Turun ja Varsinais-Suomen eväät kilpailukykyiseen tulevaisuuteen

Suomen tulevaisuus

Lass

e A

nsah

arju

/ S

hutt

erst

ock.

com

evään eduskuntavaalien jälkeen syntyvän maan uuden hallituksen tehtävänä on luoda tahtotila ja näyttää suunta Suomen kehit-tämiseksi. Tehtävä ei ole helppo. Talouden ongelmat kulkevat vaivatta yli kansallisten

rajojen ja vaikuttavat kaikkiin toimijoihin – elinkeino -elämään, julkiseen sektoriin ja kotitalouksiin.

Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen liitto haluavat tuoda keskusteluun oman panoksensa elinkeinopolitiikan edel-lytyksiä parantavilla teemoilla. Teemat ovat merkittäviä kansallisella tasolla ja valittu siten, että meillä on niihin eri-tyistä annettavaa. Määrätietoisella työllä haluamme kantaa vastuuta Suomen kiihdyttämisestä uudelleen kasvu-uralle.

Kasvu syntyy yrityksissä. Julkisen vallan tulee tarjota ympä-ristö ja edellytykset, joiden avulla suomalainen elinkeino-elämä voi menestyä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Avain-asemassa ovat sellaiset alat, joille pystymme kouluttamaan maailman parhaat osaajat ja tarjoamaan parhaat verkostot.

Lääkekehityksessä ja meriteollisuudessa näyttömme ovat jo vahvat, ja osaamisemme resurssiviisaissa ratkaisuissa sekä puhdas luontomme avaavat ovet päätähuimaaville markkinoille maailman megatrendeissä.

Vahvat erikoistuneet keskukset ja niiden väliset kehitysvyö-hykkeet, ainutlaatuinen osaaminen, elinvoimainen yritystoi-minta ja monipuolinen elinkeinorakenne ovat niitä keskeisiä

tekijöitä, jotka mahdollistavat tulevaisuuden kasvun. Kiihtyvää kehitystä ei pidä jarrutella, vaan hypätä mukaan vauhtiin.

Nyt on aika panostaa Suomen kansainväliseen kilpailu- kykyyn globaalistuneessa maailmassa. Turku ja Varsinais- Suomi ilmoittautuvat mukaan etsimään ratkaisuja, joilla valjastetaan osaaminen, innovaatiot ja elinvoima koko maan hyvinvoinnin parhaaksi.

Kari Häkämies Aleksi Randellmaakuntajohtaja kaupunginjohtaja

K

Turun ja Varsinais-Suomen eväät kilpailukykyiseen tulevaisuuteen

Suomen tulevaisuus

Tunnin juna

Nopea junayhteys edistää yhtenäisen eteläisen työssä- käynti- ja kasvualueen syntymistä ja sitä kautta myös Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Nykyinen Helsinki–Turku-rata on tunnistettu myös liiken-teelliseksi pullonkaulaksi Euroopassa ja suunnitellussa ydin verkkokäytävässä Välimereltä Skandinavian kautta Venäjälle.

Tunnin juna -hankkeelle on realistista saada TEN-T- rahoitusta 30–40% (600–800 m€) kokonaiskustannuksesta, kun hankkeella on kansallinen poliittinen tuki ja Suomi sitoutuu kansalliseen rahoitusosuuteen. Suunnittelukus-tannuksiin tukea voi saada 50 %.

Eh

do

tam

me

että

:

Mitä?Tunnin juna on uusi, nopea junayhteys Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä Turun ja Helsingin välillä. Toteutuessaan yhteydestä tulee osa TEN-T-ydinverkkokäytävää. Kokonaisuus koostuu Espoon kaupunkiradasta, uudesta Espoo–Lohja–Salo-yhteydestä (ESA-rata) sekä Salon ja Turun välisen yhteyden kaksiraiteistuksesta.

Euroopan unioni ja parlamenttti ovat

hyväksyneet TEN-T-ydin-verkkokäytävän Välimereltä Skandinaviaan. Turku–Helsinki-ratayhteys on tunnistettu EU-tason pullonkaulana.

Välimeri–Skandinavia- ydinverkkokäytävän

toteutussuunnitelmassa on vahvistettu Espoo–Lohja –Salo-oikorata kriittistä pullonkaulaa lieventäväksi toimenpiteeksi.

Valtioneuvoston asetta- missa valtakunnallisissa

alueidenkäyttötavoitteissa todetaan: ”Alueidenkäytön suunnittelussa on säilytettävä mahdollisuudet toteuttaa –– uudet rautatieyhteydet Hel-singistä Turun – – suuntiin”.

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän

kehityskuva 2050 -ehdotuk-sessa Etelä-Suomen kau-punkiseuduille arvioidaan voimakasta kasvua sekä merkittävää vuorovaikutuk-sen lisääntymistä Turku–Salo–Lohja–Helsinki-vyö-hykkeellä.

Uusi Espoo–Lohja–Salo-ratalinja on

vahvistettu maakunta-kaavoissa Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Länsi-Uudenmaan liikenne- järjestelmäsuunnitelman toimenpideohjelmassa väli Espoo–Lohja on aikataulu- tettu vuosille 2025–35.

EU-ministerivaliokunta esitti marraskuussa

Suomen ehdotuksena EU- komission investointiohjel-maan nopean ratayhteyden edistämistä Helsingin ja Turun välille.

Liikenne- ja viestin-täministeriö pyysi

9.12.2014 Liikennevirastoa arvioimaan Helsinki–Turku- ratayhteyden kehittämistä yhteistyössä kuntien, maakunnan liittojen, ELY-keskusten ja elinkeino-elämän kanssa vuoden 2015 aikana.

Tunnin junaa tukevat päätökset ja linjaukset:

www.tunninjuna.fi

Suomi tavoittelee TEN-T-osarahoitusta uuden Turku–Helsinki- ratayhteyden jatko- suunnitteluun ja laatii suunnitelmat vaali-kaudella 2015–19.

Kui?

Matkailu viennin kärkialaksi

Kasvu saavutetaan rakentamalla Suomen kansain- välisesti vetovoimaista maakuvaa eli brändiä ja kehittä-mällä matkailualan toimintaedellytyksiä monella saralla. Neljällä alueella – Lappi, Suomen Saaristo, Helsinki sekä Järvi-Suomi – on selkeät erityispiirteet ja merkittävä kasvu-potentiaali.

Menestyminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää kehittämistä monella taholla ja tasolla:• Saavutettavuutta parannettava• Infrastruktuuriin ja palvelukonsepteihin investoitava• Yritystoimintaa ja osaamista edistettävä mm. markki-

noinnin , koulutuksen ja rahoituksen avulla• Yritystoiminnan esteitä poistettava mm. verotuksen ja

sääntelyn avulla

Mitä?Matkailun kokonaiskysyntä Suomessa vuonna 2013 oli 13,4 miljardia euroa. Ala työllisti 140 000 henkilöä, joista lähes kolmannes oli nuoria.

Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on erinomaiset kasvumahdollisuudet Suomessa. Globaalit trendit tukevat Suomen mahdollisuuksia menestyä kilpailussa. Ehdotamme että toimialan kehittäminen nostetaan merkittäväksi poliittiseksi tavoitteeksi Suomessa. Matkailulle tehdään monialainen (TEM, LVM, OKM, MMM) toimenpide ohjelma, joka resursoidaan riittävästi.

Suomen matkailu- strategia 2020

Valtioneuvoston periaatepäätös

Suomen matkailupolitii- kasta 24.3.2011

Matkailun kehittämistä tukevat päätökset ja linjaukset:

Työ- ja elinkeino- ministeriön Matkailun

kärkihanke 2014

Euroopan unionin Itämeren alueen strategia

Varsinais-Suomen matkailuohjelma

2013–2020

Eh

do

tam

me

että

:

Matkailutoimialan kehittäminen kansalli silla kärki-alueilla nostetaan merkittäväksi poliittiseksi tavoitteeksi.

Kui?

Vis

it Fi

nlan

d m

edia

ban

k

Eh

do

tam

me

että

:

Perustetaan kansalli nen kärkihanke, jonka kautta luodaan kierto- talouden kärkialueita ja tuetaan alan kehitystä Varsinais -Suomessa.

Kiertotalous – kestävää kasvua ja energiaaMitä?Suomen menestyksen nähdään tulevaisuudessa perustuvan voimakkaasti bio- ja kiertotalouteen, cleantechiin sekä vihreään kasvuun. Sitran selvityksen mukaan kiertotalous tarjoaa Suomen taloudelle 1,5–2,5 miljardin euron vuotuisen kasvu-potentiaalin. Suomessa on teknologiaosaamista, jota hyödyntämällä voimme olla kiertotalouden kärkimaita.

Perustetaan kansallinen kärkihanke, jonka avulla pyritään luomaan kestävään talouden ja cleantechin edelläkävijäalueita. Turulla ja Varsinais-Suomella on hyvät edellytykset päästä kärkialueiden joukkoon, sillä seudulta löytyy jo nyt alan korkeaa osaamista ja yritys toimintaa ja Turun kaupungin tulokselliset energia- ja ilmastotoimenpiteet ovat saavuttaneet tunnustusta kansallisesta edelläkävijyydestä suurten kaupunkien sarjassa.

Lainsäädännöllistä kehittämistä kaipaavat mm. ympäristölupaprosessit ja jätelain-säädäntö. Julkisen sektorin tulee edistää myös kiertotalouden riskirahoitusta sekä tukea uusien tuotteiden ensimarkkinamahdollisuuksia Suomessa.

Myös raideliikenteen, sähköisen liikenteen sekä energiajärjestelmän kehittäminen tunnis tetaan synergiaa luoviksi toimiksi, jotka mahdollistavat Turun seudun kehityk sen kierto talouden kärkialueeksi.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen

clean techin strateginen ohjelma Materiaali­tehokkuusohjelma työ­ ja elinkeinoministeriön strategisena ohjelmana ja esitys Kansalliseksi materi­aalitehokkuusohjelmaksi joulukuussa 2013

Teolliset symbioosit ja resurssitehokkuus

(SITRA, Tekes, EU)

Ympäristö- ja luonnon- varateemat (SA, Tekes, EU)

Varsinais-Suomessa käyn-nistetty yhteistyö vihreän

talouden edistämiseksi (AMK, V-S liitto, ELY ja yritykset)

Varsinais-Suomen maakuntastrategia.

Maakunta on toimintata-voiltaan kokonaisvaltaisesti resurssiviisas ja hiilineutraali maakunta

Kiertotaloutta Varsinais- Suomessa tukevat päätökset ja linjaukset:

Euroopan komission jätepuite-, kaatopaikka-

ja pakkausjätedirektiivit

Biotalousstrategiat (YM, TEM, Tekes, SA, EU)

Valtioneuvoston strategia cleantech-

liiketoiminnan edistämisestä toukokuussa 2014

Hiilineutraali Turku 2040 – Turun kaupunki­

konsernin ilmastotiekartta yhteistyössä konserniyhtiöi-den, Sitran ja Syken kanssa

Kestävän kaupungin ratkaisujen yhteen-

vetoraportti ja kaupunki-seminaarit yhteistyössä Siemensin kanssa

9 Älykäs sähköinen liikenne -hankkeen

toteutus sekä TEN-T -ydin-verkkokäytävään, Tunnin junaan ja kaupunkialueen liikkumis järjestelmään liitty-vä valmis telu Tukholman ja UBC:n kanssa (Civitas 2020)

Kui?

Life science – viennin vauhdittaja

Suomen heikkous on aloittavien ja kasvuyritysten pääomarahoituksen puute. Yritysten on saatava riit-tävä tuki toimintansa alussa kotimaan markkinoilta, jotta ne juurtuvat Suomeen. Riittävä pääomarahoi-tus on turvattava.

Tätä varten perustetaan yliopistoihin julkisin varoin tuettuja bio- ja lääketieteen innovaatioyksiköitä

Mitä?Suomen terveysteknologian vienti saavutti 2013 ennätyksen, 1,66 miljardia euroa. Terveys teknologia on noussut suurim maksi huipputeknologian vientialaksi. Lääketieteellisten tuotteiden globaali markkina kasvaa voimakkaasti ja se arvioidaan 1 170 miljardin dollarin suuruiseksi vuoteen 2017 mennessä.

Suomalaiseen terveysalan tutkimukseen on investoitu määrätietoisesti. Tutkimuksen ympärille kehittyvä elin-keinotoiminta voi parhaimmillaan lisätä merkittävästi perus tutkimuksen hyödyntämismahdollisuuksia.

Työ- ja elinkeinomi-nisteriön Terveysalan

tutkimus­ ja innovaatiotoi­minnan kasvustrategia

Tulevaisuusvaliokun-nan keskustelupaperi

Lääketieteen osaamisesta terveysratkaisuja ja vienti­tuotteita

Terveysteknologia­ ja lääketutkimus Suomen

kasvun tukijalkana, TEM raportteja 33/2012

Life science -toimi alaan panostamista tukevat päätökset ja linjaukset:

Kui?auttamaan tutkijoita tutkimushavaintojen jalostami-sessa innovaatioiksi.

Samalla perustetaan terveysteknologian ja lääke-alan kasvurahastojen rahasto pääomasijoitus-markkinoiden vipuvoimaksi. Kasvurahoituksen monipuolistamiseksi madalletaan lainsäädännöstä johtuvaa kynnystä yritysten pörssilistautumiselle.

Eh

do

tam

me

että

:

Perustetaan yliopistoihin bio- ja lääketieteen innovaatio yksiköitä sillaksi tieteen ja bisnek-sen välille . Turkuun perus-tetaan valtakunnallinen lääkekehityskeskus.

Eh

do

tam

me

että

:

Meriklusteri – suomalaista huippuosaamista Mitä?Meriklusteri työllistää Suomessa noin 40 000 henkilöä. Klusterin vuosiliikevaihto on noin 15 miljardia euroa ja meriteollisuuden noin 6 miljardia euroa. Merenkulun ja laivanrakennuksen osaaminen on olennainen osa Suomen maaprofiilia ja selkeä kilpailuvaltti.

Varsinais-Suomi on teknologiateollisuuden kolmanneksi merkittävin ja meriteollisuuden tärkein keskittymä Suo-messa. Turun ja Varsinais- Suomen osalta keskeisin pullonkaula meriklusterin kehitykselle on puute teknisen alan korkeakoulutetuista ja tutkimuksesta.

Työ- ja elinkeinominis-teriön Meriteollisuuden

toimintaympäristön kehittä­misohjelma 2014–2016

Turku Seas 2020 -kilpailu kykyohjelma

Suomen meriliikenne- strategia 2014–2022

Meriklusterin vahvistamista tukevat päätökset ja linjaukset:

Ehdotamme, että hallitus laatii Suomen meriklusterin kilpailu kykystrategian 2016–2022, jossa yhdistyvät Suo-men kansallisten etujen mukaiset toimenpiteet. Vuodesta 2016 alkaen käynnistetään kilpailukyky-strategian edellyt-tämät kehittämisohjelmat rahoitusinstrumentteineen.

Poistetaan kasvun esteitä ja varmistetaan varsinaissuoma-laisen meri-, metalli- ja teknologiateollisuuden tarvitsema osaaminen vahvistamalla voimakkaasti teknisten alojen insinöörikoulutusta ja t&k&i-toimintaa.

Kui?

Laaditaan Suomen meriklusterin kilpailu- kykystrategia 2016–22. Meri- ja metalliteolli-suuden osaamista ja t&k&i-toimintaa vahviste-taan Varsinais-Suomessa.

Suomen arktinen strategia

Meriteollisuus 2020 -mietintö

Tekesin Arktiset meret -ohjelma

Opetus- ja kulttuuri minis- teriön päätös merialan koulutuspaikoista 2014–2015

Opetus- ja kulttuuri- ministeriön strategia-rahoitus Turun ja Satakunnan ammattikorkeakouluille meri teollisuuden koulutuksen kehittämiseen3

456

7

8

Seuraa ja osallistu Twitterissä:

#SuomenTulevaisuus