Hallitusohjelma on liian vaisu!

Häkämies lupaa liehuttaa yrittäjien lippua juuri näin

sivu 5

sivu 6

Aika ajoi Euroopan ohi • Velkakriisi koettelee Etelä-Eurooppaa ja ongelmat

ovat täysin itseaiheutettuja.

• Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lind-holmin mukaan Eurooppa on levännyt laakereillaan liian kauan, eikä elinkeinoelämää ole uudistettu tarpeeksi. Suomi ei ole aivan näin huonossa jamassa.

sivu 3

Kahvia ja Kainuun herkkujaChiapattaa ja kyyttöjuustoherkkuja

samasta vitriinistä. Kahvilayritys

Murunen tarjoaa kansainvälisiä ja

perinteisiä, kainuulaisia makuja

Sotkamon paikallisille sekä alueen

matkailijoille.

sivu 18Työnantajan näkökulmasta ei ole merkitystä, vaikka Facebook-statuspäivitys leviäisi vain muu-tamalle sadalle ihmiselle.

Saara Jämes

• Elinkeinoministeri Jyri Häkämies ymmärtää pk-yritysten arvon ja on lupautunut pienyrittäjien asiamieheksi.

• Työlistalla on lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi, kuntien palvelurakenneuudistus ja rahoitusasiat.

SuoMen yrittäJät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fin:ro 6 • eloKuu 2011

Action! • … ja Pablo Films Oy:n kamera käy. Musiikkivideoita,

mainoksia, trailereita ja dokkareita tekevä yritys syntyi kaveriporukan kuvaamista skeittileffoista.

• Nyt asiakaskunta koostuu tutuista nimistä: Nokia, Nelonen, Helsingin Sanomat jne. Menestyksen salaisuus on intohimo.

sivu 12

Kovan lajin lukemisto.

• Jussi Järventauksen ja Mikko Simolinnan mielestä hallitus-ohjelma on aivan liian heppoinen.

• Kasvuyritysten näkökulmasta veroratkaisuja heikentää kertaalleen verotetun osingon enimmäismäärän lasku 60 000 euroon.

Mellakan mukiloimatikkunat ovat säpäleinä ja ovia

peittävät puulaverit – ison-Britannian

mellakat ovat koskettaneet pahiten

pienyrittäjiä. turvallisuusuhat

huolettavat paikallisia yrittäjiä

muutenkin.

sivu 16

JARKKO VIRTANEN

JARKKO ÖVERSTI

Pitsaa voi tilata netistäKiitos siitä SMl finland oy:lle!

yrityksen takana on innovatiivinen

kaksikko, joka korjasi voiton myös

fonectan markkinointikilpailussa.

formulakuski Heikki Kovalainen

huristeleekin ensi kauden pitsalogo

ajohaalarissaan.

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

ZervantAD2011v9.pdf 1 8.8.2011 16.32

Piriseekö puhelin?

• Harhaanjohtavalle markkinoinnille on saatava loppu. Hallituskin on luvannut auttaa.

sivu 11

sivu 20

02 N:o 6 • Elokuu 2011

Sunnuntai 23.10.2011

YrittäjäpäivienJumalanpalvelusLakeuden Risti

Sunnuntai klo 10.00 Jumalanpalvelus

Yrittäjäpäivien jumalanpalveluksen järjestää Seinä joen Yrittäjät yhteistyössä Seinäjoen seurakunnan kanssa. Saarnan pitää kirkkoherra Tapio Luoma.

Jumalanpalveluksen jälkeen Seinäjoen seurakunta tarjoaa kirkkokahvit.

Myös lauantaina kannattaa vierailla yhteistyökumppanien muodostamalla Yrittäjyyden kasvumaalla.

Lauantai22.10.2011Hyvän mielen aamu,seminaarissa mielen-kiintoisia menestys-tarinoitaSeinäjoki Areena

Lauantai klo 13.00–13.30 Miten hyödynnät media­osaamista yrityksesi kasvun tukena?

Pauli Aalto­Setälä, Aller Media Oy.

Lauantai klo 10.00–10.30 Perustuottajasta Design­taloksi

Yrityksen kasvutarinan kertoo toimitusjohtaja Pirjo Pystykoski­Sopanen, Lennol Oy.

Lauantai klo 9.00–10.00 Hyvän mielen aamu yrittäjän voimavarat ­tee­malla

Etelä-Pohjanmaan Yrittäji-en kehittämä suosittu tilai-suus, jossa tarjotaan yrittä-jille henkistä ja hengellistä elämän ravintoa sanoin ja sävelin.Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien tervehdyksen tilaisuuden al-kuun tuo Minna Sillanpää ja teemasta puhuu toimitus-johtaja Maria Hanhi salo, VM-Carpet Oy. Tilaisuu den isäntänä on toimitusjohtaja Matti Kari, Koti-Matto Oy ja musiikista vastaa Juha Tapio.

Lauantai klo 10.30–11.00 Herttin tähäre – Rempseä revyy elämästä eteläpohja­laisessa kaupungissa

Pläjäys Seinäjoen kaupun ­gin teatterin suositusta sketsishow´sta. Nyssaa nauraa syrämensä kyllyyrestä!

Tervetuloa nauttimaan mielenkiintoisesta ohjelmastaja ainutlaatuisesta tunnelmasta!

Perjantai21.10.2011

Liittokokous ja tervetuliaisjuhlat Seinäjoki Areena

Perjantai klo 9.00– Valtakunnalliset yrittäjä­päivät avautuvat

Ilmoittautumispiste ja yhteis työkumppaneiden muodostama Yrittäjyyden kasvumaa avautuvat, liittokokouskahvi.

Lisäksi kuullaan Aronin Elvis­tulkintoja ja nautitaan USA­buffetin antimia sekä illan teemaan sopivia juo-mia. Musiikista vastaa Coverfield. Toivomme, että pukeudut iltaan aitoon Ameriikan henkeen. Paras jenkkiasu palkitaan illan mittaan kunniakirjalla ja samp-panjapullolla.

Seinäjoen kaupungin terveh-dyksen tuo kaupunginjoh-taja Jorma Rasinmäki. Illan juontaa Seinäjoelta lähtöisin oleva Susanna Laine. Ohjel-massa on Etelä-Pohjan maan Yrittäjien Maakunnallisen yrittä jä palkinnon luovutus, jota juhlistetaan näyttävällä cheerleader­show´lla.

Perjantai klo 11.00–n.16.00 Suomen Yrittäjien liitto­kokous

Kaikille avoin kokous, josta välitetään viestiä myös po-liittisille päätöksentekijöille. Liittokokouksen avauksessa kuullaan mm. Risto Nevalan tangotervehdys.

Perjantai klo 19.00–24.00 Seinäjoki Areena KOMIAT tervetuliaisjuhlat Ameriikan malliin

KOMIAT tervetuliaisjuhlat on järjestetty viimeisen päälle Ameriikan malliin.Tarkoituksena on juhlia ren-nosti sekä pukeutua, syödä ja tanssia teeman mukaan.

Lauantai22.10.2011

Valtakunnallisten yrittäjäpäivienjuhlagaalaSeinäjoki Areena

Lauantai klo 18.00–19.30 Pääjuhla, klo 20 alkaen illallinen

Pääjuhla alkaa akrobatiavoimisteluesityksellä. Avaussanat lausuu Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna.Musiikkiesityksestä vastaa sopraano Sirkka Lampimäki.Juhlapuhujana kuullaan sosiaali- ja terveysministeri Paula Rissikkoa. Pääjuhlan kohokohtana jaetaan Valtakunnal-liset yrittäjäpalkinnot. Päätössanat lausuu Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järven taus. Pääjuhlan lopuksi lauletaan yhdessä Maamme-laulu. Pääjuhlaa seurataan illallispöydistä. Illan juontaa Mika Ala­Panula.

Lauantai klo 22.30–02.00 Tanssiaiset

Seinäjoella lapsuutensa viettänyt supersuosittu kestotähti Paula Koivuniemi bändeineen viihdyttää yrittäjäpäivien ylei-söä monipuolisella ohjelmistollaan ja lukuisilla hiteillään.

Paula Koivuniemen jälkeen loppuillan tanssimusiikista vastaa Tanssiorkesteri Noiser, ja tanssittajina on myöskadetteja Kauhavan lentosotakoulusta linnan juhlien tapaan.

Hotelli- ja koti-majoituksesta tietoa osoitteessa

www.yrittajapaivat.fi

03N:o 6 • Elokuu 2011

avaus: Mitä nyt:

Kysymys&vastaus:

yrittäjän näkökulmasta hallitusohjelma on vaatimaton. Paljon enemmän on tehtävä, vaativat Jussi Järventaus ja Mikko Simolinna.

Jussi Järventaus:

Hallitusohjelma ei riitä – on tehtävä enemmän!

• Jussi Järventauksen mukaan hallitusohjelma on yrittäjyyden näkökulmasta vaisu. Erävoitto saatiin kuitenkin osinkoveroasiassa.

tiina Oksala, toimitusjohtaja, Erikoiskaupan Liitto ry

Kysymys: Miten aukioloaikojen muutos on vaikuttanut kauppakes-kuksissa toimiviin yrittäjiin?

Vastaus: Kauppakeskusten myymälöiden kokemukset laa-jentuneesta aukiolosta vaihtelevat. Pääosin nykyiset aukiolo-ajat ovat asianmukaisia, ja runsas kolmannes kauppakeskus-ten myymälöistä on sunnuntaisin suljettuna. Jokapäiväinen aukiolo ei ole yrittäjien ja myymäläpäälliköiden kokemuksen mukaan kannattavaa. Huolestuttavaa on se, että yli puolet kauppiasyrittäjistä kokee aukiolon laajentumisen heikentä-neen jaksamistaan.

suOMEn yrittäjiEn puheenjohtaja Mikko Simonlinna ja toimitusjohtaja Jussi Järventaus vaativat, että hallitus turvaa talouskasvun tekemällä vahvaa yrittäjyyspolitiikkaa.

Suomi menestyi amerikkalaisessa innovaatiovertailussaAmerikkalainen ITIF sijoitti Suomen toiseksi vertailussa, jossa arvioitiin eri maiden innovaatiotoimintaa ja kilpai-lukykyä tutkijoiden ja teknisen koulutuksen saaneiden, tutkimus- ja kehityspanosten, pääomasijoitusten, tuotta-vuuden ja kaupan perusteella.

Innovaatiovertailu oli jatkoa vuoden 2009 arvioinnille, jossa ITIF eli the Information Technology and Innovation Foundation peilaa Yhdysvaltojen kilpailukykyä 44 muu-hun maahan tai alueeseen.

Innovatiivisimmaksi ja kilpailukykyisimmäksi ITIF arvioi Singaporen. Toisena oli Suomi, kolmantena Ruotsi ja neljäntenä Yhdysvallat.

9752 uutta yritystä aloitti toimin-tansa vuoden 2011 ensim-mäisellä neljänneksellä,

kertoo Tilastokeskus.

Määrä väheni lähes kahdeksan prosenttia edellisen vuo-den vastaavaan ajankohtaan verrattuna, jolloin toimin-tansa aloitti 10 579 yritystä.

Eniten uusi yrityksiä tuli kaupan toimialalle, jossa toimintansa aloitti 1 657 uutta yritystä eli 17,0 prosent-tia kaikista ensimmäisellä neljänneksellä aloittaneista yrityksistä.

Maakunnista aloittaneita yrityksiä oli yrityskantaan suhteutettuna eniten Uudellamaalla, jossa aloitti 3 339 yritystä.

FUTUREIMAGEBANK

Heinäkuun lomakausi hiljensi puukauppaaLomakausi hiljensi puukauppaa vilkkaan alkukesän jälkeen. Ostomäärä oli kuitenkin saman verran kuin kes-kimäärin aiempina vuosina heinäkuussa.

Metsäteollisuus osti heinäkuussa yksityismetsistä mil-joona kuutiota puuta. Koko tammi-heinäkuun ostomää-rä, 10,8 miljoonaa kuutiota, oli 10 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Alkuvuonna vahvistuneet kantohinnat ovat korkealla. Mäntytukin keskikantohinta oli 57 euroa kuutiolta ja kuusitukin 59 euroa kuutiolta. Koivutukista maksettiin keskimäärin 44 euroa kuutiolta. Mänty- ja koivukuidun keskimääräinen kantohinta oli 16–17 euroa kuutiolta. Kuusikuidusta maksettiin keskimäärin 20 euroa kuu-tiolta.

Lotta Tammelin, tekstiJarkko Översti, kuva

Uusi hallitusohjelma saa-tiin vihdoin kirjoihin ja kansiin kesäkuun lopul-la. Haastavan väännön tulosta odotettiin myös yrittäjäjärjestössä suu-

rella mielenkiinnolla, eikä vaikutus-työssä säästelty voimavaroja. Voittoja tuli, mutta yrittäjän näkökulmasta ohjelma ei ole läheskään täydellinen.

– Yrittäjyyden ja talouskasvun osal-ta ohjelma on vaisu ja osin epärealis-tisen optimistinen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus har-mittelee.

– Nyt kun Euroopan ja koko maail-man taloustilanne on hyvin epävakaa ja taantumankin riski on olemassa, on kasvanut erityistarve sille, että hallitus tekisi vahvaa yrittäjyyspoli-tiikkaa ja turvaisi siten talouskasvun. Tässä suhteessa hallitusohjelma ei ole vahva, Järventaus linjaa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja penääkin hallitukselta ohjelmakirja-uksia mittavimpia toimia taloustilan-teen vakauttamiseksi.

– Me tulemme tekemään hyvää yh-teistyötä hallituksen kanssa, mutta olemme sitä mieltä, ettei hallitusoh-jelma riitä vaan on tehtävä enemmän.

Järventaus uskoo kuitenkin, että hallitus ymmärtää yrittäjyyden mer-kityksen suomalaiselle yhteiskunnal-le. Hän toivookin, että ohjelma on vain lähtölava, jolta voidaan ponnis-taa eteenpäin.

torjuntavoitto verotuksesta. Jär-ventaus pitää merkittävimpänä asia-na sitä, että Hetemäen työryhmän ehdotukset osinkoveron muutoksista saatiin torjuttua ja että osinkovero-tuksen rakenne säilyy nykyisellään

ja yhteen kertaan verotetun osingon määrä yhdeksässä prosentissa netto-varoista.

– Se oli tärkeä asia ja säilyttää osal-taan yrittäjyyden kannustimia, Jär-ventaus sanoo.

Hiukan osinkoveroasiassa kuiten-kin tuli takkiinkin, sillä vaikka osin-koveron rakenne säilyi ennallaan, kertaalleen verotettavan osingon enimmäismäärää alennettiin 90 000 eurosta 60 000 euroon. Yritysten kas-vun näkökulmasta muutos on askel huonompaan suuntaan.

– Kiristys koskee pienehköä yrittä-jäjoukkoa, mutta juuri nämä yrittäjät ovat kuitenkin useimmiten merkittä-viä työllistäjiä ja kasvuyrityksiä.

Haasteena työelämän kehittä-minen. Vaikein asia tulevalla vaali-kaudella tulee Jussi Järventauksen mukaan olemaan työmarkkinoiden kehittäminen.

– Hallitusohjelma on siltä osin hy-vin ohut.

Järventauksen mukaan Suomen pi-täisi työmarkkinoiden kehittämisessä ottaa oppia Saksasta.

– Saksassa on tehty hyvin mer-kittäviä asioita kilpailukyvyn ja työ-paikkojen turvaamiseksi. Suomen Yrittäjien tavoiteohjelmassa on mo-nia sellaisia toimenpide-ehdotuksia, jotka on Saksassa menestyksekkäästi viety käytäntöön. Mahdollisuus toisin sopimisesta, sosiaaliturvauudistus ja työnantajariskin pienentäminen – ne on kaikki tehty Saksassa, hän selvit-tää.

Jussi Järventaus näkee, että näiden työmarkkinamuutosten läpi viemi-nen tällä hallituskaudella ei näytä todennäköiseltä, mutta hän lupaa, että töitä sen eteen tullaan teke- mään ja asiat pidetään keskustelussa esillä.

Katso sy:n arvio hallitusohjelmasta http://www.yrittajat.fi/hallitusohjelma2011

Suomen Yrittäjien jäsenmäärä kasvussaYrittäjäjärjestössä on vetovoimaa, sillä Suomen Yrittäjien jäsenmäärä on kasvanut vuodessa liki kolmellatuhannel-la jäsenellä. Järjestö edustaa nyt 113 000 yritystä.

Jäsenmäärän on siivittänyt kasvuun paitsi uusien jäsen-ten liittyminen myös aiempaa parempi jäsenpysyvyys – Suomen Yrittäjien palvelut koetaan tarpeellisiksi ja edunvalvonta tärkeäksi.

Hyvä jäsenkehitys tarkoittaa Suomen Yrittäjien painoar-von kasvua edunvalvonnassa ja lisää voimavaroja jäsen-palveluun. Aktiivisten jäsenyrittäjien kautta nousevat esille niin lainsäädännön muutostarpeet kuin jäsenistön koulutus-, tiedotus- ja palvelutoiveetkin.

Lotta Tammelin, teksti

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna toivoo, että hallitus alkaa nopeasti pohtia uusia malleja yrityksien rahoittamiseen, ja erityisesti yrityksen kasvu- ja omistajanvaihdostilanteisiin.

– Hallitus on asettanut tavoitteeksi yritysten kasvun ja kansainvälistymisen sekä pienyritysten toimintaedelly-tysten parantamisen, mutta tarjottu keinovalikoima on heikko. Hallitusohjelmassa luotetaan pääasiassa julkiseen t&k-rahoitukseen sekä julkisen yritysrahoituksen raken-teiden kehittämiseen, hän sanoo.

Simolinna ehdottaa, että hallituksen keinojen rinnalla myös yksityiset rahoittajat voisivat toimia paremmin pk-yritysten rahoittamisessa. Hänen mukaansa erilaiset si-joittajat ja bisnesenkelit voisivat panostaa rahaa erityisesti alkuvaiheen yrityksiin.

– Yksityisille sijoittajille pitäisi luoda veroporkkana, jos-sa yrityksen osakkeiden myynnistä saatu tulo ei ainakaan kokonaan olisi veronalaista tuloa tai jos voitonkin sijoittaa uuteen yritykseen, sitä ei verotettaisi. Tällaisella luovutus-

voittoveron huojennuksella olisi positiivinen vaikutus sijoitusmääriin ja yritykset saisivat tarvittavaa pääomaa, Simolinna toteaa.

– Toki myös yritysten kasvuhalukkuuteen vaikuttavan t&k-verokannustimen käyttöönottoa on harkittava.

Helpotusta myös omistajanvaihdostilanteisiin. Mikko Simolinna on erittäin huolestunut ikääntyvä yrittä-jäkunnan sukupolvenvaihdostarpeista.

– Nyt tarvitaan voimakasta rahoituksellistakin panos-tusta myös uuden yrittäjäsukupolven löytämiseen.

– Yrittäjien ikääntymisestä johtuvaan seuraavaan suureen sukupolven- ja omistajanvaihdosten tarpeeseen hallitusohjelmassa vastataan toteamalla ainoastaan, että yritysten jatkajien löytämiseksi tehostetaan yrittäjyys-valmennusta. Perintöverotusta lisäksi kiristetään, mikä kohdistuu myös yrittäjien sukupolvenvaihdoksiin.

Simolinnan mukaan eräs keino sukupolvenvaihdos-ongelmiin voisi olla valtion erityisluottolaitos Finnveran valjastaminen yrityskauppojen rahoittamiseen erityisellä omistajanvaihdoslainalla.

Simolinna huolissaan pk-yritysten rahoituksesta

Positiivista•Yhteisövero laskee prosentin. Osakeyhtiömuotoisten yrittäjien enemmistön tuloverotus kevenee

hieman.

• Julkisia yritystukia suunna-taan pk-yrityksiin sekä kansain-

välistyviin kasvuyrityksiin.

• Yrittäjyyskasvatusta luvataan vahvistaa kaikilla koulutus-

asteilla.

Poimintoja – uusi hallitusohjelma yrittäjien näkövinkkelistä:

negatiivista• Hallitusohjelma ei sisällä

aineksia suomalaisten työmarkki-noiden joustavuuden ja kilpailu-

kyvyn parantamiseen esim. lisäämällä paikallisen sopimisen

mahdollisuuksia.

• Hankintalain kansallisia kynnysarvoja nostetaan. Iso osa

yrityksistä voi jäädä julkisten hankintojen ulkopuolelle.

04 N:o 6 • Elokuu 2011

Kataisen hallituksen ohjel-massa puhutaan uusien työpaikkojen luomisesta

laajasti. Hallituksen tavoitteena on vaalikauden aikana luoda eri tietolähteiden mukaan noin 80 000 uutta työpaikkaa. Var-sinaisia konkreettisia keinoja, joilla uudet työpaikat luodaan, on ohjelmasta kuitenkin vaikea löytää.

Suomessa uudet yksityisen puolen työpaikat ovat viime vuosina lähes kokonaan, 95 %, syntyneet pk-sektorin yrityk-siin. Vastaavasti on viimeisen vuosikymmenen aikana suur-teollisuudesta vähentynyt lähes 50 000 työpaikkaa (TE 13.5.11). Mitään merkkejä siitä, että tämä trendi muuttuisi, ei ole näköpiirissä. Näin ollen halli-tuksen kaavailemista 80 000 työpaikasta noin 75 000 pitäisi syntyä pk-yrityksiin.

Pk-yritykset luovat uusia työ-paikkoja, jos kasvun edellytyk-set ovat kunnossa. Näitä ovat mm. toimivat markkinat, ra-hoituksen saatavuus, alhainen

korkotaso, osaavan työvoiman saatavuus, kannustava ja palkit-seva verotus sekä mahdollisuus tehdä investoinnilla tulosta. Näihin edellytyksiin hallitus voi vaikuttaa kasvua tukevalla elinkeinopolitiikalla. Toisaalta vähäinenkin epävarmuus mark-kinoiden kehittymisestä ja yrit-tämisen toimintaympäristön muutoksista ja sääntelyn li-sääntymisestä saa pk-yrittäjän luopumaan investoinneista ja uusien työpaikkojen luomisesta.

Kun uudet työpaikat synty-vät lähes yksinomaan pk-yrityk-siin, tulee hallituksen kaikessa elinkeinoelämään liittyvässä päätöksenteossaan kuunnella yrittäjiä herkällä korvalla. Työ-markkinoiden kehittämisessä on aika ajanut isojen keskitetty-jen ja jäykkien työmarkkinaso-pimusten ohi.

Julkisuudessa käyty keskus-telu paluusta TUPO-pöytään kuulostaa pk-yrittäjn korvissa paluulta viime vuosituhannel-le. Yritysten tulevaisuutta ei enää rakenneta TUPO-pöydissä,

vaan nyt tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uudenlaisia toimin-tamalleja.

Suomen Yrittäjät on esittä-nyt joukon työelämän joustoon liittyviä asioita, jotka toteutues-saan kannustaisivat pk-yrityk-siä luomaan uusia työpaikkoja. Pk-yrityksissä tarvitaan paikal-

lista sopimista ja joustavuutta työn tekemiseen. Useilla työpai-koilla ja varsinkin uuden tek-nologian kasvuyrityksissä työn tekeminen ei enää välttämättä ole kiinni ajasta tai paikasta. Vanhoilla savupiipputeollisuu-den aikaisilla malleilla ei luoda uusia yrityksiä eikä uusia työ-paikkoja.

Maan hallituksessa on suorat ja ilmeisen toimivat kytkökset työntekijäpuolen etujärjestöi-hin. Siinä mielessä hallituksella pitäisi olla myös kykyä uudistaa työelämän sääntelyä ja joustoja. Eri asia on, löytyykö näistä asi-oista vastaavilta ministereiltä tahtoa lähteä ajamaan uudis-tuksia.

Työelämän uudistuksia kai-vataan kipeästi, koska vaarana on, että pk-sektorin kasvu hii-puu ja uudet työpaikat jäävät syntymättä. Se johtaisi siihen, että nykyistä hyvinvointia pitäi-si entistä enemmän rahoittaa lainoilla. Tämä kehitys olisi to-della tuhoisaa koko kansakun-nan hyvinvoinnille.

Työ vasta alkoi

pääkirjoitus | anssi Kujala, päätoimittaja | 25. elokuuta 2011

Kesäkuussa muodostetun hallituksen ohjelmaa on arvioitu kesän mittaan runsaasti. Niin tehdään tässäkin lehdessä. Kannanotoista on jäänyt vaikutelma, että elinkeinoelämän järjestöjen tärkein tehtävä oli kriti-

soida sisältöä loputtomiin. Kiistatta esimerkiksi yrityksien kasvuun ja työllistämiseen kannusta-minen näyttäytyy heikkona. Aihetta risujen anta-miseen on ollut.

Mutta asenne on osin väärä. Vai-kuttamistyö yrittäjien toiminta- edellytysten puolesta kun ei koskaan voi loppua ohjelman julkistamiseen vaan – kuten aiemminkin on nähty – hallitus-ohjelmat pitää nähdä suuntavii-voina. Lähivuosina punnitaan myös yrittäjäjärjestön kyky tehdä yrittäjyyden puolesta vai-kuttavaa työtä.

Edellisen hallituksen ohjelmassa julistettu tavoite oli tehdä Suo-mesta maailman paras maa yrittää. Kun ei ollut enää eväitä täyttää tuota tavoitetta taan-tuman vuoksi, tavoite unoh-tui. Tältä hallitukselta on lupa odottaa, että samoista syistä ohjelmaa muokataan enemmän yrittäjyyteen kannustavaksi. Epävarma taloudellinen tilanne pakottaa uusiin linjanvetoihin, ja silloin on keskeistä huomata, että uusista yrityksiin syntyneis-tä työpaikoista kolme neljästä on syntynyt pk-yrityksiin. Suo-messa pitää herätä elinkeino-- rakenteen rajuunkin muuttumi-seen ja uskaltaa murtaa esimer-kiksi vanhoja työmarkkinaraken-teita.

Pääministeri Kataisella, valtio-varainministeri Urpilaisella ja hallituksen yritysasiamieheksi

julistautuneella elinkeinoministeri Häkämiehellä on täysi työ luoda ja ylläpitää yrittämiseen kan-nustavaa ilmapiiriä.

Tästä huolimatta loppujen lopuksi yrittäjä itse tietää, uskooko liikeideaansa ja sen menestymis-mahdollisuuksiin. Jos yrittäminen Suomessa olisi ollut vuosikymmenien varrella valtion linjausten varassa, meillä tuskin olisi nyt yli 260 000:ta yritystä.

Joku hallitus ylpeili taannoin luoneensa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja yrityksiin. Tähän sopii hyvin erään yrit-täjän lausahdus: ”ei hallitus tähän maahan ole yhtään uutta työpaikkaa luonut, yrittäjät ovat sen itse tehneet”. Niin se on nytkin. Yrittäjät vastaavat lopul-ta suomalaisten hyvinvoinnista.

Kiitos tekijöille!Olen aloittanut 1.6. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohta- jana ja toimin myös yrittäjä- medioiden vastaavana päätoi-mittajana. Yrittäjäjärjestöllä on pitkä historia, jonka tekemiseen ovat osallistuneet tuhannet yrit-täjät ja järjestömme toimihen-kilöt. Haluan tässä yhteydessä kiittää kahta henkilöä, jotka ovat välittäneet järjestömme viestiä yhteensä yli viisikym-mentä vuotta ja jääneet nyt ansaitulle eläkkeelle. Lehtiem-me päätoimittajina toimineilla Jouko Lantolla ja Harri Aura-molla on ollut 80-luvulta alkaen keskeinen rooli työmme näky-misessä.

Uskon, että iso joukko yrittäjä-järjestön toimijoita yhtyy näke-mykseeni, kun kiitän Harria ja Joukoa. Kiitos.

KirjE | Mikko Simolinna, puheenjohtaja, Suomen yrittäjät

Työtä ja hyvinvointia

KirjE | eero Suutari, kansanedustaja

YLÖsotEttujA

keskustelu

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI

KustantajaSuomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

ToimitusAnssi Kujala, vastaava päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittajaMirka Moilanen, toimittajaRiikka Koskenranta, toimittaja (äitiyslomalla)Raija Lehtonen, taittoAnna Lantee, avustajaetunimi.sukunimi@yrittajat.fip. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999

ISSN 1795-7982Aikakauslehtien Liiton jäsen

IlmoitusmyyntiAlma360/AsiakasmediaPL 356, 00101 Helsinkip. 010 665 2555myynti@alma360.fiwww.alma360.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen YrittäjätPL 999, 00101 Helsinkip. (09) 229 221toimisto@yrittajat.fi

PainoSuomen Lehtiyhtymä OyTuusula

Toimituksellinen aineistoLehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämät-tä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittä-jien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vas-tuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuk-setta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaa-miseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

IlmoitusaineistotPdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso me-diakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSano-mat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen ai-

neistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuoro-kauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Lehti ei vastaa– Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimite-tusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikir-joituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännös-virheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua.– Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistos-ta tai ylivoimaisesta esteestä.– Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedok-sesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. – Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston jul-kaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Ilmestymisaikataulu 2011Numero Ilmestyy Varaukset Aineistot

01/2011 27.01. 18.01. 20.01.

02/2011 24.02. 15.02. 17.02.

03/2011 24.03. 15.03. 17.03.

04/2011 28.04. 14.04. 18.04.

05/2011 26.05. 17.05. 19.05.

06/2011 25.08. 16.08. 18.08.

07/2011 22.09. 13.09. 15.09.

08/2011 27.10. 18.10. 20.10.

09/2011 24.11. 15.11. 17.11.

10/2011 15.12. 07.12. 09.12.

Kataisella, Urpilai-sella ja hallituksen yritysasiamieheksi julistautuneella Häkämiehellä on täysi työ luoda ja ylläpitää yrittämi-seen kannustavaa ilmapiiriä.

EKP:n päätös ostaa Italian ja Espanjan velkakirjoja tuo vain tilapäistä apua. Tilannetta rauhoitetaan painamalla lisää rahaa, mutta seurauksena on kuiten-kin inflaation nousu. Tätä kautta veronmaksajatkin tulevat maksumiehiksi.

ilmarisen johtaja Jaakko Kiander turun Sanomissa

Jos ammattikuljettajien terveysriskit tutkittaisiin ja hoidettaisiin kunnolla, yleinen turvallisuus teillä olisi parempi.

rahtareiden toiminnanjohtaja anna-Kaisa lehtinen lapin Kansassa

Hallituksen täytyy pitää budjettiriihessään pää kylmänä. En muista aikoja, jolloin maailmantalouden tulevaisuusnäkymät olisivat olleet näin epävarmat. Kaikki ainekset paniikkiin ovat olemassa.

SaK:n pääekonomisti olli Koski Helsingin Sanomissa

Suomen kunnat ovat eurooppalaisittain hyvässä jamassa. Kuntaliitoksilla ja kuntien rakenteellisella kehittämisellä on hyvät mahdollisuudet parantaa kuntataloutta.

Kuntarahoituksen hallituksen puheenjohtaja eva liljeblom Kuntalehdessä

Olen ihastunut ajatukseen, jossa neuvottelut käydään korkeasuhdanteen aikana. Neuvotteluilla varaudutaan laskusuhdanteeseen. Näin yt-neuvot-teluista tulisi jatkuva prosessi.

työministeri lauri ihalainen Savon Sanomissa

Joka kolmas lukio on uhattuna hallitusohjelmassa päätettyjen määrärahaleikkausten takia. Suuret lukiot kasvavat ja pienet karsiutuvat. Lukioiden määrärahoja leikataan 32 miljoonaa euroa.

oaJ:n puheenjohtaja olli luukkainen Pohjalaisessa

Nyt ei pidä luoda paniikkimielialaa maailmantalou-teen. Olen optimisti ja korostan tasapainoisen talouden merkitystä. Toivon kansainvälisen talouden kasvavan, vaikka se ei kasvaisikaan niin nopeasti kuin halutaan.

Venäjän pääministeri Vladimir Putini Helsingin Sanomissa

Rangaistukset tai rangaistuksen riski eivät ehkäise rikollista toimintaa niin tehokkaasti kuin rikollisen rahan poisottaminen.

tullin rikostorjuntajohtajan Sami rakshit Savon Sanomissa

Kevään ja kesän aikana odo-tettu talouskasvu jäi to-teutumatta. Vaikka mus-

ta maanantai ei toteutunut, on pelko edelleen taustalla. Euroo- pan ja USA:n velkakriisi vaikut-tavat yksityistalouksien luotta- mukseen, työllisyyden parane-minen on pysähtynyt ja yritys-ten investointihalukkuus jat-kuu tahmeana. On mahdollista, että itseään ruokkiva talous-luottamuksen rapautuminen on jo alkanut.

Itse uskon, että taloutemme ei kaadu, vaikka se horjuu. Opti-mismiin on myös syytä. Näyttää siltä, että Suomen elinkeinoelä-män luottamus tulevaisuuteen on heikentynyt vain hiukan ke-väästä. Suomi on selvinnyt eu-rokriisistä toistaiseksi kuivin jaloin, ja taloustilanteemme on kohtuullisen hyvä. Kansainväli-sen valuuttarahaston IMF:n tut-kimusraportti vahvistaa asian seuraavasti:

1. Suomen talouden toipu-misvauhti vuoden 2008 taantu-masta on euroryhmän paras.

2. Julkisten menojen hallin-non tasossa, rakenteessa ja te-hokkuudessa olemme ykköse-nä.

3. Suomen verotaakka suh-teessa kansantuotteeseen on vain hieman keskitasoa kor-keammalla.

4. Verojen välttelyssä Suomi erottuu edukseen.

5. Työllisyys Suomessa on keskitasoa Euroopassa, mutta naisten osallistuminen työvoi-maan on Euroopan huippua.

6. Ja lopulta – Suomella on velkaa suhteellisen vähän, ta-louskasvu on kelvollista ja bud-jetti tasapainossa.

Juuri nyt meidän täytyy huo-lehtia yritysten kasvumah-dollisuuksista. Vaikka halli-tusohjelma on talouskasvun näkökulmasta vaisu ja siinä ko-rostuu pyrkimys tuloerojen ta-saamiseen kannustavuuden si-jasta, kokonaan ei ole kakkua lakattu kasvattamasta.

Oma puolueeni Kokoomus piti hallitusneuvotteluissa huol-ta siitä, että hallitus sitoutuu edistämään kasvua ja työllisyyt-tä. Työllisyyden edistämisen kannalta on positiivista, että an-siotulovähennystä korotetaan ja ansiotulojen verotusta ei ai-nakaan kiristetä. Muutamia yri-tysten kasvukannustimia säily-tettiin. Esimerkiksi yhteisövero laskee prosenttiyksiköllä, minkä seurauksena osakeyhtiömuo-toisten yrittäjäenemmistön ve-rotus lievästi kevenee. Teollisuu-den kilpailukyvyn turvaamiseksi sovittiin energiaveroleikkurin parantamisesta. Yritysten tutki-mus- ja kehitystoiminnan lisää-

miseksi päätettiin kehittämisen rahoitus säilyttää. Myös yritys-ten kehitysmenojen verovähen-nysoikeutta selvitetään.

Ajan vaatimat työelämän ra-kennemuutokset eivät valitetta-vasti tulleet hallitusohjelmaan. Pois jäivät paikallisten sopimis-mahdollisuuksien lisääminen sekä työnantajariskin kohtuul-listaminen. Työpanoksen li-säämiseen tullaan varmaankin palaamaan, sillä teollisten työ-paikkojen säilyttäminen Suo-

messa vaatii varmasti työmark-kinoiden rakennemuutoksia. Koska uudet työpaikat ovat lä-hes yksinomaan yrittäjien va-rassa, uskon, että hallituskau-den aikana tullaan tekemään myös muutoksia, jotka eivät suoraan ilmene ohjelmasta.

Pohjois-Suomen kasvun ja ke-hityksen kannalta tärkeän kai-vosalan vauhdittamiseksi lisä-tään valtion sijoitustoimintaa. Metsäteollisuuden edistämisek-si hallitusohjelmaan kirjattiin metsäalan strateginen ohjelma, johon toivon panostettavan mo-nipuolisella asiantuntemuksel-la. Myös Pohjois-Suomen luovi-en alojen ja paljon työllistävien palvelualojen vahva kasvupo-tentiaali on hallitusohjelmassa tunnustettu, ja lisärahoitusta kohdennetaan tutkimus- ja ke-hittämistyöhön.

Hallitusohjelmaan kirjattiin myös yksinyrittäjien ja mik-royritysten aseman paranta-minen sekä yrittäjien velkajär-jestelytilanteiden ongelmien selvittäminen. Tällöin vastoin-käymisten jälkeen uuden yritys-toiminnan aloittaminen, työllis-täminen ja siinä menestyminen suotaisiin.

Katseet kannattaa suunna-ta tulevaisuuteen. Vaikk’ onkin tuuli vain yltynyt, itseensä us-kova ei pelkoa tunne ei!

Kas, on taloustuuli vain yltynyt!

KirjOittaja on Kokoo-muksen kansanedustaja Kajaanista. Hän toimii myös Kajaanin yrittäjien puheen-johtajana. ennen kansan-edustajaksi tuloaan hän toimi Sunit oy:n toimitus-johtajana.

MiKKO siMOLinnan mukaan hallituksen tulee kuunnella pk-yrityksiä elin-keinoelämään liiittyvässä päätöksenteossa herkällä korvalla.

05N:o 6 • Elokuu 2011

Edunvalvonta

Harhaanjohtava markkinointi saatava kuriin!

• Luettelo- ja hakemistopalvelubisnes rassaa yrittäjien mieltä ja kukkaroa. Saagalle on saatava stoppi. Uusi hallituskin on luvannut puuttua harhaanjohtavaan toimintaan.

Koskaan ei siis pitäisi maksaa aiheettomana pitämäänsä laskua, koska silloin oravan-pyörä jatkaa pyörimistään.

Janne Makkula

Suomen Yrittäjät pyysi tieto-suojavaltuutetulta kannan-ottoa siihen, onko kahden yrityksen välisen puhelinmyyn-tikeskustelun taltioiminen katsottava henkilötietolain mukaiseksi henkilötietojen käsittelyksi ja onko yrittäjäl-lä oikeus vaatia kuultavaksi myyjäosapuolen tallentama keskustelu.

– Tietosuojavaltuutetun näkemyksen mukaan puhelu-jen taltioiminen on yksi tapa, jolla henkilötietoja voidaan kerätä. Toisin sanoen puhelin-nauhoite on henkilötietolaissa tarkoitettu henkilötieto ja sen käsittelyssä on noudatettava henkilötietolain määräyksiä, Suomen Yrittäjien lakineuvoja Antti Huotilainen kertoo.

Henkilötietolakia sovelle-taan myös yrittäjään. Hen-kilötietolain 26 §:n mukaan jokaisella on salassapitosään-nösten estämättä oikeus tiedon etsimiseksi tarpeelliset seikat ilmoitettuaan saada tietää, mitä häntä koskevia tietoja henkilörekisteriin on talletettu tai ettei rekisterissä ole häntä koskevia tietoja.

– Tietosuojavaltuutetun tulkinnan mukaan henkilötie-tolain säännökset soveltuvat yrittäjään yritysmuodosta riippumatta. Puhelinkeskus-telussa viestinnän osapuolina ovat kuitenkin aina yksittäiset luonnolliset henkilöt, jotka ovat äänensä perusteella yksilöitävissä nauhoitteesta, Huotilainen selvittää.

Henkilötietolain 28.2 §:n

mukaan rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytys-tä varattava rekisteröidylle tilaisuus tutustua lain 26 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin tai annettava tiedot pyydettäessä kirjallisesti.

– Tietosuojavaltuutetun ohjeistuksen mukaan tieto-jen antaminen kirjallisessa muodossa voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että puhelin-keskustelun sisältö kirjoitetaan kokonaisuudessaan paperille rekisterinpitäjän toimesta. Tekstin tulee olla ymmärrettä-vässä muodossa, Antti Huoti-lainen kertoo.

Tietosuojavaltuutetun mu-kaan henkilötietolain nojalla ei kuitenkaan voida edellyttää, että rekisteröidyllä olisi oikeus saada puhelinkeskustelusta sähköinen taltio esimerkiksi cd-levylle talletettuna.

Miten menetellä? Tietoja pyytääkseen rekisteröidyn on tarvittaessa ilmoitettava tarkastuspyyntönsä yhteydessä sellaisia yksilöiviä tietoja, jotka ovat tarpeellisia henkilötieto-jen etsimiseksi.

– Käytännössä tämä tarkoittaa käytyjen puhelui-den ajankohtien yksilöimistä mahdollisimman tarkasti. Henkilötietojen tarkastusta koskeva pyyntö on esitettävä rekisterinpitäjälle omakätisesti allekirjoitetussa asiakirjassa tai henkilökohtaisesti rekiste-rinpitäjän luona, lakineuvoja Huotilainen opastaa.

Tarkastuspyyntöä ei voi tehdä puhelimitse.

Saatko kuunnella nauhoitteen?

Lotta Tammelin, teksti

Yrittäjien puhelimet ovat viime vuosina käyneet kuumana. Langan päässä on milloin mikäkin luet-telofirma, joka kinuaa

yhteystietoja mitä mystisimpiin netin hakemistopalveluihin. Osal-la toimijoista on puhtaat jauhot pussissa, mutta osan toiminta perustuu silkkaan harhaanjohta-miseen.

Toiveita kuitenkin on, että il-miö saataisiin kuriin, sillä uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu, että tuleva hallitus lupaa puuttua vilpilliseen ja harhaanjohtavaan toimintaan elinkeinoelämässä ja arvioida lainsäädännön muutos-tarpeet.

– Mekin Suomen Yrittäjissä pohdimme koko ajan, mikä on se keino, millä tähän ilmiöön voi-daan puuttua. On tärkeää, että hallitusohjelmaan saatiin tämä SY:n tavoitteiden mukainen kirja-us. Yrittäjät ovat tätä kovasti toi-voneet, ja olemme saaneet paljon pyyntöjä, että tehkää jotain. Nämä ovat hitaita prosesseja, mutta nyt meillä on selkeä alku. Siihen pitää tarttua ja viedä se maaliin niin, että jotakin tehdään konkreetti-sesti. Helpotusta tähän järjettö-mään tilanteeseen on saatava, Suomen Yrittäjien lainsäädäntö-asioiden päällikkö Janne Makkula painottaa.

tarkkaan mietittyä toimin-taa. Työnsarkaa asiassa tulee kui-tenkin olemaan, sillä Makkulan mukaan luettelopalveluita koske-vat yhteydenotot ovat viimeisen muutaman vuoden aikana yleis-tyneet SY:n neuvontapuhelimessa jokapäiväisiksi.

– Vielä viisi vuotta sitten on-gelmaa ei näkynyt tässä mittakaa-vassa.

Hyvin tyypillinen Suomen Yrit-täjien neuvontapalveluihin tuleva soitto koskeekin juuri harhaanjoh-tavasti markkinoitua nettiluettelo-palvelua ja sitä, miten tällaisesta sopimuksesta pääsee irti.

– Myös sellaisia tapauksia esiin-tyy, joissa yrittäjä ei ole tilannut mitään mutta saa siitä huolimatta vahvistuksen tehdystä tilauksesta ja laskun, Makkula kertoo.

Janne Makkula arvelee, että ky-seenalaisin keinoin markkinointia harjoittavia luettelopalvelufirmoja on tällä hetkellä kymmeniä. Tark-kaa lukumäärää on kuitenkin vai-kea arvioida.

– Sama yritys voi toimia useilla eri aputoiminimillä. Yhden y-tun-nuksen alla voikin olla kymmeniä aputoiminimiä. Sen vuoksi ulos-päin näyttääkin, että toimijoita on todellista useampia, Makkula kertoo.

– Yhteistä näille yrityksille on kuitenkin se, että toimintapa on mietitty hyvin tarkkaan. Esi-merkiksi yrityksen nimi saattaa muistuttaa jotain jo markkinoilla toimivaa tunnettua ja luotettavaa yritystä. Näin pyritään luomaan luotettava kuva. Lisäksi toimin-taan kuuluu se, että yrittäjiä harhautetaan tarkoituksella teke-mään sellaisia sopimuksia, joita muuten ei tekisi, hän jatkaa.

Valitettavan usein kiireiset

yrittäjät myös menevät epähuo-miossaan halpaan ja lankeavat vilpillisiin markkinointipuheisiin. Kaiken kaikkiaan yrittäjien vahin-got keikkuvat Makkulan mukaan miljoonissa tai jopa kymmenissä miljoonissa euroissa.

– Kymmenet tuhannet yrittäjät kohtaavat harhaanjohtavaa mark-kinointia, SY:n lainsäädäntöasioi-den päällikkö harmittelee.

Perintälaki ja kielto-oikeus. Vyyhti luettelopalvelubisneksen ympärillä kuulostaakin siis melko moniongelmaiselta.

– Juridisesti se ei kuitenkaan sitä ole, mutta aihe tarvitsisi eh-dottomasti selkeämpää sääntelyä ympärilleen. Suomen Yrittäjät onkin alkanut ajaa sääntelyä, joka poistaa ja vähentää tätä harhaan-johtavaa toimintaa. Toiminta, joka perustuu harhaanjohtamiselle, ei ole harmaata taloutta vaan mus-taa. Sellaiseen pitää ehdottomasti puuttua nykyistä tehokkaammin.

Makkulan mukaan asiaa auttai-si muun muassa perintälain uu-distaminen.

– Saatavien perintään liittyvät kysymykset pitää uudistaa. Milloin saatava on sillä tavalla epäselvä ja riitainen, että sitä ei voi enää pe-riä tratalla eli julkisuusuhkaisella maksukehotuksella? Perustellusti riitautetut saatavat kuuluvat tuo-mioistuimen, eivät perintätoimis-ton ratkaisuvaltaan.

– Kenelläkään ei pitäisi myös-kään olla oikeutta olla yhteydessä yrittäjään harhaanjohtamistarkoi-tuksessa. Sellaiset yhteydenotot pitäisi yrittäjänkin pystyä kieltä-mään tehokkaasti. Lainsäädäntö on tällä hetkellä mielestäni tässä kohtaa epäselvä. Pitäisi selkeäm-min todeta yrittäjän kielto-oikeus tällaista ei-toivottua harhaanjoh-tavaa markkinointia kohtaan ja luoda sille kunnolliset oikeussuo-jakeinot. Ratkaisut on pakko löy-tää.

numerot kaupparekisteristä. Tällä hetkellä kuluttajat ovat näis-sä asioissa yrittäjää paremmassa

asemassa: heillä on oma viran-omainen ja selkeä lainsäädäntö.

– Yrittäjät, ja varsinkin toimini-miyrittäjät, putoavat väliin. Heitä ei suojaa kuluttajalainsäädäntö, eikä heillä ole myöskään taloudel-lisia resursseja lähteä asioista rii-telemään. Tällöin seurauksena on helposti se, että 300 euron lasku on helpompi maksaa kuin lähteä riitelemään ja selvittelemään asiaa.

– Tämä taas ruokkii tätä har-haanjohtavaa markkinointitoi-mintaa. Koskaan ei siis pitäisi maksaa aiheettomana pitämäänsä laskua, koska silloin oravanpyörä jatkaa pyörimistään, Makkula pai-nottaa.

Yritysten puhelinnumerot luet-telopalvelufirmat napsivat kaup-parekisteristä.

– Kun yritys perustetaan, se merkitään kaupparekisteriin, jota ylläpitää Patentti- ja rekisterihalli-tus. Näillä hakemistopalveluyrityk-sillä on käsittääkseni sopimukset Kaupparekisterin kanssa siitä, että yritysten tiedot siirtyvät heidän yl-läpitämiin hakemistoihinsa.

– Olisikin hyvä selvittää, olisiko PRH:n mahdollista katkaista täl-lainen sopimus siinä kohtaa, jos huomataan, että toimija ei nouda-ta hyvää liiketapaa markkinoilla.

Ostatko ilmaa? Yrittäjien olisi myös ehkä syytä kyseenalaistaa lukemattomien netistä löytyvien luettelo- ja hakemistopalveluiden hyödyt. Myydäänkö niissä itse asi-assa pelkkää ilmaa?

– Jos yrityksesi tiedot ovat jos-sakin kaksi kuukautta sitten mark-kinoille tulleessa hakupalvelussa kaikkien muiden suomalaisten yritysten tietojen seassa, niin mikä on se lisäarvo, jonka palvelusta saat, Makkula kysyy.

– Jos haluat jonkun yrityksen yhteystiedot, niin etsitkö niitä pal-velusta, josta et ole ikinä kuulut-kaan, hän jatkaa.

Makkula painottaakin, että yrit-täjien olisi syytä suunnitella etu-käteen markkinointitoimiaan ja miettiä tarkkaan, missä palvelussa kannattaa oikeasti olla mukana.

Mulle on kyllä soittanu viisikin päivässä parhaillaan. Lähes päivittäistä.”

Ensin ne kypsytti huijauksia rummuttamalla yrittäjät her-moraunioiksi. Sen jälkeen tuli

markkinoitavaksi puhelinmyyntiesto kypsyneille yrittäjille, joka paljastui sekin huijaukseksi.”

Näitähän riittää ja aina vain käyvät röyhkeämmiksi. Itse jouduin juuri eilen ensimmäistä

kertaa lyömään luurin korvaan, tähän asti on sentään muutamaan ”ein” jälkeen uskottu, mutta tämä vain jatkoi myynti-puhetta.”

Sitkein ei uskonut, vaikka viidesti kieltäydyin. Laskin sille itselleenkin ihan ääneen, että

”Huomasitkos ollenkaan? Kieltäydyin jo tarjoamastasi palvelusta näissä ja näissä kohdissa.” Oli vähän liian tylyä läiskätä luuri korvaan, mutta loppuviimein jou-duin siihen turvautumaan.”

Neuvon aina asiakkaitani kier- tämään hakemistopalvelut kaukaa. Analogiaksi soveltuu

mainostaminen haisevan roskapöntön kyljessä. Itse hain puhelinmyyja.info -sivustolta listan puhelinmyyjien nume-roista ja nautin mielenrauhasta saa-dessani katkaista myyntipuhelut niihin vastaamatta.”

””

Suomen Yrittäjien Facebook-sivulla kommentoitua

””

”

raivOstuttaaKO PuHELiMEn Pirinä? Hallitus on luvannut laittaa harhaanjohtavan

markkinoinnin kuriin.

FUTU

REIM

AGEB

ANK

06 N:o 6 • Elokuu 2011

Häkämies lupautuu yrittäjien äänitorveksi

ELinKEinOMinistEri Jyri Häkämiehen mukaan kuntien palvelurakenneuudistuksessa on päästävä eteenpäin nykyisestä juupas eipäs -väittelystä. Hyvät toimintamallit ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

Päättäjä Puntarissa | Sarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

• Elinkeinoministeri Jyri Häkämies lupaa tehdä pk-yritysten eteen tiukasti töitä.

Lainsäädännön yritys-vaikutusten arviointia on tehty jo vuosia, mutta minä aion viedä sitä entistä enemmän käy-tännön tasolle ja myös TEM:n ulkopuolisiin ministeriöihin.

Jyri Häkämies

jyri Häkämiesikä: 49 v.

Koulutus: valtiotieteen maisteri

työura: elinkeinoministeri 2011—, puolustusministeri 2007—2011, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheen-johtaja 2006 —2007, vara-puheenjohtaja 2003—2006, kansanedustaja 1999—, yleis-radio Oy:n hallintoneuvosto 1999—2006, Kymenlaakson kauppakamarin toimitus-johtaja 1994—2003, Kotkan kaupunginvaltuusto 2005—, Kymenlaakson Liiton maa-kuntavaltuuston puheen- johtaja 2005 —2009

Perhe: puoliso, kaksi lasta

Harrastukset: liikunta, luke-minen

Timo Sormunen, tekstiPekka Sipola, kuva

Kesälomiltaan työn ääreen pa-laavan hallituksen suhdanne-taivaalle on elokuun aikana kertynyt sen verran massiivisia pilviä, että hallitusohjelmaan vielä alkukesällä kirjattuja opti-

mistisia odotuksia joudutaan melkoisella varmuudella rukkaamaan heti tuoreeltaan tulevassa budjettiriihessä.

Tämän tunnustaa myös elinkeinominis-teri Jyri Häkämies (kok), vaikka kieli pysyy tulevien täsmennysten osalta varsin tarkas-ti keskellä suuta.

Yksi asia on kuitenkin miehen mukaan varmaa: pk-yritysten ja potentiaalisten kas-vajien eteen on nyt tehtävä entistä tiukem-min töitä, ja niitä on tuettava tarvittaessa nopeilla, taannoisten suhdannelainojen kal-taisilla päätöksillä.

– Suomi selvisi edellisestä suhdanne-kuopasta nimenomaan pk-kentän vahvojen taseiden ja työllistämiskyvyn ansiosta. Tois-ta peräkkäistä iskua ei sekään välttämättä enää kestä, ja siksi vientiin suuntaavien kas-vajien mutta myös sitä ensimmäistä työnte-kijäänsä palkkaavien pk-yritysten kasvua on tuettava, Häkämies linjaa.

Aiemmin kesällä julkaistussa lehtihaas-tattelussa hän ilmoittautuikin pk-yrittäjien asiamieheksi. Häkämies itse kuvaa titteliä lähinnä viestinviejän ja koordinaattorin työksi, jolla pk-näkökulmaa viedään lakien valmistelutyöhön mahdollisimman monel-la eri hallinnonalalla.

– Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointia on tehty jo vuosia, mutta minä aion viedä sitä entistä enemmän käytän-nön tasolle ja myös TEM:n ulkopuolisiin ministeriöihin. Yrittäjiä koskevaa lainsää-däntöä tehdään jatkuvasti esimerkiksi opetusministeriössä, sosiaali- ja terveysmi-nisteriössä, valtiovarainministeriössä sekä

liikenne- ja viestintäministeriössä. Tavoit-teena on, että pystyisimme arvioimaan yri-tysten näkökulmasta plussat ja miinukset myös heidän lakihankkeisiinsa, Häkämies tiivistää.

uutta potkua palvelurakenneremont-tiin. Toinen iso asia, jota Häkämies aikoo ”pökkiä eteenpäin”, kuten ministeri asian ilmaisee, on kuntien palvelurakenneuudis-tus. Paljon porua matkan varrella nostat-tanut hanke oli työsarkana jo edellisellä hallituksella, joka selvitytti vyyhteä useam-massakin ministeriössä ja työryhmässä.

Käytännön toteutus jäi kuitenkin moni-en mielestä puolitiehen ja lopputulos vil-laiseksi. Tätä mieltä on ollut myös SY, joka odottaa uudelta hallitukselta kohtuullisen nopeaa ja selkeää raamitusta siitä, millaiset palvelustrategiat kuntien tulee tehdä. Muu-tosmoottoreina voisivat olla isot kaupungit, mutta mukaan pilotointiin pitäisi saada varsin nopeasti myös muita rakennemuu-toskuntia.

Häkämiehen mielestä villakoiran ydin löytyy pilottiohjelmien sijaan eri toimijoi-den ja valtionhallinnon nykyistä parem-

masta yhteistyöstä. Sitä hän aikoo edistää jo aiemmin esittelemällään asiamiesmallil-la myös elinkeinoelämän ja kuntasektorin järjestöjen suuntaan.

– Kaikkein tärkeintä on päästä eteenpäin nykyisestä juupas eipäs -väittelystä. Julki-sen puolen rinnalle tarvitaan yksityisiä pal-veluntuottajia, mutta heitä on kohdeltava tasapuolisesti. Nyt tuntuu siltä, että yksi-tyinen puoli on otsikoissa lähinnä epäon-nistumistensa takia. Hyvät käytännöt ja toi-mintamallit ovat jääneet vähälle huomiolle, Häkämies harmittelee.

Samalla hän korostaa esimerkiksi palve-lusetelin osoittautuneen monessa kunnas-sa hyväksi toimintamalliksi.

– Se antaa asiakkaalle mahdollisuuden valita, mistä hän palvelut hankkii, ja tällä tiellä pitää jatkaa. Viime kädessä päätösval-lan pitää olla asiakkaalla. Se pakottaa kaikki skarppaamaan, elinkeinoministeri muistut-taa.

Pääomapula piinaa pk-kenttää. Sumui-sen suhdannetilanteen lisäksi Häkämiestä huolettaa kasvuyritysten rahoitus. Koti-maisten bisnesenkeleiden kukkaronnyörit ovat entistä kireämmällä ja avuksi kaivat-taisiin kipeästi myös uilkomaista pääomaa. Asiaan otti kesällä kantaa myös SY:n pu-heenjohtaja Mikko Simolinna.

Kaiken kukkuraksi kotoinen pörssikin ki-tuu uusien tulokkaiden puutteessa.

– Ruotsissa suunta on päinvastainen. Siellä uusia listayhtiöitä tulee tasaista tah-tia, Häkämies huokaa.

Kasvurohdoiksi on esitetty mm. t & k -investointien verovähennysoikeutta sekä bisnesenkeleiden verohelpotuksia, mikäli nämä sijoittavat voittojaan edelleen koti-maiselle pk-kentälle.

– Pääomapulaan ja kasvukannusteisiin on löydettävä nopeasti ratkaisuja myös edessä olevia sukupolvenvaihdoksia aja-

tellen. Niissä tahti kiihtyy jatkuvasti, eikä meillä tosiaankaan ole varaa menettää potentiaalisia työllistäjiä, Häkämies pai-nottaa.

Samalla hän uskoo, että nimenomaan pk-kentän työllistämispotentiaali muok-

kaa kirjavan hallituskoalition vasemman laidan asenteita yrittäjyydelle suotuisam-maksi ja miettimään keinoja, joilla niiden työllistämiskynnystä saataisiin matalam-maksi.

– Itse näen esimerkiksi oppisopimuskou-

lutuksessa paljon mahdollisuuksia, joilla pienyritykset voisivat palkata ensimmäiset työntekijänsä ja päästä eteenpäin ilman kohtuuttomia rekrytointiriskejä. Nuoret syrjäytyjät on saatava kiireesti kiinni työ-elämään, elinkeinoministeri toteaa.

HAEMME SINULLE VAIKKA AUTOJEN OMISTAJATIEDOT.PUHELUSI 020202 PALVELUUN TUKEE SUOMEN YRITTÄJIEN EDUNVALVONTATYÖTÄ. HINTATIEDOT ILMAISEKSI NUMEROSTA 0800 11 02 02 02 TAI WWW.FONECTA.COM

Yrittaja_sanomat_02-landia380x255mm_elokuu.indd 1 19.8.2011 12.24

07N:o 6 • Elokuu 2011

Kaikki päättyy aikanaan, niin kesäkin.

Yhden laskutavan mukaan kesä päättyy siihen hetkeen, kun kesäloma loppuu. Jos näin on, niin kansanedustajien kesä kestää aina 6:nteen syyskuuta. Silloin eduskun-ta kokoontuu syyskauden ensimmäiseen

täysistuntoon. Tosiasiassa poliittinen syksy käynnistyy vakiintu-

neen tavan mukaan eduskuntaryhmien elokuisilla kesäkokouksilla. Myös hallituksen budjettivalmistelut ovat yhtä varma syksyn merkki, kuin muuttoporukoita talojen harjoille kokoavat linnut.

•••Eduskunta oli vaalien jälkeen tyhjäkäynnillä. Vuoden 2011 valtiopäivien avajaisten jälkeen 28. huhtikuuta jäätiin odottelemaan jotain tapahtuvaksi. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut vielä pitkään aikaan. Hallitus-neuvottelut junnasivat aina juhannuksen tietämille.

Uusilla kansanedustajilla oli sentään jotakin puuhaa. He tutustuivat komeaan työpaikkaansa ja osallistuivat perehdytyskoulutukseen eduskunnan asiantuntevien virkamiesten johdolla.

Aika moni osallistui, sillä uusia kansanedustajia pääsi kansaa edustamaan peräti 84. Tosin yhdeksän heistä oli joskus aikaisemmin toiminut kansanedusta-jana. Talon systeemit olivat kuitenkin heidän aikaisem-mista ajoistaan sen verran muuttuneet, että perehdyt-täminen oli paikallaan.

•••Eduskunnassa tapahtui paljon kyllä kesälläkin, mutta pääasiassa remonttityömaalla. Eduskunta on valtakun-nan suurin korjausrakennustyömaa.

Siitä kun eduskunnan ikäpuhemies Kauko Tuupai-nen (ps.) avasi vuoden 2011 valtiopäivien ensimmäisen täysistunnon siihen, kun eduskunta lähetettiin kesä-tauolle heinäkuun alussa, kaikkiaan 26 täysistunnossa kului aikaa 42 tuntia.

Uusi eduskunta sai käsiteltäväkseen kaikkiaan 11 hal-lituksen esitystä. Kahdeksan niistä ehdittiin käsitellä.

Hallituksen esitykset olivat enimmäkseen pieniä kii-reellisiä lainsäädäntöhankkeita. Isompia asioita olivat lisätalousarvio ja hallituksen tiedonanto Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmasta.

Eduskunta pääsi päättämään myös Portugalin tuki-paketista, joka hyväksyttiin äänestyksen jälkeen.

Perehdyttämiskoulutuksesta huolimatta jokunen perussuomalaisten kansanedustaja sähläsi äänestys-nappien kanssa ja tuli tarkoittamattaan kannattaneek-si hallituksen esitystä ja tukipakettia.

•••Eduskunta pääsee tositoimiin vasta kesätauon jälkeen. Heti alkuun syliin tulee Kreikan uusi apupaketti. Mah-dollisesti myös muista kriisimaiden tukitoimista ehdi-tään EU-tasolla sopia ennen kuin kesätauko päättyy.

Hallituksen päätökset eivät riitä, sillä ainoana EU-maana Suomi käsittelee jokaisen lisävaltuuden parlamentissa.

•••Eduskunta saa eteensä hallituksen esityksen ensi vuoden valtion talousarvioksi vasta lokakuun alussa, melkein kuukautta myöhemmin kuin on ollut tähän asti tapana. Samaan syssyyn käsittelyyn tulee hallituk-sen käsitys vuosien 2013 2015 menokehyksistä.

Budjettivalmistelujen viivästyminen johtuu siitä, että eduskuntavaaleja siirrettiin kuukautta myöhem-mäksi. Myös hallitusneuvottelujen venyminen aiheutti lisäviivästymistä. Virkamiesten oli paha ryhtyä kyhää-mään budjettipohjia, kun ei ollut tietoa, mitä Säätyta-lolla sovitaan valtion tuloista ja menoista.

•••Hallituksen budjettiesityksen repostelu on eduskun-nan syysistuntokauden pääurakka. Budjettimietinnön laativan valtiovarainvaliokunnan ja sen kahdeksan alajaoston lisäksi budjettiesitystä jauhetaan eduskun-nan 13:sta erityisvaliokunnassa.

Lisäksi perustuslakivaliokuntaa työllistetään lukui-silla valtiokuntien ja jaostojen lausuntopyynnöillä.

Satojen asiantuntijakuulemisten ja lukemattomien valiokuntaistuntojen jälkeen eduskunta tekee lopul-liseen budjettiin muutokset, jotka edustavat noin promillea budjetin loppusummasta.

Monet ovat vaatineet eduskunnan budjettikäsittelyn rationalisoimista. Saa nähdä tapahtuuko sellaista nyt, kun aikaa budjettiesityksen eduskuntakäsittelyyn jää kuukausi tavanomaista vähemmän.

Edunvalvontapäättäjät Yrittävät

Eduskunta tyhjäkäynnillä

Yksilöllinen sopiminen lisää työtyytyväisyyttä

KUN TAIKINAALKOI VAIVATA

LEIPURIA.Jauhopölylle altistuminen pakotti Markun ammatinvaihtoon. Onneksi lakisää-teinen tapaturmavakuutus korvasi kuntoutuksen ja uudelleenkoulutuksen. Vaikka laki määrittelee tarkkaan vakuutuksen sisällön, ei ole samantekevää mistä sen hankit. Ifin asiantuntijatiimi otti heti Markun tilanteesta kokonais-vastuun, jolloin hänen suuri elämänmuutoksensa toteutui suunnitellusti. Mielestämme tämä on korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

LUE LISÄÄ YRITYKSEN HENKILÖVAKUUTUKSISTA If.fI/VAKUUTAHENKILOSTO TAI SOITA 010 19 15 00

if.fi/vakuutahenkilosto 010 19 15 00

Yrittäjänaiset tyytyväisiä hallituksen kirjaukseenYrittäjänaisten Keskusliitto on tyytyväinen siihen, että työnantajien maksettavaksi lankeavien perhevapaakulujen korvaaminen on edes kirjattu uuteen hallitusohjelmaan.

Yrittäjänaisten puheenjoh-taja Kaarina Jokinen toivoo, että kolmas kerta toden sanoo, sillä perhevapaakulujen tasaaminen on ollut mukana myös kahdessa edellisessä hallitusohjelmassa. Jokinen muistuttaa, ettei nyt puhuta mistään lillukanvarsista, sillä äidin työnantajat subventoivat vuosittain valtiota 720 miljoo-nan euron potilla.

– Yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa, Jokinen sanoo.

Mirka Moilanen, teksti

Suomen Yrittäjien työoloja ja pai-kallista sopimista koskevan selvi-tyksen mukaan työntekijät ovat työsuhteisiinsa tyytyväisempiä niissä pienissä yrityksissä, joissa työehdoista sovitaan yksilöllises-ti. Suomen Yrittäjien tuore Pk-yritys – hyvä työnantaja -selvitys perustuu työ- ja elinkeinoministe-riön vuoden 2010 työolobaromet-rin tietoihin.

Tämä yritysten kokoluokit-tainen tarkastelu kertoo työnte-kijöiden olevan työsuhteidensa keskeisiin ehtoihin tyytyväisim-piä niissä pienissä yrityksissä, joissa työehdoista sovitaan yksi-löllisesti työnantajan ja työnteki-jän välillä.

Selvityksestä käy ilmi, että yksilöllisesti näistä työsuhteen

ehdoista sovitaan tyypillisimmin alle 10 hengen mikroyrityksissä. Suomen Yrittäjien lainopillisen asiamiehen Lauri Raution mu-kaan juuri mikroyritysten työn-tekijät ovat vastausten perus-teella kaikkein tyytyväisimpiä työaikoihinsa sekä palkkoihinsa. Lisäksi työntekijät ovat mikroyri-tyksissä tyytyväisimpiä työnte-kijöiden ja työnjohdon välisiin suhteisiin.

työntekijät tyytyväisimpiä pienissä yrityksissä. Selvityk- sen perusteella yksilöllinen, suo-raan työntekijän ja yrityksen välillä tapahtuva työsuhteen eh-tojen muutoksista sopiminen on selvästi yleisintä kaikkein pienim-missä yrityksissä. Tämä ei ole yl-lättävää, Lauri Rautio arvioi. yKsiLöLLinEn sopiminen tuottaa tyytyväisiä työntekijöitä.

FUTU

REIM

AGEB

ANK

– Kiinnostavaa sen sijaan on, että työntekijöiden tyytyväisyys työtahtiinsa sekä palkkauksensa oikeudenmukaisuuteen, kilpai-lukykyisyyteen ja kannustavuu-teen on juuri näissä yrityksissä kaikkein korkeinta. Yksilöllinen sopiminen vaikuttaa tuottavan työsuhteensa ehtoihin tyytyväisiä työntekijöitä, Rautio toteaa.

Aikaisempien vuosien tapaan pienempien yritysten työnteki-jät luottavat muita enemmän työpaikkansa säilymiseen. Pie-nimmissä yrityksissä töiden koetaan myös olevan paremmin organisoituja. Nämä tulokset on Suomen Yrittäjien mielestä syy-tä ottaa huomioon pohdittaessa niin tuottavuuden parantamisen keinoja kuin kehitettäessä työnte-kijöiden työmotivaatiota ja työssä jaksamista.

08 N:o 6 • Elokuu 2011

Talouskriisi on pitkittynyt ja paisunut. EU joutuu kamppailemaan akuutin kriisin hillitsemiseksi ja hallitsemiseksi, eikä tilanne ei juuri näytä olevan helpottumassa.

Kriisistä selviämisen ohella on välttämätöntä pystyä luomaan edellytyksiä kasvuun. Yhtälö

on vaikea, mutta meneillään oleva murros on kuitenkin hyödynnettävissä yrittäjyyden vahvistamiseksi. Kriisitie-toisuuden lisääntyessä perusasiat pääsevät oikeuksiinsa. Yrittäjyys kantaa, kun hauraammat rakenteet pettävät.

Euroopan ilmapiiri on otollinen yrittäjyydelle. Kansa-laisten ja päättäjien sympatiat ovat pienten yrittäjien ja luotettavien työllistäjien puolella. Yrittäjähengessä on sitä, mitä koko Eurooppa nyt eniten kaipaa. On oltava rohkea ja uudistushaluinen, on oltava sitkeä ja määrätietoinen, on oltava nopea ja joustava.

Juuri nyt onkin helppo osua tilaisuuksiin, joissa hehkute-taan yrittäjyyden, perheyritysten ja pk-sektorin merkitystä. Kyse ei nähdäkseni ole pelkästä sanahelinästä. Meneillään on vakavia yrityksiä muun muassa sisämarkkinoiden

uudistamiseksi, julkisten hankintojen markkinoiden tehostamiseksi ja inno-vaatioiden edistämiseksi. Yrittäjyyden vahvistaminen ja pk-yritysten toiminta-edellytysten parantaminen lukeutuvat itseoikeutetusti kaikkien hankkeiden avain-tavoitteisiin. Se on hyvä alku.

Siitä emme pääse mihinkään, että käsitykset yrittäjyy-destä ovat edelleen tuskallisen pinnallisia. Pk-yritysten toi-mintaympäristön parantamisesta on tullut suosittu selitys miltei mille tahansa politiikkaehdotuksille. Asiat näyttävät taipuvan melkoisille mutkille, kun päättäjät miettivät pk-yritysten parasta.

Esimerkiksi keskustelun monimuotoisuudesta kelpaa julkisten hankintojen uudistaminen. Yksi koko uudistuk-sen perustavaa laatua oleva osakysymys on hankinta-säännösten kynnysarvojen taso. Siis kysymys siitä, minkä arvoisiin hankintoihin direktiivisäännöksiä sovelletaan ja minkä arvoisiin ei. Pk-yritysten tarpeilla perustellaan täysin vastakkaisia näkemyksiä: Yksi vaatii direktiiveihin kirjat-tujen kynnysarvojen nostamista, koska jäykän sääntelyn purkaminen tekisi pk-yritysten elämän helpommaksi. Toinen sanoo, että kynnysarvojen nostaminen vähentää läpinäkyvyyttä ja kilpailua sekä syrjii pk-yrityksiä ja suosii suuryrityksiä.

Kuvattu esimerkki panee kysymään, miten tämä murros on hyödynnettävissä tehokkaimmin? Politiikkahan on oikeansuuntaista. Työkalut politiikan toteuttamiseksikin ovat olemassa. Nyt tarvitaan syvällisempää pureutumista yrittäjyyden logiikkaan ja rakenteisiin. Yrittäjyyden ilmiöt on tunnettava läpikotaisin, jotta yrittämisen edistäminen, vahvistaminen ja parantaminen osuvat maaliin. Näissä tal-koissa yrittäjien edustajien rooli on iso ja vastuu painava.

•••Puolen promillen massa Helsinki City Marathon jää minulta tänä vuonna väliin. Vähän tuntuu haikealta, koska olin ehtinyt osallistua mara-toniin Helsingissä neljänä perättäisenä kesänä.

Elokuussa juostava maraton toimii hyvin, kun noudate-taan suomalaista vuosirytmiä. Kesälomalla treenaamalla ehtii hivenen paikata sitä, mikä jää keväällä vajaaksi. Kisan jälkeen voi ottaa syksyllä vähän iisimmin. Talvella voi suorastaan laiskotella, jos ei viitsi juosta pimeissä sohjokeleissä. Keväällä on taas aika ravistautua hereille ja alkaa lampsia kohti seuraavaa maratonia. Yksinkertaista ja helppoa, ilmainen maratonkoulu.

Helsingin hyvätunnelmainen, hieno tapahtuma väistyy tällä kertaa Brysselin maratonin hyväksi. Miksi ihmeessä? Siksi, että on ainakin melkein kansalaisvelvollisuus osallis-tua vähintään kerran kotikylän kisoihin.

Ehdin kyllä jo hymähdellä, kun selvitin maratonin osallistujamäärää. Nettisivujen mukaan tapahtumaan osallistui viime vuonna ennätykselliset yli 10 000 juoksijaa. Tuloslista paljasti pikkuruisen vääristelyn: 8 000 juoksijaa osallistui lasten juoksuun, naisten juoksuun, minimarato-nille tai puolimaratonille. Vain 2 000 juoksijaa osallistuu maratonille.

Erotunko helpommin massasta, kun kokonaismassaa on vähemmän? Painaako puolen promillen massajuoksija paljon vai vähän?

taloustErvEisiä BrYssEListä | antti neimala

EU totisen paikan edessä – yrittäjyydellä ulos kriisistä

Asiat näyttävät taipuvan melkoisille mutkille, kun päät-täjät miettivät pk-yritysten parasta.

lisää eu-asiaa ja eu-edustaja antti neimalan blogikirjoituksia: www.yrittajat.fi/eu-tietopaketti

Yrittäminen on kiva laji – vastuu, vapaus ja luovuus samassa paketissa.Jäsenenä käytössäni ovat jatkuvasti laajat neuvontapalvelut, tiedotuspalvelut, jäsenedut ja laaja yhteistyöverkosto. Jäsenyys tarkoittaa minulle myös toisten yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden tapaamista. Suosittelen jäsenyyttä myös sinulle.

Valokuvaaja Sini PennanenSininen Kuva, Sipoo

YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA

Yhdenkertainen osinkoverotus kannustaa yrittäjyyteen

• Yrittäjien kannalta on hyvä, että uusi hallitus ei toteuta liian riskialttiita ja yrittäjyyden kannustavuutta heikentäviä osinkoveromuutoksia.

Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Jyrki Mäkysen mielestä verojärjestelmän tulee tukea yrityksen kykyä ja halua kehittää ja laajentaa liiketoimintaa ja näin ollen lisätä yrityksen työllistämistarvetta. Yhteen kertaan verotetun osingon ylärajan laskeminen 60 000 euroon kuitenkin kiristää Mäkysen mukaan yhteis-kunnan kipeästi kaipaamien kasvuyrittäjen verotusta.

– Jos verojärjestelmän kannustavuus leikkaa omistajayrittäjän halua toiminnan kehittä-miseen ja riskin ottamiseen, ovat verotuksen dynamiikka-vaikutukset merkittävät, Mäkynen sanoo.

yHDEnKErtaisEn osinkoveron säilyminen palvelee yrittäjiä. yhteiskunta voikin vaikuttaa yrittäjyyden kehitykseen verotuksella niin positiivisesti kuin negatii-visestikin.

Uusi järjestelmä kiristää kasvuyritysten verotusta

Tämä ei nyt oikein hyvältä kannus-teelta tunnu.

Jyrki Mäkynen

Verotuksen painopisteen siirtämisellä olisi voinut olla arvaamattomia vaikutuksia yritysten kestä-vyyteen.

anna lundén

Kasvuun kannustaminen kaukana. Mä-kynen muistuttaa, että juuri ne yrittäjät ja yritykset, joita osingon ylärajan laskeminen 60 000 euroon koskee, ovat usein kovasti kaivattuja kasvuun ja kansainvälistymiseen aktiivisesti pyrkiviä.

– Juuri näiden yritysten merkitys on laajem-pi, kuin vain oman yrityksen suorat vaikutuk-set, kun alihankkijoiden ja yhteistyökumppanei-den kautta vaikutukset ulottuvat laajemmalle.

Uudessa järjestelmässä näille yrityksille samansuuruisen osingon nostaminen kuin ai-emmin tarkoittaa Mäkysen mukaan verotuksen kiristymistä noin 7 000 eurolla.

– Tämä ei nyt oikein hyvältä kannusteelta tunnu, Mäkynen päivittelee.

raja pois kokonaan! Niin sanotun kateus- rajan laskemista on Mäkysen mukaan perusteltu oikeudenmukaisuudella.

– Kovin on kapea katsonta, jos oikeudenmu-kainen verotus on vain tietystä euromäärästä maksettava veroprosentti, Mäkynen toteaa.

– Mielestäni oikeampi toimenpide viestiksi yhteiskunnan tavoittelemalle toiminnalle olisi ollut yhteen kertaan verotetun rajan laskemisen sijaan poistaa kyseenomainen raja kokonaan, hän jatkaa.

Mirka Moilanen, teksti

Hallitus sopi uudessa hallitusohjelmassaan, että yritysverotuksen rakennetta ei muute- ta. Tämä merkitsee, että pk-yritysten osin-

kojen yhdenkertainen verotus säi-lyy edelleen osakeyhtiöiden vero-tuksen pääsääntönä.

Yritysten kasvun näkökulmasta ratkaisua tosin heikentää Suomen Yrittäjien johtaja Anna Lundénin mukaan kertaalleen verotetun osin-gon enimmäismäärän lasku 60 000 euroon, samoin pääomaverokan-nan nousu.

– Vaikka nämä kiristykset kos-kevat lukumääräisesti pienehköä yrittäjäjoukkoa, tällaiset yrittäjät ovat yleensä merkittäviä työllistä-jiä ja kasvuyrityksiä, jollaisia myös Suomessa tarvitaan, Anna Lundén toteaa.

Koska yhteisöverokanta kuiten-kin samalla alenee 25 prosenttiin, hallitusohjelma merkitsee kokonai-suutena osakeyhtiömuotoisten pk-yrittäjien enemmistön verotuksen lievää keventymistä.

– Kannustava ja riskinottoon pal-kitseva verojärjestelmä onnistuttiin siksi pääosin säilyttämään, Lundén kiittelee.

Kahdenkertainen verotus olisi rankaissut pk-yrityksiä. Jyrki Kataisen asettama verotyöryhmä esitti viime hallituskaudella jul-kaistuissa selvityksissä, että pk-yritysten osinkoverotuksen lasken-taperusteet olisi korvattu uudella niin sanotulla normaalituottokä-sitteellä.

Tämä olisi Anna Lundénin mu-kaan merkinnyt käytännössä pa-luuta osinkojen kahdenkertaiseen verotukseen, sillä osakeyhtiöiden yhteen kertaan verotettua tuottoa olisi leikattu merkittävästi.

Vastoin pahimpia uhkakuvia yrit-täjien osinkoverotuksen rakenne säilyy kuitenkin entisellään.

– Jos pääomien sijoittamiselle omaan yritystoimintaan ei ole kan-nustimia, kasvaviin ja riskipitoisiin yrityksiin ei kannata panostaa, Lun-dén sanoo.

Anna Lundénin mukaan yhden-kertaisen osinkoverotuksen yhdek-sän prosentin tuottoaste huomioi kohtuullisella tavalla yrittäjyyden kannustavuuden ja yrittäjäriskin, kun osinkojen yhteen kertaan vero-tetun tuoton määrä lasketaan kerto-malla osakeyhtiöön kertyneet varat tällä tuottoasteella.

– Yrityksiin on kannattanut pa-

nostaa omaa pääomaa sekä kerryt-tää kasvuun ja työllistämiseen tar-vittavia puskureita. Osinkoverotus on siksi suosinut toiminnan pitkä-jänteistä kehittämistä ja yritysten oman pääoman vahvistamista, Lun-dén toteaa.

Paluu kahdenkertaiseen vero-tukseen olisi Lundénin mukaan päinvastoin rankaissut pk-yrityksiä erityisesti oman pääoman käytöstä ja suosinut siksi velkarahoitusta. Tämä ei olisi ollut kasvun, työllisyy-den ja yrittäjyyden kannalta järke-vää.

– Tällaisella verotuksen painopis-teen siirtämisellä olisi voinut olla ar-vaamattomia vaikutuksia yritysten kestävyyteen, Lundén jatkaa.

yhteiskunta vaikuttaa yrittä- jyyteen verotuksella. Lundénin mukaan yrittäjien oli vaikea tunnis-taa kaikkia niitä heikkouksia, joita

verojärjestelmässä nähtiin viime hallituskauden verokeskusteluissa, sillä yritysten taseet ja investointi-toiminta ovat tilastojen valossa ol-leet varsin terveitä. Alle 50 henkeä työllistäviin yrityksiin syntyi vuosi-na 2001 – 2008 yli 75 000 uutta työ-paikkaa, mikä oli yli puolet kaikista yksityisen sektorin kokopäiväisistä työpaikoista.

– Yhteiskunta voi vaikuttaa yrit-täjyyteen verotuksella. Tärkeä kysy-mys verovalintoja tehtäessä on se,

minkälaista dynamiikkaa muutok-set tuovat koko talouteen ja miten talouskasvua parhaiten edistetään, Lundén sanoo.

Lundén muistuttaa, että koska pelkillä veronkorotuksilla ei voida turvata yhteiskunnan rahoitus-pohjaa, ovat yrittäjyys, työllisyys ja kasvu ratkaisevia. Tämän vuok-si myös verotuksessa on edelleen tarvetta liikkua pikemminkin kan-nustavampaan kuin kiristävään suuntaan.

RODEO

yhdenkertaisen osinkoverotuksen yhdeksän prosentin tuottoaste huomioi kohtuulli-sella tavalla yrittäjyyden kannustavuuden ja yrit-täjäriskin, kun osinkojen yhteen kertaan verotetun tuoton määrä lasketaan kertomalla osakeyhtiöön kertyneet varat tällä tuottoasteella.

09N:o 6 • Elokuu 2011

talous

Tarkista rakentamisen alv-muutokset

KirjOittaja Katariina Sor-vanto työskentelee arvonlisä-veroasiantuntijana KPMg:llä. Katariina Sorvannon ja Hanna Huhtalan yhdessä kirjoittama kirja ”rakentamisen käännetty arvonlisävero käytännössä” ilmestyy syksyllä.

Uutta ratkaisukäytäntöä on jo syntynyt Verohallinnon kirjal-lisissa ohjauksissa ja ennakko-ratkaisuissa. Moni asiakas on saanut hyvinkin yksityiskohtai-sia ohjeita. Vaikka yksittäisen yrityksen saamat ohjeet eivät sellaisenaan sido muita, ne kui-tenkin kertovat Verohallinnon

yleisestä linjasta ja virkailijoi-den ja ajattelutavasta.

Esimerkki: Kiinteistön ja sii-hen kohdistuvan rakentamisen määritelmiä on tarkennettu monissa ohjauksissa. Jos työ ei kohdistu kiinteistöön, vaan on vaikkapa irtaimen kiviaineksen

murskaamista, siihen ei sovelle-ta rakentamisen käännettyä ar-vonlisäverotusta. Toisaalta, jos tällainen työ on osa laajempaa, kerralla myytävää rakentamis-palvelua, käännetty verovelvol-lisuus todennäköisesti soveltuu koko myyntiin eli silloin myös kivenmurskaukseen.

1.4.2011 voimaan tullut raken-tamispalvelujen käännetty ar-vonlisäverotus on vaikuttanut moneen muuhunkin kuin var-sinaiseen rakennusyritykseen. Tietoa lakimuutoksen sovelta-misesta tulee koko ajan lisää, ja siksi keväällä hankitut opit eivät välttämättä enää riitä.

Mistä on kyse? Rakentamis-palveluiden käännetty arvon-lisäverotus tarkoittaa, että aliurakoitsija ei suorita myyn-neistään arvonlisäveroa vaan veron suorittaa palvelun osta-ja. Tämä käännetty verovelvol-lisuus on pakollista, kun sekä palvelu että ostaja täyttävät so-veltamisen edellytykset. Myyjän toimialalla ei ole merkitystä,

vaan vain myyjän myymällä yk-sittäisellä palvelulla.

On tärkeää, että kaikki raken-tamisen – ja myös esimerkiksi henkilöstönvuokrauksen, jos henkilöstöä vuokrataan raken-nustyöhön – parissa toimivat tietävät, mikä on muutoksessa tarkoitettua rakentamispalvelua ja minkälaisiin ostajiin kään-netty verovelvollisuus soveltuu. Käytännössä näihin kysymyksiin liittyy monenlaisia tulkinta- ja rajanvetotilanteita.

Rakentamispalveluiden kään-netyn verovelvollisuuden tarkoi-tuksena on estää ostajaa vähen-tämästä sellaista arvonlisäveroa, jonka myyjä olisi laskuttanut mutta jättäisi tilittämättä val-tiolle. Rakentamispalveluiden

käsite on tarkoitettu tulkittavak-si ja sovellettavaksi laajasti.

Kenen on ymmärrettävä? Käytännössä on huomattu, että rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus voi koskea ra-kennusliikkeiden lisäksi muun muassa kuljetusliikkeitä sekä kiinteistönhuolto- ja henkilös-tönvuokrausyrityksiä. Myös mo- ni kuntaan ja energiayhtiöön so-velletaan käännettyä verovelvol-lisuutta.

Kaikkien osto- ja myyntilasku-jen kanssa tekemisissä olevien pitäisi pystyä varmistumaan las-kujen oikeellisuudesta: soveltuu-ko käännetty verovelvollisuus vai ei. Virheellisestä käännetyn verovelvollisuuden soveltamises-

ta tai soveltamatta jättämisestä aiheutuu nimittäin aina veroris-kejä joko myyjälle tai ostajalle.

Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä lakimuutos vaikuttaa olennai-sesti myös kassavirtoihin. Siksi se kannattaa huomioida myös myyntineuvotteluissa ja sopi-muksissa.

vaikutukset sopimuksiin ja kassavirtoihin. Koska myy-jän velvollisuutena on laatia oikeanlainen lasku, myyjän on tiedettävä, soveltuuko myyntiin käännetty verovelvollisuus vai ei ja miksi. Sen vuoksi sopimuk-sia laadittaessa ja päivitettäessä myyjän kannattaa varmistaa saavansa riittävät tiedot ostajan liiketoiminnasta.

Verkkokaupankäynti kasvaa reippaastiVerkkokaupankäynti jatkaa kas-vuaan ja jopa kiihtyvällä tahdil-la. Verkkokauppa on kasvanut 11 prosenttia vuoden takaisista lu-vuista, kertoo Vilkas Group Oy:n tuore verkkokauppaindeksi.

Vuositasokehityksen lisäksi selvää kasvua on tapahtunut ku-luvan vuoden ensimmäiseen nel-jännekseen. Vuonna 2010 toisen neljänneksen kehitysluku oli –5 prosenttia, kun se nyt se osoittaa +1 prosenttia kasvua verrattuna ensimmäiseen kvartaaliin. Kas-vun takana on mm. ikääntynei-den kuluttajien innostuminen verkkokaupoista sekä kasvava myynti ulkomaille verkossa.

Verkkokauppa on edelleen sel-keä kasvuveturi kaupan alalla. Nyt sen ovat huomanneet myös perinteiset kaupat, joissa kas-vuluvut ovat olleet vaatimatto-mimpia.

– Seuraava kasvupyrähdys tul-laan näkemään kun perinteiset

kivijalkakaupat siirtyvät verk-koon, ennustaa Markku Korkia-koski Vilkas Groupista.

– Perinteiset kaupat ovat ym-märtäneet, että verkkokauppa ei ole korvaava malli, vaan se täy-dentää olemassa olevaa liiketoi-mintaa siten, että siitä hyötyvät sekä kivijalka että verkkokauppa.

Vuoden 2011 toisesta puolis-kosta Korkiakoski ennustaa mie-lenkiintoista, sillä loppuvuosi on perinteisesti verkkokauppojen kulta-aikaa, mutta nyt kuvaan ovat nousemassa myös mobiilit myyntikanavat.

– Loppuvuoden voittajia ovat sellaiset verkkokauppiaat, jot-ka onnistuvat tavoittamaan asiakkaat sieltä, missä he liik-kuvat. Esimerkiksi Facebook ja mobiililaitteille optimoitu verk-kokauppa tarjoavat kauppiaille erinomaisen mahdollisuuden tavoittaa kuluttajat, jotka elävät aktiivista elämää verkossa.

Onko yrityksesi valmis SEPAan? Nykyisten maksuaineistojen vastaanotto päättyy pankeissa lokakuussa. Muutos vaikuttaa kaikkiin yrityksiin, myös vain Suomen alueella toimiviin.

Lokakuun jälkeen maksami-sessa siirrytään lopullisesti SEPA-aikaan. 1.11.2011 alkaen pankit eivät enää vastaanota kotimai-sessa muodossa olevia yritysten maksuaineistoja eivätkä hyväksy kotimaisia tilinumeroita.

Jos yritys ei ole vielä SEPA-val-miudessa, pitäisi sen pikimmi-ten laatia suunnitelma siitä, mi-ten laskut ja palkat maksetaan vielä lokakuun jälkeenkin.

Muutoksia tarvitaan useim-miten taloushallinnon järjes-telmiin. Jos yritys käyttää yri-tyksen verkkopankkia, pankki

tekee siihen tarvittavat muutok-set SEPA-maksujen maksamista varten.

Muihin pankkiyhteys- ja ta-loushallinnon ohjelmistoihin päivitykset on tilattava kyseisten ohjelmistojen toimittajilta. Myös yhteystapa ja turvajärjestelyt pankkiin pitää tarkistaa. SEPA-maksujen käyttöönotosta on sovittava oman pankin kanssa. Korttimaksuja vastaanottavien yritysten on päivitettävä mak-supäätteet voidakseen ottaa vas-taan sirukorttimaksuja.

Neuvoja ja apua saa omalta pankilta, tilitoimistolta ja ohjel-mistotalolta.

Mikä on SEPA? Lyhenne tulee sanoista Single Euro Payments Area ja tarkoittaa yhtenäistä eu-romaksualuetta.

SEPAan vajaat kaksi kuukautta

Finpro ja Suomen Uusyritys-keskukset ovat sopineet yhteis-työstä mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen kiihdyt-tämiseksi. Tarkoituksena on hel-pottaa aloittavien mikroyritysten pääsyä markkinoille ja kasvua yhä varhaisemmassa vaiheessa.

Finpron ja Suomen Uusyritys-keskusten yhteistyöllä mahdol-listetaan mikroyritysten pääsy kansainvälisiin verkostoihin. Lisäksi yhteistyöllä etsitään uu-sia markkinamahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla ja nopeutetaan tiedon siirtymis- tä paikallisille yrittäjille Suo-meen.

Suomen Uusyrityskeskuksen ja Finpron tavoitteena on käyn-nistää yhdessä myös projekti, joka etsii ja siirtää Suomeen kansainvälisiä uusia liiketoimin-tamalleja mikrokasvuyrittäjyy-den edistämiseen. Kansainvälis-tymisen mahdollistavat Finpron verkostot eri maanosissa ja maissa.

– Yhteistyön myötä halutaan kiinnittää huomiota mikroyri-tysten kasvun tärkeyteen ja evästää Suomen uutta hallitus-ta sisällyttämään hallitusohjel-maan mikrokasvuohjelma työl-lisyyden edistämiseksi, kertoo Suomen Uusyrityskeskuksen hallituksen puheenjohtaja Pek-ka Tsupari.

Tsuparin mukaan on surul-lista, että kansantalouden ja työllisyyden näkökulmasta mik-royritykset ovat unohdettu voi-mavara, sillä viimeisen kahden vuosikymmenen aikana työnan-tajayrittäjien määrä ei ole kasva-nut yhtään. Tsupari painottaa, että nyt on aika kartoittaa tämän kehityksen syyt ja ryhtyä toimen-piteisiin.

– Suomi tarvitsee menestyäk-seen lisää kasvavia kansainvälis-tyviä yrityksiä. Myös viennin ra-kenne kaipaa monipuolistamista ja vientiyritysten määrän lisäys-tä, Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen sanoo.

Finpro ja Suomen Uusyritys-keskukset yhteistyöhön mikroyritysten kasvun kiihdyttämiseksi

Ostajalle on sinänsä edullista, jos käännetty verovelvollisuus soveltuu. Tällöin ostajan ei tarvit-se maksaa arvonlisäveron osuut-ta myyjälle muun kauppahinnan yhteydessä, vaan ostaja saa pitää rahan itsellään siihen asti, kun-

nes vero on mahdollisesti tili-tettävä valtiolle. Jos ostajalla on veron vähennysoikeus, veroa ei tarvitse tilittää. Jos ostaja maksaa myyjälle verollisen hinnan, vaik-ka ostoon olisi pitänyt soveltaa käännettyä verovelvollisuutta,

ostaja on maksanut arvonlisäve-ron verran liikaa kauppahintaa. Pahimmillaan ostaja ei saa ar-vonlisäveroa myyjältä takaisin, mutta joutuu silti suorittamaan veron viivästysseuraamuksineen Verohallinnolle.

Uutta ratkaisukäytäntöä

10 N:o 6 • Elokuu 2011

talous

Suomalaiset ovat valmiita tiukempaan talouspolitiikkaanLähes puolet Suomen Yrittäjien teettämään tutkimukseen vas-tanneista on sitä mieltä, että julkiset tulot ja menot on pyrit-tävä tasapainottamaan jo tämän vaalikauden aikana. Kahdeksan prosenttia antaisi aikaa tasapai-nottamiseen vain 1 – 2 vuotta. Kansalaisten enemmistö kannat-taa siten tiukempaa talouspoli-tiikkaa kuin mitä uusi hallitus on ohjelmassaan linjannut.

Kun vaihtoehtoina tasapai-nottamisessa ovat hallitun talouskasvun lisäksi verojen korotukset ja säästöt julkisissa

Yrittäjät hermostuivat Itellan hinnoittelusta

menoissa, suosittaa 51 prosent-tia suomalaisista ensisijaisesti säästöjä ja 39 prosenttia kan-nattaa mieluummin veronko-rotuksia. Säästöjä suomalaiset hakisivat ensisijaisesti valtion palkkamenoista sekä kehitys-apu- ja puolustusmenoista. Sitä vastoin terveyspalvelujen ja kou-lutuksen menoja ei suostuta leik-kaamaan.

Tulokset ilmenevät Suomen Yrittäjien Taloustutkimus Oy:llä teettämästä kyselystä, johon vastasi lähes 1 400 suomalaista. Kysely tehtiin viikolla 24.

YrittäjYYs on hYvä uravalinta.

Yrittäjä toimii tietysti Suomen Yrittäjissä –olipa hän sitten nuori tai konkari, työllistävä tai yksinyrittäjä.

liitY sinäkin!

Jarmo YrjöläRaision Puusepät

Uusia palveluita harmaan talouden torjumiseksiHarmaan talouden torjuntayk-sikön palveluiden avulla viran-omaistahot voivat selvittää muun muassa, kuinka asiakkai-den verovelvoitteet on hoidettu.

Tekes on mukana julkisen rahoituksen pilottina Verohal-linnon harmaan talouden tor-juntayksikön palveluissa, joiden avulla voidaan selvittää, miten vi-ranomaisten asiakkaina toimivat tahot ovat hoitaneet julkiset vel-

voitteet esimerkiksi verottajan suuntaan. Palvelun avulla Tekes voi nopeasti saada selville, onko yritys hoitanut asianmukaisesti erityisesti yritystalouteen liitty-vät viranomaisvelvoitteensa ja parantaa näin entisestään rahoi-tuksen kohdentamista. Tekes voi käyttää palvelua päätösvaiheessa erityisesti uusia asiakkaita valit-taessa ja rahoituksen maksami-sen yhteydessä.

Golflahjat.fi -verkkokauppa on erikoistunutgolflahjatavaroiden myyntiin

www.golflahjat.fiTervetuloa!Hinta: 19,50 € Hinta: 29,90 €

Uusi työkaveri piristää.

Klikkaa dna.fi/ynettikauppa, mene lähimpään DNA Kauppaan, soita 044 144 099 tai tilaa tekstiviestillä numerosta 044 044 1441.Palveluksessasi on yli 300 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Jo yli 50 000 yritysasiakasta on valinnut DNA:n.

TM & © 2011 Apple Inc. All rights reserved.

DNA Toimisto -pakettiin sisältyy: iPhone 4 -puhelin, puhe- ja nettipaketti. Lisähintaan Google-sovelluk-set ja DNA Domain -palvelu 3,33 €/kk. Tarjousvoimassa 30.9.2011 asti.

iPhone 4 + puhe- ja nettipaketti alk.

35 26€/kk/24kk

(alv. 0%)

Käteismaksulliset yleispalvelu-tuotteet muuttuivat arvonlisä-verottomiksi 1.6. alkaen. Arvon-lisäverolakiin perustuva muutos toi mukanaan sen, ettei näistä tuotteista voi enää tehdä alv-vähennystä. Vähennysoikeutta ei myöskään voi käyttää Itella, jonka käteismaksullisia yleispal-velutuotteita ja postimerkkejä ostivat aiemmin erityisesti pien-yritykset.

Nyt näillä tuotteilla ei ole enää verovähennysoikeutta nii-den ollessa arvonlisäverottomia ja yritysasiakkaita närkästyttää. Lisäksi närästää se, että kirjelä-hetysten verottomat hinnat ovat nousseet entisestään.

– Yrityksiä kismittää se, että ennen palvelu saatiin hinnalla, joka saatiin vähentää verotuk-sessa ja nyt samasta palvelusta joutuu maksamaan korkeam-man verottoman hinnan, eikä enää voida käyttää arvonlisäve-ron vähennysoikeutta Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Tiina Toivonen sanoo.

sopimusasiakkuus ei ole kannattavaa kaikille. Toivo-sen mukaan Itellassa kyllä tiede-tään pienyrittäjien tuska ja Itella lanseerasi kesäkuussa pienyrit-täjien palvelut -sivuston, joka tarjoaa erilaisia postitusratkai-suja pienyritysten käyttöön.

Itella haluaisi yritysasiakkaat sopimusasiakkaiksi ja tarjoaa

sopimuspalveluita yritysasiak-kaille, jolloin yritys saa käyttöön-sä postimaksukoneen, jolla pos-timaksujen hinnat ovat hiukan halvempia.

– Itellan tarjoamat sopimus-asiakkuuspalvelut ovat verolli-sia ja hinnat ovat suhteellisen samaa luokkaa kuin ovat olleet aiemminkin, Toivonen sanoo.

Palvelusopimuksissa ei kui-tenkaan Toivosen mukaan ole huomioitu kaikkein pienimpiä yritysasiakkaita, eikä sopimus-asiakkuus ole heille välttämättä kannattavaa.

Jotta esimerkiksi postimaksu-koneen käyttäminen kannattai-si, pitäisi yrityksellä olla keski-määrin yli seitsemän lähetystä päivässä.

– Ei ole mitään järkeä ottaa kallista sopimusta, vaikka siitä verohyöty saataisiinkin, kun ko-konaisrasitus on kuitenkin kor-kea, Toivonen toteaa.

Toivosen mukaan Itellan ny-kyisissä palveluissa ei ole huo-mioitu kaikkein pienimpiä yri-tyksiä, jotka postittavat kirjeen pari silloin tällöin. Myöskään toi-mialakohtaisia eroja ei ole otettu huomioon.

– Kyllä Itellassa on tultu vas-taan, mutta vielä kaivataan jo-tain tuotetta tai palvelua niille ihan kaikkein pienimmille yri-tyksille, oli se sitten sopimus-asiakkuus tai joku muu, joka huomioisi kaikkein pienimpien tarpeet, Toivonen sanoo.

Yritysten maksukäyttäytyminen parani alkuvuonnaVuoden 2011 toisella neljännek-sellä perinnän kohteena oli 6,18 prosenttia kaikista Suomessa toimivista yrityksistä. Perinnän kohteena olevien yritysten mää-rä laski kaikissa kokoluokissa vuoden 2010 toiseen neljännek-seen verrattuna.

Vuoden 2011 toisella neljän-neksellä perinnän kohteena oli yhteensä 29 220 yritystä. Näistä yrityksistä oli kesäkuun loppuun mennessä ehtinyt lopettaa toi-mintansa 2 290 yritystä, joista 637 oli lopettanut toimintansa konkurssiin. Edelleen toimivista yrityksistä, 26 834, eli 6,18 pro-senttia yrityksistä oli perinnän kohteena vuoden toisella neljän-neksellä.

Suhteellisesti eniten perinnän kohteena olevien yritysten osuus laski yli 100 työntekijän yrityk-sissä ja suhteellisesti vähiten laskua oli alle viiden työntekijän yrityksissä.

Alle viiden työntekijän yri-tyksistä perinnän kohteena oli 5,64 prosenttia kaikista kokoluo-kan yrityksistä vuoden toisella neljänneksellä. Vaikka pienissä yrityksissä oli suhteellisesti vä-hiten perinnän kohteena olevia yrityksiä, yli 83 prosenttia kai-kista perinnän kohteena olevista yrityksistä työllisti alle viisi työn-tekijää.

Toimialoittain tarkasteltu-na perinnän kohteena olevien yritysten suhteellinen osuus oli vähentynyt vuoden 2010 toiseen neljännekseen verrattuna kaikil-

la toimialoilla kiinteistöalaa lu-kuun ottamatta, jossa perinnän kohteena olevien yritysten osuus nousi yli 13 prosenttia.

Eniten perinnän kohteena ole-vien yritysten suhteellinen osuus laski viime vuoden toiseen nel-jännekseen verrattuna majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Silti juuri majoitus- ja ravitsemistoi-minnassa perinnän kohteena oli vielä suhteellisesti eniten yrityk-siä, eli 11,54 prosenttia toimialan yrityksistä.

Perinnän kohteena olevien yri-tysten osuus oli huhti–kesäkuus-sa korkea myös rakentamisessa, tukku- ja vähittäiskaupassa, kiinteistöalan toiminnassa sekä kustantamisessa ja viestinnässä.

Suhteellisesti vähiten perin-nän kohteena olevia yrityksiä oli alkutuotannossa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa.

Perinnän kohteena olevien yritysten suhteellinen osuus oli vuoden toisella neljänneksellä laskenut 15 maakunnassa vuo-den takaiseen verrattuna. Eniten perinnän kohteena olevia yrityk-siä maakunnan yritysmäärään suhteutettuna oli Päijät-Hämees-sä ja Uudellamaalla.

Luotettavimpia maksajia oli-vat jälleen Pohjanmaan maa-kunnan yritykset. Selvästi eniten maksukäyttäytyminen oli kui-tenkin parantunut Pohjois-Kar-jalassa, jossa perinnän kohteena olevien yritysten osuus oli laske-nut lähes 29 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Pörssiosinkoja voi verottaa ankarammin kuin pk-yritys-ten osinkoja. Kyselyssä selvitet-tiin myös kansalaisten mielipi-teitä siitä, mitä veroja voitaisiin korottaa ja mitä puolestaan ei.

Eniten kannatusta saavat pörssiyhtiöistä saatujen osinko-tulojen veron sekä tupakka- ja alkoholiveron korotukset. Sen sijaan polttoaineiden ja energian tiukempaa verottamista pide-tään erittäin huonona vaihto-ehtona, samoin perintöveron ja kiinteistöveron korottamista.

– Näyttää siltä, että suomalai-

set ymmärtävät hyvin selvästi, mikä ero on sijoittamisella ja yritystoiminnan harjoittamisel-la. Pörssiyhtiöiden maksamien osinkojen verotuksen tiukenta-minen hyväksytään, mutta lis-taamattomien pk-yritysten mak-samat osingot halutaan pitää kevyesti verotettuina. Yritystoi-minnan riskit ja kannustavuu-den säilyttäminen yritysvero-tuksessa ymmärretään, toteaa Porissa SuomiAreenalla puhu-nut Suomen Yrittäjien varatoi-mitusjohtaja Timo Lindholm.

Jos vaihtoehdoiksi asetetaan

kulutuksen tai työn verotuksen kiristäminen, valitsee 58 pro-senttia vastaajista mieluummin kulutusverojen kuten arvonlisä-veron noston. Ansiotuloveron korotusta pitää parempana vaih-toehtona 28 prosenttia vastaa-jista.

Suomalaisilla on hyvin realisti-nen käsitys maamme talouden ti-lasta. Hieman yli puolet kysellyyn vastanneista pitää sitä tyydyttä-vänä ja kolmasosa hyvänä suh-teessa muihin EU-maihin. Erit-täin hyväksi talouden nykytilaa luonnehtii yksi ainoa vastaaja.

11N:o 6 • Elokuu 2011

Haastattelu: laakereilla lepäily olisi lopetettava, jos aiomme säilyä kilpailukykyisenä talousmantereena, timo lindholm sanoo.

Lotta Tammelin, teksti Pekka Sipola, kuva

Taloustaivaallemme on jälleen kertynyt synkkiä pilviä, vaikka edellisen taantu-man tomut eivät ole vielä edes kerinneet laskeutua. Miten tässä nyt taas kävi näin, Suomen Yrittäjien pääekonomisti ja vara-toimitusjohtaja Timo Lindholm?

– Tiettyjä merkkejä siitä, että talouden vauhti pikkuhiljaa hiipuu, oli nähtävissä jo kevään aikana. Osakemarkkinat lipsuivat ja ennakoivat talousmittarit, ku-ten yritysten ja kuluttajien odotukset, kääntyivät laskuun. Sitten Euroopan velkakriisi kärjistyi, ja viimeinen niitti oli, kun USA:n talouslukemat toiselta vuosineljännekseltä oli-vat huonommat kuin odotettiin, Lindholm selvittää.

– Numerot tulivat herkkään tilanteeseen, kun yhtä ai-kaa mietittiin USA:n velkakattoa ja vatvottiin Kreikan, Espanjan ja Italian tilanteita. Kaikki tämä yhdessä syn-nyttivät markkinareaktion, joka sitten pörssissä nähtiin. Uutisointi asiasta lisäsi entisestään varovaisuutta, ja varo-vaisuus lisäsi epävarmuutta. Epävarmuus tarkoittaa aina sitä, että uusia investointeja lykätään tai laitetaan jäihin niin kotimaisissa kuin ulkomaisissakin yrityksissä.

Pelkästä epävarmuudesta ja ylireagoinnista ei nyt kui-tenkaan ole kyse. Lindholmin mukaan kesäkuun kansain-välisen talouden luvuissa on selviä viitteitä siitä, ettei kaikki ole niin hyvin kuin keväällä ajateltiin.

– Vientinumerot, teollisuuden tuotanto- ja tilausluvut, kulutusmenot, työpaikat – monessa numerossa ja mo-nessa maassa on tullut pettymyksiä. Onhan tässä eväät heikompaan menoon, pääekonomisti summaa.

velkaa velan päälle. Loppu-tulos kevään ja kesän käänteis-tä on se, että talouskasvuen-nusteita tälle ja ensi vuodelle on pakko vetää alaspäin niin kotimaassa kuin muuallakin. Jonkinlainen taantuma onkin Lindholmin mielestä mahdol-linen.

– Ongelman perussyyt ovat niin hankalia. Puhutaan moni-

en maiden julkisen talouden ylivelkaantumisesta ja pai-koin myös kuluttajien. Ylivelkaantuminen on aina todella hitaasti korjattava ongelma, eikä sen korjaamiseen löydy oikotietä.

Talousnoviisia alkaa väistämättäkin mietityttää, miksi niin monet maat maailmalla ovat päätyneet vippaamaan vippaamisen ilosta ja vielä sillä seurauksella, että vouti kolkuttelee nyt kokonaisten maiden oville. Lindholmin mukaan syyttävä sormi osoittaa pitkään jatkunutta huo-noa talouspolitiikkaa.

– Maat eivät ole pystyneet uudistamaan talouksiaan, eikä yritystoiminnasta ole saatu sitä irti, mitä olisi pitä-nyt. Samalla julkisissa menoissa on jatkuvasti eletty yli varojen.

Kenties velanottokulttuurikin on vuosien saatossa muuttunut?

– Olemme eläneet täysin vapaiden rahoitusmarkkinoi-den maailmassa runsaat 20 vuotta. Markkinat ovat anta-neet liian helpon tilaisuuden elää yli varojen. Lisäksi Länsi-Euroopan talous on jäänyt jalkoihin kasvun ja uudistumisen tavoittelussa verrattuna esimerkiksi Kiinaan. Eurooppa on vanha, väsähtänyt ja kohtuullisen vauras talousalue, josta ei ole löytynyt tarvittavaa uudistumisen meininkiä. USA on puolestaan elänyt yli varojensa jo pitkään.

yritykset talouden kannattelijoina. Euromaista pa-himmat velkapotit löytyvät Kreikalta, Italialta ja Espan-

jalta. Suomellakin velka-taakkaa on, mutta se on Lindholmin mukaan täysin hoidettavissa.

– Suomen suhteellinen asema EU-maiden vertailussa on parhaimmasta päästä. Meillä on talouden numeroiden kautta katsottuna varsin hyvä yrityssektori, joten yrityk-siä ei ainakaan voi hölmöilystä syyttää. Suomalaiset yri-tykset ovat kannatelleet talouttamme varsin hyvin – pal-jon paremmin kuin monessa muussa maassa.

Huoleti emme voi silti olla, sillä jos uusi taantuma iskee todenteolla päälle, huomaavat ulkomaankauppaa tekevät yritykset sen nahoissaan myös meillä.

– Ulkomaisen kysynnän heikkeneminen lyö läpi. Toinen ongelma voi olla se, että miten rahoitusmarkkinat tulevat toimimaan. Miten, millä ehdoilla, minkä kokoiset ja min-kä toimialojen yritykset pystyvät uusimaan luottojaan, jos pankkisektori ei pystykään toimimaan normaalisti?

Lindholmin suurin pelko onkin, että pk-yritysten raha-hanat lyödään kiinni. Pk-yritysten rahoituksen hintaan ja muihin ehtoihin tulee hänen mukaansa vaikuttamaan myös kansainvälisen pankkitoiminnan sääntelyn tiuken-taminen.

– Onni on se, että suomalaiset pankit ovat eurooppalai-sessa vertailussa parhaasta päästä.

Hyvä ja paha euro. Kotipesä on siis edes jotenkuten kunnossa, ja muut ovat tämän hetkisen talouskurjimuk-sen syntipukkeja. Sitten on vielä tuo kansaa jakava yhteis-valuutta euro, jonka surkeimpia jäseniä on riennettävä vähän väliä pelastamaan. Olisiko Suomen syytä näyttää moiselle valuutalle kengänpohjaa?

– On liian yksioikoista ajatella, että jäsenyys eurossa olisi kaikkien ongelmien syy ja siitä sivuun hyppääminen olisi ratkaisu. Eivät asiat ole näin yksinkertaisia.

Se, miten eurosta ylipäätään voisi erota, on epäselvää.– Minulla on sellainen käsitys, että tarkkoja lakipykä-

liä siitä, miten eurosta irtauduttaisiin, ei ole edes ole- massa.

Suomea verrataan usein Ruotsiin, joka ei aikanaan hy-pännyt eurokelkkaan ja selvisi vuonna 2008 alkaneesta taantumasta suhteellisen vähäisin vaurioin. Onko Ruotsin menestys ollut yksinomaan oman kansallisen valuutan ansiota?

– Ruotsi oli eurosta päätettäessä Suomea paljon vau-raampi ja monipuolisempi talousmaa. Ruotsi ei tuolloin tarvinnut euroa samalla tavalla kuin Suomi. Näen euron kuitenkin tuoneen Suomelle paljon hyvää. Kun Suomella on sama valuutta kuin rikkailla teollisuusmailla Saksalla ja Ranskalla, olemme houkuttelevampi ja vakaampi in-vestointikohde, kuin olisimme olleet oman markkamme kanssa.

– Euro on myös kannustanut yrityksiä uudistumaan ja parantamaan toimintaansa, koska tiedetään, ettei ennen käytettyä devalvaatiokepulikonstia ole enää olemassa.

Lupaukset täytettävä pian. Jotta taloussopasta selvit-täisiin, toivoo Timo Lindholm, että uusi hallitus turvaisi yrityksille niin hyvät toimintaedellytykset kuin näissä oloissa suinkin vain on mahdollista.

– Se edellyttää hallitusohjelmaan kirjattujen lupausten täyttämistä mahdollisimman nopeasti, hän painottaa.

– Ajattelun on lähdettävä siitä, että yritysten kautta muodostuvat talouden tulot ja tulojen turvaaminen on nyt tärkeämpää kuin tulojen jakaminen.

Lindholmin mukaan erityisesti nyt ollaan siinä tilan-teessa, jossa on varmistettava, että tuloja varmasti syntyy. Jos näin ei tehdä, rapautuu julkinen talous Lindholmin mukaan entisestään ja vaikeuksien voittamisesta tulee entistä vaikeampaa. Nyt voitolle pääseminen olisi vielä mahdollista.

Eurooppa – vanha ja väsähtänyt talousalue

Henkilö: timo lindholm, 51, on suomen yrittäjien varatoimitus- johtaja ja pääekonomisti. Lindholmin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista tytärtä sekä 13-vuotias koiravanhus.

• Onko taantuma taas täällä? Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja pääekonomisti Timo Lindholm kaipaa hallitukselta ripeitä toimia, ettei näin käy.

On liian yksioikoista ajatella, että jäsenyys eurossa olisi kaikkien ongelmien syy.

timo lindholm

12 N:o 6 • Elokuu 2011

Katja KuusistoToimitusjohtaja, KK-Style OyNuorten yrittäjien valiokunnan jäsen, Etelä-Pohjanmaa

Tahtomattaan tulee yrittäjänä tuumailtua mon-taakin asiaa vähän liikaakin yrittäjän näkökul-masta.

Itse toimin erikoisliikkeessäni myyjän omi- naisuudessa ja näin ollen tulee monesti ajatel-tua marketeissa, pikaruokaloissa sekä huvipuis-

toissa käydessä asiakaspalvelua ehkä liikaakin erikoisliik-keen tasolla.

Mutta olemmeko me kuluttajat itse luoneet tarpeen pikapalvelulle ja persoonattomalle kohtelulle, rahat ensin ja palvelu vasta sitten -tyyliin? Vai onko syy toiminnasta haluttu parempi tuotto ja halu olla se amerikkalaisin Euroopan maa kaikkine kiireinemme?

Ostettaessa esimerkiksi juuri rannekkeita, sisäänpääsy-lippuja ja VIP-lippuja tulee jälkikäteen hiukan huijattu mieli. Osta paketti -periaatteella palvelu hoituu, jos on hoituakseen.

Perheemme kävi helteisessä Helsingissä kolmen päivän kaupunkilomalla, eikä lapsiperheiden suosimissa kohteissa tullut asiakas ainakaan yrittäjänäkökulmalla tyytyväiseksi.

Palvelut maksettiin molemmissa ensin ja sen jälkeen lähdettiin jonottamaan.

Olisihan se ollut kiva saada omalla profiililla tehty kolik-ko, mutta jonossa oli jo usea nelihenkinen perhe ollut yli

kaksi tuntia ja vielä oli matkaa tehtä-väpaikalle useampi kymmenen metriä. Huvipuistossa ehti käydä viidessä lait-teessa kolmen tunnin aikana mutta oppi samalla jonottamaan.

Entäs jos palattai-siin asiakaspalvelun ajatuksin hiukan ajassa taaksepäin ja maksettaisiinkin vasta, kun on palvelu saatu? Toimisiko näin, vai olisiko rek-lamaatioita maksuti-lanteessa enemmän

kuin euroja? Tulisiko käytäntö aivan liian kalliiksi toimin-nan järjestäjälle, kun pitäisi rajoittaa tulijoita tai palkata lisää henkilökuntaa?

Omassa erikoisliikkeessäni esittelen, kuuntelen, yritän saada aikaan kaupan ja vasta kaiken työn jälkeen käymme yhdessä asiakkaan kanssa kassalle. Joskus asiakas kiittää ja haluaa miettiä vielä ostostaan.

Näin teen vielä itse myyjänä, mutta onhan se jo omalla-kin kohdalla ostopuoli siirretty pitkälti tekniikan armoille.

Tietotekniikka hoitaa tilausten vastaanoton, mutta ei tee ekstramyyntiä tai ota huomioon jokaisen erikoisliik-keen omia tarpeita ja vieraannuttaa samalla ostajan ja myyjän toisistaan.

Olisi helppoa syyttää kaikesta hienoa ja nykyaikaista tietotekniikkaa. Tekniikka hoitaa upeat rannekkeet käteen kaikkine viivakoodeineen, tulostaa tilauskuitin pikaruoka-lan magneettiin kiinnitettäväksi ja samalla unohdetaan se varsinainen asiakaspalvelu hymyineen, jonka tavoitteena olisi saada asiakas käymään toistekin.

Ensin palvelu, sitten raha

Nuori yrittäjätäyttä asiaa | Katja Kuusisto

Tietotekniikka hoitaa tilausten vastaanoton, mutta ei tee ekstramyyn-tiä tai ota huomi-oon jokaisen eri-koisliikkeen omia tarpeita ja vieraan-nuttaa samalla ostajan ja myyjän toisistaan.

Nuori ja rohkea •Musavideoita, trailereita, dokumentteja ja mainoksia tekevä helsinkiläinen tuotantoyhtiö Pablo Films

aikoo vielä tuplata liikevaihtonsa, mutta liian isoksi tai aikuiseksi se ei halua kasvaa.

Miina Poikolainen, tekstiJarkko Virtanen, kuvat

Pablo Filmsin tuottaja ja perustajajäsen Henri Sa-lokangas on pakannut au-tonsa ja on valmiina lähte-mään lomalle. Ihan kohta.

– Mun piti lomailla jo edellinen viikko, mutta olin sunnun-taita myöten töissä, hän naurahtaa.

Pablon taival alkoi vuosia sitten ka-veriporukan VHS-kaseteille kuvaamis-ta lumilauta- ja skeittileffoista, joita myytiin pienimuotoisesti netissä. Lopulta ajankohtaiseksi tuli perustaa ihan oikea yritys. Salokangas on yrit-täjäperheestä, joten työn määrä ei ole tullut hänelle yllätyksenä ja apu on aina ollut lähellä.

Kahdessa vuodessa Pablon toi-minta on kasvanut niin, että syk-syllä aloittaa uusi tuottaja, jolloin Salokangas voi keskittyä enemmän yrityksen pyörittämiseen. Nyt työn alla on Nokian tilaama dokumentti Flow-festivaalista, ja syksyllä Rak- kautta & Anarkiaa -festivaaleilla saa ensi-iltansa kokopitkä Finnsurfing-dokumentti. Asiakkaina ovat olleet myös Helsingin Sanomat, MTV3 ja Nelonen Media. Miten lokäpöksyjengi pääsi näin pitkälle?

– Meillä kaikilla on ollut luontai-sesti kiinnostus tekemiseen. Olemme haalineet mukaan samanhenkistä porukkaa, ja yritys on lähtenyt kasva-maan, Salokangas perustelee.

– Olemme yrittäneet kasvattaa toi-mintaa varovasti, ettei mopo karkaisi käsistä.

nollabudjetin musavideoissa saa irrotella. Pablo Filmsin toimitilat ovat Helsingin Konalassa teollisuus-alueella. Aulassa tulee ensimmäisenä vastaan ystävällinen labradorinnou-taja, joka käy haastattelunkin aikana moneen otteeseen tarjoamassa pal-loa retuutettavaksi.

Yhteisen työhuoneen pitkän pöy-dän ympärillä lepää valkoisia Maceja ja piuhoja. Salokangas pahoittelee sotkua, vaikka ulkopuolinen ei sitä huomaa. Nuorten miesten kollektii-vissa sitä voisi olla enemmänkin.

Tällä hetkellä Pablo Films työl-listää kahdeksan henkilöä. Kukaan ei ole kiinteällä kuukausipalkalla, vaan palkka muodostuu tehtyjen töi-den mukaan. Jokaisella työntekijällä on omat vahvuutensa ja mahdolli-suus valita itseään kiinnostavia pro-jekteja.

– Olemme onnellisia, sillä olemme saaneet tehdä juttuja, joista olemme aidosti innoissamme. Tietenkään

kaikki tuotannot eivät ole super-mie-lenkiintoisia, tämä on kuitenkin työ-tä. Mutta saamme motivaatiomme pidettyä yllä tekemällä esimerkiksi nollabudjetin musavideoita kavereil-le. Niissä voi kokeilla uutta eikä ku-kaan ole käskemässä.

Talosta löytyy ohjaajat, kuvaajat, leikkaajat ja tuottajat. Lisäksi jokai-seen tuotantoon tarvitaan ulkopuoli-sia freelancereita, kuten maskeeraajia ja valomiehiä.

Salokangas uskoo, että menestyk-sen taustalla on rohkeus tehdä erilai-sia töitä.

– Asiakkailta saattaa joskus viime metreillä loppua rohkeus kokeilla uut-ta. Mutta ne, jotka ovat uskaltaneet,

ovat saaneet erilaisen lopputuloksen kuin muilla ja erottuneet joukosta.

sekavaa, mutta osaavaa poruk-kaa. Toisin kuin muissa tuotanto-yhtiöissä, Pablossa ei keskitytä vain yhteen osa-alueeseen vaan tehdään kaikkea liikkuvaan kuvaan liittyvää – musiikkeja myöten.

– Haittapuolena on, että jollain saattaa tulla sekava kuva meistä. Että mitä ne on oikeasti tekemässä, Salo-kangas pohtii.

Pablolle tulee tilauksia niin paljon, että pian pitää palkata lisää työnte-kijöitä. Viime kaudella yrityksen lii-kevaihto oli noin 400 000 euroa, ja

tavoitteena on vielä tuplata se. Uusille asi-

akkaille täytyy myydä välillä eioota, koska

kaikkea ei ehdi tehdä, vaikka kuinka haluaisi.– Menestyksemme salai-

suus on niinkin yksinkertai-nen, että meillä on nuoria, erit-

täin motivoituneita tekijöitä. Totta kai lahjakkaitakin, mutta taitoa tulee siitä, että motivoitunut. Kaikilla meil-lä on hirveä halu tehdä ja kehittää uutta.

– Uskon nuoruuteen joka päivä vahvemmin. Nuorilla on paljon uutta annettavaa, kunhan heille annetaan mahdollisuus tehdä.

Yrittäjä, oletko kartalla?Oman tavaramerkin ja mallin rekisteröiminenon markkinoinnin perusasioita.Tiesitkö, että hyvin suunnitellulla ja rekisteröidyllä tavaramerkillä ja mallisuojallasekä niiden ja verkkotunnuksen muodostamalla kokonaisuudella voi merkittävästitukea markkinoinnin onnistumista.

Hyvä tavaramerkki on pohja brändin rakentamiseen.Rekisteröimällä tavaramerkin varmistut siitä, että tavaramerkki on yksinoikeudellasinun; saat yksinoikeuden merkin käyttämiseen ja samalla oikeuden kieltää muitakäyttämästä samaa merkkiä tai siihen sekoitettavissa olevaa toista merkkiä.

Tavaramerkki on rahanarvoista omaisuutta.Hyvä tavaramerkki on yritykselle investointi, jonka arvo oikein hoidettuna kasvaa.Siksi se kannattaa suojata kilpailijoilta ja jäljittelijöiltä.

Ethän unohda malliston suojaamista!Hyvä muotoilu on merkittävä investointi ja kilpailuvaltti. Jäljittelyn torjunnassa mallien rekisteröiminenon välttämätön työkalu. Ilman sitä yritykselläsi ei ole tehokasta keinoa puuttua jäljittelijöiden toimintaan.

Suunnista nyt verkkosivuillemme: www.prh.fiSaat hyvät neuvot tavaramerkin ja mallin rekisteröintiinmyös asiakaspalvelustamme (09) 6939 5855.

Tavaramerkki- ja mallilinjawww.prh.fi

TERVETULOA!Tavaramerkki- ja mallilinja

järjestää ilmaisen yleisöluennon“Tavaramerkin suojaaminen”

29.9.2011 klo 13.30PRH:n tiloissa Helsingissä.

Mukaan mahtuu 100 ensimmäistäilmoittautunutta.

Tutustu iltapäivän ohjelmaan jailmoittaudu: www.prh.fi

Menestyksemme salaisuus on niinkin yksinkertainen, että meillä on nuoria, erittäin motivoitu-neita tekijöitä.

Henri Salokangas

PabLOssa jokaisella on mahdollisuus tehdä omia juttujaan. – Jos tämä olisi pelkkää työtä, innostus kuolisi, Henri Salokangas sanoo. Pablon porukka vasemmalta takarivistä Jaakko itäaho, Kim Koponen, totte rautiainen ja Jyri Paajamaa. eturivissä Henri Salo-kangas, aleksi raij, Jukka Metsäaho ja Juho Konstig.

13N:o 6 • Elokuu 2011

työelämä

• Yksityisyyden suoja kuuluu perusoikeuksiin. Internet on kuitenkin tuonut matkaan monta mutkaa.

Saara Jämes, teksti

Yksityisyyden suoja tar- koittaa sitä, että jo- kaisella on oikeus pi-tää yksityiselämäänsä kuuluvat asiat omana

tai vain lähipiirinsä tietona. In-ternet kuitenkin mutkistaa asiaa huomattavasti.

Yksityisyyden suoja ei ole absoluuttinen oikeus, vaan sen laajuuteen vaikuttavat useat eri tekijät. Sitä voivat rajoittaa muut perusoikeudet, kuten esimerkik-si sananvapaus. Toisaalta hen-kilön yhteiskunnallinen asema saattaa vaikuttaa hänen yksityi-syyden suojansa laajuuteen.

Korkea asema työpaikalla saattaa tuoda mukanaan myös käyttäytymisvelvoitteita vapaa-ajalla. Työnantaja voi nimittäin edellyttää näkyvässä asemassa olevalta työntekijältään koh-

Yksityisyyden pelisäännöt työelämässä

Työnantaja näyttää herkästi ovea työntekijäl-le, jonka moitit-tava toiminta saattaa vaikut-taa yrityksen maineeseen.

Saara Jämes

tuullisen hyvää käyttäytymistä ja firman hyvän maineen yllä-pitämistä myös työpaikan ulko-puolella.

yksityisyyden käsite muu-tostilassa. Internetin aikakau-della yksityisyyden käsitteen voidaan nähdä muuttuneen merkittävästi. Etenkin sosiaali-nen media on muokannut käsi-tystä yksityisyydestä ja saanut ihmiset luopumaan osasta yk-sityisyyttään vapaaehtoisesti. Yksityisyyttä ei käsitetä enää samalla tavalla kuin aiemmin. Tämä näkyy sekä työnantajan että työntekijän toiminnassa.

Esimerkiksi perinteinen kir-jesalaisuus, jota on perinnäisesti pidetty hyvin vahvana yksityi-syyteen liittyvänä oikeutena, on joutunut uudelleenarvioinnin eteen, kun on käyty keskustelua työnantajan oikeudesta lukea työntekijän sähköposteja. Kir-jesalaisuuden pitäisi olla itses-täänselvyys, mutta valitettavan usein se unohtuu sähköpostien kohdalla työpaikoilla. Työnantaja saa lukea työntekijän sähköpostit käytännössä vain luvan kanssa.

sosiaalisen median peli-säännöt. Sosiaalisen median käytön pelisäännöt taas ovat va-litettavan monelle työntekijälle varsin epäselvät. Työntekijä ei välttämättä ole selvillä esimer-kiksi siitä, että pomon tai työ-paikan tuotteiden haukkuminen Facebook-statuksessa saattaa johtaa irtisanomiseen tai va-kavimmassa tapauksessa jopa työsuhteen purkamiseen ilman irtisanomisaikoja. Työnantaja näyttää herkästi ovea työnteki-jälle, jonka moitittava toiminta saattaa vaikuttaa yrityksen mai-neeseen. Työnantajan näkökul-

Kunnianloukkaus rikoksenaKunnianloukkauksesta puhuttaessa tarkoite-taan toisesta esitettävää valheellista tietoa tai vihjausta, joka on omiaan aiheuttamaan louk-kauksen kohteelle kärsimystä taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Kunnianloukkaus voi ilmetä esimerkiksi herjauksena julkisella paikalla muiden ihmisten läsnä ollessa, mutta myös siten, että loukkaaja ja loukattu ovat kahdestaan.

Arvosteluvapauden periaatteen vuoksi makuasiat on erotettava kunnianloukkauk-sesta. Esimerkiksi tapauksessa KKO 2005:1, oli sanomalehden pakinatyylisessä kirjoitukses-sa arvosteltu kuopiolaisen pizzerian pizzaa.

Kirjoitus oli julkaistu otsikolla ”Sulavat sanat” ja siinä lausuttiin muun muassa seu-raavaa: ”Kuopiossa on pieni pizzeria, johon viaton matkalainen eksyy ja tilaa marinaran. Eteen isketään muultakin kuin ulkonäöltään huussinlunkkua muistuttava lätkyrä, jonka pinnalla harhailee muutama purkkisimpukka. Vielä kitukasvuisemmat katkaravut, puolisen tusinaa, hukkuvat ilkeästi venyvään edam-juustokuorrutukseen.”

Korkein oikeus katsoi, ettei kysymys ollut pizzerian omistajaan kohdistuvasta kun-nianloukkauksesta, sillä kyseessä oli jutun kirjoittajan mielipide.

Kuva on tekstiä voimakkaampiKuvan julkaisemista on yleensä arvioitava hieman tekstin jul-kaisemista kriittisemmin. Tämä johtuu siitä, että kuvassa esiin-tyvä henkilö on usein varsin helppo tunnistaa. Pelkän tekstin perusteella ei aina välttämättä ole selvää, kenestä on kysymys, mutta kuten sanotaan, kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että julkisilla paikoilla otettuja kuvia voi periaattees-sa kenestä tahansa julkaista internetissä, jos ne eivät ole arkaluontoisia. Sen sijaan firman juhlissa tai muussa suljetussa tilaisuudessa otettuja kuvia ei saisi julkaista ilman kuvissa esiintyvien henkilöiden suostumusta.

masta ei ole merkitystä, vaikka statuspäivitys leviäisi vain muu-tamalle sadalle ihmiselle.

Myöskään se ei ole selvää, voi-ko esimerkiksi firman juhlissa itsensä munanneesta kaverista otettuja kuvia julkaista omalla Facebook-sivullaan.

Pääsääntönä on, että aino-astaan asianomaisen henkilön suostumus tekee toisen yksityis-asioiden kertomisesta luvallista. Jos julkaistava tieto on arkaluon-teista, voi tiedon julkaisija joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen yksityiselämää loukkaavasta tie-don levittämisestä. Jos taas jul-kaistava tieto ei pidä paikkaansa

tai on toista halventavaa, voi te-kijä joutua vastuuseen kunnian-loukkauksesta.

Lainsäätäjän haasteet inter-netissä. Internet ja teknologia kehittyvät ja muuttuvat todella nopeasti, mikä tekee lainsäädän-tötyöstä haastavaa. Kehityksen myötä on syntynyt täysin uu-dentyyppisen sääntelyn tarve. Vaikka internet on ollut arkipäi-väämme jo pitkään, voi sitä pe-rustellusti vieläkin kutsua juridi-sessa mielessä villiksi länneksi. Lainsäätäjä voi vain yrittää seu-rata nopeaa kehitystä.

EtEnKin sosiaalinen media on muokannut käsitystä yksityisyydestä, ja saanut ihmiset luopumaan osasta yksityisyyttään vapaaehtoisesti.

Tulityöstandardi uusittiin torjunnan tehostamiseksiTulitöistä aiheutuvien hen-kilö- ja omaisuusvahinkojen torjumista tilapäisillä tulityö-paikoilla käsittelevä standardi SFS 5900 on uusittu.

Standardissa esitetään toimet paloturvallisuuden lisäämiseksi asennus-, huolto- ja korjaustöissä, joissa hitsa-taan, leikataan, hiotaan sekä tehdään muuta työtä avoliekil-lä tai muuta vastaavaa työtä, josta aiheutuu palovaara.

Standardi antaa ohjeita henkilöille, joiden tehtävänä on johtaa, valvoa ja tehdä tulitöitä. Ohjeet koskevat työn tilaajaa sekä ulkopuolisia urakoitsijoita ja kiinteistöjen hoidosta vastaavia henkilöitä.

Standardin soveltamis- alaan on lisätty lause, ettei standardi koske kattotulitöitä. Terminologiaa on täsmennet-ty. Siihen on lisätty työvaate-tusta käsittelevä kohta. Stan-dardin nimi on lyhennetty muotoon tulitöiden palotur-vallisuus. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan vakuu-tuskorvausta vähentää tai se voidaan evätä.

Standardi on saatavissa Standardisoimisliiton asiakas-palvelusta, p. (09) 1499 3353.

Laadunhallintaa pk-yrityksilleKansainvälinen standardisoin-tijärjestö ISO on julkaissut jo kolmannen painoksen käsi-kirjastaan ISO 9001 for Small Businesses. What to do. Nyt se on saatavissa myös suomeksi nimellä ISO 9001 pk-yrityksille. Kuinka toimia.

Uudistetussa käsikirjassa on otettu huomioon kyseisen standardin viimeisin, vuonna 2008 julkaistu versio. Siinä kerrotaan selkeällä kielellä ja monin käytännön esimerkein, miten pk-yritykset voivat oppia ymmärtämään ja hyödyntä-mään ISO 9001 -standardia. www.sfs.fi

Uusia määräyksiä räjäytystyölle Kaikkea räjäytys- ja louhinta-työtä varten on nyt nimettävä räjäytystyönjohtaja, joka hyväksyy räjäytyssuunnitel-man ja huolehtii sen toteutta-misesta. Räjäytystyönjohtaja tekee turvallisuutta koskevat ratkaisut kaikissa työvaiheissa. Työnantajan on tehtävä myös kirjallinen turvallisuussuunni-telma, joka perustuu aktiivi-seen riskinarviointiin.

Uuteen asetukseen räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudes-ta on koottu olennaiset sään-nökset, joiden tavoitteena on parantaa turvallisuutta. Uusi asetus koskee myös kaivostyö-tä, ja se tuli voimaan samanai-kaisesti kaivoslain kanssa 1. heinäkuuta 2011.

Tuotteen energiateho ilmaistava mainoksessaEnergiamerkinnän piiriin kuu-luvien tuotteiden mainontaan on tullut muutos 20.7.2011 lähtien. Nyt tuotteen hinta- ja energiatietojen yhteydessä on ilmoitettava myös energiate-hokkuusluokka. Käytännössä määräys koskee esimerkiksi useiden kotitalouslaitteiden mainontaa. Tavoitteena on vaikuttaa kuluttajiin niin, että he valitsisivat energiatehok-kaampia tuotteita.

Energiamerkintä osoittaa tuotteen käytönaikaista ener-giankulutusta asteikolla A-G, joista A on paras ja G heikoin. Joissain tapauksissa käytössä on myös A-luokkaa paremmat energiatehokkuusluokat A+, A++ ja A+++.

Energiamerkinnän piiriin kuuluvat tällä hetkellä koti-talouksien astianpesukoneet, pyykinpesukoneet, kuivaus-rummut, kylmäsäilytyslaitteet, sähköuunit, kotitalouslamput ja ilmastointilaitteet. Televi-sioille tulee energiamerkintä-vaatimus marraskuun lopussa.

Tuotteen teknisiä ominai-suuksia koskevassa myynnin-edistämisaineistossa, kuten valmistajan esitteissä, on myös mainittava energiate-hokkuusluokka.

Eniten jatkajia kaipaillaan kauppaan ja kiinteistöalalleNuoria yrittäjiä kyllä löytyy, mut-ta heitä kiinnostavat osittain eri toimialat kuin eläköityvien kon-kareiden yritykset.

Asiakastieto Oy:n tutkimuk-sen mukaan suomalaisista yrit-täjistä joka kuudes on siirtymäs-sä lähivuosina eläkkeelle. Siten noin 58 000 yritystä tarvitsisi toiminnalleen jatkajan. Tutki-muksen mukaan kiinnostusta yrittämiseen nuorilta kyllä löy-tyy, joten useimpien yritysten toiminnan jatkuminen on toden-näköistä.

Nuorten kiinnostus ja väisty-mässä olevien yrittäjien edus-tamat toimialat eivät silti täysin kohtaa. Eniten sukupolvenvaih-dosta lähestyviä yrityksiä on kiinteistöalalla ja kaupassa, mutta nuorten suosikkitoimi-

aloja ovat viime vuosina olleet kauppa ja rakentaminen. Jos kiinteistöyhtiöille ei löydy jatka-jia, voi alalla olla edessä keskit-tyminen nykyistä harvempien toimijoiden käsiin.

Erityisen paljon uusia nuoria yrittäjiä on Juko Leinon ja Atte Hännisen tutkimuksen mukaan Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suo-men, Pirkanmaan ja Pohjan-maan maakunnissa.

uudetkin hankkineet jo kan-nuksia. Varsin suurella osalla uutta toimintaa aloittavista yrit-täjistä on joko ammatissa toi-mimisen tai yrittämisen kautta syntynyttä kokemusta. Esimer-kiksi vuonna 2010 perustetuista yrityksistä 41 prosentilla oli vä-

hintään yksi vastuuhenkilö, jolla oli aiempaakin yrittäjätaustaa.

Saman toimialan yrittäjäko-kemusta löytyi lähes joka kuu-dennen yrityksen päätöksenteki-jöistä. Aiempi kokemus samasta toimialasta on yleisintä kiinteis-töbisneksessä ja harvinaisinta kaupan alalla ja teollisuudessa.

Uusien yritysten riskit ovat al-kuvaiheessa suuret, sillä vuoden kuluessa perustamisesta jo vii-dellä prosentillä niistä on mak-suhäiriömerkintöjä. Vastuuhen-kilötaustalla on uusien yritysten arvioinnissa erityisen suuri merkitys. Jos perustajilla on hen-kilökohtaisia häiriömerkintöjä, tulee niitä yrityksellekin peräti 25 prosentin todennäköisyydellä jo ensimmäisen toimintavuoden aikana.

Yritysten rooli nuorten työelä-mävalmentajana on kasvanut, sillä työelämän pelisäännöt ovat usein kesätyöläisillä hukassa, selviää Suomen lasten ja nuor-ten säätiön teettämästä tutki-muksesta.

Työnantajista 37 prosenttia pitää nuorten työelämän peli-sääntöjen tuntemusta selvästi puutteellisena. Nuoren tietä-mättömyys ilmenee esimerkik-si asiattomina poissaoloina ja myöhästelynä. Tiedot käyvät ilmi Suomen lasten ja nuorten säätiön T-Medialla teettämästä tutkimuksesta, joka on osa Vas-tuullinen kesäduuni 2011 -kam-panjaa. Tutkimukseen osallistui 120 työnantajaa yksityiseltä ja julkiselta sektorilta eri puolilta Suomea.

Taloudellisen tiedotustoimis-ton asiantuntijan Markku Ten-kamaan mukaan nuoret eivät saa kotoa tai koulusta riittäviä eväitä työelämään.

– Yritysten rooli ja vastuu nuorten valmentamisessa työ-elämän käytäntöihin on kasva-

nut. Kesätyö on hyvä tilaisuus opetella taitoja, joita työelämäs-sä vaaditaan, Tenkamaa toteaa.

Nuorten työelämäosaamista voi edistää hyvällä perehdyttä-misellä, joka on erittäin tärkeä osa kesätyötä. Huolellisen pereh-dyttämisen avulla työnantajat voivat hälventää nuorten työelä-mää kohtaan kokemia pelkoja, sillä nuoret ovat usein huolis-saan omasta pärjäämisestään työelämän haasteissa.

innostuksella ja hyvä asen-ne ovat työkokemusta tär-keämpiä. Tutkimuksen mu-kaan hakijan motivaatio ja myönteinen persoona ovat tär-keimpiä tekijöitä kesätyönteki-jöitä valittaessa. Yhdeksän kym-menestä työnantajasta pitää motivaatiota ja kuusi kymme-nestä hakijan persoonaa erittäin tärkeänä valintaperusteena.

Aiempi työkokemus, jota nuoret itse pitävät keskeisenä menestystekijänä, on erittäin tärkeää vain kuudelle prosentille

työnantajista, oikeanlainen kou-lutus 27 prosentille.

– Hyviä tyyppejä haetaan. In-nostunut persoona ja motivaatio ratkaisevat onnistumisen teh-tävissä. Kesätyöläisten työkoke-mus on joka tapauksessa ohutta, Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry:n toiminnanjohtaja Leena Malin vahvistaa.

Kesäduunikampanja haastoi yrityksiä kesätyötalkoisiin. Kesällä toteutettu Vastuullinen kesäduuni 2011 oli Suomen las-ten ja nuorten säätiön ja Alma Median kampanja, joka haastoi työnantajia tarjoamaan nuo-rille enemmän ja parempia kesätyöpaikkoja. Kampanjas-sa esiteltiin hyvän kesätyön periaatteet, joiden avulla sekä kesätyöntekijä että työnantaja hyötyivät enemmän kesätyöko-kemuksesta.

Kampanjassa oli mukana yli 60 työnantajaa ja tarjolla oli yli 15 000 vastuullista kesätyöpaik-kaa.

Yritysten vastuu nuorten työelämävalmentajina kasvanut

www.syt.

YRITTÄJÄosaat tehdä

viisaita ratkaisuja

Jatka samalla linjalla.Ota itsellesi työttömyysvakuutus.Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

FUTUREIMAGEBANK

14 N:o 6 • Elokuu 2011

LääKEKOrvausasiOissa yrit-täjälle kuuluvat samat edut kuin muillekin suomen kansalaisille, Kelan yliproviisori Päivi Kaikkonen sanoo.

työelämä

Mitä aikaisemmin asioihin tartutaan, sitä helpompi on löytää ratkaisuja.

Maire laaksonen

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

7.30 Aamiainen

9.55 Laiva saapuu Helsinkiin

Ilmoittautumiset viimeistään 15.9.2011 osoitteessa www.yrittajat.fi /johtaminen-markkinointi2011/ilmoittaudu, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p. (09) 229 229 23 / Härkönen.

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita yrityksen toimiala, osallistujan syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat.

Torstai 29.9.

Ilmoittautua voi myös: www. yrittajat.fi /koulutus

Torstai 29.9.

Johtaminen ja markkinointi -seminaari29.9.–1.10.2011 Silja Line m/s Serenade Helsinki –Tukholma –Helsinki

Perjantai 30.9.

Lauantai 1.10.

OsallistumismaksuJäsenhinta415 € /hlö 2 h ikkunallisessa hytissä,442 € /hlö 1 h sisähytissä,460 € /hlö 1 h promedane hytissä ja470 € /hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Normaalihinta580 € /hlö 2 h ikkunallisessa hytissä,607 € /hlö 1 h sisähytissä,625 € /hlö 1 h promedane hytissä ja635 € /hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

Seminaarin puheenjohtajana toimii kauppatieteen tohtori Toivo Koski

Seminaari tarjoaa uusia ajatuksia tuotteiden ja palvelujen kaupallistamiseen, markkinointiin sekä yrityksen ja työyhteisön johtamiseen. Asioita käsitellään käytännönläheisesti ja keskustelevalla otteella innostavien luennoitsijoiden johdolla. Seminaari on myös erinomainen tilaisuus verkostoitua muiden yrittäjien kanssa.

8.00 Aamiainen

9.30 Laiva saapuu Tukholmaan

12.30 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

13.00 Rekrytoinnin mannerlaatat liikkuvat! ▪ Katsaus rekrytoinnin perinteeseen ja luutuneisiin käsityksiin ▪ Megaluokan järistykset ja muutoksen peräaalto ▪ Mihin luonnonilmiöihin kannattaa yrittäjänä tutustua, jotta menestyy vuonna 2015?

▪ Ammutaan alas muutamia turhia pelkoja ▪ Parhaat käytännöt Suomessa ja maailmalla ▪ Tuoreimmat menetelmät ja missä kehitetään uutta?

Psykologi, toimitusjohtaja Jukka-Pekka Annala, Rekrytointipalvelu Sihti Oy

14.30 Tauko ja kahvibuff et

15.00 Maailma muuttuu – muuttuuko johtaminen? ▪ Hyvän esimiestyön ja johtamisen odotukset ▪ Onnistuneen esimiestyön edellytykset ▪ Työilmapiiriin vaikuttavat tekijät

Käytös näkyy, syyt ovat piilossa ▪ Ihmistyyppien vaikutus johtamiseen ▪ Miten erilaisten tyyppien kanssa toimitaan? Osuus sisältää vuorovaikutustyylin arvion osallistujille.

Yrittäjä, kouluttaja Riitta Saarikangas, Zulia Oy

17.15 Positiivisten ajatusten arpajaiset ▪ Onnistumisen eväät ja yrittämisen iloa

Yrittäjä, kouluttaja Riitta Saarikangas, Zulia Oy

18.15 Yleisökeskustelu seminaarista

19.45 Seminaarin päätös ja cocktails

20.00 Buff et-illallinen

11.30 Ilmoittautuminen

12.00 Kahvibuff et

12.30 Elämysten ja tarinoiden kaupallistaminen ▪ Case: Kansainvälinen Live tapahtuma ▪ Tapahtumat osana markkinointiviestintää ▪ Parhaat käytännöt maailmalta ▪ Itse toteutettuna vai ostettuna palveluna

Mika Sulin, Suomen MM-Jääkiekon 2012 pääsihteeri

13.15 Osallistujien esittäytyminen

14.00 Lounas

14.45 Tuotteiden ja palvelujen kerroksellisuus – luo asiakkaalle hyötyä ja paranna kannattavuutta

▪ Myytkö tuotetta vai palvelua, kerroksia vai ydinhyötyä? ▪ Tuotteen kerroksellisuus tuotteistuksen perustana ▪ Missä kerroksessa asiakas ostaa tuotteen? ▪ Missä kerroksessa palvelu kohdataan ja millä fi iliksellä? ▪ Mistä kerroksesta löytyy ydinhyöty?

Viestintäkonsultti Tarja Pursiainen, Activeworking Oy

16.30 Myynnin ja hinnoittelun kannattavuuslaskelmat ▪ Pikakertaus katelaskennasta ja sen sudenkuopista ▪ Hintajousto: Kuinka paljon myynnin tulisi nousta alennusten seurauksena?

▪ Hintamuutosten vaikutus tulokseen ▪ Maksuaikojen vaikutus yrityksen tulokseen ▪ Erilaisten hinnoittelumallien vaikutus tulokseen ▪ Väärät opit, joilla katteet tuhotaan

Luennon aikana lasketaan esimerkkilaskuja. Osallistujat voivat tuoda esille omia kysymyksiä, joita esityksen aikana pyritään laskemaan.

Kauppatieteen tohtori, Toivo Koski, TulosAkatemia Oy

(17.00 laiva lähtee Tukholmaan)

21.00 A la carte -illallinen

Vuokratyövoiman kasvu näyttää rauhoittuneenVuokratyövoimaa käytetään yri-tyksissä erityisesti ruuhkahuip-pujen tasaamiseen, sesonkien ja sairaslomasijaisuuksien hoi-tamiseen sekä oman työtaakan helpottamiseen, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön selvitys.

Selvityksen perusteella vuok-ratyövoiman käyttö vuoden 2011 alkupuolella vaikuttaisi olevan vähäisempää kuin vuonna 2010. Keskimääräinen luku, jolla vuok-ratyövoiman määrää kuvattiin sitä käyttäneissä yrityksissä vuonna 2010, on 6,7 prosenttia.

Erikoistutkija Yrjö Myllylän selvityksen kohteena olivat yri-tykset, joissa on käyty yt-neuvot-teluja viime vuonna.

Vuokratyöntekijöiden työsuh-teiden keskimääräisen pituuden arvioitiin olevan 122 päivää. Kes-kimäärin 17 prosenttia heistä työllistyi käyttäjäyrityksiin. Vas-tausten perusteella vuokratyön-tekijöiden ottamista pidetään myös rekrytointikeinona.

tulevia suuntauksia. Yrityk-siltä tiedusteltiin mahdollisia vuokratyövoiman käyttöön vai-kuttavia uusia ilmiöitä. Esille nousivat muun muassa, että tulevaisuuden henkilöstöpalve-lut erikoistuvat, yritykset kehit-tävät omia vuokratyövoiman käyttöön verrattavissa olevia käytäntöjä ja että vuokratyövoi-maa käytetään asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä.

Hyvien käytäntöjen SEITTISEITTI – Alueellisella yhteistyöllä kohti pa-rempaa työterveyttä -hanke on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ja Työ-terveyslaitoksen toteuttama kunnallisen työterveyshuollon kehittämishanke, jossa rakennetaan yhdessä työterveystoimijoi-den kanssa maakunnallisia hyviä toimintakäytäntöjä muun muassa työter-veysyhteistyöstä, työkyvyn tuesta ja asia-kaslähtöisestä toiminnan suunnittelusta.

Tämän lisäksi hankkeessa kehitetään

perusterveydenhuollon ja työterveyshuol-lon yhteistyötä asiakaslähtöisesti. Tavoit-teena on saada aikaan asiakkaan kannalta toimivat yhteistyömallit.

SEITTI toimii Keski-Suomen maakun-nassa ja siihen kuuluvat kaikki Keski-Suomen kunnalliset työterveysyksiköt ja niiden 150 kunnallista työterveystoimijaa. SEITTI on osoittautunut vaikuttavaksi ta-vaksi kehittää työterveyshuoltoa. Toiminta saa jatkoa Pohjanmaalla: BotniaSEITTI-

hanke on aloittanut toimintansa tänä vuonna 14 työterveysyksikön ja 250 työter-veystoimijan parissa.

Työterveyslaitoksen ylilääkäri Maire Laaksonen on tyytyväinen SEITTI-hank-keen tuloksiin.

– SEITTI on osoittanut sen, että työterveyshuollon kehittäminen on aina yhteistyötä. Yhteistyö työterveyshuollon ja asiakasyrityksen välillä on vaikuttavan ja toimivan työterveyshuollon ydin.

Työurat pidemmiksi pk-yrityksissä työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönäLotta Tammelin, teksti

Pienyrityksessä jokaisen työpanos ja työkyisenä pysyminen on tärkeää. Miten pienyrityksessä parhaiten vastataan kan-

salliseen tavoitteeseen työurien pidentämisestä, Työterveyslai-toksen ylilääkäri Maire Laakso-nen?

– Yhteisenä tavoitteena on pystyä puuttumaan työkyvyn alenemiseen ennen ongelmien ilmenemistä, ja siksi onkin tär-keää, että esimies ja työntekijä osaavat keskustella työn tekemi-sen esteistä, Laaksonen vastaa.

Lisäksi Laaksonen painottaa, että työterveyshuolto voi toimia pienyrityksen asiantuntijana ja kumppanina varhaisen tuen mallia laadittaessa.

– Vaikka toiminnan pelisään-nöt on tärkeää sopia yhdessä työpaikalla, hän huomauttaa.

tietoa ja ymmärrystä tar-vitaan. Läheskään kaikki työn tekemiseen liittyvät ongelmat eivät ole lääketieteellisiä. Usein kysymys on Laaksosen mukaan tiedon tai osaamisen puuttumi-sesta tai työn muutostilanteissa puuttuu yhteinen ymmärrys työn tarkoituksesta.

– Niissä tilanteissa, joissa sairaus alentaa työkykyä, työ-terveyshuollon asiantuntijat, esimerkiksi työfysioterapeutti,

työtErvEysHuOLtO voi toimia myös esimiehen neuvonantajana ja tukena, kun mietitään ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin, työterveyslaitoksen ylilääkäri Maire laaksonen toteaa.

Pekka Malmberg, teksti

Sellainen tilanne ei ole outo, että suomalainen yrittäjä sairastaa usein työpaikallaan. Lääkärin apuun turvaudutaan vasta, kun olo on todella huono, ja sitä en-nen lääkitystä haetaan omasta kotiapteekista. Velvollisuuden-tunne ja vastuu ovat selkäyti-messä.

Varsinkin osalla vanhempaa yrittäjäkuntaa on vieläkin se vakaa usko, että erilaiset edut ja korvaukset kuuluvat yrittä-jille vain joissakin tapauksissa. Korvausten hakemista pidetään myös byrokraattisen ja vähän halventava prosessina. Minä pär-jään kyllä itse. Tämä uskomus elää vahvasti ja unohdetaan, että yrittäjälle kuuluvat samat edut kuin muillekin suomen kansa-laisille.

Lääkkeiden korvaaminen. Korvauksen lääkärin tai ham-maslääkärin määräämistä lääk-keistä saa yleensä jo lääkkeitä ostaessaan, jos näyttää Kela-kor-tin apteekissa, muistuttaa Kelan etuuspäällikkö, yliproviisori Päi-vi Kaikkonen.

Korvaamisen muita yleisiä edellytyksiä ovat muun muassa:

– kyseessä on korvattava lääke

Korvauksia Kelasta– lääke on määrätty sairauden

hoitoon– lääkettä ostetaan kerralla

korkeintaan kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Peruskorvauksen määrä on 42 prosenttia lääkkeen hinnas-ta tai viitehinnasta. Lääkkeiden hinnoista ja korvattavuuksis-ta saa lisätietoa Kelan sivuilta osoitteesta www.kela.fi kohdasta lääkehaku.

Erityiskorvaus. Korvaukset pe- rustuvat sairausvakuutuslakiin, jonka mukaan joidenkin tietty-jen pitkäaikaisten ja vaikeiden sairauksien hoidossa käytettä-vistä lääkkeistä voidaan maksaa peruskorvausta (42 %) suurem-pi erityiskorvaus (72 tai 100 %). Erityiskorvausoikeutta haetaan Kelasta lääkärin kirjoittamalla B-lausunnolla.

Sairausvakuutuslaissa on määritelty myös oikeus lisäkor-vaukseen silloin, kun lääkekus-tannukset ovat suuret. Kela seu-raa asiakkaalle maksettavaksi tulevia lääkekustannuksia, ker-too Päivi Kaikkonen. Kun saman kalenterivuoden aikana korva-tuista lääkkeistä, kliinisistä ra-vintovalmisteista ja perusvoiteis-ta maksetut omavastuuosuudet ylittävät 675,39 euroa (vuonna

• Kelan sairaanhoito- ja lääkekorvaukset kuuluvat myös yrittäjille.

2011) kalenterivuodessa, asiak-kaalla on oikeus lisäkorvauk-seen. Kela toteuttaa lainsäätäjän tahdon käytännöksi. Kela on siis toimeenpanija, joka ohjaa, neu-voo ja valvoo lain noudattamista ja sitä, että kaikki saavat heille kuuluvat korvaukset sairausva-kuutuslain mukaisesti.

Lääkevaihto ja korvauksen maksaminen. Osa lääkkeistä kuuluu lääkevaihdon ja viitehin-tajärjestelmän piiriin. Asiakas voi tällöin vaihtaa apteekissa lääkärin määräämän lääkkeen edullisempaan vaihtoehtoiseen lääkevalmisteeseen, mikäli lää-käri ei ole kieltänyt vaihtoa re-septiin tekemällään merkinnäl-lä. Korvaus maksetaan lääkkeen viitehinnasta eikä mahdollises-ta korkeammasta myyntihin-nasta.

Jos korvausta ei saa apteekis-sa, voi sitä hakea Kelasta jälkikä-teen kuuden kuukauden sisällä lääkkeen ostamisesta lomakkeel-

Katso eri korvauksista Kelan sivuilta www.kela.fi kohdasta sairastaminen tai yrittäjän sosiaaliturva-oppaasta www.yrittajat.fi/etappi

la (SV 127) ja sen liitteillä. Yrittäjälle kuuluvat lääkekor-

vauksen lisäksi myös sairaanhoi-tokorvaukset yksityisen lääkärin tai hammaslääkärin palkkioista sekä sairauden hoitamisen ja tutkimuksen kuluista.

työterveyslääkäri tai -hoitaja, voivat olla yhdessä työpaikan kanssa suunnittelemassa muu-toksia työhön. Tavoite on aina tukea jäljellä olevaa työkykyä.

Työterveyshuolto voi toimia myös esimiehen neuvonanta-jana ja tukena, kun mietitään ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin, Maire Laaksonen ehdottaa.

– Ratkaisuja haetaan aina työn kautta eli mietitään, mitä työssä on tarpeen ja mahdollista muuttaa. Mitä aikaisemmin asi-oihin tartutaan, sitä helpompi on löytää ratkaisuja.

Varhainen tuki kannattaa myös taloudellisesti. Sairausva-kuutuslaki muuttui 2011 alusta siten, että työnantajan saaman ennalta ehkäisevän työterveys-huollon 60 prosentin korvauk-sen ehtona on, että yritys on laatinut varhaisen tuen mallin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Ei pelkkää sairauksien hoi-tamista. Työelämän muutos tuo haasteita kunnalliselle työ-terveyshuollolle. Haasteet työ-urien pidentämisestä osoitetaan

osin työterveyshuollolle.– Jatkossa on panostettava en-

tistä enemmän työpaikan kans-sa tehtävään työterveysyhteis-työhön ja ennalta ehkäisevään työhön, ei niinkään sairauksien hoitoon, ylilääkäri Laaksonen katsoo.

Tärkeintä on kuitenkin muis-taa asiakas, hän painottaa.

– Työpaikan kanssa kehitettä-vän työterveysyhteistyön lisäksi on panostettava myös henkilö-asiakkaaseen. Tällöin keskiöön nousee myös perusterveyden-huollon ja työterveyshuollon yhteistyö erityisesti silloin, kun työterveyshuolto on rajattu laki-sääteiseen työterveyshuoltoon, Laaksonen jatkaa.

Yritys- ja luottotietojärjestelmä ei ole viranomaispalveluYrittäjiä hämmennyttänyt Yri-tys- ja luottotietojärjestelmä www.ylj.fi ei ole viranomaispal-velu, eikä sitä pidä sekoittaa Yri-tys- ja yhteisötietojärjestelmään www.YTJ.fi.

Suomen Yrittäjien lainopilli-sen asiamiehen Lauri Raution mukaan Suomen Yrittäjiin on kevään ja kesän aikana tullut useita yhteydenottoja koskien Suomen Yritys- ja Luottotieto-järjestelmä YLJ Oy:tä.

– Yhteyttä ottaneet yrittäjät ovat useissa tapauksissa sekoit-taneet kyseisen yrityksen Pa-tentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallinnon yhdessä ylläpitä-mään yritys- ja yhteisötietojär-

jestelmään (YTJ), Rautio sanoo. Rautio korostaakin, että yri-

tys- ja luottotietojärjestelmä ei ole viranomaispalvelu, eikä sitä pidä sekoittaa YTJ:ään.

YTJ sisältää maksuttoman ja reaaliaikaisen YTJ-tietopal-velun, josta saa perustiedot suomalaisista yrityksistä, yh-teisöistä ja säätiöistä suomek-si, ruotsiksi ja englanniksi 24 tuntia vuorokaudessa. YTJ ei myöskään lähetä laskuja palve-lun käytöstä.

Vastaavasti yksityisen Yri-tys- ja luottotietojärjestelmän (www.ylj.fi) perus- ja luottotie-tojärjestelmään liittyminen on yrityksille maksullinen.

Maahanmuuttajien yritysneuvontaa kehitetty menestyksekkäästi Kaakkois-SuomessaKaakkois-Suomen ELY-keskuksen rahoittaman, EU-rahoitteisen Maahanmuuttajien ohjaus yrit-täjyyteen (MOY) -hankkeen tu-lokset ovat olleet positiivisia. Hankkeen tuella on perustettu 107 yritystä ja työllistetty 187 henkilöä.

Yrityksiä on perustettu eniten tukku- ja vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoimin-nan toimialoille. Myös rakennus-, kuljetus- ja varastointialoille on perustettu uusia, maahanmuut-tajavetoisia yrityksiä.

MOY-hankkeen päällimmäi-siä tavoitteita ovat olleet maa-hanmuuttajien työllistymisen helpottuminen yrittäjyyden kautta sekä maahanmuuttajien yritysneuvonnan kehittäminen

koko hankealueella. Keinoja yrittäjyyteen ryhtymisen hel-pottamiseksi ovat olleet muun muassa erilaiset koulutus- ja verkottumistilaisuudet, henki-lökohtainen yritysneuvonta ja yritysneuvonnan prosessien ke-hittäminen erityisesti maahan-muuttajien yritysneuvontaan soveltuviksi.

Maahanmuuttaja-asiakkaiden määrät yritysneuvonnassa ovat kasvaneet huomattavasti hank-keen toiminta-aikana, ja yrittä-jyydestä kiinnostuneita maa-hanmuuttajia on saatu hyvin yritysneuvontapalveluiden pii-riin. Lisäksi maahanmuuttajien parissa työskentelevien sidos-ryhmien yhteistyö on hankkeen ansiosta tiivistynyt.

• Standardilehti nettiin. Kan-sainvälinen standardisoimisjär-jestö ISO on laittanut ISO Focus+ -lehden sivuilleen internetiin (www.iso.org) kaikkien vapaasti luettavaksi. Lehti on edelleen saatavissa myös maksullisena painettuna lehtenä. Englannin-kielinen ISO Focus+ ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Siinä kerrotaan standardien käytöstä ja hyödyistä.

Riskipalvelujen tarjoajille tulee uusia määräyksiä Kuluttajaturvallisuudesta sää-detään uusi laki. Uutena vaati-muksena laissa on mm. turvalli-suussuunnitelmien teko riskejä sisältävissä palveluissa.

Kuluttajapalveluja tarjoavan tahon tulee tehdä toiminnas-taan etukäteen ilmoitus valvon-taviranomaiselle silloin, kun on kysymys palvelusta, johon sisäl-tyy merkittäviä riskejä. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi huvi-puisto, kuntosali, leikkikenttä, seikkailu-, elämys- ja luontopal-velu, kiipeilykeskus, uimaranta ja turvapuhelinpalvelu.

Tällaisten riskipalvelujen tar-joajan on myös laadittava kirjal-linen turvallisuussuunnitelma eli turvallisuusasiakirja.

Kuluttajaturvallisuuslaki kor-vaa vuodelta 2004 olevan kulu-tustavaroiden ja kuluttajapalve-lusten turvallisuudesta annetun lain. Uusi laki tulee voimaan vuoden 2012 alusta. Tarkoituk-sena on kehittää yleistä kulut-tajaturvallisuuslainsäädäntöä niin, että sen säännökset ovat selkeitä sekä toiminnanharjoit-tajien että viranomaisten ja ku-luttajien kannalta.

RODEO

Katso myös:www.yrittäjähuoltamo.fi

15N:o 6 • Elokuu 2011

työelämäasiantuntija | lakipalsta

Varatuomari inga Koskinen asianajotoimisto inga Koskinen Ky

Kiinteistökaupan esisopimusOlemme ostamassa teolli-suuskiinteistöä ja harkitsem-me esisopimuksen tekemistä, sillä rakennuksille olisi tarkoitus tehdä kuntokartoi-tus lopullisen ostopäätöksen tueksi. Mitä seikkoja meidän pitäisi huomioida?

•Kiinteistökauppaa koske-van esisopimuksen sitovuus edellyttää, että esisopimus tehdään kiinteistökaupan määrämuodossa. Jotta esiso-pimus sitoo, on se siis tehtävä kirjallisesti kaupanvahvis-tajan toimiessa todistajana. Esisopimuksessa sovitaan selkeästi ehdot, joiden täytty-essä sitova kauppa tehdään ja mihin päivämäärään men-nessä lopullinen kauppa on viimeistään tehtävä. Tällaise-na ehtona voi esimerkiksi olla kuntotarkastuksessa todettu sovitunlainen kiinteistön kunto. Esisopimuksessa voidaan myös sopia, miten kuntotarkastuksesta aiheutu-vat kustannukset jakautuvat osapuolten kesken.

Mikäli kiinteistönkaup-paa koskeva esisopimus on tehty noudattamatta kiin-teistönkaupan määrämuotoa (esimerkiksi ilman kaupan-vahvistajaa), esisopimus ei ole pätevä. Sen perusteella ei voi menestyksellisesti vaatia

kaupantekoa. Tällaisen esiso-pimuksen johdosta kaupasta vetäytyvä osapuoli voi joutua korvaamaan toiselle osapuo-lelle aiheutuneet kohtuulli-set kustannukset. Tällaisia korvattavia kuluja voivat olla esimerkiksi toiselle osapuolel-le ilmoittelusta, kiinteistöön tutustumisesta ja muista kau-pan tekoon liittyvistä tarpeel-lisista toimista aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, kuten kuntotarkastuksesta aiheutuvat kulut.

Esisopimus voidaan tehdä sellaiseksi, että se sitoo molempia osapuolia tai vain toista osapuolta. Esisopimus raukeaa, ellei kauppaa ole tehty sen voimassa ollessa tai kannetta kaupan tekemiseksi pantu vireille laissa asetetussa määräajassa.

Esisopimus ei vielä anna tulevalle ostajalle oikeutta sopimuksen kohteena olevaan kiinteistöön, vaan kiinteis-tön omistusoikeus säilyy toistaiseksi myyjällä. Mikäli myyjä luovuttaisi kiinteistön omistusoikeuden vastoin esisopimusta jollekin muulle taholle, on myyjä velvollinen korvaamaan esisopimuksen mukaiselle ostajalle aiheutu-van vahingon. Yleensä esiso-pimukseen otetaan sopimus-sakkoehto siltä varalta, ettei sopimusta täytettäisi.

TEM tutki työmarkkina- osapuolten järjestäytymistäTyö- ja elinkeinoministeriön TEM on tutkinut työehtosopimusten kattavuutta Suomessa vuonna 2008 ja palkansaajien järjestäy-tymistä Suomessa vuonna 2009.

Tutkimus antaa yleiskuvan vuosina 2007 ja 2008 solmi-tuista yksityisen sektorin työ-ehtosopimuksista, sopimuksen osapuolista ja sopimuksen vai-kutusalueesta.

Sopimuksen vaikutusaluetta määriteltäessä yleissitovuus on keskeinen tekijä. Mikäli vähin-tään noin puolet sopimusalan palkansaajista toimii järjestäyty-neen työnantajan palveluksessa, sopimus on yleissitova ja sitoo samalla myös sopimusalan jär-jestäytymättömiä työnantajia.

Työehtosopimusten katta-vuus kuvaa järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa ole-vien palkansaajien osuutta sopi-musalan kaikista palkansaajista. Vuonna 2008 tämä osuus oli yksityisellä sektorilla 73,1 pro-senttia.

– Tämä tarkoittaa käytännös- sä sitä, että noin 390 000 pal-

kansaajaa työskentelee järjes-täytymättömän työnantajan pal-veluksessa, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula painottaa.

Paikallisesta sopimisesta työtyytyväisyyttä. Työehtoso- pimusten piirissä oli yksityisellä sektorilla 85 prosenttia palkan-saajista, kun yleissitovuus ote-taan huomioon. Kun mukaan lasketaan julkinen sektori, jossa sopimukset kattavat kaikki pal-kansaajat, työehtosopimusten piiriin kuului 89,5 prosenttia palkansaajista.

– Kokonaan työehtosopimus-ten ulkopuolella on siten noin 217 000 yksityisen sektorin palkansaajaa, mikä merkitsee, että näiden työntekijöiden työ-ehdoista sovitaan yksilöllisesti. Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttaman työolobarometrin mukaan paikallinen sopiminen taas näyttäisi lisäävän työnte-kijöiden työtyytyväisyyttä, Mak-kula kertoo.

SUOSITTU SUOMIMIES-REKKA KIERTÄÄ TAAS! Testaamme paikan päällä suomalaisten miesten ja naisten kunnon: kehon koostumus, leposyke ja puristusvoima antavat kokonaiskuvan terveydestä. Samalla kamppaillaan parhaimman puristajan tittelistä. Uskallatko näyttää itsellesi millainen SuomiMies sinä olet!

etera. /suomimies

KATSO

KIERTUE-

AIKATAULU

etera. /suomimies

Eläkevakuutusyhtiö Etera tukee suomalaista työelämää ja työkaveruutta, ja on SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen pääyhteistyökumppani. Tapahtuman toteuttaa Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyökumppaneineen.

On hyödyllistä että tällai-nen selvitys on nyt tehty. Selvityksessä ei kuiten-kaan käsitellä erikseen

niin sanottuja laittomia lakkoja, joihin Suomessa turvaudutaan jatkuvasti, Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen toteaa.

Vanhasen mukaan Saksan työmarkkinoita koskevasta ETLA:n raportista käy ilmi, että Saksassa työtaisteluiden määrä on hyvin vähäinen verrattuna Suomeen.

– Yksi selittävä tekijä on var-masti se, että Saksassa vastuu laittomien lakkojen aiheuttamis-

Lakko-oikeus kuuluu työntekijälle • TEM:n tilaamassa työrauhaselvityksessä on arvioitu työntekijöiden lakko-oikeutta ja

vähimmäispalveluiden turvaamista.

ta vahingoista on normaalia va-hingonkorvausvastuuta, jolloin lakosta vastuussa olevien korva-usvelvollisuus voi nousta monin-kertaiseksi verrattuna Suomen tilanteeseen, Vanhanen toteaa.

Työntekijän lakko-oikeutta rajoittaa vain vähimmäispalve-luiden turvaaminen

Työrauhavelvollisuus perus-tuu maasta riippuen joko lain-säädäntöön, työmarkkinoiden puitesopimukseen tai yksittäi-sen työehtosopimuksen määrä-ykseen.

Kaikki keskeiset valvontaeli-met, Kansainvälisen työjärjestön

ILO:n yhdistymis-vapauskomi-tea ja asiantuntijakomitea, Eu-roopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea ja Euroo-pan ihmisoikeustuomioistuin lähtevät siitä, että lakko-oikeus on työntekijöille kuuluva perus-tavaa laatua oleva oikeus, jota ei voida merkittävässä määrin rajoittaa.

Valtio voi kuitenkin vaatia, että lakosta huolimatta vähim-mäispalvelut tulee turvata, kun kysymyksessä on välttämättö-miä julkisia palveluja koskeva lakko, joka uhkaa rajoittaa verk-koyhteyksiä, sähkön- ja läm-

mönjakelua, vesihuoltoa, yleis-ten hygieniaolojen, kiireellisten terveys- ja huolenpitopalvelujen sekä muiden välttämättömien yhteiskunnallisten palvelujen järjestämistä.

Pitemmälle meneviin rajoi-tustoimiin voidaan ryhtyä vain poikkeusoloissa ja silloinkin vain tilapäisesti.

Lakko-oikeuden rajoittamisel-le on asetettu kolme edellytystä: että rajoituksesta on säädetty lailla, että sille on hyväksyttävä tarkoitus ja että rajoitukset ovat välttämättömiä demokraattises-sa yhteiskunnassa.

Yksityisten sosiaalipalvelujen omavalvontaa vahvistetaan Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajilla on jatkossa oltava omavalvontasuunnitelma asian-mukaisen toiminnan varmista-miseksi.

Uusi laki tulee voimaan 1. lo-kakuuta 2011. Lisäksi palvelun-tuottajan on vastattava siitä, että asiakkaalle järjestettävä palvelukokonaisuus täyttää sille asetetut vaatimukset.

Laki vahvistaa palvelujen tuot-tajan velvollisuutta oma-aloittei-sesti huolehtia asiakkaalle tar-joamiensa palvelujen laadusta. Lisäksi se painottaa ohjausta ja neuvontaa ensisijaisina valvon-nan keinoina.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää jatkossa toimiluvan niille palve-lujen tuottajille, jotka tuottavat ympärivuorokautisia palveluja

useamman kuin yhden alue-hallintoviraston toimialueella. Muissa tapauksissa luvan myön-tää nykyiseen tapaan aluehal-lintovirasto. Uusi luvan saannin edellytys on, että palvelun tuot-taja kykenee vastaamaan talou-dellisista velvoitteistaan.

Kotipalvelun tukipalveluista ja vastaavista palveluista sekä yksi-tyisestä perhepäivähoidosta teh-dään edelleen ilmoitus kunnalle, mutta näitä palveluja ei merkitä yksityisten palvelujen antajien valtakunnalliseen rekisteriin. Ensisijainen valvontavastuu säi-lyy kunnalla.

Verohallituksen on tarkoitus tarkistaa omaa ohjeistustaan niin, että rekisteriin merkitse-minen ei enää ole edellytys pal-velujen arvonlisäverottomalle myynnille.

Laatuinnovaatio-kilpaan voi vielä hakeaVuoden laatuinnovaatio -kilpai-lun tavoitteena on lisätä Suo-messa syntyvien innovaatioiden määrää ja kohottaa niiden tasoa. Kilpailun hakuaika päättyy 9. syyskuuta 2011.

Viidettä kertaa järjestettä-vässä kilpailussa on viisi sarjaa: Suuret yritykset, Pk-yritykset, Mikroyritykset ja yksityiset hen-kilöt, Julkinen sektori ja yleis-hyödylliset yhteisöt ja Potentiaa-liset innovaatiot.

Voittajat palkitaan juhlagaa-lassa 10.11.2011. Jokaisesta vii-destä voittajaorganisaatiosta kutsutaan yksi henkilö puhu-maan Oasis of Excellence -innno-vaatioseminaariin, joka järjeste-tään Euroopassa keväällä 2012.

Kilpailun järjestävät Suo-messa Laatukeskus Excellence Finland ja asiantuntijayritys De-loitte, joka on Innovation Mana-

gement -verkoston aktiivijäsen.Laatukeskuksesta koroste-

taan, että kaikki kilpailijat ta-vallaan voittavat, sillä jo pelkkä osallistuminen innostaa yrityk-siä ja organisaatioita kehittä-mään uusia ideoita ja innovaa-tioita.

Kilpailun hakulomake, osallis-tumismaksut ja arviointiperus-teet löytyvät osoitteesta: www.laatukeskus.fi/innovaatio

•Viiden maan patenttivi-rastot ja Suomen Patentti- ja rekisterihallitus ovat aloittaneet laajennetun PPH-yhteistyöko-keilun. Muut maat ovat Japani, USA, Kanada, Venäjä ja Espanja. Kokeilun aikana patentin haki-jan mahdollisuudet nopeuttaa hakemuksen käsittelyä laajene-vat entisestä.

16 N:o 6 • Elokuu 2011

Entä jos näin käy myös meille?Lotta Tammelin

Olemme viime viikkoina saaneet katsella kuvia Lontoossa mellakoivista ihmismassoista,

rikotuista ikkunoista ja ryöstetyistä liiketiloista. Jokaisen sirpaloituneen näyteikkunan ja viimeistäkin arvotavaraa myöten tyhjennetyn myymälän takana on aina inhimillinen kohtalo – pienyrittäjä, joka elinkeino on tuhottu.

Kun mietimme kollegoitamme Isossa-Britanniassa, hiipii mieleen tahtomattakin kysymys: Voisiko tämä tapahtua myös meillä?

Suomalainen mielenlaatu on onneksi jäyheämpää ja hidasliikkeisinä harvemmin intoudumme vastaa-vanlaisiin tuhotöihin. Emme siltikään saa kuvitella, että asuisimme lintukodossa. Rikollisuus on noussut

meilläkin koko ajan yhä suuremmaksi yrityksen toi-mintaa uhkaavaksi tekijäksi.

Keskusrikospoliisin syyskuussa 2010 julkaiseman yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannekuvan mu-kaan pohjoismaissa on viime vuosina ollut liikkeellä tuntuvasti aiempaa enemmän ulkomaisia tilauksista varkauksia tekeviä rikollisryhmiä.

Näiden poliisin mukaan Virosta, Liettuasta, Puolas-ta tai Romaniasta lähtöisin olevien ammattirikollisten näppeihin tarttuvat niin huolimattoman rakennus-yrittäjän työkalut ja -koneet kuin lattea ajatuksissaan siemailevan mainostoimistoyrittäjän omenan kuvalla varustettu läppärikin. Arvotavara kelpaa ja omaisuut-taan sekä sen mukana hukkaan huvenneita työtunte-jaan on turha havitella takaisin.

Yrittäjän on mietittävä omaisuutensa lisäksi myös itsensä ja työntekijöittensä. Helsingin seudun kauppa-

kamarin tutkimukseen vastanneista kolmestasadasta pääkaupunkiseudun yrityksestä yli kuudesosa arvioi, että henkilökuntaan kohdistunut rikollisuus on lisään-tynyt kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tyy-pillisintä henkilökuntaan kohdistunutta rikollisuutta oli väkivallalla uhkaaminen, jota raportoitiin useim-min palvelualoilla ja yksintyöskentelyn yhteydessä.

Yritysturvallisuus ja yrityksen toiminnan esteettö-myyden turvaaminen ei ole leikin asia, sillä Yhdysval-loissa on tutkittu, että viidestä totaalituhon kohdan-neesta yrityksestä kolme menee nurin lopullisesti. Luku on hätkähdyttävä, jos ajattelee, että kolmea viidestä Lontoossa uhriksi joutunutta pienyrittäjää uhkaa jatkossa toiminnan lopettaminen.

Turvallisuusasiat on siis syytä ottaa vakavasti täälläkin. Mieluimmin ennen, kuin polttopullo lentää toimistotilasi ikkunasta sisään.

toim

ittajan • kom

mentti •

suuryritykset halutaan häpeäpaaluun

› Britanniassa kabinettiminis-teri Francis Maude aikoo saada kuriin suuryritysten myöhäs- tyneet maksut alihankkijoil-leen. Myöhästymisistä ilmian-netut yritykset saavat nimensä esille verkkoon. Aiemmin vas-taavaa listaa ylläpitänyt Forum of Private Business pitää hal-

lituksen päätöstä tärkeänä. FPB:n edustaja Phil McCabe muistuttaa kuitenkin, että ni-mettömyys on pienyrityksille tärkeää. Muuten vaarana on, että myöhässä maksavat suur-yritykset hankkiutuvat eroon pienemmistä yrityskumppa-neistaan.

saksassa tutkittiin riskisijoittajan tuloa perheyritykseen

› Pääomasijoittajien inves-toinnit perheyrityksiin voivat hyödyttää molempia osapuo-lia, mutta järjestelyyn liittyy myös haasteita. Perheyritysten ja riskisijoittajien välisiä suh-teita on tarkasteltu kahdessa väitöstutkimuksessa saksas-sa. Markus hehnin ja Christian Prymin tutkimusten mukaan riskisijoittajan tulo perheyri-

tykseen merkitsee yrityksel-le suurta kulttuurimuutosta ja saattaa tuntua vaikealta van-hoille osakkeenomistajille. Uusi tilanne voi aiheuttaa kiistoja johtajien välillä, ja henkilöstön keskuudessa vanha yhteenkuu-luvuuden tunne voi heiketä. toisaalta yritys, joka selviää näistä ristiriidoista, on lopulta aiempaakin vahvempi.

brittiministeri myi piirakoita › Forum of Private Business

-järjestö on kutsunut Britan-nian poliittisen eliitin tutus-tumaan pienyrittäjien arkeen tarjoamalla heille työkokemus-

ta erilaisina yrittäjinä. Ministeri Oliver letwin otti pestin piira-kanmyyjänä. lähes sata parla-mentin jäsentä on jo lähtenyt mukaan tempaukseen.

yritysperustanta hiipui ranskassa

› Ranskassa uusien yritysten määrä väheni kesäkuussa liki 11 prosenttia verrattuna touko-kuuhun, jolloin uusien yritysten määrä kasvoi nopeasti. Kasvu oli silloin peräti 29 prosenttia.

tämän vuoden toisella neljän-neksellä oli runsaat 10 prosent-tia vähemmän uusia yrityksiä kuin vuoden 2010 toisella nel-jänneksellä.

Palkinnot sosiaalisesta vastuusta

› Kolme keskisuurta yritystä on palkittu saksan Baden-Würt-tenbergissa sosiaalisesta vas-tuullisuudesta. Palkitut yrityk-

set ovat Ketterer Bäder Gmbh Donaueschingenistä, Bartholo-män urheilu- ja koulutuskeskus sekä calwilainen Börlind.

byrokratia ei vähentynytkään › Forum of Private Businessin

(FPB) tekemä kyselytutkimus kertoo, että Britanniassa halli-tus epäonnistui tavoitteessaan keventää pienyritysten lain- säädännöllistä taakkaa. Kah-deksan pienyritystä kymme-

nestä kertoo käyttävänsä enemmän aikaa lainsäädännöl-lisiin toimiin kuin vuonna 2009. Byrokratian hinnaksi FPB las-kee yhteensä 16,8 miljardia puntaa vuodessa. se tekee 14 200 puntaa yritystä kohti.

ruotsinkin yrittäjillä lyhyet lomat

› Aftonbladetin keskustelus-sa Företagarna-järjestön pää-ekonomisti lars jagrén ja Cap-tuksen toimitusjohtaja nima sanandaji kertovat yrittäjien työskentelevän eniten ja viettä-

vän vähiten lomaa. Kirjoittaji-en mukaan yrittäjien työmäärä Ruotsissa on isompi kuin Yh-dysvalloissa ja Britanniassa. he toivovat yrittäjille vähemmän veroja ja säännöksiä.

britanniassa mentoreita pk-yrityksille

› Britanniassa on koulutettu 231 pankin työntekijää yritys-ten mentoreiksi, jotka neuvo-vat yrityksiä kasvun esteiden ylittämisessä. Vuoden aikana

koulutetaan yli tuhat mentoria. Pienet ja keskisuuret yrityk-set tavoittavat mentorit uusien verkkosivujen välityksellä.

ranskassa erityistoimia pienyrittäjille

› Ranskassa on kirjattu 280 toimenpide-ehdotusta pk-yri-tysten, käsityöläisten, kauppi-aiden ja maanviljelijöiden elä-män helpottamiseksi. Raportti ”lakien yksinkertaistaminen kasvun ja työllisyyden eduksi” on toimitettu presidentti nico-las sarkozylle. Presidentti sarkozyn sanotaan olevan eri- tyisen kiinnostunut 11 ehdotuk-

sesta. Kolme keskeistä suosi-tusta raportissa on tehdä palk-kalaskelmista luettavampia, vähentää henkilöstön määrään liittyviä lakisääteisiä kynnysar-voja sekä tehdä muutoksia it-sensä työllistävien sosiaalitur-vamaksuihin. sarkozy haluaa, että osa toimenpiteistä voitai-siin ottaa käyttöön vuoden lop-puun mennessä.

saksassa aikeita alv-maksun lykkäykseen

› saksan valtiovarainministe-ri Wolfgang schäuble haluaa taata pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuuden arvonlisäveron maksun lyk-

käämiseen. Maksamisen lyk-käämisen pitäisi olla schäublen mukaan aina mahdollista eikä vain kriisin aikana.

COpy

RIGh

T ©

M-B

RAIN

Oy

Eurooppaa edestakaisin

Mellakat levisivät esikaupunkien kuningattareen

Eurooppa

Markus Ahonen, ealing, lontoo, teksti ja kuvat

Crispins-viinibaarin oven peittona on puulaveri. Niin on myös monen muun lähiyrityksen ovissa ja ikkunoissa. Vielä joitain päiviä sitten

tämänkin kadun varsi oli kuin sodankäynnin jäljiltä.

Länsi-Lontoon Eilingissä mel- lakoiden leviäminen omille ko-tinurkille tuli yllätyksenä. Rau-hallisen Ealingin lempinimi on Queen of the suburbs eli esikau-punkien kuningatar.

Alexander Rastovic viinibaa-rissa oltiin varuillaan jo mella-kointia edeltäneenä iltana.

– Poliisi kävi kertomassa mahdollisesti alkavista mella-koista ja kehotti sulkemaan ovet tavallista aikaisemmin. Chis-wickissä pubissa työskentelevä 19-vuotias poikani oli kuullut asiasta ja haki vaimoni töistä 10–11:n aikaan.

tulipalo vieressä. Seuraa-vana päivänä leimahti. Vierei- sessä tienristeyksessä sytytet-tiin kolme autoa palamaan ja polttopullo lensi saman raken-nuksen päässä olevaan liikkee-seen.

– Itse katsoin kotona uutisis-ta helikopterista otettua kuvaa ja näin tulen lähenevän liiketi-laamme. Onneksi palokunnan ylimääräinen sammutusauto sai pysäytettyä palon ennen sen le-viämistä tänne.

Mellakoijat rikkoivat viini-baarin ovilasin ja ikkunasta nel-jä paneelia. Rastovicin vaimo, poika ja asiakkaat lukkiutuivat keittiöön ja pääsivät takaovesta pakoon toisen ravintolan tiloi-hin.

– Turvakameran kuvien hup-pupäiset hahmot veivät kaikki vahvat viinat, suurimman osan viineistä, hifi-laitteistot ja kor-tinlukukoneen. He rikkoivat paikkoja turhautuneena siihen, ettei kassassa ollut käteistä.

Mellakoista koitui merkittä-viä taloudellisia menetyksiä.

– Odottelen vakuutusyhtiön arviota. Tuhoja tuli arviolta 5 000 punnan edestä. Kun tilan-ne määritellään valtion tahol- ta mellakaksi, valtio korvaa tuhoja niillekin, joilla ei ole va-kuutusta.

Porttikielto kaikkiin pu-beihin. Suomessa yrittäjien tarvitsee aniharvoin varautua mellakoihin. Molemmissa mais-sakäydään keskustelua palvelu- alan henkilökunnan kohtaamas-ta väkivallasta ja yksintyösken-telystä.

– Vaimoni on usein töissä yksin. Hän on tottunut siihen ja osaa käsitellä tilannetta. Sil-ti minulla on hänestä huoli. Onneksi asiakkaamme ovat kanta-asiakkaita, jotka pääosin tunnemme.

Eilingissä pubien turvalli-suutta kehitetään yhdessä vi-ranomaisten kanssa.

– Saimme hiljattain anniske- luoikeuksiimme pidemmän au-kioloajan. Edellytyksenä on val-vontakamerajärjestelmän hank-kiminen ja tilanteen pitäminen hallinnassa.

• Lontoon mellakoista kärsi myös rauhallisella Eilingin esikaupunkialueella viinibaaria pitävä Alexander Rastovic.

ELäMä On palaamassa lontoon ealingissä normaaliksi. Mellakoiden vaikutukset näkyvät paikoin edelleen. rikkinäisten ikkunoiden ja ovien tilalla on puulevyt.

EiLingin MELLaKOista koitui alexander rastovicin viinibaarille arviolta 5 000 punnan taloudel-liset tuhot. Mellakoita useammin turvallisuuskysymyksistä ovat mielessä yksintyöskenteleminen ja omaisuusrikokset.

jatkin olivat suur-Lontoon ulko-puolelta.

Lama toi rikosaallon. Rasto-vic on pitänyt viinibaariaan Ei-lingissä jo 29 vuoden ajan.

– Maailma on muuttunut. Tuona aikana meille on tehty kolme murtoa. Kaikki viimeisen kolmen vuoden aikana. Laman myötä rikosmäärä on kasvanut, Alexander Rastovic sanoo.

Mellakoista huolimatta hän uskoo suuremman uhan liiketoi-minnalle koituvan taloudellisten seikkojen kautta.

– Elannon ansaitseminen on yhä vaikeampaa. Voitot pienevät vuokrien ja muiden kustannus-ten noustessa. Turvallisuuteen täytyy satsata myös enemmän rahaa. Aikoinaan meillä ei ollut edes turvakameroita. Nyt ne on pakko olla.

– Pidämme kerran kuukau-dessa muiden paikallisten annis-kelupaikkojen ja poliisin kanssa kokouksen, jossa käymme läpi ongelma-asiakkaat. Jos Eilingis-sä saa porttikiellon yhteen pu-biin, saa kiellon myös kaikkiin muihin. Porttikiellon saaneita on täällä noin 10 – 12. He eivät ole paikallisia. Eilingiin tullaan usein muualta. Nämä mellakoi-

Maailma on muuttunut. Meille on tehty kolme murtoa. Kaikki viimeisen kolmen vuoden aikana.

alexander rastovic

Verohelpotusta sijoittajaisoäidilleRuotsissa yrittäjäjärjestö haluaa verohelpotuksia pienyrityksiin sijoittaville.

Ruotsissa uskotaan pienten ja nuorten yritysten olevan tule-vaisuudessa yhteiskunnalle yhä tärkeämpiä. Ruotsin yrittäjäjär-jestön Företagarnan aluejohtaja Maria Derner näkee aloittavien yritysten riskirahoituksen kan-nustavan useampia yrittäjyyteen ja toivoo rahoituksen lisäämistä.

Derner muistutti Göteborgs Posten -lehdessä, että aloittele-van yrityksen alkupääoma löy-

tyy yleensä joko yrittäjän omis- ta säästöistä tai riskejä pelkää-mättömiltä ystäviltä tai sukulai-silta.

Dernerin mukaan looginen päätelmä asiasta on se, että mikä-li valtio haluaa tukea yrittäjyyttä, on sen myönnettävä verohelpo-tuksia pienyrityksiin investoiville.

– Jos isoäiti haluaa käyttää pat-jan alle säästämänsä rahat suku-laisen liikeideaan, antakaa hänen tehdä se verohelpotuksien avul-la, Maria Derner esitti toiveensa Ruotsin hallitukselle.

Saksassa yhä enemmän siirtolaisten perustamia yrityksiäSiirtolaiset perustavat yhä enem-män yrityksiä Saksassa. Yleensä ne ovat pienyrityksiä.

Leibniz Universität Hannove-rin ja Työmarkkina- ja ammat-titutkimusinstituutin tekemän Global Entrepreneurship Moni-torin mukaan maahanmuutta-jat tekevät välttämättömyydes-tä hyveen: useampi kuin joka neljäs maahanmuuttaja oli työtön ennen kuin ryhtyi yrit-täjäksi.

Tilastojen mukaan suurin osa heidän yrityksistään on kaupan tai ravitsemusalalla. Näiden yritysten perustamiseen ei yleensä tarvita suurta alku-pääomaa.

Rahoitusta suurempi ongel-ma monelle siirtolaiselle on se, jos hän tulee EU:n ulkopuolel-ta, eikä hänellä ole viisumia tai työlupaa. Kielitaidon puute vielä kasvattaa vaikeuksia selviytyä byrokratiasta.

Ranskalaiset haluavat suosia paikallisia, nuoria yrityksiäYhä useammat ranskalaiset ovat huolestuneita pienten paikallis-yritysten menestyksestä.

Tuoreen kyselyn mukaan 89 prosenttia ranskalaisista haluaa suosia hankinnoissaan ranska-laisyrityksiä, sillä he ovat ym-märtäneet, että tulevaisuuden työpaikat riippuvat paikallisista yrityksistä.

Haastatellut ranskalaiset eivät kuitenkaan halua suosia mitä ta-hansa yrityksiä, vaan tukea ha-

lutaan antaa erityisesti nuorille ja uusille yrittäjille sekä pienille yrityksille, joilla on vähemmän rahoitusmahdollisuuksia.

• Eva Diedrichs saksalaisesta konsulttiyritys A.T.Kearneystä sanoo, että viiden vuoden jälkeen nuoren yrityksen täytyy tietää, miten se tienaa rahaa.

– Jos strategiaa ei siinä vai- heessa ole, rahasta tekee tiukkaa.

17N:o 6 • Elokuu 2011

Visma Monipankki

alkaen 799 €(+alv 23%)

Pk-yrittäjä, kurota korkeuksiin!

Anna Visma Monipankin

hoitaa SEPA-siirtymäsi

Visma Monipankki on pankkiliikenneohjelmisto juuri Sinulle!

= selviät sekä käyttöönotosta että käytöstä itsenäisesti

= hallitset koko pankkiliikenteen vaivattomasti

= liikennöit kaikkiin pankkeihin yhdellä ohjelmistolla

= saat henkilökohtaista käyttötukea suomeksi

sekä puhelimitse että internetissä

Helppo

Laaja

Tehokas

Tuettu

Soita ja kysy lisää: 0207 560 511

monipankki@visma.com

visma.fi/monipankki

kansainvälistyminen

Irlannin kautta kansainvälistymis-mahdollisuuksia suomalaisyrityksille

• Talouden pohjamudissa ryömivässä Irlannissa yrittäjyyttä arvostetaan. Maa tarjoaisi suomalaisyrityksille yhteistyömahdollisuuksia – ja maailman leveimmän väylän rapakon takaisille markkinoille.

Irlannin huono taloustilanne nä-kyy pienyrityksissä. Viime vuonna neljä yritystä päivässä sulki ovensa. Pienyrityksiin taloustilanne vaikuttaa etenkin lainansaannissa. Pankkeihin tulevista yritysten lainahakemuksista 56 prosenttia tulee takaisin kielteisin päätöksin.

Nykyinen kriisi ei ole perua julkisen rahoituksen kriisistä. Pari vuotta sit-ten hallitus sitoutui antamaan pank-kien tappioille takaukset tietämättä vielä niiden suuruutta. Holtittoman lainanannon aiheuttamat tappiot osoittautuivat lopulta jättimäisiksi. Takaustarpeen noustessa tilanne muuttui kestämättömäksi ja pankit lunastettiin valtion omaisuudeksi. Menojen myötä myös julkiselta rahoi-tukselta putosi pohja.

Euroopan Unionin ja Kansainvä-lisen valuuttarahaston 80 miljardin euron tukipaketin riittämisestä keskustellaan parhaillaan. Joidenkin hallituslähteiden mukaan Irlanti saattaa vielä olla toisen tukikierroksen

tarpeessa. Ennen vaaleja käydyissä pa-neelikeskusteluissa arveltiin jopa 200 miljardin euron velkataakan olevan arkipäivää vuonna 2015.

Matala yritysvero houkuttelee. Irlannin talous on avoin, peräti 70-80 prosenttia siitä pohjautuu vientiin. Avoimuus tekee maan taloudesta myös haavoittuvaisen. Englannin-kielisestä maasta on kuitenkin ehkä maailman levein vientiväylä tärkeille markkinoille Yhdysvaltoihin.

Irlanti on hyötynyt suurten it-jät-tien maahan perustamista jättikont-toreista. Toiminta on tuonut hyötyjä myös alihankkijoille sekä erityisesti työllisyyteen. Vielä vuonna 2006 maan työttömyysprosentti oli neljän pinnassa. Nyt se on lähes 15.

Yritysten houkuttelemiseksi Irlan-tiin maa on kiristyvässä taloustilan-teessakin pitäytymässä matalassa 12,5 prosentin yritysverossa eikä ole halu-kas yritysverotuksen harmonisointiin muun Euroopan Unionin kanssa.

Pienyritysten lainahanat kiinnibusinEss-KOnsuLttina, enterprise irelandin start up -yritysten mentorina ja irlannin finnish Business Clubin puheenjohtaja toimiva teemu Saloran-

ta kertoi irlannin talouselämän tarvitsevan nyt kaiken mahdollisen avun, mitä yrityselämän kautta voidaan saada. irlantilaisten vahvuuksiksi Saloranta mainitsi englannin kielen, hyvät suhteet yhdysvaltoihin ja positiivisen asenteen. lasi on irlannissa aina puoliksi täynnä.

suOMEn irLannin-suurLäHEttiLäs Pertti Majanen arveli Suomen ja irlannin hyötyvän mahdollisesta yhteistyöstä. Suomi yhdysvalto-jen markkinoille irlannin kautta pääsemisessä, irlanti pyrkiessään Suomen kautta Venäjän ja Kiinan markkinoille. Majasta tervehtimässä Päijät-Hämeen yrittäjien toimitusjohtaja outi Hongisto.

Markus Ahonen, dublin, teksti ja kuvat

Irlanti on viime aikoina pääs-syt otsikoihin lähinnä talous- ongelmiin liittyvissä merkeis-sä. Sukeltanut talous vaikut-taa myös pieniin ja keskisuu-riin yrityksiin. Silti yrittäjyys

on Irlannissa edelleen yleistä ja ar-vostettua.

Suomen Yrittäjien Dublinissa kesäkuussa vieraillut ryhmä tu-tustui maan tilanteeseen ja mah-dollisuuksiin. Esille nousivat myös yhteistyömahdollisuudet Suomen kanssa sekä Irlannin ja sen kautta avautuvien muiden markkinoiden suomalaisille yrityksille tarjoama potentiaali.

Yrittäjänä, business-konsulttina ja Enterprise Irelandin kautta start up -yritysten mentorina Irlannis- sa työskentelevän Teemu Salo-rannan mukaan Irlanti tuo nyt uudenlaisia mahdollisuuksia, kun aktiivisuutta maan nostamiseksi tarvitaan.

– Irlanti on yritteliäs maa. Lasi on täällä ennemminkin puoliksi täynnä kuin puoliksi tyhjä. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Haas-teet ovat taloudelle kovat. Kaikki apu tarvitaan, mitä voidaan saada.

irlannin vahvuudet täydentä-vät. Saloranta on aikaisemmin työskennellyt Ison-Britannian puo-lella 13 vuotta Perloksen tehtaan toimitusjohtajana ja on Irlannissa bisnesalan verkostoijana toimivan Finnish Business Clubin puheen-johtaja. Hän on nähnyt mentorin-työnsä kautta maan pienyritystoi-minnan ja sen kansainvälistymisen haasteet. Monenlaista viritystä tar-vitaan yrityssektorilla uusien yri-tysten maahan houkuttelemiseksi ja luomiseksi.

Pienyritysten tukemiseen maas-sa on Irlannissa omanlaiset mal-linsa. Ulkomaisia yrityksiä maahan houkuttelee valtiorahoitteinen IDA (Industrial Development Authori-ty). Pieniä start up -yrityksiä validoi ja muun muassa viiden prosentin osuusostoin tukee organisaationa Enterprise Ireland.

Yksi avoimen talouden Irlannin pienyritysten ensimmäisistä haas-teista on kansainvälistyminen.

– Irlannilla vahvuuksina ovat englannin kieli, yritysten hyvät välit Yhdysvaltoihin sekä markki-

noinnin osaaminen Yhdysvaltojen suuntaan. Irlantilaiset ovat myös erittäin luovia ihmisiä, vaikka eivät tee pitkäjänteistä suunnittelua.

väylä yhdysvaltoihin. Irlanti-laisyritykset hakevat kansainvälisiä kontakteja ja synergiaetuja. Viime aikoina yhteistyötä on viritelty yhä enemmän myös suomalaisten yri-tysten kanssa.

Suomesta Irlantiin suuntautu-va kaupankäynti on tällä hetkellä vain 200 miljoonan euron luokkaa, Irlannista Suomeen noin kaksin-kertainen. Mahdollisuuksia laajem-paan hyödyntämiseen olisi.

Suomen Irlannin-suurlähettiläs Pertti Majanen arvelee Suomen ja Irlannin kokoluokan ja histori-allis-poliittisen taustan auttavan. Yhteistyötä on tehty jo puoli vuo-sisataa muun muassa rauhantur-vatyössä.

Viime syksynä suurlähetystö ja Finnish Business Club järjestivät yhteistyönä Dublinissa innovaatio-seminaarin ja sen oheen yritysten kahdenvälisen kohtaamispaikan. Tarkoituksena oli Majasen mukaan saattaa yhteen etenkin suomalaisia teknologiainnovaatioita tuottavia yrityksiä ja irlantilaisia markkinoin-tiosaajia.

– Maiden välillä voisi tässä koh-taa nähdä business-komplemen-

taarisuutta myös markkinoiden suhteen. Irlannista on maailman levein väylä Yhdysvaltojen markki-noille, jotka Nokia ja muut suoma-laiset yritykset ovat jo aikaisemmin todenneet hyvin vaikeaksi avata. Ja kun Irlanti on kiinnostunut Venä-jän ja Kiinan markkinoinnista, yh-teistyö näiden väylien avaamiseksi toisen avustuksella voisi toimia mo-lemmin päin.

Suomen Yrittäjien varatoimitus-johtaja Anssi Kujala totesi kansain-välistämisen olevan myös Suomen pään tutkimusten mukaan hyödyl-listä yrityksille.

– Kansainvälistyneen pienyrityk-sen on tutkimuksissa todettu elävän pidemmän elinkaaren kuin vain ko-timaan markkinoilla toimivan.

suurlähettiläältä yhteyden-ottopyyntö. Irlanti on nykyisin merkittävä it-alan ja lääketieteen

alan keskittymä. Silti maa on huo-mattavasti jäljessä esimerkiksi innovaatioihin panostamisessa ja niiden kehittämisessä, missä taas Suomi on yksi maailman huippu-maista.

Irlantiin suuntautuvan viennin potentiaalisia aloja olisi useita. Kal-liin energian ydinvoimattomassa maassa etsitään keinoja esimerkik-si uusiutuvien energiamuotojen uu-denlaiseen tuottamiseen.

Käytännön mahdollisuuksia yhteishankkeisiin ja kansainvälis-tymiseen on jo meneillään. Suur-lähetystö ja Finnish Business Club järjestivät keväällä Corkissa clean-tech-alaan ja uusiutuviin energia-muotoihin liittyvän seminaarin. Syksylle on Majasen mukaan luvas-sa uusi seminaari.

– Suurlähetystö toivoo suoma-laisilta cleantech-yrityksiltä yhtey-denottoja, mikäli he haluavat olla esillä suomalaisen osaamisen ja

innovaatioiden kansainvälistämi-sessä.

Erillinen pk-ministeri. Irlannin yrityselämään, yrittäjärjestöjen toimintaan ja elinkeinopoliittiseen päätäntään liittyvät toimenpiteet herättivät mietintöjä Yrittäjien ryh-män keskuudessa. Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Tuuli Kir-sikka Pirttiaho löysi Irlannista mal-liesimerkin, joka voisi toimia myös Suomessa.

– Erityisesti mielenkiintoista täällä on se, että Irlannin hallituk-seen on saatu erillinen pk-ministeri. Se oli näiden järjestöjen tosi kova lobbausläpimeno.

Yrittäjien ryhmä vieraili Irlan-nin-matkan aikana muun muassa Irlannin pienten ja keskisuurten yritysten järjestössä ISME:ssä. Mat-kan aikana keskusteltiin paitsi yh-teistyöstä suurlähetystön kanssa myös Suomen Yrittäjien paremmas-ta integroimisesta Irlannin Finnish Business Clubin kanssa.

Erityisesti mielen-kiintoista täällä on se, että Irlannin hallitukseen on saatu erillinen pk-ministeri.

tuuli Kirsikka Pirttiaho

18 N:o 6 • Elokuu 2011

teema: Kalle Virtasen kainuulaisia herkkuja tarjoilevan kahvilayritys Murusen menestyksen taustalla on joustava yhteistyö alueen muiden ystäväyrittäjien ja innovatiivisen asiakaskunnan kanssa.

Menestyvä business vaatii ystäväyrityksiä

• Kahvila ja sisustuskauppa Murunen tarjoaa kotoisan pistäytymispaikan Sotkamon torin laidalla. Kainuulaisia herkkuja tarjoileva yritys tarvitsee menestyäkseen ystäväyrityksiä, ja yhteistyötä paikkakunnan muiden yritysten kanssa tehdään päivittäin.

19N:o 6 • Elokuu 2011

koulutus & markkinointi aiheesta:

1,57miljoonaa euroa, on summa, jonka hallitus aikoo suunnata

yritysten starttirahaan. Uusi hallitus antoi kesällä eduskunnalle työllisyyslisäbudjetin, jossa määräraho-ja suunnataan lähinnä työllisyyden tukemiseen.

Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien rahoitukseen ehdotetaan 28 miljoonan euron määrärahan ja 4 mil-joonan euron valtuuden lisäystä.

Työllistämiseen arvioidaan käytettävän yhteensä 19,2 miljoonaa euroa, josta 12 miljoonaa euroa palk-katukeen yksityiselle sektorille, 3,9 miljoonaa euroa kunnille ja kuntayhtymille sekä vajaat 1,6 miljoonaa euroa valtiolle.

Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaan suunnataan yhteensä 8,8 miljoonaa euroa, josta 7,54 miljoonaa euroa ammatilliseen koulutukseen ja 1,26 miljoonaa euroa valmentavaan koulutukseen.

Oppimiskeskus Fellmannia avasi ovensa Oppimiskeskus Fellmannia avasi ovensa Lahden Kirkkokadulla maanantaina 8.8. Fellmannia on mo-nimuotoinen oppimisympäristö, jossa Lahden am-mattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Salpaus ja Lahden yliopistokeskus järjestävät opetusta.

Talosta saa tieto- ja kirjastopalveluita sekä tukea ja ohjausta oppimiseen. Korkeakoulujen yhteiskirjas-toon on yhdistetty kolmen eri toimipisteen palvelut, ja lisäksi sinne on keskitetty alueella toimivien korkea-koulujen kurssikirjallisuuden lainattavat kokoelmat.

Fellmanniassa on käytettävissä opiskelu- ja tutki-mustiloja, ja talossa voi järjestää myös kokouksia ja seminaareja.

Kallen mielestä parasta yrittä- jyydessä on: saa tehdä juuri sellaisen päivän tai viikon kuin itse haluaa, pääsee suunnittelemaan itse, näkee ihmisten tyytyväisyyden ja hyvän tuulen, joka syntyy hyvästä kupista kahvia ja vastapaistetuista leivonnaisista.

Kallen mielestä haastavinta yrittäjyydessä on: aikaiset aamut, se, että sulkemisajan jälkeen on velvolli- suuksia, jotka täytyy hoitaa: siivoaminen, laskujen maksaminen ja tilausten tekeminen ei ole se mukavin juttu.

Mirka Moilanen, tekstiJussi Ovaskainen, kuvat

Helmikuussa ovensa avanneen Murusen taival on lähtenyt kivasti liikkeelle, ja alkuvaikeuksilta-kin on säästytty.

– Tämä on ihan käsittämätön-tä. Asiat ovat sujuneet paljon hel-pommin kuin uskalsin odottaa. Nöyrä fiilis täytyy olla siitä, että alusta asti väki on löytänyt tän-ne eikä ole tarvinnut erityisesti houkutella asiakkaita, kahvilan omistaja Kalle Virtanen sanoo kiitollisena.

Syksyä kuitenkin on odotet-tu jännittyneinä. Sotkamo on virkeä paikka, jota lähellä sijait-seva Vuokatti ja paikkakunnan pesäpalloylpeys Sotkamon Jymy elävöittävät paljon. Kesällä Sot-kamossa elettiin sesonkia ja paikka täyttyi matkailijoista, mutta Murusessa uskotaan, että kävijöitä riittää, kun kahvila on sellainen, johon kaikkien on helppo tulla.

– Muruseen ovat löytäneet koululaiset, työssäkäyvät, eläke-läiset ja kaikki siltä väliltä. Tämä huomattiin jo helmikuussa, kun kahvila aukesi. Se on jopa ylittä-nyt omat odotukset, kuinka pal-jon väkeä löytyy.

Kahvila ja sisustuskauppa. Nyt kahvilassa eletään vielä al-kuvaihetta, ja jokainen päivä tuo tulessaan jotakin uutta. Virta-nen haluaa luoda virkeän ja pir-teän kokemuksen matkailijoiden lisäksi myös Sotkamon omille paikallisille.

– Jos saat Kainuusta frappucci-noa ja itse paistettua chiabattaa, niin se on täällä jotain aika eri-laista, Virtanen sanoo.

Sotkamon torin kulmaan ei kuitenkaan ole yritetty rakentaa helsinkiläistä trendikahvilaa, vaan kainuulainen maanlähei-syys on haluttu pitää mukana.

KaLLE virtasEn mukaan parasta Murusessa on sen innostunut henkilökunta.

Itse ei tarvitse osata ja tehdä yksin kaikkea, vaan yhteistyö luo kimppa- voimaa. Siinä tarvitaan ystävä-yrityksiä.

Kalle Virtanen

Murusessa on kodinomainen ja rento tunnelma.

Virtanen itse on aina kaivan-nut kotipitäjäänsä paikkaa, jon-ne on kiva mennä mihin aikaan päivästä tahansa ja missä viihtyi-si kuin kotonaan.

Se oli ensimmäinen kipinä yri-tyksen perustamiseen. Toinen ki-pinä syttyi, kun Virtanen kohtasi sisustuskauppayrittäjän kanssa.

– Hänellä oli ideoita ja intoa toteuttaa niitä, mutta hän etsi sitä viimeistä rohkaisua. Itse taas halusin perustaa kahvilan jollain tällaisella jujulla lisätty-nä. Silloin tajusimme, että jos laitamme molemmat ideat sa-man katon alle, niin meillä on hyvä paketti.

Näin syntyi Murunen Oy, kah-vila ja sisustuskauppa samassa paketissa. Kahvila on Virtasen yritys, ja sisustuskauppa puo-lestaan on oma yrityksensä. Tällainen konsepti on jo tuttu maailmalta mutta pohjoisessa

toistaiseksi aika tuntematon. Murusessa asetelma on kui-tenkin toiminut hyvin, ja se on Virtasen mukaan rikastuttanut molempien yritystoimintaa. Asiakaskin saa kokemuksesta enemmän irti, kun kynnyksen yli astuttuaan huomaa, ettei Mu-runen olekaan pelkkä kahvila tai pelkkä sisustuskauppa.

Herkkumatka Kainuuseen. Murusen herkkuvitriini on mo-derni ja raikas Kainuun herkku- kokoelma, ja kahvilassa käyte-tään paljon lähileipomoiden tuotteita ja paikallisia herkkuja, kuten leipäjuustoa ja kyyttöjuus-toa.

Tuotteet on kerätty omalta ky-lältä ja lähimaakunnista ja -pitä-jistä. Vitriinistä löytyy rönttösiä Kuhmosta, suklaakakkua Kajaa-nista ja juustoja Sotkamosta. Li-säksi Murusessa leivotaan omia leivonnaisia joka päivä.

Tällä hetkellä Murunen on kahvila-konditoriatyylinen, mut- ta Virtanen haluaa kääntää Mu-rusta entistä vahvemmin lounas-kahvilaksi. Murusessa tehdään jo lounassalaatteja ja pientä suolaista, ja elokuusta alkaen kahvilasta on saanut myös lou-naskeittoja.

– Me haluamme tehdä jokai-sesta päivästä paremman kuin edellisestä. Kesällä olimme auki seitsemänä päivänä viikossa, nyt syksyllä tarjoamme lämmintä ruokaa ja jatkamme erilaisia

teemailtoja. Ensi vuoden tavoit-teena olisi, että meillä olisi kaksi kahvilaa, Virtanen luettelee saa-vutuksia ja tavoitteitaan.

yhdessä on parempi kuin yksin. Vaikka Murunen on Sot-kamossa ainutlaatuinen kon-septi eikä aivan lähistöltä löydy vastaavalla tarjonnalla kilpaile- via yrityksiä, kokee Virtanen kil-pailevansa asiakkaiden ajasta ui- marannan, elokuvateatterin ja pesäpallo-ottelun kanssa.

Virtanen näkee kuitenkin yh-teiselon pitäjän yrittäjien kanssa ennemmin rikastuttavana tekijä-nä kuin haasteena.

– Aika alkaa olla oikea sille aja-tukselle, että yhdessä on parem-pi kuin yksin.

Virtanen itse on työskennel-lyt Murusen markkina-alueella 5 – 6 vuotta. Sinä aikana kerätyt kokemukset hyvistä tuotteista ja kumppaneista on nyt hyödyn-netty kahvilassa.

Murunen asioi lähileipomoi-den kanssa päivittäin, mutta lisäksi on tarvittu muita yrityk-siä, joiden kanssa on tehty kam-panjoita ja projektiyhteistyötä, tapahtumia ja oheistoimintaa. Murusessa järjestetään esimer-kiksi perjantaisia kuohuviini-

iltoja, joihin Sotkamon yritykset haluavat tuoda vieraita ja siten olla itse esillä.

– Itse ei tarvitse osata ja tehdä yksin kaikkea, vaan yhteistyö luo kimppavoimaa. Siinä tarvitaan ystäväyrityksiä, Virtanen pohtii.

Virtasen mielestä pienen yri-tyksen pyörittämisessä parasta on se, että saa omien ideoiden ja asiakkaiden toiveiden pohjal-ta luoda koko ajan jotain uutta: suunnitella uusia leipiä ja leivon-naisia leipureiden kanssa, raken-nella lounasideoita ja miettiä keittovaihtoehtoja.

– Jos asiakas kysyy, että oli-siko teillä jäätelöannoksia, niin seuraavana päivänä meillä on jäätelöannoksia. Tai jos asiakas toivoo vähähiilihydraattisia väli-palaleipiä, niin siitä leipurikin innostuu ja seuraavana päivänä meillä sitten on niitä vähähiili-

hydraattisia leipiä tarjolla. Ketju kulkee sutjakkaasti, ja pienen yrityksen on helppo mukautua.

Kainuun Yrittäjien paikallis-yhdistykseltä Virtanen kokee saaneensa henkistä tukea erityi-sesti alkuvaiheessa, kun nuorta yrittäjää lähestyttiin ja kannus-tettiin.

Pienessä pitäjässä kanssayrit-täjät ovat tulleet tutuiksi ja on-gelmatilanteissa kollegoita on helppo lähestyä. Perusviikkoon mahtuu yhteydenpitoa ja yhdes-sä tekemistä.

– Yrittämiseen liittyy myyttejä ja turhia pelkoja. Loppupeleissä, kun laittaa itsensä likoon ja itse pääsee tekemään valintoja ja päättämään, niin taatusti menee hyvin. Muilta saa apua, mutta myös oma asenne ratkaisee pik-kuasioista lähtien, Kalle kannus-taa muita yrittäjiä.

seniorikonsultti Harri lappi:

Vasta tiedon soveltaminen osoittaa koulutuksen hyödyn

KOuLutuKsEn Hyöty mitataan siinä, kuinka asiat muuttuvat työssä. tähän tarvi-taan johdon antamaa ohjausta ja tukea, sanoo seniorikonsultti Harri lappi Mercuri international oy:stä.

Taru Mälkiä, teksti ja kuva

Koulutuksen vaikuttavuus syntyy vasta silloin, kun se tuottaa selkeitä tuloksia työssä, muistuttaa seniori-konsultti Harri Lappi kou-lutus- ja konsultointiyritys

Mercuri International Oy:stä.Koulutusta arvostellaan usein liian

kalliiksi. Lappi korostaa sitä, että kou-lutus on aina silloin kallista, jos kurs-seilta saatuja oppeja ei osata, haluta tai ehditä viedä riittävän hyvin käytän-töön.

johdolla suurin vaikutus. – Koulu-tus on yrittäjälle investointi siinä missä muutkin investoinnit. Johdon kannat-taa olla vahvasti mukana tukemassa ja ohjaamassa tämänkin investoinnin tulosta. Kokemuksemme mukaan joh-don osoittamalla kiinnostuksella on ratkaiseva vaikutus siihen, miten työntekijän koulutuksesta saadut opit menevät käytäntöön, Lappi sanoo.

Hänen mukaansa koulutuk-sen jälkeen ei ole viisasta jät- tää työntekijää yksin ideoi-neen ja oppeineen. Koulutus ei pääty siihen, kun kurssitettava saapuu työpaikalleen. Todelli-suudessa investointia aletaan vasta tämän jälkeen ns. ulosmi-tata.

Lapin tekemän kyselyn mukaan vain joka kymmenes myyntikoulutuk-seen osallistunut oli saanut edes jon-kinlaista ohjausta esimieheltään.

Pitäkää palaveri! Ennen valmennus-ta osallistujan motivoituminen ja val-mistautuminen on merkittävin asia, jotta asioiden käytäntöön viemisessä onnistutaan.

Valmennuksen jälkeen Lappi suo-sittelee esimiestä pitämään palaverin osallistujan kanssa ja käymään läpi tämän valmennuksessa saamat uudet ideat, keinot ja työkalut sekä tukemaan niiden käytäntöön viemistä.

– Vuorovaikutusta ei kuitenkaan saa jättää yhteen palaveriin, koska parhaimmat tulokset saadaan, kun tuetaan työntekijää jatkuvasti uusien työtapojen jalkauttamisessa.

Jos uusi asia ei heti toimi, on suuri houkutus palata vanhoihin tapoihin eikä uusien oppien anneta millään lailla ”häiritä” työntekoa. Yritys ja yk-silö menestyvät jatkossakin. Kuiten- kin kyky soveltaa uusinta teoriatie- toa jatkuvasti takaa niin yrityksen kuin työntekijänkin menestyksen jat-kossa.

– Kun ihmisiltä kysyttiin, milloin heillä oli oikein hyvä työpäivä, neljä viidestä vastaajasta piti parhaimpana päivänä sitä, kun he olivat kokeneet työssään edistymistä ja pystyivät ke-hittymään ja onnistumaan aiempaa paremmin.

Puuttuvatko keinot? Usein yrityk-sen johto tai esimies ei yksinkertaisesti tiedä, miten tukea koulutuksessa ollut-ta työntekijäänsä soveltamaan ja käyt-tämään uusia taitoja ja oppeja. Val-mennusten tulosten aikaansaaminen

delegoidaan helposti ulkopuoliselle taholle.

Lapin mukaan ulkopuolinen kouluttaja voi kyllä antaa työväli-neitä ja valmentaa johtoa toimi-maan oikein. Mutta parhainkaan kouluttaja ei pys-ty tulemaan työpaikalle neuvomaan ja seu-

raamaan, miten tässä onnistu-taan.

– Esimerkiksi selkeä toiminta-suunnitelma ohjaa soveltamaan

koulutuksessa opittuja uusia asioita ja seuraamaan edistymistä. Mallia voisimme ottaa myös vaikkapa urheili-joilta, jotka harjoituspäiväkirjan avulla seuraavat kehittymistään.

Konkarikin voi aloittaa alusta. Moni yrittäjä kokee olevansa liian kii-reinen osallistuakseen koulutukseen. Monia painaa huoli siitä, miten yritys tai itse pärjää sen ajan. Lappi kertoo asiakkaastaan, keski-ikäisestä pk-yri-tyksen toimitusjohtajasta, joka halusi kehittää myyntitaitojaan.

– Hän ymmärsi, että yrityksen tule-vaisuus on kiinni asiakkaista ja hänen omasta onnistumisestaan myynnissä. Yritys oli tuotantoyritys, jossa kukaan ei ollut aiemmin tehnyt myyntityötä. Toimitusjohtaja valitsi itselleen mo-nivaiheisen koulutusohjelman, jossa muut osallistujat olivat uransa alkuvai-heessa olevia nuoria myyjiä.

Lappi kertoo ensin epäilleensä, mi-ten kokenut toimitusjohtaja sulautuisi joukkoon.

– Kun kurssin jälkeen keskustelin hänen kanssaan, hän vakuutti valmen-nuksen olleen juuri sitä, mitä hän oli halunnutkin. Koulutus onnistui, kos-ka toimitusjohtaja oli tehnyt oikean analyysin toiminnastaan ja itsestään. Mutta ennen kaikkea hänellä oli oikea asenne lähteä oppimaan juuri sitä, mitä yritys tarvitsi.

– Työn tehokkuutta ja tulosta ei usein-kaan lisää se, että tekee enemmän ja pi-tempää päivää. Kannattaa ajoittain py-sähtyä arvioimaan, missä mennään ja mihin kannattaa seuraavaksi panostaa.

Hämeenlinnassa alkaa syksyllä 2011 yrittäjän ammattitutkintokoulutusHämeenlinnassa alkaa syksyllä 2011 pienyrittäjille tarkoitettu yrittäjän ammattitutkintokoulutus, jossa kartoitetaan ja kehitetään kunkin yrittäjän ja yrityk-sen vahvuuksia ja osaamista. Matkan varrella kirkas-tetaan omaa juttua ja luodaan yritykselle uskottava ja perusteltu liiketoimintasuunnitelma.

Yrittäjän ammattitutkinnon suorittaminen kestää noin 1,5 vuotta, ja se suoritetaan työssä ja työn ohes-sa. Koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena, ja tutkintomaksu on 58 euroa. Koulutus valmistaa suorittamaan yrittäjän ammattitutkinnon, josta saa virallisen tutkintotodistuksen.

Koulutuksen järjestävät Hämeenlinnan seudun koulutusyhtymän oppisopimustoimisto ja Rastor Oy Hämeenlinnan talousalueen yrityksille.

Uusi yksityinen yliopisto aloittaa Helsingissä Yliopisto-opiskelun voi nyt myös Suomessa aloittaa il-man pääsykokeita ja välivuosia, kun Estonian Business School aloittaa kauppatieteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavan koulutusohjelman Helsingissä.

Tutkinnot ovat EU-alueella Bolognan prosessin mu-kaisesti standardoituja yliopistotutkintoja, joita EU ja Viron opetusministeriö valvovat.

EBS Helsinki ottaa uusia opiskelijoita kaksi kertaa vuodessa, sekä syys- että kevätlukukaudelle. Opiskeli-javalinta perustuu henkilökohtaiseen haastatteluun, johon pääsemisen edellytyksenä on ylioppilastutkinto ja riittävä englannin kielen taito. Lukuvuosimaksu on 5 000 euroa.

• Kurssi tuli ja meni, mutta mitä jäi koulutuksesta käteen? Tuliko toivottua muutosta työhön vai jatkuuko toiminta vanhaan malliin?

FUTU

REIM

AGEB

ANK

Oppimisprosessi

Mercuri International Oy

Koulutustayrittäjille.fi -palvelu tehostaa yrittäjien kouluttautumistaHelsingin Yrittäjien HyPoint Oy:n www.koulutustayrit-tajille.fi-palvelu on uudistunut. Koulutustayrittäjille.fi -palveluun on koottu Uudenmaan alueella tarjottavaa, yrittäjille suunnattua liiketoimintaosaamista tukevaa koulutusta.

Vuoden kestäneen Koulutustayrittäjille.fi -palvelun kehittämisvaiheen päätyttyä HyPoint Oy yhdisti voi-mansa FindCourses Finland Oy:n kanssa, joka ylläpitää valtakunnallista työelämän täydennyskoulutusten haku- ja tietopalvelua osoitteessa www.koulutus.fi. Yhteistyöllä helpotettiin yrityksille suunnattujen kou-lutusten löytymistä tarjoamalla yhtenäinen hakukone osoitteessa www.koulutustayrittajille.fi.

20 N:o 6 • Elokuu 2011

koulutus & markkinointi

Katri Koskela, teksti

Keravalainen Pizza-onli-ne.fi näki päivänvalon loppuvuodesta 2007. Siitä lähtien palvelun suosio on kasvanut ta-

saisen vauhdikkaasti, ja keväällä yritys voitti Fonectan Paikkakun-nan Paras -kilpailun ensimmäi-sen osakilpailun. Tähän on tultu omistajien mukaan toistaiseksi varsin kevyillä markkinointipa-nostuksilla.

Pizza-online.fi on keravalai-sen SLM Finland Oy:n pyörittä-mä palvelu, jonka idea on yk-sinkertaisesti tarjota ihmisille mahdollisuus pizzan ja muun ruuan tilaamiseen verkon kaut-ta. Yrityksen takana ovat Henrik Bamford ja Toni Toijanaho ja eräs tietty moottorikelkkareissu vuonna 2007.

– Miesporukka saapui vä-syneenä ja nälkäisenä mökille kelkkailemasta. Joku heitti, että olisipa kätevää, jos ruuan voisi tilata suoraan netistä, Bamford muistelee.

Eipä muuta kuin tuumasta toimeen. Nyt, noin neljä vuotta palvelun perustamisesta, valta-kunnallisesti toimivaa Pizza-on-line.fi -palvelua pyörittää kuuden hengen tiimi täysipäiväisesti. An-saintalogiikka perustuu välitys-palkkioon, jonka ravintolat mak-savat jokaisesta toteutuneesta tilauksesta. Käyttäjille palvelu on maksuton, eikä ravintoloille pelkkä mukaan liittyminen kus-tanna mitään.

Kuhinaa pienellä budjetilla. Pizza-onlinen kova suosio on yl-lättänyt perustajansakin.

– Siihen vaikuttaa ehkä se, että tämä palvelu on Suomessa ihan uutta. Kun käyttäjä löytää uuden, kivan palvelun, joka toi-mii, hän kertoo siitä kavereille-kin, Bamford sanoo.

Pizza-onlinen markkinointi onkin tähän asti perustunut lä-hinnä puskaradioon. Bamford ja Toijanaho ovat kuitenkin lyöneet löylyä kiukaalle osallistumalla itse varsin aktiivisesti verkkokes-kusteluun. Lopputuloksena on ollut asiakaskunta, joka paitsi käyttää palvelua säännöllisesti,

Pizza-online tekee pienellä isoa

myös osallistuu sen kehittämi-seen.

– Käyttäjiltä tulee ideoita jat-kuvasti, ja niitä myös toteute-taan. Pienen yrityksen etuja ovat nopeus ja joustavuus – en usko, että suuri yritys pystyy samalla tavalla reagoimaan jokaiseen ideaan, Bamford tuumaa.

Bamfordin mukaan 70 pro-senttia uusista kävijöistä tulee sivuille Googlen kautta. Niinpä hakukoneoptimointi, eli sivun hakukoneessa löytymisen var-mistaminen, onkin ollut ensiar-

voisen tärkeää. Facebookissa taas pyörii päivittäin arvontoja, alen-nuksia ja muuta keskustelua.

– Budjetin ei tarvitse olla iso, ja paljon saa silti tehtyä, Bam-ford tuumaa.

tavoitteena paikka Heikin haalarissa. Keväällä Pizza-onli-ne hyppäsi lehtien palstoille kek-seliäällä idealla: miehet olivat selvittäneet Suomen suosituim-mat pizzatäytteet tutkimalla yrityksensä viimeiset miljoona pizzatilausta. Voittajakolmikoksi kohosi kinkku-ananas-salami, ja tiedon uutisoivat esimerkiksi il-tapäivälehdet.

Myös Fonectan Paikkakunnan Paras -kilpailuun lähdettiin sa-malla asenteella: kaikkia ideoita kokeillaan ja mukana ollaan täy-sillä. Nyt tavoiteltiin valtakun-nallista voittoa ja sen myötä yri-tyksen logoa Heikki Kovalaisen haalareissa sekä mainosvideota formulatähden kanssa.

Yrityksen kampanjointiin kuului muun muassa tekstivies-timuistutuksen lähettäminen jo-kaisen tilausvahvistuksen muka-na, alennukset äänestäneille ja 10 000 euron hyväntekeväisyys-lahjoitus voiton osuessa kohdal-le. Myös Facebookissa ja sivuilla mainostettiin näkyvästi.

– Uskoimme Fonectan kisan voiton olevan niin arvokas, että panostus markkinointiin mak-saa itsensä takaisin, Bamford kertoo.

Markkinointijohtaja Ulla Ko-ret Fonectalta sanoo, että Paikka-kunnan Paras -kilpailun fokus on tarkoituksella paikallisuudessa.

– Suomi on pienten ja keski-suurten yritysten maa ja halu-amme, että nämä yritykset saa-

vat lisää näkyvyyttä, arvostusta ja menestystä. Ympäri Suomen paikallisiksi voittajiksi on nous-sut hyvin erityyppisiä ja -kokoi-sia yrityksiä. Lisäinnoittajana on valtakunnallinen palkinto, Koret sanoo.

Henrik Bamfordin mukaan kisavoitto tuli hyvään saumaan, sillä Pizza-onlinella on tarkoitus lähteä syksyllä lanseeraamaan brändiään laajemmalla markki-nointikampanjalla – ensimmäis-tä kertaa yrityksen historiassa.

– Tähän asti olemme lähin-nä rakentaneet palvelua, vähän kuin taustalla, hän sanoo.

Jo nyt palvelulla on kuitenkin yli 400 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Kaikessa hiljaisuudes-sa.

Lotta Tammelin, tekstiZervant Oy, kuva

Yrittäminenkin on inter-netin myötä muuttunut nopeasti. Nykyään asiak-kaat tarkastavat ennen

lopullista ostopäätöstä yrityk-sen tiedot verkosta ja suositte-levat aktiivisesti hyviä yrityksiä. Facebook esimerkiksi kertoi vii-me syksynä, että yksi sen suo-situimmista statuspäivityksistä on suositusten kysyminen.

– Näihin suositteluihin myös luotetaan, koska ne tulevat omasta verkostosta. Suositel-tuun yritykseen tutustutaan tämän jälkeen verkossa. Tässä vaiheessa ostopäätöksen teke-minen helpottuu entisestään, jos yritys pystyy myös näyttä-mään luotettavan maineensa, toimitusjohtaja Mattias Hans-son Zervant Oy:stä kertoo.

Zervant Oy on vuonna 2009 perustettu yritys, joka tarjoaa pienyrittäjille verkkopohjaisia palveluita liiketoiminnan hal-lintaan ja markkinoinnin tehos-tamiseen. Mattias Hanssonin mukaan hieman yli puolella Zer-vantin asiakkaista ei ole omia verkkosivuja.

– Tästä syystä Zervant on tuomassa elokuussa markki-noille erittäin helpon tavan julkaista yrityksen tiedot ja yrityksen maine verkossa säh-köisenä käyntikorttina. Tämän verkkosivun avulla asiakkaat voivat ottaa yhteyttä yrittäjään, suositella yrittäjää helposti ja saada varmuuden ostopäätök-selle, hän kertoo.

Palvelu tuo yrittäjän käyt-töön helppokäyttöiset työkalut laskutukseen, kustannustenhal-lintaan, asiakassuhteiden kehit-tämiseen ja verkkonäkyvyyteen. Zervant-palvelu julkistettiin tammikuussa 2011, ja 350 yri-tystä käyttää sitä yrityksensä liiketoiminnan hallintaan. Säh-köisen käyntikortin julkaisemi-nen ja asiakkaiden hallinta on maksutonta. Laskutus palvelun kautta on maksullista.

Kuuntele asiakkaitasi – luo hyvä maine. Asiakastyytyväi-syyskyselyiden ja asiakassuhtei-den hallinnan työkalut suunni-tellaan yleensä isojen yritysten tarpeisiin. Tästä syystä Hansso-nin mukaan pienyrittäjän asiak- kaiden kuunteleminen jää, var-sinkin havaintojen kirjaamisen osalta, yrittäjän oman aktiivi-suuden varaan ja kertynyttä mainetta on hankalaa hyödyn-tää.

– Zervant tarjoaa mahdolli-suuden kerätä asiakaspalautet-ta laskutuksen yhteydessä tai erikseen. Tätä kautta myös yri-tyksen maine kertyy, ja sen voi halutessaan julkistaa verkossa. Mikäli yrityksen maine on hyvä, uusien asiakassuhteiden solmi-minen on helppoa, hän painot-taa.

– Tyytyväiset asiakkaat ha-luavat suositella yritystäsi. Kannattaa ylittää asiakkaan odotukset, sillä erityisen hyvää palvelua saatuaan he kertovat siitä tutuilleen monissa tilan-teissa.

Aina ei kuitenkaan ole mah-dollista jäädä mieleen ylittä-mällä odotukset. Jos olet tehnyt työsi hyvin, pyydä asiakasta suosittelemaan yritystäsi. Mi-käli asiakas ei ole valmis suo-sittelemaan yritystäsi, muista kysyä, mitä voit parantaa, jotta olisit suosittelun arvoinen, Mat-tias Hansson neuvoo.

Laskutus ja paperityöt on-gelmitta. Mattias Hanssonin mukaan pienelle yrittäjälle myös lasku on konkreettinen markkinointityökalu.

– Laskun tulee olla hyvän-näköinen, selkeä ja virheetön, jotta asiakkaalle jää loppuun asti hyvä tuntuma yrityksen ammattimaisuuteen.

Yrittäjän on tietenkin myös tärkeää tietää, ketkä ovat yri-tyksen parhaat asiakkaat, mi-hin yrityksen rahat kuluvat ja miten yrityksellä menee. Tämä auttaa kohdistamaan markki-nointia oikein.

– Zervant-palvelun tarkoituk-sena on auttaa yrittäjää koko-naisvaltaisesti. Kohtuuhintai-sen palvelun avulla voi helposti hoitaa yrittäjyyteen liittyvät asiat samassa palvelussa. Help-pokäyttöisessä palvelussa voi laskuttaa, hallita kustannuksia, kirjata matkakulut, kerätä asia-kaspalautetta, luoda yrityksen maineen ja julkaista sähköisen yrityksen käyntikortin, Hans-son selvittää.

– Palvelun voi ottaa ilmaisek-si ja sitoumuksetta käyttöön osoitteessa www.zervant.fi. Kuukauden ajan palvelua käy-tettyään yrittäjä päättää itse, haluaako käyttää palvelun kaik-kia osioita vai jatkaako ilmaisen palvelun käyttöä, hän jatkaa.

Myynnin ja markkinoinnin edellytykset kuntoon

Kun käyttäjä löytää uuden, kivan palvelun, joka toimii, hän kertoo siitä kavereillekin.

Henrik Bamford

Käyttäjiltä tulee ideoita jatku-vasti, ja niitä myös toteutetaan. Pienen yrityksen etuja ovat nopeus ja joustavuus.

• Pienelläkin markkinointibudjetilla voi tehdä paljon. Pizza-online.fi näyttää mallia.

fOrMuLaKusKi Heikki Kovalainen ajelee ensi kauden Pizza-online.fi -logo ajohaalarissaan. – uskoimme fonectan kisan voiton olevan arvokas, kertovat Henrik Bamford ja toni toijanaho.

Laskun tulee olla hyvännäköinen, selkeä ja virhee-tön, jotta asiak-kaalle jää hyvä tuntuma yrityk-sen ammattimai-suuteen.

Mattias Hansson

Lotta Tammelin, teksti

Suomen Pakolaisapu on jär-jestänyt yrittäjäkoulutuk-sia Ugandassa Kyangwalin ja Kyakan pakolaisasutus-

alueella vuodesta 2006 lähtien. Pienyrittäjäkurssilla harjoitel-laan taloudenpitoa ja kaupan-käynnin perusteita käytännön tasolla.

– Koulutuksessa suunni-tellaan esimerkiksi yrityksen talout ta, kuittien tekoa ja bud-jetin sekä markkinaselvityksen laatimista, Suomen Pakolaisapu ry:n varainhankintapäällikkö Jo-hanna Huurre kertoo.

Opettajina kurssilla toimivat usein pakolaiset, jotka ovat itse käyneet kurssin aikaisemmin. Heitä koulutetaan koko projek-tin ajan, ja Suomen Pakolaisavun kenttätyöntekijät Ugandassa mentoroivat opettajia sekä an-tavat neuvoja ja apua. 5 – 6 kuu-kauden pituisille yrittäjyyskurs-seille osallistuu vuosittain noin 200 – 300 pakolaista.

– Halukkaita olisi paljon enemmänkin, mutta resurssit eivät riitä tällä hetkellä useam-pien ryhmien järjestämiseen. Kurssi valmistaa pakolaisia myös paluumuuttoon. Yrittäjyyskurs-silaiset ovat usein ensimmäis-ten paluumuuttajien joukossa, koska he pystyvät perustamaan myös kotimaahansa yrityksen, jolla he saavat tuloja perheel-leen, Huurre selvittää.

Luku- ja laskutaito tarpeen. Yrittäjäkurssin lisäksi yrittäjyy-den alkeita opiskellaan myös

lukutaitopiireissä ja nuoriso-koulutuksissa. Oman bisneksen pyörittäminen on Huurteen mu- kaan monelle välttämätöntä, jotta perhe saisi ruokaa pöytään. Pienyrityksen pyörittämistä hel-pottaa huomattavasti, jos osaa lukea ja laskea.

– Suomen Pakolaisapu jär- jestää lukutaito-opetusta tällä hetkellä Ugandassa, Sierra Leo-nessa ja Liberiassa. Kaikissa maissa käytännönläheiset ai-heet ovat merkittävä osa opetus-ta. Yrittäjien arki on helpottunut lukutaitopiirin myötä monella tavalla. Esimerkiksi vaihtorahan laskeminen on helpompaa ja ti-likirjan pitäminen mahdollista, mikä helpottaa velkojen muis-tamista, Johanna Huurre kertoo.

Vaikka yrittäjyystieto on in-nostanut lukutaitopiiriläisiä kaupankäyntiin, on siinä omat haasteensa.

– Esimerkiksi Sierra Leonen maaseudulla kaupankäyntiä hankaloittavat pitkät kulkuyh-tey det ja kauppojen puute. Li-säksi suuri osa hankinnoista tehdään markkinoilta tai vaihde-taan. Sierra Leonessa riittää silti intoa yrittämiseen, ja haasteisiin pyritään keksimään mitä eri-laisimpia ratkaisuja. Muutama innokas yrittäjä on esimerkiksi muokannut puotinsa kannetta-

Kurssilla keskitytään itse am-matin opiskelun ohella pien-yrittäjyyteen ja opetellaan mm. kirjapitoa sekä pankkien roolia yritystoiminnassa.

Tavoite on, että kurssin päät-teeksi nuoret perustavat muuta-man hengen yrityksiä yhdessä muiden kurssilaisten kanssa.

Hankkeen myötä Sierra Leo-neen on perustettu esimerkiksi kampaamoja, räätäliliikkeitä,

Suomen Pakolaisavun koulutukset kannustavat yrittäjyyteen

muurari- ja ateriapalveluyrityk-siä. Niistä hyvä esimerkki on Five Sister’s Salong, kampaamo, jon-ka viisi kurssilta valmistunutta nuorta perusti Pakolaisavun avustuksella heti työharjoittelun jälkeen tammikuussa 2009.

Sadekautena yrityksellä on ollut taloudellisesti tiukkaa, kun asiakkailla on entistä vähem-män rahaa kampaamokäyntei-hin. Siksi he ovat päättäneet

hankkia lisätuloja pienellä kau-pankäynnillä, kuten hakemalla lähikylästä garria myytäväksi kaupungissa.

– Nyt pystyn maksamaan it- se vuokrani. Nuorisohankkeessa opin myös lukemaan, yksi Five Sister’s Salongin yrittäjistä 23- vuotias Mojama Kebbie kertoo.

Bon keskustassa sijaitsevalla Gebrila Banguiran ja hänen nel-jän kumppaninsa räätäliliikkeel-lä on kauppa käynyt vuodenajas-ta riippumatta hyvin. Hyvällä viikolla 26-vuotias Gebrila pää-see tekemään jopa kymmenen pukua, jolloin viikkoansiot nou-sevat 70 000 leoneen, joka on noin 14 euroa. Itse ompelutyön päälle räätälit keräävät lisäansi-oita vuokraamalla saumuriaan kollegoille, joilla sellaista ei ole.

Possuista vuohiin ja lopuksi kalaa. Kongon demokraattises- ta tasavallasta kotoisin oleva Attonettee Mbuve asuu nykyään Ugandassa Kyaka II -pakolaisasu-tusalueella.

Kun Mbuve saapui Ugandaan, hän ei osannut sanaakaan eng-lantia. Mbuve aloittikin englan-nin opiskelun Pakolaisavun kurs-silla vuonna 2008.

Englannin lisäksi hän on käy- nyt Pakolaisavun yrittäjäkoulu-tuksen. Mbuvella ei ole vielä yri-tystä, mutta liiketoimintasuun-nitelma on kuitenkin valmiina. Hänellä on emakko, kymmenen porsasta sekä kaksi vuohta, jois-ta toisella on jo pieni kili. Mbuven tarkoituksena onkin myydä por-saita, ostaa lisää vuohia ja aloit-taa lopulta kalanmyyntibisnes.

• Zervant Oy tarjoaa verkkopohjaisen palvelun liiketoiminnan hallintaan ja markkinoinnin tehostamiseen.

www.yrittajat.fi /koulutuskalenteri,p.(09) 229 229 94 tai kurssit@yrittajat.fi

Lisätietoa ja ilmoittautumiset

Marraskuu

Lokakuu

Syyskuu

Syksy 2011

Suomen Yrittäjätkouluttaa

15.9. Rakennuspalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus Innopoli 1, Tekniikantie 12, Espoo

20.9. Pienyrityksen talousjohtaminen Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki

22.9. Esiinny vakuuttavasti Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

27.9. Kehity esimiehenä Spektri (Pilotti), Metsänneidonkuja 4, Espoo

29.9. – 1.10. Johtaminen ja markkinointi -seminaari Silja Line m/s Serenade, Helsinki-Tukholma-Helsinki

6.10. Osakeyhtiön johdon vastuut Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

11.10. Facebook-markkinointi Ravintola Pääpostin auditorio, Mannerheiminaukio 1 C, Helsinki

13.10. Pienyrityksen markkinointiviestintä Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

19.10. Ajankohtaisveropäivä Finlandia-talo, Mannerheimintie 13, Helsinki

27.10. Itsensä johtaminen Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

1.11. Palaute Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

3.11. Pienyrityksen talousjohtaminen -jatkokurssi Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

10.11. Puhelinmyynti Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

15. – 17.11. Yrittäjän veroseminaari Viking Linen m/s Mariella Helsinki – Tukholma – Helsinki

23.11. Työlait tutuksi – työaikamääräykset ja valvonta Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

29.11. Innovaatioiden rahoitus Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

fivE sistEr’s Salongin perustivat Pakolaisavun yrittäjyyskurssilta valmistuneet nuoret naiset.

Nuorisohank-keessa opin myös lukemaan.

Mojama Kebbie

Mattias HanssOn ja tuukka Koskinen Zervant oy:stä haluavat helpottaa pienyrittäjien arkea vekkopohjaisilla palveluilla.

• Suomen pakolaisavun yrittäjyyskursseilla opitaan pyörittämään omaa yritystä.vaksi ja kulkee sen kanssa kylän talosta taloon iltaisin.

Myös nuorten kursseja. Pien-yrittäjyys on osa lähes kaikkia Suomen Pakolaisavun kursseja, kuten nuorten ammattikurssia, jonka tarkoitus on antaa sodan vuoksi syrjäytyneille nuorille aikuisille valmiudet toimia itse-näisinä ammatinharjoittajina.

SUOMEN pAKOLAISApU

21N:o 6 • Elokuu 2011

tekoja & tapahtumia

Kauppa

Seuraava yrityspörssi ilmestyy 22.9.2011

Yritysvälittäjät

yrityspörssin ilmoitusehdotYrityspörssissä julkaistaan vakio- sisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista.

netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopal-velussa. netti-ilmoituksen hinta on 95 € + alv.

Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta Yrittäjäsanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä Yrittäjä- sanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv.

Yhteystiedot: suomen Yrittäjät, Pl 999, 00101 helsinki p. (09) 229 221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi

MyyDään yrityKsiä

OstEtaan yrityKsiä

Teollisuus

Vuokrataan/myydään teollisuus-halli Piikkiössä. Omat toimitilat, lattiatilat 1 047 m2, konttoritilat 313 m2.

Sy-24052011-1151

Rakennusteollisuuden alihan- kintayritys Floridassa. toiminta ulkomailla. työntekijöitä 6-9. Vuokratut toimitilat. hintapyyntö 500 000 €.

Sy-13072011-1216

Ompelukonealan erikoisliike Keski-Pohjanmaalla. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 1. Omat toimitilat 74 m2 + alakerta 50 m2.

Sy-30032011-1052

Rakennuspuutavaran myynti-liike Pohjois-Pohjanmaalla. liike-vaihto 600 000 - 1 000 000 €. työntekijöitä 4 - 5. Omat toimi- tilat n. 1000 m2. hintapyyntö 400 000 €.

Sy-03052011-1112

Ympäristöalan yritys, jolla toi-mintaa koko suomessa, ulkomailla sekä verkkoliiketoimintaa. liike-vaihto 400 000 - 500 000 €. Omat toimitilat 400 m2. hintapyyntö 500 000 €.

Sy-20052011-1143

Vaateliike Pohjanmaalla. liike-vaihto 200 000 - 300 000 €. työn-tekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 280 m2. hintapyyntö 100 000 €.

Sy-09062011-1178

Palvelut, liikenne

Kauneushoitola pääkaupunki- seudulla. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Vuokratut toimitilat. hintapyyntö 54 000 €.

Sy-29042011-1107

Tilitoimisto Pirkanmaalla. liike-vaihto 100 000 - 200 000 €. työn-tekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 120 m2.

Sy-01062011-1170

Tilitoimisto Keski-suomessa. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 100 m2. hintapyyntö 63 000 €.

Sy-21062011-1193

Sopimus- ja tilausliikennettä harjoittava yritys satakunnassa. 2-3 työntekijää. Omat toimitilat.

Sy-01082011-1233

Muut toimialat

Osuus it-alan yrityksestä, jolla toimintaa koko suomessa ja ulko-mailla. Myös verkkoliiketoimintaa. liikevaihto n. 600 000 €. Vuokratut toimitilat 300 m2. hintapyyntö 100 000 €.

Sy-10052011-1123

Kiinteistösijoitusyhtiö Pohjois-Pohjanmaalla. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. hintapyyntö 840 000 €.

Sy-15072011-1218

Tilitoimisto Uudellamaalla. liike-vaihto alle 100 000 €. työntekijöitä 1. Kotitoimisto 25 m2. hintapyyntö 40 000 €.

Sy-17082011-1258

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa www.yritysporssi.fi

Myytäviä kohteitammeTeollisuushalli ja liikehuoneistot, vuokratulot .........................................2 200 000Rautakauppa ...................................... 2 100 000Koneistus-, levy- ja hitsaustyö- konepaja .............................................1 400 000Teollisuuskiinteistö ............................ 1 200 000Rakennusalan erikoisliiketoiminta ......730 000Eristysasentamista................................650 000Alihankintakonepaja ............................ 460 000Teollisuuskiinteistöyht. osakekanta ....420 00021-paikkainen hoitokoti ...........400 000 + kiint.Sisustustoimitukset ............................... 325 000huonekaluliike ........................................313 000Teoll. kunnossapito ja asennustyöt ..... 250 000pizzeria ..................................................125 000Siivousliike ............................................. 100 000pesula ..................................................... 100 000Kuntosali ..................................................99 000Elintarvikemyymälä ................................80 000polttoaineen jakeluasema ............75 000 + vrstLVI-suunnittelu ........................................60 000Sisustuskangaskauppa ............... 30 000 + vrst.pääomistaja konepajalle ........................ tarjous

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 008

Ostetaan kylpyhuone- /raken-nustuotealan maahantuon-tiyritys tai liiketoiminta. liike-vaihto 250 000 - 4 000 000 €. Omat tai vuokratut toimitilat.

Sy-02052011-1111

Ostetaan tilitoimisto pääkaupun-kiseudulta/Uudeltamaalta. liike-vaihto 100 000 - 200 000 €. työnte-kijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat.

Sy-20052011-1145

Majoitus, ravintola, elintarvike

Pikaruokaravintola + kioski Pohjois-Pohjanmaalla. liikevaihto 500 000 - 600 000 €. työntekijiötä 6 - 9. Omat toimitilat 300 m2.

Sy-20062011-1192

Rakentaminen

Julkisivusaneeraus- / maa- lausliike Pirkanmaalla. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat 274 m2. hintapyyntö 140 000 €.

Sy-18052011-1137

Pelti- ja profilointialan yritys hämeen Peltipiste Oy. työntekijöitä 2 - 3.

Sy-27062011-1199

Lvi-alan erikoisliike lounais-suomessa. liikevaihto on noin 600 000 vuodessa, ja ammatti-taitoista henkilöstöä on noin 10.

Sy-25072011-1226

Lasitusliike Pirkanmaalla. Vuokratut toimitilat. hintapyyntö 42 000 €.

Sy-11082011-1254

Kirsi Kuusisto, teksti ja kuva

Valtakunnalliset yrittäjä-päivät on tilaisuus, jossa jäsenyrittäjät kohtaavat sekä vanhoja että uusia

yrittäjätuttavia. Kauhavalainen nuori yrittäjä,

27-vuotias Heikki Laakso (Stroi-tel Oy) osallistuu yrittäjäpäiville kolmatta kertaa. Tapahtuma on hänen mielestään varteenotet-tava tilaisuus tavata yrittäjäkon-kareita ja ylipäätään kokoontua viettämään yhteistä viikonlop-pua.

Heikki on nyt toista vuotta Kauhavan Yrittäjien sihteerinä ja on erityisen tyytyväinen siihen, että Kauhavalta lähtee paikal-lisyhdistyksen hallitus puolisoi-neen kokonaisuudessaan ja yh-teiskuljetuksessa paikan päälle. Mukaan Seinäjoki Areenalle ote-taan varmasti mukaan sopiva määrä sitä kuuluisaa ”pohoja-laasta uhoota”.

ympäri mennään – yhteen tullaan. Suomen Yrittäjien sekä Seinäjoen Yrittäjien kunniapu-heenjohtaja, seinäjokelainen yrittäjäneuvos Eino Rajamäki (71), jos joku on yrittäjäpäivien vakiokävijä. Hän kertoo yrittä-jäpäivien käytännössä alkaneen nimenomaan Seinäjoelta Hotelli Sorsanpesässä syyskuussa 1973.

Konkari ja nuori kohtaavat yrittäjäpäivillä • Yrittäjäjärjestön vuosittaiseen tapahtumaan Seinäjoelle 21.–23. lokakuuta odotetaan

vähintään 2000:ta osallistujaa. Lähde sinäkin mukaan!

suOMEn yrittäjiEn kunniapuheenjohtaja, yrittäjäneuvos eino rajamäki Seinäjoelta ja nuori yrittäjä Heikki laakso Kauhavalta löysivät Valtakunnallisten yrittäjäpäivien ohjelmatarjonnasta monta mielekästä yksityiskohtaa.

Silloin tapahtumasta käytettiin nimeä Valtakunnallinen Yrittä-jäpoliittinen päivä ja tapahtuma kokosi Seinäjoelle noin 400 yrit-täjää ympäri Suomen.

– Alkuvuosina yrittäjien vuo-sittainen suurtapahtuma oli korostetusti yhteishengen nos-tatusta ja yrittäjähengen herät-tämistä yhteiskunnassa. Toki

nytkin yhteishenki näkyy, mutta aikaisemmin tapahtumalla oli erityisesti tuollainen leima, ker-too Eino Rajamäki.

Sittemmin yrittäjäpäivien yhteiskunnallinen merkitys on hänen mukaansa vahvistunut vahvistumistaan. Esimerkiksi liittokokouksen päätökset ja sen yhteydessä hyväksyttävä julki-

lausuma huomioidaan mediassa yhä paremmin.

Eino Rajamäki on osallistu-nut yrittäjäpäiville monessa roolissa, niin Suomen Yrittäjäin Keskusliiton puheenjohtajana (1985–1994) kuin aikaisemmin aluejärjestön ja paikallisyhdis-tyksenkin puheenjohtajana. To-sin hän toteaa, että olisi lähtenyt

yrittäjäpäiville aktiivisina yrit-täjävuosinaan Seinäjoen Vara-osakeskuksen toimitusjohtajana muutenkin.

– Yrittäminen on yksinäistä miehen ja naisen puurtamista. Päätökset tehdään itse, ja siksi monet yrittäjät kokevat, että on tärkeää päästä keskustelemaan samanhenkisten ihmisten kans-sa, toteaa Eino Rajamäki.

Pohjalaisuutta suurella kau-halla. Seinäjoella yrittäjäpäivät järjestettiin nykymuodossaan edellisen kerran vuonna 2001. Eino Rajamäki odottaa, että tä-mänvuotinen tapahtuma onnis-tuu vähintään yhtä hyvin.

Sekä hän että Heikki Laakso toivovat, että Pohjanmaata ja pohjalaisuutta tarjotaan yrittä-jäpäiväkävijälle ”suurella kau-halla”. Ja varmasti vähintäänkin kahvipöytäkeskusteluissa sivu-taan usein esille nousevaa pu-heenaihetta pohjalaista kateut-ta, joka Eino Rajamäen mukaan merkitsee nimenomaan kilpailu-henkisyyttä, ei ilkeyttä.

– Jos yrittäjätuttu rakentaa uuden hallin, pitää pohjalaisen yrittäjän rakentaa myös sellai-nen. Mutta siitä pitää sitten tulla paljon suurempi ja komeampi!

Jos et ole vielä ilmoittautunut yrittäjäpäiville, tee se osoitteessa www.yrittajapaivat.fi.

Nimityksiä Suomen Yrittäjissä

Jari Lemmetyinen Taksiliiton puheenjohtajaksi

Suomen Taksiliiton uudeksi puheenjohtajaksi on valittu taksiyrittäjä Jari Lemmetyinen. Valinta tehtiin Turun liittokoko-uksessa kesäkuussa.

Lemmetyinen seuraa uudes-sa tehtävässä liittoa vuodesta 2003 johtanutta vantaalaista Krister Olssonia.

johanna Hallikainen markkinointipäälliköksiSY:n viestintäosastolla mark-kinointipäällikkönä aloittaa 1.9.2011 Johanna Hallikai-nen, vastuualueenaan mm. järjestön ja yrittäjämedioiden markkinointi, jäsenedut ja markkinointiyhteistyö sekä yrityspörssi-palvelu. Hallikai-nen raportoi varatoimitusjoh-taja Anssi Kujalalle. Vakans-sia on aiemmin hoitanut yhteyspäällikkö-nimikkeellä Katri Pölkki, joka siirtyi Fennia-ryhmän palvelukseen.

Hallikainen, 40 v, toimii tällä hetkellä Fonecta Oy:ssä partneruusjohtajana ja vastaa yrityksille suuntautuvasta markkinoinnista ja yhteis-työkumppanuuksista. Hän on tehnyt vuosia yhteistyötä Suomen Yrittäjien kanssa.

Yrittäjän päivänä 5.9. lippu salkoon Yrittäjän päivästä on tullut kan-sallinen juhlapäivä, jota viete-tään 5. syyskuuta monin eri ta-voin ympäri maan – kouluissa ja oppilaitoksissa, yrityksissä, työ-paikoilla ja järjestöissä. Yrittäjän päivänä nostetaan Suomen lippu salkoon. Päivä otettiin almanak-kaan merkkipäiväksi vuonna 2010.

Yrittäjän päivän pääjuhla jär-jestetään 5.9. Kiasma-teatterissa Helsingissä. Järjestelyistä vastaa tänä vuonna Suomen Yrittäjät

yhdessä Yrittäjän Päivä -säätiön kanssa.

Tapahtumista toivotaan tietoa www.yrittajanpaiva.fi-sivuston tapahtumakalenteriin. Sivustolle on koottu yhdistysten, yritysten ja koulujen käyttöön viestintä-materiaalia ja ideoita päivän viettämiseen.

Jos olet järjestämässä Yrittä-jän päivään liittyvää tapahtu-maa, voit ladata verkkosivuilta käyttöösi Yrittäjän päivän logoja ja valmiita kutsupohjia.

Hanna tapala järjestöpäälliköksiJärjestöosastolle järjestöpääl-liköksi on nimitetty Hanna Tapala. Hän tulee aiemmin järjestöpäällikkönä toimineen Markku Lamminmäen va-kanssille. Hanna on aloittanut tehtävässä 1.8.2011.

Hanna Tapala on 32-vuotias tradenomi. Hän toimi aiem-min Helsingin Yrittäjissä kehit-tämispäällikkönä tehtävinään järjestötyön kehittäminen, jäsenhankinta, edunvalvonta ja kehittämishankkeet. Tapala on aiemmin työskennellyt myös eduskunnassa.

Kari jääskeläinen elinkeinopoliittiseksi asiamieheksi Paikallisen ja alueellisen vai-kuttamisen lohkolle elinkei-nopoliittiseksi asiamieheksi on nimitetty Kari Jääskeläi-nen. Hän aloitti tehtävässä 1.8.2011 Heikki Autton siirryt-tyä kansanedustajaksi.

Kari Jääskeläinen on 41- vuotias hallintotieteiden maisteri. Hänellä on työkoke-musta pk-yrityksistä, Keskus-tan eri tehtävistä ja Euroopan parlamentista erityisavustaja-na. Jääskeläinen on toiminut myös liikenneministeri Anu Vehviläisen erityisavustajana.

jarmo Hyytiäinen yrittäjä-lehden ja yrittajat.fi:n päätoimittajaksiSY:n viestintäpäällikkönä toiminut Jarmo Hyytiäinen aloitti 1.6.2011 alkaen Yrittäjä-lehden ja yrittajat.fi-verkkojul-kaisun päätoimittajana.

Varatoimitusjohtaja Kujala toimii näiden yrittäjämedioi-den vastaavana päätoimittaja-na ja myös Yrittäjäsanomien päätoimittajana.

ursula Peponis aulaemännäksiUusi aulaemäntä on Ursula Peponis. Aiemmin aulaemän-tinä toimineet Anne Eronen ja Satu Kääriäinen siirtyivät uusiin tehtäviin, Eronen jär-jestösihteeriksi ja Kääriäinen jäsenrekisterinhoitajaksi.

tuukka Hämäläinen ja tuomas Liinamaa lakineuvojiksiNeuvontapalveluun saadaan täydennystä, kun uutena laki-neuvojana aloittaa 29.8.2011 Tuukka Hämäläinen.

Aiemmin kesällä neuvonta-palveluissa aloitti lakineuvo-jana Tuomas Liinamaa.

ursula Peponis

Johanna Hallikainen

Hanna tapala Kari Jääskeläinen

KILPAILUVIRASTOKONKURRENSVERKET

www.kilpailuvirasto.fi

Kilpailulainsäädäntö on yritysten mielestä yksi ongelmal-lisimpia lainsäädännön alueita. Marras kuussa voimaan tuleva uusi kilpailulaki parantaa osaltaan tilannetta, mutta tiedon jaka-minen lain kielloista ja kilpailu-viranomaisten tehtäväkentästä on siitä huolimatta tärkeää.

Selkeyttä kilpailuasioihin

Miten uusi kilpailulaki vaikuttaa yritysten toimintaan?

Kutsu maksuttomiin seminaareihin – Lahti, Vaasa, Jyväskylä, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi

Aluehallintovirastot ja Kilpai-luvirasto järjestävät tässä tarkoi-tuksessa eri puolella Suomea iltapäiväseminaareja, joissa Kil-pailuviraston edustajat valottavat uuden kilpailulain sisältöä.

Aiheina mm. kartellit ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttö.

Syksyllä 2011 seminaareja järjeste-tään seuraavasti: 8.9. Oulussa, 15.9. Lahdessa, 21.9. Rovaniemellä, 28.9. Vaasassa, 5.10.Kuopiossa ja 24.10. Jyväskylässä. Kaikki seminaarit al-kavat klo 13 ja päättyvät noin klo 16.

Lisätietoja: erikoistutkija Jussi Pääkkönen puh. 09 7314 3391 tai www.kilpailuvirasto.fi /seminaarit

etsitään teräsovituottajaa / jäl-leenmyyjää ostamaan teollisuus-ovien edustus espoossa. toimintaa koko suomessa, sekä verkkoliike-toimintaa. Vuokratut toimitilat. työntekijöitä 2 - 3.

Sy-06072011-1212

Kiinteistönvälitystoimisto Uudellamaalla. liikevaihto 200 000-250 000 €. Vuokratut toimitilat n. 50 m2. hintapyyntö 100 000 €.

Sy-21072011-1223

Kangaskauppa ja ompeluliike etelä-Karjalassa. Omat toimitilat 90 m2. Yksi työntekijä. liikevaihto alle 100 000 €.

Sy-11082011-1255

Sisustussuunnittelu- ja maa-hantuontiyritys pääkaupunki-seudulla. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. työntekijöitä 1. Vuokra-tut toimitilat.

Sy-18082011-1259

MetropoliAreenan projektipäälliköksi Johanna SumuvuoriHelsingin, Espoon, Vantaan ja Uudenmaan yrittäjäjärjestöjen, MTV3:n ja Lehtiyhtymä Oy:n pääkaupunkiseudun lehtien (Länsiväylä, Helsingin Uutiset, Vantaan Sanomat) yhteisen MetropoliAreena-hankkeen pro-jektipäällikönä on aloittanut VTM Johanna Sumuvuori.

Sumuvuorella on monipuo-linen kokemus yhteiskuntavai-kuttamisesta. Hän on toiminut muun muassa vihreiden kansanedustajana viime vaali-kaudella.

Yrittäjänaisten Keskusliitolle uusi toimitusjohtaja

Yhteiskuntatieteiden maisteri Heli Järvinen on nimitetty Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n uudeksi toimitusjohtajaksi 1.9.2011 alkaen.

Järvinen on toiminut yrittä-jänä, ja hän on tehnyt pitkän uran toimittajana pääasiassa Yleisradiossa. Hän on myös veteraanikansanedustaja ja Vih-reiden naisten puheenjohtaja.

Savon Yrittäjät on käynnistä-mässä yhdessä maakunnan elin-keinotoimijoiden kanssa noin puolentoistavuoden kestoista, pääosin Euroopan sosiaalirahas-ton (ESR) rahoittamaa hanketta, jonka tavoitteena on käynnistää yrityskummitoiminta laajassa mitassa Pohjois-Savossa.

Suomessa yrityskummitoi-minta on varsin vähäistä ja Pohjois-Savossa toimintaa ei ole

juuri lainkaan. Hankkeen päätavoite on käyn-

nistää Pohjois-Savossa yritys-kummitoiminta, jonka toimesta voidaan tarjota apua ja neuvoja alku- eri kehitysvaiheessa olevil-le yrityksille.

Estetään karikot. Yrityskum-mitoiminnan tavoitteena on nopeuttaa yrityksen pääsyä kan-nattavan toiminnan uralle estää

tai vähentää erilaisten karikko-jen vaikutuksia, auttaa yrityksen erilaisissa kehittämisen vaiheis-sa ja varmistaa ns. hiljaisen tie-don saaminen yritystoiminnan kehittämiseen.

Kummeiksi pyritään saamaan mukaan noin 150 kokenutta ammatti-ihmistä. Kummien am-mattitaito on kaikkien yritysten käytettävissä Pohjois-Savon alu-eella.

Pohjois-Savon yrityskummitoimintaan vauhtia

Jarmo Hyytiäinen

22 N:o 6 • Elokuu 2011

Yritykset

parhaat palvelut

Suomalaisohjelmistolla säästöä kännykkäkuluihinSuomalainen Alekstra Oy on ke-hittänyt ohjelmistopalvelun, jon-ka avulla yritykset voivat säästää noin 20 prosenttia matkapuhe-linkuluissaan.

Alekstra Oy:llä on toimipis-teet Helsingissä, Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Yrityksen vuonna 2009 päivänvalon näh-nyt Ratemizer-ohjelmisto on käy-tössä jo yli 300 000 käyttäjällä. Kansainvälistymisessä Alekstraa auttaa julkisen sektorin uusi pal-velumalli Kasvuväylä.

Operaattoreiden laskut koh-distuvat Ratemizerin avulla suo-raan oikeille kustannuspaikoille. Järjestelmä profiloi automaat-tisesti jokaisen käyttäjän, ja va-litsee hänelle kustannustehok-kaimman palveluvalikoiman.

Alekstra-yhtiön arvo on ne-linkertaistunut vuoden aikana. Liikevaihto kasvoi edellisellä ti-likaudella lähes 100 prosenttia. Nyt kasvu puolessa välissä ku-luvaa tilikautta on jo ylittänyt 300 prosenttia. Kansainvälisiä markkinoita haetaan ensisijai-sesti Yhdysvalloista. Llisäksi

palvelu on asiakkaiden käytössä mm. Iso-Britanniassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Sveitsissä.

– Nykyinen edelläkävijyys ei takaa menestystä seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Meidän on jatkuvasti tuotettava uutta. 20 prosentin pudotus puhelin-laskusta oli ensimmäinen askel. Seuraava missiomme on roa-ming eli puhelimen käyttöön ulkomailla liittyvien kulujen puolittaminen, toteaa Alekstran toimitusjohtaja Toni Toikka.

Kasvuväylältä vientivetoa suomalaisille vaalikoneilleKotimaisen ZEF Solutionsin vaa-likoneet ovat miljoonille suoma-laisille äänestäjille jo tuttuja. Nyt yritys panostaa kansainväliseen läpimurtoon.

Kansainvälistymisapua yri-tykselle tarjoaa julkisen sektorin rakentama Kasvuväylä. Se on ly-hyessä ajassa osoittautunut toi-mivaksi toimintamalliksi

Kasvuväylässä ovat mukana ELY-keskus, Finvera, Finpro, Pa-tentti- ja rekisterihallitus, Suo-men Teollisuussijoitus ja Tekes. Julkisen sektorin toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään tarjotakseen parhaat mahdolli-set ratkaisut vahvoille kasvuyri-tyksille.

Yhdeksi pilottiyritykseksi on valittu ZEF Solutions Oy. ZEF on Oulussa ja Espoossa toimitilo-jaan pitävä ohjelmistoyritys, jonka palvelut ovat kotimaassa laajasti käytössä. Kevään edus-kuntavaaleissa ZEFin vaaliko-neita käytettiin 2,5 miljoonaa kertaa.

– Tämä on paras julkisen sek-torin palvelu yrittäjälle koskaan. Tämä konkretisoituu muun

muassa siinä, että yrityksille on nimetty henkilökohtainen kas-vuluotsi. Kiireiset yrittäjät eivät usein tiedä kaikista julkisen sektorin rahoitus- ja palvelu-muodoista. Nyt kasvuluotsi on aktiivisesti tekemisissä yrittäjän kanssa, kiittelee ZEF Solutions Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Ala-saarela.

Yrityksen asiakkaina ovat muun muassa MTV3 ja Suosikki-lehti. Jälkimmäisen tarjoamaa ammatinvalintatestiä käytti 600 000 henkilöä yhdessä vii-kossa. ZEF on kasvanut kannat-tavasti 40 prosenttia vuosittain jo kuusi vuotta.

Tampereelta käsin toimiva Ta-sosystem Oy on kohonnut maail-man kolmen johtavan paperi- ja kartonkiteollisuudelle säätötoi-milaitteita valmistavan yrityksen joukkoon.

Kilpailun kiristyessä paperi- ja kartonkitehtaat pyrkivät yhä korkeampaan ja tasaisempaan laatuun sekä parempaan ener-giatehokkuuteen ja raaka-aine-säästöihin. Tämä nostaa myös tuotantoprosessien säätöjärjes-telmille asetettavia vaatimuksia.

Tasowheel Groupiin kuuluva Tasosystem suunnittelee ja val-mistaa CD-säätötoimilaitteita. Yritys on tunnettu lista-, laimen-nusvesiventtiili-, päällystys-, kostutus- ja höyrysäätötoimilait-teistaan, jotka mahdollistavat erittäin tarkan säädön vaativissa prosessiympäristöissä.

Yli 30 vuoden ja lähes 200 000 säätökomponentin toimitusko-kemuksella yritys on lunastanut paikkansa tarkkuustoimilaittei-den edelläkävijänä.

Perheyritys Tasosystem maailman kärkeä säätölaitteiden valmistajana

ääriMMäisEn tarKKOjEn toimilaitteiden avulla valmistuksen vir-heet saadaan minimiin ja prosessi tuottamaan tasalaatuista tuotetta. automatisoidun profiilisäädön avulla vältetään myös manuaaliseen säätötyön turvallisuusriskejä.

TUOTANTO- JA LIIKETILAT TULOSTINTARVIKKEITA

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

Monipankki integroidusti

NetBaron®

Tietokone-lehden testivoittaja

TestivoittajaNetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Tutustu videoihin ja avaatestitunnukset www.netbaron.

Netbaron Solutions OyPuh. 029 000 9015 • myynti@netbaron.

NetBaron®-sovellusperhe• sähköinen taloushallinto• pankkiliikenne integroidusti• monipankki• kotisivut ja verkkokaupat• asiakkuudenhallinta• myynninohjaus• tarjousten hallinta• tilausten hallinta• tuotannon- ja huollonohjaus

• materiaalinhallinta• projektinhallinta• ryhmäkalenterit• tilan- ja ajanvaraus- järjestelmä• työajanseuranta• työajan laskutus• ajopäiväkirja ja matkalasku

YRITYSSOVELLUKSET

KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE– kaikki käännökset, kaikki kielet– auktorisoidut / viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492,faksi (05) 415 6334

fi lial@fi lialappeenranta.fi www.fi lialappeenranta.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingin keskustasta!

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset,

sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä tai tule käymään!

www.consista.fi

TILITOIMISTOT

LOMA-ASUNNOT

KIRJAPAINOT

Suomen Lehtiyhtymä OyTuusula, puh. 0206 100 100

www.lehtipainot.fi

tuotetuki lähellä prosessia. Kaikki mekaaniset laitteet tarvit-sevat jossakin elinkaarensa vai-heessa huoltoa. Tasosystem on

kymmenien vuosien ajan doku-mentoinut tuotehistoriaansa jär- jestelmällisesti. Yrityksen palve-luksessa on henkilöitä, jotka pit-

kän työuransa aikana ovat olleet valmistamassa toimilaitteita eri vuosikymmenillä. Näin yli 20 vuotta vanhojenkin laitteiden peruskunnostaminen ja vaihto-kelpoisten alkuperäisvaraosien toimittaminen on mahdollista.

– Meille on tärkeää, että pys-tymme palvelemaan kaikkien asiakkaidemme, myös kon-serniasiakkaidemme, tehtaita suoraan ilman välikäsiä. Kun tuotetuki tulee suoraan laiteval-mistajalta, asioiden hoitaminen nopeutuu, varatoimitusjohtaja Pekka Kiiski toteaa.

Tasosystem on vakavarainen kasvuyritys, jonka osaamisella on ollut vaikutus suomalaisen paperin- ja kartongintuotanto-teknologian kehitykseen. Täysin itsenäisenä ja riippumattoma-na yrityksenä Tasosystem on voinut kehittää toimintaansa asiakkaitaan kuunnellen. Tuote-kehitys, tuotanto ja materiaali-en hallinta on keskitetty omaan tuotantolaitokseen.

• Isännöinnin työmäärä on lisääntynyt. Asunto-osakeyh-tiölaki täytti vuoden 1.7.2011. Isännöintiliiton barometri- kyselyn mukaan laki on lisän-nyt isännöinnin työmäärää kes-kimäärin 7 prosentilla. Työmää-rää ovat lisänneet erityisesti lain tuomat remontti-ilmoitukset ja korjaustarveselvitykset.

• Sairaankuljetuksen kor-vaustaksat nousivat elokuun alussa 6,09 prosenttia. Korotus perustuu taksi- ja sairaankul-jetusliikenteen kustannusten nousuun. Kela korvaa asiak-kaan omavastuuosuuden ylittä-vän osuuden suoraan kuljetus-palvelun tuottajalle. Asiakkaan 9,25 euron omavastuuosuus sairaankuljetusmaksusta jäi entiselleen.

TASOSySTEM

23N:o 6 • Elokuu 2011

svensk resumé översättning av Pekka Sörensen

FUTU

REIM

AGEB

ANK

JARKKO ÖVERSTI

Nya tjänster mot ekonomins gråzonSkatteförvaltningens enhet för bekämpning av den gråa ekonomin kan bistå övriga myndigheter när dessa utre-der huruvida deras kunder har uppfyllt sina skatte- och andra samhälleliga förplik-telser. Tekes är med som den offentliga finansieringens pilotorganisation. Genom de tjänster som den gråa ekonomins bekämpningsen-het tillhandahåller kan Tekes, t.ex. i samband med finansierings-beslut, kolla det aktuella företagets bak-grund.

Kvalitetskontroll för sm-företag Den internationella standar-diseringsorganisationen ISO har gett ut redan den tredje upplagan av sin handbok ISO 9001 for Small Business. What to do. Handboken finns nu att tillgå även på finska. I den förnyade handboken har man beaktat den aktuella standardens senaste version av år 2008. Handboken redogör i klartext och genom exempel hur sm-företagen han dra nytta av ISO 9001. Se även: www.sfs.fi

Den tekniska handeln fick ansvarsprinciperFöreningen för teknisk handel och tjänster har godkänt särskilda principer för ansvarsfull företagsverk-samhet. Föreningens verk-ställande direktör Markku Uitto uppger att principerna utarbetades och kodifierades på medlemmarnas begäran. Ca 85 procent av all teknisk handel i landet bedrivs av föreningens medlemmar. Ansvarskännande aktörer som beaktar god handelssed kan anhålla om medlem-skap. Att ta ansvar inom tek-nisk handel innebär framför allt att säkra leveranskedjan mellan tillverkare och slut-användare.

Lasten måste surras noga i containers och släpvagnarTrafiksäkerhetsmyndighe-ten Trafi påminner om att lasten alltid måste surras noga i containers och släp. En bristfälligt fastgjord last som kommit i rörelse under transporten kan utgöra en stor fara för medtrafikanter. Detta gäller även på sjön. Säkerheten är en fråga för hela transportkedjan: avsändare, åkerier och emottagare.

Mera egenkontroll inom privata socialtjänsterEnligt en ny lag som träder i kraft den första oktober i år måste privata producenter av socialtjänster i fortsättningen ha en plan för egenkontroll. Härtill måste producenten svara för att den helhet av tjänster som kunderna ebjuds håller måttet.

Tillstånds- och tillsyns-verket för social- och hälso-vården, Valvira, beviljar i fortsättningen tillstånd till sådana producenter som tillhandahåller dygnetrunt-tjänster på större geografiska områden som omfattar ver-samhetsområdet för flera regionförvaltningsverk. I annat fall beviljas tillståndet såsom förut av regionförvalt-ningsverket. Ett nytt villkor för erhållandet av tillstånd är att producenten kan stå för sina ekonomiska förpliktel-ser.

Hemservicens stödtjäns-ter och privat familjedagvård anmäls fortsättningsvis till kommunen, men dessa tjäns-ter införs inte i den riksom-fattande förteckningen över privata producenter. Det pri-mära övervakningsansvaret ligger även i fortsättningen hos kommunen.

fif-DirEKtör anna lundén anser att regeringens dividend-beskattnings-politik utfallit på ett bättre sätt en väntat.

För företagarna är det bra att den nya regeringen inte förverkligar alltför riskfyllda och incitament-vidriga reformer av dividend-beskattningen, konstatetar FiF. Katainens regering kom överens om att företagsbeskattningens struktur inte rubbas. Detta inne-bär att sm-företagens enkla be-skattning kvarstår som huvudre-gel när det gäller aktiebolag.

Ur tillväxtsynpunkt är det dock betänkligt att den redan en gång beskattade dividendens maximibelopp sänktes till 60 000 euro och att kapitalbeskatt-ningen skärptes.

– Även om dessa skärpningar gäller ett relativt litet antal fö-retag så bör man minnas att dessa företag i regel sysselsätter mycket folk och är inriktade på tillväxt. Sådana behöver vi i det här landet, säger direktören vid FiF Anna Lundén.

Genom att samfundsbeskatt-ningen samtidigt går ned till 25 procent innebär regeringspro-grammet i sin helhet att aktie-bolagsformen beskattas något

Bevarad enkel beskattning av dividend bra för företagare

lindrigare. Lundéns bedömning är att man genom detta i stort sett lyckats bevara ett skattesys-tem som lockar till risktagning och tillväxt.

Mirka Moilanen, text

Regeringsprogrammet be-höver nya modeller för un-derlättandet av företagens

finansiering, anser FiF:s ordfö-rande Mikko Simolinna. Han talade i juli i Björneborg vid en företagardiskussion i samband med SuomiAreena. De nya mo-dellerna borde införas redan i början av regeringsperioden. Särskilt när företaget växer eller ska byta ägare vore nya finansie-ringsgrepp välkomna.

– Regeringsprogrammet tar upp tillväxt, internationalisering och småföretagens bättre villkor som mål och det är alldeles på

fif:s OrDföranDE Mikko Simo-linna anser att Katainens regering har goda avsikter och ett gott mål när det gäller befrämjandet av företagens tillväxt. Medlen är dock tillsvidare anspråkslösa.

Mikko siMolinna:

Nya instrument behövs för finansiering av företagsin plats, men medicinen är för svag, ansåg Simolinna.

Han ser gärna att finansiä-rerna skulle ta ett större ansvar för tillväxten och företagarnas intresse för den. I regeringspro-grammet förlitar man sig i alltför hög grad på den offentliga FoU-finansieringen och på att omfor-ma finansieringens struktur.

– En modell vore att skapa ett skattemässigt lockbete för priva-ta finansiärer så att inkomster av företagsförsäljning inte i sin hel-het skulle betraktas som beskatt-bar inkomst och att om vinsten lägges ned i det nya företaget så skulle den inte beskattas. Genom en sådan lättnad i överlåtelse-

Vilseledande marknadsföring måste stoppas snarast!

Jussi Järventaus:

Regeringsprogrammet inte nog – mera måste göras!

behövs nu för att finna en ny fö-retagargeneration.

– I regeringsprogrammet kvitteras den kommande stora generations- och ägarväxlingens behov endast med att man kom-mer att effektivera företagarut-bildningen för att finna krafter som kunde ta över efter den åld-rande företagarkåren. Härtill har man skärpt arvsbeskattningen, något som drabbar även gnera-tionsväxlingarna i företagen, på-pekade Simolinna.

Simolinna efterlyser särskil-da ägarväxlingslån som kunde beviljas av Finnvera som komple-ment till de privata investerar-nas satsningar på företagsköp.

vinsternas beskattning skulle fö-retagen erhålla nytt kapital, sade Simonlinna.

Målet borde vara att olika in-vesterare och businessänglar satsar på företag som är i början av sin historia och att även ge-mensamma investeringar görs. Beslut i saken kunde tas senast då man i enlighet med regerings-programmet utreder närings-beskattningen. I programmet har man också ställt i utsikt att utreda beskattningens inverkan på tillväxtbenägenheten.

Lättare att byta ägare. FiF an-ser att starka finansiella insatser

Inemot hälften av finländarna är av den åsikten att offentliga inkomster och utgifter borde fås i jämvikt redan under den här re-geringsperioden.

Åtta procent av medbor-garna är beredda att ge balan-seringen endast 1 – 2 år. Majo-riteten talar för en stramare ekonomisk politik än vad som den nya regeringen redan utlo-vat i sitt program.

Då grundalternativen i ba-lanseringen är, förutom eko-nomisk tillväxt, högre skatter och offentliga sparåtgärder rekommenderar 51 procent av medborgarna i första hand spa-rande och 39 procent ser hellre att skatterna höjs.

Spara vill folk i första hand i statliga löner, försvaret och u-landsbiståndet. Ingen vill skära i hälso- och skolningsut-gifterna. Resultaten framgår av Taloustutkimus Oy:s enkät beställd av FiF. Inemot 1 400 fin-ländare utfrågades.

Finländarna beredda på stramare ekonomisk politik

börsdividender kan beskat-tas strängare. I enkäten pej-lades medborgarnas åsikter om vilka skatter som kunde höjas och vilka inte. De flesta vill skär-pa beskattningen av börsaktiers dividender, tobak och alkohol. Därmot ansågs högre energi- och bränsleskatter vara ett dåligt alternativ, likaså skärpt beskatt-ning av arv och fastigheter.

FiF:s vice vd Timo Lindholm anser att finländarna vet alldeles klart vad som är skillnaden mel-lan investering och företagsverk-samhet.

– Mera skatteuttag på börsdivi-dender godtas men olistade sm-företags dividender vill man inte gå åt. Man förstår alltså att det måste finnas incitament i företa-gandet, tolkar Timo Lindholm.

Om skärpningen av konsum-tionens eller arbetets beskatt-ning vore alternativ, så skulle 58 procent av respondenterna välja ökad beskattning av konsum-tion, t.ex. genom högre moms. Lotta Tammelin:, text

Företagarnas telefoner har gått heta de senaste åren. Mystiska katalog-firmor vill ha kontakt-uppgifter för utgivning i alla möjliga fantastiska

registertjänster på webben. En del av påringningarna kommer från rena skojare som är ute en-dast för att tjäna pengar.

Hopp finns dock om att ofo-get kan stävjas. I den nya reger-ingens program finns det uppta-get att regeringen kommer att vidta åtgärder mot vilseledande marknadsföring i näringslivet och bedöma behovet av ny lag-stiftning.

– Vi inom FiF grunnar också hela tiden på vad som vore det rätta greppet mot fenomenet. Det var bra att saken noterades i regeringsprogrammet. Trycket från fältet har varit hårt och medlemmarna ropar efter åt-

• Den skumma katalog- och registerbusinessen ger företagarna gråa hår och saftiga räkningar. Nu måste det bli slut på skojeriet. Även den nya regeringen har lovat åtgärder mot vilseledande marknadsföring.

gärder. Det handlar ju om lång-samma processer men det här är en god början. Något konkret måste fås till stånd ty situatio-nen är helt absurd, säger Janne Makkula, chef för lagstiftnings-frågor vid FiF.

väl planerad verksamhet. Arbete kring frågan kommer inte att saknas. Enligt Makkula har FiF:s telefonrådgivning fått svara på katalogtjänstfrågor allt oftare under de senaste åren. För fem år sedan var frågan ännu inget stort problem.

En typisk fråga till FiF:s råd-givningn gäller just vilseledande marknadsföring och hur bli av med ett avtal som man ingått i god tro.

Enligt Makkula förekommer det också att företagaren inte be-ställt nånting alls men trots det kommer det orderbekräftelse och faktura.

flera bifirmor. Enligt Janne Makkulas uppskattning finns det tiotals skumma katalogföretag. Någon exakt siffra är svårt att ge eftersom samma företag kan fungera under flera bifirmor un-der ett och samma FO-nummer. Därför är det svårt att avgöra hur många aktörerna egentligen är.

– Gemensamt för dessa före-tag är dock att verksamheten är nogsamt planerad. Sålunda kan företagets namn påminna om ett redan atablerat och välrenom-merat företags firma(namn). På så sätt vill man förstås skapa trovärdighet. Vanligt är också att kunden avsiktligt lockas att ingå ett avtal som kunden i vanliga fall inte skulle skriva på, säger Makkula.

Dessvärre har tiotusentals företagare utsatta för skumma marknadsmetoder i brådskan gått i fällan så ofta att man re-dan är uppe i skador värda tiotals miljoner(!) euro.

Vi inom FiF grunnar också hela tiden på vad som vore det rätta greppet mot fenomenet.

Janne Makkula

Lotta Tammelin, textJarkko Översti, bild

Nu när Europas och hela världens ekonomi är i gungning och risk för recession föreligger har vi ett särskilt be-

hov av att regeringen skulle föra en stark företagsamhetspolitik och därigenom trygga tillväxten. På den här punkten är regerings-programmet inte starkt, anser Järventaus.

Han efterlyser mer omfat-tande åtgärder för att stabilisera ekonomin och utlovar att FiF kommer att bjuda till i sitt sam-arbete med regeringen.

avvärjningsseger i beskatt-ningen. Järventaus sätter stort värde på att man kunde avvärja Hetemäki-arbetsgruppens för-slag om ändingar i beskattning-en av dividender och att beskatt-ningen på den punkten behåller sin nuvarande struktur och att den en gång beskattade dividen-den stannar vid nio procent av nettotillgångarna. Järventaus an- ser att man på det här sättet bi-behöll incitament.

Lite på näsan fick man dock i beskattningsfrågan såtillvida att man fick gå ned från 90 000 till 60 000 när det gäller maximi-beloppet för redan en gång be-skattad dividend. Men tanke på företagens tillväxt var detta en ändring mot det sämre.

• Det nya regeringsprogrammet blev äntligen färdigt i slutet av juni. FiF:s vd Jussi Järventaus anser att programmet är lamt och ställvis orealistiskt när det gäller företagsamhet och ekonomisk tillväxt.

– Skärpningen gäller visserli-gen en relativt liten skara före-tagare, men just dessa är oftast betydande sysselsättare och in-riktade på tillväxt, påpekar Jär-ventaus.

utmaningar inom arbetsli-vet. Ett utveckla arbetsmarkna-

den kommer att vara den svåras-te frågan under nästa valperiod, anser Järventaus. I det avseendet är regeringsprogrammets bud-skap tunnt. Järventaus ser gärna att vi skulle tillämpa den tyska modellen.

– I Tyskland har betydande åtgärder vidtagits för att trygga

konkurrenskraften och arbets-platserna. I FiF:s målprogram finns många åtgärdsförslag en-ligt den framgångsrika tyska modellen, säger Järventaus. Som exempel nämner han möjlighe-ten till avtal utanför kollektivav-talen, ett förnyat socialskydd och en förminskad arbetsgivarrisk.

Jussi Järventaus tror att man sannolikt inte kommer att kun-na genomföra dessa ändringar på arbetsmarknaden under re-geringsperioden, men han lovar att FiF jobbar för det och håller saken synlig i debatten.

Företagarkvinnorna nöjda med regeringens noteringFöretagarkvinnornas central-förbund är nöjt med att er-sättandet av de kostnader som arbetsgivarna måste erlägga för familjeledigheter har åtminsto-ne noterats i det nya regerings-programmet. Företagarkvinnor-nas ordförande Kaarina Jokinen hoppas på att man nu kommer framåt efter att saken varit insk-riven i två tidigare regerings-program. Jokinen påpekar att

det inte handlar om småsaker. Mödrarnas arbetsgivare subven-tionerar staten årligen med 720 miljoner euro.

– En baby kostar moderns ar-betsgivare ca 12 000 euro och om ett litet företag har flera arbetsta-gare på mammaledigt samtidigt, eller ersättaren och ersättarens ersättare blir gravid, så innebär stora extra kostnader, påminner Jokinen.

MEr bör göras föt att betträmja företagande, anser Jussi Järventaus och Mikko Simolinna.

pEKKA SIOpLA

Årets största svenska företagarseminarium ordnas i ÅboKom med på årets största svenska företagarseminarium i Åbo 13.9.2011 ombord på S/S Bore! Seminariet ordnas kl. 14.00 – 19.00.

VD Jussi Järventaus öppnar, och Reidar Wasenius berättar om kreativitet, företagande och nya affärsmodeller, dessutom har vi smågruppsverksamhet och möjlighet till nätverksska-pande i god företagaranda. Mer information om programmet och anmälningsuppgifter finner du på www.yrittajat.fi/semina-riet

Företagandet är en livsstil För mig.

Jag är medlem av företagarföreningen. Ju fler vi är, desto starkare är vår förening.

kom med du oCksÅ!

Teresa De Rita - CavlekMove Wellness & Dance Center• Enligt den svenska före-

tagarföreningens, Företagar-nas, chefsekonomer arbetar en företagare i genomsnitt 340 – 380 timmar mer per år än en anställd.

24 N:o 6 • Elokuu 2011

Välittömiä kustannussäästöjä ja maksimaalis-ta tietoliikenneturvaa! D-Fence Oy tarjoaa SY:n jäsenille 20 %:n jatkuvan alennuksen. D-Fence on kokonaisvaltainen palveluratkaisu sähköpos-tiliikenteen turvaamiseen. Se torjuu uhat, var-mistaa oikean postin saapumisen ja salaa pos-

tiliikenneyhteyden. Välitön kustannussäästö perustuu palvelun ominaisuuksiin: työaikaa ei enää kulu roskapostikansioiden tms. seuraamiseen, koska käyttäjät saavat oikean postin ja vain sen.

Tilaukset ja palvelun käyttöönotto ▪ palvelun maksuton kokeilu www.d-fence.fi/sytilaus ▪ www.d-fence.fi tai puhelimitse (09) 6231 418

Lentoparkki Oy Helsinki-Vantaan lentoasemal-la myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille pysäköin-nistä jäsenetuna 15 %:n alennuksen normaali-hinnoista. Lentoparkki kuljettaa matkustajat ja matkatavarat bussilla oikean terminaalin lähtö- ovelle ja noutaa matkan jälkeen tulotasanteelta.

Henkilökunta palvelee Lentoparkissa 24 h/vrk. www.lentoparkki.fi

Lisätiedot ▪ hintatiedot 24 h puhelinpalvelu 010 2295 860 ▪ huomioi uusi osoite Tikkurilantie 151, 01530 VANTAA,

katso uudet ajo-ohjeet kirjautumalla yrittajat.fi-verkkosi-vuille jäsennumerollasi

Hotel Arthur Helsingin sydämessä myön-tää Suomen Yrittäjien jäsenille 20 %:n alennuksen normaalihintaisista huone-hinnoista ma–pe sekä Ravintola Arthuris-sa 10 %:n alennuksen á la carte -hinnoista.

Suomen Yrittäjien yrittäjäalennus mainittava varausta tehtäessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. www.hotelarthur.fi

Hintatiedot ja varaukset ▪ puhelin (09) 173 441 tai ▪ sähköpostilla myyntipalvelu@hotelarthur.fi

Suomen Yrittäjien jäsenet saavat 15 %:n alen-nuksen päivän parhaasta hinnasta Standard-huoneluokassa kaikissa Pohjoismaissa sekä Baltian ja Puolan Best Western -hotelleissa. Suomen Yrittäjien nettosopimusalennus laske-taan päivän parhaasta hinnasta. Suomen Yrittä-

jien jäsenyys on mainittava varauksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava Suomen Yrittäjien jäsenkortilla. www.bestwestern.fi

Hintatiedot ja varaukset ▪ varaukset maksuttomasta palvelunumerosta 0800-12010 ▪ Internet-varauksessa on käytettävä yrityskoodia 01359030

Tarjoamme Suomen Yrittäjien jäsenille kattavan ja edulli-sen etupaketin. Etupakettiin kuuluu rajoittamaton määrä

käyttäjätunnuksia sopimusasiakkaan verkkopalveluun, kuukau-sittain ilmestyvä sähköinen uutiskirje, ilmainen osallistumisoi-keus koulutuksiimme, Luotsi-asiakaslehti, vuoden maksuton nä-kyvyyspaketti aarre.fi-hakemistopalvelussa ja sopimusasiakkaan verkkopalvelussa (arvo 150 €) sekä päättäjätiedot yritystietoje-si yhteyteen. Lisäksi saat seuraavat haut maksutta (arvo 347 €): 30 kpl Riskimittari-luokitusraportteja, 7 kpl Rating Alfa -luotto-luokitusraportteja sekä 50 kpl yritysperustietoja. Nämä haut ovat voimassa 365 päivää niiden aktivoinnista.

Asiakastiedon sopimusasiakkuuden vuosimaksu on 240 € + alv 23 %. Etupaketti koskee 1.1.2010 jälkeen solmittuja asiakkuuk-sia. Liity sopimusasiakkaaksi ottamalla yhteyttä Asiakastietoon sähköpostilla asiakaspalvelu@asiakastieto.fi tai puhelimitse 010 270 7200. Kerro tilauksen yhteydessä SY:n jäsennumerosi.

Skapat Energia tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille säh-könhankinnan kilpailutuksen ja asiantuntijapalvelut sopimus-

hintaan! Sähkönhankinta: sähkösopimusten kilpailutus, vaihta-minen ja sähkönhankinta asiakkaan puolesta kaikissa markkina-tilanteissa järkevimpään hintaan, sähkönsiirtomaksujen, kuten siirtotariffiin- ja sulakekokoon perustuvien maksujen tarkastus, sähköveroluokan tarkastus. www.skapatenergia.fi

Lisätietoja ja sähkösopimukset ▪ puhelimitse 020 7414 110 ▪ sähköposti asiakaspalvelu@skapatenergia.fi

Sähkö

Luoton- ja riskienhallinta

Soliditet on Pohjoismaiden johta-va luottotieto- ja yritysinformaatio-alan yritys, joka toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Soliditet tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille yritysluottotietoja jäsenetuhintaan ilman vuosisopimusmaksua (edun arvo 396 eu-roa). Yrittäjäalennus ja SY:n jäsennumero on mainittava tilaus-ta tehtäessä. Jäsenetuna yritysluottotietoraportit, 20 %:n alen-nus ovh-hinnoista.

Lisätiedot ja palvelun käyttöönotto ▪ Bisnode Finland Oy, Soliditet-liiketoiminta

puhelimitse (09) 7511 9100 ▪ sähköpostilla asiakaspalvelu@bisnode.com ▪ katso myös www.soliditet.fi

Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,69 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (10 l ja si-tä pienemmistä astioista), auto-

kemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Teboil Yritys-kortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Korttihakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamoilla ja osoitteessa www.teboil.fi. Suomen Yrittäjien jäsenkortilla olevalla magneettiraidalla käteis- alennus on 2,2 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Edut eivät koske netto-hintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-auto-maattiasemia.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ yrityskorttineuvottelija Anne-Maria Juhala puh. 020 470 0739

tai anne-maria.juhala@teboil.fi

Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen yrit-täjien sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa numerosta 0800 183 301 (suomeksi) tai 0800 183 20 (på svenska). Tilauk-set myös sähköpostilla tilauskeskus@teboil.fi. Tilauksen yhtey-dessä tulee mainita SY:n jäsennumero ja että kyseessä on jäsen- etu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa.

Yrityshaku tarjoaa arvokkaat kontaktit yritysten väliseen liiketoimin-taan ja kuluttajille. Hakemiston tiedot perustuvat Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriin, ja näkyvyyden hakemistossa saavat halutessaan kaik-ki jäsenyritykset. Jotta tietomme yrityksestäsi olisivat ajan tasalla, päi-vitä ne osoitteessa www.yrittajat.fi/yritystiedot. Kirjaudu palveluun jäsennumerolla sekä y-tunnuksella. Tiedot päivitetään ensin jäsen- rekisteriin, josta ne siirretään hakemistopalvelun sivuille päivittäin. Tietojen päivitys kestää 1–3 päivää.

Jäsenyrityksille alennusta St1-yrityskortilla tehdyistä polttoaineostoista. Alennukset bensiinistä ja dieselistä –2,2 snt/litra (sis. alv), ja ne myönnetään Suomessa noin 390:llä erikseen merkityllä St1-asemalla.

St1 ei peri korteista laskutus- tai hallinnointipalkkioita. St1-yritys-luottokorttihakemuksia saa St1-asemilta tai www.st1.fi, liitä hake-mukseen kopio Suomen Yrittäjien jäsenkortista.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ maksuttomasta palvelunumerosta 0800 13770 ▪ sähköpostilla kortit@st1.fi

St1 Polttoöljyä erikoishintaan. Kerro tilauksen yhteydessä, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu, ja SY:n jäsennumerosi. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Tilaukset 0800 166 266.

Neste Oil Yrityskortilla alen-nusta –2,5 snt/l (sis. alv.) bensiinistä ja dieselistä Neste Oilin liikenne- ja au-

tomaattiasemilta. Alennus koskee Suomessa tehtyjä ostoksia, ja se myönnetään laskutuksen yhteydessä. Tilinhoitomaksu on verk-kolaskulla 1 €/kk ja paperilaskulla 2,5 €/kk. Alennus ei koske Nes-te Oil Express -automaattiasemia. Neste Oil Yrityskortti käy mak-suvälineenä myös Express-asemilla.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Neste Oil Asiakaspalvelusta, puh. 010 458 8480 (ark. 8–17) ▪ sopimuksen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa www.neste.fi ▪ sopimuksen lisätietoja-kenttään merkitään

”Suomen Yrittäjät ry” sopimus

euroShell-yrityskortilla jäsenyrityksille alen-nus Shell-bensiinistä ja -dieselistä –2,1 snt/litra (sis. alv). Alennus ei koske Shell express -asemia. Tilinhoitomaksu yrityskorttiasiakkailta 3 €/lasku (sis. alv), mikäli asiakas haluaa las-kun sähköpostilla pdf-muodossa tilinhoitomak-su on 0 €/kk. Korttihakemukset ja lisätietoja

www.shell.fi palvelulomakkeella tai tilaamalla puhelimitse, mer-kitse hakemuksen oikeaan alareunaan konserninumero R2130.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Shell Huoltamo- ja korttipalvelu,

puhelin 0204 43 2074 (arkisin 8–16)

Säiliötoimitukset (lämmitys- ja moottoripolttoöljyt)

Shell Thermo -lämmitys- ja moottoripolttoöljyjen säiliötoimituk-sista alennus –2 snt/litra (sis. alv) laskettuna markkinahintata-sosta. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Ilmoi-ta tilauksen yhteydessä Suomen Yrittäjien jäsennumerosi ja kerro, että kyseessä on SY:n jäsenetu.

Lisätiedot ja tilaukset ▪ Lämpöpuisto Oy:n maksuttomasta

asiakaspalvelunumerosta 0800 19292

Polttoaineet ja lämmitysöljyt

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

www.yrittajat.fi/jasenedut

Hakupalvelut

Sähköpostiturvapalvelut

Viking Line tarjoaa jäsenetuhintai-sia laivamatkoja riippuen matkas-ta ja matkustusajankohdasta. Hin-tatiedot, alennuksiin oikeuttavat

tuotetunnukset ja matkavarauksiin tarkoitetut linkit yrittajat.fi-jä-sensivulta. Risteilyissä online-varaukset mahdollisia yrittajat.fi-jä-sensivujen kautta tai www.vikingline.fi.

Risteilyt – online varaukset mahdollisia (alennuksiin oikeuttavat tuotetunnukset suluissa)

▪ Helsinki–Tukholma risteily (FKYRI) ▪ Turku–Tukholma-Miniristeilyt (FKYRI) ▪ Päivä Tallinnassa-matkat (FKYRIH) ▪ Helsinki–Tallinna (Päiväristeily FKYRIP, Miniristeily FKYRIM)

Reittimatkat – tuotetunnus FVYRI + asiakasnumero 330147 ▪ Helsinki–Maarianhamina–Tukholma ▪ Turku–Maarianhamina/Långnäs-Tukholma

▪ Autopaketti(FVYRIB), sis. henkilöliput, auto ja hytti ▪ Hyttipaketti (FVYRIH), sis. henkilöliput ja hytti

▪ Helsinki–Tallinna (FVYRI)

Hintatiedot yrittajat.fi -jäsensivuilta ▪ lisätietoja ja online-risteilyvaraukset www.vikingline.fi ▪ Viking Linen myyntipalvelu 0600 41577

(1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm) ▪ reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä ▪ jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä

YRITYSKäYTTööN TARKOITETuISTA ryhmä- ja kokousmatkois-ta sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. www.tallinksilja.com

Lisätiedot ja varaukset ▪ Suomen Yrittäjien asiakasnumero 38754 ▪ ryhmä- ja kokousasiakkaat puhelin 010 804 123

Jäsenyrittäjän YKSITYISKäYTTööN tarkoitetuissa matkoissa pää-set SY:n jäsenenä Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan sil-ver-tasolle. Edun saaminen edellyttää rekisteröitymistä Club One -kanta-asiakasohjelmaan yrittajat.fi-jäsensivujen kautta. Kirjoita sähköisen liittymislomakkeen viimeiseen kenttään Yrityksen/yh-distyksen jäsennumero 9468. Mikäli olet jo jäsen Club One kan-ta-asiakasohjelmassa nykyinen Club One -asiakasnumerosi py-syy voimassa ja pääset Silver-tasolle, kun ilmoitat sähköpostilla osoitteeseen erikoisliittymiset@tallinksilja.com yrityksesi nimen ja asiakasnumero 9468.

Hintatiedot ja varaukset www.clubone.fi ▪ Club One puhelin 0600 152 68

(1,64 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm)

Finder Yhteystieto on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopal-velua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuu-kausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi.

Finder Yhteystieto on maksutta käytössäsi, kun kirjaudut yritta-jat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerollasi.

02 02 02 Numeropalvelu auttaa (maksullinen palvelunumero)Jokainen Suomen Yrittäjien jäsenen soittama puhelu 02 02 02 Numeropalveluun tukee Suomen Yrittäjien edunvalvontatyötä. Suomen Yrittäjät ja Fonecta jakavat vuosittain Yrittäjien valitse-malle jäsenkohteelle merkittävän rahapalkinnon 02 02 02 -pu-heluista karttuneesta rahastosta.

Lisätietoja ja tekninen tuki ▪ Fonecta asiakaspalvelu, puhelin 020 692 999 (ark. 9–16) ▪ finder@fonecta.com

Laivamatkat

Fennian uudet jäsenetuvakuutukset tarjoavat ratkaisuja yritystoiminnan sekä yrittäjän perheen ja kodin turvaa-miseen. Muun muassa Fenniakaskon keskeytysvakuutuksen, jonka päivä-

korvaus on 85 euroa, sekä mahdollisuuden lasivakuutukseen. Tämän lisäksi tarjoamme Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 prosentin alennuksen laajan Fenniakaskon maksusta. Laajan Fenniakas-kon lähtöbonus on 70 prosenttia.

Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista ▪ osoitteesta www.fennia.fi/suomenyrittajat tai ▪ yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla ▪ lisätietoja myös Fennian Yrittäjäpalvelusta 010 802 290

Vakuutukset

Maksuton näkyvyys Yrityshaussa

Jäsenyrityksille 15 %:n alennus kai-kissa Suomessa tapahtuvista vuok-rauksista www.europcar.fi -nettisi-

vulla julkaistuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjouksia. Alennus koskee auton vuorokausihintoja mutta ei lisäpalveluja. Varauksen yhteydessä on kerrottava, että kysees-sä on SY:n jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa noudettaes-sa jäsenkorttia näyttämällä. www.europcar.fi

Lisätiedot ja varaukset ▪ Europcar-varauspalvelu 0200 121 54 ▪ sähköpostilla varaukset@europcar.fi

Autonvuokraus

Majoitus- ja kokouspalvelut

Pysäköinti

Scandic-hotelliketju tarjoaa jäsenetuna kaikissa Suomen, Ruotsin ja Euroopan hotelleissa 5 %:n sekä Tanskassa ja Nor-jassa 8 %:n alennuksen Flex-hinnoista.

Hinta on joustava, ja sen voi perua sekä muuttaa saapumispäivä-nä ilman kustannuksia. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautu-misen yhteydessä. Lisäksi SY:n jäsenet saavat Suomen Scandic-hotelleissa kokoushinnoista –5 %, katso hintatiedot yrittajat.fi- jäsensivuilta. www.scandichotels.fi

Lisätietoja ja varaukset ▪ hintatiedot ja varaukset Scandic keskusvaraamo,

puhelin 08000 6969 ▪ Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439

mainittava varausta tehtäessä

Hilton-hotelliketju tarjoaa jäsenetuhintaista majoitusta ja kokouspalveluita. Suomen Yrit-täjät ja sopimusnumero D000005439 mai-nittava varausta tehtäessä. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä.

Katso kokoustarjonnan hintatiedot kirjautumalla jäsennumerol-lasi yrittajat.fi-jäsensivuille. www.hilton.com/nordic

Hintatiedot ja varaukset ▪ Hilton Helsinki Kalastajatorppa, puhelin (09) 458 11 ▪ Hilton Helsinki Strand, puhelin (09) 393 51 ▪ Hilton Helsinki-Vantaa Airport, puhelin (09) 732 20

Valtakunnalliset jäsenedut

Hyödynnä myös alueelliset jäsenedut ja -palvelut,kysy niistä omasta aluejärjestöstäsi!

Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat meil-tä arkeasi helpottavia palveluita edul-lisesti. Voimassa olevat jäsenedut ja -tarjoukset voit katsoa internet-sivuil-tamme www.sonera.fi/jasenedut.

Jäsenyys yrittäjäyhteisössä on asia, josta kannattaa kertoa myös omille yhteistyökumppaneille. Kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-verkkopalveluun voit ladata vuosiluvullisen jäsenban-nerin ja linkittää sen omille kotisivuillesi. Jäsenbannerista on myös painotuotteisiin ja julkaisuihin soveltuva versio.

Näytä olevasi jäsenSuomen Yrittäjät tarjoaa verkkopalveluja, joista si-nä voit valita itsellesi parhaiten sopivan kanavan. Mitä yrittäjyyden maailmassa tapahtuu juuri nyt? Vastauksen löydät yrittajat.fi-verkkopalvelusta.

Yrittäjyyden oma osoite tarjoaa sinulle kaiken – viimeisimmät uu-tiset, vilkkaan yrittäjämielisen keskusteluareenan ja ratkaisuja mo-niin pulmiin. Ihastu tai vihastu myös kantaaottaviin blogeihimme,keskustelu on jo käynnissä!

Tiedot ja taidot tuoreina www.yrittajat.fi/verkkopalvelutSivustolta löydät aina ajankohtaista tietoa yritystoiminnasta, verotuksesta, koulutuksesta, työsuhdeasioista ja sosiaali-

turvasta. Kirjautumalla sivustolle Suomen Yrittäjien jäsen-numerolla saat erityisesti jäsenien käyttöön suunniteltuja

asiantuntijamateriaaleja sekä rahanarvoisia jäsenetuja ja voit lukea Yrittäjäinfon.