NRO 8 • LOKAKUU 2010

juuri näinPuhu vain siitä, mitä toivot tapahtuvan. Aivojen kapasiteetti on rajallinen, eikä negaatio aiheuta niissä minkäänlaista reaktiota.

Jukka Kataja

Harmaata talouttaajetaan nurkkaan•• Tilaajavastuulain edellyttämät yritysten

taustatiedot tulee saada maksuttomasta julkisesta rekisteristä, vaatii SY.siVu 9

SUOMEN YRITTÄJÄT • FÖRETAGARNA I FINLAND • POHJOISMAIDEN SUURIN YRITTÄJÄLEHTI • YRITTAJAT.FI

Madalletaan työllistämisen kynnystä•• SY tahtoo epävarman taloustilanteen

perusteeksi solmia yksittäinen määräaikainen työsopimus.

siVu 7

Alihankintateollisuusvakavan paikan edessäHarri Auramo, teksti

› Alihankintateollisuutemme sanotaan olevan historiansa vakavimmassa taitekohdassa. Taan-tuma pudotti liikevaihtoa yli kolmanneksella.

Teknologiateollisuuden suuret yhtiöt aiko-vat harventaa alihankkijoitaan ja tavarantoi-mittajiaan kovalla kädellä. Päämiehet käyttävät yhä enemmän matalan kustannustason maiden alihankkijoita ja ostavat isompia kokonaisuuk-sia. Ne siirtävät myös omaa tuotantoa ulkomail-le, lähemmäksi markkinoita.

Suomalaisten alihankkijoiden ja sopimus-valmistajien on mentävä perässä, mikä vaa-tii runsaampia rahkeita sekä uutta osaamista ja erikoistumista. Samalla niiden pitäisi kehit-tää myyntiin myös omia tuotteita, jottei tulisi ”noutaja”, kun päämiehen tilaus katkeaa. Seka-konepajojen tulevaisuus näyttää epävarmalta.

Tällaisia huolia ja haasteita nostettiin esiin alihankintateollisuuden tilasta alan ammatti-

Suomen Yrittäjäin TyöttömyyskassaPL 999, Mannerheimintie 76 A, 00101 Helsinki

Puh. (09)622 4830, fax (09) 622 4840, neuvonta@syt.fi

Työttömyysturvaa yrittäjille

Magnum

Oy

SYT-kassa

yrittäjän turvana

jo 15 vuotta !

Yrittäjän eläke laahaa perässä – myös RuotsissaEläketurvakeskuksen erityisasian-tuntija Mika Vidlundin mukaan yrittäjien alivakuuttamisesta on tullut vakava ongelma, ja monet EU:n jäsenmaat ovat korottaneet tai korottamassa vähimmäismaksutasoa ja muita eläkkeen määräytymiseen vaikuttavia tekijöitä. YEL-työtulon alhaisuus heijastuu myös yrittäjien sosiaalietuuksiin Suomessa.

siVu 24

Palvelukohteiden opasteluvat uusittavaPalvelukohteiden opastus tienvarsilla uudistuu. Nyt voimassa olevat opasteluvat on uusittava vuoden 2013 loppuun mennessä. Palvelukohteiden opastusmerkkien lupakäsittely on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskuksen Lupapalveluihin Tampereelle. Uudistuksessa otettiin käyttöön uusia palvelukohteiden opastusmerkkejä.

siVu 12

Sirpa Tirri:Yrityskummi on mahdollisuus

Paula Risikko:Uutta puhtia palveluremonttiinsiVu 6

siVu 16

Yli 2000 yrittäjävaikuttajaa koolla Turussa•• Uudenmaan Pukkilan kunnasta kotoisin oleva Mikko

Simolinna vei selkein luvuin 1331–801 yrittäjäjärjestön puheenjohtajuuden liittokokouksessa Turussa. Simolinna on tieto- ja viestintätekniikan yrittäjä. Yritys myy ICT-alan ratkaisuja erityisesti suuryhtiöille ja julkishallinnolle.

•• Varapuheenjohtajavaalissa voitokkaita olivat Pohjois-Pohjanmaan Jorma Kortesoja, Etelä-Pohjanmaan Jyrki Mäkynen ja pääkaupunkiseudun Kirsi Åkerlund. Toimialakentän edustajaksi puheenjohtajistoon tuli SKAL:n Teppo Mikkola.

•• Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon sai tänä vuonna neljä yritystä, joiden liikeideat kantavat Suomea. Palkittavat yritykset olivat Finn-Savotta Oy, Isojoen Konehalli Oy – IKH, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy ja Vahterus Oy.siVu 3

siVu 22

Jukka Kataja

messuilla Tampereella. Elpymisen merkit ovat vielä heikot, varoitteli Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen.

Turusen mukaan lamaa edeltäneeseen hy-vään tasoon voitaisiin nousta vasta vuonna 2013 tai 2014.

– Entiseen tasoon pääseminen edellyttää kuitenkin, että nyt alkanut nousu jatkuisi sa-malla vauhdilla kuin lamaa edeltänyt voimakas kasvunopeus oli, hän huomautti.

Turusen mukaan epävarmuus johtuu siitä, että tilauskanta on jakaantunut yritysten kes-ken harvinaisen epäyhtenäisesti. Tilauskannan kokonaiskuva on kuin ”haulikolla ammuttu”.

Turusen mukaan huonoimmassa asemassa ovat yhden tai kahden komponentin ja yhden päämiehen alihankkijat, jotka ovat kauimpana loppuasiakkaasta.

Palvelukohteiden opasteluvat uusittava

NRO 8 • LOKAKUU 2010 SUOMEN YRITTÄJÄT • FÖRETAGARNA I FINLAND • POHJOISMAIDEN SUURIN YRITTÄJÄLEHTI •

Paula Risikko:Uutta puhtia palveluremonttiinsiVu 6

J-P

Palm

Ulaa

KSo

02 Nro 8 • Lokakuu 2010

Hotel Arthur Helsingin sydämessä myön-tää Suomen Yrittäjien jäsenille 20 % alen-nuksen normaalihintaisista huonehinnois-ta ma–pe sekä Ravintola Arthurissa 10 % alennuksen á la carte -hinnoista. Suomen

Yrittäjien yrittäjäalennus mainittava varausta tehtäessä ja jäsen-kortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä.

Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelliin ▪ puhelin (09) 173 441 tai ▪ sähköposti myyntipalvelu@hotelarthur.fi ▪ lisätietoja www.hotelarthur.fi

Suomen Best Western -hotellit tarjoavat jä-senille 15 %:n alennuksen päivän parhaas-ta hinnasta Suomessa, kaikissa pohjois-maissa sekä lisäksi Baltiassa ja Puolassa. www.bestwestern.fi

Hintatiedot ja varaukset ▪ maksuton palvelunumero 08001 2010 ▪ Suomen Yrittäjien asiakaskoodi 0135 9030

(online ja puhelinvaraukset) ▪ näytä jäsenkorttiasi varmentaaksesi

sopimushintaisen varauksen

Suomen Asiakastieto Oy tar-joaa jäsenyrityksille jäsene-tuvuosisopimusta. Jäsene-

tuvuosisopimukseen kuuluu oikeus hankkia kahta kattavaa yritysraporttia edulliseen hintaan. Rekisteröidy Suomen Asia-kastiedon asiakkaaksi kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi. Rekisteröitymisen jälkeen saat sähköpos titse käyttäjätunnukset palveluun. Suomen Yrittäjien jäsenille räätälöidyn palvelun vuo-simaksu on 40 € + alv 23 %.Jäsenetu

▪ henkilökohtainen käyttäjätunnus verkkopalveluun ja käyttö oikeus kahteen räätälöityyn yritystietoraporttiin

Yritystietoraportit ▪ Yritystieto 3,50 € + alv 23 % (norm. 6,05 € + alv 23 %)

mm. yrityksen perustiedot, maksuhäiriöt ja Riskimittari ▪ YritystietoPlus 5,50 € + alv 23 % (norm. 8,95 € + alv 23 %)

mm. yrityksen pe rustiedot, maksuhäiriöt, Riskimittari, Maksumittari ja vas tuuhenkilöt

Lisätietoja Asiakastiedon asiakaspalvelusta puh. 010 270 7200 (arkisin klo 8.00–16.30) tai yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumal-la jäsennumerolla.

Skapat Energia tarjoaa jäsenille sähkönhankinnan kilpailutuksen ja asiantuntijapalvelut sopimus-

hintaan. Jäsenetu soveltuu niille yrityksille, joiden sähkön vuo-sikulutus on 50 000 kWh tai enemmän.

Sopimukset ja lisätietoja Sopimuksen voi tehdä soittamalla asiakaspalveluumme 020 7414 110 tai sähköpostilla asiakaspalvelu@skapat.fi. Hoi-damme kaikki sähkösopimuksen kilpailuttamiseen, vaih-tamiseen ja hankintaan liittyvät asiat puolestasi. Haemme yrityksellenne kaikissa  markkinatilanteissa järkevimmät säh-könhankintaratkaisut. Mainitse sopimusta tehdessäsi, että ky-seessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu sekä jäsenyrityksen nimi ja jäsennumero.

Energiatodistus – energiatehokkuusyhteistyö alkaa Skapat Ener-gian tekemällä selvityksellä, joka pitää sisällään lähtötilanteen kartoituksen, kiinteistökatselmuksen ja raportoinnin. Energia-selvityksen yhteydessä asiakas saa 10-vuotisen Energiatodistuk-sen sekä kirjallisen energiaselvityksen.

Sähkö

Luoton- ja riskienhallinta

Soliditet on Pohjoismaiden johtava luottotieto- ja yritysinformaatioalan yritys, joka toimii Ruotsissa, Suo-messa, Norjassa ja Tanskassa.

Soliditet Finland tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille luottotie-toja jäsenetuhintaan ilman vuosisopimusmaksua (edun arvo 396 euroa).Jäsenedut

▪ yritys- ja henkilöluottotietoraportit, 20 % alennus ovh-hinnoista

▪ Rating-todistus, 20 % alennus 

Lisätiedot ja palvelun käyttöönotto ▪ Soliditet Finland asiakaspalvelusta

asiakaspalvelu@bisnode.com ▪ puhelimitse (09) 7511 9100 ▪ www.soliditet.fi ▪ yrittäjäalennus ja SY:n jäsennumero mainittava

tilausta tehtäessä

Teboil Yrityskortilla jäsenetuna bensiinistä ja dieselöljystä –2,69 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluai-

neista (10 l ja sitä pienemmistä astioista), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Alennukset lasketaan kul-loinkin asemalla voimassa olevista hinnoista (sis. alv). Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoito-maksua.

Suomen Yrittäjien jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus on 1,7 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil voi-teluaineista (ei yli 10 l astiat).

Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ hakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamoilla ja www.teboil.fi ▪ lisätietoja Teboilin palvelunumerosta 020 470 0900

Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen yrittä-jien sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa numerosta 0800 183 301 (suomeksi) tai 0800 183 20 (på svenska). Tilaukset myös sähköpostilla tilauskeskus@teboil.fi. Tilauksen yhteydessä tulee mainita Suomen Yrittäjien jäsennumero ja että kyseessä on jä-senetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa.

yrittäjat.fi uutisoi, tiedottaa ja palvelee. Sivustolla on aina ajan-kohtaista asiatieoa yritystoiminnasta, verotuksesta, koulutuk-sesta, työsuhdeasioista ja sosiaaliturvasta. Jäsenenä saat tietoa yritystoimintaan ja yrittämiseen vaikuttavista asioista. Suomen Yrittäjien jäsennumerolla saat käyttöösi asiantuntijamateriaalia, kuten YrittäjäInfon, palkkataulukoita ja työsuhdelomakkeita.

Jäsenenä saat maksuttoman näkyvyyden yrityshaussa. Yritysha-ku tarjoaa arvokkaat kontaktit yritysten väliseen liiketoimintaan. Päivitä yrityksesi tiedot ajantasalle Yrityshakupalvelussa, osoit-teessa www.yrittajat.fi/yritystiedot. Kirjaudu palveluun jäsennu-merolla sekä y-tunnuksella. Tiedot päivitetään ensin jäsenrekis-teriin, josta ne siirretään hakemistopalvelun sivuille päivittäin. Tietojen päivitys kestää 1–3 päivää.

Jäsenyrityksille alennusta St1-yritys-kortilla tehdyistä polttoaineostois-ta, alennukset bensiinistä ja dieselistä–2,35 snt/litra (sis. alv) ja ne myönne-

tään Suomessa noin 350:llä erikseen merkityllä St1-asemalla. Alennukset huomioidaan laskutuksen yhteydessä. Ei laskutus- eikä tilinhoitopalkkiota.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ St1-yritysluottokorttihakemuksia saa St1-asemilta tai ▪ www.st1.fi ▪ liitä hakemukseen kopio Suomen Yrittäjien jäsenkortista ▪ lisätietoja maksuttomasta palvelunumerosta 0800 13770

tai sähköpostilla kortit@st1.fi

St1 Polttoöljyä erikoishintaan. Tilauksen yhteydessä tulee maini-ta Suomen Yrittäjien jäsennumero ja että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Tilaukset 0800 166 266.

Neste Oil Yrityskortilla alennusta Neste Oilin liikenne- ja au-tomaattiasemilta bensiinistä ja dieselistä –2,5 snt/l (sis. alv). Alennus myönnetään laskun yhteydessä ja se koskee Suomessa tehtyjä ostoja. Alennus ei koske Neste Oil Express -automaat-tiasemia. Niillä polttonesteiden myyntihinnat ovat alueensa edullisimmalla tasolla. Neste Oil Yrityskortti kelpaa kuitenkin maksuvälineenä myös Express -asemilla. Tilinhoitomaksu: verk-kolaskulla 1 €/kk, paperilasku 2,5 €/kk.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Neste Oil Asiakaspalvelusta,

puh. 010 458 8480 (arkisin 8–17) ▪ sopimuksen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa www.neste.fi ▪ sopimuksen lisätietoja-kenttään merkitään

”Suomen Yrittäjät ry” sopimus

euroShell yrityskortilla jäsenyrityksille alen-nus Shell-bensiinistä ja -dieselistä 2,1 snt/litra (sis. alv). Alennus lasketaan ostohetkel-lä voimassaolevasta aseman myyntihinnasta ja huomioidaan kuukausilaskulla. Tilinhoito-maksu yrityskorttiasiakkailta 3 €/lasku (sis. alv), mikäli asiakas haluaa laskun sähköpos-

tilla pdf -muodossa tilinhoitomaksu on 0 €/kk. Alennus ei kos-ke Shell express-asemia.

Lisätietoja ja euroShell yrityskorttihakemukset ▪ Shell Huoltamo- ja korttipalvelu,

puhelin 0204 43 2074 (arkisin 8–16) ▪ www.shell.fi palvelulomakkeella tai tilaamalla puhelimitse ▪ merkitse hakemuksen oikeaan alareunaan

konserninumero R2130

Säiliötoimitukset (lämmitys- ja moottoripolttoöljyt)Shell Thermo lämmitys- ja moottoripolttoöljyjen säiliötoimi-tuksista alennus –2 snt /litra (sis. alv) laskettuna markkinahin-tatasosta. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Tilauksen yhteydessä on ilmoitettava Suomen Yrittäjien jäsen-numero ja että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Lisätie-dot ja tilaukset Lämpöpuisto Oy:n maksuttomasta asiakaspal-velunumerosta 0800 19292.

Polttoaineet ja lämmitysöljyt

Tiedot ja taidot tuoreena

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

jäsenedutwww.yrittajat.fi/jasenedut

Hakupalvelut

Sähköpostiturvapalvelut

Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustus-ajankohdasta. Alennus matkoista jopa –50 %. Hintatiedot, alen-nuskoodit ja matkavaraukset www.yrittajat.fi -jäsensivuilta.Risteilyt – online varaukset mahdollisia

▪ Helsinki–Tukholma risteily (tuotetunnus FKYRI) ▪ Turku–Tukholma -Miniristeilyt (tuotetunnus FKYRI) ▪ Päivä/Ilta Tallinnassa -matkat (tuotetunnus FKYRIH) ▪ Helsinki–Tallinna

(Piknik-risteily FKYRIP, Miniristeily FKYRIM)Reittimatkat – tuotetunnus FVYRI + asiakasnumero 330147

▪ Helsinki–Maarianhamina-Tukholma ▪ Turku–Maarianhamina/Långnäs-Tukholma ▪ Helsinki–Tallinna ▪ Autopaketti (tuotetunnus FKYRIA)

Hintatiedot ja varaukset yrittajat.fi -jäsensivuilta tai ▪ lisätietoja ja online-risteilyvaraukset www.vikingline.fi ▪ Viking Linen myyntipalvelu 0600 41577

(1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm) ▪ reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä ▪ jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä

Yrityskäyttöön jäsenyrityksille ryhmä- ja kokousmatkoista 10 %:n alennus. Lisätiedot www.tallinksilja.com

Lisätiedot ja varaukset ▪ Suomen Yrittäjien asiakasnumero 38754 ▪ ryhmä- ja kokousasiakkaat: puhelin 010 804 123

Jäsenyrittäjien yksityiskäyttöön tarkoitetuissa matkoissa pääset Club One kanta-asiakasohjelmaan suoraan silver-tasolle. Lisä-tietoja ja rekisteröityminen Club One kanta-asiakasohjelmaan yrittajat.fi -jäsensivujen kautta. Kirjoita sähköisen liittymislo-makkeen viimeiseen kenttään Yrityksen/yhdistyksen jäsennro: 9468. Mikäli olet jo Club One kanta-asiakasohjelman jäsen, ny-kyinen Club One -asiakasnumerosi pysyy voimassa. Ilmoita yri-tyksesi nimi ja asiakasnumero 9468 sähköpostilla osoitteeseen erikoisliittymiset@tallinksilja.com. Lisätietoja www.clubone.fi.

Hintatiedot ja varaukset ▪ Club One puhelin 0600 152 68

(1,64 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm) ▪ palveluun rekisteröityminen ja käyttöönotto

www.clubone.fi/erikoisliittyminen

Fonecta Finder on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkko-palvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä

kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Fonecta Finder on maksutta käytössäsi, kun kirjaudut yrittajat.fi-jäsensivuille omal-la jäsennumerollasi.

02 02 02 Numeropalvelu auttaa Jokainen Suomen Yrittäjien jäsenen soittama puhelu 02 02 02 Numeropalveluun tukee Suomen Yrittäjien edunvalvontatyötä. Suomen Yrittäjät ja Fonecta jakavat vuosittain Yrittäjien valitse-malle jäsenkohteelle merkittävän rahapalkinnon 02 02 02 -pu-heluista karttuneesta rahastosta.

Fonectan asiakaspalvelu ▪ puhelimitse 020 692 999 (arkisin klo 9–16) tai ▪ finder@fonecta.com

D-Fence Oy tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenil-le palveluidensa kuukausimaksuista jatkuvan 20 %:n alennuksen. Kokonaisvaltainen ratkai-su roskapostin torjuntaan.

D-Fence sähköpostiturvapalvelut torjuvat uhat ja varmistavat oikean postin saapumisen. D-Fence palvelu poistaa kokonaan ”roskapostikansioiden” käyttötarpeet tuoden asiakkaalle välitöntä kustannussäästöä. Samalla palvelu varmis-taa postit mahdollisten yhteys- tai palvelinongelmien yhteydessä sekä salaa liikenteen automaattisesti.

▪ palvelun maksuton kokeilutilaus www.d-fence.fi/sytilaus ▪ lisätietoja www.d-fence.fi tai puhelimitse (09) 6231 418

Laivamatkat

Fennian uudet jäsenedut tarjoavat ratkai-suja yritystoiminnan sekä yrittäjän per-heen ja kodin vakuuttamiseen. Muun muassa Fenniakaskon keskeytysvakuu-

tus, jonka päiväkorvaus on 85 euroa sekä mahdollisuus lasiva-kuutukseen. Tämän lisäksi tarjoamme Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 prosentin alennuksen laajan Fenniakaskon maksusta. Laajan Fenniakaskon lähtöbonus on 70 prosenttia. Uudet edut tulevat voimaan 1.1.2010 jälkeen alkaviin vakuutuksiin.

Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista saat ▪ osoitteesta www.fennia.fi/suomenyrittajat ▪ soittamalla Yrittäjäpalvelun numeroon 010 802 290 ▪ yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla

Vakuutukset

Maksuton näkyvyys Yrityshaussa

Lentoparkki Oy Helsinki-Vantaan lentoasemalla myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille pysäköinnis-tä jäsenetuna 15 % alennuksen normaalihinnoista. Lentoparkki kuljettaa matkustajat ja matkatavaratbussilla oikean terminaalin lähtöovelle ja noutaamatkan jälkeen tulotasanteelta. Henkilökunta pal-

velee Lentoparkissa 24 h/vrk. www.lentoparkki.fi

Hintatiedot ▪ 24 h puhelinpalvelu 010 2295 860 ▪ uuSI OSOITE Tikkurilantie 151, 01530 VANTAA ▪ katso uudet ajo-ohjeet Lentoparkkiin

kirjautumalla yrittajat.fi-verkkosivuille jäsennumerollasi

Jäsenyrityksille 15 %:n alennus kaikissa Suomessa tapahtuvista vuokrauksista www.europcar.fi

-nettisivulla julkaistuista autonvuokraushinnoista. Alennus kos-kee myös kaikkia tarjouksia. Alennus koskee auton vuorokausi-hintoja, mutta ei lisäpalveluja. Tällä alennusmallilla jäsenyrittäjä saa auton vuokrauksen aina päivän julkista hintaa halvemmalla. Varauksen yhteydessä on kerrottava, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa noudettaessa jäsenkorttia näyttämällä.

Lisätiedot ja varaukset ▪ www.europcar.fi tai varaukset@europcar.fi ▪ Europcar varauspalvelu 0200 121 54

Autonvuokraus

Majoitus- ja kokouspalvelut

Pysäköinti

Scandic-hotelliketju tarjoaa jäsenetuna kai-kissa Suomen hotelleissa –12 %, Ruotsis-sa –5 %, Tanskassa ja Norjassa –8 % alen-

nuksen Flex-hinnoista. Hinta on joustava ja sen voi perua sekä muuttaa saapumispäivänä ilman kustannuksia. SY:n jäsenkort-ti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä.

Hintatiedot ja varaukset ▪ Scandic keskusvaraamo, puhelin 08000 6969 ▪ Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero

D000005439 mainittava varausta tehtäessä ▪ lisätietoja ja varaukset www.scandichotels.fi

Jäsenille etuja majoituksesta kaikissa Suomen Choice-hotel-leissa. Hinnat sisältävät aami-aisen noutopöydästä, iltasau-

nan, auton paikoituksen ja arvonlisäveron. Erityisetuna Comfort Hotel Pilotissa (Vantaa) kuljetukset hotellin omalla pikkubussil-la lentoaseman ja hotellin välillä erillisen aikataulun mukaisesti. SY:n n jäsenyys on mainittava varauksen yhteydessä ja jäsenkort-ti esitettävä sisäänkirjoittautumisen yhteydessä tai ilmoitettava asiakastunnus SYCH. Lisätietoja www.choicehotels.fi.

Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelleista ▪ Comfort Hotel Pilotti (Vantaa) puh. (09) 329 48 00

tai sähköposti hotel.pilotti@choicehotels.fi ▪ Clarion Hotel Santa Claus (Rovaniemi) puh. (016) 321 321

tai sähköposti sales@hotelsantaclaus.fi ▪ Quality Hotel Isovalkeinen (Kuopio) puh. (017) 5396 100

tai sähköposti sales@isovalkeinen.com

Hilton-hotelliketjut tarjoavat jäsenetuhintaista majoitusta jäsenille. Katso hintatiedot kirjautu-malla yrittajat.fi-sivuille. Suomen Yrittäjät ja so-pimusnumero D000005439 mainittava varausta

tehtäessä. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhte-ydessä. Lisätietoja ja varaukset www.hilton.com/nordic

Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelleihin: ▪ Hilton Helsinki Kalastajatorppa, puhelin (09) 458 11 ▪ Hilton Helsinki Strand, puhelin (09) 393 51 ▪ Hilton Helsinki-Vantaa Airport, puhelin (09) 732 20

Valtakunnalliset

Hyödynnä myös alueelliset jäsenedut ja -palvelut,

kysy niistä omasta aluejärjestöstäsi!

Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut

Sonera tarjoaa Suomen Yrittäji-en jäsenille matkapuhelut 0,0575 €/min (alv 0 %). Lisäksi uuteen tai nykyistä suurempaan puhepa-kettiin 50 min/kk puheaikaa ve-

loituksetta paketin päälle. Uutena etuna mm. Sonera Multi-SIM -palvelu, jolla käytät kahta matkapuhelinta samalla numerolla, kk-maksu 0 € 12 kk ajan.

Soneralta nyt myös monipuoliset edut tietoturvaan, korttimak-samiseen, etätyöratkaisuihin ja internetyhteyksiin. Jäsenetuna myös sähköpostipalvelu, jolla pidät sähköpostit, kalenterin ja kontaktit aina mukana ja tallessa. Nämä palvelut ilman kytken-tämaksua sekä lisäksi ensimmäisen kuukauden käyttö veloituk-setta. Hyödynnä myös etusi neuvottelupalveluista!

Lue lisää jäseneduista ▪ www.sonera.fi/yrityksille ▪ puhelimitse 0800 134 134 (ma–pe 8–16.30)

Maksuton näkyvyys Yrityshaussa

Kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-verkkopalveluun, voit ladata vuosiluvullisen jäsen-bannerin ja linkittää sen omil-le kotisivuillesi. Jäsenbanneris-ta on myös painotuotteisiin ja julkaisuihin soveltuva versio.

Näytä olevasi jäsen

03Nro 8 • Lokakuu 2010

Liittokokous

ICT-yrittäjä Mikko Simolinna yrittäjien keulapaikalle

Mikko Simolinna:

Nuoret mukaan järjestön toimintaan

VastaValittu puheenjohtaja Mikko SImolinna kiinnosti myös mediaa.

puheenjohtajaVaalissa selVittiin yhdellä äänestyskierroksella Mikko Simolinnan saadessa enemmistön äänistä. Ääniä Simolinnalle kertyi 1331.

tauolla Verkostoiduttiin ja keskustelu sorisi. Kuvassa varapuheenjohtaja Jorma Kortesoja Oulaisista ja Pia Hirvonen Jämijärveltä.

pontus palmqVist, Uudenmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja Porvoos-ta esitti liittokokouksessa kannatuspuheenvuoron Mikko Simolinnalle.

Suomen Yrittäjien tuore pu-heenjohtaja Mikko Simolinna lupaa tuoda nuoret mukaan jär-jestön toimintaan. Hän myös us-koo, että SY on tulevaisuudessa Suomen ainoa yrittäjien edun-valvontajärjestö.

– Tunnelma on todella upea, iloitsi vastavalittu Suomen Yrit-täjien puheenjohtaja Mikko Si-molinna heti tuloksen selvittyä.

Simolinna kiersi kampanjansa aikana lukuisia alue- ja paikallis-järjestöjä, ja hän kertookin saa-neensa matkoiltaan arvokasta tietoa yrittäjien tilanteesta.

– On ollut hienoa tavata yrit-täjiä ja kuunnella heidän asioi-taan. Meillä on valtavan hieno järjestö ja tuhansia upeita aktii-veja, jotka tekevät pyyteetöntä työtä meidän kaikkien eteen. Se on sellainen arvo, jonka varaan voimme rakentaa meidän edun-valvontajärjestelmämme.

nuoret mukaan!Kenttää kiertäessään Simolinna kertoo todenneensa, että paikal-lisjärjestötoiminta on järjestöm-me sydän ja moottori.

– Nyt puheenjohtajana aion vaalia sitä toimintaa. Ja sitä toi-mintaa pitää kasvattaa niin, että otamme myös nuoret mukaan. Tulen todella panostamaan sii-hen, että nuoret saadaan mu-kaan järjestötoimintaan.

64-vuotias Mikko Simolin-na lupaa, että häneltäkin löytyy iästään huolimatta vielä rutkas-ti virtaa.

– Yrittäjän vapauteen kuu-luu se, ettei ikä ole koskaan este yrittämiselle. Olemme sit-ten kahdeksan tai 80-vuotiaita, niin olemme aina sydämeltäm-me yrittäjiä ja haluamme teh-dä jotain aktiivista. Se on tämän järjestön hienous, että me iäk-käämmätkin yrittäjät voimme olla rakentamassa ja viemässä tätä järjestöä eteenpäin.

ainoa edunvalvontajärjestöMikko Simolinna ennustaa, että Suomen Yrittäjät tulee vastai-suudessa olemaan ainoa yrittä-jien edunvalvontajärjestö Suo-messa.

– Me keräämme joukkoom-me kaikki, jotka tekevät yrittä-jien edunvalvonnan eteen töitä. Siten pyrimme tekemään tästä sellaisen järjestön, jota arvoste-taan, jota kuunnellaan ja joka on mukana rakentamassa Suomeen hyvinvointia.

Simolinnalta herkeää kiitos myös väistyvälle puheenjohta-jalle Jarkko Wuoriselle.

– Jarkko on ollut aktiivinen toimija ja innolla mukana toi-minnassa. Hän on myös luonut arvokasta kansainvälistä toimin-taa, Simolinna kiittää.

› Kaksi ehdokasta SY:n pu-heenjohtajaksi ja kymmenen varapuheenjohtajiksi kävivät viime kuukausina asiallisen, ahkeran ja reilun vaalikampan-jan, jonka aikana ehdokkaat esiteltiin laajasti jäsenkunnan arvioitavaksi.

Yrittäjien järjestö ei tuo-na aikana kuitenkaan säästy-nyt ns. loan heittämiseltä, kun tuntemattomina pysyttelevät ”puskista ampujat” käyttivät ammuksinaan lehdistölle syö-tettyjä skandaalijuttuja. Jäsen-yrittäjien piiristä on selvästi viestitetty, että tällainen toimin-ta vahingoittaa Suomen Yrittäji-en julkisuuskuvaa ja että mah-dolliset ongelmat on pystyttävä käsittelemään talon seinien si-sällä.

Näytös sai päätöksen 22. lo-kakuuta klo 15.30, kun liitto-kokouksen puheenjohtajana toiminut turkulainen yrittäjä-aktiivi Pirkko Keskinen ko-pautti nuijan pöytään ja ilmoitti vaalin tuloksen: haastaja Mikko Simolinna 1331 ääntä ja istuva puheenjohtaja Jarkko Wuori-nen 801 ääntä.

Pukkilasta kotoisin olevan Mikko Simolinnan, 64, yritys myy ICT-alan ratkaisuja erityi-sesti suuryhtiöille ja julkishallin-nolle. Myös Baltiassa, Ruotsissa ja Norjassa toimiva Oy M.S.I. Ca-pital Ab työllistää 45 henkilöä. Simolinna on Uudenmaan Yrit-täjien puheenjohtaja, ja koke-musta on myös SY:n hallituksen jäsenyydestä ja pitkästi Pukki-lan yrittäjäyhdistyksen johtami-sesta.

Järjestön varapuheenjohtajik-

Jos on Suomen Yrittäjien liittokokousta joskus moitittu rutikuivaksi istunnoksi, niin sitä se ei ollut Suomen Turussa armon vuonna 2010. Järjestön puheenjohtajan vaalista tuli sähköinen tapahtuma, jonka voittajaksi ponnisti tietotekniikan yrittäjä Mikko Simolinna itäiseltä Uudeltamaalta.

Harri Auramo, tekstiJ-P Palmulaakso, kuvat

si äänestyksessä valittiin Jorma Kortesoja Pohjois-Pohjanmaal-ta, Jyrki Mäkynen Etelä-Poh-janmaalta, Teppo Mikkola kul-jetusyrittäjistä ja Kirsi Åkerlund Pääkaupunkiseudulta. Puheen-johtajisto valittiin kaksivuotisel-le toimikaudelle.

Liittokokouksessa käytet-tävät äänet on jyvitetty jäsen-järjestöille niiden jäsenmää-rän perusteella. Esimerkiksi pienimmillä toimialayhdistyk-sillä on vain yksi ääni ja kah-della suurella aluejärjestöllä kummallakin 162 ääntä ja suu-

rimmalla 208. Jäsenjärjestöt olivat lähettäneet kokoukseen liki 200 edustajaa, jotka käytti-vät äänipotteja liitoissaan sovi-tulla tavalla.

Simolinnaa ehdotti puheen-johtajaksi Kari Järvenpää Mäntsälästä ja Wuorista Ris-to Luttinen Oulusta. Kanna-tuspuheissa Wuorista kiitettiin mm. maakunnissa kiertämi-sestä, kansainvälisyydestä sekä suhteista politiikkaan ja työ-markkinajärjestöihin. Simolin-na sai kehuja yhteistyökyvystä, johtamistaidoista ja hyvän hal-lintotavan tuntemuksesta sekä nuorten asioiden korostamises-ta. Eräissä puheissa arvosteltiin Wuorista liian itsenäisestä toi-minnasta, mikä näytti vaikutta-van vaalin tulokseen.

hämminkiä vastuuvapaudestaSääntöjen mukaiset rutiiniasi-at olivat jäämässä henkilövalin-tojen varjoon, ja 87-sivuinen ko-kousmateriaali yritettiin kahlata läpi nopeutetussa aikataulussa. Nopeusetu menetettiin heti, kun vastuuvapauden myöntämises-tä vuodelle 2009 syntyi puolen-toista tunnin mittainen ”selvi-tystila”.

Kokouksen puheenjohtajana tuossa vaiheessa toiminut yrit-täjä Hanna Munter Somerol-ta sai paiskia juristien kanssa kovasti töitä, jotta kiperästä ti-lanteesta selvittiin. Varsinais-Suomesta nimittäin ehdotettiin, ettei vastuuvapautta myönne-tä lainkaan tilivelvollisille tai myönnetään vain rajoitetusti, koska järjestön puheenjohtajan matka- ja kulukorvauksista on ilmennyt epäselvyyttä tilintar-kastuskertomuksen jälkeen.

Kahden äänestyksen jälkeen vastuuvapaus myönnettiin ko-konaisuudessaan alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti. Itse ti-linpäätös oli vahvistettu koko-uksessa jo aikaisemmin.

Järjestön aluekentän jäsen-määrä nousi viime vuonna yli 4200 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 85 853. Tavoite ylitet-tiin. Kun mukaan lasketaan toimialajärjestöjen jäsenyri-tykset, nousi kokonaisedusta-vuus noin 110 000 yritykseen. Keskusliiton maksuvalmius oli

hyvä ja taloudellinen ylijäämä 59 812 euroa.

hallituksen päälukua lohkaistiinJärjestön hallituksen valinta oli tällä kertaa poikkeuksellinen ta-paus. Kun muiksi hallituksen jä-seniksi on tähän asti valittu 55 henkilöä, niin nyt päätettiin tuo määrä pudottaa 40 jäseneen. Puheenjohtajisto mukaan lukien hallituksen pääluku on nyt 45, aikaisemmin 60.

jäsenmaksun korotuksesta äänestysHallituksen ehdottamaan toi-mintasuunnitelmaan ja talous-arvioon vuodelle 2011 ei tehty muutoksia, mutta jäsenmaksun korotusta vastustettiin Varsi-nais-Suomen suunnasta.

SY:n hallitus oli esittänyt alue-organisaatioon kuuluvien jäsen-ten maksujen korottamista 1,8 prosentilla, ja tämä kanta voitti äänestyksessä. Jäsenmaksutuot-tojen kokonaiskertymän arvioi-daan olevan noin 16,3 miljoonaa euroa. Siitä keskusliitto saa 6,3 miljoonaa. Toimialajärjestöiltä jäsenmaksuja tulee 0,2 miljoo-naa euroa.

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät oli aikaisemmin ehdottanut hal-litukselle jäsenmaksukertymän jakosuhteen muuttamista niin, että keskusliiton osuutta jäsen-maksutuloista pudotetaan nykyi-sestä 39 prosentista 35 prosent-tiin. Vapautuva neljä prosenttia olisi ehdotuksen mukaan käy-tettävä aluejärjestöjen osuuden korottamiseen 61 prosentista 65 prosenttiin. Liittokokous ei ryh-tynyt muuttamaan vanhaa jako-suhdetta.

Liittokokous otti kantaa har-maan talouden torjuntaan. SY haluaa erityisesti tehostaa vää-rinkäytösten ennakoivaa tarkas-tusta rehellisten yritysten kilpai-luaseman turvaamiseksi.

maan hallitus myös onnistuiToimintakertomusta esitellyt SY:n toimitusjohtaja Jussi Jär-ventaus luonnehti maan halli-tuksen elvytystoimia pääosin onnistuneiksi, jos puhutaan

rahoitusmarkkinoiden vakaut-tamisesta ja kysynnän elvyttä-misestä.

Sen sijaan hallituksen toiseksi viimeinen toimintavuosi jäi yrit-täjyyttä ja Suomen kilpailukykyä vahvistavien rakenteellisten toi-mien osalta vaisuksi.

– Myönteistä on tämän vuo-den puolella tehty ratkaisu sitä, ettei hallitus ryhtynyt Hetemä-en työryhmän ehdotusten pe-rusteella hätäisiin päätöksiin yritysverotuksen muuttamisek-si. Tämä torjuntavoitto antaa meille lisäaikaa toimia yrittä-mistä kannustavan verotuksen puolesta.

Vuoden 2009 katsauksessaan Järventaus sanoi yrittäjien yltä-neen työllisyyden näkökulmas-ta suorastaan hämmästyttävään suoritukseen:

– Pk-yritysten kentässä on menetetty muutamia tuhansia, enimmillään 10 000 työpaik-kaa, kun koko maassa työllisiä oli vuoden lopussa lähes 90 000 vähemmän kuin vuotta aikai-semmin.

toiminnan neljä painopistettäVanhaan tapaan toimintasuun-nitelmassa nostetaan esille ns. painopistealueita, joihin katso-taan tärkeäksi kohdistaa voima-varoja. Ensi vuonna näitä paino-pisteitä on neljä.

Järjestön eduskuntavaalikam-panjalla pyritään ensinnäkin sii-hen, että mahdollisimman mo-net yrittäjät olisivat ehdokkaina eri puolueiden listoilla ja että vaalikeskusteluissa käsiteltäisiin yrittäjyyden keskeisiä teemo-ja. Heti vaalien jälkeen pyritään vaikuttamaan uuden hallituksen ohjelman sisältöön.

Yrittäjien verotuksen kannus-tavuuden parantaminen on toi-nen tärkeä painopiste. SY:n ta-voitteena on uudistaa verotusta nykyisen yritys- ja osinkovero-mallin pohjalta.

Tuottavuuden parantaminen ja työllistämisen helpottaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Kes-keiset työelämän rakennemuu-tokset ovat edelleen toteutta-matta. Maan uuden hallituksen tulee käynnistää nopeasti niis-tä konkreettisia lakimuutoksia. Yksi tärkeä väylä on paikallisen sopimisen laajentaminen työ-paikoilla.

SY korostaa ensi vuonna myös paikallisen elinkeinovaikuttami-sen vahvistamista. Tämä koskee mm. kuntien hankintapolitiik-kaa ja palvelurakenteiden moni-puolistamista.

suomen Yrittäjien uuden puheenjohtajiston ensimmäinen kohtaaminen kukituksen merkeissä. Vasemmalta varapuheenjohtajat Kirsi Åkerlund ja Jorma Kortesoja, keskellä puheenjohtaja Mikko Simolinna, ja hänestä oikealla varapuheenjohtajat Jyrki Mäkynen ja Teppo Mikkola.

Lotta Tammelin, teksti

04 Nro 8 • Lokakuu 2010

Edunvalvonta on kommunikointia

PÄÄKIRJOITUS | Jouko Lantto, päätoimittaja | 28. lokakuuta 2010

Yrittäjäjärjestön luottamushenkilöjohto on vaaleilla valittu seuraavalle kaksivuo-tiskaudelle, ja jokainen valituksi tullut on valmis taistoon yrittäjyyden puolesta. Kun mukana on sekä varttuneita järjes-tövaikuttajia että ensimmäistä kertaa

keskusliiton hallitustyöskentelyyn osallistuvia, voi odottaa myös monipuolisia keskusteluja ja edunval-vontanäkökantoja hallinnon erilaisissa kokouksissa, valiokunnissa ja työryhmissä. Jos omat ajatukset tun-tuvat näin aluksi riittämättömiltä, ei kannatta huoles-tua, sillä yrittäjien edunvalvonnan tausta-aineistoa on saatavissa sekä paperilla että sähköisesti satoja sivuja.

Luottamustyörupeaman pohjaksi on kuitenkin hyvä havaita, että perustasolla maailmassa ei synny paljonkaan uutta, ei myöskään yrittäjien järjestötoi-minnassa. Verokysymykset, ”taistelu” osuustoiminta-liikettä vastaan, kuntien kaavoituspolitiikka, ongelmat ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa yms. ovat olleet yrittäjäjärjestön toiminta-agendalla viimeiset 70 vuotta, ja tulevat epäilemättä ole-maan jatkossakin. Miksipä yrittäjän maailma muuksi muuttuisi.

Yrittäjien järjestäytymisen taus-talla 1930-luvulla oli tarve vakiin-nuttaa yksityisyritteliäisyyden yleis-tä asemaa Suomessa, mutta myös valvoa ja edistää yrittäjien yhteisiä etuja. Näin yrittäjäjärjestö määrit-teli itsensä – ilmeisesti ajan hengen mukaisesti – jäsenkuntansa etujen ajajaksi ja tällä tiellä on jatkettu jo vuosikymmenet.

2010-luvulla edunvalvontajär-jestön imago saattaisi kuitenkin tarvita analysointia ja avaamista, vaikka itse toiminnan asiasisältö ei

rukkausta niin kaipaisikaan. Tässä ajassa voikin kysyä, onko ilmaisussa ”ajaa jonkun ryhmän etuja” jo jotakin vanhanaikaista, jopa kielteistä, mutta vähintäänkin itsekästä; meille, meille, mutta ei niinkään muille –ajattelua. Jos pohdintaa kehittelee edelleen, saattaa joutua jopa toteamaan, että se lopullinen määritelmän mukainen edunvalvoja onkin oikeuden määräämä henkilö toiselle henkilölle, joka ei sairauden tai korke-an iän heikentämänä pysty enää itse hoitamaan asioi-taan eikä valvomaan omia etujaan; tarvitaan erillinen edunvalvoja, kun itse ei enää pysty.

Edellinen sisältää luonnollisesti paljon kärjistet-tyä sanataiteilua, mutta myös vakavaa viestiä. Itse asiassa jonkun ryhmän etujen ajaminen tarkoittaa nykypäivänä aivan jotakin muuta kuin kyynärpäät tanassa omien asioiden ajamista, kun lakkoilu tai työsulkujen toteuttaminen lasketaan pois vaikut-tamisarsenaalista. Tämän ajan edunvalvonta on aktiivista vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa, sanomien kertomista, faktojen välittämistä, toisin sanoen kommunikointia eli viestintää. Näyttää myös

siltä, että etenkin nuoret yrittäjä-piirit ovat omaksuneet toiminnas-saan edunvalvonnan viestinnällisen ulottuvuuden: Oleellista on tavata kollegoita fyysisesti ja virtuaalisesti, keskustella ja ratkoa esiin tulevia yhteisiä ongelma-asioita, etsiä ja löytää uusia kumppaneita, oppia ja ymmärtää maailman menoa. Vaikka tarve huolehtia itsenäisesti oman viiteryhmänsä intresseistä moni-arvoisessa yhteiskunnassa pysyy ja säilyy (kukaan muu kuin yrittäjät eivät Suomessa aja yrittäjien asioita), kannattaa järjestön ottaa uusia kon-taktikanavia käyttöön nuorempien antamien näyttöjen mukaisesti.

YLÖSOTETTUJA

Keskustelu

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI

KustantajaSuomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa japostitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

ToimitusHarri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittajaLotta Tammelin, toimittajaRaija Lehtonen, taittoetunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999

ISSN 1795-7982Aikakauslehtien Liiton jäsen

IlmoitusmyyntiSuomen Business Viestintä OyPL 356, 00101 Helsinkip. 010 665 2555myynti@sbv.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen YrittäjätPL 999, 00101 Helsinkip. (09) 229 221toimisto@yrittajat.fi

PainoSuomen Lehtiyhtymä OyTuusula

Toimituksellinen aineistoLehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittä-jien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on nii-den esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Leh-dessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

IlmoitusaineistotPdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi . Katso mediakort-ti osoitteessa www.yrittajat.fi /media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen

tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Rekla-maatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmes-tymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Lehti ei vastaa– Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teks-ti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua.– Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikä-li poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoi-maisesta esteestä.– Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten kor-jausvedosten toimittamiseen. – Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaa-ja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Osinkoverotuksen on kannustettava yrittäjyyteen, ansiotuloverotusta tulee keventää ja ylin marginaalivero alentaa 50 prosenttiin.

EK:n yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Antti Zitting tiedotustilaisuudessa

SAK katsoo sodanjulistukseksi Nokia Siemens Networksin päätöksen lopettaa ay-jäsenmaksujen periminen palkan-maksun yhteydessä. Jos muut yritykset päätyvät vastaavaan, johtaa se rajuihin vastakkainasetteluihin työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välillä

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola Turun Sanomissa

Kyläkauppakato näyttää olevan pysähtymässä. Kuntakeskittymän muuttaessa eri paikkaan pankin tai postin konttori saattaa hävitä sekin. Kaupan palveluihin pitää silloin lisätä oheispalveluja.

Kauppias Pentti Kaulamo yle.fi ssä

Kiireestä on tullut ongelma erityisesti kunta-alan työpaikoissa. Hektisimpiä aloja ovat terveydenhuolto- ja sosiaaliala, joilla 60 prosenttia työntekijöistä kertoo rasittuvansa työpaikan kiireessä.

Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Helsingin Sanomissa

IlmestymisaikatauluNumero Ilmestyy Varaukset Aineistot

01/2010 28.01. 18.01. 21.01.02/2010 25.02. 15.02. 18.02.03/2010 25.03. 15.03. 18.03.04/2010 29.04. 19.04. 22.04.05/2010 27.05. 17.05. 20.05.06/2010 26.08. 16.08. 19.08.07/2010 23.09. 13.09. 16.09.08/2010 28.10. 18.10. 21.10.09/2010 25.11. 15.11. 18.11.10/2010 16.12. 07.12. 09.12.

KIRJE | Liikkeenjohdon konsultit Anneli Valpola ja Lea Lillkåll

Strategia sauvakävelyllä › Veikkauksen toimitusjohtaja

Risto Nieminen käytti osuvaa esimerkkiä strategiasta Elon-merkissä viime elokuussa. Hän kuvasi strategiaa sauvakävely-nä, missä useimmat kävelijät heiluttavat sauvoja löysästi si-vuillaan eivätkä käytä sauvoja kävelyn tehostamiseen. Sauva-kävely on muodissa, siksi jokai-nen hankkii sauvat ja kuljettaa niitä mukanaan, vaikka todelli-suudessa ne on tarkoitettu kun-non kohottamiseen.

Paperille kirjoitettu strategia on kuin sauvat. Ne on jaettu jo-kaiselle asianmukaisesti tiedok-si. Tarkoituksena on, että niiden avulla tulokset paranevat ja löy-tyy uutta iskua/potkua tulevai-suuteen. Mutta jotain on jäänyt tekemättä! Sauvoihin ei ole tar-tuttu tai niitä käytetään tehot-tomasti ja/tai varsin satunnai-sesti, koska kunto ei ole niiden avulla parantunut. Ihmiset otta-vat uudet asiat uteliaana vas-taan, mutta ilman omaa innos-tusta ja sitoutumista uusista asi-oista ei tule totta. Mistä löytyy ihmisten innostus ja sitoutumi-nen strategian toteuttamiseen?

Vuoropuhelu monella ta-solla läpi organisaation saa or-ganisaation elämään, ja se luo innostusta ja sitoutumista ja an-taa yritykselle suuntaa sekä oh-jaa yrityksen energiavirtoja. Yh-teisellä näkemyksellä ja kielellä päästään ripeään toteutukseen ja saadaan porukka ketterästi liikkumaan vision suuntaan.

On helppo sanoa, että nyt ei ole aikaa keskusteluun, työhön täytyy tarttua heti. Mutta on ai-kamoista ajankäytön ja voima-varojen tuhlausta, jos yrityk-sessä jokainen juoksee omaan suuntaan. Johdon aika kuluu eri ryhmien ja projektien paimen-

tamiseen ja tuloksista ei synny paljoakaan kerrottavaksi.

Vuoropuhelussa eli näke-mysten ja ajatusten vaihdos-sa aikuisten ihmisten kesken ei ole kyse mistään rakettitietees-tä. Sen osoittaa esimiehen muu-tosviestinnän seinätaulu, joka kiteyttää osuvasti viestinnän muistisäännöt. (ks.alla)

Ketterät pyrähdykset autta-vat toteutuksessa, niiden avulla saadaan pieniä hankkeita, joilla strategiasta saadaan uutta tietoa ja näin opitaan lisää. Ja kun sa-malla saadaan tuloksia aikaan, niin ihmiset innostuvat näky-västä edistymisestä ja tarttuvat energisesti seuraavaan hank-keeseen.

Johdon oma käyttäytyminen ja innostus viestivät tehokkaim-min strategian tärkeyttä. Joh-

to elää strategiaa todeksi! Se on jatkuvaa mukanaoloa ja ai-toa kiinnostusta asioiden edis-tymiseen sekä onnistumisten huomiointia. Johto saa tietoa ja näkemystä organisaatiostaan omaa päätöksentekoaan var-ten: mihin organisaation ihmi-set pystyvät, mihin venyvät ja mihin tarvittaisiin lisää apua. Sauvakävelyssäkin aloitetaan oman kunnon mukaan pienten askelten kautta. Kävelylenkki-en avulla kunto kohenee, vauh-ti nopeutuu ja matkat pitenevät. Vastaavasti strategia luo iskuky-kyä ja vauhtia tulevaisuuteen!

SINI PENNaNEN

hyötykirja › ”Strategia toimeksi – muutosvoi-man ihmiset” -kirjassa puhuvat ihmiset eivät teoriat. Kirjoittajat Anneli Valpola, Hasse Kvist, Jussi Heimonen, Kenny Niutanen, Lea Lillkåll, Leena Masalin ja Riitta Kalin ovat seuranneet niin mo-nenlaisia muutosprosesseja, että käytännön esimerkkejä löytyy. Strategian toteuttamisessa joh-tajan ja esimiehen on hyödyllistä vilkaista peilin ja miettiä, mitä voisi tehdä toisin, jotta sovituista asioista tulee totta.

Esimehen muutosviestinnän seinätalu

Lea LillkållAnneli Valpola

› Vaikeasti ennakoitavassa maa-ilmassa elinvoima on välttämä-töntä. Yhteiskuntamme ja ta-loutemme on paradigmamuu-toksen kynnyksellä, jossa teol-lisesta ajasta siirrytään kohti ihmis- ja palvelukeskeistä ta-loutta. Menestyjillä on ollut kyky kautta historian olla edelläkävi-jänä ja suhteuttaa omaa ajatte-lu- ja toimintamalliaan uudeksi siten, että muutos on kyetty hyö-dyntämään mahdollisuutena.

Tarvitsemme toimiaksemme edelläkävijöitä ja esimerkkejä. Aikakausi tarvitsee omia suun-nannäyttäjiä, joukon johtajia, ensimmäisten askeleiden teki-jöitä. Väitän, että tämän päivän rohkea on se, joka mahdollis-taa. Hän antaa elämän yllätyk-sellisten käänteiden tulla, jat-kaa toimintaansa lannistumatta ja kääntää vastoinkäymiset va-pauttavaksi voimavaraksi, joka luo positiivista energiaa ja hen-kistä pääomaa.

Jotta voimme toimia rohkeas-

KIRJE | Jaana Paavilainen jaana.paavilainen@fi nbrands.fi

Miten rakennetaan paikallisuuden elinvoima alueen menestyksen mahdollistajaksi?

ti, tarvitsemme mahdollistavan ilmapiirin ja tunteen siitä, että on ok myös epäonnistua. Mah-dollistava johtaminen lähtee toi-sesta ihmisestä ja hänen voima-varoistaan. Meidän tulisi saada ihmisestä esiin hänen ainutlaa-tuisuustekijänsä. Kun arvopoh-ja on yhteinen ja päämäärä on sama, on tekeminen mielekästä. Aito muutos on mahdollista sil-loin, kun organisaatio on psyyk-kisesti mahdollistavassa tilassa.

Miten sinä suhtaudut muu-tokseen? Monesti muutamme omaa tai yrityksemme toiminta-tapaa vasta pakon edessä. Viekö edustamasi yrityskulttuuri koh-ti tavoitetta, jossa on mennei-syys- vai kohti sitä, missä on ny-kyisyys? Miten olet huomioinut sen, missä on tulevaisuus? Muu-tos ja riski tarjoavat myös pal-jon tilaisuuksia. Vahva yhteistyö toisten kanssa, aito toimiminen verkostossa vahvistaa uudenlai-sen mahdollistavan vallanku-mouksen.

Jokaiselle tarjoutuu päi-vittäin tilaisuus mahdollistaa. Oletko sinä mahdollistaja? Roh-keus tänä päivänä ei vaadi voi-maa, vaan sydäntä toimia, ottaa toinen huomioon. Sen avulla voimme luoda edellytyksiä sil-le, että meillä on Suomessa tu-levaisuudessa vaurautta luo-vaa osaamispääomaa, sisäisestä yrittäjyydestä voimaantunut-ta työvoimaa sekä vastuullises-ti kasvavia yrityksiä.

jokaisella alueella on oma dnaKuten jokaisella yksilöllä, myös jokaisella alueella on oma ainut-laatuinen DNA. Alueen ainut-laatuisuustekijät tulee tunnis-taa ja rakentaa niistä sellaisia tekijöitä, joihin ihmiset halua-vat liittyä mukaan ja tehdä töi-tä sen eteen. Uusi liiketoimin-ta syntyy yrityksiin ja tuleva liiketoiminta-ajatus on taltioi-tu ihmisten aivoihin, josta se on

käytettävissä luovana voima-na. Tälle liiketoiminnalle, johon voidaan lisätä ainutlaatuista elämyksellistä lisäarvoa, tulee tarjota mahdollisuuksia sekä ti-laa kehittyä ja kasvaa.

Poliittinen järjestelmä ei voi pakottaa elinvoimaa esiin, mut-ta sen tärkeänä tehtävänä on luoda sille edellytykset. Tämä lisäarvo, joka tulee paikallisuu-den elämyksellisyydestä, on vai-keasti kopioitavissa ja siksi se on aidosti kestävää ja kilpailuetua luovaa. Lähellä tuottaminen ja pienyritysten verkostoituminen tulee rakentaa tavoitteellisek-si tahtotilaksi, hankkeeksi, jos-sa pyritään rakentamaan koko-naisuus tuoreiden näkökulmien löytämiseksi ja toimintamallien rakentamiseksi alueelliselle ta-solle.

Päätä toimia toisin. Päätä mahdollistaa joka päivä. Ole mu-kana synnyttämässä rohkeaa ja mahdollistavaa positiivisuuden kierrettä.

05Nro 8 • Lokakuu 2010

› Isojoen Konehalli Oy IKH har-joittaa teknistä tukkukauppaa. Yritys tuo maahan ja myy työka-luja, koneita, traktoreita, trakto-rin varaosia ja -tarvikkeita, kiin-nikkeitä, työasuja, renkaita ja akkuja. Maahantuontia on yli 30 eri maasta, tavaran toimittajia yli 400. Yhtiö on perustettu vuonna 1968, liikevaihtoa kertyy nykyi-sin 75 miljoonaa ja henkilöstöä on 150.

Tätä liiketoiminnan ymmärtä-mystä voisi verrata keihäänheit-toon, pitää pysyä tietyllä sekto-

Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot 2010

Millaisia ovat kalat, jotka menevät myötävirtaan – kuolleita.

Ilkka Alakortes

Suomen parhaat yritykset palkittiin

Monipuolinen työkalutaivas

rilla, jos menee yli, suoritusta ei mitata lainkaan, toteaa Isojoen Konehallin toimitusjohtaja Ilk-ka Alakortes.

Yrityksen Kauhajoen kes-kusvarastossa on kompressore-ja, sähkö- ja paineilmatyökaluja, kalusteita, perävaunutarvikkei-ta, puuntyöstökoneita, painepe-sureita, ruuveja, säilytyslaatik-koja, työkaluja, tikkaita, telineitä ja puunhalkaisukoneita. Vaike-ampaa on varmaan keksiä, mitä rakentamiseen, harrastuksiin, mökkeilyyn, koneiden ja trak-toreiden korjaukseen, metsän tai puutarhan hoitoon liittyvää myyntivarastosta ei löytyisi.

Ilkka Alakortes haluaa, että firmassa on siistiä ja kaikkial-la hyvä järjestys. Pakko ollakin, kun varastossa on liki 500 000 eri nimikettä. Tavaran ralli Kau-hajoen raitilla on melkoinen, pelkästään Isojoen Konehallilta lähtee joka päivä 4 – 5 rekallis-ta tuotteita mm. omiin suurmyy-mälöihin, joita on Jyväskylässä, Kauhajoella, Oulussa, Tampe-reella ja Vantaalla.

•• Yrittäjäpalkinnolla vahvistetaan yksityisen yritteliäisyyden arvostusta yhteiskunnassamme.

› Vuonna 1990 perustettu, 16 milj. euroa liikevaihtava ja 150 henkeä työllistävä Vahterus Oy liikuttaa lämpöä tehokkaasti le-vylämmönsiirtimillä, lauhdutti-milla, höyrystimillä ja erilaisilla kaasusiirtimillä. Kun nesteessä on lämpötilaeroja, energia siir- tyy lämpönä lämpimästä kyl- mään. ”Pyykkilauta”-virtaus te-kee lämmön siirtymisen vieläkin tehokkaammaksi. Vahterus hyö-dyntää näitä ilmiötä.

Yrityksen tuotteet lähtevät Uudenkaupungin Kalannista kansainvälisiin käyttökohteisiin: energia-, kylmä- ja prosessike-mian sovelluksiin. Vahteruksen levylämmönsiirtimiä käytetään muun muassa öljynporauslau-

toilla, jalostamoissa, voimalai-toksissa, jääradoilla ja teolli-suuskylmävarastoissa.

Sata vuotta vanha pyykkilau-ta kuvastaa sitä, miten pesu on tehokkaampaa, kun pinta-alaa on ryppyjen myötä kymmenen kertaa enemmän, vesi pyörteilee ja saippua, vesi sekä lämpö liik-kuvat poimuissa. Myös lämpö siirtyy 5 kertaa tehokkaammin pyykkilautakuvion avulla, Vah-terus Oy:n toimitusjohtaja Mau-ri Kontu selittää ja jatkaa.

− Elämä on ohjannut yrit-täjyyteen, olen pohjimmiltaan maanviljelijän poika. Lopputyö-ni tein lämmönsiirrosta ja Rau-ma-Repolassa suunnittelin läm-pöteknisiä tuotteita.

Kalannissa teräs ja titaani tai-puvat lieriöiksi. Siirtimien pää-tyjä sorvataan kestämään painet-ta, ja hallissa tuoksuu vahvasti hitsausliekki. Pyykkilaudan nä-köisiä teräslevyjä pinotaan kuo-ren sisään. Tuotekehityksen laboratorion henkilökunta työs-kentelee keskittyneesti suljettu-jen lasiovien takana.

Vahterus Oy liikuttaa lämpöä

Haluamme olla edelläkävijöitä, uusien ideoiden löytyminen on keskeisin asia liike- toiminnassamme.

Mauri Kontu

Kuin kaataisi lapsuuden kesää kurkkuun › Maalaisfirmassa kaikkien pitää

osata lukea karttaa, jottei eksy suuressa maailmassa, toimitus-johtaja Rami Aarikka sanoo. Yksi suuren maailman maista oli Kanada, joka oli ensimmäinen ulkomaa, jonne vietiin Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan juomia.

Muutoin limonadivalmistuk-sen juuret ovat peräisin 1830-lu-vulta. Suomessa on puolestaan

Markkinointi yleensäkin on parhaimmillaan silloin kun sen maksaa joku muu.

Rami Aarikka

ollut parhaimmillaan lähes 350 limonaditehdasta, joista kaksi sijaitsi jopa Laitilassa. Nykyinen Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy perustettiin kuitenkin vasta vuonna 1995.

Aloitimme Fazerin vanhassa munanporaamossa, siinä, missä tyhjennettiin kananmunia, jot-ta saatiin Mignon-munia pääsi-

äisenä, yrityksen toimitusjohta-ja Rami Aarikka selittää.

– Alkuun päästiin, kun pojat ostivat kirpputorilta Sodastre-amerin. Lisäsimme Pilppulan Markun äidin mustaherukka-mehuun hiilihappoa, mutta se ei meinannut millään alkaa mais-tua limonaadilta. Sitten löytyi virvoitusjuomatehtaan resepti-

Eliisa Anttila, tekstiJuha Siltaloppi, kuvat

Maan parhaat yritykset tulevat tällä kertaa Suomen perinteiseltä maaseudulta viestittäen, kuinka huippuosaamista ja korkeaa liikemiestaitoa löytyy myös hektisen metropoli- elämän ulkopuolelta. Nykyisin karstulalaisen Finn-Savotan juuret ovat syvällä Keski-Suomessa Pylkönmäellä, teknisen tukkukaupan Isojoen Konehalli tulee Etelä-Pohjanmaalta, Vahterus Oy:n tuotteet lähtevät Uudenkaupungin Kalannista kansainvälisiin kohteisiin, ja Laitilan Wirvoitusjuomatehdas panee Kukko-olutta Laitilan kanakaupungissa.

› Vuonna 1955 perustettu Finn-Savotta Oy valmistaa ja myy tuotteita retkeilijöille, sotilaille, kriisitilanteiden avustusihmisille ja monille muille maastossa liik-kuville. Tuotannossa on rinkkoja, reppuja, leiritelttoja, kaminoita, laavuja, makuupusseja, kartta-laukkuja, asetarvikkeita, metsäs-tysliivejä, ahkioita ja lumikenkiä. Liikevaihtoa syntyy 5,4 miljoo-naa euroa, työntekijöitä on 35.

– Erilaisuus ja erikoistuminen ovat voimavaramme, toteavat yrittäjäsisarukset Anita ja Riitta Halme. Oikeaan kohtaan osuneet pitkät tilaussarjat veivät yrityk-sen kummankin laman yli, toimi-tusjohtaja Riitta Halme pohtii.

Nyt teemme 20 000 varus-miehelle taisteluliivit vuoteen 2012 mennessä. Kaikki Suomen sotilaat pitävät päällään meidän tuotteitamme, Finn-Savotan toi-mitusjohtaja jatkaa.

Sotilaiden varusteet synty-vät pitkän tuotekehittelyn ja koekäytön palautteen tulokse-na. Liivit istuvat hyvin säädet-tävyytensä takia. Ensimmäinen taisteluvyö valmistui Karstulas-sa vuonna 1985. Nykyisen tais-teluliivin tuotekehitys oli valmis vuonna 2005. Pelkästään kankai-den etsimiseen ja hyvien tuot-tajien löytymiseen on kulunut vuosikausia. Taisteluliivit eivät näy pimeänäkölaitteilla tai läm-pökamerassa.

Kaikki langat käsissä

Vahterus oY oli kestävää tulevaisuutta rakentava yritys jo ennen kuin ympäristöystävällisyys oli edes noussut puheenaiheeksi. Tuotteilla saadaan aikaiseksi merkittävää energiatehokkuutta teollisuuden pro-sesseissa, toimitusjohtaja Mauri Kontu sanoo.

on ilo antaa suomalaisille työtä, toteaa Finn-Savotan tuotantojohtaja Anita Halme. Hän vastaa yrityksen tuotekehittelystä ja hänen kädenjälkensä on mones-sa tuotteessa ja kaavassa mukana.

teemme omaa juttua, mistään ei oteta mallia ja hyvin on mennyt, summaa Isojoen Konehallin toimi-tusjohtaja Ilkka Alakortes. − Riskin-otto ja yrityksen pyöritys vie kyllä aikaa ja vaatii hermoja.

isojoen konehallin myymälä on ammattilaisen ja harrastajan työkalutaivas. Pelkästään metallin ja puun työstöön löytyy sadoittain välineitä.

aina kun pankinjohtaja on ollut armollinen, olemme panostaneet mahdollisimman korkeaan teknologiaan, Laitilan Wirvoitusjuoma-tehdas Oy:n toimitusjohtaja Rami Aarikka toteaa.

raamattu ja homma alkoi luon-nistua.

Tänä päivänä Laitilan Wirvoi-tusjuomatehdas tuottaa juomia reilut 19 miljoonaa litraa vuodes-sa. Virvoitusjuomia, siideriä, Rio Colaa, La Ritaa… Olutpuolella yksi kansan suosikeista on vah-vasti humaloitu, täysmaltainen Kukko Pils, mutta nautiskelijoi-

den raadeissa Laitilan muutkin Kukot nauttivat yhä suurempaa suosiota. Liikevaihtoa juoma-tehtaalle kertyy noin 18 miljoo-naa euroa, osallistujia vuosittai-seen yhtiökokoukseen Laitilan Kinoteatteriin satakunta osa-keyhtiön liki 500 osakkaasta.

Viihtyisän yhtiökokouksen rinnalla Laitilassa on panostet-

tu myös ympäristöön. Veden, jäteveden ja energian kulutuk-set ovat huomattavasti alhai-semmalla tasolla kuin alalla kes-kimäärin. Tehtaassa käytetty sähköenergia on tuotettu tuuli-voimalla jo vuodesta 2001 läh-tien. Kyseessä lieneekin ensim-mäinen tuulivoimalla pyörinyt tehdas tässä maassa.

Mikä on yrittäjän tärkein vakuutus?

Uusi verkkopalvelumme kertoo yrittäjän tärkeimmät asiat osoitteessa www.varma. .

Hyvää työtä.

06 Nro 8 • Lokakuu 2010

Älä enää arvaile kuka soittaa. Palvelu hakee vieraasta numerosta soittavan tiedot jo ennen puheluun vastaamista. Saat palvelun heti puhelimeesi lähettämällä tekstiviestin KUKA numeroon 16 400 tai soittamalla Fonectan asiakaspalveluun 020 692 999.

ETUHINTA SINULLE, SUOMEN YRITTÄJIEN JÄSEN: 0,45 €/haku (norm. 0,70 €/haku) tai 4,90 €/kk (norm. 6,90 €/kk). Lataaminen on maksutonta. Lisätietoa www.fonecta.com.

Asiakkuusmarkkinointi ❘ Digitaalinen suoramarkkinointi ❘ Hakukonemarkkinointi ❘ Hakumediat

16400

Heikki, sinäkö se soitit? Enpä tuntenut numeroa.

Ota puhelimeesi Kuka soittaa -palvelu ja vieraasta numerosta soittavan tiedot selviävät automaattisesti.

Yrittaja_sanomat_HK16400_380x255mm.indd 1 21.10.2010 14.50

PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA | Juttusarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

paula risikko › Ikä: 50 v

› Koulutus: Terveystieteiden tohtori

› Työura: Erikoissairaanhoitaja. Sairaanhoidon opettaja, aikuis- koulutusjohtaja, Seinäjoen terveydenhuolto-oppilaitos. Laatupäällikkö, Helsingin sairaanhoito-opisto. Projektipääl-likkö, Stakes. Yksikön johtaja ja sittemmin vararehtori, Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Kansan-edustaja (2003 –)

› Perhe: Aviomies, 5-vuotias tytär

› Harrastukset: Ulkoilu

Palvelurakenneremontti löytyy seuraavastakin hallitusohjelmastaTimo Sormunen, tekstiPekka Sipola, kuva

› Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) on vakuuttunut, että vaalikauden loppua kohden hiipunut kuntien palveluraken-neremontti saa seuraavassa hal-litusohjelmassa taas uutta puh-tia. Syy on ministerin mielestä yksinkertainen: Nykymenolla ei yksinkertaisesti voida jatkaa.

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Tähän vanhaan kansanviisauteen vetoaa perus-palveluministeri Paula Risikko, kun häneltä kysyy paljon porua nostattaneen kuntien palvelura-kenneremontin tulevaisuudesta.

Ministerin mielestä istuvan hallituksen alkutaival oli uudis-tusten suhteen hyvinkin lupaa-va.

Pahimmaksi vastustajaksi nousi lopulta suhdannekuoppa, joka veti jo valmiiksi kireällä ol-leen kuntatalouden entistä pin-keämmälle. Tässä kohtaa enää ani harvalta päättäjältä löytyi asialle aikaa tai uskallusta.

Suhdannesyöksy harmittaa näin jälkikäteen myös Risikkoa, sillä ilman sitä Paras -hanke oli-si todennäköisesti edennyt huo-mattavasti nyt nähtyä suunni-telmallisemmin. Rahapulassa riutuvia kuntia ajoivat ministe-rin mukaan yhteen pitkälti ta-loudelliset, eivät niinkään toi-minnalliset tai palvelurakenteen muutostarpeet, hän tiivistää.

– Rakenneremonttia ei silti päästä pakoon ja siihen palataan varmasti seuraavassa hallitusoh-jelmassa. Kuntien peruspalve-luiden ja koko terveydenhuollon haasteet ovat sitä kokoluokkaa, ettei niistä selvitä nykymalliin tulipaloja sammuttamalla.

Ministerin mukaan seuraa-van hallituksen on löydettävä vastaus neljään peruskysymyk-seen. Väestö ikääntyy ja vaatii li-sää palveluja, nuorten kasvavaan pahoinvointiin pitäisi pystyä

reagoimaan ajoissa, kansanter-veyttä rapistavat erilaiset elin-tasosairaudet ja lopuksi, mistä tähän kaikkeen otetaan rahat ja resurssit, Risikko huomauttaa.

– Julkiseen sosiaali- ja tervey-denhuoltoon on luotava sellaiset yhteiset palvelurakenteet, joilla perusterveydenhuolto, erikois-sairaanhoito ja sosiaalihuolto saadaan pelaamaan yhteen ny-kyistä saumattomammin. Ja kai-ken lisäksi ilman, että hukataan siellä olevaa osaamista.

kaikki ei ole kaupanSamaa pähkinää pureskellaan parhaillaan myös sosiaali- ja terveysministeriön asettamas-sa työryhmässä, jonka on määrä tehdä peruslinjaukset uudistuk-sen pohjaksi tämän vuoden lop-puun mennessä, toteaa Risikko.

– On joka tapauksessa selvää, että kuntien tulee saada lisää mahdollisuuksia palvelujen jär-jestämiseen. Ja järjestämisvas-tuun ja rahoituksen tulee olla sa-

moissa käsissä. Tuottamistapoja on sen sijaan monipuolistettava

Vaikka kilpailua ja toteut-tamisvaihtoehtoja tulee lisää, muistuttaa ministeri tiettyjen terveydenhuollon avainaluei-den pysyvän jatkossakin tiukas-ti kuntien hyppysissä. Turha pelottelu yksityistämispeikolla onkin kuulemma turhaa.

– Aika vaikea on kuvitella, että esimerkiksi ensiapu tai tehohoi-to ulkoistettaisiin.

Kasvavat markkinat houkut-

televat luonnollisesti myös alan yrityksiä ja järjestöjä, joiden ny-kyinen yhteinen siivu tervey-denhuollon kokonaismarkki-noista on neljänneksen luokkaa. Leijonanosa on tällä hetkellä muutaman ison valtakunnalli-sen toimijan käsissä ja moni ve-ronmaksaja onkin jäänyt mietti-mään, kuinka aitoa alan kilpailu lopulta on.

– Kuntien osto-osaamisessa on ollut puutteita, mutta kyllä tässäkin mennään kokemusten karttuessa koko ajan eteenpäin. Samalla tulee tilaa myös pienem-mille, johonkin erikoisalueeseen erikoistuneilla toimijoille. Pal-veluseteli on jo ollut selkeä askel eteenpäin.

alivakuuttaminen yrittäjien iso ongelmaIstuvan hallituksen startti oli varsin vauhdikas myös yrittäjiin ja yrittäjyyteen liittyvissä asiois-sa, vaikka kriittisimpien mieles-tä kiri hyytyi juuri ratkaisevalla hetkellä.

Risikko on ilahtunut erityi-sesti siitä, että kuluvalla halli-tuskaudella on parannettu pait-si yrittäjyyden olosuhteita myös yrittäjän ja hänen perheenjäsen-tensä sosiaaliturvaa sekä kohen-nettu palkansaajasta yrittäjäk-si - ja päinvastoin - siirtyneelle työttömyysturvaa ns. jälkisuo-jan avulla.

Eduskunta ehtinee vielä päät-tää myös yrittäjämääritelmään kuuluvan omistusrajan alenta-misesta 30 prosentin tasoon. Sen

myötä esimerkiksi pienen osa-keyhtiön yhtiökumppanit ovat sosiaaliturvansa suhteen samal-la viivalla. Eduskunnassa on li-säksi lakiesitys, joka mahdollis-taisi sairauspäivärahan saamisen yhtä aikaa sekä YEL- että MY-EL-vakuutuksen perusteella, Ri-sikko lisää.

Yrittäjän sosiaaliturvan yh-den suurimmista kompastuski-vistä ministeri löytää alivakuut-tamisesta. Se on tiedostettu riski, joka toteutuessaan voi tehdä pa-haa jälkeä koko perheen toi-meentulolle.

– Työtulon nostaminen ko-rottaa luonnollisesti YEL-va-kuutusmaksuja, mutta turvaa samalla riittävät etuudet työky-vyttömyyden, vanhemmuuden ja vanhuuden aikana. Siihen ei yksityisvakuutuksilla päästä.

Samalla hän tunnustaa, että rummun lyönti asian suhteen on alkanut kantaa hedelmää. Sil-ti valistustyötä riittää myös tule-ville vuosille.

– YEL:issä on lopulta kyse oi-kean tiedon levittämisestä ja täs-sä varsinkin yrittäjäjärjestöllä on tärkeä rooli.

Vaikka kilpailua ja toteuttamisvaihtoehtoja tulee lisää, muistuttaa Paula Risikko tiettyjen tervey-denhuollon avainalueiden pysyvän jatkossakin tiukasti kuntien hyppysissä. Pelottelu yksityistämispei-kolla on turhaa.

Asiallinen YEL-vakuutus turvaa samalla riittävät etuudet työkyvyttömyyden, vanhemmuuden ja vanhuuden aikana. Siihen ei yksityisvakuutuksilla päästä.

Paula Risikko

myöhästymis- maksua myös kausi- veroilmoituksen pienistä viivästyksistä Syyskuun alusta alkaen myös kausiveroilmoituksen pienistä viivästyksistä on tullut myöhäs-tymismaksu, Verohallinnosta kerrotaan. Verohallinto suhtau-tui alkuvuoden ajan joustavasti kausiveroilmoituksen pieniin myöhästymisiin ja jätti määrää-mättä myöhästymismaksua noin viikon myöhästymisistä.

Verohallinto määrää myöhäs-tymismaksua 20 prosentin vuo-tuisen korkokannan mukaan kullekin myöhässä ilmoitetulle veron määrälle. Myöhästymis-maksu lasketaan ilmoituksen määräpäivää seuraavasta päi-västä sen saapumispäivään.

Myöhästymismaksu määrä-tään myös:− lisäilmoituksella myöhässä

ilmoitetulle verolle − myöhässä saapuneelle kau-

siveroilmoitukselle, vaikka veroa ei tulisi maksettavak-si esimerkiksi silloin, kun kohdekuukautena yrityksellä ei ole ollut toimintaa tai palkanmaksua tai tilitettävä arvonlisävero on negatiivinen.Päätös myöhästymismaksun

määräämisestä, sen perusteista ja eräpäivästä merkitään veroti-liotteelle. Myöhästymismaksu ei ole tuloverotuksessa vähennys-kelpoinen meno.

kemikaalien rekisteröinnin määräaika lähestyy Vaarallisimmat tai eniten käytetyt kemikaalit on rekiste-röitävä marraskuun 30. päivään mennessä. Lisäksi kemikaalien luokitus ja merkinnät on ilmoi-tettava kemikaalivirastolle ensi vuoden tammikuun 3. päivään mennessä.

Päärekisteröijiä kehotetaan jättämään aineistonsa 30. syys-kuuta mennessä, jotta muille rekisteröijille jää riittävästi aikaa jättää omat rekisteröinti-asiakirjansa ennen marraskuun loppua. Asiakirja-aineistot toi-mitetaan sähköisesti REACH-IT-tietojärjestelmän kautta.

07Nro 8 • Lokakuu 2010

Teemme sen mahdolliseksinordea.fi

SEPA helpottaa yritysten maksuliikennettä niin kotimaassa kuin maasta toiseen. Muutoksia tulee laskujen ja palkkojen maksamiseen, suoraveloitukseen, korttimaksamiseen sekä tilinumeroiden käyttöön. Älä tyy-dy kalliiksi tuleviin tilapäisratkaisuihin, vaan tule suoraan Nordeaan. Meillä on täydet SEPA-valmiudet.

Yrityksesi maksuliikenne muuttuu

merkittävästi heti ensi vuoden alussa.

Nyt on aika laittaa SEPA-asiat kuntoon.

Käänny asiantuntijan puoleen. Soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe klo 8–18 ja kysy lisää.

Hallitus on listannut kaikkiaan 250 lakiesitystä tuotavaksi eduskuntaan ensi kevään vaalien alle ulottuville valtiopäiville.

Muusta askareesta huolimatta talousarvion käsittely on aina syysvaltiopäivien pääurakka. Hallituksen esityk-sen lisäksi eduskunta ruotii myös muutosesitykset, joista ani harva menee läpi.

Vuoden 2011 budjettiesitykseen on tehty kaikkiaan 1 141 kappaletta muutosesitystä. Se tietää eduskunnalle pitkiä työpäivä ja -iltoja, kun jokaisesta esityksestä äänestetään joulunalusviikoilla.

•••

Eniten muutosta hallituksen esitykseen janoaa suurin oppositioryhmä sosialidemokraatit. Puolueen kan-sanedustajat ovat tehneet kaikkiaan 398 muutos-

esitystä. Vasemmistoliiton edustajat ovat saaneet aikaan kaikkiaan 244 esitystä, perussuomalaiset 132 ja kristillis-demokraatit 131.

Myös hallituspuolueiden edustajilla on runsaasti huo-mauttamista hallituksen budjettiin. Keskustan ryhmästä budjettialoitteita tuli kaikkiaan 94 ja kokoomuksesta 59. Ruotsalaisillakin on 45 parannusesitystä, mutta vihreiltä vain 16.

Yksittäisistä kansanedustajista jälleen kerran budjetti-aloitteiden kuninkuuden vei demareiden Esa Lahtela Pohjois-Karjalasta kaikkiaan 102 esityksellä.

•••

Hallituspuolueiden budjettilinjaukset näkyvät hallituksen esityksissä ja opposition vastavalke-at niiden varjobudjeteissa. Kun demarit saivat

viimein valmiiksi oman esityksensä, oppositiopuolueet ovat perussuomalaisia lukuun ottamatta esittäneet omat vaihtoehtonsa.

Hallituksen esityksessä budjettitalouteen laitetaan ensi vuonna 50,4 miljardia euroa ja runsaan 8 miljardin euron vaje tilkitään velanotolla.

Demareiden vaihtoehdossa rahaa laitettaisiin mene-mään 850 miljoonaa reippaammin kuin hallituksen esityksessä. Valtion velkaa demarit kuitenkin ottaisivat puoli miljardia euroa vähemmän kuin Mari Kiviniemen hallitus.

Sosialidemokraattien johtoajatus ensi vuoden budje-tista kolmikärkinen. Työllisyyden ja talouskasvun tukemiseen laitettaisiin 400 miljoonaa euroa ja saman verran sosiaaliturvan parantamiseen ja kuntaverotuksen perusvähennyksen nostamiseen.

Kuntapalveluihin demarit laittaisivat 300 miljoonaa euroa lisää rahaa ja esityksen loput 50 miljoonaa euroa jätettäisiin toistaiseksi jakamatta.

Vasemmistoliitto nokittaisi demareita lisäämällä val-tion menoja runsaalla kahdella miljardilla eurolla. Meno- reiät ovat paljolti samat kuin sosialidemokraateilla, ja päälle on keksitty koko joukko omia.

Kristillisdemokraatit lisäisivät valtion menoja vajaalla 500 miljoonalla eurolla. Menokohteet eivät suuresi poik-kea vasemmistopuolueiden esityksistä.

•••

Kenen taskuille sitten opposition vaihtoehdoissa ohjattaisiin verokarhun karvainen koura?

Hallitus nostaa energiaveroja 750 miljoonalla eurolla, ja arvonlisäveron korotuksella on tarkoitus koota valtion kassaan 700 miljoonaa euroa. Pienempiä summia kertyy jäteveron korotuksesta ja veropohjan laajentami-sesta sekä makeis- ja virvoitusjuomaveroista.

•••

Vasemmisto-opposition vero-opit ovat perinteiset: verot niille, joiden ovat rahatkin eli rikkaille.

Molemmat kiristäisivät pääomatulojen verotus-ta ja muuttaisivat sen progressiiviseksi. Demariarvion mukaan tempulla tienattaisiin valtiolle puoli miljardia euroa.

Muikeita summia koottaisiin myös päästökaupan ra-kenteiden tuomien ns. windfall-tuottojen verottamisella. Vasemmistoliitto toteuttaisi windfall-veron verottamalla ydinvoimaloiden polttoainetta.

Vasemmistoliitto kiristäisi lisäksi suurituloisten vero-tusta ja palauttaisi omaisuusveron.

Kaikki vaihtoehtobudjettinsa julkaisseet kolme oppo-sitiopuoluetta laittaisi lisäksi arvopaperikaupan verolle.

Näillä ja muutamalla muulla konstilla sosialidemok-raatit kasvattaisivat valtion tuloja 1,3 miljardilla ja kristillisdemokraatit 860 miljoonalla eurolla. Vasemmis-toliitto ei verokertymää erikseen ilmoita, mutta ilmeisesti tarkoitus olisi kattaa puolueen varjobudjetin esittämät parin miljardin euron lisämenot.

PÄÄTTÄJÄT YRITTÄVÄT Edunvalvonta

Vaihtoehtoja tarjolla

Lotta Tammelin

› Kolmikantainen työelämän sääntelytyöryhmä on saanut valmiiksi esityksensä työsopi-muslain määräaikaisia työsopi-muksia koskevan säännöksen täsmentämisestä. SY:n mukaan esitys on puutteellinen.

Työryhmä ei esitä muutoksia kunkin yksittäisen määräaikai-sen työsopimuksen solmimis-edellytyksenä olevan perustel-lun syyn sisältöön. Esityksellä täsmennetään toistuvien mää-räaikaisten sopimusten käytön edellytyksiä. Esityksen mukaan toistuvien määräaikaisten työ-sopimusten käyttö ei olisi sallit-tua, jos määräaikaisten sopimus-

SY: Epävarma taloustilanne perusteeksi solmia yksittäinen määräaikainen työsopimus

ten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muodosta-man kokonaisuuden perusteel-la työnantajan työvoiman tarve kyseisessä työssä arvioidaan py-syväksi.

Esityksen tarkoituksena on selkeyttää peräkkäisten määrä-aikaisten työsopimusten käy-tön edellytyksiä määrittelemäl-lä niitä kriteereitä, joiden avulla työnantajan tarjolla olevan työn pysyvyyttä tulee arvioida. Työ-ryhmä ei pitänyt mahdollisena säätää laissa tarkkoja rajoja sil-le, montako peräkkäistä määrä-aikaista sopimusta taikka kuinka pitkän ajan kestävää määräai-kaisten sopimusten ketjua pide-tään sallittuna, vaan asian ar-

viointi edellyttää aina kaikkien asiaan vaikuttavien tekijöiden kokonaisarviointia.

kiinni työvoimastaVaikka esitys ei merkittäväs-ti muuta nykytilaa, on Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtisen mu-kaan esitys puutteellinen. Suo-men Yrittäjät jättikin siihen täy-dentävän lausuman.

– Työryhmän esityksessä olisi tullut muuttaa yksittäisen mää-räaikaisen työsopimuksen edel-lytyksenä olevan perustellun syyn käsitettä niin, että työnan-tajan epävarma taloudellinen tilanne ja kysynnän vakiintu-

mattomuus ovat perusteltu syy solmia yksittäinen määräaikai-nen työsopimus.

Nykytilanteessa määräaikai-sen työsopimuksen solmiminen työnantajan aloitteesta kysyn-nän vakiintumattomuuden pe-rusteella on mahdollista vain toi-minnan alkuvaiheessa joillakin aloilla ja näilläkin rajoitetusti.

madaltaisi kynnystäEpävarma taloudellinen tilan-ne ja kysynnän vakiintumatto-muus yksittäisen määräaikaisen työsopimuksen perusteena ma-daltaisi Outi Tähtisen mukaan työsuhteen solmimiskynnystä merkittävästi tilanteessa, jossa

työnantajayrityksellä on nor-maalia suurempi epävarmuus yrityksen taloudellisesta tilan-teesta lähitulevaisuudessa.

– Yritykset eivät epävarmassa taloustilanteessa uskalla solmia vakituista työsuhdetta eikä lain-säädäntö salli määräaikaista työ-sopimusta. Tämä johtaa usein siihen, että työntekijää ei pal-kata lainkaan ja työvoiman tar-ve hoidetaan alihankinnalla tai vuokratyövoimaa käyttäen, hän muistuttaa.

Työryhmässä olivat edustet-tuina TEM, STM, EK, SY, KT, VTML, SAK, STTK ja Akava. Kunnallinen työmarkkinalaitos jätti esitykseen eriävän mielipi-teen.

digitaaliset karttapohjat verkkokaupastaKarttakeskuksen verkkokau-pasta voi hankkia nyt myös sähköisiä kartta-aineistoja. Digitaaliset karttapohjat sovel-tuvat niin yritysten ja joukko- viestinten käyttöön kuin yksi-tyisiinkin tarpeisiin.

Karttoja voidaan hyödyntää sekä painojulkaisuissa että sähköisessä viestinnässä, ja niiden ulkoasua on mahdollis-ta muokata vapaasti. Digitaa-listen karttapohjien käyttö- ja julkaisuoikeudet ovat hyvin laajat.

Karttakeskuksen netti-sivuilla on aiheesta esite, jossa on luettelo kartoista, niiden tuotekuvaukset ja hinnat. Kartta-aineiston soveltuvuutta yrityksen käyttöön voi kokeilla veloituksetta testiaineiston avulla.

08 Nro 8 • Lokakuu 2010

Valtakunnan politiikkaa on tehty vakaissa oloissa viime vuosikymmenet ja hallituspohjat ovat pysyneet käytännössä muuttumattomina läpi

vaalikausien. Samalla hallitusohjelmasta on tullut väkevä ohjeistaja, eräänlainen kansakunnan pyhä kirja neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Hallitusohjelma on hallituspuolueiden hyväksymä toimintasuunnitelma, jossa on sovittu hallituksen tärkeimmistä tehtäväalueista. 2000-luvulla hallitu-sohjelmat ovat sisältäneet myös johdannon, jossa ku-vataan millaisessa maailmassa elämme ja minkälaisten olettamien varassa meidän olisi hyvä käydä tulevaan. Olemme juuri päättämässä ajanjaksoa, joka kevään 2007 hallitusohjelmassa ilmaistiin ”vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi”. Toivottavasti johdanto-osioista muodostuu perinne, joka luotaa kansakunnan suuntaa ja toimii valistuksellisena puheenvuorona; saarnana, jota meidän kaikkien – valtioneuvoston jäseniä myöten – kannattaa hartaudella tutkia.

Jotta jatkuvuus maan johtamisessa turvattaisiin, sopii myös ensi kevään hallitusohjelman kattoteemaksi ”vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi”.

•••

Vastuullinen Suomi ymmärtää, että velaksi on huono elää ja tiedostaa, että valtio ei voi lainata joka viidettä käyttämäänsä euroa kuten vuonna

2011 aiotaan tehdä. Se lopettaa järjettömän tuhlailun. Suomessa on kymmeniätuhansia yhdistystä, jotka saa-vat eri kanavia pitkin julkista tukea. Systeemin valtavaa kokoa kuvaa, ettei löydy tahoa, joka pystyisi uskot-tavasti arvioimaan tuensaajien lukumäärää muutaman tuhannen tarkkuudella. Miksi esimerkiksi opetus-ministeriön on tuettava jokaista suomalaista hockeyn (ent. maahockey, ent. nurmipallo) pelaajaa 300 eurolla vuosittain?

Vastuullinen suomalainen ei intä, etteikö yleinen eläkeikä voisi olla vaikkapa 65 vuotta. Hän ymmärtää, että perimmiltään kysymys on iloisesta asiasta - pite-nevästä eliniästä, joka ei vain saa muodostua ylettömäk-si taakaksi työssäkäyville. Kun hän sisäistää sosiaali- ja terveydenhuollon menot viimeisen elinvuoden aikana, pitää hän itsestään selvänä, että sairaan lapsen pelas-tamiseksi taistellaan viimeiseen asti. Mutta pohtii samalla, olisiko 89 vuoden vaiheikas elämä juurikaan huonompi kuin tuo samainen elämä lisättynä särkyjen täyttämällä 90. elinvuodella.

•••

Välittävä suomalainen tiedostaa, että hyvinvoin-tivaltiohegemoniaan liittyy paljon luonnoto-nta: siihen ei esimerkiksi istu kodissa tehtävä

työ, vaikka se kiistatta tuottaisi yhteistä hyvää. Missä hyvinvointihegemonia synnyttää tonnin kustannuksen hoitokodissa, siinä välittävä Suomi maksaa satasen omaishoitajalle.

Välittävä Suomi kykenee kollektiiviseen ajatusleik-kiin, jossa maatamme kohtaa katastrofi ja on lähdettävä. Minne meidän olisi luonnollista mennä, missä pääsisi sujuvasti uudelle alulle? Pääsääntöisesti oikea suunta on joku kulttuurisesti läheinen paikka – vaikkapa Ruotsi tai Pohjois-Eurooppa. Ei burundilainen tai sambialainen kylä, sillä siellä menisi useampi sukupolvi pelkästään kotoutumiseen. Jo auttavan kielitaidon saa-vuttaminen vaikkapa bemban tai njandžan kielessä veisi vuosikausia. Kun katson Helsingin rautatieasemalla somalia, niin ymmärrän, että hänellä on sopeutumisen kanssa vaikeuksia. Välittävä Suomi ei halua ehdoin tahdoin tuottaa ihmisille vaikeuksia.

•••

Kannustava Suomi tukee yksilön pyrkimyksiä hy-veelliseen elämään, vaikkei se sitä julkilausu. Hal-litusohjelma käsittelee johdanto-osassakin arki-

sempia asioita. Kannustava Suomi tukee työn tekemistä ja sen antamista. Se ei kurista työnantajaa mahdottoma-lla taakalla veroja ja muita vastuita. Kannustava Suomi kitkee määrätietoisesti pikkumaisuuksia hallinnosta; sitä loputonta määrää kyselyjä ja vaatimuksia, joilla vain ja ainoastaan kiusataan yrittäjää ja yrittävää.

Vastuullinen, välittävä ja kannustava

ZORRON

KOST

OYrittäjyys

•• Yksinyrittäjyys näyttää olevan varsin pysyvä elinkeino ja myös elämäntapa. Tämä selviää Suomen Yrittäjien tekemästä Yksinyrittäjäkyselystä.

Yksinyrittäjyys on valinta

Uutta vastuunkantoa ja yrittäjyysnäkökulmaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoonJouko Lantto, tekstiPekka Sipola, kuva

› Suomen elinkeinorakenne on yhdessä vuosikymmenessä muuttunut ja uudistunut oleel-lisesti, sillä teollisuuden osuus tuotannosta ja kotimaisesta työllisyydestä on alentunut dra-maattisesti, johtaja Rauno Van-hanen toteaa.

Suomen elinkeinorakenteen rakennemuutoksen yksi seuraus on, että tuottavuuden nykyis-tä nopeampi nousu on talous-kasvun jatkumiseksi välttämä-töntä, johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä toteaa. Tätä vaatimusta korostaa myös työ-voimapanoksen lasku työikäisen väestön vähentyessä, hän jatkaa.

– Myös säännöllinen työaika on jatkuvasti lyhentynyt. Kun vielä julkinen talous on vaikeuk-sissa talouskriisin jäljiltä useita vuosia, niin suomalaisten elämä-notetta on nyt kehitettävä työn-tekoon ja yrittämiseen kannus-tavaksi.

Rauno Vanhasen mukaan Suomen Yrittäjien tavoiteohjel-massa Suomen Suunta 2015 täh-dätään siihen, että kansalais-ten yleistä hyvinvointia voidaan parantaa elinvoimaisen yrittä- jäsektorin avulla. Ohjelmalla vaikutetaan siihen, että työn tuottavuus kaikilla toimialoilla paranee ja työurat pitenevät vas-taamaan eliniänodotteen kas-vua, hän kuvaa.

– Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uutta vastuunkantoa ja yrittäjänäkökulmaa yhteis-kunnalliseen päätöksentekoon. Myös verotuksen on oltava yrit-

Samalla SY:n Vanhanen pai-nottaa, että julkisen talouden va-jeesta huolimatta verojen yleistä korottamista on vältettävä.

– Tavoitteena on oltava kan-nustava verotus sekä yrittäjyyttä ja kasvua tukeva talouspolitiik-ka. Verojen kiristämisen sijaan on luotava uusia kasvun edelly-tyksiä.

lisää tuottavuutta joustavammilla työmarkkinarakenteillaSuomalaiset yritykset ovat ko-koon katsomatta mukana glo-baalissa kilpailussa, minkä seu- rauksena paine sopeutua tiuk-kaan kilpailuun ja jyrkkäänkin suhdannevaihteluun on suuri, Rauno Vanhanen määrittää.

– Suomalaisten työmarkkinoi-den jäykkyys heikentää pienten yritysten mahdollisuuksia pär-jätä tässä kilpailussa. Työmark-kinoiden toimivuus vaikuttaa myös yritysten kannattavuuteen. Suomalainen joustoturvamalli ja sen osana paikallisen sopimi-sen laajentaminen työlainsää-dännössä parantaisi työn tuotta-vuutta.

Vanhasen mukaan työsopi-muslakiin tulee lisätä paikallista sopimista koskeva säännös, joka mahdollistaa yrityskohtaisen so-pimisen työehtosopimuksesta poikkeavista järjestelyistä työn-antajan ja työntekijöiden kesken molempien osapuolten niin ha-lutessa.

– Työntekijöillä olisi aina oi-keus näin halutessaan kieltäytyä poikkeamisesta ja vedota työeh-tosopimukseen.

energiainfo › Energiavarmuus ja sen hinnan kohtuullisuus ovat olennaisen tärkeitä Suomen taloudelle ja yritystoiminnalle. Uusiutuvan energian käytön lisääminen merkitsee samalla uusia yritystoiminnan mahdollisuuksia. Niitä on kyettävä kanavoimaan erityisesti pk-yrityksille. Kansainvälinen ilmastopolitiikka merkitsee yrityksille lisääntyvää sääntelyä, mutta pääs-töjen vähentämistavoitteet avaavat myös uusia mahdollisuuksia ilmasto-ystävällisen teknologian kehittämiseen.

› Energian saanti elinkeinoelämän tarpeisiin on turvattava suhdannetilan-teista riippumatta. Epävarmuustekijöiden ja kasvumahdollisuuksien riittävä huomioiminen on keskeistä arvioitaessa energian tarvetta.

› Uusiutuvan energian käyttöä EU:n määrittämien tavoitteiden saavuttami-seksi on edistettävä kotimaista uusiutuvan energian tuotantoa kasvatta-malla, jolloin parannetaan samalla Suomen energiaomavaraisuutta sekä pienten energiantuottajien toimintamahdollisuuksia.

Suomen Yrittäjien tavoiteohjelmasta 2011–2015

tämiseen, yritysten kasvuun, työllistämiseen sekä työntekoon kannustavaa.

Yhteiskunta vaikuttaa yrittä- jyyteen olennaiselta osin vero-tuksella, Vanhanen määrittää ja vaatii, että omistajavetoisten yri-tysten verotuksessa on tunnis-tettava yrityksen ja yrittäjän ve-rotuksen yhteisvaikutus.

– Yrittäjyys edellyttää riskin-ottoa, ja on oikein, että yrittä-jä saa siitä kohtuullisen tuoton työlleen ja sijoittamalleen pää-omalle. Nykyinen verojärjestel- mä on vahvistanut yritysten ta-seita, luonut ja säilyttänyt työ-paikkoja sekä lisännyt veroker-tymiä.

– Yritysverotuksessa tulee säi-lyttää riittävät kannustimet yrit-täjyyteen sekä yritysten kasvat-tamiseen ja vahvistamiseen.

Kuva yksinyrittäjäseminaarista,kuvan koko jutun pituuden mukaan

YksinYrittäjä ei ole yksin. Verkostoituminen on tärkeää, ja yksinyrittäjät myös käyttävät paljon muita yrittäjiä alihankintana.

Työllistäminen helpommaksityönantajayrittäjien määrä ei ole Suomessa kasva-nut, vaikka yritysten kokonaismäärässä on ollut voimakasta kasvua.

Yritykset hankkivat tarvitsemansa työpanoksen enimmäk-seen työsuhteeseen palkkaamalla, mutta myös alihankinta-na ja vuokratyönä. Normaaliin palkkatyösuhteeseen otetaan yleensä silloin, kun ollaan suhteellisen varmoja sekä työn riit-tävyydestä että tekijän soveltumisesta siihen, johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä toteaa.

– Työsuhteeseen palkkaamisessa on kuitenkin kynnyksiä myös taloudellisesti hyvinä aikoina. Nämä kohdistuvat erityi-sesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen. Työhönoton kynnyksiä voidaan madaltaa etenkin lieventämäl-lä palkkaamiseen liittyvää riskiä.

Rauno Vanhasen mukaan työllistämistä voidaan helpottaa muuttamalla henkilöön liittyvän irtisanomisen perusteita, lie-ventämällä määräaikaisen työsopimuksen tekemisen edelly-tyksiä sekä sallimalla pidemmästä, vuoden mittaisesta koeajas-ta sopimisesta.

monipuoliset palvelurakenteetJulkinen sektori vaikuttaa yritystoimintaan paitsi norminan-tajana myös suoraan oman toimintansa kautta, Rauno Vanha-nen muistuttaa. Oleellisia osia tässä ovat julkisen sektorin oma elinkeinotoiminta sekä julkiset hankinnat.

– Varsinkin kuntien vastuulla olevien palveluiden tuotta-mistavalla on suuri merkitys yrittäjyydelle. Myös kaavoitus on tärkeä osa mm. kaupan alan yritysten toimintamahdollisuuk-siin vaikuttavaa elinkeinopolitiikkaa.

Yrittäjien mielestä julkisen sektorin tulee pidättäytyä yri-tysten kanssa markkinoilla kilpailevasta elinkeinotoiminnasta ja pyrkiä kehittämään omaa toimintaansa mieluummin yhteis-työssä yritysten kanssa, kuin kilpailemalla niitä vastaan, Van-hanen sanoo.

– Hallituksen johdolla tuleekin laatia kehittämisohjelma, jolla julkisia hankintakäytäntöjä kehitetään sisämarkkinasää-dösten puitteissa vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla markkinoiden kehittymisen haasteita.

Rauno Vanhanen

Lotta Tammelin

› Suomen Yrittäjien tekemässä so- siaaliturvaa koskevassa jäsenky-selyssä selvitettiin, miten yrittä- jät ovat vakuuttaneet itsensä mm. sairastumisen ja työttömyyden va-ralta.

Kyselyn tuloksista käy ilmi, että enemmistö yrittäjistä luulee, että yrittäjän sosiaaliturvaetuudet ja mahdollisuudet niiden saamisen olisivat palkansaajia merkittävästi heikommat.

– Osaltaan tämä pitää paikkan-sa, sillä yrittäjän ja palkansaajan sosiaaliturvassa on edelleen eroja. Sosiaaliturvan eroja on lainsäädän-nöllä kuitenkin selkeästi kavennet-tu tai osaltaan poistettu kokonaan, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Harri Hellstén kertoo.

Vaikuttaa voi myös itseHellsténin mukaan yrittäjät ei-vät aina tiedä, että he itse voivat vaikuttaa useimpien sosiaalitur-vaetuuksiensa tasoon valitessaan vuosityötulon määrän eläkevakuu-tukselleen. Harva on perehtynyt esimerkiksi vanhempainpäivära-hoja koskevaan sääntelyyn ennen päivärahojen omakohtaista hake-mista.

– Tämä on huolestuttavaa, mut-ta ymmärrettävää. Ongelma on, et- tä etuisuuksien tasoa ei enää siinä vaiheessa voi muuttaa, kun yrittäjä sosiaaliturvaa tarvitsee. Tällöin tu-lotason putoaminen voi olla huo-mattava, Hellstén toteaa.

sosiaaliturvasta tiedotettava enemmänKyselyyn vastanneista yrittäjistä hieman yli puolet, 58 prosenttia, ei saa omasta mielestään riittäväs-ti tietoa yrittäjän sosiaaliturvasta. Erityisen paljon tietoa kaivattiin yrittäjien sairausajan etuuksis-ta sekä työttömyysvakuuttamises-ta ja työterveyshuollosta, Hellstén kertoo.

– Selvityksen perusteella voi-daan sanoa, että yrittäjäjärjestön tulee tiedottaa aktiivisemmin sosi-aaliturvaetuuksien saamisen edel-lytyksistä ja etuuksien määrään vaikuttavista tekijöistä yrittäjille. Sosiaaliturvan perustietojen pitää olla helposti ja kätevästi kaikkien yrittäjien saatavilla.

Kyselyyn vastasi 1 832 Suomen Yrittäjien jäsentä.

Sosiaali-turva ei ole tuttu juttu

toiminimi palvelualalla › Yleisin yhtiömuoto yksinyrittäjillä on toiminimi. Sitä käyttää 56 prosenttia yksinyrittäjistä. Osakeyhtiö on joka kolmannella yksinyrittäjällä. › Toimialoittain yksinyrittäjyys painottuu palvelualoihin. Runsaat 60 prosenttia yksinyrittäjistä toimii tämän kyselyn mukaan palvelualoilla ja runsaat 14 prosenttia rakentamisessa. Kaupan alan yrittäjiä on vajaat 16 prosenttia yksinyrittäjistä, teollisuudessa toimii runsaat 5 prosenttia ja kuljetustoimintaa harjoittaa vajaat 4 prosenttia. › Vastaajien ikäjakauma kertoo siitä, että yrittäjäkunta ikääntyy melko nopeasti. Nuorten yrittäjien osuus on kyselyn perusteella huolestuttavan pieni: vastaajista vain vajaat 11 prosenttia on alle 35-vuotiaita.

Lotta Tammelin, teksti ja kuva

› Yksinyrittäjäkysely lähetettiin 6 000 Suomen Yrittäjien jäsenenä olevalle yksinyrittäjälle syyskuussa 2010. Vas-tauksia saatiin 1 254 eli hieman yli 20 prosenttia koko otoksesta.

– Suhteellisen korkea vastauspro-sentti kertoo kyselyn tarpeellisuudesta. Yksinyrittäjän asemaa on Suomessa vii-me aikoina tutkittu suhteellisen vähän, kertoo Suomen Yrittäjien pääekonomis-ti Timo Lindholm.

palkkatyö ei houkutaLindholmin mukaan joka viides kyse-lyyn vastanneista on erittäin tyytyväi-nen tilanteeseensa yksinyrittäjänä.

– Vain reilu 7 prosenttia ilmaisi tyy-tymättömyytensä yksinyrittäjyyteen ja tästä joukosta erittäin tyytymättömiä on hyvin vähän eli vain 1,5 prosenttia kai-kista vastaajista, hän kuvailee.

Yksinyrittäjyys vaikuttaa olevan myös melko pysyvä elinkeino, sillä yli puolet kyselyyn vastanneista on toimi-nut yrittäjänä yli 5 vuotta. Yrittäjyys on päätoimista lähes 90 prosentille vastaa-jista. Myöskään palkkatyöhön siirtymi-nen ei houkuttele yksinyrittäjiä. Lähes 80 prosenttia heistä kertookin jatkavan-sa yrittäjänä aivan varmasti tai hyvin to-dennäköisesti.

– Mitä pitempään on toiminut yrittä-jänä sitä varmempaa on myös yrittäjänä jatkaminen, Lindholm selvittää.

itsenäisyys ja vapausTimo Lindholmin mukaan itsenäisyys ja vapaus ovat ylivoimaisesti tärkeim-mät perusteet toimia yksinyrittäjänä. Kolme neljästä kyselyn vastaajasta toi-mii yksinyrittäjänä näistä syistä. Suurin osa kyselyyn vastanneista onkin siis tyy-

tyväisiä tilanteeseensa yksin, eikä rek-rytointisuunnitelmia ole jatkossakaan.

Painavin syy siihen, ettei ulkopuo-lista työvoimaa haluta palkata on Lind-holmin mukaan se, ettei työtä riitä useammalle. Myös toiminnan laajen-nustarpeiden puuttuminen sekä korke-at työvoimakustannukset ovat merkittä-viä perusteita toimia yksin.

Lindholmin mukaan työn sivukulu-ja pitäisikin alentaa merkittävästi, jot-ta ensimmäisen työntekijän palkkaus

yleistyisi. – Tärkein parannus palkkatukikokei-

luun yksinyrittäjien mielestä olisi palk-katuen ulottaminen määräaikaiseen tai nykyistä laajemmin osa-aikaiseen työ-hön.

Yksinyrittäjä ei ole yksinMyös toimiminen yrittäjien keskinäi-sissä verkostoissa korvaa omaan yrityk-seen palkatun työvoiman tarpeen. Yk-

sinyrittäjät eivät siis toimi yksin, vaan heidän yhteistyöverkostoonsa kuuluu tyypillisesti 2 – 3 muuta yrittäjää tai yri-tystä.

– Monen yrittäjän verkostot ovat var-sin laajat: 18 prosentilla yksinyrittäjis-tä on verkostossaan enemmän kuin 10 muuta yritystä tai yrittäjää. Palvelujen ostot muilta yrittäjiltä eivät kuitenkaan ole kovin suuria: tyypillisesti ostot ovat arvoltaan 1000 – 5 000 euroa vuodessa, Lindholm kuvailee.

Mikä on painavin peruste sille, että ette ole palkannut ulkopuolista työntekijää?

Työtä ei riitä useammalle henkilölle

Työvoimakustannukset ovat liian korkeat

Ei löydy ammattitaitoista työntekijää

Liian raskas byrokratia ja työnantajavelvoitteet

Työsuhteen päättämisen vaikeus

Riski ammattisalaisuuksien menettämisestä

Ei ole tarvetta laajentaa toimintaa

Muu syy

0 10 20 30 40 %Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäkysely 2010

09Nro 8 • Lokakuu 2010

Harmaa talous

Riikka Koskenranta, teksti ja kuva

› Näin vaati Suomen Yrittäjien liittokokous kannanotossaan. Yritysten tiedot voidaan tällöin tarkastaa yhden luukun periaat-teella toimivasta rekisteristä.

− Uusi palvelu edellyttää vi-ranomaisten tiedonvaihdon ke-hittämistä ja hyviä pelisääntöjä, jotta järjestelmä säilyy yritysten kannalta joustavana. Rekisteri voitaisiin ottaa käyttöön myös muilla aloilla kuin rakennusalal-la, SY linjaa.

Tilaajavastuulain tarkoituk-sena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työeh-tojen noudattamista. Sen tehtä-vänä on myös antaa yrityksille mahdollisuuksia varmistaa, että niiden kanssa vuokratyöstä tai alihankinnoista sopimuksia te-kevät yritykset täyttävät sopi-muspuolina ja työnantajina laki-sääteiset velvoitteensa.

Verottajalle konkurssitiedotSY:n mukaan konkurssiasiamie-hen tulisi lähettää yritysten kon-kursseista tiedot verottajalle, jolloin epärehellisesti toimivien yritysten vastuuhenkilöt olisivat helpommin löydettävissä.

Rakennushankkeiden projek-tinjohtoyhtiö SRV on päättänyt toimia itse sellaisen rekisterin perustamisessa, mistä löytyy tie-

dot urakoitsijoista muun muassa siitä, onko aliurakoitsijalla vero-velkaa ja onko yritys ennakkope-rintärekisterissä. Viranomaisilla on pääsy SRV:n verkostorekiste-

Urakoitsijoiden tiedot pitää saada maksuttomasta rekisteristä•• Tilaajavastuulain edellyttämiä yritysten taustatietotodistuksia tulee alkaa tuottaa julkisena palveluna käyttäjille maksuttomasta rekisteristä.

helsingin musiikkitalon työmaalla toimii noin 1 800 työntekijää. Noin 20 prosenttia parhaillaan käynnissä olevan sisustusvaiheen työn-tekijöistä on ulkomaisia. Musiikkitalon työmaalla ei ole esiintynyt epäilyjä harmaasta taloudesta.

Rakennusalan yrityksistä lähes viidesosalla verohäiriöitä

Käännetyllä arvonlisäverolla taklataan vain pieni osa ongelmaa.

Jukka Hienonen

käännetty arvonlisävero ei saa raken-nushankkeiden projektinjohtoyhtiö SRV:n toimi-tusjohtajan Jukka Hienosen täyttä kannatusta, sillä harmaa talous ei sen avulla poistu.

− Se on vain yksi keino, jolla pystytään tak-laamaan vain pieni osa tätä ongelmaa. Mieles-tämme se on hallinnollinen keino, joka ennen kaikkea rasittaa yrityksiä, jotka muutenkin jo hoitavat asiansa.

Suomen Yrittäjien mielestä rakennusalan harmaan talouden torjuntatoimissa tulisi tehos-taa ennakoivaa tarkastusta harmaan talouden torjumiseksi.

− Viranomaisvalvonnalla tulee puuttua tehok-kaammin jo alkaviin väärinkäytöksiin. Valvon-takäyntejä aloittaviin yrityksiin voidaan joutua tämän vuoksi lisäämään, Suomen Yrittäjien johtaja Anna Lundén sanoo.

SY korostaa elinkeinoelämän vapaaehtoisten harmaan talouden torjuntakeinojen lisäämistä.

Rakennusalan käännetty alv-järjestelmä tulee käyttöön 1.4.2011.

− Pitkäjänteisesti ja julkisesti noteerattuna yhtiönä SRV ei pärjää kilpailussa, jossa vastassa on velvoitteet hoitamatta jättänyt yritys: mies, Hiace ja ämpäri. Ilman verokirjoja toimivan yri-tyksen kanssa meidän on mahdotonta toimia, oli kyseessä sitten kilpailija tai alihankkija, Jukka Hienonen sanoo.

Helsingin Musiikkitalon työmaalla toimii noin 1 800 työntekijää, joista alle 50 on SRV:n työntekijöitä. Noin 20 prosenttia parhaillaan käynnissä olevan sisustusvaiheen työntekijöistä on ulkomaisia.

huomio ennaltaehkäisyynVerohallinnon ylitarkastaja Pekka Muinosen mukaan harmaa talous on yrityksissä, joiden liikevaihto on viiden miljoonan euron kummal-lakin puolen. Harmaassa taloudessa on kyse

merkittävistä summista rahaa, joita yhteiskunnal-ta jää saamatta, Muinonen sanoo.

− Musiikkitalon rakentamisen arvo on 160 miljoonaa euroa, siitä noin 40 prosenttia on yhteiskunnalle tulevia maksuja. Näin ollen 64 miljoonaa tulisi yhteiskunnalle.

Hän jatkaa kertomalla, että keskimäärin raken-nusalan yrityksistä 17–20 prosentilla on jonkin-lainen häiriö myös verotuksen suuntaan. Se olisi melkein viidesosa yhteiskunnalle kanavoituvasta rahasta.

Yleinen yritysten häiriöprosentti on 3 – 4 prosenttia. Muinosen mukaan ennaltaehkäisy on suurin asia, kun työmaalla on kontrollit kunnossa eivät vilpilliset yritykset pääse kiinni urakoihin.

selvitysyksikölle pääsy tietoihinVerohallintoon perustetaan hallituksen esityksen mukaan pysyvä Harmaan talouden selvitysyk-sikkö vuoden 2011 alussa. Tähän saakka tehtävää hoitaneen Viranomaisyhteistyön kehittämispro-jektin (VIRKE) toiminta on perustunut hallituk-sen talousrikostorjuntaohjelmiin. Selvitysyksikön tehtävänä olisi edistää harmaan talouden torjun-taa tuottamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta. Selvitysyksiköllä olisi oikeus saada laissa säädetyt tiedot viranomaiselta.

› Tilaajavastuun laiminlyöntimaksun vähim-mäismäärää korotetaan hallituksen esityksen mukaan 1 500 eurosta 1 600 euroon ja enimmäis-määrä 15 000 eurosta 16 000 euroon. Enim-mäis- ja vähimmäismääriä tarkistetaan kolmi-vuotiskausittain. Laiminlyöntimaksu määrätään esimerkiksi silloin, jos tilaaja on tehnyt sopi-muksen, vaikka hänen on täytynyt käsittää, että sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimusosapuolena ja työnantajana laki-sääteisiä velvoitteitaan.

rin tietoihin.Isoilla rakennustyömailla liik-

kuu paljon eri urakoitsijoiden työntekijöitä ja on hankala pi-tää kirjaa kaikista työntekijöistä.

Rakennuksilla liikkuvien tunnis-tamiseksi tulee ottaa käyttöön rakennusalan esittämä veronu-merointi, liittokokouksen kan-nanotossa esitetään.

Esimerkiksi kotitalousvähen-nys on tuonut harmaana teh-tyä työtä verottajan ulottuville. Suomen Yrittäjien mukaan myös muita keinoja tulee kehittää.

10 Nro 8 • Lokakuu 2010

Suomi vuonna 2040

Otollinen aika yritysrahoitukselle

Harri Mäkelä, teksti

› Sampo Pankin pääkonttori muutti Helsingin keskustasta uuteen Salmisaaren toimistokes-kittymään runsas vuosi sitten. Uusiin toimitiloihin on muutta-nut myös Juha Hammarén, joka nimitettiin kesäkuussa Sampo Pankin yritysasiakkaista vastaa-vaksi liiketoimintajohtajaksi.

– Aiempi tehtäväni oli vasta-ta Uudenmaan alueesta, joten siirtyminen Espoon Leppävaa-rasta Länsiväylän varteen Sal-misaareen kävi helposti. Tosin toimipaikan vaihdosta suurempi muutos on se, että sain vastuul-leni pankin yritysrahoitussekto-rin koko maassa.

asiantuntijuudesta enemmän irtiSuomessa pankkien välinen kil-pailu toimii myös yritysasiak-kaista, mikä koituu asiakkaan eduksi. Rahoitus on yksi keskei-nen tekijä pankkia valittaessa, mutta Hammarén näkee asiassa myös muita ulottuvuuksia.

– Toimivaan pankkisuhtee-seen kuuluu se, että asiakas ko-kee saavansa pankista sellaista palvelua ja osaamista, josta on hänelle selvää hyötyä. Yrittäjälle tämä tarkoittaa käytännössä oi-kein mitoitettuja ratkaisuja esi-merkiksi rahoituksessa tai mak-suliikenteessä.

Asiakaspalveluun satsataan

aiomme kehittää ja rakentaa asi-akkailta pyydetyn palautteen pohjalta. Haluan myös, että asia-kas kokee yrityspuolen asiantun-tijat luotettavana kumppanina kaikissa pankkiasioissa, Ham-marén linjaa.

taloustilanne vakaammalla pohjallaSyksyllä pari vuotta sitten maa-ilmalta alkanut fi nanssikriisi ko-etteli rajusti rahamarkkinoita ja tämä heijastui yleisesti koko pankkisektorin toimivuuteen ja uskottavuuteen. Myös globaa-li talous koki nopean ja syvän syöksyn. Miltä tilanne näyttää nyt?

Rahoitusmarkkina on vakiin-tunut ja taloustilannekin näyttää jo valoisammalta. Toki epävar-muustekijöitäkin on edelleen, mutta talousoptimismista ker-tovat viennin kasvuluvut ja ku-luttajien luottamus oman ta-loustilanteen kehittymiseen, Hammarén sanoo.

– Tällä hetkellä yritysrahoi-tus on Suomessa edullista poik-keuksellisen matalan korkotason takia verrattuna vaikkapa Tans-kaan tai Ruotsiin. Jos ajatellaan esimerkiksi pitkiä 5 –7 vuoden korkoja, niin liikutaan selväs-ti alle kahden prosentin tasossa. Esimerkiksi investointien kulut ovat tällöin pitkälti tiedossa, jo-ten toimintaa voidaan suunnitel-la ja ennakoida pitkäjänteisesti.

YrittäjänVeroseminaari

18.–20.11.

Torstai 18.11.

11.00 Ilmoittautuminen VikingLineterminaali1.kerros,Katajanokka,Helsinki

11.15 Kahvi ja hedelmätarjoilu

12.00 Ajankohtaista verotuksessa ja tulevaisuuden näkymiä Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Suomen Yrittäjien painotukset talouspolitiikassa Johtaja Timo Lindholm, Suomen Yrittäjät

Verolakien muutokset vakuutusmarkkinoiden kannalta Toimitusjohtaja Seppo Rinta, Henki-Fennia

13.15 Mitä mahdollinen verouudistus merkitsee yrittäjälle ja miten muutoksiin voi varautua? KLT, KHT Seppo Laine, Auditing and Consulting Auco Oy

14.15 Buff et-lounas Hytteihinmajoittuminen

15.15 Tilintarkastajan havaintoja pk-yritysten tilintarkastuksissa – missä on parannettavaa? Professori Markku Koskela, Helsingin yliopisto

16.30 Muutoksia tilinpäätöstä koskevissa vaatimuksissa

Kirjanpitolautakunnan uusimmat ratkaisut Professori Jarmo Leppiniemi, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

17.30 Pitkäaikaissäästämiseen liittyvä verotus Lakimies Antti Romppainen, Henki-Fennia

(17.30laivalähteeTukholmaan)

18.15 Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osanottajien kysymyksiin

21.00 À la carte illallinen

Viking Line m/s Mariella Helsinki–Tukholma–Helsinki

Perjantai 19.11.

7.00 Aamiainen

9.40 Laiva saapuu Tukholmaan

14.00 Kahvi ja hedelmätarjoilu

14.30 Harmaan talouden ilmenemismuodot ja valvontakeinot KTL, KLT, veroasiantuntija Risto Walden, Walden Tax Oy

15.30 Uusin vero-oikeuskäytäntö OTK, KTM Markku Järvenoja, Ernst&Young

16.45 Verorikos, veropetos, ilmenemismuotoja ja oikeuskäytäntöä Asianajaja Väinö Teperi, Asianajotoimisto Teperi & Co Oy

(16.45laivalähteeHelsinkiin)

17.30 Ajankohtaista arvonlisäverotuksessa Varatuomari Mika Kallio, KPMG

18.30 Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osallistujien kysymyksiin

20.10 Seminaarin päätös ja cocktails

20.30 Buff et-illallinen

Lauantai 20.11.

8.00 Aamiainen

9.55 Laiva saapuu Helsinkiin

Sepp

o Rinta

Tim

o Lin

dholm

Jyrk

i K

atainen

Ilmoittautuminen 4.11.2020 mennessä:kirsi.harkonen@yrittajat.fi,p.(09)22922923taif.(09)22922999/Härkönen.Ilmoittautumisenyhteydessätuleemainitasyntymävuosi.

Jäsenhinta:420€/hlö2-hengenikkunallisessahytissä,480€/hlö1-hengensisähytissäja512€/hlö1-hengenikkunallisessahytissämajoittuvalta.

Normaalihinta:580€/hlö2-hengenikkunallisessahytissä,640€/hlö1-hengensisähytissäja672€/hlö1-hengenikkunallisessahytissämajoittuvalta.

Hintaansisältyyseminaariluento-aineistoineen,majoittuminenvalitussahyttiluokassa,ohjelmanmukaisetruokailutjaruokajuomat.

Seminaarin puheenjohtajana toimii professori Jarmo Leppiniemi

€/hlö2-hengenikkunallisessahytissä,

€/hlö1-hengenikkunallisessahytissä

pankin rahoituspäätÖs koos-tuu useista seikoista, joista muuta-mat painottuvat toisia enemmän, Sampo Pankin yritysasiakkaista vastaava liiketoimintajohtaja Juha Hammarén sanoo. – Lähtökohta on, että yrityksen tase on tasapai-nossa ja kassavirta toimii. Myös yri-tystoiminnan suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus auttavat rahoitus-päätöksen tekemisessä.

Sam

Po P

aNKK

ISa

mPo

PaN

KKI

•• Sampo Pankin liiketoimintajohtaja Juha Hammarénin mukaan yritysrahoituksen kokonaishinta on nyt ennätyshalpa.

eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja Suomen Yrittäjien vastaava elin ovat viritelleet konkreettistakin yhteistyötä, josta esimerkkinä maakuntiin syksyn aikana suuntautuvat Edelläkävijyys-verstaat. Kuvassa puheenjohtajat Veikko Tervonen (SY) ja Marja Tiura.

Yrittäjien ääni kuuluu myös tulevaisuusvaliokunnassa•• Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajan Marja Tiuran (kok) mielestä Suomeen on saatava

nykyistä otollisempi maaperä uusille innovaatioille, yrittäjyydelle ja tätä kautta uusille työpaikoille.

Timo Sormunen, tekstiSini Pennanen, kuva

› Otollisempi maaperä innovaa-tioille ja yrittäjyydelle edellyt-tää Marja Tiuran mukaan alati parempaa ymmärrystä ja tietoa yrityskentän ja yrittäjyyden ar-jesta. Tässä kohtaa yksi tärkeä tuntosarvi ja asiantuntijataho on Suomen Yrittäjien tulevaisuus-valiokunta.

Nykyisen eduskunnan varsin värikäs ja vaiherikas nelivuotis-kausi kääntyy talven tullen lop-pusuoralle. Työ alkoi tilanteessa, jossa pitkään jatkuneen talous-kasvun ennakoitiin hidastuvan, mutta varsinaiseen fi nanssikrii-siin eivät jälkiviisastelustaan huolimatta tainneet uskoa edes synkimmät pessimistit.

Nyt pahin näyttäisi olevan ohitse ja suhdannetilanne kir-kastuu vähitellen. Taantuman jäljissä ja hyvinvointiyhteiskun-nan rakenteissa riittää kuitenkin eduskunnan tulevaisuusvalio-kunnan puheenjohtajan Mar-ja Tiuran mukaan korjattavaa vielä vuosiksi eteenpäin ennen kuin Suomi-laiva on saatu takai-sin menestyskurssilleen ja nou-su-uralle.

kestävään talouteenTulevaisuusvaliokunnan työssä se tarkoittaa pureutumista paitsi globaaleihin ilmasto-, energia- ja väestökysymyksiin myös keinoi-hin, joilla kotimaisten yritysten kilpailukyky ja kestävä talous turvataan seuraavillakin vuosi-kymmenillä.

− Pitkä tulevaisuusselonteko kirjataan hallitusohjelmaan ja jokainen hallitus luo niiden poh-jalta omat linjauksensa. Yhden nelivuotisperiodin sijasta me kuitenkin katselemme maailmaa eteenpäin 20 – 30 vuoden sih-dillä, tähdentää puheenjohtaja Marja Tiura.

ihmetyksen aihe ulkomaillaVaikka tulevaisuusvaliokunta ei paistattele päivää eduskunnan kirkkaimmassa mediakeskiössä,

Tiura korostaa sen roolia yhtenä tärkeänä perustiedon tuottajana ja ennakointihankkeiden tuotta-jana koko eduskunnan päätök-sentekokoneistolle ja muille va-liokunnille.

− Olemme eräänlainen edus-kunnan sisäinen Think Tank. Meitä ihaillaan etenkin ulko-

solti, mm. kaavailtu yritysvero-uudistus on syytä Tiuran mieles-tä miettiä uudelleen.

− Me emme kerta kaikkiaan voi tehdä päätöksiä, jotka vai-keuttavat yrittäjyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä.

menestys tuo lisäpainettaSuomen Yrittäjien tulevaisuus-valiokuntaa luotsaava Veikko Tervonen puolestaan muistut-taa, että maali on lopulta kaikil-le yhteinen.

− Eiköhän jokaista suoma-laista lopulta kiinnosta se, mi-ten tämä Oy Suomi Ab tulevai-suudessa pärjää. Nyt siihen on tuon Newsweek-menestyksen jälkeen entistä kovemmat pai-neet. Meiltä suorastaan odote-taan edelläkävijän roolia, son-kajärveläinen konsulttiyrittäjä tähdentää.

Samalla hän muistuttaa, ettei SY:n tulevaisuusvaliokunnan yh-teistyö Arkadianmäen suuntaan ole perinteistä poliittista etujär-jestölobbausta.

− Ennemminkin tämä on aja-tusten ja näkemysten vaihtoa siitä, mitä erilaiset kehityspo-lut voisivat tarkoittaa yrittäjien arjessa ja kilpailukyvyssä. Toki monet asiat konkretisoituvat esimerkiksi yritysverotukseen ja energian hintaan, Tervonen täsmentää.

Yrittäjyyden, lainsäädännön yritysvaikutusten ja entistä pa-remman innovaatioympäristön ohella seuraava tulevaisuus-valiokunta saa Tiuran mukaan pohdittavakseen muutaman muunkin ison pähkinän.

Ilmastonmuutoksen seuran-naisvaikutukset tuovat haastei-ta ruoka- ja vesihuoltostrategi-alle, kuntien palvelurakenteen muutosta ei passaa enää jarru-tella ja Digisuomi-hanketta pi-täisi sitäkin potkia kiivaasti eteenpäin.

− Olimme vielä 1990-luvun lo-pulla yksi sähköisten palvelujen ja tietoyhteiskunnan mallimais-ta. Nyt tuo asema on otettava ta-kaisin. Suomi ei saa pudota tieto-yhteiskunnan rattailta.

Eiköhän jokaista suomalaista lopulta kiinnosta se, miten tämä Oy Suomi Ab tulevaisuudessa pärjää.

Veikko Tervonen

mailla, sillä vastaavaa parlamen-taarista elintä ei löydy tällä het-kellä muualta, puheenjohtaja kehaisee.

Viesti kulkee myös suoraan eteenpäin, sillä useimmat tule-vaisuusvaliokunnan jäsenet ovat mukana muissakin valiokunnis-sa.

− Tulevaisuusvaliokunnan si-sällä meillä on hyvinkin yksimie-liset näkemykset tulevaisuuden painopisteistä, ihan puoluekan-taan katsomatta.

Välillä onkin yllättävää, kuin-ka eriväristen lasien läpi noita samoja asioita katsellaan täällä eduskunnan isossa salissa, Tiura naurahtaa.

Yrittäjyys selkeä painopisteSelontekoja ja linjauksiaan var-ten nämä Arkadianmäen oraak-kelit kuulevat usein hyvinkin laajaa joukkoa asiantuntijoita niin koti- kuin ulkomailta. Tut-kijoiden ja virkamieskoneiston ohella äänensä ja näkemyksensä saavat lausuntokierroksilla kuu-luviin lukuisat kansalais- ja etu-järjestöt.

Tähän joukkoon kuuluu myös Suomen Yrittäjät. Ylimmän jär-jestöjohdon lisäksi kommentaat-torina on kuitenkin ollut entistä useammin järjestön oma, yrittä-jistä koostuva tulevaisuusvalio-

kunta. Kyseisen kokoonpanon kanssa on viritelty konkreettis-takin yhteistyötä muun muassa muutamiin maakuntakeskuksiin kuluvan syksyn aikana suuntau-tuvien Edelläkävijyys-verstaiden muodossa.

Valiokunnassamme on selkeä yksimielisyys siitä, että uudet in-novaatiot, yrittäjyys ja sitä kaut-ta pk-yrityksiin syntyvät työ-paikat ovat yhtälö, jonka päällä tulevaisuus lepää. Ongelmista on kuitenkin paras tieto yrittä-jillä itsellään ja tätä konkretiaa meillä on tällä kiertueella mah-dollisuus kerätä talteen, kiitte-lee Tiura.

Palautetta on tullut jo nyt ko-

entistä enemmän ja painopiste-alueena on pankista löytyvän asi-antuntemuksen tuominen esiin.

– Tätä asiakkaan kuulemista ja parempaa palvelua -hokemaa kuulee paljon. Pidän kuitenkin keskeisenä tavoitteena sitä, että neuvottelujen pohjalta pyritään aina löytämään sopivin ja samal-la paras ratkaisu yrityksen tar-peisiin.

Tähtäämme asiakkaan koko-naisvaltaiseen palveluun, jota

Jouko Lantto, teksti

› Seuraavien viiden vuoden ku-luessa lähes 30 prosenttia yri-tyksistä suunnittelee omistajan-vaihdosta. Tämän vuoksi jo kulu-van syksyn ja ensi vuoden aikana on odotettavissa vilkastumista sekä sukupolvenvaihdoksissa että muissa yritysjärjestelyissä. Finnvera on valmis rahoitta-maan aktiivisesti yrityskauppo-ja yhdessä muiden rahoittajien kanssa, varatoimitusjohtaja Vei-jo Ojala sanoo.

Ojalan mukaan erityisesti pie-net teollisuuden pk-yritykset ovat omistajanvaihdostilanteen edessä. Yksi syy omistusjärjes-telyjen lisääntymiseen on suur-ten ikäluokkien yrittäjäpolven-vaihdos tulevina vuosina, sillä lähes puolet yrittäjistä on jo yli 50-vuotiaita, hän jatkaa.

– Haluamme omalta osal-tamme rahoituksen keinoin taa-ta, että muutostilanteissa, kuten sukupolven- tai omistajanvaih-doksissa, mahdollisimman mo-nen pk-yrityksen toiminta jat-kuu.

− Hyvien ja elinkelpoisten yritysten jatkaminen on yhteis-kunnankin näkökulmasta tär-keää, minkä vuoksi yrityskaup-pa on varteenotettava vaihtoeh-

Finnvera rahoittaa myös omistajanvaihdoksia

to yrityksen perustamisen rin-nalle. Erityisrahoittajana meillä on mahdollisuus ottaa kaupal-lisia rahoittajia enemmän ris-kiä, minkä vuoksi mukanaolom-me varmistaa usein myös hank-keen koko rahoituksen järjes-tymisen, varatoimitusjohtaja Ojala tietää.

aloita suunnittelu ajoissaYritysjärjestely vaatii aikaa, min-kä vuoksi sen suunnittelu pitää

Veijo Ojala

STUDIo SamI KUlJU

aloittaa ajoissa. Kannattaa myös käyttää asiantuntija-apua, jota sekä julkiset yrityspalveluorga-nisaatiot että yksityiset toimi-jat tarjoavat. Jokainen tapaus on erilainen, minkä vuoksi valmiik-si räätälöityjä ratkaisuja ei ole käytettävissä. Yrityskauppatilan-teen yleisimmät ongelmat liitty-vät arvonmääritykseen ja koko-naisrahoituksen järjestymiseen, Ojala sanoo.

– Myös jatkajan löytyminen on usein haasteellista. On yh-teiskunnankin edun mukaista, että toimintakykyisiä yrityksiä ei lopetettaisi jatkajan puutteen vuoksi. Jokainen yrityskauppa tai sukupolvenvaihdos on yk-silöllinen, ja niihin täytyy sekä luopujan että jatkajan panostaa. Omistajanvaihdos on yrityksen elinkaaressa epäjatkuvuuskoh-ta, josta uuden omistajan johdol-la alkaa uusi yritystarina.

Arvio vuositasolla tehtävis-tä yritysjärjestelyistä liikkuu 2 500 – 3 000 kappaleessa. Finn-vera on vuosittain ollut mukana noin 1 000 –1 300 omistusjärjes-telyn rahoituksessa. Tänä vuon-na elokuun loppuun mennessä Finnvera on ollut mukana 700 omistusjärjestelyssä ja tarjonnut niihin rahoitusta yhteensä 88,1 miljoonaa euroa.

Klikkaa: fonecta.com

Uuden ajan mediatalo

Haluaisitko monistaa parhaimmat asiakkaasi?

taktiset_yrittäjäsanomat_monistaa asiakkaat_92x50mm.indd 1 21.10.2010 15.06

11Nro 8 • Lokakuu 2010

Tänä vuonna 55 vuotta täyttä-neet ja täyttävät yrittäjät ovat saaneet työ- ja elinkeinominis-teriöltä kirjeen. Siinä kannuste-taan yrittäjää jatkamaan yritys-toimintaa vielä monena vuotena jatkossakin.

Kirjeen mukana on opas, joka neuvoo yrittäjää yritystoimin-nan jatkuvuuden turvaamiseen silloin, kun omistajanvaihdok-sen aika koittaa. Kirje ja opas on lähetetty noin 11 000 yrittäjälle.

Lähes puolet suomalaisis-ta yrittäjistä on jo yli 50-vuoti-aita. Kuudennes yrittäjistä eli noin 40 000 on jo yli 60-vuotiai-

Ministeriö lähetti kirjeen55-vuotiaille yrittäjille

ta. Kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet omistajanvaihdos-ta harkitsevista yrittäjistä kokee jatkajan löytämisen ongelmalli-seksi.

– On tärkeää, että yrityksem-me kehittyvät myös tulevina vuosina ja säilyttäisivät jo saa-vutetun kilpailukykynsä tulevai-suuden jatkajien käsissä. Hyvien ja elinkelpoisten yritysten jat-kaminen on myös yhteiskunnan intressi. Yrityskauppa on var-teenotettava vaihtoehto yrityk-sen perustamisen rinnalla, sa-noo elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.

› Liiketoiminnan ostossa yrit-täjälle jää jäljelle vanha osake-yhtiö, jossa suurimpana varal-lisuuseränä on liiketoiminnan luovutuksesta saatu kauppa-hinta. Joskus liiketoiminta on kuitenkin niin yrittäjän henki-löön sitoutunutta, että sille ei luontevasti löydy ostajaa. Täl-löin liiketoiminnan myyneet tai lopettaneet yrittäjät joutuvat päättämään, mitä tehdä jäljelle jääneelle osakeyhtiölle ja toi-saalta miettimään, kuinka kaup-pahinnan saisi osakeyhtiöstä mahdollisimman kevyesti vero-tettuna nostettua yrittäjälle.

Jos yrittäjällä ei ole tarvetta saada kauppahintaa välittömäs-ti henkilökohtaiseen käyttöön-sä, hän voi pitää osakeyhtiön ”säästöporsaanaan” ja käyttää sitä omana sijoitusyhtiönään ja nostaa sieltä vuotuiset osin-got. Toinen mahdollisuus on osakeyhtiön purkaminen. Alla selvitän lyhyesti purkamisme-nettelyn pääkohtia ja henkilö-osakkaan verotusta purkamisen yhteydessä.

osakeyhtiön purkaminen menettelynäKun osakeyhtiö on päättänyt lopettaa toimintansa, se asete-taan yleensä purkamista varten selvitystilaan. Samalla valitaan yksi tai useampi selvitysmies huolehtimaan purkamisme-nettelystä. Selvitysmies laa-tii tarvittaessa tilinpäätöksen selvitystilaa edeltäneeltä ajal-ta. Selvitysmenettelyn tarkoi-tuksena on realisoida yhtiön omaisuus sekä selvittää ja mak-saa yhtiön velat. Tämän jälkeen osakas saa osakkeilleen tulevan osuuden yhtiölle jäävästä net-tovarallisuudesta ( jako-osa). Jako-osa maksetaan rahassa, elleivät kaikki osakkeenomista-jat suostu siihen, että jako-osa-na annetaan muuta omaisuutta. Purkamismenettely on mah-dollista toteuttaa noin kuudes-sa kuukaudessa.

purkautuvan osakeyhtiön ja osakkaan verotusPurkautuvan osakeyhtiön vero-tus tapahtuu viimeisen kerran purkautumiseen päättyvältä ti-likaudelta. Purkautuvan osa-keyhtiön verotuksessa kaikki omaisuus arvostetaan käypään arvoon. Omaisuuden luovutus-hinnaksi katsotaan sen toden-näköistä luovutushintaa vastaa-va määrä eli käypä arvo.

Luovutushinnan laskemises-ta johtuu, että yhtiölle syntyy verotettavaa tuloa, kun poistot palautuvat verotettavaan tuloon ja todennäköisen luovutushin-nan ja hankintamenon erotus verotetaan yhtiön tulona. Myös yhtiön tekemät varaukset tu-loutuvat purkautumisvuoden verotuksessa. Vastaavasti pur-kaminen voi realisoida omai-suuden myyntitappioita, jos poistamaton hankintamenon osa on todennäköistä luovutus-hintaa suurempi.

Osakeyhtiön purkaminen ja sen verokohtelu•• Yrittäjän lopettaessa liiketoimintansa

vapaaehtoisesti hän yleensä pyrkii myymään yrityksensä. Usein ostaja haluaa kuitenkin ostaa vain liike- toiminnan, OTM, MBA Jari Sotka kirjoittaa.

poiminta › Osakeyhtiön purkamisen yhtey-dessä on viisasta käyttää aina omaa tilintarkastajaansa tai juristia apuna verotuksen arvioi-misessa ja/tai pyytää verottajalta ennakkoratkaisua siitä, kuinka oman yrityksen purkamista vero-tettaisiin.

kirjoittaja jari sotka on helsinkiläinen lakimies, joka on keskittynyt pk-yritysten liikeju-ridiikkaan ja yritysjärjestelyihin. Aiemmin hän on toiminut usei-ta vuosia asianajajana helsinkiläi-sessä asianajotoimistossa. Hänellä on myös usean vuoden yrittäjäko-kemus.

jako-osa ja purkuvoitto

Kun purkautuvan osakeyhtiön osakas saa osakkeitaan vastaan jako-osan, on kysymyksessä vaihto, eli osakkeet vaihdetaan yhtiön nettovaroista, säästöstä saatavaan jako-osaan. Henkilö-osakkaan saamaan jako-osaan sovelletaan luovutusvoittovero-tuksen säännöksiä. Jako-osana saadun omaisuuden hankinta-menoksi katsotaan käypä arvo, eli sama arvo kuin mikä luetaan sen luovutushinnaksi purkau-tuvan yhtiön viimeisessä vero-tuksessa. Toisaalta, jos selvitys-menettelyssä yhtiön omaisuus on realisoitu, on yhtiössä enää jäljellä vain rahavaroja, jolloin arvostusongelmia ei synny.

Jos saadun jako-osan käypä arvo on suurempi kuin osakkei-den hankintameno, erotus on osakkeenomistajan tuloa (pur-kuvoittoa). Osakeyhtiön pur-kamisesta syntyvä voitto on ve-ronalaista pääomatuloa, jonka tuloveroprosentti on nykyisel-lään 28 %. Luovutusvoittoa las-kettaessa jako-osuuden käy-västä arvosta vähennetään joko osakkeiden todellinen hankin-tameno tai ns. hankintame-no-olettama, jos se on todellis-ta hankintamenoa suurempi. Hankintameno-olettama on 40 %, jos osakkeet on omistettu yli kymmenen vuotta ja 20 %, jos osakkeet on omistettu alle kym-menen vuotta. Jako-osana saa-dusta omaisuudesta maksettava vero on, jos osakkeet on omis-tettu yli kymmenen vuotta, si-ten 16,8 %, ja alle kymmenen vuotta omistetuista osakkeista 22,4 %.

Verotus

Liiketoiminnan ostossa yrit-täjälle jää jäljelle vanha osake-yhtiö, jossa suurimpana varal-lisuuseränä on liiketoiminnan luovutuksesta saatu kauppa-hinta. Joskus liiketoiminta on kuitenkin niin yrittäjän henki-löön sitoutunutta, että sille ei luontevasti löydy ostajaa. Täl-löin liiketoiminnan myyneet tai lopettaneet yrittäjät joutuvat päättämään, mitä tehdä jäljelle jääneelle osakeyhtiölle ja toi-saalta miettimään, kuinka kaup-pahinnan saisi osakeyhtiöstä mahdollisimman kevyesti vero-

Lotta Tammelin, teksti

› Rakennusalalle tulevan kään-netyn alv-järjestelmän rajat on ohjeistettava selkeästi, vaatii Koneyrittäjät. Rajanvedot jär-jestelmän piiriin kuuluvien ja sen ulkopuolelle jäävien palve-luiden välillä on tehtävä sel-keiksi, ennakoitaviksi ja mah-dollisimman yksiselitteisiksi. Epäselvät rajat tietävät sekä yrittäjille että myös verottajal-le ylimääräisiä kustannuksia, ajanhukkaa ja turhia taloudelli-sia menetyksiä, painottaa Kone-yrittäjien liiton toimitusjohtaja Matti Peltola.

Koneyrittäjät vaatii käännetyn alv-järjestelmän rajoja selvemmiksi

mikä kuuluu, mikä ei?Verohallinto työstää parhaillaan ohjetta rakennusalan käänne-tystä arvonlisäverovelvollisuu-desta. Koneyrittäjät odottavat ohjeen selkeyttävän rajoja siitä, mikä katsotaan järjestelmän pii-riin kuuluvaksi toiminnaksi ja mikä ei.

– Esimerkiksi voidaan ottaa kannonnosto. Kannonnosto on työlaji, jota tehdään niin tont-timailla kuin hakkuillakin, ja sen suorittavat yleensä puun-korjuuyritykset. Jos kannonnos-to katsottaisiin rakentamispal-

veluksi, ostajan asema ratkaisisi sen, kuuluuko palvelu käänne-tyn alv:n piiriin vai ei. Sama os-tajan aseman mukaan määräy-tyvä ”arpominen” käytettävän järjestelmän suhteen olisi edes-sä myös monissa metsänparan-nustoimissa, Matti Peltola sel-vittää.

– Esimerkiksi yhteishankkei-na toteutettavissa ojitus- ja tie-hankkeissa, jotka koostuvat mo-nista kymmenistä osakkaista, asiakkaina olevat metsänomis-tajat jouduttaisiin käymään yk-sitellen läpi sen selvittämiseksi, ketkä osakkaista ovat ”muutoin

kuin satunnaisesti rakennuspal-veluita” myyviä ostajia ja näin käännetyn alv-järjestelmän pii-rissä. Tällaiselle metsänomis-tajalle, käännetyn alv:n piiriin kuluminen tulisi varmuudella yllätyksenä ja hänen velvoitta-misensa alv:n maksuun saattaisi pikemminkin vähentää verotu-loja kuin varmistaa niiden suo-rittamista, hän jatkaa.

Ohjeistuksessa tulisikin Ko-neyrittäjien mukaan tunnistaa ja muodostaa ennalta-arvattavia loogisia kokonaisuuksia, kuten metsätalous ja sen harjoittami-seksi ostettavat palvelut.

– Selkeää olisi, että esimer-kiksi kannonnosto ja metsän-parannustoiminnaksi luettavat palvelut kokonaisuudessaan oli-sivat aina käännetyn alv:n ulko-puolella.

sekä käännettyä että normaalia

Käytännössä käännettyyn alv-järjestelmään siirtyminen tietää useissa yrityksissä sitä, että jat-kossa yrityksellä on sekä käänne-tyn alv-järjestelmän palveluita että normaalin alv-järjestelmän palveluita.

•• Rakennusalan käännetty alv-järjestelmä tulee käyttöön 1.4.2011.

– Tältä ei voida välttyä, mut-ta tavoitteena ei saa olla se, että poikkeukselliseksi raken-nusalalle tarkoitettu järjestel-mä lopulta koskettaisi mahdol-lisimman laajasti myös muiden alojen yrityksiä, Matti Peltola sanoo.

– Rajanvetoa tehtäessä sel-keys ja vakiintuneiden toimi-alarajojen hyödyntäminen tulee asettaa mahdollisimman laajan soveltamisalan edelle, jotta uu-distuksella päästään mahdolli-simman hyvään ja ennakoita-vaan lopputulokseen, hän jat-kaa.

Tiedätkö, paljonko

sähkö maksaa ensi

vuonna yrityksellesi?

Sähköä erikoisosaamista arvostaville

Vastaus on puhelin -

soiton päässä. Soita

energia-asiantuntijal-

lemme numeroon

020 690 033. Soita nyt.

12 Nro 8 • Lokakuu 2010

KELP

AAKO YRITYKSELLESI

PARAS PALV E LU?

KELP

APAPAKOKOK KSELLESI

PAPAP

“OMA YHTEYSHENKILÖNI LÄHIVAKUUTUKSESSA

ON TÄYSILLÄ MUKANA YRITTÄJYYDESSÄNI.”

Hannele Gustafsson, yrittäjä, Sisustusliike Jokikatu 6

“LÄHIVAKUUTUKSEN HENKILÖKOHTAINEN PALVELU SÄÄSTÄÄ UUDEN YRITTÄJÄN

AIKAA JA EUROJA.”

Janne Ojanen, yrittäjä, Liikelahjayritys JMC Oy

“KOKONAISUUS TOIMII JA PALVELU PELAA

PAIKALLISESSA LÄHIVAKUUTUKSESSA.”

Jope Ruonansuu, yrittäjä, Jopelix Oy

“LÄHIVAKUUTUS-ASIAKKAANA TYYTYVÄISYYTENI

RAKENTUU HYVÄLLE KORVAUSPALVELULLE.”

Juha Junno, toimitusjohtaja,Oulun Kärpät Oy

Yrittäjäasiakkaamme ovat tutkitusti Suomen tyytyväisimpiä*.

Tervetuloa!Otamme sen henkilökohtaisesti. *EPSI Rating asiakastyytyväisyystutkimus:

Suomen vahinkovakuutusyhtiöt 2009 (Yritysasiakkaat)Kumppaninamme yritysasiakkaiden lakisääteisissä työeläkevakuutuksissa toimii Eläke-Fennia.

Yrittäjät & kunta

Varsinais-Suomi

Asiamies edistää pienyritysten pääsyä julkishankintoihin

Yrittäjillä paljon toiveita päästä mukaanVarsinais-suomessa tehdyn kyselyn perusteella pien-yritykset ovat erittäin kiinnostuneita julkisista hankinnoista. Kaksi kolmesta vastaajasta ilmoitti halunsa olla niissä mukana toimittajana.

Yrittäjien suurimmat esteet tarjonnan lisäämiseksi ovat kil-pailutusten monimutkaisuus, tiedonsaanti avoimista kilpailu-tuksista, oman osaamisen puute, liian suuret kertahankinnat ja aiemmat kokemukset.

Yli puolet vastaajista ilmoitti ensisijaisen avuntarpeen kohdistuvan hankintojen seurantaan ja yrityskohtaiseen neu-vontaan. Noin 40 prosenttia vastaajista toivoi verkostomaisen toimintatavan käyttöönottoa ja yritysten yhteistyön lisäämistä.

hankintayksiköilläkin on hankalaaKysely suunnattiin myös kuntasektorille eli Varsinais-Suomen alueen hankintayksiköille. Jopa 94 prosenttia kyselyyn vastan-neista hankintayksiköistä ilmoitti hankintojen valmistelun ja toteutuksen vievän liikaa aikaa ja resursseja.

Noin puolet kuntapuolen vastaajista katsoi hankintaproses-sin olevan turhan monimutkaista ja tarjouspyyntöjen määrit-telyn vaikeaa. Noin kolmannes kertoi kärsivänsä liian kireistä aikatauluista ja oman osaamisen puutteista kilpailutusten läpiviennissä.

palvelukohteiden opasteluvat uusittava – ja ehkä merkkikin

› Varsinais-Suomen Yrittäjät on käynnistänyt maakunnan pien-yrityksille hankinta-asiamies-palvelun, joka helpottaa niiden mahdollisuuksia osallistua ny-kyistä laajemmin julkisiin han-kintoihin.

Palvelu esimerkiksi auttaa yrityksiä muodostamaan verkos-toja laajempien kokonaisuuksi-en tarjoamiseksi. Aluejärjestön hankinta-asiamies palvelee yri-tyksiä koko Varsinais-Suomen alueella. Hankinta-asiamiehenä toimii Jorma Saariketo.

Palvelu auttaa pienyrityksiä konkreettisella tavalla saamaan tietoa käynnissä olevista han-kinnoista. Hankinta-asiamies tekee tarjouksia yrittäjien toi-meksiannosta ja tarjoaa myös konsultti- ja neuvontapalvelui-ta yrittäjille.

Kuntien hankintayksiköille palvelu tarjoaa ajantasaista markkinatietoa niin yrityksistä kuin niiden erityisosaamisesta. Näin toiminta auttaa kuntia tar-jouspyyntöjen tekemisessä.

palveluyksikkö ja verkkopalveluToinen hankintayksiköiden toi-mintaa helpottava ratkaisu on pienhankintojen ilmoituspalve-lu, jossa hankintayksikkö voi il-moittaa pienhankintansa säh-köisesti nopeasti ja keskitetysti.

Aluejärjestön mukaan asia-miespalvelu tarjoaa kuntien hankkijoille joustavan toimin-tamallin, jonka avulla ne saavat enemmän laadukkaita ja kilpai-lukykyisiä tarjouksia laajalta yri-tysjoukolta.

Riikka Koskenranta, teksti

› Matkailukohteiden viitoitus-ohjeet ovat uudistuneet vuonna 2007. Samalla otettiin käyttöön uusia palvelukohteiden opastus-merkkejä. Täysin uusia tunnuk- sia määritettiin 11 kappaletta. Kaikki palvelukohteiden opas-teet aiotaan käydä läpi määräai-kaan mennessä.

Viitoituksen tavoitteita

Palvelukohteiden opasteita var- ten on hankittava tienpitäjän opastelupa. Lupaa haetaan maanteiden osalta ELY-keskuk-sen Lupapalveluista ja katujen osalta kunnasta. Palvelukohtei-den opastusmerkkien lupakäsit-tely on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskuksen Lupapalvelui-hin Tampereelle. Alueilla laa-ditaan parhaillaan alueellisia opastussuunnitelmia matkailu-palveluiden yhtenäisen opasta-mistavan aikaansaamiseksi. Laa-ditut opastussuunnitelmat ovat lupaviranomaisen tukena opas-telupapäätöksiä tehtäessä.

Kainuussa on käynnistetty opastussuunnitelman laatimi-nen, jossa käydään läpi palvelu-kohteiden ja -yritysten nykyiset opasteet ja kartoitetaan opastus-kriteerit täyttävät kohteet.

•• Palvelukohteiden opastus tienvarsilla uudistuu. Nyt voimassa olevat opasteluvat on uusittava vuoden 2013 loppuun mennessä. ramboll oy

− Aiemmin palvelukohteiden opastelupia on käsitelty pääasi-assa yksittäistapauksina. Opas-teiden takaa löytyvien palvelu-jen saatavuudesta ei aiemmin ole välttämättä ollut takeita vuosien päästä, Ramboll Finland Oy:n projektipäällikkö Jani Karjalai-nen sanoo.

Ramboll on laatinut suunnit-telutoimistona lukuisia opastus- ja viitoitussuunnitelmia matkai-lualueille.

Myös palvelukohteen opas-tusmerkeissä käytettäviä väre-jä on uudistettu. Pääperiaattee-na on, että kaikille tienkäyttäjille tarkoitetut opasteet ovat sini-

pohjaisia ja vapaa-ajan matkai-lijoille suunnatut opasteet ovat ensisijaisesti ruskeapohjaisia.

ohjeita hakemukseenPirkanmaan ELY-keskuksen lu- papäällikkö Johanna Vehkala kertoo yrittäjien kyselleen uu-

merkki auditoidulta valmistajalta

Vuoden 2014 alussa alueesta vastaava hoitourakoitsija pois-taa suunnitelmien ja lupapää-tösten vastaiset merkit maas-tosta. Uuden toimintatavan mu- kaan opastelupa myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan, jonka jälkeen lupahakemus on aina uusittava, mikäli toiminta jatkuu.

Palvelukohteiden opasteita koskevat uudet määräykset ero-avat poistuvasta mallista niin, että liikennemerkkejä ei enää saa tehdä tai pystyttää itse tien varteen. Liikennemerkkitaulun valmistuksessa on käytettävä jo-tain ELY-keskuksen virallises-ti auditoimista liikennemerkki-valmistajista ja pystytystyön saa tehdä urakoitsija, jolla on oikeus työskennellä tie- tai katualueel-la. Lupapäätöksen mukana lähe-tetään luettelo merkkivalmista-jista ja muut tarkemmat ohjeet.

Pirkanmaan ELY-keskus lä-hestyy palveluntarjoajia ensi vuonna kirjeitse tai tiedotteil-la asiassa, lupapäällikkö Johan-na Vehkala kertoo. Uusien vii-toitusohjeiden aikana, kolmessa vuodessa on uusiutunut aika pal-jon vanhan asetuksen mukaisia, poistuvia merkkejä.

palVelukohteiden opastusmerkkien lupakäsittely on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskuksen Lupapalve-luihin Tampereelle. Kuva Vihannista.

Palvelukohdeopasteiden vastuutennen lupahakemuksen jättämistä › Ennen lupahakemuksen jättämistä kannattaa ottaa selvää, onko omalle alueelle jo laadittu opastussuunnitelma tai milloin suunnitelma laaditaan. Laaditun suunnitelman mukainen opastuslupahakemus nopeuttaa lupa-käsittelyä.

› Ole suunnitelmien laatimisvaiheessa aktiivisesti yhteydessä alueen Ely-keskukseen tai kunnan teknisen tai elinkeinopuolen edustajaan. Näin on paras mahdollisuus ennalta vaikuttaa tulevaan opastustapaan.

kuka maksaa › Liikennemerkkien uusimiskustannukset ovat palveluntarjoajan eli yrittäjän vastuulla. Lupa on ilmainen, jos opastuksessa ei tapahdu muutoksia.

› Liikennemerkin tullessa elinkaarensa päähän vastaa palveluntarjoaja jälleen uuden liikennemerkin hankkimis- ja pystytyskustannuksista.

kenellä on vastuu kunnossapidosta › Liikennemerkkejä ylläpitää ja hoitaa alueurakoitsijan. Tämä käsittää mm. lian, lumen ja jään puhdistamisen sekä pystytystolppien pienet oikomistyöt.

kuinka kauan samalla luvalla › Uuden toimintatavan mukaan opastelupa myönnetään viideksi vuo-deksi kerrallaan, jonka jälkeen lupahakemus on uusittava toiminnan jatkuessa. Jos merkkimuutoksiin ei viiden vuoden kuluttua ole tarvetta, ei opastusluvan uusiminen maksa mitään.

hankintapäätös valtion ravintola-palveluistaHansel Oy on tehnyt hankin-tapäätöksen valtionhallinnon ravintolapalveluista. Kilpailu-tuksen perusteella sopimustoi-mittajiksi valittiin Fazer Food Services Oy, ISS Palvelut Oy ja Sodexo Oy.

Uuteen puitejärjestelyyn si-sältyy henkilöstö- ja opiskelija-ruokailun järjestäminen asiak-kaan tiloissa, kahviotoiminnan ylläpitäminen asiakkaan tiloissa sekä kokous- ja edustustarjoi-lun järjestäminen asiakkaan kokous- ja edustustiloissa.

Uusi puitejärjestely sisäl-tää myös erikseen tilattavat ravintolapalveluun liittyvät lisäpalvelut, kuten välipala- ja juoma-automaattien hoito-palvelut, ruuan kuljetukset ja asiantuntijapalvelut kuten ravitsemusluennot.

Julkisten hankintojen kilpailu-tus voidaan kohta hoitaa koko-naan sähköisenä menettelynä. Hallitus ehdottaa asiasta laki-muutosta.

Uudistuksen tarkoituksena on, että kaikki hankintaan liit-tyvät asiakirjat voidaan lähettää ja vastaanottaa vain sähköisesti. Järjestelmä mahdollistaa myös sähköisen huutokaupan. Tämä vähentää byrokratiaa ja nopeut-taa hankintamenettelyjä.

Julkisilla hankinnoilla tarkoi-tetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita julkiset tahot tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta.

Samassa yhteydessä on tar-koitus tarkentaa hankinnan kes-keyttämistä. Tavoitteena on, että hankintayksiköiden ja toimit-tajien epätietoisuus hankinnan

Uusi laki sähköistää julkiset hankinnat

keskeyttämisen mahdollisuuk-sista vähenisi ja pienentäisi näin markkinaoikeuteen tehtävien valitusten määrää.

Esityksellä pannaan täytän-töön julkisia hankintoja kos-kevien direktiivien sähköis-tä huutokauppaa ja dynaamista hankintajärjestelmää koskevat säännökset. Uudistukset tulevat voimaan vuoden 2011 alussa.

distuksen aikataulusta ja siitä, pi-tääkö kaikki opasteet uusia.

− Jos on saanut opasteluvan ennen vuotta 2006, niin silloin kannattaa olla yhteydessä Pir-kanmaan ELY-keskukseen.

ELY-keskuksen nettisivuilta löytyvän hakemuksen kanssa voi lähettää valokuvan opasteesta tai vanhan lupanumeron käsittelyn nopeuttamiseksi. Vehkalan mu-kaan merkkiä ei tarvitse uusia,

jos merkissä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2007 uudis-tuksessa, esimerkiksi hotellio-paste säilyy samana. Lupa kui-tenkin uusitaan, joten hakemus on tällöinkin tarpeen.

Hankinta-asiamies palvelee yrityksiä ja hankintayksiköitä Tu- run Yrittäjäkeskuksessa osoit-teessa Brahenkatu 20 (3.krs) Tur- ku. Hankinta-asiamiehen verk-kopalvelu palvelee osoitteessa www.hankinta-asiamies.fi.

Jos on saanut opasteluvan ennen vuotta 2006, kan-nattaa olla yhtey-dessä Pirkanmaan ELY-keskukseen.

Johanna Vehkala

› Suomen Laatupalkinto uudistuu. Vuonna 2011 tilalle tulee Excellence Finland -ke-hitysohjelma, johon voi lähteä kuka tahansa. Finaali korvaa entisen Suomen laatupalkinto -kilpailun. Vuoden 2011 finaaliin ilmoittaudutaan 28.2.2011 men-nessä. Lisätietoja Laatukeskus Excellence Finland.

13Nro 8 • Lokakuu 2010

BMW EfficientDynamicsWeniger Emissionen. Mehr Fahrfreude.

14 Nro 8 • Lokakuu 2010

Johtaminen

Ei ne syyt, vaan ne ratkaisut…

Pentti PatosalmiFerroplan Oy, 45 alaista Suomessa ja 6 Latviassa

1. Hyvä pomo ei ole alaistensa kanssa liian hyvä kaveri. Hyvä johtaja on kuitenkin empaattinen, tasapuoli-nen, rehellinen ja jämäkkä.

2. Säännöllinen ja motivoitunut. Hyvä alainen haluaa myös tietää yrityk-sen vision ja strategiat.

3. Pärstäkertoimen käyttö on paha virhe ja sillä menettää arvovaltansa.

4. Pärjään alaisteni kanssa hyvin, mutta huomaan, että kehittymisen varaa olisi. Kehityskeskusteluista saa arvokasta tietoa. Kehittyä voi aina.

Jouko Kanninen Pääkaupunkiseudun Remonttimaailma Oy, 15 alaista

1. Rehti, reilu, reipas. Sellainen, joka saa hommat tapahtumaan. Työn tekemi-nen ei saa olla pomosta kiinni.

2. Itseohjautuva ja oma-aloitteinen. Sellainen, jolta hommat sujuvat ilman vahtimista.

3. Rekrytointivaihe on tärkeä. Taustat on selvitettävä hyvin. Kaikista pahin on kuitenkin se, ettei pidä lupauk- siaan.

4. Riippuu varmaan päivästä. Meillä on väkeä, jotka ovat olleet töissä yli kym-menen vuotta, joten kai olen jossakin onnistunut.

Tarja LundénMetallituote Summanen Oy, 25 alaista

1. Antaa sopivasti liikkumavaraa, mutta pitää kuitenkin ohjakset käsissään.

2. Ymmärtää annetun vastuun mer-kityksen ja toimii yrityksen etujen mukaisesti.

3. Suuri virhe on se, että ajaa asiat firmassa umpikujaan niin, ettei keskusteluyhteys enää toimi. Se luo negatiivisen ilmapiirin.

4. Olen toiminut esimiehenä vasta niin vähän aikaa, että on vaikea sanoa vielä. Toivottavasti ainakin kehityn pomona.

Leena HärmäläHelsingin kuudes asematunnelin apteekki, kolme alaista

1. Johdonmukainen ja oikeudenmu-kainen. Suunta pitää olla selvillä. Jos määränpää ei ole itselle selvillä, ei voi johtaa muita. Näin sanottiin jossakin elokuvassakin.

2. Työstään innostunut, sitoutunut ja ammattitaitoinen.

3. Epäoikeudenmukaisuus on pahinta. Se, että asettaa alaisensa eriarvoi-seen asemaan.

4. Yritän olla. Oppi ei tee pahaa edel-leenkään. Alallani johtamiskoulutus on hyvin vähäistä. Tutkintoon sitä ei kuulu, vaan osaaminen pitää hankkia itse.

1. Minkälainen on hyvä pomo?2. Entä hyvä alainen?3. Mikä voi olla johtajan suurin alaisiin kohdistuva virhe?4. Oletko itse hyvä pomo?

Hyvä vai paha pomo?•• Johtaminen ja markkinointi -seminaarissa

yrittäjiltä kyseltyä.

Jukk

a Kurki

Mau

ri

Saarinen

Palkanlaskenta-seminaari 1.12.

Kansallismuseon auditorio Mannerheimintie 34, Helsinki

Keskiviikko 1.12. klo 9.30–16.00

9.30 Ilmoittautuminenjaaamukahvi

10.00 Työaikalain sudenkuopat Asianajaja, varatuomari LL.M. Mauri Saarinen, Asianajotoimisto Mauri Saarinen Ky

▪ Keitätyöaikalakikoskee?Voidaankotyösopimuksellataimuutoinsopia,etteityöntekijäänsovelletatyöaikalakia?

▪ Mikäontyöaikaa?Esimerkiksimissätilanteissakoulutus-jamatkustusaikaontyöaikaa?

▪ Työajanjärjestämisvaihtoehdot(erityisestiliukuvatyöaikajaerilaisettyöajantasoittumisjärjestelmät)

▪ Työaikapankki,milloinvoidaankäyttää,mitensiihentalletetaanjamitensiitänostetaantyöaikaa?

▪ Pekkasvapaajamuutyöntekijänpoissaolosamanaikaisesti(aikaprioriteettiperiaate)

▪ Yli-jalisätyönlaskeminenerityisestiliukuvassatyöaika-järjestelmässä

▪ Sopimuksetkiinteistäyli-jasunnuntaityökorvauksista. ▪ Suoritepalkallaolevantyöntekijänperuspalkanmääräytyminenkorotettuapalkkaalaskettaessa

▪ Työaikalakiinperustuviensaatavienvanhentuminen ▪ Harjoitustehtävä1

11.30 Lounas

12.30 Vuosilomalain sudenkuopat Asianajaja, varatuomari LL.M. Mauri Saarinen, Asianajotoimisto Mauri Saarinen Ky

▪ Vuosilomanansaintaerityisestipoissaolojenaikana

▪ Sairastuminenennenvuosilomaajavuosilomanaikana

▪ Lomapalkanlaskentaerityisestimäärä-aikaisissajaosa-aikaisissatyösuhteissa.

▪ Luontoisedutvuosilomanaikana ▪ Lomautetuntyöntekijänvuosilomaedut ▪ Harjoitustehtävä2

14.00 Kahvi

14.30 Työajan hallinta ja valvonta Tarkastaja Jukka Kurki, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

▪ Työaikakirjanpidonjapalkkakirjanpidonerot ▪ Ylityökirjanpito

16.00 Seminaaripäättyy

Ilmoittautuminen viimeistään 22.11.2010sähköpostillakurssit@yrittajat.fi,p.(09)22922994,f.(09)22922999

Kouluttajat: Asianajaja,varatuomariLL.M.Mauri Saarinen,AsianajotoimistoMauriSaarinenKy,TarkastajaJukka Kurki,Etelä-SuomenAluehallintovirasto,työsuojelunvastuualue

Jäsenhinta 220 €(+alv)Normaalihinta350€(+alv)Aamukahvi,lounasjailtapäiväkahvisisältyväthintaan.

KoulutuksentoteuttaaSuomenYrittäjienSypointOy

kuka? jukka kataja on toiminut pitkään johtajien ja esimiesten valmentaja-na ja kouluttajana. Jukalla on myös pitkä kokemus organisaatioiden kehittä-jänä. Lisäksi Kataja toimii useiden maajoukkueiden ja MM-tason urheilijoiden psyykkisenä valmentajana.

Liikunta-alan peruskou-lutuksen jälkeen hän on opiskellut ihmisen kasvuun ja vuorovaikutukseen sekä organisaatioiden kehittämi-seen liittyviä taitoja. Kataja on taitava suggestoterapeut-ti ja yksi maan johtavista rentoutumisen asiantunti-joista.

Hän on kirjoittanut kir-joja työelämän kehittämi-sestä ja ihmisen henkisistä voimavaroista, jotka käytän-nönläheisen otteensa takia soveltuvat hyvin esimiesten luettavaksi.

Lotta Tammelin, teksti ja kuvat

› Miten johtaa alaisiaan oikein? Miten antaa palautetta? Miten edetä kehityskeskustelussa? Jukka Kataja valmennukseen ja työyhteisöjen kehittämiseen erikoistuneesta Easy Living Oy:stä kertoo vinkkejä, miten selvitä nykyaikaisista johtami-sen haasteista.

Valmennuskonsultti Jukka Katajan mukaan uudet tuulet ovat rantautuneet johtamiseen. Hän nostaakin esiin toivon, ku-koistuksen ja voimavarajohta-misen mallit.

– Toivon johtaminen on ny-kyaikainen johtamismalli. Siinä ajatellaan, että johtajan pitäisi kannustaa ja luoda uskoa alai-silleen. Omasta mielestäni se on oikein hyvä johtamistapa. Yksi parhaita tämän mallin lähetti-läitä Suomessa on Martti Ahti-saari, Kataja kertoo.

Kukoistuksen johtamistyylis-sä korostuu Jukka Katajan mu-kaan vuorovaikutus.

– Se, että meillä on kännykät ja muut tiedonvälityslaitteet ei pelkästään auta. Pitää olla kas-vokkain tapahtuvaa viestintää. Kukoistus syntyy siitä, että vies-timme kasvokkain erilaisten ih-misten kanssa, Kataja sanoo ja korostaa erilaista ajattelua. Sa-malla tavalla ajattelevat ihmiset eivät synnytä toisilleen lisäarvoa tai uusia ajatuksia. Vuorovaikut-takaa paljon työpaikallanne, sii-tä syntyy kukoistusta, Kataja vinkkaa.

Kolmas nykyaikainen johta-misen malli on voimavarajohta-minen. Se perustuu hyvien omi-naisuuksien esiin nostamiseen ja niiden ominaisuuksien vah-vistamiseen.

– Aika usein kaikesta etsitään ja nostetaan esiin heikkouksia. Voimavarajohtamisessa nimen-omaan keskitytään hyvien puo-lien käsittelemiseen.

ei syitä vaan ratkaisujaJukka Kataja kehottaa myös hyödyntämään ratkaisukeskeis-tä työskentelytapaa työpaikan ongelmatilanteissa. Ratkaisu-keskeisessä ajattelumallissa kes-kitytään mieluummin ongelman ratkaisemiseen kuin sen syiden tai syyllisten pohtimiseen.

– Sen sijaan, että pohdittai-siin huonon työilmapiirin syi-tä, mietittäisiinkin, mitä sille voi tehdä. Syyttelystä ei aiheudu muuta kuin entistä huonompi il-mapiiri. Jos etsitään plus-merk-kisiä asioita, niitä myös saadaan ja sama toisin päin.

Ihmisillä on tapana valittaa milloin mistäkin, ja joka puolel-

la törmää näihin ”valitteisiin”. Ratkaisukeskeisessä työskente-lytavassa valitteet ja ongelmat muutetaankin tavoitteiksi.

– No mikä se valite sitten on. Sehän on täyttymätön unelma.

Täyttymättömätkin unelmat voi Jukka Katajan mukaan to-teuttaa, kun valittamisen sijaan keskitytään toimintaan.

Vaali suhteitaKataja painottaa myös suhtei-den merkitystä työpaikoilla. Suhteella hän ei tarkoita bisnes-kontakteja vaan työpaikan sisäi-siä vuorovaikutussuhteita.

– Työpaikoilla suhteiden vaa-liminen olisi tärkeää. Pitäisi miettiä, millä tavalla työpaikan sisälle luodaan hyvät vuorovai-kutussuhteet. Tämä on ratkaisu kaikkeen.

Vuorovaikutus on kahden tai useamman ihmisen kohtaamis-ta, puhetta, kunnioitusta, kuun-telemista ja kuulluksi tulemista, Kataja määrittelee. Se on jaettu sosiaalinen tapahtuma: vuoro-vaikutus on viestintää.

– Vuorovaikutukseen voi an-tautua, siihen ei voi pakottaa. Siihen pitää heittäytyä ja antaa aina itsestään jotakin.

Miksi sitten vuorovaikutus-suhteet ovat niin tärkeitä ja mik-si suhteiden pitää olla hyvät tai oikeastaan paksut, kuten Jukka Kataja asian määrittelee?

– Vuorovaikutussuhteiden pitää olla paksut, jotta niitä voi rasittaa. Jos sinulla on ohut vuo-rovaikutus, et voi olla mistään eri mieltä työntekijän kanssa. Normaaliin vuorovaikutukseen kuuluu se, että uskalletaan olla eri mieltäkin. Siitä ei tarvitse loukkaantua.

ei yhden koon malleja

Hyvä esimies on Katajan mu-kaan kuin salapoliisi, joka etsii jokaiselle sopivan lähestymis-tavan, vuorovaikutuksessa kun eivät ”yhden koon mallit” sovi. Kaikki ihmiset ovat erilaisia ja vaativat siksi erilaisen lähesty-mistavan.

– Jos et hallitse vuorovaiku-tustilannetta, siitä tulee todel-la vaikeaa. Esimerkiksi kehi-

jen kapasiteetti on rajallinen, eikä negaatio ei aiheuta niissä minkäänlaista reaktiota, Jukka Kataja muistuttaa.

Kataja näyttää ilmiön käytän-nössä.

– Kehotan sinua: älä ajatte-le Vaaleanpunaista pantteria. Älä ajattele, miltä se näyttää tai miltä ohjelman tunnusmusiik-ki kuulostaa. Toimiiko? Heti ai-vot nostavat esiin mielikuvan Vaaleanpunaisesta pantterista ja sen tunnusmusiikista, vaikka nimenomaan kiellettiin.

Aivojemme rajallisuuden vuoksi Kataja kehottaakin pu-humaan alaisilleen mieluimmin tavoitteen mukaisesti. Näin asiat luonnistuvat paremmin.

kritiikki kahden keskenMyös kriittisen palautteen an-taminen on niin johtamistyös-sä kuin muussakin elämässä usein vaikeaa. Kataja neuvoo-kin muuttamaan kritiikin toivo-mukseksi, neuvoksi tai ohjeeksi.

– Muista myös aina kohdis-taa palaute käyttäytymiseen tai toimintaan, ei koskaan ihmisen persoonaan.

– Kritiikki ja moitteet pitää aina antaa kahden kesken, sillä kasvojen menetys muiden työn-tekijöiden edessä on jokaiselle kova paikka. Kehut puolestaan voi antaa muiden kuullen, mut-ta siinäkin kannattaa olla varo-vainen, sillä kaikki eivät pidä siitäkään, Jukka Kataja ohjeis-taa.

tyskeskusteluita pidetään usein hankalina ja turhina. Se johtuu siitä, ettei vuorovaikutustilan-netta ole hallittu.

Miten sitten vuorovaikutusti-lanteessa pitäisi toimia, että tu-los olisi hedelmällinen?

– Kunnioita ja arvosta henki-löä, jonka kanssa puhut. Keskity vuorovaikutukseen. Ajoita tilan-

ne oikein. Aisti ilmapiiriä: onko nyt oikea hetki keskustella? Ole rohkea ja uskalla nostaa vaikeat-kin asiat esiin. Lisäksi varmistu siitä, että vastapuoli on todella ymmärtänyt käymänne asiat oi-kein, Jukka Kataja opastaa.

– Muista myös puhua arvos-tavasti ja kunnioittavasti jokai-sessa tilanteessa.

jätä ei käyttämättäJoskus saattaa myös tuntua sil-tä, ettei viesti vuorovaikutukses-ta huolimatta mene perille. Ka-tajan mukaan asioita ja ohjeita kannattaakin toistaa useita ker-toja, jotta ne varmasti tulevat ymmärretyksi.

– Puhu lisäksi vain siitä, mitä toivot tapahtuvan. Aivo-

Muista aina kohdistaa palaute käyttäytymiseen tai toimintaan, ei koskaan ihmisen persoonaan.

Jukka Kataja jukka kataja Easy Living Oy:stä oli puhumassa Suomen Yrittäjien Johtaminen ja markkinointi -seminaa-rissa lokakuun alussa. Kataja kertoi tilaisuudessa johtamisen uusista tuulista.

•• Uudet tuulet ovat rantautuneet johtamiseen, kertoo valmennuskonsultti Jukka Kataja.

Vuoden 2010 yrittäjyyskasva-tuspäivien teemana oli yrittä-jämäinen oppiminen. Turun kauppakorkeakoulu ja kasvatus-tieteiden tiedekunta järjestivät valtakunnallisen konferenssin yhteistyössä.

– Yrittäjyys ja sen tutkimus on ollut osa Turun kauppakor-keakoulun strategiaa jo pitkään. Nyt osana Turun yliopistoa yrit-täjyys on edelleen keskeistä, sa-noi yksi yrittäjyyskasvatuspäivi-en järjestäjistä, tutkimusjohtaja Ulla Hytti Turun kauppakor-keakoulusta.

miten eteenpäin? Yrittäjyyskasvatuspäivien ava-uksessa pääpuheenvuoron piti professori David Rae Lincoln Business School -oppilaitokses-ta Iso-Britanniasta, Turun kaup-pakorkeakoulu kertoo verkkosi-vuillaan.

– Koko Euroopassa taloudel-

”Yrittäjyyskasvatuksen laatua kohennettava”

lista suorituskykyä tulee paran-taa. Onko yrittäjyys sopiva kei-no, Rae kysyi.

uutta yrittäjyyttäTurun kauppakorkeakoulun mu-kaan uutta yrittäjyyttä leimaa Raen mielestä myös yrittäjyys julkisella sektorilla sekä naisyrit-täjyys perinteisen yrittäjyyden maskuliinisuuden sijaan. Hän listasi yrittäjyyskasvatuspäivi-en keskustelujen pohjaksi kysy-myksiä, joihin yrittäjyyskasvat-tajien pitäisi pystyä vastaamaan.

– Miten vastaamme muuttu-viin kulttuurisiin arvoihin ja so-siaalisiin odotuksiin ja muut-tuviin taloudellisiin voimiin? Miten reagoimme muuttuviin opetusmetodeihin?

– Suomelle on luonteen-omaista ihmispääoman neuvok-kuus ja kekseliäisyys. Yrittäjyys-kasvatuksen laatua on kuitenkin kohennettava, Rae arvioi.

Klikkaa: fonecta.com

Uuden ajan mediatalo

Haluatko kilpailijoitasi paremmat kotisivut?

taktiset_yrittajasanomat_paremmatkotisivut_92x50mm.indd 1 21.10.2010 15.00

15Nro 8 • Lokakuu 2010

Liiketoiminta

Lotta Tammelin, teksti

› Mainostajien Liiton Mainos-barometri kertoo markkinointi-viestinnän myönteisen kehityk-sen jatkuvan ensi vuonna.

Tutkimuksen vastaajista 40 prosenttia aikoo lisätä panostuk-siaan ensi vuonna. Vähentämistä suunnittelee 13 prosenttia. Kulu-van syksyn toimenpiteet toteute-taan pääosin alkuperäisen bud-jetin mukaisesti.

Medioista verkkomainon-nan voittokulku jatkuu, kun taas printtimedian saldoluvut ovat pääosin negatiivisia. Markki-nointiviestinnän palveluyrityk-sistä digitoimistojen käyttöä aio-taan lisätä eniten. Tutkimukseen vastanneista 94 prosenttia aikoo käyttää sosiaalista mediaa mark-kinoinnissaan ensi vuonna. Ha-

Markkinointiviestintä vetää taaskukonemainontaa hyödyntää 85 prosenttia.

markkinointiviestinnän elpyminen jatkuuMainosbarometrin vastaajis-ta 40 prosenttia aikoo lisätä pa-nostuksiaan ensi vuonna, 13 prosenttia vähentää niitä ja 46 prosenttia säilyttää tämän vuo-den tason. Lisääjien ja vähen-täjien erotuksena muodostuva saldoluku on 27. Vastaava luku vuodelle 2010 oli 19.

Mainontaansa lisäävät ilmoit-tavat kasvuksi keskimäärin 12 prosenttia. Budjettiinsa supis-tuksia kaavailevat aikovat leika-ta keskimäärin 15 prosenttia.

– Mainostajat näyttävät usko-van talouden tasaiseen nousuun. Markkinointi-investointien mel-

Lotta Tammelin, teksti

Työ- ja elinkeinoministeriön Yrit-täjyyskatsauksen mukaan yritys-ten määrä kasvoi viime vuonna edelleen taantumasta huolimat-ta. Myös naisyrittäjien lukumää-rä on kasvanut koko 2000-luvun.

Suomessa toimi vuoden 2009 lopussa noin 266 000 yritystä il-man alkutuotannon toimialo-ja. Yritysten lukumäärä kasvoi edelleen taantumasta huolimat-ta, joskin kasvu selvästi hidastui aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kasvua vuoteen 2008 nähden kertyi 1,2 prosenttia. Yritysten määrä Suomessa on lisääntynyt tasaisesti vuodesta 1995 lähtien.

Pienten ja keskisuurten yri-tysten osuus yrityskannasta on n. 99,8 prosenttia. Näistä alle 10 hengen yrityksiä oli 93 pro-senttiyksikköä, joista pääosa työllistää alle 2 henkilöä. Nämä ovat yksinyrittäjiä ja satunnai-sia työnantajia, ja ne muodosta-vat Suomen yrityskannasta lähes kaksi kolmasosaa. Myös yritys-ten lukumäärän kasvusta yli 90

Naisyrittäjien määrä kasvussa

prosenttia kohdistuu alle kah-den hengen yrityksiin.

naisilla toiminimiäYrittäjien määrä oli vuonna 2009 noin 251 000 (ilman alkutuotan-toa ja avustavia perheenjäseniä), eli 9 prosenttia työllisistä. Yrit-täjien ikärakenne on palkansaa-jia korkeampi.

Naisyrittäjien määrä on kas-vanut jatkuvasti 2000-luvulla, ja naisyrittäjiä on nyt noin kolman-nes kaikista yrittäjistä. Naisyrit-täjät ovat keskimäärin hieman nuorempia ja koulutetumpia kuin miesyrittäjät. Naiset toimi-vat miehiä useammin yksinyrit-täjinä, sillä vain joka viides naisyrittäjä toimii työnantajana. Naisyrittäjien määrän kasvusta valtaosa onkin kanavoitunut yk-sinyrittäjyyteen.

Naisten yrityksistä noin 80 prosenttia on toiminimiä, ja vain noin 20 prosenttia yhtiömuotoi-sia. Yli 10 työntekijää työllistää noin 2 prosenttia naisten yrityk-sistä.

Metropolitutkimuksen väite:

Yrittäjät valmiita maksamaan päästöttömyydestäHelsingin ja Uudenmaan val-tuutetut ja yrittäjät ovat valmiita maksamaan ilmastonsuojelusta ja energiantuotannon päästöt-tömyydestä, selviää Metropoli-Areenan tuoreesta Metropoliky-selystä 2010.

Helsingin ja muidenkin Uu-denmaan kuntien energialaitok-set tavoittelevat toiminnassaan hiilineutraalia tulevaisuutta il-mastonmuutoksen torjumiseksi. Perussuomalaisia lukuun otta-matta kaikkien puolueiden kan-nattajat ovat valmiita tukemaan tätä linjaa, vaikka se tarkoittaisi veronkorotusta tai sähkölaskun kasvua.

Vihreistä yrittäjistä ja valtuu-tetuista 93 prosenttia ja kokoo-muslaisistakin yli puolet (54 %) on valmiita maksamaan päästöt-tömyydestä, kun taas perussuo-malaisista 69 prosenttia vastus-taa. Myös yrittäjien enemmistö (51 %) kannattaa hiilineutraalia tulevaisuutta lisämaksuista, vas-taavasti alle kolmannes yrittäjis-tä (32%) on asiaa vastaan.

maalämpöä kannatetaanTulevaisuuden energialähteistä maalämmön käytön lisääminen sai eniten kannatusta. Yrittäjistä maalämmön takana oli 32 pro-senttia vastaajista, valtuutetuista 30 prosenttia. Yrittäjät kannatti-vat myös tuulivoimaa (22 %) val-tuutettuja (19 %) innokkaammin. Keskustan kannattajat lisäisivät ensisijaisesti puun ja biomassan (52 % vastaajista), vihreät tuuli-voiman (52 %) ja kokoomuslai-set maalämmön (43 %) käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa. Sosiaalidemokraattien kohdalla kannatus jakautui tasaisemmin eri vaihtoehtojen välille.

Helsingin ja Uudenmaan alueen valtuutetut tyrmäävät yksiselitteisesti Helsingin kiin-

teistöviraston virkamiesraportin suunnitelmat, joilla rajoitettai-siin maalämmön rakentamista kaukolämpöverkon alueelle. Kaikki puolueet ovat maaläm-mön rakentamisen kieltämistä vastaan. Erityisen suurta vastus-tus on perussuomalaisten (75%) ja kokoomuksen (68%) riveissä.

päästöttömyydellä liiketoiminta-mahdollisuuksia

Suomen Yrittäjien ympäristö-ekonomisti Sampo Seppästä tutkimustulokset ilahduttavat.

– On positiivista kuulla, että uusiutuvan energian lisääminen tulevaisuudessa sai kannatus-ta laajasti. Uusiutuvan energian lisäämisellä parannetaan Suo-men energiaomavaraisuutta sekä pienten energiantuottajien ja tu-kitoimialojen toimintamahdol-lisuuksia, Seppänen muistuttaa.

– Päästöttömän yhteiskunnan kehittäminen voi tuoda suoma-laisille yrityksille uusia liiketoi-mintamahdollisuuksia, joiden tuottamat taloudelliset ja työlli-syyshyödyt osaltaan kompensoi-vat toimenpiteiden aiheuttamia kustannusrasitteita, hän jatkaa.

Sampo Seppänen

Yritysten arvo noussut yli neljännekselläYritysten euromääräinen arvo on viidessä vuodessa kasvanut nopeimmin koulutus- ja raken-nusaloilla. Taantuma leikkasi suomalaisyritysten arvosta 12 prosenttia, mutta ne selvisivät kriisistä paremmin kuin ruotsa-laiset kilpailijansa.

Vuosina 2006 – 2010 koulu-tusalan yritysten arvo on kas-vanut peräti 74 prosenttia, ker-too Suomen Asiakastieto Oy:n tuore tutkimus. Tutkimukses-sa käy myös ilmi, että toimi-alojen sisällä alueelliset erot ovat huomattavia. Esimerkik-si koulutusalalla länsisuoma-laisten yritysten arvo on lähes kaksinkertaistunut, kun taas Oulun seudulla alan yritysten

arvosta on hävinnyt 6 prosent-tia. Pitkäjänteisen työn merki-tys korostuu tutkimuksen mu-kaan rakennusalalla, joka on kärsinyt kilpailua vääristäväs-tä kertakäyttöyritystoiminnas-ta ja harmaasta taloudesta. Siitä huolimatta toimintansa vakiin-nuttaneiden rakennusyritysten arvo on viidessä vuodessa kas-vanut 57 prosentilla.

taantuma vei kymmenyksenPitkään tasaisena jatkunut yri-tysten arvonnousu koki kola-uksen vuonna 2008, kun yri-tysten arvosta katosi peräti 12 prosenttia. Taantuman aiheut-

tama lasku jäi kuitenkin vuo-den mittaiseksi ja kasvu-ura on saavutettu tämän jälkeen lähes kaikilla toimialoilla. Tutkimuk-sen mukaan tyypillisen suoma-laisyrityksen arvo on viidessä vuodessa kasvanut 26 prosen-tilla ja on tällä hetkellä noin 330 000 euroa.

Asiakastiedon tutkimuk-sen mukaan suomalaisyritykset kestivätkin taantuman parem-min kuin ruotsalaiset kilpaili-jansa, joiden arvosta leikkaantui vuonna 2008 peräti 37 prosent-tia. Asiakastieto tutki euromää-räisen arvon muutosta vuosina 2006 – 2010 yli 30 000 suoma-laisyrityksessä.

ko maltillisissa kasvuaikeissa varmastikin taustalla heijastuu julkinen keskustelu eri kasvuen-nusteista, arvioi Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Kaikkia vastaajia tarkastel-taessa loppuvuosi 2010 näyttää menevän alkuperäisten suunni-telmien mukaisesti, joskin toimi-aloittain on jonkin verran eroja. Budjettiin verrattuna markki-nointiviestinnän panostusten kehittymisen saldoluvuksi muo-dostuu yksi, kun lisääjiä on 21 prosenttia ja vähentäjiä 20 pro-senttia.

Verkkomainonta jyrääedelleenAiempien barometrien tapaan Mainostajien Liiton jäsenyri-

tykset aikovat lisätä eniten di-gitaalisen median eri muoto-ja markkinointiviestinnässään. Eri välineistä suurimman saldo-luvun saa jälleen verkkomedia kokonaisuudessaan (69). Tällä kertaa mobiilimarkkinointivies-tintä (51) nousee sähköpostin (34) sekä sähköisten hakemisto-jen ja hakusanamainonnan (31) edelle.

Television (4) ja radion (7) saldoluvut ovat positiiviset, mut-ta alemmat kuin edellisessä Mai-nosbarometrissa. Ulkomainonta, osoitteellinen suora, telemarkki-nointi ja toimenpiteet myymä-löissä ovat myös mainostajien suunnitelmissa. Printti- ja elo-kuvamediassa ei ilmene merkit-tävää piristymistä.

– Verkon saldoluvut Mainos-barometrissa ovat olleet medi-

oiden korkeimpia. Myös taan-tumavuodelle 2009 saldo oli reippaasti positiivinen (47). Verkkomedian osuus media-mainonnan kokonaismäärästä nousikin viime vuonna jo 12,5 prosenttiin eli niukasti aikakaus-lehtimainonnan edelle, toteaa Ritva Hanski-Pitkäkoski.

lähes kaikki aikovat käyttää sosiaalista mediaa Mainosbarometriin vastanneis-ta 94 prosenttia aikoo hyödyn-tää sosiaalista mediaa (esim. YouTube, Facebook, Twitter) markkinoinnissaan ensi vuon-na. Niistä, jotka jo markkinoivat sosiaalisessa mediassa, 84 pro-senttia aikoo lisätä käyttöään. Vähentämistä ei suunnittele kukaan.

Tiedätkö, miten voit

pienentää sähkön

hinnanvaihteluun

liittyviä riskejä?

Sähköä erikoisosaamista arvostaville

Vastaus on puhelin -

soiton päässä. Soita

energia-asiantuntijal-

lemme numeroon

020 690 033. Soita nyt.

16 Nro 8 • Lokakuu 2010

Teollisuus

Alihankintateollisuus valinkauhassaHarri Auramo, teksti ja kuvat

› Teknologiateollisuuden suuret yh-tiöt aikovat harventaa alihankkijoi-taan ja tavarantoimittajiaan kovalla kädellä. Päämiehet käyttävät yhä varmemmin matalan kustannustason maiden toimittajia ja ostavat isompia kokonaisuuksia. Ne siirtävät myös omaa tuotantoa ulkomaille, lähem-mäksi markkinoita. Suomalaisten alihankkijoiden ja sopimusvalmista-jien on mentävä perässä, mikä vaa-tii runsaampia rahkeita sekä uutta osaamista ja erikoistumista. Samalla niiden pitäisi kehittää myyntiin myös omia tuotteita, jottei tulisi ”noutaja”, kun päämiehen tilaus katkeaa. Seka-konepajojen tulevaisuus näyttää nyt epävarmalta.

Tällaisia huolia ja haasteita nos-tettiin esiin alihankintateollisuuden ammattimessuilla Tampereella syys-kuussa, vaikka teollisuudessa on alka-nut näkyä jo virkoamista. Elpymisen merkit ovat kuitenkin vielä heikot, va-roitteli Teknologiateollisuuden toimi-tusjohtaja Jorma Turunen.

Suomen teknologiateollisuuden lii-kevaihto putosi taantuman aikana 30 prosenttia, mutta nousi tämän vuo-den ensimmäisellä puoliskolla 4 pro-senttia verrattuna vuoden takaiseen. Laman pohja näyttää siis saavutetun, ja sitä edeltäneeseen hyvään tasoon voitaisiin Turusen mukaan nousta vuonna 2013 tai 2014.

– Entiseen tasoon pääseminen edellyttää kuitenkin, että nyt alkanut nousu jatkuisi samalla vauhdilla kuin lamaa edeltänyt voimakas kasvunope-us oli, hän huomautti.

Pelko nousun epävarmuudesta joh-tuu siitä, että tilauskanta on nyt ja-kaantunut yritysten kesken harvinai-sen epäyhtenäisesti.

– Yritystemme tilauskannan ke-hityksen keskiarvo on vielä 38 pro-sentin päässä lamaa edeltävästä ta-sosta, mutta kuva on kuin haulikolla ammuttu: rakennemuutokseen jo en-nen lamaa sopeutuneet yritykset ovat ilahduttavasti jopa yli tuplanneet ti-lauskantansa verrattuna lamaa edel-tävään tasoon, mutta lukumääräises-ti suurin osa yrityksistä on tuon tason alapuolella.

Turusen mukaan huonoimmassa asemassa ovat yhden tai kahden kom-ponentin ja yhden päämiehen ali-hankkijat, jotka ovat kauimpana lop-puasiakkaasta.

erikoisosaamista jaomia tuotteitaMesera-Yhtiöiden toimitusjohtaja Pasi Poranen kertoi konepajakon-sernin yritysten kasvaneen hyvää vauhtia 2000-luvun alussa, mutta se oli tavallaan näköharhaa: kasvu joh-tui pitkälti siitä, että asiakkaat ulkois-tivat toimintojaan alihankkijoille. Tuolloin yhtymään kuului kymme-nen konepajaa.

– Tilanne oli mainio, mutta sitten poksahti. Vuonna 2009 maailma oli muuttunut, ja tarpeet laajalle järjes-telmätoimittajuudelle vähenivät. Lii-kevaihtomme putosi 40 prosenttia, eikä selkeää elpymistä ollut näköpii-rissä. Kannattavuus heikkeni rajus-ti ja ylikapasiteetti piti sen heikkona, Pasi Poranen selvitti konsernin kohta-lonhetkiä.

Taantuman aikana asiakkailla oli aikaa ryhtyä siirtämään valmistus-taan ulkomaille. Porasen mukaan Meseralla ”ei jääty itkeskelemään” niiden perään vaan pantiin tuotanto uusiksi.

Nyt Meseraan kuuluu kuusi yritys-tä, jotka toimivat kolmella valitulla toimialalla: metsänosturit ja nostu-rikomponentit, paperi- ja massateol-lisuuden ja energiateollisuuden ko-neenrakennus ja palvelut. Yksikköjä ovat mm. Salon Konepaja, Meseran Karhulan ja Paimion konepajat. Toi-mintaa on viety vahvasti tuotebisnek-sen suuntaan.

– Sekakonepajan näkymät ovat pi-temmällä aikavälillä heikot. Erikois-osaajien markkinat ovat laajemmat kuin perusosaajien. Sen sijaan, että meillä oli paljon myymätöntä kapasi-teettia, päätimme valita ne toimialat, joilla meillä oli asiakkaille paljon an-nettavaa.

Porasen mukaan toinen muutos-suunta keskittyi omien tuotteiden ja suoran viennin osuuden nostami-seen. Konsernin suora vienti on kas-

•• Alihankintateollisuutemme sanotaan olevan historiansa vakavimmassa taitekohdassa. Taantuma pudotti liikevaihtoa yli kolmanneksella. Entisen tason ei uskota enää palaavan, ei ainakaan kaikille eikä vanhoilla konsteilla.

laatukeskuksen toimitusjohtaja Pia Kauma piti häkellyttävänä suomalaisyrityksissä havaitsemaansa ristiriitaa. Hän puhui Nikolai Sourcing Ltd:n järjestämässä hankintaseminaarissa.

Suuri osa yrityksistä toimii verkostoissa alihankkijana, päämiehenä, osatoimittajana tai palvelun tuottajana.

– Useissa yrityksissä liikevaihdosta muodostuu jo 75 prosenttia alihankintaverkostossa. Äskettäisen väitöstutki-muksen mukaan puolet yrityksen ideoista ja innovaatioista tulee asiakkaiden ja toimittajien muodostamasta toimin-taympäristöstä.

Pia Kauman mukaan Laatukeskuksen kyselyn mukaan yrityksissä näyttäisi olevan ristiriitaa siinä, miten yritykset reagoivat kehitystarpeisiin. Verkoston tärkeydestä huolimat-ta valtaosa yrityksistä vastaili, että alihankkija- ja kumppa-nuustoiminnassa ei ole juuri mitään vikaa eli niitä pidettiin

organisaatioissa miltei vähiten kehittämisen tarpeessa. – Sen sijaan kärkisijoilla kehittämistarpeissa mainittiin

mm. ihmisten johtaminen ja henkilöstön työhyvinvointi. Kuten myös innovaatioiden tuottaminen ja kaupallistami-nen.

Pia Kauma heitti ilmaan kysymyksen, onko tässä nyt juostu suositun kehittämiskohteen, jopa muotiasian perässä, ja jätetty samalla varsin tärkeä alihankintaverkosto heikom-malle huomiolle.

pienemmätkin mukaan vientiinTeknologiateollisuuden johtaja Ilkka Niemelä harmitteli seminaarissa sitä, että hänen toimialansa vienti on aivan liikaa muutamien suuryritysten varassa.

– Pienempienkin yritysten on päästävä enemmän mukaan

suoraan vientiin, ja sitä me yritämme edesauttaa. Ollaanhan Ruotsissakin aivan toisella tasolla.

Ilkka Niemelän mukaan teknologiateollisuuden elpymi-nen on vielä ollut vaatimatonta. Asiakkaiden kapasiteetin käyttöaste on alhainen; sen pitäisi nousta yli 80 prosentin, jotta investoinnit lähtisivät liikkeelle.

Niemelän mukaan suuryhtiöt siirtävät alihankintaa kus-tannussyistä ulkomaille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Suomi olisi auttamatta huonoin vaihtoehto: täällä ei vain kannata tehdä liian yksinkertaista työtä.

Paljon työtä ja vaivaa suomalaisella teknologiateollisuu-della on edessään saadakseen jalansijansa maailmanmark-kinoilla entiseen kokoon. Ilkka Niemelällä oli esittää myös myönteinen viesti:

– Pitkällä aikavälillä maailman väestökehitys takaa sen, että kysyntää riittää. Pitää vaan löytää omat osaamisalueet.

tilaajaYhtiÖt ovat vielä varovaisia investoimaan, vaikka nyt olisi siihen juuri sopivin aika. Joidenkin pitäisi pyöräyttää peli käyntiin, sanoo konepajayrittäjä Simo Silta-la Blastjet Oy:stä.

olemme katsoneet järkeväksi valmistaa myös omia tuotteita, joita myymme itse loppuasi-akkaille, kertoo toimitusjohtaja Heikki Ajanko. Yritys on sopimusvalmistaja Stera Techno-logies Oy.

konepaja-automaatioon erikoistunut Petri Niittynen toivoo tilaajien hyödyntävän nyt innovaati-oita ja ettei kaikkia alihankintoja noin vain vietäisi ulkomaille. Hänen yrityksensä on Cenic Finland Oy.

alihankintamessuilla oli useita yrityksiä, jotka teettävät suoma-laisille tilaajille teknisiä osia kaukomailla. Markku Seppälän Global Sour-cing Finland teettää alihankintaa Kiinassa ja on panostanut vahvasti laa-dun varmistamiseen.

Alihankintaan erityishuomio, siellä syntyy innovaatioita

vanut parissa vuodessa 15 prosentista 38 prosenttiin, mikä on ”meidän mie-lestä kova juttu”.

Yksi ratkaiseva askel oikeaan suun-taan oli metsäkonenostureiden val-mistuksen ostaminen Cargotecilta. Puutavaranostureita valmistaa Me-sera Salo, jolle osia toimittavat Salon Konepaja ja Mesera Paimio.

– Omien tuotteiden valmistus pie-nentää sitä riskiä, että olisimme liian riippuvaisia alihankintamarkkinoista. Emme unohda sopimusvalmistusta, vaikka kasvatammekin uusia taimia. Emme myöskään ole enää siinä kuo-lemanvaarassa, että jos joku asiakas lähtee, niin meille tulee noutaja, Pasi Poranen tiivistää.

asiakkaiden perässäon juostavaVuoden alihankintayrityksenä palki-tun Stera Technologies Oy:n toimi-tusjohtaja Heikki Ajanko kertoo, että yrittäjävetoinen Stera on joutunut te-kemään selkeitä valintoja menesty-äkseen muuttuneessa konepajamaa-ilmassa.

– Asiakkaan tuotannon perässä on mentävä, missä hän sitten onkin. Li-säksi olemme katsoneet järkeväksi valmistaa myös omia tuotteita, joita myymme itse loppuasiakkaille, Heik-ki Ajanko kertoo.

Mekaniikka- ja elektroniikkatuot-teiden sarjavalmistukseen erikoistu-nut Stera syntyi viiden yrityksen lii-tyttyä yhteen vuonna 2007. Yritykset olivat Levyosa Oy, Elektromet Yhtiöt, Hihra Oy, Aumec Systems Oy ja Beer-tekno Oy. Niiden yrittäjät ja yrittäjä-perheet ovat myös uuden yhtiön suu-rin omistajaryhmä. Heikki Ajanko oli Hihran toimitusjohtaja.

Toimipaikkojen määrää karsittiin ja keskitettiin. Steralla on Suomes-sa nyt seitsemän tehdasta, yksi Inti-assa ja yksi tehdaslaajennus Virossa. Kumppaniyritys on Kiinan Shang-haissa. Yhtiö työllistää noin 520 työn-tekijää, ja pääkonttori on Kaarinassa.

Steran omia tuotteita ovat jo pari-kymmentä vuotta olleet lentokent-tien matkustajasillat, joita äskettäin toimitettiin Lissabonin lentokentäl-le 26 kappaletta. Omia tuotteita ovat myös elektroniikassa ja televiestin-

tuotekehitys- ja hankintatehtävissä, kun hän vuonna 2004 päätti ponnis-taa yrittäjäksi. Yritys on Global Sour-cing Finland Oy, ja se tuottaa suoma-laisille teollisuusasiakkaille teknisiä osia Kiinasta.

Seppälän kumppanina on Suomes-sa yksi diplomi-insinööri ja Kiinassa kaksi insinöörikoulutuksen saanutta sikäläistä asiantuntijaa. Nelikko val-voo ”viimeisen päälle” tuotteiden ja valmistusmenetelmien laatua ja tar-joaa asiakkaille myös tuotekehitystä. Yrityksellä on kasvuaikeita.

Markku Seppälä ei kadu hetkeä-kään yrittäjäksi ryhtymistä, vaikka tähän asti palkkatyö olisi tuonut pa-remmat tienestit. Yrittäjän vapaus kiehtoo, kun saa nauttia voitoista itse, ja sekin hänelle sopii, että häviöt saa kärsiä omissa nahoissaan. Se antaa li-sää haasteita, sanoo Seppälä, tyytyväi-nen yrittäjä.

Tampereen messuilla oli esillä en-nätysmäärä sourcing-yrityksiä, jotka teettävät suomalaisille asiakkaille ali-hankintatöitä Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa. Markku Seppälän mukaan hänen yrityksensä liikeidea poikkeaa useista muista kilpaveikoista.

– Me otamme koko vastuun siitä ta-varasta, mitä Kiinassa tuotetaan. Me ostamme ne itsellemme ja myymme suomalaisille asiakkaille. Eräillä ali-hankinnan teettäjillä vastuu jää asiak-kaalle, jos sen saama tavara on epäku-ranttia. Vastaavassa tapauksessa tava-ra on meidän vastuulla, ei asiakkaan ongelma, Seppälä kertoo.

taantuma toi aikaatuotekehitykseenTamperelainen yksinyrittäjä Petri Niittynen siirtyi päätoimiseksi vuon-na 2007, kun konepajateollisuudessa oli vielä kova ralli päällä.

Petri Niittynen käytti taantuman pari hiljaista vuotta tuotekehittelyyn. Hänen yrityksensä Cenic Finland Oy tarjoaa konepaja-automaation ohjel-mistoja ja koulutuspalveluja. Nyt lii-kevaihto näyttää taas niin hyvältä, että laajentaminen on mielessä.

Niittynen on pitkän linjan diplomi-insinööri, joka ennen teknillistä kor-keakoulua kävi työn ohella ammatti-koulun ja teknillisen opiston. Liki 25 vuoden työkokemus sisältää paitsi ko-nepajoja myös opettamista ammatti-oppilaitoksissa Valkeakoskella.

Perusleipää Niittyselle tuo ruot-salaisen Fructus Datan edustus, joka käsittää jyrsintä- ja sorvausohjelman metallien työstöön.

Hänen itse kehittämät tuotteet ovat sorvausohjelmisto spesiaalikier-teille, ohjelma työstökoneiden asetus-ten dokumentointiin ja tiedonsiirtoon sekä ohjelma NC-tekniikan opetuk-sen apuvälineeksi.

Petri Niittynen ei ole yrittäjäural-laan kokenut mitään erityisiä esteitä, mutta yksi toivomus hänellä on suo-malaisille teknologiayrityksille:

– Jotta Suomessa saadaan konepa-jojen rattaat pyörimään, siihen tarvi-taan paitsi innovatiivisuutta myös vä-hän isänmaallisuutta, etteivät suuret yhtiöt ihan noin vain veisi alihankin-toja ulkomaille.

nässä käytettävät laitekaapit.Heikki Ajanko vannoo automaati-

on lisäämisen puolesta, eikä vain kan-nattavuuden parantamiseksi.

– Automaation lisääminen on Eu-roopassa tärkeätä, sillä se auttaa kil-pailussa Aasiaa vastaan. Se tehostaa tuotantoa ja parantaa laatua. Auto-maattihitsaus tuottaa usein parempaa laatua kuin manuaalihitsaus.

Taantuma pudotti Steran liike-vaihdon 85 miljoonasta eurosta viime vuoden 60 miljoonaan. Ajangon mu-kaan tänä vuonna päästään niukasti takaisin kasvuun, noin 62 miljoonaan.

pienkonepajanliikevaihto virkoaaHämeenkyröläinen Blastjet Oy suun-nittelee ja valmistaa kuivapuhdis-tustekniikkaan perustuvia puhallus-laitteita ja myös nestepesukaappeja erikoissovelluksiin.

– Vuosina 2007 ja 2008 teimme parhaat liikevaihtomme, se oli siinä puolen miljoonan huitteilla. Taantu-man tullessa liikevaihto putosi puo-leen. Tämä vuosi on parempi kuin

viime vuosi, mutta hyvien vuosien lu-kemiin ei tietenkään vielä päästä, tii-vistää yrityksen toinen pääomistaja, insinööri Simo Siltala neljän hengen konepajan menneet lähivuodet.

Blastjet Oy on perustettu vuonna 1993. Yrityksen alkuvaiheista asti mu-kana ollut Simo Siltala tuli osakkaak-si vuoden 1995 tienoilla, ja nyt hän ja toimitusjohtaja Juha Fagerroos omis-tavat 75 prosenttia yrityksestä.

Blastjetin puhalluskoneiden suut-timet ampuvat pienenpieniä te-räskuulia, lasipalloja, teräsrakeita, muovirouhetta, pähkinärouhetta ja muitakin hitusia, jotka valtavalla no-peudella puhdistavat ja muokkaavat kammion sisälle asetetun valmisteen pintaa erilaisia pintakäsittelyjä var-ten. Maalaus on niistä yleisin. Kappa-leen ”pommittamisella” saadaan esi-ne haluttaessa myös lujemmaksi tai sen pinta karheammaksi tai matta-maiseksi.

– Hiekalla puhaltamisesta on py-ritty pääsemään eroon, koska hiek-ka on kertakäyttöistä – se murenee - ja sitä syntyy suuret kasat, jotka pitää kuljettaa pois jonnekin sijoitettavaksi.

Hiekkapuhallus on myös työntekijän hengitykselle haitallista. Teräskuulia voidaan käyttää jopa 200 kertaa, ja la-sikuulatkin voivat kiertää puhallusko-neessa jopa kymmenkunta kierrosta, jos alhaisempi alle neljän barin paine riittää työhön, Simo Siltala selvittää.

Konepajojen nousu taantumasta edistyy Simo Siltalan mukaan hitaas-ti, koska suuret tilaajayhtiöt ovat vie-lä varovaisia investoimaan, vaikka nyt olisi siihen juuri sopivin aika kysyn-nän nousemisen varalle.

– Kun päämiehille ei tule rahaa si-sään, ei uskalleta investoidakaan. Vel-karahan tuleva korkotaso askarruttaa. Joidenkin kuitenkin pitäisi pyöräyt-tää peli käyntiin, Siltala toivoo.

Blastjetin päätuotteina ovat puhal-luskaapit ja niiden sovellukset auto-maattikäyttöön. Tällaisia yksiköitä Blastjet toimittaa teollisuuteen kym-menkunta vuodessa.

pienyritys teettää työtasiakkaille kiinassaKonetekniikan diplomi-insinööri Markku Seppälä toimi Suunto Oy:llä

Suomessa ei kannata tehdä liian yksinkertaista työtä.

Ilkka Niemelä

17Nro 8 • Lokakuu 2010

TÄYTTÄ ASIAA | Tomi Kartano

Nuori yrittäjä

1. Mikä sai sinut lähtemään mukaan

a) Nuorkauppakamarin toimintaan?

– Uteliaisuus ja halu verkostoitua.

b) Suomen Yrittäjien jäseneksi? – Halu tietää yrittäjyydestä ja saada

tukea.

2. Mitä hyötyä saat järjestöissä vaikuttamisesta?

− Ehdoton ykkönen on verkostot, niin liike-elämässä kuin yksityisellä puolella. Järjestöissä eri tehtävis-sä voi kasvaa itse johtajana, mikä yksinyrittäjällä on vähäisempää. Johtajan ominaisuudet ovat tu-levaisuuden kannalta tärkeä asia. Järjestöistä saan tavallaan myös työyhteisön, mikä on yksin toimi-valle henkireikä.

3. Mieleenpainuvin tilanne,josta olet löytänyt itsesi JCI:läisen tai SY:läisen roolissa?

− Nuorkauppakamarissa mieleen-painuvin hetki oli vuonna 2004, kun minut palkittiin järjestön maail-man parhaana puheenjohtajana yhdistystasolla. Kansainvälisyys on mukava osa nuorkauppakamaritoi-mintaa.

4. Motto − Jos tähyilet tähtiä, saat kaupan-

päällisiksi taivaan..

5. Millainen on nappiin mennyt päiväsi?

− Kun olen itse tyytyväinen työhöni, sitä kautta saanut asiakkaan tyyty-väiseksi ja lapsi on saanut tarpeeksi huomiota eikä ole kärsinyt tekemi-sestäni.

ihmisestä ja järjestöistä

FOK

UK

SESS

A

AKTIIVI

Tomi KartanoVarsinais-Suomen Yrittäjien Nuorten Yrittäjien toimikunta, jäsen

VSY:n työvaliokunta, nuorten yrittäjien edustajaSY:n hallitus, varajäsen

Yksinyrittäjä jää äitiyslomalle ”oman toimen ohella”•• Mainostoimistoyrittäjä Susanna Muurman-Ovaska tiivisti työtahtia kuukausi ennen synnytystä,

kun asiakkaat varautuivat yrittäjän äidiksi tuloon ja tilasivat töitä etukäteen.

Johtajuus kiinnostaa nuoriapuolet nuorista haaveilee toi-mivansa tulevaisuudessa johtavassa asemassa. Tulos käy ilmi Suomen Nuo-risoyhteistyö – Allianssin ry:n TNS-Gallupilla teettämästä tutkimuksesta.

Puolet kyselyyn vastanneista nuo-rista haaveilee toimivansa tulevaisuu-dessa johtavassa asemassa. Yleisimmin nuoret haaveilevat toimivansa yritys-

johdossa, mutta myös järjestöjohta-minen ja valtionhallinto kiinnostavat. Johtaviin tehtäviin on siis tulevaisuu-dessakin tulijoita.

– Tutkimustuloksessa ilahduttaa se, että nuoret haluavat tarttua päätök-sentekijän rooliin, toteaa Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen.

– Nuorilla on vahva usko omiin

edellytyksiinsä toimia johtajana. Nuo-ria pitäisikin kannustaa johtajuuteen antamalla heille enemmän vastuuta. Yhteiskuntamme tarvitsee tulevai-suudessa paitsi työntekijöitä, myös suunnannäyttäjiä ja päätöksentekijöitä, Manninen summaa.

– Kolmasosa nuorista pitää järjestö- ja yhdistystoimintaa hyvänä paikkana

oppia johtajuutta. Moni nuori toimii järjestötöissä, joissa opituilla asioilla on suuri merkitys myös työelämässä, Manninen toteaa.

Useimmin nuoret kokevat, että joh-tajuutta opitaan työelämässä. Neljäsosa miehistä pitää armeijaa merkittävänä johtamistaitojen oppimisen paikkana.

Tutkimuksen mukaan johtava asema

kiinnostaa nuoria, koska he haluavat vaikuttaa yrityksen tai yhteisön asioi-hin. Perusteluissa nousevat esille myös hyvä palkka sekä se, että nuoret koke-vat omaavansa näkemyksiä siitä, miten asioiden pitäisi olla. Nuoret, jotka eivät haaveilleet toimivansa johtavassa asemassa, uskoivat muiden haluavan johtajaksi hyvän palkan takia.

Vaikka Bisnes on Susanna Muurman-Ovaskalla melkein as usual äitiysvapaan aikaan, on perheen uusi tulokas kuitenkin kaikkein tärkein.

Riikka Koskenranta, tekstiPetri Ovaska, kuva

› − Sain pahimman ruuhkan alta pois ennen synnytystä ja ensimmäisiä kuu-kausia. Yrittäjä harvoin jää etukäteen äitiyslomalle.

37-vuotias Muurman-Ovaska kertoo, että asiakkaat ymmärsivät tilanteen ja 99-prosenttisesti kaikki ovat iloisia yrit-täjän puolesta.

pienempi vaihde päälleUskaltaako yksinyrittäjä laittaa bisnestä kiinni tai pienemmälle vaihteelle äitiys-loman ajaksi?

− Itse en uskaltanut laittaa lappua luukulle, mutta pienemmälle vaihteelle ehdottomasti. Nykypäivän maailma ym-märtää aika hyvin elämäntilanteet, jol-loin tehdään pienemmällä vaihteella.

Vuodesta 2008 päätoimisena yrittäjä-nä toimineen Susanna Muurman-Ovas-kan mukaan hyvä asiakassuhde kestää myös hiljaisemman hetken. Nuorkaup-pakamarissa ja Suomen Yrittäjissä vai-kuttava yrittäjä ja kahden kuukauden ikäisen Elsa-tytön äiti tekee töitä koto-na silloin, kun Elsa on päiväunilla tai yö-unilla.

− Nykypäivänä sähköinen kommuni-kointi on onni, se on ehdoton asia tällä hetkellä. Kasvotusten tapaamiset ovat vähentyneet todella minimiin. Äitihän ei kelloa katso, työt voidaan tehdä myös yömyöhäisellä. Pääasia on, että deadli-nesta pidetään kiinni.

Vaikka bisnes on melkein as usual, on perheen uusi tulokas kuitenkin kaikkein tärkein. Uusasiakashankinta on jäänyt nyt sivummalle, sillä kaikkeen ei vuoro-kauden tunnit voi riittää.

Yrittäjä-äidin mies piti isyysvapaata alussa, ja vielä on vähän säästössä ns. pa-han päivän varalle. Nuorkauppakamari-harrastuksessa aikanaan tavannut paris-kunta on jo vienyt Elsankin mukanaan kamaritilaisuuksiin; lokakuinen viikon-loppu vierähti Ahvenanmaalla kansalli-sessa vaalikokouksessa.

sysäys yrittäjäksiHelsinkiläinen Susanna Muurman-Ovaska meni mukaan Keskuspuiston nuorkauppakamariin vuonna 2001. Pari vuotta myöhemmin hän perusti naispo-rukalla Havis Amanda – nimisen kama-rin.

− Kamarimaailmassakin nykypäivän trendi on brändäytyminen. Varmasti jo-kaiselle löytyy mielenkiintoinen nuor-kauppakamari, kun Helsingissä toimii jo viisi sellaista.

Muurman-Ovaskalle oman nuor-kauppakamarin rohkaisuilla ja tuella oli hyvinkin suuri rooli yrittäjäuralle läh-temisessä. Hänen mukaansa järjestön verkoston tuoma paine omaa ammattia kohtaan ajoi hänet yrittäjäksi.

− Tällä hetkellä ainakin 50 prosent-tia asiakaskunnasta on tullut nuorkaup-pakamarin verkostojen kautta. Asiakas-kunnan lisäksi verkostosta on löytynyt alihankintakontakteja painotaloon jne.

Suomen Yrittäjissä hän on melko tuore jäsen, mutta kiinnostusta aktivoi-tua yrittäjäjärjestössä löytyy. Yrittäjä-äi-ti on jättänyt kamarin hallituspaikat jo pari vuotta sitten, tämän vuoden hän kuuluu kansalliseen vaalilautakuntaan, ensi vuoden suunnitelmissa on olla ak-tiivinen jäsen. − Nuorkauppakamari on vienyt yrittäjyyden ohella niin paljon ai-kaa, että loppuaika menee perheelle.

Yrittäjän illat täyttyvät paljolti lehti-en ja julkaisujen taittojen parissa. Hä-nelle työtehtävissä mieluisinta on kui-tenkin yritysilmeiden suunnittelut; uutta on aina kiva luoda.

Jäsenmäärän kehitys Suomen Yrittäjissä

Jäsenmäärä Suomen Yrittäjissä on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Positiiviseen jäsenkehitykseen löytyy loogisia selityksiä, kuten jatkuva edunvalvon-

tatyö sekä jäsenille järjestettävät tapahtumat ja koulu-tukset. Lisäksi jäsenmäärän kasvuun on vaikuttanut se tosiasia, että yritysten määrä Suomessa kasvaa jatkuvasti.

Jäsentyytyväisyyskyselyn perusteella yksi tärkeä liit-tymiseen vaikuttava tekijä on yrittäjyys-aate. Kuitenkin viime vuosina yrittäjyys-aatteen merkitys tutkimusten mukaan on lähtenyt laskuun. Itselleni käsite yrittäjyys-aate on kovin vieras ja luulen, että ajatukseni jakaa myös moni muu nuori yrittäjä. Väitänkin, että tulevaisuudessa aatteellisuuden perusteella ei jäsenmäärää enää kasvateta.

Tällä hetkellä jäsenmäärässä on tapahtunut jotain, mitä ei ole aikoihin tapahtunut, jäsenkasvu on hidastunut ja paikoin jopa pysähtynyt. Tällä hetkellä on meneillään suuria rakennemuutoksia, jotka vaikuttavat suoraan yritysten toimintaedellytyksiin. Tuotantoa tehostetaan jatkuvasti ja yritykset ovat pakotettuja miettimään toimintatapojaan uusiksi. Ei ole siis mikään ihme, että tehokkuusajattelu olisi siirtymässä myös muualle.

Suomen Yrittäjien on tarjottava yrittäjille palveluita, joita muualta ei saa. Yrittäjät haluavat rahoillensa vasti-netta ja Suomen Yrittäjien jäsenmaksu ei tee tässä kohtaa poikkeusta, se ei ole mikään kannatusmaksu vaan sillä pitää saada tuloksia. Tässä kohtaa mielestäni järjestössä on onnistuttu. Suomen Yrittäjät julkaisevat satoja kanna-nottoja vuodessa edunvalvonta-asioissa ja ovat jatkuvasti yhteydessä kansanedustajiin. Lisäksi hyvin toimiva valiokuntajärjestelmä Suomen Yrittäjissä takaa yrittäjien äänen kuulumisen lainsäädäntöasioissa.

Tämän tyylisen vaikuttamisen ansioita on aika vaikeaa mitata, mutta seuraamalla yrittäjien kotisivuja voi jokai-nen todeta, miten paljon työtä suomalaisen yrittäjyyden puolesta järjestössä tehdään. Uskon, että jäsenmäärä lähtee taas kasvuun, kun tehdään nyt oikeita ratkaisuja, eikä vain odotella parempia aikoja. Yksi suuri muutos olisi järjestön julkisuuskuvan päivittäminen ajanmukaiseksi. Tähän löytyy varmasti apujoukkoja nuorten yrittäjien valiokunnasta.

Kelpaisiko auttava käsi?Vakuutus korvaa, jos koneet kaatuvat – mutta meneekö koko fi rma nurin, jos itse kompastut? Yrittäjän Omaturva on niitä tilanteita varten. Sen avulla voit vaikkapa palkata sijaisen, jotta itse saat toipua rauhassa. Huojenna huoliasi ja kutsu asiantuntijamme luoksesi juttusille numerosta 01019 5101 tai osoitteesta tapiola.fi /omaturva

18 Nro 8 • Lokakuu 2010

Markus Ahonen, teksti ja kuva

› Yrittäjäyhdistys NERA:n toi-mistossa Etelä-Portugalin Lou-léssa Vitor Neto on työn tou-hussa. Kymmenen kilometrin päässä etelärannikon Faron turistikaupungista pohditaan alueen yritysasioiden ongelmia. Lama röykkyyttää koko Portu-galin taloutta rajusti. Maan pelä-tään vajoavan entistä syvemmäl-le talouskurimukseen jopa koko Euroopan tasolla.

Alkuvuonna Kreikassa ja Ir-lannissa koettu huoli julkisis-ta veloista levisi nopeasti myös Portugaliin, Espanjaan ja Itali-aan. Portugalin nimeä on heitel-ty jo seuraavien suuren talous-katastrofin kokevien maiden joukossa.

klikkejä löytyy, korruptio riivaa

Julkisen velan määrä matalan bruttokansantuotteen kasvun maassa on yksi Euroopan suu-rimpia. Julkinen sektori työllis-tää 750 000 ihmistä. Jättimäiset kulut sosiaali- ja eläkemaksuis-sa, terveydenhuollossa, koulu-tuksessa ja työttömyyden hoita-misessa rasittavat. Paineet ovat suuret, sillä klikkejä löytyy myös yrityspuolella.

− Suurimmat yritykset työs-kentelevät ei-sosiaalisektoreil-la – kuten rakennusalalla – jul-kisella rahalla. Vaarallinen ti-lanne. Jos verrataan suurten ja pienten yritysten rahaa, suuril-la yrityksillä on vain vähän pan-kin rahaa. Suuret maksut kaa-tuvat pienille ja keskisuurille yrityksille. Pienet yritykset ei-vät kuitenkaan pääse julkisen ja yksityisen sektorin partnership-hankkeisiin mukaan. Vitor Neto pitää Portugalin talousongel-man suurena osana myös kor-ruptiota.

ranskan pankki ennustaa

› Ranskan pankki ennustaa maan bruttokansantuotteen kasvavan vuoden kolman-nella neljänneksellä 0,3 pro-senttia. Tilastokeskus Insee ennustaa kasvun olevan 0,4 prosenttia. Vuoden toisel-la neljänneksellä BKT kas-

voi 0,7 prosenttia. Ranskan pankin julkaiseman kysely-tutkimuksen mukaan yritys-ten taloustilanne on kohen-tunut edelliskvartaaleista. Yritysten investoinnit ovat siten myös kasvussa.

Voisi olla paremmin ajoitettua

› Konjunkturinstitutetin mukaan Ruotsin fi nanssi-politiikan tulisi olla parem-min ajoitettua. Yrittäjäjär-jestön toimitusjohtaja An-na-Stina Nordmark Nilsson

puolestaan kritisoi budjettia puutteista uusien työpaik-kojen luomiseksi. Erityises-ti hän toivoo matalampia työnantajan sosiaaliturva-maksuja.

Bank of america palkkaa

› Bank of America aikoo vuoden 2010 alkuun men-nessä palkata 1 000 uutta pienyrityksiin keskittynyttä pankkiiria. Heistä ensimmäi-set aloittavat toimensa Dal-lasissa, Los Angelesissa, Bal-timoressa and Washington, D.C.:ssä. Toimihenkilöiden tarkoituksena on olla mah-

dollisimman paljon läsnä asiakasyrityksissä ja tutus-tua niiden toimintaan. Bank of American mukaan se ha-luaa näin sitoutua kasvatta-maan sitoutumistaan pien-yrityksiä kohtaan. Hanke kohdistuu yrityksiin, joiden vuotuinen liikevaihto on alle 3 miljoonaa dollaria.

työnantajat pelkäävät

› Työnantajat pelkäävät eh-dotetun eläkejärjestelmän vaikeuttavan yritysten kas-vua Isossa-Britanniassa. Eläkeministeri Steve Webb-sin suunnitelman mukaan työnantajien tulisi sijoittaa 3 prosenttia työntekijöi-den palkoista eläkekassaan. Forum of Private Busines-

sin Phil McCabe varoittaa hallinnollisen taakan käy-vän kalliiksi pienyrityksille. Tutkimuksemme osoittavat, että kaksi kolmasosaa jäse-nistämme toivoo hallituksen kantavan osan näin häiritse-vän työllisyyslainsäädännön aiheuttamasta tuskasta, hän toteaa.

osoitetaan mieltä › Ranskassa osoitetaan

mieltä eläkeuudistusta vas-taan. Mielenilmauksiin on osallistunut eri arvioiden mukaan satoja tuhansia tai miljoonia ihmisiä. Ranskan suunnitteleman eläkeuudis-

tuksen mukaan eläkeikää nostettaisiin kahdella vuo-della. Mielenosoituksia aiotaan jatkaa edelleen. Pahimmassa tapauksessa lain hyväksyminen saattaa johtaa lakkoiluun.

lisätyövoimaa

› Neljä kymmenestä Ruotsin pk-yrityksen johtajasta aikoo palkata uusia työntekijöi-tä ensi vuoden aikana. Vain kaksi prosenttia yritysjohta-

jista uskoo joutuvansa irtisa-nomaan, ilmenee Far-tilin-tarkastusjärjestön tekemästä tutkimuksesta.

saksa suosii suuria › Financial Times Deutsch-

land kirjoittaa Saksan keski-suurten yritysten ongelmis-ta. Marburgin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa 58 prosenttia haastatelluista 2 300 yrittäjästä kertoi ole-vansa valmis myymään yri-tyksensä kohtuullisesta

summasta. Talouskriisin ai-kana yrittämisestä on mo-nella mennyt ilo. Haasta-vat markkinat, suuryrityksiä suosiva politiikka ja vaikeu-det hankkia pääomaa vaati-vat keskisuurilta yrityksiltä tällä hetkellä valtavaa kes-tävyyttä

hallitus auttaa

› Ison-Britannian hallitus valmistelee miljardien rahoi-tussuunnitelmaa pienyritys-ten energiatehokkuuden pa-rantamiseksi. Tavoitteena on antaa yrityksille lainoja, joil-

la vanhoja paljon energiaa syöviä laitteita voidaan vaih-taa uudempiin siten, että takaisinmaksu suoritetaan pienenevistä energialaskuis-ta saaduista säästöistä.

ilmasto paranee

› Ranskan teollisuuden liike-toimintailmasto on tuoreim-pien tutkimusten perusteella parantunut syyskuun aikana. Yritysjohtajat arvioivat liike-toiminnan jatkaneen kasvua.

Myös Ranskan yleinen liike-toimintailmasto on paran-tunut. Kaupan puolella on tapahtunut kehitystä, mutta rakennusalalla ollaan vielä varovaisia.

CoPy

rIGH

T ©

m-b

raIN

oy

Eurooppaa edestakaisinUlkomaat

Portugalissa taistellaan velkojen ja yritysrahoituksen kanssa•• Portugalin taloustilanne epäilyttää yrittäjäjärjestön johtajaa maan Kreikkaa paremmasta organisoinnista huolimatta.

Julkisen sektorin kulut ja pankkien epämääräinen toiminta kaatuvat usein pienyrittäjien niskaan.

− Pienissä fi nanssipankeissa harrastetaan offshore-touhua. Valtio tukee näiden pankkien toimintaa, mikä on huono tässä tilanteessa.

Vitor neton mukaan yrittäjäjärjestörintamalla on luvassa näinä aikoina suuria muutoksia. Kaksi suurta järjestöä yhdistyy aivan lähiai-koina yhdeksi suureksi.

− Pienyrittäjien merkitys Portu-galin kansantaloudelle on mer-kittävä. Portugalin 30 000:sta yrityksestä 99 prosenttia on mik-rokokoisia, pieniä tai keskisuu-ria. Isoja yrityksiä on vain 800.

Vientiin potkuaNeto toivoo Portugalin Kreik-kaa paremman organisoitumi-sen säästävän maan pahimmilta yllätyksiltä.

− Täytyy varautua kriisin lisäksi myös rakennekriisiin. Meille on tärkeää ymmärtää EU-suhteiden tärkeys ja tämän het-ken ristiriitojen merkitys pienen Portugalin taloudelle. Strategi-sia muutoksia on tehtävä, jotta kompetenssimme paranee. Stra-tegian teossa olen optimistinen.

Neto näkee mahdollisuuk-sia vientipuolella. Niitä riittäisi EU-viennin lisäksi myös entis-ten siirtomaavalta-aikojen alus-maiden ja kielisisarusten kuten Angolan, Mosambikin ja Brasi-lian suuntaan. Modernien alo-jen lisäksi aktivointia voisi tehdä myös perinteisillä aloilla, kuten kalataloudessa.

− Teollisuuspuoli ei ole kehit-tynyt riittävästi, eikä meillä ole todellista maataloutta. Tämä on hyvin vaikeaa Euroopan pienel-le maalle ja sen tulevaisuudelle pienellä alueella.

strategiaa eteenpäinAIP:n agendassa on selkeän por-tugalilaisen talousstrategian eteenpäin vieminen ja priori-teettien määritteleminen.

− Poliittinen propaganda näyt-tää paljon ”muka-tärkeitä” asioi-ta uusista teknologioista. Pitää olla vaatimattomampi. Optimis-mi ja realismi ovat tärkeämpiä.

Vitor Neto arvostelee portu-galilaiseen yhteiskuntaan tun-keutunutta korporativismia ja politiikan toimimattomuutta. Yhteiskunnan huolestuttaviin suuntauksiin hän puuttuu mai-nitsemalla hiljattain ilmestyneen talouslehden maan suurimpien vaikuttajien listan. Kärjessä on rahoitusalalla toimivan perhe-yrityksen johtaja.

− Tämä on portugalilaisen ta-louden realiteetti.

portugalin yrittäjäjärjestöissä on tapahtumassa näinä viikkoina paljon. AIP on yhdistymässä toisen yrittäjä-järjestö AEP:n kanssa suuremmaksi järjestöksi, jonka nimeksi tulee CIP-CEP. Uusi järjestö on tunnustettu valtion social partnership -kumppaniksi.

− Järjestönä emme ole olleet poliittisesti läsnä, vaan olem-me erittäin merkityksellisiä käytännön toimijoita. Järjestäm-me konferensseja ja koulutuksia työntekijöille ja jäsenille ja tarjoamme toimitiloja jäsenyritysten käyttöön.

Yhteistyötä tehdään myös taloudellisten alueorganisaa-tioiden kanssa. Suhteet poliitikkoihin ovat hyvät. Algarven alueella rasitteena ovat kuitenkin valtaa pitävien poliittisten puolueiden blokit.

− Kuntahallinto on täällä hyvin korporatiivista. Puolueilla on mielessä vain seuraavien vaalien voitto.

− Ongelmana täällä on myös, ettei Algarvessa ole alueellista visiota eikä näkemystä eri alueiden välisestä yhteistyöstä.

Kaksi järjestöä yhdistyyYrittäminen pessimististäYrittäminen ei ole Portugalissa nykyisin arvostettua, Vitor Neto arvioi.

− Harvalle kiireiselle yrittäjälle yrittäminen on stimuloivaa.Nuorten yrittäjien rahoituksen saanti on huonossa talous-

tilanteessa entistä vaikeampaa.− Tarvittaisiin ideoita, strategioita ja pääomaa. Ilman talou-

dellisia edellytyksiä yrityksiä ei voi kehittää. Jos täällä olisi julkinen pankki pienille yrityksille, se helpottaisi tilannetta. Nyt julkinen pankki on kriisissä.

Suuntaus on huonoon päin myös jo olemassa olevien yritys-ten kohdalla. Monelle perheyritykselle ei enää löydy perheen sisältä jatkajaa.

− Koulutuksen esimerkiksi lakialalla tai kirjanpidon puolella saanut nuori päätyy muiden palvelukseen. Poikani on valmis-tunut kirjanpitäjäksi ja työskentelee toisen palveluksessa.

liian turismipohjainenVitor Neto on Portugalin yrittä-jäjärjestö AIP:n varapuheenjoh-taja ja turismialan johtaja. Hän on Portugalin entinen matkai-

luministeri, pitkäaikainen turis-mialan yrittäjä, joka on nähnyt erityisesti Algarven seudun tu-rismin nousun, mutta myös haa-voittuvuuden.

− Alue on liikaa turismiin poh-jautuva. Se näkyy laman aikana tuloissa ja työllisyydessä. Kun koko maan työttömyysprosentti on 11, se on Algarven seudulla 15.

Monikansallinen hanke edistää eräiden Suomen, Ruotsin ja Vi-ron alueiden pk-yritysten pää-syä Kiinan kasvaville markki-noille.

Hankkeen mukaan Kiinan ko-valla kasvulla on seurauksensa, jonka johdosta maassa tarvitaan erityisesti rakenteellisten ja ym-päristöongelmien ratkaisuja ja asiantuntemusta.

Noin 2 miljoonan euron EU-hanke Bench kokoaa piiriinsä ympäristöosaamisen yrityksiä, jotka voivat olla Itä-Götanmaal-la, Ruotsissa, Päijät-Hämeessä, Uudellamaalla ja Virossa. Bench sisältää myös kiinalaisten yri-tysten investointimahdollisuuk-sien lisäämisen kyseisille kohde-alueille.

Monikansallisen Benchin suomalaisina toteuttajina ovat Aalto-yliopiston teknillisen kor-keakoulun Lahden keskus sekä Lahden Alueen Kehittämisyhtiö

Ympäristöalan pk-yrityksiä tuetaan Kiinan markkinoille

Oy Lakes. Benchin ensimmäise-nä vaiheena on tunnistaa poten-tiaaliset pk-yritykset.

Aalto yliopiston Lahden kes-kuksen tehtävänä on pk-yrityk-sien tukeminen liiketoiminta-kontaktien luomisessa Kiinaan selvittämällä esimerkiksi, mit-kä ovat mahdollisuudet ja esteet Kiinan-viennin lisäämisessä, mi-ten tunnistaa potentiaaliset yh-teistyöyritykset ja miten julki-nen sektori voi parhaiten auttaa yrityksiä niiden vientiponniste-luissa.

Lakes pyrkii lisäämään kii-nalaisia investointeja kohdealu-eille. Tärkeimmät toimenpiteet ovat kiinalaisten investointistra-tegian parempi ymmärtäminen, paikallisten klustereiden ja in-vestointiympäristöjen kartoitus, potentiaalisten kiinalaisinves-toijien tunnistaminen ja yhteis-työn luominen kiinalaisten ja paikallisten toimijoiden kesken.

Lappilaisyrityksiä kannustetaan kansainvälistymään

Euroopan komission Innovaa-tiounioni-hankkeella on tavoit-teena parantaa tutkimuksen ja innovoinnin puite-edellytyksiä ja rahoituksensaantia. Näin ha-lutaan varmistaa, että innova-tiiviset ideat voidaan muuttaa kasvua ja työllisyyttä luoviksi tuotteiksi ja palveluiksi.

Innovaatiounionissa hyödyn-netään julkisen sektorin toimia yksityisen sektorin stimuloimi-seksi ja uusien ideoiden mark-kinoille tuloa haittaavien pul-lonkaulojen poistamiseksi.

Esteisiin kuuluvat rahoituk-sen puute, tutkimusjärjestel-mien ja markkinoiden hajanai-suus, julkisten hankintojen liian vähäinen käyttö innovaatiotar-koituksiin ja hidas standardoin-

Innovaatiounionin tavoitteena on parantaa innovoinnin edellytyksiä

poimintoja innovaatiounionin toimenpiteistä › Komissio kehittää uuden indikaattorin, joka koskee nopeasti kasvavien innovatiivisten yritysten osuutta taloudesta.

› Hankkeen puitteissa esitetään toimenpiteitä rahoituksen saannin paran-tamiseksi. Komissio aikoo ehdottaa järjestelmää rajat ylittäville pääoma-sijoituksille.

› Komissio pilotoi ensi vuonna Euroopan julkisen sektorin innovaatio-tulostaulun. Komissio aikoo kuulla työmarkkinaosapuolia innovaatio-talouden levittämisestä kaikille ammattitasoille.

› Komissio ehdottaa, että hallitukset varaavat erityisbudjetit innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen julkisiin hankintoihin. Tätä kautta on määrä luoda vuosittain vähintään 10 miljardin euron hankintamarkkinat inno-vaatioille, jotka parantavat julkisia palveluja.

› Euroopan immateriaalioikeusjärjestelmä tarvitsee uudenaikaistamista. Sopimukseen pääseminen EU-patentista toisi yrityksille 250 miljoonan euron säästöt vuodessa.

ti. Innovaatiounioni on Euroop-pa 2020 -strategiaan kuuluva lippulaivahanke.

t&k-investoinneilla vetoapua työpaikkoihinTuore selvitys osoittaa, että yh-teinen tavoite t&k-investointi-en lisäämisestä kolmeen pro-senttiin BKT:stä loisi onnis-tuessaan 3,7 miljoonaa työ-paikkaa ja kasvattaisi vuotuis-ta BKT:tä jopa 795 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä. Tätä varten Eurooppaan tar-vitaan muun muassa miljoona uutta tutkijaa.

Innovaatiounionin tilasta kes-kustellaan vuosittain erityisessä innovaatiokokouksessa.

Näytä olevasi jäsen!

Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2010 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille.

Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväri-versio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

Rovaniemen Kehitys Oy on käynnistänyt Lappi Grow Now -ohjelman, joka tähtää alueen pk-yritysten kansainvälistymis-valmiuksien kehittämiseen. Val-mennusohjelman toteuttaa Fin-pro, joka avaa samalla uuden aluetoimistonsa Rovaniemelle.

Ohjelmaan pääsee mukaan 12 –15 pk-yritystä, joiden haku on jo lopuillaan. Hanke rahoi-tetaan Lapin ELY-keskuksen myöntämällä ESR-rahoituksella. Ohjelma ajoittuu vuosille 2010–2011.

– Rovaniemen kansainvälis-tymisstrategian tavoitteena on edistää alueen elinkeinon kasvua

kansainvälisillä markkinoilla. Tämä edellyttää yrityksiltä jat-kuvia vientiponnisteluita, mutta myös kansainvälisen osaamisen kehittämistä, kertoo toimitus-johtaja Juha Seppälä Rovanie-men Kehitys Oy:stä.

Lappi Grow Now -ohjelma soveltuu yrityksille, jotka ovat esimerkiksi käynnistämässä vientitoimintoja, hakemassa uu-sia markkina-alueita, viemässä tuotteita tai palveluita kansain-välisille markkinoille tai halu-avat tehostaa jakelukanavaan-sa. Tavoitteena on tuottaa uutta osaamista yritysjohdon ja avain-henkilöiden käyttöön.

Oxfordin yliopiston ja espan-jalaisen Oviedon yliopiston to-teuttama kansainvälinen laaja-kaistatutkimus kertoo Suomen kiinteiden laajakaistayhteyksien laadun olevan kuudenneksi pa-ras maailmassa.

Suomi on parantanut sijoitus-taan edellisvuotisesta tutkimuk-sesta selvästi. Tutkimuksen ti-laaja on Cisco Systems.

Viestintäministeri Suvi Lin-dén on ilahtunut Suomen hyväs-tä sijoituksesta runsaan 70 maan vertailussa.

– Olemme tehneet oikeita asioita. Suomen laajakaistapal-veluiden laatutason perusteella meidät liitettiin niiden maiden joukkoon, joiden laajakaistaval-mius vastaa jo huomisen haastei-ta, Lindén toteaa.

Suomen laajakaistat syynättiinEnglannissa ja Espanjassa

Pienyrittäjien merkitys Portugalin kansantaloudelle on merkittävä.

Vitor Neto

19Nro 8 • Lokakuu 2010

Pikaisella silmäyksellä yrittäjän voi olla vaikea havaita eroja vakuutusyhtiöiden välillä. Mutta kun yrityksessäsi sattuu vahinko, alkavat erot näkyä.

Meille riittää, että teet vahinkoilmoituksen osoitteessa if.fi tai soitat meille. Otamme asian saman tien hoitoomme ja huolehdimme, että va-hinkoja ryhdytään korjaamaan. Koska käsitte-lemme Pohjoismaissa enemmän vahinkoja kuin kukaan muu (1,4 miljoonaa vuodessa), tiedäm-me jo kenen asiantuntijan puoleen kulloinkin kannattaa kääntyä. Ymmärrämme myös, kuinka

tärkeää on toimia nopeasti, jotta vahinko haittaisi mahdollisimman vähän yrityksesi toimintaa. Oma yhteyshenkilösi pitää sinut ajan tasalla koko kä-sittelyn ajan.

Nämä seikat selittävät osaltaan sen, että tyytyväisimpiä asiakkaitamme ovat ne, joille on sattunut vahinko ja että he antavat meille arvo-sanaksi keskimäärin 4,5 asteikolla 1-5. Mieles-tämme tämä on korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

if.fi010 19 15 00

VAHINGON SATTUESSA YKSI YHTEYDENOTTO

RIITTÄÄ.

VAHINGON SATTUESSA YKSI YHTEYDENOTTO

RIITTÄÄ.

20 Nro 8 • Lokakuu 2010

Yrittäjäenemmistöllä taloyhtiöistä ei ole ajantasaista kuntoarviotaKuntoarvio on ajan tasalla Uu-dellamaalla 58 prosentilla talo-yhtiöistä, muualla Suomessa vain joka kolmannella yhtiöllä. Kunto-arvion tekeminen on nyt ajankoh-taista, kun taloyhtiöt valmistele-vat uuden asunto-osakeyhtiölain vaatimia viiden vuoden korjaus-tarveselvityksiä.

– Korjaustarveselvitystä ei voi tehdä ilman kuntoarviota tai mui-ta asiantuntijaselvityksiä, Isän-nöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä sanoo.

Uusi asunto-osakeyhtiölaki as-tui voimaan 1.7.2010. Kehitettä-vää on myös kuntoarvioiden laa-dussa, sillä vain reilu kolmannes isännöitsijöistä on selkeästi tyyty-väisiä kuntoarvioihin. 61 prosent-tia isännöitsijöistä kertoo kun-toarvioiden hintojen nousseen selvästi viimeisen vuoden aikana. Kiinteistön kunnon arviointiin liittyviä palveluita on isännöitsi-jöiden mielestä saatavilla varsin hyvin.

Energiakatselmuksen on to-teuttanut 14 prosenttia taloyh-tiöistä ja erillisen energiatodis-tuksen on laatinut 16 prosenttia yhtiöistä, selviää Isännöintiliiton teettämästä kyselystä, johon vas-tasi 194 isännöitsijää. Merkittävä osa isännöitsijöistä ei osaa ottaa näiden palveluiden laatuun lain-kaan kantaa. Kysely tehtiin yh-teistyössä ympäristöministeriön kanssa.

Suomessa on 80 000 asunto-osakeyhtiötä, 2 000 isännöitsijää ja 800 isännöintiyritystä.

Tiukentuneet EU-määräykset johtivat uuden teurastamon rakentamiseen

innoBuusterilla innovaatioita elintarvikealalle Viikki Food Centre on kehittänyt menetelmän, InnoBuusterin, jonka avulla elintarvikealan yritys pystyy luomaan uusia, innova-tiivisia ratkaisuja kasvunsa ja kehityksensä tueksi. InnoBuus-teri tuo yrityksen käyttöön eri alan huippuosaajista ja asiakkaan edustajista koostuvan Buusteri-TIIMIn, jolla voi tarpeista riippu-en olla osaamista elintarviketie-teiden lisäksi vaikka muotoilusta, käyttäytymistieteistä tai jopa musiikin alueelta. InnoBuusteri voidaan toteuttaa yksittäiselle yritykselle tai saman haasteen edessä olevalle yritysryhmälle. InnoBuusterin toteuttaminen on tehty yritykselle mahdollisimman helpoksi ja nopeaksi. Ohjelman toteutukseen voi lisäksi hakea julkista rahoitusta.

Viikki Food Centre on pää-kaupungilla sijaitseva, elintarvi-kealan kehitysorganisaatio, joka tarjoaa ratkaisuja teknologian kehitykseen, kaupallistamiseen ja innovaatiotoimintaan.

Harri Auramo, teksti ja kuva

› Mäntsäläläisen yrittäjän Hannu Vainion ei kannattanut enää korjata vanhaa pienteurastamoaan uusien EU-määräysten mukaiseksi, vaan hän käynnisti uuden lammasteurastamon rakentamisen. Yritystoiminta katkesi liki vuodeksi, kun viranomainen ei antanut vanhalle jatkoaikaa.

Naapurikuntaan Orimattilaan nou-si pikavauhdilla maan suurin lam-masteurastamo, jossa teurastetaan myös hevosia ja nautoja. Moduulira-kenteisen liha-alan laitoksen toimitti valmispakettina koneineen päivineen kauhajokinen Kometos Oy, joka on vienyt ulkomaille paljon elintarvik-keiden tuotantotiloja.

Uudenaikaisen teurastamon myötä yrityksessä käynnistettiin uuden su-kupolven sisäänajo. Toimintaa jatkaa uusi yritys Vainion Teurastamo Oy, jossa Hannu Vainio on enemmistö-osakkaana. Toimitusjohtajaksi siirtyi Hannun sisarenpoika Miikka Dep-ner, josta tuli samalla perheyrityksen osakas. Molemmat tekevät perustyötä pienyrityksessä, joka heidän lisäkseen työllistää 3 – 4 henkilöä.

Miikka Depner jatkaa alan yritys-toimintaa suvun neljännessä polves-sa. Hannu perusti Teurastamo Han-nu Vainio Oy:n vuonna 1986, ja sitä ennen hänen isänsä ja isoisänsä olivat ansainneet elantonsa teuraskarjasta. Viime vuoden loppuun asti lampai-

miikka depner jatkaa Hannu Vainion teurastamotoimintaa, joka siirtyi Mäntsälän puolelta Orimattilaan upouusiin ja EU-nor-mien mukaisiin tiloihin.

ta teurastettiin Hannun tilan piirissä Mäntsälän Hautjärvellä.

– Tiedossa oli, että siellä rajat tu-levat vastaan ja viranomaiset tulevat sulkemaan teurastamon. Vanhaa lai-tosta remontoitiin vuosien varrella

moneen kertaan, ja laajennettiinkin, mutta EU:n uusien hygieniamääräys-ten tullessa ei ollut enää järkevää in-vestoida sinne mitään. Parempi tehdä kokonaan uusi, Miikka Depner ker-too.

Vainio ja Depner toivoivat vanhal-le teurastamolle vielä jatkoaikaa, kos-ka uusi hanke oli käynnistetty puoli vuotta aikaisemmin ja se oli myös vi-ranomaisten tiedossa. Jatkoaikaa ei myönnetty, ja yritystoiminta joudut-

sen Kauhajoen tehtaalla, kun tuli esil-le myös Vainion teurastamoperinteen siirto nuorempiin käsiin.

– Se oli vuosi sitten, kun leikattiin lihaa siinä pöydän ääressä. Hannu sa-noi, että hän taitaa olla liian vanha ve-tämään uutta teurastamoa, niin että lähtisitkö sinä, Miikka Depner muis-telee.

Yön yli nukuttuaan hän sanoi aa-mulla Hannulle, että kyllä se käy, mut-ta et sinä voi tästä kokonaan livistää.

Depneristä tuli vähemmistöosakas ja toimitusjohtaja, ja Hannu jatkaa pääomistajana ja hallituksen puheen-johtajana. Taustapiru ja minä juoksu-poikana, Miikka heittää.

Miikalla on alun perin metallialan koulutus. Useita vuosia hän kuljet-ti karjaa Hannu Vainiolle viikonlop-puisin, kunnes siirtyi sitten kokonaan teurastamon puolelle töihin.

laitos koeajettiin jo kauhajoellaUusi teurastamo piti saada pystyyn nopeasti. Siinä oli tärkeä syy, miksi toimittajaksi valittiin Kometos Oy.

Moduulirakenteinen teurastamo tehtiin Kauhajoella, ja se kasattiin ko-koon jo Kometoksen hallissa: katsot-tiin että kaikki on kohdallaan ja toi-mii. Sitten teurastamo purettiin ja rahdattiin osina Orimattilaan, jossa pystytys ja kytkentä kunnallistekniik-kaan tapahtui kuukaudessa. Laitok-sen kokonaisala on 500 neliötä ja na-vetan 100.

Myös Kometoksen toimitusjohtaja Raimo Niemi on tyytyväinen kaup-paan. Se edesauttaa yhtiön vienti-markkinointia.

– Saamme käyttää tätä laitosta yrit-täjien myötävaikutuksella referens-sikohteena, jota voimme helposti tul-la näyttämään ulkomaisille asiakkaille Helsinki-Vantaan lentokentältä, eikä meidän vientimiesten tarvitse viedä heitä Siperiaan, Raimo Niemi sanoo.

Kometos on toimittanut elintar-vikkeiden tuotantolaitoksia paljon kaukomaille ja ns. kehittyvään maa-ilmaan. Kaukaisimmat ovat Alaskas-sa ja Omanissa. Yhtiöllä on toimintaa 24 maassa.

Yhtiöllä on 30 työntekijää ja sen tuloksesta syntyy miltei 90 prosent-tia viennistä, joinakin vuosina jopa 100 prosenttia. Liikevaihdon kasvu on tänä vuonna ollut 38 prosenttia ja vii-me vuonnakin 10 prosenttia

tiin katkaisemaan alkuvuodesta.–Meiltä loppuivat tulot pahaan ai-

kaan, juuri kun investoitiin. Tilanne oli hankala myös tukkukauppiaille ja tietysti lampureille, jotka joutuivat turhaan soittelemaan meiltä teuras-tusaikoja, Miikka Depner kertoo.

–Jotain positiivista siitä katkosta on koetettu ottaa irti. Olemme pysty-neet miettimään kompastuskiviä, joi-ta meillä on ollut mutta joihin ei vaan koskaan ollut aikaa kiinnittää huo-miota.

liikevaihto kaksinkertaistuu Uusien tilojen myötä tavoitteet ovat korkeammalla. Aiomme olla ensi vuodesta alkaen ylivoimaisesti Suo-men suurin lammasteurastamo, sa-noo Depner.

Hän toivoo ja uskoo, että vanhat asiakkaat tulevat takaisin tuotanto-katkon jälkeen. Vuoden mittaan on kyselty, että koska teillä taas alkaa. Ti-lauksia ei vielä lokakuun alussa voitu ottaa vastaan, koska tarkka aloitus-päivä tiedetään vasta Eviran loppu-tarkastuksen jälkeen.

Lampaita tuodaan Keski-Pohjan-maalta asti. Markkinoitakin ajatel-len Orimattila tarjoaa teurastamolle hyvän sijainnin: se on lähin teurasta-mo Lahden ja pääkaupunkiseudun ta-lousalueella.

Tähänastinen yhden miljoonan lii-kevaihto tulee kaksinkertaistumaan. Alkuvaiheessa laitoksessa lopetetaan ja käsitellään noin 150 lammasta tai 15 nautaa päivässä sekä hevosia tilan-teen mukaan.

Depner kertoo rahoituksen kahden miljoonan euron investointiin järjes-tyneen aika mutkattomasti. ELY-kes-kuksen investointituki oli suuri apu, ja myös Finnvera on mukana pankin ohella. Orimattilan kunta tarjosi sopi-van tontin.

sukupolvenvaihdos lihaa leikatessaUuden teurastamon suunnittelu oli hyvää vauhtia jo menossa Kometok-

Tavoitteemme on olla Suomen suurin lammasteurastamo.

Miikka Depner

•• Vainion perheyritys päätti investoida kokonaan uuteen liha-alan laitokseen, kun EU pisti pienteurastamot tiukille määräystensä kanssa.

Kotisiivousyrittäjältä odotetaan pal-jon. Työympäristönä koti on vaativa, sillä asiakkaiden kodit ovat erilaisia niin materiaaleiltaan, kalusteiltaan kuin sisustukseltaan. Asiakkaat odot-tavat saavansa laadukasta palvelua, jonka perusteet vaihtelevat henkilöit-täin. Monesti on murrettava myös en-nakkoluuloja.

Siivoustyön mitoitus on hankalaa, koska olosuhteet ja asiakkaan vaati-mukset vaihtelevat talouskohtaises-ti. Yksityiskohtainen suunnitelma kotisiivouksen sisällöstä helpottaa palvelun tuottajaa ja ostajaa, korostaa Työtehoseura, joka on selvittänyt am-matillista kotisiivousta ja sen kehittä-mistä.

Sopimuksessa kannattaa käydä tila-kohtaisesti läpi siivouksessa käytettä-vät toimenpiteet ja menetelmät. Tätä varten Työtehoseurassa laadittiin yk-sityiskohtainen luettelo siitä, minkä-laisia toimenpiteitä kodin ylläpitosii-vous voi koskea ja mistä tehtävistä on mahdollisesti sovittava erikseen.

Yrityksen siivousvälineillä laatua työhönOsa yrityksistä siivoaa kotitalouden omilla välineillä ja osa yrityksen vä-lineillä. Kun palvelun tuottaja käyt-tää yrityksen siivousvälineitä, silloin se voi varmistua niiden toimintakun-nosta ja puhtaudesta sekä vastata tu-loksen laadusta.

Kotisiivoukseen liittyy monia teh-täviä, joiden rasittavuus korostuu yh-täjaksoisissa ja usein toistuvissa työ-tehtävissä. Esimerkiksi ikkunan ja parvekelasien pesussa on ongelmalli-sia tilanteita, joissa pesijä joutuu kur-kottelemaan erilaisissa työasennois-sa. Usein on tarve myös nousta joko jakkaralle tai käyttää tikkaita, jolloin siihen liittyy myös turvallisuusriski.

Kotisiivousyritykseltä vaaditaan monen taidon osaamista

Askeleen ei tarvitse paljon mennä si-vuun, kun seurauksena on kaatumi-nen. Kurkottelua voidaan vähentää pitkävartisilla ja säädettävillä työvä-lineillä.

Pitkäjaksoinen imurointi on ras-kasta, kun työntekijä joutuu usein ku-martelemaan ja kurkottelemaan ma-talien huonekalujen alle. Imurit ovat usein myös äänekkäitä, mikä lisää työn rasittavuutta. Imuroinnin sijas-ta kannattaa kokeilla laajempien si-leiden lattioiden moppaamista pölyä sitovalla kuituliinalla.

Ammatillisen kotisiivouksen hyviä käytäntöjä ja kehittämistarpeita -tie-dotteeseen on koottu siivoojien erilai-sia toimintatapoja, fyysistä ja henkistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä sekä miten niitä voidaan vähentää. Koti-työpalvelua koskeva laatujärjestelmä valmistuu syksyllä 2010. Lisätietoja sivuilla www.tts.fi.

siivous ei korvaa säännöllistä liikuntaaSiivoustyö on sekä henkisesti että fyysisesti rasittavaa. Kotisiivoukses-sa työasennot rasittavat selkää, harti-oita, niskaa ja jalkoja. Siivooja itse on tärkein työväline, jonka toimintakun-nosta on pidettävä huolta. Liikunta on hyvä tapa ylläpitää toimintakykyä, ja se palauttaa päivän rasituksista.

testaa henkilöturvasi yrittäjähuoltamollaSuomen Yrittäjien ja Fennia-ryh-män uusi verkkopalvelu opastaa yrittäjän henkilöturvaan liittyvis-sä asioissa.

Sivuston henkilökohtaisella huoltotestillä voit kartoittaa, ovatko elintapasi ja vakuutustur-vasi ajan tasalla. Yrittäjän henki-löturvaan liittyvät asiat löytyvät tiiviistä sosiaaliturvaoppaasta.

Yrittäjähuoltamon chatissa voit keskustella reaaliaikaisesti asiantuntijan kanssa yrittäjän henkilövakuuttamiseen ja sosi-aaliturvaan liittyvistä asioista. Chatista vastaa Fennian Yri-tyspalvelukeskus ja se palvelee arkisin virka-aikaan.

Lisäksi tutustut palvelussa toisiin yrittäjiin: Sivustolla esi-tellään yrittäjiä, jotka vastaavat ajankohtaisiin, yrittäjän arkeen liittyviin kysymyksiin.

Verkkosivuston ensimmäinen versio avattiin lokakuussa, ja jatkossa palvelua kehitetään käyt-täjiltä saatujen kehitysehdotusten ja palautteen perusteella. Suomen Yrittäjien ja Fennia-ryhmän tavoitteena on näin palvella yrit-täjiä entistä paremmin auttamalla heitä löytämään vaivattomasti tärkeää tietoa omasta henkilötur-vastaan ja sen parantamisesta.

Palvelu toimii osoitteessa www.yrittajahuoltamo.fi

› Tilitoimistojen liikevaihto kasvoi rapiat 7 prosenttia tämän vuoden toisella vuosineljännek-sellä. Tämä ilmenee kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluiden suhdanne-tiedoista, jotka julkaisee Tilasto-keskus luokituksella TOL 69201.

› Uudet aluetoimistot. Finpro vahvistaa alueellista verkosto-aan avaamalla toimistot Poriin ja Rovaniemelle. Näin verkosto kattaa kaikki maakunnat. Finprolla on nyt toimistot 11 paikkakunnalla Suo-messa. Finpro on suomalaisyritysten kansainvälistä menestystä edistävä asiantuntijaverkosto.

Älä ole älytön!Kotisivukoneella kuka tahansa osaa tehdäkotisivut itse! Kokeile kaksi viikkoa ilmaiseksiosoitteessa: www.älytöntä.fi

21Nro 8 • Lokakuu 2010

Toimialat

– Vaikka talouden käänne ylös-päin on näköpiirissä, globaali rakennemuutos jatkuu. Tekno-logiateollisuuden yrityksiltä vaa-ditaan uudenlaista sopeutumis-kykyä, ja niiden pitää löytää oma roolinsa muuttuneessa globaa-lissa tilanteessa, sanoi Teknolo-giateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen.

Teknologiateollisuus vauhdit-taa toimialansa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä TRIOp-lus-hankkeen avulla. Juuri käyn-nistynyt TRIOplus tavoittelee kolmen vuoden aikana kontaktia 600 toimialan yritykseen. Niistä sadassa odotetaan käynnistyvän kehittämishanke ja sata ohjau-tuu terveyttämistoimiin.

– Teknologiateollisuus on ar-vioinut, että tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa on nähtävissä valon pilkahduksia, mutta on myös yrityksiä, jotka eivät ole taantuman kuopasta vielä nousseet. Maailmantalous kuitenkin kasvaa, ja suomalaisen pk-teollisuuden on päästävä sii-hen mukaan, Turunen painotti.

jatkoa trio-ohjelmalleTeknologiateollisuuden uusi TRIOplus-hanke jatkaa kuusi-vuotisen TRIO-ohjelman työtä, mutta uusin painotuksin. Hanke perustuu teknologiateollisuuden toimialan yritysten esiin nosta-miin kehityskohteisiin, haastei-

Teknologiateollisuus vauhdittaa toimialan nousua lamasta

hankkeen tavoitteena kolmen vuoden aikana on › 600 yrityskäyntiä, niistä 300 yritysanalyysiä

› 100 kehityshanketta

› 100 terveyttämishanketta

siin ja mahdollisuuksiin. TRIOplus-hankkeesta vas-

taava ryhmäpäällikkö Harri Jo-kinen Teknologiateollisuudes-ta painottaa, että laman aikana Suomessa on menetetty paljon työpaikkoja ja investoinnit ovat vähentyneet. Nyt tarvitaan no-peita toimia tilanteen korjaami-seksi.

– Olemme koonneet hankkee-seen parhaan joukon toimijoita. TRIOplus tuo yritysten käyttöön monipuolisen palveluvalikoi-man ja pystyy myös rahoitta-maan kehittämistoimia, Jokinen toteaa.

Hanke kohdistuu sekä kas-vuun ja kansainvälistymiseen kykeneviin teknologiateollisuu-den yrityksiin että muuten ter-veisiin, mutta taantuman takia vaikeuksiin joutuneisiin yrityk-siin. TRIOplus tarjoaa laajan va-likoiman työkaluja, jotka tukevat yritysten kehittämistyötä.

Graafisen teollisuuden ja koko viestintämarkkinan rakenne-muutokset etenevät nyt koetun suhdanneravistelun vauhditta-mina.

Alan rakennemuutokset kos-kevat sekä viestinnän jakelua et- tä teknologiaa. Taustalla vaikut-taa myös tuotannon huomattava ylikapasiteetti, jonka uskotaan nyt vihdoin alkaneen purkautua. Esimerkiksi käytettyä painoka-lustoa viedään maasta. Alan in-vestointien käynnistymistä on osaltaan hidastanut yritysten matala käyttökatetaso.

– Graafisen teollisuuden ky-synnässä nähdään tapahtuvan lievää elpymistä. Paperinkulu-tusta viestinnän aktivoituminen ei sen sijaan ole lisännyt. Vuoden 2010 kesäkuun loppuun men-nessä kulutuksen kasvu jäi kai-kissa paperiluokissa alle kahteen prosenttiin edelliseen vuoteen verrattuna, Heikki Ojaperä Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksestä kertoo.

Graafinen teollisuus kasvun odotuksessa

Näkyviä kasvun hidasteita ovat muun muassa omapainami-nen sekä yksittäisten painoerien niin kutsuttu lyhentyminen.

– Asiakkaiden omatoimiseen painamiseen ja tulostamiseen graafisen teollisuuden arvioi-daan voivan itse vaikuttaa erityi-sesti uusia asiakaslähtöisiä pal-veluja kehittämällä. Toki myös itse painotuotetta on edelleen kehitettävä, Ojanperä painottaa.

Yleiset talousnäkymät ovat parantuneet tänä vuonna oleel-lisesti. Myös investointien usko- taan pian käynnistyvän teolli-suuden käyttöasteiden parane-misen myötä. Talouskasvu luo uutta pohjaa myös graafiselle teollisuudelle, jonka tuotteita ja palveluja tarvitaan melkeinpä joka osa-alueella.

– Painoala uskookin syksyn tuovan kasvun kysyntään. Luot-tamus talouteen on vahva, joten myös mainospainamisen ja leh-ti-ilmoittelun voi odottaa kasva-van.

› Kiinteistöjen ammattimai-sen ylläpidon avulla voidaan vähentää noin 15 prosenttia kiinteistöjen energiankulutus-ta. Usein energiatehokkuuden kehitystoimenpiteet suunna-taan uudisrakentamisen puo-lelle, vaikka pitäisi keskittyä olemassa oleviin kiinteistöi-hin, puhui tekniikan tohtori Anna-Liisa Lindholm alan seminaarissa Vanajanlinnassa.

› Kuorma-autoliikenteen kus-tannukset nousivat vuodessa 3,0 prosenttia. Tarkastelujakso on vuoden 2009 elokuusta vuoden 2010 elokuuhun. Keskiras-kaiden ja raskaiden kuorma-autojen kustannukset nousivat 2,6 prosenttia ja pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen kustannukset 1,6 prosenttia. Perävaunuyhdistelmien kustan-nukset nousivat 3,4 prosenttia.

Lokakuun alussa tuli voimaan uusi tupakkalaki, joka rajoittaa tupakkatuotteiden esilläpitoa ja saatavuutta erityisesti lasten ja nuorten arkiympäristössä.

Tupakkatuotteita ja tupa-kointivälineitä ei saa nyt myy-dä, välittää tai muuten luovuttaa alle 18-vuotiaalle. Kielto koskee kauppojen lisäksi yksityishenki-löitä. Yhdenkin savukkeen myy-minen alaikäiselle on tupakan myyntirikos, josta voidaan tuo-mita sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.

Alle 18-vuotias ei saa pitää hallussa tai tuoda maahan tu-pakkaa. Maahantuonnista voi-daan tuomita sakkorangaistus, mutta hallussapidosta ei ole sää-detty rangaistusta.

Tupakkalaki kova kauppiaillekin

Tupakkatuotteiden esilläpi-tokielto vähittäismyyntipaikois-sa tulee voimaan vuoden 2012 alusta. Tupakkatuotteita tai nii-den tavaramerkkejä ei saa sil-loin enää pitää myyntipaikoissa näkyvillä. Asiakkaalle voidaan pyynnöstä näyttää kuvasto tai antaa mukaan hinnasto myyn-nissä olevista tuotteista.

Samana vuonna tiukentuvat myös hotellihuoneiden tupa-kointirajoitukset siten, että ho-tellihuoneista korkeintaan yksi kymmenestä on tarkoitettu tu-pakoitsijoille. Tupakkatuottei-den myynti automaateista kiel-letään vuoden 2015 alusta.

Valvontavirasto Valvira on jul-kaissut lain soveltamisen ohjeet sivuillaan, www.valvira.fi

Riikka Koskenranta, teksti

› Työnvuokrausalan kasvua jar-ruttaa osaajien puute joillakin toimialoilla, eli ala kärsii rekry-tointiongelmista. Voi olla, että Suomeen aletaan tuoda enem-män osaajia ulkomailta, Hen- kilöstöpalveluyritysten Liiton toimitusjohtaja Merru Tuliara sanoo.

Ulkomaisia tekijöitä rekry-toidaan Suomeen jatkossa ene-nevässä määrin, minkä vuok- si Tuliara odottaakin, että Työ- ja elinkeinoministeriössä ale-taan miettiä kotouttamispalve- luja ja kielikoulutusta tänne tu-lijoille.

− Hurjimmat arviot työvoi-man tuonnin määristä liikku-vat sadoissa tuhansissa työnte-

Ulkomaisen työvoiman tuonti kiihtymässäkijöissä. Kielikysymys kuitenkin vaikeuttaa tuontia. On toki toi-mialoja, joissa selviää vähem-mällä kielitaidolla. Jos halutaan olla kaukaa viisaita, kielikoulu-tusprojekteja pitäisi saada käyn-tiin, hän painottaa.

Uudenmaan ELY-keskuksen johtaja Petri Knaapinen uskoo, että tulevaisuudessa Suomessa voidaan nähdä esimerkiksi ko-konaan englanninkielisiä leik-kaussaleja.

− Väite siitä, että työvoima liikkuu Suomessa, ei pidä ihan paikkaansa, Liike-elämän palve-luiden toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suo-men ELY-keskuksesta sanoo.

Lisäksi Henkilöstöpalvelu-yritysten toimitusjohtajan mu-kaan lyhytaikaisen työn vas-

taanottomahdollisuuksiin pitää jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.

Vuokrafirmat porhaltaneet taloushallinnon ohiTyönvälitystoiminnassa taantu-man vaikutus oli lyhytaikainen. Tuoreen TEM toimialapalve-luiden toimialaraportin mukaan vuoden 2008 puolivälistä alan yritysten liikevaihto alkoi las-kea, mutta liikevaihto alkoi kas-vaa jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Alan yrityksistä 64 prosenttia ennakoi suhdan-teiden paranemista.

Työnvälitysala työllistää Suo-messa 35 304 henkilöä. Tilas-tokeskuksen mukaan ala on jo liikevaihdolla mitattuna huo-

mattavasti suurempi kuin ta-loushallintoala, alan yhteenlas-ketun liikevaihdon ollessa 1,5 miljardia euroa, kun taloushal-lintoalan liikevaihto on noin mil-jardi euroa. Suomessa toimii eri lähteiden mukaan noin 400 ul-komaista työnvälitysfirmaa, jois-ta suurin osa virolaisia, Timo Metsä-Tokila kertoo.

julkinen sotkee markkinoitaIsojen paikkakuntien TE-toi-mistoilla on henkilöstönvuok-raustoimintaa, mikä vääristää kilpailua. TE-toimiston henki-löstövuokrauksen kautta tilaa-jayritykseen mennyt työntekijä on työsuhteessa työ- ja elinkei-notoimistoon, vaikka työskente-

leekin tilaajayrityksen työnjoh-don alaisena.

− Ei ole järkevää, että julkinen viranomainen tarjoaa palvelua, jota markkinoilla jo tarjotaan, Merru Tuliara näpäyttää.

teknisessä konsultoinnissa vientipotentiaaliaTeknisen konsultoinnin liike-vaihto laski jopa 30 prosenttia taantuman aikana. Teknisen tes-tauksen, eli esimerkiksi autokat-sastukset, alalla lasku ei ole ollut yhtä suuri. Liikevaihdon lasku on kuitenkin pysähtynyt, ja toi-miala näyttää jo kasvun merk-kejä, selviää TEM toimialapal-veluiden teknisen konsultoinnin toimialaraportista.

tuleVaisuudessa Suomessa voidaan nähdä esimerkiksi koko-naan englanninkielisiä leikkaussa-leja.

FUTUrEImaGEbaNK

Himoittu kansainvälinen vai ketterä kotimainen?

yrityspalvelut

Molempi parempi.

yrityspalvelut

Suuri uutinen: DNA tuo Google-sovellukset käyttöösi pilvipalveluina. Toimivat kaikkialla. Säästävät kuluja. Sisältävät kaiken sähköpostista ja kalenterista dokumenttityökaluihin.

Klikkaa dna.fi/yritys, mene lähimpään DNA Kauppaan tai soita044 144 099. Palveluksessasi on lähes 80 yritysmyyjää ympäriSuomea sekä maan laajin myymäläverkosto.

22 Nro 8 • Lokakuu 2010

mentoria, Seija Halmesmäen ja Jukka Niemisen.

− On ollut kiva, että mento-reilta saa sekä mies- että naisnä-kökulmaa, Tirri pohtii.

Eläkkeellä oleva entinen vies-tintä- ja ohjelmatoimistoyrittäjä Jukka Nieminen lähti mento-riksi, sillä hän tietää kokemuk-sesta sen, millainen alkavan yrit-täjän alkutaival on.

− Se ei ole pelkästään ruusuil-la tanssimista vaan pitkiä päiviä ja monta murhetta ennen kuin yrittäminen kääntyy voitoksi. Se on kovaa työtä, yhteyksien hank-kimista ja asiakaspohjan luomis-ta ennen kuin voit ajatellakaan muiden ihmisten palkkaamista.

Niemisen mukaan aloittavat yrittäjät kaipaavat sparrausapua erityisesti liikeideansa suhteen − varmuutta siihen, onko liikeidea sellainen, jolla voi menestyä.

− Neuvoja voidaan tarvita kek-sintöihin liittyvissä asioissa ja esimerkiksi sopimusten teos-sa. Vaasan mentoriporukassa on myös juristeja, jotka voivat aut-taa sopimusasioissa.

Niemisellä on kaksi aktoria, eli mentoroitavaa yrittäjää. Hän aloitti mentorina vuosi sitten.

markkinointi piti opetellaDiakoniajohtajan työstä yrittä-jäksi siirtyneelle Sirpa Tirrille yksi uusi asia lukuisten sellais-

Työelämä

Pre paid -liittymien ominai-suudet vaihtelevat merkittäväs-ti maittain, selviää Euroopan kuluttajakeskusten verkoston selvityksestä.Ulkomailta han-kittua liittymää ei välttämät-tä pysty käyttämään enää koti-maassa.

Matkailijat ja ulkomailla pi-dempään oleskelevat hankkivat usein puhelimeensa pre paid -liittymän. Liittymään kuu-luu sim-kortti, puhelinnumero ja tarvittavat koodit. Kuluttaja maksaa puheajan ennakkoon la-taamalla sitä tietyllä summalla.

Euroopan kuluttajakeskus- ten verkosto on saanut kulut-tajilta yhteydenottoja pre paid -liittymien ongelmista. Eräässä tapauksessa suomalainen mat-kailija oli ostanut Saksasta mat-kapuhelimen ja siihen pre paid -liittymän. Myyjä oli vakuutta-nut, että puhelinta voisi käyttää myöhemmin myös Suomessa, koska siihen kävisi mistä tahan-

Pre paid voi tuottaa harmia ulkomailla matkustelevalle

sa EU-maasta ostettu sim-kort-ti. Kun kuluttaja vaihtoi kotiin palattuaan puhelimeen uuden sim-kortin, puhelin lukkiutui. Lukituksen purkamiseksi hänen olisi pitänyt maksaa 50 euroa.

Sekavuutta lisää se, että kun-kin operaattorin liittymällä on omat ominaisuutensa, jotka saattavat vielä olla erilaisia ko-timaassa ja ulkomailla. Kulut-taja ei voi siis tukeutua siihen, että omalta operaattorilta koti-maasta hankittu pre paid -liit-tymä toimisi ulkomailla, vaikka operaattori tarjoaisikin palvelu-ja myös siellä. Vastaavasti mat-kalta ostettua liittymää ei aina pysty käyttämään enää koti-maassa.

Myös sim-kortin voimassa-oloaika ja latauksen minimi-määrä vaihtelevat operaatto-reittain ja maittain. Pre paid -liittymää hankkivan kulutta-jan kannattaakin tarkistaa aina-kin nämä tiedot.

Työnantajavelvoitteiden säh-köistä palvelua aiotaan laajen-taa vuoden 2011 alusta. Palkka.fi -palvelu tulee asteittain katta-maan mm. työnantajan resurssi-suunnittelua ja muita palkkahal-linnon tehtäviä.

Uusina alueina tulee mukaan myös työsuhteen käynnistämi-sen ilmoitus- ja asiointipalvelu-ja. Palveluiden avulla pyritään vähentämään työllistämisen ja yrittäjyyden esteitä keventä-mällä työnantajan hallinnollis-ta taakkaa ja automatisoimalla työnantajavelvoitteiden proses-seja. Myös viranomaistyö tehos-tuu, ja virheselvittely ja perus-neuvontatyö vähenevät.

Muutamia vuosia toimin-

Työnantajavelvoitteiden sähköinen palvelu laajenee

nassa ollut Palkka.fi -palvelu on tarkoitettu pientyönantajille helpottamaan palkanmaksun ja sen yhteyteen liittyvien työn-antajan toistuvien tapahtumien tekemistä tehokkaasti ja virheet-tömästi.

Nyt suunnitelluista laajen-nuksista päätti Julkisen hallin-non tietohallinnon neuvottelu-kunta syyskuussa. Palvelu liittyy työnantajan sähköisen palve-lukokonaisuuden laajempaan kehittämiseen. Käyttäjille ra-kennetaan selkeä yhden käyt-töliittymän kautta toimiva verkkopalvelu Yritys-Suomi.fi -portaalin yhteyteen. Päätös to-teutuksesta tehdään tämän vuo-den lopussa.

Avun pyytämisessä täytyy ylittää kynnys ja antaa itselle lupa käyttää yrityskummien asiantuntemusta.

Sirpa Tirri

Yrityskummin apu on mahdollisuus, johon kannattaa tarttuaRiikka Koskenranta, teksti

› Olen nähnyt yrityskummiuden hienona mahdollisuutena saada apua ja tukea uuden työn aloit-tamisessa. Joudun kuitenkin vä-lillä muistuttamaan itseäni siitä, että voin kysyä kummeiltani apua. Avun pyytämisessä täytyy ylittää kynnys ja antaa itselle lupa käyttää heidän asiantunte-mustaan, Artellis-yhtiön Sirpa Tirri sanoo.

Suomalaisessa luonteenlaa-dussa istuu lujassa ajatus, että minun on selviydyttävä yksin. Näinhän ei kuitenkaan pitäi-si olla, vaan mentorit tarjoavat luottamuksellista apuaan ja spar-rausta maksutta, mikä on hieno mahdollisuus eri kehitysvaiheis-sa oleville yrittäjille.

Työnohjausta, -konsultointia ja työhyvinvointipalveluja tar-joavalla Tirrillä on 28 vuoden ko- kemus diakoniatehtävistä myös esimiestasolla. 50-vuotias Tirri päätti kokeilla siipiensä kanta-vuutta yrittäjänä. Hän otti palk-katöistään kahden vuoden virka- vapaan katsoakseen, ottaako yrittäminen tuulta.

− Opiskelen Vaasan yliopistos-sa johtamista ja yrittämistä. Saan samalla opiskella työnkuvaani ja toteuttaa sitä, jo 10 vuotta työn-ohjaajana ja työyhteisövalmen-tajana toiminut vaasalainen Tir-ri kertoo.

kokemus jakoonHänen kohdallaan mentoriapu löytyi Vaasan Yrittäjien kautta, mistä hänet ohjattiin Rannik-ko-Pohjanmaan Yrittäjien yri-tyskummikoordinaattori Mai-ja Aarnion luo. Tirri sai kaksi

ten joukossa on ollut oman osaa-misen mainostaminen.

− Olen ollut ennen auttamis-ammatissa, jossa ei ole tarvin-nut itseä mainostaa, vaan asiak-kaat tulivat luokseni. Yrittäjänä on täytynyt kääntää ajatus, sillä nyt myyn omaa osaamistani.

− Kun olen tuotteistanut osaa-mistani ja palveluitani, on ol-lut tärkeää voida kertoa niistä muille, jotka eivät tienneet yrit-tämisestäni enempää. Harjoit-telin heidän kanssaan tavallaan mainospuhettani, se auttoi mi-nua jäsentämään omaa tarinaa-ni, hän kertoo.

Uuden yrittäjän alkutaipalet-ta siivittää uusien asioiden opet-telu.

− Kompastelu on helpompaa, kun on tukijoita mukana. On hyvä myöntää se, ettei yksin pär-jää.

Yrittäjä ja mentorit ovat ta-vanneet vuoden aikana kaksi kolme kertaa ja sähköpostitse on oltu yhteydessä aina tarpeen tullen.harjoittelin yrityskummien kanssa tavallaan mainospuhettani, se auttoi minua jäsentämään omaa

tarinaani, Sirpa Tirri kertoo.

Yrityskummilta saa apua kaikissa yrittämisen vaiheissaYrityskummi eli mentori tekee kysymyksiä, tukee ver-kostoitumisessa ja avittaa eteenpäin ratkaisujen löytämisessä – mutta ei kuitenkaan päätä asioita yrittäjän puolesta.

Yrityskummit ovat kokeneita yritysjohtajia ja elinkeinoelä-män asiantuntijoita, jotka ovat lupautuneet antamaan aikaansa ja osaamistaan yritysten ja kuntien elinkeinotoiminnan kehittä-miseen. Yrityselämän konkaria voi hyödyntää kaikissa yrityksen vaiheissa: yrityksen perustamisen suunnittelusta yrityksen laajentamisen ja tehostamisen kautta myyntiin tai sukupolven-vaihdokseen. Mentorin kanssa voi myös tuuletella ajatuksiaan.

Yrityskummit toimivat luottamuksellisesti ja maksuttomasti. Heille tärkein palkinto kummitoiminnasta on yrittäjän onnistu-minen. Valtakunnallisessa Suomen Yrityskummit ry:n verkos-

tossa toimii yli 800 yrityskummia. Vaasan seudulla on käynnissä yrityskummihanke vuoteen

2012 asti. Hankkeessa ovat mukana ELY-keskus, Vasek, Vaasan kaupunki, Suomen Yrityskummit sekä Suomen Yrittäjät. Hank-keen yrityskummikoordinaattorina toimii Maija Aarnio. Tarkoi-tuksena on kehittää yrityskummitoimintaa sekä kouluttaa uusia kummeja alueelle, tällä hetkellä Vaasan seudulla on 60 kummia.

Vastaavanlaista kummitoimintaa on muillakin alueilla, muun muassa Satakunnassa toimii senioriyrittäjäryhmä, Keski-Suo-messa Jykesin kummiklinikka ja Hallituspartnerit Ky, Pirkan-maalla Uusyrityskeskuksen asiantuntijaverkostolla on kummin rooli.

Lisätietoja: www.botniamentors.fi ja www.yrityskummit.fi

•• Olen saanut konkreettisia neuvoja mainontaan ja rohkeutta lähestyä asiakkaita sekä kannustusta yrittämiseen, pitkän virka-uran jälkeen yrittäjäksi ryhtynyt työnohjaaja Sirpa Tirri kertoo.

FoTo aIraKSINEN

23Nro 8 • Lokakuu 2010

TyöelämäASIANTUNTIJA | Lakipalsta

Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky

Mitkä ipr-oikeudet?Meille on mainittu IPR-oi-keuksista, mutta emme tiedä niistä paljoakaan. Mitähän ne mahtavat olla? Olisim-me myös kiitollisia tiedoista, miten ne liittyvät meidän ta-vallista elinkeinotoimintaa harjoittavan yrityksemme toimintaan?

› IPR-oikeuksissa tarkoitetaan immateriaalioikeuksia. Lyhen-ne tulee englanninkielisistä sanoista Intellectual Property Rights. Immateriaalioikeuksil-la tarkoitetaan ns. aineettomia oikeuksia erotuksena esimer-kiksi suoraan konkreettisiin yksittäisiin tavarakappaleisiin kohdistuvista oikeuksista, ku-ten yksittäisen esineen omis-tusoikeudesta.

Immateriaalioikeudet voi-daan jakaa kahteen pääryh-mään: teollisoikeuteen ja teki-jänoikeuteen. Teollisoikeudet ovat yksinoikeuksia, joilla suo-jataan esimerkiksi keksintö-jä. Keksintöjen suojamuotoi-na voidaan käyttää patenttia tai hyödyllisyysmalleja, jotka siis suojaavat tuotteiden tekni-siä ratkaisuja, kuten tuotepa-rannuksia. Patentilla voidaan suojata myös valmistusmene-telmiä. Teollisoikeuksiin kuu-luvat myös esimerkiksi tuot-teiden ulkomuotoa suojaavat mallioikeudet sekä tavaroiden ja palveluiden tunnuksina käy-tetyt tavaramerkit ja elinkei-nonharjoittajan toimintaa yk-silöivät toiminimet.

Teollisoikeuksia voidaan rekisteröidä, ja viranomaisena toimii patentti- ja rekisterihal-

litus. Lisätietoa teollisoikeuk-sista ja niiden rekisteröinnistä saa patentti- ja rekisterihalli-tuksen kotisivuilta osoitteessa www.prh.fi.

Tekijänoikeuslaissa on sää-detty tekijänoikeuksista. Teki-jänoikeudella suojataan ihmi-sen luomia teoksia. Teoksen on oltava suojaa saadakseen oma-peräinen ja itsenäinen. Teki-jänoikeuksien saamikseksi ei oikeuksia tarvitse rekisteröi-dä, mutta tekijä voi teosten yh-teyteen merkitä tekijänoikeut-ta koskevat tiedot. Teos voi olla esimerkiksi kirjallinen teos tai atk-ohjelma. Muita kuin teok-sia suojataan lähioikeuksil-la, joihin kuuluvat esimerkiksi esittävän taiteilijan oikeudet, luettelo- ja tietokantasuoja sekä oikeus valokuvaan. Teki-jänoikeuksien tavoitteena on suojata tekijän mahdollisuus hyödyntää teoksensa kaupal-lisesti. Laissa on rajoitettu te-kijänoikeuksia mm. sallimal-la yksityiskäyttö ilman tekijän suostumusta.

Tekijänoikeuksista saa lisä-tietoa esimerkiksi osoitteesta www.kopiraitti.fi.

Kaikkien yritysten on otet-tava toiminnassaan huomi-oon teollis- ja tekijänoikeudet. Nämä oikeudet on tunnettava, jotta ei loukkaa toisten suojat-tuja oikeuksia omassa toimin-nassaan eikä käytä toisten oi-keudella suojattuja tunnuksia tai teoksia ilman oikeudenhal-tijan lupaa. Lisäksi yrityksen omassa toiminnassa syntyvät teollis- ja tekijänoikeudet on osattava suojata oikein ja huo-mioida esimerkiksi yrityksen sopimuksia tehtäessä.

Lotta Tammelin

Syyskuun alussa TEM:n yhtey-dessä aloittanut yhteistoimin-ta-asiamies valvoo yt-lain ja muiden henkilöstön osallistu-misjärjestelmiä koskevien laki-en noudattamista.

Asiamiehen tehtäviin kuulu-vat myös henkilöstörahastojen valvonta ja henkilöstörahasto-rekisterin ylläpito. Hänen en-sisijainen tehtävänsä on antaa ohjeita ja neuvoja lakien sovel-tamisessa.

Asiamiehellä on myös valtuu-det antaa työnantajalle kehotus lainvastaisen menettelyn korjaa-miseksi, saattaa asia esitutkin-taan ja vaatia eräissä tapauksis-sa tuomioistuimelta uhkasakon asettamista.

Yt-asiamiehen myötä valvon-ta tehostuu ja yritykset ja pal-kansaajat voivat saada tukea yh-

Yhteistoiminta-asiamies neuvoo ja valvoo

teistoimintalain soveltamisessa kustannuksitta. Tällä on merki-tystä erityisesti pk-yrityksille ja kasvuyrityksille. Yhteistoimin-talain piirissä on noin 8 000 yri-tystä ja runsaat 800 000 työnte-kijää.

– Ykkösprioriteettina työssä on yhteistoimintalain ja muiden henkilöstön osallistumista kos-kevien lakien tunnetuksi teke-minen. Haluan myös vaikuttaa siihen, että yhteistoimintalaki käsitetään aidosti neuvotteluun ja kehittämiseen kannustava-na toimintana. Yt-laki on kehit-tämislaki, ei ensisijaisesti irtisa-nomislaki, yt-asiamies Helena Lamponen korostaa.

– Yhteistoiminta toteutuu yri-tyksessä, työ tehdään siellä. Sik-si on tärkeää, että yt-laki tunne-taan. Jos lakia ei tunneta, ei sitä välttämättä osata myöskään so-veltaa, hän jatkaa.

Henkilöstötiloja koskevien mää-räysten soveltamiseen työpai-koilla tarvitaan opastavaa tie-toa, toteavat ylitarkastaja Toivo Niskanen sosiaali- ja terveysmi-nisteriöstä ja asiantuntija Pirk-ko Mäkinen Työturvallisuuskes-kuksesta.

Varmemmaksi vakuudeksi he ovat kirjoittaneet opaskirjan ai-heesta. Henkilöstötilat-opas on tarkoitettu kaikille toimialoil-le työpaikkojen esimiesten, työ-suojeluhenkilöstön ja myös työntekijöiden käyttöön.

Henkilöstötilat tarkoittavat ruokailu-, pukeutumis-, peseyty-

Yrityksen henkilöstötilat asianmukaiseen kuntoon

mis- ja wc- tiloja sekä vaatteiden kuivatukseen että erityistilantei-siin tarvittavia tiloja työntekijän lepoa varten.

Henkilöstötilojen järjestämis-velvoitteet perustuvat työturval-lisuuslakiin ja tarkempiin alem-manasteisiin säädöksiin. Myös monet työehtosopimukset si-sältävät yksityiskohtaisia vaati-muksia henkilöstötiloista.

Teos on Henkilöstötilat – Opas henkilöstötilasäädösten soveltamisesta työpaikoilla. Sen on julkaissut Työturvallisuus-keskus, www.ttk.fi

Riikka Koskenranta, teksti

Osaomistajat eli palkansaaja-yrittäjät voivat maksaa alennet-tua työttömyysvakuutusmaksua, mutta maksuja hoitavilla tapa-turmavakuutusyhtiöillä osa-omistajia koskevat tiedot saatta-vat olla väärin. Tästä seuraa, että osaomistajat ovat voineet tie-tämättään maksaa liian paljon vakuutusmaksua, jos tieto osa-omistajan omistusosuudesta tai määräämisvallasta yrityksessä on ollut puutteellinen.

Lainlaatija on katsonut, että osaomistaja ansaitsee maksuis-sa huojennuksen, sillä hänen oikeutensa rahastoon kerättä-vistä työttömyysetuuksista työt-tömyyden varalle eivät ole sa-manlaiset kuin palkansaajalla. Yritys antaa osaomistajien tie-dot tapaturmavakuutusyhtiöil-

Älä maksa liikaa työttömyysvakuutusmaksua

osaomistajan määritelmä › Ensi vuoden alusta työttömyysturvalain mukaan osaomistaja on henkilö, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä on vähintään 15 prosenttia tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai äänivallasta.

› Tai henkilö, joka ilman johtavaa asemaa työskentelee yrityksessä, jossa hä-nellä itsellään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 50 prosenttia osakepääomasta tai äänivallasta.

le ilmoittaessaan vuoden lopus-sa maksamansa palkkasumman, tapaturmavakuutusyhtiöt peri-vät työttömyysvakuutusmaksun lakisääteisen tapaturmavakuu-tuksen yhteydessä palkkasum-man mukaan. Työttömyysvakuu-tusrahasto hallinnoi maksuja, vakuutusyhtiöille maksut ovat kauttakulkueriä.

− Jos tiedämme, että työs-kentelevä osakas omistaa yhtiö-tä, selvitämme täältä omistuk-sen suuruuden, sillä se vaikuttaa vakuutusmaksun suuruuteen. Työttömyysvakuutuksessa myös määräämisvalta yrityksessä vai-kuttaa, mikä ei taas vaikuta laki-sääteiseen tapaturmavakuutuk-seen kuulumiseen. Tapauksessa, jossa määräämisvalta ja omis-tus ovat erisuuruisia, emme osaa eroa lähteä kyselemään, Fen- nian yritysten henkilövakuutus-

ten asiantuntija Sanna Kuula kertoo.

Yrittäjän ja tilitoimiston kan-nattaa olla tarkkana, että osa-omistajista annetaan vakuutus-yhtiöille oikeat tiedot.

Vuonna 2007 osaomistajien lukumäärä oli noin 45 700. Osa-omistajia oli tuolloin vähintään 43 300 ja enintään 49 600, sil-lä tarkkaa lukua ei pystytä saa-maan. Osaomistajien osuus yrit-täjäpopulaatiosta oli noin 15 prosenttia. Vuoden 2011 alus-ta yrittäjän eläkelaki muuttuu siten, että yrittäjänä pidetään myös osakeyhtiössä tai muus-sa yhteisössä johtavassa ase-massa työskentelevää henkilöä, joka omistaa yksin yli 30 pro-senttia yrityksen osakkeista tai äänimäärästä. Muutoksen myö-tä YEL-vakuutuksen piiriin siir-tyy noin 20 000 yrittäjää, samal-

la työttömyysmaksuvelvollisten osaomistajien määrä pienenee.

tiedot kannattaa tarkistaaJos yrittäjä huomaa virheen työskentelevien osakkaiden työttömyysvakuutusmaksuissa, tapaturmavakuutusyhtiö kor-jaa sen kuluvalta vuodelta ja kol-melta edeltävältä vuodelta.

− Jos virhe on meistä johtuva, katsomme sen asiakkaan eduk-si pidemmälle ajallekin. Virheen voi oikaista kirjallisella ilmoi-tuksella, Kuula kertoo.

Kyse on rahallisestikin mer-kittävistä summista. Työnteki-jän vakuutuksessa yritys mak-saa 0,75 prosenttia tänä vuonna ( joka vuosi vahvistetaan) tiettyyn palkkasummarajaan asti. Palkan-saajan työttömyysvakuutusmak-

sua peritään 0,40 prosenttia. Palkansaajana osaomistajan työt-tömyysvakuutusmaksu on 0,15 prosenttia, jos on iso palkka, niin kyllä ero euroissakin näkyy.

Viime vuonna perittiin 1,7 miljoonaa euroa maksamatto-mia työttömyysvakuutusmaksu-ja. Nyt työttömyysvakuutusmak-sujen valvonta on pysyvää.

− Työttömyysvakuutusrahas-to saa verottajalta yritysten il-

moittamat palkat. Jos yritys on meille jostain syystä ilmoittanut erilaisia palkkoja, virheet sel-viävät valvonnassa. Asiakkaalta joudutaan perimään puuttuvat maksut TVR:n ohjeistuksen mu-kaisesti.

Työttömyysvakuutusmaksu-velvollisuus tulee työttömyys-turvalaista eikä YEL-vakuutettu maksa ollenkaan työttömyysva-kuutusmaksua.

www.sponda.fi

Sponda Oyj, Korkeavuorenkatu 45, 00130 Helsinki, asiakaspalvelu, puh 020 355 6677

Y R I T T Ä J Ä NM E N E S T Y S T E K I J Ä T

HELSINKIHELSINKI

VANTAA

2

1

54

Metro Raitiovaunu Bussi Juna

3

Laivalahdenkatu 2b Herttoniemi, Helsinki

Laajuus krs.

Toimistotilaa25 m2 2

77 m2 2

154 m2 2

373,5 m2 4

1 015 m2 5+6

Uniikki kohde Silkkikutomo sijaitsee Herttoniemessä loistavien liikenne-yhteyksien ja palveluiden keskellä. Itäväylä ja metroasema ovat lähellä ja kauppakeskus Megahertsi aivan kiinteistön vieressä. Uudenveroiset, jäähdytyksellä ja kulun valvonnalla varustetut avarat tilat tekevät sinun toiminnastasi tehokasta ja turvallista. Autopaikkoja on runsaasti sekä auto hallissa että pihalla.

Kauppatapa: Vuokraus

1 Porkkalankatu 7 Ruoholahti, Helsinki

Laajuus krs.

Toimistotilaa11 m2 5

21,5 m2 5

65,5 m2 5

144 m2 6

263 m2 3

Liiketilaa170 m2 1

Tämä edustava kiinteistö on todellinen huippuyhteyksien kohde Ruoholahdessa Porkkalankadun ja Salmisaarenkadun kulmassa. Länsi-väylä busseineen, metro kävelymatkan päässä ja keskustan läheisyys tuovat sinut hetkessä työpaikallesi. Palvelut pelaavat: Ruoholahden Kauppakeskus on aivan kohteen vieressä. Parkkipaikoista ei tarvitse huolehtia sillä kiinteistöllä on oma pysäköintihalli.

Kauppatapa: Vuokraus

2

Missä tilassa olet, kun nousu alkaa?

Pihatörmä 1 Olari, Espoo

Laajuus krs.

Toimistotilaa286 m2 5

448 m2 4

563 m2 5

930 m2 1

Liiketilaa64 m2 1

214 m2 1

Tämä liike- ja toimistorakennus sijaitsee Espoon keskeisellä alueella. Liikenneyhteydet ovat erinomaiset ja kauppakeskus Iso Omena on kävelyetäisyyden päässä. Jäähdytettävän ilmanvaihdon omaavien tilojen muunneltavuus on ollut suunnittelun lähtökohta. Yrityksesi käytössä on aulavastaanotto ja varattavat neuvottelutilat. Pysäköintipaikat sijaitsevat autohallissa, josta pääset sisäkautta kuivin jaloin toimistollesi.

Kauppatapa: Vuokraus

3

Linnavuorentie 28 Vartiokylä, Helsinki

Laajuus krs.

Toimistotilaa70 – 500 m2 2

Varastotilaa700 m2 1

Varasto-/liiketilaa400 m2 1

Itä-Helsingistä monipuoliset toimisto-, liike- ja varastotilat sinulle, joka haluat yrityksesi hyvien yhteyksien äärelle. Itäväylä kulkee vierestä ja Itäkeskuksen palvelut ja Kehä I ovat lähellä. Tilat joustavat tarpeidesi mukaan ja katutason varastotilaan ajat vaivattomasti vaikka kuorma-autolla. Pihan ja lämmitetyn autohallin parkkipaikat ratkaisevat parkki-ongelmasi.

Kauppatapa: Vuokraus

5

Portgate Vuosaari, Helsinki

Laajuus krs.

Toimistotilaa10,1 m2 3

48,7 m2 3

213 m2 8

387 m2 5

444 m2 7

505 m2 8

821 m2 8

1 556 m2 6 ja 7

Liiketilaa92 m2 1

Varastotilaaalk. 900 m2

Etsitkö kilpailukykyistä sijaintia tavaravirtojen varrelta? PortGate on Vuosaaren sataman logistinen ydin kaikkien sataman palveluiden keskellä. Vapaana on vasta valmistunutta nykyaikaista terminaali-, varasto-, ja liiketilaa sekä toimisto- ja asiakaspalvelutiloja.

Kauppatapa: Vuokraus

4

24 Nro 8 • Lokakuu 2010

Sosiaaliturva

Kauppa

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 25.11.2010

Yritysvälittäjät

Palvelu

Rakentaminen

Teollisuus, valmistus

Yrityspörssin ilmoitusehdot › Yrityspörssissä julkaistaan vakio-sisältöisiä ilmoituksia, jotka koske-vat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista.

› Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Netti-ilmoituk-sen hinta on 80 € + alv 22 %.

› Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta Yrittäjä-Sanomissa, kaksi ilmoitusta Kaup-palehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä YrittäjäSanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kaup-palehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + 22 % ja ei-jäsenille 360 € + 22 %.

› Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, f. (09) 229 229 80 yritysporssi@yrittajat.fi www.yrittajat.fi /yrityspörssi

mYYdään YritYksiä

Majoitus, ravintola, elintarvike

Lisätietoja tällä palstalla julkaistuista

ilmoituksista ja enemmän ilmoituksia

yrityspörssin internet-sivuilla

www.yrittajat.fi/yritysporssi

ostetaan YritYksiäEsimerkkejä myytävistäkohteistamme hintapyynnöinrautakauppa ................................2 100 000ajoneuvojen valmistus ................1 650 000Tilauskonepaja .............................1 550 000Hirsitalojen valmistus ..................1 349 000Elintarviketukku .............1 200 000 + v-om.Eristysasentamista ........................ 650 000Kuljetusliike .................................... 650 000moottoripyöräliike, oKT ja hallit ..480 000Kuljetusten puupakkaukset ...........370 000Kukkakauppa .................................. 340 000lounasrav. & kahvio ja kauppa ......310 000Perinteikäs kotileipomo .................250 000Erikoisrakentamista........................ 172 000Pizzeria ............................................ 125 000Kahvila ............................... 120 000 + v-om.monipuolinen autokorjaamo .......... 90 000Pizzeria a-oikeuksilla .......................65 000musiikkipubi ......................................45 000

Lisätietoja ja lisää kohteitawww.yrityskaupat.net 010 2864 000

Muut toimialat

Yrittäjän eläke laahaa perässä – myös ruotsissa

Kerro mielipiteesi ja osallistu arvontaan!Arvoisa lukijammeHaluamme kehittää Suomen YrittäjäSanomat

-lehteä. Siksi meille on tärkeää saada palautetta

lukijoiltamme. Lehden tästä numerosta (8/2010)

tehdään lukemis- ja huomioarvotutkimus.

Sinulla on mahdollisuus antaa lukijapalautetta

vastaamalla tutkimukseen yrittajat.fi -sivuilla

olevan linkin kautta.

Ole aktiivinen ja osallistu – juuri Sinun palautteesi on meille tärkeä.

Kiitos yhteistyöstä!

Pekka Malmberg, teksti

› Yrittäjän oman sosiaaliturvan ydin on yrittäjän lakisääteiseen eläkevakuutukseen sovittu työ-tulo. Sen perustella määräytyvät mm.- yrittäjäeläke- sairausajan päiväraha- ansiosidonnainen työttömyys-

turva- lapsilisä - lasten hoitotuki jne.

– Oman ja perheen perustur-va saadaan elämisen kustannuk-sia vastaavalle tasolle pitämällä yel-työtulo kunnossa. Se on yrit-täjän ensimmäinen velvollisuus itseään ja perhettään kohtaan, muistuttaa asiantuntija Sanna Kuula Fenniasta. Työtulo on in-vestointi, jonka kustannuksen saa vähentää verotuksessa.

Vapaaehtoisilla vakuutuksilla täydennysYrittäjälle ei kuulu lakisääteis-tä tapaturmavakuutusta, kuten työntekijöille. Yrittäjä saa kor-vausta ammattitautiin sairastut-tuaan tai tapaturman sattuessa vain ottamalla tapaturmavakuu-tuslain mukaisen yrittäjän va-paaehtoisen tapaturmavakuu-

Perusturvan täydennys•• Tapaturmavakuutus ensisijainen vapaaehtoinen turva

Asiantuntija Sanna Kuula Riskipäällikkö Marja Kaari

tuksen. Tämä vakuutus on lähes kaikilla yrittäjillä.

Korvauksena maksetaan mm.- työ- ja vapaa-ajan tapaturman

tai työstä johtuvan ammatti-taudin hoito- ja lääkekulut ta-paturmavakuutuslain mukaan

- päivärahaa ja tapaturmaelä-kettä (perustuvat sovittuun vuosityöansioon)

- tarvittaessa kuntoutus ja koulutus uuteen ammattiin

- haittarahaa ja -lisää- kuolemantapauksessa hau-

tausapu ja perhe-eläkeTapaturmavakuutuslain mu-

kainen yrittäjän vapaaehtoinen tapaturmavakuutus kattaa myös kuluja ilman aika- tai euromää-räisiä rajoituksia, korostaa Sanna Kuula. Korvausten tasoon vai-kuttaa yrittäjä itse vakuutukseen sovitun vuosityöansion kautta. Vapaaehtoisessa vakuutuksessa vuosityöansio määritellään läh-tökohtaisesti yrittäjän yel- työ-tulon tasolle. Yrittäjän tekemän työn tapaturma- ja ammattitau-tiriskit puolestaan ovat pohjana vakuutusmaksulle, joka on ko-konaan vähennyskelpoinen ve-rotuksessa.

oman työn riskien arviointi kannattaa – Yrittäjä voi parantaa omaa työ-turvallisuuttaan arvioimalla työ-hönsä liittyvät riskit, opastaa Marja Kaari Fenniasta. Riski-en arviointi sisältää työhön liit-tyvien vaarojen tunnistamisen, riskin suuruuden määrittämi-sen ja toimenpiteiden valinnan ja toteuttamisen. Työympäris-tön vaaratekijät voidaan jaotella seuraavasti: - kemialliset (mm. pölyt, kaasut

ja liuottimet)- biologiset (mm. bakteerit ja

homeet)- fysikaaliset (mm. melu, tärinä

ja säteily)- tapaturman vaarat (mm. kom-

pastuminen, liukastuminen, putoavat esineet)

- fyysiset ja henkiset kuormi-tustekijätValmiita vaarojen tunnista-

miskaavakkeita löytyy interne-tistä (esim. pk-rh.com) ja apua riskien arviointiin voi kysyä myös työterveyshuollosta.

Katso tarkemmin yrittäjän va-paaehtoisesta tapaturmavakuu-tuksesta ja työn riskeistä esim.

www.etappi.fi www.fennia.fi

Lukijatutkimukseen vastanneiden kesken arvotaan:

• TallinkSiljaLinen 23 h -risteily, VikingLinen matkalahjakortteja (50 kpl), Scandic-lahjakortti, BestWestern-lahjakortti, Teboil-termosmukeja sekä ST1-jääskraboja.

Vastaa 30.10.

mennessä!

Riikka Koskenranta, teksti

› Suomessa on tavallista, että yrittäjä alivakuuttaa itsensä eläketurvan varalle, sillä YEL-työtulo säädetään usein liian matalaksi. Alivakuuttamista ja sen myötä yrittäjätuloihin näh-den liian heikkoa eläketurvaa esiintyy myös lammikon toisella puolella Ruotsissa.

Eläketurvakeskuksen erityis-asiantuntija Mika Vidlundin mu-kaan yrittäjien alivakuuttami-sesta on tullut vakava ongelma, ja monet EU:n jäsenmaat ovat korottaneet tai korottamassa vä-himmäismaksutasoa ja muita eläkkeen määräytymiseen vai-kuttavia tekijöitä.

alivakuuttaminen ongelmaYrittäjä maksaa niin Suomessa kuin Ruotsissa eläkemaksunsa kokonaan itse. Ruotsissa maksu koostuu työnantajan ja työnteki-jän vanhuuseläkemaksusta, näi-den lisäksi yksinyrittäjä maksaa perhe-eläkemaksua, kuten työn-antajatkin. Työkyvyttömyyseläk-keet rahoitetaan ja maksetaan naapurimassa sairausvakuutus-järjestelmästä ja verottaja kerää eläkevakuutusmaksut.

− Maksut peritään koko an-siotuloista huolimatta siitä, että eläkkeisiin sovelletaan ansio-kattoa. Vanhuuseläkettä ker-tyy ansiokaton, noin 3 500 e/kk alittavista tuloista. Suomessa an-siokattoa ei palkansaajilla ole ja yrittäjillä se on korkea (YEL-työtulon yläraja 153 875 euroa vuodessa), Vidlund kertoo.

Lakisääteisen eläketurvan li-säksi Ruotsissa on työmarkki-nasopimuksiin perustuvat ja sitä kautta pakolliset sopimuseläk-keet (kattavuus yli 90 prosenttia palkansaajista). Vidlundin mu-kaan kollektiivinen lisäeläketur-va ei kuitenkaan automaattisesti kata yrittäjiä, kuten palkansaajia vaan yrittäjän harkintaan jää li-säeläkkeen ostaminen.

− Mikäli ruotsalainen yrittä-jä haluaa palkansaajia vastaavaa eläketurvaa, tulisi hänen maksaa vähintään noin neljän prosentin lisäeläkemaksua.

useat tutkimukset viittaavat siihen, että yrittäjien eläkkeet ovat pie-nempiä palkansaajiin verrattuna niin Suomessa kuin Ruotsissa, Mika Vid-lund kertoo.

suomi – ruotsiMilloin eläkkeelle?

Kuka on yrittäjä eläkelaissa?

S: Yrittäjistä 56 prosenttia, mutta palkan-saajista vain 36 prosenttia on aikeissa jatkaa työntekoa 63 ikävuoden jälkeen (v. 2006).

R: Yrittäjät työskentelevät usein pidem-pään kuin palkansaajat. Tukholman yliopiston selvitys (2009) pohtii, että tähän voi vaikuttaa yhtäältä eläketur-van matala taso ja toisaalta yrittäjyyden intohimo.

S: 1.1.2011 alkaen osakeyhtiön johtavassa asemassa työskentelevä osakas on yrittä-jä ja hänen eläketurvansa pitää vakuuttaa YEL:n mukaan, jos hän omistaa yksin yli 30 prosenttia yhtiön osakkeista tai äänimäärästä. Eläkelaissa on lisäksi täy-dennyksiä perheen yhteisen omistuksen vaikutuksesta yrittäjämääritelmään jne.

R: Sopimuseläkkeissä yrittäjäksi määri-tellään henkilö, joka omistaa yli kol-manneksen osakkeista. Sopimuseläke tarkoittaa lakisääteisen eläketurvan lisänä olevaa työmarkkinasopimuksiin perustuvaa ja sitä kautta pakollista eläkettä. Lisäeläketurva ei kuitenkaan automaattisesti kata yrittäjiä.

Ruotsin vanhassa työeläkejär-jestelmässä (koskee ennen vuot-ta 1954 syntyneitä) ennen 65 vuoden ikää otettuun eläkkee-seen tehdään varhennusvähen-nys ja 65 vuoden iän jälkeen ly-kättyyn eläkkeeseen korotus. Uusi järjestelmä reagoi elinaja-nodotteeseen ja muuntaa kerty-neen eläkepääoman eläkevuosil-le vastaavalla periaatteella.

− Useat tutkimukset viittaa-vat siihen, että yrittäjien eläk-keet ovat pienempiä palkansaa-jiin verrattuna niin Suomessa kuin Ruotsissa. On vaikea sanoa tarkemmin lopullisesta eläketur-van tasosta, Vidlund toteaa.

YEL-työtulon alhaisuus hei-jastuu myös yrittäjien sosiaali-etuuksiin Suomessa. Sairauspäi-väraha lasketaan YEL-työtulon perusteella, YEL-vakuutettujen mediaanitulon sairauspäivära-ha oli puolta pienempi kuin pal-kansaajien vastaava, ETK:n vii-mevuotinen YEL-selvitys kertoo. Lähes 40 prosenttia yrittäjistä ei olisi voinut hakea osa-aikaeläket-tä YEL-työtulon pienuuden ta-kia. Viidesosalla yrittäjistä ei olisi ollut oikeutta työttömyysturvan ansiopäivärahaan, koska YEL-työtulo jäi alle yrittäjien työttö-myyskassojen vaatiman tason.

Suomessa on yksi YEL-mak-su, jonka perusteella lasketaan monia yrittäjän sosiaalietuuk-sia. Sen voi vähentää Suomessa verotuksessa. Suomessakin niin yrittäjät kuin työntekijät voivat ottaa itselleen vapaaehtoisia li-sävakuutuksia, mutta Suomessa ei ole Ruotsin kaltaisia pakollisia sopimuseläkkeitä.

lopullinen eläkkeen taso arvoitusRuotsissa ns. takuueläkkeeseen on oikeutettu 65 vuoden iässä, työeläkettä voi kuitenkin saa-da joustavasti 61 ikävuodesta al-kaen. Takuueläke on työeläke-vähenteinen, eli euromäärältään pienempi kuin eläke, joka sisäl-tää kumpaakin eläkelajia.

Sähköasennus ja teollisuus-huoltoja tekevä yritys Etelä-Savossa. Myös sähkötarvikemyy-mälä ja verkkokauppa. Liikevaihto 400 000 – 500 000 €. Työntekijöitä 4 – 5. Vuokratut toimitilat 370 m2 kaupungin keskustassa.

SY-31082010-640

Ulkoistamisiin kehitetty tilitoimis-to tai osuus Päijät-Hämeessä. Liikevaihto 300 000 – 400 000 €. Työntekijöitä 6 – 9. Vuokratut toimi-tilat 200 m2.

SY-09092010-670

Kunto- /aerobicsali Päijät-Hämeessä. Liikevaihto n. 160 000 €. Vuokratut toimitilat 515 m2. Hinta-pyyntö 110 000 €.

SY-19102010-737

Lounas-/tilausravintola Kanta-Hämeessä. Liikevaihto 600 000 –1 000 000 €. Työntekijöitä 6 – 9. Vuokratut toimitilat 445 m2. Hinta-pyyntö 130 000 €.

SY-15092010-675

Kahvila-ravintola Keski-Suomes-sa. Liikevaihto 100 000 –200 000 €. Työntekijöitä 2–3. Vuokratut toimi-tilat 170 m2. Hintapyyntö 55 000 €.

SY-22092010-680

Geosynteettialan yritys Varsi-nais-Suomessa, toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 –1 000 000 €. Työntekijöitä 4 – 5. Vuokratut toimitilat 60 m2.

SY-01092010-641

Keittiökalustealan yritys Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 600 000 –1 000 000 €. Työntekijöi-tä 4 – 5. Vuokratut toimitilat. Hinta-pyyntö 380 000 €.

SY-27092010-701

Kalusteteollisuusyritys Turun talousalueella. Liikevaihto 250 000 €. Työntekijöitä 3. Omat tai vuok-rattavat toimitilat.

SY-28092010-706

Puusepänteollisuutta harjoit-tavan yrityksen liiketoiminta Etelä-Karjalassa. Liikevaihto 200 000 –300 000 €. Työntekijöitä 2–3. Omat toimitilat 1 053 m2. Hintapyyntö 600 000 €.

SY-07102010-724

Kiinteistöremontointiyritys Päijät-Hämeessä. Vuokratut toimi-tilat 210 m2. Hintapyyntö 150 000 €.

SY-01102010-711

Teräsrakenteiden valmistus- ja asennusyritys Pirkanmaalla. Liikevaihto n. 400 000 €. Työnteki-jöitä 4. Vuokratut toimitilat 300 m2. Hintapyyntö 159 000 €.

SY-08102010-727

Lvi-alan maahantuonti- ja tukkukauppa Pirkanmaalla. Liikevaihto 100 000 –200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 40 m2. Hintapyyntö 95 000 €.

SY-24082010-634

Korttien, pehmojen ja lahjata-varoiden tukkumyyntiyritys tai osuus, toimintaa koko Suo-messa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 2–3. Vuokratut toimi-tilat. Hintapyyntö 35 000 €.

SY-26082010-636

Matto-/sisustusliike Hämeessä, toimintaa myös Uudellamaalla. Työntekijöitä 2–3. Omat toimitilat 500 m2.

SY-14092010-674

Naisten vaateliike Somerolla. Liikevaihto 100 000 –200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 50 m2.

SY-27092010-703

Rakennuspuutavaran välitys-liike Pohjois-Pohjanmaalla. Liike-vaihto 600 000 –1 000 000 €. Työntekijöitä 4 – 5. Omat toimitilat 850 m2. Hintapyyntö 500 000 €.

SY-01102010-712

Sisäkioski/grillli/kahvio Uudel-lamaalla. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 60 m2. Hintapyyntö 56 000 €.

SY-06102010-721

Rauta- /lahjatavaraliike Etelä-Karjalassa. Liikevaihto 600 000 –1 000 000 €. Työnteki-jöitä 2–3. Omat toimitilat 800 m2. Hinta-pyyntö 1 100 000 €.

SY-07102010-725

Energiaratkaisujen, lämpö-pumppujen ja jäähdytyslait-teiden myynti- ja asennus-yritys tai osuus yrityksestä Uudel-lamaalla. Liikevaihto n. 750 000 €. Työntekijöitä 4 – 6. Vuokratut toimitilat.

SY-24092010-700

Sairaankuljetusyritys Pohjan-maalla. Liikevaihto 300 000 –400 000 €. Vuokratut toimitilat.

SY-27092010-702

Ostetaan tilitoimisto (tai osuus) Päijät-Hämeestä. Vuokratut toimi-tilat.

SY-01092010-644

Comma ImaGE

25Nro 8 • Lokakuu 2010

Yrittäjät liikkeellä

Helsinkiläisen Voltmen Oy:n toimitusjohtaja Janne Skog-berg on valittu Euroopan sähkö-urakoitsijaliittojen kattojärjestö AIE:n hallituksen puheenjohta-jaksi.

Janne Skogberg on Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n hallituksen entinen puheenjoh-taja ja helsinkiläisen Voltmen Oy:n toimitusjohtaja ja omis-taja. AIE:n eli Association In-ternationale des Entreprises d´Equipement Electriquen halli-tuksen varapuheenjohtajana hän on toiminut vuoden 2009 alusta.

AIE on Euroopan sähköura-koitsijaliittojen vuonna 1954 pe-rustettu kattojärjestö. AIE:n 18 maassa toimiviin jäsenjärjestöi-hin kuuluu noin 175 000 säh-köistysalan yritystä, joiden pal-veluksessa on yhteensä lähes miljoona työntekijää.

Janne Skogberg Euroopan sähköurakoitsijoiden hallituksen puheenjohtajaksi

mukana myös suomen Yrittäjissä

Brysselin lähellä toimiva jär-jestö ajaa eurooppalaisella ta-solla jäsenjärjestöjensä etuja ja pyrkii vaikuttamaan esimerkik-si sähköturvallisuuden ja ener-giatehokkuuden parantamiseen. Yhtenä järjestön tämän vuoden teemana on tehdä tunnetuksi älytaloja ja älykästä talotekniik-kaa.

Skogberg toimi Sähkö- ja te-leurakoitsijaliitto STUL ry:n hallituksen puheenjohtajana vuosina 2002 – 2007. Skogberg on kuulunut pitkään myös Suo-men Yrittäjien hallitukseen. AIE:n hallituksen puheenjohta-jana Skogberg seuraa ranskalais-ta Jacques Wetzeliä. Puheen-johtajan kaksivuotiskausi alkaa 2010–2011 vuodenvaihteessa.

Suomen Hiusyrittäjät on valin-nut liittokokouksensa yhteydes-sä vuoden kampaamo- ja partu-riasiakkaat ja julkistanut heidän hiuksistaan huolehtivat ammat-tikunnan edustajat.

Tapahtumapaikkana oli Au-lanko 25. syyskuuta. Hiusyrittä-jillä on ollut viime vuosina ta-pana valita vuoden asiakkaat eikä vuoden hiusyrittäjiä ja ko-rostaa näin hyvien asiakassuh-teiden merkitystä. Valinnat teh-dään liittokokouspaikkakunnan talousalueelta, tällä kertaa Hä-meenlinnasta.

Vuoden kampaamoasiak-kaaksi on nimetty apteekkari Marketta Uitto, joka on työs-sä Tori Apteekissa. Hän käyttää kauneudenhoitoalan palvelui-ta monipuolisesti ja osaa arvos-taa käyttämiään palveluita sekä

Hiusyrittäjät valitsivatvuoden asiakkaansa

työntekijöiden ammattitaitoa.Asiakkaana Marketta on mut-

katon ja reilu, lisäksi hänellä on oma visio tyylistään. Marketan hiuksista huolehtii kampaaja-mestari, näyttötutkintomestari Minna Haantaus-Pekarila Lin-na Stylesta.

Vuoden parturiasiakkaaksi on valittu Hämeenlinnan Palloker-hon toimitusjohtaja Risto Kor-pela. Riston tyyli on miehekäs, urheilullinen ja siisti, joten hän käy parturin tuolissa usein. Risto tuo aina liikkeeseen saapuessaan auringonpaisteen mukanaan iloisen reippaalla olemuksellaan ja positiivisuudellaan.

Riston hiuksista huolehtii parturi-kampaaja Arja Kulmala Kampaamo Parturi Ella & Voo-gista.

Uudenmaan alueella on käynnis-tynyt Yritysharava-kysely, jonka avulla selvitetään Suomen suu-rimman työmarkkina-alueen yritysten tulevaisuuden näkymiä ja työvoimatarpeita sekä henki-löstön ja liiketoiminnan kehittä-mistarpeita.

Yritysharava-kyselyn kier-ros käynnistyi vuonna 2009 Etelä-Pohjanmaalta. Nyt alka-neessa kyselyssä haastatellaan kesäkuuhun 2011 mennessä kat-tavasti kaikki Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun yritykset. Helsingissä haastattelut kohdis-

Yritysharavan kierrospäättyy Uudellemaalle

tuvat kaikkiin yli neljä henki-löä työllistäviin yrityksiin. Yri-tysharava-hanketta ohjaa työ- ja elinkeinoministeriö. Kierroksen aikana otetaan yhteys lähes kaik-kiin Suomessa oleviin yrityksiin.

Kattavalla yritysten tarpeiden selvittämisellä uskotaan löytyvän uusia työpaikkoja ja saadaan liik-keelle erilaisia koulutus- ja ke-hittämishankkeita. Samalla saa-daan ajantasaista tietoa yritysten työvoimatilanteesta ja tulevista tarpeista. Käytännön yhteyksistä vastaavat ELY-keskuksen lisäksi alueen TE-toimistot.

– Yritysharavan avulla voi-daan ennakoivasti ja aktiivises-ti kohdentaa yritysten palveluja paremmiksi. Noin puolessa yri-tyksistä löytyy välitöntä tarvet-ta viranomaisen yhteydenotolle, liittyen yrityksen rekrytointei-hin, henkilöstön koulutuksiin, investointeihin tai muihin kehit-tymissuunnitelmiin, kertoo pro-jektijohtaja Rauno Jääskeläi-nen.

Jääskeläisen mukaan eri vi-ranomaistoimijoiden ja palve-luntarjoajien yhteistyön lisäämi-sellä myös vähennetään päällek-käistä työtä ja ohjataan oikea pal-velu yrityksen luo.

Syksyn aikana MTV3 esittää Si-sutarina-nimisen dokumentti-sarjan, jossa kerrotaan henkilö-kuvien muodossa kiinnostavista suomalaisista yrittäjistä. Ohjel-ma esittelee mielenkiintoisia persoonia ja heidän yritystensä tietä menestykseen läpi haastei-den sekä käännekohtien.

Dokumenttisarja Sisutarinas-sa pääosaan pääsevät suomalai-set yrittäjät ja heidän yritystari-nansa. Ohjelmassa haastatellaan ihmisiä myös päähenkilön ym-

Suomalaiset yrittäjät esillä TV-sarjassa

päriltä: perheenjäseniä, ystäviä, yrityskumppaneita ja kollegoi-ta. Lisäksi esitellään arkistoku-vamateriaalia matkan varrelta. Dokumenttisarja on yhdeksän-osainen. Ensimmäisessä jaksos-sa lokakuun lopussa esitellään innovatiivinen maahantuojayri-tys Anglo-Nordic. Seuraavissa jaksoissa esiin pääsevät Sinituo-te, Ajatar, MetroAuto, Eilakais-la, Suomi-Soff a, Finn Spring ja Kannustalo. Sarjan päättää kul-jetusalan yritys Kovanen (18.12.).

www.mastdo.fi

THE ry perustettiin 8. lokakuuta Suomen Yrittäjien tiloissa. THE ry on suomalaisen huvi- ja elä-mysteollisuuden edustajayhdis-tys. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää huvi- ja elämystuo-tantoon perustuvaa yrittäjyyttä, parantaa sen toimintaedellytyk-siä ja kilpailukykyä. Lisäksi jär-jestö edistää alan tutkimus, kou-lutus ja neuvontapalveluita.

– Lisäksi yhdistys pyrkii vai-kuttamaan siihen, että yhteis-kunnalliset resurssit ohjautuvat nykyistä paremmin toimialan hyväksi. Tarkoitusten toteutta-miseksi järjestetään kokouksia, kursseja, seminaareja sekä tar-jotaan asiantuntija- ja neuvon-tapalveluita, kertoo yhdistyksen puuhamies Erkki Puumalai-nen.

the rY:n edustajat Erkki Puumalainen (vas) ja Matti Koiranen iloit-sivat, että huvi- ja elämysteollisuuden yrityksille saatiin vihdoinkin oma yhdistys.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja Oulun Kauppakamarin kan-sainvälistymisvaliokunnat ovat aloittaneet yhteistyön.

– Valiokuntien yhteistyön tavoitteena on lisätä alueem-me yritysten kasvuhalukkuut-ta ja kykyä. Tavoitteena on lisä-tä alueen yritysten osaamista ja selvittää rahoitukseen liittyviä kysymyksiä. Olemme lähdössä konkreettisen tekemisen kaut-ta liikkeelle edistämään alueem-me yritysten kansainvälistymis-tä, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mar-jo Kolehmainen.

Oulun Kauppakamarin vara-toimitusjohtaja Esa Pellikaisen mukaan tiedotusta kansainväli-

Huvi- ja elämysteollisuuden yrityksille oma yhdistys

sistä asioista on lisättävä.– Meidän on löydettävä uusia

innovatiivisia tapoja ja malleja tehokkaan informaation jakami-seen kv-asioista, jotta yritykset löytävät helpommin tämä alan asiantuntemusta. Kansainvälisil-lä markkinoilla toimivia yrityk-siä saadaan näin alueelle lisää ja niitä yrityksiä esille, joilla on po-tentiaalia lähteä kansainvälisille markkinoille ja päästä myös sin-ne, Esa Pellikainen sanoo.

– Valiokunnan tärkein tavoite on saada innostettua enemmän alueemme yrityksiä kasvuhakui-suuteen ja kansainvälistymään, toteaa molempien valiokuntien puheenjohtaja Kaarlo Nurmi-ranta Nestor Cables Oy:stä.

Kansainvälistymisvalio-kunnat yhteistyöhön

JoUKo laNTTo

sylvi palvelee järjestöpomojaSuomen Yrittäjien järjestövies-tinnässä on otettu käyttöön uusi extranet-palvelu, joka aiemmin käydyn nimikilpai-lun perusteella on kastettu Sylviksi. Sylvi, korvaa vanhan intranet-sivuston synet.intran. Se on avattu käyttöön samoille ryhmille kuin vanha intra eli alue- ja toimialajärjestöjen puheenjohtajille ja toimihen-kilöille, paikallisyhdistysten puheenjohtajille, Suomen Yrittäjien hallituksen jäsenille sekä keskusjärjestön henkilö-kunnalle.

Paikallisyhdistys näkee Sylvin sivuilla oman yhdistyk-sensä jäsenmäärän. Sylvin käyttäjätunnuksena on oma nimesi muodossa etunimi su-kunimi. Salasana on sama kuin aiemmassa intrassa. Sylviin kirjaudutaan osoitteessa http://extra.yrittajat.fi

Klikkaa: fonecta.com

Uuden ajan mediatalo

Paljonko ilmoitus puhelinluettelossa tuottaa?

taktiset_yrittajasanomat_puhelinluettelotuottaa_92x50mm.indd 1 21.10.2010 15.02

26 Nro 8 • Lokakuu 2010

Yritykset

Suomen ensimmäiseksi Vuoden Innovaatiojohtajaksi on valittu Maija Itkonen (33). Itkoselle myönnettiin titteli Microsoftin ja Innovaatiojohtamisen koulu-tusohjelma IMO:n yhteistyössä järjestämässä Business Summit 2010 -tapahtumassa.

Itkonen työskentelee toimi-tusjohtajana huonekaluihin in-

PowerKissin Maija Itkonen Vuoden Innovaatiojohtajaksi

OK Perintä Oy ja Jeremidas Oy:n omistajat ovat sopineet yritys-kaupasta, jolla Jeremidaksen koko osakekanta siirtyy OK Pe-rinnälle.

Jeremidas on vuonna 2004 perustettu perintä- ja luotto-tietopalveluja tarjoava pienyri-tys, jonka omistajayrittäjät ovat Aarne Nenonen ja Timo Laak-so. Yritys on erikoistunut osa-maksukaupalla ostetun irtai-men omaisuuden poishakuun.

Oululainen Pharmatory Oy on siirtynyt management buy out -järjestelyn kautta pääomasijoit-tajilta yrityksen johdon omistuk-seen.

Pharmatory on saavuttanut 10-vuotisen historiansa aikana vakaan ja luotettavan toimijan maineen lääkekehityksen toimi-alalla. Usko alan tulevaisuuteen sai nykyisen johdon ryhtymään yrittäjiksi pitkään luotsaamaan-sa yritykseen. Yhtiön keskeisiä palvelutuotteita ovat lääkeainei-den prosessikehitys, sopimus-valmistus ja laadunvarmistusa-nalytiikka.

– Kotimaasta ja kansainvä-lisiltä markkinoilta saatu hyvä palaute sekä Pharmatoryn vah-va osaaminen olivat tärkeimmät syyt omistajuuspäätökseen, ker-too toimitusjohtaja Jaana Kar-jalainen, yksi omistajista.

Pieni toimija on saanut uskot-tavuutta Euroopan markkinoilla laadukkaan teknologiaosaami-sensa ja projektinhallintakykyn-

OK Perintä kasvaa yritysostollaPoishakutilanne syntyy, kun osamaksulla ostetun irtaimen, esimerkiksi auton, osamaksu-sopimuksen mukaisia maksue-riä on laiminlyöty.

– Tavoitteenamme on osaa-mista yhdistämällä ja panos-tusta lisäämällä kasvaa myös poishakupalvelun osa-alueel-la merkittäväksi toimijaksi Suo-messa, sanoo OK Perinnän toi-mitusjohtaja Juhani Ollila.

Jeremidas Oy:n toimipaik-

Lääkekehittäjä Pharmatoryn johtoryhmä yhtiön yrittäjiksi

sä ansiosta. Päätös yrittäjäksi ryhtymisestä syntyi harkinnan jälkeen, mutta lopulta kynnys ei ollut kovin suuri.

– Olemme tehneet töitä yrit-täjämäisesti koko Pharmatoryn elinajan, joten sopivaa asennet-ta ja halua suuremman vastuun ottamiseen meiltä kaikilta löytyi, toteaa Karjalainen.

Pharmatoryn pääomistus siir-tyi nykyiselle johtoryhmälle, jo-hon Jaana Karjalaisen lisäksi kuuluvat Petri Hukka, Heikki Hassila ja Harri Lumme. Joh-toryhmän jäsenten lisäksi yh-tiön omistajaksi jäi muutama pienomistaja.

Lotta Tammelin, teksti

Suomalainen Lunette on tar-jonnut ekologista ja hygieenis-tä kuukautissuojaa jo viiden vuoden ajan sadoille tuhansil-le naisille yli 40 maassa. Valmis-taja Lune Group Oy Ltd. tähtää USA:n markkinajohtajaksi, ja sen Lunette-kupeista menee yli kuusikymmentä prosenttia vien-tiin tänä vuonna.

Suomalainen Lune Group on kehittänyt, valmistanut ja mark-kinoinut lääketieteellisestä sili-konista valmistettuja ekologisia ja hygieenisiä Lunette-kuukau-tiskuppeja vuoden 2005 loka-kuusta lähtien. Suomen valloi-tuksen jälkeen vuonna 2007 Lunette-kupit pääsivät apteekin hyllyille eri puolilla Eurooppaa.

Nyt Lunettea myydään useim-pien Euroopan maiden lisäk-si Australiassa, Uudessa-See-lannissa, Etelä-Amerikassa ja

Suomalainen kuukautis-kuppi tähtää USA:n markkinajohtajaksi

Yhdysvalloissa, jonka markki-najohtajuus on Lune Groupin ykköstavoite tällä hetkellä. Yli kuusikymmentä prosenttia Lu-nette-tuotteista menee vientiin.

– Visionamme on teh-dä Lunette-kuukautiskupista mainstream-tuote kaikille naisil-le ympäri maailmaa, sanoo Lune Groupin toimitusjohtaja Heli Kurjanen.

ka on Helsingissä, mutta yhtiöl-lä on maanlaajuinen yhteistyö-verkosto.

OK Perintä Oy on perintäalan palveluja tarjoava suomalaises-sa omistuksessa oleva konserni, jonka pääkonttori sijaitsee Vaa-sassa. Emoyhtiöllä on toimipai-kat Vaasassa, Helsingissä, Tam-pereella ja Turussa. Tytäryhtiön kotipaikka on Tallinna. Konser-nin palveluksessa on noin sata henkilöä.

tegroituja langattomia lataus-laitteita kehittävässä PowerKiss Oy:ssä. Hän näkee valintansa ha-tunnostoksi kaikille start up -yri-tyksille.

– Tämä huomionosoitus tun-nustaa, että uudet yritykset ovat innovoinnin kantava voimavara. Siksi niitä pitää kannustaa ja tu-kea.

Itkosen innovaatioteesit liit-tyvät vuorovaikutteisuuteen.

– Loppuun saakka viedyt in-novaatiot eivät synny kopissa, vaan yhteistyössä erilaisten ih-misten kanssa. Onneksi Suo-messakin vähitellen kasvaa kult-tuuri, jossa uskalletaan jakaa ja kehittää omia innovaatioita mui-den kanssa.

PARHAAT PALVELUT PARHAAT PALVELUT PARHAAT PALVELUT PARHAAT PALVELUT

TEKNISET LETKUT, HYDRAULIIKKA, PNEUMATIIKKA

Letkuja ja hydrauliikkaosia moneen käyttöön nopeasti

Kuusirinne 3, 01900 NURMIJÄRVIP. 09-2766 400, F. 09-2508 433

Juvelankatu 6, 33730 TAMPEREP. 03-3640 655, F. 03-3640 668

Tapulikaupungintie 6, 00750 HKIP. 09-3464 200, F. 09-3464 300

Konalantie 47 A sisäpiha, 00390 HKIp. 09-5121 200, F. 09-5121 300

Palokorvenkatu 6, 004250 KERAVAp. 09- 2423 200, F. 09- 2423 300

PÄIVYSTYS: 0400-513 600www.hydromarket.fi hydromarket@hydromarket.fi

www.salhydro.fi salhydro@salhydro.fi

KIRJAPAINOT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE– kaikki käännökset, kaikki kielet– auktorisoidut / viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492,faksi (05) 415 6003

filial@filialappeenranta.fiwww.filialappeenranta.fi

YRITYSSOVELLUKSET

Nopea, tehokas ja edullinenTALOUSHALLINNON OHJELMISTOYritykselle, yhdistykselle, tilitoimistolle http://www.tietosuunta.com

Toimitamme ILMAISEKSI Tietosuunta kirjanpito-, laskutus- ja palkkaohjelmat...

Lataa ohjelmat osoitteesta

www.tietosuunta.com

WWW.ABC.FI

www.telehaku.fi

Uskallamme sanoa, että www.abc.fi on internetin selkein ja käyttökelpoisin suomalainen yrityshakemisto.

Asiakkaat löytävät suoraan luoksesieivätkä eksy bitti-viidakkoon.

www.yrityshaku.fi

SCANRIA OY

YRITYSPALVELUT

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingin keskustasta!

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset,

sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä tai tule käymään!

www.consista.fi

TILITOIMISTOT

KIINTEISTÖT

MONTENEGRO, BARSijoitus/kakkosasunto, Barin keskustassa

Suomalaisen rakennuttajan laadukkaat asunnot 50–86 m2, arvokkaalla paikalla

Montenegron elinkustannukset vain puolet Suomen tasostaIhanteellinen ilmasto, 270 aurinkoista päivää vuodessa

Lähellä Italia, Kroatian Dubrovnik…

0400 828 996Katso esite suomeksi: www.bar-residence.com

VERKKOKAUPAT

Solgar, Soria Natural, Natura Media, Lavera ym. tuotteet

24 h/vrk

YRITYSSOVELLUKSET

NETBARONso l u t i ons

NetBaron -sovellusperhe on monipuolinen ja helppo-käyttöinen talouden- ja toiminnanohjausjärjestelmä.

Siirry sinäkin käyttämään ohjelmistoja ajasta ja paikasta riippumatta - mistä ja milloin vain.

R

Avaa testitunnukset Netbaron Solutions Oywww.netbaron.fi Puhelin 029 000 9015 myynti@netbaron.fi

• sähköinen taloushallinto • projektinhallinta• pankkiliikenne integroidusti • ryhmäkalenterit• asiakkuudenhallinta ja tilan- ja ajanvarausjärjestelmä myynninohjaus • työajanseuranta• tarjousten ja tilausten hallinta • työajan laskutus• materiaalinhallinta ajopäiväkirja ja matkalasku tuotannon- ja huollonohjaus

NetBaron-ilmoitus2.indd 1 11.1.2010 15.35

Myynti:Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio Jyväskylä Jyväskylä Oulu Rovaniemi LappeenrantaTehdas

040 570 7230044 308 6944050 348 62550400 863 5780400 579 290050 383 40340400 295 2150400 295 2150400 893 0210400 151 6560400 586 361

LISÄÄ PARMACO-HALLEJA www.parmaco.fi

Kokemus tuo HALLITtua varmuutta.Toimitamme yrityksesi tarpeisiin sopivan hallin yli 1000 kohteen kokemuksella.

CRAMO PRODUCTION OY | PL 7, 79101 LEPPÄVIRTA010 661 5400 | myynti@parmaco.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT TULOSTINTARVIKKEITA

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

TarviTseTko lisää Tilaa? Haluatkoylimääräiset kuutiot tiloissasi hyötyneliöiksi?

Lue lisää www.vva-service.com tai soita 040 5847 627

Finnsuspin hoitoneste etelä-amerikkaan

Lietolainen Finnsusp Oy on allekirjoittanut sopimuksen Laboratório Teuto Brasileiron kanssa piilolinssien hoitonestei-den myynnistä Brasiliassa.

Finnsusp on vuonna 1978 perustettu perheyritys ja ainoa piilolinssien hoitonesteiden valmistaja Suomessa. Laborató-rio Teuto on yksi Latinalaisen Amerikan suurimmista lääke-tehtaista.

Piiloset BioSoak on biologista puhdistusainetta sisältävä hoi-toneste, jonka vaikuttavien ai-neiden pitoisuudet on säädetty optimaalisen alhaiselle tasolle puhdistustehosta tinkimättä. BioSoakilla on Allergia- ja Astmaliiton Allergiatunnuksen käyttöoikeus.

– BioSoakin silmäystäväl-lisyys ja biologiset aineosat tulevat olemaan merkittäviä kilpailuetuja Brasiliassa, missä ihmiset ovat hyvin allergisia, toteaa Teuton toimitusjohtaja Marcelo Leite Henriques.

› Palsternakka on kekrikau-den herkkujuures, suosittelee Kotimaiset Kasvikset ry. Kekri tarkoittaa sadonkorjuun juhlaa, joka kestää mikkelinpäivästä aina nykyiseen pyhäinpäivään. Reseptejä palsternakasta www.kasvikset.fi

27Nro 8 • Lokakuu 2010

Svensk resumé Översättning av Pekka Sörensen

Beställaransvar: Inflationen ger större böterRegeringen föreslår att bestäl-laransvarslagens förseelseavgift inflationsjusteras uppåt fr.o.m. början av 2011.

Avgiftens minimibelopp höjes fr. 1 500 till 1 600 euro och max-imibeloppet fr. 15 000 till 16 000 euro. Förseelseavgift påföres t.e.x om beställaren ingått ett av-tal trots att det varit uppenbart att den andra avtalsparten inte

haft för avsikt att fullfölja sina förpliktelser som avtalspart och arbetsgivare.

Arbetsminister Anni Sinne-mäki betonar att myndigheter-na alltid måste ha oinskränkta möjligheter att övervaka bestäl-laransvarslagens efterlevnad. Denna möjlighet stor i farozo-nen 30.9. i år på kärnkraftsbyg-get i Olkiluoto.

tobakslagen hård även mot handelnEn ny tobakslag trädde i kraft den första oktober. Lagen be-gränsar tobakens synlighet och tillgänglighet särskilt i barns och ungas närmiljöer. Tobaksprodukter och rökdon får inte nu säljas, förmedlas el-ler på annat sätt överlåtas till personer under 18 år. Förbudet gäller handeln och privatper-soner. Även försäljning av en endaste cigarrett till en min-deråring är ett brott som kan resultera i böter eller högst sex månader fängelse.

Förbud mot att hålla to-baksprodukter eller varumär-ken synliga inom detaljhan-deln införs fr. och med början av 2012. Vid begäran kan kun-derna dock få se skriftlig infor-mation om saluförda produk-ter. Samma försvåras rökandet på hotell så att högst ett av tio rum kan vara avsett för rökare. Den övervakande myndighe-ten Valviras direktiv om lagens tillämpning finns på www.val-vira.fi.

ministeriet sände brev till 55-åriga företagareI år har 55-åriga företagare fått brevpost från arbets- och näringsministeriet. Brevet uppmanar att fortsätta med företaget ännu under många kommande år. Som bilaga finns en guide som ger råd om fortsatt företagsverksamhet vid ägarbyte. Brevet har pos-tats till ca 11 000 företagare. Särskilt de sk. stora årsklas-sernas företagare utgör en utmaning. Inemot hälften av dem som överväger att sälja ut anser att det är svårt att hitta en lämplig person som kunde ta över.

– Det är viktigt att våra fö-retag utvecklas även i framti-den och bibehåller sin konkur-renskraft under nytt ägarskap. Detta ligger också i samhällets intresse, påpekar näringsmi-nister Mauri Pekkarinen.

arbetsgivar- förpliktelser sköts alltmer elektronisktAlltmer av arbetsgivarförplik-telserna kan skötas elektro-niskt fr. o. m. början av nästa år. Palkka.fi -tjänsten kommer gradvis att omfatta arbetsgi-varens resusrsplanering och andra uppgifter inom löne-administrationen. Som nya områden införs även procedu-rerna kring nyanställningar. Syftet är att lätta på företagar-nas administrativa börda och därigenom avlägsna hinder för sysselsättning. Samtidigt blir umgänget med myndighe-terna effektivare och behovet av rättelser och elementär rådgivning mindre.

Egentliga Finland:

Ombudsman hjälper småföretag komma med i offentlig upphandlingFiF:s regionorganisation i Egentliga Finland har utnämnt en upphandlingsombundsman med uppgift att öka möjlig-heterna för landskapets små-företag att effektivare kunna delta i offentlig upphandling. Ombundsman Jorma Saarike-to ger råd bl.a. om hur inrätta nätverk för att kunna erbjuda större helheter. Han tipsar ock-så om pågående större anskaff-ningar och ger allmänna råd som konsult.

För kommunernas upphand-lingsenheter erbjuder Saariketo

och hans webbtjänst informa-tion om företag och deras spe-cialkunnande. På så sätt får kommunerna hjälp med sina an-budsförfrågningar. Regionorga-nisationen betonar att kommu-nerna genom tjänsten erhåller offerter av bättre kvalitet och av ett större antal företag.

Upphandlingsombudsmannen är anträffbar vid Åbo Företagar-central, Brahegatan 20 (vån. 3). På webben se www.hankinta-asiamies.fi.

Omvänd moms kräver klarare gränserLotta Tammelin

› Införandet av omvänd moms inom byggbranschen måste åt-följas av klara gränser och di-rektiv, kräver anläggningsma-skinentreprenörerna. Det nya beskattningsförfarandet träder i kraft nästa april.

– Oklara gränser innebär ex-tra arbete och kostnader både för företagarna och skatteför-valtningen, säger maskinentre-prenörernas vd Matti Peltola som tar uppgrävningen av stub-bar som exempel.

Stubbar grävs upp både på hyggen och tomtmark och arbe-tet utförs vanligtvis av avverk-ningsföretagen.

– Ifall stubbarna anses utgö-ra byggtjänster, avgör köparens ställning huruvida uppgräv-

ningen ska omfattas av omvänd moms eller inte. Samma ”lott-dragning” enligt köpare skulle krävas vid mången skogsförbätt-ring, förklarar Peltola.

– Vid gemensamma diknings- och vägprojekt med tiotals del-ägare skulle man tvingas till ge-nomgång av alla skogägande kunder för att utröna vem av dem är säljare av ”annat än till-fälliga byggtjänster” och skul-le sålunda omfattas av systemet med omvänd moms.

I praktiken innebär systemet med omvänd moms att många företag säljer tjänster både med omvänd och vanlig moms. En-ligt Peltola kan detta inte undvi-kas med målet får inte vara det att ett system avsett för bygg-branschen drabbar företag i an-dra branscher.

Finnvera finansierar även ägarbytenUnder de kommande fem åren kommer inemot 30 procent av företagen byta ägare. Redan un-der höstens lopp förväntas det bli livligare när det gäller gene-rationsväxlingar och andra före-tagsarrangemang.

Finnvera är berett att tillsam-mans med andra finansiärer ak-tivt delta i finansieringen av fö-retagsköp, uppger vice vd Veijo Ojala. Enligt honom är det spe-ciellt sm-företagen som står in-för ägarskifte. En viktig orsak är att de stora årskullarnas företa-gare går i pension under de kom-

mande åren. Inemot hälften av företagarna är över 50 år gamla.

– Vi vill genom finansiella tjänster se till att möjligast mån-ga företag kan fortsätta med sin verksamhet. Det är viktigt även ur samhällets synpunkt och där-för är företagsköp ett beaktans-värt alternativ vid sidan av att grunda nytt.

Ojala påpekar att Finnvera kan ta större risker än de kom-mersiella finansiärerna. Av upp-skattningsvis 2 500 – 3 000 fö-retagsarrangemang per år är Finnvera med i ca 1 000 –1 300.

FiF vill ha osäkra tider som grund för tidsbestämda anställningarFiF anser att arbetsgruppen som kommit med förslag om precisering av tidsbestämda arbetsavtal inte gjort ett full-gott jobb.

Upprepade visstidskontrakt skulle inte vara tillåtna ifall antalet anställningar, deras sammantagna längd och den helhet som de utgör kan anses utgöra bevis på ett bestående behov av arbetskraft. Arbets-gruppen ansåg dock att det inte är möjligt att lagstifta om hur många och långa anställ-ningar som kan anses bilda en otillåten kedja. Saken måste ses och avgöras som en helhet.

Förslaget ändar inte nämnvärt på rådande praxis. FiF:s arbetsmarknadschef Outi Tähtinen anser dock att förslaget borde kompletteras så att även ekonomiskt osäkra tider och en instabil efterfrå-gan kan accepteras som grund för arbetsavtal på viss tid.

Fyra företag på landet vann prisPå de riksomfattande företagar-dagarna i Åbo utdelades även årets företagarpris. Denna gång premierades fyra företag från landet som bevis på att affärs-kunnande inte finns endast i ur-bana centra.

Finn-Savotta Oy i Karstula i mellersta Finland tillverkar och säljer olika specialprodukter för civilt och militärt uteliv. Företa-get omsätter 5,4 meur och syssel 34 personer.

Isojoen Konehalli Oy IKH i Syd-Österbotten är verksamt inom teknisk partihandel. Före-taget importerar och säljer verk-

tyg, maskiner, traktorer, reserv-delar, tillbehör, arbetskläder, bildäck och –batterier. Omsätt-ning 75 meur och antalet anställ-da 150.

Vahterus Oy i Kaland nära Nystad tillverkar och exporterar plattvermeväxlare, kondensato-rer och förångare. Omsättning 16 meur och 150 anställda.

Från samma trakt kommer pristagaren Laitilan Wirvoitu-sjuomatehdas Oy med en om-sättning på 16 meur och 35 an-ställda. Förutom läskedrycker brygges även öl och cider.

nylänningen mikko simolinna tog klart över FiF:s ledning

› Seniormedlemsavgift. Företagarna i Finland ger lokalföreningarna årligen en rekommendation om senior-medlemsavgiftens storlek. För 2011 är rekommendatio-nen 50 euro.

serViceanläggningars skylt-ningstillståndsärenden handhas av Birkalands NTM-central i Tammer-fors. Bilden från Vihanti.

Harri Auramo

› De stora industrierna har för avsikt att anlita allt färre med-leverantörer när det gäller till-verkning och komponenter. Huvudmän tyr sig allt mindre till underleverantörer från låg-löneländer och köper in större helheter i stället. Även den egna produktionen flyttas till utlan-det, närmare marknaden.

De finländska medleverantö-rerna och kontraktstillverkar-na måste följa med. Detta kräver större resurser, specialisering och kunskaper. Samtidigt måste de se till att utveckla egna pro-dukter så att de inte blir ställda på bar backe om/när huvudman-nens beställningar slutar ström-ma in. Mekaniska verkstäder med allround-produktion före-faller att gå en osäker framtid till mötes.

Problem och utmaningar av det här slaget var uppe till be-grundan vid branschens fack-

•• Vår underleverantörsindustri anses stå i ett ödesdigert vägskäl. Recessionen fick omsättningen att falla med över 30 procent.

Underleverantörer i stöpsleven

de goda årens omsättning återvänder inte till underleverantörerna. Åtminstone inte till alla företag och inte genom gamla knep.

tal jämfört med samma period året innan. Till nivån före reces-sionen kan man kanske nå 2013 eller 2014.

– För att komma upp till för-utvarande nivå kräves dock att dagens uppgång håller i sig och fortsätter med samma takt, på-pekade Turunen.

Enligt Turunen beror osäker-heten beträffande uppgången främst på att orderingången för-delats så ojämnt mellan företa-gen. Orderstockens allmänbild är som med ”hagelgevär skjuten”.

– De företag som anpassat sig till den strukturella föränd-ringen har på ett glädjande sätt rentav fördubblat sin orderin-gång jämfört med läget före re-cessionen men största delen av företagen ligger ännu under den nivån.

Enligt Turunen ligger de före-tag sämst till som har bara en el-ler två komponenter i sortimen-tet och en huvudman och har det största avståndet till slutkunden.

Företagarnas kunskaper om socialskydd klart bristfälligaLotta Tammelin, text

FiF:s enkät visar klart att före-tagarna inte känner sitt social-skydd särskilt väl. Företagarna frågades bl.a. om hur de för-säkrat sig mot sjukdom och ar-betslöshet. Majoriteten av före-tagarna anser att företagarnas möjligheter till socialskydd är klart svagare än löntagarnas.

– Till en viss del stämmer det-ta. Det finns skillnader som man dock lagstiftningsvägen försökt lindra, eller helt avlägsna, sä-ger FiF:s juridiska ombud Har-ri Hellstén.

Enligt honom vet företagarna inte alltid att de själva kan påver-

Vägvisningen förnyas, nya tillstånd för märkenRiikka Koskenranta, text

Vägvisningen förnyas. Nu gällan-de skyltningstillstånd, och kan-ske även några märken, måste förnyas i.o.m. slutet av 2013.

Vägvisningen för turistmål och deras serviceanläggning-ar fick nya direktiv 2007. Sam-tidigt togs helt nya märken för servicepunkter i bruk. Alla dessa märken kommer att gås igenom inom den utsatta tiden.

För landsvägarnas del ska skyltningstillstånd sökas hos NTM-centralen. När det gäller gator är kommunen den rätta in-stansen. Serviceanläggningarnas skyltningstillstånd handhas cen-tralt av Birkalands NTM-central i Tammerfors.

Även färgen i serviceanlägg-

ka socialskyddets nivå genom val av rätt årsinkomst för sin pensi-on. Få har bekantat sig med be-stämmelserna om t.ex. föräldra-penning innan det blivit aktuellt att ansöka om en sådan för egen del.

– Detta inger bekymmer men är förståeligt. Problemet är att det inte i samband med ansökan mera går att ändra på förmånens storlek. Då kan inkomstnivån falla rejält.

Enligt enkätresultaten satt endast något över hälften av fö-retagarna inne med tillräcklig information om företagarens so-cialskydd.

mässa i Tammerfors i septem-ber. Återhämtningens tecken är ännu svaga, varnade Teknologi-

industrins vd Jorma Turunen. Enligt honom föll teknologiin-dustrins omsättning med över

30 procent under recessionen men steg med fyra procent un-der innevarande års första kvar-

Tillståndschef Johanna Veh-kala berättar att det är främst företagare som visat intresse för saken. Företagarna vill veta om reformens tidtabell och huruvi-da alla märken måste förnyas.

– Har man erhållit skyltnings-tillstånd före 2006 så är det bäst att kontakta Birkalands NTM-central.

Med ansökan, som finns på NTM-centralens webbsida, kan man sända ett fotografi på det gamla märket eller det gamla tillståndets nummer. Detta kan göra proceduren snabbare. En-ligt Vehkala behöver märket inte förnyas om märket inte ändrats sedan 2007. Sålunda kan t.ex. ett hotellmärke kvarstå oförändrat. Skyltningstillståndet måste dock förnyas genom en ansökan.

ramboll oy

ningarnas skyltning har änd-rats. Huvudprincipen är den att skyltarna med blått botten är av-sedda för alla trafikanter medan de med brunt botten är i första hand för fritidsresenärer.

FUTUrEImaGEbaNK

glada minar. FiF:s ordförande Mikko Simolinna glädjande omgiven av de nyvalda viceordförandena Kirsi Åkerlund, Jorma Kortesoja, Jyrki Mäkynen och Teppo Mikkola. Dessa var segrarna I viceordförandevalet.

Harri Auramo, textJ-P Palmulaakso, bild

Om FiF:s förbunsdmöte någon gång kritiserats för att vara en genomtorr sittning så stämde det inte i nådens år 2010 i Åbo. Ordförandevalet blev en elektrifierande procedur där ITC-företagaren Mikko Simolinna från Pukkila pressade sig fram till seger.

› Två ordförandekandidater och tio för vice ordförandeposten inom FiF har under de senaste månaderna fört en saklig, flitig och rejäl valkampanj under vil-ken kandidaterna mångsidigt presenterats för medlemskåren.

Trots detta var företagarnas organisation inte utan smuts-kastning genom att anonyma ”debattörer” sköt från buskarna och använde till pressen matade skandalhistorier som amuniti-on. Medlemsföretagen har klart signalerat att dylik aktivitet ska-dar FiF:s image och att eventuel-la problem måste kunna behand-las inom husets väggar.

Föreställningen slutade den 22 oktober kl. 15:30 då för-bundsmötets ordförande, före- tagaraktivisten Pirkko Kes-kinen från Åbo, slog klubban i bordet och förkunnade valre-sultatet: utmanaren Mikko Si-molinna 1 331 och sittande ord-

föranden Jarkko Wuorinen 801 röster.

Den 64-årige Pukkilabon Mikko Simolinnas företag säljer ICT-lösningar särskilt till storfö-retag och den offentliga förvalt-ningen. Oy M.S.I. Capital Ab, verksam även i Baltikum, Sveri-ge och Norge sysselsätter 45 per-soner. Simolinna är ordföran-de för Nylands Företagare och har suttit också i FiF:s styrelse och varit långvarig ordförande för företagarnas lokalförening i Pukkila.

Vice ordförandeposterna i va-let gick till Jorma Kortesoja från Nord-Österbotten, Jyrki Mäky-nen från Syd-Österbotten, Teppo Mikkola från åkeriföretagarna och Kirsi Åkerlund från Nyland. Presidiet valdet för två år.

Rösterna är seedade utgående från antalet medlemmar i med-lemsorganisationerna. Sålun-da har t.ex. de mindre bransch-

organisationerna endast en röst och två stora regionorganisatio-ner 162 röster var och den största 208 röster. Medlemsorganisatio-nerna hade sänt till mötet inemot 200 delegater som använde sina röstpotter enligt avtal inom res-pektive förbund.

Simolinna fördes fram som ordförandekandidat av Kari Järvenpää från Mäntsälä. Ris-to Luttinen från Uleåborg tala-de för Wuorinen. Wuorinens anhängare prisade sin kandidat för bl.a. ivrigt resande runt i re-gionerna, internationalism och kontakter till politikerna och ar-betsmarknadens organisationer. Simolinna fick beröm för samar-betsvilja, gott ledarskap och ad-ministrativ förmåga samt för att ha betonat de ungas roll. I några inlägg kritiserades Wuorinen för alltför stor självständighet, nå-got som föreföll att ha påverkat valutgången.

ansvarsfriheten inte självklar

De stadgeenliga rutinärendena närapå överskuggades av person-frågorna och man försökte tröska igenom det 87-sidiga mötesmate-rialet enligt försnabbad tidtabell. Snabbheten körde dock genast i vägg då mötet för 1,5 timmar fast-nade i beviljandet av ansvarsfri-het för fjolåret.

Hanna Munter, mötesordfö-rande i det skedet, fick ta i ordent-ligt med hjälp av jurister för att klara upp den kinkiga situationen. Från Egentliga Finland föreslogs det nämligen att ansvarsfrihet inte alls, eller endast delvis, skulle be-viljas med hänsyn till oklarheterna kring ordförande Wuorinens er-sättningar för resor och utlägg. Ef-ter att det röstats om saken bevilja-des dock ansvarsfrihet i sin helhet enligt det ursprungliga förslaget. Själva bokslutet hade godkänts re-

dan tidigare. Vid utgången av fjolåret var or-

ganisationens medlemsantal uppe i 85 853. Detta var 4 200 fler än året innan. Målet överskreds. När branschorganisationernas med-lemsföretag beaktas, represen-terar organisationen ca 110  000 företag. Centralförbundets likvi-ditet är god och det ekonomiska överskottet är 59 812 euro.

mindre styrelseValet av styrelse var denna gång exceptionellt. När man hitills valt 55 personer till övriga med-lemmar, beslöt man nu att dra ned antalet till 40. Styrelse med presidium består nu av samman-lagt 45 personer mot tidigare 60.

röstning om högre medlemsavgiftI verksamhetsplanen och budge-ten för 2011 föreslogs inga ändringar men en höjd medlem-savgift ville alla inte gå med på. Enligt styrelsens förslag skul-le medlemsavgiften höjas med 1,8 procent. Detta förslag vann i omröstningen. Medlemsavgif-terna uppskattas inbringa ca 16,3 milj. euro. Därav får centralför-bundet 6,3 miljoner.

Företagarnas regionorgani-sation i mellersta Österbotten har tidigare föreslagit att med-lemspengarna borde omförde-las så att centralförbundets andel skulle sänkas fr. nuvarande 39 till 35 procent. Den frigjorda ande-len på fyra procent borde enligt förslaget gå till att höja regionor-ganisationernas andel fr. 61 till 65 procent. Förbundsmötet gillade dock inte detta.

Förbundsmötet tog ställning till ekonomins gråzon. FiF vill särskilt göra förhandskontroller-na effektivare så att hederliga fö-retags konkurrenssituation inte förvärras.

28 Nro 8 • Lokakuu 2010