastukseen ja puvustukseen. Jyväskylässä toimivassa MunDuuni-hankkeessa järjestetään nuorille monitaiteellisia työpajoja. Hankkeeseen sisältyy kahdenlaista työpajatoimintaa. Toiset työpajat on suunnattu yläkoulujen oppilaille, ja niiden tarkoituksena on tutkia nuorille tuttujen tilanteiden kautta omia rajoja ja vahvistaa assertiivisuutta. Toiset työpajat taas on suunnattu haasteellisissa elämäntilanteissa oleville nuorille suunnattuja työpajoja ja työpajojen kautta pyritään tukemaan nuorten itsetuntemuksen kehittymistä sekä

20

vahvistamaan kokemusta omasta elämänhallinnasta. Hanke on saanut rahoitusta valtakunnallisesta Myrsky-hankkeesta. Taidetoimikunnan tuella hankkeen tehtäviin palkattiin sosiaalialalle valmistunut Ella Myllymäki. Jyväskylässä ja Hankasalmella toimiva yksityinen lastensuojelulaitos Aura Oy palkkasi taidetoimikunnan tuella FM Pauliina Kinnusen järjestämään lapsille ja nuorille sanataidekerhoja ja ohjaustuokioita. Keski-Suomen Tanssin Keskuksen Tanssia ikäihmisille -hankkeeseen palkattiin kaksi tanssijaa, Elsa Heikkilä ja Noora Nenonen. Heidän työnkuvaansa kuului esiintyminen ja osallistavan toiminnan ohjaaminen sekä pitkäaikaishoidon että päiväkeskusten asukkaille. Tarkoituksena hankkeessa oli tarjota projektiin osallistuville ikäihmisille mahdollisuus tutustua tanssiin omakohtaisesti sekä avata mahdollisuuksia luovuuden, itsetunnon ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Erityisesti tavoitteena oli kiinnittää huomiota kiinnitetään pitkäaikaishoidon asukkaisiin, jotka usein jäävät päiväkeskuksissa järjestettävän toiminnan ulottumattomiin. Hankkeessa pyrittiin myös tarjoamaan palvelutalojen ja pitkäaikaishoidon työntekijöille uusia näkökulmia ja menetelmiä oman työn ja työyhteisön kehittämiseen. Jyväskylän kaupungin pitkäaikaishoidon palveluyksikkö haki Keski-Suomen taidetoimikunnalta avustusta kuvataiteilijan palkkaamiseen pitkäaikaishoidon palveluyksikköön. Hankkeessa haluttiin mahdollistaa vanhusten taiteen ja kulttuurin harrastaminen sekä siitä nauttiminen elämän loppuun asti. Tavoitteena oli taiteen avulla aktivoida ikäihmisiä ja tuottaa heille elämyksiä, elämänsisältöä ja iloa sekä lisätä heidän toimintakykyään. Hankkeeseen palkattiin kuvataiteilija Heidi Naumanen, joka kiersi eri pitkäaikaishoidon yksiköitä ja teki taidetta ikäihmisten kanssa esimerkiksi maalaten heistä kasvokuvia. Ikäihmisille tarjottiin myös itse mahdollisuus kokeilla kuvataiteen tekemistä. Naumasen hankkeen aikana tekemistä töistä järjestettiin Keljon palvelutalossa taidenäyttely, joka saavutti suuren suosion niin pitkäaikaishoidon asukkaiden kuin heidän omaistensa keskuudessa. Keski-Suomen Kirjailijat työllistivät omassa hankkeessaan runoilija Olli-Pekka Tennilän. Tennilän tavoitteena hankkeessa oli kartoittaa äänirunouden mahdollisuuksia Keski-Suomessa työpajojen ja esitysten kautta. Keski-Suomen Alueooppera palkkasi puolestaan tuottaja Annukka Jokelan työskentelemään Macbeth-produktioon. 5.2. ESR-RAHOITTEISET HANKKEET Hymykuopat-hanke on ESR-rahoitteinen, valtakunnallinen hanke, jossa Keski-Suomesta on mukana Keski-Suomen elokuvakeskus ja Keski-Suomen Tanssin Keskus ry. Salon kaupungin hallinnoiman hankkeen tarkoituksena on kehittää kulttuurialan kolmannen sektorin sekä kuntien välistä palvelutuotantoa. Hankkeessa on mukana 11 yhdistystä ja viisi kuntaa eri puolilta Suomea.

21

Keski-Suomessa hankkeessa Keski-Suomen elokuvakeskus ja Tanssin Keskus kehittävät yhdessä Hankasalmen kunnan kanssa erilaisia vanhusväestön hyvinvointia tukevia taidesisältöisiä palveluja. Erityisenä kohderyhmänä ovat laitosten erityisvanhukset. Tavoitteena on taidetoiminnan avulla muun muassa ylläpitää ja vahvistaa erityisvanhusten toimintakykyä ja hyvinvointia. (Hankasalmi 2010b.) Keski-Suomen elokuvakeskus on tuottanut hankkeessa muistoelokuvia. Palvelutalojen asukkaista koostuneet ryhmät osallistuivat syksyllä 2010 elokuvakeskuksen järjestämiin työpajoihin, jotka perustuivat ikäihmisten henkilökohtaiseen muistelutyöhön. Muistoista syntyi muistoelokuvia, kun muistelutyössä vanhat valokuvat ja tarinat yhdistettiin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi elokuvallisten menetelmien ja audiovisuaalisen tekniikan avulla. Muistoissa nousivat esille muun muassa lapsuus ja työhön liittyvät arkiset askareet. Elokuvista järjestetään yhteisiä katselutilaisuuksia työpajoihin osallistuneille sekä heidän omaisilleen ja hoitohenkilökunnalle. (Keski-Suomen elokuvakeskus 2011.) Keski-Suomen Tanssin Keskus on hankkeessa puolestaan tuottanut Hankasalmen palvelutaloihin erilaisia tanssin työpajoja, kuten Perinnettä puuhaten -tuolitanssityöpajan, sekä tanssiesityksiä ja niihin liittyviä keskustelutilaisuuksia. (Hankasalmi 2011.) Valtakunnallisessa Hyvän elämän palveluita kolmannelta sektorilta 2008-2010 -hankkeessa oli Keski-Suomesta mukana jyväskyläläinen kansantanssiyhdistys ISOn Tanhuujat. Yhdistys haluaa toiminnassaan korostaa yhdessä tekemistä ja monen ikäisten kohtaamista. Saatuaan omat vuokratilat käyttöön 2008 on yhdistys järjestänyt tanssikursseja niin lapsille ja nuorille kuin ikäihmisillekin. Lisäksi ISOn Tanhuujat on järjestänyt perheille suunnattuja teemapäiviä sekä tarjonnut työikäisille työkyvyn ylläpitoa varten työpaikkaliikuntaa. (ISOn Tanhuujat 2010.) 5.3. SUOMEN KULTTUURIRAHASTON MYRSKY-HANKE Suomen Kulttuurirahaston valtakunnallinen suurhanke Myrsky käynnistyi keväällä 2008. Se on suunnattu 13-17 -vuotiaille nuorille. Erityisesti hankkeessa on haluttu tavoittaa niin sanotut katvenuoret, joiden ote elämästä on irtoamassa. Hankkeen avulla nuorille halutaan tarjota mielekästä tekemistä ja uutta sisältöä elämään kulttuurin ja taiteen keinoin. Hanke päättyy Suomen Kulttuurirahaston osalta keväällä 2011, mutta toiminnalle ollaan saamassa jatkaja Kulttuurirahaston ulkopuolelta. Hankkeen jatko varmistuu maaliskuussa 2011. Selvityksen kirjoittamishetkellä Myrsky-hankkeesta on myönnetty rahoitusta yhteensä 83 ammattitaiteilijoiden ohjaamalle taidehankkeelle, ja niihin on osallistunut yhteensä yli 14 000 nuorta. Keski-Suomesta Myrsky-rahoitusta on myönnetty yhteensä kuudelle eri hankkeelle. (Myrsky 2011.)

22

Multialla järjestetty Halipula-musikaali oli multialaisten, maaseudulla asuvien nuorten taideharrastuksen mahdollistava iltapäiväkerho. Hankkeessa tuotettiin musikaali, jonka käsikirjoituksen pohjana toimi lasten ja nuorten omat tekstit. Musikaalin tekemiseen osallistuneet lapset ja nuoret pitivätkin tärkeänä sitä, että musikaalin kautta he saivat oman äänensä kuuluviin. "Haluamme kertoa aikuisille, mitä tunnemme. Usein aikuiset muka kuuntelevat, mutta eivät kuule. Ryhmänä uskallamme sanoa enemmän kuin yksin uskaltaisimme, pohti eräs musikaalin tähdistä Keskisuomalaisen haastattelussa 22.4.2008. (Myrsky 2011b, Keskisuomalainen 2008). Jyväskyläläisen Kartalla!-hankkeen tavoitteena oli puolestaan tuottaa nuorille onnistumisen ja osaamisen kokemuksia sanataiteen avulla. Poikkitaiteelliseen sanataideprojektiin osallistui yläasteikäisiä nuoria sekä tavallisista koululuokista että psykiatrista hoitoa saavista nuorista. Hankkeen tavoitteena oli nuorten minän vahvistaminen, virikkeiden antaminen sekä tunneilmaisun että suullisen ja kirjallisen ilmaisun vahvistaminen. (Myrsky 2011c) Katso! - Koko maailma tässä ja nyt -hanke toimii Jyväskylässä ja on suunnattu 13-17 -vuotiaille maahanmuuttajanuorille. Tarkoituksena hankkeessa on vahvistaa jyväskyläläisnuorten itsetuntoa ja kulttuuri-identiteettiä sekä tukea integroitumisprosessia yhteisötaiteen avulla. Hankkeeseen osallistuvat nuoret tapaavat viikoittain ja tekevät yhteisötaidetta, kuten tanssia, kädentaitoja, musiikkia ja lyhytelokuvia, lähinnä itseään varten mutta myös muiden nuorten ja kaupunkilaisten nähtäväksi ja koettavaksi. Hanke käynnistyi keväällä 2009 ja sen toiminta jatkuu vuoden 2011 loppuun. (Myrsky 2011d.) Äänen Vuoksi on Äänekoskella vuonna 2010 käynnistynyt hanke, jossa keskitytään ilmaisutaitoon ja teatterityöhön. Hankkeen kautta pyritään löytämään se, mitä nuoret oikeasti haluavat sanoa, mitä asioista käsitellä ja minkälaista teatteria tuottaa. Äänen Vuoksi muodostuu neljästä eri toimintaryhmästä, jotka jokainen toteuttaa esityksen omalla tavallaan. (Myrsky 2011e.) Neljän edellä esitetyn hankkeen lisäksi Myrsky-rahoitusta ovat saaneet myös saarijärveläinen Juuret-projekti sekä Jyväskylässä toimiva MunDuuni-hanke, joille myös Keski-Suomen taidetoimikunta myönsi avustusta (ks. luku 5.1.). Keski-Suomessa toteutetuissa Myrsky-hankkeissa korostuu mielestäni hyvin nuorten osallisuuden vahvistaminen. Hankkeissa työskennellään lasten ja nuorten omista lähtökohdista käsin ja tarjotaan heille mahdollisuus taiteen ja kulttuurin keinoin tuoda esille omat ajatuksensa ja näkökulmansa erilaisista asioista. Kuten Halipula-musikaalista tehdyssä Keskisuomalaisen artikkelissakin todetaan, taiteen keinoin lapset ja nuoret voivat saada aikuiset oikeasti kuuntelemaan. Hankkeiden kautta edistetäänkin myös lasten, nuorten ja aikuisten välistä vuorovaikutusta.

23

5.4. ELY-KESKUS: NUORTEN TYÖLLISTÄMISHANKKEET Keski-Suomen ELY-keskus myönsi 2010 keväällä 140 000 euroa rahoitusta nuorten työllistämiseen kulttuurialalla. Viisi hanketta sai avustusta nuorten taiteilijoiden ja muiden luovien alojen työntekijöiden työllistämiseksi ja kuudelle hankkeelle myönnettiin avustusta nuorten työllistämiseksi taiteen, kulttuurin ja luovien alojen kolmannen sektorin kehittämishankkeisiin. Rahoitus saatiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja se oli osa laajaa nuorten työllistämispakettia, jolla pyrittiin nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. ELY-keskus ja Keski-Suomen taidetoimikunta käsittelivät hakemukset yhteistyössä. Osassa avustusta saaneissa hankkeissa tavoitteena oli kokeilla luovan alan toimijan työtä hyvinvointialalla. (Keski-Suomen ELY-keskus 2010). Seuraavassa lyhyet kuvaukset näistä hankkeista. Hankasalmen kunnan kulttuuri- ja sosiaalitoimelle myönnettiin avustusta yhteisötaiteilijan palkkaamiseen Hankasalmen kuntaan. Yhteisötaiteilijaksi palkattiin soveltavan teatterin ammattilainen Suvi Rehell. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kuntalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua kulttuuri- ja muihin vapaa-ajan harrastuksiin, lisätä yhteisöllisyyttä sekä sosiaalinen vahvistaminen. Hankkeen toivotaan erityisesti tavoittavan ne kuntalaiset, joita nykyiset palvelut syystä tai toisesta ei tavoita. (Hankasalmi 2011b.) Jyväskyläläinen Eino Roiha -säätiö sai avustusta senioribänditoiminnan käynnistämiseen. Tarkoituksena hankkeessa on kartoittaa hoitolaitoksissa asuvien ikäihmisten musiikkiharrastuksia ja -valmiuksia ja aktivoida halukkaat asukkaat musisoimaan omaehtoisesti yhdessä. Lisäksi projektia seuraavan vaiheen tavoitteena on kehittää toimiva malli vanhustenhoitolaitoksissa kiertävänä aktivoivana bändiohjaajana toimivalle yhteisömuusikolle sekä kehittää myös tehtävään soveltuva koulutusohjelma. (Keski-Suomen ELY-keskus 2010.) Suomen käsityön museo palkkasi avustuksen turvin 27-vuotiaan Riina Töyrylän. Hänen tehtävänään oli luoda kaksi erilaista työvälinettä hoitotyön tueksi. Töyrylä valmisti sekä vanhuksille suunnatun muistelusalkun että mielenterveyskuntoutujille tarkoitetun ensiapulaukun. Muistelusalkun avulla muistellaan kansakouluaikoja ja ensiapulaukun tarkoituksena on antaa hoidettaville positiivinen kuva taiteesta ja käsitöistä sekä heistä itsestään taiteen kokijoina ja tekijöinä. (Suomen käsityön museo 2011.) Arjen Taide -hanke on Jyväskylän Taiteilijaseura ry:n hanke, jonka tavoitteena on tuoda kuvataide lähelle ihmisten jokapäiväistä arkista ympäristöä päiväkoteihin, kouluihin, työpaikoille, vanhainkoteihin ja sairaaloihin. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on työllistää kuvataiteilijoita oman asuinympäristönsä yhteyteen sekä lisätä kuvataiteen arvostusta ja taiteen tuntemusta eri väestöpiireissä. ELY-keskukselta

24

saadulla avustuksella palkattiin hankkeeseen tuottaja puoleksi vuodeksi. (Keski-Suomen ELY-keskus 2010.) Avustusta myönnettiin myös Teatterikone ry:lle tuottajan palkkaamiseen Forum-teatteria nuorille! -hankkeeseen. Hanke on suunnattu yläkouluikäisille nuorille ja heidän kanssaan työskenteleville. (Keski-Suomen ELY-keskus 2010.) Forum-teatteri on yleisöä osallistava teatterimuoto, jonka tarkoituksena on käsitellä ja kokeilla, miten erilaiset toimintatavat vaikuttavat tilanteisiin, jossa tapahtuu sortoa. Osallistumisen myötä pyritään yksilöiden ja yhteisöjen voimaantumiseen. Teatteriesitykset on käsikirjoitettu nuorten omien tarinoiden pohjalta ja jokaisella esityksellä on oma teemansa, kuten kiusaaminen, päihteiden käyttö tai läheisen itsemurha. (Teatterikone ry 2011.) 5.5. JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU: LYSTI-HANKE Jyväskylän ammattikorkeakoulun Lysti-hankkeen tavoitteena on edistää luovien menetelmien hyödyntämistä ikääntyneiden, psykiatristen potilaiden ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden hoito- ja kuntoutustyössä. Hankkeessa kehitetään tapoja, joilla luovan toiminnan menetelmät saadaan otettua käyttöön osaksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstön jokapäiväistä hoito- ja kuntoutustyötä sekä pyritään rakentamaan henkilöstölle luovan toiminnan menetelmien koulutusmalli. Hankkeessa pyritään myös kehittämään luovan alan ja sosiaali- ja terveysalan rajapintoihin syntyviä työtapoja ja palvelumalleja. Tärkeänä nähdään myös tiedon lisäämisen yritystoiminnan kehittäjille ja päättäjille luovien alojen mahdollisuuksista. 5.6. KESKI-SUOMEN LIITTO: TYÖHYVINVOINTIA TAITEEN JA KULTTUURIN KEINOIN Yksi Keski-Suomen Liiton vuoden 2011 kärkihankkeista on Työhyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin. Hankkeen tavoitteena on rakentaa teeman ympärille toimintamalli, jossa yhdistyvät koulutus, asiantuntijapalvelut, henkilöstön kehittäminen ja erilaiset yhteistyöprojektit. Yhteistyökumppaneina ovat muun muassa Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kaupunki, Eino Roiha -säätiö, Suomalainen musiikkikampus, Keski-Suomen Käsi- ja taideteollisuus sekä Keski-Suomen taidetoimikunta. (Keski-Suomen Liitto 2010.) 5.7. KULTTUURILUOTSIT Kulttuuriluotsit ovat Jyväskylän museoiden kouluttamia vapaaehtoisia vertaisoppaita, joita yksityiset ihmiset, päiväkeskukset, laitokset, järjestöt sekä erilaiset tukea tarvitsevat ryhmät voivat pyytää mukaansa esimerkiksi museokäynnille. Luotsit eivät

25

ole ammattioppaita, vaan heidän tarkoituksensa on toimia "maallikko-oppaana" taideannoksiin ja houkutella mukaan uusiin kokemuksiin. Kulttuuriluotsitoiminnan taustalla vaikuttaa ajatus siitä, että taiteen ja kulttuurin harrastaminen lisää hyvinvointia ja parantaa myös ikääntyneiden, laitoksissa asuvien ja ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämänlaatua. (Jyväskylän taidemuseo 2011.) Kulttuuriluotsit edistävätkin työssään taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Sen lisäksi, että kulttuuriluotsitoiminnalla tuotetaan hyvinvointia luotsattaville henkilöille ja ryhmille, on toiminnalla paljon positiivista vaikutusta myös kulttuuriluotsien elämään. Kulttuuriluotsina toimiminen lisää kulttuuriharrastuneisuutta ja kiinnostusta kulttuuriympäristöön, kasvattaa itseluottamusta sekä tuo lisää sisältöä elämään. (Manerus 2009). Kulttuuriluotsitoiminta edistääkin hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin monella eri tavalla. 5.8. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TAIDEAPTEEKKI Taideapteekki on Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kulttuuripalvelujen toteuttamaa ikääntyneille suunnattua kulttuuritoimintaa. Taideapteekki on päiväkeskusten esiintyjä-, työpaja- ja projektipankki, josta Jyväskylän päiväkeskukset voivat valita viiden napin arvosta ohjelmaa. Vuonna 2011 Taideapteekissa on tarjolla esimerkiksi erilaisia musiikkiesityksiä, tanssia ja yhteislaulua. (Jyväskylän kaupunki 2011.)

26

LÄHTEET

Allardt, Erik (1976). Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. von Brandenburg, Cecilia (2008). Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä. Opetusministeriön julkaisuja 2008: 12.

27

Haatainen, Jussi (2011). Tekijät tapahtumien takana - raportti keskisuomalaisista kulttuuriyhdistyksistä. Keski-Suomen taidetoimikunnan julkaisuja. Lainattu 26.5.2011: http://www.kstaide.net/tiedotteet/Kulttuuriyhdistysraportti.pdf Hankasalmi (2010a). Hankasalmi - hyvän arjen kunta. Kunnan strategia 2010-2014. Hankasalmi (2010b). Hymykuopat-hanke 2009-2011 Hankasalmella. Lainattu 24.2.2011: http://www.hankasalmi.fi/kulttuuritoimi/hymykuopat.html Hankasalmi (2011a). Ikääntyvät. Lainattu 24.2.2011: http://www.hankasalmi.fi/kulttuuritoimi/tiedotteet/hymykuopat_.html Hankasalmi (2011b). Yhteisötaide. Lainattu 24.2.2011: http://www.hankasalmi.fi/kulttuuritoimi/tiedotteet/yhteisotaiteilija_tyossaan.html ISOn Tanhuujat (2010). Hyvän elämän palveluita kolmannelta sektorilta. Lainattu 24.2.2011: http://isontanhuujat.sporttisaitti.com/yhdistys/hyvan_elaman_palveluita_kolmanne/ Jyväskylä (2010). Jyväskylän kaupungin kehitysaallot. Jyväskylän kaupunkistrategia. Jyväskylä (2011). Taideapteekki. Lainattu 24.2.2011: http://www.jkl.fi/kulttuuri/palvelut/taideapteekki Jyväskylän Taiteilijaseura (2010). Art Forum - taidetta kauppakeskuksen arkeen. Lainattu 25.2.2011: http://www.jkltaiteilijaseura.net/tiedotteet/10_art_forum.htm Keski-Suomen elokuvakeskus (2011). Muistoelokuvia. Lainattu 24.2.2011: http://www.ksek.fi/www/index.php?option=com_content&task=view&id=176' Keski-Suomen ELY-keskus (2010). ELY-keskukselta tukea nuorten työllistämiseen kulttuurialalla. Lainattu 24.2.2011: http://www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2010/Sivut/ELY-keskukselta_tukea_nuorten_tyollistamiseen_kulttuurialalla.aspx Keski-Suomen Liitto (2010). Keski-Suomen kärkihankkeet 2011. Lainattu 24.2.2011: http://www.keskisuomi.fi/filebank/11433-kh2011_www.pdf Kokos (2010). Kolmannella lähteellä. Hyvinvointipalveluja kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön aloilta. Lainattu 24.2.2011: http://www.kolmaslahde.fi/images/stories/kolmannella_lahteella_julkaisu.pdf Laukaa (2009). Sydämellinen Laukaa 2009-2020. Kuntastrategia valtuustokaudelle 2009-2012.

28

Liikanen, Hanna-Liisa (2003). Taide kohtaa elämän: Arts in hospital -hanke ja kulttuuritoiminta itäsuomalaisten hoitoyksiköiden arjessa ja juhlassa. Helsinki Manerus, Milka (2009). Kulttuuriluotsit. Matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa Jyväskylässä. Humanistisen ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Lainattu 24.2.2011: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/4922/Manerus_Milka.pdf?sequence=1 Myrsky (2011a). Mikä on Myrsky. Lainattu 24.2.2011: http://www.myrsky.info/index.php?option=com_content&view=article&id=2&Itemid=10 Myrsky (2011b). Halipula. Lainattu 24.2.2011: http://www.myrsky.info/index.php?option=com_content&view=article&id=42&Itemid=31 Myrsky (2011c). Kartalla! Lainattu 24.2.2011: http://www.myrsky.info/index.php?option=com_content&view=article&id=76&Itemid=68 Myrsky (2011d). Katso! - Koko maailma tässä ja nyt. Lainattu 24.2.2011: http://www.myrsky.info/index.php?option=com_content&view=article&id=118&Itemid=88 Myrsky (2011e). Äänen Vuoksi. Lainattu 24.2.2011: http://www.myrsky.info/index.php?option=com_content&view=article&id=230&Itemid=148 OPM (2002). Taide on mahdollisuuksia. Ehdotus valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittiseksi ohjelmaksi. Ruusuvirta, Minna (2010). Selvitys kuntien yhteistoiminnasta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmannen sektorin kanssa hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa. STM (2007a). Hyvinvointi 2015 -ohjelma. Sosiaalialan pitkän aikavälin tavoitteita. STM (2007b). Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - vahvuus uusiin palvelurakenteisiin. Lainattu 24.2.2011: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=41254&name=DLFE-4608.pdf Suomen käsityön museo (2011). Ensiapulaukku ja hoitosalkku. Lainattu 24.11.2011: http://www.craftmuseum.fi/tiedotteet/10_salkku.htm

29

Teatterikone ry (2011). Forumin nuoret. Lainattu 24.11.2011: http://www.teatterikone.fi/esitykset/forum-teatterihanke/ Työterveyslaitos (2011). Työhyvinvointi. http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/Sivut/default.aspx Uurainen (2008). Uuraisten kuntastrategia 2012. YLE (2011). ILMIÖITÄ: Taide edistää työhyvinvointia. Lainattu 25.2.2011: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/02/taide_edistaa_tyohyvinvointia_2371321.html?origin=rss