Sotasyyllisyysseminaari oli kunnianosoitus … 6_2005.pdf2 6/05 Joulukuun 14. päivänä 2005 Helsingissä 14. joulukuuta 2005 Vuoden vaihtuessa M eneillään oleva vuosi alkaa kään-tyä

Joulukuun 14. päivänä 2005Tarkastettu levikki 68 225N:o 6/2005

Sotaveteraaniliiton edustajat luovuttivat 22. marraskuuta

tasavallan presidentti Tarja Haloselle Sotaveteraanikuo-

rojen laulujuhlilta tehdyn kuvatallenteen. Vasemmalta

Markku Seppä, Aarno Lampi, Erkki Puumalainen ja Ar-

vo Kuikka.

KUVA

: PEN

TTI K

OSK

IVU

ORI

Mistä apua kotona selviytymiseen? (sivut 18-19)

Paavo Lipponen kutsuttiin Tammenlehvän Perinneliiton työhön (sivu 21)

Rosvopaistin suosio takaa jatkot (sivu 26)

Sodan uhka 1938 (sivu 32-33)

Talvisodan hengen synty (sivut 34-35)

Elokuva lotista ja sotalapsista (sivu 25)

Rauhaisaa Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta

Sotasyyllisyysseminaari oli kunnianosoitus kahdeksalle isänmaalliselle miehelle (Sivut 30-31)

6/05 Joulukuun 14. päivänä 20052

Helsingissä 14. joulukuuta 2005

Vuoden vaihtuessa

Meneillään oleva vuosi alkaa kään-tyä loppusuoralle.

Valmistaudumme pikku hil-jaa joulun, valon juhlan odo-tukseen.

Päättyvän vuoden 2005 osalta voimme perustellusti todeta niin liiton kuin sen piiri- ja paikallisyhdistysten-kin toiminnan olleen varsin aktiivista. Valtakunnallisista tapahtumista mainittakoon erityisesti kansallisen vete-raanipäivän pääjuhla Tor-niossa ja siihen liittyneessä oheistapahtumassa suoritet-tu perinnetyön viestikapu-lan siirtäminen Tammen-lehvän Perinneliitolle ja sitä myötä tuleville sukupolvil-

le. Sotaveteraanikuorojen laulujuhlaa Joensuussa 700 laulajineen ja 4 000 hengen yleisöineen voidaan pitää varsinaisena voimannäyttö-nä. Liiton syyskuussa pide-tyt perinteiset neuvottelu-päivät olivat niin ikään oiva osoitus vireän työotteen säi-lymisestä.

Vuoden 2006 toiminnan päätapahtumiin kuuluvat kansallisen veteraanipäivän päätilaisuus 27. huhtikuuta Hämeenlinnassa sekä XXII liittopäivät 1. ja 2. kesäkuu-ta Mikkelissä. Veteraanien ikääntyminen siitä aiheu-tuvine kasvavine vaikeuk-sineen selviytyä omatoimi-sesti arjen askareista vaati-

vat yhä enenevässä määrin tehokkaita toimia heidän ja heidän omaishoitajiensa elinolojen kaikinpuoliseksi turvaamiseksi.

Tähän toimintaan Sota-veteraaniliiton ja sen järjes-tötoiminnan tueksi perus-tettujen tukiyhteisöjen sekä tuki- ja kannattajajäsenten toiminta ei yksin riitä, vaan sen tulee ensisijaisesti pe-rustua yhteiskunnan, lähin-nä valtiovallan budjettiteit-se antamaan taloudelliseen tukeen. Kun hallitus vuoden 2006 talousarvioesitykses-sään pudotti kuntoutusmää-rärahan 5,5 miljoonalla eu-rolla tämänvuotisesta, ei ole mikään ihme, että veteraa-

niliitot huolestuivat ja nii-den valtuuskunnan VEVA:n edustajat kävivät syyskuulla eduskunnassa julkituomas-sa huolestumisensa tästä sosiaali- ja terveysministe-rille sekä eduskuntaryhmi-en edustajille. Ei liene liikaa vaadittu, että isänmaa kan-taa vastuunsa ja huolehtii kunniavelkansa maksami-sesta veteraanisukupolvelle niin, että paitsi veteraanit itse myös heidän puolisonsa ja leskensä saadaan kuntou-tuksen ja huoltotoiminnan piiriin!

Todettakoon lisäksi, että kolme valtakunnallista ve-teraanijärjestöä eli Suomen Sotaveteraaniliitto, Rinta-

maveteraaniliitto, Rinta-manaisten Liitto sekä Kaa-tuneitten Omaisten Liitto ovat keväästä lähtien suun-nitelleet vuoden 2006 alussa käynnistyvään yhteiseen uu-simuotoiseen varainhankin-taan liittyviä toimenpiteitä ja aloittaneet päätoimisen varainhankkijan johdolla keräystoimien konkreettisen suunnittelun. Liiton neuvot-telukunta on niin ikään ko-kouksissaan ideoinut toimia taloudellisen tuen saamisek-si liike-elämältä.

OSSI SUNELLSuomen Sotaveteraaniliiton

neuvottelukunnan puheenjohtaja

Äskeinen Tammen-lehvän Perinnelii-ton järjestämä ve-

teraaniperinteen seminaari osoitti monipuolisella ohjel-mallaan ja kirvoittamallaan keskustelulla, miten perin-netyö tuo esiin aineistoa ja arvokasta lähdetietoa monil-la kulttuurin, kasvatuksen ja tieteen aloilla hyödynnettä-väksi. Se kertoo esimerkke-jä siitä, miten kokemiemme ääritilanteiden edessä – oli sitten kysymys poliittisesta tai sodan uhasta tahi elämi-sestä suuressa niukkuudessa – kansa ja kansalaiset kyke-nevät pusertamaan itsestään

Veteraaniaikakauden perinnetyön anti ja ulottuvuudetesiin ennalta näkemättö-miä fyysisiä ja henkisiä voi-mia: sitkeyttä ja kestävyyttä, moraalista suoraselkäisyyt-tä ja älyllistä neuvokkuut-ta. Hintana ja takeena sille, että maa pysyy itsenäisenä, kansanvaltaisesti johdettu-na ja kansainvälisesti arvos-tettuna.

Ihmiskunta on kehityk-sessään tullut siihen vaihee-seen, että erilaiset fyysiset, poliittiset ja henkiset uhkat, kriisit sekä varat kulkevat maailmalla ennen näkemät-tömän nopeasti ja rajat ylit-täen. Niihin liittyvien tuhoi-sien vaikutusten torjuminen

vaatii laajamittaista yhteis-työtä, johon työhön kun-kin kansakunnan on oltava valmiina sekä osallistuttava valppaana ja torjuntakykyn-sä tehokkaana pitäen.

Veteraania ikakauden historia osoittaa, että samal-la kun koko kansan ja kaik-kien kansalaisten oli tunnet-tava vastuunsa torjuntaky-vyn ylläpitämisessä, tiettyyn osan kansalaisista tämä vaa-timus kohdistui erityisen vaativana ja velvoittavana. Tänään me kutsumme hei-tä sotaveteraaneiksi – erästä osaa myös oikeutetusti koti-rintaman sankareiksi. Keitä

he olivat, mitkä olivat hei-dän tekonsa ja aikaansaan-noksensa, miten he ylittivät inhimilliset suorituskykyn-sä, miten uhrautuivat. Siitä kertoo noina kohtalokkaina vuosina syntynyt suuri ker-tomus, aina uusille sukupol-ville tutkimusten, analyysien tai kulloiseenkin aikaan so-pivien, esimerkiksi kelpaa-vien kasvatus- ja käyttäy-tymissovellusten ehtymätön tiedonlähde.

Uusina aikoina tarvitaan kestokyvyn ylläpitämises-sä toki myös uudenlaisia voimia, uutta tietoa ja neu-vokkuutta sekä uudenlaista

kestävyyttä. Mutta jos elä-essämme keskellä tätä ny-kyistä vaurautta ja helppoa hyvinvointia ja siitä oikeu-tetusti iloitessamme meil-tä unohtuu, miten korkealle saatetaan joutua asettamaan hinta itsenäisyydestä ja pa-han torjumisesta, veteraani-perinteestä tulee aina löyty-män aikanaan tehokkaiksi koettuja esimerkkejä siitä, mihin asiaansa uskova kansa yltää maata puolustaessaan ja mihin kaikkeen sen on ol-tava valmis ansaitakseen it-senäisyytensä.

AARNO LAMPI

Viime sodissamme suomalaisten rin-nalla taistelleita vi-

rolaisia vapaaehtoisia eli Suomen-poikia on monen suomalaisen yhteisön ja sää-tiön sekä lukuisten suoma-laisten taloudellisella tuella pystytty avustamaan merkit-tävästi. Suomen-poikien ja heidän perheidensä päivit-täistä selviytymistä edistää myös se, että Suomen valtio maksaa vuosittain kullekin heimoveteraanille 445 euron määräisen rintama-avustuk-sen.

Taloudellisen tuen ohella

Suomen-poikien muistomerkit on pidettävä kunnossaon tärkeätä, että moninai-set tapaamiset, kuten yhtei-set sotaveteraani- ja perin-nekokoukset ja -juhlat sekä henkilökohtaista ystävyyttä ilmentävä yhteydenpito li-säävät tietoa veljeskansan vaiheista ja oloista sekä lujit-tavat heimosiltaa.

Suomen-pojat ovat myös kotimaassaan saaneet osak-seen arvostusta, mutta siitä huolimatta oman yhteiskun-nan heille antama toimeen-tulo- ja muu aineellinen tuki ei yllä läheskään samalle ta-solle kuin heidän suomalais-ten aseveljiensä saama tuki.

Suomen-pojat ja heidän yhteisönsä ovat runsaan vuosikymmenen mittaan määrätietoisella ja uutte-ralla perinnetoiminnallaan aikaansaaneet vaiheistaan kertovia historia- ja muis-telmateoksia, museon, lu-kuisia muistomerkkejä sekä Tallinnaan sankari- ja vete-raanihautausmaan - Metsä-kalmistun. Nämä arvokkaat aikaansaannokset tuovat myös jälkipolvien mieleen Suomen-poikien osuuden Viron vapaustaistelussa ja osallistumisessa Suomen it-senäisyyden turvaamiseen.

Suomen-pojat ovat pitä-neet Metsäkalmistun erin-omaisen hyvässä kunnossa. Käsillä on kuitenkin aika saada kunnossapito heitä nuorempien vastuulle. Suo-men-pojat ovat varautuneet tähän muutokseen. Heidän Virossa toimiva perinneyh-distyksensä on valmis kan-tamaan vastuuta myös Suo-men-poikien hautausmaasta ja paikoista. Alkupääoma hankkeeseen on saatu va-roista, jotka ovat kertyneet virolaisille vapaaehtoisille sodan aikana maksetuista päivärahoista.

Suomen-poikien Suo-messa toimiva perinneyh-distys on aloittanut rahan-keräyksen, jolla hankitaan lähivuosiksi varoja Metsa-kalmistun hautausmaan ja muiden muistomerkki-en kunnossapitoon. Kerä-ystuoton kartuttaminen on suomalaisten kunniavelan maksamista Suomen-pojille. Kerromme keräyshankkees-ta sivulla 54.

MARKKU SEPPÄ


Veteraanijärjestöjen valtuuskunta onnitteli 50 vuotiasta Matti VanhastaPääministeri Matti Vanhanen täytti 50 vuotta.

Juhlaa vietettiin Kesärannassa 4. marraskuu-

ta. Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnan

edustajat onnittelemassa pääministeriä. On-

nittelupuheen piti Vevan puheenjohtajavuo-

rossa oleva Rintamanaisten Liiton puheenjoh-

taja Ilmi Harska.

Suomen veteraaniliittojen valtuuskunta vieraili

uuden sosiaali- ja terveysministerin Tuula Haa-

taisen luona 29. marraskuuta.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma otti vas-

taan veteraaniliittojen valtuuskunnan edustajat

30. marraskuuta. Ministeri lupasi, että vuosit-

tainen kuntoutus veteraaneille taataan tulevi-

na vuosina.

KUVA

: PEN

TTI K

OSK

IVU

ORI

KUVA

: VEI

KKO

KOIV

ULA Veteraanijärjestöt muodostivat lip-

pulinnan valtakunnallisen itsenäi-syyspäivän paraatissa 6. joulukuu-

ta Lahdessa. Paraatissa puhunut läntisen maanpuolustusalueen komentaja, kenraa-liluutnantti Ilkka Kylä-Harakka toi esil-le kansainvälisessä tieteiskirjallisuudessa vaihtoehtohistorian alalajin, joissa kysy-mysten asettelu kuuluu: ”Entäs jos…”

- Entäs jos veteraanisukupolvi ei it-senäisyyttämme koeteltaessa olisi osoitta-nut horjumatonta yhtenäisyyttä. Entäs jos heillä ei olisi ollut kaikkensa antavaa uh-rivalmiutta. Entäs jos puolustustahto oli-si säröillyt. Entäs jos veteraanit eivät oli-si osoittaneet kiistatonta sotilaskuntoa ja sankaruutta. Entäs jos heillä ei olisi riittä-nyt sitkeyttä runnellun maan jälleenraken-tamisessa ja uutteruutta hyvinvointivaltion perustan rakentamisessa.

- Olemme syvästi tietoisia siitä, että veteraanisukupolvemme ei jättänyt jossit-teluille pienintäkään sijaa.Siitä me nuo-remmat emme koskaan voi Teitä, kunnioi-tetut veteraanit liikaa kiittää, kenraaliluut-nantti Kylä-Harakka totesi.

Valtakunnallinen itsenäisyyspäivän paraati Lahdessa

Veva huolissaan veteraanien kuntoutusmäärärahasta


Esitän kaikille Sotaveteraani –

Krigsveteranen -lehden lukijoille

parhaan tervehdykseni sekä toivotan heille

perheineen hyvää joulua ja

onnellista uutta vuotta 2006.

TARJA HALONEN

Tasavallan presidentti

Tasavallan Presidentin tervehdys

Kunnioitetut sotaveteraanitTervehdin teitä tänä jouluna, jolloin kuusi vuosikymmen-tä on kulunut rauhan solmi-misesta. Kiitolliset ajatukset nousevat meidän hyvinvointi-Suomen asukkaiden mielissä kaikille teille, jotka puolus-titte menestyksellisesti itse-näistä isänmaata. Tänä jou-lunakin saamme tarkastella sitä, miten olemme osanneet yhteisen elämämme täällä järjestää.

Kuluneena vuonna on maassamme vietetty Kirkko Suomessa 850 vuotta juhlaa. Painopisteeksi on noussut se, mikä merkitys on kirkon jäse-

Joulu on lahja

nyydellä. Jäsenhän ei ole vain se, joka maksaa jäsenmaksun-sa ja saa sen vastineeksi tietyt palvelut kirkoltaan. Jokainen kastettu on kastettu kristityk-si, Jumalan valtakunnan jäse-neksi, Kristuksen kirkon osak-si. Jäsenyys on siis hengellistä.

Vuoden aikana on seurat-tu prosenttilukuja, kuinka kir-kon jäsenten osuus kansasta on hiukan vähentynyt samal-la kun viimeisimpien galluppi-en mukaan taas kirkon yleinen arvostus on ollut kasvamassa. Monia muitakin asioita ihmis-ten uskonnollisuudessa ja ak-tiivisuudessa mitataan ja seu-rataan prosenttilukujen avulla.

Joulun sanoma kääntää katseemme kuitenkin toi-seen asentoon. Prosenteilla me voimme mitata ihmisten asenteita ja käyttäytymistä. Voimme kyllä laskea joulu-juhlien tai joulukirkkoihin osallistuneiden määriä. Jou-lu on jotain muuta. Se kertoo siitä, mikä on ja pysyy sata-prosenttisena.

Joulu on lahja. Sen sano-ma ei liity ihmisten asentei-siin tai reaktioihin. Jumala rakastaa maailmaa. Jokainen ihminen on arvokas ja kal-lis. Siksi Poika syntyi meidän veljeksemme.

Paljon tärkeämpää kuin

ihmisten raeaktiot on Juma-lan aktio. Lahja on merkityk-sellisempi kuin sen saajat. Toi-voisin, että jaksaisimme täkin jouluna kääntää katseemme Jumalan lahjaan Kristukses-sa. Se on enemmän kuin oma huono vaelluksemme. oma väsymisemme tai oma pen-seytemme. Joulun sanoma on lahja eikä vaatimus.

Toivotan kaikille tämän lehden lukijoille siunattua juhla-aikaa Joulun Lahjan, Vapahtajan syntymän sano-man äärellä.

JUKKA PAARMATurun ja Suomen arkkipiispa

Suomi on kulkenut raskaan tien lähes yhdeksän vuosi-kymmentä kestäneen itsenäi-syytensä aikana. Puutteen ja sotien, jälleenrakennuksen ja taloudellisen kasvun vuosi-en kautta olemme nousseet yhdeksi maailman vaurais-ta kansakunnista. Itsenäi-syyden säilyttäminen turvasi maallemme mahdollisuuden rakentaa nykyisenkaltainen

Arvoisat sotaveteraanit

hyvinvointi ja arvostettu kan-sainvälinen asema. Kiitos tästä kuuluu sotiemme vete-raaneille, heitä tukeviin toi-miin osallistuneille sekä ko-tirintamalle.

Suomen itsenäisyys lepää tänään vahvemmalla pohjal-la kuin koskaan. Olemme osa Euroopan unionia ja sitoutu-neita arvoihin, joita te puo-lustitte sodan vaikeina vuo-sina. Veteraanien henkisen perinnön vaaliminen ja siirto nuoremmille sukupolville on meidän nuorempien ikäluok-kien lähivuosien tehtävä.

Valtiovalta arvostaa vete-raanien työn korkealle. Osa-na arvostusta ovat sotain-validien ja sotaveteraanien sosiaaliturvaan varatut mää-rärahat valtion budjetissa, tänä vuonna kaikkiaan noin 460 miljoonaa euroa. Halli-tuksen viime vuoden syksyllä päättämillä veteraanipoliitti-silla linjauksilla ja lisämäärä-rahoilla tuetaan veteraanien

ja sotainvalidien asemaa ja säännöllistä kuntoutusta.

Vuosikymmenien saa-tossa Suomen valinnat ovat osoittautuneet oikeiksi. Ve-teraani-ikäpolvien kaltai-nen peräänantamattomuus ja kauaskatseisuus olkoot pohjana niille päätöksille, joilla turvataan suomalaisen yhteiskunnan vahvuudet yhä vaativammassa kansainvä-lisessä kilpailussa. Jouluna muistamme itsenäisyytemme puolesta suurimmat taakan kantaneiden veteraanipolvi-en ja jo poisnukkuneiden uh-rauksia.

Toivo tan sota ve te raa neil-le, omai sil lenne ja kai kille tämän lehden luki joille rau-hai saa jou lua, ter veyt tä ja voi-mia alkavalle vuodelle.

MATTI VANHANEN

Suomen puolustusvoimien ydintehtävä on oman maan ja kansan puolustus. Pyrim-me ylläpitämään sellaista puolustuskykyä, joka riittää ennalta ehkäisemään soti-laallisen voiman käytön maa-tamme vastaan tai sillä uh-kaamisen. Suomi ei ole nos-tanut kansainvälisiä tehtäviä etusijalle muiden Pohjoismai-den tapaan. Rakennamme puolustuksemme edelleenkin

Kunnioitetut sotaveteraanit

yleisen asevelvollisuuden va-raan. Perinteinen puolustus-ajattelumme korostaa aivan erityisesti kansalaisten lujan puolustustahdon merkitystä.

Puolustustahtomme pe-rustana ovat vahva kansalli-nen identiteettimme ja kovat historialliset kokemuksemme. Teidän sotaveteraanien ansio-ta on, että suomalaisten puo-lustustahtoa ei kyseenalaiste-ta missään. Se on ratkaisevan

tärkeä osa puolustuksemme uskottavuutta. Itsenäisyyten-sä puolesta urheasti taistel-lutta kansaa kunnioitetaan lähellä ja kaukana.

Joulu on rauhan juhla. Olkoon se rauhoittumisen ja pysähtymisen juhla meil-le kaikille, kun keräännym-me yhteen omaistemme ja läheistemme kanssa. Samal-la voimme hetken pysähtyä muistamaan heitä, jotka le-

päävät kotiseutujensa sanka-rihaudoissa kalleimman uh-rinsa antaneena. Tervehdin lämpimästi sotaveteraaneja perheineen ja toivotan kai-kille lukijoille oikein hyvää joulua ja terveyttä uudelle vuodelle.

PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJA

AMIRAALI JUHANI KASKEALA


Kristitylle kansalle joulu on aina Kristuksen syntymäjuh-la. Tämä toteamus saattaa tuntua itsestään selvyydeltä meidän korvissamme. Minun mielestäni näin on kuitenkin hyvä todeta siitä syystä, että suomalaisessa nykykristilli-sessä yhteiskunnassa ei näy-tä olevan ollenkaan itsestään selvää, että joulu olisi Kris-tuksen syntymäjuhla.

Liian usein näyttää siltä, että se on vain pelkkä vuo-denaikariitti, pimeän ajan ta-pahtuma, kuten juhannus on keskikesän huumaa, pääsiäi-nen kevätajan viettoa, vappu toukokuun ensimmäisen juh-limista ja niin edelleen.

Eihän tarvitse kuin py-sähtyä ja katsoa ympärilleen, mitä joulun vietto usein on. Onneksi ei kuitenkaan aina. Voi katsoa, kuinka Kristuk-sen syntymästä puhutaan joulukorteissa, kuinka sitä kuvataan. Ei mitenkään. Vain eräänlainen symbolinen kuvakieli ehkä kynttilän tai

Kristus syntyy – kiittäkää!

Sotaveteraani – Krigsveteranen - lehdelle Kristuksen syntymäjuhlana 2005

tähden tai kuusipuun muo-dossa on valju viittaus ydinsa-noman suuntaan.

Kristusta ei näy, Hänen äitiään ei näy. Joosefia ei näy. Paimenet eivät ole kedollaan. Kristus-lasta kunnioittamaan tulleita hahmoja ei ole seimen äärellä. Seimeäkään ei ole.

On season’s greetings. On vuodenajan tervehdys vain. Mutta joulumarkkinat ovat aina entistä suuremmat.

Meidän ”vuodenajanter-vehdyksemme” kuuluu: Kris-tus syntyy! Sellaisen terveh-dyksen kuuleminen tuo kiitol-lisen mielen, onnellisen olon.

Kristuksen kirkko julistaa Vapahtajan syntymää kaikin kielin kautta maan ja maail-man ja kutsuu paimenten sa-noin: ”Nyt Betlehemiin! Siel-lä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen minkä Herra meille ilmoitti.” Lk.2:15b.

Jouluanne siunaten

ARKKIPIISPA LEOSuomen itsenäisyyden var-mistaminen ja jälleenraken-taminen ei olisi ollut mahdol-lista ilman veteraanien työtä. Sodat läpikäyneet ikäluokat ovat tulleet nyt vaiheeseen, jolloin muiden hoivaa ja apua tarvitaan. Veteraanipolitii-kan painopisteenä on ollut jo pitkään itsenäisen selviy-tymisen tukeminen. Tämä ta-voite oli johtavana ajatukse-na, kun valtioneuvosto linjasi vuonna 2004 veteraanipolitii-kan kehittämistä.

Päätösten myötä osoitet-tiin merkittäviä lisävoimava-roja sotainvalidien ja veteraa-nien sosiaaliturvaan. Kuntou-tusmäärärahan nosto turvaa veteraanien pääsyn vuosit-taiseen kuntoutukseen, kun samalla lisätään avo- ja ko-tikuntoutuksen osuutta. Lin-jausten toimeenpano jatkuu myös tulevana vuonna. Oi-keantyyppisellä kuntoutuk-sella voimme tukea parhaiten ikääntyneiden veteraanien kodissa asumista niin kauan


kuin se inhimillisesti on mah-dollista.

Vuosi 2006 tuo useita van-husten asemaa parantavia uu-distuksia. Terveyspalveluiden saatavuutta koskevat uudis-tukset, vanhustenhuollon ke-hittäminen sekä omaishoi-toon liittyvät parannukset tukevat arjessa selviytymistä. Kannamme sosiaali- ja ter-veysministeriössä osaltamme vastuuta siitä, että veteraani-en vanhuuden huollon vaati-vin vaihe turvataan.

Joulu on oikea aika muis-taa itsenäisyytemme puoles-ta suurimman taakan kanta-neiden veteraanipolvien ja jo poisnukkuneiden uhrauksia. Toivo tan sotave te raa neil le, omai sil lenne ja kai kille tä-män lehden luki joille hyvää jou lua, ter veyt tä ja voi mia al-kavalle vuodelle.

TUULA HAATAINENSosiaali- ja terveysministeri

Kuva

: Leh

tikuv

a, H

eikk

i Sau

kkom

aa

Kuluvan vuoden huhtikuussa vietimme Suomessa kansal-lisena veteraanipäivänä juh-lavia hetkiä. Silloin oli ku-lunut kuusi vuosikymmentä päivästä, jolloin Lapin sodan viimeiset laukaukset ammut-tiin ja viimeinen vihollispar-tio poistui maamme kamaral-ta. Huhtikuusta 1945 alkaen käynnistyi täydellä voimalla sotiemme tuhojen jälleenra-kennus.

Vuonna 1939 alkanut ankara murroskausi ei ol-lut helppoa aikaa. Isänmaa on ikuisesti kiitollinen sota-vuosien ja jälleenrakennuk-sen ikäluokille. Te kestitte,


Suomi kesti.Samat ikäluokat, jotka

olivat nurkumatta kantaneet raskaina sotavuosina osan-sa yhteisestä vastuusta ja yh-teisestä taakasta, jännittivät voimansa uudelleen rauhan ajan rakennustyöhön. Vyötä oli kiristettävä, työtä oli teh-tävä, ja vähitellen olot para-nivat. Maatalousmaasta kas-voi kehittynyt teollisuusmaa ja aikanaan määrätietoisen toiminnan ansiosta nykyinen hyvinvointivaltio, jossa ke-tään ei saa jättää oman on-nensa nojaan. Suomella on luonteva paikka eurooppalai-sessa ja maailmanlaajuisessa yhteistyössä.

Sotien vuosista on kulu-nut kuusikymmentä vuot-ta. Samalla tavalla ovat ve-teraanimmekin ikääntyneet. Vaikka sotiemme veteraane-ja koskeva sosiaalipoliittinen lainsäädäntötyö käynnistyi-kin hitaasti, laajeni se kui-tenkin kansainvälisesti ver-taillen aikanaan hyvin katta-vaksi ja monipuolista tukea tarjoavaksi. Valtioneuvoston syyskuussa 2004 hyväksymän veteraanipaketin kokonai-suus kuvastaa hyvin ajankoh-tamme veteraanien tarpeita.

Ennen muuta on mainittava, että kuntoutuksesta on tullut jokavuotinen mahdollisuus.

Iloitsen siitä, että sotiem-me veteraanien järjestöt jat-kavat jokainen edelleen tär-keää toimintaansa. Ne autta-vat jäseniään monin tavoin ja vahvistavat osaltaan raskaat sotavuodet kokeneiden tar-peellista yhteenkuuluvuutta. Olen iloinen myös siitä, että veteraanijärjestöjen keskinäi-nen yhteistyö on viime vuosi-na tiivistynyt. Siitä on hyvänä osoituksena Veteraaniliitto-jen Valtuuskunnan toiminta. Toivon sille menestystä.

Toivotan kaikille lukijoille rauhallista joulua ja turvallis-ta uutta vuotta 2006.

PAAVO LIPPONENEduskunnan puhemies

Suomen Sotaveteraaniliiton

henkilökuntatoivottaa lukijoille

rauhallista Joulua ja hyvää Uutta Vuotta.

Inventaarion vuoksi toimisto on suljettu

27.12.2005–3.1.2006


SANAElämän mittainen tilateos

Tuupovaaran seurakuntasalissa on Eeva Ryynä-sen puuveistos, joka on etuseinän levyinen. Se esittää Jeesuksen syntymää suomalaisessa met-sässä. Synkässä kuusikossa ovat Jeesus-lapsi, Ma-ria ja Joosef sekä metsän eläviä. Isojen lankkujen oksakohtien ympärille on syntynyt tapahtumien maisema, jonka yllä loistaa tähtitaivas.

Katsellessani veistosta muutama viikko sitten opin ymmärtämään entistä paremmin ihmiselä-män luonnetta. Jokainen meistä on oman elämän-sä veistäjä. Meillä itsekullakin on elämän tasaista aluetta ja sen keskellä oksakohtia, joista ei tahdo selvitä läpi millään. Epäonnistuminen, sairaus, avioero tai läheisen kuolema. Tuollaisen kovan oksan ympärille kiertyy kaikki muu. Koverram-me oksan ympäriltä, kun yritämme ymmärtää tapahtunutta. Tulkitsemme elämän todellisuutta. Alkaa muodostua ihmishahmoja, eläimiä, maise-maa. Tapahtumien ryteikköön hahmottuu jonkin-lainen kokonaisuus.

Osa elämämme kovista kokemuksista on sel-laisia, joita emme ole itse valinneet tai aiheutta-neet. Olemme vain tahtomattamme joutuneet nii-den keskelle. Ne ovat osamme.

Myös kansakunnilla on omat oksakohtansa, kohtalonhetkensä. Suomen kansalle sellainen äärimmäisen tiukka paikka oli itsenäistyminen. Meille veteraanisukupolvelle Talvi- ja Jatkosota olivat pahka, jonka ympärille vuosikymmenet ovat kiertyneet. Emme va-inneet sotaa, se vain tuli osaksemme. Vuosikausia, jopa vuosikymme-niä on tarvittu tuon kansallisen kokemuksen jälki-työstämiseen. Sitä arviointiahan tämä lehti on.

Kun ajatus kovertaa omia kuvioitaan tähän historian todellisuuteen, kysymme sen keskellä, onko tässä Jumala mukana millään tavalla? Ih-misluontoon näyttää kuuluvan välttämättä mie-lekkyyden etsintä omaan henkilökohtaiseen elä-mään ja sen myötä koko ihmisenä olemiseen. Emme suostu ajelehtimaan syksyn lehtien tavoin sattumanvaraisesti.

Oma elämä – samoin kuin kansakunnan histo-ria – on taideteos, joka avautuu meille vasta val-miina. Se on veistetty muhkuraiseen lankkulau-taan, tähän rosoiseen todellisuuteen.

Kaikesta ei jaksa kiittää Jumalaa, mutta siitä kyllä, että Hän antoi voimaa kestää tuon kaiken ja antoi niin paljon ilonaiheita. Se on omista ko-kemuksista koottu tilateos, joka opettaa hiljaisella tavalla kiitollisuutta ja nöyryyttä.

LEINO HASSINEN

Kunniamerkkejä itsenäisyyspäivänä Tasavallan presidentti myönsi itsenäisyyspäivänä ansioituneille suomalaisille kunniamerkkejä. Julkaisemme Vapaudenristin Ritarikunnan kunniamerkkien saajien nimet sekä muista ritarikunnista Sotaveteraaniliiton ehdotuksesta kun-niamerkin saaneiden nimet.

Vapaudenristin Ritarikunnan 1. luokan kunniamerkki myönnettiin maaherra Eino Siuruaiselle. Hän on mm. Tammenlehvän Perinneliiton puheenjohtaja. 2. luo-kan Vapaudenristi myönnettiin ylimetsänhoitaja Mauno Uusitalolle. Hän on mm. Lahden Sotaveteraanipiirin pitkäaikainen puheenjohtaja. 4. luokan Vapaudenristi myönnettiin Toivo Hartikaiselle, Kalervo Hämäläiselle ja Martti Mansikkamäelle. Toivo Hartikainen on Kymenlaakson Sotaveteraanipirin toiminnanjohtaja. Kama-rineuvos Kalervo Hämäläinen on ansioitunut sotiemme veteraanien musiikin tekijänä. Martti Mansikkamäki on toiminut pitkään Suomen-poikien hyväksi sekä Kauhavan Sotaveteraaneissa.

Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan Ritarikunnan kunniamerkki myönnettiin 1 004 sotiemme veteraanille tai veteraanijärjestöissä toimiville henkilöille. Niistä noin 890 myönnettiin Sotaveteraaniliiton esityksestä.

Vapaudenristin Ritarikunta1. luokan Vapaudenristi Siuruainen Eino Olavi, maa-herra, Oulu

2. luokan Vapaudenristi Uusitalo Mauno Kullervo, ylimetsänhoitaja, Lahti

3. luokan Vapaudenristi Kanerva Saara Ilona, opetta-ja, Tornio Teivonen Reino Albert, ko-neteknikko, Kauniainen Vuorinen Voitto Emil, toi-mistopäällikkö, Tampere

4. luokan VapaudenristiHartikainen Toivo Johannes, toiminnanjohtaja, Kouvola, Honka Irma Tellervo, toimis-tovirkailija, Turku, Hämäläi-nen Kalervo Kauko Uljas, ka-marineuvos, HelsinkiLevänen Hannu Rafael, pää-toimittaja, KotkaMansikkamäki Martti Jaak-ko, toimitusjohtaja, KauhavaPuputti Olli Heikki, liikkeen-harjoittaja, RiihimäkiSiltaniemi Outi Anneli, pia-nonsoitonopettaja, Järven-pääVilja Riitta, piirtäjä, Helsin-ki

Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan Ritarikunnat

SL R 1Iikkanen, Lauri Tenho kunnal-lisneuvos Lahti

SVR RRanta, Lauri Jaakko ylilääkäri Helsinki

SL RLietepohja, Risto Kustaa mate-riaalipäällikkö Salo, Repo, Martti Siilas toimitusjoh-taja Savonlinna, Tolvanen, Jar-mo Antero Juuka.

SVR ArLöksy, Sirkka Lyyli tarkastaja Vantaa, Rinta-Harri, Uuno Iisak maan-viljelijä Jalasjärvi, Sertti, Liisa emäntä Hartola. SL ArFalben, Hilkka Kyllikki luokan-opettaja Lapua, Hentinen, Veli Matti rakennus-mestari Imatra, Hyöty, Solveig Marianne verksamhetsledare Helsingfors, Korhonen, Mauno Sakari piiri-työnjohtaja Vesanto, Kuokka-nen, Sirkku Elina toimistosih-teeri Imatra, Lehtola, Esko Esaias Brynolf kauppias Reisjärvi, Lösönen, Olavi myyntipäällikkö Kontio-lahti, Sipilä, Lasse Pekka Edvard työnjohtaja Säkylä.

SVR M 1 krBöhls, Nils Helmer redactor Liljendal Haikola, Niilo hankintatyön-johtaja Suomussalmi, Hämä-läinen, Toivo Filemon kauppias Riihimäki, Jahnsson, Aili Angervo koti-teollisuusopettaja Imatra, Jo-kitulppo, Heikki maanviljelijä Nakkila, Kaikkonen, Kalervo maanvil-jelijä Kuhmalahti, Kantokari, Kaarlo Artturi markkinointi-päällikkö Kouvola, Kihlberg, Eeva-Liisa kongressijärjestäjä Rovaniemen mlk, Mattila, Viktor työnjohtaja An-jalankoski, Nurmi, Viljo Veikko osaston-hoitaja Imatra, Paananen, Eero Olavi maanvil-jelijä Reisjärvi, Pellikka, Onni Reino Ilmari teknikko Pirkka-la, Pettersson, Rolf Hugo insi-nööri Vantaa, Piela, Toivo Veik-ko maanviljelijä Askola, Räisänen, Yrjö myymäläpääl-likkö Riihimäki, Tenho, Vihtori Henrik maanvil-jelijä Kullaa,

Uitto, Villiam Herman terveys-tarkastaja Jalasjärvi, Valkama, Annikki Elisabet emäntä Jalasjärvi, Viitaniemi, Pentti Veikko maanviljelijä Viljakkala, Voutavaara, Marjat-ta Vilhelmiina yrittäjä Kullaa,

SVR M 1Aalto, Pauli Emil Rafael, alue-johtaja, Lappeenranta, Aar-revuo, Erkki Kalevi Lappeen-ranta, Abrahamsson, Holger Alfons arbetare Borgå, Ab-rahamsson, Nils ostmästare Borgå, Adolfsson, Klas träd-gårdsmästare Borgå, Aho, Niilo Vilhelmi maanviljelijä Kuusamo, Ahola, Aimo Antti maanviljelijä Oulainen, Ahola, Erland Herman, maanviljelijä Raahe, Ahola, Väinö Tapani maanviljelijä Haapavesi, Aho-nen, Kaarlo Aukusti maanvilje-lijä Pudasjärvi, Ahonen, Olavi Johannes maanviljelijä Pudas-järvi, Ahonen, Erkki Juhani, liikennöitsijä, Lappeenranta, Ahonen, Taimi Kyllikki tehdas-siivooja Lappeenranta, Aikki-la Antti Johannes maanviljelijä Kuusamo, Aikkila, Tauno Vil-jo maanviljelijä Kuusamo, Ait-takumpu, Veikko Olavi autoili-ja Kuusamo, Ala-Lahti, Helvi Maria ompelija Jyväskylä, Ala-nen, Helvi Kaarina emäntä Ja-lasjärvi, Alaoutinen, Eino ma-anviljelijä Luumäki, Alapiha, Vilho Johannes maanviljelijä Lapua, Ala-Rämi Erkki pe-ruskoulunopettaja Pudasjärvi, Alatalo Aarne Henrikki ma-anviljelijä Raahe, Ali-Martti-la, Unto Anselm yrittäjä No-kia, Alila Vilho Johannes ma-anviljelijä Oulainen, Amberg, Einar Reinhold lantbrukare Lappträsk, Andersson, Alvar Herbertförsäljare Borgå, An-dersson, Birgit köpman Borgå, Andersson, Einar Johannes timmerman Lappträsk, An-dersson, Harry Adolf försälja-re Borgå, Andersson, Karl-Erik


jordbrukare Borgå, Antman, Erik Gustaf jordbrukare Borgå, Anttila Eino Abram poromies Pudasjärvi, Anttila, Unto puu-seppä Haapavesi, Anttonen Eino rakennustyömies Raahe, Arvola Heikki Alarik maanvil-jelijä Oulainen, Arvola, Veikko maanviljelijä Vihanti Asunmaa, Esko Gabriel maanviljelijä Ou-lainen.Backman, Erik jordbrukare Borgå, Backman, Uno Gustaf jordbrukare Borgå, Bergman, Dagny Borghild hemslöjdslä-rare Borgå, Bergström, Arne Valdemar timmerman, Bor-gå, Björklund, Bengt August svarvare, Borgå, Björklund, Olof Mikael svarvare, Borgå, Björkman, Frans Åke chauf-för Borgå, Björkman, Nils Ru-dolf, jordbrukare Borgå, Björk-man, Nils Erik Anders telefon-montör Borgå, Blom, Nils Erik Anders telefonmöntör Bor-gå, Blomqvist, Emil Johannes jordbrukare Borgå, Blomqvist, Gunnar Karl lastbilschaufför Borgå, Blomqvist, Helge Valde-mar chaufför Borgå, Blomqvist, Oiva jordbrukare Borgå, Bro-man, Anders Rafael telefon-montör Borgå, Brunberg, Tor-sten Herbert ordbrukare Borgå, Buller Veikko metsätyönjohtaja Taivalkoski, Bäckman, Harald Johannes jordbrukare Borgå.Cajander, Sylvi Sofia hovimes-tari Lappeenranta.Damsten, Bertel Reinhold opet-taja Lappeenranta, Duncker, Karl Samuel merkonom Borgå, Dunder, Helge Johannes yliko-nemestari Lappeenranta.Ek, Birger Sven chaufför Bor-gå, Ekdahl Heikki Henrikki metsätyönjohtaja Pudasjär-vi, Ekholm, Bernhard Mikael jordbruksarbetare Borgå, Ek-holm, Sigvar Gustav Fredri ta-xichaufför Borg, Ekholm, Veli Elis kirjaltaja Lappeenranta, Englund, Måns Anders vetsare Borgå, Enroth, Ernst Verner så-gare Borgå, Eriksson, Erik jord-brukare Borgå, Erkkilä Eino Arvi sähköteknikko Raahe, Erkkilä, Toivo Jalmari maan-viljelijä Nivala, Ervasti Yrjö kauppias Pudasjärvi, Ervasti, Eeva-Liisa voimistelunopettaja Vantaa, Eskola Lauri Johannes maanviljelijä Piippola, Esko-la, Vieno Valtter, maanviljelijä Kiukainen,Etelävuori, Reino yrittäjä Helsinki, Ewalds, Carl Georg jordbrukare Borgå, Ewalds, Paul Alvar byggmäs-tare Borgå.Fenel, Esad piiripäällikkö Kau-niainen, Finnbäck, Olof Vil-helm montör Borgå, Finnbäck, Åke Valdemar montör Borgå, Finnilä, Anja emäntä Nivala, Finnilä, Tauno Olavi maanvil-

jelijä Toholampi, Floor, Per Jo-han rörmontör Borgå, Flygare Edvard Eetu maanviljelijä Pu-dasjärvi, Forsblom, Torsten Emil jordbrukare Borgå, For-sen, Arne platschef Borgå, For-sén, Ingvald Teodor bilmontör Borgå, Forsius, Greta Mariatta föreståndarinn Borgå, Forsius, Jarl Ossian faktor Borgå, Fri-berg, Väinö Johannes asettaja Lappeenranta, Friis Urho Eina-ri kirvesmies Kärsämäki, För-man, Kurt Lulu putkiasentaja Pirkkala.Granfelt, Georg Vilhelm mon-tör Borgå Granqvist, Eskil Klas Rubenlagerarbetare Borgå, Green, Lars Herbert direktör Borgå,Green, Tor Elmer skå-despelare Borgå, Greus Mat-ti Johannes (Hannes) myllä-ri Lumijoki, Grönqvist, Bror Erik jordbrukare, BorgåGrön-qvist, Ragnar Vilhelm skeppare Borgå, Grönroos, Gustav Adolf fiskare Borgå, Grönroos, Karl Gunnar Edvin hamnmästare Borgå, Gustaffson, Ernst Sig-frid snickare Borgå, Gustaff-son, Greta Elvira varvsägare Borgå, Gustaffson, Tor chauf-för Borgå, Gustafsson, Albin Johannes skeppare Borgå, Gus-tafsson, Edvin Vilhelm gårds-karl Borgå.Haapalainen Eino Iisakki maanviljelijä Piippola, Haara-hiltunen Vilho kirvesmies Pu-dasjärvi, Haataja Eino Alarik maanviljelijä Kuusamo, Haa-taja Kalle Edvard maanviljeli-jä Kuusamo, Haataja Veikko Eljas maanviljelijä Kuusamo, Hagelberg, Börje Alarik chauf-för Borgå, Hakkarainen Einari maanviljelijä Juankoski, Hak-karainen, Ida Alina kauppa-teknikko Nurmes, Halin, Sylvi Maria fru Borgå, Halme, Rauni Johannes maanviljelijä Pirkka-la, Halmeentaus Viktor maan-viljelijä Rantsila, Halonen, Nii-lo Olavi maanviljelijä Perniö, Hanhela Kalle Einari maanvil-jelijä Taivalkoski, Hanhisuanto Kalle Teodormetsuri Pudasjär-vi, Hanhisuanto Vilho maan-viljelijä Pudasjärvi, Hanninen Yrjö Pellervo palopäällikkö Pudasjärvi, Hannonen Toivo Johannes maanviljelijä Haa-pavesi, Hannula Aarne maan-viljelijä Kuusamo, Hannula Vilho maanviljelijä Kuusamo, Hannus, Erik Ivar jordbruka-re Borgå, Hansson, Enni Lap-peenranta, Harju Erkki Viljami maanviljelijä Haapavesi, Harju Voitto Akseli nuohooja Pudas-järvi, Harttunen Martti Ilmari maanviljelijä Lumijoki, Hatula Uuno Pietari maanviljelijä Haa-pavesi, Hautala, Bertta Kaarina emäntä Nivala, Heikinheimo, Agnes Annikki Lappeenranta,

Heikkeri, Antti putki-urakoit-sija Lappeenranta, Heikkilä Lauri Herman maanviljelijä Pu-dasjärvi, Heikkilä Matti Kalevi maanviljelijä Pudasjärvi, Heik-kilä One Aukusti kauppias Pu-dasjärvi, Heikkilä, Antti Lauri maanviljelijä Taivassalo, Heik-kilä, Tarmo Johannes erikoisla-boratoriomestari Vantaa, Heik-kinen Eino Jaakoppi maanvil-jelijä Kärsämäki, Heikkinen, Sylvi Viola emäntä Nurmes, Heikkonen, Toivo maanviljely-teknikko Lappeenranta, Mika-el företagare Borgå, Heinonen, Väinö Johannes autonasentaja Nousiainen, Helenius, Torvald Rafael svetsare Borgå, Hemilä Jaakko Johannes maanviljeli-jä Kärsämäki, Hemmilä Sulo maanviljelijä Kuusamo, Hen-riksson, Anders Vilhelm mon-tör Lappträsk, Hepa-aho Reino maanviljelijä Kärsämäki, Hie-tala Pauli Armas maanviljelijä Kuusamo, Hietala, Jaakko Al-var betonimylläri Laukaa, Hii-ri, Valde Anton Lappeenranta, Hiltunen Heikki Kaaperi maan-viljelijä Utajärvi, Hiltunen Juho maanviljelijä Kuusamo, Hintta Linnea Matilda emäntä Kär-sämäki, Holappa Arvo Jo-hannes maanviljelijä Utajärvi, Hollmérus, Marianne Char-lotta värdinna Borgå, Hollmé-rus, Rolf agrolog Borgå, Holm, Hans Osmo Kalevi opettaja Lappeenranta, Holmberg, Hol-ger Johannes skeppare Borgå, Holmström, Harry Oskar in-geniör Borgå, Holmström, Nils Erik företagare Borgå, Holta-ri, Laina Gunilla televirkailija Lappeenranta, Holvitie, Kauko Julius toimitusjohtaja Espoo, Honka Reino Alpo työnjohtaja Raahe, Honkala Matti Jaakko maanviljelijä Kärsämäki, Hon-kalinna, Mirjami pankkitoimi-henkilö Lappeenranta, Hon-kanen, Selma toimistovirkailija Jyväskylä, Honkanen, Sylvi Es-ter talousopettaja Nivala, Hort-tanainen, Siiri Sylvia puvuston-hoitaja Lappeenranta, Huhta Bruno Antero maanviljelijä Li-minka, Huhta Veikko Johannes nuohooja Pudasjärvi, Huhtilai-nen, Sirkka Maria emäntä Ki-tee, Huikari Kauko Johannes kirvesmies Haapavesi, Huitu-la Jobi Immanuel maanviljeli-jä Haapavesi, Hukkanen, Kert-tu liikkeenharjoittaja Nurmes, Hulkkonen Eino Olavi kivi-työmies Lappeenranta, Hulk-konen, Eero sortteerinhoitaja Lappeenranta, Huopalainen, Johannes Alfred maanviljelijä Lappeenranta, Huovinen Arvo Ensio varastonhoitaja Pudas-järvi, Huovinen Paavo Ilmari kirvesmies Haapavesi, Hurme, Nils Uno vägmästare Borgå,

Hurskainen, Pirkko Anja myy-jä Ilomantsi, Husu, Lauri Sime-on liikkeenharjoittaja Lappeen-ranta, Huttunen Juhani maan-viljelijä Piippola, Huttunen Pekka asentaja Piippola, Hut-tunen, Siiri autoilija Nurmes, Hynninen, Eino metsur Joroi-nen, Hyttinen Yrjö metsuri Pu-dasjärvi, Hyvölä Matti maan-viljelijä Kärsämäki, Hyvönen Gunnar maanviljelijä Kuusa-mo, Hyyryläinen, Toivo vuoro-mestari Lappeenranta, Häkli, Eino Nestori suunnittelija Lap-peenranta, Hällsten, Åke Tor-björn direktör Borgå, Hänni-nen Hugo Armas maanviljelijä Raahe, Hänninen, Arvo Albert Johannes kirvesmies Lappeen-ranta, Härmä, Usko Toivo sor-vari Pirkkala, Högström, Tor-vald företagare Borgå, Hölsä, Eino liikkeenharjoittaja Lap-peenranta. Iinatti Kalle maanviljelijä Pu-dasjärvi, Ikonen Martti Risto ylivääpeli evp. Lappeenranta, Ikonen, Anna-Liisa konttoristi Lappeenranta, Ikonen, Heimo Olavi Lappeenranta, Ikonen, Martta rouva Joensuu, Inki-lä, Lyyli Annikki emäntä Lap-peenranta, Inkinen, Elsa Maria puhelinvälittäjä Imatra, Isola Erkki maanviljelijä Pudasjärvi, Isopoussu Paavo maanviljeli-jä Kuusamo, Isotalo, Elli Eedit puhelinvälittäjä Imatra, Istu-kaissaari, Matti Einari autoilija Kärsämäki, Itkonen, Maija las-tenhoitaja Vantaa. Jaatinen Viljo Olavi autonasen-taja Liminka, Jaatinen, Mat-ti Jeremias konduktööri Lap-peenranta, Jahnsson, Stig-Olof Wilhelm diplom ekonom Gran-kulla, Johansson, Bror-Henrik båtbyggare Borgå, Johansson, Ingvar jordbrukare Borgå, Jo-hansson, Johan Georg köpman Borgå, Johansson, Olle Mika-el elektriker Borgå, Johansson, Torsten Albin skolförestånda-re Borgå, Jokela Eino maanvil-jelijä Oulainen, Jokinen, Sulo Paavali metsuri Korpilahti, Jo-kipalo, Taito Pentti autonkul-jettaja Lappeenranta, Junttila, Aune Maria taloudenhoitaja Nivala, Juntunen Kaarlo yrit-täjä Pudasjärvi, Juntunen Kalle maanviljelijä Pudasjärvi, Juntu-nen, Vieno Kaisa keittiöapulai-nen Suomussalmi, Juola Martti Felix kirvesmies Raahe, Juslin, Karl-Bertel jordbrukare Bor-gå, Juuma Juho Ali maanvilje-lijä Kuusamo, Juurikas, Inkeri Tuulikki rouva Luumäki, Juu-rikka Niilo Aukusti myymä-länhoitaja Pudasjärvi, Juurikka Toivo Aukusti maanviljelijä Pu-dasjärvi, Juuska Erkki Armas maanviljelijä Haapavesi, Jäder-holm, Lennart Vilhelm chauf-

för Borgå, Jämsä Vaili Maria rouva Kiiminki, Jämsä, Aimo Armas Aleksanteri rakennus-mestari Toholampi, Järvenpää, Eino Anton maanviljelijä Lap-peenranta, Jääskelä Paavo Il-mari maanviljelijä Haapavesi, Jääskö Esko Isak maanviljelijä Oulainen. Kaarna, Antti Reino maanvilje-lijä Lappeenranta, Kaarre Yrjö Johannes autoilija Pudasjärvi, Kaarteenaho Toivo Johannes maanviljelijä Liminka, Kaijan-sinkko, Teemu paikallisjohtaja Lappeenranta, Kaikkonen Eino Johannes talonmies Kuusamo, Kailassaari, Tyyne sairaan-hoitaja Lappeenranta, Kaira, Taimi Marjatta laaduntarkas-taja Laitila, Kallio Eino Matti maanviljelijä Oulainen, Kallio Veikko Albert autoilija Raa-he, Kallunki Johan Leonard maanviljelijä Kuusamo, Ka-mula Eino Valtter kirvesmies Lumijoki, Kangasjärvelä Aino kotiäiti Raahe, Kankaanpää, Leo Vilho Ilmari sähköasenta-ja Pirkkala, Karjala Sakari kan-sakoulunopettaja Taivalkoski, Karjalainen Eino Vilhelm maanviljelijä Kuusamo, Kar-jalainen Frans työnjohtaja Tai-valkoski, Karjalainen Sulo Ar-mas varastonhoitaja Kuusamo, Karjalainen Veikko maanvilje-lijä Kuusamo, Karjaluoto Setti Ilmari maanviljelijä Pyhäjoki, Karppinen Pauli maanviljelijä Pudasjärvi, Karppinen, Toini Siviä Lappeenranta, Karttunen Veikko maanviljelijä Vihan-ti, Karttunen, Eino korjaamon omistaja Vieremä, Karvanen, Matti maanviljelijä Lappeen-ranta, Karvonen Reino maan-viljelijä Kuusamo, Kasurinen, Jaakko edustaja Vantaa, Kaste-maa Hilja Saima puhelinvirkai-lija Siikajoki, Kauppila Samuel Matias työnjohtaja Pudasjärvi, Kauppinen, Väinö Johannes paperityöläinen Lappeenranta, Kauranen Miika Iisakki kan-sakouluopettaja Raahe, Kau-tonen, Vilho kirvesmies Lap-peenranta, Keckman Veikko Matias metsätyömies Haapave-si, Kela Antti työmies Raahe, Kela Viljo Arttur maanviljelijä Pudasjärvi, Kemppainen Jal-mari maanviljelijä Taivalkoski, Kemppainen, Alpo kirvesmies Paltamo, Kenttälä Esko Kaarlo maanviljelijä Pudasjärvi, Kerä-nen Aukusti maanviljelijä Pu-dasjärvi, Keski-Luopa, Sirkka Anneli taksiautoilija Karijoki, Kesti Niilo maanviljelijä Uta-järvi, Kestiö Pentti Armas me-tallialan työnjohtaja Raahe, Ke-tola, Mauri Rafael hioja Isojoki, Ketonen Ahti Eero maanvilje-lijä Oulainen, Kilkkinen, Irma Annikki Lappeenranta, Kilpi-


vaara Uuno Henrik maanviljeli-jä Kuusamo, Kirjavainen, Lauri Einari Pellervo veturinkuljet-taja Imatra, Kiuru, Leo maan-viljelijä Luumäki, Kivimäki Veikko Aarno Elias kauppias Pyhäjoki, Kjällman, Per Olof skeppare Borgå, Knuutinen Tauno Petter maanviljelijä Kär-sämäki, Kohvakka, Unto Ensio kauppias Lappeenranta, Koi-visto, Kerttu Rauha myymä-länhoitaja Lappeenranta, Koi-vumaa Vieno Johannes huol-tomies Oulu Koivumäki, Alpo talonmies Kauhajoki, Kokko Heikki Eemeli työnjohtaja Pu-dasjärvi, Kokkonen, Niilo Ka-lervo Lappeenranta, Kola, Esko Artturi kauppias Lappeenranta Kola, Heimo Nestor maanvil-jelijä Lappeenranta, Komppa, Martta maanviljelijä Hirven-salmi, Konttila Joona Antero maanviljelijä Pudasjärvi, Kont-tinen Uuno Johannes maanvil-jelijä Liminka, Koppila, Antero Kalervo työnjohtaja Pirkkala, Koramo Sulo Edvard autoilija Kuusamo, Kormu, Pentti Ola-vi Lappeenranta, Korpela Ilo Veikko maanviljelijä Kuusa-mo, Korpela, Terho Johannes opettaja Alajärvi, Kortesalmi Jonne maanviljelijä Pudasjärvi, Kortesalmi Tauno Juhani kaup-pias Kuusamo, Kosamo Eino Aukusti maanviljelijä Pudas-järvi, Koskela Matias maanvil-jelijä Oulainen, Koskela Paavo Vilhelm tehdastyömies Haa-pavesi, Koskela, Esteri rouva Luumäki, Koskelo, Perttu Ei-nari metsuri Hyrynsalmi, Kos-kinen, Arvo Ilmari maanvil-jelijä Jämsänkoski, Koskinen, Helvi asustemyyjä Lappeenran-ta, Kostiainen, Aulis kauppias Savonlinna, Kotimäki, Irja Ire-ne toimistoapulainen Tampere, Kotivirta, Martti Joonas Lap-peenranta, Kotomäki, Voitto Verneri maanviljelijä Isojoki, Koukku, Vilho Edvin varaston-hoitaja Lappeenranta Kulmala, Heikki Johannes yrittäjä Pori, Kykkänen, Maija-Liisa opettaja Imatra. Lappalainen Aarne Aukusti maatalousteknikko Lumijoki, Lappalainen, Veikko Fredrik koneasentaja Lappeenranta, Lassila Antti Viljami varasto-päällikkö Raahe, Lassila Juho Valtteri kirvesmies Kuusa-mo, Latvalehto Kaarlo Kustaa agrologi Pudasjärvi, Laukka Eino Eerik maalari Haapavesi, Laukkarinen, Martti terveystar-kastaja Lappeenranta, Laukko-nen, Eila Inkeri koneenkäyttäjä Tuusula, Laulumaa Reino Ilma-ri yrittäjä Raahe, Laurikainen, Aili Marjatta konttoristi Lap-peenranta, Lax Soini Päiviö toimitusjohtaja Pudasjärvi, Le-

hikkola Tauno Eerikki raken-nusmies Haapavesi, Lehtisola Veikko Matias Alfret autoili-ja Kiiminki, Lehtoaro, Lauri koneteknikko Lappeenranta, Lehtola Kauno Johannes kir-vesmies Vihanti, Lehtola Lauri maanviljelijä Haapavesi, Leh-tola Otto Einari maanviljelijä Kärsämäki, Lehtonen Arvo Jo-hannes maanviljelijä Oulainen, Leino, Kerttu Mirjam emäntä Eura, Leinonen Juho Oskari maanviljelijä Kuusamo, Leino-nen Kalle Leonard maanvilje-lijä Pudasjärvi, Lempinen, Altis Päiviö teknikko Imatra, Lem-piäinen, Kauko Johannes liik-keenharjoittaja Lappeenranta, Lento, Sakari Roopertti laitos-mies Pertunmaa, Lepola, Erk-ki Kyösti palomestari Lappeen-ranta, Leppä, Pentti Johannes kauppias Jalasjärvi, Leppälä Alpo Armas Jalmari autoilija Kiiminki, Leppälä Niilo Matias autoilija Oulainen, Leppänen, Pentti Johannes maanviljelijä Jalasjärvi, Lignell, Anna-Liisa laborantti Lappeenranta, Liika-nen Martti Henrikki maanvilje-lijä Pudasjärvi, Liikanen, Ahti Pellervo mittamies Lappeen-ranta, Liimatta, Laina Mirjam myyjä Lappeenranta, Liira, Lauha Elviira merkonomi Lap-peenranta, Lind, Bertel Rafael timmerman Borgå, Lind, Karl-Gustav målare Borgå, Lind-berg, Göran Gustav Adolf in-geniör Borgå, Lindberg, Holger Gunnar byggmästare Borgå, Lindell, Karl Ingvar busschauf-för Borgå, Lindgren, Erns An-ders chaufför Borgå, Lindqvist, Väinö Einar asentaja Lappeen-ranta, Lindström, Anders Bern-hard ingeniör Borgå, Lindström, Sven Henrik lagerföreståndare Borgå, Linnavuori, Terttu Kaa-rina laboratorioapulainen Van-taa, Lippiäinen, Vilho Arma maanviljelijä Lappeenranta, Lipponen, Rauha liikkeenhar-joittaja Nurmes, Loikkanen, Ellen Maria rouva Kouvola, Loikkanen, Heikki Johannes sähköasentaja Jalasjärvi, Lo-pina Laina emäntä Kärsämä-ki, Loponen, Matti maanvilje-lijä Punkalaidun, Loukasmäki, Saima Sofia emäntä Nivala, Lu-miaho Pauli Olavi maanviljelijä Rantsila, Lundberg, Elis Edvin snickare Borgå, Luonua Frans Iisakki maanviljelijä Kärsämä-ki, Luoto os. Tornberg Tyyne keittolan hoitaja Pyhäjoki, Luu-kinen Jaakko Eino maanvilje-lijä Liminka, Luukkanen, Kei-jo Jalmari keittämöos.hoitaja Imatra, Luukkonen, Vilho kor-jausmies Lappeenranta, Läm-sä Aaro Harald maanviljelijä Kuusamo, Lämsä Erkki Arvid maanviljelijä Kuusamo, Lämsä

Hente maanviljelijä Kuusamo, Lämsä Viljo Sihveri maanvilje-lijä Pudasjärvi, Lökfors, Harry Martin chaufför Borgå, Lönn, Martin Mikael svarvare Borgå, Lönnroos, Olavi Adolf arbets-ledare Borgå, Lönnroos, Rurik Gottfrid jordbrukare Borgå, Lönnroth, Ernst Edvin jordbru-kare Borgå, Lönnström, Helge Adolf företagare Borgå.Makkonen, Erkki Olavi met-suri Juuka, Maksimainen, Alma emäntä Juuka, Malén, Kurt Hjalmar lantbrukstekni-ker Borgå, Malila, Reino Ma-tias työmies Nivala, Malinen Väinö Aukusti maanviljelijä Haapavesi, Malmipuro Vilho Petteri kuorma-autoilija Lumi-joki, Manninen Kaarlo Johan-nes metsätyömies Pudasjärvi, Mansner, Ingeborg Maria vi-cenotarie Borgå, Marjakangas, Vilho Eemil maatyöläinen Ni-vala, Martikainen Elli kauppi-as Kärsämäki, Marttala Martti Juhani maanviljelijä Haapavesi, Marttila Aarne Petteri maan-viljelijä Liminka, Matinheikki Pekka Jaakob autonkuljetta-ja Raahe, Mattila Pentti Allan asemamies Kiukainen, Mat-tila Simo Pietari työmies Lu-mijoki, Mattila Vilho Aukusti maanviljelijä Raahe, Mattila, Anni Jemiina emäntä Ylivies-ka, Mattinen, Väinö Tapio liik-keenharjoittaja Viitasaari, Mat-turi Heikki Heino maanviljelijä Liminka, Maunula, Erkki Ka-levi autonkuljettaja Toholam-pi, Miettinen, Lauri Eemil kou-lunjohtaja Imatra, Miikki Sylvi Katri emäntä Imatra, Mikko-la Väinö Johannes maanvilje-lijä Rantsila, Moilanen Eino Henrik maanviljelijä Utajärvi, Munne, apuautoilija Luumä-ki, Murtomaa, Rauha Amanda opettaja Kiukainen, Murtonie-mi, Matti terveystarkastaja Jy-väskylä, Murtovaara Tatu Ar-mas autonkuljettaja Kuusamo, Murtovaara Toivo Jaakko ta-lonmies Kuusamo, Mustanie-mi Kalle Ville maanviljelijä Kuusamo Mustaniemi Veikko Sihveri maanviljelijä Kuusa-mo, Mustapää Toivo Hermanni mielisairaanhoitaja Haapavesi, Mustola Johan Jafet maanvilje-lijä Kärsämäki, Mustonen Kal-le Heikki maanviljelijä Piip-pola, Mustonen Niilo Aatami metsätyömies Kuusamo, Mylly Erkki Johannes maanviljelijä Oulainen, Myllykangas Han-nes Rikhard käyttömies Raa-he, Myyrä, Lahja Rauha Kyl-likki maa- ja metsätaloustiet. maist. Vantaa, Mäenpää, Mau-no Veikko Gerhänd työnjohta-ja Pirkkala, Mäkeläinen Eino Aukusti metsätyömies Utajär-vi, Mäkikangas Frans Kalevi

maanviljelijä Haapavesi, Mä-kinen Vihtori kirvesmies Haa-pavesi, Mällinen Olavi vuoro-mestari Kärsämäki, Männik-kö Lauri Johanne maanviljelijä Haapavesi, Mäntynen, Veikko Aleksanteri yrittäjä Pirkkala, Mäyrä Niilo Matti maanviljelijä Haapavesi, Mäyrä Paavo Eino maanviljelijä Oulainen, Määt-tä Arvi maanviljelijä Kuusa-mo, Määttä Feliks maanviljeli-jä Kuusamo, Määttä Kalervo Adolf maanviljelijä Kuusamo, Määttä Kalle Allbert metsä-työnjohtaja Pudasjärvi, Määttä Martti maanviljelijä Kuusamo, Määttä Niilo Armas maanvil-jelijä Kuusamo, Määttä Reino Arvid maanviljelijä Kuusamo, Määttä Uuno Ilmari maanvil-jelijä Kuusamo, Määttä Veikko Aatovi maanviljelijä Kuusamo, Määttä Väinö Edvard maanvil-jelijä Kuusamo. Nevala Aarne autoilija Kuusa-mo, Nevala Sulo Herman maan-viljelijä Kuusamo, Nevala Voit-to Olavi huoltomies Oulainen, Nevanperä Toivo työnjohtaja Kuusamo, Niemelä Heino Jaak-ko maanviljelijä Liminka, Nie-mi Vilho Matias yksityisyrittäjä Raahe, Niemi Viljo maanviljeli-jä Pudasjärvi, Niemi, Alpo Ar-mas maanviljelijä Jämsänkoski, Niemi, Eeva Anna-Liisa emän-tä Korpilahti, Niemi, Eeva Ra-kel emäntä Jämsänkoski, Nie-minen, Jalo Ilmari pienviljelijä Korpilahti, Nikka Sulo Edvard maanviljelijä Kuusamo. Nik-kari, Sauli Esaias maanviljeli-jä Lapua, Nikkinen, Pauli En-sio rasvaaja Taipalsaari, Nikola Matti Mikael työnjohtaja Raa-he, Nissi Aarne Niilo maan-viljelijä Kuusamo, Niva Eljas Olavi maanviljelijä Rantsila, Nivakoski Martti maanviljeli-jä Pudasjärvi, Noponen Esko Benjam maanviljelijä Kärsämä-ki, Noponen Salme Maria kan-sakoulunopettaja Kärsämäki, Nordström, Anders skeppare Borgå, Nostaja, Veikko Jaakko liikemies Jurva, Nurkkala Veik-ko Jaakko autonkuljettaja Haa-pavesi, Nurmi Vilho August ti-lallinen Kärsämäki, Nurmilau-kas, Väinö Vihtori maanviljelijä Luumäki, Nurminen, Aulis Ka-lervo maanviljelijä Korpilahti, Nygård Lauri Wilhelm asenta-ja Raahe, Nyqvist, Mikael rita-re Borgå. Ohinmaa os. Kurvinen Aili emäntä Vihanti, Ohra-aho Jo-han Samuli autonkuljettaja Kärsämäki, Ohtonen, Jaakko työkoneen Kuljettaja Vuolijoki, Oinas-Panuma Lauri Aukusti metsuri Pudasjärvi, Ojakoski Vilho Johannes tehtaantyönte-kijä Piippola, Ojalehto Paavo Henrik maanviljelijä Kärsämä-

ki, Ojalehto, Heimo Johannes maanviljelijä Nivala, Ojanlatva Leo Ilmari maanviljelijä Rant-sila, Okkonen Vieno Vihtori maanviljelijä Utajärvi, Oksa-nen Aatu Ervard maanviljelijä Oulainen, Oksanen, Väinö Olof exekutionsbiträde Borgå, Olli-la Eino Henrikki maanviljelijä Pudasjärvi, Ollila Lauri Arvid maanviljelijä Kuusamo, Ollila Tauno maanviljelijä Haapavesi, Olva Veikko maanviljelijä Kuu-samo, Oravainen Vilho Pet-teri maanviljelijä Pudasjärvi, Othman, Börje Viktor sågstäl-lare Borgå, Othman, Olof Mi-kael jordbruksarbetare Borgå, Ovaskainen, Olavi työnjohtaja Juuka.Paananen, Martti Olavi maan-viljelijä Sumiainen, Paavo-la Huugo Matias maanviljelijä Lumijoki, Paimen, Elle emän-tä Lehtimäki, Pajula, Anni Jo-hanna emäntä Lapua, Pakari-nen, Toini Ester emäntä Kitee, Palmgren, Ludvig Fredrik båt-byggare Borgå, Paloniemi Ant-ti Vilhelm kirjailija Kuusamo, Palosaari Kalle Oskari maan-viljelijä Siikajoki, Palosaari Tauno maanviljelijä Kuusamo, Palviainen, Saimi emäntä Ilo-mantsi, Papunen, Toivo autoili-ja Jämsänkoski, Parhiala, Hil-da emäntä Toholampi, Parkkila Ossi Viljami metsuri Pudasjär-vi, Parkkisenniemi Jaakko ko-neurakoitsija Pudasjärvi, Par-tanen Veikko Olavi maanvilje-lijä Piippola, Partonen, Anna Maria erikois-sairaanhoitaja Helsinki, Parviainen Paavo au-tonkuljettaja Kuusamo, Parviai-nen Uuno Matias sahanasentaja Pudasjärvi, Parviainen Väinö maanviljelijä Taivalkoski, Pelto-keto Erkki Aleksanter maanvil-jelijä Pyhäjoki, Peltoniemi Eino Armas maanviljelijä Kuusa-mo, Pentikäinen Sylvia emäntä Kärsämäki, Pentinpuro Veikko Paavali metsätyömies Haapave-si, Penttilä Paavo Antero auton-kuljettaja Pudasjärvi, Perkkiö Veikko Johannes maanviljelijä Haapavesi, Pernu, Seppo Kul-lerv luokanopettaja Hyrynsal-mi, Perttunen Aarne Imma-nuel maanviljelijä Pudasjärvi, Pesonen Tauno poromies Kuu-samo, Pesälä Kalle Johannes maanviljelijä Pudasjärvi, Pet-rell, Kaj Lorenz agrolog Borgå, Pienihäkkinen Reino Vilhelm kaivosmies Oulainen, Pietinen, Lauri Antero metsätyönjohtaja Korpilahti, Piippo Toivo Albert maanviljelijä Piippola, Pihlava, Eino Eerikki asemamies Pori, Pikkuaho Hugo maanviljelijä Pudasjärvi, Pikkumäki Aar-ne Matti kirvesmies Oulainen, Piri Väinö maanviljelijä Pu-dasjärvi, Pirilä Alli maanvil-


jelijä Siikajoki, Pirnes Jaakko Kalevi autoilija Haapavesi, Pir-nes Vilho Antero maanviljelijä Haapavesi, Pirttijärvi Otto Vil-helm autoilija Oulainen, Pirtti-salo Fanny parturi-kampaamo Kärsämäki, Pitkäkangas Aimo Pietari maanviljelijä Kärsämä-ki, Pitkänen Eino maanviljelijä Kuusamo, Pitkänen, Irja Elina emäntä Nilsiä, Pitkänen Vil-ho Veikko asentaja Kuusamo, Pitkänen Väinö maanviljeli-jä Kuusamo, Pohjosenperä os. Tolvanen Hilja emäntä Vihan-ti, Poussu Tauno maanviljelijä Kuusamo, Poutanen Erkki Ola-vi toimittaja Kuusamo, Pulk-ki, Marja Anna-Liisa eläkeläi-nen Suolahti, Pulkkinen Alpo opettaja Pudasjärvi, Pulkkinen, Urho Alarik liikenneohjaaja Laukaa, Puolitaival Uuno maa-työmies Haapavesi, Puusaari Aura Vappu emäntä Kärsämä-ki, Pyhältö, Osmo Tenho Tapio metallisahaaja Pirkkala, Pyn-nönen, Anton Uolevi kuorma-autonkuljettaja Pirkkala, Pyr-rö Matti Einari metsätyömies Kärsämäki, Päivärinta Vank-ka Veli Veijo autoilija Haapa-vesi, Pärkkä Veikko Henrik maanviljelijä Pyhäjoki, Pääaho Veikko maanviljelijä Pudasjär-vi, Päätalo Niilo Aukusti maan-viljelijä Kuusamo.Raappana Eino Johannes, maanviljelijä Lumijoki, Raap-pana Heimo Oskari maanvilje-lijä Liminka, Raappana Matti Johannes rakennusmies Pudas-järvi, Raatikainen Pentti Vilho autoilija Haapavesi, Rae, Jukka August kauppias Nakkila, Raja-la Johan Edvard maanviljelijä Pudasjärvi, Ramu, Teppo Len-nart autoilija Luumäki, Ranta-Eskola Toivo Henrik maanvil-jelijä Oulainen, Rantala Lauri Johannes varastomies Raahe, Rantala, Hilma emäntä Yli-vieska, Rantala, Pauli Kalervo torikauppias Laukaa, Ranta-la, Pentti Olavi sähköasentaja Imatra, Raunio Eero autonkul-jettaja Kuusamo, Rautiainen, Aarne Olavi diplomikauppias Imatra, Rautio Juho Henrikki kaivinkoneenkäyttäjä Pudas-järvi, Reivonen Hannes Akse-li yrittäjä Raahe, Remes, Tau-no Olavi työnjohtaja Vieremä, Repo Ensio autoilija Haapave-si, Riekki Martti Olavi maan-viljelijä Pudasjärvi, Riekki Tauno liikkeenharjoittaja Tai-valkoski, Riepula Antti Johan-nes maanviljelijä Oulu, Riepula Esko Iivari metsuri Pudasjärvi, Rintamäki, Terttu Tellervo toi-mistoapulainen Seinäjoki, Rin-taniemi, Bertta Alina emäntä Lapua, Rinta-Valkama, Aar-ne Aulis maanviljelijä Jalasjär-vi, Rita-Kasari, Tauno Samuel

maanviljelijä Jalasjärvi, Riutan-koski, Maunu Sakari maanvilje-lijä Toholampi, Ronkainen Yrjö Albert maanviljelijä Kuusamo, Rooseli, Aimo Antero maan-viljelijä Vantaa, Ruokolainen, Laina emäntä Nurmes, Ruotti-nen, Veikko Aukusti vahtimes-tari Vantaa, Ruskonsaari Aimo Ihanti työmies Haapavesi, Ruus-ka Taisto Pellervo työmies Haa-pavesi, Ruuskanen, Esko Mik-keli, Ruutikainen August An-tero maanviljelijä Kärsämäki, Rytinki Eino Olavi kirvesmies Pudasjärvi, Rytinki Pekka Ar-vid autoilija Pudasjärvi, Rytinki Toivo maanviljelijä Pudasjärvi, Rytky Veikko Johannes lvi-ura-koitsija Haapavesi, Ryytty, Eino laitosmies Luumäki, Räisänen Gunnar Johannes maanviljeli-jä Pudasjärvi, Räisänen Kauko maanviljelijä Taivalkoski. Rät-tilä Hemmi Immanuel maanvil-jelijä Pudasjärvi.Saaranen Eino Ilmari kirves-mies Piippola, Saaranen Josef Abraham maanviljelijä Kär-sämäki, Saaranen Lauri Matti metsuri Piippola, Saari, Birger Valdemar jordbrukare Borgå, Saaristo, Reino Mikael työtek-nikko Helsinki, Saastamoinen Eerikki maanviljelijä Lieksa, Sairanen, Sirkka Anneli puu-tarhatyöntekijä Luumäki, Saja, Hilkka Liisa dontol.lis. Espoo, Salenius, Ahti Martti måla-re Borgå, Sallinen, Martti put-kiasentaja Luumäki, Salmela Kaarlo Jalmari käsityöläinen Oulainen, Salmi, Gunnar ma-anviljelijä Ylämaa, Salonen, Mikael Ragnar Ludvik före-tagare Borgå, Salonen, Oiva Joel autoilija Toholampi, Sa-lonpää Matti Joel maanviljeli-jä Oulainen, Saloranta, Kaler-vo kuljetuspäällikkö Vantaa, Sandberg, Holger Mikael ar-betsledare Borgå, Sandell, Nils Anselm entreprenör Borgå, Sandholm, Frans Otto Ingvall lastbilist Borgå, Sankala Kaar-lo Aleksanteri työmies Pudas-järvi, Sarkkila Kaarlo Johannes yrittäjä Raahe, Sarkkila Kauko Olavi yrittäjä Raahe, Sarvia-ho Toivo Aukusti työmies Pu-dasjärvi, Savikoski Antti ma-anviljelijä Haapavesi, Selan-der, Bertel Anders jordbrukare Borgå, Selkäinaho Väinö Aar-ne koneistaja Piippola, Seppä, Raikas Heimo Sointu raken-nussuunnittelija Espoo, She-meikka Laina Inkeri tarkasta-ja Hirvensalmi, Sievola Reino Viljam kirvesmies Kuusamo, Siljander Kaarlo Tapio matka-sihteeri Oulainen, Sillanpää, Eino Aleksi pioneeri Vantaa, Silvennoinen Aarne sähköa-sentaja Kuusamo, Silvola Ernst Adolf työntarkastaja Raahe, Si-

pilä, Maija-Leena emäntä La-pua, Sipilä, Martti Jaakko kir-vesmies Isojoki, Siponen Elina emäntä Kitee, Sjöström, Åke Gustav jordbrukare Borgå, Skinnari Julius Henrik metsuri Raahe, Soini, Ritva Raili Kyl-likki emäntä Mouhijärvi, Soku-ra, Pentti Kalevi rautatieläinen Lappeenranta, Soosalu, Hei-mo Kalervo eläinlääkäri Tuu-sula, Sopanen, Urho koneen-hoitaja Lappeenranta, Soronen Aura Maria kotiavustaja Ra-ahe, Stenius, Veikko Aleksan-der korjaamopäällikkö, Lap-peenranta, Stjernberg, Harald Valdemar jordbrukare Borgå, Stjernberg, Holger Elis direk-tör Borgå, Stolt, Kuno chaufför Borgå, Strandberg, Tor fiskare Borgå, Strengell, Eila Sirkka Synnöve toimittaja Lappeen-ranta, Sulasalmi Eino Herman-ni, teollisuusvartija Siikajoki, Sundman, Nils Ivar timmerman Borgå, Suoknuuti, Pentti maan-viljelijä Luumäki, Suolahti, Aili Aleksandra opettaja Laitila, Suomalainen, Elsa Eeva liik-keenharjoittaja Vantaa, Suomi-nen, Helge Ensiö varastomies Turku, Suominen, Oiva Ossian maanviljelijä Perniö, Suonio, Hilma Marjatta rouva Lappeen-ranta, Suotula Lauri maanvilje-lijä Haapavesi, Susitaival, Bir-gitta Laetitia toimistoapulainen Lappeenranta, Suvanto Toivo Ilmari maanviljelijä Oulainen, Svärd Onni Sylvester maanvil-jelijä Haapavesi, Syrjälä Hei-no Henrik putkiasentaja Ou-lainen, Säkkinen Pentti maan-viljelijä Pudasjärvi, Söderberg, Birger Valdemar snickare Bor-gå, Söderström, Gösta Vilhelm inköpschef Borgå.Taipale Toivo maalari Kuusa-mo, Talonpoika, Hilkka Teller-vo maanviljelijä Lappeenran-ta, Talvio, Pentti Aulis Ante-ro markkinointijohtaja Turku, Tamminen, Urho Petteri yrit-täjä Pirkkala, Tapaninen Toivo Nestor puhelinasentaja Nurmes, Taskinen Kaarlo Heikki maan-viljelijä Raahe, Tauriainen Lau-ri Kalevi linja-autonkuljettaja Kuusamo, Teitto, Niilo Olavi liikkeenharjoittaja Lappeen-ranta, Tervonen Pentti Verne-ri maanviljelijä Raahe, Terä-väinen, Einari metsänhoitaja Lappeenranta, Thusberg, Ester Maria blomsterhandlare Borgå, Thusberg, Tor Trygve vaktmäs-tare Borgå, Tietäväinen Selma Alina rouva Nurmes, Tikkala, Veikko Johannes kirvesmies Lappeenranta, Tirronen, Reino Albin valkaisija Lappeenranta, Tissari, Väinö Olavi konduk-tööri Lappeenranta, Toivanen Martti maanviljelijä Juuka, Toi-vola, Veikko Olavi Lappeenran-

ta, Toppari Viljami Veli maan-viljelijä Pyhäjoki, Tornberg Martti maanviljelijä Kuusamo, Tukia, Maire Mirja emäntä Lappeenranta, Tuohimaa Kal-le Henrik maanviljelijä Limin-ka, Tuomaala Antti maanvil-jelijä Kuusamo, Tuomainen, Oiva Armas liikkeenharjoittaja Lappeenranta, Tuominen Ola-vi Villehard liikennetarkastaja Liminka, Tuosa, Uuno Aimo metsätyönjohtaja Lappeenran-ta, Tuovinen Henrik Jalmari maanviljelijä Kuusamo, Turpei-nen Aukusti työnjohtaja Pudas-järvi, Turunen Martti Helmer maanviljelijä Vihanti, Turunen, Kalevi Yrjö myyntipäällikkö Lappeenranta, Turunen, Pent-ti Olavi maanviljelijä Joroinen, Tuuttila Martti Ahti maanvilje-lijä Pyhäjoki, Tyni Veikko Her-man autoilija Taivalkoski, Tyn-ni, Sakari maanviljelijä Askola, Tyrisevä, Erkki Eelis Lappeen-ranta, Tyster, Helvi Astrid sai-raala-apulainen Lappeenranta, Tyster, Pentti Edvart Lappeen-ranta, Tähtelä, Johannes Juk-ka metsätyönjohtaja Jyväskylä, Törmänen Leo Rikhard myy-jä Kuusamo, Törmänen Tauno Viljami maanviljelijä Kuusamo. Ukkola Aarne Aukusti maan-viljelijä Siikajoki, Ukkola, Olavi Lappeenranta, Unnbom Eerik Ensio nimismies Raahe, Uusi-Hakala, Laina Kerttu Kaarina emäntä Karijoki, Uusi-Illikkai-nen Reino Johannes kirvesmies Pudasjärvi, Uusitalo Eino Ahti maanviljelijä Oulainen, Uusi-talo, Olavi Armas maanvilje-lijä Toholampi, Uutela Oskari työmies Haapavesi, Vahvelai-nen, Aimo Elias lentomestari Lappeenranta, Vaitiniemi Veik-ko Henrik maanviljelijä Raa-he, Valkama Eemil kirvesmies Utajärvi,Valkama Oskari maanviljeli-jä Utajärvi, Valkama, Toivo Matti maanviljelijä Jalasjärvi, Valkjärvi Erkki Henrik laitos-mies Oulainen, Wallen, Einar Yngvald lantbrukare Lapp-träsk, Vanhalakka, Väinö au-toilija Luumäki, Vanhanen Tyy-ne Mirjami emäntä Kiiminki, Vanonen, Aune Lappeenranta, Varis Vilho Veikko Lappeen-ranta, Varjonen, Armas Aleks-anteri pankinjohtaja Seinäjoki, Vartiainen Pauli Tapio myy-jä Kuusamo, Vatanen, Kaarlo Olavi rautatievirkamies Seinä-joki, Weber, Sven-Erik Ale-xander verkställande direktör Helsingfors, Vehkala, Martti Olavi maanviljelijä Toholam-pi, Vepsä, Eero Antti raken-nusneuvos Imatra, Veteläinen Tauno maanviljelijä Kuusamo, Veteläinen Väinö maanviljeli-jä Kuusamo,Wickberg, Gunnar

Wilhelm lastbilschaufför Borgå, Vierimaa Ahti Heikki maan-viljelijä Haapavesi, Vihtonen, Urho maanviljelijä Luumäki, Wiik, Karl Birger polis Borgå, Viiltola Viljo Antero maanvil-jelijä Vihanti, Viitanen Olavi Johannes maanviljelijä Haapa-vesi, Vikström Eero Olavi kir-vesmies Oulainen, Vikström Eino Johannes kirvesmies Pu-dasjärvi, Wilén, Ruben Nils so-cialdirektör Borgå, Vilhu, Erk-ki Lappeenranta, Viljakainen, Kalevi eläkeläinen Suolahti, Viljanen Hilja Kyllikki mieli-sairaanhoitaja Nurmes, Vilkko, Hilkka Annikki toimistovir-kailija Imatra, Vilkko, Pentti Ilmari Lappeenranta, Vilppula Aaro Aleksanter maanviljelijä Raahe, Virtanen, Aili Annik-ki tikkaaja Pirkkala, Vuorimaa, Seppo Kullervo apulaisasema-päällikkö Tuusula, Vuorma Arvi Johannes maanviljelijä Pudasjärvi, Vuorma Pauli Elias autokoulunopettaja Pudasjärvi, Vähäkuopus Sulo maanviljelijä Pudasjärvi, Väisälä Pentti Ka-levi pankinjohtaja Siilinjärvi, Väisänen Eino Johannes maan-viljelijä Kuusamo, Väisänen Heikki Aukusti pienviljelijä Utajärvi, Välikangas, Ahti Sa-karias maanviljelijä Toholampi, Väänänen Väinö Anselmi puu-seppä Lumijoki.Ylisirniö Nikolai autoilija Tai-valkoski Ylitalo Eino metsuri Pudasjärvi, Ylitalo Kalle Osmo poromies Pudasjärvi, Ylitalo Väinö maanviljelijä Taivalkoski, Ylönen, Aarne Aulis nuohooja-mestari Imatra, Ylönen, Laina Laila Lempi liikkeenharjoittaja Lappeenranta, Ylönen, Sulo Ar-mas Lappeenranta, Yrjölä Helo Kajamo maanviljelijä Iitti.Åman Reino maanviljelijä Pol-vijärviÄ ijälä Aale Iisakki maanviljeli-jä Liminka, Äikäs, Jenny Lydia Lappeenranta, Ärlig, Klas jord-brukare Borgå.Öhman, Jaakko myymäläpääl-likkö Vantaa. Örmark, Kauko Ensio sahanhoitaja Lappeen-ranta, Örmark, Terttu Hillevi opettaja Lappeenranta, Övers-ti Vieno Elviira maanviljelijä Raahe.


Onnittelemme

Vilho Karjalainen täyttää 100 vuotta 18. joulukuuta.

Karjalainen varttui Haa-pavedellä, josta hän 20-vuo-tiaana lähti asepalvelukseen Lappeenrantaan ratsuväen kapitulanttikoulutukseen. Sotilasarvoltaan hän on vää-peli. Sotien aikana hän pal-veli päällystössä, talvisodas-sa Suomussalmella ja jatko-

Vilho Karjalainen 100 vuottasodassa Uhtuan suunnassa 3. divisioonassa.

Vilho Karjalainen on jo pitkään asunut yksinään, omien sanojensa mukaan hän on ”jotenkin jähmettynyt yk-sinoloon”. Oulun kaupungin järjestämä kotipalvelu ja ate-riapalvelu huolehtivat hänen hyvinvoinnistaan päivittäin.

Harrastuksinaan Karjalai-sella oli jo Haapaveden ajoil-ta suojeluskunta-asiat.

Pitkän ikänsä salaisuu-deksi Vilho Karjalainen to-teaa terveyden ja hyvät elä-mäntavat. Hän on ylpeä siitä, ettei ole tarvinnut koskaan lääkityksiä. Hänellä on hyvä näkö ja kuulo. Iän myötä liik-kuminen on kuitenkin hidas-tunut ja on nyt vaikeahkoa. Juhlapäivänsä viettopaikan teräsveteraani tokaisee leikil-lisesti olevan vielä arvoitus.

ANJA HALMETOJA

”Sitä rikkautta, mitä musiik-ki on minulle antanut ja sitä ystävyyttä, mitä olen saanut osakseni musiikin välityksel-lä sitä toteuttaessani, ei voi sanoin selittää”, toteaa Nas-tolassa 90 vuotta täyttävä mu-siikkineuvos Kalevi Niemi.

Aimo Kalevi Niemi syntyi 30.12.1915 Lammilla opetta-jan perheeseen. Hän valmis-tui 1936 Viipurin Musiikki- ja kirkkomusiik kiopistosta kanttoriurkuriksi, pianon-soiton ja kuoropedagogiikan opettajaksi. Laulunopetta-

Musiikkineuvos Kalevi Niemi 90 vuottajaksi Niemi valmistui 1939, jonka jälkeen hänet valit tiin Vehmersalmen kanttori-ur-kuriksi.

Talvisodan aikana 1940 Niemi lähti suo rittamaan asevelvollisuuttaan Korian pioneeripataljoonaan ja kävi RUK:n. Jatkosodan alussa hänen joukkueensa oli pur-kamassa radiomiinoja Sai-maan kanavan suluista ja Viipurista. Niemi haavoittui vaikeasti Rajajoella ja on 50 % sotain validi. Hänelle on myönnetty VR III, VR IV ja Sotaveteraaniliiton kultainen ansioristi ja Sota invalidiliiton ansioristi. Hänet ylennettiin kapteeniksi 1968.

Niemi valittiin Nastolan seurakunnan kanttori-urku-riksi 1946. Samana vuonna hän avioitui taideasiamies ja kuvanveistäjä Heli Viinikka-lan kanssa. Perheeseen syntyi poika ja tyttö. Hän toimi Lah-den Työväen opiston musii-kinopettajana ja kuoronjoh-tajana 42 vuotta sekä Lahden musiikkiopiston pianonsoiton ja yksinlaulun opettajana 19

vuotta. Niemi hoiti myös lu-kuisia yhteiskunnallisia, kir-kollisia ym. musiikkiin liitty-viä luottamustoimia. Hän on mm. Sotaveteraanikuorojen yhteiskonserttitoi mikunnan puheenjohtaja.

Niemi on johtanut yli 20 kuoroa, yksi tärkeimmistä Lahden piirin Sotaveteraani-kuoro, jonka hän perusti 5.12 .19 74 ja jota hän johti 30 vuotta.

Niemi on säveltänyt ja so-vittanut useita lauluja, joita Sotaveteraanikuorokin on esittänyt. Hän on saanut lu-kuisia ansiomerkkejä koti- ja ulkomailta, mm. seurakun-tien viran- ja toimenhalti-joiden, kirjastoliiton, työvä-enopistojen ja kirkkokuoro-liiton kultaiset ansiomerkit sekä Saksan ja USA:n mies-kuoroliiton kunniamerkit.

Musiikkineuvos Niemen vapaa-ajan harrastuksiin kuu-luu myös puutarhanhoito.

Merkkipäiväänsä Niemi viettää vain perhepiirissä.

PEKKA SEPPÄLÄ

Suomen Sotaveteraaniliiton Ruotsin piirin toimistonhoi-taja Heli Pakkanen täyttää 50 vuotta 6. helmikuuta 2006. Hän aloitti nykyisen työnsä 1.4.1996. Heli toimii myös pii-rin sihteerinä ja taloudenhoi-tajana sekä Tukholman yh-distyksen sihteerinä.

Heli on kotoisin Helsin-gistä ja muutti Ruotsiin 1993. Hän on suurperheen äiti: He-lillä on viisi lasta jotka ovat iältään 12-18 –vuotiaita. Hä-nen harrastuksiinsa kuulu-vat ruuanlaitto, lukeminen ja koirat, Kesällä ehdoton yk-könen on purjehdus. Merkki-päivän johdosta Ruotsin pii-ritoimistolla on maanantaina helmikuun 6. päivänä kah-vipannu kuumana. Ystävät,

Heli Pakkanen 50 vuotta

kylänmiehet ja järjestöaktii-vit ovat tervetulleita paikan päälle rupattelemaan ja päi-vänsankaria tapaamaan.

TAPANI KEKKI

Kiitos

Sotiemme veteraanit, naiset ja miehet, hyvät ystävätMyöhästyneet kiitokset kaikille eri tavoin merkkipäivääni muistaneille. Muistamisenne lämmitti 90-vuotiaan mieltä!

Sotaveteraanien tuki- ja perinnesäätiön kautta muistanei-den lahjoitukset käytetään sotaveteraanien huoltotyöhön.

GUNNAR LAATIOSotaveteraaniliiton kunniapuheenjohtaja

43 Sama kaiku on askelten -CDKymmenen sotaveteraani-kuoron ja Haminassa sotave-teraanien konsertissa taltioi-duista äänitteistä on koottu 38 laulua sisältävä tupla-CD.

Hinta 20 euroa.

45 Karjalan Kunnailta VHS-kasettiSotaveteraanikuorojen kahdeksannet laulujuhlat Joensuussa on tallennettu äänitteille kokonaisuudes-saan.

Saatavana myös DVD- ja CD-levynä, nro 46 VHS 20 euroa,DVD 18 euroaCD 6 euroa

Jouluksi kotiin tai lahjaksi

Verkkokauppa palvelee osoitteessa: www.sotaveteraaniliitto.fi


Kuolleita

M a n n e r h e i m -ristin ritari n:o 147, maanvil-jelijä ja vääpeli

Erkki Olavi Oinonen kuo-li 7. marraskuuta 90 vuo-den ikäisenä Siilinjärvellä. Hän oli syntynyt 22.9.1915 Kuopion maalaiskunnassa. Erkki Oinosen Mannerheim-ristin ritariksi 18.7.1944 joh-tanut sotatie liittyy JR 30:n taisteluihin, joihin hän vai-kutti joukkueenjohtaja-na ensin kersantin ja sit-ten ylikersantin arvoissa. Rykmentin komentaja, evers-tiluutnantti E. Ruotsalo tun-

Mannerheim-ristin ritari Erkki Oinonen 1915–2005

si Oinosen äärimmäisen no-peana päätöksentekijänä ja rivakkana sekä tehokkaana johtajana. Nimitysehdotuk-sessaan tammikuussa 1942 hän kertoi: ”Rillinkisuolla Oinonen hyökkäsi 10.7.1941 voimakkaassa vihollistules-sa esteisiin tehdystä aukos-ta ja karkotti sitä tulittavan konekiväärin, jolloin oma komppania pääsi murtoon.Heinjoella Vieremän myl-lyn luona kersantti Oino-nen karkotti parin miehen kanssa 29.7.1941 omaan se-lustaan hyökänneen vahvan vihollisosaston. Hän pidät-

teli tätä tulellaan niin, että oma komppania pääsi hyök-käykseen ja pystyi karkot-tamaan 350 miestä käsittä-vän vihollisen lopullisesti.Simanisto–Kaskama -tiellä Erkki Oinonen ryhmineen yllätti 16.9.1941 vihollisdi-visioonan raskaan kaluston vartiot niin, että kymme-nien miljoonien arvoinen sotasaalis jäi omien käsiin.30.10.1941 kersantti Oinonen tuhosi Anikiewskajan kyläs-sä vihollisbunkkerin, jolloin 40 vihollista kaatui, 24 jäi vangiksi ja saaliiksi saatiin 4 konekivääriä, 4 pikakivääriä

ja konepistooleita ym.” Ker-santti Erkki Oinonen haa-voittui 29.6.1944 Leitimon-järven maastossa avatessaan yksinään tietä omien hyök-käykselle läpi kiviraunioissa olleen vihollisvarustuksen.Sodan päätyttyä ylikersant-ti Erkki Oinonen palasi ko-tiseudulleen viljelemään maata. Siilinjärveläiset luot-tivat vakaaseen ritariinsa valiten hänet kunnanval-tuustoon. Erilaisissa kunnal-lisissa luottamustehtävissä hän palveli kotiseutuaan 30 vuoden ajan. Myös Siilin-järven Osuuspankki käyt-

M a n n e r h e i m -ristin ritari n:o 167, sotilasmesta-ri Väinö Alpiin

Hämäläinen kuoli 26. loka-kuunta 85 vuoden ikäisenä Tuusulassa. Hän oli syntynyt 1.3.1920 Kerimäellä.

Heti sodan alusta vuon-na 1941 tunnettiin kuuluisan Tyrjän rykmentin toisen pa-taljoonan jääkärijoukkueen korpraali Väinö Hämäläinen reippaana ja pelkäämättömä-nä konepistoolimiehenä.

Tyrjän läpimurtotaiste-luissa 31.7.41 alkaen hän tais-teli joukkueensa mukana par-tioiden vihollisen asemissa ja vallaten korsuja iskuosaston tapaan samalla kannustaen

Mannerheim-ristin ritari Väinö Hämäläinen 1920–2005

ti hänen asiantuntemustaan hallintoneuvostossa, jon-ka jäsen hän oli 1953–83.Mannerheim-ristin ritari-en säätiön valtuuskunnassa vääpeli Erkki Oinonen vai-kutti vuodesta 1986 lähtien. Hän kuului Siilinjärven Ve-teraanien perustajiin vuonna 1975 ja valittiin heidän kun-niajäsenekseen vuonna 2000. Erkki Oinosta jäi suremaan sukulaisten lisäksi laaja sii-linjärveläisten veteraanien ja seurakuntalaisten joukko.

KARI NORKOLA

reippaalla ja uupumattomal-la toiminnallaan muita ryh-mään kuuluvia.

Kun Väinö Hämäläinen lähti partioon, sen tuomi-en tietojen mukaan suunni-teltiin oma hyökkäys. Kun hänen joukkonsa osallistui taisteluihin, hän kulki edel-lä häikäilemättömästi kone-pistooliaan ja käsikranaatteja käyttäen.

Ritariksi nimitysperus-teluissa mainitaan tukikoh-tia ja bunkkereita nimeltä. Sotahistoriastamme tutuksi tulleet Siiranmäki, Äyräpää sekä Vuosalmi kuuluivat hä-nen sotatiehensä tehden hä-nestä ensin joukkueenjohta-jan ja sitten Mannerheim-ris-

tin ritarin 21.12.1944.Monilapsisen maanviljeli-

jäperheen pojan tie sotilaak-si aukesi vain Hämäläisen voimakkaan velvollisuuden-tunnon painamana. Rauhan aikana nuorena saatu jalka-vamma olisi pitänyt hänet so-tilaskoulutuksen ulkopuolel-la, mutta kutsunnan sattuessa talvisodan alkuun, hän jätti valittamatta siitä.

Sodissa saavutettu me-nestys antoi hänelle mahdol-lisuuden jatkaa työtään puo-lustusvoimissa, ensin Tais-telukoululla ja sittemmin Pääesikunnassa ja Helsingin Sotilaspiirin esikunnassa, missä hän toimi viestiasen-tajien esimiehenä vuoteen

1971. Hän sai sotilasmes-tarin arvon vuonna 1965.Sotilasmestari Hämäläinen toimi uutterasti veteraanivel-jiensä seurassa. Siitä osoituk-sena hänet valittiin Helsingin Sotaveteraanien hallitukseen ja myöhemmin Mannerheim-ristin-ritarien säätiön hal-litukseen, jossa hän toimi 1977–2002. Sotilasmestari Väinö Hämäläisen sotilastai-doista muistuttaa uusia suku-polvia kuvanveistäjä Veikko Erosen 1999 hänestä luoma reliefi Helsingin Ilmatorjun-tarykmentin ruokasalissa ja taidemaalari Igor Muslimo-vin äskettäin maalaama muo-tokuva Helsingin Sotilaslää-nin Esikunnassa.

Väinö Hämäläinen piti elämäänsä suurena lahjana, joka hänelle oli annettu yhä uudelleen. Näin hän näki selvinneensä sodanaikaisis-ta haavoittumisistaan ja kol-mesta erilaisen syövän yri-tyksestä nujertaa hänet sekä nuoremman poikansa ja puo-lisonsa menetyksistä.

Väinö Hämäläistä jäivät suremaan hänen poikansa ja lapsenlastensa lisäksi seitse-män Mannerheim-ristin rita-ria ja heidän säätiönsä sekä lukuisat ystävät.

KARI NORKOLA

Tampereen Sotaveteraanien Huoltoyhdistyksen 1. varapu-heenjohtaja, Sotaveteraanilii-ton valtuuston jäsen, reservin kapteeni Aimo I. Korjus kuo-li raskaan sairausjakson jäl-keen 22.11. sukukokousmat-kalla synnyinseudullaan Ky-menlaaksossa.

Aimo Korjus lähti 17-vuotiaana Haminan lyseosta talvisotaan vapaaehtoisena. Lukiolainen hän palasi jat-kosodasta vänrikkinä, jon-ka sotilaspassinmerkinnät kertoivat rannikkotaistelijan matkasta: Viipurinlahti, Koi-visto, Suursaari, Tytärsaari, Someri. Muistoina seurasivat molempien luokkien vapau-denmitalit ja IV luokan va-

Aimo Korjus 1922–2005paudenristi miekoin ja tam-menlehvin.

Merkonomin tutkinto ava-si Aimolle pitkän osuuskaup-pamiehen uran. Eläkkeelle hän jäi Osuusliike Voiman hallintojohtajana. Isänmaalli-seksi tannerilaiseksi luonneh-dittuna hän ennätti olla kaksi vuosikymmentä Tampereen kaupunginvaltuustossa, vuo-sia kaupunginhallituksessa ym. luottamustehtävissä.

Tampereen Sotaveteraa-nityön omaleimaisessa ra-kennelmassa Aimo Korjuk-sen rooli oli keskeinen. Kun maan ensimmäinen elinkel-poinen sotaveteraaniyhdis-tys 1961 perustettiin, Aimo Korjus oli alusta alkaen aktii-

visesti mukana. Hänestä tuli yhdistyksen hallituksen jäsen 1970 ja 1. varapuheenjohtaja 1987. Tampereen Sotavete-raanien Huoltoyhdistyksessä porvarileiriin lukeutuva pu-heenjohtaja ja sosialidemo-kraattinen 1. varapuheenjoh-taja Korjus muodostivat jo perustamisvaiheessa sovitun aisaparin.

Meille lyhyemmän vete-raanityön koulun käyneille 35 vuotta hallituksessa vete-raaniveljiensä hyväksi toimi-nut Aimo oli keulahahmo. Hän lähti saappaat jalassa siellä, missä hänen juurensa olivat.

PENTTI SALMELIN

Uudet adressit

Suomen Sotaveteraaniliiton uudet adressimallit saatavissa vuoden 2006 alkuvuodesta

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta


Varsinainen jäsen Varajäsen Toimikausi

Etelä-Karjala Asko Airola Kymenlaakso Olavi Eronen 2005-2006Keski-Suomi Risto Isännäinen Etelä-Pohjanmaa Jalo E. Liinamaa 2005-2006Lahti Mauno Uusitalo Suur-Savo Kalevi Raatikainen 2006-2007Lappi Pekka J. Heikkilä Kainuu Seppo Tähkäpää 2006-2007Pirkanmaa Matti Viitanen Kanta-Häme Juhani Penttilä 2006-2007Pohjois-Pohjanmaa Simo Miesmaa Keski-Pohjanmaa Mikko Annala 2005-2006Pohjois-Savo Olavi Karttunen Pohjois-Karjala Olavi Lösönen 2006-2007Ruotsi Tauno Ahtila Kanada Veikko Kallio 2006-2007Uusimaa Heikki Talvela Helsingin seutu Pentti Laamanen 2005-2006Varsinais-Suomi Oiva Sinervo Satakunta Väinö Vilponiemi 2006-2007Vaasa Holger Strandberg Södra Finland Finn-Göran Wennström 2005-2006Naisjärjestö Vuokko Hurme Naisjärjestö Irja Lohjama 2006-2007

Liiton hallitus vuonna 2006

Suomen Sotaveteraanilii-ton valtuusto kokoontui syyskokoukseen Hel-

singin pääpostin tiloissa 18. marraskuuta. Yleisvarajäse-nen Veli Rautojan muistolle vietettiin hiljainen hetki.

Syyskokous käsitteli ja hyväksyi muutoksitta liiton toimintasuunnitelman ja ta-lousarvion vuodelle 2006. Puheenjohtaja Aarno Ström-mer totesi toimintasuunni-telmassa tähyiltävän vuot-ta 2006 pidemmälle ja liiton 50-vuotisjuhlan velvoittavan toimimaan jo seuraavaa vuot-ta varten. Hän totesi sosiaali-neuvojahankkeen näyttäyty-vän tähdellisenä tehtävänä. Veteraanijärjestöjen valtuus-kunta (Veva) on ilmaissut tyytymättömyytensä halli-tuksen veteraanimäärärahaa koskevaan 5,5 milj. euron leikkaukseen 2006.

Sotaveteraaniliiton ta-lousarvion mukaiset kulut ovat 1,87 milj. e ja tuotot 1,78 milj. e.

Liiton hallituksen jäsen-ten lukumääräksi päätettiin 12 jäsentä ja puheenjohtaja. Hallituksen jäseniksi ja va-rajäseniksi valittiin erovuo-roisten sijaan jäsenet. Luet-

Sotavereraaniliiton valtuuston syyskokoustelo hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä vuonna 2006 ohessa.

Ku n n iapu heenjohtaja Simo Kärävä kysyi liiton pu-heenjohtaja Aarno Strömme-riltä ja valtuuston puheenjoh-taja Aarno Lammelta, ovatko he tulevassa liittokokoukses-sa edelleen käytettävissä pu-heenjohtajan tehtäviinsä. Molemmat vastasivat myön-tävästi

Ennen valtuuston ko-kousta valtuutetuille oli jär-jestetty keskustelutilaisuus, jossa Aarno Strömmer toi esille mm. Lahden liittoko-kouksen jälkeisiä tapahtu-mia liiton tulevaisuussuun-nitelman pohjaksi. Markku Seppä esitteli viime vuosien merkittävimpiä tapahtumia ja uudistuksia sekä liittoko-kouksessa päätettävistä mer-kittävistä asioista, kuten vete-raanien puolisoiden, leskien ja kannattajajäsenten roolista sääntömuutosehdotuksineen. Hallitus käsittelee tulevai-suussuunnitelman kokouk-sessa 16.12. minkä jälkeen se lähetetään yhdistysten ja pii-rien käsittelyyn.

Valtuusto koolla 18. marraskuuta. Puheenvuoro on kunniapuheenjohtaja Simo Kärä-

vällä.

Sotaveteraaniliiton neu-vottelukunnan kokous pidettiin 16. marraskuu-

ta Helsingissä. Puheenjohta-ja Ossi Sunellin toivotettua neuvottelukunnan jäsenet tervetulleiksi liiton puheen-johtaja Aarno Strömmer ja toiminnanjohtaja Markku Seppä luovuttivat Sotavete-raaniliiton myöntämän an-siomitalin prikaatikenraali Ilkka Asparalle.

Strömmer loi katsauksen liiton kuluvan vuoden koho-kohtiin, jonka jälkeen Kes-kon yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Erkki Heik-kinen kertoi keskusliikkeen sponsorifilosofiasta.

Strömmer ja Seppä se-lostivat liiton tulevaisuus-suunnitelmaa, Mikkelissä pidettävää liittokokousta ja veteraanikeräystä. Liiton toi-mintasuunnitelma ja talous-arvio vuodelle 2006 esiteltiin. Liiton 50-vuotisjuhlavuodes-ta 2007 kertoi juhlatoimi-

Liiton neuvottelukunta kokoontui

kunnan puheenjohtaja Aar-no Lampi.

Keskustelussa Erkki Puu-malainen kertoi kuva- ja äänitetekniikan joustavis-ta mahdollisuuksista, johon voi kerätä niin cd- ja dvd-le-vyt kuin multimedian. Antti Matilainen korosti liiton pe-russanoman juurruttamisen arvoa tulevaisuussuunnitel-massa ym. toiminnoissa, ”Ka-veria ei jätetä” ja ”Pidä huol-ta lähimmäisestäsi”. Tulevan ennakoimisessa Raili Malm-berg siteerasi jääkiekkoilija Gretzkyn ohjetta ”Ei kanna-ta tuijottaa siihen missä kiek-ko on, vaan siihen minne se on menossa. Anneli Taina peräsi kunnilta arkitodelli-suuden tajua apuvälineiden toimittamisessa: Esimerkik-si kuulokojeen odottaminen kaksi vuotta on kohtuutonta elämän ehtoota elävälle.

Prikaatikenraali Ilkka Aspara vastaanotti Sotaveteraaniliiton myöntämän ansiomitalin

Aarno Strömmeriltä ja Markku Sepältä.


Veteraanien ikäänty-minen ja siitä johtu-va vaikeus selviytyä

itsenäisesti vaativat tehok-kaita toimia rintamaveteraa-nien sekä heidän omaishoi-tajiensa elinolojen sekä kun-non, terveyden ja vireyden turvaamiseksi. Sotaveteraa-niliiton vuonna 2004 käyn-nistämä sotaveteraanipiirien sosiaalineuvoja–hanke luo perustan laajentaa verkostoa yhdistystasolle. Tällöin sota-veteraaneilla olisi yhteyshen-kilö, jonka puoleen he voisi-vat pulmissaan kääntyä.

Kotimaassa ja maan rajo-jen ulkopuolella ylläpidetään sellaista järjestötoimintaa, joka tarjoaa veteraaneille ja heidän omaisilleen sekä vete-raanityön tukijoille mielekäs-tä sisältöä ja elämyksiä sekä arkeen että juhlaan.

Veteraanijärjestöjen yh-teistyötä jatketaan Suomen veteraaniliittojen valtuus-kunnassa VEVAssa sovittu-jen päämäärien saavuttami-seksi. Liitolla on edustajansa Tammenlehvän Perinneliiton hallinnossa. Liitto osallistuu Sotavainajien muiston vaa-limisyhdistyksen työhön sen hallinnossa.

Järjestötoiminnan tueksi perustettujen tukiyhteisöjen ja tuki- ja kannattajajäsenten toimintaa edistetään ja vah-vistetaan.

Liiton toiminnan ja ra-kenteen kehittämistyötä jat-ketaan. Vuoden 2004 liitto-kokouksen päätöksen mu-kaisesti Mikkelissä 2006 pidettävälle liittokokoukselle laaditaan käsiteltäväksi jär-jestön elinkaaren viimeisten vaiheiden edellyttämät toi-mintaa ja taloutta koskevat suunnitelmat sekä päätöseh-dotukset.

Veteraanien erityisetuudetVeteraanien erityisetuudet perustuvat valtion talousarvi-ossa oleviin määrärahoihin. Niillä tähdätään veteraani-en ja heidän omaishoitajiensa elinolojen monipuoliseen tur-vaamiseen ja kehittämiseen.

Valtuusto vahvisti liiton toimintasuunnitelman vuodelle 2006

Liiton oma toiminta jatkuu monipuolisenaRintamaveteraanien lukumäärä on vuoden 2006 alus-

sa 94 000. Heistä on sotainvalideja 14 000. Veteraanien

keski- ikä on 84 vuotta. Veteraanien lukumäärän

vähetessä myös liiton jäsenyhdistyksiin kuuluvien

varsinaisten jäsenten määrä vähenee. Vuoden alus-

sa yhdistysten varsinaisten jäsenten lukumäärä on

50 000 ja kannattajajäsenten yli 23 000.

Liitto pyrkii etuustavoit-teissa veteraaniliittojen yh-teisiin kannanottoihin, jot-ka esitetään rintamaveteraa-niasiain neuvottelukunnalle (RINE) otettaviksi huomi-oon valmisteltaessa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä ympäristöministeriön (YM) ehdotuksia valtion ta-lousarvion veteraanimää-rärahoiksi ja laeiksi. Niiden perusteita selvitetään myös eduskuntaryhmille ja edus-kunnan valiokunnissa.

Liiton yleistavoitteena etuusasioissa on saada aikaan ratkaisut, jotka antavat rinta-maveteraaneille ja muille vii-me sotiimme osallistuneille hyvät elinolot vanhuusvuo-siksi. Liitto pitää tärkeänä, että kehittämistoimissa ote-taan huomioon näkemyksiä ja ehdotuksia, joita sisältyy ikääntyneiden veteraanien itsenäistä selviytymistä kos-keviin kokeilu- ja tutkimus-hankkeiden loppuraporttei-hin ja niihin liittyviin STM:n ohjeistuksiin sekä liiton omaan sosiaalipoliittiseen ohjelmaan. Liitto seuraa tii-viisti geriatrisen kuntoutuk-sen kehittämishanketta ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että sen suositukset ja ke-hittämisehdotukset otetaan huomioon veteraanikun-toutuksessa. Näiden pohjal-ta tulee kuntoutustoimintaa kehittää kokonaisvaltaises-ti, jatkuvana ja yksilöllisesti suunniteltuna fyysisiä, psyyk-kisiä ja sosiaalisia näkökohtia silmällä pitäen. Samalla tulee kiinnittää huomiota myös ko-tipalveluiden ja -hoidon tuen kehittämiseen sekä omaishoi-tajatyön tukemiseen.

Valtioneuvoston linjaus-ten mukaan rintamaveteraa-nien kuntoutukseen osoitet-tiin vuonna 2005 47,8 milj. euroa, talousarvioesityksen mukaan vuonna 2006 42,3 milj. euroa sekä vuonna 2007 40,3 milj. euroa. Määrärahan lasku ja yleinen kustannusten nousu uhkaavat rintamavete-raanien vuosittaisen kuntou-tusmahdollisuuden toteutu-

mista. Monissa kunnissa on jo syyskuuhun 2005 mennes-sä käytetty kaikki kuntou-tukseen varatut rahat eikä jonossa olevien veteraanien kuntoutus toteudu vuosittain. Kuntoutukseen osoitetun määrärahan aleneminen pi-täisi aloittaa myöhemmin.

Jotta ikääntyvä veteraani voisi asua ja elää mahdolli-simman pitkään omassa ko-dissaan, hän tarvitsee sään-nöllistä, määrävälein tapah-tuvaa kuntoutusta, kotiin saatavia palveluita sekä muita kotona selviytymistä edistä-viä toimia.

Etuustavoitteet vuodelle 2007Vuoden 2006 aikana käsitel-tävää valtion vuoden 2007 talousarviota laadittaessa Suomen Sotaveteraaniliiton keskeiset tavoitteet ovat seu-raavat: * Vuosittaisen kuntoutuksen järjestäminen monipuolise-na laitos- ja avokuntoutuk-sena kaikille sotiemme vete-raaneille ja sen tarvitseman rahoituksen turvaaminen valtion talousarviossa. Ve-teraani kutsutaan vuosittain terveystarkastukseen, jossa hänelle laaditaan henkilö-kohtainen kuntoutussuunni-telma. Samalla tarkastetaan muut hänen kotona selviyty-miseen liittyvät asiat. * Kotona asumista edistävi-en palveluiden lisääminen ja tarvittavan tuen hankkimi-nen siihen. Kotikuntoutuksen sisällön laajentaminen siten, että sen eri keinoin voidaan tukea veteraanien arkipäi-vässä selviytymistä. * Veteraanien asuntojen kor-jausneuvontaan ja peruskor-jauksiin tarvittavien varojen säilyttäminen valtion talous-arviossa* Rintamaveteraanien omais-hoitajina toimivien puolisoi-den tukipalveluiden turvaa-minen * Heimoveteraanien rinta-ma-avustuksiin sekä laitos- ja avokuntoutukseen tarvittavi-en määrärahojen jatkuvuu-den turvaaminen

Liitto pitää tärkeänä, että ilman rintamatunnuksia ole-vien, sotaan liittyvissä tehtä-vissä palvelleiden kuntoutus-ta ja muitakin etuuksia kehi-tetään tarvetta vastaavasti ja pitäen lähtökohtana sitä, että

etuuden myöntäminen perus-tuu viranomaisen antamaan palvelutodistukseen.

JärjestötoimintaLiitto jatkaa järjestötoimin-taa vakiintunein toiminta-muodoin. Monien tehtävien hoitaminen siirtyy kannat-tajajäsenille, jotka aikanaan tulevat huolehtimaan vete-raaniaikakauden loppuvai-heen tehtävistä sekä vaalivat sotaveteraaniperinnettä. Jär-jestötoiminnassa painotetaan toimintaan mukaan tulevien kannattajajäsenten perehdyt-tämistä tehtäviinsä koulutuk-sella.

Toimintaa ja tapahtumia40. sotaveteraaniviikon ava-usjuhla on 11. maaliskuuta Oulussa ja päätösjuhla 18. maaliskuuta Porissa. Järjes-töviikollaan liitto ja sen jä-senyhteisöt korostavat tal-visodan merkitystä sekä kertovat päämääristään ja toiminnastaan. Tilaisuuksiin kutsutaan veteraanien lisäksi myös tukijoita.

20. kansallisen veteraani-päivän valtakunnallinen pää-tilaisuus on 27. huhtikuuta Hämeenlinnassa.

Liitto on mukana kansalli-sen veteraanipäivän suunnit-telussa ja seuraamisessa osal-listumalla päätoimikunnan toimintaan sekä osallistuu järjestelytoimikunnan työs-kentelyyn.

Vuonna 2007 kansallisen veteraanipäivän tilaisuudet järjestetään Helsingissä.

XXII Liittopäivät Mikke-lissä pidetään 1–2.6.

Alueelliset kirkkopäivät pidetään 16. elokuuta Salossa, 23.8. Kajaanissa ja Lieksassa.

Liitto osallistuu veteraa-niliittojen yhteisten alueel-listen kirkkopäivien järjestä-miseen.

Liiton hengellinen toi-mikunta jatkaa hengellisen työn suunnittelua ja ohjaus-ta. Hengellisen työn virike-päivät järjestetään Oulussa 8.– 9.4.2006.

NeuvottelupäivätSotaveteraanipiirien puheen-johtajille ja toiminnanjohta-jille järjestetään perinteiset neuvottelupäivät syyskuussa.

Piirien toiminnanjohtajil-le järjestetään neuvotteluti-laisuus tammikuussa.

KisatoimintaHiihtokisat järjestetään Ve-karajärvellä Valkealassa 8–9.3 (Kymenlaakson Sotavete-raanipiiri), keilakisa Porissa 6.4. (Satakunnan Sotavete-raanipiiri), pilkkikisat Vii-tasaarella 18.4. (Keski-Suo-men Sotaveteraanipiiri), len-topallokisat Kouvolassa 22.5. (Kymenlaakson Sotaveteraa-nipiiri) ja golfturnaus Hä-meenlinnassa 24.8. (Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiiri). Shakkiturnaus järjestetään syyskuussa Hyrylässä (Uu-denmaan Sotaveteraanipii-ri) ja ilma-aseammuntakisa kotirataotteluna (Helsingin Seudun Sotaveteraanipiiri).

Kisojen järjestelyvastuu on sotaveteraanipiireillä. Ki-satoimintaa ohjaa liitossa lii-kunta- ja kisatoimikunta.

Liiton liikunta- ja kisatoi-mikunta järjestää tapaami-sen, jossa käsitellään eri ki-salajien tulevaisuudensuun-nitelmia.

Järjestötyön tavoitteitaSotaveteraanipiirien yhtey-dessä toimivien sosiaalineu-vojien valmiuksia ja muita so-taveteraanien itsenäistä sel-viytymistä tukevia hankkeita edistetään.

Liiton jäsenyhdistyksissä sekä liitossa on vuoden 2006 liittokokoukseen mennessä 25 000 kannattajajäsentä ja vuoden loppuun mennessä 27 000. Liiton kannattajajäsenet muodostavat tukirenkaan lii-tolle. Jäsenhankintaa ediste-tään kilpailulla.

Strömmerin työryhmän mukaiset suositukset ja muut yhteistyöasiat käsitellään so-taveteraanipiirien ja naistoi-mikuntien sekä sotaveteraa-niyhdistysten ja naisjaostojen edustajien välisin, vähintään vuosittain käytävin keskus-teluin.

Liitto edistää yhdessä sotaveteraanipiirien kans-sa sotaveteraaniyhdistysten hallintoon mukaan tulevien kannattajajäsenten perehdyt-tämistä koulutuksella.

Liiton toiminnan ja rakenteen kehittäminenLiitossa valmistellaan toi-met, joiden perusteella laa-ditaan Mikkelissä 2006 pi-dettävässä liittokokouksessa

>>


käsiteltäväksi vuonna 2002 hyväksytyn tulevaisuussuun-nitelman mukaisesti järjestön elinkaaren viimeisten vaihei-den edellyttämät toimintaa ja taloutta koskevat suunnitel-mat sekä päätösehdotukset. Vuoden 2006 alussa jäsenyh-distykset saavat käsiteltäväk-si liiton tulevaisuussuunnitel-man luonnoksen.

JuhlavuosiSotaveteraaniliiton 50-vuo-tisjuhlavuoden tapahtumia sekä liiton 50-vuotishisto-riakirjaa suunnittelevat toi-mikunnat jatkavat työtään. Suunnitelma valmistuu ke-sään mennessä. Juhlavuoden toimien tavoitteena on laajan ja myönteisen julkisuuden saaminen sotiemme veteraa-nien, Sotaveteraaniliiton, sen jäsenyhdistysten ja Naisjär-jestön työlle, varojen hankki-minen, sotaveteraanien huo-mioiminen ja palkitseminen, kannattajajäsentoiminnan ja liiton tulevaisuussuunnitel-man esittely.

Syksyllä 2006 ilmestyvän lehden mukana lähetetään

kaikille varsinaisille jäsenille juhlavuoden muistoesine.

TiedotustoimintaSotaveteraani–Krigsvetera-nen -lehteä julkaistaan toi-mintavuonna kuusi numeroa. Lehden avustajakuntaa vah-vistetaan niin, että jokaisessa sotaveteraanipiirissä on am-mattimaisesti toimiva yhte-yshenkilö. Avustajille järjes-tetään tarvittaessa koulutus-ta, jossa perehdytään lehden tekstien kirjoittamiseen ja muihin toimittamiseen liitty-viin asioihin.

Ulkoisessa tiedottamises-sa painopistealueena ovat so-taveteraanien elinolosuhteita, järjestötoimintaa, veteraa-nien perinnetyötä, järjestön varainhankintaa ja kannatta-jajäsenten toimintaa käsitte-levät aihealueet.

Sotaveteraanipiireille ja -yhdistyksille suunnattua si-säistä tiedotustoimintaa to-teutetaan suunnitelmallisesti mm. toimittamalla kaksi ker-taa ToimintaVINKKI-tiedo-te sekä piiritiedotteita.

Liiton internet-sivujen

uudistamista jatketaan ta-voitteena saada niistä mah-dollisimman hyödylliset suunnaten sivujen sisältöä ve-teraanien läheisille, työssään veteraaniasioita hoitaville sekä veteraanityötä tekeville.

Liitto julkaisee syksyl-lä Sotaveteraanikalenterin 2007.

Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyöLiitto jatkaa yhteistyötä suo-malaisten sotaveteraanien muissa maissa perustamien yhteisöjen kanssa sekä pitää yhteyttä viime sodissa puo-lustusvoimissamme palvellei-siin, erityisesti Viron, Inke-rin ja rajantakaisen Karjalan sekä Ruotsin vapaaehtoisiin ja heidän yhteisöihinsä. Tar-vittaessa liitto välittää, hank-kii, tukea ja opastaa etuusasi-oissa sekä toimii heidän hyväkseen Suomen viran-omaisissa.

Liitto toimii kiinteässä yhteistyössä Suomen Sotave-teraaniliiton Naisjärjestön ja Sotaveteraanien tuki- ja pe-rinnesäätiön kanssa.

Liitto jatkaa rakentavaa yhteistyötä muiden veteraani-järjestöjen ja liiton tavoitteita tukevien mm. maanpuolus-tusyhteisöjen sekä säätiöiden kanssa.

Veteraaniliittojen yhteis-toiminta keskittyy Suomen veteraaniliittojen valtuuskun-taan VEVA:n, jonka puheen-johtajana liiton puheenjohta-ja on vuorollaan. Liitto toimii aktiivisesti Tammenlehvän perinneliiton–Traditionsför-bundet Eklövet ry:n toimin-nan ohjaamisessa.

Liitolla on toiminta- ja toteutusvastuu yhteistyös-sä muiden veteraanijärjestö-jen kanssa Suomen äideille 1942 annetun päiväkäskyn toimittamisesta sotien jäl-keen rakennettuihin kirkkoi-hin. Liitto osallistuu Syväril-tä Kannakselle -filmien Tuki ry:n toimintaan ja elokuvien tarvitsemien varojen keruun edistämiseen sekä veteraani-aikakautta koskevan yhteisen historiateoksen aikaansaami-seen.

Liitto jatkaa kansainvä-listä yhteistyötä Maailman

Veteraanijärjestön (MVJ, WVF) jäsenenä sekä osallis-tuu myös kahdenkeskiseen yhteistyöhön lähinnä naapu-rimaiden veteraanijärjestöjen kanssa.

TalousLiitto pitää taloutensa edel-leen vakaana ja suunnittelee sitä pitkälle tähtäävästi siten, että liitto voi lähivuosina tu-kea kenttää. Liitto pitää toi-mintakulunsa kurissa, lehden tilausmaksun pienenä, tukee jäsenpiirejä ja niiden kaut-ta yhdistyksiä toiminta- ja hankeavustuksin sekä turvaa suunnitelmien mukaisen toi-minnan talousperustan lah-joituksin, avustuksin sekä myynti- ja ilmoitustuloilla. Liitto on mukana Veteraani-keräys 2006 -hankkeessa. Liitto ei peri vuodesta 2005 lähtien jäsenmaksua. Lehti-maksu on 3,7 euroa.

Kirjanpitoa ja laskenta-tointa hoidetaan ajanmukai-sin menetelmin pitäen silmäl-lä tehokkuutta ja taloudelli-suutta.


VIRTSANKARKAILUUN pestävät jauudelleenkäytettävät alushousut

miehille ja naisilleSLIP SICLA®

lieväänvirtsankarkailuun- 100 % puuvillaa- haaraosa hengittävää erikoiskuitua- pesukesto yli 100 kertaa- muita suojia ei tarvita

CONTENArunsaaseenvirtsankarkailuun- erikoiskangas, ei hiosta- sisäpuolella tasku erilliselle suojalle- pestävät, max 60 °C

Turuntie 4-6, 13130 Hämeenlinna

p. 03-6125 355, fax. 03-6125 353

www.linctus.fi

HIGH TELO pestävät sängynsuojat

- laminoitu puuvillalakana

TIEDUSTELUT JA TILAUKSET:

Linctus Oy, puh. 03- 6125 355

- kolmea eri kokoa

KARJALA-lehti

Postimaksu maksettu

Saaja:

Maksaja:

❑ Kestotilaus 1. v 64 €

❑ Määräaikaistilaus 12 kk 69 €

Maksu 1 erässä ❑ 2 erässä ❏

TUNNUS 500440153003 LAPPEENRANTA

• Lahjakirja lähetetään kun tilausmaksu on suoritettu •

Lahjakirja lähetetään: Lehden saajalle ❏ Maksajalle ❑

JoulutarjousJoulutarjousKun tilaat Karjala-lehden itsellesi tai lahjaksi, saat tämän arvokkaan kirjan tilaajalahjaksi

TALVISOTAKIRJANTalvisodan henki ja sotilaiden peräänantamattomuus olivat Suomen pelotusvoima ja pääoma.

Lauri Haatajan luettavaa tekstiä täydentävät Paavo Frimanin kokoelmasta valitut talvisotapostikortit aitoine teksteineen.

Sidottu, 256 sivua, suuri näyttävä koko, neliväri- ja mv -kuvitus, arvo 29,-

• Kestotilaus 12 kk jakso 64,-• Määräaikaistilaus 12 kk 69,-

Tilaukset oheisella tilauskupongilla tai puh. 05-5414 600, sähköpostilla: [email protected]

✓ Uutena Karjala-lehden tilaajana saan Talvisotakirjan

KARJALA-lehti● Sitoutumaton julkaisu, joka kertoo

Karjalaan ja karjalaisuuteen liittyvistä asioista

● Karjala ilmestyy joka torstai

● Tutkimuksen mukaan 94 % lukijoistamme

sanoo saavansa Karjala-tietoutta parhaiten

Karjala-lehdestä

TILAAJALA

HJA!

TILAAJALA

HJA!

• TILAUSTARJOUS KOSKEE VAIN UUSIA KOTIMAAN

KESTO- TAI 12 KK TILAUKSIA

TilauskuponkiTilauskuponki

❄❄

❄

❄

❄

1906-2006

100v

www.hk-service.fi

[email protected]ään kanssamme!

Sotiemme veteraanit juhlaristeilylle puoleenhintaan koko kesänRisteilytarjous on voimassa, kunhan varaat matkanmeidän kauttamme!

Risteilyt alk. 1.5.2006


Yhdistyksen jäsenten, entisten sotavankien ja heidän puolisoi-

densa merkittävin sosiaalinen tapahtuma on ollut vuosittai-set kesäpäivät. Järjestöretket ovat myös olleet suosittuja virkistystapahtumia. Sääntö-jen edellyttämän toiminnan lisäksi yhdistys on panosta-nut tutkimustoimintaan sel-vittääkseen suomalaisten so-tavankien kohtaloa entisessä Neuvostoliitossa. Tutkimus-työ on ollut jatkuvasti esillä ja poikinut myös väitöskirjan. Yli kymmenen vuotta suoma-laisten ja neuvostoliittolaisten sotavankien 1939–1944 koh-taloa tutkinut Dmitri Fro-lov julkaisi aiheesta syksyl-lä 2004 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekun-nassa tarkastetun väitöskir-

Sotavangit ry:n työn tulokset jäävät elämäänSotavangit ry päätti vuosikokouksessaan maa-

liskuussa lakkauttaa toimintansa vuoden 2005

lopussa. Kesällä yhdistyksen jäsenet kokoontuivat

Hämeenlinnaan viimeistä kertaa perinteisille ke-

säpäivilleen. Sotavangit ry:n puheenjohtaja Teuvo

Alava toteaa yhdistyksen saattaneen aloitteellisuu-

dellaan päätökseen tavoitteensa entisten sotavankien

muistomerkkien pystyttämiseksi sekä sotavankien

sosiaalisten olojen ja terveydentilan tarkastusten

kehittämiseksi.

jan ”Poliittinen historia: So-tavankina Neuvostoliitos-sa. Suomalaiset NKVD:n leireissä talvi- ja jatkosodan aikana”, Teuvo Alava ker-too. Kahta vuotta aiemmin ilmestyi Alavan, Frolovin ja Reijo Nikkilän yhteinen teos ”RUKIVER – Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa”, josta jo 2003 otettiin kolmas painos.

Teuvo Alava toteaa, että selvitystyön menestyminen edellyttää jatkossa Venäjän arkistojen avautumista yhä enemmän. Häntä ihmetyt-tää, miksi sotavankien ja so-dissa kuolleiden kohtalois-ta kertoviin arkistoihin vain harva tutkija on osoittanut kiinnostusta. Hän kuitenkin iloitsee nuoren kolmannen sukupolven kiinnostuksesta

kysellä läheisimpien isovan-hempiensa kohtaloiden lisäk-si sedistään ja enoistaankin.

Helsingin Hietanie-men lisäksi sotavankeudes-sa kuolleiden suomalaisten sotilaiden muistomerkki on Sotavangit ry:n aloitteesta pystytetty viiteen paikkaan entisen Neuvostoliiton alu-eella. Alava teki lokakuussa tarkastusmatkan Kazahsta-nin Karagandaan Sotavaina-jien muiston vaalimisyhdis-tyksen valtuuskunnan jä-senenä. Muistomerkki on pystytetty silmänkantamatto-malle arolle.

Miksi ei järjestöä aikaisemmin?Monesti kysellään, miksi so-tavankijärjestö perustettiin vasta neljännesvuosisata so-tien jälkeen. Tähän oli mitä luonnollisimmat syyt.

– Nuoret miehet oli-vat täynnä sotaa ja sotavan-keutta, jossa siviilielämän kannalta oli jäänyt tuntuva koulutusvaje. Vapauduttu-aan pojilla oli aivan muut asi-at mielessä kuin yhdistyksen perustaminen. Oli kovat tar-peet kouluttautua ammattiin,

Suomalaisten Kazahstanissa kuolleiden sotavankien muistomerkki Karagandan arolla.

MOVICOL ON TEHOKAS makrogoli (polyetyleeniglykoli) 3350MOVICOL ON HYVIN SIEDETTY laktoositon, gluteiiniton, sokeritonMOVICOL ON HYVÄN MAKUINEN sitruuna-aromiMOVICOL ON HELPPO ANNOSTELLA 1 - 3 kertaa päivässäMOVICOL lisää suolen sisällön vesimäärää pehmentäen ulostemassanMOVICOL säilyttää elimistön elektrolyytti- ja nestetasapainonMOVICOLiin ei totu ja teho säilyy koko hoidon ajanAnnostus: Aikuisille ja yli 12 v lapsille aloitusannos yksi annosjauhe

liuotettuna puoleen lasilliseen vettä kolme kertaa vuoro-kaudessa, jatkossa vähemmän; vain kerran vuorokaudessa.

HOITAA PEHMEÄSTI UMMETUKSEN

Myyntiluvan haltija:Lääketehdas NORGINE Limited U.K.

Markkinointi: Sabora Pharma OyPL 20, 03601 Karkkila, p. 09-2257147

www.saborapharma.fi

Apteekista ilman reseptiä

Pakkauskoot: 8, 20, 50 ja 100 annospussia

MOVICOLia voidaan käyttää lyhytaikaisesti ja pitkäaikaisesti. Pitkäaikainenhoito voi olla tarpeen potilailla, joilla on vaikea krooninen ummetus liittyenMS-tautiin, Parkinsonin tautiin tai ummetusta aiheuttavaan lääkitykseen.

TUTUSTU KÄYTTÖOHJEESEEN ENNEN MOVICOLIN NAUTTIMISTA

Odottaville ja imettäville äideille lääkärin määräyksen mukaan.


Teuvo Alava kotonaan Helsingissä.

veto perheen perustamiseen, taloa rakentamaan, viljele-mään maata jne. Kouluttau-tumishalun hedelminä Sota-vangit ry on saanut vaativiin tehtäviin mm. muutaman professorin, kenraalin ja kak-si everstiä. Järjestöelämän vuoro koitti eläkeiän yhtey-dessä, Alava tilittää. Myös hän tuli Sotavangit ry:n teh-täviin eläkkeelle jäätyään.

Teuvo Alavaa liikuttavat ja askarruttavat edelleen so-tavankien äitien ja vaimojen ajatukset kuultuaan sotavan-kien palautuksesta.

– Millainen jännitys nimilistojen julkistaminen olikaan lähiomaisille. Onko oman pojan nimi palautetta-

vien listassa? Onko elossa? Miten vaikutti pitkäaikainen epätietoisuus? Ilosanomat tulivat yksille, suruviestit toi-sille. Toivoisin sotahistorioit-sijoiden tarttuvan enemmän tällaisten inhimillisten asioi-den esille nostamiseen.

– Sotakirjojen kerron-nassa olisi syytä enemmän huomioida tavallisten kenttä-miesten tekemiset. Taisteluis-ta kirjoitettaessa mielestä-ni pitäisi saavutusten lisäksi kertoa tarkemmin myös tap-pioista. Sodan hirmuistakaan ei tosiasioihin perustuvas-sa historiankerronnassa tule vaieta, Teuvo Alava toivoo.

MARKKU RÄMÖ

Sotainvalidien Veljesliitto ry järjestää sä-vellyskilpailun, jonka kohteena on Yrjö Jylhän Veljesliitolle omistama juhlaruno ”Marttyyrien päivä”.

Voittajalle 3000 euroa.

SÄVELLYSKILPAILUMIESKUOROLLE

MindTrek ry on pal-kinnut Kärkijouk-kue Oy:n tuotta-

man multimediaohjelman Suomen Sodat, Jatkosota 1941–44 vuoden 2005 Grand Prix -palkinnolla. Se ojennet-tiin gaalatilaisuudessa Tam-pereella 10. marraskuuta. Pääpalkinnon voittajan valin-neen Klaus Oeschin mielestä tämän kymmenvuotisen pro-jektin tekijät ja etenkin sen taustavoima Leo Skogström

Jatkosodan multimediaohjelma palkittiin jälleen

ovat ansainneet palkinnon Suomen kansan selviytymis-tarinan multimediakertojina. ”Ohjelma on arvokas, kansa-kuntaa eheyttävä ja dramaat-tista lähihistoriaa opettava mestariteos.”

MindTrek ry on yleis-hyödyllinen ja sitoutumaton yhdistys, joka perustettiin vuonna 2000 edistämään di-gitaalisen median toimialaa ja kansalaisten valmiuksia tietoyhteiskuntaan. Yhdis-

Salpalinjan omistus siir-tyi kaksi vuotta sitten puolustusministeriöl-

tä valtiovarainministeriön kautta Senaatti-kiinteistöille. Senaatti-kiinteistöt palautti Salpalinjan takaisin valtiova-rainministeriölle.

– Salpalinja ei kelvannut Senaatti-kiinteistöille, koska liikelaitos ei pysty tekemään siitä bisnestä, arvioi Koskelo.

– Valtiovarainministeriöl-lä ei ole käytännössä edelly-tyksiä huolehtia 1 200 kilo-metrin linnoitusketjusta. Sel-keä omistajataho puuttuu.

– Luonteensa vuoksi Mu-seovirasto sopisi Salpalin-jan isännäksi. Kun kyseessä on Suomenlahden rannikol-ta Lappiin ulottuva kokonai-suus eivät Museoviraston ny-kyiset resurssit riitä kaikista kohteista huolehtimiseen, to-teaa Koskelo.

Eräiltä Salpalinjalla toi-mivilta museoilta puuttuu ju-ridinen isäntä. Sen vuoksi on

Salpalinja etsii isäntää- Salpalinjalla ei ole isäntää. Tällä hetkellä tämä

kansainvälisestikin merkittävä puolustuslinnoitus-

kokonaisuus makaa käytännössä yhden valtiova-

rainministeriön virkamiehen pöytälaatikossa, toteaa

Salpalinjan perinneyhdistyksen puheenjohtaja ken-

raaliluutnantti Heikki Koskelo.

epäselvää kuka vastaa, jos Salpalinjan rakenteista johtu-en tapahtuu esimerkiksi joku onnettomuus. Paras ratkaisu ongelmaan olisi, että Hallin-nointia varten olisi parasta perustaa Salpalinjan hoito-kunta, sanoo Koskelo.

– On hämmästyttävää, että köyhällä Suomella oli varaa rakentaa maailman-luokan linnoitus, mutta nyt rikkaalla Suomella ei ole va-raa sen museaaliseen vaali-miseen.

Arto Mikkonen perinneyhdistyksen puheenjohtajaksiSalpalinjan perinneyhdistys valitsi syyskokouksessaan uudeksi puheenjohtajakseen eversti evp. Arto Mikkosen Kouvolasta. Heikki Koskelon pyydettyä eroa tehtävästä.

Eversti Mikkonen on toi-minut mm. pioneeri- ja suo-jelutarkastajana pääesikun-nassa ja Kymen sotilasläänin

komentajana. Uuden halli-tuksen muut jäsenet ovat: Jari Heinonen, Jorma Kankainen, Juhani Kääriäinen, Aarno Latvus, Ilmo Liukko, Armi Oinonen, Erkki Paukkunen, Eeva Rautamaa, Hilkka Su-oanttila ja Martti Talsi.

Valtuuskunnan uudek-si puheenjohtajaksi valittiin Kansaneläkelaitoksen johta-ja Helena Pesola ja varapu-heenjohtajaksi entinen kan-sanedustaja ja europarlamen-taarikko Mikko Pesälä .

Salpalinjan perinneyhdis-tyksen tavoitteena on mm. Salpalinjan tunnettavuuden lisäämisen ohella toimijoi-den yhteistyön kehittäminen matkailun edistämiseksi. So-tahistoriallisen matkailun li-säksi painotetaan myös yhä lisääntyvää luontomatkailua.

Hankkeessa ovat perin-neyhdistyksen lisäksi muka-na Virolahti, Miehikkälä, Ylämaa, Luumäki ja Itä-Sa-von kuntayhtymä eli Sulkava, Punkaharju ja Kerimäki.

Lisätietoja: Heikki Koskelo puh 040 553 7637 ja Erkki Paukkunen puh 050 36 22 700

Sotavangit ry pähkinänkuoressa

• Valtakunnallinen sotavankijärjestö Sotavangit ry pe-rustettiin Helsingissä 1969. Vuosikymmenten aikana yhdistyksellä on ollut yli puolitoista tuhatta jäsentä. Sotavankien ohella internoituja siviilivankeja näistä on ollut noin 80. Jäsenmäärä on nyt noin 200.

• Ensimmäisenä puheenjohtajana oli Kaarlo Rund-qvist 1969–1973, toisena Sulo Olenius 1973–83, kol-mantena Erkki Aukio 1983–1987 ja ankkuriosuuden vetäjänä Teuvo Alava vuodesta 1987.

• Entisten sotavankien päätapahtuma on ollut vuosit-tain järjestetyt kesäpäivät, joita puolustusvoimat ja viranomaiset ovat tukeneet.

• Yhdistyksen aloitteesta ja toimeenpanosta on saatu aikaan muistomerkit sotavankeudessa kuolleiden so-tilaiden muistoksi Helsingin Hietaniemeen ja entisen Neuvostoliiton alueelle Tserenopovetsiin, Karagan-daan, Orankiin, Hatsinaan ja Asbestiin. Venäläiset ovat pystyttäneet muistomerkin suomalaisille Kras-nogorskiin sekä muistolaatat Jeglan ja Shibotovon so-tavankien hauta-alueille.

• Yhdistys on 2000-luvulla jatkanut tutkimustoimintaa selvittääkseen suomalaisten sotavankien kohtaloa en-tisessä Neuvostoliitossa.

• Sotavangit ry:n kokoamat tiedostot säilyvät yhdistyk-sen lakkauttamisen jälkeen edelleen Helsingin Suo-malaisen Klubin ylläpitämässä Suomen kansan säh-köisessä muistissa osoitteessa www.klubi.fi

tyksen ytimen muodostavat digimedian tekijät, tutkijat ja käyttäjät. Yhdistys järjestää vuosittain MindTrek-viikon.

Kärkijoukkueen Suomen sodat -multimedia on aiem-min tänä vuonna palkittu parhaana vuorovaikutteisena tuotantona sekä pohjoismai-sessa että maailmanlaajuises-sa Prix Möbius -kilpailussa ja on näin kansainvälisesti me-nestynein suomalainen multi-mediatuote.

Lisätiedot ja säännöt:- Sotainvalidien Veljesliitto ry Kasarmikatu 34 A, 00130 Helsinki puh. 09-478 500 sekä www.sotainvalidit.fi- Uolevi Lassander puh. 09-483 733 ja 050-5769463


Arkipäivään tarvi-taan siivous- ja asi-ointiapua mutta ne

Mistä apua kun kotona selviytyminen vaikeutuuTutkimukset osoittavat, että ikä-ihmiset haluavat

asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Ikää myö-

ten elinpiiri supistuu väistämättä, ja omasta kodista

tuttuine tavaroineen ja ympäristöineen tulee entis-

täkin tärkeämpi paikka. Yhteiskunnan toimin pitäisi

tukea kotona asumista niin, että siellä olisi turvallista

asua ja peruspalveluista huolehdittaisiin.

on poistettu lähes kokonaan kuntien peruspalveluista. Asuntojen muutostöillä voi-

daan edistää kotona selviyty-mistä. Pesutilojen muutokset, turvakaiteet ja valaistus ovat arkielämässä kaikkein mer-kityksellisimpiä tekijöitä ko-titapaturmien ehkäisyssä ja kotona selviytymisessä.

Kotitalousvähennys Vähennykseen oikeutta-vat tavanomainen kotitalo-

us-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon ja vapaa-ajan asun-non kunnossapito- ja perus-parannustyö. Tavanomaisuu-della tarkoitetaan työtä, jota normaalisti tehdään kodin ja siellä asuvien henkilöiden hyväksi. Tavanomaista koti-taloustyötä ovat esimerkik-si ruuan laitto, siivous, pyy-kinpesu, silitys ja muu vaat-

teiden huolto. Tavanomaista hoitotyötä on mm. vanhus-ten hoitaminen hoidettavan kotona. Vähennykseen oike-uttavat myös piha-alueen ja puutarhan hoito kuten nur-mikon ja pensasaidan leikka-us, piha-alueen auraus sekä muu pihan puhtaanapito.Perusparannus- ja kunnos-sapitotyötä ovat esimerkik-si keittiön, kylpyhuoneen ja muiden huoneiden sekä sau-na- ja kellaritilojen remontti mukaan lukien sähkö- ja put-kityöt, myös rakennusten ul-kokunnostus, kuten maalaus, pihapiirin kunnostus, öljysäi-liön asennus ja parvekelasien asennus oikeuttavat vähen-nykseen.

Vähennyksen tekeminen Verotoimisto tekee vähen-nyksen valtion tuloverosta. Jos vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, ylittävä osa vähennetään kunnallis-verosta, vakuutetun sairasva-kuutusmaksusta ja kirkollis-verosta näiden verojen suh-teessa.

Vähennystä ei saa, jos työn suorittava yritys tai yrit-täjä ei kuulu ennakkoperin-tärekisteriin tai jos työtä var-ten on saatu esim. omaishoi-don tukea, korjausavustusta valtion tai muun julkisyhtei-sön varoista. Kunnalle koti-hoidosta maksetusta korva-uksesta ei ole oikeutta vä-hennykseen. Vähennystä ei myönnetä myöskään asunto-osakeyhtiölle. Sen sijaan osa-kas tai hänen vuokralaisensa saa vähennyksen käyttämäs-sään asunnossa tehdyistä korjaustöistä, jotka asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjär-jestyksen mukaan ovat osak-kaan vastuulla.

Veroilmoituksen/vero -ehdotuksen täyttöoppaassa on vähennyksen vaatimista helpottava lomake. Tositteet kustannuksista tulee liittää mukaan veroilmoitukseen tai palautettavaan veroehdo-tukseen.

Vähentää saa 60 % arvon-lisäverollisesta työkorvauk-sesta, jos työ on ostettu en-nakkoperintärekisteriin mer-kityltä veronalaista toimin-taa harjoittavalta yrittäjältä tai yritykseltä. Yleishyödyl-liselle yhteisölle esim. ur-heilu- tai nuorisoseuralle ta-vanomaisesta kotitaloustyös-tä tai hoiva- ja hoitotyöstä maksetusta työkorvaukses-ta saa myös vähennyksen.


Verovuodelta 2005 alkaen kotitalousvähennyksen mää-rä on enintään 1 150 euroa vuodessa ja omavastuu 100 euroa. Esimerkiksi jos koti-talous ostaa palvelun, täyden vähennyksen saa noin 2 038 euron suuruisilla kustannuk-silla (2 083x60%=1249,80) Omavastuu 100 euroa vä-hennetään 1 249,80 eurosta, jolloin täyden vähennyksen enimmäismäärä on 1 150 eu-roa.

Vähennyksen voi saada kumpikin puoliso erikseen, jolloin vähennys on 2 300 vuodessa.

SiivousapuSiivous on yksi raskaimmis-ta kotitöistä mattojen tamp-pauksineen ja ikkunoiden pe-suineen. Kun toimintakyky heikkenee, apua näihin asi-oihin tarvitaan ensimmäise-nä. Sitä on kuitenkin vaikea saada kaupungin tai kunnan järjestämänä peruspalvelu-na. Asia kannattaa tarkistaa oman kunnan kotipalveluoh-jaajilta.

Yksityisiä palveluntuotta-jia on tullut runsaasti täyttä-mään erilaisia siivous- ja pal-velutarpeita. Hintoja ja palve-lunlaatua kannattaa vertailla. Tuntihinnat vaihtelevat 20 eurosta ylöspäin. Jos palve-luja ostetaan yksityisyrittä-jältä, kannattaa hintavertai-lussa muistaa, että teetetystä työstä aiheutuneita kustan-nuksia voidaan vähentää ve-rotuksessa, mutta kunnallis-ten palvelujen maksuja ei voi vähentää.

AteriapalveluAteriapalveluja voi saada joko kunnan sosiaalipalvelu-toimiston kautta tai yksityi-siltä palveluntuottajilta. Kun-nan ateriapalvelut on tar-koitettu toimintakyvyltään heikentyneille vanhuksille, jotka eivät itse kykene laitta-maan ruokaa. Ateriapalvelua haetaan kunnan kotipalvelun kautta.

Valmiita aterioita voi tila-ta yksityisiltä yrityksiltä joko säännöllisesti tai satunnai-sesti. Aterian kotiinkuljetus-mahdollisuudesta kannattaa kysyä myös esim. lounasra-vintoloista.

KuljetuspalvelutSosiaalihuoltolain mukaista vanhusten kuljetuspalvelua voidaan myöntää 65 vuotta täyttäneelle henkilölle, jolla

Väestön ikääntyessä on rakennuskantam-me uusien haasteiden

edessä. Rakennusten ja ul-kotilojen tulisi palvella moit-teettomasti myös heikommin liikkuvaa kansalaista. Yksi suurimmista ongelmista on hissittömyys. Vaikka portaat edistävät omalta osaltaan lii-kuntakyvyn säilymistä tulee vaikeuksia kuitenkin eteen jossain vaiheessa liikuntaky-vyn heiketessä. Toisaalta kai-killa on elämässään vaiheita, joihin hissi toisi helpotusta. Tapahtuu tapaturmia, lasten-rattailla samoin kuin raskai-den kantamusten kanssa on hankalaa nousta portaita.

Yhteiskunta on jo useam-man vuoden tukenut hissira-

Hissejä hissittömiin taloihinkentamista yli 3 kerroksisiin hissittömiin kerrostaloihin. Nykyään hissiavustus kattaa jo 50 % kustannuksista ja li-säksi eri kaupungeilla on lisä-avustusmahdollisuuksia.

Yhtenä esteenä töiden aloitukselle on ollut hank-keen kokonaiskustannusten määrittäminen sekä sitoutu-minen hankesuunnitelman tekijän edustamaan hissitoi-mittajaan. Hisseistä saadaan kyllä kustannukset, mutta tarvittavien muiden raken-nuskustannusten (kuilut, muut rakennustyöt) määrit-täminen alkuvaiheessa on ollut hankalaa. Nykyään his-sitoimittajasta riippumaton-ta ja kokonaiskustannukset määrittävää hankesuunnit-

telua saa enenevässä määrin eivätkä hankeselvitysvaiheen kustannukset ole suuria.

Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonta pyrkii avus-tamaan myös tältä osin es-teettömän ympäristön saa-vuttamisessa. Ottakaa yh-teyttä niin selvitetään teidän kohteenne mahdollisuudet ja tarvittavat toimenpiteet hankkeen liikkeelle saatta-miseen.

KORJAUSNEUVONNAN PÄÄLLIKKÖ

JUKKA LAAKSOVanhustyön keskusliitto,

HelsinkiPuh. 09-350 86036Gsm 040-5023807

on ikääntymisen ja sairauksi-en vuoksi vaikeutta liikkua ja käyttää julkisia joukkoliiken-nevälineitä.

Päätökset tehdään yksi-löllisen harkinnan mukaan. Oman kunnan sosiaalikes-kuksesta voi tiedustella kulje-tustukeen liittyviä asioita.

Turvapuhelin Turvapuhelin on tavalliseen kotipuhelimeen (ns. lanka-puhelimeen) liitetty hälytys-laite, joka mahdollistaa avun kutsumisen tarvittaessa. Hä-lytysjärjestelmä on yhdistet-ty ympäri vuorokauden päi-vystäville henkilöille. Turva-puhelinhälytyksen voi tehdä myös rannekepainikkeella. Turvapuhelimen käytöstä peritään kuukausimaksu ja auttamiskäynnit veloitetaan erikseen. Turvapuhelimesta voi kysyä oman kunnan koti-palvelusta. Useat eri laiteval-mistajat vuokraavat tai myy-vät turvapuhelimia.

On runsaasti muita apu-välineitä, jotka lisäävät arki-päivässä selviytymistä. Näitä ovat mm. liikkumisen, näke-misen ja kuulemisen apuväli-neet. Niistä voi tiedustella li-sää omalta terveysasemalta.

Omaishoidon tukiJos kotona hoidetaan huono-kuntoista tai pitkäaikaissai-rasta henkilöä, hänen hoi-dostaan voidaan tietyin edel-lytyksin maksaa omaishoidon tukea. Tukea myönnetään kunnan määrärahojen puit-teissa. Keskeisimpänä myön-tämisperusteina pidetään hoidon sitovuutta. Hoitajan ja hoidettavan ei tarvitse asua yhdessä. Omaishoidon tuki on saajalle veronalaista tuloa. Hoidon tarpeen arvioimisek-si kotipalveluohjaaja tekee kotikäynnin. Hoitopalkkion suuruus määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden pe-rusteella.

KotisairaanhoitoKotisairaanhoito on lääkärin määräämää kotona tapahtu-vaa sairaanhoitoa ja kuntou-tusta. Kotisairaanhoitoa var-ten tarvitaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislääkärin lähete. Hoito perustuu yhdes-sä potilaan ja hänen omais-tensa kanssa tehtyyn hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Pal-veluja saa kotiin tarvittaessa ympäri vuorokauden, myös viikonloppuisin.

Tehostettu kotihoitoTehostetulla kotihoidolla tar-koitetaan ympärivuorokau-tisesti turvattua erityishoitoa kodeissa. Kotipalvelusta peri-tään maksu, joka riippuu pal-velujen määrästä ja tulojen suuruudesta.

PalveluasuminenKaupungin palvelutalot ja palveluasunnot ovat yleen-sä vuokra-asuntoja, joi-hin haetaan oman asuinalu-een sosiaalikeskuksen kaut-ta. Asunnot on tarkoitettu ikääntyneille, jotka tarvitse-vat palveluja eivätkä kykene enää kotipalvelun turvinkaan asumaan kotona. Palveluta-loissa asutaan normaaleissa asunnoissa, joihin järjeste-tään palveluja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Tehostetussa palveluasu-misessa asukas saa yksilöllis-tä, ympärivuorokautista hoi-toa, johon sisältyy henkilö-kunnan päivystys myös yön aikana. Palvelut on tarkoi-tettu huonokuntoisille van-huksille.

Laitoshoitoa järjestävät sairaalan vuodeosastot, kun-nalliset tai yksityiset hoito-kodit, vanhainkodit tai pal-velukeskukset. Pitkäaikaisen laitoshoidon tarve harkitaan yhdessä pitkäaikaissairaan, omaisten ja hoitohenkilö-kunnan kanssa. Pitkäaikais-hoidossa olevalle henkilöl-le sisältyvät hoitomaksuun kaikki hänen tarvitsemansa hoidot ja lääkkeet.

Kunnan järjestämäs-sä palveluasumisessa maksu määräytyy tarvittavien pal-velujen ja asiakkaan tulojen mukaan. Palveluasumiseen haetaan aina kunnan vanhus-palvelujen kautta.

Hammashoidon kustan-nuksista on syytä sopia ky-seisen pitkäaikaishoitoa an-tavan laitoksen kanssa. Kun-nallisessa hammashoidossa tapahtuva hoito kuuluu pit-käaikaishoitoon, mutta jos veteraani haluaa esim. käyt-tää omaa hammaslääkäri-ään, hän joutuu maksamaan kustannukset kokonaisuudes-saan itse. KELA ei korvaa pitkäaikaishoidossa olevan henkilön hammashoito- eikä muita sairaanhoitokustan-nuksia.

Pitkäaikaishoitopäätös ei sulje veteraanilta kuntoutus-oikeutta.

Yksityiset palveluasunnotLukuisat säätiöt ja yhdistyk-set ylläpitävät ja järjestävät palveluasumista. Asunnot ovat omistus- tai vuokra-asuntoja. Asunnot ovat ra-kennettu ikä-ihmisten tar-peet huomioon ottaen.

Yksityisen palvelutaloasu-misen hinnastot ja maksupe-rusteet vaihtelevat. Hinnat koostuvat vuokrasta, hoito-palveluista, turvapalvelusta, ateriapalveluista, siivoukses-ta, pyykinpesusta sekä muis-ta tukipalveluista. Erikois-sairaanhoito, lääkkeet ja lii-navaatteet, hygieniatarpeet

ym. jäävät yleensä kokonai-suudessaan asukkaan itsensä maksettavaksi. Tärkeää on, että jo siinä vaiheessa, kun suunnittelee muuttoa yksityi-siin palvelutaloihin, mahdol-liset tulevat kokonaiskustan-nukset selvitetään. Siinä vai-heessa kun palvelujen tarve kasvaa, kasvavat myös mak-sut. Joskus ne saattavat muo-dostua ylivoimaisiksi.

Oma asuinkunta on aina hoitovelvollinen. Arkipäi-vään ja kotona selviytymi-seen tarvittavia palveluja on vähennetty ja monessa kun-nassa turvaudutaankin näi-den palvelujen osalta kol-mannen sektorin järjestämiin palveluihin. Yhteistyötä ja yhteistä vastuuta tarvitaan, jotta ikääntyvä veteraani voi ja saa asua kotona. Sanonta ”puhtaus on puoli ruokaa” korostuu myös siivouspalve-luiden merkitys.

ANNI GRUNDSTRÖM


Alustukset ja niiden virittämä vilkas kes-kustelu osoittivat,

että perinnetyössä ollaan oi-keilla linjoilla, joskin oikeiden käytäntöjen löytäminen vaatii vielä paljon hienosäätöä.

”Sotiemme veteraanien teoissa ja aikaansaannoksis-sa on aineksia, joita kasvat-tajat, mielipiteisiin vaikutta-jat ja päätöksentekijät voivat hyödyntää ylläpidettäessä myönteisiä maanpuolustus-asenteita – tai käyttääkseni

Monipuolista perinteen vaalimistaKuutisenkymmentä kutsuttua vierasta osallistui

3. marraskuuta Tammenlehvän Perinneliiton Säätyta-

lolla järjestämässä veteraaniperinteen seminaarissa

liiton perinnetyön tulevaisuuden pohdintaan. Alustuk-

sissa veteraanien jälkipolville jättämää perinnettä

tarkasteltiin muun muassa henkisen kriisinkestoky-

vyn, kansallisen identiteetin, semiotiikan tutkimuksen

ja arkistotyön näkökulmista.

ajankohtaista ilmaisua – yllä-pidettäessä yhteiskuntamme henkistä kriisinkestokykyä ankarimmissakin poikkeus-oloissa”, tiivisti Perinneliiton varapuheenjohtaja Aarno Lampi seminaarin aluksi ve-teraanisukupolven sanoman oleellisimman sisällön. Tä-män aineksen, veteraanien perinteen, ja siihen sisältyvän monimuotoisen kertomuk-sen kokoaminen ja puittei-den luominen sen säilymisel-le kansakunnan muistissa on

veteraanien viimeinen palve-lus isänmaalle.

Luja usko ja tahtoEräs seminaarin keskeisis-tä johtopäätöksistä oli, että me tänä päivänä varaudum-me kokonaan toisenlaisiin kriiseihin kuin viime sotia edeltäneinä aikoina. Tämä kävi hyvin ilmi opetusminis-teriön hallintojohtajan Hå-kan Mattlinin alustuksesta, jossa tarkasteltiin kansakun-nan henkisen kriisinkestoky-vyn ylläpitämisen perusteita. Lähtökohdat uusissakin ti-lanteissa ovat kuitenkin sa-mat, joilla veteraanisukupolvi selviytyi omista sotavuosien haasteitaan: kansalaisten luja tahto ja usko kriiseistä selviy-tymiseen.

Yhteenkuuluvuuden tunne vahvimpia voimavarojaHelsingin yliopiston yhteis-kuntahistorian laitoksen nuori tutkija Johanna Rai-nio-Niemi puolestaan vah-visti kuulijoiden uskoa sii-hen, että yhteisöllisyyteen ja yhteenkuuluvuuden tuntee-seen perustuva kansallinen identiteettimme on edelleen eräs vahvimmista voimava-roistamme kaiken kansain-välistymisenkin keskellä. Veteraaniperinteen siirtä-misen kannalta oleellista on kuitenkin Rainio-Niemen ta-voin havaita, että kansallinen identiteetti ei ole muuttuma-tonta. Perinnettä sukupolvel-ta toiselle uudelleen kerrotta-

Vakuutusneuvos Peter Küttnerin mielestä veteraanien edustamat arvot ja perinne ovat

mahdollistaneet sopeutumisemme globaaliin maailmaan. Muutosten keskellä ei saa

unohtaa yhteisöllisyyttä, siksi perinteen siirtämisestä on jatkuvasti pidettävä huolta.

Kuva: Pentti Koskivuori.

essa se saa aina uutta sisältöä ja uusia tulkintoja. Tärkeätä Rainio-Niemen mukaan oli-si myös löytää yksilö, ihmi-nen, kansallisen identitee-tin takaa. Tällaisten sodan inhimillisistä kokemuksista kertovien yksittäisten selviy-tymistarinoiden kautta vete-raanisukupolven perintö säi-lyttää elinvoimaisuutensa ja kykynsä puhutella nuorem-pia.

Kuulemmeko veteraanien välittämät merkit?Professori, semiotiikan tutki-ja Eero Tarasti Helsingin yli-opiston taiteiden tutkimuk-sen laitokselta näki erilaisten merkkien merkityksen tutki-misella monia yhteyksiä vete-raaniperinteeseen. Yksistään viestinnän näkökulmasta on oleellista, miten me näitä perinteen merkkejä viestim-me, minkä sisällön me niil-le annamme ja viime kädes-sä miten vastaanottaja niitä tulkitsee. Veteraaniperinteen vahvuus on Tarastin mukaan siinä, että se edustaa sisäis-tä, sukupolven itse kokemaa näkökulmaa tapahtunee-seen, niitä arvoja, jotka ovat äärimmäisissä tilanteissa tulleet ajankohtaisiksi. Mitä arvoja jälkipolvet näistä ha-luavat toteuttaa, haluamme-ko kuulla ja ymmärtää vete-raanien välittämiä merkkejä? Näiden kysymysten ratkaise-miseen semiotiikalla voisi Ta-rastin mukaan olla paljonkin annettavaa.

Veteraanikauden arkistot tulevaisuuden historiantutkimuksessaSeminaarin käytännönlähei-sintä antia edusti Kansallisar-kiston yksikönjohtaja Marja Pohjola, joka alustuksessaan totesi veteraanijärjestöjen tehneen erinomaista työtä oman järjestöperinteensä tal-lentamiseksi arkistoihin. Jär-jestämällä tästä aineistosta näyttelyjä, arkistot voisivat omalta osaltaan tuoda vete-raanien perinnettä suuren yleisön nähtäville. Tulevai-suudessa historiantutkimuk-sen eri osa-alueet tulevat en-tistä enemmän käyttämään hyväkseen veteraanikauden arkistoja, Pohjola arvioi. Siksi niiden täydentäminen on jat-kuvasti ajankohtaista.

Seminaarissa käydyn kes-kustelun perusteella voi pää-tellä, että veteraanisukupol-vesta kertovaa perinnetyötä kannattaa tehdä ja sitä pitää tehdä. Kun kiistatta on osoi-tettavissa, että eri sukupol-vet ovat kukin ”oman aikansa lapsia” ja tulkitsevat histori-an tapahtumia omista lähtö-kohdistaan omalla tavallaan, on perinteen eteenpäin vie-miseksi tärkeätä löytää oi-keat kanavat ja puhuttelevat sisällöt.

Tässä Tammenlehvän Pe-rinneliitolla ja sen yhteistyö-kumppaneilla on tulevina vuosina runsaasti pohditta-vaa.

PERTTI SUOMINEN

Linnankasarmi, Hämeenlinna

Tervetuloa SuomenTykistömuseoon!Tervetuloa SuomenTykistömuseoon!

Kaupungin keskustassa Hämeen vanhan linnan vieressäsijaitseva sotahistoriallinen erikoismuseo, sisä- ja ulkonäyt-telyalue vanhassa kasarmimiljöössä.

Cafe Katri (03) 1814 3447Tiedustelut: puh. (03) 682 4600, fax (03) 682 4601 fax (03) 682 4601Linnankasarmi, 13100 Hämeenlinnae-mail: [email protected]

Cafe Katri (03) 1814 3447Tiedustelut: puh. (03) 682 4600, fax (03) 682 4601Linnankasarmi, 13100 Hämeenlinnae-mail: [email protected]

Vaikuttavat multimediaesitykset kesän 1944taisteluista:• IHANTALAN IHME, Tali-Ihantalan suurtaistelu• KORPISODAN SUURVOITTO, Ilomantsin mottitaistelu.• TAISTELU LAATOKAN KARJALASSA, Syväriltä Nietjärvelle UUTUUS.Erikoisnäyttelyt:• Tarton rauhan rajojen sisältämät Suomen vanhat linnat,

kartanolinnat, linnoitukset, skanssit, redutit ja joukkoluostareita, mittava kuvanäyttely

• Jääkäriliike 90 vuottaErään jääkärin tarinaAinutlaatuinen valokuva- ja esine-näyttely Jääkäripataljoona 27:ssäpalvelleen jääkärin vaiheista.

• SotilaskotinäyttelySode elää ajassa

• Jalkaväkirykmentti 44:n 1. pataljoonan 3. komppanianvaiheet 1941–1944,Tyrvännön poikien jäljillä Karjalassa

Multimediaohjelma ”Suomen tykistöjärjestelmäeri aikakausina”

Avoinna: 1.10.–31.3. ma–su 12–171.4.–30.9. ma–su 10–18, muulloinsopimuksen mukaan

Avoinna: 1.10.–31.3. ma–su 12–171.4.–30.9. ma–su 10–18, muulloinsopimuksen mukaan

• Lotta Svärd-perinnenäyttely

Myytävänä videokasettina tai dvd:nä:• Talin-Ihantalan suurtaistelut kesällä 1944• Ilomantsin mottitaistelu• Taistelu Laatokan KarjalassaVideokasetti 25 euroa/kpl + postituskulut

Dvd 25 euroa/kpl + postituskulut

Myytävänä videokasettina tai dvd:nä:• Talin-Ihantalan suurtaistelut kesällä 1944• Ilomantsin mottitaistelu• Taistelu Laatokan KarjalassaVideokasetti 25 euroa/kpl + postituskulut

Dvd 25 euroa/kpl + postituskulut


Kemin Karihaarassa var-

mistettiin 7. lokakuuta

Luton miesten ja muiden

veteraanien perinteiden

vaalimista muistotaulun

äärellä tehdyllä kunni-

anosoituksella ja vete-

raaniperinnepöytäkirjan

allekirjoittamisella.

Vuosi sitten paljas-tettiin Kemiyhtiön vanhan pääkontto-

rirakennuksen seinään kiin-nitetty muistotaulu, joka ker-

Karihaarassa varmistettiin veteraaniperinteen vaalimista

too lokakuussa 1944 käydystä Karihaaran taistelusta. Siinä eversti Antti Pennasen ko-mentama Er.Os.P – Luton miehet – kävi Lapin sodan saksalaisjoukkoja vastaan raskaan taistelun, joka sääs-ti Kemin tärkeät teollisuus-laitokset tuholta, mutta vaati kovan hinnan: 59 Luton mies-tä kaatui ja toista sataa haa-voittui.

Taistelun 61-vuotispäivä-nä muistomerkin äärelle ko-koontui joukko Luton mie-

Allekirjoitustilaisuuteen osallistuivat (istumassa vasem-

malta) Stora Ensosta Hannu Myllykoski, Veitsiluodon re-

serviupseereista Seppo Taponen, Metsä-Botniasta Ismo

Nousiainen, Luton Miehistä Jaakko Jokela, (seisomassa

vasemmalta) Kemin reserviupseereista Aarne Suojärvi,

Kemi-yhtiön perinnesäätiöstä Pekka Mäntynen ja Jukka

Repo sekä perinnetoimikunnasta Jouni Kunnari, Heikki

Vilkama, Juhani Lehtonen, Hannu Etu-Seppälä ja Pekka

Jokela. (Kuva: Arto Liiti).

hiä ym. veteraaneja sekä nuo-rempaa maanpuolustusväkeä seppeleenlaskuun. Pohjan Sotilassoittokunnan ryhmä esitti Kothenin ja Klemetin hymnit. Luton mies Jaakko Jokela Rovaniemeltä koros-ti, että käsillä on aika ryhtyä pitämään määrätietoisesti huolta sankarivainajien muis-ton ja sotavuosien maanpuo-lustajien henkisen perinnön vaalimisesta myös sen jäl-keen kun viime sotiemme ve-teraaneja ei enää ole voimis-saan tai elossa.

Perinnepöytäkirjan alle-kirjoittaminen tapahtui Ke-miyhtiön perinnetiloissa. Pöytäkirjalla vahvistettiin, että kunakin Karihaaran taistelun vuosipäivänä 7. lo-kakuuta kello 12 muistotau-lulla suoritetaan kunnian-osoitus. Siinä Luton miehet laskevat havuseppeleen niin kauan kuin voimat riittävät. Sen jälkeen kunnianosoi-tuksen hoitavat vuorovuosin Kemin reserviupseerikerho ja Metsä-Botnia sekä Veitsi-luodon reserviupseerikerho ja Stora Enso. Sopijakump-panien edustajat allekirjoit-tivat seitsemän samasanaista pöytäkirjaa. Yhden sai Lapin Rajavartiosto, Luton miesten perinnejoukko-osasto.

Päivän ohjelma päättyi Stora Enson tarjoamaan vel-

Eduskunnan puhemies

Paavo Lipponen on kut-

suttu valtakunnallisen

Tammenlehvän Perinne-

liitto ry:n neuvottelukun-

nan puheenjohtajaksi.

Maamme neljä ve-teraanijärjestöä , Sota invalidien Vel-

jesliitto, Suomen Sotavete-raaniliitto, Rintamaveteraa-niliitto ja Rintamanaisten Liitto perustivat huhtikuussa 2003 Tammenlehvän Perin-neliiton hoitamaan ja vaali-maan Suomen vuosina 1939–1945 käymien sotien ja niiden veteraanien perinteitä. Lii-ton puheenjohtajana on Ou-lun läänin maaherra Eino Siuruainen. Nyt kutsuttavan neuvottelukunnan tehtävä-nä on tukea liiton arvokasta perinnetyötä tuomalla siihen oman, useita eri tahoja edus-

Paavo Lipponen Tammenlehvän Perinneliiton neuvottelukunnan puheenjohtajaksi

tavan asiantuntemuksensa.Tammenlehvän Perinne-

liiton tavoitteena on löytää sellaiset veteraaniperinteen henkiset ja aineelliset ilme-nemismuodot, jotka suoma-laisen yhteiskunnan kannal-ta ovat tärkeitä ja muistetta-via vielä vuosikymmenienkin kuluttua. Liiton toiminta-aja-tuksena on koota yhteen yh-teisöjä, jotka ovat kiinnos-tuneita ja halukkaita osal-listumaan liiton tarkoitusta edistävään perinnetyöhön. Toiminnan painopiste on val-takunnallisesti merkittävän perinneaineiston vaalimises-sa. Tällaista veteraaniperin-teen sisältöä ovat muun mu-assa erilaiset arkistotallen-teet, ääni- ja kuvatallenteet, kirjalliset tuotteet, sävel- ja kuvataiteen teokset, juhla-päivät, museot ja perinnetilat sekä muistomerkit.

Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen kutsuttiin 23.11. Tammenlehvän Perinneliiton

neuvottelukunnan puheenjohtajaksi. Kuvassa vasemmalta liiton asiamies Pertti Suo-

minen, varapuheenjohtaja Aarno Lampi, puheenjohtaja maaherra Eino Siuruainen ja

eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Kuva Vesa Lindqvist.

jeslounaaseen, jolla pitämäs-sään puheessa rajavartios-ton komentaja, eversti Han-nu Etu-Seppälä kertoi, että vastedes Ivalon Rajajääkä-rikomppanian varusmiesten

edustaja osallistuu vuosittain Karihaaran taistelun muisto-päivän tilaisuuksiin.

PEKKA JOKELA

Tilaa Suomen ainoa maanpuo-lustushistoriaan keskittynyt lehti

Sotiemme muiston sekä suojelus-kunta- ja lottaperinteen vaalija.

Ilmestyy viitenä numerona vuodessa.Kestotilauksena vain 24 euroa/vuosi.

Tilaukset puh. (03) 223 0845 ja 045-634 5025tai sähköpostilla [email protected]

Lehden julkaisijatVapaussodan Perinneliitto ry, Vapaussoturien Huoltosäätiö,

Suomen Lottaperinneliitto ry, Suojeluskuntienja Lotta Svärdin Perinteiden Liitto ry sekä

Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö.


Sopimus turvaa kenttähautausmaista huolehtimisen Kenttähautausmaat paikal-listettiin 1993–1995. Niiden etsinnän, kunnostamisen ja jatkuvan hoidon teki mahdol-liseksi 1992 Suomen ja Venä-jän hallitusten välillä solmittu sopimus yhteistyöstä toisessa maailmansodassa kaatunei-den sotilaiden muiston vaali-misesta. Suomessa sopimuk-sen toimeenpanosta vastaa opetusministeriön valtuutta-mana Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry sekä Ve-näjällä Kansainvälisen sota-muistomerkkiyhteistyön liitto Vojennye Memorialy.

Sopimuksen 1 artiklan mukaan kumpikin sopimus-puoli huolehtii kustannuk-sellaan alueellaan ole vien toisen sopimuspuolen sotilai-den hautausmaiden ja muis-tomerkkien hoidosta ja yl-läpidosta. Suomalainen so-pimuspuoli voi myös omalla kustannuksellaan hoitaa Ve-näjän alueella olevat kenttä- ja sankarihautausmaat. Vas-taavasti myös venäläisen so-pimuspuolen on mahdollista hoitaa Suomessa olevat venä-läiset sotilashautausmaat.

Kenttähautausmaita hoidetaanItärajan takana luovutetulla alueella ja Tuuloksessa,

joka oli vanhastaan Venäjän maaperällä, sijait see seit-

semän kenttähautausmaata. Tuuloksen lisäksi Laato-

kan Karjalassa on myös Kollaan kent tähautausmaa

sekä Karjalankannaksella Summan, Säkkijärven, Tai-

paleenjoen, Viipurin ja Äyräpään kenttähautausmaat.

Niihin on vuosina 1942 ja 1944 haudattu yhteensä 892

kentälle jäänyttä sankari vainajaa, joista 835 kaatui

talvisodassa ja 57 jatkosodassa. Valtaosa vainajista

jouduttiin hautaa maan tuntemattomina.

Kenttähautausmaiden hoitojärjestelyt Kenttähautausmaiden hoi-dosta Venäjällä vastasi vuo-teen 1998 saakka opetus-ministeriö ja sit temmin Sotavainajien muiston vaa-limisyhdistys. Kuluneen ke-sän ja syksyn aikana käytiin Karjalan kannaksella olevia kenttähautausmaita hoita-massa neljään eri otteeseen sekä Laatokan Karjalassa olevia kenttähautausmaita kerran. Hoitomatkojen yhte-ydessä noudettiin myös ve-näläisten etsijäryhmien ken-tältä löytämät suomalaisten sotilaiden jäänteet.

Kenttähautausmaita on hoidettu niittämällä heinä- ja ruohokasvustot, raivaa-malla alueille nousseet vesa-kot, kaatamalla kuolleet ja lahovikaiset puut, korjaamal-la tuulenkaadot, poistamal-la muisto merkeille lasketut kuihtuneet seppeleet ja kuk-kalaitteet sekä keräämällä roskat. Roskaamisesta ovat kärsineet etupäässä Säkki-järven ja Viipurin kenttähau-tausmaat. Säk kijärven kent-tähautausmaan hoitoon on osallistunut myös Säkkijär-vi-säätiö.

Yleisesti ottaen voidaan

todeta, että kenttähautaus-maat ja niiden muistomer-kit ovat säilyneet verrat tain hyvässä kunnossa. Näkyvää ilkivaltaa on esiintynyt vain Viipurissa, jossa keskellä asu-tusta si jaitsevan kenttähau-tausmaan muistomerkkiä on jouduttu kuluneenkin kesän aikana puhdistamaan kol-meen otteeseen.

Kenttähautausmaiden rekisteröintiKaikki Venäjällä olevat so-tilashautausmaat ja erilli-set sotamuistomerkkialueet ovat Vojennye Me morialyn valvonnassa. Vuonna 1995 annetulla asetuksella ulko-maalaisten sotilashautojen maa- alueet voidaan asettaa liiton pysyvään hallintaan. Tämä edellyttää, että hau-taja muistomerkki alueet re-kisteröidään valtion elimissä ja merkitään asianomaisiin luetteloihin. Näiden toimen-piteiden jälkeen Vojennye Memorialy saa rekisteriviran-omaisilta alueiden omistusoi-keutta osoitta van todistuksen. Vaihtoehtoisesti alueet voi-daan myös vuokrata liitolle 49 vuodeksi. Hauta- ja muis-tomerkkialueiden valtiollis-ten oikeuksien rekisteröinti oikeuttaa viranomaiset ryh-tymään tarvittaviin toimenpi-teisiin ilkivallan estämiseksi ja ilkivallan tekijöiden saatta-miseksi edesvastuu seen.

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys valtuutti 2003 Vojennye Memorialyn suorittamaan tarvittavat toi-menpiteet Viipurin kenttä-hautausmaan valtiollisten oi-

keuksien rekisteröimiseksi. Rekisteröinnin loppuunsaat-taminen on kuitenkin viiväs-tynyt. Viipurissa 2.1 1.2005 käydyssä neuvottelussa, jo-hon osallistuivat yhdistyk-sen, Vojennye Memorialyn ja Viipurin kaupungin edus-tajat, kaupungin taholta lu-vattiin hoitaa sille kuuluvat rekisteritoimenpiteet ensi ti-lassa. Siten Viipurin kenttä-hautausmaa siirtynee Vojen-nye Memorialyn pysyvään hallintaan viimeistään vuo-den 2006 aikana.

Tienviitat hautausmailleKenttähautausmaille kulun helpottamiseksi Sotavainaji-en muiston vaalimisyhdistys esitti 2003 Leningradin alu-een tieviranomaisille, että yhdistys saisi oikeuden pys-tyttää eräiden teiden varsil-le kenttähautausmaiden si-jaintia osoittavat tienviitat. Samana vuonna ilmestyi-kin Vaalimaa –Viipurin tien varteen Säkkijärven kent-tähautausmaalle osoittava tienviitta, jonka ilmeisesti venäläi set tieviranomaiset olivat pystyttäneet. Venäjän-kielisen tekstin – Finskoje voinskoje sahorenenie lisäksi – tienviitassa oli myös han-nunvaakuna ja sana Kent-tähautausmaa. Muille kent-tähautausmaille johtavien teiden varsille ei tieviittoja tuolloin ilmestynyt.

Yhdistys kääntyikin 2005 Käkisalmen, Suojärven ja Viipurin piirien hallinnon puoleen pyynnöllä, että yh-distys saisi luvan pystyttää itse Taipaleenjoen, Kollaan

ja Summan kenttähautaus-maille johtavien teiden varsil-le samanlaiset tienviitat kuin Säkkijärvelle. Tähän men-nessä vastaus on saatu vain Käkisalmen piirin hallinnol-ta. Muutoin myönteisessä lu-papäätöksessä evät tiin kui-tenkin suomenkielisen kent-tähautausmaa-nimen käyttö. Suojärven piirin hallinnolle lähe tetyssä kirjeessä esitet-tiin myös kulun järjestämistä kenttähautausmaalle lyhintä mahdollista tietä venäläisen sotamuistomerkin vierits. Ny-kyisellään kulku kenttähau-tausmaalle on järjestetty syr-jäisempää ja pidempää pol-kua pitkin.

Kenttähautausmaiden ilmeen kohentaminen Kenttähautausmaiden nykyi-nen ilme on puutarhaneuvos Leena lisakkilan käsialaa. Suunnitel lessaan niiden kun-nostamista hän totesi, että kenttähautausmaiden tuli poiketa vaatimattomalla, mutta kuitenkin arvokkaalla tavalla ympäristöstään. Niis-tä ei näin ollen voitu muo-dostaa uusia sankarihautaus-maita kukkaistutuksineen ja hoidettuine nurmikkoineen, vaan niiden tuli olla yleisil-meeltään yksinkertaisia ja luontevasti ympäristöönsä sulautuvia.

Vuosien kuluessa on he-rännyt ajatuksia joidenkin kenttähautausmaiden ilmeen kohentamiseksi. Etusijalla on ollut Viipurin kenttähauta-usmaan noin 63 m2:n suurui-sen muistomerkkialueen ulko-asun näkyvä parantaminen. Toimenpiteellä pyritään hil-litsemään myös alueen ros-kaamista.

Toinen kohentamiskohde on Kollaan kenttähautaus-maa. Vaikka hautausmaa on-kin matalan ojan ympäröimä, alueen hahmottaminen on vaikeata. Tämä johtuu osal-taan kenttähautausmaalla kasva vasta koivikosta ja pen-saista sekä osaltaan maan-pinnan kaltevuudesta. Hau-tausmaan hahmottamista edesauttaisivat sen nurkkiin pystytettävät matalahkot sini-valkoiset metallipylväät, joita alueen mo nipolvisuudesta johtuen tulisi yhteensä kym-menen. Pylväiden pystyttä-mistä koskeva esitys jätettiin Suo järven piirin hallinnolle samanaikaisesti.

MARKKU KIIKKAPentti Killström (oik.) ja Antti Uosonen Summan kenttähautausmaata hoitamassa kesällä 2005.


Jäänteiden arkutus ja kotiinkuljetusTuntolevyjen ja varusesinei-den perusteella suomalaisiksi tunnistettujen sankarivaina-jien maalliset jäännökset si-joitettiin kirkossa 14. marras-kuuta valkoisiin pienoisark-kuihin edelleenkuljetusta ja ko timaassa tapahtuvaa hau-taamista varten. Arkut kul-jetettiin seuraavana päivänä kirkosta Suomeen ja sijoitet-tiin yhdistyksen käytössä ole-vaan kallioluolaan. Sieltä ne kuljetetaan myöhemmin Hel-singin Yliopiston oikeuslää-ketieteen laitokselle dna-tut-kimuksia varten. Jäänteiden arkutuksesta ja kuljetukses-ta huolehtivat Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen vapaaehtoisetsijät Osmo Es-kola, Pentti Killström, Ant-ti Kosonen ja Erkki Stenman sekä yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Pekka Pit-känen ja hallituksen jäsenet Matti Hara ja Pentti Lehti-mäki sekä yhdistyksen asia-mies Markku Kiikka.

Viranomaismuodollisuudet ViipurissaVainajien jäänteiden kulje-tus, joka tapahtui Vaalimaan raja-aseman kautta, vaati omat lupamuodol lisuutensa. Sen jälkeen kun tullin edus-taja oli kirkossa tarkastanut ja sinetöinyt arkut, yhdistyk-sen hallituksen puheenjohtaja ja asiamies aloittivat oman vi-ranomaiskierroksensa. Vält-tämättömien al lekirjoitusten ja lukuisten leimojen saan-ti neljänlaisiin asiakirjoihin vaati käynnit sotilaskomissa-riaatissa, terveydensuojelu-viranomaisten toimistossa ja kaupungintalolla.

Näitä käyntejä oli valmis-teltu etukäteen lähettämällä asianomaisille viranomaisille lokakuun lopulla asiaa valot-tavat kirjeet. Lopullisen sila-uksen viranomaisyhteyksien hoitoon antoi Viipurin tulk-kija opaspalvelun edustaja Nina Laitinen, joka oli vielä puhelimitse varmistanut asi-oinnin ongelmatto man suju-misen. Sotilaskomissariaatis-sa käynti oli sikälikin hyö-

47 sankarivainajan jäänteet kotimaahanKuluneen kesän ja syksyn aikana löydettiin Karjalan-

kannakselta ja Laatokan Karjalasta yhteensä 47:n ken-

tälle jääneen sankarivainajan jäänteet. Huomattavan

osan löydöistä tekivät venäläiset etsijäryhmät, jotka

luovuttivat jäänteet Sotavainajien muiston vaalimis-

yhdistyksen etsijäryhmille kenttähautausmaiden hoi-

tomatkojen yhteydessä. Vainajien jäänteet siirrettiin

aluksi Viipuriin Pietari-Paavalin kirkon tiloihin.

dyllinen, että yhdistyksen edustajat tapasivat nyt evers-ti Sergei Davidovin, joka oli vastikään nimitetty sotilasko-missariaatin päällikök si. Hän osoittautui sympaattiseksi ja erittäin myötämieliseksi ken-tälle jääneiden etsintöjä koh-taan. Sotilaskomissariaatissa käynnin yhteydessä luovu-tettiin sotilasmestari Eduard Vaninille, joka on suoma-laisetsijöiden pitkäaikainen yhteistyökumppani, Viipurin pohjoispuolelta löydetyt ve-näläisen sotilaan jäänteet.

Lähtöjuhlallisuudet kirkossaLupamuodollisuuksien jäl-keen kirkossa järjestettiin hartaustilaisuus, jonka piti sikäläisen luterilaisen seura-kunnan pastori Vladimir Do-rotnij. Tilaisuuteen osallistui myös Puumalasta vierailulle tullut eläkeläisryhmä, jonka miespuoliset jäsenet avusti-vat arkkujen kan nossa kirkon edustalla odottavaan linja-autoon. Ennen kotimatkalle lähtöä kirkon emännät tar-josivat yhdistyk sen jäsenille lähtökahvit.

Jäänteiden löytöpaikatKentältä löydetyistä sanka-rivainajista 41 oli kaatunut Karjalankannaksella ja kuu-si Laatokan Karja lassa. Löy-detyistä 22 oli talvisodassa ja 25 jatkosodassa kaatunei-ta. Eniten vainajien jäänteitä löytyi Summan Lähteen loh-kolta ja Karhulasta (yhteensä 18 vainajaa) sekä Tali–Ihan-talan alueelta (15). Laatokan Karjalassa tehdyistä löydöistä kaksi oli Nietjärveltä ja kaksi Loimolan Näätä ojalta.

Löytöjä tehneet etsijäryhmät ja etsijätKarjalankannaksen löydöt olivat suurelta osin venäläis-ten etsijäryhmien tekemiä. Tämä ei olekaan mikään ih-me, sillä esimerkiksi Pietaris-sa tiedetään olevan yli 3 000 sota-arkeologian harrastajaa ja yli 30 virallisesti organisoi-tunutta etsijäryhmää. Enim-mät löydöt Karjalankannak-sella teki kuluneen kesän ja

syksyn aikana koivistolainen Isänmaa-niminen ryhmä joh-tajanaan Eduard Tokuba-jev (9 löytöä) ja pietarilainen Pyhä Yrjö -niminen ryhmä johtajanaan Oleg Aleksejev (8). Löydöt tehtiin Summas-sa. Pietarilainen Karel–Val -niminen ryhmä johtajanaan Vjatseslav Skokov löysi Vam-melsuusta ja Kivennavan Peippolasta kuuden vainajan jäänteet. Ihantalan Kokko-mäestä löytyneet viiden vai-najan jäänteet kaivoi esiin nk. Inkisen eli Taipaleen ryhmä. Laatokan Karjalan löydöt oli-vat Ismo Mikkosen tekemiä.

Löydetyt tuntolevytJäänteiden mukana löytyi yh-teensä 28 tuntolevyä, joista neljä on tätä kirjoitettaessa vielä keskusri kospoliisin ri-kosteknisessä laboratoriossa tutkittavana. Kolmelle tunto-levylle ei Sota-arkistosta löy-tynyt haltijaa. Tuntolevyistä viisi löytyi Summan Karhu-lasta ja viisi Ihantalan Kokko-mäestä maas tokohdista, joissa oli todennäköisesti sijainnut haavoittuneiden tai kaatunei-den kokoamispaikka.

Näiden paikkojen joudut-tua tykistökeskitysten koh-teiksi tuntolevyt ja vainajien jäänteet olivat men neet siinä määrin sekaisin, ettei tunto-levyjä ole enää mahdollista yhdistää tiettyihin jääntei-siin. Siten tuntolevyjen tun-nistetut haltijat jouduttaneen hautaamaan yhteishautaan, kuten on menetelty esimer-kiksi Pirttijärveltä ja Kuk-sunmäeltä tuotujen vainajien jäänteiden osalta.

Vuonna 1993 aloitetuissa etsinnöissä on tähän men-nessä löydetty yhteensä noin 950 sankarivaina jan jäänteet. Tunnistettujen, kotiseutujen-sa sankarihautausmaihin hau-dattujen vainajien lukumäärä on nyt noin 200. Nähtäväksi jää, moniko kuluvana vuon-na löydetyistä sankarivaina-jista pystytään lopullisesti tunnistamaan. Tunnistamat-ta jäävät sankarivainajat on tarkoitus haudata kaatuneit-ten muistopäivänä 21.5.2006 Lappeenrantaan.

MARKKU KIIKKA


HAE OMA KORTTISIMEILTÄ!

HAMMASHOITOASEMA ALBINHämeentie 10 A 1, 00530 Helsinki

77 45 770

Hammashoitoaystävällisesti

ErikoishammasteknikkoOssi Vallemaa

”Proteesit tulisi uusia5–8 vuoden välein.”

• proteesin pohjaukset• proteesien korjaukset• uudet osaproteesit tai

kokoproteesit• kruunut ja sillat

• keinojuuret• hammaslaboratoriopalvelut• muut perinteiset

hammashoitopalvelut

Elina PartanenSinun suuhygienistisi

Hammaskivet tuleepoistaakerran vuodessa!

UUTTA! VETERAANIKORTILLA

15% ALENNUSHAMMASLÄÄKÄRIN TYÖSTÄ

(Ei koske teknisiä töitä)

Lääkäripalvelut:24h päivystysKaikkien erikoisalojen lääkärit

Hammaslääkärit ja suuhygienisti

Fysioterapiapalvelut:RyhmäliikunnatTasapainokouluFysioterapia lääkärin lähetteellä

Muut palvelut:Sairaanhoitajan tekemät muistitutkimuksetKuulontutkimus ja kuulokojesovitusJalkojen hoitoLaboratorio- ja kuvantamistutkimukset

SENIORIN LÄÄKÄRIKESKUS

P A L V E L U K O K O N A I S U U S I K Ä Ä N T Y V Ä L L E H E N K I L Ö L L E

Ajantilaus 09-5601 6111, fysioterapiapalvelut 09-5601 6115Oy Dextra Ab, Raumantie 1 a, 00350 Helsinki

www.dextra.fi


Sotaveteraanien naisjaosto katsoi lottaelokuvan ennakoon

Lottaelokuva Lupaus täytti elokuvasalin Sa-vonlinnassa, kun Sa-

vonlinnan Seudun Sotavete-raanit ry:n naisjaosto ryyditti 35-vuotisjuhliaan ennakko-näytännöllä 29. lokakuuta. Elokuvan ensi-ilta oli 2. jou-lukuuta. Ennen savonlinna-laisten näytäntöä lottaeloku-va oli esitetty vain eduskun-nalle syyskuussa.

Tervehdyspuheessa naisja-oston puheenjohtaja Tellervo Hämäläinen muistutti lotti-en sitoutuneen parhaan ky-kynsä mukaan puolustamaan uskontoa, kotia ja isänmaa-ta. Lotta Svärd Säätiön pu-heenjohtaja Irmeli Lemberg muistutti Lotta Svärd -jär-jestön lakkauttamisesta 1944 sekä kuinka naisten tekemäs-

Sotaveteraaninaisten kutsuvieraat, vasemmalta Lotta Svärd Säätiön puheenjohtaja

Irmeli Lemberg ja elokuvan ohjaaja Ilkka Vanne ihastelevat Eila Silvennoisen päällä

olevaa aitoa lottapukua. Puku on oikealla olevan naisjaoston puheenjohtajan, Teller-

vo Hämäläisen perintöpuku.

tä suuriarvoisesta työstä piti vaieta vuosikymmenet, ja ni-men muuttamisesta Suomen naisten huoltosäätiöksi. Nimi palautettiin viime vuonna Lotta Svärd Säätiöksi, joka on Lupaus-elokuvan tilaaja ja päärahoittaja. Lääkintälotta-na mm. sotavankisairaalassa ollut Katriina Siikala totesi elokuvan olevan mykistävä reaalisuudessaan.

Historianopettaja Päi-vi Lipponen totesi aiemmin elokuvan eduskunnassa näh-tyään, että se soveltuu hyvin opetustarkoituksiin.

Tänä syksynä on val-mistunut kaksi mer-kittävää elokuvaa vii-

me sotiemme ajoilta – Ilkka Vanteen ohjaama Lupaus sekä Klaus Härön Äideistä parhain. Molemmat avaavat valkokankaalla vähän käsi-teltyjä näköaloja ja ne kan-nattaa ehdottomasti nähdä. Komeista näkymistä ja tun-nelmallisesta musiikista naut-tii eniten elokuvateatterissa, mutta sanoma välittyy toki myös tv-ruudulta.

Lupaus ei ole ensimmäi-nen elokuva lotista, mutta kovin tarpeellinen. Kahden sisaruksen ja heidän ystävät-tärensä kohtalot viiden sota-vuoden aikana on onnistuttu tiivistämään niin, ettei mie-lenkiinto hetkeksikään her-

Elokuva lotista ja sotalapsistapaannu. Miehellekin tulee usein kyynel silmään, mutta eihän sitä pidä häpeillä.

Joidenkin yksityiskohtien uskottavuudesta voi keskus-tella esim. siitä, liikkuiko Westendin metsissä syyske-sällä 1944 aseistettuja desant-teja. Jos päähenkilöt olisivat olleet herrasväen ylioppilas-tyttärien sijasta maatalojen kasvatteja, viritys olisi saat-tanut olla toinen. Inkeri Kil-pisen käsikirjoituksessa vi-lahtaa kuitenkin Tuntemat-toman sotilaan lailla hyvin monenlaisia ihmisiä eri puo-lilta Suomea.

Suomalaislasten lähettä-misestä Ruotsiin ja Tanskaan sotien aikana on väitelty kau-an. Tuskin löytyy yksiselit-teistä vastausta siihen, oliko

suuri operaatio virhe, saavu-tus vai lähinnä välttämättö-myys, kuten moni asia noina vuosina. Suomalais-ruotsa-lainen elokuva Äideistä par-hain kertoo joka tapauksessa yhden noin 70 000:sta erilai-sesta tarinasta.

Ehkä elokuvassa on ra-kennettu liian jyrkkä visuaa-linen vastakohta suomalaisen syrjäseudun ja viljavan Skoo-nen välille. Kaksikielinen elokuva on joka tapauksessa saavuttanut melkoista suosi-ota myös Ruotsissa. Ehkä se lisää siellä ymmärtämystä Suomen kohtaloita kohtaan.

JYRKI VESIKANSA

www.audi.fi

Oy Puhois Ab

OY ALFRED A. PALMBERG AB


Alkuunlähtö FloridastaEnsimmäisen kutsun neljän-tenä peräkkäisenä vuonna lähellä talvisodan päättymis-päivää sai Lake Worthin suo-malaisyhdyskunta Floridas-sa. Osanottajia on joka vuo-si ollut noin 450 Suomi-talon upeasti koristellussa tapahtu-massa. Solistiyhtye Jermut ja Eino Grön huolehtivat viih-teellisestä osuudesta ja ken-

Rosvopaistitapahtumissa 8 500 vierasta tänä vuonnaYksitoista rosvopaistitapahtumaa ja ennätykselliset

8 500 vierasta tänä vuonna osoittivat Finnairille

tarpeen jatkaa yhteisiä hetkiä sotiemme veteraanien

kanssa.

Näyttelijä Leo Lastumäen ja Kalevi Rönnqvistin

alulle panemaa viihteellistä rosvopaistitapahtumien

sarjaa on kestänyt jo 13 vuotta. Talkoolaisten ja vie-

raiden määrä on lisääntynyt; järjestäjät toteavat aina

olevansa kiitollisia siitä, että kutsua noudatetaan.

raali Gustav Hägglund toi ti-laisuuteen puolustusvoimien tervehdyksen.

Punkaharjun kuntoutus-keskus Kruunupuisto oli vuo-rossa toukokuun viimeisenä keskiviikkona. Mikkelin so-tilasläänin komentaja Han-nu Toivonen oli toistamiseen kutsunut paikalle noin 600 alueen sotiemme veteraa-nia. Sotilassoittokunta, Asta

ja Mika Siekkinen ja Eino Grön esiintyivät. Karjalan lennosto kävi tervehtimässä ennen rosvopaistin nauttimis-ta. Samoihin aikoihin Lap-peenrannan uusi lentokentän museohalli täyttyi Kymen so-tilasläänin komentaja eversti Juhani Kääriäisen kutsumis-ta veteraaneista. Vajaat tuhat veteraania puolisoineen ja saattajineen saivat tuntea mi-ten Kanttiinin Lotat, Jermut, Esa Niemitalo ja sotilassoit-tokunta tiivistivät tunnelman niin, että suuri metallinen ra-kennus tuntui juhlapaikalta.

Sinivalkoinen juhla Kanadassa Finnairin kummikohteista Oulunkylän kuntoutussai-raalan vakituinen rosvopais-titapahtuman päivämäärä on kesäkuun ensimmäinen per-jantai. Helsingin sotilasläänin komentaja, prikaatikenraali Jan Laukan kutsusta noin 600 pääkaupungin sotiemme ve-teraania puolisoineen oli pai-kalla. Lahden Sotilasmusiik-kikoulun kivääriryhmä esitti ohjelmansa, jolla oli viikkoa aiemmin voittanut sarjansa epävirallisen maailmanmes-taruuden Venäjällä. Naiskau-neutta edustivat mm laulutrio Sopranos, Vieno Kekkonen, sotilaskotisisaret ja ahkera lentoemäntien joukko.

Hämeen sotilasläänin ko-mentaja eversti Veli-Pekka Parkatin kokoon kutsumaan tilaisuuteen Parolannum-melle kokoontui tuhatkunta henkeä kuuntelemaan tuttuja rosvopaistitilaisuuksissa kier-täviä esiintyjiä.

Sotaveteraaniliiton Ka-nadan piirin puheenjohtajan Veikko Kallion kutsusta mat-kasimme juhannuksena To-

ronton pohjoispuolella sijait-sevalle Udoran leirialueelle esiintyjämme sekä kenraali-majuri Aarno Vehviläinen mukanamme. Paahtavassa helteessä pidettyyn tilaisuu-teen saapui noin 700 henkeä. Järjestäjien mieltä tämä läm-mitti kovin, samoin nuoril-ta saamamme kiitos, jotka ihmettelivät kuinka heidän ”ukeistaan ja mummeistaan”

tullaan pitämään huolta aina Kanadaan saakka.

Oulu, Lohja ja KuopioEntisen veljeskodin pihapii-ri Oulun Hietasaaressa oli 4. elokuuta valmiina vastaan-ottamaan eversti Timo Suu-tarisen kutsumat veteraani-järjestöjen edustajat. Kutsua noudatti 900 henkeä sotilas-musiikkia ja kiertäviä taiteili-joita kuuntelemaan.

Uudenmaan sotilaslää-nin komentajan, eversti Kari Kasurisen toivomuksesta Lohjan Vivamon leiriteltta oli 10. elokuuta neljättä ker-taa rosvopaistitapahtuman pitopaikkana. Toissa vuonna paikalla oli noin 600, viime vuonna vajaat 900 ja nyt noin 1200 henkeä. Vakioesiintyji-en lisäksi nähtiin vuosien ta-kaiset tv-kasvot Suhina-Lem-pi ja Vekseli Ville eli Mai-Brit Heljo ja Kaarlo Juurela yhä entisessä vedossa.

Viikkoa myöhemmin poh-jalaiset näyttivät Åminnen huvikeskuksessa talkoohen-gen taikaa. Edellispäivänä järjestelyistä olivat huolehti-neet ravintolan työntekijät ja nuorisoseuran puurtajat. Oli everstiä, majuria ja varusmie-hiä kuoppaa tekemässä, seu-raavana aamuna halkoja heit-tämässä ja iltapäivällä tarjoi-lemassa paistia lisukkeineen

tuhannelle vieraalle. Kau-havan ilmasotakoulu lähetti vielä hävittäjän tarkistamaan kaiken rannikkoalueella ole-van kunnossa ennen paistin nauttimista.

Kuopio-halli tarjosi tiiviin tunnelman 25. elokuuta noin tuhannelle hengelle. Kaksi hiippakunnan piispaa sytyt-ti kynttilät edesmenneiden veteraanien muistolle, joilla ei enää ollut tilaisuutta osal-listua päivän tapahtumaan. Lisää henkistä ravintoa tar-josivat vakioesiintyjien lisäk-si Helka ja Lassi Hynninen. Sotilasläänin komentajan kohottaman maljan jälkeen paistimestarit Veli-Pekka Heikka ja Jukka Rissanen nostivat esille 250 kiloa lam-paanpaistia, jota tarjoiltiin Koffin juomien kera.

Heimoveteraaneja oli muisteltu koko kesän ja syys-kuun alussa käytiin tervehti-mässä Suomen-poikia Viros-sa. Puheenjohtaja Uno Jarve-la joukkonsa kanssa oli saanut kokoon noin 300 henkeä Tsit-ren puistoon Kuusaaluun.

Rosvopaistitapahtumat jatkuvat 2006Finnairin lentävä henkilö-kunta on luvannut kulkea veteraaniemme viitoittamaa vapaan sinivalkoisen polun päähän asti heidän kans-saan. Niinpä rosvopaistita-pahtumat jatkuvat ensi vuon-na. Lake Worthin vierailu saa jatkoa 18.3. Ainakin seuraa-vat paikkakunnat ovat listal-la ilman toistaiseksi lukkoon Ivötyjä päivämääriä: Pun-kaharjun kuntoutuskeskus Kruunupuisto, Oulunkylän kuntoutussairaala, Uusimaa, Kuhmoinen (20.7) Turku, Jyväskylä, Lappi ja Helsin-ki. Rosvopaistitapahtumien ohjelmarunko pysyy entisel-lään: aloitus aina klo 13.00 viihteellinen osuus klo 14.30 saakka ja sen jälkeen nauti-taan aito rosvopaisti. Yleen-sä tilaisuudet päättyvät klo 16.30 mennessä. Vielä ker-ran kiitos teille sotiemme veteraanit, puolisot ja lesket, jotka olitte omalta osaltanne antamassa arvokkuutta ros-vopaistitilaisuuksiin. Saitte meidät, joille olette antaneet vapaan isänmaan kaikkein arvokkaimpana perintönä, tuntemaan että arvostatte näitä yhteisiä hetkiä. Tava-taan ensi vuonna!

KALEVI RÖNNQVIST

SÄHKÖMOPEDIT

Hercules Mini��e

Hercules��e

Pegasos��e

Tarpan��e

Suoraan maahantuojalta!Soita ja tilaa ilmainen esite!

LOM-TUOTE OY puh. 0400-785 105

Länsituulentie 8, 02610 Espoo, puh. 010 255 5930Läkkisepänkuja 4, 02610 Espoo, puh. 010 255 5960Iso Omena, Piispansilta 11, puh. 010 255 5935Lippulaiva, Espoonlahdenkatu 4, puh. 010 255 6020


Näkö heikentynyt? Tuotteistamme apua

arkeen!

Suomea puhuvia tuotteita:• rannekello TalkTech• pöytäkello Cobolt• taskukello Tempovox• henkilö- ja talousvaaka

Runsaasti erilaisia suurennus-laseja, mm. suurennuslevy television eteen.

Pyydä ilmainen kuvastomme!

Näkövammaisten Keskusliitto ryMarjaniementie 74, Helsinki

Puh. (09) 3960 4700 www.aviris.fi Myymälä auki: ma, ke-pe 10-16.30, ti 10-18


Hengellinen päivä antoi voimia Norrköpingissä

Sotaveteraanien ja -inva-lidien hengellinen päivä pidettiin syksyn ruskas-

sa Matteusgårdenissa Norr-köpingissä. Ruotsin Itägöö-tan sotaveteraanien puheen-johtaja Bengt Lönnqvist sekä ohjelman juontaja, diakonissa Anna-Maija Junnila toivotti-vat vieraat tervetulleiksi. Päi-vän alkuohjelman jumalan-palveluksessa saarnasi kirk-koherra Matti Peroharju, kanttorina ja laulunjohtajana toimi Jenny Stenberg.

Saarnassaan Matti Pero-harju painotti lähimmäistem-me rakastamista ja toistem-me palvelemista ilolla, toi-voen meille Jumalan hengen kosketusta. Herran ehtoolli-sen, ylistysvirren sekä yhtei-sen lounaan jälkeen aloitet-tiin päiväjuhla virrellä, jonka

Oppilasryhmä lauloi hengellisen päivän juhlassa Norrköpingissä.

jälkeen Sotaveteraaniliiton Ruotsin piirin puheenjohtaja Heikki Lirberg tervehdyspu-heessaan ilmaisi ilonsa run-saasta osallistumisesta juh-laan.

Käytännöllisistä syistä hengellisiä päiviä sotainvali-dien kanssa järjestetään yh-dessä vain suomeksi.

Motalan ruotsinsuoma-laisen koulun oppilasryhmä esitti tuttuja hengellisiä laulu-ja. Laine Solinen kertoi Vän-rikki Stoolin tarinoista Rune-bergin esille tuomia unohdet-tujen veteraanien urotekoja, uhrautumista ja isänmaalli-suutta. Yhteislaulun ohella Niilo Nikku esitti yksinlau-lua Jenny Stenbergin säes-tyksellä. Jouko Junttilan ja Tauno Jokimäen runonlau-sunnan jälkeen Heikki Lir-

berg esitelmöi vanhusten on-gelmista: ”Olemme tottuneet siihen, että veljeä ei jätetä ja pyrimme auttamaan toinen toistamme kykyjen mukaan. Olemme myös saaneet kokea työn olevan ihmisen paras ys-tävä. On sääli ihmisiä, joilla ei ole työtä. Vanhuksilla voi olla terveydellisiä ja talou-dellisia huolia”. Lopuksi hän kehotti paikalla olevia käy-mään sankarihaudoilla, jois-sa lepää monia henkensä an-taneita nuoruuden ystäviä ja tuttavia. Juhla päättyi yhtei-sesti laulettuun virteen ”Sua kohti Herrani, sua kohti ain”.

TEKSTI JA KUVA:TAUNO JOKIMÄKI

RauhallistaJoulua ja

Onnea Vuodelle2006

Kannuksen Veljeskoti69100 Kannus, puh. (06) 874 4500

www.kitinkannus.fi

Haku veteraanikuntoutukseen lähestyy

Kannusta itsesi kuntoon Kannuksessa!

Käy katsomassa Sotaveteraaniliiton

internet-sivut ja verkkokauppa.

www.sotaveteraaniliitto.fi


Käkisalmessa synty-neen ja sieltä evak-kona Heinolan seu-

dulle siirtyneen Eino Kollin elämäntarina on kuin jän-nityskirjan lukemista. Teol-lisuusneuvos Kolli on yksi maamme puunjalostusalan uranuurtajista.

Kollin menestystarina puunjalostusteollisuuden hui-pulle alkoi 1950, jolloin hän valmistui metsäteknikoksi. Heti valmistuttuaan hän ryh-tyi yksityisyrittäjäksi.

Teollisuusneuvos Kollin elämä pyörii edelleen saha- ja metsäasioiden parissa. Hän uskoo metsän vetovoi-maan ja elää sen kehityksessä tiiviisti mukana.

Eino Kolli täytti 14. mar-raskuuta 80 vuotta. Merk-kipäivää ei vietetty julki-suudessa. Hänet on palkittu valtakunnallisella yrittäjä-palkinnolla 1981.

Vuosi 1952 oli saha-alal-la vaikeaa aikaa. Ostettuaan 1953 Vierumäen Teollisuus Oy:n hän ryhtyi kehittämään puunjalostuksen jatkoteolli-suutta. Kehitys koski suunta-usta liimapuun ja sahatava-ran ohella myös pylväiksi ja kestopuuksi.

SotakorvaustoimituksiaEino Kolli palaa muistelmis-saan hetkeksi myös sotakor-vaustoimituksiin.

Puurakenteisen ZAR-JA-kuunarin kansirakenteis-ta puuttui tärkeitä osia. Tur-kulaisen Oy Laivateollisuus Ab:n hankintapäällikkö Rei-no Mäkeläinen kääntyi on-gelmatilanteessa pylväänvie-jien puoleen. Eino Kolli pys-tyikin toimittamaan vaativan hankkeen heti. Puutavaran piti olla korkealaatuista män-typuuta ja ylipitkiä sahatava-rakokoja.

Yllä kerrotut kaupat, ikään kuin tulikokeena niistä saadun luottamuksen ja osaa-misen seurauksena johtivat Eino Kollin päätökseen os-taa Vierumäellä toimiva saha 1953. Näin sai alkunsa Vieru-mäen Teollisuus Oy.

Kolli luettelee, että maa-ilmalla on ollut kolme pahaa lamaa. ”Ne olivat vuosina 1952, 1963 ja 1973. Jos näitä vertaamme 1990-luvun la-maan, se ei ollut kovinkaan paha.”

Kollin mielestä lama-ai-kana tehtiin muutakin kuin

Eino Kolli, puunjalostusalan uranuurtajia

vain alennettiin markan ar-voa. Tuona aikana oli saha-alalla vilkasta tuotekehitystä. Pitkän kehittelyn tuloksena syntyi liimapuu, jonka seu-rauksena Heinolaan syntyi säänkestävää liimaa valmis-tava tehdas.

Vahvana johtajana ja sit-keänä innovaattorina tunne-tun Eino Kollin kyky nähdä markkinoiden kehityssuun-nan nosti yhtiön vahvaan kasvuun. Yhtiö osasi toimia joustavasti suurten sahajät-tien välissä. Voimakas pa-nostus tuotekehittelyyn alkoi kantaa hedelmää

Katse tulevaisuudessaUutta oli tuolta ajalta myös määrämittaussahaus. Puura-kenteille saatiin normitus ja Kolli on tämän alan kunnia-jäsen numero yksi. Eino Kol-li tunnetaan edelleenkin Vie-rumäellä teollisuuslaitoksen johtajana, joka ei ole koskaan lomauttanut työväkeään, ei edes vaikeina lamavuosina. Hän on maksanut aina palk-kaa tuloksen mukaan. Myös sairaustapauksissa yhtiö tuli apuun.

Teollisuusneuvos Kollin sisukas työ vientimarkkinoil-la takasi yhtiön menestyksen myös pahimpien lamakausien aikana. Vientimaita oli par-

haimmillaan jopa 23. Vieru-mäen Teollisuus Oy työllisti parhaina aikoina yli 600 hen-kilöä.

Kollin perhe luopui yri-tyksen omistuksesta vuonna 1990. Tämän jälkeenkin hän on ollut vaikuttamassa ta-louselämän toimintaedelly-tysten kehittämisessä monin tavoin.

Säätiön perustaminenYritystoiminnasta luopumi-nen ei ole saanut Eino Kollia lepäämään laakereillaan. In-novointi ja kehitystyö vetävät edelleen puoleensa. Vuon-na 1991 perustettiin Marjat-ta ja Eino Kollin Säätiö. Se on perustamisestaan lähtien jakanut apurahoja ja lahjoi-tuksia yhteensä 2,5 miljoo-naa euroa.

Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea tieteellistä ja soveltavaa tutkimusta pääasi-assa maa- ja metsätalouteen ja erityisesti haja-asutusalu-eiden kehittämiseen liittyvis-sä hankkeissa. Säätiö tukee ja avustaa myös suomalaista kotiseutuperinnettä, taidetta sekä maanpuolustusjärjestö-jen toimintaa ja sotaveteraa-nien huoltotyötä.

¨Tähän mennessä on apu-rahoja myönnetty jo yli 230 hankkeelle. Tutkimushank-

Teollisuusneuvos Eino Kolli

keet ovat herättäneet, myös kansainvälistä huomiota. Säätiö on ollut rahoittamas-sa myös Joensuun Yliopis-ton metsänviljelyteknologian professuuri-hanketta.

Myös sotaveteraaniEino Kolli on sotaveteraani ja haluaa sen vuoksi tukea sekä suomalaisia sotaveteraaneja että virolaisia Suomen-poi-kia, jotka taistelivat vapaa-ehtoisina Suomen armeijassa. Virolaisten veteraanien autta-misessa kohdistettiin huomio

niin puolisoiden kuin leskien-kin auttamiseen. Käytännös-sä se tapahtui suuntaamalla avustus lääkärinhoitoon ja lääkkeisiin, hammashoitoon, apuvälineisiin ja kuntou-tukseen. Avustussumma oli 50 000 euroa.

Säätiö teki mahdollisek-si vuonna 2005 ritarikenraa-li A.F.Airon muistomerkin saamisen Heinolaan. Avus-tuskohteita ovat olleet myös Suomen sotilasmusiikki- ja Panssarimuseosäätiö.

EINO JÄRVINEN

Rakentamisen ammattilaisille.

Novart OyRautatienkatu 39, 30420 FORSSApuhelin (03) 887 711fax (03) 887 7613www.novart.fi

ProLine on Novart Oy:n Forssan tehtaan erikoismallisto.

Rivitalojen, kerrostalojen ym. suurten kohteiden rakentamiseen. Ovivalikoima, yksiköt ja mitoitus tehostavat suunnittelutyötä. Ratkaisujen taloudellisuus ja laatu tasapainossa kohteen vaatimusten kanssa. Yksilöllisiä ratkaisuja vapaarahoitteisiin kohteisiin.


Helsingin Säätytalos-sa 21. marraskuuta pidetyssä seminaa-

rissa kaksi ulkomaista ja yh-deksän kotimaista tutkijaa arvioi sotasyyllisoikeuden-käynnin syitä, kulkua ja tuo-mioita sekä pääsyytettyjen toimintaa, osin uuden tutki-mustiedon valossa.

Marraskuun 15. päivänä oli kulunut 60 vuotta Sääty-talossa järjestetyn oikeuden-käynnin alkamisesta, joka perustui eduskunnan hyväk-symään taannehtivaan lakiin. Sotasyyllisoikeus tuomitsi 22.2.1946 kaikki kahdeksan syytettyä vapausrangaistuk-siin. Risto Rytin osaksi tuli 10 vuotta kuritushuonetta, muil-le vankeutta, J. W. Rangel-lille 6 vuotta, Edwin Linko-miehelle ja Väinö Tannerille 5½ vuotta, T. M. Kivimäelle 5 vuotta, Henrik Ramsaylle 2½ sekä Antti Kukkoselle ja Tyko Reinikalle 2 vuotta.

Seminaarin avasi sen jär-jestelytoimikunnan puheen-johtaja, filosofian tohtori Lasse Lehtinen, joka toimi myös ensimmäisen paneelio-sion puheenjohtajana. Semi-naarin suojelija, eduskunnan puhemies Paavo Lipponen palautti mieleen oikeuden-käynnin taustan, perusluon-teen ja merkityksen sekä täh-densi tarvetta edelleen selvit-

Sotasyyllisyysseminaari oli kunnianosoitus kahdeksalle isänmaalliselle miehelle

tää niitä tutkimuksilla. Hän tähdensi, että oikeudenkäyn-nillä oli sekä kotimainen että ulkomainen taustansa, jotka liittyivät erottamattomasti toisiinsa Neuvostoliiton pyr-kimyksiä tarkasteltaessa. Jos uusia arkistotietoja halutaan tulkita siten, että ulkoiset olosuhteet olisivat mahdol-listaneet oikeudenkäynniltä välttymisen, on syytä kysyä, olivatko asiaan vaikuttavat seikat Paasikiven ja muiden ministerien tiedossa. Pu-heenvuoro päättyi seuraavas-ti: "Olkoon tämä seminaari kunnianosoitus kahdeksalle rehelliselle ja isänmaalliselle miehelle."

Miksi sotasyyllisyys?Venäjän entinen Suomen-suurlähettiläs Juri Derjabin (Venäjän Tiedeakatemia) to-tesi, että venäläisessä tutki-muksessa on oikeudenkäyn-tiin liittyviä kysymyksiä kä-sitelty niukasti eikä niistä ole ilmennyt uusia näkemyksiä. Hän katsoi oikeudenkäyn-nin tapahtuneen kansainvä-lisen oikeuden ja Suomen la-kien mukaisesti. Tuomittuja ei syytetty sotarikoksista eikä rikoksista ihmisyyttä vas-taan, mutta kansainvälisen oikeuden näkökulmasta tuo-mitut olivat ennen kaikkea syyllisiä maansa vetämiseen

hyökkäyssotaan Saksan rin-nalla ja sodan läpiviemiseen. Kysymys syytteiden ja tuo-mioiden kumoamisesta olisi erittäin mutkikas eikä koskisi pelkästään suomalaisia, vaan sillä olisi myös kansainväli-nen konteksti.

Filosofian tohtori Pene-lope Evans (Kentin yliopis-to) käsitteli Ison-Britannian asenteita Suomen sotasyylli-syysoikeudenkäyntiin. Hän totesi, että jo vuoden 1942 alussa Ison-Britannian hal-lituksen piirissä hyväksytyn näkemyksen mukaan Suomi olisi ainoa valtio, joka Neu-vostoliiton oli tarkoitus su-lauttaa itseensä. Brittien Suo-men-politiikka luotiin tämän vankan käsityksen pohjalta. Niinpä jo varhaisessa vai-heessa, ennen välirauhanso-pimuksen allekirjoittamista Britannia teki merkittäviä myönnytyksiä Neuvostolii-ton suuntaan parantaakseen suhteitaan siihen. Oikeuden-käynnin kannalta tärkeim-mät myönnytykset olivat Liittoutuneiden valvonta-komission pysyvän puheen-johtajuuden luovuttaminen Neuvostoliitolle ja lisäksi suositus, että Neuvostoliiton sotilasedustaja allekirjoittaisi välirauhansopimuksen myös Britannian puolesta. Myön-nytykset ilmaisivat Kremlin

suuntaan, että brittejä eivät Suomen sisäpoliittiset asiat kiinnostaneet; heitä kiinnos-ti ensi sijassa Suomen käyt-täminen välineenä siteiden lujittamiseksi Neuvostoliit-toon. Tavoitteen saavutta-mista edistettäisiin osoit-tamalla Britannian olevan halukas kumppani siitä huo-lehtimisessa, että välirauhan-sopimuksen ehdot täytetään. Britit yllättyivät tuomioiden lievyydestä ja ottivat – outoa kyllä – niistä kunnian itsel-leen, vaikka eivät olleet aut-taneet kannanotoillaan Suo-mea.

Dosentti Hannu Raut-kallio (Tampereen yliopis-to) katsoi prosessin ulkoises-sa puolessa korostetun sitä, että poliittisen johtomme so-taan syyllistäminen olisi ollut välttämättömyys, koska Neu-vostoliitto ja Liittoutuneet sitä yhdessä vaativat. Todel-lisuudessa oikeudenkäynnin kotimaisuusaste osoittautui ennestään luultua suurem-maksi. Oikeusministeri Kek-konen oli jo joulukuussa 1944 ehdottanut Rytin ja Tannerin asettamista syytteeseen. Pää-ministeri Paasikiven taivutta-minen taannehtivan lain kan-nalle osoittautui vaikeaksi. Valvontakomission puheen-johtaja Zhdanov pani siihen arvovaltansa. Suomen halli-tus ei missään vaiheessa saa-nut komission nimissä esitet-tyjä vaatimuksia kirjallisina. Kaikki niihin viittaava oli lähtöisin Kekkosen ja Paasi-kiven kynästä. Neuvostoliit-to ja länsiliittoutuneet eivät yhdessä käsitelleet suoma-laisten sotasyyllisyyttä. Kui-tenkin hallitus (Paasikivi) pe-rusteli tuomioiden koventa-misvaatimusta nimenomaan Ison-Britannian hallituksen kannanotolla.

Syytösten perustelutToisessa paneeliosiossa pu-hetta johti professori Timo Vihavainen (Helsingin yli-opisto). Valtiotieteen tohto-ri Jukka Tarkka tarkasteli, millä tavoin Neuvostoliiton, Ison-Britannian ja Yhdys-valtain periaatekannat sota-syyllisyyskysymyksissä kehit-tyivät elokuulle 1945, jolloin niiden sotarikosoikeuden teorianmuodostus tiivistyi Lontoon-sopimukseksi. Se oli vaikutukseltaan taanneh-

tiva ja toi kansainväliseen oi-keuteen määritelmän uudesta sotarikostyypistä – rikoksesta rauhaa vastaan. Sopimus sai Paasikiven taipumaan erityi-seen sotasyyllisyysoikeuden-käyntiin. Se toteutti liittou-tuneiden sotarikospolitiikkaa periaatteessa, mutta käy-tännössä vain osittain. Suo-malaiset itse järjestivät pro-sessin ja nimesivät syytetyt. Tuomiot olivat lieviä ja ar-mahdukset kevensivät niitä. Tuomituista ei tullut hylkiöi-tä, vaan kansallissankareita. Suomen oikeudenkäynnin poikkeuksellisuus kansainvä-lisessä vertailussa johtui siitä, että Suomi oli poikkeus muu-toinkin: se kävi erillissotaa ja teki erillisrauhan eikä sitä missään vaiheessa miehitet-ty. Oikeudenkäynti oli länsi-maisten oikeusperiaatteiden ja Suomen perustuslain vas-tainen vääryys. Vääryyksiin alistuminen ei tietenkään ole hyväksyttävää, mutta sodassa ja sen jälkitilanteissa oli myös asioita, joille ei kerta kaikki-aan voinut mitään, vaikka ne olivat vääryyksiä.

Professori Henrik Mei-nander (Helsingin yliopisto) tähdensi, että sotasyyllisyyt-tä historiankirjoituksessa tar-kasteltaessa on syytä pitää mielessä kolme ulottuvuutta: jatkosota, poliittinen oikeu-denkäynti ja sisäpoliittinen peli. Oikeudenkäynnin jäl-keen alkoi ilmestyä kirjoja, joissa tuotiin esiin syytetty-jen puolustuskantoja. Niiden teema Suomen joutumisesta sotaan tahtomattaan ilmeni mm. Yrjö Soinin pamfletis-sa Kuin Pietari hiilivalkealla (1956). Yhdysvaltalainen tut-kija C. Leonard Lundin pää-tyi teoksessaan Finland in the Second World War (1957) ko-rostamaan Suomen sodanai-kaisen hallituksen vastuuta. Vastaiskuna professori Arvi Korhonen julkaisi teoksen Barbarossa-suunnitelma ja Suomi todistaakseen, että Suomi ei ollut kiinteästi si-toutunut suunnitelman to-teuttamiseen. Tohtori Ilkka Herlin on sittemmin osoitta-nut Korhosen sivuuttaneen todisteita Suomen roolin ak-tiivisuudesta. Yhdysvaltalai-sen Hans Peter Krosbyn teos-ta Suomen valinta (1967) on yleisesti pidetty ajopuuteo-rian upottajana. Myös koti-

J.K. Paasikivi oli kolmekymmentä vuotta Urho Kekkosta vanhempi, mutta miehet tar-

vitsivat toisiaan. Mauno Pekkala ja Sakari Tuomioja avustivat parhaansa mukaan.


maiset tutkijat kävivät aiheen kimppuun. Mauno Jokipiin mittavassa tutkimuksessa Jat-kosodan synty (1987) tuli to-distetuksi Suomen tietoinen pyrkimys Saksan vanaveteen. Kattavin ja monipuolisin teos sotasyyllisoikeudenkäynnistä on Jukka Tarkan väitöskirja 13. artikla (1977), jossa hän kytkee Suomen sotasyylli-syyden ajan suurvaltapolitiik-kaan. Samalla linjalla ovat tutkimuksissaan mm. Tuomo Polvinen, Keijo Korhonen ja Osmo Jussila sekä Juhani Suomi Kekkos-elämäkerras-saan. Toisen maailmansodan aikainen Suomi muuttui tut-kijoiden silmissä objektista subjektiksi, tietoiseksi toimi-jaksi raadollisessa maailmas-sa. Max Jakobsonin mukaan Suomi haki ratkaisussaan tukea Saksasta, koska puolu-eettomuutta ei pidetty reaali-sena vaihtoehtona. Sotasyyl-lisyysprosessissa on edelleen paljon tutkittavaa. Vaikka uusia tietolähteitä on saatu käyttöön, keskustelu näyttää jotenkin junnaavan; tarvitaan laajemman näkökulman läpi-murtoa.

Dosentti Martti Häikiö (Helsingin yliopisto) tarkaste-li oikeusministeri Urho Kek-kosen merkitystä oikeuden-käynnin ja syytteeseenpanon vauhdittajana. Yksityiskoh-taisen selvityksen nojalla hän katsoi Kekkosen olleen hyvin varhain ja toimeliaasti liik-keellä saadakseen aikaan nä-kyvät tuomiot sota-ajan po-litiikoille ja pyrkineen siten estämään suuremmat vahin-got. Keskeistä tutkimukses-sa on selvittää, johtiko Kek-kosen aloitteellisuus proses-sihankkeen vauhdittumiseen ja oikeudenkäynnin muodos-tumiseen valvontakomissi-olle arvovaltakysymykseksi. Kekkosen toiminta perustui hänen luonteeseensa ja käsi-tykseensä, että ottamalla asia omiin käsiin voitaisiin vält-tää Neuvostoliiton enemmät toimet. On vaikea osoittaa taannehtivan lain säätämi-sen ja johtavien poliitikkojen tuomitsemisen olleen alusta lähtien tai myöhemminkään Neuvostoliiton ehdoton vaa-timus. Ratkaisu ei perustu-nut välirauhansopimuksen 13. artiklaan eikä Moskovan vaatimuksiin, vaan kehittyi Helsingissä. Huomattavasti tähän asti esitettyä vakuut-tavampi näyttö vaaditaan väitteelle, jonka mukaan val-vontakomissio olisi uhannut viedä oikeudenkäynnin Mos-kovaan.

Mannerheim ja tuomitutKolmannessa paneeliosiossa, jossa puheenjohtajana toimi professori Timo Soikkanen (Turun yliopisto), oli tarkas-telun kohteina neljä sota-vuosien johtohenkilöä. Pro-fessori emeritus Hannu Soik-kanen (Helsingin yliopisto) esitti näkökohtia siitä, miksi Suomen marsalkka Manner-heim ei joutunut syytteeseen. Jatkosodan alkupuolella neu-vostopropaganda arvoste-li Mannerheimia karkeasti. Asenne muuttui rauhante-on mahdollisuuksien vahvis-tuessa. Neuvostojohdon tai pikemminkin Stalinin mo-tiivit jättää Mannerheim oi-keudenkäynnin ulkopuolelle liittyivät ensi sijassa rauhan-tekoon ja sen ehtojen täyt-tämiseen. Suomessa esitetyt vaatimukset hänen syyttämi-sestään neuvostotaho leimasi vasemmistopoikkeamiksi.

Professori Martti Turtola (Maanpuolustuskorkeakou-lu) käsitteli presidentti Risto Rytin asemaa ja asenteita. Jo oikeudenkäynnin valmiste-luvaiheessa Rytille oli täysin selvää, että kysymys oli ulko-poliittisesta asiasta. Neuvos-toliitto halusi, että suomalai-nen tuomioistuin tuomitsee sodan ajan poliittiset johtajat heidän toiminnastaan isän-maan hyväksi. Rytin lausun-noissa ei esiinny hankkeen sisäpoliittinen näkökulma. Rytihän ei ollut nouseville voimille "vaarallinen" kuten Tanner, koska hänen taka-naan ei ollut suurta valtapuo-luetta. Kansallisen edistys-puolueen parlamentaarinen kannatus oli vähäinen ja kaiken aikaa heikkenemäs-sä. Ryti katsoi uhrautuvansa isänmaan puolesta Neuvosto-liiton epäoikeudenmukaisten vaatimusten edessä.

Valtiotieteen tohto-ri Markku Jokisipilä (Tu-run yliopisto) totesi, että seitsemästä syytekohdasta kolme koski jatkosodan ai-kaista pääministeriä, pro-fessori Edwin Linkomiestä. Vankeustuomio herätti hä-nessä katkeruutta, mutta ei sammuttanut hänen toimin-

tatarmoaan. Vankilassa hän kirjoitti tieteellisiä teoksia ja muistelmateoksen Vaikea aika. Vapauduttuaan hän palasi hoitamaan professuu-riaan Helsingin yliopistossa sekä nimitettiin sen rehtorik-si 1956 ja kansleriksi 1962.

Valtiotieteen tohtori Mik-ko Majander (Helsingin yli-opisto) kuvasi ja arvioi Väi-nö Tannerin asemaa sotasyyl-lisprosessissa, jossa toisaalta hallittiin menneisyyskuvaa, toisaalta tehtiin ajankohtais-ta politiikkaa. Moskovan sil-missä Tanner oli syntipukki siihen, että pyrkimys saada Suomi luisumaan Neuvos-toliiton syliin ei onnistunut. Sotasyyllisoikeudenkäynti oli kiinni valvontakomission ja Neuvostoliiton tavoitteis-sa Suomen suhteen. Tekivät-kö jotkut suomalaispoliiti-kot tässä yhteydessä itseään tykö Neuvostoliiton edusta-jille, on toinen kysymys. Tais-telussa, jota sodan jälkeen käytiin Neuvostoliiton pyr-kimysten patoamiseksi, Tan-ner oli enemmän tunnuskuva kuin aktiivinen tekijä, mutta ilman hänen tarjoamaansa esikuvaa ja henkistä perintöä eväät kamppailun käymiseen olisivat olleet paljon köy-käisemmät.

Seminaarin päätösSeminaarissa jäi vain niukalti aikaa yleisön puheenvuoroil-le. Niissä olivat esillä muun muassa Venäjän suhtautumi-nen talvisotaamme, neuvos-toliittolaiset kannanotot tuo-mioista, Venäjän arkistojen salat ja kysymys, olisiko ollut jatkosotaa ilman talvisotaa.

Seminaarin päätössanois-sa ministeri Max Jakobson loi katsauksen Suomen ase-maan sodan aikana ja sen päätyttyä sekä esitti vertailu-ja muihin Euroopan maihin. Hän mainitsi mm. seuraavaa:

Sotasyyllisyysprosessi oli poliittinen manööveri, jolla oli tarkoitus todistaa Suomen olleen Saksan satelliitti. Pa-riisin rauhankonferenssissa 1946 Suomi joutui vastaan-ottamaan suurvaltain muo-toileman rauhansopimuk-

sen, jonka sisältö oli sama kuin Saksan satelliittivaltioi-den sopimusten. Sopimus oli kuin valmiina ostettu puku, joka oli tehty vieraiden mit-tojen mukaan. Todellisuudes-sa Suomen kansainvälinen ja valtiollinen luonne poikke-sivat muista sotaa käyneistä Euroopan maista.

Kesän 1944 torjuntatais-telujen ansiosta maatamme ei miehitetty, ja säästyimme kohtalolta, joka kohtasi mo-nia muita valtioita. Suomi oli ainoa Euroopan valtio, jossa järjestettiin vapaat vaalit so-dan vielä kestäessä, maalis-kuussa 1945. Vaaleissa kävi heilahdus vasemmalle, mutta eduskunnassa säilyi porva-rienemmistö, eivätkä Sdp ja Skdl olleet samalla puolella.

Sodan uhrien yhteismäärä Euroopassa oli 36,5 miljoo-naa henkeä. Heistä oli sivii-lejä kaikkiaan 19 miljoonaa, Puolassa 5 miljoonaa ja Un-karissa 270 000. Suomen so-tatappiot olivat noin 90 000 menehtynyttä ja 200 000 haa-voittunutta. Siviiliuhreja oli 2 700. Saksan hallitessa lä-hes koko Eurooppaa juutalai-sia kerättiin kaikista miehite-tyistä maista sekä kuljetettiin keskitys- ja tuhoamisleirei-hin. Vuonna 1939 Suomen kansalaisina oli 1 700 juuta-laista. Heistä osallistui talvi-sotaan 260 miestä ja kaatui 23. Kahdeksan juutalaispako-laista luovutettiin Suomesta Saksaan 1942.

Sodan jälkeen Saksan län-sivyöhykkeellä tuomittiin so-dan ajan rikoksista viitisen-tuhatta henkilöä, joista te-loitettiin 486. Norjassa joutui oikeuden eteen noin 40 000 henkilöä; heistä 17 000 sai vankeustuomion ja 25 teloi-tettiin. Ranskassa toimitet-tiin 790 teloitusta, Belgiassa 242. Suomessa ei sodan pää-tyttyä annettu ainoatakaan kuolemantuomiota.

Neuvostojoukkojen ede-tessä 1944–1945 pakeni so-dan jaloissa miljoonia ihmi-siä länteen, pääasiassa Län-si-Saksaan. Länsivallat eivät torjuneet Neuvostoliiton vaa-timuksia neuvostokansalais-ten palauttamisesta. Vuosi-na 1945–1947 palasi lähes 2,3 miljoonaa neuvostokansalais-ta kotimaahansa, eräät omas-ta tahdostaan, useimmat pa-kotettuina. Viidennes heis-tä teloitettiin tai siirrettiin vanki- ja pakkotyöleireille. Lähes 3 miljoonaa saksalais-ta pakotettiin muuttamaan asuinmaastaan sodan jälkei-seen Saksaan, suuri enem-

mistö Tsekkoslovakian su-deettimaasta sekä Unkarista, Romaniasta, Jugoslaviasta ja Puolasta. Suomesta palautet-tiin Neuvostoliittoon vuoden 1944 lopulla ja 1945 alussa 56 000 inkeriläistä, 44 000 venäläistä, 2 500 saksalais-sotilasta ja tuhatkunta muuta henkilöä.

Suomi oli Euroopan mais-ta ainoa, joka luovutti rau-hanteossa menettämänsä alueet tyhjinä. Karjalasta ja Petsamosta siirtyivät kaikki asukkaat uuden rajan länsi-puolelle – eivät karkotettui-na, vaan omasta tahdostaan. Asutustoiminnan ansiosta meille ei muodostunut juu-retonta pakolaisluokkaa ku-ten monessa muussa maassa. Alueluovutusten lisäksi Suo-mi joutui maksamaan Neu-vostoliitolle suuret sotakorva-ukset. Niistä suoriutuminen oli sekin poikkeuksellinen saavutus.

Sittemmin on saatu tietää Stalinin Titolle 1945 esittämä käsitys päättyneestä sodasta: "Tämä sota ei ole samanlai-nen kuin aikaisemmat sodat. Se valta, joka miehittää tie-tyn alueen, tuo sinne oman poliittisen järjestelmänsä. Jokainen ulottaa poliittisen järjestelmänsä niin pitkälle kuin sen armeijat pääsevät." – Stalinin armeija ei päässyt Suomen kohdalla Viipuria pi-demmälle eikä Stalin ulotta-nut poliittista järjestelmään-sä Suomeen.

(SK)

Kuvat teksteineen on WSOY:n syksyllä julkaisemasta Lasse Lehtisen ja Hannu Rautkal-lion kirjasta ”Kansakunnan sijaiskärsijät. Sotasyyllisyys uudelleen arvioituna.”

Valvontakomission mitta täyttyi, kun syytetyt alkoivat

puolustaa itseään. Neuvostoliiton näytösoikeudenkäyn-

neissä oli tapana tunnustaa kaikki (HS 13.12.1945)

Hjalmar Procopé puolus-

ti päämiestään Risto Ry-

tiä rohkeasti. Siitä hyvästä

Procopé menetti uransa ja

asemansa.


Samaan ratkaisuun pää-tyi myös Saksa vuonna 1935. Pari vuotta aikai-

semmin kansallissosialistit olivat nousseet valtaan vaali-voiton myötä. Valtakunnan-kansleriksi nimitetty Adolf Hitler oli ryhtynyt välittö-mästi palauttamaan Saksan menetettyä mahtiasemaa. Hän hyödynsi taitavasti län-tisten demokratioiden voima-kasta halua säilyttää rauha lähes mihin hintaan hyvänsä. Keväällä 1935 Saksa sanoutui irti Versaillesin rauhansopi-muksen määräyksistä. Välit-tömästi myös yleinen asevel-vollisuus saatettiin voimaan. Lähes samanaikaisesti Saarin alueella pidetyssä kansanää-nestyksessä asukkaat päät-tivät alueensa kuulumisesta Saksaan. Vuotta myöhemmin saksalaiset joukot marssivat demilitarisoidulle Reinin-

Tšekkoslovakian kriisi heijastui myös Suomenlahdelle

Sodan uhka syksyllä 1938 Vuonna 1919 suurin toivein perustetun Kansainliiton voimattomuus maailmanrau-

han takaajana oli käynyt selväksi 1930-luvulle tultaessa. Jatkossa liitto ei pystynyt

estämään sen paremmin Japanin kuin Italiankaan valloitusretkiä. Kansainliiton

määräämät pakotteet jäivät tehottomiksi italialaisten hyökätessä 1935 Abessini-

aan. Pari vuotta myöhemmin Italia luopui liiton jäsenyydestä. Japani puolestaan

oli Kiinan hyökkäyksen yhteydessä eronnut Kansainliitosta.

maalle Kansainliiton vasta-lauseista välittämättä.

Seuraavat askeleetMaaliskuussa 1938 oli vuo-rossa Itävallan liittäminen Saksaan Ostmark-nimisenä maakuntana. ”Anschlussin” toimeenpano osoitti Hitlerin röyhkeyden ja kyvykkyyden valloittaa maa ”sisältä päin” käyttäen hyväkseen paikalli-sia kansallissosialisteja sekä maassa laajemminkin tun-nettuja saksalaissympatioi-ta. Nopeasti ja häikäilemät-tömästi toimien Hitler asetti koko maailman jo tapahtu-neen tosiasian eteen.

Seuraavana kohteena tulisi olemaan strategises-ti ja taloudellisesti tärkeä Tšekkoslovakia. jolla oli hy-vin koulutettu ja aseistettu armeija, ja jonka vuoristoi-set rajat oli linnoitettu. Maan

teollinen kapasiteetti oli mer-kittävä, ja sillä oli omia raa-ka-ainevaroja. Hyvin varus-tetun armeijan lisäksi Pra-halla oli turvanaan Pariisin ja Moskovan kanssa solmitut avunantosopimukset. Kan-sallisesti maa oli kuitenkin hajanainen – vain runsaat puolet 15-miljoonaisesta vä-estöstä oli tšekkejä. Vähem-mistöryhmistä suurimman ja vaarallisimman muodostivat lähinnä raja-alueiden tuntu-massa asuvat runsaat kolme miljoonaa sudeettisaksalais-ta. Slovakkien osuus väes-töstä oli noin 16 prosenttia. Lisäksi maassa oli lukuisia muita vähemmistöjä – unka-rilaisia, ruteeneita ja puola-laisia.

Jo keväällä 1938 Hitler esitti ensimmäiset syytökset sudeettisaksalaisten joutu-misesta tšekkien sorron uh-

reiksi. Jatkuvasti kasvavilla vaatimuksilla ja syytöksillä oli tarkoituksena askel as-keleelta luoda tilanne, jos-sa Saksan armeija saisi syyn ylittää rajan estääkseen veri-löylyt ja sisällissodan. Alus-ta alkaen Hitlerin lopullise-na tavoitteena oli valloittaa koko Tšekkoslovakia, jota Saksa Itävallan kaappaami-sen jälkeen ympäröi kolmel-ta puolelta.

Puoluepäivillä 12.9.1938 pitämässään puheessa Hit-ler vaati sudeettisaksalaisil-le itsemääräämisoikeutta. Seuraavina viikkoina kriisi kärjistyi entisestään. Vält-tääkseen sodan Britannian hallitus pyrki sovittelurat-kaisuun ja suostutteli Prahaa taipumaan Saksan vaatimuk-siin. Jatkuvasti kasvava so-dan uhka varjosti Englannin ja Ranskan käymiä neuvot-teluita kriisin selvittämisek-si. Tšekit nostivat puolustus-valmiuttaan mobilisoimal-la 23.9.1938. Myös Englanti, Ranska ja Saksa olivat nosta-neet sotilaallista valmiuttaan.

Punalippuinen laivasto liikehtiiSaksan Suomenlähettiläs kertoo muistelmissaan noi-den viikkojen tunnelmis-ta Suomessa, jossa levotto-muus kasvoi suuren yleisön keskuudessa. Sotaa pidettiin jo todennäköisenä ja elin-tarvikkeita sekä dollareita hamstrattiin. Myös syyllinen kehitykseen oli selvillä, sillä ”Kuta pitemmälle pulma ke-hittyi, sitä ankarammin ase-tuttiin Saksan politiikan suh-teen arvostelevalle kannalle” kertoo muistelija.

Tiistaina 27.9.1938 Suur-saaren tasalla oli havaittu sumussa kohden länttä pur-jehtiva venäläinen laivasto-osasto, johon kuului koulu-laiva ja pari apualusta sekä pintakulussa ainakin seitse-män sukellusvenettä. Lisää havaintoja tehtiin keskiviik-kona, jolloin nähtiin lukuisia sota-aluksia sekä vähintään 17 sukellusvenettä matkal-la länteen. Keskiviikkoillan suussa idästä purjehti näky-viin mahtavat Gangut –luo-kan taistelulaivat Oktjab-rskaja Revolutsija ja Marat seitsemän hävittäjäaluksen varmistamina. Molemmat ensimmäisen maailmanso-dan aikaiset taistelulaivat oli modernisoitu 1930-luvulla ja niiden pääaseistuksena oli yhdeksän 305 mm tykkiä si-joitettuna kolmeen torniin. Myöhemmin selvisi, että me-rellä oli myös venäläisten uu-sin risteilijä 8 800, tonnin Ki-rov viiden hävittäjäaluksen seuraamana. Punalippuinen Itämeren laivasto oli lähtenyt Kronstadtin sotasatamasta ja Leningaradista kohden Suo-menlahden suuta.

Suomessa neuvostolai-vaston purjehdusta länteen seurattiin jännittyneenä. Pääosasto oli Jussarön lin-nakkeen tasalla torstaina 29.9.1938 aamulla ja puolen-päivän aikaan alukset olivat Bengtskäristä noin 15 me-ripeninkulmaa lounaaseen. Havaintohetkellä purjehdus länttä – ja Ahvenanmaata kohden jatkui. Jännitystä ki-risti tieto saksalaisen laivas-to-osaston samanaikaisesta liikehtimisestä eteläisellä Itä-merellä.Syksyn 1938 Suomenlahden purjehdukseen osallistunut 25 000 tonnin taistelulaiva Marat. Aluksen pääaseistuksena

oli yhdeksän 305 mm järeää tykkiä, jotka oli sijoitettu kolmeen tykkitorniin. Marat tuhoutui Kronstadtin satamassa

syksyllä 1941 saksalaisen Junkers Ju-87 syöksypommittajan hyökkäyksessä. Kuva: Sotamuseo


Aseeton AhvenanmaaTilanteen Keski-Euroopassa kiristyessä oli päätetty kut-sua puolustusneuvoston pu-heenjohtajan, marsalkka C. G. E. Mannerheimin vaati-muksesta ylimääräisiin ker-tausharjoituksiin Ahvenan-maan puolustukseen aiottu-ja ruotsinkielisiä joukkoja. Niinpä erillisen polkupyörä-pataljoonan reserviläiset oli koottu sunnuntaina 25.9.1938 Kemiön kirkolle, josta oli jär-jestetty kuljetus Turun kasar-meille. Lähes samanaikaises-ti oli Ahvenanmaalle aiotun jalkaväkirykmentin vajaat neljätuhatta miestä koottu Vaasaan, josta heidät siirret-tiin junakuljetuksilla Kan-kaanpäähän. Tykkimiehiä ei tarvinnut kutsua, sillä patte-riston reserviläiset olivat par-haillaan jo normaalissa kerta-usharjoituksessa.

Myös Laatokan ja Suo-menlahden meripuolustusta vahvistettiin. Ensimmäisessä vaiheessa sodanuhkamiehitys toteutettiin käyttäen nopeasti hälytettäviä suojeluskuntalai-sia, jotka ilmoittautuivat ran-nikkolohkoilla. Neljän päivän kuluttua 27.9.1938 saapuneet runsaat 3 600 reserviläistä korvasivat heidät jatkossa. Neuvostolaivaston jo saavu-tettua Suomenlahden suun aloitettiin Turun satamassa illan suussa 29.9.1938 polku-pyöräpataljoonan lastaus va-rattuihin aluksiin. Alukset jäivät yöksi satamaan odotta-maan lähtökäskyä.

Ahvenanmaan yhteispuo-lustuksesta Ruotsin kanssa oli muutaman vuoden ajan käyty neuvotteluita, joissa oli myös kaavailtu tarvittavien joukkojen määrää. Kysymys yhteistoiminnasta oli syksyllä 1938 avoin eikä mitään sitou-muksia ollut allekirjoitettu. Joka tapauksessa myös Ruot-sissa valmistauduttiin pa-himman varalle – toki kovin pienellä joukolla. Yksi pa-taljoona ja kaksi patteria oli valmiina lähtöön Ahvenan-maalle, mikäli Suomi esittäi-si pyynnön ja Ruotsin hallitus tekisi osallistumisesta erilli-sen päätöksen, josta ei ollut minkäänlaista varmuutta.

Tšekit uhrataanHitlerin luoma kriisi huipen-tui syyskuun lopussa Saksan uhkaukseen 1.10.1938 mie-hittää Sudeettimaa. Hitlerin mielestä Prahan oli valittava joko sota tai rauha. Italian diktaattori Benito Mussolini esiintyi nyt välimiehenä, joka ehdotti yhteisen konferenssin

Mannerheim johti puolustusneuvostoa 1931–1939. Kuvassa vasemmalla kenraaliluut-

nantit Hugo Österman, sotaväen päällikkö ja Rudof Walden. Puheenjohtajasta oikealla

puolustusministeri Juho Niukkanen sekä kenraaliluutnantit Lauri Malmberg, suojelus-

kuntain ylipäällikkö, ja K. L. Oesch.

Tšekkoslovakian kriisin kiristyessä syyskuun lopulla 1938 Neuvostoliiton Itämeren lai-

vasto lähti liikkeelle kohden Suomenlahden suuta – ja demilitarisoitua Ahvenanmaata.

Jännitystä lisäsi saksalaisen laivasto-osaston liikehtiminen Ruotsin itärannikon ulko-

puolella. Suomessa – ja Ruotsissakin – valmistauduttiin ”kilpapurjehdukseen” Ahve-

nanmaalle.

järjestämistä asian ratkaise-miseksi. Tuohon Münchenis-sä pidettyyn kokoukseen osallistuivat Hitlerin ja Mus-solinin lisäksi Englannin ja Ranskan pääministerit – Ne-ville Chamberlain ja Edou-ard Daladier. Moskovaan ei kutsua ollut lähetetty, vaik-ka Neuvostoliitto oli Rans-kan ohella Tšekkoslovakian liittokumppani. Itse kokouk-sessa Prahan edustajat saivat odottaa sivuhuoneessa, kun heidän maataan jaettiin.

Sopimus Sudeettimaan luovuttamisesta Saksalle sekä Tšekkoslovakian uu-sista rajoista allekirjoitet-tiin 29.9.1938. Uusien rajojen myötä tšekit menettivät lin-noitetut puolustusasemansa ja niiden myötä puolustautu-misen edellytykset jatkossa. Myös taloudellisesti mene-tykset olivat erittäin raskaat, sillä alueella oli runsaasti teollisuutta. Lokakuun alus-sa sudeettisaksalaiset otti-vat alueelle marssivat saksa-laisjoukot riemuiten vastaan. Tšekkien masennusta lisäsi vielä pienen puolalaisen vä-hemmistön asuttaman Te-schenin liittäminen Puolaan. Myös unkarilaiset käyttivät tilaisuutta hyväkseen lähet-tämällä joukkoja Slovakias-sa oleville unkarilaisille alu-eille.

Rauha meidän ajallemme?Tietoa Münchenin sopimuk-sen allekirjoittamisesta seu-rasi pian ilmoitus Punalip-puisen Itämeren laivaston kääntymisestä paluumatkal-le kohden Suomenlahden pe-rukkaa. Paluupurjehduksella laivasto aloitti jo aikaisem-min odotetun ”syysmanööve-rin” ja palasi harjoitellen tu-kikohtiinsa, jotka se saavutti jo illalla 30.9.1938.

Saman päivän aamulla oli ”tilanne ohi” myös Turun sa-tamassa ja yönsä laivoissa viet-täneet polkupyöräpataljoonan miehet sekä pataljoonan ka-lusto hevosineen purettiin lai-turille. Pataljoonan sekä myös muiden ylimääräisiin kertaus-harjoituksiin kutsuttujen jouk-kojen kotiuttaminen aloitettiin välittömästi. Pelätty kilpapur-jehdus Ahvenanmaalle ei to-teutunut. Sen sijaan oli saatu arvokkaita kokemuksia pikai-sesta liikekannallepanosta yl-lätyshyökkäyksen uhatessa. Lisäksi oli tehokkaasti testattu eri johtoportaiden toimintaa pikatilanteessa.

Sodan uhan väistymistä – ainakin tuolla erää – terveh-

dittiin tyytyväisyydellä. Sen sijaan Chamberlainin käsityk-seen, että Münchenin sopimus takaisi rauhan meidän ajalle, eivät välttämättä kaikki usko-neet. Eräs kaikista kriittisim-mistä oli puolustusneuvoston puheenjohtaja Mannerheim, joka oli jo vuosia seurannut huolestuneena Euroopan ajau-tumista kohden suursotaa.

Hitlerin seuraavia siirtoja ei tarvinnut odottaa pitkään. Maaliskuussa 1939 Saksa mie-hitti tynkä-Tšekkoslovakian. Runsas viikko myöhemmin Liettua joutui uhan edessä luopumaan Memelin aluees-ta. Puolen vuoden kuluttua oli vuorossa koko Itä-Eu-roopan jakaminen Molotov-Ribbentrop -sopimuksella 23.8.1939 sekä hyökkäys Puo-laan syyskuun alussa.

ANTTI HANNULA

Kirjallisuutta:Blücher, Wipert v.: Suomen koh-talonaikoja. Porvoo 1950.

Selén, Kari: C. G. E. Manner-heim ja hänen puolustusneuvos-tonsa 1931–1939. Keuruu 1980.

Selén, Kari: Syyskuun kriisi

1938. Sotahistoriallisen Seuran ja Sotamuseon vuosikirja X. Hel-sinki 1978.

Uola, Mikko: Jääkärikenraa-lin vuosisata. Väinö Valve 1895–1995. Hämeenlinna 2001.


Tuskin monikaan suo-malainen uskoi 1930-luvulla, että meidän

oli si tartuttava aseisiin puo-lustaaksemme vasta parin kymmenen vuoden itsenäi-syyttämme; olivathan esimer-kiksi vuoden 1940 Olympian ki sat uskottu järjestettäväk-semme. Me uskoimme olym-pialaiseen rau haan. Mutta kun diplomatia ei kyennyt syntyneitä ongelmia ratkaise-maan, vaihtoehdoksi jäi väki-valta. Emme vapaaehtoisesti luopuneet Tarton rauhan ra-joista emmekä vapaudestam-me. Niiden puolustaminen oli tuona aikana itsestään sel-vää. Suomalaiset unohtivat veljessodan ja sen jälkipyy-kin. Ulkopuolisen uhan edes-sä syntyi ihmeteltävä kansal-linen ykseys, josta on käytet ty ilmaisua ”Talvisodan henki”. Kun tiedämme sodan kulun ja tu loksen, ei ilmaisu huono olekaan.

Mutta toisinkin on ajatel-tu - sotien jälkeen. Väitetään, että talvisodan syttyminen edusti Suomessa poliittisten realiteetti en puutteellista ym-märtämistä. Pahimmillaan sitä on pidetty jopa poliittise-na tyhmyytenä: meidän olisi Baltian maiden tavoin pitä-nyt toimia viisaasti ja alis-tua Moskovan vaatimuksiin Lenin gradin turvallisuuden takaamiseksi Saksan kanssa tehdyn etupii rijaon hengessä.

Mutta poliittinen viisaus on suhteellista. Niinpä po-liittista tyhmyyttä osoittanut Suomi piti Moskovan syk-syllä 1939 esittämiä aluevaa-timuksia kohtuuttomina, ja niinpä Molotovin mukaan neu vottelut kariutuivat Suo-men edustajien vihamielisen kannan vuok si. Sodan sytty-minen pantiin suomalaisten syyksi.

Puna-armeija iskeeKun sitten puna-armeija 30. marraskuuta 1939 hyökkäsi maahamme maalla, merellä ja ilmassa, vastarintaan nou-

Suomen ja Neuvostoliiton välinen talvisota 1939–1940

on malliesi merkki pienen ja vähäväkisen maan tais-

telusta ylivoimaa vastaan: se näytti aluksi suorastaan

järjenvastaiselta. Mutta osapuolten mahdollisuuksia

kylmän realististen voimasuhteiden valossa arvi-

oitaessa on kuitenkin muistettava se tosiasia, ettei

numeroilla ilmaistu ylivoima aina ole voiton perus-

edellytys. Jos näin olisi ollut, Suomi ja suomalaiset

olisi jo aikoja sitten poistettu maa ilmankartalta oma-

na kansakuntana. On muitakin esimerkkejä siitä, että

henki voi voittaa materian.

Talvisodan hengen synnystä

semista ei epäilty. Jos sitä oli, kohteena olivat sotilaallinen valmiutemme sekä kykym-me, eikä niinkään henkinen puoli. Puolustautumista asein pidettiin selvänä. Niinpä ar-meijamme henkinen valmius paikkasi niitä aukkoja, joi-ta sotilaallisessa valmeudes-samme oli.

Talvisodan henki on ym-märretty kansamme sisuk-kuutena taistella maansa, elinolojensa, yhteiskuntajär-jestelmänsä ja kulttuurin-sa puolesta enemmän kuin pelkästään päättäjiemme it-sepintaisuutena. Ei tuumaa-kaan, se oli Suomessa yleis-tä koko kansan keskuudessa. Kyse oli ensi sijassa oikeu-denmukaisuudesta. Ajatel-tiin, ettei vät muutkaan oi-keusvaltiot hyväksyisi esi-tettyjä vaatimuksia, vaan tulisivat tuomitsemaan ne ja ehkä antamaan apuakin.

Talvisodan hengen syntyajoiltaMutta miten on ymmärret-tävissä, että vain parikym-mentä vuotta aikaisemmin verisen itsenäistymissodan, vapaussodan, läpikäynyt kansa monine sisäisine vas-takohtineen ja jyrkkinekin näkemyseroi neen saattoi yh-distyä ja osoittaa sellaista yksimielisyyttä kuin talviso-dassa? On sanottu, että talvi-sodan henki oli nimenomaan kasvatuksen ja kiihotuksen tulosta. Neuvostoliiton ja neuvosto vastainen ilmapiiri oli tulosta Suomessa lietso-tusta ryssävihas ta. Osittain näin varmasti olikin, sillä kii-hotusta esiintyi maassamme 1920- ja 1930-luvuilla.

Kasvatuksen ja valistuk-sen merkitystä talvisodan henkeen ei voida kieltää. Avainasemassa olivat näh-däkseni koululaitos ja monet kansalais- ja nuorisojärjestöt sekä lehdistö unohtamatta tietenkään suojeluskuntia ja Lotta Svärd -järjestöä. Kou-lulaitos kasvatti ennen so-

taa suomalaisen sukupolven joka arvosti Suomea hyvine ja huonoine puolineen, eli miten ja millaisena eläminen ja oleminen Suomessa koet-tiin. Valmius talvisodan hengen syntymiseen kehittyi hiljalleen sotaa edeltäneinä vuosikymmeninä useiden eri-laisten tekijöiden summana, joista vähäisin ei ollut maan taloudellisen tilanteen huo-mattava paraneminen.

Talonpoikien ja työväestön elinolojen paraneminen eheyttiKokemukset ihmisten elinta-son noususta ehtivät vaikut-taa ennen talvisodan sytty-mistä. Eheytymisen kannalta oli ratkaisevaa, että siitä pää-si osalliseksi suuri enemmistö eli työväestömme ja itsenäi-nen maatalousväestömme. Itsenäiselle talonpojallehan maan puo lustaminen oli aina ollut elintärkeää. Ennen so-taa siitä tuli tärkeä myös it-senäistyneille torppareille; torpparivapautus toi muas-saan todellista ja omaa puo-lustettavaa. Tuntuukin siltä, että torppien vapauttami-nen on yksi niistä keskeisistä yhteiskuntapo liittisista rat-kaisuista, joilla on ollut poik-keuksellista kanta vuutta, loi-han se mahdollisuudet oman maan hankintaan sekä sen hy-väksi tehdyn oman työn tu-loksena saavutettuun elinta-son nousuun.

Myös työväestö alkoi saa-vuttaa elintason, mistä myö-hemmin on pu huttu ”vanhoi-na hyvinä aikoina”. Sosiaa-lisia uudistuksia olivat mm. kansaneläkelaki (1937) ja vuosilomalaki (1939). Eivät-hän nuo parannukset olleet nykyaikaan katsoen suuria, mutta ne antoivat uskoa yh-teiskuntamme ja koko yhteis-kuntajärjestelmämme kykyyn vaikuttaa myös parantamal-la työväestön työolosuhteita sekä kohen tamalla työväestön ammattiyhdistysten asemaa ja toimintamahdolli suuksia. Näinhän tapahtuikin.

Erittäin paljon kansalli-seen eheytymiseen vaikutti myös Maalais liiton ja Sosia-lidemokraattisen puolueen yhteistyö, joka johti Kyös-ti Kallion valitsemiseen ta-savallan presidentiksi ja punamul tahallituksen syn-tyyn. Näiden myötä ehey-tymisen kannalta avain-asemassa olleen työväestöm-

DEMENTIAHOITOKOTI AATOSKirkkotie 347 C, 82600 Tohmajärvi

Puh. (013) 225 577

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2006

Pohjolan Liikenne -yhtiöt


me luottamus suomalaisen demokratian toimivuuteen ja sen aseman parantamiseen kasvoi. Alettiin luottaa myös sosialidemokraatteihin. Koko prosessi aiheutti sen, että ää-risuunnat niin vasemmal-la kuin oikeallakin alkoivat menettää asemiaan eli hei-kentyivät selvästi. Tärkeää oli se, ettei suoje luskuntien ja lottien työtä maanpuolus-tuksessa pidetty enää kan-salliskiihkoiluna työväestön keskuudessa.

Neuvostoliitto itse talvisodan hengen luojanaMutta eniten talvisodan hen-gen syntyyn vaikutti Neu-vostoliitto itse, sen Suomelle aiheuttama uhka. Neuvos-toliittoa kohtaan tunnettiin ehkä enemmän pelkoa kuin vihaa, epäluuloja sen teke-misiä kohtaan. On muistet-tava, että lamakauden aikana 1930-luvun alus sa tuhansia suomalaisia meni itärajan yli paremman elämän toivos sa. Näihin loikkauksiin vaikutti myös neuvostopropaganda, joka pani vastakkain kapita-listisen helvetin kauheuden ja sosialisti sen taivaan autuuden eli kapitalismin kirous saatet-tiin vaihtaa kommunistisen paratiisin tarjoamaan onnel-liseen tulevaisuuteen.

Monien loikkareiden on-nistui palata takaisin län-teen eivätkä heidän kerto-mansa mitään onnellisuut-ta osoittaneet, päin vastoin Stalinin suuret puhdistukset ja karkotukset kohdistuivat kipeästi myös suomalaisiin. Kaikki tämä karisti suomuja suomalai sen työväestön sil-mistä, lupauksiin suuresta ja onnellisesta kom munistisesta tulevaisuudesta ei uskottu. Toki Suomessakin työväes-tön elinoloissa oli korjaami-sen varaa, mutta Neuvosto-liitossa vikoja ja puutteita oli enemmän. Tämä eheyt-ti suomalaista yh teiskuntaa enemmän kuin mikään kan-sallinen kiihotus olisi pysty-nyt aikaansaamaan. Kun Ruotsin yhteiskuntamallin hyvät puolet havaittiin, ver-tailu yhteiskunnan toimivuu-desta kallisti vaakaa maltilli-suuden ja demokratian puo-lelle.

Pelot toteutuivatPelot Neuvostoliiton aikeita kohtaan toteutuivat syksyllä 1939 sen esitettyä Suomel-

le tunnetut vaatimuksensa. Tässä yhteydessä aikaisem-mat enemmän tai vähemmän epämääräiset pelot ja epä-luulot konkretisoituivat an-taen ikään kuin pisteen i:n päälle eli yksi mielisen puo-lustusvalmeuden ja koko tal-visodan hengen syntyyn. Sitä ennen maamme hallitusta oli laajennettu ruotsa laisen kansanpuolueen edustajilla. Näin myös ruotsinkielinen vä estönosamme tuli muodol-lisestikin hallituksen toimi-en ja päätös ten taakse. Toi-menpiteellä lujitettiin myös Skandinaviassa luot tamusta Suomen politiikkaan ja halli-tukseen. Kieliriidatkin unoh-dettiin.

Talvisodan taistelusta on käytetty ilmaisua ”Talviso-dan ihme”. Sen yllätyksellisin tekijä oli armeijamme ja so-tilaidemme odotta mattoman uhrautuva taistelu. Kun ym-märrettiin sen oikeutus, mi-kään uhraus ei ollut liian suuri tai ylivoimainen. Ar-meijamme ja sotilaidemme taistelukyvyn oli puolestaan tehnyt mahdolliseksi erilais-ten poliittisten näkemysten samaistuminen talvisodan alla ja sen aikana. Emme voi kylliksi korostaa Ylimääräis-ten harjoi tusten (YH) aikaa sotilaita yhdistäneenä teki-jänä. Olihan miehil lä aikaa keskustella, tutustua toisiin-sa ja todeta se kummalli nen tosiasia, että samoja suoma-laisiahan tässä ollaan. Rau-han ajan yhteiskunnalliset asenteet ja rajat menettivät merkityksen sä samoissa kent-täharmaissa. Sekin oli yllätys ja korosti talvi sodan henkeä. Ja siitähän ulkomainen leh-distö teki legendan.

Talvisodan hengen syn-tyyn vaikuttivat eittämät-tä myös päättäjiem me kan-nanotot vuonna 1939, kun jo koko maailma varautui ja va-rustautui sotaan. Elokuussa suurten sotaharjoitusten lop-puparaatissa joskus hyväus-koiseksi mainittu pääminis-teri A. Cajander sanoi mm:

”Ja kun puolustusnihilistien ehkäpä hyvinkin ihanteelli-nen rauhantyö meidän kan-samme keskuudessa on ny-kyisin soveltumatonta, sama-ten ottavat myöskin ne mitä raskaimman vastuun harteil-leen, jotka jatkuvasti yrittä-vät pitää vuoden 1918 haavaa avoimena.”

Sosiaalidemokraattien.voi

mamies Väinö Tanner julisti lokakuussa, että erimielisyy-det valtiollisessa elämässä on syytä jättää si vuun. Samaan aikaan Suomen sosialidemo-kraatin pääkirjoituksessa ovat sanat: ”Jos vastoin luu-loa toisin kävisi, eli neuvot-telut koskisivat muita kuin kaupallisia ja poliittisia ky-symyksiä, jos olisi kysymys meidän suvereenisuudestam-me luopumisesta, ei Suo men hallitus eikä sen takana täs-sä suhteessa oleva yksimieli-nen kansa voisi olla siinä mu-kana.”

Paasikiven palattua en-simmäiseltä neuvottelumat-kaltaan Moskovasta matkus-ti täydennetty valtuuskunta uudelleen sinne ja tällöin oli mukana valtiovarainministe-ri Tanner. Kun valtuuskunta lähti ju nalla kohti Moskovaa työväen kuorolaulun ”Yks’ voima sydämehen kätketty on ...” saattamana, meidän on pakko todeta, että talvi-sodan henki oli paljolti syn-tynyt lokakuuhun 1939 men-nessä. Jo ennen talvisotaa oli toteutunut Mannerheimin 1933 lausuma toivo mus: ”Ju-mala suokoon, että me kaik-ki rinta rinnan olisimme kyl-lin vahvat.

ANSSI VUORENMAA

Lähteinä: Sampo Ahto: talviso-dan henki. Mielialoja Suomes-sa tal vella 1939–1940, WSOY ja Suomen Sotatieteellinen Seura ry 1989, Paavo Virkkunen: Suomen taistelevan armeijan henki, Ota-va 1941, Martti Julkunen: Talvi-sodan henki - yhteinen taistelu, Kansakun ta sodassa 1, Valtion Painatuskeskus 1989 sekä usei-den henki löiden artikkelit ja esi-telmät, mm. Antti Juutilaisen ja Paavo Seppäsen esitelmät talvi-sodan hengestä ja sen synnystä.

4074

/00/

MjM

v

www.vihdinliikenne.fi • Albertinkatu 22-24 A2 00120 HELSINKI

Soita ja varaa (09) 444774

Muutokset mahdollisia

Kysy myös Baltian matkoistamme sekä21.-28.8. Pietari - Moskova-risteily

12.-26.9. Volgan risteily

• Sotaa Äänisellä ja Syvärillä 1.-4.9. Sotahistorioitsija Anssi Vuorenmaa .............................345 €• Karjalan Kannas/Talvisota päättyi-Suomi kesti 11.-12.3. Sotahistorioitsija Anssi Vuorenmaa .............................190 €• Karjalan Kannas/Hyökkäysvaihe 4.-6.8. Sotahistorioitsija Anssi Vuorenmaa .............................280 €• Karjalan Kannas 16.-17.9. Sotahistorioitsija Anssi Vuorenmaa .............................200 €• Luovutettu Karjala 30.5.-3.6. Historioitsija Juhani Vakkuri .............................460 €• Itä-Karjala 31.8.-4.9. Historioitsija Juhani Vakkuri .............................385 €• Vienan Karjala-Solovetskin luostari 6.-10.8. Historioitsija Juhani Vakkuri .............................490 €• Karjalan Kannas 16.-18.6. Historioitsija Juhani Vakkuri .............................285 €• Viipurin Viimeinen Päivä 1944 6.-7.5. ja 30.9.-1.10 Historioitsija Göran Lindgren .............................195 €• Vienan lauluja sotamaille 27.-30.9. Sotahistorioitsija Sampo Ahto .............................360 €• Murmansk-Petsamo 27.6.-1.7. Sotahistorioitsija Sampo Ahto .............................450 €• Suomenlahden ympäri 16.-19.6. Kenrl Pentti Lehtimäki .............................420 €

Sotahistoriallisia matkoja 2006

www.kesla.com

Joensuun tehdas

Kuurnankatu 24 80100 JOENSUU

puh. (013) 6828 41 fax (013) 6828 300

Kesälahden tehdas

Metsolantie 2 59800 KESÄLAHTI

puh. (013) 6828 41 fax (013) 6828 100

Ilomantsin tehdas

Teollisuustie 8 82900 ILOMANTSI

puh. (013) 6828 41 fax (013) 6828 201

Lääkäreiden kotikäynnit pääkaupunkiseudulla.

Ajanvaraus 010 850 4743

Kuljetinalan mestaritRaumalta

Nortamonkatu 34, 26100 RaumaPuh. 837 741 Fax 822 3801

[email protected] www.raumaster.fi


SotasuunnitelmaSaksan sodanjohto oli suunni-tellut Pohjois-Suomeen kes-kitettävien joukkojen tehtä-väksi hyökätä Muurmanskin radalle ja katkaista Neuvos-toliiton tärkein yhteystie liit-tolaisvaltioihin. Hyökkäystä tuli sitten jatkaa suomalais-joukkojen tukemana etelään neuvostojoukkojen pohjoi-seen sivustaan Leningradin alueen puolustuksen mur-tamiseksi. Kesäkuun alku-puolella 1941 siirrettiin Sak-sasta sekä Etelä- ja Pohjois-Norjasta 36. Armeijakunnan joukot Sallan alueelle. Kun suurhyökkäys Neuvostoliit-toon alkoi juhannusaattona Itämeren eteläpuolella, Poh-jois-Norjaan kootun vuoris-toarmeijakunta Norwege-nin joukot marssivat pääosin Kolttakönkään kautta Petsa-moon. Jo 15.6. Suomen pää-maja oli alistanut saksalais-komentoon Pohjois-Suomen puolustamisesta vastanneen III Armeijakunnan, jonka joukot siirtyivät Hyrynsal-men–Kuusamon alueelle. AOK Norwegenin (kesästä 1942 lähtien 20. Vuoristoar-meija) kolme armeijakuntaa oli näin keskitetty hyökkäys-tä varten.

Hyökkäyksen kulkuArmeijan hyökkäys alkoi 29.6. Vuoristoarmeijakunta Norwegenin tavoite oli Mur-manskin kaupunki, 36. Ar-meijakunnan Kantalahti ja III Armeijakunnan Louhi ja Vienan Kemi. Suurin odo-tuksin aloitettu hyökkäys pysähtyi jo syksyllä, ja jouk-kojen oli ryhmityttävä puo-lustukseen: Vuoristoarmeija-kunta Norwegen Litsajoelle, 36. Armeijakunta Vermajo-elle, III Armeijakunta Ka-pustnajoelle ja Kiiskijärvel-le. Hyökkäyksen pysähty-minen johtui monista syistä. Armeijan hyökkäysalueen leveys oli 600 kilometriä kä-sittäen likimain puolet koko Suomen itäisestä maarajasta.

Partisaanien tuhotyöt Pohjois-Suomessa 1941–1944

Armeijakuntien hyökkäys-suunnat muodostuivat täysin erillisiksi, joiden väliin jäi-vät kymmenien kilometrien levyiset tiettömät ja paikoin kulkukelvottomat erämaat korpineen, vaaroineen, tun-tureineen, soineen ja vesistöi-neen. Saksalaisten sotakalus-to moottoriajoneuvoineen oli täysin sopimaton sotatoimiin näissä erikoisolosuhteissa. Taistelutoimet laajoilla met-säalueilla olivat niin ikään vieraita saksalaisille. Ei ollut ihme, että sotatoimet kohta-sivat jo alusta lähtien suuria vaikeuksia. Niinpä saksalais-armeijakunnat pystyivätkin etenemään vain 30–60 kilo-metriä lähtöasemistaan, suo-malainen III Armeijakun-ta 60–100 km. Hyökkäyksen pysähdyttyä taistelutoimin-ta jatkui eri rintamalohkoil-la asemasodan kaltaisena. Seuraavana vuonna taistelut siirtyivät myös rintamaloh-kojen välisille erämaa-alueil-le. Rintamavastuussa olevat joukot joutuivat levittämään puolustusasemiaan ja perus-tamaan kenttävartiotukikoh-tia sekä aloittamaan jatkuvan partioinnin sivustojensa suo-jaamiseksi.

Partisaanitoiminnan käynnistyminenNeuvostoliitto aloitti parti-saanitoiminnan valmistelun heinäkuussa 1941 Stalinin joukoilleen pitämän radio-puheen jälkeen. Toiminnan käynnistämiseen liittyvät toimet annettiin kommunis-tipuolueen keskuskomitean tehtäväksi. Partisaanijoukko-jen hallinto ja koulutus jäivät siten neuvostoarmeijan ulko-puolelle. Partisaaneiksi vär-vättiin kommunistipuolueen jäseniä, joiden oli annettava uskollisuuden osoituksena partisaanivala. Partisaanitoi-minta suunnattiin aluksi sak-salaisjoukkoja vastaan Val-ko-Venäjän ja Ukrainan laa-joilla taistelualueilla, mutta laajennettiin sittemmin myös

Suomen rintamalle. Parti-saanitoiminnan tarkoituk-sena oli häiritä vastustajan rintamantakaisia rautatie- ja maantieyhteyksiä sekä huol-tokuljetuksia ja sitoa samal-la rintamajoukkoja varmis-tus- ja muihin toisarvoisiin tehtäviin. Partisaaniosastot kohdistivat toimintansa Poh-jois-Suomessa myös rinta-man selustassa sijaitsevia erä-maakyliä ja jopa yksittäisiä asumuksia vastaan, jotka oli-vat siviilihenkilöiden rauhan-omaisesti asuttamia aiheut-taen pelkoa ja epävarmuutta rajakansan keskuudessa.

Jo syksyllä 1941 Suomen vastaiselle rintamalle oli saatu kootuksi viitisentoista partisaaniosastoa, joita alet-tiin käyttää tuholaistoimin-taan suomalaisten ja saksa-laisten joukkojen selustassa. Partisaanijoukon kokonais-vahvuus oli noin 1800 mies-tä ja naista. Yksittäisen par-tisaaniosaston vahvuus oli 30–100 henkilöä. Partisaani-en tuki- ja koulutuspaikkoja sijaitsi Vuoristoarmeijakun-ta Norwegenin suunnassa Murmanskissa, Luttokyläs-sä, Nuortijärvellä ja Hirvas-järvellä, 36. Armeijakunnan Kantalahdessa ja Kanases-sa sekä III Armeijakunnan Haikolassa, Sorokassa ja Se-keessä. Partisaaniosastoja koottiin myös rajajoukois-ta. Saksalaisten heinäkuun puolen välin paikkeilla 1944 Mustolassa Jäämeren tiellä ottama vanki kertoi kuulu-van 82. Rajavartio-osaston lähettämään partisaaniosas-toon. Rajajoukoissa, jotka olivat Neuvostoliiton valtiol-lisen poliisin KGB:n alaisia, palveli runsaasti kommunis-tipuolueen jäseniä ja puolu-een nuorisoliittoon kuuluvia. On arvioitu, että 60 prosent-tia partisaaneista kuului puo-lueeseen.

ToimintaohjeetPohjois-Suomen olosuhteet, harva asutus ja tieverkosto, laajat erämaat korpineen, vaaroineen, tuntureineen ja vesistöineen tarjosivat suo-tuisat olosuhteet partisaani-toiminnalle. Kuten tunnettua armeijakuntien puolustus-asemien välimaastoihin jäi vaikeasti valvottavia laajoja erämaa-alueita. Näitä parti-

saaniosastot käyttivät hyväk-seen siirtyessään tuhoamis-tehtäviin selustan kohteisiin. III Armeijakunnan alueel-la alueita oli kaksi, Kiimas-järvi–Keski–Kuittijärvi ja Keski–Kuittijärvi– Pääjärvi. Nämä molemmat olivat le-veydeltään 60–70 kilometriä. 36. Armeijakunnan alueella partisaanit käyttivät siirtymi-seen Pääjärven–Tolvantojär-ven välistä noin 50 kilomet-rin levyistä erämaa-aluetta. Ylikurtista pohjoiseen Jauri-joelle, jossa Petsamon Eril-lisosastolla oli eteläisin kent-tävartio, avautui noin 100 ki-lometrin levyinen erämaa- ja korpialue. Tätä lähes valvo-matonta aluetta partisaani-osastot käyttivät hyväkseen siirtyessään tuhoamisteh-täviin Vuoristoarmeijakun-ta Norwegenin ja Petsamon Erillisosaston selustoihin, aina Jäämeren tielle saakka.

Partisaanien tuhotyötPartisaaniosastot tekivät 20. Vuoristoarmeijan alueel-la kaikkiaan 29 iskua, joista kahdeksan kohdistui III Ar-meijakunnan, kymmenen 36. Armeijakunnan ja 11. Vuo-ristoarmeijakunta Norwege-nin vastuualueelle. Iskujen tekopaikat on merkitty kart-toihin, ja ne on numeroitu.

Iskuissa sai surmansa 127 siviilihenkilöä ja haavoittui 31. Partisaanit eivät säästä-neet lapsiakaan, sillä iskuissa sai surmansa 33 alle 15-vuo-tiasta lasta ja haavoittui kym-menen. Erityiseksi toiminta-kohteeksi partisaanit olivat valinneet Kuoskun kylän, joka sijaitsee Savukosken kir-konkylästä vanhaan Sallaan johtavan maantien varressa. Partisaanit kohdistivat ky-lään 1941–43 kaikkiaan vii-si iskua. Ensimmäisen iskun partisaanit tekivät kylään jo 3.9.1941 surmaten 9 henkilöä. Kun isku kohdistui siviilikoh-teeseen, ja uhrit olivat suojat-tomia siviilihenkilöitä, kat-sottiin partisaanisodan alka-neen vain muutama kuukausi AOK Norwegenin hyökkä-yksen aloittamisesta. Petsa-mon Erillisosaston sotapäi-väkirjamerkinnän mukaan ”27.9.1941 venäläinen partio, jossa oli ollut suomea puhu-via, oli käynyt Vuonisjär-ven koillispäässä (14) asuvan

Aleksanteri Gaurilovin mö-killä ja ottanut talon isännän mukaansa. Gaurilov oli sur-mattu noin kilometrin päässä kotoaan. Näin alkoi kammot-tava partisaanisota.”

Tuhoisimmat iskut parti-saanit kohdistivat 1943 Hy-ryn, Malahvian ja Viiangin kyliin (5-7) sekä 1944 Seita-järven (13) ja Lokan kylään ( 23). Iskuissa Hyryyn, Ma-lahviaan ja Viiangiin sai sur-mansa 32 siviilihenkilöä. Sei-tajärvellä uhreja oli 14. Kylän asukkaista partisaanit van-gitsivat 11 naista ja lasta, joi-ta lähtivät kuljettamaan mu-kanaan mutta jo muutaman kilometrin kuljettuaan te-loittivat heidät lähes samaan kasaan. Vain 12-vuotias tyt-tö säilyi hengissä verilöylys-tä pahoin haavoitettuna. Lo-kassa partisaanit polttivat rakennusten mukana 15 sivii-lihenkilöä, joista kylän kou-lurakennuksessa sotamies Johannes Kumpulan vaimon ja viisi lasta. Lisäksi parti-saanit surmasivat ampumalla seitsemän kylän asukasta ja haavoittivat viittä. Luettelos-sa mainittujen uhrien lisäksi partisaanit surmasivat Sal-lan–Petsamon alueella viisi yksittäistä siviilihenkilöä.

Sotilaita kaatui iskuissa 33, joista saksalaisia yksi ja haavoittui 27, joista saksalai-sia 15. Pahimmat menetykset koki Petsamon Erillisosasto, josta kaatui 14 miestä kah-dessa partisaanien toimeen-panemassa iskussa Rajajoo-sepin–Atslemjärven huol-totiellä. Vaikka nämä iskut kohdistuivat sotilaskohteisiin, on ne kirjattu Erillisosaston sotapäiväkirjaan partisaa-ni-iskuina. Vuosina 1943–44 partisaaneja surmattiin tais-teluissa ja takaa-ajoissa run-saat 60, joista yksi sotilaspu-kuinen nainen.

PartisaanitorjuntaPartisaanitoiminnan laaje-tessa päämaja määräsi 1942 Rovaniemellä toimivan Yh-teysesikunta Roin johtamaan partisaanitorjuntaa vastuu-alueellaan armeijakuntien selustoissa. Tehtävää varten sen alaisuuteen määrättiin osa Pohjois-Suomen ilma-suojelujoukoista, 1. komppa-nia Rajajääkäripataljoona 1:stä ja 1. Erillinen Panssari-

Neuvostoliittolaiset partisaanijoukot iskivät Pohjois-

Suomessa 1941–1944 kymmeniin kyliin surmaten lä-

hes 130 siviiliä lapsiakaan säästämättä. Partisaaneja

värväsi ja koulutti Neuvostoliiton kommunistipuolu-

een keskuskomitea jäsenistöstään. Partisaanivalan

vannoneet jäivät neuvostoarmeijan ulkopuolisiksi

toimijoiksi. Partisaanien toimintaa ja torjuntaa selos-

taa eversti Petter Parikka.


autojoukkue. Samaan tehtä-vään alistettiin vuoden 1944 alkupuolella vielä Erillinen Pataljoona 8. Joukkojen va-rustusta parannettiin, aseis-tusta lisättiin ja järjestettiin partisaanitorjuntaan liittyviä erikoiskursseja Kemijärven Hanhikosken ja Savukosken Saunakankaan koulutuskes-kuksissa. Armeijakuntien kanssa sovittiin niin ikään yhteistoiminnasta ja vastuu aluerajoista. Toimenpiteistä huolimatta tuloksiin ei heti päästy. Torjunnan vaikeute-na olivat pitkät etäisyydet, huonot tie- ja viestiyhteydet sekä näistä johtuen tiedon-kulun hitaus. Erämaakyliin sijoitetut pienet vartioryhmät eivät myöskään pystyneet es-tämään partisaanien tuhotöi-tä. Takaa-ajo-osaston siir-tyminen tapahtumapaikalle kesti usein niin kauan, että partisaanit olivat ehtineet jo poistua kohteesta erämaahan ja saada tavoittamattoman etumatkan.

Tärkeä lähtökohta ta-kaa-ajon järjestämisessä oli, että se voitiin aloittaa no-peasti. Saksalaiset esittivät 18.12.1943, että suomalaiset asettaisivat osaston ajamaan takaa noin 30 miehen vah-vuista partisaaniosastoa, joka oli käynyt tuhoamassa Kemi-järven–Sallan rautatietä Kel-loselässä (11) ja jonka oli to-dettu olevan paluumatkalla, mutta joka ei ollut vielä ylit-tänyt vanhasta Sallasta Savu-koskelle johtavaa maantietä. Tehtävään määrättiin Erillis-osasto Sau:sta Mannerheim-ristin ritari, luutnantti Ola-vi Alakulppi joukkueineen. Takaa-ajajat löysivät helpos-ti tuoreen partisaanien hiih-tämän ladun Kotalammella Sallan luoteispuolelta. Jouk-kue aloitti nopean takaa-ajon ja sai taistelukosketuksen 19.12. klo 19.30 Sätsijärvel-lä 30 km Sallasta koilliseen (kartassa vinoristi). Neljässä yhteenotossa Alakulppi jouk-kueineen tuhosi koko parti-saaniosaston. Taistelu päättyi 20.12. kello 03.30. Omia tap-pioita joukkueella ei ollut.

Petsamon Erillisosasto vastaanotti 16.7.1944 2. Vuo-ristodivisioonan kaukokirjoi-tinsanoman, jonka mukaan edellisenä päivänä Musto-lassa (24) oli otettu kiinni aiemmin mainittu vihollis-vanki. Vanki kertoi kuulu-van 60-miehen vahvuiseen partisaaniosastoon, joka oli iskenyt viime päivinä kolme kertaa Jäämeren tiellä. Sillä oli mukana radioasema, jäl-

kikoiria, kaksi naista ja 10.7. Mustolassa vangiksi otettu saksalaissotilas. Partisaanien aseistuksena oli konepistoo-lien lisäksi äänenvaimenti-mella varustettuja kiväärejä. Vanki tiesi vielä kertoa, että partisaaniosasto palaa omal-le puolelle Suonikylän maas-ton kautta.

Erillisosaston ensimmäi-senä toimenpiteenä vahven-nettiin Suonikylän kenttä-vartiota. Sinne lähetettiin luutnantti Kullervo Walleni-uksen johdolla 13-miehinen partio, jolloin kenttävarti-on vahvuus kohosi 40 mie-heen. Luutnantti Kalle Örö sai tehtäväkseen partisaa-niosaston tuhoamisen. Hän ryhmitti Erillisosaston 130-miehen vahvuisen osaston viiteen tukikohtaan Atslem-järven luoteis- ja Suonikylän itäpuolisille järvikannaksille. Ryhmitys oli valmiina 17.7. kello 01.30. Jäämeren tiel-tä lähtien partisaaneja takaa-ajanut saksalaiskomppania oli todennut aamupäivällä partisaaniosaston jakautu-neen kahtia. Toinen osa oli lähtenyt kiertämään Suoni-kylän koillispuolella sijaitse-vaa Ala-Njaammanjärveä ja toinen suunnannut kulkun-sa etelään kohti Luttojoen Köngästä. Wallenius ilmoitti 18.7. kello 05.30 30-miehisen partisaaniosaston ylittäneen varmistuspolun kolmisen kilometriä Suonikylän ete-

läpuolella ja lähetti sen pe-rään takaa-ajopartion. Yksi partion miehistä astui vali-tettavasti partisaanien kul-ku-uralleen asettamaan mii-naan, jolloin takaa-ajo oli keskeytettävä ja haavoittunut evakuoitava vesitasokoneel-la hoitoon. Nyt lähetettiin partisaanien perään toinen partio, joka löysikin tuoreet jäljet Ala-Njaammanjär-ven koillispuolella sijaitsevan Ylä-Akkajärven eteläpääs-tä. Örö osastoineen aloitti hetimmiten takaa-ajon ja sai kosketuksen partisaaniosas-toon kello 15.00 Kolgmas-järvellä (kartassa vinoristi) ja taistelu alkoi. Partisaanit taistelivat sinnikkäästi yli-voimaista takaa-ajo-osastoa vastaan, mutta menetettyään yhdeksän miestä kaatunei-na, hengissä säilyneet pake-nivat taistelupaikalta kaakon suuntaan. Partisaanit yritti-vät suuntaa muuttamalla ka-ristaa takaa-ajajat kannoil-taan ja onnistuivatkin lopulta pääsemään omalle puolelle Luttojoen pohjoispuolella, jossa takaa-ajo lopetettiin. Saksalaiskomppanian totea-ma toinen 30-miehinen par-tisaaniosasto jatkoi pakoaan Suonikylän alueelta etelään. Partisaanit olivat sytyttäneet päivällä metsäpaloja Kallo-kosken itäpuolella tarkoituk-sella harhauttaa takaa-ajajia ja karistaa ne kintereiltään sekä ohittaa Erillisosaston

varmistuslinjat. Partisaani-osasto onnistui palaamaan Luttojoen eteläpuolitse omi-en yhteyteen ilman, että sii-hen olisi saatu taistelukos-ketus.

PETTER PARIKKA

Lähteet: Suomen Sota 1941–1945, 5.osa Helsinki 1954; Neuvostoparti-saanit toisessa maailmansodassa, Helge Seppälä, Porvoo 1971; Par-tisaanisodan siviiliuhrit, Tyyne Martikainen, Kemi 2002; Yhteys-esikunta Roin toiminta, A O Vää-nänen, Oulu 1947; Sota-arkisto; Petsamon Erillisosaston asiakir-jat 1941–1944, Sota-arkisto.

JaPi - MatkatAunus ja Maaselän kannas 4 pv 11.-14.5/4.-7.6./3.-6.8. 359Syväriltä-Nietjärvelle 3 pv 19.-21.6./7.-9.7 299Syväriltä-Nietjärvelle 4 pv 25.-28.5./13.-16.7. 359Uhtua-Kiestinki-Kostamus 5 pv 26.-30.6/26.-30.7. 399Viipurin saaret 3 pv 17.-19.7 329Karjalan Kannas 3 pv 31.5-2.6./18.-20.8. 299Karjalan Kannas 4 pv 2.-5.7. 369Muurmansk 7 pv 2.-8.8./6.-12.9. 599Jääkäreiden jäljillä 4 pv 20.-23.7. 427Novgorod-Pihkova-Tartto 4 pv 10.-13.8 399Talvisodan ihme 3 pv 11.-13.5./10.-12.7. 299Petroskoi-Aunus 4 pv 16.-19.7. 349JR8, Tuntemattoman sotilaan jalanjäljillä 4 pv 18.-21.5. 365

Hintaan sis. kuljetus, majoitus, viisumi, puolihoito ja oppaan palvelut.

JaPi-matkat on erikoistunut sotahistorian matkoihin.

www.japi-matkat.fi e-mail: [email protected] puh: 05 3559 365 fax: 05 3559 345


Aleksin AlueenKehitys Oy

Helsinki

Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry.

Helsinki

Päällystöliitto ry.Ratamestarinkatu 11

00520 Helsinki

KalliotekniikkaConsulting Engineers Oy

Helsinki

HelsinginKristillinen Opisto

Helsinki

Pierre Cavallo OyHelsinki

Det Norske VeritasHelsinki

www.dnv.fi

Modio OyHelsinki

Diamond PowerFinland Oy

Helsinki

Uniferm OyHelsinki

Connex Finland OySUOMALAINENLÄÄKÄRISEURA

DUODECIMHelsinki

Helsingin Dataclub OyToivottaa Hyvää Joulua Sotaveteraaneille

ADC Metsämiesten säätiöHelsinki

AsianajotoimistoNousiainen & Saares Oy

Helsinki

HelsinginPaperinkeräyspalvelu Oy

Helsinki

Oy Heres AbHelsinki

Kanmanco OyHelsinki

AM-Consulting OyHelsinki

Merkopaino OyHelsinki

HRT - TOOL OYHelsinki

Albany International OyHelsinki

GEB Products OyHelsinki

Jalkahoitola TuhkimoHelsinki

VallilanKopio-Team Oy

Helsinki

InsinööritoimistoAlinikula Oy

HelsinkiNixu Oy Hermannin Kuljetus Oy

Helsinki


Finnopta OyHelsinki

V & V Suominen OyHelsinki

Kultaseppä Harri TouraHelsinki

Hyvitalo OyHyvinkää

- rakennamme laatuasuntoja -

HyvinkäänSairaankuljetus Oy

Hyvinkää / Hausjärvi

KiljavanLääketutkimus Oy

Hyvinkää

HH-Ympäristöurakointi OyHämeenlinna

T:mi Erkki RantaIkkala

MaalausliikeV. Lääperi Oy

Imatra

Janakkalan Motomek OyJanakkala

Karjalan Louhinta jaLujitustyö Oy

Joensuu

Tilijussila KyJoensuu

Jousteel OyJoutseno

HJ Talo-TeamJurva

Midare OyJyväskylä

Jyvästek OyJyväskylä

T:mi Kari JauhiainenJyväskylä

AsuntosaneerausRistiharju

Jyväskylä

Kuljetusapu K.Taipale

Jyväskylä

Harrin Purku- jaKaivuupalvelu Oy

Järvenpää

Ricon OyJärvenpää

NummelanRaudoitustekniikka

NRT OyKaarina

Halton OyKausala

Suomen Vibrakone OyKerava

Tilitoimisto Ordent OyKerava

AsianajotoimistoMarkku Tiainen Oy

Keuruu

Arhasukellus OyKirkkonummi

Linja-autoliikenneHelander ja K:nit Ky

Koskitie 5 , 92700 Kestiläpuh. 08-812 2325 , 0400-890 753

Luotettavaa rakennuspalvelua Uudellamaalla vuodesta 1972erikoisalana teollisuus-, liike- ja julkinen rakentaminen

Sementtitehtaankatu 2, 04260 KERAVA puh. (09) 2747 260 Fax (09) 2747 2690

6/05 Den 14 december 200540

Det nyligen av Eklö-vets Traditionsför-bund anordnade

veterantraditions semineriet visade med sitt mångsidi-ga program och aina dryft-ningar, hur traditionsarbetet tar fram stoff och värdefullt källmaterial, som kan och bör utnyttjas på många kul-turella, pedagogiska och ve-tenskapliga områdan. Det ger exempel på hur i upp-levda ytterligt svåra krislä-gen – det må sedan ha gällt politiska hot, krig eller lev-ned i största knapphet och nöd – folket och medborgar-ne förmår uppbåda tidigare

Traditionsarbetets håvor och dimensionerosedda fysiska och andliga krafter: seghet och uthållig-het, moralisk rakryggig het, rådighet. Detta som pris och garanti för att landet förblir sjä1v ständigt, demokratiskt lett och internationellt res-pekterat.

Mänskligheten har i sin utveckling kommit därhän, att olikar tade fysiska, poli-tiska och andliga hot, kri-ser och faror sprids världen runt snabbt och gränsöver-skridande som aldrig förr. Avvärjningen av därtill anslutna~katastrofala verk-ningar kräver ett vittomfat-tande sam arbete; ett samar-

bete till vilket varje nation bör vara beredd, och delta i det vaksamt och med bibe-hållen effekt i avvärjnings-förmågan.

Veterantidevarvets his-toria ådagalägger, att samti-digt som hela folket och alla medborgare måste känne sitt ansvar för upprätthål-landet av avvärjningsför-mågan, gällde detta en visa ketegori av medborgarna på ett sarskilt krävande och förpliktande sätt. I dag kal-lar vi dessa för krigsvetera-ner Ñ en del också helt rik-tigt för hemfrontens hjäl-ter. Vilka de var, vari deras

bragder bestod och vad de åstadkom, hur de överträf-fade den mänskliga presta-tionsförmågan, hur de off-rade sig. Därom för täljer en under dessa ödesmättade år tillkommen stor berättelse. Den är en outsinlig kun-skapskälla för ständigt nya generationer, till utforsk ning och analyser, eller såsom er-bjudande goda, manande ex-empel i upp fostran och bete-endeövningar.

1 nya tider behövs för ut-hållighetens upprätthållan-de förstås också nya krafter och ny kunskap och rådig-het och ett nytt slag av seg-

het. Men om vi, här var vi lever mitt i den nuvarande välfärden och välmågan och berät tigat gläds däråt, glöm-mer bort hur högt man kan bli tvungen att sätta priset för självständighet och ond-skeavvärjning, kommer man i veteren traditionen alltid att finna på sin tid effektiv-befunna exempel på, vad ett folk som tror på sin sak kan prestera vid försvaret av sitt land och vad allt det bör vara berett till för ett förtjä-na sin självstän dighet.

AARNO LAMPI

Vasa Krigsveterandist-rikt höll sitt höstmö-te den 23 november

och behandlade de stadgeen-liga ärendena i traditionell ordning. Ordföranden infor-merade om aktuella ären-den, berörde aktuella reha-biliteringsfrågor och stimu-lerade medlemsföreningarna att tänka på framtiden med allt färre ordinarie medlem-mar och allt flere stödande med lemmar. Han ställde i utsikt att föreningarna i bör-jan av nästa år skall ta ställ-ning till vårt förbunds skis-serade framtidsplaner med därtill hörande behov av stadgeändringar. Tanken att

Flere uppgifter till stödmedlemmar i Vasa distriktfå med makor/makar i med-lemskretsen mottogs positivt på detta möte. Omsorgen om veteranerna omhuldas varmt. Stödmedlemmarna kommer att få allt flere uppgifter.

I sistnämnda avseende sy-nes detta i sammansättningen av distriktsstyrelsen för nästa år, då några äldre veteraner önskade lämna sina uppdrag i yngre händer. Av de ordi-narie styrelsemedlemmarna ersattes nu tre veteraner med stödande medlemmar. Även bland suppleanterna skedde en förändring, då en stödan-de medlem ersatte en avliden ordinarie medlem. Sedan ti-digare har en stödande med-

lem varit ledamot i styrelsen och en som suppleant. Ord-förandeposterna innehas allt fort av ordinarie medlemmar. Holger Strandberg omvaldes nu till ordförande för 15 gån-gen. Viceordförande är Hol-ger An dersson och Karl Ny-mark. Styrelsen består av 15 personer.

I samband med Vasa höstmöte hedrades fyra trotjänare

med förtjänsttecken: Lauri Luutonen med gyllene fört-

jänstkorset, Nils-Börje Stormbom, Väinö Kavander och

Björn Eriksson med förtjänstkorset.

Det här året närmar sig slutrakan. Vi börjar småningeom

bereda oss på julen, ljusets högtid.

Vad det snart tillän-dalupna år 2005 beträffar, kan vi med skäl konstatera, att verksemheten såväl i för-bundet som i dess distrikts- och lokalföreningar har haft en mycket aktiv prägel. Av de riksomfettande begiven-heterna må särskilt näm-nas den nationella veteran-dagens huvudfest i Torneå och denvi sembend där-med skedda överlåtelsen av traditionsarbe tets stafettka-vel åt Eklövets traditionsför-bund och därigenom kom-

Inför årsskiftetmande generationer. Krigs-veterankörernas sångfest i Joensuu med 700 sångare och en publik på 4 000 per-soner kan kallas ett verkligt kraftprov. Förbundets sed-vanliga rådplägningsdagar i september var också ett pri-ma tecken på bibehållet en-ergiskt arbetsgrepp.

Till de viktigaste evene-mangen i vår verksamhet 2006 hör den nationella ve-terandagens huvudfest den 27 april i Tavastehus och de XXII för bundsdagarna den 1-2. juni i S:t Michel.

Veteranernas åldrande jämte åtföljande växande svårigheter att på egen hand reda sig med vardagsgöro-

målen, kräver i allt större ut-sträckning effektiva åtgärder för att i alla avseenden tryg-ga deras och deras närstäen-de vårdares levnadsomstän-digheter. Härtill förslår inte Krigs veteranförbundets, de till dess stöd grundade or-ganisationernas samt stöd-medlemmarnas verksamhet allena. Detta växande krav måste i första hand uppfyllas genom det ekonomiska stö-det från samhället, närmast från statsmakten budgette-ringsvägen. Då regeringen i sitt budgetförslag för år 2006 sänkte rehabiliterings-anslaget med 5,5 miljoner euro från det i år gällande, är det verkligen inte att und-

ra på, att veteranförbunden greps av bekymmer och att representanter för deras de-legetion i september besökte riksdagen och framförde sitt bekymmer och sin oro till social- och hälsovårdsminis-tern satmt företrädare för riksdagsgrupperna. Det torde inte vara för mycket begärt, att fosterlandet bär sitt ansvar och ombesörjer att dess hedersskuld till ve-terangenerationen betalas, och det på så sätt att inte blott veteranerna själva, utan också deras makor och änkor inbegrips i rehabilite-ringen och omvårdnaden.

Ytterligere må konstate-ras att tre riksomfattande

veteranorgenisationer – Fin-lands Krigsveteranförbund, Frontveteranförbundet och Frontkvin nornas förbund – samt Förbundet De stupa-des anhöriga sedan senaste vår har planerat en från och med början av 2006 gällan-de ny gemensam form för fi-nansanskaffning och under ledning av en heltidsanställd anskaff ningschef inlett en konkret planering av insem-lingar. Förbundets delege-tion har vid sina möten dryf-tat åtgärder för attfå ekono-miskt stöd från affärslivet.

OSSI SUNELL

416/05 Den 14 december 2005

Böcker

Borgånejden i krig och kris

– krigsveteranerna berättar.

Text: Borgånejdens Krigs-

veteraner rf (utgivare) och

Thure Malmberg. Layout:

Peter Wikström, ISBN 952-

91-8317-8, Ekenäs 2005. 242

sidor.

För två år sedan tillsatte Borgå-nejdens Krigsveteraner en redak-tionskommitté på sex man under ledning av föreningens ordföran-de Ljunghard Lindroos. Detta var början till boken, där Borgå-nejdens krigsveteraner minns och berättar, en bok om nejdens män, kvinnor och barn under och efter andra världskriget. Redaktions-kommitén påpekar att den nyut-komna boken är avsedd som ett viktigt komplement till den his-torik som Borgånejdens Krigsve-teraner utgav till den nu 38-åriga föreningens 25-årsjubileum.

En stor del av bokens 40 ka-pitlar omfattas av lokala krigs-veteraners intervjuer, levande text om många slags erfarenhe-ter och minnen. Boken innehål-ler även kapitel om evakuerade, Borgå luftbevakning, Borgåfar-tygens krigsfärd till Estland, byg-gandet av krigsskadeståndsfartyg

Borgå krigsveteraner minns och berättar om krigstiden

Ärade krigsveteranerJag hälsar er denna jul då sex årtionden förflutit från freds-slutet. I vårt välmående fos-terland riktar de tacksamma finländarna sina tankar till er alla som med framgång försvarade vårt självständiga land. Även denna jul får vi syna hur vi har kunnat orga-nisera vårt gemensamma liv här.

Detta år har vi i Finland firat Kyrkan i Finland 850 år. Som tyngdpunkt har det kommit fram vilken betydel-se kyrkans medlemskap har. Medlemmen är ju inte bara den som betalar medlems-avgiften och får vissa tjäns-ter av kyrkan i gengäld. Var-je döpt är döpt som kristen, som medlem i Guds rike, som en del av Kristi kyrka. Med-lemskapet är alltså av andlig karaktär.

Under årets lopp har man följt procenttal på hur kyr-kans medlemstantal av be-folkningen har minskat i nå-gon mån. I gengäld har de senaste gallupundersökning-arna visat att allmännt anse-ende för kyrkan varit växan-de. Med hjälp av procent mä-ter man och följer man också många andra aspekter i män-niskornas tro och aktivitet.

Julens budskap styr dock

Julen är en gåva

vår blick till en annan po-sition. Med procent kan vi mäta människors attityder och beteende. Vi kan nog räkna deltagarna i julfirande eller julkyrkobesök. Men ju-len är något annat.

Den berättar om vad som är och förblir hundraprocen-tigt.

Julen är en gåva. Dess budskap anknyter sig inte till folks attityder och reaktio-ner. Gud älskar världen. Var-je människa är värdefull och dyrbar. Därför föddes Sonen till vår bror.

Guds aktion är viktiga-re än mänskliga reaktioner. Gåvan är mera betydelsefull än dess mottagare. Jag hop-pas att vi även denna jul skall orka vända våra blickar till Guds gåva i Jesus Kristus. Den är mer än en arm vand-ring, mer än vår egen orkes-löshet eller likgiltighet. Ju-lens bud är en gåva, inte ett krav.

Jag önskar alla läsare av denna tidskrift en välsignad jultid inför budet om Julens Gåva, om Frälsarens födelse.

Ärkebiskopen av Åbo och Finland

JUKKA PAARMA

Finland har vandrat en tung väg under sin nio årtionden långa självständighet. Ge-nom åren präglade av nöd och krig, återuppbyggnad och ekonomisk tillväxt har vi bli-vit en av de välbärgade natio-nerna i världen. Bevarandet av självständigheten tryggade vårt lands möjlighet att bygga det välstånd vi har idag och att skapa en ansedd interna-tionell ställning. För allt det-ta har vi våra krigsveteraner, dem som har varit med och stött deras handlingar samt hemmafronten att tacka.

Finlands självständighet vilar idag på en fastare grund än någonsin. Vi är en del av Europeiska unionen och vi har förbundit oss vid de vär-deringar som ni försvarade

Ärade krigsveteraner

under krigets svåra år. Vär-nandet om veteranernas and-liga arv och överförandet av det till de yngre generationer-na ankommer på oss yngre årsklasser under de närmas-te åren.

Statsmakten värderar högt veteranernas insatser. Som ett led i detta har för krigsinvalidernas och krigs-veteranernas sociala trygghet anslag reserverats i statsbud-geten, detta år sammanlagt omkring 460 miljoner euro. Genom de veteranpolitiska linjer och tilläggsanslag som regeringen i fjol höstas be-slutade om stöds veteranerna och krigsinvaliderna och de-ras rehabilitering.

De val Finland träffat har med åren visat sig vara

de rätta. Måtte den okuvlig-het och vidsynthet som kän-netecknar veterangenera-tionerna utgöra plattformen för beslut, genom vilka vårt samhälles styrka kan tryggas i den allt hårdare internatio-nella konkurrensen. I juletid minns vi de uppoffringar som veterangenerationerna och de redan bortgångna vetera-nerna stod för när de bar den tyngsta bördan i kampen för vår självständighet.

Jag tillönskar krigsvete-ranerna, deras anhöriga och denna tidnings alla läsare fridfull jul samt hälsa och krafter inför det kommande året.

MATTI VANHANEN

mm. Speciellt omfattande inslag har gjorts av Håkan Blomberg och Valter Andersson. På press-mötet 26. oktober hänvisade bo-kens författare Thure Malmberg, till Andersson, som redan 1938 skickades som en av flera extra inkallade Borgåpojkar till Kall-bådagrund för att spana efter rys-ka fartyg, u-båtar och flygplan: Få har tänkt på att skärgården och havet var också en front.

Till denna mångfald av text har på ett utmärkt sätt ympats krigstidens och nyare tiders foton i svartvitt och färg, bilder av olika dokument, inslag av pressklipp m.m. Detta gör att boken är även en estetisk upplevelse.

Boken är en lokal skattkam-mare även för unga och komman-de generationer.

Boken kostar 28 e och den kan rekvireras från Borgånej-dens Krigsveteraners sekrete-rare Kaj Petrell, telefon (019) 5753 560

MARKKU RÄMÖ

Republikens Presidents hälsning

Jag framför min bästa hälsning

till alla läsare av tidningen Sotaveteraani -

Krigsveteranen och önskar dem

och deras anhöriga en god jul och

ett gott nytt år 2006.

TARJA HALONEN

REPUBLIKENS PRESIDENT


Hämeenlinnanortodoksinen srk

Iisalmen ortodoksinen srk

Ilomantsin ortodoksinen srk

Joensuun ortodoksinen srk

Jyväskylän ortodoksinen srk

Kajaanin ortodoksinen srk

Lieksan ortodoksinen srk

Nurmeksen ortodoksinen srk

Oulun ortodoksinen srk

Rautalammmin ortodok-sinen srk

Vaasan ortodoksinen srk

Varkauden ortoksinen srk

Borgå Svenska Domkyrkoförsamling Ekenäs församling

Esbo Svenska församling

Hangö Svenska församling

Kimito församling Mariehamn församling

Markus församling Helsingfors

Maxmo församlingNärpes kyrkliga

samfällighet

Pargas Svenska församling

Pernå församling

Tomas församling Helsingfors

Vörå församling

Åbo Svenska församling

Kristus syntyy - kiittäkää

Riemullista Joulunaikaa ja Jumalan siunaamaa Vuotta 2006

Med Tack för gott samarbete.En Välsignad Julhögtid och Ett Gott Nytt År 2006

Pedersöreneiden kyrkliga samfällighet

Vasa Svenskaförsamling

Haminanortodoksinen srk

Kuopion ortodoksinen srk

Lapin ortodoksinen srk


Jaakko Rautala OyAlastaro

KuljetusliikeSelkämaa Oy

Alavus

Asikkalan TelttapalveluAsikkala

www.meyervastus.fi Nurmen Sora KyAura

Inge Sjölund TransDegerby

KCLEspoo

Taksi Espoo 305Ilmari Kuitunen

Eaton Holec OyEspoo

AsianajotoimistoBergholm Oy

EspooPuh. 09 - 522 966

Tibnor OyEspoo

ArkkitehtitoimistoInnovarch Oy

Espoo

Etelä-EspoonLVI-Palvelu Oy

Espoo

Bitrac OyEspoo

www.bitrac.fi

Rikomark OyEspoo

puh. 0400 - 440 926- Crawford autotallin ovet -

Hovila OyEspoo

Isännöintiverkko OyEspoo

Espoon Lattiapinnoite OyEspoo

Espoon TanssiopistoPuh./Fax. 09 - 455 2495

www.espoontanssiopisto.fi

Oy Julius Tallberg AbEspoo

Forssan Kirvestyö KyForssa

UrakoitsijaPertti J Penttinen

Haarajoki

Maansiirto Perala OyHalikko

Visko Oy AbHanko

Niemisen Valimo OyHarjavalta

SUOMENILMAILULIITTO ry.

Helsinki

SalonkiHelena Mäkelä - PelliFredrikinkatu 63 A , 00100 Helsinki

Puh.( 09 ) 694 4181

LogistiikkayritystenLiitto ry.

Helsinki

TöölönPianokeskus Oy

Helsinki

Kalevantie 6, 02100 ESPOOpuh. 09-809 3210

Tehokasta ja pätevääisännöintipalvelua (AIT)

A-ISÄNNÖINTI OYMartintie 14 C, 02270 Espoo

Puhelin 867 6000


Kirjat

Lasse Lehtinen Hannu

Rautkallio: Kansakunnan

sijaiskärsijät, Sotasyylli -

syys uudelleen arvioituna.

ISBN 951-1-20025-9. WSOY,

Juva 2005, 318 sivua, runsas

kuvitus

Ensin oli Yrjö Soinin kirja Kuin Pietari hiilivalkealla. Luin sen 1950-luvun lopulla ymmärtä-mättä asiasta paljon muuta kuin että suomalaisia isänmaan ystä-

Sotasyyllisyysoikeudenkäynti tarkoitushakuinen alusta loppuun

viä oli kohdeltu kaltoin.Parikymmentä vuotta myö-

hemmin ns. sotasyyllisten tuo-mitsemisesta valmistui Jukka Tarkan väitöskirja. Kun Soinin kirja oli perustunut lähinnä oi-keudenkäyntiin ja siinä yhteydes-sä julki tulleisiin asiakirjoihin, oli Tarkalla jo käytettävissään suu-ri määrä läntisiä lähteitä, ja näin itse oikeudenkäynnistäkin saattoi muodostaa realistisemman kuvan, ainakin siis sellaisen kuvan, miltä asia Suomesta käsin näytti. Jos oikein muistan, Tarkan mielestä kysymyksessä oli näytösoikeu-denkäynti, jossa suomalaisten tuli noudattaa itäisten naapureidensa laatimaa käsikirjoitusta.

Aiheesta ovat Hannu Raut-kallio ja Lasse Lehtinen tehneet uuden tutkimuksen, jossa lopulta on käytetty myös venäläisiä läh-teitä. Koko sotasyyllisyyskysy-mys ja välirauhansopimuksen 13. artikla, jonka mukaan ”Suomi si-toutuu yhteistoimintaan Liittou-

tuneiden valtojen kanssa sotari-koksista syytettyjen henkilöiden pidättämiseksi ja tuomitsemisek-si”, on saanut uuden tulkinnan, tähänastisista täydellisimmän..

Rautkallion ja Lehtisen kirja kertoo kronologisessa järjestyk-sessä ja normaalien historiantut-kimusmenetelmien mukaisesti koko prosessin kulun. Tuon 13. artiklan silloisen tulkinnan mu-kaan suomalaisten olikin tuo-mittava ”tavanomaisten” sota-rikollisten lisäksi johtavia val-tiomiehiään – kansalaisia, jotka olivat vuosina 1939–44 tehneet parhaansa viedäkseen Suomen mahdollisimman vähin vaurioin läpi kahden diktaattorin, Stalinin ja Hitlerin, puristuksen.

Aloite sotasyyllisten tuomitsemiseen kotimaasta Tähän asti on uskottu, että Suo-mi joutui sotasyyllisyysasiassa Neuvostoliiton ja Liittoutuneiden valvontakomission puheenjohta-jan Andrei Zdanovin ankarasti painostamaksi – uhalla, että jos suomalaiset eivät itse tuomitse

sotasyyllisiään, sen tekee Neu-vostoliitto. Painostusta olisi ta-pahtunut sekä syytteiden nosta-misessa että syytettyjen Rytin, Rangellin, Linkomiehen, Ram-sayn, Tannerin, Kukkosen, Rei-nikan ja Kivimäen tuomitsemi-sessa ankariin rangaistuksiin.

Uudessa tutkimuksessa osoi-tetaan, että aloitteellisia asiassa olivatkin silloinen oikeusminis-teri Urho Kekkonen hyvänä apu-naan ministerit Sakari Tuomioja ja Kaarlo Hillilä. Nämä miehet ottivat joulukuussa 1944 yhteyt-tä kommunistien ”vahvaan mie-heen” Yrjö Leinoon ja kertoivat huolensa siitä, että välirauhanso-pimuksen toteuttaminen ei suju-nut riittävän nopeasti.

Leino otti tietysti yhteyttä Zhdanoviin, ja siitä alkoi run-saan vuoden kestänyt farssin ja tragediankin piirteitä saanut ajo-jahti edellä mainittujen henkilöi-den, Risto Ryti ja Väinö Tanner etunenässä, tuomitsemiseksi so-tasyyllisiksi.

Toki Zhdanov erityisesti pää-ministeri Paasikiveä painostikin, mutta ilman Neuvostoliiton joh-

don valtuutusta. Asiaan vaikutti-vat ratkaisevasti eräiden nimeltä mainittujen suomalaisten toiveet ja myös Zhdanovin omat henki-lökohtaiset pyrkimykset. Näin kertovat venäläiset lähteet koru-tonta kieltään.

Säädettiin Suomen perustus-lain vastaisesti taannehtiva laki ja perustettiin erityistuomioistuin poliittisine maallikkojäsenineen. Syytetyt henkilöt saatiinkin tuo-mituiksi, tosin vasta monenlaisen junttauksen ja painostuksen jäl-keen. Kirjan mukaan suomettu-misen aika oli Suomessa alkanut.

Rautkallio ja Lehtinen arvi-oivat, että koko oikeusproses-si ei ollut lainkaan tarpeen eikä sillä esim. ollut Stalinin tukea. Luulen, että ainakaan prosessin käynnistyttyä sitä oli enää mah-doton pysäyttää, niin paljon ar-vovaltaa oli jo pelissä.

Tutkimus on tehty uskottavas-ti ja kirja on kirjoitettu sujuvalla tyylillä. Lukijat voivat sen paris-sa haukkoa vain henkeään, niin raadolliselta näyttää poliittinen pyrkyryys.

ESKO VUORISJÄRVI

Arvo Komulainen: Taistelu

Ahvenanmaasta. Oolannin

iäisyyskysymys.

ISBN 951-20-6796-X. Gum-

merus Kustannus Oy, Ajatus

Kirjat. Jyväskylä 2005. 342

sivua.

Espoolainen sotaveteraani, ye-komentaja Arvo Komulainen on eläkepäivillään vuosia kestäneen tutkimustyön tuloksena saanut ai-kaan muhkean teoksen tästä ajoit-tain tulenarasta aiheesta. Kirjan korkealaatuinen ulkoasu, runsas kuvitus, selkeät kartat ja aiheen

Meriupseeri on tutkinut Ahvenanmaahan kohdistuneita uhkaa

taitava käsittely tekevät siihen tu-tustumisen miellyttäväksi.

Komulainen aloittaa ”taiste-lun” kuvauksen isonvihan ajal-ta 1700-1721, jolloin venäläiset joukot miehittivät Suomen. Eri-tyisesti Ahvenanmaan miehityk-sen taka-ajatuksena tsaari Pietari I:11ä oli sen tarjoama tukiasema Tukholmaan tehtävälle hyök-käykselle. Tämä hanke ei on-nistunut. Sen jälkeenkin Ahve-nanmaahan on kohdistunut mo-nenlaisia uhkia. Ehkä tuhoisin on ollut nimenomaan Oolannin sotana tunnetut taistelut kesinä 1854 ja 1855, jolloin Britannian ja Ranskan merivoimat tuhosivat muun muassa venäläisten raken-nuttaman Bomarsundin linnoi-tuksen Ahvenanmaalla.

Sodan päätyttyä Venäjä si-toutui Pariisin rauhansopimuk-sessa 1856 hyväksymään saarten linnoittamattomuuden periaat-teen. Se kyllä myöhemmissä neu-

votteluissa pyrki vapautumaan tästä.

Komulainen selostaa perus-teellisesti ja lukuisiin asiakirjoi-hin nojautuen viimeksi käyty-jen sotienaikana ja johdosta eri maissa laadittuja, Ahvenanmaa-han kohdistuneita suunnitelmia. Toisen maailmansodan päätyttyä Pariisissa 1947 pidetyssä rauhan-konferenssissa Ahvenanmaasta tuli rauhansopimukseen kuiten-kin maininta, että ”Ahvenan-maan saaret jäävät demilitarisoi-duiksi nykyisin vallitsevan tilan-teen mukaisesti”.

Kirjansa loppuosassa Komu-lainen pohtii Ahvenanmaan mer-kitystä maamme kokonaispuolus-tukselle ja etenkin ongelmaa sii-tä, kyetäänkö saaria tehokkaasti puolustamaan samalla, kun pide-tään yllä niiden demilitarisointia

Teosta on saatavissa Suomi merellä -säätiöltä c/o kapteeni-luutnantti Jyrki Myllyperkiö Hu-vilakatu 20-22 C, 00150 Helsin-ki sekä hyvin varustetuista kir-jakaupoista.

ESKO KOSUNEN

Sotainvalidien Veljesliiton Ky-men piiri ry on julkaissut Pertti Niemisen kirjoittaman 124-sivui-sen kirjan Askelten kaiku, joka on 1995–2005 käsittävä jatkohis-toriikki piirin 50-vuotisjuhlajul-

kaisulle Sama kaiku on askelten. Tuoreen historiikin on painanut Korian Kirjapaino Alanko Oy (ISBN 952-91-9065-4). Naseva teksti, kuvat ja taulukot kertovat mm. hallinnosta, taloudesta, mo-

Sotainvalidityötä Kymenlaaksossa nipuolisesta huoltotoiminnasta, henkisestä ja hengellisestä työs-tä, liikunnasta ja tiedottamisesta sekä tulevien vuosien näkymistä. Tiedot ovat kiinnostavia sotiem-me veteraanien yhteisöissä toi-miville.

SK


Jari Leskinen – Antti

Juutilainen: Jatkosodan

pikku jättilä inen, ISBN

951-0-28690-7. 1259 sivua,

runsaasti kuvitettu. WSOY

Porvoo 2005. Hinta 60 e.

Se on valmis – Jatkosodan pikku jättiläinen jatkona ensimmäiselle monumentille Talvisodan pikku jättiläiselle, joka ilmestyi 1999. Teos on varsinainen järkäle tii-

Jatkosota yksissä tuhdeissa kansissavistä asiaa sotavuosista 1941–45 maalta, mereltä, ilmasta, koti-rintamalta, jopa vihollisen puo-lelta. Kirjoittajat ovat jääkiekko-termillä ilmaistuna ykkösketjua: Jari Leskinen, Antti Juutilainen, Martti Turtola, Sampo Ahto, Anssi Vuorenmaa, Ohto Man-ninen, Arto Kotro, Eero Elf-vengren, Marienne Junila, Juri Kilin, Timo Malmi, Matti Luk-kari, Hannu Särkiö… – lähes 65 eri alojen asiantuntijaa. Niinpä asiantuntijoiden parhaimmisto on tavallaan jäävätty laatimasta tästä kirjasta kirja-arvioita.

Tietopaketin runsaus ja moni-puolisuus panee lukijan hiljaisek-si. Kirjassa ei käsitellä vain sota-toimia, vaan koko sotaa käyvää yhteiskuntaa. Aseveljet kuten vi-hollisetkin saavat omien sotilait-temme ohella asiaan kuuluvalla tavalla osansa. Kalusto, taktiik-ka, johtaminen, huolto ym. oleel-linen on huomioitu. Mennäänpä vähän sodanjälkeiseen aikaan-

kin, mm. Porkkalan alueen vai-heisiin 1944–1956.

Selvää on eteneminen aika- ja tapahtumajärjestyksessä- ennen sotaa- hyökkäysvaihe 1941–42- asemasota 1942–44- torjuntavoitot 1944 ja sota saksalaisia vastaan 1944–45- pitkospuita rauhaan- hakemistot (poikkeuksellisen perusteelliset)

Asiaa riittää, jokaiselle on jotakin. Pääotsikot pitävät sisäl-lään melkoisen määrän artik-keleita. Niinpä esimerkiksi Ase-masota -otsikon alta löytyy 37 ar-tikkelia valottamaan tuota aikaa. Kaiken tämän sisällyttäminen kansien väliin on kelpo taidon-näyte. Valokuvat, karttapiirrok-set ja taulukot edesauttavat koko-naisuuden hallintaa. Tiedoissa on myös paljon uutta, esimerkiksi: Vuosikausia lähes kaikissa kir-joissa on mainittu Suomen me-nettäneen 86 000 henkeä taiste-luissa kaatuneina, haavoihinsa kuolleina tai ilmapommitusten

Martti Turtola: Jääkäriken-

raali Einar Vihma, Ihantalan

taistelun ratkaisija. Otava,

Keuruu 2005, ISBN 951-1-

191551.

Jääkärikenraalimajuri, Manner-heim-ristin ritari Einar Vihma (1893–1944) oli jääkärikenraa-lien moniulotteisessa ja värik-käässäkin joukossa erottuva, persoonallinen, poikkeukselli-nen upseerityyppi. Voi ihmetel-lä biografian ilmestymistä vas-ta nyt, yli kuusi vuosikymmentä hänen sankarikuolemastaan ke-sän 1944 taistelukentällä Ihan-talassa.

Vihma, vuoteen 1936 Wich-mann, syntyi Kuopiossa vanhaan pappissukuun. Perhetausta, sa-moin lapsuus-, nuoruus- ja kou-luvuodet sekä opinnot Helsin-gin teknillisessä korkeakoulussa kuvataan liki 40 sivulla. Einar

Jääkärikenraali Einar Vihman elämänkulkuWichmann oli mukana kahdessa jääkärihistoriaan kiinteästi kuu-luvassa tapahtumassa: Simon ka-hakassa joulukuussa 1916 ja sak-salaisen sukellusveneen UC 57:n matkalla Danzigista Loviisan Hamnskäriin marraskuussa 1917.

Enemmän tilaa käytetään poikkeuksellisen tasokkaan So-takorkeakoulun 1. kurssin (1925–1926) kuvaamiseen. Kurssilta sai yleisesikuntaupseerin arvon 28 upseeria, joukossa 12 myöhem-min tunnettua jääkärikenraalia eri arvoissa sekä kahdeksan myö-hempää Mannerheim-ristin rita-ria. Wichmann tuli kuulumaan kumpaankin valiojoukkoon, vaikka hänen menestyksensä kurssilla oli ”erittäin heikko” (si-jaluku 28 /28), kuten Turtola to-teaa. Diplomityö jäi tekemättä.

Yleisesikuntamajurin arvos-sa Wichmann viipyi vain yhdek-sän kuukautta, kunnes ylennet-tiin ye-everstiluutnantiksi itse-näisyyspäivänä 1927. Pian alkava 1930-luku oli hänelle kauttaal-taan menestyksekäs: kadettikou-lun johtajan tehtävän ansiokas hoito 1933–36 ja Suomen Valkoi-sen Kaartin näkyvä ja arvostettu komentajan tehtävä 1936–39.

Vihma osoitti johtajan laa-tunsa talvisodan Taipaleen loh-kolla komentaessaan 7. Divisi-oonaa ensin A. E. Heinrichsin ja sitten kolmisen viikkoa Paavo Talvelan alaisena. Kriittinen Tal-velakin antaa jääkäritoveristaan

Erkki Vitikainen: Maan-

puolustustyötä ruohon-

juuritasolla. Sotakamreeri

muistelee. Matti Karhima

Ky. 189 s.

Maanpuolustustyöhön kahdeksal-la eri vuosikymmenellä osallistu-neella Erkki Vitikaisella on häm-mästyttävä muisti. Hän kertoo tapahtumista päiväkirjamaisen tarkasti, vaikkei ole tehnyt muis-tiinpanoja. Myös toimittajana työs-kennelleen sotakamreerin teksti luistaa. Yksityiskohdat saattavat uuvuttaa oudompaa lukijaa, mutta tiuhaan väliotsikoidussa tekstissä voi edetä myös harppoen.

Teoksen painopiste on ase-masodan arkipäivässä. Kymen-laaksolaisena suojeluskuntalai-sena Vitikainen (s. 1922) ehti osallistua jo talvisotaan ja saapui talvella 1942 täydennysmiehenä Maaselän rintamalle. Sotapolku vei sitten JR 4:n mukana Syväril-le ja 1944 U-asemaan.

Itsenäinen ja itsepäinenkinLukiota käynyt Vitikainen oli

reipas soturi, mutta ajatuksissaan sekä toimissaan itsenäinen ja jos-kus itsepäinenkin. Tästä eivät kaikki esimiehet pitäneet, joten ylennyksiä ja kunniamerkkejä tuli nihkeästi. Upseerikouluun Vitikainen komennettiin vas-ta syksyllä 1944. Suorasanaiset muistelot antavat ajattelemisen aihetta sotaväen johtamismene-telmistä.

Vaikka Vitikaisen sotamuis-toissa oli suolaa, hän lähti 1950-luvulla vapaaehtoiseen maanpuo-lustustyöhön ja uurastaa siinä edelleen. Reservin kapteenina hän kohtasi myös sen everstik-si ylenneen komppanianpäällik-könsä, jonka kanssa oli ollut na-hinaa. Puhevälit palautuivat.

Lukemisen arvoinen kir-ja muillekin kuin Vitikaisen lä-himmille aseveljille. Myös meille nuoremmille.

JYRKI VESIKANSA

Albert Axell ja Hidehaki Kase: Kamikaze – Japanin itsemurha-lentäjät. WSOY 2005. Englan-ninkielisestä alkuteoksesta suo-mentanut Matti Kinnunen. 357 sivua. ISBN 951-0-30973-7. Hin-ta 32 e. Teos kertoo Japanin il-mavoimien itsemurhalentäjistä, maan sotajohdon virallisesti hy-väksymästä sotataktiikasta, sen motiiveista ja tuloksista, lentäjien koulutuksesta ja siitä mihin poh-jautui japanilaisessa kulttuurissa arvostettu uhrihenki. Kirja pe-rustuu japanilaisiin lähteisiin ja mm. eloonjääneiden kamikaze-lentäjien haastatteluihin.

Rikard Drakenlordh: Toisen maailmansodan avainhenkilöt. Ruotsinkielisestä alkuteokses-ta suomentanut Petri Kortesuo. Karisto 2005. 198 sivua. ISBN 951-23-4674-5. Hakuteos listaa toisen maailmansodan avainhen-kilöitä aakkosjärjestyksessä päh-kinäkuoressa esitettyine aikaan-saannoksineen. Kronologinen luettelo toisen maailmansodan tapahtumista.

Eino Ihalainen: Korpitais-telut. Pilot Kustannus Oy 2005. ISBN 952-464-325-1. 259 sivua.

Muuta kirjallisuutta:Sotaromaani Karjalan rintamal-ta, kylien ja kolonnien valtauk-sesta, vangin matkasta ja mars-sista Petroskoista Syvärille, ase-masodasta ja tiestä Muurmannin radalle.

- Samalta kirjailijalta ja kus-tantajalta ilmestyi syksyllä 2005 nide ”Sitä sattui”. ISBN 952-464-195-X Siihen on koottu 163 sivua täydennystä menneen vuosisa-dan kansamme säilyneisiin tari-noihin.

Heka Jalo: Hatkat. Oma-kustanne. Painopaikka Tallin-na Raamatutrükijoja OÜ. ISBN 952918602-9 Helsinkiläisen hel-sinkiläisiltä sotakonkareilta ko-koamia sotajuttuja 485 sivua. Myy Akateeminen kirjakauppa. Hinta: 16,90.

Veikko Ilmasti: Koiviston poika ja Zhdanovin lupaus. Oma elämäkerta, 340 sivua. Omakus-tanne ISBN 952-91-962-0, 2005/11. Sotaveteraani (s. 1928) ker-too poikavuosistaan Koivistolla, jatkosodan ajasta vapaaehtoisena ja sodanjälkeisestä ajasta, Gesta-pon ja Neuvostoliiton vankina ja sodanjälkeisestä ajasta.

Vihmasta arvion: ”Hän olikai-kin puolin hyvin uljas mies”. Jat-kosodan hyökkäysvaiheessa Vih-man komentama 12. Divisioona oli tärkeässä osassa Karjalan-kannaksella edettäessä Vuoksen yli vanhalle rajalle ja suljettaessa venäläisiä joukkoja Viipurin ete-läpuolella suureen mottiin.

Joulun alla 1941 Vihman ko-mentoon uskottiin peräpohjalai-nen 6. Divisioona, joka oli Sal-lan suunnalla osallistunut koviin ja kuluttaviin taisteluihin erä-maaoloissa. Kahden ja puolen vuoden kuluttua sekä vaihtele-vien vaiheiden jälkeen tämäkin divisioona keskitettiin Karjalan kannakselle, jonne sen komenta-ja esikuntineen saapui 26.6.1944, viikkoa Viipurin menetyksen jäl-keen ja tilanteen ollessa veitsen-terällä. Muistelmissaan ylipääl-likkö antaa kauniin tunnustuk-sen ”kenraalimajuri Wihmalle, jonka 6. Divisioona saapui VKT -linjalle ajoissa ehtiäkseen va-kauttaa puolustuksen Ihantalassa ja joka näissä taisteluissa kaatui sankarina”. Kesän 1944 ankaris-sa ja paikoin kaoottisissa vaiheis-sa korostui, miehistön urheuden rinnalla, lujien, hermonsa hallit-sevien komentajien ja päälliköi-den merkitys johtamisen kaikilla tasoilla. Tätä lajia kenraalimaju-ri, Mannerheim-ristin ritari Ei-nar Vihma osoitti olevansa.

HANNU SÄRKIÖ

uhreina. Uusin tutkimus (Ku-renmaa – Lentilä) päätyy lukuun 96 000.

Teoksen toimitussihteereinä ovat toimineet Pekka Saloranta ja Kaisa Uusipaikka. Taitto on

Viljo Pekkalan, graafinen suun-nittelu Martti Ruokasen ja kartat Susanne Jyrkisen.

TAPIO SKOG


Talvisodan aikana Ilo-mäelle myönnettiin urheudestaan VM 2,

VM 1 ja VR 4 ennen nimit-tämistään Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ri-tariksi. Esityksen nimittämi-sestä teki Aunuksen ryhmän komentaja, kenraaliluutnant-ti Paavo Talvela:

Viialassa sotaveteraanien keskuudessa oli pitkään elä-nyt ajatus paikallisen Man-nerheim-ristin ritari Toivo Ilomäen muotokuvasta. Tam-mikuussa Lion’s Club Viialan nimeämä kolmimiehinen projektiryhmä otti kokonais-vastuun hankkeen toteutta-misesta.

Taulun luonnollisimmak-si sijoituspaikaksi valittiin kuntaan valmistumassa ol-lut kirjastotalo, joka tarjoaisi

Sotaveteraanien toive toteutui:

Ritari kunniapaikalle Viialan kirjastoon

komeat puitteet Toivo Ilomä-en muistolle. Sijoituspaikalle saatiin Viialan kunnan nopea myönteinen päätös.

Kuntalaisten yhteinen hankeTaulun toteutus annettiin hy-vien suositusten jälkeen Iitta-lalaiselle taidemaalari Timo T. Ingmanille. Muotokuvan lopulliseksi toteutuskooksi sovittiin 95x70 cm.

Kantavaksi ajatukseksi tauluhankkeelle muodostui, että sen on oltava kaikkien kuntalaisten yhteinen hanke, ts. muotokuvan rahoituspoh-jan oli oltava mahdollisim-man laaja. Kustannusarvio jaettiin sataan yhtä suureen osuuteen. Yhden lahjoittajan osuusmäärä rajattiin enim-millään viiteen osuuteen.

Lahjoittajia ilmaantui pian niin paljon, että osuuksien enimmäismäärää jouduttiin jopa pudottamaan. Rahoi-tukseen osallistuivat lähes kaikki paikkakunnan seurat ja järjestöt sekä lukuisa jouk-ko yksityisiä kuntalaisia.

Taiteilija luovutti teoksen-sa LC Viialalle kesäkuussa. Virallinen paljastustilaisuus Viialan kirjastossa oli 15. syyskuuta arvovaltaisen kut-suvierasjoukon läsnä ollessa. Taulu on nyt kunniapaikal-laan kuntalaisten nähtävänä. Sotaveteraanien toive kunni-anosoituksesta Toivo Ilomä-elle on toteutunut.

Taulusta tehdään myös numeroitu taiteilijan nimi-koima kangasvedossarja, jota myydään klubin aktiviteet-tien tukemiseksi. Ensimmäi-nen vedoskappale varattiin heti Mannerheim-museoon Valkeakosken Päivölään.

Lähde: Marskin ritarit 191 ih-miskohtaloa, Valitut palat, Seppo Porvali 2001.

Kun aselepo astui voimaan maamme ja Neuvostoliiton

välillä syyskuun alussa 1944, korpraaliksi ylennetty

Toivo Ilomäen 75 mm panssarintorjuntatykin putkeen

oli maalattu kaikkiaan 21 viivaa, yksi kutakin tuhottua

hyökkäysvaunua kohden. Tulosta voidaan pitää epä-

virallisena Suomen ennätyksenä.

Ritari Toivo Ilomäen sisaret Aili Mäkinen ja Helvi Pullinen, pojat Pentti ja Eero, sekä

taiteilija Timo T. Ingman. (kuva: Seppo Poutala)

Mukavasti Saga Matkojen bussilla eri puolilta Suomea Helsingin satamaan

UUSI ESITE ILMESTYNYT!

KYLPYLÄLOMAT 1 vko

Saarenmaa, ph................... alk. 269 Haapsalu, th........................ alk. 249 Pärnu, th.............................. alk. 265Tallinna, th........................... alk. 299Toila, th................................ alk. 315Jurmala, ph......................... alk. 399

Tallinna, 4 pv, th................... alk. 142 Pärnu, 4 pv, ph..................... alk. 135 Haapsalu, 4 pv, th................ alk. 175

VIRKISTYS- ja HEMMOTTELULOMAT 4-5 pv

Laulasmaa 3 pv, pe-su......... alk. 139Kalev Spa 3 pv, ke-pe........... alk. 139

UUTUUS! MiniSpa –lomat

€/hlöesim.

Kysy myös hotellilomia Tallinnaan, Pärnuun, Saarenmaalle, Haapsaluun ja Riikaan!

SM

AL

2429

5 K

UV

I 36

87/0

0/M

j

toim

itusk

ulut

8

€/til

ausAlbertink. 36 B, 4. krs, Helsinki

www.sagamatkat.fi (09 ) 612 3355saga

M A T K A T

SAGA MATKAT 20061 vkon, 4 tai 5 pv:n matkoille

sunnuntaisin ja torstaisin

Hytti 2 € B2 meno-TAI paluulaivalle 2-4 hengelle

NOPEAN VARAAJAN ETU 31.1.2006 asti

TILAA UUSI TILAA UUSI 2006 ESITE!2006 ESITE!TILAA UUSI 2006 ESITE!

Pohjois-Savon Autokauppiaat r.y.

Kuopio

Sinituote OyErkylän kartano 5005820 Hyvinkää019-76000

www.sini.fi

merellinen TÖÖLÖN TORPPA

on oikea paikka häihin, perhe- ja yritysjuhliin, koulutus- ja saunatilaisuuksiin • erinomainen sijainti • torpalla oma pitopalvelu

Helsingin Melontakeskus OyRajasaarenpenger 8, 00250 Helsinki

Varaukset päivisin 436 2500www.toolontorppa.com

Hallituskatu 29 A, 90100 Oulupuh. (08) 534 3500fax (08) 534 3510www.pretax.net


Nakkilan Sihuma OyNakkila

V.HuovilaNastola

UPONORTaksiautoilijaHarri Landen

Nummela

T:mi Jukka JunnilaOitti

OMP-Konepaja OyOulu

Rakiratamo OyOulu

Oulun Kuorirakenne OyOulunsalo

Palokan Kuljetus ja Kiinteistö Oy

Palokka

Auto- jaKonekorjaamo Kiviholma

Karviantie 374, Parkano

PietarsaarenPutkieristys Oy

Pietarsaari

Pario KyPirkkala

RakennuspalveluRisto J.Hämäläinen

Porvoo

MetsäkoneyhtymäM&M Kolin Ay

Pyhtää

Pyhäjoen Rakennus OyPyhäjoki

ApretonPälkäne

SuurSavohalliRantasalmi

www.suursavohalli.net

Kuljetus Viio OyRantsila

Roin Tili- jaVeropalvelut Ky

Rovaniemi

T:mi Anja RantanenRöykkä

Arteman OySalo

Asiantuntijasi taideasioissaPuh. 0500 - 533 587

Savotek OySavonlinna

S-Kojeisto OySavonlinna

JKE-Louhinta KySavonlinna

Vuorelan IlmastointiSiilinjärvi

Siilin automaalaamoYrittäjäntie 5, 71800 Siilinjärvi

Puh. 017 - 382 1352

Jukan Maalaus OySipoo

Ympäristöhuolto Sovi OySonkajärvi

Moreenitie 2, 90830 OuluPuh. (08) 5560 500, Fax (08) 5317 755

Vaakatie 37, 15560 Nastolapuh. 03-871 540, fax. 03-871 5410

www.dosetec.fi


Oy Dahlberg & Co AbKirkkonummi

PuhoksenVeturipalvelu Oy

Kitee

TilausliikenneLauri Möttö Ky

Kitee

Kiuruveden Osuuspankki- aidosti lähellä ihmistä -

KH-Kiinteistöhuolto OyKlaukkala

Kaluste Ark OyKlaukkala

Plus Terveys Hammaslääkärit OyVO 1112 Tapio Heino

Rantakatu 38 64100 KristiinankaupunkiPuh . 06 - 221 1940

Tilausliikenne KaitsuVaaralantie 9, 80910 Kulho

puh. 0500 - 374 935

Kuopion Putkiapu KyKuopio

40 VUOTTA

Savon Kuljetus OyKuopio

www.savonkuljetus.fi

Viestintä J.SeppäläKuopio

RemonttiveljeksetHautamäki

Kurikka

T.Huotari OyLahti

Valtapinnoite OyLahti HYVÄÄ JOULUA Konetyö Hömppi

Lappeenranta

PohjanmaanRemonttipalvelu Ky

Lapua

Talotrim OyLempäälä

Pertti KoponenLeppävirta

Arsi Erisys KyLohja

T:mi ARK J. SkogLohja

Tilitoimisto Salminen KyLohja

Öljypoltinhuolto T.Taskila

Loppi

AP MaalausLoviisa

KonehuoltoLasse Salmela

Loviisa

Polartherm OyLuvia

MaansiirtoAsko Hyvärinen Oy

Muhos

Keski-SuomenKuljetus Oy

Muurame

Kuorma-AutoilijaVeli Savinainen

Muurame

Kuljetus OyJorma Peltola

Mäntsälä

www.savonkivi.com

Saukontie 25, Kuopiopuh. 040 740 3650


Sotaveteraaniliiton Kes-ki-Pohjanmaan piirin syyskokous alkoi ro-

vasti Eero Palolan hartaus-hetkellä. Kokouspaikalle Kannukseen veteraaniväen toivotti tervetulleeksi kotiseu-tuneuvos Veikko Haapaleh-to. Sotaorpojen lauluryhmä säestäjänään Jussi Virkkala esiintyi ja varainhankintavas-taavaksi valittu Antti Roiko–Jokela esittäytyi.

Puheenjohtaja Mikko An-nala ja toiminnanjohtaja Sep-po Yli-Norppa luovuttivat lii-ton myöntämän kultaisen an-sioristin Pentti Laasaselle ja ansioristin Eeva Litmaselle. Olavi Sykäräiselle oli luovu-tettu kultainen ansioristi ai-kaisemmin ja Antti Ahoselle se luovutettiin 80-vuotispäi-vänään myöhemmin.

Piirin puheenjohtajana jatkaa Mikko Annala. Piiri-hallituksen erovuoroisten si-jaan valittiin Matti Kuosma-nen, Martti Hylkilä, Esko

Mikko Annala jatkaa Keski-Pohjanmaan piirin johdossa

Kujala, Heimo Linna, Kalle Kouvalainen, Reino Keski-Sipilä, Mauno Jämsä, Aulis Karvonen ja Taito Löfbacka.

Edesmenneen Ilmari Sai-rasen jäljellä olevaksi toi-mikaudeksi valittiin Heikki Lahti.

Naisjärjestön syyskoko-

Antti Ahonen Haapajärveltä sai kultaisen ansioristinsä

toiminnanjohtaja Seppo Yli-Norpan luovuttamana 80-

vuotispäivänään 7.11.

uksessa edustajaksi keskus-toimikuntaan valittiin piirin naistoimikunnan puheenjoh-tajana jatkava Anna-Kaija Annala. Toimintasuunnitel-maansa naiset ottivat ranta-päivän järjestämisen 2006.

Kymenlaakson Sota-veteraanipiiri palkit-si luottamushenkilöi-

tään ja tukijoitaan Suomen Sotaveteraaniliiton ansio-merkein neuvottelupäivillään 2.11 Anjalankoskella.

Pentti Kujala ja Ahti Las-si saivat liiton korkeimman tunnustuksen, kultaisen an-sioristin. Sotaveteraanien an-sioristi kiinnitettiin Maila Suurkongan ja Paavo Kalke-lan rintapieliin.

Sotilaspastori Vesa Aurén

Huomionosoituksia neuvottelupäivillä Kymenlaaksossa

Haminasta ja liikkeenharjoit-taja Timo Pajarinen Kouvo-lasta palkittiin sotaveteraa-nityön tukijoina Sotaveteraa-niliiton ansiomitalilla.

Neuvottelupäiville osallis-tui 44 piirin ja sen jäsenyhdis-tysten toimihenkilöä.

Toiminnanjohtaja Toivo Hartikaisen alustusten ai-heina olivat veteraanikeräys, kannattajajäsenten hankin-ta, jäsenluetteloiden täyttö, sääntömuutokset, ansiomerk-kianomusten täyttö, kuntou-

Kymenlaakson Sotaveteraanipiirin palkitsemat sotaveteraanityötä tukeneet ja työssä

uurastaneet: Vasemmalta Vesa Aurén, Timo Pajarinen, Pentti Kujala, Ahti Lassi, Maila

Suurkonka ja Paavo Kalkela. Kuva Erkki Vitikainen.

tus, Sotaveteraani–lehti sekä piirin sosiaalineuvojan työ-panos. Keräyspäällikkö Juha Myyryläinen kertoi vuoden 2006 veteraanikeräyksestä, Esko Virtanen asiapaperei-den arkistoinnista, Erkki Vi-tikainen piirin 40–vuotishis-toriikista ja naistoimikunnan puheenjohtaja Liisa Silven-noinen yhdistysten naisjaos-tojen tehtävistä.

ERKKI VITIKAINEN

TUETTUA LOMAA2006

Omavastuut alk. 17 e/vrkLomat ovat 5 - 7 vrk:n pituisia, täysihoitolimia.

Lomat myönnetään sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein.Lomia myönnetään myös ryhmille, muista sopia ajankohta ajoissa.

Soita ja pyydä esitteet!09-434 2680

Lomakohteemme ovat: Lautsia, Hauholla 03-647 080, www.lautsia.fi ,

Panganranta, Pielavedellä 017-6150 600, www.panganranta.fi

LOMAKOTISÄÄTIÖ Puh. 09-434 2680 www. pvvlomakoti.fi [email protected]

Veteraanien ja invalidien kuntoutusta ja terveystarkastustaAjanvaraus puh. 08-211 5500Laivurinkatu 18-22, RAAHE


Jänkäjääkäreiden (JR 12) perinteiset syystapaami-set aloitettiin Matti Ait-

to-ojan johdolla 21. syyskuu-ta Oulun Aleksinkulmassa. Näin jatketaan joka kuukau-den 3. keskiviikko klo 13.00.

Jänkäjääkärit kokoontuvat kuukausittain Oulussa

olevien kautta nämäkin oli-vat ikään kuin läsnä.

Helsinkiläisenä allekir-joittaneella oli mieluisa tilai-suus osallistua ja vihdoin kiit-tää kotikirkkoni puolustajia. Kuuluin Ihantalan seurakun-taan; kotini oli Ihantalan ja Viipurin puolivälissä Saare-lan kartanossa. Kesällä 1944 olin Tienhaarassa (I/KTR 8). Kirkonmäen tienoot olivat minulle 1930-luvulta tutut. 6 D:n joukot lukitsivat kesäl-lä 1944 lopullisesti vihollisen tien Ihantalassa.

Eri järjestöjen kokousil-moituksia julkaistaan Oulu-lehdessä, myös 6 D:n. Seu-ratkaa ilmoittelua ja pankaa aika kalenteriinne ja tulkaa tekin mukaan, jotka ette ai-kaisemmin ole käyneet!

TEKSTI JA KUVA: ERKKI SILLANPÄÄ

Jänkäjääkäreitä Oulussa: Eturivissä vas. Matti Aitto-oja

(I/JR 12), Lauri Ylisiurua (KrhK/JR 12), Olavi Smed (Viesti/

JR12) ja Esko Leinonen (E/JR 12) sei somassa Olavi Myl-

lykangas (KrhK/JR 12) ja Olavi Tervo (II/JR 12.)

Muonion-Enonteki-ön sotiemme ve-teraanit tahtovat

ylläpitää Lapin sodan muis-toja mm. tutustumalla tapah-tumapaikkoihin ja muisto-merkkeihin, jotka ilmentävät Kilpisjärven alueen merki-tystä sotatoimialueena jo en-simmäisen maailmansodan ajoilta.

Näissä ajatuksissa Muo-nion-Enontekiön veteraanit puolisoineen sekä veteraani-en lesket ja kutsuvieraat sai-vat veteraanileski Laila Kul-timan lapsilta lahjoituksena syysretken 17–18. lokakuuta Kilpisjärvelle, johon sisältyi kuljetukset, majoitus ja ruo-kailu.

Veteraanit vieraineen tu-tustuivat muistomerkkien ohella alueen vilkkaaseen

Lapin sodan muistoja ylläpidetään retkeilyllä matkailurakentamiseen, raja-vartioston Siilastuvan varti-oon ja rajamiesten tehtäviin Norjan rajalla. Iltaohjelmas-sa historiaa muisteltiin läm-minhenkisesti Ohvi-miehen

kodassa, jossa Kai Hyttinen laulullaan tehosti muistikuvi-en palautumista mieleen.

OSMO NIEMELÄ

Muonion-Enontekiön sotaveteraaneja seuralaisineen

”Ohvi-miehen” kodassa, missä Kai Hyttinen esiintyi ve-

teraaneille. Kuva: Hilkka Vanhapiha

21. Prikaatin Perinneyhdistys ry on avannut kotisivun, joka sisältää paljon tietoa yhdis-tyksestä.

Hakeudu ensin internetiin ja etsi ”www.mpkl.fi”. Avat-tuasi sen ”klikkaa” ”jäsenyh-distykset” ja sen jälkeen klik-

21. Prikaatin Perinneyhdistyksellä kotisivu

kaa ”aakkosjärjestyksessä”, jolloin avautuvalla sivulla en-simmäisenä on ”21. Prikaatin Perinneyhdistys ry”.

Klikkaa sitä ja sen jälkeen lue tietoja ryhmittäin: uutiset, tapahtumat jne.

Pyrimme pitämään sivus-

Jänkäjääkärit olivat osa 6 D:n joukkoja. Kaikki koolla ol-leet aseveljet olivat JR 12:n poikia. Jokaisella oli kerrot-tavaa niiden aseveljiensä ny-kyelämästä, jotka eivät tilai-suuteen saapuneet. Paikalla

Lahden DiakoniasäätiöSibeliuksenkatu 6 C, 15110 Lahti

Puh. (03) 813 211www.lahdendiakoniasaatio.fi

Pavimento OySähkötie 8

01510 VantaaPuh. 09-668 9590www.pavimento.fi

ton ajan tasalla, joten sinne kannattaa hakeutua useam-min.

Tiedonjanoisia hetkiä toi-vottaen

RAIMO RIIKONEN

Joulutervehdys

Hovintie 224, 52100 ANTTOLA, Puh. 020 7575200


OikaisuLehtemme edellisen numeron (5/2005) Padasjoen veteraani-en muistolaattaa koskevassa uutisessa laatan ideoijan nimi oli väärä. Muistolaatan on ideoinut Lahden piirin puheenjohtaja Mauno Uusitalo. Pahoittelemme virhettä.

Kangasalan Saariky-lien nuorisoseuran-talon Kumpulan sei-

nään kiinnitettiin seuran kesäisten 100-vuotisjuhlal-lisuuksien puitteissa muisto-laatta tekstillä ”Tältä Kum-pulan pihalta lähtivät Saa-rikylien miehet isänmaata puolustamaan 13.10.1939 talvisotaan ja 18.6.1941 jatko-sotaan.”

Tilaisuuteen olivat saapu-neet Kumpulasta sotaan läh-teneet veteraanit Osmo Lep-

Sotaanlähdön muistolaatta paljastettiin Saarikylissä

päjärvi, 90, ja Erkki Jaakko-la, 86.

Juhlatilaisuudessa laatan paljastuspuheen pitänyt ma-juri Tuomas Tiitola totesi, että veteraanien ansiosta niin Kumpulan mäellä kuin muu-allakin kotipitäjässä liehuu siniristilippu. Taiteilija Eero Tiitolan suunnittelema laatta muistuttaa jälkipolville Kum-pulaan liittyvistä historialli-sista tapahtumista.

MARKKU TIITOLA

Osmo Leppäjärvi (vasemmalla) ja Erkki Jaakkola nuoriso-

seuratalon seinään kiinnitetyn muistolaatan edustalla

Itä-Helsingin Sotavete-raanit ja Itä-Helsingin Reserviupseerit luovut-

tivat Mannerheimin Suomen äideille yhteisesti omistetun päiväkäskyn Helsingin Laa-jasalon kirkkoon 4. syyskuu-ta. Päiväkäskyn luovuttivat Martti Valla ja Into Huhta

Mannerheimin päiväkäsky Helsingin Laajasalon kirkkoon

Sotaveteraaneista sekä Keijo Talja ja Viljo Lehtonen Re-serviupseereista. Seurakun-nan puolesta päiväkäskyn otti vastaan kappalainen Kari Laaksonen.

VILJO LEHTONEN

Päiväkäskytaulu ja luovuttajien edustajat Viljo Lehtonen

ja Kaija Uuksulainen vasemmalla, Martti Valla ja Into Huh-

ta oikealla.

Sotaveteraaneille ja lotille

rakennetaan Ruukin Paa-

volassa muistomerkkiä ja

puistoa talkoilla. Alue on

tarkoitus vihkiä käyttöön

ensi vuonna Paavolan

Sotaveteraanit ry:n 40-

vuotisjuhlan yhteydessä

2. heinäkuuta.

Muistomerkkipuis -ton peruskivi muu-rattiin sunnuntaina

24. heinäkuuta jumalanpal-veluksen jälkeen sotaveteraa-nien lippumarssin, runsaan kutsuvieras- ja muun yleisön saattelemana. Tilaisuutta ohjasi puiston rakennustyö-tä johtanut rakennustoimi-kunnan jäsen Kalle Matala. Paavolan sotaveteraanien pe-rinne- ja tukijaoston puheen-johtaja Paavo Rankinen tote-si Ruukin kunnan hoitaneen asemakaavamuutoksen kii-

Sotaveteraanipuisto nousee talkoilla

tettävästi. Kunta luovutti lä-hes 2000 neliön alueen Sota-veteraanipuistoksi keskeiselle paikalle taajamaa, Sotavete-raaniperinnekuoro lauloi Jo-hannes Lepolan hanurisäes-tyksellä Finlandia-hymnin.

Puisto- ja muistomerkki-hanke lähti Kalevi Roppolan kansalaisaloitteesta Paavolan Sotaveteraanien hallitukselle, joka päätti asiasta 6.3.2003 tuloksellisin seurauksin. Hankkeen talkoo- ja lahjoi-tushenki pitää yllä joulumiel-tä vuodenajasta riippumatta.

Muistomerkkinä ”panssarieste”Muistomerkkinä on 40 sm korkean jalustan päälle ra-kennettu ”panssarieste”. Itä-puolella on Kis-Kis- ja Mu-nakukkulat, välissä ei kenen-kään maa. Näissä maisemissa Paavolan pataljoona II/JR 32

taisteli jatkosodan alusta maa-liskuuhun 1944. Puiston edes-sä on Paavolan vanha kansa-koulu, joka oli sotavuosina evakoiden välietappina ja ti-lapäisenä majoituspaikka-na. Kesällä 1940 siinä vietet-tiin siirtoväen ja 1944 sodan päättymisen sekä kotiinpa-luun juhlaa.

Pohjois-Pohjanmaan So-taveteraanipiirin varapu-heenjohtaja Atte Autio an-toi tunnustusta puistohank-keen toteuttajille todeten alueen muistomerkkeineen jäävän muistuttamaan tule-via sukupolvia itsenäisyytem-me vaikeimmista vuosista. Paavolan Sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja Tauno Mata-la iloitsi siitä, että nuoremmat sukupolvet arvostavat vete-raanisukupolven työtä ja uh-rauksia.

Paavolan sotaveteraanipuistohankkeen talkoomiehiä kahvitauolla

SENIORIPALVELUJAIkäihmisille

Virkistävää päiväkeskustoimintaaOhjattua senioriliikuntaa

Luotettavaa pyykki- ja ateriapalvelua kotiinKotihoitopalveluja

Palvelemme numerossa: puh. (03) 8725 130www.harjulansetlementti.fi

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta toivottaa Harjulan Setlementti ry.


Amiraali Johan Pit-kalla (s.1872) mo-nipuolisesti lahjak-

kaalla miehellä tiedetään ol-leen yhtymäkohtia Suomessa taistelleisiin virolaisvapaaeh-toisiin. Millaisia ne ovat ol-leet, jää paljolti olettamusten varaan, sillä äärimmäisen vä-hän on kyetty asiakirjoista to-dentamaan. Johan Pitka, joka oli saanut siviilimerenkululli-sen koulutuksen, oli vuodesta 1918 alkaen luomassa suoje-luskuntia, merivoimia, orga-nisoimassa rajavartiointia ja rakennuttamassa panssariju-nia. Viron vapaussodassa hän palveli maataan merivoimien komentajana kohoten syys-kuussa 1919 kontra-amiraa-liksi. Sodan päätyttyä hänet 1920 iän perusteella vapau-tettiin palveluksesta ja siirret-tiin reserviin. Tämän jälkeen hän toimi mm. liikemiehe-nä ja kirjoitti muistelmansa. Hän asui myös useita vuosia Kanadassa, mutta palasi koti-maahansa vuonna 1930.

Vuoden 1939 syyskuun 28. päivänä Pitkan tiede-tään matkustaneen poikan-sa Andreasin kanssa Suo-meen todennäköisesti ken-raali Laidonerin emissaarina ottamaan selvää, miten suo-malaiset selviytyisivät so-dan mahdollisesti syttyessä taistelustaan Neuvostoliit-toa vastaan. Ajatuksena lie-nee ollut, että perustettaisiin virolaisia yksiköitä Suomen armeijaan ja mahdollisesti ryhdyttäisiin englantilaisten avulla kustantamaan Suo-messa vironkielistä sanoma-lehteä. Tapahtumat kuiten-kin vyöryivät mahdollisten sotilaallisten yhteistyökaa-vailujen yli. Elokuussa Saksa

Virolaisten merisotilaiden vaikutus vapaaehtoisliikkeessä ja Venäjä määrittivät etupii-rinsä Molotov—Ribbentrop -sopimuksen salaisessa lisä-pöytäkirjassa. Toisen maa-ilmansodan alkuun oli enää kukonaskel. Viro menetti käytännössä suvereenisuu-tensa allekirjoitettuaan kes-kinäisen avunantosopimuk-sen Neuvostoliiton kanssa. Alkoi ns. tukikohtakausi (lo-kakuusta 1939 elokuuhun 1940). Kun Viro elokuussa oli liitetty Sosialististen Neu-vostotasavaltojen Liittoon sen kuudenneksitoista tasa-vallaksi, Pitkan onnistui pae-ta Suomeen.

Viron lähettiläänä Suo-messa vuosina 1939—1944 toimi Aleksander Warma (s. 1890). Hän kertoo muis-telmissaan, että Pitka oli-si halunnut liittyä ns. Ernan ryhmään. Suuria fyysisiä ponnisteluja edellyttävä kau-kopartio- ja tiedustelutoimin-ta ei amiraalin iän vuoksi tul-lut kuitenkaan kysymykseen. Amiraali ja lähettiläs olivat vanhoja tuttuja. Warma oli toiminut merivoimissa vuo-sina 1919—1920 ensin esi-kuntapäällikön sijaisena sit-temmin esikuntapäällikkö-nä, myöhemmin merivoimien esikunnan juridisena neuvon-antajana ja lisäksi ”Mardus”-nimisen tykkiveneen pääl-likkönä. Hän erosi aktiivi-palveluksesta vuonna 1926 komentajakapteenina.

Koska lähettiläs Warmal-la ja amiraali Pitkalla oli sa-manlainen koulutus- ja soti-lastausta, sopii olettaa, että näiden kahden entisen meri-sotilaan välillä on käyty var-sin mielenkiintoisia keskus-teluja. On valitettavaa, ett-eivät olosuhteet olleet heille

eduksi eikä heidän keskus-teluistaan ole käytettävissä muistiinpanoja. Aleksander Warma oleskeli jatkosodan ajan Suomessa, mutta siirtyi Ruotsiin 19.9.1944. Siellä hän toimi vuosina 1963—1970 Vi-ron pakolaishallituksen pää-ministerinä hoitaen tuolloin myös Viron tasavallan presi-dentin tehtäviä. Warma kuoli Lundissa joulukuussa 1970.

Vetäytyvien saksalaisten lähestyessä Viron rajoja Pit-ka palasi huhtikuussa 1944 kotimaahan. Hän piti yhteyt-tä saksalaisviranomaisiin ja pyrki saamaan luvan erityi-sen taisteluosaston ts. isku-ryhmän muodostamiselle. Pitkan ajatuksena oli käyttää hyväksi kahden suurvallan vastakkainasettelua Viron it-senäisyyden palauttamiseksi. Luvan iskuryhmän perusta-miselle amiraali saikin elo-kuun 21. päivänä SD:n eli turvallisuuspalvelun Tallin-nan päälliköltä, sillä erikois-osasto alistettiin muodollises-ti 20. virolaiselle SS-divisioo-nalle. Siihen kuului runsaat kaksisataa miestä. Se taiste-li venäläisiä vastaan Kosella 22. syyskuuta ja vetäytyi sen jälkeen Tallinnaan ja Keilaan Läänemaalle. Tässä iskuryh-mässä taisteli myös kotimaa-hansa palanneita Suomen-poikia, erityisesti merivoimis-sa palvelleita. Itse amiraali Pitkasta ei sitten syyskuun 14. päivän ole käytettävissä var-moja tietoja. Hänen kohta-lonsa puhuttaa yhä. On mah-dollista, että amiraali joutui vihollisen käsiin, sillä hänen taskukellonsa oli joutunut puna-armeijan virolaisar-meijakunnan kapteenin Paul Roosin haltuun, joka väit-ti löytäneensä sen jostakin kannonnokasta. Tätä taustaa vasten voisi ajatella, että van-ha mies olisi eksynyt. Hän oli kuitenkin matkalla yh-deksänmiehisessä ryhmässä ja väitetään hänet nähdyn vielä Läänemaalla aiemmin mainitun päivämäärän jäl-keen. Todennäköisempää on, että amiraali kaatui taistelus-sa tai vielä todennäköisem-pää, että hän hukkui yrittä-essään myrskyävällä merellä päästä veneellä Muhuun tai Hiidenmaalle. Hänen kohta-lonsa jäänee ikuiseksi salai-suudeksi.

Merivoimien virolaisvapaaehtoisetTalvisodan syttyessä 1939 merivoimiemme tärkein teh-tävä oli pitää auki ja suojata meriyhteydet länteen. Tässä tehtävässä ne onnistuivatkin. Jatkosodassa laivastoyksik-kömme toimivat yhteistyös-sä saksalaisten kanssa pyrki-en estämään Neuvostoliiton laivaston pääsyn Itämerelle. Suomenlahti suljettiin pää-asiassa miinoin, joita lasket-tiin vv. 1941—45 n. 60 000

kpl. Neuvostolaivasto yritti murtaa sulun ja häiritä Itä-meren kauppamerenkulkua etenkin sukellusvenein. Me-rivoimat kuitenkin täytti niil-le määrätyt tehtävät koko so-dan ajan. Tappiot olivat kui-tenkin hyvin raskaat, sillä kaikkiaan menetettiin aluk-sia n. 5600 tonnia, mikä oli n. 25 % alustonnistosta ja n. 1 000 kaatunutta, mikä oli niin ikään neljäsosa merivoi-mien laivasto-osan yhteensä n. 4 000 miehestä. Laivaston lisäksi merivoimissa palve-li Hangon ryhmässä 16 000 miestä ja rannikkojoukoissa 25 000 miestä kokonaisvah-vuuden ollessa tuolloin noin 45 000 miestä.

Suomen-pojista puhutta-essa tarkoitetaan useimmi-ten virolaisten oman rykmen-tin JR 200:n riveissä Karja-lan kannaksella taistelleita. Kaikki eivät kuitenkaan kuu-luneet tähän maineikkaaseen rykmenttiin, vaan yhteensä 3 355 virolaisvapaaehtoisesta eli Suomen-pojasta hieman yli 400 kantoi sinistä asepu-kua. Virolaisten osuus Suo-men merivoimien laivasto-osan kokonaisvahvuudesta oli peräti 10 %. Vaikka viro-laisten määrä ei ollut suuri, he täyttivät paikkansa esi-merkillisesti. Myös näistä yli 400 merisotilaasta on tänä vuonna ilmestynyt Heino Relvikin toimittamana kir-ja ”Mereväe Soomepoisid”. Tämän kirjan on julkaissut Suomen merivoimissa palvel-leiden virolaisten kilta, joka nimensä mukaisesti vaalii vii-me sodissamme taistelleiden virolaisten merisotilaiden pe-rinteitä.

Merivoimiimme hakeu-tuneet tai niihin muutoin komennetut virolaisvapaa-ehtoiset olivat Viron laivas-tossa koulutuksensa saanei-ta, kauppalaivaston miehiä, rannikolta kotoisin olevia nuorukaisia kuten laivureita, kalastajia ja sellaisia merel-lisesti ajattelevia, jotka muu-toin tunsivat palvelun me-rivoimissa sopivan itselleen parhaiten. Suurin osa edellä mainituista oli varsin koke-neita merenkävijöitä, mutta oli joukossa aloittelijoitakin ilman minkäänlaista koske-tusta merellisiin asioihin. Yh-täkaikki he joutuivat ensin Turkuun peruskoulutukseen Heikkilän kasarmille.

Peruskoulutuksen jälkeen merivoimien Suomen-po-

Amiraali Johan Pitka

1872—1944

Lähettiläs Aleksander War-

ma 1890—1970

Merivoimien Suomen-pojat paraatissa Turussa Heikkilän kasarmialueella Viron itse-

näisyyspäivänä 24.2.1944.


jat sijoitettiin sekä aluksille että rannikko-asemille. Moni heistä osallistui mm. Koivis-ton evakuointiin sekä tais-teluihin Viipurinlahdella ja sen lähistöllä. Heikkilän ka-sarmilla tammikuusta maa-liskuuhun 1944 toimeenpan-nulla aliupseerikurssilla oli oppilaina muutama virolai-nen. Suurin osa heistä oli jo saanut aliupseerin arvon pal-velusansioista vielä käymättä itse koulua. Aliupseerikurs-sin suorittaminen lisäsi hei-dän sotilaallisia taitojaan ja Suomessa saatu lisäkoulutus olisi epäilemättä ollut hyö-dyksi Viron uusissa puolus-tusvoimissa, jotka kuitenkin jäivät haaveeksi.

Kaksi virolaista komen-nettiin Merisotakoulun 15. reserviupseerikurssille. Pal-veluksessa olleiden virolais-ten sotilasarvot jakaantuivat seuraavasti: 364 matruusia, 13 ylimatruusia + 4 korpraa-lia, 15 alikersanttia, 4 ker-santtia, 4 vänrikkiä / aliluut-nanttia ja 1 luutnantti.

Viimeksi mainittu upsee-ri oli luutnantti, ennen Suo-mesta poistumistaan kap-teeniluutnantiksi ylennetty, Leopold Loodus. Tämä Saa-renmaalla Mustjalan kunnas-sa 8.3.1911 syntynyt merisoti-las oli entinen kaaderiupsee-ri. Hän oli palvellut Viron merivoimissa jo vuodesta 1930 alkaen. Hänet komen-nettiin vuonna 1932 Suomeen Merisotakouluun, mistä hän 1934 valmistui meriupsee-riksi 9. merikadettikurssilta. Valmistuttuaan hän siirtyi aliluutnanttina palvelukseen oman maansa merivoimiin ja palveli nuoremman upsee-rin tehtävissä, kunnes hä-net 11.10.1937 komennettiin harjoittelijaksi sukellusvene Lembitille. Loodus oli Suo-messa opiskellessaan myös osallistunut koululaiva Suo-men Joutsenen kaukopur-jehdukselle ja hän harrasti purjehdusta ja muutakin ur-heilua. Pohjaa uralle luotiin palveluksella Peipsijärven lai-vasto-osastossa, merivoimien viestiyksikössä ja koulutus-komppaniassa. Todennäköi-sesti häntä pidettiin kehitys-kelpoisena upseerina, mistä osoituksena on komennus Vi-ron nykyaikaisimmille sota-aluksille so. sukellusveneille. Palvelus keskeytyi vuonna 1939, jolloin Loodus oli hei-näkuussa pääesikunnan II osaston päällikön määrää-mässä tehtävässä komennuk-sella Saksassa.

Vuonna 1937 alkanut su-

kellusveneupseerin ura jatkui nousujohteisena. Hän palveli Viron molemmilla sukellus-veneillä ajoittain Kalevilla pääasiassa kuitenkin Lem-bitillä. Vuoden 1940 huhti-kuussa Loodus määrättiin Lembitin miina- ja torpe-doupseeriksi ja syyskuussa tämän aluksen ensimmäi-seksi upseeriksi. Hänet myös ylennettiin luutnantiksi vuon-na 1940. Seuraavana vuon-na Saksan armeijan edettyä Viroon luutnantti Leopold Loodus palveli Hiidenmaan ja Saarenmaan sotatoimissa maihinnousuveneen päällik-könä. Hän tuli Suomeen elo-kuussa 1943 ja palveli täällä Helsingin laivastoasemalla, vartiomoottorivenelaivuees-sa, Koivistoa evakuoitaessa tykkivene Uusimaan ensim-mäisenä upseerina ja vielä ennen sodan päättymistä tyk-kivene Karjalan päällikkönä. Hänet ylennettiin syyskuun alussa 1944 kapteeniluutnan-tiksi, missä kuussa aselevon astuttua voimaan hän pois-tui Suomesta. Hän meni en-sin Ruotsiin ja sittemmin Ka-nadaan, missä toimi kaivin-kone- ja rakennusyrittäjänä. Hän kuoli tapaturmaisesti 21.10.1967. Kapteeniluutnant-ti Leopold Loodus on palkit-tu sotilasansioistaan 4. luo-kan vapaudenristillä.

Aliupseereista voisi mai-nita tässä yhteydessä Suomen merivoimissa palvelleiden vi-rolaisten killan puheenjohta-jan alikersantti Ants Vaad-ren. Tallinnassa 6.6.1925 syntynyt Vaadre sai saksa-lais-miehityksen aikana soti-laallisen peruskoulutuksensa Saksan armeijan koulutus-keskuksessa ja ylennettiin aliupseerin arvoon. Hän as-tui vapaaehtoisena palveluk-seen 13.11.1943. Hän palveli aluksi merivoimien I (kou-lutus) ja IV (ilmatorjunta) pataljoonassa kesään 1944, minkä jälkeen mm. panssa-rilaiva Väinämöisellä ja Hel-singin laivastoasemalla me-rivoimien autokomppaniassa 1944. Vaadre palasi Viroon 5.9.1944 ja palveli rintaman romahtamiseen saakka sak-salaisessa 20. divisioonassa.

Sodan päätyttyä hän jat-koi taistelua metsäveljenä Läänemaan, Pärnun ja Vil-jandin suunnilla. Hänet pi-dätettiin ilmiantoon perus-tuen tammikuussa 1946. Vaadre tuomittiin pakko-työhön 10 vuodeksi ja edel-leen karkotetuksi 5 vuodek-si. Hänet määrättiin Komin ASNT:n alueella sijaitsevalle

metsätyöleirille. Pakenemis-yrityksen johdosta hän jou-tui Norilskin pakkotyöleiril-le, mistä vapautui 19.2.1955. Karkotuspaikaksi määrät-tiin Karaganda. Karkotusai-kanaan Ants Vaadre tapasi Siperiassa nykyisen vaimon-sa Elinan. Stalinin kuoltua myös virolaisvankien olosuh-teet helpottuivat ja Vaadre vapautettiin vuonna 1957 ja hän sai palata Viroon. Koti-maahan palattuaan Vaadre opiskeli Tallinnan rakennus- ja mekaniikka-alojen tek-nillisessä opistossa, minkä jälkeen hän työskenteli säh-kömiehenä ja automekaanik-kona, liikenneopettajana ja tieministeriön oppilaitosten haaraosaston johtajana. Var-sinaisen elämäntyönsä hän teki opettajana. Vuonna 2001 Ants Vaadre dekoroitiin Suo-men Valkoisen Ruusun Rita-rimerkillä.

Miehistöä edustakoon virolaiskillan sihteeri Suo-men merivoimien matruusi Lembit Kaing. Tämä Suo-men-poika on syntynyt Tal-linnassa 24.4.1921. Hän tais-teli vuodesta 1941 Kautlassa metsä-veljenä osasto Ernan riveissä. Vuosina 1941 - 1943 hän työskenteli saksalais-ten viestivälinekorjaamossa. Koska Kaing oli koulutettu laivaradiosähköttäjä, hänet komennettiin merivoimiin 29.10.1943 I koulutuspatal-joonaan. Parin viikon koulu-tuksen jälkeen Kaing siirret-tiin moottoritorpedoveneille Kotkaan. Hän palveli ve-neillä elokuun alkuun 1944. Elokuussa palveluspaikkana oli Helsingin laivastoaseman meripataljoona. Syyskuun alussa Kaing vapautettiin palveluksesta 2.9.1944, min-kä jälkeen hän palasi Viroon. Kaing taisteli Narvan rinta-malla, mistä hän pyrki ami-raali Pitkan iskuryhmään. Saksalaiset kuitenkin pidät-tivät hänet sotilaskarkurina ja lähettivät ensin Rakveren vankilaan ja edelleen Kloo-gan rangaistuspataljoonaan. Sodan jälkeen Lembit Kaing työskenteli ekonomistina, mekaanikkona ja lukkosep-pänä.

Suomen vapaus vaati me-rivoimien Suomen-pojilta omat raskaat uhrinsa. Suo-men vapauden puolesta an-toi henkensä merivoimis-sa palvelleista virolaisista 16 miestä. He olivat: Johannes Edvard Aas (Helsingin pom-mituksissa), Jaan Kuldeva (Viipurinlahdella moottori-torpedo-veneellä), Tiit Laa-

nemets (Viipurinlahdella moottoritorpedoveneellä), Arnold Laine (Viipurinlah-della moottoritorpedove-neellä), Valter Lippus (Vii-purinlahdella aputykkivene ”Vienalla”), Kaarel Meriloo (Teikarin saarella harhaluo-dista), Karl Johannes Nõu (Helsingin pommituksissa tykkivene ”Hämeenmaal-la”), Osvald Palade (Viipu-rinlahdella miinan sirpalees-ta), Richard Sild (ilmahyök-käyksessä Viipurinlahdella aputykkivene ”Vienalla”), Nikolai Georg Soots (Hel-singin pommituksissa), Har-ry Teichman (harhaluodista paetessaan vetäytymisvai-heessa uimalla Teikarin saa-relta), Alfred Truusa (Tei-karin saarella kranaatin-sir-paleesta), Endel Vainula (Viipurinlahdella VMV 17:llä), Vambola Vilimaa (Tei-karin saarella kranaatin täysosumasta), Oskar Voor-se (Helsingin pommituksis-sa jäänmurtaja ”Sisulla”) ja Janne Väinsalu (Viipurin-lahdella VMV 17:llä).

Virolaisvapaaehtoisten sota merimiesten osalta päät-tyi hieman toisin kuin JR 200 miesten. Suurin osa virolai-sista merisotilaista oli sitou-tunut aluksiinsa. Kun heidän irrottamisensa tuli mahdol-liseksi, Viro oli jo neuvosto-joukkojen hallussa. Ne 138 miestä, jotka palasivat Vi-

Kesäkuussa 1944 Koivistoa evakuoitaessa tykkivene Uu-

simaan I upseerina toimi ltn Leopold Loodus (kypärä). Oi-

kealla aluksen päällikkö kaptl A. Karsten ja taustalla kes-

kellä II upseeri ltn S. Melen.

roon, joutuivat kokemaan sa-man kohtalon kuin JR 200:ssa palvelleet maanmiehen-sä. Noin sadan merivoimis-samme palvelleen virolaisen kohtaloista ei ole edes käy-tettävissä tarkkoja tietoja. Niille merivoimissa palvel-leille n. 200 virolaisvapaa-ehtoiselle, jotka olivat vielä Helsingissä sodan päätyttyä 4. syyskuuta, avautui Paavo Loosbergin aloitteesta pa-kotie Länteen. Syyskuun 19. päivänä allekirjoitetun väli-rauhansopimuksen mukaan virolaiset piti palauttaa Neu-vostoliittoon. Aliluutnantti Paavo Loosberg sai kontra-amiraali Svante Sundmanin ja kenraaliluutnantti Väinö Valveen pikaisten toimenpi-teiden johdosta järjestetyk-si 184 virolaisen viemisen Vaasaan, mistä merivartios-ton veneet kuljettivat heidät Ruotsiin. Näistä miehistä ei tullut Siperian junan matkus-tajia, vaan he asettuivat pako-laisina asumaan Ruotsiin tai muihin länsimaihin.

Merivoimien Suomen-po-jat voivat oikeutetulla ylpey-dellä kantaa laivaston muis-toristejään, joiden neljään sakaraan on kirjoitettu sanat kunnia - kunto - uskollisuus - urheus.

NYYRIKKI KURKIVUORI


Suomen-poikien perin-neyhdistys pystytti tänä vuonna jo aiemmin

Niinisalossa ja Nurmeksessa esillä olleen Suomen-pojista kertovan valokuvanäyttelyn Turkuun. Näyttelyn isäntä-nä toimi Saaristomeren me-ripuolustusalue. Siitä syystä näyttelyä oli täydennetty ku-villa virolaisista merisotilais-ta. Näyttely oli avoinna 20.9–24.10. Pansion sotilaskodissa. Avajaistilaisuuteen osallistui sekä isännöivän joukko-osas-ton että Turun seudun vete-raani- ja maanpuolustusjär-jestöjen edustajia. Tilaisuu-teen oli Tallinnasta saapunut myös Suomen merivoimissa palvelleiden virolaisten killan puheenjohtaja Ants Vaadre, joka mukaansa tempaavalla tavalla kertoi läsnäolijoille omista kokemuksistaan meri-voimissamme, paluustaan ko-timaahansa ja sodan loppu-

Suomen-pojat pitivät valokuvanäyttelyn Turussa

vaiheista Virossa sekä kovis-ta kokemuksistaan heti sotaa seuranneina vuosina.

Valokuvanäyttelyn kohde-ryhmänä olivat nuoret palve-luksessa olevat varusmiehet. Heidän toivottiin näyttelyyn tutustuessaan saaneen käsi-tyksen siitä, millaisissa olo-suhteissa sotaa käyvään vel-jesmaahan yli 60 vuotta sitten vapaaehtoisiksi tulleet 3 355 virolaisnuorukaista tehtävän-sä täyttivät. Olisi toivottavaa, että nykyinen sukupolvi osai-si antaa arvoa sille sukupol-velle, joka ase kädessä joutui puolustamaan niitä perusar-voja, joille koko länsimainen demokratia rakentuu. Suurin osa virolaisista vapaaehtoi-sista palveli omassa rykmen-tissään JR 200:ssa Karjalan kannaksella. Osa heistä, hie-man yli 400 miestä, taisteli merivoimiemme riveissä.

Tammenlehväsukupolven

uhrautuvaisuuden ansiosta Suomi ei hävinnyt sotiaan, vaan säilytti vapautensa. Vi-roa kohtalo käsitteli toisin, mutta ajatus pienen kansan oikeudesta elää vapaana jäi silti elämään. Historia soi-kin Virolle vielä uuden mah-dollisuuden. Totalitaarisen kommunistisen järjestelmän ja koko Neuvostoliiton ro-mahdettua venäläiset saivat mahdollisuuden oman yh-teiskuntansa asteittaiselle ke-hittämiselle uudelta pohjalta tavoitteenaan oikeusvaltio. Baltian maat saivat saman historiallisen tapahtuman seurauksena takaisin itsenäi-syytensä. Naapuruutta ja Itä-meren maiden välistä yhteis-työtä on nyt mahdollista ra-kentaa uusista lähtökohdista.

NYYRIKKI KURKIVUORI

Valokuvanäyttelyn avajaisissa esiintyi Suomen-poika Ants Vaadre.

Suomen-poikien perin-neyhdistys aloittaa ra-hankeräyksen, jolla ke-

rätään lähivuosiksi varoja Virossa sijaitsevien Suomen-poikien muistomerkkien ja Metsakalmistun hautaus-maan kunnossapitoon. Tä-hän asti Suomen-pojat ovat itse tehneet hoito- ja kun-nostustyöt. Heidän ikäänty-misensä estää talkootyön jat-kamisen. Tulevina vuosina on välttämätöntä käyttää enem-män vastikkeellista palvelua.

Suomen-poikien perin-neyhdistys suunnittelee yh-

Suomen-poikien muistomerkkien vaaliminen – suomalaisten kunniatehtävä

dessä Suomen Sotaveteraa-nien Viron yhdistyksen ja Soomepoiste Pärimusühingin (virolainen perinneyhdistys) kanssa keräysvarojen tarkoi-tuksenmukaisen käytön.

Etelä-Suomen lääninhal-litus on myöntänyt rahanke-räysluvan koko maahan Ah-venanmaata lukuun ottamat-ta OKU 978 A 16.8.2005. Keräys päättyy 31.3.2006. Pankkiyhteys, Etelä-Kar-jalan Osuuspankki 540201-245532.

Lisätietoja Suomen-pojis-ta: www.suomenpojat.fi

Itä-Helsingin Rotaryt Matti Lappalaisen ja Helsinki-Erottaja klu-

bin Soroptimistit kokosivat Pirkko Kiravuon johdolla kahdennentoista kerran lah-joituksina saatuja joululahja-paketteja inkeriläisille ja kar-jalaisille heimoveteraaneille ja heidän leskilleen.

Paketteja tehtiin 140 ja perille niitä olivat viemässä Vihtor Hyyrönen ja Albert Kirjanen, jotka molemmat tuntevat hyvin paikat ja olo-suhteet.

Aunukseen, Petroskoihin ja Kontupohjaan suuntautu-nut matka tehtiin 23–27.11. Heikki Meriläinen Mäntsä-lästä oli kolmantena mukana Albertin toimiessa autonkul-jettajana. Kilometrejä kertyi yli 3 000, tiet olivat tuulen ja tuiskun takia huonossa kun-nossa.

Elinolosuhteet ovat keh-not, heimoveteraanit vanhe-nevat, toimintakyky heikke-nee ja arkipäivässä selviyty-

Joulutervehdykset Karjalaan ja Inkeriin

minen on monien vaikeuksin täyttämä. Veden kantaminen ja pirtin lämmitys ovat päivit-täisiä pakollisia toimia. En edes uskaltanut ajatella, mi-ten he pärjäävät, kun nietok-set peittävät kylätiet ja pak-kanen kiristyy.

Kuujärvellä Väinö Paho-mov muisteli kesää ja hänen luonaan käyneitä veteraaneja sekä muita suomalaisia mat-kaajia. Monelle muistot ovat-kin ainoat seuralaiset pitkinä päivinä. Valitettavasti nekin ovat ylen raskaita. ” Tässä is-tun ja makuan, raskasta on yksin elo” kertoi eräs leski teekupposen äärellä. Hänen puheeseensa oli helppo yhtyä.

Joulutervehdyksen myötä tärkeää heille oli myös tieto ja tunne siitä, että Suomesta heitä muistetaan. Välitänkin tapaamieni heimoveteraani-en ja heidän leskiensä joulu-terveiset kaikille ja pidetään yhdessä myös huoli heistä.

ANNI GRUNDSTRÖM

Talvinen maisema Kuujärveltä aamun hämärässä

Kysy lisää valmistajalta:SUOMEN JONAS OY Puh. (09) 724 3538www.jonas.fi

Pakkanen ei häiritse!Hengitysilmanlämmitin ssuojaa kkylmän ssäänhaitoilta jja ttekee uulkona lliikkumisenvaivattomaksiK KKylmä iilma mmuuttuu hhelpoksihengittää jja uulkoilusta vvoi nnauttia mmyös ppakkasellaKJonasJtuotteet oovat iihanteellisia ::

◆ kaikkeen uulkoiluunI uurheiluun ttai uulkona ttyöskentelyyn

◆ soveltuvat eerityisen hhyvin aastmaatikoille ssekä keuhkoJ jjasydänpotilaille


Yhteensä 431 sivua käsittävän teoksen valmistumiselle Vi-

ron puolustusvoimien tuki oli ratkaiseva. Tekijän ei kui-tenkaan sallittu nähdä työnsä valmistumista, sillä hän me-nehtyi vaikeaan sairauteen 14. maaliskuuta.

Marsalkka Mannerhei-mista on julkaistu aiemmin vain yksi vironkielinen ko-konaisesitys. Teos on vuon-na 1997 viroksi ilmestynyt Endel Mallenen kääntä-mä Veijo Meren kirjoittama ”Suomen marsalkka C.G. Mannerheim”. Koska mainit-tu teos oli pitkään ainoa laa-tuaan, oli paikallaan edelleen laajentaa ja monipuolistaa Mannerheimin henkilökuvaa eteläiselle veljeskansallem-me. Sotaveteraani Olev Han-salun toimittama kirja pe-rustuu pääosiltaan Manner-heimin sukulaisen professori Stig Jägerskiöldin 1980-lu-vulla ilmestyneeseen 8-osai-seen elämäkertateokseen. Tätä laajinta Mannerheimis-

Olev Hansalun teos ”Gustav Mannerheim - Põhjala suurmees” ilmestyi

ta kirjoitettua elämäkertaa pidetään edelleenkin perus-teoksena.

Aiemmin julkaisematontakin aineistoaVaikka Olev Hansalun toi-mittama elämäkertateos pe-rustuukin joitakin poikke-uksia lukuun ottamatta jo aiemmin julkaistuun aineis-toon, on toimitus- ja kään-nöstyötä pidettävä mittavana saavutuksena. Toimitustyös-sään Olev Hansalu on toki käyttänyt myös aiemmin jul-kaisematonta aineistoa. Sen kiinnostavin osa lienee val-tionarkistossa säilytettävä Mannerheimin muistelmien alkuperäinen esipuhe. Sitä ei sodanjälkeisissä poliittisis-sa olosuhteissa katsottu voi-tavan julkaista, vaan kirjaan laadittiin uusi poliittisesti neutraalimpi ja lyhyempi esi-puhe.

Tämän päivän olosuhteet ovat kuitenkin toiset kuin heti sodan jälkeen. Neuvos-

Olev Hansalun kirjan Suomen-poika Vello Salo ja vara-amiraali Tarmo Kõuts keskus-

telemassa.

toliiton romahdettua myös Venäjän arkistot ovat olleet tutkijoiden käytössä ja paljon uutta materiaalia on siten tul-lut julkisuuteen. Toisin kuin neuvostoaikana Mannerhei-mia arvostetaan nykyisin Ve-näjällä, mistä osoituksena on Eremitaasin Kansallismuse-oomme lainaama Manner-heim-näyttely.

Elämäkertateoksen nimi ”Gustav Mannerheim - Poh-jolan suurmies” kuvaa hyvin Olev Hansalun suhtautumis-ta entiseen ylipäällikköön-sä. Hän osallistui itse viime sotiimme virolaisvapaaehtoi-sena. Hansalu oli yksi niis-tä 3 350 nuoresta virolaises-ta, jotka taistelivat ”Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta kuuluen armeijaan, jonka ylipäällikkönä toimi C.G.E. Mannerheim. Tämä antaa ilmestyneelle teokselle ja Suomen-poika Olev Han-salun sen parissa tekemälle työlle oman ulottuvuutensa.

Avajaistilaisuuteen osal-listui Suomen-poikia puoli-soineen ja ystävineen sekä Suomen nykyinen Viron suurlähettiläs Jaakko Kale-la ja Viron puolustusvoimien komentaja vara-amiraali Tar-mo Kõuts.

NYYRIKKI KURKIVUORI

Suomen Sotaveteraanien Viron yhdistys järjesti

Viron kansalliskirjastossa Tallinnassa 21. syyskuuta

tilaisuuden, jossa julkistettiin Olev Hansalun vuosia

työstämä Suomen marsalkan Gustav Mannerheimin

vironkielinen elämäkertateos. Kirjahanketta tukivat

useat tahot mm. Viron puolustusvoimat sekä Sota-

veteraanien tuki- ja perinnesäätiö.

”sillä jos sinä tunnustat

suullasi Jeesuksen Herraksi

ja uskot sydämmessäsi,

että Jumala on hänet

kuolleista herättänyt,

niin sinä pelastut”

Room. 10:9

OTA JOULUKSI

HATKAT...SE ON KIRJA


KilpailukutsuSuomen Sotaveteraaniliiton ilma-asemestaruus-kilpailut järjestetään kotiratakilpailuna 02.-9.04.2006.Kilpailulajit: Ilmakivääri 40 ls, henkilökohtainen sekä joukkuekilpailu. Ilmapistooli 40 ls, henkilökohtainen sekä joukkuekilpailu.Kilpailuoikeus on sotaveteraaniyhdistysten var-sinaisilla jäsenillä. Ikään perustuva sarjajako on kilpailusäännöissä poistettu.Piiriin joukkuetulokseen huomioidaan kussakin lajissa kolmen parhaan ampujan tulos.Osanottomaksut: 13 euroa/laji/henkilö. Ei erillistä joukkuemaksua. Osanottomaksut tulee suorittaa ilmoittautumisen yhteydessä tilille Helsingin So-taveteraanipiiri Merita 123830 - 227237Kilpailussa käytetään järjestäjien tauluja, jotka lähetetään leimattuina kilpailuun ilmoittautuneil-le joukkueille.Kilpailuohjeet: Kilpailussa noudatetaan liiton hal-lituksen joulukuussa 2005 hyväksymiä kilpailu-sääntöjä sekä kilpailun järjestäjien tarkennuksia kilpailun järjestämisestä. Ilmoittautumisen yhte-ydessä tulee mainita ammutaanko nauha- vai yk-sittäistauluihin.Tiedusteluihin vastaa: Seppo Lindell puhelin (09) 2709 3491Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen sekä tie-dot yhteyshenkilöstä tulee lähettää piireittäin 21.03.05 mennessä osoitteella: Helsingin Seudun Sotaveteraanipiiri, Seppo Lindell, Mannerheimin-tie 93 A, 00270 Helsinki. sähköposti: [email protected]

TERVETULOA

Helsingin Seudun Sotaveteraanipiiri ry

KilpailukutsuSuomen Sotaveteraaniliiton pilkkimestaruuskilpailut järjestetään huhtikuun 5. päivänä 2006 Viitasaarella.Kilpailukeskus sijaitsee Hotelli Pihkurissa, osoite on Kappelintie 5, 44500 Viitasaari.Kilpailupaikkana on Keitelejärvi, hotellin vieressä. Opas-tus 4-tieltä, Nesteen huoltamon kohdalta vajaa kilometri.Kilpailuaika: Kello 10.00 – 14.00. (siirtymisaika ½ tuntia ennen ja tunti kilpailun päätyttyä).Ilmoittautumiset 24.3.2006 mennessä Isto Korhonen, puhelin (014) 532 680 tai 050 350 8590 ja Marjatta Pillik-ko, puhelin (014) 570 332.Osanottomaksu maksetaan paikan päällä, 9 euroa hen-kilö ja 17 euroa joukkue.Kilpailusäännöt: Kilpailussa noudatetaan Suomen Sota-veteraaniliiton ja soveltaen Suomen Kalamiesten Keskus-liiton hyväksymiä kilpailusääntöjä. Kilpailukala on ahven. Suurin kala palkitaan. Osanotto-oikeus on sotaveteraani-yhdistysten ja naisjaostojen varsinaisilla jäsenillä. Mes-taruus jaetaan sekä naisten että miesten sarjassa.Joukkuekilpailu piirien välillä ratkaistaan kolmihenkisin (3) joukkuein. Joukkue on nimettävä ennen kilpailua. Pii-rit voivat ilmoittaa useampiakin joukkueita. Joukkueissa voi olla naisia sekä miehiä. Joukkuekilpailuissa kilpail-laan kiertopalkinnosta. Lisäksi järjestetään kannattaja-jäsenten sarjat naisille ja miehille.Majoitus: Hotelli Pihkurissa on mahdollisuus majoitukseen. Varaukset suoraan hotellista, puhelin (014) 577 7500, fax. (014) 577 7555 Ruokailu ja muista järjestelyistä tarkemmin helmikuussa ilmestyvässä Sotaveteraani-lehdessä.Kilpailun yhteyshenkilö ja tiedustelutViitasaaren Sotaveteraanit ryIsto Korhonen(014) 532 680 tai 050 350 8590

Tervetuloa kilpailemaan Viitasaarelle

KilpailukutsuSuomen Sotaveteraaniliiton keilamesta-ruuskilpailut pidetään 6.4.2006 Porissa.Sarjat: Miehille ja naisille erikseen oma mestaruuskilpailu (5 sarjaa)Ikähyvitys: 75-vuotiaasta lähtien (+1 piste/vuosi/sarja)Joukkuekilpailu: Sotaveteraanipiirit voi-vat nimetä yhden tai useamman kolmihen-kisen joukkueen, jossa voi olla naisia ja miehiä. Joukkueet on ilmoitettava ennen ensimmäistä kilpailusuoritusta. Joukkue-kilpailu pelataan ikähyvitys huomioiden.Ilmoittautumiset: piireittäin Satakunnan Sotaveteraanipiiriin 24.3.06 mennessä puh. (02) 633 6343 tai faksi (02) 633 6300, osoi-te Antinkatu 12 B, 28100 Pori, sähköposti [email protected]. Huom! Kilpailijan ikä ilmoitettava. Kilpailu-erät alkavat klo 12.00.Kilpailumaksu: 25 euroa sisältää ratamak-sun, palkinnot, osallistumismitalin, keitto-lounaan kahveineen ja suihkun kilpailupai-kalla.Osanottomaksut tulee suorittaa ilmoittau-tumisen yhteydessä tilille Sampo 800011-79157269.Paikka: Keilahalli sijaitsee osoitteessa Puinnintie 4, 28360 Pori, puh. (02) 631 6600, faksi (02) 635 2048Harjoitusmahdollisuus 5.4.2005 päivällä.Maksu 10 euroa/rata/tunti.Tiedusteluihin vastaa: Veikko Javanainen puh. (02) 635 3759 (koti).

TERVETULOA KEILAAMAAN!Satakunnan Sotaveteraanipiiri ry

aapa, aate, aateli, aava, aihe, aika, aika, aita, ait-ta, akaatti, akka, akti, alkali, alpakka, apatia, apila (16)elin, epeli, epiikka, etiikka, etikka (5)haali, haapa, haikala, haili, haitta, haka, hake, hakku, halatti, halli, haltia, halu, hapate, heila, heilakka, heili, hela, heltta, heppa, hetale, hete-ka, hetki, hieho, hiekka, hieta, hiili, hiki, hikka, hila, hile, hilkka, hitti (32)iikka, ilta, iltti, inka, intti, italia, itikka (7)kaakeli, kaali, kaapeli, kaheli, kahle, kaihi, kai-ra, kaita, kaitale, kakka, kakki, kala, kali, kalke, kalkki, kalpa, kalske, kapi, kapilaari, kapitaali, kari, kata, kate, katka, katti, kattila, keila, kela, keli, keliakia, kelkka, kelta, keltti, ketale, khaki, kieli, kihti, kiila, kiipeli, kikka, kili, kilke, kilpa, kilpi, kilta, kiltti, kipale, kita, kitka, kitku, kitsi, kitti, klapi (53)laaka, laaki, lahti, laiha, laikka, laita, laite, laki, lakka, lakki, lakko, lapa, lape, lati, lattia, latu, laukka, lehti, leike, leikki, leili, leka, letka, let-ti, lieka, liekki, liha, liika, liike, liite, lika, likka, lima, lipetti (34)paali, paatti, pahka, pahta, pahvi, paikka, paita, paketti, pakka, pakkeli, pakki, pakti, pala, pa-letti, palikka, palkka, palkki, palle, palli, palte, pata, patikka, patti, peili, peli, pelti, peti, pieli,

pieti, piha, pihka, pihta, pihti, piika, piili, piki, pila, piletti, pilke, pilkka, pilkki, piltti, plakaatti, plaket-ti, plakki, potti (46)taakka, taala, taapeli, taara, taata, taateli, tahti, tai-ka, taipale, taite, taito, takila, takka, takki, tali, tal-ka, talkki, talla, talli, taltta, tapa, tapetti, teak, tela, telakka, tele, teli, telki, telkka, thai, tiera, tiketti, tikka, tikkaat, tikki, tikli, tila, tilhi, tili, tilke, tilk-ka, tilkki, tilli, tipu (44)

Hakkapeliitta-sanan kirjaimista syntyi 237 hy-väksyttyä sanaa. Opimme tästä, että yli 10-kirjai-minen sana saattaa olla liian tuottoisa vaikkakin tosiharrastajille kiva haaste. Tässä yhteydessä on aihetta palata kilpailun palkitsemisjärjestelmään. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme palkintoa. Eräs vastaaja kirjoitti, että näin voi pal-kinnon saada tässäkin tapauksessa alle kymmenen sanan vastauksella ja yli 200 sanaa koonneet jäävät ilman. Juuri tasapuolisuuden vuoksi käytetään ny-kyistä menetelmää, sillä muutoin aina voittaisivat ne vastaajat, joilla on ilmeisesti käytössään sanas-tojen tietokannat ja muut apukeinot. Sanojen lu-kumäärissä oli nyt todella suuri haarukka, pienin määrä oli 19 ja suurin 299.

Varsin monet ehdottivat vielä teonsanoja, laa-tusanoja, monikkomuotoisia sanoja, yhdyssanoja,

henkilönimiä yms. joista aikanaan on luovuttu. Arvonnan tuloksena tämänkertaiset voitta-

jat ovat Esteri Aaltonen, Kauhajoki, Topi Ahlo, Kuopio ja Lahja Nevalainen, Nurmes. Heille lä-hetetään Joensuussa pidettyjen sotaveteraani-kuorojen laulujuhlista tehty VHS -kasetti, joka sisältää koko juhlan lauluineen ja puheineen.

Seuraava kilpailusana on kuormasto. Us-komme tästäkin sanasta saatavan suuren vali-koiman ehdotuksia. Lähettäkää vastukset vii-meistään 27.1.2006 kirjeitse tai postikortilla osoitteeseen Sotaveteraanilehti, Korkeavuoren-katu 4 A 7, 00130 Helsinki, faksilla numeroon (09) 6126 2020 tai sähköpostissa osoitteeseen [email protected]. Vastaukseen on kirjoitettava lähettäjän nimi ja postiosoite, kuo-ren päälle Sanakilpa.

Vastaajien kesken arvotaan joulunajan kun-niaksi kolme Mannerheimin pöydässä –teosta.

Joulukuisen sanakilvan runsas sato


KilpailukutsuSuomen Sotaveteraaniliiton hiih-tomestaruuskilpailut pidetään 8. – 9.3.2006 Valkealan varuskunnan alueella, Vekaranjärven maastossa. Opastus Kouvola - Mikkeli tieltä (Tie numero 15).Sarjat (miehet): M 1917 syntyneet ja vanhemmatM 1918 – 1920 M 1921 – 1922M 1923 M 1924M 1925 M 1926 – 1927 M 1928 syntyneet ja nuoremmat Sarjat (naiset): N 1920 syntyneet ja vanhemmatN 1921 – 1923 N 1924 – 1926N 1927 – 1929 N 1930 syntyneet ja nuoremmat Matka: Kilpailumatka on kaikissa sar-joissa kolme (3) kilometriä, hiihtotyy-li perinteinen. Huomio! Jos jossakin sarjassa on alle kolme osanottajaa, niin sarjoja voidaan yhdistää.Joukkuekilpailu: Tuloksiin huomioi-daan kuuden (6) parhaan hiihtäjän si-joitus, joissa tulee olla vähintään yh-den miehen tai yhden naisen sijoitus mukana. Muutoin joukkuekilpailun tu-

lokset lasketaan liiton sääntöjen mu-kaisesti.Osanottomaksu: 10 euroa / kilpailija (kattaa osanoton) maksetaan piirin tilille 575001-269258 ilmoittautumisen yhteydessäIlmoittautuminen: Piirien kautta yh-teisilmoituksena, mieluiten sähkö-postitse, 24.2.2006 mennessä (peril-läolopäivä) [email protected] , telefax (05) 375 3383. Toiminnanjohtaja Toivo Harti-kainen, Saarennonkatu 7 A 5, 45200 Kouvola.Majoitus/ruokailu: Kasarmimajoitus (ilmainen) ja ruokailu varattu naisille sekä miehille. Ruokailulippuja myy-dään kilpailukansliassa. (Aamupala, Päivällinen, Lounas, Iltapala). Hinnat selviää myöhemmin.Tiedustelut: Toivo Hartikainen, puh 0400 655 283 tai (05) 375 3383.

TERVETULOA VALKEALAAN

Kymenlaakson Sotaveteraanipiiri ryKarjalan Prikaati

Virkistä muistiasi1. Hallituksen ja suojeluskuntajär-jestön taholla valmisteltiin 29. loka-kuuta 1944 lakiehdotuksen antamis-ta 31.10.1944 järjestön lopettami-seksi. Miksi sitä ei annettu?1. Välirauhansopimuksessa ei vaa-dittu tämän järjestön lopettamista.2. Valvontakomissio ehätti vaati-maan lopettamista.3. Eduskunta ei olisi suostunut käsit-telemään lakia.

2. Neuvostolähteiden mukaan puna-armeija menetti talvisodassa helmikuun alkuun mennessä 1 100 panssarivaunua. Montako prosent-tia se oli hyökkäävän puna-armeijan koko panssarikalustosta?1. 8 prosenttia2. 36 prosenttia3. 68 prosenttia4. 80 prosenttia

3. Armas J. Pulla sepitti sarjan kir-joja, joissa Ryhmy ja Romppainen sekä sotakissa Mörökölli (aiemmin Molotohvi) seikkailivat rintamalin-jojen takana. Mikä seuraavista ei kuulu sarjaan: 1. ”Ja pöh!” sanoi sotamies Ryhmy.2. ”Jees punamultaa” sanoi kersant-ti Ryhmy.

3. ”Ole viisaasti höperö!” sanoi vää-peli Ryhmy.4. Niin se on, poijjaat, sanoi vänrik-ki Ryhmy

4. Jatkosodan aselevon tultua voi-maan suomalaisten aseet vaikenivat 4.9.1944 klo 7.00. Neuvostojoukot jatkoivat tulitusta vielä vuorokau-den. Montako kranaattia he tuolloin ampuivat?1. 5 000 kranaattia 2. 9 700 kranaattia3. 18 000 kranaattia4. 21 500 kranaattia

5. Suomi teki eräitä merisotatoimia Suomenlahdella jo 21.6.1941. Mitä?1. Poisti salaa venäläiset merimerkit purjehdusväyliltä.2. Pystytti valemajakoita3. Miinoitti Suomenlahtea

6. Talvisotaa edeltäneessä Mosko-van neuvotteluissa syksyllä1939 kävi ilmi, että Stalinilla oli ennakkoarvio. kuinka paljon Suomi saisi aseisiin. Paljonko?1. 100 000 miestä2. 190 000miestä3. 270 000 miestä

Vastaukset sivulla 71


Halikon kunta

Alastaron kunta

Evijärven kunta

Kalvolan kuntawww.kalvola.fi

Jämijärven kunta

Jyväskylän Maalaiskunta

Kannonkosken kunta

Jurvan kunta Joutsan kunta

Karstulan kunta

Jokioisten kunta

Hausjärven kunta

Asikkalan kunta Askolan kunta Elimäen kunta

Janakkalan kunta

Jalasjärven kunta

Inarin kuntaIitin kunta

Iin kuntaHirvensalmen kunta

Alavieskan kunta

Haukiputaan kunta

Enon kunta

Artjärven kunta

Kangasniemenkuntawww.kangasniemi.fi

Kuntien joulutervehdys Sotaveteraaneille

Hankasalmen kunta

Haukivuoren kunta

Ilmajoen kunta


Karvian kunta Keiteleen kunta Keminmaan kunta

Kempeleenkuntawww.kempele.fi

Kerimäen kunta Kestilän kunta

Kihniön kunta Kiimingin kun-ta

Kirkkonummen kuntaKyrklätts kommun Kolarin kunta Kontiolahden

kunta

Lempäälän kunta

Lopen kunta Liperin kunta

Liedon kuntaLestijärven kun-ta

Lehtimäen kunta

Lapinjärven kun-taLaihian kuntaKärkölän kunta

Kuivaniemenkuntawww.kuivaniemi.fi

Kuhmoisten kunta

Kortesjärven kunta

Korpilahden kunta

Leppävirran kunta

Kurun kunta

Leivonmäen kunta


Korsholm kommunMustasaaren kunta

Lumijoen kunta

Kinnulan kunta


Merikarvian kunta

Mietoisten kuntawww.mietoinen.fi

Mouhijärven kunta

Muhoksen kunta Multian kunta Muurlan kunta

Mynämäen kunta

Mäntsälän kunta

Nousiaisten kunta

Nummi-Pusulan kunta Oravaisten kunta

Oripään kunta Padasjoen kunta Pertunmaan kunta

Pieksänmaan kunta

Pielaveden kuntawww.pielavesi.fi

Piippolan kunta Pirkkalan kunta

Pornaisten kunta Posion kunta

Povijärven kuntawww.polvijarvi.fi

Pukkilan kuntawww.pukkila

Punkaharjun kunta

Punkalaitumen kunta


Puolangan kun-ta

Pyhäjoen kunta Pyhännän kunta Pyhärannan kunta

Mäntyharjunkunta

Piikkiön kunta


Rantasalmen kunta Rantsilan kunta Rautalammin

kunta

Rautjärven kunta Rengon kunta

Ruoveden kunta

Rääkkylän kunta

Savitaipaleen kunta

Savukosken kunta

Siikaisten kuntaSimon kunta

Sipoon kunta,Sibbo kommun

Sodankylän kunta

Sotkamon kunta

Suomusjärven kunta

Säkylän kuntaTaipalsaarenkuntawww.taipalsaari.fi

Tervolan kuntawww.tervola.fi Teuvan kunta


Sallan kunta

Sauvon kunta

Ristijärven kunta

Taivalkosken kunta

Toholamminkunta

Tuusniemenkunta

Suomussalmen kunta

www.tuusula.fi


Töysän kunta- hyvän tuurin kunta

Utajärven kunta Vahdon kunta Valkealan kunta

Velkuan kunta Vieremän kun-ta Vihannin kunta

Vilppulan kunta Vimpelin kunta

Vuolijoen kunta

Vähänkyrön kunta

Vörå kommunVöyrin kunta

Ylihärmän kunta


Tyrnävän kunta Urjalan kunta

Vihdin kunta

www.ylikiiminki.fi

T:mi Matti VoutilainenVantaa Hyvää Joulua

KiviasennusDamados Oy

Vantaapuh. 0400 - 974 999

LVI -Dahl OyVantaa

Vihdin Sora OyVihti

LinjaliikenneYkspetäjä Oy

Virratpuh. 03 - 4755 348 ja 0400 - 232 838

Suomen Säiliöpääty OyYlöjärvi

RakennusurakointiMarko Myllypakka

ÄänekoskiPuh. 050 - 535 6980

TyökaluvalmistamoPentti Paananen Ky

Äänekoski


KonehuoltoP. Orenius Oy

Suolahti

Pajuniemi OyTalma

A . Berglund OyTammisaari

Uimonen OyTampere

www.pispalanwoima.fi Tampere

Konehuolto O.BrusilaTampere

Ar-Ko-Tam KyTampere

TampereenSähköpalvelu Oy

PoltinpalveluE.Salin ja kumpp.

Tampere

ToholamminOsuuspankki

Ullavantie 1, 69300 ToholampiPuh. ( 06 ) 881 9200

Maalausliike KeminMaalaus ja Tasoite Ky

Tornio

Polarmurska OyTornio

Turun Kenttärakentajat OyTurku

Marconwest OyTurku

Kiinteistöhuolto RH-HakaTurku

Putkityö Mänkärlä OyTurku

Seepsula-YhtiötTuusula

Pelti-Expert OyTuusula

SoraliikeErik Winqvist Ky

Tuusula

Laakso OyTuusula

KuljetusliikeRaimo Stenvall Ky

Tuusula

Pohjanmaan Mixon OyVaasa

ALIBABA PitopalveluVantaa

puh. 09 - 899 037

MaansiirtoliikeJouko Virtanen Oy

Vantaa

TaloushallinnonPalvelutoimistoJääskeläinen Oy

Vantaa

Seppo Lehtola OyVantaa

Mitrak OyVantaa

Ritvaset OyVantaa

www.rahmqvist.com

Keskisenkatu 9PL 7, 33711 TamperePuh. (03) 2890 111


Haapaveden kaupunki

Haminan kaupunki

Hangon kaupunki,Hangö stadwww.hanko.fi

Imatran kaupunki

Jämsänkosken kaupunki

Järvenpään kaupunki

Kaarinan kaupunki

Kalajoen kaupunki

Kankaanpään kaupunki

Kannuksen kaupunki

Kouvolan kaupunki

Kuhmon kaupunki

Laitilan kaupunki

Loviisan kaupunkiLovisa stadwww.loviisa.fi

Mikkelin kaupunki

Parkanon kaupunki

Alajärven kaupunki

Alavuden kaupunki

Kaupunkien joulutervehdys Sotaveteraaneille

Jyväskylän kaupunki

Karkkilankaupunki

Outokummun kaupunki

Paimion kaupunki

Pieksamäen kaupunki

Haapajärvenkaupunki

Karjaan kaupunki


Salon kaupunki

Tammisaaren kaupunki

Uudenkaarlepyyn kaupunki

Viitasaaren kaupunki

Ylivieskan kaupunki

Äänekosken kaupunki

Pyhäjärven kaupunki

Kaupunkien joulutervehdys Sotaveteraaneille

Pietarsaaren kaupunki

Pudasjärven kaupunki

ÄHTÄRIN KAUPUNKItoivottaa Rauhaisaa Joulua ja Hyvää Vuotta 2006

www.ahtari.fi

KAUPUNKIELÄMÄÄ VUODESTA 1442

Keski-Suomi

Pirkanmaa

Kainuu

Pohjois-Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaa

Kaakkois-Suomi

Häme-Uusimaa

Lappi

Metsäkeskusten JoulutervehdysSotaveteraaneille


Akaan srk Alavieskan srk Anjalankosken srk Elimäen srk

Enon srk Enontekiön srk Espoon tuomiokirkko-seurakunta

Espoonlahden srk, Espoo

Eurajoen srk Forssan ev.lut.seurakuntayhtymä Haapajärven srk

Halsuan srk Haminan - Vehkalahden srk Hankasalmen srk

Harjavallan srk Hartolan srk Hattulan srk

Heinäveden srk Helsingin seurakunta-yhtymä

Herttoniemen srk, Helsinki

Hollolan srk Huittisten srk

Hämeenlinna - Vana-jan srk Iin srk Iisalmen srk Ikaalisten srk

Ilomantsin srk Imatran srk Inarin srk Jaalan srk

Janakkalan srk Joensuun srk

Joroisten srk Joutsan srk Joutsenon srk

Sotaveteraaneja tervehtien ja siunattua Joulunaikaa ja Uutta Vuotta 2006 toivottaen

Halikon srk

Hangon srk

Hauhon srk

Haukiputaan srk Hausjärven srk

Hyvinkään srk

Jalasjärven srk Jokioisten srk

Juankosken srk

Juupajoen srkJyväskylän

kaupunkiseurakuntaJurvan srk Jämijärven srk


Jämsänkosken jaKoskenpään

seurakuntayhtymäKajaanin srk

Kalajoenseurakuntayhtymä Kalvolan srk

Kangasalan srk Kannuksen srk

Keravan srk Kiikan srk

Kittilän srk Kontiolahden srk Korpilahden srk Kortesjärven srk

Kotka-Kyminseurakuntayhtymä

Kulosaaren srk,Helsinki

Kuopion ev.lut.seurakunnat

Kuusamon srk Kuusankosken srk Kyyjärven srk

Käpylän srk,Helsinki Kärkölän srk Kärsämäen srk Lahden

seurakuntayhtymä


Karstulan srk Kemijärven srk

Kempeleen srk Kesälahden srk

Kristiinankaupungin Suomalainen

seurakunta

Kylmäkosken srk

Lammin srk Langinkosken srk Lapinjärvenseurakuntayhtymä Lapinlahden srk

Lappajärven srk Lappeenrannanseurakuntayhtymä

Lapuantuomiokirkkoseurakunta

410-vuotiasLaukaan srk

Lehtimäen srk Lempäälän srk Leppävirran srk Lieksan srk

Limingan srk Liperin srk Lopen srk Lumijoen srk

Malmin srk, HesinkiLuopioisten srk Längelmäen srk Maskun srk



Mellunkylän srk,Helsinki

Mikkelinseurakuntayhtymä Mouhijärven srk Muhoksen srk

Multian srk Munkkivuoren srk,Helsinki

Muuramen srk Mynämäen srk

Mäntsälän srk Mäntyharjun srk Naantalin srk Nakkilan srk

Nastolan srk Nivalan srk Nokian srk Nurmijärven srk

Orimattilan srk Oulaisten srkOulun ev.lut.seurakunnat:Tuomiokirkko srk, Oulujoen srk,

Tuiran srk, Karjasillan srkPadasjoen srk

ParaistenSuomalainen srk Parikkalan srk Pelkosenniemen srk

Perhonevankelis luterilainen

srkPerniön srk

Pieksämäenkaupunkiseurakunta

Pieksämäenmaaseurakunta

PietarsaarenSuomalainen srk Pihtiputaan srk

Pitäjämäen srk,Helsinki Pomarkun srk Porvoon

Suomalainen srk Posion srk

Pukkilan srk Pulkkilan srk Punkaharjun srk

Punkalaitumen srk Puumalan srk Pyhtään srk

Pudasjärven srk

Parkanon srk

Perttelin srk Pertunmaan srk

Pyhäjoen srk

Pyhärannan srk Pyhäselän srk Pylkönmäen srk Pälkäneen srk



Pöytyän srk Raahenseurakuntayhtymä Rantsilan srk

Rautjärven srk Reisjärven srk

Ranuan srk

Riihimäen srk Ristijärven srk

Roihuvuoren srk,Helsinki Ruokolahden srk Ruotsinpyhtään srk Ruoveden srk

Ruskon srk Ruukin srk Saarijärven srk Sammatin srk

Seinäjoen srk Siikajoen srk Siilinjärven srk

Sipoonseurakuntayhtymä,

Sibbo kyrkligasamfällighet

Someron jaSomerniemenseurakunnat

Sulkavan srk Suomussalmen srk

Sysmän srk Säkylän srk Taipalsaaren srk Taivalkosken srk

Tammelan srk Tampereen ev.lut.seurakunnat Tarvasjoen srk Teljän srk

Tervolan srk Tikkurilan srk,Vantaa

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Tuusulan srk

Tyrnävän srk Töölön srk,Helsinki

VaasanSuomalainen srk

Valkeakosken jaSääksmäen

seurakunnatValkealan srk

Sumiaisten srk

Urjalan srk Vaara-Karjalan srk

Varkauden srk Vesilahden srk Vimpelin srk

Vantaankosken srk,Vantaa

Viljakkalan srk


Haetaan yhteyttä

Kokoonnutaan

Muistomerkki KuuterselkäänViime sotiemme puolustustaisteluissa Kuuterselkä oli yksi huomattavimmista taistelupaikoista. Kesä-kuussa 1944 käydyt taistelut olivat erittäin ankaria vaatien raskaan uhrinsa. Nyt me, entiset kuutersel-käläiset, olemme perustaneet yhdistyksen, jonka tarkoituksena on saada aikaiseksi muistomerkki Kuuterselkään ja siten osoittaa kunnioitustamme ja kiitollisuuttamme synnyinseutumme puolusta-jia kohtaan. Toivomme saavamme yhteyksiä vielä elossa oleviin Kuuterselän taisteluihin osallistunei-siin miehiin ja heidän perinneyhdistyksiinsä.

Muistomerkki on tarkoitus paljastaa kesäkuus-sa 2006. Yhdistys vetoaakin nyt kaikkiin yhtei-söihin ja yksityisiin henkilöihin taloudellisen tuen saamiseksi. Mahdolliset lahjoitukset voi osoittaa Kuuterselän taistelujen muistomerkkiyhdistyksen tilille 546107-211171 / Tarvasjoen osuuspankki.

Lisätietoja hankkeesta antavat yhdistyksen pu-heenjohtaja Alpo Kuusisto, p. (02) 2360 290 ja Rei-no Harju, p. (09) 3257 527.

***

Löytyykö todistajaa tapahtumalleOlen suonenjokelainen 1924 syntynyt mies. Etsin todistajaa seuraavalle tapahtumalle:

Tammikuussa 1943 tapahtui Pässinselässä eli Pässissä seuraavaa. Olin konekiväärimies Jalka-väen Koulutuskeskus 3:ssa (Jv.Koul.K 3) ja olim-me yöharjoituksissa. Juoksimme jyrkkää rinnettä alas, minä kannoin kiväärin alustaa ja kaaduin. Ki-väärin alusta löi pääni takaraivoon. Korvistani tuli verta, jota pyyhimme lumella. Lepäsimme jonkin aikaa ja sitten toinen mies otti alustan ja jatkoimme matkaa. Vamma on todettu, mutta todistaja puut-tuu.

Tapahtuman jälkeen sairastuin keltatautiin. Jouduin Pässinselän sairaalaan, ja sieltä minut siir-rettiin Turun sotilassairaalaan. Tapahtuman muis-tavaa pyydän ottamaan yhteyttä: Martti Kääriäi-nen, Lempyyntie 274, 77630 Lempyy.

***

Muistikuvia Taavi Kaunisojasta ja rintamakier-tueistaSetäni Taavi Juho Kaunisoja syntyi 28.12.1920 Jy-väskylässä. Hän palveli mm. pioneerina, ryhmän-

Upseerikurssi 61Viimeinen sodanaikainen upseerikurssi kokoontuu kurssin keskeyttämisen vuosipäivänä 19.1. 2006 klo 12 Ostrobotnian kokoustiloissa, Museokatu 10 Helsingissä. Ohjelmassa esitelmä, lounas ja ta-rinointia. Ilmoittautuminen viimeistään 16.1. Paul Voss´ ille, Rakuunantie 3 A, 00330 Helsinki, p. (09) 481 898 tai Esko Kosuselle, Riistavuorenkuja 10 A 12, 00320 Helsinki, p. (09) 5870 397

***

johtajana ja alikersanttina Uhtua–Kiestinki -alu-eella. Sotilaskantakortin mukaan toiminta-alueena olivat mm. Pistojoki, Kangasvaaran ja rautatien puo-leiset taistelut, Kiestinki–Louhen maantie 23:n läpi-murtotaistelu ja Kiestinki–Ahvenlahden taistelu.

Taavi kuoli 6.10.1943 liikenneonnettomuudessa Äänislinnassa.

Uhtua–Kiestinki –alueella vieraili mm. Jyväs-kylästä rintamakiertueen esitysryhmä. Sama ryh-mä vieraili myös Kannaksella Riihelässä.

Olisiko jollain Teistä minkäänlaista yhtymä-kohtaa yllä oleviin mielenkiinnon kohteisiini? Mahdolliset yhteydenotot, myös valokuvat ja muu materiaali, alla olevaan osoitteeseen kopiointia varten. Kiittäen etukäteen!

Optikko Ari Laine, Paronintie 3, 40420 Jyskä, Sähköposti: [email protected]

***

Etsitään talvisodan Pitkärannan-ristin kunniakir-jaa sekä jatkosodan ristin kunniakirjaa, josta voisi korvausta vastaan ottaa valokopion.

Jussi Sammalisto, Sibeliuksenkatu 1, 04400 Jär-venpää, puh. 0400 424 871.

UK 53 Kokoonnumme Marskin ratsastajapatsaal-le tiistaina 14.2.2006 laskemaan kukat. Kurssim-me päättymisestä tulee tuolloin kuluneeksi 54 vuotta. Paikalla viimeistään klo 12.20. Kurssivel-jemme Eino Salomaa kertoo viime elokuussa 65 vuotta täyttäneestä Sotainvalidien Veljesliitosta. Syömme omalla kustannuksella aterian. Ilmoittau-tuminen viimeistään 1.2. sihteeri Erik Bernerille (09) 134 511 tai Erkki Sillanpäälle 040 5787 257.

***

Kymenlaakson SotaveteraanipiiriPiritan kylpylä- ja kuntoutusmatka järjeste-tään 30.4.–7.5.2006. Tied. ja ilm. piiriin puh. 0400 655 283.

Vuoden 2006 virkistysleirit Kymenlaakson Opistolla 29.5.–2.6. ja 5.6.–9.6.2006. Tiedustelut oman yhdistyksen kautta.

Tuettu loma perhelomien kautta Polvijärven Huhmarissa 21–26.8.2006. Tied. ja ilm. piiriin puh 0400 655 283

Virtain srk Yli - Iin srkYlihärmän srk Ylikiimingin srk

Ylivieskan srkÄänekosken ja Konginkankaan

seurakuntayhtymä

Virolahden srk

Ylämaan srk Ylöjärven srk


Suomen Polioliitto r.y.

Helsinki

Käy katsomassa Sotaveteraaniliiton

internet-sivut ja verkkokauppa.

www.sotaveteraaniliitto.fi


JulkaisijaSuomen Sotaveteraaniliitto ry–Finlands Krigsveteranförbund rf

Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen

Päätoimittaja Markku Seppä

ToimitusKorkeavuorenkatu 41 A 700130 Helsinkipuh. päätoimittaja (09) 6126 2012sähköposti [email protected] [email protected] (09) 6126 2020internet www.sotaveteraaniliitto.fi

Osoitteen muutokset Sotaveteraaniliiton jäsenet ilmoittavat osoitteen muutok-sista omaan yhdistykseensä tai liittoon Riina Lillforsille, Korkeavuorenkatu 41 A 700130 Helsinkipuh. (09) 6126 2015sähköposti [email protected]

Lehden tilaukset ja hinnatSotaveteraaniliittoon kuulumattomat voivat tilata Sota-veteraani-lehden liiton toimistosta puh. (09) 6126 2015 /Riina Lillfors. Lehden vuosikerran hinta on 15 euroa. Irtonumero maksaa 4 euroa.

ToimitusneuvostoPuheenjohtaja Aarno StrömmerKirkkokatu 67 B 2390120 Oulupuh. ja faksi (08) 311 5282sähköposti [email protected]äsenet: Antti Henttonen, Olavi Karttunen, Aarno Lampi, Jukka Lehtinen, Matti Lukkari, Eeva Nieminen, Nils-Börje Stormbom, Erkki Vitikainen, Markku Seppä, Jyrki Vesi-kansa; sihteeri Anni Grundström

Toimitus ei voi vastata pyytämättä lähetetystä aineistosta.

Ilmestyminen 20061/06: 22. helmikuuta, 2/06: 19. huhtikuuta, 3/06: 28. kesä-kuuta, 4/06: 13. syyskuuta, 5/06: 1. marraskuuta, 6/06: 13. joulukuuta.

Ilmoitushinnat1,35 euroa/pmm. Väri- ja määräpaikkailmoituksista sovitaan erikseen.

Äänikasetit lehdestäSotaveteraani-lehden pääsisällön saa myös äänikaset-teina, joiden vuosikerran hinta on liiton jäsenille 8,50 euroa ja muille 17 euroa. Äänikasetit voi tilata Sotavete-raaniliiton myyntitoimistosta Korkeavuorenkatu 41 A 7puh. (09) 6126 2014sähköposti helena.hornborg@ sotaveteraaniliitto.fi

IlmoitusmyyntiMedia-ammattilainen Adspace OyMikkolantie 2000640 Helsinkipuh. (09) 877 6136, 040 735 7531faksi (09) 726 1306Isto Valkeapääpuh. 040 735 7571

TaittoTaittotalo PrintOnePL 23 (Mikkolantie 20)00661 Helsinkipuh. ja faksi (09) 711 100sähköposti [email protected]

PainopaikkaSuomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula 2005ISSN 0782-8543

Virkistä muistiasi oikeat vastaukset1. Oikea vastaus: Valvontapäällikkö Zhdanov vaati välipäi-vänä, siis 30.10 1944 järjestön lopettamista2. Oikea vastaus: 80 prosenttia3. Oikea vastaus: “Niin se on poijjaat” sanoi vänrikki Ryhmy. Tällä hokemalla päätti aina juttunsa asemiesiltojen koomikko korpraali Möttönen. Ryhmykirjat olivat sotien jälkeen laina-uskiellossa kirjastoissa.4. Oikea vastaus: Noin 18 000 kranaattia. Suomi menetti jat-kuneen tulituksen johdosta 100 miestä kaatuneina ja haavoit-tuneina.5. Oikea vastaus: Kolme suomalaista sukellusvenettä laski miinoja Suomenlahdelle. Niihin ajoi mm. Molotov-niminen sotalaiva.6. Oikea vastaus: 100 000 miestä. Todellinen lukumäärä oli 337 000 miestä.

Ehkäisevät tehokkaastiliukastumista

��

Toivotamme Sotaveteraaneille

Rauhallista Joulua ja

Onnellista Uutta Vuotta 2006

Jyty on lähinnä kuntien, kuntayhtymien jaseurakuntien ja niiden omistamien liikelai-tosten sekä yksityisten palveluksessa ole-vien noin 70 000 jäsenen STTK:lainenammattiliitto.

www.jytyl i i t to.f i

Soita 010 446 446 tai

matkatoimistoosi.

www.aurinkomatkat.fi

AsianjotoimistoKurikka & Hirvonen Oy

Äänekoski

Esse Elektro Kraft AbEsse

Ristikon ratkaisu


Tämä ilmoitus julkaistaan seuraavissa lehdissä: Sotainvalidi, Veteraani, Sotaveteraani ja Rintamanainen.

Päivänlounas sis.keiton, salaatin,

lämpimän ruoan,juomat, leivät ja

jälkiruokakahvinpipareilla.

Ravintola OnnenKivi on avoinna normaalisti ma-la10.30-17.30. TiedustelutTervetuloa nauttimaan herkullisesta lounaasta perinteitäkunnioittavaan ruokaravintolaamme.

06-5100 7300.

Tie

toja

void

aan

käytt

ää

hen

kil

öti

etola

inm

uk

aan

.

Veteraanin sukunimi

Etunimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puh

Seuralaisen nimi

Täten todistan tiedot oikeaksi ja vakuutan noutavani lahjan vain kerran.Noudettaessa näytettävä veteraanitunnus/jäsenkortti.

Veteraanin allekirjoitus

Lahjakortin käyttöohje:1. Kertaluontoinen lahjakortti eli etu käytettävä kerralla.2. Seuralainen saa lounaan vain veteraanin läsnäollessa.3. Veteraani ei voi käyttää seuralaisen lounasta seuraavalla kerralla.4. Vain yksi lahjakortti/veteraani.5. Lahjakortin tiedot täytettävä huolellisesti.Lahjakortti voimassa 2.1.2006 - 31.12.2006.

Lahjakortin voi lunastaa vain veteraani.

VELJEKSET KESKINEN OYSUOMEN SUURIN KYLÄKAUPPA

veteraanille ja seuralaiselle OnnenKivessä.

Kyläkauppa ja henkilökuntammehaluavat kiittää sotiemme veteraanejatyöstä, jonka tuloksista me kaikkisuomalaiset saamme tänään jamyös tulevaisuudessa nauttia.

730

63610 TUURI, puh. (06) 5100 7100Avoinna ma-pe 9-21, la 9-18, marras- ja joulukuussa su 12-21. www.tuuri.fi

Kyläkauppa kiittääsotiemme veteraaneja!

Documents

Sotasyyllisyysseminaari oli kunnianosoitus … 6_2005.pdf2 6/05 Joulukuun 14. päivänä 2005 Helsingissä 14. joulukuuta 2005 Vuoden vaihtuessa M eneillään oleva vuosi alkaa kään-tyä