1

Suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma Sipoossa

Hyväksytty Sipoon suomenkielisessä koulujaostossa 2011

2

Sisältö1. Perusteet .................................................................................................................................. 4

1.1. Arvot ja toiminta-ajatus..................................................................................................... 41.2 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet............................................................................ 51.3 Perusopetuksen rakenne......................................................................................................... 51.4 Toimintakulttuuri oppimisympäristö ja työtavat ..................................................................... 61.5 Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen ...................................................................... 61.6 Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen ........................................................................ 12

1.6.1 Arvioinnin tavoitteet ..................................................................................................... 121.6.2 Itsearviointi .................................................................................................................. 121.6.3 Arviointi koulun tasolla ................................................................................................ 121.6.4 Arviointi kunnan tasolla ................................................................................................ 12

2. Yhteistyö ............................................................................................................................... 142.1 Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa ...................................................... 142.2 Kodin ja koulun yhteistyö .................................................................................................... 142.3 Yhteistyö muiden tahojen kanssa ......................................................................................... 162.4 Kerhotoiminnan järjestäminen ............................................................................................. 162.5 Aamu- ja iltapäivätoiminta .................................................................................................. 172.6 Yhteistyö ruotsinkielisen koulutoimen kanssa ...................................................................... 17

3. Oppilasarviointi ..................................................................................................................... 183.1 Opinnoissa etenemisen periaatteet ....................................................................................... 183.2 Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ........................................................................ 183.3 Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinninkriteereihin ................................................................................................................................ 193.4 Käyttäytymisen arviointi ..................................................................................................... 203.5 Arviointimenettely ja todistukset ......................................................................................... 21

3.5.1 Todistukset ja niiden käyttö .......................................................................................... 234. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki .......................................................................................... 25

4.1 Kolmiportainen tuki ............................................................................................................ 254.1.1 Yleinen tuki .................................................................................................................. 254.1.2 Tehostettu tuki .............................................................................................................. 264.1.3 Erityinen tuki ................................................................................................................ 274.1.4 Yksilölliset suunnitelmat .............................................................................................. 28

5. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot .............................................................................. 295.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki .......................................................................................... 30

5.1.1 Tukiopetus .................................................................................................................... 305.1.2 Osa-aikainen erityisopetus ................................................................................................ 30

3

5.1.3 Erityisopetus ................................................................................................................. 305.1.4 Joustavat opetus- ja koejärjestelyt ................................................................................. 315.1.5 Joustavat ryhmät ja samanaikaisopetus ......................................................................... 315.1.6 Eriyttäminen ................................................................................................................. 315.1.7 Apuvälineet .................................................................................................................. 315.1.8 Tulkkaus tai avustajapalvelut ........................................................................................ 315.1.9 Kerhotoiminta sekä aamu- ja iltapäivätoiminta.............................................................. 325.1.10 Erityisluokkaan sijoittaminen ...................................................................................... 325.1.11 Yksilöllinen tuntisuunnitelma ..................................................................................... 325.1.12 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja oppiaineesta vapauttaminen ................... 325.1.13 Pidennetty oppivelvollisuus ........................................................................................ 335.1.14 Toimialueittain opiskelu ............................................................................................. 33

5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki .................................................................................................. 335.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö ................................................................................. 335.2.2 Ohjauksen järjestäminen ............................................................................................... 365.2.3 Oppilaanohjaus ............................................................................................................. 375.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta ............................................................................... 39

5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta ...................................................................................... 405.4 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen ...................................................................... 41

5.4.1 Oppilashuolto ............................................................................................................... 415.4.2 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen ..................................... 42

6. Tietostrategia......................................................................................................................... 436.1. Johdanto ......................................................................................................................... 436.2 Oppilaat............................................................................................................................... 43

6.2.1 Luokkien 1-2 TVT -opetussuunnitelma ......................................................................... 436.2.2 Luokkien 3-6 TVT- opetussuunnitelma ......................................................................... 446.2.3 Luokkien 7-9 TVT –opetussuunnitelma ........................................................................ 45

6.3 Opettajat .............................................................................................................................. 456.3.1 Opettajien osaaminen .................................................................................................... 45

6.4 Laitteet ohjelmat ja kalusteet ............................................................................................... 456.5 Koulun lähiverkko ja verkkoyhteydet .................................................................................. 456.6. Tietoturva ........................................................................................................................... 466.7 Tukihenkilöt ja laitevastaavat .............................................................................................. 46

6.7.1 Tekninen tuki................................................................................................................ 466.7.2 Pedagoginen tuki .......................................................................................................... 466.7.3 AV –vastaava ............................................................................................................... 466.7.4 Sähköisen viestinnän vastaava ...................................................................................... 47

4

6.8 Arviointi .............................................................................................................................. 477. Tuntijako ............................................................................................................................... 478. Kieliohjelma .......................................................................................................................... 489. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain ...................................................................... 48

9.1 Äidinkieli ja kirjallisuus ...................................................................................................... 489.2 Toinen kotimainen ja vieraat kielet ...................................................................................... 63

9.2.1 Toinen kotimainen kieli, ruotsi ..................................................................................... 649.2.2 Englanti ........................................................................................................................ 729.2.3 Saksa ............................................................................................................................ 75

9.3 Valinnaiset kielet ................................................................................................................. 789.5 Matematiikka ...................................................................................................................... 839.6 Ympäristö- ja luonnontieto .................................................................................................. 969.7 Biologia ja maantieto ......................................................................................................... 1019.8 Fysiikka ja kemia .............................................................................................................. 1099.9 Uskonto ja elämänkatsomustieto........................................................................................ 1179.10 Historia ........................................................................................................................... 1409.11 Yhteiskuntaoppi .............................................................................................................. 1449.12 Musiikki .......................................................................................................................... 1469.13 Kuvataide ........................................................................................................................ 1539.14 Tekstiilityö, tekninen työ ja kotitalous ............................................................................. 1619.15 Liikunta ja terveystieto .................................................................................................... 175

10. Kielikylpyopetus ................................................................................................................... 189

1. Perusteet

1.1. Arvotjatoiminta-ajatus

Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnonmonimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuudenhyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien javapauksien kunnioittamista.Opetuksen perusta on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisenpohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa.

Sipoon kunnan visio on: Sipoo on itsenäinen, kaksikielinen, luonnonläheinen ja uudistushakuinen

5

kunta, jossa on hyvä elää, asua ja tehdä työtä. Sipoon suomenkielisen koulutoimen visioksi ontästä johdettu: Eväät hyvään elämään.

Sipoon suomenkielisen koulutoimen arvopohjassa tulee esiin jokaisen oppijan ominaislaadunkunnioittaminen ja pyrkimys luoda jokaiselle hyvät mahdollisuudet käyttää kykyjään ja osallistuatäysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan. Suomenkielinen koulutoimi edistää kestävän kehityksentoteumista toiminnassaan. Sipoolaisia koulutusarvoja ovat myös turvallisen yhteisöllisyydenrakentaminen kouluihin sekä halu uudistaa opetusta tulevaisuuden tarpeita täyttäväksi. Koulujenkehitystyö tukeutuu monipuolisiin opetusmenetelmiin, yhteistyöhön kotien kanssa sekä lapsenaloitteellisuuteen ja toiminnallisuuteen.Kaksikielisessä kunnassa tärkeä arvo on ruotsinkielisen kulttuurin arvostaminen ja yhteistyömolempien kieliryhmien välillä.

Sipoon kunnan voimassaoleva koulutuspoliittinen ohjelma määrittelee Sipoon koulutoimentoiminta-ajatukseksi: Kouluissa opiskellaan turvallisissa ja innovatiivisissa oppimisympäristöissä,jolloin tavoitteena on kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen, tarpeellisten tietojen jataitojen hallintaan, tasa-arvoon ja elinikäiseen oppimiseen.

1.2Yleisetkasvatuksenjaopetuksentavoitteet

Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sentehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaaoppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekälisätä suvaitsevuutta, yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa.Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveenitsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saadavalmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa.Perusopetuksen on tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielenkehitystä.

Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yksilöllisten oppimisvalmiuksienhuomioimisella pyritään kiireettömyyteen ja oppimisen ilon säilymiseen.Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksentehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamistasekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänäon myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- jatoimintatapoja.

1.3Perusopetuksenrakenne

Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Tätä kokonaisuutta tukevatesimerkiksi aihekokonaisuudet sekä opettajien yhteistyötä vaativat opetuksen nivelkohdat.

Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisestiesiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt jajohdonmukainen kokonaisuus.Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää oppilaan valmiuksiamyöhempää työskentelyä ja oppimista varten.Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjataoppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä.Kuvaukset valinnaisaineista löytyvät koulujen työsuunnitelmista.

6

1.4Toimintakulttuurioppimisympäristöjatyötavat

Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kauttaoppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaankasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- jakäyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu.Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivätsekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tuleekonkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin javuorovaikutteinen. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurinluomiseen ja sen kehittämiseen.Toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet kirjataan vuosittain työsuunnitelmaan taiopetussuunnitelman koulukohtaiseen osioon. Sen kehittymistä ja tilaa arvioidaan vuosittain kouluntoimintakertomuksessa.

Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöidenja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat.Oppimisympäristöön kuluu ilmapiiri, varsinainen koulurakennuksen sekä muu rakennettu ympäristöja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että nemahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Oppimisympäristönvarustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi.Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota.Oppimisympäristön on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaanterveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänenaktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilastaasettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalla tulisi olla mahdollisuusosallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen.Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistävuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmänjäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestävastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.Oppimisympäristöjen paikalliset kuvaukset tehdään koulun työsuunnitelmaan tai koulukohtaisiinopetussuunnitelmiin. Erityisesti kuvataan oppimisympäristön koulutyön tavoitteiden toteutumistaedistäviä ja rajoittavia tekijöitä. Kouluissa tehdään vuosittain itsearviointi ja sen tuloksistaraportoidaan toimintakertomuksissa. Toimintakertomuksessa arvioidaan kuinka vahvuuksia onpystytty käyttämään hyväksi ja mitä on voitu tehdä oppimisympäristön kielteisille tekijöille.

Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja,työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto-ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eriikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin.Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan ettäkoko ryhmän oppimista ja työskentelyä.Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot jataustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmänkanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus.Erilaisten työtapojen käyttöä ja niistä saatuja kokemuksia kuvataan koulujentoimintakertomuksissa.

1.5Aihekokonaisuudetjaopetukseneheyttäminen

7

Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Eheytetyn opetuksen tavoitteena on ohjatatarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaenyleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä.

Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteetja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat, varsinkin kokonaan ainejakoisessaopetuksessa, kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajankoulutushaasteisiin.Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaankehitysvaiheen edellyttämällä tavalla.Aihekokonaisuudet on jaettu eri luokka-asteille siten, että

jokaista aihekokonaisuutta opetetaan vähintään kaksi kertaa perusopetuksen aikana aihekokonaisuutta käsitellään samanaikaisesti vähintään kolmessa eri oppiaineessa

Aihekokonaisuutta käsitellään ainakin niissä oppiaineissa, jotka on mainittu ko aihekokonaisuudenkohdalla.

Koulun vuosittaiseen työsuunnitelmaan tulee sisällyttää aihekokonaisuuksientoteuttamissuunnitelma, jonka ko. oppiaineita opettavat opettajat tekevät yhdessä.

Aihekokonaisuudet ovat:

1. IHMISENÄ KASVAMINEN

Käsitellään ainakin 3. ja 7.luokalla seuraavissa oppiaineissa3.luokka: uskonto, elämänkatsomustieto, liikunta ja musiikki7.luokka : biologia, uskonto, elämänkatsomustieto, liikunta

Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukeaoppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luodakasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoonja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaaainutkertaisuuttaan

arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä.

KESKEISET SISÄLLÖT

fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteidentunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä

oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia

yhteistoimintatapoja.

2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS

8

Käsitellään ainakin 5. ja 8.luokalla seuraavissa oppiaineissa5.luokka:äidinkieli ja kirjallisuus, uskonto, elämänkatsomustieto, musiikki8.luokka: historia, maantieto, vieraat kielet, musiikki/ kuvataide

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilastaymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään omakulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen jakansainvälisyyteen.

TAVOITTEETOppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään

suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaistakulttuuria

ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään omansukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä

tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimiamonikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä

ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle.

KESKEISET SISÄLLÖT

oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen

yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys.

3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO

Käsitellään ainakin 5. ja 7.luokalla seuraavissa oppiaineissa5.luokka: vieraat kielet, äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide7.luokka vieraat kielet, äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide

Viestintä- ja mediataito aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- javuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää mediankäyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistäviestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään

hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja

esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti

9

käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissavuorovaikutustilanteissa.

KESKEISET SISÄLLÖT

omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja

monimediaalisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka.

4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS

Käsitellään ainakin 4. ja 9.luokalla seuraavissa oppiaineissa4.luokka: kuvataide, ympäristö- ja luonnontieto, äidinkieli ja kirjallisuus9.luokka: matematiikka, historia, maantieto, terveystieto

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilastahahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittaviavalmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin jatoimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi,päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilastamuodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä,toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta

muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta

omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan

yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan

omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja

yhteiskunnalle.

KESKEISET SISÄLLÖT perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä

työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan

vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä

työelämään tutustuminen.

10

5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, KESTÄVÄ KEHITYS

Käsitellään ainakin 2. ja 7.luokalla seuraavissa oppiaineissa2.luokka: kuvataide, ympäristö- ja luonnontieto, käsityö7.luokka: kuvataide, maantieto, biologia, uskonto ja elämänkatsomustieto

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuudenpäämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisenhyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestäväänelämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuudenrakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.

TAVOITTEETOppilas oppii

ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset janiiden välisen yhteyden

havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämäänsyitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi

arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävänkehityksen edellyttämiä toimintatapoja

edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia jamahdollisuuksia globaalilla tasolla

ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistätulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta.

KESKEISET SISÄLLÖT

ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa jaelinympäristössä

yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot

toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta.

6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE

Käsitellään ainakin 1. ja 9.luokalla seuraavissa oppiaineissa1.luokka: liikunta, ympäristö- ja luonnontieto, matematiikka9.luokka: liikunta, uskonto, elämänkatsomustieto, äidinkieli ja kirjallisuus

Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämäänturvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseenkäyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimiaerilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekätoimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi

edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti

11

toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja.

KESKEISET SISÄLLÖT onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut

7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA

Käsitellään ainakin 6. ja 8.luokalla seuraavissa oppiaineissa6.luokka: fysiikka ja kemia, äidinkieli ja kirjallisuus, käsityö8.luokka: maantieto, biologia, käsityö

Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisensuhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme.Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista,opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia jatasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneidentoimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan erisektoreilla ja ympäristössä

käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien

päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen.

KESKEISET SISÄLLÖT teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri

aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia.

Kooste siitä, millä luokilla aihekokonaisuudet ainakin käsitellään perusopetuksen aikana:

12

1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk6 5 1 4, 3, 2 7, 3, 1,5 7, 2, 4,6

1.6Toiminnanarviointijajatkuvakehittäminen

1.6.1Arvioinnintavoitteet

Perusopetuksen tavoitteiden toteutumista seurataan arvioinnin ja kehittämisen avulla. Nopeastimuuttuvassa yhteiskunnassa perusopetus vastaa ajan haasteisiin tekemällä jatkuvaa,prosessinomaista kehitystyötä. Kouluja kehitetään oppiviksi organisaatioiksi.Koulutuksen tuloksellisuutta arvioidaan sekä pedagogiselta että taloudelliselta kannalta.Pedagoginen arviointi käsittää muun muassa koulun kasvatustyön onnistumisen, monipuolistentyötapojen käytön sekä tiedollisten tulosten tarkkailua. Taloudellinen arviointi sisältää resurssienriittävyyden arviointia sekä sitä, onko annettuja resursseja käytetty optimaalisesti.

1.6.2Itsearviointi

Yksittäisen opettajan itsearvioinnin tavoitteena on arvioida opetussuunnitelmassa ja vuosittaisessatyösuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista omassa työssään. Arvioinnista saamiensakokemusten pohjalta opettaja suunnittelee monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja, jotkaparhaiten soveltuvat tiettyihin opetustilanteisiin ja opetusjaksoihin.Opettajan, oppilaiden ja vanhempien keskusteluissa opettaja saa palautetta opetustyöstään jakotien opetukseen ja kasvatukseen liittyvistä toiveista.Kehityskeskusteluissa opettajalla on mahdollisuus arvioida työskentelyään yhdessä rehtorinkanssa.

1.6.3Arviointikouluntasolla

Koulun tasolla arviointia tapahtuu keskusteluissa opettajien, oppilaiden ja vanhempien kesken.Opettajainkokoukset, vanhempainillat, vanhempainyhdistysten kokoukset, erilaiset kyselyt jakolmikantakeskustelut ovat esimerkkejä koulun tason arviointifoorumeista. Osana koulunitsearviointia on osallistuminen kunnan koordinoimaan koulutuksen arviointiin. Arviointitehtävä voiolla joko koulutusjaoston määräämä tai oman koulun aloitteesta tapahtuvaa toimintaa. Koulunarviointivastaavan tehtävänä on koordinoida ja vastata oman yksikkönsä koulutuksen arvioinnista.Koulujen rehtorit vastaavat koulujensa pedagogisesta kehittämisestä sekä taloudellisten resurssientehokkaasta käytöstä yhteistyössä opettajakunnan ja muun henkilökunnan kanssa.Työsuunnitelmissa ja toimintakertomuksissa selvitetään koulujen toiminnan tavoitteita ja niidentoteutumista.

1.6.4Arviointikunnantasolla

Tavoitteet

Kunnan tasolla koulutuksen järjestäjä arvioi antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.Arvioinnin tarkoituksena on turvata koulutusta koskevan lainsäädännön tarkoituksen toteutuminen,tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Koulutuksen arvioija edistääkoulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta tuottamalla päätöksentekijöille ja kehittäjille

13

luotettavaa arviointitietoa, joka tukee koulutuksen laadun kehittämistä. Kunnan tasolla arvioidaanoppimistuloksia, oppimisympäristöä, keskeisiä kasvatus- ja opetustavoitteita sekä tehdään erilaisiatila-arviointeja.

Arvioinnin kehittämisen yhtenä tavoitteena on tukea koulujen uudistumista. Arvioinnin tulee myöstukea opettajaa työssään. Paikallisen ja yksikkötason oman arvioinnin kehittymistä edistetäänmuun muassa määrittelemällä hyvän koulutuksen, opetuksen ja arvioinnin tunnuspiirteitä,kehittämällä erilaisia arviointimalleja ja menetelmiä sekä mittareita yhteistyössä.

Arviointijärjestelmä

Arviointijärjestelmän kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota arviointiraporttien johtopäätöstenselkeyteen, luotettavuuteen, tiedottamiseen, avoimuuteen ja arviointiyhteistyöhön. Arvioinnin tuleeolla myös koulutuspolitiikan toimivuuden ja koulutuksen kehittämistarpeiden kannalta osuvaa.

Sipoon kunnan koulutusjohtajasta ja koulujen opettajaedustajista koostuu säännöllisestikokoontuva arviointivastaavien ryhmä, joka suunnittelee ja koordinoi koko kunnan tasollatapahtuvaa arviointia. Arviointivastaavat käyvät läpi arviointien tulokset opettajienkokouksissatoimenpide-ehdotuksineen ja esittelevät koulutusjohtajan tukena koulutusjaostolle arviointientuloksia ja toimenpidesuosituksia.

Arviointitiedon kumulatiivisuuden seuraamiseksi luodaan arviointipankki, jonka tietoja kaikkiasianosaiset voivat hyödyntää. Arviointitiedon pitää olla helposti saatavilla. It-teknologiaahyödynnetään arviointiympäristön käytössä.

Tavoitteena on, että arviointitulokset, toimenpidesuositukset ja muu tärkeä arviointitieto julkistetaanja levitetään viiveettä. Arviointitieto toimitetaan avoimuusperiaatteen mukaisesti niille, joille tieto onpäätöksenteon, kehittämisen tai muun koulutuksellisen syyn vuoksi merkityksellistä.

Arviointitapa

Koulutuksen järjestäjän oman arvioinnin tulee olla systemaattista ja säännöllistä, ja sen tuleekattaa myös oppilaitoskohtainen arviointi. Arvioinnin tulee olla johdonmukaista, ennakoitavissaolevaa ja tavoitteiden mukaista kehitystä tukevaa. Sipoon kunnan koulutoimelle luodaan omaarviointisuunnitelma.

Kunnan arviointivastaavat luovat "Hyvän opetuksen kriteerit". Koulutuspoliittisen ohjelman pohjaltamuokattujen "Hyvän opetuksen kriteereiden" tarkoituksena on antaa vanhemmille ja päättäjilletietoa Sipoon koulutoimen tilasta. Arvioinnin ohjelma, toimintaperiaatteet ja kriteerit tehdäännäkyviksi, jotta kaikilla toimijoilla olisi tiedossa, miten eri kohteita ja toimintaa arvioidaan.

Arvioinnin vaikuttavuus

Koulutuksen arvioinnin vaikuttavuutta voidaan lisätä tiedottamalla arviointituloksista tehokkaasti jaanalysoimalla arviointien merkitystä ja jalostamalla kehitystoimia. Toimenpide-ehdotuksistakeskustellaan. Keskeiseksi kehittämiskohteeksi nostetaan tulosten tehokas käyttäminen uusiatavoitteita asetettaessa ja toimintaa suunniteltaessa. Korjaaviin toimenpiteisiin tulisi varataresursseja ja riittävästi aikaa.

Ulkopuolinen arviointi

Koulutuksen järjestäjä osallistuu toimintaansa koskevaan ulkopuoliseen arviointiin. Sipoon kunnankoulut osallistuvat kansallisiin arviointeihin kuten oppimistulosten arviointeihin kansallisenarviointiohjelman mukaan.

14

2. Yhteistyö

2.1Yhteistyöesiopetuksenjamuunperusopetuksenkanssa

Esikoululaiset vierailevat kouluissa vähintään kerran lukuvuodessa oman opettajansa kanssa.Jokaisesta koulusta valitaan yhdysopettaja, joka vastaa yhteistyöstä alueen esiopetuksen kanssa.Kunkin koulun ja esikoulun väliset yhteistyömuodot määritellään tarkemmin työsuunnitelmassa.Esikouluissa laaditaan jokaiselle lapselle oma esiopetussuunnitelma ja tämän kaavakkeen kopioannetaan tulevalle luokanopettajalle. Keväisin esikoulunopettaja keskustelee yhdessä lastentulevan opettajan kanssa jokaisesta koulutulokkaasta.

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen kouluun siirtymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.Siirtymävaiheessa tulee tehdä tiivistä yhteistyötä lapsen huoltajien sekä muiden hänen kanssaantoimivien tahojen kesken. Tällöin on varmistettava, että informaatio lapsesta kulkee erityisestipäiväkodin opettajien, koulun opettajien ja huoltajien välillä. Kiertävä erityisopettaja välittää tietoakoululle erityistä tukea tarvitsevista lapsista. Keväällä ennen koulun alkua käytävä seurantapalaverivoidaan järjestää päiväkodissa tai tulevassa koulussa, jolloin mukana ovat huoltajien lisäksimahdollisuuksien mukaan kaikki lapsen opetuksessa ja kuntoutuksessa mukana olevat henkilöt.

2.2Kodinjakoulunyhteistyö

Kodin ja koulun yhteistyö on luonnollinen jatke kotien ja varhaislapsuuden yhteistyökumppanienneuvolan, päivähoidon ja esiopetuksen kanssa alkaneelle yhteistyölle. Kodin ja koulun yhteistyölläpyritään tukemaan oppilaan kokonaisvaltaista tervettä kasvua ja hyvää oppimista yhdessäterveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiantuntijoiden kanssa. Koulun ja kodin yhteistyössäsitoudutaan toimimaan yhdessä lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi.Sipoon suomenkielisissä kouluissa oppilaiden sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön tuleepohjautua keskinäiseen luottamukseen, tasavertaisuuteen ja toistensa kunnioittamiseen.Tavoitteena on ennaltaehkäistä vaikeuksia oppimisessa ja sosiaalisessa ympäristössä. Yhteistyönlähtökohtana tulee olla avoin ja molemminpuolinen yhteydenpito osapuolten kesken.Kodin ja koulun roolijako

Huoltajien rooliOppivelvollisuuden suorittaminen on vanhempien/huoltajien vastuulla. Huoltajilla on ensisijainenvastuu lasten ja nuorten kasvatuksesta, kehityksestä ja hyvinvoinnista. Huoltajien tulee valvoaläksyjen tekoa, huolehtia lapsen ja nuoren nukkumaanmenoajoista sekä monipuolisesta jariittävästä ravinnosta. Huoltajien ja opettajien tulee yhteistyössä sopia kasvatustavoitteiden jasääntöjen sisällöstä, sekä keinoista joilla tavoitteisiin pyritään. Kestävän hyvinvoinninsaavuttaminen edellyttää huoltajien kiinnostusta ja huolenpitoa omien lasten ja nuorten elämästä jaopiskelusta. Lapsille ja nuorille on tärkeää, että huoltajat arvostavat heidän työtään, opiskelua.Monessa asiassa huoltajat ovat lastensa asiantuntijoita. On tärkeää, että tämä tieto lapsestavälittyy kouluun. Huoltajan tulee tiedottaa oppilaan poissaolosta ja sen syystä koulullemahdollisimman pian. Oppilaan koulutyön sujumisen kannalta koulun on hyvä tietää myös häntäkoskevista poikkeustilanteista kotona, esim. sairaudesta tai kriiseistä.

Koulun rooliKoulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulu tukeekäytettävissä olevin keinoin huoltajia niin, että he voivat osaltaan vastata lastensa tavoitteellisestakasvatuksesta ja oppimisesta myös koulutyössä.

15

Koululla on aloitteellinen rooli kodin ja koulun yhteistyön järjestämisessä. Koulun tehtävänä ontiedottaa vanhempia/huoltajia opetussuunnitelmasta, koulun käytännöistä, opetuksenjärjestämisestä, oppilaan edistymisestä, luokan tilanteesta, oppilashuollosta, kodin ja koulunyhteistyöstä sekä vanhempien/huoltajien mahdollisuuksista osallistua koulun toiminnansuunnitteluun ja arviointiin.

Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää lastenja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Koulun tulee yhteistyössäkotien kanssa opettaa hyvää käytöstä, toisten kunnioittamista sekä edistää oppilaiden henkistä jafyysistä turvallisuutta. Kodin ja koulun välinen yhteistyö järjestetään siten, että moniammatillinenyhteistyöverkosto auttaa tarvittaessa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissakysymyksissä. Jokaisella oppilaalla tulee olla yhdysopettaja, jonka kautta oppilashuollontoimenpiteet toteutuvat.

Yhteistyö pulmatilanteissa

Opettajalla on näkemys oppilaan toimimisesta koulun ryhmätilanteissa, oppimisessa ja vuosiluokantavoitteiden mukaan etenemisestä. Kasvatukseen, hyvinvointiin tai oppimiseen liittyvissäpulmatilanteissa yhteistyö kodin kanssa tiivistyy. Erityisistä pulmatilanteista ilmoitetaan välittömästihuoltajille. Opettaja käy neuvotteluja oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa erilaisista tukitoimienmahdollisuuksista. Koulussa toimivasta oppilashuoltoryhmästä löytyy mm. kouluterveydenhoidon,lasten psykologian ja sosiaalityön asiantuntijuutta. Tarvittaessa opettaja voi ohjata perhettäottamaan yhteyttä myös perheneuvolaan tai koululääkärille. Pulmatilanteiden selvittelyssäkinyhteistyön tulee tapahtua myönteisessä ja rakentavassa hengessä kotien kanssa.

VanhempainillatJokainen luokanvalvoja/luokanopettaja pitää ainakin yhden oman luokan vanhempainillanlukuvuodessa. Koko koulun vanhempainiltoja ajankohtaisista teemoista järjestetään ainakin yksilukuvuoden aikana. Niiden toteutuksesta vastaa koulu yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa.Vanhempainilta pidetään myös, mikäli luokanvalvoja vaihtuu kesken lukuvuoden.

Henkilökohtaiset tapaamisetKoulu järjestää ainakin kolme keskustelutuokiota (vanhempainvartti/kolmikantakeskustelu) luokkien1-6 aikana. Lisäksi keskustelu järjestetään 7. luokan syksyllä ja 9. luokan keväällä. Muutoinkeskusteluja järjestetään tarpeen mukaan. Koulu määrittelee tapaamisten sisällön javastuuopettajan (luokanopettaja, luokanvalvoja, aineenopettaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja).Tapaaminen voi olla esim. arviointikeskustelu, joka täydentää tai korvaa kirjallisen väliarvioinnin.

Luokkatyöskentelyyn tutustuminenVanhemmat/huoltajat voivat tulla kouluun seuraamaan työskentelyä luokissa. Tutustumisesta onhyvä sopia etukäteen opettajan tai rehtorin kanssa. Vuosiluokilla 7-9 järjestetään huoltajillekoulupäivä kerran kolmen vuoden aikana.TiedottaminenMolemminpuolinen, hyvin ajoitettu tiedottaminen on etenkin luokkatason yhteistyössä erittäintärkeää. Jokainen koulu tiedottaa koteja lukuvuoden toiminnastaan heti koulutyön alettua.Opettaja ilmoittaa mitä tiedotusmuotoa hän käyttää luokassaan. Huoltajille tulee antaa tietoluokanvalvojan pitempiaikaista poissaoloista sekä siitä, kuka hoitaa luokanvalvojan tehtäviäpoissaolon aikana. Huoltajien tulee saada tietoa myös kouluissa työskentelevistä kasvatus- jaopetustyötä tukevista yhteistyöryhmistä. ( seurakunta, urheiluseurat, poliisi, yritykset, yhteisöt,terveydenhuollon ammattilaiset jne.)

Koulun tulee huolehtia siitä, että huoltajien on helppo tavoittaa lapsensa luokanvalvoja työaikana.Opettajien tulee olla tarvittaessa tavattavissa myös henkilökohtaisesti mahdollisimman pian.

Yhteistoiminnalliset tapahtumat

16

Toiminnallista yhteistyötä koulutasolla ovat erilaiset retket, juhlat, teemapäivät ym. tapahtumat.Koulun vanhempainyhdistys, kunnan nuorisotoimi, seurakunta ja erilaiset järjestöt voivat toimiatapahtumien osapuolina ja apuna järjestelyissä.

Yhteistyön tehostaminen ja kehittäminenHuoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä. Oppilaidenhuoltajille tulee antaa mahdollisuus Sipoon kunnan opetussuunnitelman jatkuvaan kehittämiseen jaarviointiin esimerkiksi koulujen arviointisivuilla Internetin avulla. Opetuksen järjestämiseen voitutustua koulun työsuunnitelman avulla, joka myös on nähtävissä Internetissä. Tieto- javiestintätekniikkaa tulee hyödyntää esim. arvioinnin, teemojen ja tapahtumien yhteydessä.

VanhempainyhdistystoimintaVanhempainyhdistystoiminnan tavoitteena Sipoon kunnassa on kodin ja koulun yhteistyöntukeminen. Yhdistys toimii vanhempien keskustelufoorumina ja vaikutuskanavana kouluntoiminnan kehittämiseksi. Yhdistys keskittyy etupäässä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja koulutyönedistämiseen sekä toimii voimavarana turvallisen oppimisympäristön rakentamisessa. Yhdistys voijärjestää yhdessä koulun kanssa kasvatuksellisia vanhempainiltoja. Vanhempainyhdistyksettoimivat alueellisessa yhteistyössä Puhveli-toiminnan kautta (Sipoon suomenkielisten koulujenvanhempainyhdistysten puheenjohtajien tapaamiset yhdessä koulutoimen edustajan kanssa).

2.3Yhteistyömuidentahojenkanssa

Jatkuvan koulun sisäisten ja ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävän yhteistyön tulee olla merkittäväosa koulun kulttuuria. Yhteistyö Sipoon kunnan kulttuuri-, ympäristö- ja vapaa-ajan palveluiden,taide- ja muiden yhteisöjen, seurakuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa monipuolistaa koulujentoimintakulttuuria ja avartaa oppimisympäristön käsitettä aina alueellisiin, valtakunnallisiin jakansainvälisiin yhteistyöverkostoihin saakka. Yhteistyöhankkeet sekä kunnan omien toimijoidenkanssa että kansainvälisissä puitteissa rikastuttavat opiskelua.

2.4Kerhotoiminnanjärjestäminen

Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnantulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekäpersoonan monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteistenharrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseenkoulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä.

Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuudenmyönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa.

Koulut järjestävät kerhotoimintaa omista tarpeistaan lähtien ja resurssiensa rajoissa.Kerhotoiminnan järjestäminen tulee kirjata vuosittain koulun työsuunnitelmaan. Kerhotoiminnanjärjestämisessä koulut voivat tarpeen mukaan tehdä yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojenkanssa. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia.

Kerhotoiminnan tavoitteet ovat• kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen• lasten ja nuorten osallisuuden tukeminen• sosiaalisten taitojen kehittäminen ja yhteisöllisyyteen kasvaminen• onnistumisen ja osaamisen kokemuksen antaminen• luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen• lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan• oppilaan parempi huomioiminen yksilönä

17

• harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen.

2.5Aamu-jailtapäivätoiminta

Sipoossa aloitettiin perusopetuslain mukaisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnanjärjestäminen syksyllä 2004. Käytännössä lakisääteistä toimintaa järjestetään ainakin toistaiseksivain iltapäivisin, koska valtionosuuteen oikeuttava vuosittainen tuntimäärä ei riitä myösaamutoiminnan järjestämiseen. Toiminnan järjestämistä varten on laadittu ja hyväksytty erillinenaamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma. Siinä määritellään mm. toiminnan järjestämisenperiaatteet, hallinto, tavoitteet, sisällöt ja arviointi.

Sipoossa lakisääteisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoimen hallinnosta vastaa sivistystoimi jatoimintaa järjestetään kouluissa rehtorin johdolla. Kunkin koulun rehtori päättää, millä tavoin aamu-ja iltapäivätoiminta käytännössä toteutetaan. Koulu voi järjestää toiminnan joko kokonaan taiosittain itse tai ostopalveluna. Aamu- ja iltapäivätoiminnan toteutuksessa koululla voi olla myösyhteistyökumppaneita esim. seurakunta, urheiluseurat sekä muut järjestöt ja yhdistykset.

Aamu ja iltapäivätoimintaa tarjotaan Sipoossa kaikille 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä kaikilleerityisopetukseen otetuille tai siirretyille 1-6 vuosiluokkien oppilaille. Aamu- ja iltapäivätoimintaanosallistuminen on oppilaille vapaaehtoista. Jos jossakin koulussa ei ole tarkoituksenmukaistajärjestää iltapäivätoimintaa, järjestetään kyseisen koulun oppilaille mahdollisuus osallistuailtapäivätoimintaan jossakin toisessa koulussa.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoitus ja tavoitteet on määritelty toimintasuunnitelmassa hyvinlaajasti mutta toisaalta myös hyvin yksityiskohtaisesti. Lyhyesti määriteltynä koululaisten aamu- jailtapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttäsekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Yleistavoitteen lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnalle on määriteltytarkempia osatavoitteita, jotka ovat

- kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen- lapsen tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen- lapsen eettisen kasvun tukeminen- osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen

Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on sisällöllisesti oma erityisluonteensa, jolle on ominaista toiminnanmonipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä jatoteuttaja määrittelevät ja valitsevat yksityiskohtaiset sisällöt sekä mahdolliset painotukset.Toiminnan yksityiskohtaisiin sisältöihin vaikuttavat paikalliset olosuhteet ja tarjonta, toteuttajienomat vahvuudet, painotukset sekä käytännön mahdollisuudet. Sisältöjen tulee tukea toiminnalleasetettujen tavoitteiden saavuttamista.Aamu- ja iltapäivätoiminta rahoitetaan valtionosuudella ja vanhemmilta perittävilläkuukausimaksuilla. Kunnan rahoitusosuus rajoittuu ainakin toistaiseksi vain hallinnon kulujenkattamiseen.

2.6Yhteistyöruotsinkielisenkoulutoimenkanssa

Opetus järjestetään lain mukaan erikseen suomen- ja ruotsinkielisille oppilaille. Yhteistyötäruotsinkielisen koulutoimen kanssa järjestetään ottaen huomioon kielen ja kulttuurin erityispiirteet.Kielikylpyopetus järjestetään 7-9 luokilla yhteistyössä Kungsvägen skolan kanssa. Muutyhteistyömuodot ovat koulukohtaisia ottaen huomioon oppilaan ikä, koulujen läheisyys ja muutopetusjärjestelyt. Jokaisella suomenkielisellä koululla tulisi olla ruotsinkielinen nimikkokoulu.Koulujen työsuunnitelmissa kuvataan yhteistyön laajuus ja sisältö.

18

3. Oppilasarviointi

Arvioinnin tehtävä

Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvinoppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaaoppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myösoppilaan persoonallisuuden kasvua.

Arvioinnin periaatteet

Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön.Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla.Arvioinnissa otetaan huomioon arvioinnin merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointimuodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avullaopettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilastaymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaansuhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisestisen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvänosaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvausoppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se onarvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästäosaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan.

3.1Opinnoissaetenemisenperiaatteet

Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikkiopetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden taiaineryhmien opinnot.Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, josarvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassavuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle onmahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidotsuorittamalla erillinen koe lukuvuoden koulutyön päätyttyä 30.6. mennessä. Ko. kokeensuorituspäivä määrätään kunkin koulun vuosittain hyväksyttävässä työsuunnitelmassa.Tällöin luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan nevuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa onvuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisianäyttömahdollisuuksia.Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä onpidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalletulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.

3.2Oppimissuunnitelmanlaatimisenperiaatteet

ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellutlukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhäenemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta.

19

Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmintukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekäauttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan.Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa.Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulunmuiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisenpäävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalleitselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksensuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty.

Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, mitenopetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaisetopinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdollisettukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus.

Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaistaerityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelmatarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainenopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman.

3.3Oppilaanarviointijasenperustuminenhyvänosaamisenkuvauksiinjapäättöarvioinninkriteereihin

Arvioitavat oppiaineet

Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmää lukuunottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1 4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristö- ja luonnontieto.Vuosiluokilla 5 6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka jakemia. Vuosiluokilla 7 9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto jokainenerikseen.

Työskentelyn arviointi

Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjanaovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaantaitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioonmyös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa.Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseenesimerkiksi todistuksen kohdassa lisätietoja.

Arvosanojen kriteerit

Arvosanojen kriteerit numeroarvioinnissa vuosiluokilla 4-9

Arvosana Kriteeri

erinomainen(10)

Oppilas• hallitsee erinomaisesti oppiaineen kriteereiden edellyttämän tason.• osaa soveltaa oppimaansa.• osoittaa erityisen myönteistä asennetta ja kiinnostusta oppiaineen aihepiiriäkohtaan.• osallistuu tuntityöskentelyyn erittäin aktiivisesti.

20

• suorittaa vastuullisesti ja tunnollisesti tehtävänsä.

kiitettävä (9) Oppilas• hallitsee vahvasti oppiaineen kriteereiden edellyttämän tason.• osoittaa myönteistä asennetta oppiaineen aihepiiriä kohtaan.• osallistuu tuntityöskentelyyn aktiivisesti.• suorittaa tunnollisesti tehtävänsä.

hyvä (8) Oppilas• osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista; joidenkinkriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tasonylittämisellä.• osoittaa yleensä myönteistä asennetta oppiaineen aihepiiriä kohtaan.• osallistuu tuntityöskentelyyn yleensä aktiivisesti.• suorittaa yleensä tunnollisesti tehtävänsä.

tyydyttävä (7) Oppilas• osoittaa osaamista, jota useimmat oppiaineen kriteerit edellyttävät.• työskentelee yritteliäästi, mutta saattaa tarvita tukea.• osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti.• suorittaa pääsääntöisesti tehtävänsä.

kohtalainen(6)

Oppilas• osoittaa joidenkin oppiaineen kriteerien edellyttämää osaamista.• asennoituu yleensä passiivisesti.• osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti ja tarvitsee tukea.• jättää toisinaan tehtävänsä tekemättä.

välttävä (5) Oppilas• pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vainjossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista.• asennoituu passiivisesti.• osallistuu tuntityöskentelyyn heikosti ja tarvitsee jatkuvaa tukea.• jättää usein tehtävänsä tekemättä.

Arvosanat 5-10 osoittavat oppiaineen hyväksyttyä ja arvosana 4 oppiaineen hylättyä suorittamista.Hyväksytyn suorituksen raja on noin 25 % oppiaineen tavoitteiden edellyttämästä osaamisesta.

Todistuksissa käytetään numeroarvostelun lisäksi seuraavia lyhenteitä:S = suoritettu hyväksytysti, O = osallistunut, K= kesken, H = hylätty

3.4Käyttäytymisenarviointi

Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseenyhteiskunnan jäsenyyteen. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioonmuut ihmiset ja ympäristön, arvostaa omaa ja toisten työtä ja noudattaa koulun sääntöjä ja hyviätapoja. Oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan ikäkausi.Käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. 1-3 luokilla käyttäytyminen arvioidaansanallisesti sanallisen arvioinnin liitteenä, 4-9 luokilla käyttäytyminen arvioidaan numerolla ja sitä

21

voidaan täydentää sanallisesti erillisellä liitteellä. Käyttäytymistä ei arvioida päättötodistuksessa.Pyydettäessä käyttäytyminen arvioidaan, ja siitä annetaan erillinen liite.

Käyttäytymisen arviointi ja kriteerit vuosiluokilla 4-9

Arvosana Kriteeriterinomainen10

- ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä vaikuttaa myönteiselläesimerkillään selvästi muihin oppilaisiin ja oppimistilanteisiin- toimii rakentavasti oman ryhmänsä ja kouluyhteisön parhaaksi erilaisissatilanteissa- osoittaa oma-aloitteisuutta yhteisten asioiden hoitamisessa- noudattaa esimerkillisesti koulun sääntöjä ja hyviä tapoja- on rehellinen

kiitettävä9

- ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön koulutyössä- toimii vastuullisesti kouluyhteisössä sovittujen sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti- käyttäytyy ystävällisesti ja avuliaasti, pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan hyvänilmapiirin muodostumiseen- noudattaa koulun sääntöjä ja hyviä tapoja- on rehellinen

hyvä8

- noudattaa useimmiten koulun sääntöjä- käyttäytyy yleensä hyvien käytöstapojen mukaisesti- pystyy yleensä ratkaisemaan ristiriitatilanteita oma-aloitteisesti- osaa toimia ryhmässä- on yleensä rehellinen

tyydyttävä7

- käyttäytyy vaihtelevasti tilanteeseen sopivalla tavalla - tuntee ja hyväksyy koulun säännöt - joutuu usein ristiriitatilanteisiin ja kykenee vain ohjatusti ratkaisemaan ne - osaa tuetusti toimia ryhmässä - on toisinaan epärehellinen

kohtalainen6

- on usein ongelmia suhteessa muihin ihmisiin, koulutyöhön ja/taikouluympäristöön- rikkoo toistuvasti koulun sääntöjä- aiheuttaa asenteillaan ja teoillaan kielteistä ilmapiiriä- tarvitsee jatkuvaa ohjausta ja neuvontaa käyttäytymisessä- on usein epärehellinen

välttävä5

- on erittäin paljon ongelmia suhteessa kanssaihmisiin, koulutyöhön ja/taikouluympäristöön- syyllistyy jatkuvasti rangaistaviin rikkomuksiin - estää muiden työskentelyn - ei noudata sääntöjä eikä hyviä tapoja- on epärehellinen

3.5Arviointimenettelyjatodistukset

Luokilla 1-3 oppilaalle annetaan sanallinen arviointi. Sanallinen arviointi voidaan antaakäyttämällä liitteenä olevaa kaavaketta tai käyttämällä arvioinnissa suorasanaisia lauseita.1-3 luokilla väliarviointi voidaan korvata arviointikeskustelulla.Sanallisessa arvioinnilla oppilaan käyttäytyminen ja työskentelytaidot arvioidaan erillisenä liitteenä.Oppilaan itsearviointi on osa arviointimenettelyä. Itsearvioinnissa käytettävät lomakkeet voidaanlaatia koulukohtaisesti. Lomakkeet ovat liitteenä koulujen työsuunnitelmissa.

22

luokat välitodistus lukuvuositodistus itsearviointi1 – 3 lk sanallinen välitodistus

käyttäen liitteenäolevaa kaavaketta taisuorittaen arviointisuorasanaisin lauseintai arviointikeskustelu

sanallinen välitodistuskäyttäen liitteenäolevaa kaavaketta taisuorittaen arviointisuorasanaisin lausein

x

4-6 lk numerotodistus, jotatäydennetääntarvittaessasanallisesti

numerotodistus, jotatäydennetääntarvittaessasanallisesti

x

7-9 lk jaksotodistus numerotodistus, jotatäydennetääntarvittaessasanallisesti

x

Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja, lukuun ottamatta sanallisen arvioinnin käyttäytymisen jatyöskentelytaitojen arviointiliitettä, joka voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.

Oppilaan itsearviointiPerusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin.Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua jaopiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuvaoppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppiimyös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itseopiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan.

Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekäarvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamistaoppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisestiosaamistaan ja oppimistaan.

Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointiSellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet tuleeottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilaskykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritelläänhenkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, ettäoppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, oppilaan suorituksiaarvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, ettäoppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa,arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassasuunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloinoppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvänosaamisen kuvauksiin. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaankäyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksenopetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessaopintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty.

23

Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaanhenkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiintavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot jakognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, senlähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman taisairauden aiheuttamat esteet oppimiselle.

3.5.1Todistuksetjaniidenkäyttö

Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat:

LukuvuositodistusVälitodistusErotodistusPäättötodistus

Oppilaalle annetaan lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksiantaa välitodistuksia. Jakso-opetusta noudatettaessa jakson päättyessä annettava jaksotodistusvoi toimia välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset voivat yhdessämuodostaa lukuvuositodistuksen.

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei olesaanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tuleeolla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista.Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, josoppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun.

Todistuksiin merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan nimi, oppilaanhenkilötunnus, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekäoppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentelyarvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myöstieto luokalta siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvosteluakäytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10. §:n mukainen arviointiasteikko.Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymienopetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Todistuskaavakkeet ovat liitteinä.

Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, ettäoppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinenarvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskelluttähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassasuunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan.

Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissanumeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Päättötodistukseen merkitään samattiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin seuraavin poikkeuksin:Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus, rehtorin allekirjoitus, yhteistenoppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sanoin (välttävä–erinomainen) ja numeroin (5–10). Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli jakirjallisuus, toinen kotimainen ja vieraat kielet, uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä. Taito- jataideaineista todistukseen merkitään oppilaan opiskelemien oppiaineiden laajuusvuosiviikkotunteina. Taito- ja taideaineista opintojen laajuus merkitään viidenneltä vuosiluokaltaalkaen. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut

24

oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestäei merkitä päättötodistukseen.

Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästikyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään nimi,vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimenkohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien kyseiseen yhteiseen aineeseenliittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä”hyväksytty”.

Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkäänyhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset aineet” alle.Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numerointai merkinnällä ”hyväksytty”.

Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempienvalinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineenkohdalla tulee merkintä ”osallistunut”. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen jokonumeroarvosana tai merkintä ”hyväksytty” vuosiviikkotuntimäärästä riippuen.Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitänumeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois jatodistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenäoppiaineena ja se arvostellaan numeroin.

Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystäsekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisestaliitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaapäättötodistukseen.

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen,mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnanantamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineenperusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulunopetuskielellä.

Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, myös päättöarviointi voi olla sanallinen.Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekänumeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaantulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessaopetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan.Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen.

Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä vartenvälitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.

Muut todistukset

Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat:

Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisestaTodistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästäTodistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa,hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksestatulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä

25

useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen oppimäärästä,kuten vuosiluokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta perusopetuksenoppimäärästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaantodistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineistamerkitään oppiaineen nimi, mahdollinen oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineidenlaajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki yhteisetoppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

4. Oppimisenjakoulunkäynnintuki

Sipoon kunnan kouluissa opetuksen ja tuen lähtökohtana ovat sekä opetustyhmän että yksittäisenoppilaan vahvuudet ja tuen tarve.

Opetuksen suunnittelussa ja tuen järjestämisessä lähtökohtana tulee olla koko opetusryhmän jayksittäisen oppilaan vahvuudet ja tuen tarve. Tulee huomioida, että tuen tarve voi vaihdellatilapäisestä jatkuvaan ja osittaisesta kokonaisvaltaiseen. Myös tukimuodot ja niiden määrä voivaihdella.

Sipoon kunnan kouluissa jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsinonnistua oppimisessa, kehittyä oppijana ja kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Huomioimme opetuksessaja koulutyössä erialiset oppijat, oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaidenkulttuuritaustan. Kannustamme oppilaita aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjoamme haasteitakehittymiselle ja annamme onnistumista edistävää ohjausta ja tukea.

Oppimisvaikeuksien ja niitä aiheuttavien tekijöiden huomaaminen jo varhaisessa vaiheessa ontärkeää. Oppimisvaikeuksia aiheuttavat tekijät voivat vaikuttaa oppilaaseen, kouluun taikka kokotoimintaympäristöön. Jotta oppilas saisi oikeanlaista ja oikeantasoista tukea oikeaan aikaan, tuleetukimuodot suunnitella moniammatillisessa oppilashuoltotyössä.Kolme tuen tasoa ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Tukimuotoja annetaan niinkauan kuin on tarpeen.

On tärkeää että huoltajat saavat jo varhaisessa vaiheessa tietoa koulussa tarjottavista eritukitasoista ja tukimuodoista. Olisi hyvä, mikäli huoltajille jaettaisiin jo aivan ensimmäisessävanhempainkokouksessa esite kolmivaiheisten tuen rakenteesta.

4.1Kolmiportainentuki

Kolmiportaisesta tuesta, sen määrittelystä ja suunnittelusta saa tarkennettua tietoa SipoonErityisopetuksen ja oppilashuollon käsikirjasta, joka löytyy sähköisenä kunnan kotisivuilta.

4.1.1Yleinentuki

Yleinen tuki tarkoittaa sitä, että jokaisella oppilaalla on oikeus saada laadukasta opetusta jamahdollisuus saada koulunkäyntiinsä ohjausta ja tukea jokaisena koulupäivänä. Yleinen tukivoidaan nähdä osana koulun toimintakulttuuria, jolloin jokaisella opettajalla on vastuu oppilaista jaheidän hyvinvoinnistaan. Painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä ja sitä toteutetaan yhteistyönvoimin ja kasvatuskeskusteluin. Tuen tarpeen arviointi ja tuen tarjoaminen kuuluu jokaisenopettajan työhön kaikissa opetustilanteissa. Varhaisen tuen ja puuttumisen ensimmäinen askel on

26

tarjota oppilaalle tukiopetusta niissä oppiaineissa, joissa oppilaan opinnoissa havaitaan tuentarvetta.

Yleisen tuen piiriin kuuluvat muut tukimuodot ovat, opettajien yhteistyö, satunnainen osa-aikainenerityisopetus sekä joustavat opetusryhmät. Joustavat opetusryhmät voivat rakentua eri tavoin,esimerkiksi ainekohtaisia opiskeluryhmiä, luokkarajat ylittäviä opetusryhmiä,samanaikaisopettajuuden mahdollistamat ryhmäjaot sekä yhdysluokkaopetus.

Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan sekäaamu- ja iltapäivätoiminnan avulla.

Kaikki oppilaalle tarjottu tuki kirjataan oppilaan henkilökohtaiseen yleisen tuenoppimissuunnitelmaan, jossa arvioidaan myös annetun tuen määrää ja tehoa.

Pedagogisen arvion laatiminen

Luokanopettaja/luokanvalvoja vastaa järjestelyistä ja kokoaa yhteistyössä muiden opettajien jakoulunkäyntiavustajien kanssa tarvittavat tiedot pedagogisen arvion lomakkeeseen. Yleisen tuenoppimissuunnitelmasta kootaan yleisen tuen keskeiset tulokset ja arvio niiden tehokkuudesta.Arvio laaditaan yhteistyössä huoltajien sekä kyseisen oppilaan kanssa, oppilaan ikä ja kehitystasohuomioon ottaen. Pedagogiseen arvioon liitetään oppilaan ja huoltajan kuulemisen lomake.Yhteistyötä tehdään myös tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa.

Pedagoginen arvio käydään läpi oppilashuoltoryhmässä, joka tarvittaessa ehdottaa lapselletehostettua tukea. Oppilashuoltoryhmä päättää myös millaista tehostettua tukea oppilaalleannetaan ja siitä kuinka ja milloin niiden vaikutus arvioidaan.

Tehostetun tuen päätöksen tekee rehtori. Oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin ja hänelle laaditaantehostetun tuen oppimissuunnitelma oppilashuoltoryhmän ehdotusten pohjalta. Pedagogisenarvion kautta oppilas voi myös palata takaisin yleisen tuen piiriin.

4.1.2Tehostettutuki

Tehostetun tuen piiriin kuuluvat ensisijaisesti sellaiset oppilaat, jotka tarvitsevat tukeasäännönmukaisesti tai oppilaat, jotka tarvitsevat useita eri tukimuotoja samaan aikaan. Tukeaannetaan oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Ennen tehostetun tuen tarjontaa, tulee yleisen tuen tukimuotoja käyttää. Mikäli huomataan, ettäyleisen tuen toimenpiteet eivät ole riittävät, tulee oppilaalle tehdä pedagoginen arvio.Pedagogisessa arviossa arvioidaan annettujen yleisen tuen tukimuotojen määrää, laatua ja tehoa.Tehtäessä pedagogista arviota suunnitellaan oppilaalle annettavat tehostetun tuen tukimuodotsekä niiden vastuuhenkilöt. Tukimuodot kirjataan tehostetun tuen oppimissuunnitelmaanTehostettu tuki suunnitellaan oppilaskohtaiseksi kokonaisuudeksi, jossa tukimuodot pyritäänsuunnittelemaan myös toisiaan tukeviksi.

Tehostetun tuen tukimuodot voivat olla samoja kuin yleisessä tuessa käytetyt tuet. Tehostetun tuentukimuotoja ovat myös opintojen yksilöllinen ohjaus ja lisääntynyt kodin ja koulun välinen yhteistyö.Ominaista tehostetulle tuelle on, että se on vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki.Pyrkimyksenä on suunnitelmallisesti tukea oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä sekäennaltaehkäistä ongelmien kasvua ja laajentumista. Tavoitteena on tarjota oppilaallemahdollisuuksia kokea onnistumisia oppimisessa sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystäitsestään ja koulutyöstään.

27

Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä sekä tukimuotojen tehoa ja riittävyyttä arvioidaansäännöllisesti tehostettua tukea annettaessa. Mikäli oppilaan tilanne muuttuu, reagoidaan siihentehostetun tuen oppimissuunnitelmaa tarkastelemalla ja muokkaamalla, niin että se vastaaoppilaan muuttuneita tarpeita.

Tehostetun tuen oppimissuunnitelman laatiminen

Luokanopettaja tai luokanvalvoja vastaa tehostetun tuen oppimissuunnitelman laatimisesta.Oppimisuunnitelma laaditaan jokaiselle tehostetun tuen piiriin kuuluvalle oppilaalle. Suunnitelmalaaditaan oppilashuoltoryhmän ehdotusten pohjalta ja se kuvaa millaista tukea oppilas saa, milloin,kuka tuesta vastaa ja milloin tuen vaikutukset arvioidaan. Oppimissuunnitelma toimii pedagogisenatyökaluna, joten päätökseen ei päde valitusoikeus.

Aineopettajat ja muut oppilasta opettavat henkilöt kirjaavat oppimissuunnitelmaan tarvittavatainekohtaiset tukimuodot, millä tavoitteilla ja miten tuen tehokkuutta arvioidaan.Luonkanopettaja/luokanvalvoja yhteistyössä erityisopettajan kanssa vastaavat siitä, että oppilastaopetavat henkilöt saavat riittävästi tietoa oppilaalle annettavista tukimuodoista.

Oppimissuunnitelma ja tukitoimet arvioidaan oppilashuoltoryhmässä ennalta laaditun aikataulunmukaan. Oppilashuoltoryhmä ottaa tällöin kantaa siihen, kuinka tukitoimia jatketaan.

Pedagogisen selvityksen laatiminen

Ennen erityisen tuen päätöstä on oppilasta ja hänen huoltajaa kuultava. Erityisopettaja vastaapedagogisen selvityksen järjestelyistä. Pedagoginen selvitys laaditaan yhteistyössä oppilaanopettajan / luokanopettajan ja huoltajan, oppilaan ja oppilashuoltohenkilökunnan sekä tarvittaessaaineopettajan tai muun asiantuntijan kanssa. Aikaisempia suunnitelmia jo olemassa olevialausuntoja ja kuntoutussuunnitelmia hyödynnetään huoltajan luvalla.

Pedagoginen selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä, joka tarpeen mukaan ehdottaa erityiseentukeen siirtymistä. Oppilashuoltoryhmä ottaa myös kantaa siihen, millaista tukea oppilas tarvitseeesimerkiksi koskien pedagogisia ratkaisuja, opetusryhmiä, mahdollista avustajan tarvetta jayksilöllistettyä oppimäärää yhdessä tai useammassa aineessa. Päätöksen erityisestä tuesta tekeeopetusjohtaja. Kyseessä on määräaikainen hallinnollinen päätös, jota tarkastellaan ainakin 2.vuosiluokan lopussa ja ennen 7. vuosiluokan alkamista ja aina kun tarvetta muutokseen ilmenee.Päätöksessä eritellään opetusryhmä, tulkin tai avustajan tai muiden vastaavien avustajientarvitseminen, joita oppilas tarvitsee saavuttaakseen yksilöllistetyt tavoitteensa.

Erityisopettaja laatii henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman, HOJKS,oppilaalle joka siirtyy erityisen tuen piiriin. HOJKS laaditaan yhdessä oppilaan opettajan,mahdollisten asiantuntijoiden, huoltajien ja oppilaan itsensä kanssa.

4.1.3Erityinentuki

Erityistä tukea annetaan oppilaalle, joka ei saavuta kasvulle, kehittymiselle tai oppimiselleasetettuja tavoitteita, vaikka hänelle on tarjottu riittävästi muita tukimuotoja. Erityistä tukeaannetaan, kun tehostettu tuki ei riitä ja sitä edeltää aina pedagoginen selvitys. Erityistä tukeajärjestetään yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalle oppilaalle. Tukitoimetkuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

28

Erityisen tuen tavoitteena on auttaa oppilasta suorittamaan oppivelvollisuus omien edellytystensämukaan sekä taata mahdollisuus jatko-opintoihin. Keskeistä on oppimisvaikeuksien tunnistaminenja tukitoimien aloittaminen mahdollisimman varhain, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksiaoppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Yhteistyö huoltajien ja oppilashuoltohenkilökunnan (kts.liite Oppilashuolto Sipoon kouluissa) kanssa on välttämätöntä. Oppilaan yksilöllisetoppimisvalmiudet tulee huomioida opetusta toteutettaessa ja järjestää oppimisympäristö hänellesopivaksi. Ensisijaisena tavoitteena on erityisopetuksen järjestäminen mahdollisimman pitkälleyleisopetuksen yhteydessä oppilaan lähikoulussa.

Erityistä tukea tarvitsee- oppilas, jonka kasvu, kehitys ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman,

sairauden, toimintavajavuuden tai muun syyn vuoksi- oppilas, joka tarvitsee psyykkistä tai sosiaalista tukea- oppilas, jolla on kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä

4.1.4Yksilöllisetsuunnitelmat

Oppimissuunnitelma

Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellutlukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhäenemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta.Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmintukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekäauttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan.

Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa.Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulunmuiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisenpäävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalleitselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksensuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty.

Oppimissuunnitelma voi sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, mitenopetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaisetopinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös oppilaallesuunnatut tukitoimet sekä arvio niiden tehokkuudesta.

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

HOJKS:n tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia sekähyvinvointia ja kasvua. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset ja erityisesti myönteiset havainnotoppilaan edistymisestä sekä oppilaan oppimista ja kehitystä tukevista onnistuneistaopetusjärjestelyistä ja toimintatavoista. HOJKS:n toteutumista tulee arvioida ja seuratasäännöllisesti erityisesti nivelkohdissa ja luokalta toiselle siirryttäessä.

Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelleon asetettu HOJKS:ssa. ( kts. 3.3. Arviointi ) Erityisopettaja laati HOJKSin yhdessä oppilaanopettajan, mahdollisten asiantuntijoiden, huoltajien ja oppilaan itsensä kanssa. Jokaisella erityistätukea saavalla oppilaalla on oltava HOJKS, johon on kirjattu koulunkäynnin ja oppimisen tavoitteet,opetuksen sisältö, pedagogiset metodit ja muut mahdolliset tukitoimenpiteet. Jokainen oppilastaopettava opettaja kirjaa suunnitelmaan vielä omaa oppiainettaan koskevat tavoitteet. HOJKS onpedagoginen työväline, josta ei voi valittaa.

29

HOJKS ja tukitoimet arvioidaan oppilashuoltoryhmässä ennalta sovituin väliajoin ja tuolloinoppilashuoltaryhmä arvioi tulevien tukitoimien tarpeen. Tarkastelua varten oppilaasta tehdään uusipedagoginen selvitys, johon oppilashuoltoryhmä ottaa kantaa. Mikäli oppilas edelleen tarvitseetukea, voidaan oppilaalle tehdä uusi päätös erityisestä tuesta, jonka jälkeen myös HOJKSiakorjataan. Mikäli oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tekee opetusjohtaja tuenlakkautuspäätöksen. Tämän jälkeen oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, josta päätöksen tekeerehtori. Oppilaan tarvitsemat tukitoimet kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan.

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelman sisältö:

oppilaalle laadittua tehostetun tuen oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä sekä

mahdollisia muita asiantuntijalausuntoja hyödynnetään HOJKSia kirjoitettaessa

kuvataan se tuki, jota oppilas erityisestä tuesta tehdyn päätöksen mukaan saa

HOJKS sisältää oppilaan koulunkäynnille ja oppimiselle asetetut tavoitteet, opetuksen

sisällön, käytettävät pedagogiset metodit ja tavoitteiden saavuttamiseksi annettavat

tukitoimet

opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet

oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä

oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä

kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä tai

erityisopetuksen ryhmässä

henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen, sekä heidän

vastuualueensa

oppilaan edistymisen sekä suunnitelman toimivuuden seurannan ja arvioinnin periaatteet

oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia ei kuvata

HOJKS on pedagoginen dokumentti, josta ei voi valittaa

HOKJSiin on hyvä merkitä kokemuksia eri opetusjärjestelyistä ja tukitoimenpiteistä, jotta

voitaisiin löytää ne tukitoimet, jotka sopivat oppilaalle parhaiten

HOJKSia tarkastellaan aina tarpeen mukaan kuitenkin vähintäänkin kerran lukuvuodessa hetilokakuun loppupuolella ja mieluusti myös kevätlukukauden alussa. HOJKSia tulee korjata japäivittää aina kun oppilaan tuen tarpeessa tai opetuksen tavoitteissa tapahtuu muutoksia. HOJKSja oppilaan tilanne käydään lukuvuosittain läpi oppilashuoltoryhmässä, jonka jälkeen HOJKSiamahdollisesti päivitetään. Päivitykseen osallistuvat erityisopettaja, oppilaan muut opettajat, huoltajaja oppilas itse, koulunkäyntiavustajat ja tarvittaessa muut asiantuntijat.

5. Oppimisenjakoulunkäynnintukimuodot

30

5.1Opetusjärjestelyihinliittyvätuki

5.1.1Tukiopetus

Tukiopetus on yksilöllistä opetusta eriyttävien tehtävien, ajankäytön ja ohjauksen suhteen.Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu. Ennen kuin oppilaanmenestyminen arvioidaan heikoksi jossakin oppiaineessa (numeroarvioinnissa 4 tai 5), hänellätulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti opettaja. Oppilaan huoltajille tulee antaatietoa tukiopetuksen järjestämisestä.

Tukiopetusta tulee järjestää tarkoituksenmukaisesti oppilaan koulumenestyksen kannaltakatsottuna. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tainiiden ulkopuolella.

5.1.2Osa-aikainenerityisopetus

Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksenyhteydessä erityistä tukea oppimisvalmiuksiensa parantamiseen, tulee antaa osa-aikaistaerityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen yhteydessäsamanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Sitä annetaan oppilaalle mahdollisestitehdyn oppimissuunnitelman mukaan ja sen tulee nivoutua tavoitteellisesti oppilaan muuhunopetukseen. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen siirretyilleoppilaille.

5.1.3Erityisopetus

Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaisetmahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensakanssa.

Opetuksen perustana ovat oppilaan vahvuudet ja hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa.Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttääopiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja resurssien varaamista niiden toteuttamiseen.Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaankehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaanerityisopetuksen ryhmässä.

Ennen erityistä tukea koskevaa päätöstä tulee neuvotella oppilaan huoltajan kanssa, sekätarvittaessa hankkia oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään psykologinen tai lääketieteellinenlausunto tai sosiaalinen selvitys. Opetusjohtaja tekee päätöksen oppilaan siirtämisestä erityisentuen piiriin. Samalla oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskevasuunnitelma. Opiskelupaikkana voi olla oman koulupiirin yleisopetuksen luokka tai jokin muusoveltuva luokka. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se eiole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaanerityisopetuksen ryhmässä.

Mikäli oppilaan opetusta ei voida järjestää omassa kunnassa, oppilas käy koulua valtion tai toisenkunnan erityiskoulussa tai -luokassa.

Jos oppilas siirretään takaisin tehostetun tuen piiriin, laaditaan hänelle tehostetun tuenoppimissuunnitelma.

31

5.1.4Joustavatopetus-jakoejärjestelyt

Tukimuoto pitää sisällään kaikki ne järjestelyt, joilla oppilaan oppimista ja opitun osoittamistavoidaan tehdä helpommaksi. Joustaviin opetusjärjestelyihin voivat kuulua esimerkiksi äänikirjat,tietokone apuvälineenä, koulunkäyntiavustajan kirjoitusapu, valmiiksi kopioidut muistiinpanot,yksinkertaisempi oppiaineisto, kuvatuki ja apu työskentelyn jäsentämisessä. Koejärjestelyjävoidaan tehdä joustavammiksi esimerkiksi lukemalla koekysymykset ääneen, suullisin kokein,tarjoamalla kirjoitusapua, lyhyemmillä koealueilla tai pidennetyillä vastausajoilla,kaksoisarvioinnein, ennakkoon annetuin kysymyksin tai siten, että apuvälineet ovat saatavilla.

5.1.5Joustavatryhmätjasamanaikaisopetus

Tukimuoto pitää sisällään luokka- ja vuosikurssitasojen ylittävä opetusryhmien joustavat järjestelytesimerkiksi niin, että kaikilla luokilla on samanaikaisesti matematiikkaa, jolloin erityisopettaja auttaapienemmässä ryhmässä niitä oppilaita, jotka tarvitsevat tukea. Mikäli esiopetusryhmä sijaitseesamoissa tiloissa koulun kanssa, voi ensimmäisen vuosiluokan oppilas osallistua esiopetusryhmäntunneille ja päinvastoin.

Samanaikaisopetusta voi toteuttaa monella eri tavoin. Yksi samanaikaisopetuksen järjestely on,että kaksi tai useampi opettaja suunnittelevat opetettavat opiskelukokonaisuudet sekä hoitavatyhdessä oppilaiden arvioinnin. Vaihtoehtoisesti opettajat jakavat opetusaineiston keskenään siten,että molemmat hoitavat oman osansa kurssista. Esimerkiksi niin, että oppilaita tietyissä aineissajaetaan ryhmiin oppimistapansa mukaan: visuaalinen, auditiivinen ja kinesteettinen. Lisäksiresurssiopettajat ja samanaikaisopetus lisäävät mahdollisuuksia muodostaa joustaviaopetusryhmiä.

5.1.6Eriyttäminen

Eriyttämisen keinoin voidaan tarkkailla opetusryhmän ja yksittäisten oppilaiden välisiä eroja.Eriyttämällä voidaan vaihdella opintojen laajuutta, syvyyttä ja tempoa ja eriyttäminen voi koskeamm. opintojen sisältöä, materiaalia, opetusmetodeja, työtapoja, kotitehtävien määrää ja niihinvarattua aikaa.

5.1.7Apuvälineet

Oppilailla, joilla on toiminnallisia esteitä tai oppilailla, joille on tehty päätös erityisestä tuesta, onoikeus käyttää sellaisia apuvälineitä, jotka mahdollistavat opetukseen osallistumisen. Apuvälineitävoivat olla tietokone, ääneen luetut oppimateriaalit, valmiit muistiinpanot, laskin, lukemisenapuvälineet tai kuvatuki.

5.1.8Tulkkaustaiavustajapalvelut

Oppilailla, joilla on toiminnallisia esteitä tai oppilailla, joille on tehty päätös erityisestä tuesta, onoikeus käyttää sellaisia tulkkaus- tai avustajapalveluita, jotka mahdollistavat opetukseenosallistumisen. Oppilas voi tarvita tulkin palveluita esimerkiksi kuulovamman tai kielellistenvaikeuksien vuoksi. Oppilas voi myös tarvita kommunikaatiokeinoja, jotka tukevat tai korvaavatpuheen (symbolijärjestelmä) puuttuvien kommunikaatiovalmiuksien vuoksi. Tavoitteena on luodaesteetön oppimisympäristö. Koulunkäyntiavustaja voi tukea yksittäistä oppilasta, useampaaoppilasta tai koko opetusryhmää. Avustaja voi auttaa oppilasta tämän oppimiseen ja koulunkäyntiin

32

liittyvissä tehtävissä tai kuntoutuksessa opettajan tai terapeutin ohjeiden mukaan. Tavoite onedistää oppilaan omatoimisuutta, aloitekykyä ja itseluottamusta.

5.1.9Kerhotoimintasekäaamu-jailtapäivätoiminta

Läksyhelpin tavoitteena on tarjota lapselle läksyjen tekoon sellainen sopiva aika ja paikka, jossalapsi voi tukeutua aikuisen apuun. Läksyjenlukukerhoja voi järjestää esimerkiksi koulun tai aamu-ja iltapäivätoiminnan yhteydessä sopimuksen mukaan.

Kerhotoiminnan tavoitteena on inspiroida lasta ja antaa tälle onnistumisen kokemuksia.Kerhotoiminta voidaan myös liittää osaksi tehostettua tai erityistä tukea.

Liittämällä aamu- ja iltapäivätoiminta osaksi lapsen päivää, lisätään lapsen turvallisuuden jayhteisöllisyyden kokemuksia. Toiminta on suunnattu vuosiluokkien 1 ja 2 oppilaille mutta sitätarjotaan myös lapsille, joille on tehty päätös erityisestä tuesta.

5.1.10Erityisluokkaansijoittaminen

Oppilaan opintoja tämän omassa lähikoulussa tuetaan niin pitkälle kuin mahdollista. Mikälioppilashuoltoryhmä arvioi, että oppilas hyötyy pienryhmäopetuksesta, voi huoltaja hakealapselleen paikka erityisluokasta

5.1.11Yksilöllinentuntisuunnitelma

Oppilaille, joilla on päätös erityisestä tuesta, voidaan tehdä erityinen tuntisuunnitelma, jossapohditaan kuinka monta opetustuntia oppilas tarvitsee jossakin tietyssä oppiaineessa. Pidennetynoppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan opetus esimerkiksi kieliopintojen osalta voidaanjärjestää muuten kuin yhteisenä oppiaineena.

5.1.12Oppiaineenoppimääränyksilöllistäminenjaoppiaineestavapauttaminen

Oppiaineen yksilöllistäminen

Ensisijaisena tavoitteena on tukea opiskelua niin, että oppilas saavuttaa yleisen oppimääränmukaiset tavoitteet. Jos se ei ole mahdollista, oppimäärä yksilöllistetään.

Mikäli oppilas ei tuesta huolimatta saavuta oppiaineen tavoitteita, voidaan oppiaine tai oppiaineetyksilöllistää. Yksilöllistämistä edeltää päätös erityisestä tuesta, jossa eritellään ne aineet, joissaoppilas opiskelee yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaan. HOJKS määrittelee tavoitteet ja senkuinka tilannetta seurataan ja arvioidaan

Oppilaan tavoitetason määritteleminen oppilaan edellytysten mukaiseksi eli oppimääränyksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimääränsuorittamisesta. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää oppilaan tehostettuun tukeen siirtämisenpäätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiäoppiaineita.

Oppiaineesta vapauttaminen

33

Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka onvapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattuatoimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene.

Tehostetun tuen piiriin siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää osittain toisin kuin kouluntuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioiden perusteltua.Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa tulee tällöin määritellä neoppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun tuntijaosta.

5.1.13Pidennettyoppivelvollisuus

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppivelvollisuus alkaa vuotta muutoinsäädettyä aikaisemmin eli 6-vuotiaana ja kestää 11 vuotta. Ns. nollaluokan opetuksen sisällöt jaopetuksen tavoitteet määritellään yksilökohtaisesti. Opetuksesta huolehtivat nollaluokallaesiopetuksesta vastaavat henkilöt.

5.1.14Toimialueittainopiskelu

Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain

Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vammaisuuden, kehitysvammaisuuden tai vaikeansairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, se tulee järjestäätoiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli jakommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistääkokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä: motoristen toimintojen suunnittelu ja ohjaus,tasapaino, koordinaatio, rytmi, kestävyyden ja lihasvoiman kehittäminen.

Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on kommunikaatiovalmiuden muodostuminen sekäerilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetus sisältääkielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjaintenja sanojen tunnistamista ja käyttöä.

Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen.Tavoitteena on oppia vuorovaikutustaitoja ja itsehillinnän taitoja.

Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumistaelinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Opiskeluunsisältyy terveys ja turvallisuus, arjen elämäntaidot, asuminen ja ympäristössä liikkuminen sekävapaa-ajan vietto.

Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämäänaistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetukseen sisältyy aistien stimulointia,valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy-seuraussuhteen oppimisen harjoituksia

5.2Ohjauksellinenjamuutuki

5.2.1Kodinjakoulunvälinenyhteistyö

34

Kodin ja koulun yhteistyö on luonnollinen jatke kotien ja varhaislapsuuden yhteistyökumppanienneuvolan, päivähoidon ja esiopetuksen kanssa alkaneelle yhteistyölle. Kodin ja koulun yhteistyölläpyritään tukemaan oppilaan kokonaisvaltaista tervettä kasvua ja hyvää oppimista yhdessäterveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiantuntijoiden kanssa. Koulun ja kodin yhteistyössä sitoudutaantoimimaan yhdessä lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Sipoonsuomenkielisissä kouluissa oppilaiden sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön tulee pohjautuakeskinäiseen luottamukseen, tasavertaisuuteen ja toistensa kunnioittamiseen. Tavoitteena onennaltaehkäistä vaikeuksia oppimisessa ja sosiaalisessa ympäristössä. Yhteistyön lähtökohtana tuleeolla avoin ja molemminpuolinen yhteydenpito osapuolten kesken.

Kodin ja koulun roolijakoHuoltajien rooli

Oppivelvollisuuden suorittaminen on vanhempien/huoltajien vastuulla. Huoltajilla on ensisijainenvastuu lasten ja nuorten kasvatuksesta, kehityksestä ja hyvinvoinnista. Huoltajien tulee valvoaläksyjen tekoa, huolehtia lapsen ja nuoren nukkumaanmenoajoista sekä monipuolisesta ja riittävästäravinnosta. Huoltajien ja opettajien tulee yhteistyössä sopia kasvatustavoitteiden ja sääntöjensisällöstä, sekä keinoista joilla tavoitteisiin pyritään. Kestävän hyvinvoinnin saavuttaminen edellyttäähuoltajien kiinnostusta ja huolenpitoa omien lasten ja nuorten elämästä ja opiskelusta. Lapsille januorille on tärkeää, että huoltajat arvostavat heidän työtään, opiskelua. Monessa asiassa huoltajatovat lastensa asiantuntijoita. On tärkeää, että tämä tieto lapsesta välittyy kouluun. Huoltajan tuleetiedottaa oppilaan poissaolosta ja sen syystä koululle mahdollisimman pian. Oppilaan koulutyönsujumisen kannalta koulun on hyvä tietää myös häntä koskevista poikkeustilanteista kotona, esim.sairaudesta tai kriiseistä.

Koulun rooli

Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulu tukeekäytettävissä olevin keinoin huoltajia niin, että he voivat osaltaan vastata lastensa tavoitteellisestakasvatuksesta ja oppimisesta myös koulutyössä.Koululla on aloitteellinen rooli kodin ja koulun yhteistyön järjestämisessä. Koulun tehtävänä ontiedottaa vanhempia/huoltajia opetussuunnitelmasta, koulun käytännöistä, opetuksen järjestämisestä,oppilaan edistymisestä, luokan tilanteesta, oppilashuollosta, kodin ja koulun yhteistyöstä sekävanhempien/huoltajien mahdollisuuksista osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin.

Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää lasten januorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Koulun tulee yhteistyössäkotien kanssa opettaa hyvää käytöstä, toisten kunnioittamista sekä edistää oppilaiden henkistä jafyysistä turvallisuutta. Kodin ja koulun välinen yhteistyö järjestetään siten, että moniammatillinenyhteistyöverkosto auttaa tarvittaessa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissakysymyksissä. Jokaisella oppilaalla tulee olla yhdysopettaja, jonka kautta oppilashuollon toimenpiteettoteutuvat.

Yhteistyö pulmatilanteissa

Opettajalla on näkemys oppilaan toimimisesta koulun ryhmätilanteissa, oppimisessa ja vuosiluokantavoitteiden mukaan etenemisestä. Kasvatukseen, hyvinvointiin tai oppimiseen liittyvissäpulmatilanteissa yhteistyö kodin kanssa tiivistyy. Erityisistä pulmatilanteista ilmoitetaan välittömästihuoltajille. Opettaja käy neuvotteluja oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa erilaisista tukitoimienmahdollisuuksista. Koulussa toimivasta oppilashuoltoryhmästä löytyy mm. kouluterveydenhoidon,lasten psykologian ja sosiaalityön asiantuntijuutta. Tarvittaessa opettaja voi ohjata perhettä ottamaan

35

yhteyttä myös perheneuvolaan tai koululääkärille. Pulmatilanteiden selvittelyssäkin yhteistyön tuleetapahtua myönteisessä ja rakentavassa hengessä kotien kanssa.

VanhempainillatJokainen luokanvalvoja/luokanopettaja pitää ainakin yhden oman luokan vanhempainillanlukuvuodessa. Koko koulun vanhempainiltoja ajankohtaisista teemoista järjestetään ainakin yksilukuvuoden aikana. Niiden toteutuksesta vastaa koulu yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa.Vanhempainilta pidetään myös, mikäli luokanvalvoja vaihtuu kesken lukuvuoden.

Henkilökohtaiset tapaamisetKoulu järjestää ainakin kolme keskustelutuokiota (vanhempainvartti/kolmikantakeskustelu) luokkien 1-6 aikana. Lisäksi keskustelu järjestetään 7. luokan syksyllä ja 9. luokan keväällä. Muutoin keskustelujajärjestetään tarpeen mukaan. Koulu määrittelee tapaamisten sisällön ja vastuuopettajan(luokanopettaja, luokanvalvoja, aineenopettaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja). Tapaaminen voi ollaesim. arviointikeskustelu, joka täydentää tai korvaa kirjallisen väliarvioinnin.

Luokkatyöskentelyyn tutustuminenVanhemmat/huoltajat voivat tulla kouluun seuraamaan työskentelyä luokissa. Tutustumisesta on hyväsopia etukäteen opettajan tai rehtorin kanssa. Vuosiluokilla 7-9 järjestetään huoltajille koulupäiväkerran kolmen vuoden aikana.

Tiedottaminen

Molemminpuolinen, hyvin ajoitettu tiedottaminen on etenkin luokkatason yhteistyössä erittäintärkeää. Jokainen koulu tiedottaa koteja lukuvuoden toiminnastaan heti koulutyön alettua.Opettaja ilmoittaa mitä tiedotusmuotoa hän käyttää luokassaan. Huoltajille tulee antaa tietoluokanvalvojan pitempiaikaista poissaoloista sekä siitä, kuka hoitaa luokanvalvojan tehtäviäpoissaolon aikana.

Huoltajien tulee saada tietoa myös kouluissa työskentelevistä kasvatus- ja opetustyötä tukevistayhteistyöryhmistä. ( seurakunta, urheiluseurat, poliisi, yritykset, yhteisöt, terveydenhuollonammattilaiset jne.)

Koulun tulee huolehtia siitä, että huoltajien on helppo tavoittaa lapsensa luokanvalvoja työaikana.Opettajien tulee olla tarvittaessa tavattavissa myös henkilökohtaisesti mahdollisimman pian.

Yhteistoiminnalliset tapahtumatToiminnallista yhteistyötä koulutasolla ovat erilaiset retket, juhlat, teemapäivät ym. tapahtumat. Koulunvanhempainyhdistys, kunnan nuorisotoimi, seurakunta ja erilaiset järjestöt voivat toimia tapahtumienosapuolina ja apuna järjestelyissä.

Yhteistyön tehostaminen ja kehittäminenHuoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä. Oppilaidenhuoltajille tulee antaa mahdollisuus Sipoon kunnan opetussuunnitelman jatkuvaan kehittämiseen jaarviointiin esimerkiksi koulujen arviointisivuilla Internetin avulla. Opetuksen järjestämiseen voitutustua koulun työsuunnitelman avulla, joka myös on nähtävissä Internetissä. Tieto- javiestintätekniikkaa tulee hyödyntää esim. arvioinnin, teemojen ja tapahtumien yhteydessä.

VanhempainyhdistystoimintaVanhempainyhdistystoiminnan tavoitteena Sipoon kunnassa on kodin ja koulun yhteistyöntukeminen. Yhdistys toimii vanhempien keskustelufoorumina ja vaikutuskanavana kouluntoiminnan kehittämiseksi. Yhdistys keskittyy etupäässä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja koulutyönedistämiseen sekä toimii voimavarana turvallisen oppimisympäristön rakentamisessa. Yhdistys voi

36

järjestää yhdessä koulun kanssa kasvatuksellisia vanhempainiltoja. Vanhempainyhdistyksettoimivat alueellisessa yhteistyössä Puhveli-toiminnan kautta (Sipoon suomenkielisten koulujenvanhempainyhdistysten puheenjohtajien tapaamiset yhdessä koulutoimen edustajan kanssa).

5.2.2Ohjauksenjärjestäminen

Ohjaustoiminta jatkuu yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Oppilaan ohjaukseen osallistuvatopettajat sekä perusopetuksen 7-9 luokilla myös opinto-ohjaaja. Ohjauksen jatkuvuus taataan siten,että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana jaopiskelun nivelvaiheissa.

Opinto-ohjaajalla on päävastuu oppilaanohjauksen suunnittelusta, järjestämisestä ja toteutuksesta.Opinto-ohjaaja tekee luokilla 7-9 ohjauksen suunnittelutyötä yhdessä rehtorin, opettajien jaoppilashuoltohenkilöstön kanssa.

Ohjaus tapahtuu oppilaanohjauksen tunneilla, muun opetuksen yhteydessä ja henkilökohtaisena taipienryhmissä tapahtuvana ohjauksena. Ohjauksessa käytetään työskentelymenetelmiä, jotkaohjaavat oppilasta kehittämään yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ryhmän jäsenenä.

Opettajan tehtävät luokilla 1-9

oppilaan opiskelutaitojen ja työtapojen kehittäminen tarvittaessa erityisen tuen piiriin ohjaaminen tiedon välittäminen opettajien ja muun henkilöstön kesken opintojen nivelkohdissa tiedottaminen oppilaalle ja huoltajille koulun työtavoista ja valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppimiselle ja oppilaan tulevaisuudelle järjestää huoltajille tilaisuuksia keskustella oppilaan opiskeluun liittyvistä asioista luoda ja ylläpitää turvallinen ja oppimiselle suotuista ilmapiiri luokassa työelämään tutustuttaminen

Opinto-ohjaajan tehtävät luokilla 7-9

oppilaan persoonallisen ja terveen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen tiedon välittäminen opettajien ja muun henkilöstön kesken opintojen nivelkohdissa tiedottaminen oppilaalle ja huoltajille koulun työtavoista ja valintamahdollisuuksista ja

niiden merkityksestä oppimiselle ja oppilaan tulevaisuudelle järjestää huoltajille tilaisuuksia keskustella oppilaan opiskeluun liittyvistä asioista tukea ja ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan liittyvissä asioissa järjestää oppilaille luokilla 7-9 työelämään tutustumista

Kielikylpyoppilaat osallistuvat oppilaanohjaukseen sekä Sipoonjoen että Kunsvägen skola:ssa.

Työelämään tutustumisen järjestelytTyöelämään tutustumisen (TET) jaksoja järjestetään oppilaan koulutus- ja ammatinvalinnanperustaksi sekä työn arvostuksen lisäämiseksi. Näiden aikana oppilaalla on mahdollisuus hankkiaomakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidossa työympäristössä. Työ- jaelinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoaammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä.

Työelämään tutustuminen järjestetään seuraavasti: Kahdeksannella luokalla työelämääntutustumisjakson pituus viisi päivää. Lisäksi oppilaat tutustuvat koulun henkilökunnan töihin yhdenpäivän ajan. 9. luokalla oppilaat ovat työpaikoilla kymmenen päivää. Ennen TET -jaksoja oppilaalleannetaan ohjeet työpaikan hankkimisesta ja opastetaan työelämän pelisääntöihin. Erityisesti

37

painotetaan hyvää käytöstä, täsmällisyyttä, rehellisyyttä ja oikeaa asennetta työhön. Oppilaitakannustetaan hankkimaan itselleen TET -paikka omien tavoitteidensa mukaisesti.

Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoaammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä.

Oppilaalle tulee järjestää työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksija työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee voida hankkia omakohtaisia kokemuksiatyöelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessäoppilaalle tulee järjestää mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia.Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä.Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoaammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Tämän yhteistyönkeskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit,projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö ja työelämään tutustuminen.Työelämään tutustumista kehitetään huomioimalla koulutuksessa ja elinkeinoelämässä tapahtuvatmuutokset.

Integrointi muihin oppiaineisiin ja yhteistyö eri aineiden opettajien kanssa on tutustumistalaajentava ja rikastuttava tekijä. Yhteistyötä voidaan tehdä valmistauduttaessa tutustumisjaksoon,sen aikana sekä sen jälkeisessä raportoinnissa.

5.2.3Oppilaanohjaus

Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Ohjauksen avulla tuetaanoppilasta itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemuksen kehittämiseen. Oppilaanohjaus tukeeopintojen sujumista sekä tavoitteiden ja suunnan löytymistä peruskoulun jälkeisille opinnoille.Oppilaanohjauksen tehtävänä on lisätä hyvinvointia koulussa. Tämän kaikille suunnatun ohjauksenlisäksi tuetaan erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia. Henkilökohtaisenohjauksen avulla pyritään pienentämään syrjäytymisriskiä. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö onosa toimivaa oppilaanohjausta.

Oppilaanohjauksen yleiset tavoitteet

Oppilas

• saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä japerusopetuksen päättövaiheessa• oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskeviasuunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamiamahdollisuuksia• oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaantulevaisuudensuunnitelmiaan myös muuttuvissa olosuhteissa• saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissäoppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa• oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaanmonikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen.

Luokkamuotoisen ohjauksen tavoitteena on, että oppilas saa kokonaiskäsityksen kouluntoimintatavoista. Oppilas oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankinta-kanaviasekä arvioimaan opiskelutaitojaan. Oppilas ja huoltajat saavat tietoa Suomen koulujärjestelmästä.

38

Oppilas oppii etsimään tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista, työelämästä ja eri ammattialoista.

Henkilökohtaisen ohjauksen aikana oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihin, koulutus- jaammatinvalintaan sekä muihin elämäntilanteisiin liittyvistä kysymyksistä.

Pienryhmäohjauksessa oppilas oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmäänosallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia ohjauksellisia kysymyksiä. Perusopetuksen päättövaiheessaoppilasta ohjataan ja tuetaan jatko-opiskeluvalinnoissa sekä annetaan tietoa yhteiskunnantarjoamista ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluista.

Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatko-opiskeluvalinnoissa sekäohjata käyttämään opetus- ja työhallinnon sekä muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- jatietopalveluita.

Ohjauksen tavoitteet luokka-asteittain

VUOSILUOKAT 1–2

Vuosiluokilla 1-2 oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistäja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä.Oppilaanohjaus toteutetaan vuosiluokkien 1-2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muuntoiminnan yhteydessä. Sujuvan opiskelun turvaamiseksi ohjauksen on tuettava oppilastaopiskelutaitojen kehittämisessä. Oppilasta tulee ohjata suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön jatehtäviin, käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä.Oppilaan tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissaarkielämän kysymyksissä. Aloitetaan työelämään tutustuminen.

VUOSILUOKAT 3–6

Vuosiluokilla 3-6 tavoitteena on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä jatehtävien tekemisessä. Oppilasta ohjataan kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja käyttämäänmonipuolisia työtapoja. Oppilasta ohjataan myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmistenhuomioon ottamiseen. Jatketaan tutustumista ammatteihin ja työelämään.

Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 3–6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen jakoulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja. Myösvuosiluokkien 3–6 oppilaiden tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensatukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Perusopetuksen nivelkohdissa opettajat jaopinto-ohjaajat tekevät kiinteää yhteistyötä.

VUOSILUOKAT 7–9

Perusopetuksen 7.–9. vuosiluokkien oppilaanohjaus tulee järjestää siten, että se tarjoaa oppilaallekokonaisuuden, joka muodostuu- luokkamuotoisesta ohjauksesta- yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta- sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta- työelämään tutustumisesta

Oppilaanohjauksen luokkatuntien keskeiset sisällöt vuosiluokilla 7-9

39

7. luokka

koulu tutuksikouluyhteisössä toimiminenitsetuntemusperusopetuksen rakenneopiskelun taidot ja eteneminenoppilaan arviointivalinnaisuus

8. luokka

tulevaisuuden suunnittelu- japäätöksentekotaidottyöelämätietouselinkeinorakennekoulutusalatammattialat ja yrittäjyysitsetuntemus

9. luokka

Suomen koulutusjärjestelmäjatko-opintomahdollisuudetitsetuntemusyhteishakuhakeutuminen jatko-opintoihinkansainvälisyys ja opiskelu ulkomaillatasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä

Arviointi

Oppilaanohjauksessa ei toteuteta numeroarviointia. Sen sijaan annetaan henkilökohtaistaohjaavaa ja kannustavaa sanallista arviointia, jolla tähdätään oppilaan itseluottamuksenparantamiseen.

Oppilaanohjauksessa kannustetaan oppilaita jatkuvaan itsearviointiin, jolla tavoitellaan oppilaanitsetuntemuksen parantumista ja siten tavoitteellista ja suunnitelmallista opiskelua. Oppilas arvioiitseään myös työelämään tutustumisen yhteydessä ja tehdessään ainevalintoja, jotka vaikuttavatoman opiskelun suunnitteluun. Lisäksi oppilas arvioi itseään hakeutuessaan peruskoulunjälkeiseen koulutukseen.

Erityisesti oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulussa yhteistyötä muiden tahojen kanssasekä koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avullaedistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.

5.2.4Perusopetustatukevamuutoiminta

Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille perusopetusta tukevaa muuta toimintaa. Oppilaallevoidaan järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyväätoimintaa. Sipoossa jokainen koulu suunnittelee ja toteuttaa oman yksikön kerhotoimintaa. Koulunkerhotoiminta määritellään tarkemmin koulun työsuunnitelmassa. Perusopetusta tukevaa toimintaa

40

voidaan tarvittaessa myös käyttää osana oppilaan suunnitelmallista tukea, jolloin tukimuoto, sensisältö ja tavoitteet kirjataan oppilaan Oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin.

Koulun kerhotoiminnan tavoitteena on tukea oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuasekä kehitystä. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja yhteistäkasvattamista. Toiminnalla tuetaan yhteisöllisyyttä, lisätään oppilaiden osallisuutta sekä edistetääneettistä kasvua. Koulun kerhotoiminnan tavoitteena on tarjota oppilaille positiivisia kokemuksiaonnistumisesta ja osaamisesta.

Monipuolisella kerhotoiminnalla pyritään tarjoamaan luovaa toimintaa ja kehittämään ajatteluntaitoja. Lisäksi kerhotoiminnalla pyritään kannustamaan terveellisiin elämäntapoihin sekäliikuntaan.

Kerhotoimintaan osallistuminen voidaan myös suunnitella osaksi tehostettua tai erityistä tukea,jolloin tuki kirjataan tukimuotona. Kerhotoiminnan kautta oppilas voi saada vahvistustaoppimismotivaatiolleen ja tukea kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa. Lisäksi kerhotoiminta voitarjota mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua.

Kerhotoimintaa voidaan järjestää aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteydessä, koulun opettajienjärjestämänä toimintana tai ulkopuolisen kerhonjärjestäjän toimintana. Kerhotoiminnan järjestäjälläon vastuu oppilaista kerhon aikana. Koulun kerhotoiminnan tarjonnasta, sisällöstä, ryhmäkoosta jaajankohdasta päätetään koulukohtaisesti. Toiminta kuvataan koulun työsuunnitelmassa. Opettajillaon mahdollisuus järjestää kerhotoimintaa oman opetuksen lisäksi. Opettajalle kerhotoiminta tarjoaamahdollisuuden oppia tuntemaan oppilaat monipuolisemmin. Toiminta tarjoaa myösmahdollisuuden nähdä, miten oppilas toimii muissa kuin luokkatilanteissa. Kerhotoiminnassa tuleehuomioida oppilaan vahvuudet ja tarpeet, jotta toiminta olisi oppilaan kannalta mielekästä.

Kerhotoiminnasta, jota järjestetään koulun tiloissa tai jota järjestää koulun henkilökuntaan kuuluvahenkilö, tiedostetaan koulun kautta. Koulu voi myös pyydettäessä tiedottaa huoltajia ja oppilaitamuusta koulupäivän jälkeen järjestettävästä kerhotoiminnasta. Kerhotoiminta on kaikille avointatoimintaa ja se pyritään järjestämään oppilaille maksuttomana. Oppilaille toiminta ja siihenosallistuminen on vapaaehtoista.

5.3Joustavanperusopetuksentoiminta

Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä,vahvistaa kokonaisvaltaisesti oppilaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa sekä ehkäistäsyrjäytymistä. Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksenopetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea.Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä,moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen.

Sipoossa joustavaa perusopetusta tarjoavat Sipoonjoen koulu, Sipoonlahden koulu jaKungsvägens skola. Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille 7–9-luokkien oppilaille,joilla on alisuoriutumista, paljon poissaoloa ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joitanäyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä.

Oppilas valitaan toimintaan oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella.Tämän jälkeen oppilaita haastatellaan, hakemukset käsitellään monniammatillisessaoppilashuoltoryhmässä. Lopullisen oppilasvalinnan tekee koulun rehtori. Tästä tehdäänhallintopäätös.

41

Sipoon joustavan perusopetuksen opetus järjestetään koulussa lähiopetuksena ja osaksityöpaikoilla sekä muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna. Koulun toimintakulttuuria,toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään vastaamaan joustavaan perusopetukseen valittujenoppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityisesti huomiota kiinnitetään oppilaan hyvinvointia jaturvallisuutta tukevaan monniammatilliseen, eri hallintokuntien ja organisaatioiden yhteistyöhön,oppilashuoltoon ja ohjaukseen. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaanoppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Joustavanperusopetuksen oppilas voi saada tarvitsemaansa yleistä tai tehostettua tukea. Mikäli oppilaalle ontehty päätös erityisen tuen antamisesta, joustavan perusopetuksen toteuttaminen kuvataanvastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Josjoustavan perusopetuksen toiminta päättyy yksittäisen oppilaan kohdalla ennen perusopetuksenpäättymistä, tehdään siitä hallintopäätös.

Joustavassa perusopetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä.Tällaisia menetelmiä ovat mm. havainnollistaminen, kokemuksellinen ja elämyksellinen oppiminen,tekemällä oppiminen, ongelmakeskeinen opiskelu ja oppiminen sekä tutkiva oppiminen. Sipoonkouluissa joustava perusopetus toteutetaan sekä omassa opetusryhmässä että osittain taikokonaan muun ryhmän yhteydessä. Muissa oppimisympäristöissä, kuten työpaikoilla, tapahtuvaoppiminen on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Se suunnitellaan vastaamaanopetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Opiskelu sisältää riittävästi opettajan antamaavuorovaikutteista opetusta myös muissa oppimisympäristöissä toteutettavien opetusjaksojenaikana. Oppilaalle annetaan näille jaksoille opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisiaoppimistehtäviä. Oppimistehtävät laaditaan yhteistyönä opettajakunnassa. Oppimistehtävätarvioidaan osana oppilaan arviointia. Koulut sopivat kirjallisesti opettajien ja työpaikalla tai muuallakoulun ulkopuolella opiskelua ohjaavien henkilöiden työnjaosta ja vastuista. Muissaoppimisympäristöissä toteutettavat opetusjaksot suunnitellaan yhteisymmärryksessä oppilaan jahuoltajan kanssa. Oppilaalla on oikeus saada ohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukeamyös näiden jaksojen aikana..

Sipoon joustavan perusopetuksen ryhmien toimintaan osallistuu opettajan lisäksi nuoriso-ohjaaja,monniammatillinen oppilashuoltoryhmä ja tarvittaessa muiden hallintokuntien edustajat.

5.4Oppilashuollonjaturvallisuudenedistäminen

5.4.1Oppilashuolto

Oppilashuollon tavoitteet

Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnistahuolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä,varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus sekä edistetään välittämisen jamyönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä. Oppilashuollon avulla pyritäänehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävänajoissa sekä puuttumaan niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on luodaturvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö sekä suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä.

Kouluyhteisön hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja keskinäisenvuorovaikutuksen edistäminen perustuu yhteistyöhön kotien kanssa, lakien ja yhteisesti sovittujensääntöjen noudattamiseen sekä ongelmien ilmaantuessa mahdollisimman varhaiseenpuuttumiseen. Tavoitteena on myös yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminenfyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa.

42

Oppilashuollon järjestäminen

Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössäkotien kanssa. Oppilashuoltotyössä noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muitatietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä.

Jokaisella koululla on säännöllisesti kokoontuva, nimetty, moniammatillinen oppilashuoltoryhmä,johon kuuluu rehtori, erityisopettaja, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, kuraattori ja tarpeenmukaan opettajia sekä muita asiantuntijoita. Koulu toimii aloitteellisesti muiden viranomaistenkanssa, kun havaitaan, että koulun omat tukitoimet lapsen auttamiseksi eivät riitä. Oppilashuollonmalli löytyy ”Oppilashuolto Sipoon esi- ja perusopetuksessa” - asiakirjasta.

Oppilashuollollisia toimenpiteitä: eri asiantuntijoiden ja kodin yhteistyö sekä paikallisten tukiverkkojen palvelut tarvittaessa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatiminen ja

seuraaminen (HOJKS) kiusaamisen ehkäiseminen ja toimintamalli kiusaamistapauksissa laaditun suunnitelman

mukaisesti. Malli on ”Viimeiset kiusaukset” asiakirjassa. oppilaan tukeminen erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin,

kun opetukseen osallistuminen on evätty toimintamalli onnettomuuksien ja kuolemantapauksien varalle kriisisuunnitelman mukaan poissaolojen seuranta tupakointi ja päihteiden käytön ennaltaehkäiseminen koulujen yhteiset järjestyssäännöt koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden huomioiminen kouluruokailun järjestämisessä terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen huomioiminen

Yhteistyön järjestäminen

Jatkuva koulun sisäisten ja ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävän yhteistyön tulee olla merkittävä osakoulun kulttuuria.

Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilashuoltohenkilöstön,oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekäopettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. Erityistä tukeatarvitsevat tulee huomioida ohjauksessa koko perusopetuksen ajan.

5.4.2Henkilötietojenkäsittely,salassapitojatietojenluovuttaminen

Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevia asioita oppilashuoltoryhmässä voivat olla läsnä rehtorinlisäksi vain ne koulun henkilökuntaan kuuluvat, joiden tehtäviin kuuluu oppilaan opetuksenjärjestäminen, sekä kouluterveydenhoitaja ja – lääkäri, koulukuraattori ja koulupsykologi. Huoltajansuostumuksella tai lain niin salliessa voi ryhmään voi kuitenkin osallistua muita tarvittavia koulunulkopuolisia tahoja. Yksittäisen oppilaan asian käsittelystä kerrotaan vanhemmille etukäteen japyritään kuuntelemaan heidän toiveitaan asian käsittelyssä.

Oppilashuoltoryhmän työskentelyyn osallistuvat voivat kertoa toisilleen vain sellaisia oppilasta jahänen perhettään koskevia salassa pidettäviä tietoja, jotka ovat välttämättömiä opetuksenasianmukaisen järjestämisen kannalta. Jokainen ryhmän työskentelyyn osallistuva vastaa omalta

43

osaltaan siitä, mitä tietoja hän kertoo. Tarvittaessa pitää pystyä perustelemaan, miksi jokin salassapidettävä tieto on annettu eteenpäin. Mikäli ryhmässä käsitellään muita salassa pidettäviä tietoja,tulee tähän olla huoltajan suostumus. Oppilashuoltoryhmässä esillä olleet asiat kirjataanpöytäkirjaan.

Jos oppilaan asiaa on käsitelty oppilashuoltoryhmässä yksilötasolla, opetuksen järjestämisenkannalta välttämättömät tiedot siirretään muiden oppilastietojen mukana uudelle koululle. Uudellaopetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada oppilastiedot. Salassa pidettäviä tietoja eivoida kuitenkaan ilman huoltajan suostumusta siirtää muuhun kuin perusopetuslain mukaiseenopetukseen, tämä koskee mm. lukioita ja ammattioppilaitoksia.

6. Tietostrategia

6.1. Johdanto

Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT) tarkoitetaan kaikkia laitteita, välineitä ja menetelmiä, joilla tietoaetsitään, hallitaan ja käsitellään ja joita käytetään kommunikaatiossa sekä viestinnässä.Tieto- ja viestintätekniikka korvaa ja laajentaa vanhentuneita ja suppeita käsitteitä, kuten ATK(automaattinen tietojen käsittely) tai TT (tietotekniikka). Perinteisen tietotekniikan kanssa tasa-arvoiseen asemaan ovat nyt nousseet sähköiset viestintävälineet, kuten internet, sähköposti jamatkaviestimet sekä AV(audiovisuaaliset) -laitteet eli esitystekniikkaan liittyvät laitteet, kutentelevisiot, videot, piirtoheittimet ja dataprojektorit.

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategialla tarkoitetaan sellaisia toimintamalleja, joidenavulla kehitetään oppilaitoksen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa ja opiskelussa.Strategian keskeisiä piirteitä ovat jatkuva kehittäminen ja organisaation toimintaprosessin arviointi.Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian tavoitteena on vastata opetuksessa jaoppimisessa tapahtuviin nopeisiin muutoksiin, joista keskeisimpiä ovat uudenlaisten aktivoivienopetus- ja opiskelumenetelmien käyttöönotto sekä oppimisedellytysten ja kansalaisten uusientyömuutokseen perustuvien välttämättömien perusvalmiuksien luominen.

Koulukirjastojen toiminta on osa tietostrategiaa. Tavoitteena on, että koulukirjastot kehittyvät tieto- jamediafoorumeiksi, joista ajankohtaista tietoa voidaan etsiä useilla eri tavoilla. Koulukirjastojen hoitajattekevät yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan kunnan kirjastotoimen kanssa.

6.2Oppilaat

6.2.1Luokkien1-2TVT-opetussuunnitelma

Oppilas

- osaa käynnistää ja sammuttaa tietokoneen- osaa käyttää hiirtä (oikea ote, kaksoisklikkaus)- osaa käyttää perusnäppäimistöä (kirjaimet, numerot, Enter, välilyönti, korjausnäppäin)- osaa tallentaa ja avata tiedoston opettajan ohjeiden mukaan- osaa käynnistää ohjelman kuvakkeesta- osaa tuottaa omaa tekstiä tekstinkäsittelyohjelmalla- osaa tuottaa oman piirroksen- osaa tulostaa opettajan ohjeiden mukaan

44

- on tutustunut Internetiin- on tutustunut koulun opetusohjelmiin- on tutustunut koulun CD-ROM -ohjelmiin- on tutustunut tietokoneeseen, radioon, televisioon, cd-soittimeen ja puhelimeen viestintävälineinä

ArviointiOppimista arvioidaan TVT -passin avulla. Oppilas saa passin ensimmäisellä luokalla ja se onkäytössä luokilla 1-9. Passiin merkitään, kun oppilas on saavuttanut jonkun tavoitteista. Lisätietojakohdassa opettaja voi tarkentaa, mitä oppilas on tehnyt.

TyötavatTieto- ja viestintätekniikka ei ole oma oppiaine, vaan se integroidaan muihin aineisiin. Näin myöstyötavat määräytyvät kyseisen aineen mukaan.Tietotekniikan käytön opetusta toteutetaan opettajien välisellä yhteistyöllä eri luokkatasoillatyöjärjestyksen, tilojen ja välineiden antamien resurssien mukaan.

6.2.2Luokkien3-6TVT-opetussuunnitelma

Oppilas- osaa tallentaa ja avata tiedoston opettajan ohjeiden mukaan- osaa käyttää tekstinkäsittelyohjelman perustoimintoja (kirjasinlaji ja -koko, kopiointi, tekstinsiirtäminen, leikkaaminen ja liittäminen, tekstin muotoilu, otsikointi ja kappalejaottelu)- suunnittelee, muokkaa, korjaa ja viimeistelee omaa tekstiä- osaa käyttää piirrosohjelman perustoimintoja (sivellin, kumi, viiva, täyttöväri, muodot)- osaa käyttää apuohjelmia kuten laskinta- käyttää koulun opetusohjelmia oppimisprosessin tukemisessa- osaa etsiä tietoa koulun CD-ROM -ohjelmista- osaa etsiä ja valita käyttökelpoista tietoa Internetistä (tekstiä ja kuvia)- on tutustunut tietojen keräämiseen, tallettamiseen ja esittämiseen (taulukot, diagrammit)- tuottaa pienimuotoisia esityksiä eri oppiaineisiin- on tutustunut ja käyttänyt sähköpostia omaan viestintäänsä (viestin lähettäminen, viestiinvastaaminen, viestin poistaminen (postilaatikon hoito))- on käyttänyt digitaalikameraa kuvaukseen- on tutustunut digitaaliseen kuvan käsittelyyn- tekee kuvallisen suunnitelman käsityötuotteesta- tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa- on tutustunut radioon, televisioon, cd-soittimeen, puhelimeen, videonauhuriin, DVD - soittimeen jadigitaaliseen videokameraan viestintävälineinä- tiedostaa tietoturvaan ja nettietikettiin liittyviä asioita

ArviointiOppimista arvioidaan TVT -passin avulla. Passiin merkitään, kun oppilas on saavuttanut jonkuntavoitteista. Lisätietoja kohdassa opettaja voi tarkentaa, mitä oppilas on tehnyt.

TyötavatTieto- ja viestintätekniikka ei ole oppiaine, vaan se integroituu muihin aineisiin. Näin myös työtavatmääräytyvät kyseisen aineen mukaan. Esimerkiksi tekstin muotoilua ja muokkaamista voidaanharjoitella äidinkielessä prosessikirjoituksessa.Tietotekniikan opetusta ja sen hyödyntämistä opetuksessa toteutetaan opettajien väliselläyhteistyöllä eri luokkatasoilla työjärjestyksen, tilojen ja välineiden antamien resurssien mukaan.

45

6.2.3Luokkien7-9TVT–opetussuunnitelma

Oppilas- osaa käyttää tekstinkäsittelyohjelman perustoimintoja- on tutustunut taulukkolaskentaohjelman perustoimintoihin- osaa etsiä tietoa ja arvioida sen sisältöä itsenäisesti Internetin hakukoneista- osaa käyttää sähköpostia- hyödyntää tietoverkon kulttuuripalveluja elämysten lähteinä- osaa käyttää digitaalikameraa- osaa käyttää verkko-oppimisympäristöä- osaa käyttää esitysgrafiikkaohjelmaa- ymmärtää tietoturvan keskeisimmät riskit- tuottaa esityksiä eri oppiaineisiin

ArviointiTVT -passin käyttöä jatketaan. Luokkien 7 - 9 tieto- ja viestintätekniikan tavoitteiden saavuttaminenarvioidaan myös opetustilanteissa tai tarvittaessa peruskoulun päättövaiheessa näyttökokeen avulla.

TyötavatTieto- ja viestintätekniikka ei ole oma oppiaine, vaan se integroituu muihin aineisiin. Näin myöstyötavat määräytyvät kyseisen aineen mukaan.

6.3Opettajat

6.3.1Opettajienosaaminen

Opettajien tulee hallita tietotekniikan perustaidot, joita ovat mm. tekstinkäsittely, sähköpostin jaInternetin hyötykäyttö sekä audio-visuaalisten laitteistojen hallinta ja ohjelmistojen perustuntemus.Opettajilla on oltava perusvalmiudet tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen omassa opetus- jakasvatustyössään

Tavoitteena on luoda koulujen sisällä jatkuva TVT -koulutusperinne, jotta työyhteisössähuolehditaan esim. uusien opettajien koulutuksesta ja työtekijöiden TVT -taitojen ylläpidostariittävällä tasolla.

6.4Laitteetohjelmatjakalusteet

Kouluille järjestetään kyselyjä, joilla selvitetään vuosittain tilanne TVT-laitteiden, ohjelmien jakalusteiden osalta. Tavoitteena on että kouluilla on riittävä laitekanta ja ajanmukaiset ohjelmat.Työasemien ergonomiaa kehitetään

6.5Koulunlähiverkkojaverkkoyhteydet

Kouluille järjestetään kysely, joilla selvitetään vuosittainen tilanne tietoliikenneyhteyksien ja niidentoimimisen osalta. Kaikissa kouluissa tulee olla kiinteä verkkoyhteys.

46

6.6.Tietoturva

TavoitteetViruksia vastaan suojaudutaan mahdollisimman tehokkaasti huolehtimalla kaikkien koneidenvirustorjuntaohjelmien ja palomuurien päivityksistä. Sipoon kunnan kouluille tehdään yhteinentietoturvastrategia ja henkilöstö on koulutettava vastaamaan sen haasteisiin.

6.7Tukihenkilötjalaitevastaavat

Kouluissa tarvitaan tieto- ja viestintätekniikan tekninen tukihenkilö, tieto- ja viestintätekniikanpedagoginen tukihenkilö, AV-laitevastaava ja sähköisen viestinnän vastaava. Laitekannankasvaessa ja tieto- ja viestintätekniikan yleistyessä tukea resursoidaan riittävästi.

6.7.1Tekninentuki

Teknisen tukihenkilön toimenkuvaan kuuluu opettajien auttaminen, tukeminen ja opastaminenteknisissä kysymyksissä sekä ohjelmien, tietokoneiden, oheislaitteiden ja verkkoyhteyksienasentaminen ja toimivuudesta huolehtiminen sekä tietoturvasta ja lisensseistä huolehtiminen.

TavoitteetOpetushallituksen Tietoyhteiskunnan rakenteet –työryhmä suosittelee, että teknisiä tukipalvelujatulee olla ammattilaisen antamina siten, että yhtä kokopäivätoimista teknistä tukihenkilöä kohdenon korkeintaan 50 työasemaa. Koulujen tekninen tuki toteutetaan joustavasti kunkin koulun tilannehuomioiden.

Teknisen tuen lisäksi tarvitaan myös TVT - suunnittelua, johon koulutoimeen erikoistuneenteknisen tukihenkilön pitäisi pystyä erottamaan osa ajastaan. Suunnittelu tehdään opettajien jamuun henkilöstön kanssa yhteistyössä. Jokaisella koululla tulee olla yksi opettaja, joka toimiikoulun ja teknisen tuen yhteyshenkilönä. Yhteyshenkilöä koulutetaan ja hänelle maksetaan palkkatehdystä työstä.

6.7.2Pedagoginentuki

Pedagoginen tuki tarkoittaa ohjelmien, laitteiden ja verkkojen opetuskäyttöön liittyvää suunnitteluaja opastusta sekä näiden käyttökoulutuksen antamista. Pedagogista tukea voi antaa oman koulunopettaja toisille koulunsa opettajille. Pedagoginen tuki suuntautuu välillisesti opettajan tukemisenkautta oppilaiden eduksi.

TavoitteetOpetushallituksen Tietoyhteiskunnan rakenteet –työryhmä suosittelee, että kaikkien opettajientulee saada tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön pedagogisia tukipalveluja. Joka koulullevalitaan pedagoginen tukihenkilö, jotta tuki käytännössä toimisi ja olisi helposti tarvittaessasaatavilla. Pedagogiselle tukihenkilölle maksetaan palkka tehdystä työstä ja hänellä tulee ollajatkuva koulutusmahdollisuus. Pedagoginen tukihenkilö ei välttämättä toimi teknisenätukihenkilönä.

6.7.3AV–vastaava

Av-tukihenkilö hoitaa esitystekniikkaan (televisiot, videot, piirtoheittimet ja dataprojektorit) liittyviäasioita.

47

TavoitteetJokaisella koululla on AV-vastaava, jonka tehtäviin ei kuulu toimiminen tietokoneiden teknisenätukena eikä pedagogisena tukena. AV-vastaava saa tarvitsemaansa koulutusta ja tehdystä työstämaksetaan palkka.

6.7.4Sähköisenviestinnänvastaava

TavoitteetKoulujen kotisivujen tulee olla helposti päivitettäviä ja ne pitää päivittää säännöllisesti. Koulujenkotisivujen sisältöä tulee kehittää ja laajentaa vuorovaikutteisemmiksi. Keski-Uudenmaanverkkokoulu kehittää uusia menetelmiä sivujen laatimisen ja ylläpidon järjestämiseen.Kotisivuvastaava voi kuulua koulun henkilökuntaan tai olla yksityinen henkilö. Koulut päättävät itse,miten järjestävät omien kotisivujen päivityksen. Tästä työstä maksetaan erillinen palkka.

6.8Arviointi

Sipoon kunnan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian toteutumista arvioidaansäännöllisin väliajoin, esim. koulujen toimintakertomuksissa tai Sipoo Instituutin keskitetyssästrategian päivityksessä.

7. Tuntijako

Ainejakoisessa opetuksessa noudatetaan seuraavaa tuntijakoa. Mikäli yhdysluokkaopetuksessayhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineidenvuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokanoppimäärä voidaan määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöinnoudatetaan perusopetusasetuksen 11. §: n 3. momentin säännöksiä.Valinta- ja painotustuntien luokittainen sijoittaminen oppiaineisiin määritellään kunkin koulunvuosittain hyväksyttävässä työsuunnitelmassa.Eheytetyssä opetuksessa kunkin vuosiluokan ainekohtaiset tavoitteet toteutuvat opettajan laatimantyösuunnitelman mukaan.

48

8. Kieliohjelma

Perusopetus:

A1-kieli: - 3.luokalta alkava yhteinen kieli: englantiA2-kieli: - 4.luokalta alkava vapaaehtoinen kieli: ruotsi ja saksaB1-kieli: - 7.luokalta alkava yhteinen kieli: ruotsiB2- kieli: - 8.luokalta alkava vapaaehtoinen kieli: saksa ja ranska

9. Opetuksentavoitteetjasisällötvuosiluokittain

9.1Äidinkielijakirjallisuus

Äidinkieli on keskeinen ajattelun, elämänhallinnan ja oppimisen väline. Äidinkielen ja kirjallisuudenopetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan ajattelua, ilmaisua, sosiaalisten suhteiden jamaailmankuvan muodostumista sekä oppilaan kulttuurista identiteettiä. Tavoitteena on, ettäoppilaasta tulee aktiivinen viestijä, joka osallistuu ja vaikuttaa yhteisössään.

Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- jakirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: Tekstit ovatmerkityksellisiä kokonaisuuksia, jotka vaativat aina tulkintaa. Ne ovat puhuttuja ja kirjoitettuja;kuvitteellisia ja asiatekstejä; sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden elementtien

Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 YhtÄidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 5 3 3 3 42A-kieli 2 2 2 2 2 3 3 16B-kieli 2 2 2 6Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32Ympäristö- ja luonnontietoYmpäristöoppi 2 2 3 2Biologia ja maantieto 2 1 2 3 2Fysiikka ja kemia 1 1 2 3 2Terveystieto 1 1 1Uskonto/Elämänkatsomustieto 1 1 1 2 1 2 1 1 1 11Historia ja yhteiskuntaoppi 2 1 2 2 3 10Taide- ja taitoaineetMusiikki 1 1 1 1 1 1 1 0,5Kuvataide 1 1 1 1 1 2 2 0,5Käsityö 1 1 1 1 2 2 3Liikunta 2 2 2 2 2 2 2 2 21) Koulun valinta taito- ja taideaineissa 1 1 2 2 2 2Kotitalous 3 0 0 3Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 22) Painotus/ Valinnaiset aineet 1 1 2 1 0 0 1 6 6 18Oppilaan tuntimäärä 20 20 24 23 24 25 30,5 30,5 30 227Vapaaehtoinen A-kieli 2 2 2 2 2 2 -12Oppilaalla yhteensä 20 20 24 25 26 27 31,5 30,5 30 234

56

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- - - - - - - - - - - - -

1) Koulu sijoittaa luokilla 1-6 valintatunnit haluamaansa taito- ja taideaineeseen.2)Painotus 1-6 luokilla niin että painotustunti voidaan käyttää koulun valinnan mukaan. ( ) = Opetetaan valinnaisena

Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (1 vuosiviikkotunti= 38 oppituntia)

- - - - - - - - - - -- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

31

49

yhdistelmiä; painettuja ja verkkotekstejä.

Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista. Se koostuu toisiinsa kietoutuneista prosesseista,joissa tieto ja tietoisuus kielestä ja sen mahdollisuuksista lisääntyvät uusissa ja yhä vaativammissakielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. Opetus ohjaa tuntemaan ja arvostamaan omaa kieltä jakulttuuria, mutta lisää myös muiden kulttuurien tuntemusta ja ihmiskunnan yhteisenkulttuuriperinnön ymmärtämistä.

Äidinkielen taitoja kartutetaan kaikkien aineiden opetuksessa. Äidinkieli soveltuu hyvin myösyhteistyöaineeksi monien oppiaineiden kanssa.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman osa-alueita ovat yhteisön jäsenyys javuorovaikutustaidot, tekstien tulkinta- ja käyttötaidot, tekstien tuottamistaidot sekä kielitietous.Opetuksen tavoitteet ja sisällöt on rakennettu tämän luokituksen mukaisesti yhtenäiseksijatkumoksi alkuopetuksesta perusasteen loppuun.

Yhteisön jäsenyys ja vuorovaikutustaidot -osion lähtökohtana ovat oppilaan ilmaisutarpeet.Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sisällöllisillä ja menetelmällisillä valinnoilla ohjataanvuorovaikutustaitojen kehittymistä ja oppilaan kasvamista yhteisön jäseneksi. Puheviestintätaitojenperustan muodostavat kielelliset, puhetekniset ja nonverbaaliset valmiudet sekä puhumisen jakuuntelemisen taidot. Opetuksen tavoitteena on myös antaa oppilaalle eri yhteisöissä jayhteiskunnassa toimimiseen tarvittavia valmiuksia.

Tekstien tulkinta- ja käyttötaitojen opetuksen tavoitteena on, että oppilas harjaantuukaunokirjallisuuden ja asiatekstien aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi sekä kuuntelijaksi. Hän oppiivalitsemaan itselleen sopivaa luettavaa ja pitämään yllä lukuharrastustaan. Kaunokirjallisuudenopetuksen tarkoituksena on antaa elämyksiä, kehittää eettistä näkemystä ja tutustuttaa omaan javieraaseen kulttuuriin. Opetus ohjaa purkamaan lukukokemuksia sekä elämyksellisesti ettätietoisesti kirjallisuuden peruskäsitteitä käyttäen. Kirjallisuustieto karttuu erittelemällä kirjallisuutta jahankkimalla tietoa kirjailijoista. Kirjallisuus avaa esteettisen kokemusmaailman ja vahvistaamoraalista tietoutta oikeasta ja väärästä. Erilaisia asiatekstejä opitaan avaamaantarkoituksenmukaisia lukutapoja käyttäen.

Tekstien tuottamistaitojen opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ilmaisemaan ajatuksiaansekä suullisesti että kirjallisesti. Alkuvaiheessa kirjoittamisen opetuksen pääpaino kohdentuukirjoittamisen perustaitojen luomiseen ja harjoittelemiseen. Myöhemmin kirjoittamisen opetuksentavoitteena on, että oppilas kehittyy selkeiden ja omaäänisten tekstien tuottajana. Opetus ohjaakirjoittamaan asia- ja kaunokirjallisia tekstejä. Tekstejä kirjoitetaan omalla käsialalla jatekstinkäsittelyohjelmia käyttäen. Kirjallisten tekstien rinnalla harjaannutetaan taitoa tuottaasuullisia tekstejä. Opetus antaa valmiuksia arkisiin puhetilanteisiin sekä muodollisiin suullisiinesityksiin. Tekstien tuottamistaitojen kehittyessä oppilaan varmuus ja edellytykset toimiayhteiskunnassa lisääntyvät. Tuottamiensa tekstien välityksellä hän osallistuu ympäröiväänkulttuuriin.

Kielitietouden opetuksen tarkoituksena on harjaannuttaa kielen ilmiöiden tietoiseen tarkkailuun.Kieliopin opetuksessa käytetään päättelyä, vertailua ja luokittelua. Opetus ohjaa ilmaisemaanomasta kielestä tehdyt havainnot kieliopin peruskäsitteiden avulla ja vertaamaan oman kielenilmaisukeinoja vieraaseen kieleen. Kielitietouden opetuksen yhteydessä käsitellään jo alaluokiltalähtien kokonaisia tekstejä ja opitaan tekstilajeja sekä tarkastellaan merkityksen rakentumista.Kielitietouden avulla opitaan myös oikeinkirjoituskäytänteitä ja kielenhuoltoa.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelussa arvioinnin tulee tukea oppilaan kehitystä ja ohjata häntäymmärtämään oman työskentelynsä merkitystä. Äidinkielen taitoja arvioidaan kokonaisuuksinasuhteessa hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Arviointipalautetta tuleeantaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti.

50

Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita onkehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein jaarviointikeskusteluissa tai muilla tavoin.

Yhteisistä aihekokonaisuuksista äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen kytkeytyvät kiinteästikulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä- ja mediataito, jotka ovat luonnostaanoppiaineen sisältöalueita kaikilla luokka-asteilla. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys liittyvätopetukseen erityisesti kriittisen lukutaidon ja vaikuttamisen taitojen kannalta. Vastuu ympäristöstä,hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä turvallisuus ja liikenne näkyvät esimerkiksikäsiteltävien ja tuotettavien tekstien sisällöissä. Ihmisen ja teknologian suhdetta tarkastellaantietoverkkojen ja teknologian kriittisen, vastuullisen ja tarkoituksenmukaisen käytön yhteydessä.Ihmisenä kasvaminen liittyy luonnollisesti myös äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen.

Äidinkieli ja kirjallisuus 1. luokka

Tavoitteet Sisällöt

Puhuminen ja kuunteleminenOppilas

haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseäänsuullisesti ja hänen kokonaisilmaisunsa kehittyy

harjoittelee kuuntelua harjoittelee keskustelemista kysymällä,

vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omiatietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan jamielipiteitään

Lukeminen ja kirjoittaminen oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan

sekä niihin liittyviä käsitteitä, kuten äänne, kirjain,tavu, sana ja alustavasti myös lause ja teksti

oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetunymmärtämistään

oppii tarkkailemaan kirjoittamistaan oppii ymmärtämään harjoittelun ja säännöllisen

lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen näidentaitojen kehittymisessäKirjallisuus

tutustuu monipuolisesti kirjallisuuteenkuunnellen, kuvia katsellen ja tasonsa mukaanlukien; näin hän saa elämyksiä ja kasvattaasanavarastoaan

opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaaluettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja

Puhuminen ja kuunteleminen

omien kokemusten, havaintojen jatapahtumien selostamista (oppilas tietäätulevansa kuulluksi) ja tarinoiden kertomistapienryhmälle

kuuntelemaan opettelemista osallistumista erilaisiin keskusteluihin

Lukeminen ja kirjoittaminen äänne- ja kirjainvastaavuus sanojen tavuittain lukeminen luetun ymmärtäminen opetetuilla kirjainmalleilla kirjoittaminen oikeinkirjoituksen harjoittelu

Kirjallisuus erilaisiin teksteihin tutustumista kuunnellen

aikuisen ääneen lukemista kirjastoon tutustuminen

Äidinkieli ja kirjallisuus 2. luokka

Tavoitteet Sisällöt

Puhuminen ja kuunteleminenOppilas

haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseäänsuullisesti ja hänen kokonaisilmaisunsa kehittyy

kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan

Puhuminen ja kuunteleminen omien kokemusten, havaintojen ja

tapahtumien selostamista (oppilas tietäätulevansa kuulluksi) ja tarinoiden kertomistapienryhmälle

51

osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla,kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan,kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään

Lukeminen ja kirjoittaminen oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan

sekä niihin liittyviä käsitteitä kuten aakkoset jaaakkosjärjestys, lause ja teksti

oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetunymmärtämistään

oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaanottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia jasääntöjä

saa mahdollisuuksia kehittää luku- jakirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan sekäkehittää viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessäoppimisympäristössä

tutustuu kieleen ilmiönä kuunnellessaan,lukiessaan ja kirjoittaessaan tekstejä sekä tottuu jotarkastelemaan kielen merkityksiä ja muotoja

Kirjallisuus kuuntelemalla ja lukemalla kirjallisuutta

- rikastuttaa sana- ja ilmaisuvarastoaan sekämielikuvitustaan- saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa- saa mahdollisuuden löytää kirjallisuuden kiehtovamaailma- tutustuu kirjakieleen

esittävää kertomista eri tavoin keskittynyttä, aktiivista ja päättelevää

kuuntelemista osallistumista erilaisiin keskusteluihin

Lukeminen ja kirjoittaminen monipuolista lukemista päivittäin erilaisten tekstien lukeminen ymmärtäen opetetuilla kirjainmalleilla kirjoittaminen oikeinkirjoituksen vahvistaminen oman tekstin tuottaminen

Kirjallisuus erilaisiin teksteihin tutustumista

kuunnellen aikuisen ääneen lukemista erilaisten tekstien ja kirjojen lukemista ja

lukukokemusten jakamista kirjaston käyttäminen

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Puhuminen ja kuunteleminen

Oppilas osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden

oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hänreagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään sekä kysymyksillä

on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan jakokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa; hän osallistuu luokkansayhteisiin ilmaisuharjoituksiin.

Lukeminen ja kirjoittaminen

Oppilas pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja muodosta: hän

rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojenmerkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttääaakkosjärjestystä

on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloinlukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa: hän tunnistaa tutut sanatilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä, hän osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaahyväkseen oudon sanan lukemisessa; häneltä sujuu tälle ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien

52

lukeminen on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen; hän on alkanut jo tarkkailla

lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa ja tietää, että ymmärtämisen apuna voi käyttääyleistietoa sekä erilaisia kokemuksia ja tietoa kielestä

haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti, on kokeillut kirjoittaa eri tarkoituksiin ja osaa myöskäyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan

kehittää kirjoittamistaitojaan: käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja oppilas osaa jositoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella; helppojen ja tuttujensanojen oikeinkirjoitus on jo lähes virheetöntä, ja oppilas alkaa käyttää lauseissa lopetusmerkkejäja lauseen alussa isoa kirjainta.

Kirjallisuus

Oppilas etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja joskus

myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa

riittää ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien ja aineistojen seuraamiseen ja käyttämiseen ja niidenedellyttämään vastavuoroisuuteen.

Äidinkieli ja kirjallisuus 3. luokka

Tavoitteet Sisällöt

Yhteisön jäsenyys ja vuorovaikutustaidot

Oppilas

osaa kohdentaa sanoman kuulijalle jasopeuttaa sen tilanteen tarkoituksiin janormeihin.

harjoittelee oman ilmaisukielen,eleiden, ilmeiden ja liikkeen sekä äänenja puheen käyttöä vuorovaikutus- jaesiintymistilanteissa.

Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot kehittää lukemisen sujuvuutta ja luetun

ymmärtämistä. harjoittelee valitsemaan itselleen

kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa. kasvaa säännölliseen

lukuharrastukseen. opettelee etsimään tietoa erilaisista

ikäkaudelleen sopivista lähteistä.

Yhteisön jäsenyys ja vuorovaikutustaidot

Eläytyvän kuuntelemisen harjoittelua satujen,tarinoiden ja tapahtumien selostusten avulla.

Keskittymis- ja rentoutumisharjoituksia. Puhumisen, kysymisen ja puheenvuoron käytön

harjoittelua keskusteluissa. Ilmaisutaidon harjoituksia, esim. nukketeatteria,

pienten roolien esittämistä. Kirjaston käytön harjoittelua.

Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot Kaunokirjallisuus

Luetaan ja kuunnellaan satuja, lastenkertomuksia ja -kirjoja, runoja, loruja, Kalevalan kertomuksia ,sarjakuvia.Tekstejä esitellään suullisesti luokassa, näytellään,piirretään ja kirjoitetaan ja siten harjoitellaan luetunerittelyä ja lukukokemuksen jakamista. Harjoitellaanlukemisen sujuvuutta ääneen ja hiljaa lukien.

KirjallisuustietoTutustutaan seuraaviin kirjallisuudenperuskäsitteisiin:juoni, päähenkilö, sivuhenkilö.Esitellään seuraavat runon peruskäsiteet: säkeistö, säeja riimi.

TekstitietoHarjoitellaan luetun ymmärtämistä,esim. ennakoidentekstiä kuvien ja otsikoiden avulla.Luetaan lastenlehtiä sekä harjoitellaan ikäkaudelle

53

Tekstin tuottamistaidot

rohkenee ja osaa rakentaa erilaisiatekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti.osaa kuunnella eläytyen.

Kielitietous

alkaa pohtia kielen tehtävää jaolemusta yleensä ja verrata omaa javierasta kieltä.

oppii ymmärtämään sanojenryhmittelyä.

sopivien tietokirjojen käyttöä.

Tekstin tuottamistaidot

Varmennetaan käsialaa ja oikeinkirjoitusta.Iso alkukirjain ja päättövälimerkit.

Harjoitellaan erilaisten tekstien suunnittelua jakirjoittamista, esim. ajatuskartta, juonellinen kertomus,asiateksti, viesti, päiväkirja, runo.

Harjoitellaan mielipiteen esittämistä, esim.puheenvuoroja ja kertomista.

Kielitietous

Pohditaan käsitteitä: kieli, äidinkieli, vieras kieli Aakkostaminen Sanojen luokittelu Verbin persoonamuodot Substantiivit: erisnimet ja yleisnimet, yksikkö ja

monikko Adjektiivien vertailu Erilaisten lauseiden tunnistaminen: käsky-, kielto-,

kehotus-, kysymys- ja toteamuslauseet Päättövälimerkit ja pilkku luettelossa Harjoitellaan yhdyssanojen tunnistamista Synonyymit ja vastakohdat Puhutun ja kirjoitetun kielen ero.

Äidinkieli ja kirjallisuus 4. luokka

Tavoitteet Sisällöt

Yhteisön jäsenyys ja vuorovaikutustaidot

Oppilas osaa kuunnella arvostaen ja arvioiden harjoittelee havaitsemaan ja tulkitsemaan

sanallista ja sanatonta ilmaisua. oppii puheilmaisun luovaa käyttöä. tutustuu teatteritaiteeseen.

oppii erilaisissa viestintätilanteissaaktiivisen viestijän taitoja; rohkaistuuosallistumaan keskusteluihin ja pyrkiiottamaan vastaanottajaa huomioonomassa viestinnässään.

Yhteisön jäsenyys ja vuorovaikutustaidot

Harjoitellaan kuuntelemista satujen, tarinoiden jatapahtumien selostusten avulla.

Suullisen ilmaisun ryhmä- ja yksilöharjoituksia,esim. improvisointi- ja pantomiimiharjoituksia(äänenkäyttö, ilmeet, eleet ja liikkeet).

Harjoitellaan tiedonhankintaa ja –välittämistä, esim.haastattelemista, opiskelutehtävien esittämistä,puhelimen käyttöä.

Pidetään esitelmä. Harjoitellaan draaman käyttöä ilmaisumuotona.

54

Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot

kehittyy tarkkailemaan ja arvioimaanitseään lukijana

oppii pohtimaan ja ilmaisemaan tekstienherättämiä ajatuksia

lukee lastenkirjallisuutta ja oppiivalitsemaan omien lukumieltymystensämukaisia kirjoja

monipuolistaa ja kehittää lukutaitoaan pyrkii säännölliseen lukuharrastukseen

Tekstien tuottamistaidot

pystyy tuottamaan ja tulkitsemaanerilaisia kirjallisia tekstejä.

oppii tunnistamaan ja käyttämäänvaihtelevia virkkeitä ja lauseita.

varmentaa oikeinkirjoitustaan. oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin.

Kielitietous

soveltaa kielitietouden tietojaan jataitojaan eri oppiaineissa

Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot

KaunokirjallisuusLuetaan ja kuunnellaan useita yhteisiä ja valinnaisiakokonaisteoksia, esimerkiksi seikkailu- ja eläinkirjojasekä –kertomuksia.Tutustutaan lastenkirjailijoihin ja heidän teoksiinsa.Luetaan eri maiden satuja ja tarinoita, sarjakuvia jalastenrunoja.Kirjojen esittelyä luokassa, esim. selostamista,keskusteluja, visualisointeja, kirjoittamista,dramatisointeja.

KirjallisuustietoTutustutaan sadun ja kertomuksen rakenteeseensekä näytelmäkirjallisuuteen.

TekstitietoAvataan tietotekstejä ja mediatekstejä etsimälläpääasioita, esittämällä kysymyksiä, tekemällämuistiinpanoja. Harjoitellaan tietokirjojen käyttöä(sisällysluettelo, hakemisto). Tutustutaanharrastelehtiin ja sanomalehtiin.

Tekstien tuottamistaidot

Harjoitellaan oikeinkirjoitusta. Käydään läpi kirjoitusprosessin vaiheet: suunnittelu,

miellekartta, aloitus, käsittely, lopetus, otsikointi. Harjoitellaan kirjoituksen asemointia. Tehdään käsialaharjoituksia. Kirjoitetaan pieniä tekstejä tietokoneella ja

harjoitellaan tiedoston avaamista, tallentamista jatulostamista.

Tuotetaan eri tekstilajeja. Jaksotetaan puhe-esityksen jaksottamista ja

havainnollistamista:Keksitään ja esitetään vuorosanoja.

Kielitietous

Virkkeiden ja lauseiden tarkastelua Sanojen roolit lauseessa ( tekeminen tai

tapahtuma, tekijä,) Verbien myönteinen ja kielteinen muoto lauseessa Lainausmerkit tai vuorosanaviiva Numeraalit Pronominit ja niiden perustehtävä Omistusliite Sanaluokkien kertaaminen ja syventäminen

55

Äidinkieli ja kirjallisuus 5. luokka

Tavoitteet Sisällöt

Yhteisön jäsenyys javuorovaikutustaidot

Oppilas osaa eritellä kuultua ja tiivistää

sen. osaa sopeuttaa sanoman

tilanteen mukaisesti. oppii eri medioiden viestien

tarkasteluun tutustuu teatteriin ja sen keinojen

käyttöön oman ilmaisun tukena

Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot

vahvistaa lukuharrastustaan jaoppii seuraamaan senkehittymistä.

monipuolistaalukutottumuksiaan.

tutustuu uusiinkaunokirjallisuuden lajeihin.

harjoittelee käyttämään luetunymmärtämistä parantaviastrategioita.

Tekstin tuottamistaidot

kehittää omaa käsialaansa. saa kokemuksia kirjoitelman

tuottamisestatekstinkäsittelyohjelmalla.

kehittää taitoaan ilmaistaitseään.

tottuu arvioimaan omaailmaisuaan.

tunnistaa ja harjoitteleevaihtelevia tekstirakenteita ja

Yhteisön jäsenyys ja vuorovaikutustaidot

Harjoitellaan puhutun tekstin tiivistämistä. Harjoitellaan erilaisia puhetilanteita, kontaktin ottamista

yleisöön, äänenkäytön selkeyttämistä. Tarkastellaan eri medioiden viestejä. Tutustutaan teatteritaiteeseen oman ilmaisun tukena,

esimerkiksi musiikin, valaistuksen, puvustuksen jalavastuksen käyttöön.

Tehdään mahdollisuuksien mukaan teatterivierailu.

Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot

Kaunokirjallisuus Luetaan ja kuunnellaan ikäkaudelle ja erilaisille lukijoille

sopivaa kaunokirjallisuutta eri teemoista ja lajityypeistä (esim.huumori-, seikkailu- ja fantasiakirjat). Yhteisiä ja valinnaisiakokonaisteoksia 4 – 5 / lukuvuosi.Runsaasti lyhyempiä tekstejä: kertomuksia, novelleja, satuja,runoja, loruja, sarjakuvia.

Tutustutaan Kalevalaan ja kansanrunouteen sekä vanhaanja uuteen perinteeseen.

Lukukokemusten jakamista. (esim. lukupiirit, kirjojen suullisetja kirjalliset esittelyt ja selostukset, parilukeminen,visualisoinnit ja dramatisoinnit.)Kirjallisuustieto

Syvennetään kirjallisuustieteen peruskäsitteiden tuntemustaja luetaan suomalaista kansanrunoutta.TekstitietoHarjoitellaan tieto- ja mediatekstien avaamista erilaistenkeinojen avulla: kysymykset, väliotsikot, keskeisen sisällöntiivistäminen, muistiinpanot, päätelmien tekeminen, luetun jakuullun arviointi, miellekartat ja kaaviot.Harjaannutaan pohtimaan merkityksiä ja vertailemaantekstejä.

Tekstin tuottamistaidot

Harjoitellaan oikeinkirjoitusta. Tekstien jäsennystä ja rakennetta jäntevöitetään

harjoittelemalla erilaisia tekstityyppejä laaditaan esimerkiksiuutinen, mainos, tietoteksti, kertomus.

Käytetään tietotekniikkaa erilaisten tekstien tuottamisessa. Suunnitellaan ja tarkastellaan omia puhe-esityksiä,

käytetään tukisanalistaa. Harjoitellaan esityksen jaksottamista ja havainnollistamista. Valmistetaan draama esityksiä.

56

käytänteitä.

Kielitietous

oppii lisää verbien käytöstä jamerkityksestä.

vahvistaa tietojaan sanojenluokittelusta.

ymmärtää kirjoitetun ja puhutunkielen eroja.

Kielitietous

tekstin jaksottelu: kappalejako, väliotsikointi verbin perusmuoto, persoonamuodot, aktiivi ja passiivi,

menneisyyden ja nykyisyyden ilmaiseminen partikkelit sanaluokkien kertausta: prototyyppisten sanojen jakamista

sanaluokkiin sanojen taivutus: tutustuminen sijamuotoihin subjekti ja predikaatti, tutustuminen objektiin päälause, erilaiset sivulauseet, välimerkit puhutun ja kirjoitetun kielen eroja: oma murre, lehtikieli

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän

rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittääilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa

kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hänpystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineenja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan

osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkiiperustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa

osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä javiestintätilannetta koskevia päätelmiä

pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuuaktiivisesti ilmaisuharjoituksiin.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän

on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja

sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä

itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän

osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja

mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma äänija laajeneva sanavarasto

ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttäätietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttääteksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti

osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala

57

osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen

muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muitavälimerkkejä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän

hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä jatuottamisessa

on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä jaluokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteellasanaluokkiin

tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen

tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa

ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia

kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa

lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon.

Äidinkieli ja kirjallisuus 6. luokka

Tavoitteet Sisällöt

Yhteisön jäsenyys ja vuorovaikutustaidot

Oppilas käyttää luovaa ilmaisukapasiteettiaan. harjaantuu esiintymään muodollisissa

puhetilanteissa. vahvistaa puhe- ja ilmaisutaitojaan myös

koulun yhteisissä tapahtumissa.

Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot

oppii löytämään itsenäisesti sopivaaluettavaa.

vahvistaa taitoaan tuottaa selkeitä jaymmärrettäviä tekstejä.

harjaantuu tavoitteellisesti toimimaanpuhujana ja kirjoittajana erilaisissaviestintätilanteissa ja -ympäristöissä.

Yhteisön jäsenyys ja vuorovaikutustaidot

Harjoitellaan muodollisia puhetilanteita. Järjestetään erilaisia keskusteluja. Osallistutaan koulun tilaisuuksien suunnitteluun ja

järjestämiseen mahdollisuuksien mukaan. Osallistuu draaman toteuttamiseen. Opetellaan hakemaan tietoa verkosta ja

käyttämään sähköpostia.

Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot

Kaunokirjallisuus:klassisia draama- ja proosakatkelmiamyyttisiä tarinoita.uusia ja klassisia nuortenkirjoja.yhteisiä ja valinnaisia kokonaisteoksia luettuina jakuunneltuina, 2 – 5 lukuvuodessa.

KirjallisuustietoKaunokirjallisuuden lajit: romaani, novelli, näytelmä,runo.Draaman peruskäsitteitä: näytös, kohtaus, dialogi,monologi, repliikki.

TekstitietoSanomalehti: uutinen, pääkirjoitusTietotekstin tiivistäminen

58

Tekstin tuottamistaidot

kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksitekstien tekijäksi.

oppii käyttämään tietokonetta järkevästi jakriittisesti viestinnän välineenä.

oppii säätelemään virkkeidensä rakennettaja pituutta.

Kielitietous

oppii kertomaan kielellisistä havainnoistaankieliopin käsitteiden avulla.

käyttää kielitietouttaan aktiivisestihyväkseen parantaakseenoikeinkirjoitustaan.

Tekstin tuottamistaidot

Harjoitellaan jäsenneltyjä kirjoitelmia. Harjoitellaan tekstin sujuvaa kirjoittamista ja

muokkaamista tietokoneella. Sähköpostikirje. Kirjoitetaan kaunokirjallisia tekstejä (juoni,

käännekohdat, henkilö- ja luontokuvaus). Arvioidaan itse omia kirjoitelmia. Harjoitellaan muodollisia puhetilanteita: puheen

suunnittelu ja väittelyn alustus. Opetellaan käsikirjoituksen tekemistä.

Kielitietous

päälause, erilaiset sivulauseet ja välimerkit perehtyminen sanojen taivutukseen: nominien

sijamuodot, nominatiivi, genetiivi, partitiivi,paikallissijat ja tutustuminen harvinaisiinsijamuotoihin

verbien aikamuodot adjektiivien vertailuasteet, positiivi, komparatiivi ja

superlatiivi yhdyssanat: nominatiivi- ja genetiivialkuiset

substantiivit isot alkukirjaimet erisnimien oikeinkirjoituksen

kannalta

Äidinkieli ja kirjallisuus 7. luokka

Tavoitteet Sisällöt

Yhteisön jäsenyys ja vuorovaikutustaidot

Oppilas syventää tietojaan kielen rakenteiden

merkityksistä ja käytöstä. kehittää vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojaan. oppii käyttämään erilaisia tiedonlähteitä

tarkoituksenmukaisesti ja arvioimaan niidenluotettavuutta.

harjaannuttaa aktiivista ja kriittistä luku- jakuuntelutaitoaan.

Yhteisön jäsenyys ja vuorovaikutustaidot

Vahvistetaan ja syvennetään tähän mennessäsaavutettuja vuorovaikutustaitoja.

Pidetään pienimuotoisia improvisoituja javalmisteltuja suullisia esityksiä.

Opetellaan antamaan ja saamaan esityksistärakentavaa palautetta.

Opetellaan tekemään töitä pareittain jaerikokoisissa, vaihtuvissa ryhmissä.

Opetellaan hankkimaan tietoa kriittisesti erilähteistä ja yhdistämään sitä omakohtaisiinkokemuksiin.

Valmistetaan ja pidetään esitelmä luokalle itsevalitusta aiheesta ja harjoitellaan sen yhteydessähavainnollistamiskeinojen käyttöä.

59

Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot

tutustuu kaunokirjallisuuden päälajeihin jakirjallisuuden peruskäsitteistöön.

oppii analysoimaan lukemaansa kirjallisuuttaja ilmaisemaan mielipiteensä siitä sekätuomaan esiin omaa subjektiivistalukukokemustaan.

saa käsityksen kielen esteettisistäilmaisukeinoista, kuten kuvallisuudesta jarytmiikasta.

Tekstin tuottamistaidot

valmistaa hankkimastaan ja valikoimastaantiedosta suullisen ja kirjallisen esityksen.

oppii antamaan ja vastaanottamaanrakentavaa palautetta.

oppii tuottamaan erilaisia kaunokirjallisia jaasiatekstejä sekä ottamaan huomioonviestintävälineen ja vastaanottajan.

tutustuu aikakausi- ja sanomalehtientekstityyppeihin ja niiden tyyli- sekävaikutuskeinoihin.

Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot

Valitaan omalle ikäkaudelleen sopivaakirjallisuutta.

Tutustutaan koti- ja ulkomaisennuortenkirjallisuuden tarjontaan.

Luetaan vähintään kolme kokonaisteosta. Totutaan kuvailemaan suullisesti ja kirjallisesti

omaa lukuelämystä. Tutustutaan kaunokirjallisuuden päälajeihin ja

seuraaviin kirjallisuuden peruskäsitteisiin:ennakointi, takauma, aikasuhteet, kertoja janäkökulma.

Tutustutaan runon keinoihin. Tutustutaan asiatekstilajeihin ja -tyyppeihin sekä

opitaan erittelemään niitä. Luetaan sanoma- ja aikakauslehtiä kriittisesti.

Tekstin tuottamistaidot

Laaditaan suullisia ja kirjallisia kertomuksia,kuvauksia, dialogeja ja haastatteluja.

Laaditaan vapaavalintaisesta aiheesta kirjallinentutkielma, joka esitetään luokalle suullisesti.

Opetellaan käsitekartan laatimista erilaisistaaiheista, mm. asiatekstistä.

Laaditaan referaatti asiatekstistä. Harjoitellaan erilaisia muistiinpanotekniikoita. Opetellaan suunnittelemaan omia kirjoitelmia. Kirjoitetaan erilaisia tekstejä omien kokemusten,

mielikuvituksen ja toisten tekstien pohjalta. Pyritään vahvistamaan oman tekstin rakennetta

harjoittelemalla jaksotusta, virke- jalauserakennetta, välimerkkien käyttöä ja suoraaesitystä.

Pidetään yllä selkeää käsialaa. Opetellaan tekstin asettelun sääntöjä ja

tekstinkäsittelytaitoja.

Kielitietous

Vahvistetaan sanaluokkien ja verbienaikamuotojen tuntemusta.

Kerrataan sijamuodot ja verrataan suomenkielen muoto-oppia vieraisiin kieliin.

Äidinkieli ja kirjallisuus 8. luokka

Tavoitteet Sisällöt

60

Yhteisön jäsenyys javuorovaikutustaidot

Oppilas kehittää perustelutaitojaan ja

tutustuu kielen vaikutuskeinoihin. tutustuu eri medioihin ja niiden

kuvallisiin ja kielellisiinvaikutuskeinoihin.

harjaantuu medioiden ja niidenkielen kriittiseen tarkasteluun.

Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot

laatii itse erityyppisiä mediatekstejäsuullisesti ja kirjallisesti.

lukee kolme kokonaisteosta. monipuolistaa lukuharrastustaan ja

osallistuu kirjallisuusaiheisiinkeskusteluihin.

tutustuu kirjallisuuden eri genreihin:jännitys-, kauhu-, fantasia- jatieteiskirjallisuuteen.

tutustuu laajasti novellikirjallisuuteenja oppii analysoimaan novelleja.

Tekstin tuottamistaidot

kirjoittaa oman novellin.

Kielitietous

opiskelee verbin modukset ja kaikkilauseenjäsenet.

tutustuu Suomen etu- jasukunimistöön ja tekee projektityönomasta nimestään.

Yhteisön jäsenyys ja vuorovaikutustaidot

Tutustutaan sähköiseen mediaan ja sen välittämiinviesteihin ja harjoitellaan niiden analysointia.

Seurataan aktiivisesti eri viestimiä. Pidetään suullinen esitys luokan edessä. Osallistutaan kirjallisuuskeskusteluun. Harjoitellaan oman mielipiteen esittämistä ja perustelua

suullisesti ja kirjallisesti.

Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot

Tutustutaan fantasia-, kauhu-, jännitys- jatieteiskirjallisuuden lajipiirteisiin ja luetaan valinnanmukaan jokin näihin lajeihin kuuluva teos.

Luetaan erilaisia novelleja. Tutustutaan proosan tulkinnan avainkäsitteisiin: aihe,

teema, juoni, kertoja, pää- ja sivuhenkilöt, miljöö,näkökulma.

Kirjoitetaan luetuista kokonaisteoksista kirjaesseet,joissa tulkitaan teosta edellä mainittujen avainkäsitteidenavulla ja tuodaan esiin oma lukukokemus.

Tutustutaan eri asiatekstien, kuten mielipidekirjoitusten,vaikutuskeinoihin.

Syvennetään erilaisten mediatekstien tuntemusta.

Tekstin tuottamistaidot

Harjoitellaan vaikuttamaan pyrkivää kirjoittamistalaatimalla mielipidekirjoitus ja vastine toisen kirjoittamaanmielipidekirjoitukseen.

Vahvistetaan tekstin rakenteen hallintaa kiinnittämällähuomiota jäsentely-, aloitus- ja päätäntätapoihin.

Kirjoitetaan novelli. Laaditaan tv- tai lehtimainoksia. Kirjoitetaan elokuva- tai näytelmäarvostelu. Tehdään kirjallinen nimiprojekti.

Kielitietous

Kerrataan verbioppia ja opetellaan modukset. Opetellaan kaikki lauseenjäsenet. Varmennetaan ja kehitetään oikeinkirjoitusta. Tarkkaillaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroja ja

kielenkäytön vaihteluja eri tilanteissa.

Äidinkieli ja kirjallisuus 9. luokka

Tavoitteet Sisällöt

61

Yhteisön jäsenyys ja vuorovaikutustaidot

Oppilas tiedostaa omat vaikutusmahdollisuutensa

sekä yksilö- että ryhmäviestinnässä. pystyy ottamaan huomioon erilaiset

mielipiteet ja näkökannat sekä tuomaan esiin japerustelemaan omat mielipiteensä.

Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot

tutustuu suomalaiseen kansanrunouteen jaKalevalaan elämyksellisesti esim. draamankeinoin.

tutustuu Suomen kirjallisuuden vaiheisiin,klassikkokirjailijoihin ja –teoksiin.

oppii tekstien tyylillisen pääjaon: romantiikka,realismi, modernismi.

lukee vähintään kolme kokonaisteosta.

Tekstin tuottamistaidot

kehittyy tiedonhankinnan ja –käytön taidoissaja monenlaisten lähteiden kriittisessähyödyntämisessä.

Kielitietous

oppii ymmärtämään äidinkielen merkityksenihmisen kehitykselle ja kulttuurille.

tutustuu suomen sukukieliin ja suomenasemaan omassa kielikunnassaan ja maailmankielten joukossa.

tuntee suomen kielen ominaispiirteet,ominaislaadun ja historian.

tutustuu suomen kielen päämurteisiin.

Yhteisön jäsenyys ja vuorovaikutustaidot

Väitellään pareittain ja ryhmissä. Keskustellaan ajankohtaisista asioista ja

esitetään perusteltuja mielipiteitä. Pohditaan puhekulttuurien ja -kontekstien

välisiä eroja.

Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot

Tutustutaan suomalaiseen kansanrunouteen jatehdään siitä esityksiä.

Luetaan Kalevalaa ja tutustutaan senmyyttiseen kuvastoon ja merkitykseensuomalaiselle identiteetille ja kulttuurille.

Tutustutaan ulko- ja kotimaisiin klassikoihin jakotimaisiin nykykirjoihin.

Opitaan tunnistamaan luetusta teoksesta senedustaman tyylisuunnan ominaispiirteet.

Tekstin tuottamistaidot

Laaditaan aineistopohjainen kirjoitelma. Kirjoitetaan omaan kokemukseen perustuva

pohdiskeleva kirjoitelma. Laaditaan esseetyyppinen koevastaus

asiatekstin pohjalta. Kirjoitetaan kirjaesseitä luetuista

kokonaisteoksista. Laaditaan kirjallisuusaiheinen tutkielma

kotimaisesta klassikkokirjailijasta ja hänentuotannostaan.

Painotetaan tekstin suunnittelun, muokkauksenja viimeistelyn merkitystä.

Ohjataan oppilasta arvioimaan kriittisesti omiatuotoksiaan.

Kielitietous

Tutustutaan suomen kielen asemaan maailmankielten joukossa ja omassa kielikunnassaan sekäkäsitteisiin sukukieli ja kielisukulaisuus.

Opetellaan suomen kielen ominaispiirteet. Perehdytään suomen kirjakielen historiaan. Tutustutaan suomen kielen päämurteisiin. Tutustutaan suomen kielen sanastoon, sen

historiaan, nykyisyyteen ja kehitykseen. Tehdään havaintoja kielen vaihteluista eri

tilanteissa sekä puhe- ja kirjakielen eroista. Kerrataan oikeakielisyyssäännöt.

62

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän:

haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksinesiintyessään

osoittaa kuuntelemisen ja muiden huomioimisen taitoa osaa osallistua aktiivisesti ja rakentavasti keskusteluun ja muihin vuorovaikutustilanteisiin ottaa huomioon ja kunnioittaa muiden mielipiteitä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen,

vastaanottajan ja välineen kielimuotoa valitessaan pystyy käyttämään tarkoituksenmukaisesti kielen eri rekistereitä pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielentaitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja

hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille jatyöskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän:

tunnistaa erilaisia tekstejä ja käyttää aktiivista lukutapaa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida,väittää vastaan, tulkita ja arvioida sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa

tuntee erilaisia tekstejä ja niiden käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessatekstiympäristössä

lukee tekstejä, myös media- ja verkkotekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen tuntee tavallisten tekstityyppien keskeiset ominaisuudet tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen perustelut pystyy erittelemään ja luonnehtimaan fiktiivistä tekstiä ja löytämään sen keskeiset rakenteelliset

ominaisuudet osaa etsiä kaunokirjallisesta tekstistä merkityksiä ja tulkita niitä tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sanavalintojen, käytetyn

kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen jasävyyn

pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon käsitteitä kieltä havainnoidessaan ja kirjallisuustietoafiktiivisiä tekstejä käsitellessään.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän:

osaa käyttää tiedon lähteenä kirjastoa, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia, tietoverkkoja sekä suullisestivälitettyä tietoa; hän osaa valita tietolähteensä ja myös ymmärtää ilmoittaa ne

tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstiä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen

tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, mm. kuvauksia, kertomuksia,

määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia japohtivia tekstejä

pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämääntyöskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä

osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisiavalintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tiivistää tekstiään

soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja

63

oikeinkirjoituskäytänteistä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän:

on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös pitkien tekstien lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä mediatuotteita ja osaa perustella

valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita,

novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakinkansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän

tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotkaedustavat eri aikakausia

pystyy jakamaan katselukokemuksensa muiden kanssa on saanut tietoa kielen rakenteesta ja sanastosta; hän tuntee sanaluokat, lauseenjäsenet ja niiden

määrittelyongelmat ymmärtää, että kieliopin käsitteet ovat välineitä, joilla kieltä kuvataan tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin

kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä ymmärtää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan ymmärtää kielen muuttumista ja äidinkielen aseman muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa

kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavistakielistä.

9.2Toinenkotimainenjavieraatkielet

YleistäKielten opetuksen päämääränä on antaa oppilaille valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa.Koska kieli ja kulttuuri liittyvät läheisesti toisiinsa, vieraat kielet antavat oppilaille huomattavankulttuuripääoman.

Kieli on taitoaine, ja sen opiskelu edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua.Oppilaita ohjataan omaksumaan hyvät opiskelutottumukset heti kieliopintojen alusta lähtien. Tunneillakäytetään ajanmukaisia ja monipuolisia opetusmenetelmiä. Opetuksen tehtävänä on rohkaistaoppilaita käyttämään vierasta kieltä omien edellytystensä mukaisesti korostaen suullisen kielitaidonmerkitystä. Tärkeää on myös luoda hyvä pohja ja positiivinen asenne läpi elämän jatkuvalle vieraidenkielten ja kulttuureiden opiskelulle.

Arvioinnin perustana on opetussuunnitelman perusteissa mainitut ja asetetut kieltenopetuksentavoitteet. Arviointi on monipuolista perustuen kaikkien kielen osa-alueiden (kuullun ymmärtäminen,luetun ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen) arviointiin. Arvioinnissa käytetään mm.erityyppisiä kokeita, testejä, kirjallisia kuulusteluja yms. Arvioinnissa kiinnitetään huomiotatuntityöskentelyyn, joka edellyttää säännöllistä osallistumista. Muita kriteerejä ovat tuntiaktiivisuus,annettujen kotitehtävien suorittaminen, edistyminen, oppilaan asenne oppiainetta kohtaan sekäitsearviointi.

Opettajan tulee antaa kannustavaa palautetta. Palautteen tarkoituksen on, että oppilas totutetaanjatkuvaan itsearviointiin. Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa oppilaan ja opettajanoikeusturvaaja motivoi kielenoppijan opintoja.

Arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan lievät oppimisvaikeudet, jos häntä ei ole siirrettyerityisopetukseen.

Nivelkohdissa (6. ja 9. luokka) on esitetty hyvän osaamisen kriteerit, arvosana 8, noudattaen

64

valtakunnallista kielten taitotasoasteikkoa. (ks. liite)

Päättöarvioinnissa oppilas saa arvosanan kahdeksan, (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineenkriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoidamuiden kriteerien tason ylittäminen.

Valinnaisten kielten (A2- ja B2-kielen) oppimäärät voidaan arvioida myös suoritusmerkinnällä, mikälihuoltaja ei halua päättöarvosanaa todistukseen.

9.2.1Toinenkotimainenkieli,ruotsi

Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia ruotsinkielisissä viestintätilanteissa.Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä ymmärtämäänpohjoismaisia kulttuureita. Opetuksen tulee myös tarjota uusia näkökulmia omaa kieltä ja kulttuuriakohtaan. Koko ruotsin kielen opiskelun ajan pyritään hyödyntämään Sipoon ja Itä-Uudenmaankaksikielisyyttä monipuolisesti opetuksessa.

RUOTSI A-KIELENÄ

Ruotsin A-oppimäärää voidaan opiskella kaikille yhteisenä (A1) vai vapaaehtoisena (A2) kielenä.Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille.

A1-Ruotsi(Kohta poistuu jos ruotsi ei ole A1-kieli)

Ruotsi A1 3.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

Kolmannella luokalla painotetaan enemmän suullista viestintää.Suullisen viestinnän tavoitteena on, että oppilas:·ymmärtää yksinkertaisia jokapäiväisiä tilanteita käsitteleväänormaalitempoista puhetta·oppii viestimään yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa·oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään·harjoittelee luontevaa ja sujuvaa ääntämistä

Kirjallisen viestinnän tavoitteena on, että oppilas:·harjoittelee kirjallisen tekstin tuottamista·ymmärtää yksinkertaisia jokapäiväisiä tilanteita käsitteleviätekstejä ja dialogeja·Tutustuu suomenruotsalaiseen, ruotsalaiseen japohjoismaiseen kulttuuriin (esim. svenska dagen, lucia, 1. majyms.)

Kartutetaan ruotsinkielenkeskeistä sanavarastoa mm.:·itsestä kertominen·tervehtiminen ja hyvästely·ruuat, juomat ja pöytäkeskustelu·harrastukset·koulu·kellonajat ja numerot·värit·viikonpäivät, kuukaudet javuodenajat·ostaminen ja myyminen·viestin kirjoittaminen·joulu, pääsiäinen, vappu

Rakenneasioita·s-genetiivi alustavasti·prepositioita·kysymyssanoja

65

Ruotsi A1 4.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

Neljännellä luokalla painotus on edelleen suullisessaviestinnässä. Suullisen viestinnän tavoitteena on, että oppilas:·ymmärtää ikäistensä arkielämää koskevaa puhetta,tarvittaessa tilanneyhteyden tukemana·oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään·oppii viestimään yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa·ymmärtää suomenruotsalaista ääntämistä·harjoittelee luontevaa ja sujuvaa ääntämistä

Kirjallisen viestinnän tavoitteena on, että oppilas:·harjoittelee kirjallisen tekstin tuottamista·ymmärtää arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumiakäsittelevän tekstin keskeisemmän sisällön tilanneyhteydentukemana·tutustuu suomenruotsalaiseen, ruotsalaiseen japohjoismaalaiseen kulttuuriin ( esim. Astrid Lindgren ja ToveJansson)

Laajennetaan keskeistäsanavarastoa mm.:·syntymäpäivä·ihmisen kuvaileminen·sää·puhelinkeskustelu·ambulanssin tilaaminen jalääkärissä käynti·huonekalut·mielipiteen ilmaiseminen

Kielen rakenteesta käsitelläänseuraavia asioita:·s-genetiivi·en- ja ett- sukuisten sanojenyksikkö ja monikko·ett sukuisten sanojen yksikkö·prepositioita·kysymyssanoja·lukusanoja·persoonapronomineja·kielteinen lause·preesens·sanajärjestys

Ruotsi A1 5.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

Oppilas oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan jaheikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaantyöskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessatavoitteisiin.

Suullisen viestinnän tavoitteena on, että oppilas:·osaa kertoa perustietoja itsestään, lähipiiristään jaosaa viestiä arkipäivän puhetilanteissa·ymmärtää arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumiakäsittelevää puhetta·on omaksunut sujuvan ja luontevan ääntämisen·ymmärtää sekä suomenruotsalaista ettäruotsinruotsalaista ääntämistä·oppii käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissatuotoksissa

Kirjallisen viestinnän tavoitteena on, että oppilas:·ymmärtää yksinkertaisia jokapäiväisiä tilanteita

sanastoa mm.:·kortin kirjoittaminen·tietoa Pohjoismaista·esittäytyminen·itsestä ja harrastuksesta kertominen·pettymyksen ilmaiseminen·matkareitistä keskusteleminen·Pohjoismaisia nähtävyyksiä·huoneet

Rakenteet:·kerrataan persoonapronominit jasanajärjestys sekä en- ja ett- sanojentaivutus, kysymykset ja adjektiivintaivutus·apuverbejä·adjektiivi attribuuttina·adjektiivin taivutus

66

käsitteleviä tekstejä ja dialogeja·tuottaa oppikirjassa käsiteltyihin aiheisiin perustuvialyhyitä tekstejä·oppii käyttämään uusia sanoja ja rakenteitatuotoksissaan·oppii itsenäisesti käyttämään oppikirjaa, sanakirjaa jamuita tiedonhankintavälineitä

·säännöllinen imperfekti·imperatiivi

Ruotsi A1 6.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

Suullisen viestinnän tavoitteena on, että oppilas:·osaa kertoa perustietoja itsestään, lähipiiristään ja osaa viestiäarkipäivän puhetilanteissa·ymmärtää arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevääpuhetta·on omaksunut sujuvan ja luontevan ääntämisen·ymmärtää sekä suomenruotsalaista että ruotsinruotsalaistaääntämistä·oppii käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissa

Kirjallisen viestinnän tavoitteena on, että oppilas:·ymmärtää yksinkertaisia jokapäiväisiä tilanteita käsitteleviä tekstejäja dialogeja·tuottaa oppikirjassa käsiteltyihin aiheisiin perustuvia lyhyitä tekstejä·oppii käyttämään uusia sanoja ja rakenteita tuotoksissaan·käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muitatiedonhankintavälineitä

sanastoa mm.:·sukulaisia· ammatteja·ravintolassa ja kahvilassa·eläimiä·tien kysyminen janeuvominen·ostoksilla·esineiden kuvailua·junalipun ostaminen·nähtävyyksiä·puhelinkeskustelu·viestin ja runonkirjoittaminen

Rakenteet:·omistusmuodot·adjektiivi omistussananjälkeen·järjestysluvut·objektimuodot·komparatiiveja·den här- rakenne·superlatiivi

A2-Ruotsi

Ruotsi A2 4.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

A2 kielen aloitusvuonna painotetaan suullista viestintää, sekäymmärtävää että itse tuotettua.* Tavoitteena on että oppilas:-ymmärtää yksinkertaisia jokapäiväisiä tilanteita käsitteleväänormaalitempoista suomenruotsalaista puhetta-oppii viestimään yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa-oppii kertomaan perusasioita itsestään ja lähipiiristään-harjoittelee luontevaa ja sujuvaa ääntämistä

Kartutetaan ruotsinkielenperussanastoa ja sanontoja-itsestä kertominen: nimi, ikä,asuminen-tervehtiminen ja hyvästely-ruuat, juomat, pöytäkeskustelu-harrastuksia-koulu

67

Kirjallisen viestinnän tavoitteena on, että oppilas:-harjoittelee omaa kirjallista tuottamista-ymmärtää tekstejä ja dialogeja, jotka liittyvät jokapäiväisiintilanteisiin-tutustuu suomenruotsalaiseen ja pohjoismaisiin tapoihin jakulttuuriin

-kello-lukusanat-värit-viikonpäivät-vuodenajat-kuukaudet-raha, ostaminen ja myyminen-viestin kirjoittaminen-juhlapäiviä

Rakenneasioita- en-sanojen taivutus- ett-sanojen yksikkö-kysymyssanoja-prepositioita-s-genetiivi alustavasti-preesens

-tapahtumat-tienviitat-kaupat-ruotsinkieliset koulut- kirjasto

Ruotsi A2 5.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

Painotus edelleen suullisessa viestinnässä. Tavoitteena on,että oppilas- ymmärtää ikäistensä arkielämää koskevaa puhetta,tarvittaessa tilanneyhteyden tukemana- oppii kertomaan perusasioita itsestään ja lähipiiristään- oppii viestimään luontevasti arkipäivän puhetilanteissa- ymmärtää suomenruotsalaista ääntämistä, tutustuuruotsinruotsalaiseen ääntämiseen- harjoittelee luontevaa ja sujuvaa ääntämistä

Kirjallisen viestinnän tavoitteena on, että oppilas:- harjoittelee omien tekstien tuottamista, jotka liittyvätkäsiteltyihin aiheisiin- oppii käyttämään uusia sanoja rakenteita tuotoksissaan- oppii käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muitatiedonhankintakeinoja tekstin tuottamisen apuna- ymmärtää yksinkertaisia jokapäiväisiä tilanteita käsitteleviätekstejä ja dialogeja- tutustuu suomenruotsalaiseen, ruotsalaiseen japohjoismaiseen kulttuuriin ja historiaan

Laajennetaan sanavarastoa-syntymäpäivät-ulkonäön kuvaileminen-sää-puhelimessa asiointi-ambulanssin tilaaminen-lääkärissä käynti-huonekalut-mielipiteen ilmaiseminen-kortin kirjoittaminen-perustietoja ja nähtävyyksiäPohjoismaista-itsestä ja harrastuksistakertominen-matkareitistä keskusteleminen-huoneet

Rakenneasioita- s-genetiivi- kysymyssanoja- prepositioita- lukusanat, järjestyslukuja- persoonapronominit- adjektiivin taivutus- verbin preesens ja imperatiivi,

68

alustavasti imperfektejä- kielteinen lause- sanajärjestys

Ruotsi A2 6.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

Päätavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaanja heikkouksiaan kielen opiskelijana, arvioimaan työskentelyään jakielitaitonsa eri osa-alueita suhteessa tavoitteisiin.

Suullisen viestinnän tavoitteena on, että oppilas-osaa viestiä arkipäivän puhetilanteissa ja osaa kertoa itsestään jalähipiiristään- ymmärtää jokapäiväisiä tilanteita ja tapahtumia käsitteleväänormaalitempoista puhetta- on omaksunut mahdollisimman luontevan ja sujuvan ääntämisen- ymmärtää suomenruotsalaista ja ruotsinruotsalaista ääntämistä

Kirjallisen viestinnän tavoitteena on, että oppilas- ymmärtää yksinkertaisia jokapäiväisiä tilanteita käsitteleviä tekstejä jadialogeja-osaa tuottaa oppikirjan aiheisiin perustuvia omia lyhyitä tekstejä-oppii käyttämään uusia sanoja ja rakenteita luontevasti omissatuotoksissaan-osaa käyttää itsenäisesti oppikirjoja, sanakirjaa ja muitatiedonhankintamenetelmiä opiskeluapuna.

-sukulaisia-ammatteja-ravintola, kahvila-eläimiä-tien kysyminen janeuvominen-ostoksilla-esineiden kuvailua-lipun ostaminenkulkuvälineeseen-nähtävyyksiä-puhelinkeskustelu-tietokone-viestin ja runonkirjoittaminen

Rakenteet:-omistusmuodot-adjektiivi omistussananjälkeen-imperfekti-järjestysluvut-objektimuodot-komparatiiveja jaalustavasti superlatiiveja-den här-rakenne

Rua6

Hyvän osaamisen kriteerit, arvosana 8, on esitetty noudattaen valtakunnallista kieltentaitotasoasteikkoa. (ks. liite )

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen

A1.3 A1.2 A1.3 A1.2

69

Vuosiluokat 7-9

Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan ruotsin kielen taito laajenee vaativampiin sosiaalisiintilanteisiin sekä harrastusten, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuusopetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia ruotsinkielisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ,ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita.

Ruotsi A 7.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

* Oppilas oppii viestimään suullisesti jakirjallisesti lähiympäristöstään,harrastuksistaan ja vapaa-ajan vietostaan.* Hän ymmärtää kouluikäisen nuorenelämään liittyvää selkeää yleiskielistäpuhetta ja tekstiä.* Oppilas oppii tehokkaita työtapoja.

* Keskeisimpiin aihepiireihin kuuluvat koti, koulu,ystävät, harrastukset ja vapaa-ajan vietto.* Viestintätilanteista harjoitellaan mm. kirjeenkirjoittamista, puhelinkeskusteluja sekä erilaisiaostostilanteita.* Rakenteista kerrataan substantiivien, adjektiivien javerbien perustaivutukset, harjoitellaan sanajärjestystäsekä opetellaan käyttämään adjektiivienvertailumuotoja.

Ruotsi A 8.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

* Oppilaan kielitaito laajenee vaativampiinsosiaalisiin tilanteisiin, ja hän oppii käyttämääntilanteisiin sopivia viestintästrategioita.* Oppilaan rohkeus käyttää ruotsin kieltä kasvaa.* Harjoitellaan tieto- ja viestintätekniikkataitoja.* Kielten tunneilla oppilas tutustuu pohjoismaidenkulttuuriin ja oppii maantuntemusta.

* Viestintätilanteista harjoitellaan mm.asioimista puhelimessa, pankissa, kaupassaja sairaalassa.* Matkustaminen, harrastukset ja vapaa-aikaovat keskeisiä sisältöjä.* Oppilas tekee yksin tai parin kanssa pienensuullisen/kirjallisen esitelmän valitsemastaanaiheesta.* Kieliopin rakenteista harjoitellaansanajärjestystä, substantiivin ja adjektiivinyhteistaivutusta ja tavallisimpia pronomineja.* Lisäksi opetellaan konditionaali ja s-passiivi.* Oppilas opettelee oman kielitaidontarkkailua ja arviointia.

Ruotsi A 9.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

*Oppilas oppii käsittelemään ikäluokalleenajankohtaisia aiheita kuten peruskoulun jälkeisetopinnot, ammatinvalinta, elämänkatsomukset ja teini-

* Oppilas harjoittelee ilmaisemaan itseäänsuullisesti ja kirjallisesti omaan elämäänläheisesti liittyvissä asioissa.

70

iän paineet niin suullisesti kuin kirjallisestikin.* Oppilaan kielitaito kehittyy, ja hän kykeneeymmärtämään laajempaa yleistietoa sisältävääselvästi jäsenneltyä tekstiä.* Pohjoismaiden tuntemusta laajennetaan edelleen.* Opitaan tiedostamaan suomenruotsin jariikinruotsin keskeisimpiä eroavaisuuksia.

* Pohditaan ympäristöasioita jaammatinvalintakysymyksiä.* Pohjoismaista esittelyvuorossa on Islanti.* Lisäksi kerrataan ja syvennetään aiemminopittuja viestintätilanteita, ääntämistä jakielioppia.* Uusina rakenneasioina tulee mm.partisiippirakenteet.

9. luokan päättyessä noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaisiapäättöarvioinnin kriteerejä arvosanalle 8.

Rua9

Hyvän osaamisen kriteerit, arvosana 8, on esitetty noudattaen valtakunnallista kieltentaitotasoasteikkoa. (ks. liite )

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen

A2.2 A2.1 A2.2 A2.1

RUOTSI B-KIELENÄ

7.-9. VUOSILUOKAT

Ruotsin kielen opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiuksia toimia erilaisissaviestintätilanteissa. Opetus edistää oppilaan kielenopiskelutaitoja. Tärkeä osa opetusta ontutustuminen suomen-ruotsalaiseen ja ruotsalaiseen kulttuuriin sekä muiden Pohjoismaidenkulttuureihin ja niiden välisiin eroihin.

Ruotsi B 7.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

* Oppilas selviytyy ruotsin kielelläyksinkertaisistavuorovaikutustilanteista.* Hän ymmärtää helppojaruotsinkielisiä tekstejä.* Oppilas pystyy kertomaan jakirjoittamaan itsestään jaelinpiiristään.

* Aihepiireinä ovat tervehdykset sekä itsestä ja perheestäkertominen.* Ikäkauteen ja kiinnostuksen kohteisiin sopivia aiheita ovatmyös koulu, urheilu, musiikki, eläimet, ruokailu ja matkailu.* Tutustutaan Pohjoismaihin sekä vertaillaansuomenruotsalaista ja ruotsalaista kulttuuria.* Rakenteista opetellaan verbin perusmuotoa ja preesensiä,apuverbejä, substantiivien ja adjektiivien taivutusta sekäpersoonapronomineja ja niiden omistusmuotoja.* Lauseopista käsitellään päälauseen sanajärjestys.

71

Ruotsi B 8.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

* Oppilas selviytyy hieman vaativammistaviestintätilanteista.* Hän ymmärtää pidempiä ruotsinkielisiätekstejä. * Oppilas pystyy ilmaisemaanitseään laajemmin sekä suullisesti ettäkirjallisesti.

* Yleisinä aihepiireinä ovat tienneuvominen ja –kysyminen, asiointi eri paikoissa, asuminen,sairaudet sekä säästä kertominen.* Lisäksi oppilaiden kiinnostukseen sopivasti vaatetusja muoti sekä harrastukset.* Syvennetään Pohjoismaihin ja niiden kulttuureihintutustumista.* Rakenteista opitaan imperfekti, perfekti japluskvamperfekti, adjektiivien vertailu, järjestysluvutja päiväykset, persoonapronominien objektimuodotsekä adverbit.

Ruotsi B 9.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

* Oppilas hallitsee keskeisen sanaston,perusrakenteet ja riittävänääntämistaidon.* Hän ymmärtää melko vaativiaruotsinkielisiä tekstejä.* Oppilas pystyy ilmaisemaanajatuksiaan ruotsin kielellä.

* Aihepiireinä ovat nuorten maailma, vapaa-aika sekätulevaisuus, ammatit ja opiskelu.* Yleisinä teemoina ovat ympäristönsuojelu jahyvinvointi.* Tutustutaan tarkemmin kunkin Pohjoismaan elämäänja kulttuuriin.* Rakenteista on keskeisesti esillä verbioppi; opitaanverbin imperatiivi, konditionaali, infinitiivin käyttö jarefleksiiviverbit.* Lisäksi käsitellään s-passiivi ja man-rakenne.

* Lauseopista uutena asiana esitetään sivulause.

Rub9

Hyvän osaamisen kriteerit, arvosana 8, on esitetty noudattaen valtakunnallista kieltentaitotasoasteikkoa. (ks. liite )

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen

A2.1 A1.3 A2.1 A1.3

72

9.2.2Englanti

Nyky-yhteiskunnassa englannin kielen taito on erittäin tärkeä jatko-opiskelun ja työelämän kannalta.Englannin kielen opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille edellytykset toimia erilaisissaviestintätilanteissa, solmia kontakteja ja edistää suvaitsevaisuutta. Taitoaineena ja kommunikaationvälineenä kielen opiskelu vaatii pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua.

Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään englannin kielellä hyvin konkreettisissa jaitselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen lisäten kirjallistaviestintää. Oppilaan tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia mutta eivät eriarvoisia.Oppilaan tulee omaksua hyviä kielenopiskelutottumuksia.

Englanti A1 3.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

Oppilas:- omaksuu myönteisen asenteen kieltenopiskelua, eri kieliä ja kulttuurejakohtaan- ymmärtää ja tunnistaa tavallisimpia sanoja jafraaseja- ymmärtää lyhyitä käskyjä, kieltoja ja kehotuksia- opettelee kirjoittamaan tuttuja sanoja ja fraasejalähinnä mallin mukaan- oppii vastaamaan häntä koskeviin kysymyksiinlyhyesti- tutustuu englannin kielen kirjoitus- jaäänneasujen erilaisuuteen- tutustuu tavallisimpiin ääntämismerkkeihin

Rakenteet:- yksikön pronominit- be-, have- ja can-verbien preesensin käyttöä– substantiivien säännöllinen monikko– tavallisimpia kysymyssanoja– tavallisimpia prepositioita– lukusanat 1-20- lauseenmuodostuksen alkeita.

Sanasto ja aihepiirit:- tervehtiminen, esittäytyminen, iän kertominen- jokapäiväinen elämä- värejä, harrastuksia, ruokia, eläimiä,kehonosia, perhesanastoa- tavallisimpia adjektiiveja

Englanti A1 4.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

- kolmannen luokan tavoitteiden lisäksi,- oppilas oppii kertomaan perustietoja itsestään- oppilas osaa viestiä englanniksi yksinkertaisissapuhetilanteissa- oppilas harjoittelee sekä puheen että kirjoitetunkielen keskeisen sisällönymmärtämistä- oppilas aloittaa tutustumisen suomalaisenkulttuurin ja englantilaisenkulttuurin eroihin ja yhtäläisyyksiin

Rakenteet:- yksikön ja monikon pronomineja, myösomistusmuotoja- s-genetiivi yksikössä- be-, have- ja can-verbien käytönvahvistaminen- do ja does-apuverbit- yleispreesensiin tutustuminen- substantiivien epäsäännöllisiämonikkomuotoja- lisää kysymyssanoja sekä prepositioita

Sanasto ja aihepiirit:- kerrataan 3.luokan aihepiirien sanastoa

73

- lisäksi opitaan aakkoset, viikonpäivät,kuukaudet, kellonajat,urheilulajeja, oppiaineita, sääilmaisuja,maiden nimiä

Englanti A1 5.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

Oppilas:-ymmärtää yksinkertaisia ohjeita ja lauseita-puhumisen osuus lisääntyy; oppilas oppii asioimaan eri tilanteissaesim. kauppa, osaa antaa yksinkertaisia ohjeita ja pystyy osallistumaanyksinkertaiseen vuoropuheluun.-oppilas ymmärtää yksinkertaista itselleen läheistä tekstiä.-oppilas osaa kirjoittaa lauseita ja pieniä viestejä.-oppilas osaa tehdä kysymyksiä suullisesti ja kirjallisesti-oppilas tutustuu Englantiin maana ja sen kulttuuriin

-kysymystenvahvistaminen-yleis- ja kestopreesensinvahvistaminen-adjektiivien vertailu-tutustutaan imperfektiin-possessiivi pronominit-pers.pronominienobjektimuodot-there is/there are –rakenne

Englanti A1 6.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

-oppilas ymmärtää yksinkertaisia ohjeita ja selvittää aihepiirin jakeskeisen sisällön puheesta, joka on tuttua-oppilas selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista japalvelutilanteista-oppilas osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään-käyttää pari ja pienryhmäkeskustelua-ymmärtää yksinkertaisia omiin kokemuksiin liittyviä tekstejä-osaa tehdä pieniä kirjoitelmia itselleen läheisistä aiheista-pystyy tiivistämään itselleen tuttua tekstiä ja tekemäänyksinkertaisia saneluja-oppi itsenäiseen opiskeluun, käyttää apuvälineitä mm. sanakirjaa-tutustuminen muiden englanninkielisten maiden kulttuureihin

-kerrataan 5 luokan kielioppi-säännöllinen imperfekti-epäsäännöllinen imperfekti-sanajärjestys-tutumpia verbi + prepositiorakenteita-tutustutaan futuuriin

74

Ena6

Hyvän osaamisen kriteerit, arvosana 8, on esitetty noudattaen valtakunnallista kieltentaitotasoasteikkoa. (ks. liite )

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen

A2.1 A1.3 A2.1 A1.3

Vuosiluokat 7-9

Englannin kielen opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan kielitaitoa yhä vaativammissaviestintätilanteissa. Oppilasta rohkaistaan käyttämään kielitaitoaan monipuolisesti ja perehtymäänkyseisen kielialueen kulttuureihin. Pyrkimyksenä on luoda myönteisiä asenteita vieraiden kieltenopiskeluun ja antaa valmiuksia jatkuvaan kielitaidon ylläpitämiseen.

Englanti A1 7.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

* Oppilas oppii kertomaan itsestään, perheestään,harrastuksistaan ja lähiympäristöstään suullisestisekä kirjallisesti.* Kielenopiskelun työtavat ja –strategiat kehittyvät jaoppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa javieraita kulttuureja.

* Vuosiluokilla 3-6 opitun lisäksi aihepiireinäovat mm. kansallisuudet, perhe, minuus, kotija arkielämä.* Rakenteista kerrataan ja opetellaan kaikkiperusaikamuodot, sanajärjestys japronomineja.

Englanti A1 8.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

* Oppilas oppii viestimään yhä monipuolisemminsekä suullisesti että kirjallisesti ja harjoitteleemediataitojaan.* Hän selviytyy luontevasti vaativammista kurssienaihepiireihin kuuluvista arkipäivän tilanteista ja oppiikäyttämään kiertoilmauksia kielitaitonsa puutteidentäydentämiseksi.

* Aihepiirejä ovat mm. koulu, ihmissuhteet,harrastukset ja kuntoilu sekä matkailu jaterveys.* Uusina rakenteina opetellaan mm. Ikonditionaali, pronomineja, futuuri,epäsuoria kysymyslauseita sekä adverbinmuodostus ja vertailu.

75

Englanti A1 9.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

* Oppilas kykenee käsittelemään kirjallisesti jasuullisesti ikäiselleen ajankohtaisia aiheita, kutenopiskelua ja ammatinvalintaa ja muita teini-iänpaineita.* Lisäksi hänen tulisi ymmärtää yleistietoa sisältäväätekstiä ja puhetta sekä tuntea englannin kielen erivariantteja.

* Viestintätilanteet laajenevat yhä.Aihepiireinä mm. opiskelu ja työ,suomalaisuus jakulttuurierot sekä ympäristö, viihde jamedia.* Verbioppia kerrataan ja uusinarakenteina opetellaan mm. passiivi, IIkonditionaali, infinitiivi ja ing-muoto.

Ena9

Hyvän osaamisen kriteerit, arvosana 8, on esitetty noudattaen valtakunnallista kieltentaitotasoasteikkoa. (ks. liite )

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen

B1.1 A2.2 B1.1 A2.2

9.2.3Saksa

Saksa A-kielenä

Vapaaehtoinen saksan kielen opiskelu alkaa 4.luokalla. Saksan kielen opetuksen tavoitteena onantaa oppilaalle valmiuksia toimia erilaisissa viestintätilanteissa. Saksan tunneilla harjoitetaankielitaidon eri osa-alueita painottaen suullista kielitaitoa. Samalla tutustutaan saksankielisiin maihinkasvattaen oppilaan maantuntemusta ja kulttuuritietoutta. Pitkäjänteisestä ja sitkeästä saksanopiskelusta saa pohjan kielten opiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille.

Saksan kielen opetuksen tavoitteena luokilla 4-6 on herättää oppilaan mielenkiinto uutta kieltä jakulttuuria kohtaan. Oppilas oppii ymmärtämään jokapäiväistä, yksinkertaista kieltä ja ilmaisemaanitseään jokapäiväisissä viestintätilanteissa. Oppilasta rohkaistaan puhumaan vierasta kieltä hetiopintojen alusta alkaen.

Saksa A 4.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

* Tavoitteena on antaa oppilaallerohkeus puhua vierasta kieltä jaselviytyä arkipäivän yksinkertaisissa

* Vuosiluokan 4 aihepiirinä on itsestään , kavereistaan,perheestään ja elinympäristöstään kertominen.* Rakenteista opetellaan substantiivin suvut, tärkeimmät

76

tilanteissa.* Hän ymmärtää alkeistekstejä ja tottuukuulemaan puhuttua kieltä.

pronominit, muutamia prepositioita, luvut 1-100, verbejä(sein/haben) ja muita keskeisiä verbejä ja adjektiiveja.

Saksa A 5.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

* Tavoitteena on, että oppilas selviytyyyksinkertaisista keskustelu- ja viestintätilanteista.* Oppilas oppii käyttämään kielen opiskelunkeskeisiä harjoittelumuotoja kuten uusien sanojenja rakenteiden käyttöä puheessa ja kirjoituksessa.

* Vuosiluokan 5 aihepiirinä on koti, ystävät,suku, vapaa-aika ja harrastukset, luvut 100- jarahat ja hinnat ja juhlapäivät.* Rakenteista opitaan substantiivin monikko, s-genetiivi, akkusatiivi, poss. pronominit,modaaliverbejä, komparatiivi sekä eriäviäyhdysverbejä.

Saksa A 6.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

* Tavoitteena on, että oppilas uskaltaa käyttääsaavuttamaansa kielitaitoa yksilöllisten edellytystensämukaisesti jokapäiväisessä suullisessakielenkäyttötilanteessa.* Oppilas osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä apuneuvojakäyttäen, hallitsee perustiedot kielialueen maista ja senkulttuureista.* Hän oppii kuulemaan ja ymmärtämään tavallista puhuttuakieltä.

* Aihepiireinä ovat menneisyys,nykyisyys ja tulevaisuus.* Sen lisäksi terveys, sairaus jaasioiminen.* Kohdekielen maat, matkustaminenja liikenne sekä media kuuluvat myös6. luokan aihepiireihin.* Rakenteista opitaan perfekti,imperfekti, datiivi, vaihtoprepositiot jamodaaliverbit.

Saa6

Hyvän osaamisen kriteerit, arvosana 8, on esitetty noudattaen valtakunnallista kieltentaitotasoasteikkoa. (ks. liite )

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen

A1.3 A1.2 A1.3 A1.2

Vuosiluokat 7-9

77

Saksan kielen opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiintilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuusopetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa, ja hänhankkii lisää kielten opiskeluun sopivia strategioita.

Saksa A 7.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

* Oppilas oppii ymmärtämään kouluikäisennuoren elämään liittyvää selkeää tekstiä japuhetta.* Hän osaa itse kertoa vastaavanlaisista asioistakuten perheestä ja vapaa-ajasta suullisesti jakirjallisesti.* Oppilaan taito toimia kohdekulttuurinedellyttämällä tavalla kasvaa.* Oppilas oppii käyttämään kielen opiskelulletyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita sekäarvioimaan omaa kielitaitoaan.

* Vuosiluokkien 4-6 sisältöjen lisäksi aihepiireinäovat mm. vapaa-ajan vietto, harrastukset jamatkustaminen.* Rakenteista kerrataan aiemmin opitutaikamuodot ja sijajärjestelmää.* Opetellaan sivulauseen sanajärjestys,adjektiivien vertailu ja akkusatiivi- jadatiiviprepositiot.* Suullista kielitaitoa harjoitellaan erilaistenparikeskustelujen avulla esim. ravintolassaasioiminen ja hotellihuoneen varaaminen.

Saksa A 8.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

* Oppilas oppii ymmärtämään hieman vaikeampiasuullisia ja kirjallisia viestejä.* Hän oppii käyttämään tilanteisiin sopiviaviestintästrategioita sekä korvaamaan puuttuvankielitaidon likimääräisellä ilmauksella.* Suullinen ilmaisu kehittyy siten, että oppilasselviytyy luontevasti arkipäivän tilanteistakohdekulttuurin hyväksymällä tavalla.* Oppilas pääsee harjoittelemaan tieto- javiestintätekniikkataitojaan pienimuotoisissaprojektitöissä.* Oppilas oppii vastuullista työskentelyä yksin, parinkanssa ja ryhmässä.

* Viestintätilanteet laajenevat (ravintolassa jakahvilassa asiointi, majoituspalvelut jalääkärissä asiointi).* Matkailun ohella tutustutaan Sveitsiin jaItävaltaan.* Muita aihepiirejä ovat asuminen, terveys jamediat.* Rakenteista kerrataan sijamuodot jasanajärjestys.* Uusina asioina tulevat mennen ajanaikamuodoista imperfekti japluskvamperfekti, vaihtoprepositiot sekäadjektiivin taivutus.

Saksa A 9.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

* Oppilas kykenee käsittelemään * Oppitunneilla käsitellään nuorten elämään

78

ikäluokalleen ajankohtaisia aiheita kutenopiskelu, ammatinvalinta ja teini-iän paineetniin suullisesti kuin kirjallisestikin.* Hän oppii ymmärtämään yleistietoasisältävää tekstiä ja puhetta sekä pystyyilmaisemaan itseään luontevasti esim.aloittamaan puheenvuoron tai antamaanpalautetta.* Oppilas oppii myös näkemäänyhtäläisyyksiä ja eroja oman jakohdekulttuurin välillä.

läheisesti liittyviä asioita kuten peruskoulun jälkeistäopiskelua, työelämää, tulevaisuuden näkymiä sekäympäristöasioita.* Mielipiteen ilmaisu* Berliini, tien neuvominen* Kieliopissa kerrataan aiemmin opittua esim.sananjärjestys sekä opitaan uusina asioina mm.järjestysluvut, futuuri, genetiivi, relatiivipronominit,konditionaalin ja adjektiivin taivutus ja passiivi.* Opetuksessa painotetaan suullisen kielitaidonsekä kohteliaan kielenkäytön merkitystä.

Sa a9

Hyvän osaamisen kriteerit, arvosana 8, on esitetty noudattaen valtakunnallista kieltentaitotasoasteikkoa. (ks. liite )

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen

A2.2 A2.1 A2.2 A2.1

9.3Valinnaisetkielet

Sipoon kunnassa valinnaisena B2-kielenä voi opiskella saksaa tai ranskaa. Valinnaista B2-kieltäopiskellaan 8. ja 9. luokalla 2 kurssia. Valinnaisen kielen opetuksessa painotetaan suullistakielitaitoa kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa. Samalla opetus toimii johdantonapitempikestoiselle kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa.

SAKSA B2Opetuksen keskeisenä tavoitteena on herättää oppilaan mielenkiinto saksan kieltä ja saksalaisenkielialueen kulttuureja kohtaan. Kaksivuotinen oppimäärä tähtää peruskielitaidon saavuttamiseen,jonka avulla oppilas kykenee selviytymään erilaisissa yksinkertaisissa viestintätilanteissa.Oppilasta kannustetaan rohkeasti käyttämään kielitaitoaan opintojen alusta lähtien.

Saksa B2 8.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

* Oppilas tutustuu saksan kielenkeskeisimpiin kieliaineksiin ja oppiiperustaidot ääntämisessä ja

* Oppilas oppii kertomaan itsestään,lähiympäristöstään ja vapaa-ajastaan.* Samalla hän oppii keskustelemaan jokapäiväisistä

79

tapakulttuurissa.* Oppilas oppii ymmärtämään hyvinyksinkertaista puhuttua tai kirjoitettuakieltä, joka käsittelee arkielämäntapahtumia.* Oppilas uskaltaa viestiä suullisestipuhekumppaninsa tukemana hyödyntäenaiempia vieraiden kielten opintoja.* Hän oppii myös kirjoittamaan suppeitaviestejä

aiheista ja selviytymään arkipäivän viestintätilanteista,kuten ostostilanteista, ruokailemisesta jamatkustamisesta.* Oppilas omaksuu ääntämisen perusteita.* Rakenteista opitaan verbiopin perusteet, päälauseensanajärjestys, kysymysten teko sekä substantiiviensuku.* Oppilas ymmärtää kohteliaan kielenkäytön (esim.teitittelyn) merkityksen saksalaisessa kulttuurissa.

Saksa B2 9.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

* Lisätään oppilaan tietoa saksankielisistämaista ja niiden kulttuureista.* Oppilas oppii tuntemaan suomalaisen jasaksalaisen kulttuurin keskeisiä yhtäläisyyksiäja eroja.* Laajennetaan kielenkäyttötilanteita sekäopitaan kertomaan menneessä aikamuodossa.* Oppilas oppii kirjoittamaan ohjatustipienimuotoisia kirjoitelmia.* Oppilas pysyy arvioimaan omia saksanopiskelutaitojaan.

* Syvennetään saksankielisten maiden kulttuurientuntemusta ja opitaan esittelemään Suomeaulkomaalaisille.* Viestintätilanteet laajenevat, ja keskeisinäaihepiireinä ovat koulu, ystävyys, pukeutuminenja Suomi.* Oppilas pystyy osallistumaan keskusteluunmonista jokapäiväisistä asioista.* Rakenteista tutuiksi tulevat substantiiviensijajärjestelmä, sivulauseet sekä uutenaaikamuotona perfekti.

Sab9

9. luokan päättyessä noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaisiapäättöarvioinnin kriteerejä arvosanalle 8.

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen

A1.3 A1.2 A1.3 A1.2

80

SAKSAN VALINNAISKURSSIT

Tavoitteet Sisällöt8 lk.

- Oppilas oppii perustaidot saksankieliopista, ääntämisestä jatapakulttuurista.

- Oppilas oppii ymmärtämään hyvinyksinkertaista kieltä, joka käsitteleearkielämää.

- Uskaltaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti.

8 lk.- Jokapäiväisiä aiheita, arkipäivän

viestintätilanteita (ostokset,ruokaileminen, matkustaminen)

- Ääntämisen perusteet, verbiopinperusteet, päälauseen sanajärjestys,kysymysten teko, substantiivien suku

- Teitittely9 lk.

- Oppilas syventää osaamistaan kielenrakenteista ja oppii selviytymäänerilaisissa kielenkäyttötilanteissa.

9 lk.- Saksankielisten maiden kulttuuri ja

maantuntemus- Aihepiireinä koulu, ystävyys,

pukeutuminen, Suomi, jokapäiväisetasiat

- Substantiivien sijajärjestelmä,sivulauseet, perfekti

RANSKA B2

Opetuksen keskeisenä tavoitteena on herättää oppilaan mielenkiinto ranskan kieltä jaranskankielistä kulttuuria kohtaan. Kaksivuotinen oppimäärä tähtää sellaisen peruskielitaidonsaavuttamiseen, jonka avulla oppilas pystyy selviytymään yksinkertaisista viestintätilanteista.Ranskan kielen opiskelussa on varsinkin alussa tinkimättömästi keskityttävä kielen ääntämiseen jamuoto-opin, varsinkin tavanomaisimpien verbien taivutuksen alkeisiin, koska nämä taidotmuodostavat välttämättömät edellytykset yksinkertaisenkin puheen ymmärtämiselle jatuottamiselle.

Ranska B2 8.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

* Oppilas tutustuu ranskan kielenkeskeisimpiin kieliaineksiin, oppiiperustaidot ääntämisessä ja muoto-opissa.* Oppilas ymmärtää hyvin yksinkertaistapuhetta ja kirjoitettua kieltä, joka käsitteleejokapäiväisen elämän tilanteita jatapahtumia.* Oppilas uskaltaa viestiä suullisestipuhekumppaninsa tukemana hyödyntäenaiempia vieraiden kielten opintoja.* Hän oppii myös kirjoittamaan suppeitaviestejä.

* Oppilas oppii kertomaan itsestään,lähiympäristöstään ja vapaa-ajastaan.* Samalla hän oppii muodostamaan perusfraaseja javastaamaan lyhyesti kysymyksiin arkipäivänviestintätilanteissa, joita ovat ruokaileminen, ostoksetja matkustaminen.* Rakenteista opitaan verbiopin perusteet keskittyenkuitenkin tavallisimpiin apuverbeihin ja –er-päätteisiinverbeihin.* Tutustutaan artikkelien käyttöön, nominientaivutukseen sekä à ja de prepositioidenkäyttöyhdistelmiin.* Oppilas ymmärtää kohteliaan kielenkäytönmerkityksen ranskalaisessa kulttuurissa.* Opetukseen sisällytetään mahdollisimman useinkielistudioharjoituksia, ennen kaikkea ääntämisen ja

81

puheen ymmärtämisen tehostamiseksi.

Ranska B2 9.vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt

* Lisätään oppilaan tietoa ranskankielisistämaista ja ranskankielisestä kulttuurista.* Oppilas oppii tuntemaan suomalaisen jaranskalaisen kulttuurin keskeisiä yhtäläisyyksiäja eroja.* Laajennetaan kielenkäyttötilanteita ja opitaankäyttämään useampia verbien taivutusryhmiäpreesensissä sekä rajoitetusti menneen ajanaikamuodoissa.

* Syvennetään ranskankielisen kulttuuripiirintuntemusta.* Opitaan ääntämään oikein kansainvälisestitunnettujen ranskankielisten maiden,paikkakuntien, elintarvikkeiden ja ruokalajiennimet.* Harjoitellaan myös jokapäiväisiin aterioihinkuuluvaa pöytäkeskustelua.* Viestintätilanteet laajenevat ja keskeisinäaihepiireinä ovat koulu, ystävyys, pukeutuminen,Ranska ja Suomi.* Oppilas pystyy osallistumaan keskusteluun jakirjeenvaihtoon yksinkertaisista jokapäiväisistäasioista.* Rakenteita lisätään ja kielistudiota käytetäänyhä mahdollisuuksien mukaan. Oppilasharjoittelee verbien aikamuotojen, myös perfektinja imperfektin muodostamista ja käyttöä.

Rab9

9. luokan päättyessä noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaisiapäättöarvioinnin kriteerejä arvosanalle 8.

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen

A1.2 A1.2 A1.3 A1.2

82

RANSKAN VALINNAISKURSSIT

Tavoitteet Sisällöt8 lk.

Ranskan valinnaisainekurssilla 8.luokalla opitaan käytännön ranskanalkeet, joilla selviää arkipäiväisissätilanteissa esimerkiksi turistimatkalla.

8 lk. Opitaan mm. ymmärtämään ja

vastaamaan tervehdyksiin,esittäytymään ja vastaamaan itseäkoskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin,tilaamaan ruokaa, ostamaan metrolipunja ilmaisemaan kellonajan.

Harjoitellaan ääntämistä. Huomiota kiinnitetään myös

ranskankielisten maiden kulttuuriin japyritään tutustumaan Suomen jaRanskan kulttuurien eroihin jayhtäläisyyksiin.

Rakenteet: Artikkelit ja sanojen suku ja luku Tavallisimmat pronominit I säännöllinen verbiluokka Lukusanat 1–69 Kysymyksen muodostaminen Kieltolauseet Adjektiivin taipuminen Genetiivi Epäsäännöllisiä verbejä Lähifutuuri

83

9 lk.

9. luokan ranskan valinnaisainekurssillasyvennetään jo aiemmin opittua jalaajennetaan kielen perusrakenteidentuntemusta.

9 lk.

Harjoitellaan edelleen ääntämistä jaintonaatiota.

Opitaan mm. ostamaan matkalipun,kuvailemaan ympäristöä, kertomaansäästä, käymään ostoksilla jailmaisemaan mielipidettä.

Tutustutaan erityisesti Pariisiinmatkailijan näkökulmasta.

Rakenteet: I verbiluokan passé composé Apuverbit Refleksiiviverbit II säännöllinen verbiluokka III säännöllinen verbiluokka Lukusanat 70–100 Partitiivi Imperatiivi III verbiluokan passé composé II verbiluokan passé composé

9.5Matematiikka

Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelunkehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmienoppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjataoppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikanmerkitys on nähtävä laajasti se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaantavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta.

Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohjamatematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänäapuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiinjärjestelmään. Konkretisointi toteutetaan ajanmukaisia opetusvälineitä käyttäen. Arkipäiväntilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnanavulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaanoppimisprosessin tukemisessa. Oppilasryhmät muodostetaan 9. vuosiluokalla siten, että ne tukevatoppilaiden jatko-opintoja.

VUOSILUOKAT 1-2

Yleiset tavoitteet:Luvut ja laskutoimitukset

Tavoitteet 1.luokka Sisällöt 1.luokkaOppilas lukualueena luonnolliset luvut 0 – 100

84

- oppii keskittymään, kuuntelemaan jakommunikoimaan sekä kehittämään ajatteluaan.Oppilas kokee tyydytystä ja iloa ongelmienymmärtämisestä ja ratkaisemisesta.

- saa monipuolisia kokemuksia eri tavoistaesittää matemaattisia käsitteitä.Käsitteidenmuodostus-prosessissa keskeisiäovat puhuttu kieli, välineet ja symbolit.

- ymmärtää lukukäsitteen ja oppii yhteen- javähennyslaskutaitoja

-oppii perustelemaan ratkaisujaan japäätelmiään sekä suullisesti ettäkonkreettisin mallein ja välinein.

- oppii löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä jaeroja.

harjaantuu tekemään havaintoja eteentulevista itsensä kannalta merkityksellisistäja haasteellisista matemaattisistaongelmista.

2.luokka

- oppii työskentelemään pitkäjänteisesti.Oppilas kokee tyydytystä ja iloa ongelmienymmärtämisestä ja ratkaisemisesta.

- saa monipuolisia kokemuksia eri tavoistaesittää matemaattisia käsitteitä.Käsitteidenmuodostus-prosessissa keskeisiäovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet jasymbolit. Oppilaan tulee huomata käsitteidenmuodostavan rakenteita ylä- jaalakäsitteineen.

- ymmärtää lukukäsitteen ja oppii yhteen- javähennys- sekä kerto- ja jakolaskutaitoja

- oppii perustelemaan ratkaisujaan japäätelmiään sekä kirjallisesti/ suullisesti ettäkonkreettisin mallein ja välinein.

- oppii löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä jaeroja, säännönmukaisuuksia sekä syy –seuraussuhteita.

- harjaantuu tekemään havaintoja eteentulevista itsensä kannalta merkityksellisistä

eri laskutapojen ja välineiden käyttöä: esim.palikoita ja kymmenjärjestelmä-välineitä,sekä lukusuora

lukumäärä, lukusana ja numerosymboli

lukujen ominaisuudet: lukujensuuruusvertailu, luokittelu (parillinen –pariton, yksinumeroinen – kaksinumeroinen),järjestykseen asettaminen, hajottaminen jakokoaminen ( 3 = 1+1+1 = 2+1 = 1+2 jne.)

kymmenjärjestelmän rakentuminen

yhteen- ja vähennyslasku lukualueella 0 –100, keskittyen lukualueelle 0 – 20.

erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen lukumääräntutkimista (kombinatoriikka)

2.luokkalukualueena luonnolliset luvut 0 – 1000

eri laskutapojen ja välineiden käyttöä: esim.palikoita ja kymmenjärjestelmä-välineitä,sekä lukusuora

lukujen ominaisuudet: lukujen suuruusvertailu,luokittelu (kaksinumeroinen –kolminumeroinen, esim. neljän kertotauluunkuuluvat), järjestykseen asettaminen,hajottaminen ja kokoaminen ( 125 =100+20+5)

kymmenjärjestelmän rakentuminen

yhteen- ja vähennyslasku lukualueella 0 –1000 ja laskutoimitusten väliset yhteydet

kertolaskun periaate, kertotaulut 1 – 5

jakolaskua konkreettisin välinein

yksinkertaisia murtolukuja konkreettisinvälinein

erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän

85

ja haasteellisista matemaattisista ongelmista tutkimista (kombinatoriikka)

Algebrallinen ajattelu

1. luokka 2. luokka säännönmukaisuuksien, suhteiden ja

riippuvuuksien näkeminen kuvista säännönmukaisuuksien, suhteiden ja

riippuvuuksien näkeminen kuvista yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen

ja kirjoittaminen

Geometria

1. luokka 2. luokka ympäröivän tilan avaruudellisten

suhteiden havainnointi ja kuvailu (esim.yllä, alla, edessä, takana, vasemmalla,oikealla)

kaksi- ja kolmiulotteisten muotojentunnistaminen

geometriset peruskäsitteet: piste, jana jasuora

kaksiulotteisten muotojen rakentaminen,piirtäminen ja jäljentäminen sekäkolmiulotteisten kappaleidenrakentaminen

hahmottamiskyvyn ja geometrisenpohdinnan käyttö ongelmanratkaisussa

ympäristössä olevien geometristenmuotojen havainnointi, kuvailu janimeäminen

kaksi- ja kolmiulotteisten muotojentunnistaminen, selostaminen janimeäminen

geometriset peruskäsitteet: piste, jana,suora, puolisuora, kulma ja murtoviiva

kaksiulotteisten muotojen rakentaminen,piirtäminen ja jäljentäminen sekäkolmiulotteisten kappaleidenrakentaminen ja tunnistaminen

hahmottamiskyvyn ja geometrisenpohdinnan käyttö ongelmanratkaisussa

yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia

Mittaaminen

1. luokka 2. luokka mittaamisen periaate

mittavälineiden käytön harjoittelu

mittaustuloksen arviointi

pituus, pinta-ala, aika ja raha

mittaamisen periaatteen varmistaminen

mittavälineiden käyttö, vertailu jamuuntaminen

mittaustuloksen arviointi

pituus, massa, pinta-ala, tilavuus, aika jaraha

86

Tietojen käsittely ja tilastot

1. luokka 2. luokka tietojen etsiminen, kerääminen ja

tallentaminen

yksinkertaisten taulukoiden jadiagrammien lukeminen

tietojen etsiminen, kerääminen jatallentaminen

yksinkertaisten taulukoiden jadiagrammien lukeminen

koottujen tietojen esittäminenpylväsdiagrammina

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä

Ajattelun ja työskentelyn taidot

Oppilas

- osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmienratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle- pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaankonkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti- osaa tehdä vertailua, mm. pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioillevastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin,esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaavertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän,sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, = ja <.

Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra

Oppilas

- tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen jalukusuoraesityksen- hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen;hän tuntee parilliset ja parittomat luvut- tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä- ymmärtää yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa- osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa- tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa,yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa.

Geometria

Oppilas- tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, mm. nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio,sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma, ja niidenyhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin- osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia.

87

Mittaaminen

Oppilas- osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa,tilavuus ja aika- osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaakäyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen.

VUOSILUOKAT 3 5

Vuosiluokkien 3 5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelunkehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen japeruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden jarakenteiden omaksumisen pohjaksi.

YLEISET TAVOITTEETOppilas- saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa- oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä- oppii käyttämään matemaattisia käsitteitä- oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia- löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita- perustelee toimintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille- oppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta- oppii käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita- oppii työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä.

Matematiikka 3. luokka

Tavoitteet Sisällöt

Luvut ja laskutoimituksetOppilas-tutustuu lukualueeseen 0-10 000-oppii pyöristämään-oppii peruslaskutaitoja-oppii ratkaisemaan matemaattisia ongelmia-löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja,säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita-työskentelee keskittyneesti ja pitkäjänteisesti-osaa toimia ryhmässä

- lukualue 0-10 000- pyöristäminen täysiksi kymmeniksija sadoiksi- lukujen suuruusvertailu, luokittelu,järjestäminen- yhteen - ja vähennyslaskun kertausja syventäminen- kertotaulut 1-10- kertolaskut allekkain (kertojana yksitekijä)- jakolasku päässälaskuna ja sentarkistus- laskujärjestys

Mittayksikötoppilas-hallitsee kellon käytännön tilanteissa-harjoittelee lyhyitä aikavälejä-oppii käyttämään kalenteria ja merkitsemään päivämäärän-tutustuu pituuden, massan ja tilavuuden yksiköihin

-analoginen ja digitaalinen kello-aikakäsitys (s,min,h,d)-rahayksiköt (€,snt)-pituus(mm,cm,dm,m,km)-massa (g,kg)-tilavuus (dl,l)

88

-harjoittelee mittaamista ja soveltamista

Algebrallinen ajatteluoppilas-tulkitsee ja kirjoittaa lukujonoja

-lukujonot

Geometriaoppilas-tutkii ja sisäistää erilaisten geometristen tasokuvioidenominaisuuksia

-kulma, kolmio, nelikulmio, neliö,suorakulmio, ympyrä-ympärysmitta

Tietojen käsittely ja tilastotoppilas-harjoittelee etsimään, tulkitsemaan, muokkaamaan jasoveltamaan tietoa teksteistä, taulukoista ja diagrammeista

-tekstit, taulukot, diagrammit

Matematiikka 4. luokka

Tavoitteet Sisällöt

Luvut ja laskutoimituksetOppilas-ymmärtää viisi- ja kuusinumeroiset luvutlukujärjestelmässämme-oppii arvioimaan ja tarkistamaan laskutoimitustentuloksia-hallitsee kertotaulut-harjoittelee kaksinumeroisen luvun jakamistayksinumeroisella luvulla-harjoittelee jakamaan luvun jakokulmassayksinumeroisella jakajalla-oppii murtoluvun ja sekaluvun kuvamallin,symbolimerkinnän ja lukutavan-sisäistää desimaaliluvun käsitteen-ymmärtää murto- ja desimaaliluvun yhteyden

-lukualue 1 - 1 000 000-lukujen suuruusvertailu, luokittelu,järjestäminen-yhteen- ja vähennyslaskun kertausta-kerrataan kertotaulut-kertolasku kaksinumeroisella kertojalla-jakokulma-murtolukukäsite-samannimisten murtolukujen yhteen- javähennyslaskua-desimaalilukukäsite-päässälaskua yksidesimaalisilla luvuilla

AlgebraOppilas-harjoittelee lausekkeen laatimista sanallisestatehtävästä-tulkitsee ja kirjoittaa vaativampia lukujonoja

-lausekkeen käsite-lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen

GeometriaOppilas-oppii tunnistamaan ja piirtämään teräväkulmaisen,tylppäkulmaisen ja suorakulmaisen kolmion-osaa nelikulmioiden luokittelun

-piste, suorat, nelikulmioiden luokittelu-ympyrä ja sen osia(keskipiste, kehä, säde,halkaisija), ympyrän piirtäminen harpilla

MittayksikötOppilas-ymmärtää mittayksiköiden muutettavuuden

-kalenteri ja päivämäärä-päivä, viikko, kuukausi, vuosi-mittayksiköiden käyttö, vertailu jamuuntaminen-mittaustulosten arviointia ja mittauksentarkistaminen

Tietojenkäsittely ja tilastotOppilas

-tietojen etsiminen ja tulkinta teksteistä,diagrammeista ja taulukoista

89

-osaa etsiä, tulkita, muokata, soveltaa tietoateksteistä, taulukoista ja diagrammeista

-opetellaan tietojen havainnollistamistaerillaisilla diagrammeilla

Matematiikka 5. luokka

Tavoitteet Sisällöt

Luvut ja laskutoimituksetOppilas-varmentaa yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskunlaskemista positiivisilla kokonaisluvuilla-ymmärtää jaollisuuden ja oppii soveltamaanjaollisuussääntöjä- oppii sulkeiden käyttöä- tutustuu negatiivisen kokonaisluvun käsitteeseen- osaa ratkaista lausekkeen oikeassa järjestyksessä-oppii arvioimaan laskutoimitusten tuloksia sekätarkistamaan saadun tuloksen- harjoittelee päässälaskuja

-yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskupäässä ja allekkain positiivisillakokonaisluvuilla-jaollisuus-sulkeet ja laskujärjestys-negatiivisen kokonaisluvun käsite

AlgebraOppilas-oppii arvioimaan laskun tulosta laskemalla senpäässälaskuna pyöristetyillä luvuilla-harjoittelee lausekkeiden muodostamista-ymmärtää laskujärjestyssopimuksen lausekkeitaratkaistaessa-tutkii lukujen säännönmukaisuuksia, suhteita jariippuvuuksia-harjoittelee ratkaisemaan yhtälöitä ja epäyhtälöitäpäättelemällä

-laskun tuloksen arviointi-lausekkeen laatiminen ja ratkaisunetsiminen päättelemällä-lausekkeen arvon laskeminenlaskujärjestyssopimuksen mukaisesti-lukujen säännönmukaisuudet, suhteet jariippuvuudet

GeometriaOppilas-ymmärtää mittaamisen käsitteen ja oppii käyttämäänerilaisia mittavälineitä-oppii käyttämään harppia ja piirtämään sillä esim.määrätynkokoisen ympyrän-oppii mittaamaan kulman piirtokolmiolla ja piirtämäänkolmion avulla määrätynkokoisen kulman-tutustuu pinta-alan yksiköihin sekä ymmärtää ja osaakäyttää niitä-tutustuu piirin ja pinta-alan laskemiseen-ymmärtää pinta-alayksiköiden välisen suhdeluvun jaharjoittelee yksiköiden välisiä muunnoksia-ymmärtää pituuden ja massan yksikköjärjestelmätkymmenjärjestelminä sekä harjoittelee niiden käyttöä,vertailua ja muuntamista

-mittaaminen ja mittavälineet-ympyrän piirtäminen harpilla-kulman mittaaminen piirtokolmiolla jatietynkokoisen kulman piirtäminenkolmiolla-piirin ja pinta-alan laskeminen-pinta-alayksiköiden suhdeluku jayksiköisen väliset muunnokset-pituuden, massan, tilavuuden ja pinta-alan yksikköjärjestelmät-yksikkömuunnokset-mg ja ml-neliömillimetri, neliösenttimetri,neliödesimetri, neliömetri, aari, hehtaari janeliökilometri

MurtoluvutOppilas-oppii muuntamaan murtoluvun sekaluvuksi japäinvastoin

-murtoluku sekaluvuksi ja päinvastoin-murtoluvun laventaminen ja supistaminen-erinimisten murtolukujen yhteen- javähennyslasku

90

-oppii laventamaan ja supistamaan murtolukuja-oppii laskemaan yhteen ja vähentämään toisistaanerinimisiä murtolukuja-oppii samannimisten sekalukujen yhteen javähennyslaskun-oppii kertomaan ja jakamaan murtolukujaluonnollisilla luvuilla-harjoittelee murtoluvun muuntamista desimaaliluvuksija päinvastoin

-samannimisten sekalukujan yhteen- javähennyslasku-murtolukujen kertominen ja jakaminenluonnollisilla luvuilla-murtoluku desimaaliluvuksi ja päinvastoin

DesimaaliluvutOppilas-ymmärtää desimaaliluvun käsitteen-harjoittelee desimaalilukujen yhteen-, vähennys-,kerto- ja jakolaskua luonnollisilla luvuilla-hahmottaa pyöristämisen periaatteet-oppii murtoluvun, desimaaliluvun ja prosenttiluvunvälisen yhteyden

-desimaaliluvun käsite-desimaalilukujen yhteen- javähennyslasku päässä ja allekkain-desimaalilukujen kerto- ja jakolaskuluonnollisella luvulla päässä ja allekkain-päättymättömän jakolaskunkatkaiseminen ja osamääränpyöristäminen-murtoluvun, desimaaliluvun japrosenttiluvun välinen yhteys

Tietojen käsittely ja tilastotOppilas-oppii laskemaan annettujen lukujen keskiarvon-harjoittelee yksinkertaisten taulukoiden jadiagrammien lukemista-tutustuu tiedon etsintään, keräämiseen,tallentamiseen ja esittämiseen-tutustuu koordinaatistoon

-keskiarvo-pylväs- viiva- ja sektoridiagrammi-koordinaatisto

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Ajattelun ja työskentelyn taidotOppilas- osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmanratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avullatai diagrammeilla- pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyykommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla,kirjoittamalla ja symbolien avulla- osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla,järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla- osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiäyhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; hän osaa kuvataasia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä- osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisentekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi- osaa noudattaa sääntöjä.

Luvut, laskutoimitukset ja algebraOppilas- ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hänymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla- osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten välisetyhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen

91

tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden- osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia.

GeometriaOppilas- osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaistengeometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaarakennetta- tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentääkuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot- ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja mittauksentuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä- osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä.

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyysOppilas- osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisiataulukoita ja diagrammeja-osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä mahdottomanja varman tapauksen.

VUOSILUOKAT 6 9

Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteidenymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivänmatemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekämuistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen.

Yleiset tavoitteet

Oppilas oppii- luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa- ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemäänmatematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä- laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia- loogista ja luovaa ajattelua- soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn- ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään- esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella- näkemään säännönmukaisuuksia- työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä.

Matematiikka 6. luokka

Tavoitteet Sisällöt

Luvut ja laskutoimituksetOppilas- tuntee lukujärjestelmän miljardiin asti- hallitsee peruslaskutoimitukset edellä mainituillalukualueilla- käyttää kirjaimia yksinkertaisten ongelmien ratkaisussa- osaa käyttää yhdistettyjä laskutoimituksia sisältäviälausekkeita soveltamistehtävissä- osaa matemaattiset ajanyksiköt ja aikavälin laskemisen

- lukukäsite miljardiin asti- laskutoimitukset em. lukualueella- yhdistetyt laskutoimitukset ja niidenyhdistäminen lausekkeeksi- ajan yksiköt ja aikavälin laskeminen- prosenttikäsite ja prosenttiarvonlaskeminen- kirjainten käyttäminen ongelmissa

92

- tuntee prosentin käsitteen ja osaa laskea yksinkertaisiaprosenttiarvoja, kuten 10%, 20%, 25%, 50% luvusta

AlgebraOppilas- hallitsee yksinkertaisten yhtälöiden kirjoittamisen jaratkaisemisen kokeilemalla- muodostaa laskulausekkeita- osaa arvioida tuloksen mielekkyyttä

- laskulausekkeen muodostaminen- yhtälöiden kirjoittaminen ja ratkaisu

GeometriaOppilas- tunnistaa ja osaa piirtää geometrisiä kuvioita,monikulmioita, ympyrän ja suorakulmaisen särmiön jatunnistaa niiden osat- osaa laskea suunnikkaan ja kolmion pinta-alan- osaa pinta-alayksiköt ja niiden muunnokset- osaa laskea suorakulmaisen särmiön tilavuuden- osaa tilavuuden yksiköitä ja niiden yhteyden aiemminopiskeltuihin yksiköihin- osaa käyttää piirroksia ja välineitä geometrisen ajatteluntukena- osaa arvioida pituuksia, pinta-aloja ja tilavuuksia ja osaayhdistää kyseisiä suureita ongelmien ratkaisuissa

- kuvioiden ja kappaleidenpiirtäminen- suunnikkaan ja kolmion pinta-alat- pinta-alayksiköt- suorakulmaisen särmiön tilavuus- tilavuuden yksiköitä- pituuden, pinta-alan ja tilavuudenarvioimista- piirrosten ja välineiden käyttö

MurtoluvutOppilas- osaa esittää murtolukuja välineillä, kuvilla ja osaahahmottaa konkreettisesta mallista murtoluvun paperille- osoittaa murtoluvun ymmärtämistä- osaa erinimisten ja samannimisten murtolukujen jasekalukujen yhteen- ja vähennyslaskuja yksinkertaisillaluvuilla- osaa murtoluvun kertomisen luonnollisella luvulla- tuntee murtoluvun ja desimaaliluvun välisen yhteyden

- murtolukujen hahmottaminen- murtolukujen yhteen- javähennyslasku- murtoluvun kertominenluonnollisella luvulla

DesimaaliluvutOppilas- osaa arvioida desimaalilukujen pyöristämisen järkevällätarkkuudella- osaa desimaalilukujen peruslaskutoimituksiayksinkertaisilla luvuilla- osaa desimaalilukujen katkaisemisen ja pyöristämisenjärkevällä tarkkuudella

- desimaalilukujen järkevä tarkkuus- desimaalilukujen pyöristäminen- desimaalilukujenperuslaskutoimitukset

TilastotOppilas- ymmärtää keskiarvon käsitteen ja osaa laskea keskiarvon

- keskiarvo käsitteenä ja keskiarvonlaskeminen

Matematiikka 7. luokka

Tavoitteet Sisällöt

Luvut ja laskutoimitukset- peruslaskutoimitusten varmentaminen

- luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvutja niillä laskeminen

93

- lukukäsitteiden omaksuminen- murtolukulaskutaitojen vahvistaminen- laskulausekkeiden muodostaminen

- vastaluku, käänteisluku- alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin,lukujen jaollisuussääntöjä- luokittelua, vertailua ja järjestämistä- murtolukulaskennan kertaaminen- laskutulosten pyöristäminen ja arviointi

Algebra- muuttujalausekkeisiin tutustuminen ja niidensoveltaminen- lukujonoihin tutustuminen

- lauseke- muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen- ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen- lukujonot- todistamisen pohjustaminen: perustellutarvaukset ja kokeilut

Funktiot- riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminenkoordinaatistossa

- lukuparin esittäminen koordinaatistossa- sääntöjen ja riippuvuuksien etsiminen jaesittäminen

Geometria- tasokuviokäsitteiden vahvistaminen

- tasokuvioiden piirtäminen ja niihin liittyvätkäsitteet- kulmien piirtäminen ja mittaaminen- kulmien väliset yhteydet- monikulmioiden piirin ja pinta-alan laskeminen

Matematiikka 8. luokka

Tavoitteet Sisällöt

Luvut ja laskutoimitukset- lukukäsitteiden laajentaminen- prosenttikäsitteen vahvistaminen- potenssi - ja juurikäsitteen omaksuminen- yhtälön ratkaiseminen

- reaaliluvut- suhde- potenssi, eksponenttina kokonaisluku- prosenttilaskenta- juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella- laskimen käyttö

Algebra- polynomeihin tutustuminen- ensimmäisen asteen yhtälön ratkaisemisentaitojen vahvistaminen

- lausekkeen muodostaminen, sieventäminen jasen ratkaiseminen- matemaattisten tekstien tulkinta- potenssilauseke ja sen sieventäminen- polynomin käsite, polynomilaskenta- verrannollisuus

Funktiot

Geometria- ympyrään ja kolmioihin liittyvien käsitteidensyventäminen

- yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys- kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä- trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmionratkaiseminen

94

- matematiikan historiaan tutustuminen

Todennäköisyys ja tilastot- tulosten esittäminen diagrammeina ja niidentulkitseminen

- diagrammien piirtäminen ja tulkitseminen

Matematiikka 9. luokka

Tavoitteet Sisällöt

Luvut ja laskutoimitukset- aikakäsitteen syventäminen

- kerrataan prosenttilaskenta loppukeväästä

Algebra- yhtälökäsitteen syventäminen- polynomilaskennan taitojenvahvistaminen

- yhtälö, epäyhtälö- vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen- yhtälöpari ja sen ratkaiseminenalgebrallisesti ja graafisesti- polynomilaskenta

Funktiot- funktiokäsitteen omaksuminen

- riippuvuuden esittäminen muuttujien avulla- vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta jakäyttö- funktion käsite- yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajienpiirtäminen koordinaatistoon- funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin japienin arvo, kasvaminen ja väheneminen- Pythagoraan lause- ympyrän kehän pituus ja pinta-ala- lineaarinen funktio- suoraan ja kääntäen verrannollisuus

Geometria- tutustuminen kolmiulotteisiinkappaleisiin

- kappaleiden nimeäminen ja luokittelu- kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen- kappaleiden rakentaminen

Todennäköisyys ja tilastot- tilastollisten käsitteidenomaksuminen- tilastojen käytönymmärtäminen

- todennäköisyyden käsite- frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi- keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen- hajonnan käsite- kombinatoristen ongelmien ratkaisemista- diagrammien tulkinta- tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen

95

PÄÄTTÖARVIOINTI

Päättöarvioinnissa huomioidaan jatkuva arviointi painottaen oppilaan viimeisten vuosien kehitystä.Laaja-alaisessa arvioinnissa huomioidaan oppilaan matemaattisen ajattelun kehittyminen.Arviointiin vaikuttavat oppilaan suulliset ja kirjalliset taidot sekä vuorovaikutustaidotoppimistilanteissa.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Ajattelun taidot ja menetelmätOppilas- huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet- osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei oleolemassa- osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon- osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoonja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden- osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa- osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muutadiagrammia käyttäen.

Luvut ja laskutoimituksetOppilas osaa- arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä onluotettava peruslaskutaito- korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvunalkutekijöihinsä.- ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta- käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevienongelmien ratkaisemisessa.

AlgebraOppilas osaa- ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön- sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita- potenssien laskutoimitukset- muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista senalgebrallisesti tai päättelemällä- käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen- arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.

FunktiotOppilas- osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta- osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan- osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan- osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisensäännön annetun lukujonon muodostumisesta- tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoranleikkauspisteen piirtämällä.

GeometriaOppilas osaa- tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet- soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja

96

- käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen- löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoakolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa- soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa- käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen- suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä.

Todennäköisyys ja tilastotOppilas osaa- määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksentodennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämäntilanteissa-lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit,keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.

9.6Ympäristö-jaluonnontieto

Vuosiluokat 1-2

Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan.Opetuksen tulee olla kokemuksellista ja elämyksellistä. Lähtökohtana ovat oppilaan omaanympäristöön liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat. Opetus suunnitellaan eheytetyiksi kokonaisuuksiksija opiskelutilanteissa harjoitellaan yksilöllisesti ja ryhmässä sekä ulkona että sisällä.

Tavoitteet1.lk Sisällöt 1.lk

Oppilas

-saa elämyksiä ja kokemuksia luonnosta jarakennetusta ympäristöstä havainnoimalla,tutkimalla ja kokemalla

-opettelee huolehtimaan ympäristöstään

-tutustuu yksinkertaisiin havainto-, opiskelu- jatutkimusvälineisiin sekä erilaisiin tiedonlähteisiin

-tutustuu tarkasteltaviin kohteisiin, ilmiöihin ja

eliöt ja elinympäristöt - elollinen ja eloton

- oma lähiympäristö sekä tavallisimpiakasvi-, sieni- ja eläinlajeja

- luonto eri vuodenaikoina- ruoan alkuperään ja tuotantoon

tutustuminen

oma lähiympäristö ja maapallo ihmisenelinpaikkana

- oman lähiympäristön luonnonilmiöidenja ihmistoimintojen havainnointi

- lähiympäristön hahmottaminen jahavainnollistaminen

- vuorokauden- ja vuodenaikoihin liittyviäkäsitteitä ja ilmiöitä

- kestävä kehitys: roskaamattomuus,kierrätys

fysikaaliset ilmiöt ja niihin liittyvät tekniset sovellukset

- sääilmiöiden havainnointi- liikkeen tutkiminen- lämmönlähteiden tutkiminen ja

lämpötilan mittaaminen

97

tapahtumiin vertailemalla

-oppii ymmärtämään oman turvallisuuden jaterveyden merkityksen

-oppii toimimaan turvallisesti liikenteessä

aine- veden ja ilman ominaisuuksia ja

olomuotoja- arkielämään kuuluvien erilaisten

materiaalien kuten lasin, muovin, puun,paperin, metallien ja tekstiilientutkiminen

terveys ja turvallisuus- ihmisen kehon kasvuun ja kehitykseen

tutustuminen- henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista

huolehtiminen ja niitä tukeviensosiaalisten vuorovaikutustaitojenharjoitteleminen

- oman ja toisten fyysisenkoskemattomuuden kunnioittaminen

- vaaratilanteiden välttäminen- turvallinen liikennekäyttäytyminen

Tavoitteet 2.lk Sisällöt 2.lkOppilas

-oppii pohtimaan hyvän ympäristön merkitystäsekä opettelee huolehtimaan ympäristöstään jatoimimaan siinä vastuullisesti

-oppii arvioimaan hankkimaansa tietoa

-hankkii eri tavoin tietoja ja kokemuksialuonnosta ja rakennetusta ympäristöstä

-oppii käyttämään erilaisia havainto- jaopiskelu- ja tutkimusvälineitä sekätiedonlähteitä

-oppii vertailemaan ja luokittelemaantarkastelemiaan kohteita, ilmiöitä ja tapahtumia

eliöt ja elinympäristö- oman kunnan erilaiset elinympäristöt- Sipoon tyypillisiin kasvi-, sieni- ja

eläinlajeihin tutustuminen- luonnon tutkiminen eri vuodenaikoina- ruoan tuotantoon tutustuminen

oma lähiympäristö ja maapallo ihmisenelinpaikkana

- luonnonympäristön ja rakennetunympäristön osatekijöiden tunnistaminen

- sipoolaisen maiseman ja maastonhahmottaminen ja havainnollistaminen

- maapallo ihmisen elinpaikkana- vuorokauden- ja vuodenaikoihin liittyviä

käsitteitä ja ilmiöitä- kestävä kehitys: roskaamattomuus,

kierrätys, energiansäästö-

fysikaaliset ilmiöt ja niihin liittyvät tekniset sovellukset

- sääilmiöiden syiden tutkiminen- liikkumisen tutkiminen- valon ja äänen sekä niiden lähteiden ja

ominaisuuksien tutkiminen, kuulon janäön suojaaminen

teknologiaan, erityisesti sähkön käyttöön,turvallisuuteen ja säästämiseen tutustuminen

aine- lähiympäristön maa- ja kallioperä- erilaisten materiaalien säästävä käyttö ja

98

-oppii ymmärtämään oman ja toistenturvallisuuden ja terveyden merkityksen

-oppii toimimaan turvallisesti liikenteessä

kierrätys- aineen muuttumiseen tutustuminen

esimerkkinä palaminen japaloturvallisuus

- terveys ja turvallisuus

- terveellisten elämäntapojen merkityksenymmärtäminen

- oman toiminnan vaikutuksenymmärtäminen omaan ja toistenhenkiseen sekä fyysiseen hyvinvointiin

- vaaratilanteiden välttäminen ja niissätoimiminen

- sairastaminen ja yksinkertaisetensiaputoimet

- turvallinen liikennekäyttäytyminen

Vuosiluokat 3 - 4

Tavoitteet 3.lk Sisällöt 3.lk

Eliöt ja elinympäristöt

oppilas- osaa luokitella eliöitä

- oppii tuntemaan lähiseudun luontoa jarakennettua ympäristöä

Oma lähiympäristö ja maapallo ihmisenelinpaikkanaoppilas- oppii lukemaan ja laatimaan erilaisia karttojasekä käyttämään kartastoja

-oppii käyttämään niitä käsitteitä, joiden avullaympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä jakohteita kuvataan ja selitetään

- oppii hahmottamaan Sipoon osana Suomea

Fysikaaliset ilmiöt ja niihin liittyvät teknisetsovelluksetoppilas- oppii tekemään yksinkertaisia luonnontieteelli-siä kokeita

- oppii esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen

Eliöt ja elinympäristöt

- selkärankaiset ja selkärangattomat- erilaisten koulua ympäröivienelinympäristöjenhavainnointia ja vertailua ja niihin kuuluvieneliö- ja kasvilajien tunnistamista

Oma lähiympäristö ja maapallo ihmisenelinpaikkana

- Suomi- ympäristön kuvaaminen kartan avulla- kartan peruskäsitteistöä ja nimistöä

Fysikaaliset ilmiöt ja niihin liittyvät teknisetsovellukset

- äänen synty ja eteneminen eri väliaineissa- lämmittäminen, lämmön mittaaminen ja siirty- minen- sähkön käyttö, sen säästäminen jasähköturvallisuus

Aine

99

ilmiöihin liittyvää tietoa

Aine

oppilas- oppii veden ominaisuuksia ja olomuodonmuutokset

Terveys ja turvallisuus

oppilas

-oppii terveyteen ja sairauteen liittyvääsanastoa

-oppii tekemään terveyttä edistäviä valintoja

-oppii turvallista liikennekäyttäytymistä

- veden kiertokulku

Terveys ja turvallisuus

- terveellinen ruoka, hygienia, liikunta, uni jalepo- rahan käyttäminen ja toisen omaisuudenkunnioittaminen- perhe, ystävät ja kouluyhteisö hyvinvoinninperustana- kiusaamisen ja väkivallan ehkäiseminen- hyvät tavat ja toisen huomioiminen,sopimukset- liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteidenvälttäminen

Tavoitteet 4.lk Sisällöt 4.lk

Eliöt ja elinympäristötoppilas- osaa vertailla ja luokitella tarkastelemiaankohteita

Oma lähiympäristö ja maapallo ihmisenelinpaikkana

oppilas- hahmottaa Suomen osana Pohjoismaita

Fysikaaliset ilmiöt ja niihin liittyvät teknisetsovellutuksetoppilas- oppii tekemään havaintoja eri aisteilla jaerilaisia tutkimusmenetelmiä käyttäen

- ympäristökasvatus

Aineoppilas

- oppii tuntemaan ja kierrättämäänarkielämään kuuluvia aineita

Eliöt ja elinympäristöt

- lisätään koulua ympäröivien elinympäristöjeneliö- ja kasvilajien tuntemusta- kasvien ja eläinten elämänvaiheet- eläinten talvehtiminen- ravintoketjut

Oma lähiympäristö ja maapallo ihmisenelinpaikkana

- Pohjoismaat- Baltia- pää- ja väli-ilmansuunnat

Fysikaaliset ilmiöt ja niihin liittyvät teknisetsovellutukset

- yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteet- rakenteiden lujuuden tutkiminen- magnetismi ja sähköiset ilmiöt-äänen ja valon eteneminen ja valonheijastuminen- yksinkertaisen virtapiirin rakentaminenpariston, lampun ja johtimien avulla

Aine

- myrkylliset aineet kotona

100

- oppii veden ominaisuuksia

Terveys ja turvallisuusoppilas

- oppii ihmisen kehon ja kasvun sekäkehityksen vaiheet pääpiirteissään

- oppii huolehtimaan omastaterveydestään ja turvallisuudestaan

- veden ominaisuuksia

Terveys ja turvallisuus

- ihmisen aistit ja niiden käyttö- omien ja toisten tunteiden tunnistaminen- murrosiän merkit-fyysinen koskemattomuus, avun hakeminenongelma-tilanteissa-onnettomuustilanteissa toimiminen jaensiavunalkeita

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄLuonnon tutkimisen taidotOppilas

osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteenolennaisiin piirteisiin

osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaistenominaisuuksien perusteella

osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin jarakennettuun ympäristöönosaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa

osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaenja piirtäen.

Eliöt ja ympäristötOppilas ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri

elinympäristöjen kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnistaa niidentavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja selkärankaisistaeläimistä

tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eliöt ovat sopeutuneet erivuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen

tietää mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja

vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta javiihtyisyyttä

ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia,karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihastaja omasta lähiympäristöstään

osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden

alueiden maisemallisen rikkauden ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää

maapallon ihmisen elinpaikkana.

101

Ympäristön aineita ja ilmiöitäOppilas

osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja

luuppia, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen, toimintaa sekä osaa tutkia

erilaisten rakenteiden lujuutta osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee

kodissa käytettäviä sähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja osaakäyttää sähkölaitteita turvallisesti

tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen jalämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen sekälämmön siirtyminen ja lämmittäminen

tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaatoimia niiden mukaisesti

osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa kuvailla vedenkiertokulkua luonnossa

ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa sekätuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä

tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää, ettäkotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia,tupakka- ja alkoholituotteita

osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä.

Ihminen ja terveysOppilas osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen

tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo,

ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot koulussa jakotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen

osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa janimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä

osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeidenkäytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja hakea apuatarvittaessa.

TurvallisuusOppilas osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden

fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; häntietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa jalähiyhteisössä

tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa

liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännötja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa.

9.7Biologiajamaantieto

Biologia ja maantieto vuosiluokat 5. - 6.

102

Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, ettäoppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjenvälistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologianopetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa.Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksialuonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaanoppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa.

Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tuleeauttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niidenvälistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaanmaailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, ettäoppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolillamaapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen jakulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle.

Vuosiluokilla 5–6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedonopetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaakasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänenympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena.

Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua jaelinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaansitoutuneeksi kansalaiseksi.

Biologia ja maantieto 5.luokka

Tavoitteet: Sisällöt

Eliöt ja elinympäristöt

Oppilas oppii:• tunnistaa eliölajeja, niiden rakennetta ja elämääsekä sopeutumista elinympäristöihinsä.• liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan jatutkimaan luontoa.Ihmisen rakenne , elintoiminnot, kasvu, kehitys jaterveysoppilas oppii• perusasiat ihmisen rakenteesta jaelintoiminnoista.• arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisenhenkilökohtaisena prosessina, tunnistamaanmurrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämäänihmisen seksuaalisuutta.• pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmistenerilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseenliittyviä kysymyksiä• ottamaan vastuuta omista teoistaan sekäottamaan huomioon toiset ihmiset.

Luonnon monimuotoisuus

Eliöt ja elinympäristöt:• pihapiirin ja lähimetsän keskeisten eliölajistontunnistaminen ja ohjattu kasvien keruu kutenluokka- tai oppilaskohtainen kasvio• elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen sekäpuutarhan antimet

Ihmisen rakenne , elintoiminnot, kasvu, kehitysja terveys:• ihmisen kehon rakenne ja keskeisetelintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiänfyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset.• oman kehon arvostus ja suojelu, tervettäkasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijätsekä seksuaalisen kehityksen yksilöllinenvaihtelu.

Luonnon monimuotoisuus:

103

oppilas oppii

• ympäristölukutaitoa, ympäristöystävällistätoimimista sekä lähiympäristöstä huolehtimista jaluonnonsuojelua.

Eurooppa osana maailmaa:oppilas oppii• tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja,diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiälähteinä.• perehtyy Euroopan maantietoon, kansoihin jakulttuureihin sekä oppii arvostamaan niitä.

• luonnon monimuotoisuuden merkitys sekäjokamiehen oikeudet ja velvollisuudet.

Eurooppa osana maailmaa:• Eurooppa maailman kartalla ja Euroopankarttakuva.• Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeetsekä ihmisen toiminta.

Biologia ja maantieto 6.luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

Eliöt ja elinympäristöt:

Oppilas oppii:• hahmottamaan eliökunnankokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä.• ymmärtämään, että ihminen onravinnontuotannossaan riippuvainenmuusta luonnosta.

Ihmisen rakenne , elintoiminnot, kasvu,kehitys ja terveys:oppilas oppii• arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisenhenkilökohtaisena prosessina,tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitäsekä ymmärtämään ihmisenseksuaalisuutta.• pohtimaan kasvuun, kehitykseen,ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseenvuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä

Luonnon monimuotoisuus:

oppilas oppii

• kehittämään edelleenympäristölukutaitoaan, toimimaanympäristöystävällisesti aja huolehtimaanlähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa.

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen

Eliöt ja elinympäristöt:

• metsät ja niiden hyötykäyttö, suot ja ravintoketjut

• kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen sekäeläinten ja kasvien lisääntyminen.

Ihmisen rakenne , elintoiminnot, kasvu, kehitys jaterveys:• oman kehon arvostus ja suojelu, tervettä kasvua jakehitystä tukevat ja haittaavat tekijät sekäseksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu• ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyynliittyvät sosiaaliset tekijät, suvaitsevaisuus sekäikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu.

Luonnon monimuotoisuus:

• luonnon monimuotoisuuden merkitys sekäjokamiehen oikeudet ja velvollisuudet

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuusmaapallolla: sademetsät, savannit, arot, aavikot,talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmänvyöhykkeen alueet sekä ihmisten monimuotoinenelämä erilaisissa ympäristöissä (Afrikka, Aasia taiAustralia)

104

monimuotoisuus maapallolla

Oppilas oppii• ottamaan vastuuta omista teoistaan sekäottamaan huomioon toiset ihmiset.• laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekäkäyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia jasähköisiä viestimiä lähteinä.• hahmottamaan maailmankartan jatuntemaan sen keskeisen nimistön• ymmärtämään ihmisen toiminnanriippuvuutta ympäristön tarjoamistamahdollisuuksista maapallolla• perehtyy maapallon muihin alueisiin,kansoihin ja kulttuureihin sekä oppiiarvostamaan niitä.

• maailmakartan keskeinen nimistö ja karttatiedot• sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateidenalueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueetelinympäristöinä sekä ihmisten monimuotoinen elämäerilaisissa ympäristöissä• luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusmaapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamatmuutokset ympäristössä

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Luonnon tutkimisen taidotOppilas• osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa• osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviätutkimuksia sekä selostaa niiden tuloksia• tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeidenmukaisesti.

Eliöt ja elinympäristötOppilas• tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnutja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä• tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla• osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla• ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainenluonnosta ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän• osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella.

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveysOppilas• osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista• osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittäämurrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejäniiden yksilöllisestä ilmenemisestä• osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, mitenasioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkeinkuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta• tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa.

KarttataidotOppilas• osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseenkarttamerkkejä ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja• osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä

105

osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä• osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja.

Eurooppa osana maailmaaOppilas• tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvataluonnonolojen vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa.Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallollaOppilas• tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmatvuoristot sekä sademetsä- ja aavikkoalueet• tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoaesimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisentoimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvataihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä• osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkienja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovataiheuttaneet muutoksia ympäristössä• osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä

Biologia ja maantieto vuosiluokat 7. - 9.

BIOLOGIA

Biologia on elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä tutkiva oppiaine. Opetuksen tulee kehittää oppilaanluonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoitteena on, että oppilaattutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin.Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiinvuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuudensuojelussa.Opetus perustuu osittain tutkivaan oppimiseen ja sen tarkoitus on kehittää oppilaanluonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida jatutkia luontoa, niin että oppilaalle syntyy myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia. Oppilaidenkotiseutu- ja ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotojakasvaa.

Yleiset tavoitteet

Oppilas· tuntee biologialle ominaisia käsitteitä· oppii kuvaamaan elämän perusilmiöitä· tuntee eliölajeja, niiden rakennetta ja toimintoja sekä elinympäristöjä· osaa havainnoida ja tutkia luontoa

Biologia vuosiluokka 7

Tavoitteet Sisältö

Oppilas· hahmottaa ekosysteeminperusrakenteen

Ekosysteemit· kotiseudun keskeisten eliölajien tunnistaminen sekä ohjattuvesikasvien kerääminen

106

· ekosysteemi, sen rakenne ja toiminta, esimerkkinävesiekosysteemin ominaispiirteet sekä sen omakohtainen tutkiminen· eliöiden luokittelun perusteet· mikroskoopin käyttäminen

Biologia vuosiluokka 8

Tavoitteet Sisältö

Oppilas· tietää perusasiat ihmisen elimistönrakenteesta ja elintoiminnoista· ymmärtää seksuaalisuuden osaksi ihmisenpersoonallisuutta

Ihminen· ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot· ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen· fysiologisia tutkimuksia esim. erilaistenmittareiden ja kudosten avulla

Elämä ja luonto· elämän perusominaisuudet· solurakenne ja solun toiminta· metsäekosysteemiin tutustuminen· metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen· luonnon monimuotoisuus· mikroskoopin käyttö· retkeily mahdollisuuksien mukaan

Biologia vuosiluokka 9

Tavoitteet Sisältö

Oppilas· tietää perinnöllisyyteen ja biotekniikkaan liittyviäkeskeisiä käsitteitä· ymmärtää, että ihminen on osa muuta eliökuntaa· huolehtii lähiympäristöstään· tunnistaa ympäristömuutoksia sekä niiden syitä japystyy esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia

Perinnöllisyys, evoluutio ja ympäristö· perimän ja ympäristön merkitys ihmisenominaisuuksien kehittymisessä· eliökunnan synty ja kehitys· ihmisen biologinen ja kulttuurinenevoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet· biotekniikan mahdollisuudet ja niihinliittyvät eettiset kysymykset· ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet· oman ympäristökäyttäytymisenpohtiminen· oman elinympäristön tilan jaympäristömuutosten tutkiminen· ekologisesti kestävä kehitys sekäympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Biologian tutkimustaidotOppilas osaa· käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan

107

· työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä kasvejaohjeiden mukaisesti· toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia.

Luonto ja ekosysteemitOppilas osaa· jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-,eläin- ja sienilajeja· kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan· nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä· tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia· selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä· kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisenkestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet.

Elämä ja evoluutioOppilas osaa· kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta· selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta· kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä· selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet· jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn.

IhminenOppilas osaa· kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet· selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja· selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun jasynnytyksen· käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä.

Yhteinen ympäristöOppilas osaa· kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen jaympäristösuojelun merkitystä· tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta· kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejäsiitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

MAANTIETO

Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita paikalliselta globaalilletasolle. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviäilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta. Maantiedolla on keskeinen asema oppilaidenmaailmankuvan luomisessa, ja se yhdistää luonnontieteellistä ja yhteiskuntatieteellistä tietoa.Opetusta järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnon- ja kulttuuriympäristöjenrikkaudesta eripuolilla maapalloa ja oppii arvostamaan erilaisuutta. Opetuksen tavoitteena onauttaa oppilasta ymmärtämään tarkasteltavien alueiden menneisyyttä, ajankohtaisia kysymyksiäsekä tulevaisuutta.

Yleiset tavoitteet

108

Oppilas oppii· käyttämään karttoja ja maantieteellistä havainnollistamista· maantieteellisiä käsitteitä ja keskeisen nimistön· määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet· ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta· vertailemaan maapallon eri osia toisiinsa luonnon- ja kulttuurimaantieteen näkökulmasta· ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa

Maantieto vuosiluokka 7

Tavoitteet Sisältö

Oppilas oppii· ymmärtämään planetaarisuudenvaikutuksia maapallolla

Maapallo - ihmisen kotiplaneetta· maailman alueellinen jäsentäminen karttojen avulla· maantieteellisen ajattelun kehittäminen· maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat· Pohjois- ja Etelä-Amerikan luonnonolojen,ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden vertailu

Maantieto vuosiluokka 8

Tavoitteet Sisältö

Oppilas oppii· ymmärtämään maanpintaa muokkaavientekijöiden vaikutuksen maisemassa

Eurooppa· Euroopan karttakuva· Euroopan maiseman muotoutuminen· luonnonolojen ja ihmisen toiminnan peruspiirteetsekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla· Euroopan maantieteellinen tarkastelu osanamaailmaa

Maantieto vuosiluokka 9

Tavoitteet Sisältö

Oppilas oppii· tuntemaan Suomen ja kotiseudun keskeisetluonnon- ja kulttuurimaantieteen piirteet· ymmärtämään omat vaikutusmahdollisuutensaomassa elinympäristössään

Suomi maailmassa· Suomen karttakuva ja luonnonmaisemanmuotoutuminen· luonnon ja ihmisen vuorovaikutus eri alueilla· Suomen väestö ja elinkeinot· Suomi osana maailmaa· vaikuttamismahdollisuudet oman ympäristönsuunnittelussa ja kehittymisessä· oman lähiympäristön tutkiminen

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Maantieteelliset taidot

109

Oppilas osaa· etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä jakartan mittakaavaa· tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksiuutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa· havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla· vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammintilastotietojen perusteella.

Maailman jäsentäminenOppilas osaa· hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- jakulttuurimaantieteelliset peruspiirteet· soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojenanalysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle.

Euroopan jäsentäminenOppilas osaa· kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopanmaisemallisen ja kulttuurisen rikkauden· vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessamuiden maailman alueiden kanssa.

Suomen jäsentäminenOppilas osaa· selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovatvaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla· kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa· analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- japerinnemaisemat· osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsäsuunnitteluun ja kehittymiseen· suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöönliittyviä tutkimuksia· tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit· kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja kokomaailman kanssa.

Yhteinen ympäristöOppilas osaa· selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kutenkasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen,väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma· kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaaItämeren alueen ympäristön tilaa· kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi jatietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaanratkaista.

9.8Fysiikkajakemia

Fysiikka ja kemia vuosiluokat 5. - 6.

110

Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot jakokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset,joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskeluntulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvänja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstäänja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossaoppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta.

Fysiikka ja kemia 5.luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

Oppilas oppii:• työskentelemään ja liikkumaan turvallisesti itseään jaympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettujaohjeita.• tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoatutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedonluotettavuutta.• tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita,joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden jakappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiäriippuvuuksia

Energia ja sähkö:

• lämmön, valon ja liikkeenaikaansaaminen sähkön avulla sekäsähköturvallisuus.• erilaisia sähkön ja lämmöntuotantotapoja sekä energiavarat.• ihmisen kemiaa

Luonnon rakenteet:• turvallinen liikkuminen ja tapaturmienehkäiseminen.• Maan ja Kuun liikkeet ja näistäaiheutuvia ilmiöitä sekä Aurinkokunnanrakenne ja tähtitaivas.• Avaruuden ja atomin hiukkasten väliltäkaikki suuruusluokat

Aineet ympärillämme:• veden ominaisuudet ja sen merkitysliuottimena, luonnonvesien tutkiminensekä veden puhdistaminen.

Fysiikka ja kemia 6.luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

Oppilas oppii 5. vuosiluokan tavoitteiden lisäksi:• tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan jamittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin jakappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita.• käyttämään luonnontieteellisen tiedonkuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussafysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä.• ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden

Luonnon rakenteet:• Maan vetovoima ja kitka sekä voimistaaiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä.• Avaruuden ja atomin hiukkasten väliltäkaikki suuruusluokat

Aineet ympärillämme:• ilman koostumus ja ilmakehä.• maaperästä saatavien aineidenluokittelu sekä aineiden

111

vaarallisuuden. erotusmenetelmiä.• elinympäristöön kuuluvien aineiden jatuotteiden alkuperä, käyttö ja kierrätyssekä niiden turvallinen käyttö.• vaikuttavat aineet päihteissä jahuumaavissa aineissa ja niiden haitat.

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Luonnon tutkimisen taidotOppilas• osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaaannettuja ohjeita• osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdistaahavaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaanja niiden muutoksiin• osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaanesimerkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleidenominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massakappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää• osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteänaineen liukenemiseen• osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöidenominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa• osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempientietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.

Energia ja sähköOppilas• tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköäkäytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen• tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla sekä osaaluokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin.

Luonnon rakenteetOppilas• osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka sekä ilman-ja vedenvastus sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä• osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoaliikkumisessa ja liikenteessä• tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat,Kuun vaiheet, pimennykset sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdähavaintoja tähtitaivaasta• osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä.

Aineet ympärillämmeOppilas• tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekäymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä• osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan• osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia

112

merkkejä sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä, kuten suodatusta,kiteytystä ja seulomista• tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaa-resta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia esimerkiksi happamuutta• tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihteistä ja huumaavista aineista, tietää, miksi neovat haitallisia, ja antaa esimerkkejä siitä, miksi niiden käyttö on vaarallista.

Fysiikka ja kemia vuosiluokat 7. - 9.

VUOSILUOKAT 7–9

Vuosiluokilla 7–9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta jakäsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja.Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekäympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohtifysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaanluonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita jamalleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta fysiikanopiskeluun.Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekätiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaallevalmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistätarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologianmerkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa.Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvanmuodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojenkäyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa.

KEMIA

VUOSILUOKAT 7–9

Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta jakemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaanja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle persoonallisuudenkehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia jase auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä,elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia tehdäjokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteenliittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään.Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvienaineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen,selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseenkemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteidenluonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää kädentaitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun.

Fysiikka ja kemia 7. - 9.

Fysiikan tavoitteet Sisällöt

Oppilas oppii· työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä

Liike ja voima· vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat sekä

113

turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa· luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymystentekeminen ja ongelmien hahmottaminen· havaintojen, mittauksien ja päätelmientekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesinesittämistä ja sen testaamista sekä tulostenkäsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tieto-ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen· suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisentutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaanluonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia jaselvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia· muodostamaan yksinkertaisia malleja jakäyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekätekemään yleistyksiä ja arvioimaantutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta· käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä,suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisiailmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita· arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedonluotettavuutta· käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisiamalleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteidentekemisessä ja ongelmanratkaisussa· tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja janiissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisialuonnon rakenteita ja rakenneosienvuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöidensyy-seuraussuhteita

niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt sekäniiden esiintyminen ympäristössä· liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeenmallit· voiman tekemä työ, mekaaninen energia jatehoVärähdys- ja aaltoliike· erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeidenperusilmiöt sekä aaltoliikkeen synty javastaanottaminen sekä havaitseminen,heijastuminen ja taittuminen sekä niihin liittyvätominaisuudet, suureet ja lait· äänen ja valon merkitys ja sovellukset· optisten laitteiden toimintaperiaatteita

Lämpö· kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen jajäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä niidenkuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteilläja laeilla sekä lämpöilmiöiden merkitys jasovellukset· energian säilyminen ja huononeminen, lämpöenergiamuotonaSähkö· kappaleiden väliset sähköiset ja magneettisetvoimat· tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekänäiden ilmiöiden soveltaminen turvallisestijokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa· sähkömagneettinen induktio ja sen käyttöenergian siirrossa sekä sähkön käyttö kotona

Luonnon rakenteet· luonnon rakenteet ja mittasuhteet· rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutuksetsekä energian sitoutuminen ja vapautuminenrakenneosien välisissä prosesseissa· radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio,ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseenluontoon sekä säteilyltä suojautuminen

Kemian tavoitteet Sisällöt

Oppilas oppii· työskentelemään turvallisesti ja ohjeitanoudattaen· käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnankannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myöstieto- ja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaantiedon luotettavuutta ja merkitystä· tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekätulkitsemaan ja esittämään tuloksia· aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareenliittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen

Ilma ja vesi· ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselleja luonnon tasapainolle· vesi ja veden ominaisuuksia, kutenhappamuus ja emäksisyys· aineiden paloherkkyys, palamisreaktio, senkuvaaminen kemian merkkikielellä sekäpalamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutuksetympäristössä

Raaka-aineet ja tuotteet

114

luonnolle ja ympäristölle· tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaaviafysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämäänniitä· aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksiakuvaavia käsitteitä ja malleja· kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisiareaktioita reaktioyhtälöiden avulla· soveltamaan omia tietojaan käytännöntilanteissa ja valinnoissa· tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellustenmerkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle.

· tärkeimmät maankuoresta saatavatalkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuuksiasekä tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys jakierrätettävyys· sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari,elektrolyysi ja niiden sovellukset· alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen,luokittelu ja erottaminen sekäreaktionopeuksien vertailu· reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekäyksinkertaisten reaktioyhtälöidentasapainottaminen· alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien jarakenteiden selittäminen atomimallin taijaksollisen järjestelmän avulla

Elollinen luonto ja yhteiskunta· fotosynteesi ja palaminen, energialähteet· orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioitaja reaktiotuotteita, kuten alkoholit jakarboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet jakäyttö· hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sentuotteita· hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niidenkoostumus ja merkitys ravintoaineina sekäteollisuuden raaka-aineina· pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit

Fysiikan ja kemian opetusjärjestelyt

OPS:n perusteiden mukainen oppiaines jaetaan seitsemäksi yhden vuosiviikkotunnin laajuiseksikurssiksi. Kokonaisuuksien sisällöt ovat seuraavat:

FYSIIKKA 1· luonnontieteellinen tutkimus, ilmiöt ja energia· värähdys- ja aaltoliike· äänen synty ja ominaisuuksia, äänioppia· valo ja näkeminen· peilit ja linssit, optiset laitteet· maailmankaikkeus· Aurinko ja planeetat· Linnunrata ja muut galaksit

FYSIIKKA 2· vuorovaikutukset· liikeilmiöt· työ, teho ja energia· mekaaniset koneet· energiamuodot, energian säilyminen· lämpöenergia, lämpötila

115

· lämpöilmiöt, aineiden lämpöominaisuudet· energia ja ympäristö, energialähteet

FYSIIKKA 3· sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset, sähköilmiöt· sähkövaraus, sähköinen virtapiiri· sähkövirta ja jännite. Ohmin laki· sähkölaitteet, teho ja työ, sähköenergia· tasa- ja vaihtosähkö, sähkömagneettinen induktio, muuntaja· radioaktiivisuus, ionisoiva säteily· säteilyn vaikutukset ja käyttö, säteilyltä suojautuminen· ydinreaktio ja ydinenergia

KEMIA 1· laboratoriotyöskentely, työturvallisuus· puhtaat aineet ja seokset, erotusmenetelmiä· aineiden ominaisuuksia· alkuaineiden kemialliset merkit· kemiallinen reaktio· tärkeitä alkuaineita ja kemiallisia yhdisteitä· veden kemiaa· happamat ja emäksiset aineet

KEMIA 2· atomin rakenne ja atomimalli· jaksollinen järjestelmä· kemiallinen sidos, ioni- ja molekyyliyhdiste· hapot ja emäkset, neutraloituminen· hapettuminen ja pelkistyminen· sähkökemiaa· metallit ja niiden valmistus· korroosio

KEMIA 3· hiilen kemiaa· hiilivedyt· muita orgaanisia yhdisteitä· luonnon raaka-aineet ja niiden jalostaminen· luonnossa tapahtuvia kemiallisia prosesseja· kemian teollisuuden tuotteita ja prosesseja· tuotteen elinkaari, lajittelu ja kierrätys· ihmisen toiminnan ympäristövaikutukset

FYSIIKKA JA KEMIA 4Fysiikka· fysiikan kurssien 1- 3 kertausta· kaavojen käyttöä· rakenteita ja järjestelmiä· elektroniikka· digitaali- ja tietoliikennetekniikkaa· kokeellisia tutkimus- ja työmenetelmiäKemia· kemian kurssien 1-3 kertausta

116

· suhteellinen atomimassa, molekyyli- ja kaavamassa, ainemäärä· kemiallinen analyysi· pitoisuus ja konsentraatio· orgaanisten yhdisteiden nimeäminen· kokeellisia tutkimus- ja työmenetelmiä

FYSIIKAN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8Luonnon tutkimisen taidotOppilas· osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa· osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitellayksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriäyhdessä muiden oppilaiden kanssa· osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafienavulla sekä tulkita niitä· osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulostenluotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä· tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellistatiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.

KEMIAN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8Oppilas· osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä· osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineenpalamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta· osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä· tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä,esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen· tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksifotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosioltasuojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa· tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen jaluonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja· tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niidenmerkityksen jokapäiväisessä elämässä· osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana· osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä,esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia· osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa,tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit· osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen· osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön· osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen taialkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä

Ops:n perusteiden mukaan opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan. Opetuksen onkehitettävä oppilaan käden-, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilastaluonnontieteiden opiskeluun. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että työskentely-ympäristö onturvallinen, asianmukaisia oppilasvälineitä on riittävästi ja ryhmäkoko on rajoitettu kuuteentoista.

117

9.9Uskontojaelämänkatsomustieto

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmätUskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan omankasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenäinhimilliseen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan omanuskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkinsuomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä.

Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saaaineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdatauskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä.

AIHEKOKONAISUUKSIEN HUOMIOIMINEN

Ihmisenä kasvaminenUskonnon opetus tukee oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä sekäyksilöllisyyden, terveen itsetunnon ja yhteisöllisyyden kehitystä. Erityisesti oppilas oppii toistenhuomioon ottamista, arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän.Uskonnon tunnit antavat monia mahdollisuuksia tunteiden ja omien ajatusten käsittelyyn.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyysUskonto on osa oppilaan henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä sekä kulttuuri-identiteetinosatekijä. Kirkolliset juhlapyhät ovat osa suomalaista tapakulttuuria.Tutustumalla omaan suomalaiseen uskonto- ja katsomusperinteeseen sekä tutkimalla Raamatunkulttuurivaikutuksia, tutkimalla eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta mm. erilaisiakirkkokuntia ja tutustumalla vallitseviin maailmanuskontoihin sekä eettiseen ajatteluun oppilaslöytää oman kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittää valmiuksiaan kulttuurien väliseenvuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.

Viestintä ja mediataitoOmien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, osallistuminen ja vuorovaikutus ovat osa uskonnonopetusta. Tunneilla pyritään käyttämään monipuolisesti viestinnän ja median välineitä.7 – 9 vuosiluokilla painotetaan erityisesti tutustumista maailmanuskontoihin ja eri kirkkokuntiinsiten, että harjoitetaan niiden vertailua kiinnittäen huomiota kulttuurisiin eroihin, kannattajamääriinja levinneisyyteen sekä erilaisen median välittämään kuvaan uskonnosta ja eettisistä asioista.Oppilaille painotetaan kriittistä media ja viestintäotetta. Kiinnitetään huomio median välittämäänkuvaan eettisistä asioista. Kirkko ja media. Uskonto tietoverkoissa.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyysOppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjenmerkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta. Hän oppii osallistumaantarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassakouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä.Mitkä ovat oppilaan vaikutuskeinot ja mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet uskonnollisenryhmän jäsenenä, miten omassa seurakunnassa voi toimia. Miten eettinen ajattelu vaikuttaaihmisen tekemiin valintoihin ja ratkaisuihin.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudestaOppilas oppii keinoja edistää hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinninuhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla.Uskonnon opetus auttaa oppilasta ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaatulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme. Uskonnossa oppilasta ohjataan toimimaan

118

rakentavasti kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden puolesta. Oppilasta ohjataanhuomaamaan yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista,Uskonnon sisältöihin kuuluu myös keskustelu toivottavasta tulevaisuudesta ja sen edellyttämistävalinnoista ja toiminnasta.Miten ympäristö, kulttuuri ja ihminen voivat hyvin eri kulttuureissa. Pyritään ymmärtämään erikulttuureissa tehtäviä ekologisia ratkaisuja ko. kulttuurin lähtökohdista käsin. Ympäristöä jatulevaisuutta koskeva etiikka.

Turvallisuus ja liikenneOppilas oppii edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti.Oppitunneilla käsitellään myös onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimista,koulun terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistäviä toimintamalleja sekä väkivallanulottuvuuksia lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa.Pohditaan, miten elää yhteisössä siten, että kaikilla on hyvä olla. Vertaillaan eri kulttuureissatehtäviä ratkaisuja ja tutustutaan väkivallattomuuden periaatteeseen. Etiikka ja moraali.

Ihminen ja teknologiaOppilas oppii käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kriittisesti Uskonnon opetukseen kuuluvatteknologiaan, tietotekniikkaan ja tietoverkkoihin, niiden kehittämiseen sekä käyttämiseen liittyväteettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset

Käsitellään erityisesti tieteen kehitykseen, teknologiaan ja tietotekniikkaan liittyviä eettisiäkysymyksiä. Käytetään tietotekniikkaa opetuksen yhtenä apuvälineenä. Internet ja uskonto

Evankelisluterilainen uskontoEvankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisestiuskonnolliseen kulttuuriin, Raamatun ja kirkon opetukseen ja antaa virikkeitä oppilaiden omanminäkuvan ja vakaumuksen muodostumiseksi. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnonmerkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa jakulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.

Evankelis-luterilainen uskonto 1.luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

Raamatun kertomuksia ja opetuksia Oppilas tutustuu Raamattuun, erityisesti Uuteen

testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin

Arvokas ja ainutlaatuinen elämäOppilas oppii arvostamaan omia juuriaan ja kunnioittamaantoisen ihmisen elämää

Eettisyyteen kasvaminen

Oppilas pohtii eettisiä kysymyksiä kristinuskon pohjalta jaopettelee soveltamaan oppimaansa arkipäivän tilanteisiin

Luottamus ja turvallisuus Oppilas tutustuu Raamatun käsitykseen Jumalasta

Taivaan Isänä

Raamatun kertomuksia ja opetuksia Jeesuksen lapsuus ja kotimaa Jeesus – Hyvä paimen, opettaja,

parantaja

Arvokas ja ainutlaatuinen elämä Elämän ja toisen ihmisen

kunnioitus

Eettisyyteen kasvaminen Hyvyyttä ja pahuutta lapsen

maailmassa Iloa ja surua lasten maailmassa Erilaisuus ja suvaitsevaisuus

Luottamus ja turvallisuus Jumalan huolenpito Rukous

119

Luterilaisen kirkon elämä

Oppilas tutustuu kirkollisiin toimituksiin Oppilas tutustuu luterilaisen kirkon toimintaan Sipoossa Oppilas tutustuu kirkkovuoden juhlaperinteeseen Oppilas tutustuu virsiin ja hengellisiin lauluihin

Luterilaisen kirkon elämä Kaste ja muut toimitukset (esim.

häät, hautajaiset, konfirmaatio) Messu, pyhäkoulu, kerhot, leirit Kirkkovuoden juhlat ja niihin

liittyviä virsiä ja hengellisiä lauluja Lastenvirsiä ja hengellisiä lauluja

Evankelis-luterilainen uskonto 2.luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

Raamatun kertomuksia ja opetuksia

Oppilas tutustuu Raamattuun, erityisesti Uuteentestamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin

Oppilas tutustuu Raamatun käsitykseenJumalasta Isänä ja Luojana

Eettisyyteen kasvaminen Oppilas pohtii eettisiä kysymyksiä kristinuskon

pohjalta ja opettelee soveltamaan oppimaansaarkipäivän tilanteisiin

Luottamus ja turvallisuus

Oppilas oppii luottamusta elämään ja itseensä

Luterilaisen kirkon elämä

Oppilas tutustuu luterilaiseen kirkkoon Sipoossa Oppilas tutustuu kirkkovuoden juhlaperinteeseen Oppilas tutustuu virsikirjaan laulu- ja

rukouskirjana

Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma

Oppilas tutustuu muihin kirkkoihin ja uskontoihin,mikäli ne kuuluvat oppilaan arkipäivään

Raamatun kertomuksia ja opetuksia Isä meidän –rukous Jeesuksen opetuksia Jeesus – Jumalan Poika, Vapahtaja Luominen

Arvokas ja ainutlaatuinen elämä Elämän ja toisen ihmisen kunnioitus

Eettisyyteen kasvaminen Hyvyyttä ja pahuutta lapsen maailmassa Iloa ja surua lasten maailmassa Erilaisuus ja suvaitsevaisuus

Luottamus ja turvallisuus Oppilaiden kokemuksista ja

elämänkysymyksistä nousevia elämään jakuolemaan liittyviä asioita

Luterilaisen kirkon elämä Sipoon kirkot (lähikirkko: rakennus ja

toiminta) Kirkkovuoden juhlat ja niihin liittyviä virsiä ja

hengellisiä lauluja Virsikirja Lastenvirsiä ja hengellisiä lauluja

Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma Esim. ortodoksikirkko, katolinen kirkko,

helluntaiseurakunta, islam

Evankelis-luterilainen uskonto 3. luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

Oppilas tutustuu tärkeimpiin Vanhan testamentin Raamatun kertomuksia ja opetuksia

120

kertomuksiin

Oppilas pohtii elämänkysymyksiä Vanhantestamentin kertomusten ja henkilöiden sekä omienkysymystensä kautta

. Oppilas oppii luottamusta ja kunnioitusta elämää jaitseään kohtaan

· Oppilas pohtii omien ja muiden tekemien valintojeneettisiä ulottuvuuksia

· Oppilas pohtii hyvän yhteiselämän eväitä 10 käskynpohjalta

· Oppilas havainnoi pyhän ulottuvuutta omassa jamuiden elämässä

· Oppilas perehtyy kirkkovuoden juhlaperinteeseen

· Oppilas tutustuu juhliin liittyvään virsiperinteeseen

· Oppilas tutustuu alustavasti lähiympäristön muuhunuskonnollisuuteen

· Alku- ja patriarkkakertomukset· Egyptistä luvattuun maahan

Luottamus ja turvallisuus· Herran siunaus· Raamatun opetukset Jumalanhuolenpidosta· Oppilaiden kokemuksista jaelämäntilanteista nousevia asioita

Arvokas ja ainutlaatuinen elämä· Toisten ihmisten ja luonnonkunnioittaminen (Luomiskertomus)

Eettisyyteen kasvaminen· Yhdessä elämisen kysymykset jaoikeudenmukaisuus· Valintojen tekeminen· 10 käskyä

Luterilaisen kirkon elämä· Seurakunta oppilaan elämässä· Kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihinliittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja· Virret ja muut hengelliset laulut

Oppilaita ympäröivä uskonnollinenmaailma· Ne kirkot, uskonnot ja yhteisöt, jotkaliittyvät oppilaiden elämään

Evankelis-luterilainen uskonto 4.luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

· Oppilas tutustuu Uuteen testamenttiin jaerityisesti Jeesuksen elämänvaiheisiin

· Oppilas oppii luottamusta elämään jaitseensä

· Oppilas oppii punnitsemaan asioitalähimmäisen (toisen ihmisen)näkökulmasta

· Oppilas saa rohkeutta kohdatatulevaisuuden haasteineen

· Oppilas tutustuu kotiseudun kirkkoihin

· Oppilas oppii yhdistämään kirkkovuoden

Raamatun kertomuksia ja opetuksia· Jeesuksen elämäLuottamus ja turvallisuus· Raamatun ja kristinuskon opetukset Jumalanhuolenpidosta

Eettisyyteen kasvaminen· Rakkauden kaksoiskäsky· Yhdessä elämisen kysymykset jaoikeudenmukaisuus· Vastuu itsestä ja toisista

Arvokas ja ainutlaatuinen elämä· Valintojen tekeminen ja vastuullisuus· Suvaitsevaisuus

Luterilaisen kirkon elämä· Sipoon kirkot (myös muut kuin lähikirkko)· Kirkko- ja kalenterivuoden juhlia, ja niihin liittyviä

121

ja Jeesuksen elämänkaaren välisenyhteyden· Oppilas tutustuu luterilaisen kirkon jaerityisesti Sipoon suomalaisenseurakunnan toimintaan· Oppilas perehtyy virsilauluperinteeseen

· Oppilas oppii ymmärtämään pyhänulottuvuutta ja sen ilmentymistä omassa jaympäristönsä elämässä

· Oppilas tutustuu lähiympäristön muuhunuskonnollisuuteen

· Oppilas hahmottaa uskonnon vaikutustalähiympäristön elämään

kristillisiä sisältöjä ja tapoja· Seurakunnan keskeisiä toimintoja kuten messu,kirkolliset toimitukset, diakonia (Mahdollisestiyhteistyö Sipoon suomalaisen seurakunnan kanssa)· Virret ja muut hengelliset laulut (Mahdollisestiyhteistyö seurakunnan kanttorin kanssa)· Lucia-pyhimys ja –perinne Sipoossa

Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma· Sipoossa ja lähiympäristössä vaikuttavat kirkot,uskonnot ja ei-uskonnolliset katsomukset

Evankelis-luterilainen uskonto 5.luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

· Oppilas perehtyy keskeisiin Jeesuksen opetuksiin

· Oppilas pohtii eettisiä kysymyksiä Jeesuksenopetusten pohjalta

· Oppilas oppii kristillisen etiikan (lähimmäisenrakkaus)soveltamista

· Oppilas pohtii omien ja muiden tekemien valintojeneettisiä ulottuvuuksia

· Oppilas tutustuu luterilaisen kirkon opin perusasioihin· Oppilas muodostaa yleiskuvan Sipoon kirkonhistoriasta· Oppilas tunnistaa juhlaperinteestä ja taiteestakristillisen aineksen ja hahmottaa k.o. perinteen jataiteen merkitystä omassa ja muiden elämässä

· Oppilas tutustuu alustavasti maailmalla vaikuttavienkirkkojen ja uskontojen kirjoon· Oppilas oppii vertailemaan (erot ja yhtäläisyydet)uskontojen keskeisiä asioita· Oppilas oppii alustavasti arvioimaan uskontojenvaikutusta ihmisten ja kansakuntien elämään

Raamatun kertomuksia ja opetuksia· Jeesuksen opetukset

Eettisyyteen kasvaminen· Kultainen sääntö ja rakkaudenkaksoiskäsky· Yhdessä elämisen kysymykset· Oikeudenmukaisuus· Rauha

Arvokas ja ainutlaatuinen elämä· Valintojen tekeminen ja vastuullisuus· Suvaitsevaisuus

Luterilaisen kirkon elämä· Luterilaisen kirkon käsitys Jumalasta,armosta, pelastuksesta ja Raamatusta· Vanha kirkko, (Pyhä Sigfrid),yleiskatsaus Sipoon seurakunnanhistoriaan· Seurakunnan lähetystyö (Mahdollisestiyhteistyö Sipoon suomalaisenseurakunnan kanssa)· Kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihinliittyviä luterilaisia sisältöjä ja tapoja· Kristilliset symbolit kirkossa ja arjenkeskellä, kirkkotaide sekä virret ja muuthengelliset laulut

Oppilaita ympäröivä uskonnollinenmaailma· Kirkkovuoden juhlien perinteitä sekä

122

taidetta muissa kristillisissä kirkoissa(katolisuus, ortodoksisuus)· Suomessa ja maailmalla vaikuttavatkirkot, uskonnot ja ei-uskonnollisetkatsomukset (valikoiden)· Juutalaisuuden, kristinuskon ja islaminyhteisiä ja erilaisia piirteitä· Uskontojen näkyminenmaailmantilanteissa ja -kriiseissä

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Oppilas tuntee keskeiset asiat Raamatusta ja Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta ja osaakäyttää oppimaansa lisätiedon hankkimiseenOppilas• tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia• tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja Sipoon suomalaisen seurakunnantoimintaa• tietää Suomen evankelis-luterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tunteemyös muita lähellä vaikuttavia kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä

Oppilas hahmottaa uskontoa ilmiönäOppilas• ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta• tuntee uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia• tunnistaa uskonnon vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoaOppilas• hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta• osaa tarkastella ja pohtia itselleen läheisiä elämänkysymyksiä• pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaan

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavallaOppilas• kykenee eettiseen pohdintaan oppilasta lähellä olevissa asioissa• tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja pystyy ottamaan niitä huomioonomassa elämässään arjen tilanteissa

OPPIAINEEN ARVIOINNIN TAVAT NIVELVAIHEESSA

Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, mitenoppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet.Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista. Arvioinnin tulee olla yksilöllistä ja totuudenmukaista sekäperustua monipuoliseen näyttöön. Oppilaan oppimisvaikeudet huomioidaan arvioinnissatarjoamalla hänelle esimerkiksi mahdollisuus suulliseen kokeeseen.Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelmantavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Tietoa annetaan oppilaan edistymisestä,vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaalukuvuositodistusten lisäksi jaksotodistusten avulla, tiedottein, arviointikeskustelussa, kotiinnähtäväksi vietävien kokeiden ja kirjallisten läksynkuulustelujen avulla tai muilla tavoin. Arvioinninpohjana voivat olla tuntiaktiivisuus, kokeet, läksynkuulustelut, esitelmät sekä ryhmä- ja projektityöt

123

sekä muut oppilaan tuotokset. Arvioinnin apuna voi olla portfolio, kehityskeskustelu ja itsearviointi.

Evankelis-luterilainen uskonto 6.luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

Oppilas-tiedostaa maailmankatsomuksensarakentumiseen vaikuttavia tekijöitä-tutustuu uskonnon ja siihen sisältyvänpyhyyden ulottuvuuden merkitykseenihmisen ja yhteisön elämässä-perehtyy Raamattuun inhimillisenä japyhänä kirjakokoelmana-perehtyy luterilaisen kirkon sekä muidenkristillisten kirkkokuntien uskonkäsitykseen-osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia jaajattelevia ihmisiä-tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä jakristillisen etiikan perusteita sekä osaasoveltaa näitä eettiseen pohdintaansa jatoimintaansa

Raamattu-Raamatun synty ja sisältö-Raamattu pyhänä kirjana-profeetat, kuninkaiden aika, psalmit-Apostolien teot

Kristilliset kirkkokunnat-Yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisestiluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muitakristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja jauskonnottomuus-Uskonnonvapaus-Luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekäkristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne-Suomalaisen muinaisuskon, katolisen keskiajan,uskonpuhdistuksen ja sen jälkeisen ajan keskeisetasiat

Ihminen eettisenä olentona-Kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaanasettuminen-Kristillisen etiikan peruspainotukset kutenprofeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna javertaukset

Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta-Elämän merkitys ja rajallisuus

Evankelis-luterilainen uskonto 7. luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

Oppilas-tiedostaa maailmankatsomuksensarakentumiseen vaikuttavia tekijöitä-tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihinpääpiirteissään-osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajatteleviaihmisiä-tutustuu uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyydenulottuvuuteen ihmisen ja yhteisön elämässä-tutustuu Vanhan testamentin rakenteeseen jamuutamiin henkilöihin niin, että voi havaitayhteyksiä juutalaisessa ja kristillisessäperinteessä

Maailmanuskonnot-keskeisten maailmanuskontojen pääpiirteet jalevinneisyys-uskonnon vaikutukset yksilöön, yhteisöön jakulttuuriin-edelliseen liittyen Sipoon yläkoulun oppilaatsaavat vastuita yleiseettisten ja erilaisiakatsomustapoja tutuksi tekevienpäivänavausten järjestämisestä-osin päivänavaukset toteutetaan yhteistyössäpaikallisseurakunnan kanssaVanha testamentti-Vanhan testamentin rakenne pääpiirteissäänsekä juutalaisen ja kristillisen perinnön

124

keskeiset yhtäläisyydet

Evankelis-luterilainen uskonto 8. luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

Oppilas-tiedostaa maailmankatsomuksensarakentumiseen vaikuttavia tekijöitä-perehtyy kristinuskoon sekä senmerkitykseen ihmisen ja yhteiskunnanelämässä-perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja senuskonkäsitykseen; tutustuu omaankotiseurakuntaan Sipoossa-kykenee oman uskonnollisenkulttuurinsa tuntemisen kauttakunnioittamaan eri tavoin uskovia jaajattelevia ihmisiä

Kristinusko- keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä- kristillinen usko, painopisteenä luterilainenuskonkäsitys sekä Uuden testamentin keskeinensanoma kristillisen uskon pohjana- edelliseen liittyen Sipoossa rippikouluinformaatiosaadaan seurakunnan nuorisotiloissa, ja samallavoidaan tutustua paikkakuntakohtaisesti seurakunnansisäiseen työnjakoon- kristilliset symbolit- kristilliset kirkkokunnat ja ekumenia- edelliseen liittyen Sipoon yläkoulun oppilaat saavatvastuita yleiseettisten ja erilaisia katsomustapoja tutuksitekevien päivänavausten järjestämisestä, ja osin tämätoteutuu yhteistyössä paikallisseurakunnan kanssa

Evankelis-luterilainen uskonto 9. luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

Oppilas-tiedostaa maailmankatsomuksensarakentumiseen vaikuttavia tekijöitä-oman uskonnollisen kulttuurinsatuntemisen kautta kykeneekunnioittamaan eri tavoin uskovia jaajattelevia ihmisiä-tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä jakristillisen etiikan perusteita sekä keinojasoveltaa näitä eettiseen pohdintaansa jatoimintaansa

Etiikka ja moraali-eettisten normien, periaatteiden ja arvojentunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen-kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaanasettuminen-Raamatun arvomaailman yhdistäminen nykypäivään-ihmisen vapaudet ja vastuut oman elämänsä,yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana

Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta-elämän merkitys ja rajallisuus-uskon ja tiedon suhde

Suomalainen katsomusperinne-yleiskuva Suomen uskontotilanteesta-uskonnottomuus ja uskonnonvapaus-edelliseen liittyen Sipoon yläkoulun oppilaat saavatvastuita yleiseettisten ja erilaisia katsomustapojatutuksi tekevien päivänavausten järjestämisestä, jaosin tämä toteutuu yhteistyössä paikallisseurakunnankanssa

125

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT JA ARVIOINTITAVATPäättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkostaOppilas- tuntee Raamatun keskeisen sisällön- tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeisetvaiheet- tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuudenperusluonteen- ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.

Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönäOppilas- ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta- tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa- tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet- arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoaOppilas- tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen- hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä- kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.

Oppilas- kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan- tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.

PÄÄTTÖARVIOINNIN TEKEMINENPäättöarvioinnissa oppilaalle annetaan uskonnosta arvosana (5-10) päättötodistukseen.

Päättöarvioinnin tehtävänä on kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Oppilaanosaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseennäyttöön perustuen. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan.Työskentelyn arvioinnissa otetaan huomioon oppiaineen kriteereiden sisältämät työskentelytaidot.

Arviointipalautetta voidaan antaa ennen päättötodistuksen antamista lukuvuositodistusten lisäksijaksotodistusten avulla, tiedottein, arviointikeskustelussa, kotiin nähtäväksi vietävien kokeiden jakirjallisten läksynkuulustelujen avulla tai muilla tavoin. Arvioinnin pohjana voivat ollatuntiaktiivisuus, kokeet, läksynkuulustelut, esitelmät sekä ryhmä- ja projektityöt sekä muut oppilaantuotokset. Arvioinnin apuna voi olla portfolio, kehityskeskustelu ja itsearviointi.

Ortodoksinen uskonto

TehtäväOrtodoksisen uskonnon opetuksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on luoda läheinen yhteysortodoksiseen kirkkoon. Omaan uskontoon kuuluvien tietojen, tapojen ja kokemusten välittäminenauttaa oppilasta ymmärtämään ja arvostamaan uskontoaan. Tavoitteena on kasvattaa oppilaillevaloisa, ortodoksinen maailmankuva.

Oppilaalle annetaan mahdollisuus kokea pyhyyttä sekä näkyvän ja näkymättömän seurakunnantodellisuutta. Pyhyyden tuntemus tulee esille jokaisen uskontotunnin alussa ja lopussa pidettävissärukoushetkissä. Yhdessä oppilaat sytyttävät luokassa ikonin eteen lampukan tai tuohuksen,

126

lukevat rukouksia sekä laulavat kirkkoveisuja. Kirkkovuoden juhlat ja paastonajat huomioidaanrukouksissa.

Kirkollisessa hallinnossa Sipoon ortodoksit kuuluvat Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan.Oppilaan kiinnostus ja myönteinen suhtautuminen omaan kirkkoon pyritään osaltaan tuomaanesille jumalanpalveluselämän kautta. Kouluvuoden aikana oppilaat osallistuvatkoululaispalveluksiin ja ehtoollisen sakramenttiin kotikirkossaan.

Ortodoksisen uskonnon opetus voi mahdollisuuksien mukaan ekumeenisessa hengessä toimiamyös osana muuta koulutyötä. Tällaista toimintaa on esimerkiksi ortodoksisen uskonnon opettajanpitämä vierailutunti tai ortodoksisen papin vierailu siunaamassa koulun oppilaiden tekemiävirpomavitsoja. Ortodoksista uskontoa voidaan myös integroida muihin koulun oppiaineisiin kutenesimerkiksi kuvaamataitoon, musiikkiin, historiaan tai kotitalouteen.

Uskonnonopetus tukee ja vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa, kasvattaa häntälähimmäisenrakkauteen ja ohjaa kunnioittamaan elämää sen kaikessa moninaisuudessa. Oppilasoppii arvioimaan omaa toimintaansa, perustelemaan sitä ja ottamaan vastuuta.

Oppilaalle pyritään jakamaan mahdollisimman laajasti paitsi oman kirkon kulttuuriperinnettä myösmuita erilaisia maailmankatsomuksellisia aineksia. Tämä auttaa jäsentämään omaamaailmankatsomusta, kunnioittamaan erilaisuutta ja ymmärtämään muita kulttuureita.

Yleiset tavoitteetOrtodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetinvahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelleitselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksiopetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen.

Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1-2 on tietojen, taitojen ja pyhänkokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentumiseksi jaeettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi.

Ortodoksisen uskonnon opetuksen lähtökohtia· opetuksessa otetaan huomioon perheiden ekumeenisuus· opetuksessa käytetään hyväksi tietotekniikkaa ja verkossa olevia ortodoksisen uskonnonoppimisympäristöjä· opetusryhmien heterogeenisuuden ja monikulttuurisuuden aiheuttamiin haasteisiin tulee kiinnittääerityistä huomiota· yhdysluokkien hajanaisuuden (jopa luokat 1 - 6 yhdessä) aiheuttamat ongelmat ovat erityisenhaasteelliset kiireettömän oppimisympäristön luomiselle· opettajan tietojen ja taitojen ajanmukaistaminen vaatii säännöllistä koulutusta ja vuorovaikutustakollegojen kanssa

Ortodoksinen uskonto 1.luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

Oppilas- oppii ortodoksisen kristillisyyden sekä uskonopinperuskäsitteitä- oppii tuntemaan kirkkovuotta- tutustuu oman seurakunnan toimintaan

Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset- tärkeimmät kirkkovuoden juhlat kutenpääsiäinen, joulu, teofania- oppilaan oma taivaallinen esirukoilija janimipäivä

127

- tutustuu Jeesuksen kotimaahan ja Jeesuksenelämän keskeisiin vaiheisiin lähinnä kirkkovuodenkautta- osallistuu ortodoksiseen liturgiaan- tutustuu ekumeenisessa hengessä alustavastiluterilaisuuteen- oppii ottamaan huomioon lähimmäisensäopetusryhmässä ja sen ulkopuolella

- paasto- joitakin kirkon pyhiä ihmisiä kuten pyhäNikolaos Ihmeidentekijä sekä pyhittäjät Sergeija Herman

Kirkon jäsenenä- risti, ristinmerkki ja ikoni- rukous kuten Isä meidän -rukous- seurakunnan lapsityö- evankelis-luterilainen kirkko

Raamattu pyhänä kirjana- Raamatun osat- Jeesuksen elämän keskeisiä tapahtumia- Jeesuksen kotimaa

Liturginen elämä- kirkkomatka syksyllä ja keväällä- osallistuminen ehtoollisen sakramenttiin- yleisimmät rukoukset- yleisimmät kirkkoveisut- kirkko rakennuksena

Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen- ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena- Isä, Poika ja Pyhä Henki- oikea ja väärä- ystävyys ja suvaitsevaisuus

Ortodoksinen uskonto 2.luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

Oppilas:- syventää ortodoksisen kristillisyydensekä uskonopin peruskäsitteitä- oppii tuntemaan kirkkovuotta- tutustuu oman seurakunnan toimintaan- tutustuu Jeesuksen elämään jaopetuksiin- osallistuu ortodoksiseen liturgiaan jaehtoollisen sakramenttiin- tutustuu alustavasti muihin uskontoihin- oppii ottamaan vastuun omistateoistaan

Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset- tärkeimpien kirkkovuoden juhlien perinteitä ja tapoja- oppilaan nimikkopyhä- paasto- joitakin kirkon pyhiä ihmisiä kuten Johannes Kastaja,Georgios Voittaja, pyhä Lucia

Kirkon jäsenenä- ortodoksinen perinne perheessä- ortodoksina koulussa ja kotipaikkakunnalla- kodin siunaaminen- liturgia- seurakunnan lapsityö- lähiympäristön kirkkoja ja uskontoja

Raamattu pyhänä kirjana- Raamatun pääosiin tutustuminen- niitä Jeesuksen elämän keskeisiä tapahtumia, jotkaeivät tule esille suurten juhlien yhteydessä- Jeesuksen opetuksia

128

Liturginen elämä- nimenanto- kaste ja ehtoollinen- kirkkomatka syksyllä ja keväällä- yleisimmät rukoukset ja kirkkoveisut- kirkko pyhänä paikkana- yleisimmät liturgiset värit

Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen- ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena- lähimmäisenrakkaus- väärin tekeminen ja katumus

Työtavat-luokkaopetus, keskustelu, jumalanpalveluksiin osallistuminen, retket, vierailut, vieraat-askartelu, piirtäminen, käsityöt, veisujen opettelu, kirjalliset tehtävät-kerronta, lukeminen, roolipelit-eriyttävinä ja täydentävinä elementteinä voidaan käyttää sähköisiä oppimisympäristöjä

Ortodoksinen uskonto 3. luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

Oppilas-oppii ortodoksisuuden peruskäsitteitä-perehtyy kirkkovuoteen ja pyhienihmisten elämään-tutustuu oman seurakunnan elämään-perehtyy Vanhan testamentinkertomuksiin-osallistuu ortodoksiseen liturgiaan jaehtoollisen sakramenttiin-oppii pohtimaan omaan elämään liittyviäeettisiä kysymyksiä-tutustuu oman lähiympäristönsäuskontoihin

Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset-suurista juhlista teofania, helatorstai ja helluntai-oman kirkon pyhän elämäkerta-suuren paaston käytäntöjä ja merkitys-Johannes Kastaja

Kirkon jäsenenä-ortodoksinen perinne kotipaikkakunnalla-kotiseurakunta ja sen toiminta-lähiympäristön muut uskonnot

Raamattu pyhänä kirjana-alkukertomukset: luomiskertomus, syntiinlankeemus,vedenpaisumus-patriarkkakertomukset: Aabrahamin, Iisakin, Jaakobinja Joosefin elämänvaiheita-Mooses – Israelin kansan vapauttaja-saapuminen Luvattuun maahan-Jeesuksen elämä pääpiirteissään kirkkovuodentapahtumien mukaan-ylösnousemus pääsiäisen yhteydessä

Liturginen elämä-sakramenteista kaste, voitelu, katumus ja ehtoollinen-kirkkomatka syksyllä ja keväällä: liturgia ja sentoimittajat-yleisimmät rukoukset ja kirkkoveisut-suurten juhlien tropareja kuten pääsiäisen tropari-kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana

129

-suurten juhlien ikoneita

Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen-Pyhän Kolminaisuuden persoonat-ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena-kirkon ja seurakunnan tehtävä-kymmenen käskyn etiikka-väärin tekeminen ja katumus-anteeksi antaminen ja anteeksi saaminen-pelastus ja iankaikkinen elämä pääsiäisen yhteydessä

Ortodoksinen uskonto 4. luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

Oppilas-oppii ortodoksisuuden peruskäsitteitä-perehtyy laajemmin kirkkovuoteen ja pyhienihmisten elämään-tutustuu oman kirkon perinteeseen ja tapoihinkuten vedenpyhitys, ristisaatto, virpominen-perehtyy Uuden testamentin kertomuksiin-perehtyy Jeesuksen elämään evankeliumeidenkertomusten valossa-osallistuu ortodoksiseen liturgiaan ja ehtoollisensakramenttiin-tutustuu luostarilaitokseen

Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset-juhlista erityisesti suuren viikon ja pääsiäisentapahtumat-joulu-pyhistä ihmisistä mm Sergei ja HermanValamolaiset, Arseni Konevitsalainen

Kirkon jäsenenä-kotiseurakunta osana hiippakuntaa-piispa-muita ortodoksisia seurakuntia jahiippakunnat

Raamattu pyhänä kirjana-Palestiina Jeesuksen aikaan-Jumala valitsee Neitsyt Marian Jumalanäidiksi-Jeesuksen syntymä-Jeesuksen julkinen toiminta:ihmeteot ja niiden merkitysvertaukset Jumalan valtakunnasta jaJumalasta opetuskeinona-opetuslasten tehtävä

Liturginen elämä-sakramenteista sairaanvoitelu, avioliitto,pappeus-kirkkomatka syksyllä ja keväällä-yleisimmät rukoukset ja kirkkoveisut-suurten juhlien tropareja kuten joulun tropari-pyhien ihmisten ikoneita-ikonostaasi ja kirkon esineistöä

Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen-lähimmäisenrakkaus Jeesuksen opetustenvalossa

130

Ortodoksinen uskonto 5. luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

Tavoitteet:-myönteinen suhtautuminen omaan kirkkoonperehtymällä pyhien ihmisten elämään jaortodoksisuuden peruskäsitteisiin-oppilas perehtyy Jeesuksen opetustoimintaa jaVuorisaarnan keskeisimpiin kohtiin-oppilas ymmärtää kirkkovuoden suurten juhlien japaastoaikojen merkityksen kirkon elämässä-oppilas tietää kirkon marttyyreja-oppilas tuntee kirkon opin Pyhästä Kolminaisuudesta-oppilas pohtii kirkon pelastusnäkemystä-oppilas tuntee lähiympäristönsä kristillisiä kirkkoja jamuita uskontoja

Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset-juhlista erityisesti suuren viikon japääsiäisen tapahtumat-joulu-pyhistä ihmisistä mm Sergei ja HermanValamolaiset, Arseni Konevitsalainen

Kirkon jäsenenä-kotiseurakunta osana hiippakuntaa-piispa-muita ortodoksisia seurakuntia jahiippakunnat

Raamattu pyhänä kirjana-Palestiina Jeesuksen aikaan-Jumala valitsee Neitsyt MarianJumalanäidiksi-Jeesuksen syntymä-Jeesuksen julkinen toiminta:ihmeteot ja niiden merkitysvertaukset Jumalan valtakunnasta jaJumalasta opetuskeinona-opetuslasten tehtävä

Liturginen elämä-sakramenteista sairaanvoitelu, avioliitto,pappeus-kirkkomatka syksyllä ja keväällä-yleisimmät rukoukset ja kirkkoveisut-suurten juhlien tropareja kuten jouluntropari-pyhien ihmisten ikoneita-ikonostaasi ja kirkon esineistöä

Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen-lähimmäisenrakkaus Jeesuksenopetusten valossa

Sipoon näkökulma-oppilas ymmärtää olevansa Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsen-tutustuu oman kotiseurakuntansa työntekijöihin: pappiin, kanttoriin ja uskonnonopettajaan-tutustuu omaan kotikirkkoonsa sekä Uspenskin katedraaliin seurakunnan suurimpaan kirkkoon

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä

Oppilas tuntee tiedon hankinnan pohjaksi keskeiset asiat ortodoksisuudestaOppilas-tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaankirkkovuotta omassa elämässään

131

-tuntee ortodoksisen ihmisnäkemyksen sekä ortodoksisen kristillisyyden muita peruskäsitteitä japystyy soveltamaan niitä omassa elämässään-tuntee liturgia –jumalanpalveluksen merkityksen osana ortodoksikristityn elämää.

Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksiaOppilas-tuntee pääpiirtein Vanhan ja Uuden Testamentin erilaisen luonteen-tuntee Kristuksen opetuksia ja elämänvaiheet-osaa pohtia Raamatun kertomuksen kautta sekä omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiäja osaa ottaa niitä huomioon omassa elämässään.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoaOppilas-tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiä peruskäsiteitä-tuntee ortodoksista traditiota osana ortodoksikristityn elämää-hänellä on käytössään aineksia ortodoksisen identiteetin vahvistamiseksi-kykenee vahvistamaan ortodoksista identiteettiään.

Oppilas tuntee oman uskonnon sekä lähiympäristön uskontoja.Oppilas-tuntee ortodoksisen kirkon erityispiirteitä-tunnistaa oman perheen uskonnollisen tausta-tuntee oman kotiseurakunnan toimintaa-tuntee lähiympäristössä olevia muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.

Oppiaineen arvioinnin tavat nivelvaiheessa

Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, mitenoppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet.

Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista. Arvioinnin tulee olla yksilöllistä ja totuudenmukaista sekäperustua monipuoliseen näyttöön. Oppilaan oppimisvaikeudet huomioidaan arvioinnissatarjoamalla hänelle esimerkiksi mahdollisuus suulliseen kokeeseen.

Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelmantavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Tietoa annetaan oppilaan edistymisestä,vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaalukuvuositodistusten lisäksi jaksotodistusten avulla, tiedottein, arviointikeskusteluissa, kotiinnähtäväksi vietävien kokeiden ja kirjallisten läksynkuulustelujen avulla tai muilla tavoin. Arvioinninpohjana voivat olla tuntiaktiivisuus, kokeet, läksynkuulustelut, esitelmät sekä ryhmä- ja projektityötsekä muut oppilaan tuotokset. Arvioinnin apuna voi olla portfolio, kehityskeskustelu ja itsearviointi.

VUOSILUOKAT 6 - 9Aihekokonaisuudet·ortodoksisen uskonnon tavoitteisiin kuuluu kokemuksellisuus, joka kasvattaa oppilasta pyhänkokemiseen·ortodoksisen ihmiskuvan esikuvina käytetään kirkon pyhiä ihmisiä, joiden elämässä Jumalanpyhyys on tullut erityisesti ilmi·lisäksi ortodoksisen uskonnon opetuksessa korostuu Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys jaVastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta·teknologian käyttö tiedon hankinnassa kehittää jatkuvasti viestintää ja mediataitoja

132

6. LUOKKA

TAVOITTEET

· oppilas tutustuu Israelin kuninkaiden japrofeettojen aikaan· oppilas tutustuu viisauskirjallisuuteen· oppilas tutustuu alkuseurakunnan elämään jaapostolien lähetystyöhön· oppilas laajentaa käsitystään ajanpyhittämisestä· oppilas tutustuu sakraaliesineisiin

SISÄLLÖT

Raamattu· profeetat, kuninkaiden aika, psalmit· apostolien aikaKirkkohistoria· kristinuskon synty ja alkuvaiheetLiturgiikka ja uskonoppi· vuorokauden jumalanpalvelukset jarukouspalvelukset eri tilanteissa· kirkkorakennus ja sakraaliesineistöEtiikka· apostoli Paavalin etiikka

7. LUOKKA

TAVOITTEET

· oppilas tutustuu kirkon historiaan jajakaantuneen kristikunnan nykyiseentilanteeseen· oppilas tuntee Suomen ortodoksisen kirkonvaiheet

SISÄLLÖT

Kirkkohistoria· kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeisettapahtumat· kirkon jakaantuminen· ekumenia· Suomen ortodoksisen kirkon historia ja hallinto· uskonnollinen elämä Suomessa

8. LUOKKA

TAVOITTEET· oppilas perehtyy Raamattuun pyhänä jainhimillisenä kirjakokoelmana· oppilas tuntee Raamatun perusrakenteen· oppilas tutustuu maailmanuskontoihinpääpiirteittäin· oppilas osaa arvostaa myös eri tavoin uskoviaja ajattelevia ihmisiä· oppilas tutustuu lähiympäristössään oleviinuskontopohjaisiin ilmiöihin

SISÄLLÖTRaamattu· Raamatun synty ja rakenneMaailmanuskonnot· juutalaisuus, islam, hindulaisuus,buddhalaisuus ja Kiinan ja Japanin uskonnot· itämaisiin uskontoihin pohjautuvia ilmiöitä

133

9. LUOKKA

TAVOITTEET· oppilas ymmärtää sakramenttien merkityksen· oppilas tuntee ortodoksisen kirkon eettisenopetuksen ja osaa soveltaa kirkon opetuksiaomassa elämässään· oppilas ymmärtää ikonien ja muunkirkkotaiteen merkityksen uskonelämälle

SISÄLLÖTLiturgiikka, uskonoppi ja etiikka· sakramentit· muut pyhät toimitukset· kirkkotaide· uskonoppi· etiikka

Päättöarvioinnin kriteerit ja päättöarvioinnin tekeminen

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Oppilas kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskosta.Oppilas-tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaanortodoksista kirkkovuotta-tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen-on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista-tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden merkityksen-tuntee kirkon eettisen opetuksen ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä.

Oppilas tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön.Oppilas-tuntee Raamatun sisäisen rakenteen-ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen-tuntee Raamatun käytön ortodoksikristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojenliturgisen käyttöyhteyden.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa.Oppilas-tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt-osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista kirkkoa-tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen-tuntee oman seurakunnan toimintaa-tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa-tuntee Suomen ortodoksisen kirkon ja seurakunnan hallintoa.

Oppilas tuntee maailmanuskontoja.Oppilas-ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle-tunnistaa suuret maailmanuskonnot-osaa arvostaa eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

Päättöarvioinnin tekeminenPäättöarvioinnissa oppilaalle annetaan uskonnosta arvosana (5-10) päättötodistukseen.Päättöarvioinnin tehtävänä on kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet.

Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta,monipuoliseen näyttöön perustuen. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineenarvosanaan. Työskentelyn arvioinnissa otetaan huomioon oppiaineen kriteereiden sisältämättyöskentelytaidot.

134

Arviointipalautetta voidaan antaa lukuvuositodistusten lisäksi jaksotodistusten avulla, tiedottein,arviointikeskusteluissa, kotiin nähtäväksi vietävien kokeiden ja kirjallisten läksynkuulustelujenavulla tai muilla tavoin. Arvioinnin pohjana voivat olla tuntiaktiivisuus, kokeet, läksynkuulustelut,esitelmät sekä ryhmä- ja projektityöt sekä muut oppilaan tuotokset. Arvioinnin apuna voi ollaportfolio, kehityskeskustelu ja itsearviointi.

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiinkuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisetymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiäkeskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitäkoskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksentuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjataaktiivisesti omaa elämäänsä. Elämänkatsomustieto on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomilleoppilaille, sekä niille oppilaille joille ei oman uskontokunnan mukaista opetusta ole tarjolla.

Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi,vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukeekasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeastimuuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihinliittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksenkartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa,tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.

YLEISET TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 1-5Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaaelämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. Elämänkatsomustiedon opetus ei pyri antamaanvalmista maailmankuvaa ja hyvän elämän kuvausta vaan tarjoamaan eväitä näiden omakohtaiseenmuodostamiseen.

Edellytyksenä itsenäiselle hyvän elämän pohtimiselle on oppilaan kehittyminen kriittiseksi jaarvostelukykyiseksi kansalaiseksi. Opetuksen tule ohjata oppilaita perustelemaan näkemyksiään jatunnistamaan arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet. Arkipäiväisiä ongelma ja valintatilanteitasekä erilaisia elämäntapoja esittelemällä tuodaan esille yksilö osana ympäristöä ja yhteiskuntaa.Oppilaita ohjataan näin kohti suvaitsevaista ja sivistynyttä kansalaisuutta, jossa tunnistetaanvastuu omasta itsestä, muista ihmisistä, eläimistä ja luonnosta.

Opinnoissa tutustutaan suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksenperiaatteisiin, ja eettisen ajattelun taitoja ja vaatimuksia kasvatetaan siirryttäessä ylemmillevuosiluokille. Alemmilla luokilla painopiste on lähiympäristössä ja arkipäivän kohtaamisissa, muttapäämääränä on hyvään elämään liittyvien käsitteiden pohdinta. Hyvän elämän merkityksiä jaaineksia pohdittaessa tulee myös tuoda esille yksilö toisten ihmisten hyvän elämän etsinnänmahdollistajana.

Maailmankuvan muodostamisen kannalta on tärkeätä tuoda esiin kriittiseen asenteeseen liittyvätieteellisen ja epätieteellisen tiedonhankinnan erottelu. Elämänkatsomukselliseen pohdintaankuuluu myös ihmisen ja koneen välisen eron käsitteleminen. Elämänkatsomustiedon tulee myöskasvattaa oppilasta sietämään epävarmuutta ja muutosta. Työskentelytapojen tulee edistääoppilaan ilmaisutaitoja ja rohkaista ilmaisemaan perusteltuja mielipiteitä sopivissa tilanteissa.

1. vuosiluokan tavoitteiden ja sisällön kuvaustaOpetuksen painopiste on arkipäiväisten tilanteiden ja ilmiöiden käsittelyssä. Ystävyyden jakaveruuden tunnusmerkkeihin tutustutaan esittelemällä tilanteita, joissa avuliaisuus olisi suotavaa,

135

sekä pohditaan toiset huomioonottavia ratkaisuja ongelmatilanteisiin. Opetellaan asettumaantoisen asemaan jokapäiväisissä kohtaamisissa ja arvostamaan toisten tunteita. Käsitelläänhuomaavaisuuden ja hyvien tapojen merkitystä osana myönteisen ja yhteisen tulevaisuudenrakentamista. Tuodaan esille piittaamattomuuden seuraamuksia, ja korostetaan näin yksilönvastuuta arkipäivän ratkaisuissa.

Elämänkatsomustieto 1.luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

• Terveen itsetunnon ja minäkuvan kehittyminen

• Erilaisuuden kunnioittaminen

• Kehittyminen toisen kohtaamisessa ja hänenasemaansa asettumisessa

• Elämän ja luonnon kunnioittaminen

• Kehittyminen yhteiselämän perusasioiden kutensääntöjen, sopimusten, lupausten, rehellisyyden ja reilunpelin käsitteiden käytössä

• Toisen yksityisyyden ja omaisuuden kunnioittaminen

• Onnistumisen ja epäonnistumisen hyväksyminen

• Arkipäivän ristiriitatilanteet, ilo ja suru

• Ystävyyden tunnusmerkkejä

• Avuliaisuutta arkipäivän elämässä

• Luonnon, kaiken elollisen, toistenihmisten ja heidän omaisuutensa arvo

• Elollisen ja elottoman ero

• Johdatusta kestävään kehitykseen

• Rehellisyyden tunnusmerkkejä

• Säännöt ja niiden tärkeys sekä hyvättavat

• Erilaisia tapa ja juhlaperinteitä

• Elämän ylä- ja alamäet•Turvallisuusja pelot

2. vuosiluokan tavoitteiden ja sisällön kuvaustaEnsimmäisellä luokalla aloitettujen aiheiden käsittelyä jatketaan, mutta painopiste siirtyy näidenaiheiden merkitykseen osana hyvän elämän rakennusaineita. Hyvän elämän aineksia lähestytäänpohtimalla, minkälaisista asioista ihmiset saavat iloa ja elämyksiä. Muita maita ja kulttuurejaesittelemällä tuodaan esille näiden asioiden riippuvuus ympäristöstä. Muiden maiden ja kulttuurienlasten elämään ja koulunkäyntiin tutustumalla herätetään oppilaita kiinnittämään huomiota omanelämän arkipäivään ja ratkaisuihin. Muiden maiden kulttuureista tuodaan esille myös elämänkulkua rytmittäviä juhlia ja tapoja.

Elämänkatsomustieto 2.luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

• Hyvän elämän aineksien kulttuurisidonnaisuudenhavaitseminen

• Erilaisten elämäntapojen hyväksyminen

• Toisen kohtaamisen kehittyminen ja monikulttuurisuudenarvostaminen

• Erilaisia elämäntapoja

• Koulunkäynti muissa maissa jakulttuureissa

• Elämää menneinä aikoina

136

• Naapurimaiden elämää

• Elämän kulkua rytmittäviä juhlia jatapoja

Työtapoja jotka sopivat yllä olevien aiheiden käsittelyyn ovat kertomusten lukeminen ja niistäkeskusteleminen ryhmässä ja opettajan johdolla, näytelmät ja niiden roolihenkilöiden toiminnanarviointi, vastuulliseen toimintaan liittyvät kotitehtävät, kulttuureihin tutustuminen ryhmätöin sekäleikit ja pelit. Kestävän kehityksen teemaa voi lähestyä tutustumisretkillä luonnonsuojelua jakierrätystä edistäviin kohteisiin.

3-5. vuosiluokan tavoitteiden ja sisällön kuvaustaOpetuksen painopiste siirtyy arkipäivän asioista ja ilmiöistä yleisemmälle tasolle. Kolmannellaluokalla aloitetaan kotimaan kulttuurin ja kulttuurivähemmistöjen esittelyllä. Näistä asioistasiirrytään käsittelemään yksilön ratkaisujen ja tekojen osuutta yhteisön toimintakulttuurinmuodostumisessa. Pohditaan yhdessä yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuuksia paitsi omaanlähiympäristöönsä, myös kotimaansa ja koko maailman asioihin. Suvaitsevaisuuden ja syrjinnänrooleja ristiriitatilanteissa havainnollistetaan ottamalla esille kansainvälisiä konflikteja, joissa nämäovat olleet oleellisina vaikuttajina. Esimerkiksi tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden ajamiseen liittyneitähistoriallisia tapahtumia esitellään viidennelle luokalle asti. Näin luodaan kuvaa ihmisistäyrittämässä rakentaa kaikille parempaa tulevaisuutta ja edellytyksiä hyvän elämän löytämiselle. 1-2luokilla aloitettua muiden maiden ja kulttuurien esittelyä syvennetään tarkastelemalla eri kulttuurejaedustavien ihmisten käsityksiä onnellisesta elämästä. Kulttuuri käsitteenä otetaan tarkastelunkohteeksi tavoitteena lisätä ymmärrystä ihmisestä merkityksiä luovana elollisena.

Neljännen luokan lisäviikkotunti käytetään lisäämällä elämänkatsomuksen luomisen kannaltakeskeisten käsitteiden merkitysten pohdintaa. Tämä liittyy osaltaan ajattelun taitojen kehittämiseenja kriittisen ajattelun harjoittamiseen. Tieteellisen ja epätieteellisen toiminnan eroja pohtimalla,lähestytään tiedon käsitteen analyysiä. Tieteellisen toiminnan yhteydessä otetaan esille tieteellinenkäsitys elämän synnystä ja kehityksestä. Samalla esitellään myös epätieteellisiä kertomuksianäistä asioista ja keskustellaan näiden näkemysten eroista. Tieteen saavutusten yhteydessäkäsitellään ihmisen ja tieteellisen toiminnan vastuuta ympäristöstä. Tieteen ja luonnon keskinäisensuhteen miettimiseen liitetään kestävän kehityksen ja luonnonsuojelun teemoja.

Viidennellä luokalla otetaan esille yhteiselämän perusteisiin liittyviä käsitteitä ja niihin liittyviäyhteisten asioiden hoitamiseen liittyviä käsitteitä kuten ihmisoikeudet ja demokratia. Eettisiäongelmia lähestytään monimutkaisemmilla käsitteillä ottamalla esille eri arvoteorioita. Tähän liittyypohdinta arvojen ja ihmisen suhteesta.

Elämänkatsomustieto 3.luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

• Kotimaan erilaisten tapojen ja kulttuurien tiedostaminenja kunnioittaminen

• Lisätä ymmärrystä omista vaikutusmahdollisuuksistayhteisön toimintakulttuurin luomisessa

• Lisätä ymmärrystä ihmisen vaikutusmahdollisuuksistapaitsi lähiympäristön, myös kotimaan ja koko maailmanasioihin

• Herättää pohtimaan hyvän elämän rakennusaineiden

• Kieli ja kulttuurivähemmistötSuomessa

• Suvaitsevaisuus ja tahdikkuusarkipäivän tilanteissa

• Rooliodotukset eri kulttuureissa

• Erilaisten päätöksentekotapojenesittely

137

kulttuurisidonnaisuutta

• Kehittää kriittisen ajattelun taitoa

• Omien mielipiteiden muodostaminen ja niidenperusteleminen

• Ihmisen ja luonnon suhde

• Kulttuuri käsitteenä ja ihminenkulttuuria luovana elollisena

• Onnellisuus ja hyvä elämä erikulttuureissa

• Tiedon hankinta

• Keskusteleminen, toisenkuunteleminen ja mielipiteenperusteleminen

Elämänkatsomustieto 4.luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

• Elämänkatsomukseen liittyvienkeskeisten käsitteiden monipuolinenpohtiminen

• Ajattelun taitojen kehittäminen ja kriittisenajattelun kehittyminen

• Herättää pohtimaan ihmiskunnan jatieteen vastuuta luonnosta

• Kestävän kehityksen periaatteenymmärtäminen

• Ihmisen hyvyys, oikea ja väärä,oikeudenmukaisuus, hyvä elämä, arvot

• Tieteellisen ja epätieteellisen toiminnan ero

• Tieteellinen käsitys elämän synnystä ja kehityksestä

• Esitellään epätieteellisiä kertomuksia elämänsynnystä ja pohditaan näiden näkemystenperustelujen pätevyyttä

• Kestävä kehitys ja siihen liittyvät käytännön toimet

Elämänkatsomustieto 5.luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

• Yhteiselämän perusteiden hallinta

• Yhteisten asioiden hoitamiseen liittyviinkäsitteisiin tutustuminen

• Eettisten ongelmien monipuolinen pohdinta

• Sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyysosana yhteiskuntaa

• Demokratia, tasa-arvo ja rauha

• Erilaiset arvoteoriat

Elämänkatsomustieto 6. luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

* kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppiahuomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettisetulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja jakatsomuksellista harkintaa

* Arkipäivä• suvaitsevaisuus arkipäivänelämässä• ajankohtainennuorisokulttuuri• katsomusten ja uskontojenrooli ajankohtaisissa

138

tapahtumissa

Elämänkatsomustieto 7. luokka

Tavoittet Sisällöt

* laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppiatuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja,uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niidentaustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutustaelämäntapaamme.

* Katsomusten maailma• katsomusten historiaa,katsomusvapaus• maailmankuva,maailmankatsomus jaelämänkatsomus• tieto ja tutkimus,luonnollinen jayliluonnollinen• uskonto jauskonnottomuus, omaelämänkatsomus

Elämänkatsomustieto 8. luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

* omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden,maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävänkehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään,toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta

* Kulttuuri• kulttuurin tutkimus, kulttuuri jaluonto• kulttuuri ja yhteisö, suomalainenkulttuuri, suvaitsevaisuus• käsityksiä ihmisen ja luonnonsuhteesta: humanistinen,utilistinen, mystinen jaluontokeskeinen

* Etiikka ja hyvä elämä• etiikan pääsuuntia japeruskysymyksiä, nuorenmoraalinen kasvu• ihmisoikeusetiikka,ympäristöetiikka• monikulttuurisuus eettisenäkysymyksenä

Elämänkatsomustieto 9. luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

* etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppiasamalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaanepävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja

* Kansalaisuus ja hyväyhteiskunta• yhteiskuntateorian

139

elämänkatsomustaan perusteet, demokratia• politiikka, toimiminenkansalaisena, kestäväkehitys

* Tulevaisuus• tulevaisuuden tutkiminen• luonnon ja yhteiskunnantulevaisuus,maailmanperintö• minun tulevaisuuteni,toimiminen tulevaisuudenhyväksi

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8Ihmissuhteet ja moraalinen kasvuOppilas· osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä· tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teonseurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat· kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisenratkaisun· kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämänalueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvionvälillä.

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteettiOppilas· tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä jakehityskulkuja· kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin· ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron· osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisistakatsomuksista.

Yhteisö ja ihmisoikeudetOppilas· tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron· hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön· pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden· tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä· tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- jaoikeusvaatimusten perusteita· tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiänäkemyksiä tulevaisuudesta.

Ihminen ja maailmaOppilas· ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita· tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia· osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöönymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.

140

9.10Historia

Historia opetusaineena

Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi jatulevaisuuden tekijäksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti.Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisenkehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa.Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle välineitä rakentaa identiteettiään, vahvistaa aikakäsitystäja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikuttimia sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa.

VUOSILUOKAT 5–6

Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilashistoriallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa jaeräisiin historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskansuureen vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaanhistorian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen.

Historia 5. luokka

TAVOITTEET SISÄLLÖT

Omat juuret ja historiallinen tieto

Oppilas oppii• ymmärtämään, että historian tiedotovat historioitsijoiden tulkintoja, jotkasaattavat muuttua uusien lähteiden taitarkastelutapojen myötä• ymmärtämään erilaisia tapoja jakaahistoria aikakausiin ja käyttämäänoikein käsitteitä esihistoria, historia,vanha aika, keskiaika, uusi aika• tunnistamaan muutoksia omanperheen tai Sipoon historiassa jakuvailemaan muutoksia, joiden onkatsottu vaikuttaneen oleellisestiihmisten elämään, kuten maanviljelynsyntyä• tunnistamaan esimerkkien avullajatkuvuuden historiassa• esittämään muutoksille syitä.

Omat juuret ja historiallinen tieto

* oman perheen ja kotiseudun historia* muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien jarakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen

Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäisetkorkeakulttuurit* kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneetmuutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena* maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn jakirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään

Eurooppalaisen sivilisaation synty* antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri* antiikin heijastuminen tähän päivään

Keskiaika* uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisteneriarvoinen yhteiskunnallinen asema• Suomen liittäminen osaksi Ruotsia• Sipoon asutuksen synty ja leviäminen (Sibbesborg,Sipoon vanhakirkko)

Lisäksi jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri, maatai alue, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliseltaajalta 1800-luvulle saakka. Aiheen käsittelyssä voidaanpainottaa joitakin seuraavista teemoista:

141

a) kaupankäynnin kehitysb) kulttuurin kehitysc) liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitysd) väestössä tapahtuneet muutokset

Euroopan ulkopuoliseen osaan voidaan perehtyäportfoliotyöskentelynä. Siinä kootaan kansiota, johonsisällytetään kyseiseen kulttuuriin, maahan tai alueeseenliittyvää materiaalia muistakin oppiaineistapääpainotuksen ollessa kuitenkin historiallisen kehityksentarkastelu.

Portfoliota voidaan täydentää mahdollisuuksien mukaanseuraavilla vuosiluokilla.Portfolion tarkoitus on paitsi toimia vertailukelpoisenadokumenttina oppilaan ajattelun ja kielellisten kykyjenkehityksestä myös perehdyttää pitkällä aikavälilläasiantuntija-ajatteluun ja tutkivaan työtapaan.

Historia 6. luokka

TAVOITTEET SISÄLTÖ

Oppilas oppii• ymmärtämään, että historian tiedotovat historioitsijoiden tulkintoja, jotkasaattavat muuttua uusien lähteiden taitarkastelutapojen myötä• ymmärtämään erilaisia tapoja jakaahistoria aikakausiin ja käyttämäänoikein käsitteitä esihistoria, historia,vanha aika, keskiaika, uusi aika• tunnistamaan muutoksia omanperheen tai Sipoon historiassa jakuvailemaan muutoksia, joiden onkatsottu vaikuttaneen oleellisestiihmisten elämään, kuten maanviljelynsyntyä• tunnistamaan esimerkkien avullajatkuvuuden historiassa• esittämään muutoksille syitä.

Uuden ajan murros• eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojenmuutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa:renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa,maailmankuvan avartuminen tieteessä

Suomi Ruotsin valtakunnan osana• elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina• suomalaisen kulttuurin muotoutuminen• Sipoon kotiseutumuseo (Sibbesgård)

Vapauden aate voittaa alaa• Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset

Lisäksi jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri, maatai alue, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliseltaajalta 1800-luvulle saakka. Aiheen käsittelyssä voidaanpainottaa joitakin seuraavista teemoista:

a) kaupankäynnin kehitysb) kulttuurin kehitysc) liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitysd) väestössä tapahtuneet muutokset

Euroopan ulkopuoliseen osaan voidaan perehtyäportfoliotyöskentelynä. Siinä kootaan kansiota, johonsisällytetään kyseiseen kulttuuriin, maahan tai alueeseenliittyvää materiaalia muistakin oppiaineistapääpainotuksen ollessa kuitenkin historiallisen kehityksen

142

tarkastelu.

Portfoliota voidaan täydentää mahdollisuuksien mukaanseuraavilla vuosiluokilla.Portfolion tarkoitus on paitsi toimia vertailukelpoisenadokumenttina oppilaan ajattelun ja kielellisten kykyjenkehityksestä myös perehdyttää pitkällä aikavälilläasiantuntija-ajatteluun ja tutkivaan työtapaan.

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Tiedon hankkiminen menneisyydestäOppilas• osaa erottaa faktan mielipiteestä• osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan.

Historian ilmiöiden ymmärtäminenOppilas• tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämäänyhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä.• tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole samakuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta.• osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmisetajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen.

Historiallisen tiedon käyttäminenOppilas• osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiönjoidenkin toimijoiden kannalta• tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu.

VUOSILUOKAT 7–9

Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on syventää oppilaan käsitystä historian tiedonluonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttäähänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin.

Historia 7 luokka

TAVOITTEET SISÄLLÖT

Oppilas oppii* erottamaan historiallisen faktan mielipiteestä sekälähteen ja siitä muodostetun tulkinnan*ymmärtämään ensimmäisen ja toisen käden lähteeneron* jakamaan menneisyyden eri aikakausiin janimeämään yhteiskuntien ja aikakausien keskeisetpiirteet

Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate• elämää 1800-luvun Suomessa• 1800-luvun alun keskeiset valtiollisetmuutokset ja kansallisuusaatteenvaikutuksetEuroopassa• kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajanaSuomessa

143

* sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiinyhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen* selittämään, miksi eri elämänalueilla toimittiin ennentoisin kuin nyt* tunnistamaan ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakausina* esittämään historiallisille tapahtumille syitä jaseurauksia* vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin erilähteistä saatavan informaation kautta

elämää 1800-luvun Sipoossa (mahdollisuusmuseokäyntiin esim. Sibbesgård)

Teollinen vallankumous• teollistuminen ja sen vaikutukset ihmistenelämään• kaupungistuminenteollistumisen alku Sipoossa (Brobölensaha ja sähkölaitos)

Murrosten aika Suomessa• sääty-yhteiskunnan mureneminen• Suomen venäläistäminen ja sen vastustussortokausien aika SipoossaSuurvaltojen kilpailusta ensimmäiseenmaailmansotaan seurauksineen• imperialismi ja sen vaikutukset Euroopansuurvalloille ja siirtomaille• ensimmäinen maailmansota, sen syyt jaseuraukset• Venäjän keisarikunnan luhistumisen syytja vuoden 1917 vallankumoukset• Suomen itsenäistyminen ja sisällissotaItsenäisyysaika ja sisällissodan tapahtumatSipoossa

Historia 8 luokka

TAVOITTEET SISÄLLÖT

Oppilas oppii* yhdistelemään tietoja eri lähteistä jatulkitsemaan niitä* selittämään ihmisen toiminnantarkoitusperiä ja vaikutuksia jasijoittamaan historialliset ilmiöt omaanaikaansa* käsittämään ettei muutos merkitsesamaa kuin edistys, eikä semyöskään tarkoita samaa eri ihmistenja ryhmien näkökulmasta* eläytymään menneen ajan ihmisenasemaan ja selittämään, miksi ihmiseteri aikakausina ajattelivat ja toimivateri tavoin* muodostamaan käsiteltävästätapahtumasta tai ilmiöstäkertomuksen, jossa selittää asiantoimijoiden kannalta ja liittäätapahtuman tai ilmiön eri vaiheettoisiinsa

Laman ja totalitarismin aika• maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutuksetEurooppaan• elämää demokratioissa ja diktatuureissa

Toisen maailmansodan aika• toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset• Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminenSota-aika Sipoossa ja Itä-UudellamaallaSuomi 1950-luvulta nykypäivään• elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmistenelämään• suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminenSipoo kehityksen ja kulttuurin omaleimaisuusIdän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisenvastakkainasetteluun• kylmä sota• maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin jasiitä aiheutuvat ongelmat

Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa

144

* tulkitsemaan asioita eri tavoin jaselittämään miksi näin voidaan tehdä* esittämään tapahtumista ja ilmiöistäomia kriittisiä näkemyksiä jaarvioimaan niitä

• länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutuksetihmisten elämään jaympäristöön• tiedonvälityksen kehitys

Lisäksi jonkin Euroopan ulkopuolisen kulttuurin, maan taialueen kehitystä voidaan tarkastella 1800-luvultanykyaikaan saakka jatkamalla portfoliotyötä. Tätä voidaanpainottaa jollakin seuraavista teemoista:a) tasa-arvoisuuden kehitysb) kulttuurin kehitysc) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- jakuljetusvälineiden kehitysd) Euroopan yhdistyminen ja sen vaikutukset suhteisiinEuroopan ulkopuolisen kulttuurin, maan tai alueen kanssa.

Portfolioon voidaan liittää mahdollisuuksien mukaanmateriaalia muidenkin oppiaineiden tunneilta. Seuraavataineet tulevat ainakin kysymykseen: maantieto, kirjallisuus(äidinkieli), uskonto, kuvaamataito ja musiikki sekävalinnaiset aineet soveltuvin osin.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Tiedon hankkiminen menneisyydestäOppilas• osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä• pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.

Historian ilmiöiden ymmärtäminenOppilas• kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avullaaikajärjestykseen.• osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään.• osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.

Historiallisen tiedon käyttäminenOppilas• pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myösnykyteknologian avulla saamaansa informaatiota• pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä.

9.11Yhteiskuntaoppi

Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi javastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaaperustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisenvaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi jademokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisestatoimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta

145

Yhteiskuntaoppi 9 luokka

TAVOITTEET SISÄLLÖT

Oppilas• saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedonluonteesta• oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa jatalouselämää käsittelevää informaatiota kriittisestija toimimaan aktiivisena vaikuttajana• oppii tuntemaan julkiset palvelut• saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen• oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtääyrittäjyyden merkityksen yhteiskunnanhyvinvoinnin tekijänä• oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätöstenvaikutuksia kansalaisten elämään• kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta javaikuttamisesta• oppii tarkastelemaan ja kehittämäänosaamistaan vastuullisena kuluttajana jayhteiskunnallisena toimijana• tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset.

Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta jatalouselämä sekä Euroopan unioni.

Yksilö yhteisön jäsenenä• perhe, erityyppiset yhteisöt sekävähemmistö- ja osakulttuurit• yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa,oman valtion kansalaisena, Pohjoismaissa jaEU:ssa

Yksilön hyvinvointi• hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet• tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muutkeinot hyvinvoinnin edistämiseksi

Vaikuttaminen ja päätöksenteko• kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa• demokratia, vaalit ja äänestäminen• politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella,valtakunnallisella ja EU-tasolla• media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Kansalaisen turvallisuus• oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet javelvollisuudet sekä

Oikeudellinen vastuu• liikenneturvallisuus• turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka,maanpuolustus

Taloudenpito• yksityisen taloudenpidon periaatteet• työnteko ja yrittäjyys

Kansantalous• yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja taloudentoimijoina• ulkomaankaupan ja globaalitaloudenmerkitys. Tästä voidaan liittää materiaaliaoppilaan historian portfolioon.

Talouspolitiikka• talouden suhdannevaihtelut, työttömyys jainflaatio sekä niiden vaikutuksetyksityistalouksiin• julkinen talous ja verotus

146

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminenOppilas• kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä• pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista• osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja janiiden seurauksia.

Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminenOppilas• ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassauseita vaihtoehtoja• ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.

9.12Musiikki

Oppiaineen tehtävät

Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksenkohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisenilmaisunvälineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on myössaattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista. Se on erilaista eriaikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja sillä on erilainen merkitys eri ihmisille. Opetuksessatulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen ja käsitteellistämisen perustana ovatmusisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin opetusantaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jonkatavoitteena on rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisiataitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminenkehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen jakulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisunkehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessasovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia.

VUOSILUOKAT 1–4

Vuosiluokilla 1–4 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun kehittäminenleikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee antaa oppilaalle kokemuksiamonenlaisista äänimaailmoista ja musiikeista sekä rohkaista häntä ilmaisemaan ja toteuttamaanomia mielikuviaan.

TAVOITTEETOppilas oppii• käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen sekäryhmässä että yksin• kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia• käyttämään musiikin eri elementtejä musiikillisen keksinnän aineksina• ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta• toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana.

KESKEISET SISÄLLÖT• äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen, ikäkauteen sopivia laululeikkejä• lauluohjelmistoa sekä moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia

147

• yhteissoittoon valmentavia harjoituksia ja soitto-ohjelmistoa keho-, rytmi-, ja melodia- jasointusoittimilla lähtökohtana perussyketajua kehittävät harjoitukset• monenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivointikeinoja käyttäen sekä omien elämysten,mielikuvien ja kokemusten kuvailua• musiikillista keksintää äänikerronnan, pienimuotoisten äänisommitelmien ja improvisoinninkeinoin• musiikin elementteihin – rytmiin, melodiaan, harmoniaan, dynamiikkaan, sointiväriin ja muotoon –liittyvää peruskäsitteistöä musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä• laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaisen että muidenmaiden ja kulttuurien musiikkiin ja sisältää esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista

Musiikki 1. luokka

Tavoitteet Sisällöt

Laulaminen ja äänenkäyttö- äänenkäytön harjoittaminen- lauluohjelmiston monipuolistaminen

Kuuntelu ja musiikinperuselementtien havainnointia- kuuntelukyvyn harjaannuttaminen

Rytmi- helppoihin rytmiharjoituksiintutustuminen

Soittaminen- kuullun esimerkin mukaan

Laulaminen ja äänenkäyttö- äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen- lastenlauluja, ajankohtaisia lauluja, vuodenaikoihin liittyviälauluja, kansanlauluja jne.

Kuuntelu ja musiikin peruselementtien havainnointia- kuuntelukyvyn harjaannuttaminen kuunteluharjoituksin- korkea - matala- hiljainen - voimakas- iloinen - surullinen

Rytmi- helppoja rytmiharjoituksia: hidas - nopea, kaikurytmit, taa,ti-ti, tauko, kehorytmit, sanarytmit

Soittaminen- yksinkertaisia soittoharjoituksia rytmi-, keho- jamelodiasoittimilla kuullun mallin mukaan- rytmisoitinten nimet, soittoasennot ja -tekniikat

Musiikki 2. luokka

Tavoitteet Sisällöt

Laulaminen ja äänenkäyttö- äänenkäytön harjoitteleminen- soolo-tutti -vuorottelu- AB-muodon havaitseminen

Kuuntelu ja musiikin peruselementtienhavainnointia- duuri - molli

Rytmi- Kirjoitettujen rytmien käyttäminen- 3-jakoinen ja tasajakoinen rytmi

Laulaminen ja äänenkäyttö- äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen,soolo-tutti -vuorottelu, AB-muodon havaitseminen

Kuuntelu ja musiikin peruselementtien havainnointia- elämyksellistä kuuntelua- duuri-molli

Rytmi- opetellaan lukemaan ja käyttämään kirjoitettuja rytmejätititoidun rytmikaavion mukaan- 3-jakoinen ja tasajakoinen rytmi

148

Soittaminen- soittaminen kuullun esimerkin jatitioidun rytmikaavion mukaan

Soittaminen- soittoharjoituksia tititoidun rytmikaavion mukaan

Musiikki 3. luokka

Tavoitteet Sisällöt

Laulaminen ja äänenkäyttö- äänenkäytön harjoittelua- monipuolista lauluohjelmistoa- moniäänisyyteen valmentaminen

Kuuntelu ja musiikin peruselementtienhavainnointia-musiikin muotorakenteiden. dynaamistenkäsitteiden ja eri säveltasojen hahmottamistakuuntelun avulla- mielikuvien ja kokemusten herättäminen

Rytmi- perussykkeen ylläpito- tititointitaitojen kehittäminen- rytmillisten kokonaisuuksien seuraaminen

Soittaminen- yhteissoiton harjoitteleminen- perussykkeen ylläpito, ostinatorytmit,yksinkertaiset säestystehtävät

Laulaminen ja äänenkäyttö- äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen jalaulaen- äänellistä kokeilua, kaanonlauluja- ikäkauteen ja ajankohtaan sopivaalauluohjelmistoa, josta osa harjoitellaan ulkoa- moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia,esim. kaanon

Kuuntelu ja musiikin peruselementtienhavainnointia- mielikuvien ja kokemusten kuvailua kuuntelunavulla- eri säveltasojen kuuntelua- tutustutaan kuuntelun avulla dynaamisiinkäsitteisiin- opetellaan hahmottamaan musiikin erilaisiamuotorakenteita ikäkauteen sopivan materiaalinavulla- elämyksellistä liikkumista musiikin mukaan

Rytmi- harjoitellaan perussykkeen ylläpitämistä- syvennetään tititointitaitoja- opetellaan seuraamaan rytmillisiäkokonaisuuksia

Soittaminen- monipuolisia yhteissoittoon valmentaviaharjoituksia keho-, rytmi-, sointu- taimelodiasoittimilla- helppoja improvisointiharjoituksia

Musiikki 4. luokka

Tavoitteet Sisällöt

Laulaminen ja äänenkäyttö- äänellinen kokeilu- monipuolisen lauluohjelmistonharjoitteleminen, osittain ulkoa- moniäänisyyteen valmentaminen

Kuuntelu ja musiikin peruselementtien

Laulaminen ja äänenkäyttö- äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen jalaulaen- äänellistä kokeilua- ikäkauteen ja ajankohtaan sopivaalauluohjelmistoa, josta osa harjoitellaan ulkoa- moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia

149

havainnointia- kuuntelun avulla eri säveltasojen, dynaamistenkäsitteiden ja musiikillisten muotorakenteidenhahmottamista

Rytmi- Perussykkeen ylläpito- tititointitaitojen syventäminen- rytmillisten kokonaisuuksien seuraaminen

Soittaminen- yhteissoiton harjoitteleminen- perussykkeen ylläpito. ostinatorytmit,yksinkertaiset säestystehtävät

Kuuntelu ja musiikin peruselementtienhavainnointia- mielikuvien ja kokemusten kuvailua kuuntelunavulla- eri säveltasojen kuuntelua- tutustutaan kuuntelun avulla dynaamisiinkäsitteisiin- opetellaan hahmottamaan musiikin erilaisiamuotorakenteita ikäkauteen sopivan materiaalinavulla- elämyksellistä liikkumista musiikin mukaan

Rytmi- harjoitellaan perussykkeen ylläpitämistä- syvennetään tititointitaitoja- opetellaan seuraamaan rytmillisiäkokonaisuuksia

Soittaminen- monipuolisia yhteissoittoon valmentaviaharjoituksia keho-, rytmi-, sointu- taimelodiasoittimilla- perussyke, ostinatorytmejä ja yksinkertaisiasäestystehtäviä- helppoja improvisointiharjoituksia

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ* Oppilas osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun* hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun jayhteissoittoon* hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa* osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omiamusiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa* tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti, kuvallisestitai liikkeen avulla* osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet* Jonkun tai joidenkin musiikillisten osa-alueiden vahva osaaminen voi kompensoida jotain muutaosa-aluetta, mikä voidaan ottaa huomioon arvostelussa

VUOSILUOKAT 5–9

5.–9. luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksiasekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinninyhteydessä.

TAVOITTEETOppilas• ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla musisoivan ryhmän jäsenenätoimien• oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventäämusiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan

150

• oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointivärin jamuodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä• rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnänkeinoin.

KESKEISET SISÄLLÖT• äänenkäyttöä ja ääni-ilmaisua kehittäviä harjoituksia sekä eri tyylejä ja lajeja edustavaa yksi- jamoniäänistä ohjelmistoa, josta osa ulkoa• yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja -kulttuurejaedustavaa soitto-ohjelmistoa• monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti• omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen esimerkiksi ääntä,laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen

Musiikki 5. luokka

Tavoitteet Sisällöt

Laulaminen ja äänenkäyttö- monipuolisen lauluohjelmiston harjoittelu, osittainulkoa- murrosikää lähestyvän nuoren lauluinnostuksenylläpitäminen- melodialinjan tunnistaminen nuottikirjoituksessa

Kuuntelu ja musiikin peruselementtien havainnointia- monipuolisen kuunteluohjelmiston läpikäymistä jasen jäsentäminen ajallisesti, paikallisesti jakulttuurisesti- tutustutaan orkesterisoittimiin ja perinteisiinsoitinluokituksiin- opetellaan äänialat (S, A, T, B)

Rytmi- nuottien ja taukojen aika-arvot- eri maiden kansanmusiikin rytmeihin tutustuminen

Soittaminen- vahvistetaan alemmilla luokilla aloitettujayhteissoittotaitoja

Laulaminen ja äänenkäyttö- ikäkauteen ja ajankohtaan sopivaalauluohjelmistoa, josta osa opetellaan ulkoa- omien musiikillisten ideoiden kokeilua jatuottamista laulaen- tutustutaan mahdollisuuksien mukaanäänenkäytön sähköiseen vahvistamiseen

Kuuntelu ja musiikin peruselementtienhavainnointia- käydään läpi monipuolistakuunteluohjelmistoa- tutustutaan orkesterisoittimiin ja opitaantuntemaan perinteiset soitinluokitukset- opetellaan äänialat (S, A, T, B)

Rytmi- opetellaan nuottien ja taukojen aika-arvot- tutustutaan eri maiden kansanmusiikinrytmeihin

Soittaminen- käydään c-duuriasteikon avulla läpisävelten nimet- omien musiikillisten ideoiden kokeilua

Musiikki 6. luokka

Tavoitteet Sisällöt

Laulaminen ja äänenkäyttö- käydään läpi monipuolista lauluohjelmistoa,josta osa ulkoa- murrosikää lähestyvän nuorenlauluinnostuksen ylläpitäminen

Laulaminen ja äänenkäyttö- ikäkauteen ja ajankohtaan sopivaalauluohjelmistoa, josta osa opetellaan ulkoa- omien musiikillisten ideoiden kokeilua jatuottamista laulaen

151

- melodialinjan tunnistaminennuottikirjoituksessa

Kuuntelu ja musiikin peruselementtienhavainnointia- käydään läpi monipuolista kuunteluohjelmistoa,jota jäsennetään ajallisesti, paikallisesti jakulttuurisesti- tutustutaan joihinkin klassisen musiikinperusteoksiin ja säveltäjiin- muiden kulttuurien musiikkiin tutustuminen

Rytmi- nuottien ja taukojen aika-arvot- tutustutaan eri maiden kansanmusiikinrytmeihin

Soittaminen- vahvistetaan alemmilla luokilla opittujayhteissoittotaitoja

- tutustutaan mahdollisuuksien mukaanäänenkäytön sähköiseen vahvistamiseen

Kuuntelu ja musiikillisten peruselementtienhavainnointia- käydään läpi monipuolista kuunteluohjelmistoa,jota jäsennetään ajallisesti, paikallisesti jakulttuurisesti- tutustutaan joihinkin klassisen musiikinperusteoksiin ja säveltäjiin- tutustutaan muiden kulttuurien musiikkiin

Rytmi- opetellaan nuottien ja taukojen aika-arvot- tutustutaan eri maiden kansanmusiikinrytmeihin

Soittaminen- käydään c-duuriasteikon avulla läpi säveltennimet- käsitellään eri musiikkityylejä ja -kulttuurejaedustavaa soitto-ohjelmistoa- omien musiikillisten ideoiden kokeilua

Musiikki 7. luokka

Tavoitteet Sisällöt

Laulaminen ja äänenkäyttö- perehdytään terveeseen äänenkäyttöönäänenmurroksen aikana- tutustutaan äänialoihin, lauluyhtyeisiin sekäkuorotyyppeihin

Kuuntelu ja musiikin peruselementtienhavainnointia- sinfoniaorkesterin työskentelyyntutustuminen- orkesterisoittimien luokittelu jatunnistaminen- muiden maiden kansanmusiikkiin sekäaikamme populaarimusiikkiin perehtyminen

Soittaminen- kerrataan ja syvennetään aikaisemminhankittuja musisointitaitoja

Laulaminen ja äänenkäyttö- perehdytään terveeseen äänenkäyttöönäänenmurroksen aikana- tutustutaan äänialoihin, lauluyhtyeisiin sekäkuorotyyppeihin- lauletaan erityylistä lauluohjelmistoa sekäakustisesti että sähköisesti vahvistettuna

Kuuntelu ja musiikin peruselementtienhavainnointia- sinfoniaorkesterin työskentelyyn tutustuminen jakuunteluesimerkkejä klassisesta musiikista- opetellaan tunnistamaan ja luokittelemaanorkesterisoittimet- perehdytään Suomen ja muiden maidenkansanmusiikkiin sekä aikammepopulaarimusiikkiin

Soittaminen- kerrataan ja syvennetään aikaisemmin hankittujamusisointitaitoja- laajennetaan mahdollisuuksien mukaansoitinvalikoimaa bändisoittimiin- keskitytään erityisesti kitaransoittoon

152

Rytmi- eri kulttuurien rytmiikka- tutustutaan eri maiden vanhaan ja uuteenmusiikkin sekä niille tyypillisiin soittimiin- sovelletaan käytäntöön aikaisemmin opittujamusiikinteorian peruselementtejä

Rytmi- harjoitellaan eri kulttuureille tyypillistä rytmiikkaa- tutustutaan eri maiden vanhaan ja uuteenmusiikkin sekä niille tyypillisiin soittimiin

Musiikki 8. luokka

Tavoitteet Sisällöt

- syvennetään olemassaolevia taitoja jatietoja musiikin eri osa-alueilla

- laajennetaan osaamista näyttämömusiikinsuuntaan

- tutustutaan musiikkialan tarjoamiin työ- jajatkokoulutusmahdollisuuksiin

- lauletaan ja soitetaan populaarimusiikkia

- käsitellään näyttämömusiikin eri lajeja esim.oopperaa, balettia, musikaalia jne. katsellen jakuunnellen

- tutustutaan musiikkialan tarjoamiin työ- jajatkokoulutusmahdollisuuksiin

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8Oppilas· osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti· hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaanyhteissoittoon· osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiäkuulemastaan· osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaanyhdessä muiden kanssa· tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia· tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää· osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä· osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensakehittelyssä ja toteutuksessa.

MUSIIKIN VALINNAISKURSSIT

Tavoitteet Sisällöt8 lk.

- Oppia tunnistamaan erilaisiarumpurytmejä.Perehtyä eri kulttuurien ja eriaikakausien musiikkityyleihin.

- Oppia käyttämään sujuvasti vapaitakieliä bassonsoitossa ja vähitellen siirtyä"otteisiin".

- Opetella soittamaan sujuvasti kitarallaperussoinnut.

- Opiskella koskettimilla duurit, mollit,

8 lk- Soitetaan pääasiassa kitaraa, bassoa,

rumpuja sekä syntetisaattoria.- Harjoitellaan mikrofonilaulua.- Tutustutaan soittaen, laulaen ja ryhmä-

/yksilötöitä tehden musiikin erityylilajeihin ja eri kulttuureihin.

- Käydään mahdollisuuksien mukaanjossain konsertissa tms.

- Kuunnellaan musiikkia.- Tarjotaan mahdollisuuksien mukaan

153

duuri7 ja molli7 tavoiteena niiden käyttöyhtyesoitossa.

- Uskaltautua laulamaan ryhmässämikrofoniin.

- Harjaantua yhteismusisoinnissa.- Antaa harrastus- ja kuunteluvirikkeitä.

esiintymistilanteita kouluntilaisuuksissa..

9 lk.- Oppia barré-sointujen logiikka

kitaransoitossa.- Oppia erilaisia fillejä rumpujen soitossa.- Oppia erilaisia komppeja kitaralla ja

bassolla.- Laajentaa kosketinsoittimilla

sointuvalikoimaa tavoitteena niidenkäyttö yhtyesoitossa.

- Uskaltautua laulamaan yksinmikrofoniin.

- Harjaantua yhteismusisoinnissa.- Antaa harrastus- ja kuunteluvirikkeitä.

9 lk.- Soitetaan pääasiassa kitaraa, bassoa,

rumpuja sekä syntetisaattoria.- Harjoitellaan mikrofonilaulua.- Tutustutaan soittaen, laulaen ja ryhmä-

/yksilötöitä tehden musiikin erityylilajeihin ja eri kulttuureihin.

- Käydään mahdollisuuksien mukaanjossain konsertissa tms.

- Kuunnellaan musiikkia.- Tarjotaan mahdollisuuksien mukaan

esiintymistilanteita koulun tilaisuuksissa.

9.13Kuvataide

Perusopetuksen kuvataidekasvatuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun jaesteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseenilmaisuun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on tutustuminen monimuotoiseen visuaaliseenkulttuuriin havainnoimalla, itse tekemällä ja kuvanlukutaitoa harjoittamalla, oli sitten kyseessätaiteen, median tai ympäristön tarkastelu. Oman kulttuurin ymmärtäminen ja arvostaminen luopohjaa vieraiden kulttuurien arvostamiselle. Kestävän kehityksen huomioiminen kuuluu luontevastikuvataideopetuksen periaatteisiin.Opetuksen tavoitteena on, että oppijalle syntyy henkilökohtainen ja ennakkoluuloton suhdekuvataiteeseen. Oppilaan mielikuvitusta, luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitojakehitetään. Lähtökohtina kuvataideopetuksessa ovat havaittu ympäristö, kuvataiteen maailma,mielikuvat ja elämykset. Kosketuspinta oppilaan todellisuuteen näkyy valituissa aihepiireissä jateemoissa. Kuvataiteen opetukselle on ominaista oppiaineen sisäinen ja muiden aineiden kanssatapahtuva integraatio, joka mahdollistaa kiireettömän ja pitkäjänteisen työskentelyn ilmapiirin.

Kuvataiteen opetuksen lähtökohtana ovat lapsen omat kokemukset, elämykset ja mielikuvitus.Leikin ja tekemisen avulla opetellaan kuvailmaisun perustaitoja. Omaan työskentelyyn omaksutaanvähitellen kuvataiteellisen prosessin eri vaiheet: suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen jaarviointi, sekä työvälineiden huolto, töiden viimeistely ja säilyttäminen. Oppilas tuntee iloatekemisestään ja onnistumisestaan. Oppilasta ohjataan arvostamaan omia ja muiden tuotoksia.Taideteoksia tarkastelemalla ja vierailemalla museoissa tai näyttelyissä oppilas saa kokemuksiakuvataiteen eri alueilta. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan sipoolaisiin taiteilijoihin ja heidäntuotantoonsa.

154

Kuvataide 1.lk

Tavoitteet Sisällöt

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

Oppilas- harjoittelee ilmaisemaan itseäänkuvataiteen keinoin- oppii kuvallisessa ilmaisussa tarvittaviataitoja ja tekniikoita- saa valmiuksia avaruudellisen ajattelunsakehittymiseen- opettelee tarkastelemaan sekäarvostamaan omia töitään jatyöskentelyään

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

- erilaisilla piirtimillä piirtäminen- vesi- ja peiteväreillä maalaaminen- pää- ja välivärit, spektri, värien sekoittaminen- yksinkertaisia painantamenetelmiä (grafiikka)- sommittelun alkeita kuvia tarkastellen- muovailu ja rakentelu erilaisilla materiaaleilla

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

- taidekuvien katselua ja niistä keskustelua- taiteilijan työhön tutustuminen

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

- luonnonympäristöön ja rakennettuunlähiympäristöön tutustumista- oma esineympäristö

Media ja kuvaviestintä

- tarinasta kuvaksi- kuvakerronnan perusteita: rajaamisen jasommittelun vaikutus kuvaan, teksti kuvan osana- värien ja symbolien tulkinta esim. liikennemerkit jaopasteet

Kuvataide 2.lk

Tavoitteet Sisällöt

Oppilas

- ilmaisee itseään kuvataiteen keinoin- oppii kuvallisessa ilmaisussa tarvittaviataitoja ja tekniikoita- kehittää avaruudellista ajatteluaan- opettelee tarkastelemaan sekäarvostamaan omia töitään jatyöskentelyään

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

- erilaisilla piirtimillä piirtäminen (hiili, rasvaliidut,grafiittikynä), viivaimen käyttö- vesi- ja peiteväreillä maalaaminen- kylmät ja lämpimät värit, värien sävyt, väriensekoittaminen- yksinkertaisia painantamenetelmiä (grafiikka)- sommittelu, johdatusta tilan kuvaamisen keinoihinkuvia tarkastellen- muovailu ja rakentelu erilaisilla materiaaleilla

155

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

- keskusteleminen- vierailijat- joidenkin suomalaisten taiteilijoiden töihintutustumista

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

- sipoolaiseen luontoon ja lähiympäristööntutustumista- oman koulun, kylän ja kunnan erityispiirteidentutkimista- käyttö- ja koriste-esine

Media ja kuvaviestintä

- tarinasta kuvaksi- kuvakerronnan perusteita: rajaamisen jasommittelun vaikutus kuvaan, teksti kuvan osana- värien ja symbolien tulkinta esim. liikennemerkit jaopasteet

Kuvataide 3.lk

Tavoitteet Sisällöt

1. ja 2. luokan tavoitteiden lisäksi

oppilas

- kykenee keskustelemaan kuvista harjoitellenkuvataiteen peruskäsitteiden käyttöä- oppii havainnoimaan, esim. mallia- tutustuu oman kulttuurinsa ja omassakokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurienkuvalliseen ilmaisuun ja perinteeseen- oppii tarkastelemaan ympäristöään sen toimivuuttaja viihtyisyyttä arvioiden- oppii käyttämään kuvallisen viestinnän välineitä jaymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen maailmaneroja

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

- piirtämistä ja maalaamista eri tekniikoin- johonkin grafiikan painomenetelmääntutustuminen- värin murtaminen, valööri- tasapaino, jännite ja rytmi kuvassa- 3-ulotteisuuden tarkastelua muovaillen jarakennellen eri materiaaleilla

Taiteen tuntemus ja kulttuurinenosaaminen

1. ja 2. luokan sisältöjen lisäksi- Suomen kultakauden mestareita jaesimerkkejä eri aikakausien taiteesta janykytaiteesta

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri jamuotoilu

- ympäristön muuttumisen havainnointia

Media ja kuvaviestintä

156

- erilaisia kuvia: sarjakuva, mainoskuva,uutiskuva, valokuva

Kuvataide 4.lk

Tavoitteet Sisällöt

1.,2. ja 3. luokkien tavoitteiden lisäksioppilas

- oppii ymmärtämään erilaisia näkemyksiäkuvataiteesta- oppii omien esteettisten valintojensaperustelemista- oppii tuntemaan nykytaidetta- oppii tarkastelemaan eri medioidenmerkitystä omassa elämässään

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

- piirtämistä ja maalaamista eri tekniikoin- johonkin grafiikan painomenetelmään tutustuminen- vastavärit, värin taittaminen- tasapaino, jännite ja rytmi kuvassa- 3-ulotteisuuden tarkastelua muovaillen jarakennellen eri materiaaleilla

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

1. , 2. ja 3. luokan sisältöjen lisäksi- näyttelykäynti

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

- arkkitehdin ja muotoilijan ammatit- jonkin lähiympäristön merkittävän rakennuksentutkimista

Media ja kuvaviestintä

- median kuvaviestien (tietokonepelit, TV, elokuvat,mainokset) kriittinen tarkastelu

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4.LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Oppilas

-osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaahavaintojaan kuviksi- osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä ymmärtäämateriaalin ominaisuuksia- osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttääluonnostelua työskentelynsä apuna- osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista- osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan- osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään jakäyttää kuvataiteen peruskäsitteitä- tietää mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassakokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua

157

- osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä- osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettuaympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa- tunnistaa ja arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa- tietää mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät, ja tuntee joitakin arkkitehtien ja muotoilijoiden töitä- osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan- osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja- osaa käyttää jotakin kuvaviestinnän välineitä- osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa

Opetuksessa korostuu kuvan merkitys oman ilmaisun ja viestinnän välineenä. Kuvallisen ilmaisunperustaitoja syvennetään. Opetellaan mediateknologian hallintaa. Kehitetään oppilaan taiteen jataidehistorian tuntemusta sekä kuvan tulkinta- ja arviointitaitoja. Tavoitteena on, että oppilaidenymmärrys eri kulttuureista lisääntyy. Oppilaan oma työskentely ja myönteinen vuorovaikutustoisten kanssa tukee oppilaan kuvallisen ajattelun monipuolistumista.

Kuvataide 5.lk

Tavoitteet Sisällöt

Oppilas- oppii kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiäilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita jatyövälineitä ja oppii käyttämään niitä omassailmaisussaan- nauttii omien ajatustensa, mielikuviensa jatunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti- oppii arvioimaan omaa ja toisten kuvallistailmaisua ja työtapoja käyttäen kuvataiteenkeskeisiä käsitteitä- ymmärtää taiteellisen prosessin (suunnittelu,luonnostelu, työn toteuttaminen, arviointi,säilyttäminen) ominaislaatua oman työskentelynsäkautta- tutustuu jonkin itselleen vieraan kulttuurinkuvalliseen ilmaisuun (integrointi muihinoppiaineisiin)- oppii tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta,kuvaviestintää ja ympäristöä

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

- maalaus- ja piirustustekniikoiden ja väriopinkertausta ja varmistamista- reliefi eli korkokuva- grafiikka: kuvan suunnittelu, painolaatanvalmistaminen ja vedostaminen- kuvasommittelun tietoinen käyttö omassailmaisussa, perspektiivin käsite, valo ja varjo

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

- keskeisiä piirteitä taiteen historiasta ja jonkinvieraan kulttuurin kuvamaailmasta liittyenmuiden aineiden oppisisältöihin- tietoverkon kulttuuripalvelujen hyödyntämistä

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

- sipoolainen kulttuurimaisema- Sipoon vanha kirkko- vanhat, perinteiset käyttöesineet,käyttötarkoituksen, materiaalin jaesteettisyyden tarkastelua.

Media ja kuvaviestintä

- kuvan käyttötarkoituksien tarkasteluamediassa- kuvakerronta: sarjakuva ja liikkuva kuva,kuvakoot ja kuvakulmat- valokuvauksen tai videokuvauksen jakuvankäsittelyn harjoittelua

158

Kuvataide 6.lk

Tavoitteet Sisällöt

5.luokan tavoitteiden lisäksi

Oppilas

- tutustuu Sipoon ajankohtaiseenkulttuuritarjontaan (Kulttuurikalenteri)- oppii käyttämään sähköisiä viestimiä omantyöskentelyn, tiedonhankinnan ja elämystenlähteenä sekä omien ajatusten ilmaisemisessa- oppii tuntemaan kuvallisen viestinnän javaikuttamisen keinoja- arvioi omaa ja toisten kuvallista ilmaisua- työskentelee itsenäisesti ja yhteisön jäsenenäkuvataiteen projekteissa

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

- pakopisteperspektiivi- ruutusuurennos- väripsykologia ja värisymboliikka

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

- jatketaan tutustumista taidehistoriaan jajonkin vieraan kulttuurin kuvamaailmaanintegroiden muihin aineisiin- ohjattu museo- tai näyttelyvierailu

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

- tilan havainnointia, suunnittelua jarakentamista- pienoismalli mittakaavassa

Media ja kuvaviestintä

- mainosten, elokuvien ja tv-ohjelmientutkimista, rakenteellinen ja sisällöllinentarkastelu

Kuvataide 7.lk

Tavoitteet Sisällöt

5. ja 6. luokan tavoitteiden lisäksi

Oppilas

- oppii ymmärtämään taiteellisen prosessinominaislaatua ja oman työskentelynsä kulkua- oppii tarkastelemaan ja arvottamaankuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä jaeettisestä näkökulmasta- oppii hyödyntämään yleisiä ja oman kunnankulttuuripalveluja

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

- omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvienilmaiseminen kuvallisin keinoin- kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite jarytmi- kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassakuvailmaisussa- keramiikan perusteita- kuvanveiston käsitteisiin ja ilmaisuun tutustumista

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

- nykytaiteen esimerkkejä, näyttelykäynti- kuvien analysointia: taidekuvan rakenteentutkimista ja sisällöllistä tulkintaa- oman ja jonkin vieraan kulttuurin kuvamaailman

159

tuntemuksen syventämistä integroiden muidenaineiden oppisisältöihin

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

- suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoiluntärkeimpiin edustajiin tutustumista- arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin,tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista

Media ja kuvaviestintä

- graafista suunnittelua: kuvan ja sananyhdistämistä, typografian ja taiton perusteita- elokuva-analyysi

Kuvataide 8.lk, mediakurssi

Tavoitteet Sisällöt

Oppilas oppii tarkastelemaan, tulkitsemaan jaarvioimaan median (= joukkoviestinnän teknisetvälineet) kirjoa kriittisesti ja itsenäisesti.

Oppilaan oman kuvallisen osaamisen jataiteentuntemuksen syventäminen.Oman kuvallisen käsialan löytäminen.Oma suhde kuvataiteeseen selkiytyy.

Kurssilla keskitytään elokuvaan, mainontaan jawww-sivuihin. Pohditaan mediantiedonvälityksen ja viihdyttämisen ulottuvuuksia.

Erilaisten teknikoiden hallitsemiseen liittyviäharjoituksia, eri taidetyyleihin tutustumista omantyöskentelyn kautta. Näyttelykäynti.

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

- rajaukset, kuvakulmat, kamera-ajot- kuvasommittelu- kuvasymboliikka- omien ajatusten ja mielikuvien ilmaisu

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

- nuorisokulttuurin näkyminen mediassa- mediaesityksen esteettinen analysointi

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

- esineet ja miljöö mielikuvien luojina

Media ja kuvaviestintä

- elokuva-analyysi- mediaesityksen rakenteellista ja sisällöllistätarkastelua- liikkuvan kuvan erityispiirteitä- mainonnan ilmaisukeinoja

160

- valokuvausta, video- ja digitaalista kuvausta- tietotekniikan käyttö

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas osaa

- ilmaista itseään kuvallisin keinoin- käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja jatyöskentelytekniikoita- valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita- selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin- tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseenyhteyteen- tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia- hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja- erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisiaominaisuuksia- tunnistaa suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään- tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä- kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalistakuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua- analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta- havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassatyöskentelyssään- taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa- tehtävän mukaisesti sekä itsenäisen työskentelyn että vuorovaikutteisen yhteistyön taidot- ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja,lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä

KUVATAIDON VALINNAISKURSSIT

Kuvataidon valinnaiskursseilla 8 ja 9 luokalla syvennetään 7. luokalla opittuja taitoja ja tutustutaantekstiiliin materiaalina laajemmin (käyttötekstiileistä tekstiilitaiteeseen). Valinnaiskurssimahdollistaa monimuotoisen oppilaan omista intresseistä lähtevän tekemisen.

Tavoitteet Sisällöt8 lk.

- Oppilaan oman kuvallisen osaamisenja taiteentuntemuksen syventäminen.

- Oman kuvallisen käsialan löytäminen.- Oma suhde kuvataiteeseen selkiytyy.

8 lk.

- Erilaisten teknikoiden hallitsemiseenliittyviä harjoituksia, eri taidetyyleihintutustumista oman työskentelynkautta.

- Näyttelykäynti

161

9 lk.

- Oppilaan oman kuvallisen osaamisenja taiteentuntemuksen syventäminen.

- Oman kuvallisen käsialan löytäminenja kehittely.

- Oma suhde kuvataiteeseen syvenee,sekä tekijänä että vastaanottajana.

9 lk.

- Omasta ideasta työprosessin kauttaitseä tyydyttävään lopputulokseen.

- Oma projekti- Pitkän työprosessin hallinta- Näyttelykäynti

9.14Tekstiilityö,tekninentyöjakotitalous

KäsityöKäsityön opetuksen tehtävänä on löytää oppilaan kanssa käsityön tekemisen ilo ja sitä kauttahänen itsetuntonsa voi kasvaa ja hän kokee onnistumista työssään. Oppilaasta kasvaavastuuntuntoinen ja ympäristöään kunnioittava, ja hän näkee oman työnsä tuloksia.

Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein kokeillen, tutkien ja keksien,edeten kohti kokonaisen käsityöprosessin hallintaa. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjataoppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta,esteettisiä, teknisiä ja fyysis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystäteknologian arkipäivän ilmiöistä.

Käsityön opetuksessa tulee ottaa huomioon Sipoon kunnan kulttuuritarjonta. Oppilasta johdatetaantutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen.

Käsityön opetuksen järjestäminen

1.-4. –luokilla kaikille oppilaille annetaan käsityöopetusta, johon sisältyy sekä tekstiilityön ettäteknisen työn aineksia. Neljännen luokan keväällä oppilas valitsee joko tekstiilityön tai teknisentyön, jota hän opiskelee viidennestä luokasta alkaen. Viidenneltä luokalta alkaen opetus käsittäämyös toisen osa-alueen sisältöjä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteisprojektein tai ns.vaihtokurssein. Projektien tai kurssien aikana oppilaan tulee voida toteuttaa tavoitteiden mukaisiakokonaisprosesseja. Käsityöopettajat määrittelevät projektien ja kurssien sisällöt vuosittain kouluntoimintasuunnitelmaan.

Käsityöopetuksen yleiset tavoitteet

Seuraavat tavoitteet ovat yhteisiä kaikille vuosiluokille.

* Oppilas suunnittelee mahdollisimman paljon omaa työtään ja työskentelyään. Taitojenkehittyessä hän alkaa huomioida tuotteen toimivuutta ja esteettisyyttä. Käytettävän tekniikanhallinta vaikuttaa suunnittelun laajuuteen.* Oppilas oppii käytettävien työvälineiden ja tekniikoiden nimitykset ja käyttötarkoitukset.* Oppilas huomioi turvallisuuden työskentelyssään.* Oppilas suhtautuu työhön myönteisesti, yrittää parhaansa ja osaa arvostaa omaa sekä toisentyötä.* Oppilas huolehtii välineistä, tarvikkeista ja tiloista yhteisvastuullisesti.* Oppilas käyttää materiaaleja taloudellisesti.* Oppilas ymmärtää, että tuotteella on elinkaari.* Oppilas tutustuu suomalaisen kulttuurin käsityöperinteeseen.* Oppilas tutustuu ammattiin, jossa vaaditaan kädentaitoja.* Oppilas arvioi omaa työtään ja työskentelyään sekä toisten töitä.

162

Vuosiluokkakohtaiset tavoitteet ja sisällöt

Seuraavassa on esitetty vuosiluokkakohtaiset perustavoitteet ja –sisällöt. Kunkin vuosiluokankohdalle on kirjattu painotukseltaan muuttuvat ja uutena opittavat asiat. Taitoja harjaannutetaan jasyvennetään vuosittain toistuvilla opetussisällöillä.

Käsityö 1. luokka

tavoitteet sisällöt

Työskentely- jasuunnittelutaidotOppilas harjoittelee erilaisiatyötapoja ja opettelee niihinliittyviä käsitteitä.

Työtapoihin tutustuminen:käsinompelu, lankatyöt, kankaan koristelu, kudonta, virkkaus:ketjusilmukka koukulla, pujottelu, huovutus, leikkaaminen,liimaaminen, sahaaminen, naulaaminen, hiominen, taittelu jarakentelu.

Työvälineet ja materiaalitOppilas tutustuu keskeisiintyövälineisiin ja materiaaleihin.

* erilaiset kankaat ja langat* puu ja muut luonnonmateriaalit* metalli* sakset* neulat* saha* vasara* hiomapaperi

Käsityö 2. luokka

tavoitteet sisällöt

Työskentely- ja suunnittelutaidotOppilas osaa käyttää perustyötapoja jatuntee käsitöihin liittyvää merkkikieltä.Oppilas harjoittelee kankaanleikkaamista valmiin kaavan avulla.

Opetettujen työtapojen käyttäminen: käsinompelu,lankatyöt, kankaan koristelu, kudonta, virkkaus:ketjusilmukka koukulla, pujottelu, huovutus,leikkaaminen, liimaaminen, sahaaminen, naulaaminen,hiominen, taittelu ja rakentelu

Työvälineet ja materiaalitKäsityön keskeisten materiaalientunnistaminen ja keskeistentyövälineiden tunteminen.

* erilaiset kankaat ja langat* puu ja muut luonnonmateriaalit* metalli* sakset* neulat* virkkuukoukku* saha* vasara* hiomapaperi

Tekstiilityö 3. lk

tavoitteet sisällöt

Työskentely- ja suunnittelutaidotOppilas harjoittelee kirjallisen työohjeen seuraamista.

163

Työvälineet ja materiaalitOppilas oppii käyttämään ja yhdistämään erilaisia materiaalejaja työskentelemään erilaisilla työvälineillä.

* eri materiaalit ja niidenyhdistäminen* erilaisiin työvälineisiintutustuminen

KoneompeluOppilas tutustuu ompelukoneeseen, oppii käyttämään sitä jaosaa nimetä sen tärkeimmät osat.Oppilas oppii käsitteet sauma ja huolittelu.Oppilas harjoittelee silittämistä.

* koneen osat* langoitus ja puolaus* suoran ompeleen ja siksakinsäätäminen* yhdyssauma ja siksak-huolittelu* ompelun aloitus ja lopetus* silittäminen ja lämpötilansäätäminen

LankatekniikatOppilas tutustuu erilaisiin virkkaussilmukoihin.Oppilas syventää tietojaan virkkauksesta.

* kiinteä silmukka* oikea työasento

Kankaan kuviointiOppilas harjoittelee konekirjontaa.Oppilas tutustuu kaaviopainantaan.Oppilas oppii kankaan koristelu

* konekirjonta suoran ompeleenja siksakin avulla.* kaaviopainanta* koristeommel koneella,kankaanpainanta

ErikoistekniikatOppilas tutustuu huovutukseen.

* esim. tasohuovutus

Tekninen työ 3.lk

Tavoitteet Sisällöt

Työskentely-, ja suunnittelutaidot.Oppilas harjoittelee työn hahmottelua ja työohjeidenseuraamista.Oppilas harjoittelee mittaamista ja merkitsemistä.

* työohjeet* viivain* suorakulma

PuutyötOppilas harjoittelee katkaisusahaamista.Oppilas tutustuu helppoihin liitosmenetelmiin.Oppilas harjoittelee puun poraamista.Oppilas tutustuu alustavasti puun työstötekniikoihin.Oppilas harjoittelee puun viimeistelytekniikoita.

* puun pintakäsittely esim. petsi, öljy taivesiohenteinen maali.* sahat* liimaaminen* naulaaminen* poraus* kapean pinnan höylääminen* viilaaminen* hiominen

MetallityötOppilas tutustuu alustavasti metalliin työstettävänämateriaalina.Oppilas harjoittelee mittaamista ja merkitsemistäohutlevylle.Oppilas tutustuu metallin yksinkertaisiin työstötapoihin:leikkaamiseen, taivuttamiseen.

* ohutlangat* rautasaha* viila

164

Muut materiaalitOppilas saa kokemuksia muista ala-asteen tn-materiaaleista opettajan valinnan mukaan.

esim. muovi, lastu, nahka, kaarna, paju

Tekstiilityö 4.lk

tavoitteet sisällöt

Työskentely- ja suunnittelutaidotOppilas suunnittelee ja toteuttaa käsityötuotteen opettajanohjauksessa.

Työvälineet ja materiaalitOppilas oppii käyttämään ja yhdistämään erilaisiamateriaaleja ja työskentelemään erilaisilla työvälineillä.

* erilaiset materiaalit ja niidenyhdistäminen* erilaisten työvälineiden käyttö

KoneompeluOppilas vahvistaa koneompelutaitojaan.Oppilas osaa jäljentää kaavan ja piirtää saumanvarat.

* kaavan jäljentäminen jasaumanvarojen lisääminen* leikkuusuunnitelmaantutustuminen* napin ompelu

LankatekniikatOppilas oppii neulonnan alkeet.Oppilas tutustuu kolmeen uuteen virkkaus tekniikkaan.

* oikea työote* silmukoiden luominen japäätteleminen* oikea silmukka ja edestakaisneule* Virkkaus: kiinteäsilmukka,puolipylväs ja pylväs

ErikoistekniikatOppilas syventää huovutustaitojaan.

* esim. neulahuovutus

Tekninen 4.lk

Tavoitteet Sisällöt

Työskentely-, ja suunnittelutaidot.Oppilas harjoittelee suunnitelmien tekemistä töistään.Oppilas harjoittelee ja kertaa itsenäisesti tarkkaa mittaamista jamerkitsemistä.

* viivainten käyttö* purasin* piirtopuikko

PuutyötOppilas harjoittelee sahausta.Oppilas tutustuu pylväsporakoneen käyttöön.Oppilas harjoittelee leveän pinnan höyläämistä, sekä puuntalttaamista.Oppilas harjoittelee viimeistelemään kaarevia puupintoja.Oppilas tutustuu uusiin pintakäsittelytekniikoihin.

* halkaisu- jakatkaisusahaaminen* suora- ja kourutaltta, raspi* erilaiset viilat jahiekkapaperit* öljyäminen* maalaaminen

165

MetallityötOppilas tutustuu ohutlevyn leikkaamiseen.Oppilas tutustuu metallin sahaamiseen, viilaamiseen japoraamisen.

* peltisakset, levyleikkuri* 0.5-1.0 mm levyt* metalliviila* metalliporat* rautasaha

Tekniikka ja ympäristöOppilas tutustuu yksinkertaisen virtapiirin toimintaan.Oppilas tutustuu polkupyörän yksinkertaiseen huoltamiseen

* paristo* lamppu* johdin* kytkin* renkaan täyttö* ketjun rasvaaminen

Muut materiaalitOppilas tutustuu uusiin materiaaleihin ja niiden työstämiseenopettajan valinnan mukaan.

* tuohi* tina* kivi* lasi

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Oppilas* osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitellatoteuttamiskelpoisen tuotteen* työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuudenhuomioon ottaen* hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja* työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyäkäsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä javiihtyisyydestä* ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita* arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia* suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön.

Tekstiilityö 5.lk

tavoitteet sisällöt

Työskentely- ja suunnittelutaidotOppilas syventää käsityötuotteensuunnittelu- ja toteutustaitojaan.

Työvälineet ja materiaalitOppilas tietää puuvillan ja villanominaisuudet ja tuotteen hoidon.

* puuvillan ominaisuudet ja puuvillaisen tuotteenhoito* villan ominaisuudet ja villatuotteen hoito* lankavyöte

KoneompeluOppilas syventää koneompelutaitojaan.

* käsitteet päärme ja käänne* reunan huolittelu esim. vinokaitaleella

166

Oppilas osaa tehdä yksinkertaisenleikkuusuunnitelman.

* leikkuusuunnitelma, langansuunta

LankatekniikatOppilas syventää neulontataitojaan.Oppilas valmistaa joko virkkaustyön taineuletyön, toinen töistä suoritetaan 5.lk jatoinen 6.lk.

* aloitus- ja lopetuslankojen päättely* nurja silmukka* suljettu neule* virkkauksen perussilmukoita esim. puolipylväs,pylväs, piilosilmukka

Kankaan kuviointiOppilas harjoitteleepäällikeompelutekniikkaa.Oppilas harjoittelee yhtä tai useampaasisällöissä mainittua käsinkirjontatekniikkaa.

* päällikeompelu* käsinkirjonta viivaa piirtävin ja pintaa peittävinpistoin, esim. vapaa kirjonta, peittokirjonta, virvittäinompelu, etupistokirjonta, ristipistokirjonta

ErikoistekniikatOppilas valmistaa pienen työn jollakinsisällöissä mainitulla erikoistekniikalla.

* valinnan mukaan erikoistekniikoita, esim.pirtanauha, ommeltu ryijy, kehyskudonta

Tekninen työ 5.lk

Tavoitteet Sisällöt

Työskentely-, ja suunnittelutaidotOppilas harjoittelee suunnitelmien tekemistätöistään.Oppilas oppii itsenäisesti tarkan mittaamisen jamerkitsemisen käyttäen eri välineitä.

* kulmaviivaimet* harppi

PuutyötOppilas harjoittelee uusien käsityövälineidenkäyttöä.Oppilas tutustuu pylväs- ja käsiporakoneen käyttöönopettajan harkinnan mukaan.Oppilas oppii ruuviliitoksen tekemisen.Oppilas tutustuu uusiin pintakäsittelytekniikoihin.

* käsin höyläys* pylväsporakoneen turvallinen käyttö jasäätäminen (opettajan harkinnan mukaan)* akkuporakoneen käyttö (opettajan harkinnanmukaan)* ruuviliitoksen tekeminen

MetallityötOppilas harjoittelee tarkkaa mittaamista.Oppilas tutustuu metallintyöstön perinteeseen.Oppilas harjoittelee metallin liittämistapoja.

* esim. kylmätaivutus ja pakottaminen

Tekniikka ja ympäristöOppilas tutustuu yksinkertaisiin sähkökomponentteihin ja virtapiirintoimintaan.Oppilas voi tutustua polkupyörän yksinkertaiseen huoltamiseen.

* paristo* lamppu* johdin* kytkin* renkaan täyttö* ketjun rasvaaminen

Muut materiaalitOppilas tutustuu eri materiaaleihin opettajan valinnan mukaan

* muovi* lasi* peili

Tekstiilityö 6.lk

167

tavoitteet sisällöt

Työskentely- ja suunnittelutaidotOppilas syventää käsityötuotteensuunnnittelu- ja toteutustaitojaan.

* portfolio työn vaiheista

KoneompeluOppilas syventää koneompelutaitojaan.

* vetoketju* napinläpi* ompelukoneen huolto

LankatekniikatOppilas tutustuu erilaisiin kirjoneuleisiin.Oppilas valmistaa joko virkkaustyön taineuletyön, toinen töistä suoritetaan 5.lk jatoinen 6.lk.

* suljettu neule* nurja silmukka* kaventaminen

Kankaan kuviointiOppilas harjoittelee yhtä tai useampaasisällöissä mainittua käsinkirjonta- taikonekirjontatekniikkaa.Oppilas oppii vaatehuollon perusteita.

* käsinkirjonta viivaa piirtävin ja pintaa peittävinpistoin, esim. vapaa kirjonta, peittokirjonta,virvittäinompelu, etupistokirjonta, ristipistokirjonta

ErikoistekniikatOppilas valmistaa pienen työn jollakinsisällöissä mainitulla erikoistekniikalla.

* valinnan ja mahdollisuuksien mukaanerikoistekniikoita, esim. tilkkutyöt, huovutus,marmorointi, silkkimaalaus, nahkatyöt

Tekninen työ 6.lk

Tavoitteet Sisällöt

Työskentely- ja suunnittelutaidotOppilas harjoittelee teknisen piirtämisen perusteitaOppilas harjaantuu omien työsuunnitelmien tekemisessä janiiden toteuttamisessa

* piirtämistekniikat* kokoamisohjeiden tulkinta* portfolio työn vaiheista

PuutyötOppilas syventää osaamistaan puuntyöstämisessä,liittämisessä ja viimeistelyssä.Oppilas oppii integroimaan puuta eri materiaaleihin.

* puuntyöstömenetelmät* hiomakone (opettajan harkinnanmukaan)

Metallityö.Oppilas tutustuu uusiin metallin työstömenetelmiin.Oppilas pystyy liittämään metalleja eri materiaaleihin.

* niittaus* taonta

Tekniikka ja ympäristöOppilas tutustuu elinympäristönsä huolto jakorjauskohteisiin.

* kodin luvalliset sähkötyöt jasähköturvallisuus.* oman polkupyörän huolto ja korjaus.

168

Tekstiilityö 7.lk

tavoitteet sisällöt

Työskentely- ja suunnittelutaidotOppilas tuntee tuotesuunnitteluprosessin vaiheet.Oppilas osaa ohjatusti suunnitella toteuttamiskelpoisiatuotteita.Oppilas huomioi taloudellisuuden, kestävän kehityksen,huollettavuuden ja muodin suunnitellessaan javalmistaessaan työtään.Oppilas osaa käyttää erilaisia työohjeita.

KoneompeluOppilas osaa käyttää ompelun työvälineitä.Oppilas tuntee vaateompelun työvaiheet.

* ompelukoneen monipuolinen käyttö japerushuolto* saumurin käyttö (ompelu, ompeleenpurkaminen)* joustavien materiaalien ompelu* mittojen ottaminen* kaavakoon valinta* kaavamerkit (LS, KE, KT,muotolaskos, napinläpi,kohdistusmerkki)* kaavan piirtäminen kaava-arkilta* kaavan kuosittelu (lyhentäminen -pidentäminen, leventäminen -kaventaminen)* leikkuusuunnitelma* työjärjestyksen sujuva käyttö* napinläpi* vetoketju vaatteessa

Lankatekniikat * erilaiset neulepinnat oikeiden janurjien silmukoiden avulla* silmukoiden lisääminen* neulemerkit* sanallinen ja kuvallinen neuleohje* esim. sukan neulominen

Tekstiilitieto ja kuluttajakasvatusOppilas osaa käyttää tekstiilimateriaalejatarkoituksenmukaisesti ja luovasti.

* neulokset (valmistus, ominaisuudet)* tekokuidut (valmistus, ominaisuudet)* erilaisia vaatetuskankaita ja -neuloksia* kustannuslaskelma, kriittinen kuluttaja* oma pukeutuminen, muoti* tekstiilituotteen hoito (esim. hoito-ohjemerkit, tahranpoisto, vaatteensilittäminen)

MuutaOppilas tutustuu käsityön historiaan jakäsityöläisperinteeseen.Oppilas tutustuu tietotekniikan tuomiin mahdollisuuksiinkäsityötuotteen suunnittelussa.

* tutustuminen käsityönäyttelyyn* esim. käsityösivustot internetissä,kirjontaohjelmat

169

Tekninen työ 7. lk.

Tavoitteet Sisällöt

Työskentely ja suunnittelutaidotOppilas ymmärtää suunnittelun merkityksen.Oppilas pystyy hahmottelemaan suunnitelmiaanmoniulotteisesti. Oppilas harjoittelee teknistä piirtämistäeri menetelmin.

* erilaiset ongelmanratkaisumenetelmät.* piirtämistekniikat ja perspektiivit.* työskentely yksin ja ryhmässä.* eri materiaalien yhdistäminen.* tarkoituksenmukainen mitoitus,hahmomallit.

PuutyötOppilas harjoittelee koneellista puuntyöstöä.Oppilas tutustuu puun liitostapoihin.Oppilas tutustuu yleisimpiin pintakäsittelytekniikoihin.

* koneellinen sahaaminen, höylääminen,poraaminen, sorvaus jahionta.* liimalevy* poratappiliitos* maalit, öljyt, lakat, ohenteet.

MetallityötTutustuminen eri metalleihin ja perinteisiintyöstömenetelmiin.Tutustuminen metallin koneelliseen työstämiseen.Pintakäsittelymenetelmien harjoittelu

* hitsaustekniikat* juottaminen.* sahaus, poraus, viilaus, hionta.* pintakäsittelyaineet, ja -tekniikat.

Tekniikka ja ympäristöOppilas tutustuu sähkön ominaisuuksiin jayksinkertaiseen sähköjärjestelmään.Oppilas tutustuu elektroniikan perusteisiin.

* sähköturvallisuus* elektroniikan peruskomponenttientoiminta.* yksinkertaisen laitteen rakentaminen.

VALINNAISAINE TEKNINEN TYÖ 8 JA 9 LK

KESKEISET SISÄLLÖT

Kurssin lähtökohtana on yrittävä oppiminen. Projektiluontoisessa työskentelyssä opitaan jasyvennetään taitoja tuotesuunnittelussa, ongelmanratkaisussa ja erilaisten materiaalientyöstämisessä eri tekniikoin. Työt ovat pääsääntöisesti vapaavalintaisia ja voivat sisältää mm.puuta, metallia, muovia, kangasta, elektroniikkaa ja ohjelmointia. Työskentelyssä on tarkoitussisäistää mm. turvallinen työskentelyasenne ja oppia huomioimaan kestävä kehitys tuotteensuunnitteluvaiheesta lähtien. Ei vaadi aikaisempaa teknistä osaamista.

Tavoitteet:

Teknisen työn valinnaiskurssilla on tavoitteenakehittää oppilaan ongelmanratkaisutaitoja, sekäteknistä tietämystä puu-, metalli-, kone- jasähköteknologiassa.

Tavoitteena on helpottaa oppilastaselviytymään turvallisesti arkipäivänongelmatilanteista, sekä työelämän haasteista.

Tavoitteena on kannustaa oppilasta sisäiseenyrittäjyyteen, sekä ympäristön huomioivaantyöskentelyyn.

Sisällöt:

Valinnaiskurssilla perehdytään teknisen työnkoneiden ja laitteiden turvalliseen käyttöön.

Itsenäistä työskentelyä, sekä työskentelyäryhmässä harjoitellaan pääsääntöisestioppilaan omavalinnaisten projektien kautta.

Tekemisen ekologisia näkökohtia opetellaanhavaitsemaan tuotteen suunnitteluvaiheestalähtien.

Kurssilla tutustutaan monipuolisesti erilaisiin

170

materiaaleihin ja valmistustekniikoihin.

Materiaaleina on käytössä mm. puu, metalli,muovi ja erilaiset jalosteet.

Elektroniikkaa harjoitellaan esim.rakentelusarjojen ja tietokoneohjelman avulla.

Nykyteknologiaan voidaan perehtyä mm.harjoittelemalla tietokoneavusteista cnc-ohjelmointia.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Visuaalinen ja tekninen suunnittelu

Oppilas* havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita,joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteidenesteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus* ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle* dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla taimuulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa* osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-,käsityö- ja teknologiakulttuurista.

Valmistaminen

Oppilas* työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekähuolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä* hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty,ekologinen ja esteettinen* osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä* osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä,järjestelmiä ja niiden sovelluksia* osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.

Itsearviointi ja prosessin pohdinta

Oppilas* kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan* havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa* osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti* arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin jatarkoituksenmukaisuuskriteerein* ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia* muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.

171

Arviointi käsityössä

Todistuksessa annettava arviointi perustuu käsityön yleisiin ja vuosiluokkakohtaisiin tavoitteisiinsekä valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa esitettyihin hyvän osaamisen kuvauksiin.Valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaiset kuvaukset oppilaan hyvästäosaamisesta ovat käsityössä 4. luokan päättyessä ja päättöarvioinnissa.

Tavoitteiden arviointi

Suunnittelutaidot* omaperäiset ratkaisut* luova ajattelu* työn kokonaisratkaisut

Työskentelytaidot* oma-aloitteisuus* työskentelyn suunnitelmallisuus* työskentelyn pitkäjänteisyys* työohjeiden seuraaminen* työvälineistä ja työtilasta huolehtiminen* yhteistyötaito

Työn tekninen suorittaminen* työtekniikoiden ja ohjeiden hallinta* käyttökelpoisuus* työn jälki valmiissa työssä

Tiedollisen aineksen hallinta* tekniikan teoreettinen hallinta* aines- ja työvälinetieto* kuluttajatietous

Alemmilla luokilla arvioinnissa painottuvat työskentelytavan ja työn teknisen suorittamisen arviointi.Suoriutuakseen hyväksytysti oppilaan tulee osallistua tunneille ja saada aikaan valmiskäsityötuote.

KOTITALOUS

Vuosiluokat 7-9

Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja,yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänäon ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekälähiympäristön viihtyvyydestä ja turvallisuudesta.

Kotitalouden opetuksen perustuu käytännön toimintaan, ryhmässä toimimiseen ja oppilaan omienlähtökohtien huomioon ottamiseen sekä kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Oppiaineessaperehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotkakäsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan jaympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia opetuksen eheyttämiseen jayhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa.

172

TAVOITTEET

Oppilas- ymmärtää hyvien tapojen ja ihmissuhteiden merkityksen- oppii arvioimaan mahdollisuuksiaan arkielämän valinnoissa- oppii ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyvät perustaidotoppii käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävänkehityksen mukaisia aineita jatyötapoja- toimii harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana- arvostaa kansallista kulttuuriaan, mutta ymmärtää myös monikulttuurisuudentuomat mahdollisuudet- ymmärtää kodin merkityksen

KOTITALOUSOPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT:

Perhe ja yhdessä eläminen-hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat-toisten huomioon ottaminen ja välittämisenilmapiiri

Ravitsemus ja ruokakulttuuri-ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka-ruoan laatu ja turvallisuus-ruoanvalmistusmenetelmät-aterioiden suunnittelu ja suomalainenruokakulttuuri

-monipuolinen tutustuminen erilaisiin ruoka-aineisiin ja ennakkoluuloton suhtautuminenruokalajeihin

Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta-pakkausmerkinnät-ruoan hintavertailu

Koti ja ympäristö-ympäristön huomioon ottaminenostosvalinnoissa, kierrätys ja jätehuolto-kotitalouskoneiden turvallinen käyttö

173

Kotitalous 7 luokka

TAVOITTEET SISÄLLÖT

7. luokka

Perhe ja yhdessä eläminen

Oppilas

- oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvonmerkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinninkannalta

* Hyvät tavat oppilastovereita,opettajaa ja muita lähimmäisiäkohtaan.

* Kauniit pöytätavat ja sopivakäyttäytyminen.

* Toisen huomioonottaminen,"auttamisen henki" mm. työtehtäviätehdessä.

* Tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä;"jaetaan työt, niin kaikki viihtyvätparemmin!"

* Kalenterivuoden juhlatsuomalaisessa kulttuurissa, kodinjuhlat

Ravitsemus ja ruokakulttuuri

Oppilas-tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpiaruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitähyväkseen ruoanvalmistuksessa-osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia jaleivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemissuosituksethuomioon ottaen- tutustuu suomalaiseen ruokaperinteeseen jakalenterivuoden juhliin-osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja jatavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä turvallisesti-osaa oppii käsittelemään ja säilyttämään ruokaahygieenisesti

* Suomalaiset ravitsemussuositukset

* Terveellinen ruuan valinta, pakkaus-merkinnät

* Oikea ja hygieeninen ruokien käsit-tely ja säilyttäminen

* Turvalliset työmenetelmät

* Perusruuanvalmistus- ja kypsennys-menetelmiä

* Arkiruuan ja leivonnaisten valmistus

* Ruokatottumusten ja -kulttuurienmuuttuminen

* Kansallinen ruokaperinteemme

* Aterioiden suunnittelu ja ruuan hinta

Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta

Oppilas-osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä-osaa tulkita yleisimpiä tuote- ja pakkausmerkintöjä jasymboleja ja pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta-osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot

* Koululaisen rahankäyttö

* Kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet;kuluttaja valintatilanteessa

* Ruuan hintavertailua itse tehden javalmiina

174

koostuvat ja tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa- tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu- javaikutusmahdollisuudet

* Ympäristön huomioon ottaminenostovalinnoissa, kierrätys

Koti ja ympäristö

Oppilas-osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpiatekstiilejä-osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä-osaa valita ympäristöystävällisiä ja tarkoituksenmukaisiapesu- ja puhdistusaineita-osaa toimia ympäristöä säästäen ja huolehtia kodinjätteiden peruslajittelusta

* Asunnon ja tekstiilien hoito

* Siivoustyön suunnittelu

* Lähiympäristön hoito ja jätehuolto,kierrätys

* Kotitalouskoneiden ja -laitteidenenergiataloudellinen ja turvallinenkäyttö

Valinnainen kotitalous 8.-9. luokka

Valinnaisen kotitalouden keskeiset tavoitteet on syventää ja harjoitella niitä taitoja, joita opittiin 7.luokalla. Käytännön työn taidot kehittyvät ja lisääntyvät. Vuosiluokilla 8 ja 9 perehdytään tarkemmineri ruoka-aineisiin ja niiden monipuolisiin käyttömahdollisuuksiin. Opitaan valmistamaan ruokia jaleipomaan leivonnaisia eri vuodenaikoihin ja kalenterijuhliin. Oppilaat vastaavat myös itsemonipuolisten ateriakokonaisuuksien suunnittelusta erilaisia tietolähteitä käyttäen.

Tavoitteet Sisällöt8 lk.Oppilas oppii

syventämään ja laajentamaan 7. luokallaopittuja tietoja, taitoja ja työtapoja

toimimaan vastuullisesti sekä ryhmässä,pareittain että yksin

ymmärtämään käytöstapojen merkityksen myönteistä asennetta kodin tehtäviä ja

tasapuolista työnjakoa kohtaan omaksumaan tiedollisia ja taidollisia

valmiuksia terveiden elämäntapojenylläpitämiseen ja kodin tehtävienhoitamiseen

suomalaista perinneruokakulttuuria jasuomalaisten kotien perinteitä vuodenjuhlien avulla

pohtimaan kulutustottumustensa javalintojensa vaikutusta ympäristöön

8 lk. suomalaisia kotiruokia ja leivonnaisia

sekä kansallista ruokaperinnettä kodin puhtaanapitoa, tekstiilien hoitoa,

kuluttajakasvatusta ajankohtaisia ravitsemus- ja

elintarvikealan aiheita kattamisen, pöytätapojen ja tarjoilun

harjoittelua muutamiin kansainvälisiin

ruokakulttuureihin tutustumista

9 lk.Oppilas oppii

syventämään ja laajentamaan aiemminopittuja tietoja, taitoja ja työtapoja

huomioimaan ryhmän jäsenet, toimimaanvastuullisesti ja käyttäytymäänkohteliaasti

jakamaan työt tasapuolisesti jasuunnittelemaan ajankäyttöään sekätekemään jälkityöt huolellisesti

9 lk. ateriasuunnittelua eri maiden ruoka- ja tapakulttuuriin

tutustumista kalenterivuoden- ja kodin juhlien

järjestämistä oman työympäristön puhtaanapito,

hygienian merkitys kulutus ympäristön näkökulmasta kattamisen, pöytätapojen ja tarjoilun

175

tuntemaan useita kansainvälisiä ruokia jatunnistamaan eri maidenruokakulttuuriin kuuluvia erityispiirteitä

harjoittelua

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

Oppilas* osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisestija ryhmässä* tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaasoveltaa niitä oppimistilanteessa.

Käytännön työtaidot

Oppilas* tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaakäyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa* osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansaravitsemussuositukset huomioon ottaen* osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä turvallisesti* osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä* osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä* osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita sekähuolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta.

Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot

Oppilas* osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- japakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta* osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä omanrahankäyttösuunnitelmansa* tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet.

9.15Liikuntajaterveystieto

Liikunta

Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen jasosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnanterveydellinen merkitys.

176

Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta onmahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa.

Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohtiomaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioonottamista. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavatsuvaitsevaisuuteen.

Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta.Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetuspohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen.

Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikallisetolosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet jaterveydentila.

VUOSILUOKAT 1 4

Vuosiluokkien 1 4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilöllisetkehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä ja se eteneemotorisista perustaidoista kohti lajitaitoja. Liikunnan opetuksen lähtökohta on oppilaidenaktiivisuus, ja opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja omia oivalluksia.

YLEISET TAVOITTEET

Oppilas · oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja jasaa virikkeitä harrastaa liikuntaa· oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisialiikuntatapoja sekä perusuimataidon· harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyntaidoissaan että yhteistyötaidoissaan ilmankeskinäisen kilpailun korostumista· oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan jareilun pelin hengessä.· kannustetaan liikkumaan eri lajien parissa.

YLEISET SISÄLLÖT· juoksua, hyppyjä, heittoja sekä niidensoveltamista liikuntamuotoihin· voimistelua ilman välineitä, välineillä jatelineillä· musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja· leikki-, viite-, pienpelejä ja eri palloilulajeja· luontoliikuntaa· talviliikuntaa· veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia· liikunnallisia leikkejä· teemapäivät tai –viikot eri urheilulajien parissa

Tavoitteet Sisällöt1.luokkaOppilas:

- oppii toimimaan ryhmässä reilun pelin sääntöjänoudattaen

- oppii huolehtimaan liikuntavarusteistaan jahygieniastaan

- harjaantuu liikunnan perustaidoissaan

1.luokka

liikuntataitojen oppimista leikinomaisesti

liikuntalajien perusvalmiuksien harjoittaminen:- perusliikunnassa- luontoliikunnassa

- palloleikeissä- voimistelussa- luistelussa- hiihdossa- veteen totuttautuminen vesileikeissä

177

2.lkOppilas:

- ymmärtää reilun pelin säännöt

- osaa huolehtia liikuntavarusteistaan jahygieniastaan

- kehittää liikunnan perustaitojaan

musiikkiliikunta

ryhmäleikit, pihaleikit, perinneleikit

2.luokka

liikuntataitojen kehittämistä

liikuntalajien perusvalmiuksien harjoittaminen:- perusliikunnassa- luontoliikunnassa- palloleikeissä- voimistelussa- luistelussa- hiihdossa- leikinomaisissa uintiharjoituksissa

musiikkiliikunta, pikkutanssit, luovattanssiharjoitteet

pelien pelaamista leikkien ohella

3. luokka

Tavoitteet Sisällöt

- perustaitojen ohella harjoitellaan tasapainoa,koordinaatiota, reaktiokykyä, ketteryyttä ja rytmitajua- liikunnan ilo ja positiiviset elämykset- sääntöjen noudattaminen, reilu peli sekä voittamaanja häviämään oppiminen

- harjoitellaan tavanomaisimpienpalloilulajien lajitaitoja leikinomaisesti- harjoitellaan juoksujen, hyppyjen jaheittojen tekniikkaa leikinomaisesti- harjoitellaan yleisurheilulajeja- liikutaan luonnossa luontoa kunnioittaen- harjoitellaan tavallisimpia karttamerkkejäja kartan käyttöä- musiikkiliikuntaleikit- harjoitellaan kehonhallintaliikkeitä ilmanvälineitä, välineillä ja telineillä- harjoitellaan monipuolisesti uintitekniikoita(mahdollisuuksien mukaan)- harjoitetaan monipuolisesti talviliikuntaaolosuhteiden mukaan- harjoitellaan tekniikoita hiihdossa jaluistelussa

178

4. luokka

Tavoitteet Sisällöt

- sovelletaan ja syvennetään jo opittuja taitoja- keskeisenä sosiaalisena tavoitteena on edelleenreilu peli ja sääntöjen noudattaminen

- sovelletaan tavanomaisimpien palloilulajienlajitaitoja viite- ja pienpeleissä- kehitetään eri yleisurheilulajien tekniikoita- tutustutaan uusiin yleisurheilulajeihin- kehitetään taitoja permanto-, väline-, jatelineliikunnassa- musiikkiliikuntaleikit ja tanssi- liikutaan luonnossa luontoa kunnioittaen- osataan suunnistaa koulun lähiympäristössä- osataan uida yhtäjaksoisesti 25m (mikäliuimaopetusta on voitu järjestää)- varmennetaan hiihdon ja luistelun lajitaitoja

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Oppilas· hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa· osaa juosta, hypätä ja heittää· osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä· osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan· osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä· osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen· osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen· pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti· pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä (mikäli uimaopetusta on voitu järjestää)· toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa· osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan· toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti jayritteliäästi liikunnan opetukseen.

VUOSILUOKAT 5 9

Vuosiluokkien 5 9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvatsukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisenliikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteensekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa annetaanmahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua.

179

TAVOITTEET

Oppilas· kehittää edelleen motorisia perustaitoja jaoppii liikunnan lajitaitoja· oppii ymmärtämään liikunnan merkityksenhyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä· oppii kehittämään ja tarkkailemaantoimintakykyään· kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestäpelastamisen taitoja· oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisestiliikuntatilanteissa· oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä· opettelee hyväksymään itsensä jasuvaitsemaan erilaisuutta· tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin jaosaa etsiä tietoa liikunnanharrastamismahdollisuuksista.

KESKEISET SISÄLLÖT

· juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa· voimistelua ilman välineitä, välineillä jatelineillä· musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia· pallopelejä· suunnistusta ja retkeilyä· talviliikuntaa· uintia ja vesipelastusta· toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekälihashuoltoa· uusiin liikuntamuotoihin tutustumista jaliikuntatietoutta

5. -luokka

Tavoitteita:

-liikunnan ilon kokeminen-eri liikuntalajeihin tutustuminen-fyysisen kunnon kehittymisen tukeminen-monipuoliseen liikuntaan rohkaiseminen-erilaisuuden kunnioittaminen-minäkuvan kehittäminen-ryhmässä toimiminen-sääntöjen noudattaminen-koulun opettajien, oppilaiden jayhteistyötahojen osaamisen hyödyntäminen

Sisällöt:

PalloiluLajit mm: Kori-, jalka-, pesä- ja lentopallo sekäsalibandy- syvennetään lajitaitoja ja pelataan- lisäksi harjoitellaan viite- ja pienpelein esim.koulukoris, pitsku, koppipallo..

Yleisurheilu- syvennetään ja monipuolistetaan juoksujen,hyppyjen ja heittojen tekniikoita- harjoitellaan yleisurheilulajeja

Voimistelu- harjoitellaan lihashallintaa, liikkuvuutta,tasapainoa ja koordinaatiokykyä- tuetaan lihaksiston kehittymistä- liikutaan musiikin tahdissa- harjoitellaan kiipeämis-, riipunta-, heilunta- janojaliikkeitä

Suunnistus- suunnistetaan koulun lähiympäristössä- liikutaan luontoa kunnioittaen- opetellaan kartanlukua

Talviliikunta- vahvistetaan perusluistelutaitoja ja pelataanjääpelejä- harjoitellaan hiihtotyylejä ja hiihdetään

180

- toteutetaan olosuhteiden mukaan

Uinti (mahdollisuuksien mukaan)- varmennetaan eri uintitekniikoita- harjoitellaan veteen hyppäämistä jasukeltamista- harjoitellaan matkauintia

6. –luokka

Tavoitteet:

-liikunnan ilon kokeminen-eri liikuntalajeihin tutustuminen-fyysisen kunnon kehittymisen tukeminen-monipuoliseen liikuntaan rohkaiseminen-erilaisuuden kunnioittaminen-minäkuvan kehittäminen-ryhmässä toimiminen-sääntöjen noudattaminen-koulun opettajien, oppilaiden jayhteistyötahojen osaamisen hyödyntäminen

Sisällöt:

PalloiluLajit mm: Kori-, jalka-, pesä- ja lentopallo sekäsalibandy- syvennetään lajitaitoja ja pelataan paljon

Yleisurheilu- syvennetään ja monipuolistetaan juoksujen,hyppyjen ja heittojen tekniikoita- harjoitellaan yleisurheilulajeja- tutustutaan uusiin lajeihin

Voimistelu- kehitetään lihashallintaa, liikkuvuutta,tasapainoa ja koordinaatiokykyä- tuetaan lihaksiston kehittymistä- liikutaan musiikin tahdissa- harjoitellaan kiipeämis-, riipunta-, heilunta- janojaliikkeitä- monipuolistetaan ja syvennetään aikaisemminopittuja taitoja

181

Suunnistus- suunnistetaan lähiympäristössä ja maastossa- liikutaan luontoa kunnioittaen- syvennetään lajitaitoja

Uinti (mahdollisuuksien mukaan)- varmennetaan eri uintitekniikoita- harjoitellaan veteen hyppäämistä jasukeltamista- harjoitellaan matkauintia

Talviliikunta- vahvistetaan perusluistelutaitoja - pelataanpaljon- vahvistetaan hiihtotyylejä ja hiihdetäänmatkahiihtoa- toteutetaan olosuhteiden mukaan

182

7.luokka

Tavoitteet:oppilas- kehittää uimataitoaan- ymmärtää liikunnan merkityksen

terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä- oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä- toimii turvallisesti ja asianmukaisesti

liikuntatilanteissa- kehittää motorisia perustaitoja- oppii lajitaitoja- oppii hyväksymän itsensä ja

suvaitsemaan erilaisuutta- tutustuu liikunnalliseen

harrastusympäristöön- hankkii tietoa liikuntamahdollisuuksista- oppii tarkkailemaan ja kehittämään

toimintakykyään

Sisällöt:uinti (mahdollisuuksien mukaan)

- jokainen oppilas näyttää uimataitonsa jaeri uomatekniikoiden hallinnan

- uimataidottomille järjestetäänuimaopetusta

suunnistus- kartanlukutaitojen kehittämistä luonnossa

liikkuen ja tarvittaessa teoriaopetusta- tutustutaan jokamiehen oikeuksiin ja

velvollisuuksiin

yleisurheilu- kehitetään juoksu- , hyppy- ja heittolajien

taitoja palloilu

- kehitetään yleisimpien pallotaitojentaitoja

voimistelu- kerrataan voimistelun aj telinevoimistelun

perustaitoja- tutustutaan kuntosalityöskentelyyn

kuntopiirin muodossa- vaihtoehtoina voi olla aerobic tai circuit-

harjoitus

tanssi- ja rytmiliikunta- harjoitellaan erilaisia seura- ja

juhlatansseja sekä tanssietikettiä

hiihto- jokainen oppilas näyttää hiihtotaitonsa- tarvittaessa hiihdon opettelua

luistelu ja jääpelit- vahvistetaan luistelun perustaitoja- opetellaan ja harjoitellaan jääpelejä

8. luokka

Tavoitteetoppilas

- kehittää uimataitoa- hankkii vedestä pelastamistaitoja- ymmärtää liikunnan merkityksen

terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä- toimii turvallisesti ja asianmukaisesti

liikuntatilanteissa- oppii toimimaan ryhmässä ja itsenäisesti- kehittää motorisia taitoja- osaa etsiä tietoa

Sisällöt

uinti (mahdollisuuksien mukaan)- opetellaan vedestä pelastamista- harjoitellaan eri uintityylejä- matkauintia

suunnistus- harjoitellaan kartanlukua- harjoitellaan kompassin käyttöä- tutustutaan jokamiehen oikeuksiin ja

velvollisuuksiin

183

harrastusmahdollisuuksista- kehittää ja tarkkailee toimintakykyään- oppii hyväksymään itsensä- oppii suvaitsemaan erilaisuutta

yleisurheilu- harjoitellaan juoksu- , heitto- ja

hyppylajeja

palloilu-harjoitetaan pelitaitoja pienpelien jaohjauspelien avulla

voimistelu ja telinevoimistelu- harjoitellaan perustaitoja- opetellaan uusia liikkeitä ja liikesarjoja- harjoitellaan kuntosalityöskentelyä- tehdään kuntopiiriharjoittelua- tehdään aerobic tai circuit-harjoittelua

tanssi ja rytmiliikunta- harjoitellaan seura- ja juhlatansseja- opetellaan tanssietikettiä

hiihto- tarvittaessa hiihdonopetusta

luistelu ja jääpelit- vahvistetaan luistelutaitoa- harjoitetaan pelitaitoja pienpelien ja

ohjauspelien avulla

9.luokka

Tavoitteetoppilas

- kehittää uimataitoa- hankkii vedestä pelastamistaitoja- ymmärtää liikunnan merkityksen

terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä- toimii turvallisesti ja asianmukaisesti

liikuntatilanteissa- oppii toimimaan ryhmässä ja itsenäisesti- kehittää motorisia taitoja- osaa etsiä tietoa

harrastusmahdollisuuksista- kehittää ja tarkkailee toimintakykyään- oppii hyväksymään itsensä- oppii suvaitsemaan erilaisuutta

Sisällöt

uinti (mahdollisuuksien mukaan)- opetellaan vedestä pelastamista- harjoitellaan eri uintityylejä- matkauintia

suunnistus- harjoitellaan kartanlukua- harjoitellaan kompassin käyttöä- tutustutaan ratamestarin tehtäviin- tutustutaan jokamiehen oikeuksiin ja

velvollisuuksiin

yleisurheilu- harjoitellaan juoksu- , heitto- ja

hyppylajeja- kokeillaan vähemmän harrastettuja lajeja- opetellaan oman harjoitusohjelman

laadintaa

palloilu-harjoitetaan pelitaitoja pienpelien jaohjauspelien avulla

184

- tutustutaan vähemmän pelattuihin peleihin

voimistelu ja telinevoimistelu- harjoitellaan perustaitoja- opetellaan uusia liikkeitä ja liikesarjoja- harjoitellaan kuntosalityöskentelyä- suunnitellaan omaa kuntosaliohjelmaa- tehdään kuntopiiriharjoittelua- tehdään aerobic tai circuit-harjoittelua

tanssi ja rytmiliikunta- harjoitellaan seura- ja juhlatansseja- opetellaan tanssietikettiä

hiihto- tarvittaessa hiihdonopetusta

luistelu ja jääpelit- vahvistetaan luistelutaitoa

harjoitetaan pelitaitoja pienpelien ja ohjauspelienavulla

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas· osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa· osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä· osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa· osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan· osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista javelvollisuuksista· osaa luistella sujuvasti· hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat· hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja (mikäli uimaopetusta on voitu järjestää)· tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä· osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään· osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti jahuolehtii puhtaudestaan· toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelinperiaatetta.

LIIKUNNAN VALINNAISKURSSIT

Tavoitteet

- Oppilas kehittää motorisia taitojaan- Oppilas oppii toimimaan ryhmässä sekä

itsenäisesti- Oppilas löytää uusia harrastuksia- Oppilas oppii hyväksymään itsensä ja

suvaitsemaan erilaisuutta- Oppilas ymmärtää liikunnan merkityksen

terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä

Pallopelit

- Syvennetään osaamista ja pelitaitoja eripallopeleissä mm. pienpelien jasovellettujen drillien avulla

- Tutustutaan vähemmän pelattuihin jauusiin peleihin mahdollisuuksienmukaan

- Tutustutaan kuntosalityöskentelyyn jatoimintaan

- Vaihtoehtoisesti voidaan harrastaa mm.

185

aerobikkiä, voimistelua ja tanssia

8 lk.Tavoitteet

- Oppilas kehittää motorisia taitojaan- Oppilas oppii toimimaan ryhmässä sekäitsenäisesti- Oppilas löytää ja tutustuu uusiin lajeihin- Oppilas oppii hyväksymään itsensä jasuvaitsemaan erilaisuutta- Oppilas ymmärtää liikunnan merkityksenterveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä- Oppilas oppii lajitaitoja pidemmälle kuin ns.pakollisessa liikunnassa- Oppilas oppii urheilulajien sääntöjä

8 lk.Sisällöt

- Eri joukkuepelit, ryhmän toiveiden mukaisesti- Yksilölajit, ryhmän toiveiden mukaisesti- lajitaitoja parantavat harjoitteet- Mahdolliset retket esim. uimahalliin

9 lk.Tavoitteet

- Oppilas kehittää motorisia taitojaan- Oppilas oppii toimimaan ryhmässä sekäitsenäisesti- Oppilas löytää ja tutustuu uusiin lajeihin- Oppilas oppii hyväksymään itsensä jasuvaitsemaan erilaisuutta- Oppilas ymmärtää liikunnan merkityksenterveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä- Oppilas oppii lajitaitoja pidemmälle kuin ns.pakollisessa liikunnassa- Ryhmä pystyy toimimaan ryhmänä, jatekemään esim. itse joukkueet ja tuomitsemaanpelejä- Oppilas oppii urheilulajien sääntöjä

9 lk.Sisällöt

- Eri joukkuepelit, ryhmän toiveiden mukaisesti- Yksilölajit, ryhmän toiveiden mukaisesti- lajitaitoja parantavat harjoitteet- Oppilaiden ohjaamat ja suunnitelmat tunnit- Mahdolliset retket esim. uimahalliin taimelontaretki

10.13.2. TERVEYSTIETO

Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoituson edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksentehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisiaja eettisiä valmiuksia.

Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksitoimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta,terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekätoisten terveyden edistämiseksi.

Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva.Opetuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen

186

elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja paikkakuntakohtaisetajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitätiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinninkriittistä arvopohdintaa.

Terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1–4 osana ympäristö- ja luonnontieto- oppiaineryhmää,vuosiluokilla 5–6 osana biologia/maantietoa ja fysiikka/kemiaa ja itsenäisenä oppiaineenavuosiluokilla 7–9. Terveystiedon opetus tulee suunnitella siten, että oppilaalle muodostuukokonaisvaltainen kuva terveystiedosta koko perusopetuksen aikana. Terveystiedon sekäbiologian, maantiedon, fysiikan, kemian, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin opetusta tuleesuunnitella yhteistyössä. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös oppilashuollonhenkilöstön kanssa.

Terveystieto 7.lk

Tavoitteet Sisällöt

Oppilas oppii- tuntemaan ihmisen kasvun ja elämänkuluntunnuspiirteitä ja ymmärtämään siihen liittyvääfyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä.- kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä jasairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekätunnistamaan ja pohtimaan terveyteen jaturvallisuuteen liittyviä valintoja- tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämäänterveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisentaitoja- ymmärtämään sääntöjen, sopimusten jaluottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen,koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinninedellytyksenä

Kasvu ja kehitys

- ihmisen elämänkulku, elämänkaari- fyysinen kasvu ja kehitys:vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus,terveyttä edistävä liikunta, ravitsemus jaterveys- nuoruuden kehityksen erityispiirteitä jatarpeita, kehittyvä seksuaalisuus- hygienia ja suun puhtaus- omasta terveydestä huolehtiminen

Terveys arkielämän valintatilanteissa

- tupakka ja riippuvuus

Voimavarat ja selviytymisen taidot

- tunteet ja niiden tunnistaminen jailmaiseminen, sosiaalinen tuki jaturvaverkostot, vuorovaikutustaidot- kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvätmuutokset, kriisit ja niistä selviytyminen- kiusaaminen- mielen hyvinvointi ja sen parantamista

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri

- hyvät tavat

187

Terveystieto 8.lk

Tavoitteet Sisällöt

7.luokan tavoitteiden lisäksi oppilas oppii

- ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekäkeskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisenhyvinvoinnissa- huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään,tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekätoimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen,sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa

Kasvu ja kehitys

- psyykkinen kasvu ja kehitys;itsetuntemus ja itsensä arvostaminen,perhe ja sosiaaliset suhteet, mielen jaruumiin tasapaino- seksuaalisuus- omasta terveydestä huolehtiminen- suomalaiset ravitsemussuositukset- erityisruokavaliot ja allergiat- kuntoliikunta- unen eri vaiheet

Terveys arkipäivän valintatilanteissa

- tupakka, alkoholi ja muut päihteet- ristiriitojen selvittäminen- seksuaaliterveys: seksuaalisuuden eriulottuvuudet- tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet,tunnistaminen, sairastaminen ja itsehoito- liikenneturvallisuus ja -käyttäytyminen

Voimavarat ja selviytymisen taidot

- tunteet ja niiden ilmaiseminen,sosiaalinen tuki ja turvaverkostot,vuorovaikutustaidot, kaksoisloukkaus- elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisitja niistä selviytyminen- mielen hyvinvointi ja sen parantaminen

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri

- lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnanrajoituksia ja seuraamuksia koskevalainsäädäntö

Terveystieto 9.lk

Tavoitteet Sisällöt

7. ja 8. lk:n tavoitteiden lisäksi oppilas oppii- ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuuttasekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiinliittyviä arvoja ja näkemyksiä- arvioimaan ympäristön, elämäntavan jakulttuurin sekä median merkitystä turvallisuudenja terveyden näkökulmasta- käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä

Kasvu ja kehitys

- sosiaalinen kasvu ja kehitys, yksilöllisyys jaerilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuuyhteisössään, suvaitsevaisuus, välittäminen jahuolenpito- omasta terveydestä ja hyvinvoinnistahuolehtiminen

188

käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä jahyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi

- terveellisen ravitsemuksen kokoaminen ottaenhuomioon ravitsemussuositukset- syömishäiriöt- liikunnan merkitys terveyden kannalta,lihastyötavat, liikuntavammat- uni ja unettomuus

Terveys arkipäivän valintatilanteissa

- tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä jariippuvuus- vuorovaikutustaidot, vaikeistakin asioistapuhuminen- seksuaaliterveys; seksuaalisuus,käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit- allergiat ja erityisruokavaliot- ensiapu

Voimavarat ja selviytymisen taidot

- mielenterveys ja mielensairaus- terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana,henkilökohtaiset voimavarat- tunteet ja niiden ilmaiseminen,vuorovaikutustaidot ja psykososiaalinenhyvinvointi- stressi, masennus, kriisit ja niistäselviytyminen- rentoutuminen

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri

- kansantaudit, omena- ja päärynälihavuus jasydämen toiminta- ympäristö ja terveys, kulttuuri ja terveys- keskeiset terveydenhuolto- jahyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ- hyvät tavat

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Kasvu ja kehitys

Oppilas- tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitäterveyden näkökulmasta- osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveydenkannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia- osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejäkeskeisistä vuorovaikutuksen taidoista- tietää miten voi hoitaa itseään ja terveyttään-osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niidenmahdollisia ratkaisuja

189

Terveys arkielämän valintatilanteissa

Oppilas- tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekäosaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä- osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeidenja liottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaaperustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä- tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejäväkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta-osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyäpääpiirteissään- tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- jaonnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua

Voimavarat ja selviytymisen taidot

Oppilas- osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejäsiitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseensopivalla tavalla- osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisenkäytön perusteet- osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkeinarkielämän terveyttä edistäviä valintoja- osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioidakriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri

Oppilas- tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä- osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoistaomassa lähiympäristössään- tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin jakuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti- osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksiakoskevaa lainsäädäntöä

10.Kielikylpyopetus

Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseenperustuva opetus

Ruotsin kielen kielikylpyopetus ja vieraskielinen opetus

Eri oppiaineiden opetuksessa on mahdollista käyttää myös muuta kuin koulun opetuskieltä, jolloinkieli ei ole pelkästään opetuksen ja oppimisen kohde vaan myös väline eri oppiaineiden sisältöjenoppimisessa. Yleensä tällöin puhutaan vieraskielisestä opetuksesta tai kielikylpyopetuksesta.

190

Nimityksestä päättää opetuksen järjestäjä. Keskeisenä tavoitteena on se, että oppilaat voivatsaada vankemman kielitaidon kuin tavallisessa opetuksessa kielten opetukseen varatuilla tunneilla.Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytetään koulun opetuskieltä.

Koulun opetuskielellä ja vieraalla tai kielikylpykielellä annettu opetus muodostavat kokonaisuuden.Tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa ovat samat kuin suomen- tai ruotsinkielisessä opetuksessa.Huolimatta siitä, miten laajaa vieraskielinen opetus tai kielikylpy on, oppilaan tulee saavuttaakoulun opetuskielessä ja vieraassa tai kielikylpykielessä sellainen kielitaito, että eri oppiaineidentavoitteet voidaan saavuttaa. Opetussuunnitelmassa tulee määritellä, mitä oppiaineita ja kuinkapaljon opetetaan vieraalla kielellä tai kielikylpykielellä. Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä vieraan taikielikylpykielen opetussuunnitelmat laaditaan opettajien yhteistyönä niin, että kaikki äidinkielen jakirjallisuuden sisällöt tulevat katetuiksi ja tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Kielikylpyopetusta antavan koulun opetussuunnitelmassa kuvataan opetuksen toteuttaminen.Kielikylpy on monikielinen ohjelma, jossa alueen enemmistökieltä puhuvien perheiden lasten esi.-ja perusopetus annetaan aluksi muulla kuin lapsen äidinkielellä.Sipoossa kylvetyskielenä on ruotsi. Myös vieraan kielen, englannin, opetusta aikaistetaan.Sipoossa on käytössä ns. varhainen, täydellinen kielikylpy, jossa kielikylpyopetus alkaapäiväkodista. Tällaisessa kielikylvyssä opettaja käyttää vain ruotsin kieltä, mutta ymmärtää lapsenäidinkieltä. Perusopetuksen ensimmäisten vuosiluokkien alussa lähes kaikki opetus onruotsinkielistä. Äidinkielinen opetus lisääntyy asteittain saavuttaen n. 50 % opetuksestaperusopetuksen vuosiluokilla 5-9. Oppilas opiskelee myös äidinkielellään alusta alkaen.Kielikylpyopetuksessa Sipoossa on turvattu oppilaan äidinkielen kehitys lisäämällä äidinkielenopetukseen käytettävää tuntimäärää koulutusjaoston hyväksymän päätöksen mukaisesti.Kielikylpyopetusta annetaan Sipoossa Leppätien koulussa vuosiluokilla 1-6 . Lukuvuodesta 2005-2006 alkaen ensimmäiset kielikylpyoppilaat siirtyvät peruskoulun 7.luokalle. Opetus vuosiluokilla 7-9 .järjestetään Sipoonjoen koulussa.Opetuksen käytännön toteutukseen osallistuu myös ruotsinkielinen Kungsvägens skola, joltasuomenkielinen koulutoimi ostaa ruotsinkieliset palvelut.Oppilaat kielikylpyopetukseen Leppätien kouluun otetaan sivistyslautakunnan suomenkielisenkoulutusjaoston hyväksymien periaatteiden mukaisesti.kielikylpyopetuksen tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Se tarkoittaa sellaista kielitaitoa,jolla oppilas kykenee selviytymään ikätasolleen tyypillisissä arkipäivän tilanteissa.Kielikylpyopetusta antavat koulut päättävät kielikylpyluokkiin otettavista uusista oppilaistaperusopetuksen aikana. Edellytyksenä on, että luokassa on tilaa ja että oppilaalla on kielikylpy-opetukseen vaadittavat kielelliset taidot ja valmiudet. Koulu kartoittaa testeillä oppilaan valmiudet.

VUOSILUOKAT 1–9

TAVOITTEETVieras kieli tai kielikylpykieliTavoitteet vieraassa kielessä tai kielikylpykielessä sopeutetaan vieraskielisen opetuksen taikielikylvyn laajuuteen. Tavoitteissa määritellään ainakin, millaiseen tasoon pyritään kuullun jaluetun ymmärtämisen taidoissa, puhumisessa, kirjoittamisessa ja kulttuurisessa osaamisessaperusopetuksen aikana. Jos osa oppilaista puhuu kyseistä vierasta tai kielikylpykieltääidinkielenään, heille määritellään vaativammat tavoitteet kuin koulun opetuskieltä äidinkielenäänpuhuville oppilaille.

Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi tai ruotsi)Huolimatta siitä, onko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärää alennettu valtioneuvoston asetuksen(1435/01 8 §:n 1 mom.) sallimissa rajoissa vai ei, tulee äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessakoko perusopetuksen aikana saavuttaa samat tavoitteet kuin niissäkin kouluissa, joissa kokoopetus on järjestetty koulun opetuskielellä.

191

KESKEISET SISÄLLÖTVieras kieli tai kielikylpykieliOpetuksen järjestäjä määrittelee sisällöt tavoitteita vastaaviksi. Opetuksen järjestäjä päättää,kummalla kielellä opetetaan ensiksi lukemaan ja kirjoittamaan. Opetussuunnitelmassa määrätään,mitä eri oppiaineiden opiskelua tukevia aihealueita käsitellään vieraan kielen tai kielikylpykielenopetuksessa.

Kielikylpyopetusta antavan Leppätienkoulun opetussuunnitelmassa määritellään kielikylpykielen jaäidinkielisen opetuksen osuudet vuosiluokkien 1-6 osalta.Kielikylpyopetuksessa lukemaan ja kirjoittamaan opitaan ensiksi ruotsin kielellä. Äidinkielisenopetuksen osuus lisääntyy ylemmille vuosiluokille siirryttäessä.Ruotsin kieltä lukuun ottamatta kielikylpyopetuksessa noudatetaan samaa perusopetuksenyleisopetuksen opetussuunnitelmaa kuin kunnan muissakin suomenkielisissä kouluissa. Vastaavatosiot vuosiluokkien 7-9 kohdalta määrittelee Sipoonjoen koulu.

Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi tai ruotsi)Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sekä vieraan tai kielikylpykielen opetuksen välillä voi ollasiirtovaikutusta erityisesti silloin, kun vieraan tai kielikylpykielen tuntimäärä on suuri ja opetus alkaavarhain. Siirtovaikutuksen määrä vaihtelee sisältöalueittain. Seuraavaksi on lueteltu alueita, joillasiirtovaikutus on vähäistä ja joiden kohdalla on erityisesti huolehdittava siitä, että oppilaat saavatriittävästi opetusta koulun opetuskielellä:

Vuorovaikutustaidot kertominen ja selostaminen, oman mielipiteen esittäminen ja puolustaminen, asioiminen,

kysymysten tekeminen, keskustelupuheenvuoron käyttäminen, kuuntelemisen jakohteliaisuuden harjoitteleminen

puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettelyristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen javastaanottaminen

kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstäminen improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draamanavulla

Lukeminen ja kirjoittaminen kirjain-äännevastaavuus, puheen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen

kirjoittaminen kirjain-äännevastaavuudeltaan oikein oikeinkirjoitus sana- ja lausetasolla eris- ja yleisnimet, iso ja pieni alkukirjain yhdyssanat ja yhdysmerkin käyttö lukusanojen käyttö ja merkitseminen välimerkkien käyttö ja lauseiden yhdistäminen kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustuminen. omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien

tuottaminen

Tekstinymmärtäminen keskittyvä, tarkka ja päättelevä sekä ymmärtävä ja arvioiva kuunteleminen tärkeiden asioiden erottaminen yksityiskohdista, muistiinpanojen teko, päätelmien teko ja

luetun arviointi puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyvät näkemykset, arvot ja asenteet tekstin sisällön tiivistäminen, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen

tunnistaminen, erittely ja arviointi vaikuttavuuden kannalta, tekstien vertaaminen erinäkökulmista

tekstilajit kaunokirjallisten tekstien tulkinta ja tarkastelu

192

Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin monipuolinen kirjallisuuteen tutustuminen ja erilaisten tekstien runsas lukeminen kirjallisen yleissivistyksen pohjan luominen tekstien tyylillinen pääjako fiktion rakenteiden erittely kirjallinen keskustelu, jonka yhteydessä käsitteet päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka

sekä juoni; luetun liittäminen omaan elämään sekä aiemmin kuultuun ja nähtyyn luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä valinnaisten kirjojen

lukeminen, kuunteleminen ja käsittely kirjallisuuden keskeiset käsitteet ja niiden käyttö kirjallisen yleissivistyksen pohjan luominen: keskeiset teokset ja niiden kirjoittajat, Kalevala,

kansanperinne ja Suomen kirjallisuuden päävaiheet perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta ja äidinkielen

merkityksestä suomen kielen tilanteenmukainen, sosiaalinen ja maantieteellinen vaihtelu sekä omien

ilmaisutapojen tarkastelu suomen kielen vaiheet

Tiedonhankintataidot tietotekstien avaaminen kirjaston käyttö ja tiedonhaku tietoverkoista, tarvittavien tietojen hankinta erityyppisistä

lähteistä muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineistojen

valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti,

mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittely ja tekstintekoprosessien

vakiinnuttaminen sanaston järjestelmällinen rikastuttaminen ja ilmaisukeinojen monipuolistaminen tavallisten jäsentelytapojen harjoitteleminen, jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon

varmentaminen tekstien suuntaaminen eri kohderyhmille sekä erilaisiin viestintävälineisiin kirjoittaminen

käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden

tuottaminen yleispuhekieli ja kohtelias, kuulijan huomioon ottava ilmaisu- ja viestintätapa kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittäminen ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen erilaisten tekstilajien kirjoittaminen

Kielen tehtävät ja rakenne sanojen käsitteellinen ja kieliopillinen luokitteleminen, sanojen muodon ja merkityksen

pohdiskeleminen sanaluokat ja sanataivutus, prototyyppisten sanojen ryhmitteleminen pääluokkiin verbin aikamuotojen ja sijamuotojen merkitystehtävä lauseiden jäsentäminen tekstien sanastolliset, rakenteelliset ja tyylilliset piirteet suomen kielen rakenteen peruskäsitteet

193

ARVIOINTIArvioinnin tulee antaa opettajalle, oppilaalle ja huoltajille riittävästi tietoa oppilaiden kielitaidonkehittymisestä suhteessa annettuihin tavoitteisiin. Vieraan tai kielikylpykielen ymmärtämisenkarttumista on seurattava erityisesti vieras- tai kielikylpykielisen opetuksen käynnistyessä erioppiaineissa.Äidinkielen ja kirjallisuuden taitojen kehittyminen edellyttää tarkkaa seurantaa kokoperusopetuksen ajan. Äidinkielen ja kirjallisuuden arvioinnissa on otettava huomioon, ettätavoitteiden saavuttaminen saattaa alussa viivästyä, jos lukemaan opitaan ensiksi vieraalla taikielikylpykielellä. Äidinkieleen ja kirjallisuuteen 2. ja 5. luokan päätteeksi laadittuja hyvänosaamisen kuvauksia ei tarvitse käyttää arvioinnin perustana, mutta päättöarvioinnin tuleeperustua arvosanan 8 kriteereihin. Eri oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen yleisiä arviointiperusteita riippumattasiitä, millä kielellä niitä on opetettu.