1

Sisältö Vaskivuoren lukio 4

Yhteystiedot 4Opiskelijalle 5Vaskivuoren lukion opettajat 2008–2009 7Vaskivuoren lukion visio 11Aktiivinen lukio 12

Lukuvuoden 2008–2009 työ- ja loma-ajat 14 Syys- ja kevätlukukausi 14 Jaksotus 15 Oppituntien ajat, tuntikaavio ja ruokailuvuorot 16

Koeviikko 18 Koepäivien järjestys 18 Kokeiden palautuspäivät ja aikataulu 19 Koeviikolla muistettavaa 19 Uusintakokeeseen ilmoittautuminen 20

Ylioppilastutkinnon koepäivät 22 Syksyn 2008 ylioppilastutkinnon koepäivät 22 Kevään 2009 ylioppilastutkinnon koepäivät 23

Opiskelu Vaskivuoressa 25

Opetussuunnitelma 25 Lukio-opintojen kesto 25 Yleislukion tuntijako 26 Musiikkilukion tuntijako 27 Tanssilukion tuntijako 29

Kurssitarjotin ja opinto-ohjelman laatiminen 30 Opinto-ohjelman laatiminen 30 Muutosten tekeminen ja opinto-ohjelman seuranta 31 Kurssille osallistumisen varmistaminen 31 Kurssien valitseminen toisesta oppilaitoksesta 31 Kurssien itsenäinen opiskelu 32 Kahden kurssin samanaikainen opiskelu 32 Arviointi 33 Kurssisuoritusten arviointi 33 Arvosteluasteikko 33 Oppiaineen oppimäärän arviointi 34 Oppiaineen oppimäärän arvosanan korottaminen 35 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet 36 Oppimäärän erillinen kuulustelu eli tentti 36 Muualla suoritettujen opintojen arviointi 36 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu 37 Opintojen päättyminen 38

Aineen oppimäärän vaihtaminen 38 Matematiikan oppimäärän vaihtaminen 38 Kielten oppimäärän vaihtaminen 39

Poissaolot ja myöhästymiset 40 Opetukseen osallistuminen 40 Poissaolon ilmoittaminen ja selvittäminen 40 Poistuminen tunnilta kesken oppitunnin 41 Myöhästyminen 41 Poissaolo kurssikokeesta 41

2 3

Sairauden, vamman tai puoltolauseen huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa 58 Erityisjärjestelyjä haetaan kirjallisesti ylioppilastutkintolautakunnalta 58 Äkillinen sairastuminen ylioppilaskirjoitusten aikana 58

Ylioppilastutkinnon kokeista 59 Ainereaali 59 Pitkän matematiikan koe 60 Äidinkielen ja kirjallisuuden koe 60 Suomi toisena kielenä -koe 60 Selvitys vieraskielisyydestä 61

Kokeen uusiminen ja tutkinnon täydentäminen 61

Kokeiden tulokset ja arvostelu 62 Tulokset 62 Kokeiden arvostelu 62 Kompensaatio 62 Tarkistusarvostelu 63 Vilppi 63 Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehdot 63 Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivu 63

Ylioppilaskirjoitusten pisterajat 64

Järjestyssäännöt 65

Kurssikuvaukset 69

Äidinkieli ja kirjallisuus 69 Suomi toisena kielenä 71 Ruotsi (A-kieli) 72 Ruotsi (B1-kieli) 74 Englanti (A-kieli) 75 Ranska (A-kieli) 77 Ranska (B2-kieli) 78 Ranska (B3-kieli) 79 Saksa (A-kieli) 80 Saksa (B2-kieli) 81 Saksa (B3-kieli) 83 Venäjä (A-kieli) 84 Venäjä (B3-kieli) 85 Espanja (B3-kieli) 86 Matematiikka (pitkä) 88 Matematiikka (lyhyt) 91 Biologia 93 Maantiede 94 Fysiikka 95 Kemia 97 Evankelisluterilainen uskonto 99 Elämänkatsomustieto 100 Ortodoksinen uskonto 101 Islamin uskonto 102 Katolinen uskonto 102 Filosofia 103 Historia 104 Yhteiskuntaoppi 105 Psykologia 106 Musiikki 108 Tanssi 118 Kuvataide 121 Liikunta 123 Terveystieto 125 Opinto-ohjaus 126

Opiskelijan tukeminen 43

Ohjauksen verkosto 43 Opinto-ohjaus 43 Ryhmänohjaaja 44 Aineenopettaja 44 Opiskelijahuolto 44 Erityisopettaja 44 Koulupsykologi 44 Kuraattori 45 Tutorit 45

Tukikurssit ja niveltämiskurssit 45 Opiskelutaitokurssi 45 Lukivaikeus ja Opi oppimaan -kurssi 45 Suomi toisena kielenä 45 Niveltämiskurssit 46 Tukiopetus 46 Lyhyen matematiikan tukikurssi 46 Ylioppilastutkintoon valmentavat kertauskurssit 46

Opiskelijahyvinvointi 47 Terveydenhoitaja, koululääkäri ja hammashoito 47 Koulutapaturmat 48 Ruokailu 48 Taukotunnit 48

Opiskelun kustannukset 48 Oppikirjat ja koulutarvikkeet 48 Kuvataiteen materiaalimaksu 49 Koepaperit ja oppaat 49 Graafiset laskimet 49 Opintoretket 49

Avustukset 49 Opintotuki 49 Pääkaupunkiseudun opiskelijalippu 50 Koulumatkatuki 50 Matkahuollon ja VR:n yhteinen opiskelijakortti 51 Suomen lukiolaisten liitto 51

Vaikuttamismahdollisuuksia 52 Oppilaskunta 52 Luottamusopiskelija 52 Ryhmäavustaja 52 Tiimit 52

Käyttäjätunnukset 53

Tietokoneiden, Wilman ja Fronterin käyttäjätunnukset 53 Oppimisympäristön tunnus 53 Huoltajien Wilma-tunnukset 53

Yo-kokeiden kenraaliharjoitukset eli preliminäärikokeet 54

Ylioppilastutkinto 54

Ylioppilastutkinnon yleisohjeet 54 Tutkinnon rakenne 55 Osallistumisoikeus 55 Eritasoiset kokeet 56 Ilmoittautuminen 56 Tutkintomaksut 57 Lukitodistus 57

4 5

Terveydenhoitaja Kirsti Linnoinen (09) 8393 5616040–836 8040

Lukiopsykologi Tuija Soininen 050–312 4480

Kuraattori Heidi Siljander 040–568 5963

Erityisopettaja Arja Koponen (09) 8393 5189

Hammashoitola (09) 8393 5300

Kouluisäntä Auvo Nevalainen (09) 8393 5611040–076 5713

Ruokapalvelu- päällikkö

Mirjam Kettunen (09) 8393 5612

Opettajainhuone (09) 8393 5610

Kielten opettajien työhuone (09) 8393 5684

Liikunnanopettajat (09) 8393 5564

Sähköpostit etunimi.sukunimi@vantaa.fi

OpiskelijalleTämä on Vaskivuoren lukion opinto-opas, joka sisältää tiivistetysti kaikki tärkeimmät lukio-opiskelua koskevat tiedot. Opinto-opas on OP1-kurssin käsikirja ja sitä käy-tetään mm. ryhmänohjaustuokioissa, jotka ovat opinto-ohjauksen luokkatunteja. Tutustu oppaaseen huolella ja anna myös huoltajiesi tutustua tähän!

Kuinka menestyt lukio-opinnoissa?Opiskelu on taitolaji, jossa halutessasi voit kehittyä aina vain paremmaksi. Ole rohkea ja tartu aktiivisesti etee-si tuleviin haasteisiin. Hyvin sujuneet lukio-opinnot antavat vankan ponnahduslaudan tulevaisuuteen, mie-leiseesi jatko-opiskelupaikkaan ja ammattiin. Lukio-opiskelussa menestyäksesi kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

Tietotekniikka 127 Media 128 Musiikkiteatteri 130 Muut kielet 130 Yhteistoiminnalliset kurssit 131 Urheiluvalmennus 132 Muita kursseja 133 Kurssien suoritusaikataulu 134

Kalenteri 138Pohjapiirrokset 194Lukujärjestyspohjat 198Poissaololomakkeet 204Muistiinpanosivuja 210

YhteystiedotVaskivuoren lukioYleislukio, musiikkilukio ja tanssilukio

Virtatie 4, 01600 VantaaKanslia (09) 8393 5193

(09) 8393 5634(09) 8393 5646eira.kasper@vantaa.fi

Kanslia fax

www. vantaa–vaskivuori.fi

Rehtori Eira Kasper (09) 8393 5618040–507 3493

Apulaisrehtori Jari Hallamaa (09) 8393 5698040–581 8948

Vararehtori Clas Salonen 040–837 7014

Koulusihteerit Hannele Juntto (09) 8393 5193

Raija Markkanen (09) 8393 5634

Opinto-ohjaajat Tiina Tuomisto 040–070 3678Johanna Wäre (09) 8393 5644Ilari Valtonen (09) 8393 5699

Musiikkilukion johtaja Matti Suomela (09) 8393 5620040–534 0605

Tanssilukion johtaja Anna-Maria Vairio 050–322 7414

Medialinjan johtaja Marko Kalmari (09) 839 35195 040–770 9821

6 7

Vaskivuoren lukion opettajat 2008–2009Opettajien sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@vantaa.fi

Kasper Eira rehtori, musiikki (09) 823 5516, 040–507 3493

Hallamaa Jari apulaisrehtori, tietotekniikka

040–581 8948

Salonen Clas vararehtori, matematiikka

040–832 2724

Airaksinen Matti radiotyö 050–414 0820Alava Jukka ortodoksinen uskonto 0400–737 466Andersén Anja yksinlaulu 041–447 6950Cedercreutz-Pesonen Madeleine

ruotsi

Danfa Cheikh islamin uskonto 0440–695 303Granat Petteri, 61 historia,

yhteiskuntaoppi, filosofia040–512 0113

Hokkinen Aila fysiikka 040–759 1834Holopainen Tuija, 86 matematiikka (09) 541 7566Hänninen Jyrki, 81 fysiikka 040–757 5618Härmä Kimmo poplaulu 050–549 3781Jussila Juha näyttämövalaistus 050–373 0947Jämsä Jari saksofoni 044–584 4740Kaikumo Bjarki äänitystekniikka 050-376 6614Kalmari Marko, 64 kuvataide,

medialinjan johtaja040–770 9821

Kantonen Virpi, 79 englanti 050–336 5951Karhunen Mika musiikki 050–403 3836Karkiainen Sini englanti 050–547 2859Kastu Kari, 56 uskonto, filosofia,

elämänkatsomustieto040–070 3204

Kerminen Sari, 85 biologia, maantiede 050–584 9289Kervinen Antti salibandyvalmennus 040–744 6898Kesseli Marika äidinkieli ja kirjallisuus 050–300 7140Kilpeläinen Riitta, 57 englanti (09) 8393 5684Koivuniemi Pilvi biologia,

maantiede, terveystieto050–320 4927

Asenne ja tavoitteet kohdalleen

Opiskelussa menestymisen lähtökohta on myönteinen asennoituminen opiskeluun ja taito asettaa itselleen selkeät tavoitteet. Lukio-opiskelu vaatii sitkeyttä, pitkä-jänteisyyttä ja lujaa tahtoa ponnistella kohti asetettuja tavoitteita.

Vastuu omasta opiskelusta

Käy koulussa säännöllisesti ja vältä turhia poissaoloja ja myöhästymisiä. Oppituntien tehokas hyödyntäminen tarkoittaa aktiivista kuuntelemista, muistiinpanojen teke-minen sekä osallistumista oppitunneilla. Kysy ja pyri ym-märtämään opiskeltavat asiat. Vastuun ottamiseen liittyy myös säännöllinen itsenäinen työskentely. Tee läksyt joka päivä, jolloin koeviikko on jo opitun kertaamista. Palauta annetut tehtävät ajallaan. Ajan käytön suunnittelu

Jaksojärjestelmässä opiskeleminen vaatii ajankäytön suun-nittelua, jotta kaikkien tehtävien ja projektien tekemiselle jää riittävästi aikaa. Mieti milloin suoritat läksyt, teet anne-tut tehtävät tai koska aloitat koeviikolle valmistautumisen. Hyvällä suunnittelulla eri opintokokonaisuudet pysyvät hallinnassasi ja opinnot etenevät sujuvasti. Lukio-opiske-lijan tulee hyväksyä se, että oppiminen vaatii aikaa. Muista rytmittää päiväsi kuitenkin niin, että sinulle jää opiskelun lisäksi aikaa harrastaa ja viettää vapaa-aikaa.

Jaksaminen ja terveydestä huolehtiminen

Hyvä fyysinen kunto ja henkinen hyvinvointi luo pohjan opiskelussa jaksamiselle. Kun nukut ja lepäät riittävästi, jaksat keskittyä ja muistikin pelaa paremmin. Jos kohtaat ongelmia, joista et omin voimin selviä, niin pyydä tarvitta-essa apua ryhmänohjaajalta, opinto-ohjaajalta, terveyden-hoitajalta, lukiopsykologilta, kuraattorilta, erityisopetta-jalta tai aineenopettajalta. Onnea ja menestystä opinnoillesi Vaskivuoren lukiossa!

8 9

Ryynänen Miina biologia, maantiede 040–718 0984Seinä Terhi, 83 saksa, ruotsi 040–594 8216Seppänen Mikko, 88 historia, filosofia 040–520 9472Siitonen Jaana suomi toisena kielenä 050–338 6171Silvennoinen Minna kuvataide 050–301 6667Skarp Noora, 80 kemia, matematiikkaSuomela Matti musiikkilukion johtaja 040–534 0605Suomi Heli-Maria musiikki 050–512 2070Talka Heidi, 76 ruotsi, saksa 040–766 5454Tikkanen Tuija, 69 äidinkieli ja kirjallisuus,

mediailmaisu040–743 5695

Toikkanen Tero tietotekniikka 050–537 6718Troberg Maarit, 87 ruotsi 040–547 6791Tuomisto Tiina opinto-ohjaaja 040–070 3678Tuukkanen Paula viulu 040–524 0680Vairio Anna-Maria tanssilukion johtaja 050–322 7414Valtonen Ilari opinto-ohjaaja (09) 374 4220Wäre Johanna opinto-ohjaaja (09) 8393 5644Yli-Kojola Maria, 67 äidinkieli ja kirjallisuus 044 –281 8818Yli-Vakkuri Jussi englanti, espanja (09) 727 5335Yrjänheikki Olli-Pekka jääkiekkovalmennus 050–514 8586Österman Kirsti matematiikka 050–324 1951

Kokkila Tero matematiikka 040–051 1243Kopra Sari, 78 yhteiskuntaoppi,

historia, psykologia040–768 8510

Koskela Raija, 82 matematiikka, tietotekniikka

050–337 7941

Koskimäki Paula, 89 äidinkieli ja kirjallisuus, lehtityö

040–583 2699

Kovanen Virpi, 71 matematiikka (09) 593 956Kulmala Kaisa vapaa säestys (09) 661 114Lehtinen Jukka kamarikuoro 050–306 7887Lehtonen Juha piano 044 –553 3283Lehto Hanna psykologia 050–308 0233Lingman Tommi jalkapallovalmennus 050–517 1312Metsoila Markku, 75 kemia, matematiikka 040–838 3581Metsälä Susanna musiikkiteatteriMyllö Mika, 62 liikunta, terveystieto 040–516 1994Mäenpää Anna uskonto, psykologia 050–358 3978Niemi-Nikkola Anna, 63

matematiikka 050–550 3462

Nirvi Riikka, 73 saksa, ruotsi 040–592 9653Oksa Petra poplaulu 050–511 6227Pekkala Tuovi, 84 historia 044–562 2662Pernaa Valto ruotsi 050–539 3737Pesonen Henna, 77 äidinkieli ja kirjallisuus 041–469 6006Pirnes Susanna A-venäjä 040–521 0244Pohjonen Hanna, 72 biologia, maantiede 050–552 5685Pyhänniska Anna, 65 englanti, ranska (09) 694 3132Pyrhönen Mari Kaisa kamarimusiikki 040–502 6528Ramsay Yu kiinaRantalainen Tarja, 66 liikunta, terveystietoRantamaa Arto latina 040–835 7124Raulamo Jaakko sello (09) 505 0574Rautio Pekka rockmusiikki,

äänitystekniikka050–033 5669

Riikonen Seppo kitara, basso 050–599 3213Robledinos Adela, 68 espanja, ranska 040–575 9234Ruohonen Ritva venäjä 050–306 6648Ruutu Ilkka äänitystekniikka 046–810 3344

10 11

Vaskivuoren lukion visioVaskivuoren lukiossa on motivoituneita ja monipuolisesti sivistyneitä oppijoita, pätevä henkilökunta, teknologia-osaamista ja innostunut ilmapiiri. Lukiossa arvostetaan ja kannustetaan toista. Vaskivuorelaisissa näkyy sekä oppi-misen että opettamisen ilo.

Opiskelemisen into ja taidot

Vaskivuoren lukiossa opiskelee motivoituneita, suvait-sevaisia, aktiivisia ja yhteistyötaitoisia nuoria kansainvä-lisessä ja innostuneessa ilmapiirissä. Opiskelijaa tuetaan kohtaamaan ja ratkaisemaan opiskeluun liittyviä haasteita.

Osaava henkilöstö

Vaskivuoren lukio kannustaa pätevien ja innostuneiden opettajien osaamisen kehittämistä, henkilöstön jaksamis-ta, opettamisen iloa ja viihtyvyyttä työyhteisössä. Luki-ossa on osaamista teknologiasta musiikkiin ja liikunnasta humanistisiin aineisiin.

Opetus tasokasta ja nykyaikaista

Vaskivuoressa on asiantuntevaa ja motivoivaa lähiope-tusta, joka takaa nuorille laajan sivistyksen sekä jatko-opintovalmiudet, ja ainutlaatuinen oppimisympäristö etäopiskelumahdollisuuksineen.

Arvostettu ja aktiivinen lukio

Vaskivuoren lukiolla on kiinnostavat erikoistumisalueet. Koulu näkyy mediassa, ja sen myönteinen imago houkut-telee osaavia nuoria nyt ja tulevaisuudessa. Vaskivuoren lukio on näkyvä ja aktiivinen toimija.

12 13

Medialinjalla

opit toimittamaan uutisia. Vaskivision tuottaa koulun tv-uutiset, äänesi saat kuulumaan Radio Pääkkösessä ja kirjoittamasi jutut julkaistaan verkkolehti Vaskitsassa tai koulun Manifesti-lehdessä.

Musiikki- ja tanssilukiosta eväitä ammattilaisuuteen

Musiikkilukio tarjoaa nuorille muusikoille mahdollisuu-den kehittää sekä perustaitojaan että erikoisosaamistaan. Opettajat ovat alansa huippuammattilaisia, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuja ja tunnustettuja muusikoita ja pedagogeja.

Musiikki- ja tanssilukion opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa pakollisena yhteensä 12 musiikin ja tanssin erityiskurssia. Vastaavasti opiskelija voi vähentää lukion valtakunnallisia pakollisia kursseja korkeintaan 8 tietyin perustein. Musiikin tai tanssin kursseja voi opiskella niin paljon kuin haluaa.

Mukaan musikaaliin

Näkyvin osa Vaskivuoren lukiosta on musiikkiteatteri. Tammikuussa 2009 esitetään Sound of Music. Tule mu-kaan kokemaan teatterin tekemisen ilot ja surut, haasteet ja onnistumiset.

Ulkomaille esiintymään

Vaskivuoren monet musiikkiryhmät ovat maankuuluja. Lukuvuonna 2008–2009 esiinnytään mm. Englannissa ja Australiassa.

Laadukkaat tilat ja laitteet

Koulussamme opetetaan äänitystekniikkaa ja musiikki-studiomme on opiskelijoiden käytössä omia äänityksiä varten. Laitteisto on huippuluokkaa ja mahdollistaa julkai-sukelpoisen tallentamisen. Harjoitustilojemme soittimet ovat ammattimuusikoiden valitsemia ja testaamia.

Aktiivinen lukioPainotukset

musiikki- ja tanssilukio, medialinja, matematiikka ja luonnontieteet, tietotekniikka, vieraat kielet, kuvataide ja liikunta

Kieliohjelma

A-kielet: englanti, saksa, ranska, ruotsi, venäjä B1-kieli: ruotsiB2-kielet: saksa, ranska B3-kielet: espanja, saksa, ranska, venäjä muut kielet: kiina, japani, italia ja latina

Lukiodiplomit

musiikin, tanssin, median, liikunnan ja kuvataiteen lu-kiodiplomit, puheviestinnän päättökoe, vieraiden kielten suulliset kokeet

Perusteellisesti uudistetussa koulurakennuksessa

on ajanmukaiset kieliluokat, kemian ja fysiikan laborato-riot, tietotekniikkaluokat sekä media- ja musiikkistudiot. Koulutyötä värittävät useat tapahtumat, esimerkiksi ykkös-ten show, taidetempaus, tietokoneviikonloppu Lamerfest sekä korkeatasoiset musiikki- ja tanssiesitykset.

Laaja kurssitarjotin – valinnanmahdollisuuksia riittää

Tartu matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan uusimpiin haasteisiin! Liikunnassa tarjotaan ammattivalmennusta mm. kestävyyslajeissa ja jalkapallossa. Kuvankäsittelystu-dio mahdollistaa valokuvauksen ja graafisen suunnittelun opiskelun. Myös musiikkilukion laaja kurssitarjonta on jokaisen ulottuvilla. Koulussa järjestetään Suomi toisena kielenä -kursseja ja runsaasti tukikursseja. Viime luku-vuonna koulustamme vierailtiin kahdeksassa maassa; koulun ovet ovat auki niin Etelä-Afrikkaan, Kiinaan kuin Eurooppaankin.

14 15

Kevätlukukausi 2009

ke 7.1.2009 – la 30.5.2009

talviloma ma 16.2.2009 – su 22.2.2009 (viikko 8)

95 työpäivää

Lukion ylimmän luokan koulutyö päättyy torstaina 12.2.2009.

JaksotusI jakso ti 12.8.2008 – pe 3.10.2008 39 työpäivää koeviikko to 25.9. – pe 3.10. kokeiden palautuspäivä ti 21.10. jaksoarviointi ti 28.10.

II jakso ma 6.10.2008 – pe 28.11.2008 38 työpäivää koeviikko to 20.11. – pe 28.11. kokeiden palautuspäivä ti 9.12. jaksoarviointi la 20.12.

III jakso ma 1.12.2008 – ti 3.2.2009 36 työpäivää koeviikko ma 26.1. – ti 3.2. kokeiden palautuspäivä ti 24.2. jaksoarviointi ti 3.3.

IV jakso ke 4.2.2009 – pe 3.4.2009 38 työpäivää koeviikko to 26.3. – pe 3.4. kokeiden palautuspäivä ti 21.4. jaksoarviointi ti 28.4.

V jakso ma 6.4.2009 – la 30.5.2009 37 työpäivää koeviikko ke 19.5 – 28.5. jaksoarviointi la 30.5.

Loput V jakson arvosanat näkyvät Wilmassa pe 12.6.

Tanssien ylioppilaaksi

Tanssilukiossa opiskellaan liikeilmaisua; lajeina ovat jazz- ja nykytanssi sekä baletti. Erikoislukion kursseiksi hyväksytään tanssioppilaitoksissa suoritettuja opintoja. Lukiodiplomi on mahdollista suorittaa upeissa puitteissa ja osaavassa ohjauksessa.

Lavalle!

Esiintymismahdollisuuksia on paljon ja kansainvälinen toiminta on vilkasta. Opiskelijoiden on mahdollista tehdä myös omia koreografioitaan. Vuosittaisissa musi-kaalituotannoissa tanssijat tutustuvat ammattimaiseen työskentelytapaan huippukoreografin ohjauksessa.

Viihdy ja voi hyvin

Vaskivuoren lukion valttikortti on hyvä yhteishenki. Kaikista pidetään huolta ja jokaiselle löytyy oma polku. Opinnot Vaskivuoren lukiossa auttavat sinua ymmärtä-mään itseäsi ja maailmaa. Kiinnostut uusista asioista ja saat hyviä valmiuksia elämääsi.

Lukuvuoden 2008–2009 työ- ja loma-ajatVaskivuoren lukiossa oppitunnit ovat 75 minuutin pitui-sia. Koulutyö ajoittuu aikavälille klo 8.20 – 16.00.

Syyslukukausi 2008

ti 12.8.2008 – la 20.12.2008

syysloma ke 15.10.2008 – pe 17.10.2008

joululoma su 21.12.2008 – ti 6.1.2009

93 työpäivää

Lauantaina 25.10. vietetään kodin ja koulun yhteistyöpäi-vää ja vastaavasti ke 15.10. on vapaapäivä.

16 17

3. ruokailuvuorossa

Ma Ti Ke To Pe

8.20–9.35 1 5 4 4 5

Päivänavaus 9.45–9.50

9.50–11.05 2 7 3 3 7

11.20– 12.35 3 2 6 7 6

Ruokailu 12.35–13.15

13.15–14.30 4 RO 13.15 – 13.35

1 1 2

14.45–16.00 8 6 13.45– 15.00

5 8 8

Ryhmänohjaajan tuokiot ovat tiistaisin klo 13.15–13.35

Ruokailuvuorot vaihtuvat jaksoittain.

I jaksossa 1. vuorossa ruokailevat kolmoset 2. vuorossa ruokailevat ykköset 3. vuorossa ruokailevat kakkoset

II jaksossa 1. vuorossa ruokailevat kakkoset 2. vuorossa ruokailevat ykköset 3. vuorossa ruokailevat kolmoset

III jaksossa 1. vuorossa ruokailevat kolmoset 2. vuorossa ruokailevat ykköset 3. vuorossa ruokailevat kakkoset

IV jaksossa 1. vuorossa ruokailevat ykköset 2. vuorossa ruokailevat kakkoset

V jaksossa 1. vuorossa ruokailevat kakkoset 2. vuorossa ruokailevat ykköset

Oppituntien ajat ja tuntikaavio 1. ruokailuvuorossa

Ma Ti Ke To Pe

8.20–9.35 1 5 4 4 5

Päivänavaus 9.45–9.50

9.50–11.05 2 7 3 3 7

Ruokailu 11.05– 11.45

11.45–13.00 3 2 6 7 6

13.15–14.30 4 RO 13.15 – 13.35

1 1 2

14.45–16.00 8 6 13.45– 15.00

5 8 8

Ryhmänohjaajan tuokiot ovat tiistaisin klo 13.15–13.35

2. ruokailuvuorossa

Ma Ti Ke To Pe

8.20–9.35 1 5 4 4 5

Päivänavaus 9.45–9.50

9.50–11.05 2 7 3 3 7

11.15–11.55 3 2 6 7 6

Ruokailu 11.55–12.30

12.30–13.05 3 2 6 7 6

13.15–14.30 4 RO 13.15 – 13.35

1 1 2

14.45–16.00 8 6 13.45– 15.00

5 8 8

Ryhmänohjaajan tuokiot ovat tiistaisin klo 13.15–13.35

18 19

Kokeiden palautuspäivät

I jakso 21.10

II jakso 9.12.

III jakso 24.2.

IV jakso 21.4.

V jakso 29.5. (loput arvosanat Wilmaan 12.6.)

Kokeiden palautuspäivän aikataulu 08.20 – 08.40 Koe 8

08.50 – 09.10 Koe 1

09.20 – 09.40 Koe 2

09.55 – 10.00 Päivänavaus

10.00 – 10.45 RO

10.50 – 11.10 Koe 6

11.20 – 11.40 Koe 5

11.40 – 12.15 Ruokailu

12.15 – 12.35 Koe 3

12.45 – 13.05 Koe 7

13.15 – 13.35 Koe 4

Jos opiskelijalla ei ole kokeen 5 palautusta, ruokailuun voi mennä klo 11.10 alkaen.

Koeviikolla muistettavaa

Koeviikolla olevat kokeiden pohjatunnit ovat pakollisia.

Kännykkää, kämmentietokonetta tai vastaavaa ei saa käyt-tää kokeessa mihinkään tarkoitukseen. Laitteen on oltava poissa näkyvistä ja suljettuna kokeen aikana.

Koepaperia ei saa taittaa.

Kokeesta saa poistua aikaisintaan, kun on kulunut tunti kokeen viimeisestä porrastetusta alkamisajankohdasta. Opettajan päätettävissä on, voiko opiskelija tulla jousta-vasti kokeeseen.

KoeviikkoKokeet järjestetään kunkin jakson lopulla koeviikon aika-na. Koeviikolla noudatetaan muunnettua työjärjestystä. Kokeet pidetään aamupäivällä alkaen klo 9.00, ellei toisin ilmoiteta. Kokeen voi tarvittaessa aloittaa klo 8.00. Koe päättyy viimeistään klo 11.45. Jos opiskelijalla on tarve suorittaa kaksi koetta samana päivänä, on järjestelyistä sovittava ao. opettajan kanssa. Tarpeen voi aiheuttaa hyväksyttävä poissaolo aiemmin opiskellun kurssin ko-keesta tai kahden samanaikaisesti opiskeltavan kurssin koesuoritukset.

Ruokailuun voi mennä aikaisintaan klo 10.40. Ruokailun jälkeen klo 12.15 – 13.00 on seuraavan päivän kokeen val-mistelutunti, joka kuuluu pakollisina opiskelijan opinto-ohjelmaan. Koetta edeltävän päivän valmistelutunnit sekä seuraavan jakson toisena tiistaina olevat kokeiden palau-tuspäivät ovat pakollisia. Ensimmäisen kokeen valmistelu-tunti pidetään ko. aineen viimeisellä oppitunnilla.

Koepäivien järjestys

I jakson koeviikko on 25.9.–3.10. ja etenee järjestyksessä: 2, 3, 1, 6, 4, 7, 5

II jakson koeviikko on 20.11.–28.11. ja etenee järjestyksessä: 2, 3, 1, 6, 4, 7, 5

III jakson koeviikko on 26.1.–3.2. ja etenee järjestyksessä: 6, 3, 1, 2, 4, 7, 5

IV jakson koeviikko on 26.3.–3.4. ja etenee järjestyksessä: 2, 3, 1, 6, 4, 7, 5

V jakson koeviikko on 19.5.–28.5. ja etenee järjestyksessä: 2, 3, 6, 1, 4, 7, 5

Tuntipaikan 8 koe on jakson viimeisellä tunnilla. Kyseise-nä päivänä opiskellaan muuten työjärjestyksen mukaises-ti. Tuntipaikan 8 kokeeseen osallistujat ovat läsnä myös päivän muilla oppitunneilla.

20 21

Hylätyn kurssin uusiminen

Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa hylätty kurssiar-vosana käymällä kurssi uudelleen tai kerran osallistumalla jonkin toisen opetusryhmän mukana vastaavaan kurssin kokeeseen tai uusintakokeeseen. Uusintakokeen perus-teella annettavassa kurssiarvosanassa otetaan huomioon myös jatkuva näyttö.

Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen

Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa hyväksyttyä kurs-siarvosanaa käymällä kurssi uudelleen joko opetukseen osallistuen tai itsenäisesti suorittaen. Kurssin arvosanoista parempi jää voimaan.

Opiskelun eteneminen

Opiskelijan tulee seurata opintojensa etenemistä. Opis-kelijan, joka on saanut kurssista hylätyn arvosanan, voi pyytää tukiopetusta aineenopettajalta ja tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta ryhmänohjaajalta tai opinto-ohjaajalta. Opiskelu voi jatkua jonkin aineen hylätystä arvosanasta huolimatta. Opintojen edistymisen kannalta on hyvä suorittaa hylätyt kurssiarvosanat hyväksytyksi mahdollisimman nopeasti.

Tietojen antaminen huoltajille

Koulun kotisivuilla www. vantaa–vaskivuori.fi tiedo-tetaan säännöllisesti koulun toiminnasta lisäksi kaikille opiskelijoiden huoltajille lähetetään kerran vuodessa kirje, jossa ilmoitetaan päivät, jolloin nuorille jaetaan jaksoar-vostelut. Ensimmäisen vuosikurssin vanhempainillassa vanhemmille jaetaan käyttäjätunnukset Wilma-ohjelmaan, josta huoltajat voivat seurata opiskelijan kurssivalintoja ja opintojen edistymistä.

Kun koetilasta on poistunut, sinne saa palata vasta sitten, kun koe on kaikilta loppunut.

Kokeista aikaisemmin poistuneet eivät saa häiritä toisten koetta, kovaääninen keskustelu ja musisointi häiritsevät.

Ruokailu on koeviikolla liukuvasti kokeen jälkeen, mutta aikaisintaan klo 10.40.

Musiikin ryhmätunnit (kuorot, Big Band, bändit jne.) pidetään koeviikolla.

Seuraavan jakson toisena keskiviikkona on koeviikon ko-keiden palautuspäivä, joka on pakollinen.

Koeviikkoa edeltävän opiskelujakson aikana opiskelijalla ei ole kokeita.

Uusintakokeeseen ilmoittautuminen

Uusintakokeeseen ilmoittautuminen tapahtuu www. vantaa–vaskivuori.fi -sivustossa oppimisympäristön kautta. Valikosta valitaan kanslia ja uusintakuulustelu. Täytetään opiskelijan henkilötiedot, valitaan uusintakuu-lustelun ajankohta, opettaja ja kurssi. Lisäksi opiskelijan tulee vakuuttaa, että ei ole käyttänyt uusintakoeoikeut-taan. Jos opiskelija on ilmoittautunut uusintakuulusteluun ja jättää saapumatta ilman hyväksyttävää syytä, menettää hän ko. kurssin uusintakoeoikeuden. Uusintakuuluste-lusta saa poistua aikaisintaan tunnin kuluttua kokeen alkamisesta.

Viimeinen ilmoittautumispäivä

Uusintakuulustelu

ke 20.8.2008 klo 15 ti 26.8.2008 klo 15.30 – 18.30

ke 29.10.2008 klo 15 ti 4.11.2008 klo 15.30 – 18.30

ke 14.1.2009 klo 15 ti 20.1.2009 klo 15.30 – 18.30

ke 4.3.2009 klo 15 ti 10.3.2009 klo 15.30 – 18.30

ke 29.4.2009 klo 15 ti 5.5.2009 klo 15.30 – 18.30

22 23

keskiviikkona 17.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä

perjantai 19.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti, ranska, saksa, espanja, venäjä)

maanantai 22.9. äidinkieli, esseekoe ja suomi toisena kielenä -koe

keskiviikkona 24.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia

perjantaina 26.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä

maanantaina 29.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä

(saksa, ranska, espanja, venäjä, italia, englanti)

huom! Kirjallisiin kokeisiin on tultava Urheilutalolle viimeistään klo 8.15.

Kevään 2009 ylioppilastutkinnon koepäivätKirjallinen koe

torstai 5.2. äidinkielen tekstitaidon koe

Kuullunymmärtämiskokeet

maanantaina 9.2. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä

klo 8.30 ruotsi A- ja B-taso

tiistaina 10.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä (A)

klo 8.30 englantiklo 11.00 saksaklo 13.00 venäjäklo 15.00 ranska ja espanja

Ylioppilastutkinnon koepäivätSyksyn 2008 ylioppilastutkinnon koepäivätKuullunymmärtämiskokeet

maanantaina 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä (A) klo 8.30 englantiklo 11.00 saksa klo 13.00 ranska klo 15.00 venäjä ja espanja

tiistaina 9.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä

klo 8.30 ruotsi A- ja B-taso keskiviikkona 10.9. vieras kieli lyhyt oppimäärä (B) klo 8.30 saksaklo 11.00 englantiklo 13.00 ranskaklo 14.00 venäjäklo 15.00 espanja ja italia

huom! Kuullunymmärtämiskokeissa tultava koululle aamun ensimmäiseen kokeeseen klo 8.10 mennessä ja muihin kokeisiin 30 minuuttia aikaisemmin.

Kirjalliset kokeet

perjantaina 12.9. äidinkieli, tekstitaidon koe

maanantai 15.9. evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämän-katsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto

24 25

Opiskelu Vaskivuoressa

OpetussuunnitelmaOpetussuunnitelma on koulutyön kehittämisen, toteut-tamisen ja arvioinnin keskeinen väline. Lukio-opiskelun tavoitteina on laaja-alaisen yleissivistyksen hankkiminen ja opiskelijoiden elinikäisten oppimisvalmiuksien vah-vistaminen. Lukion oppimäärä käsittää vähintään 75 kurssia. Opetussuunnitelmassa on määritelty jokaisen kurssin tavoite ja sisältö. Opetussuunnitelma on koko-naisuudessaan nähtävissä Vaskivuoren lukion kotisivuilla www. vantaa–vaskivuori.fi.

Opetussuunnitelman mahdollistama laaja valinnaisuus ja lukion luokattomuus tuo muutoksia peruskoulussa totut-tuihin opiskelukäytänteisiin. Opiskelijat on jaettu ohjaus-ryhmiin ja kurssit on sijoitettu kurssitarjottimelle, josta opiskelija voi valita kurssivalintaohjelma Wilman avulla opintosuunnitelman lukuvuodeksi kerrallaan.

Opetussuunnitelmaan on kirjattu oppiainerajat ylittäviä ja opetusta eheyttäviä aihekokonaisuuksia. Aihekokonai-suudet otetaan huomioon kaikkien aineiden opetuksessa. Niiden korostamat painotukset antavat opiskelijoille aineksia maailmankuvan muodostamiseen. Aihekokonai-suuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvin-vointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen.

Lukio-opintojen kestoLukion oppimäärän, 75 kurssia, opiskelija voi suorittaa 2–4 vuodessa. Musiikkilukion ja tanssilukion opiskelijat noudattavat erikoislukion tuntijakoa. Lukion suorittami-nen kolmessa vuodessa edellyttää keskimäärin 6 kurssin suorittamista jokaisessa jaksossa.

Opiskelija, jonka opintosuunnitelma perustellusta syystä poikkeaa kolmevuotisesta, laatii opinto-ohjaajan kanssa neuvotellen kirjallisen suunnitelman opiskeluajastaan ja opintojen jakautumisesta eri lukiovuosille. Suunnitelma jätetään opinto-ohjaajalle, joka toimittaa siitä kopion

keskiviikkona 11.2. vieras kieli lyhyt oppimäärä (B)

klo 8.30 saksa klo 11.00 ranskaklo 13.00 venäjä klo 14.00 englantiklo 15.00 espanja ja italia

huom! Kuullunymmärtämiskokeissa tultava koululle aamun ensimmäiseen kokeeseen klo 8.10 mennessä ja muihin kokeisiin 30 minuuttia aikaisemmin.

Kirjalliset kokeet

maanantaina 9.3. äidinkielen esseekoe ja suomi toisena kielenä -koe

keskiviikkona 11.3. psykologia, filosofia, historia,

fysiikka, biologia

perjantaina 13.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti, ranska, saksa, espanja, venäjä)

maanantaina 16.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä

keskiviikkona 18.3. evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämän-katsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto

perjantai 20.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä

maanantai 23.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä (saksa, ranska, espanja, venäjä, italia, englanti)

huom! Kirjallisiin kokeisiin on tultava Urheilutalolle viimeistään klo 8.15.

26 27

Musiikkilukion tuntijako

poikkeaa yleislukion tuntijaosta seuraavasti:

Pakollinen valtakunnallinen kurssi

MU1 Musiikki ja minä

Pakolliset musiikkitiedon ja -historian kurssit

MUH1 TaidemusiikkiMUH2 Musiikki meillä ja maailmallaMUH3 Rock- ja jazzmusiikkiMUH4 Näyttämömusiikki

Pakolliset valittavat kurssit

Yhteismusisointi Valittava vähintään kolme kurssia

MUK1–8 KuoroMUB1–8 Big BandMUR1–4 RockmusiikkiMUO1–4 Kamarimusiikki

ryhmänohjaajalle ja kansliaan. Opintosuunnitelman alle-kirjoittavat opiskelija, huoltaja ja opinto-ohjaaja. Oman opiskeluohjelman noudattaminen on mahdollista vasta sitten, kun opinto-ohjaaja on sen allekirjoituksellaan hyväksynyt.

Yleislukion tuntijako

Opiskelijan opinto-ohjelmaan pitää sisältyä kaikki lukion pakolliset kurssit. Pakollisia kursseja on joko 47 (lyhyt matematiikka) tai 51 (pitkä matematiikka). Vähintään 10 syventävää kurssia. Valtakunnalliset syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja. Lisäksi opiskelija valitsee kiinnostuksensa mukaan useampia syventäviä kursseja tai koulukohtaisia soveltavia kursseja. Koulukohtaiset soveltavat kurssit ovat lukion itsensä tuottamia kursseja. Nämä voivat olla esimerkiksi menetelmäkursseja, yhden tai useamman oppiaineen eheyttäviä kursseja tai muiden oppilaitosten opetussuunnitelmaan kuuluvia kursseja.

Kaikista opetussuunnitelman perusteissa määritellyistä pakollisista kursseista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista muodostuu lukion valtakunnallinen oppimää-räkokonaisuus, jonka pohjalle ylioppilastutkinto perus-tuu. Kursseja valittaessa opiskelijan tulee sijoittaa opinto-ohjelmaansa oman ohjausryhmän pakollisten kurssien lisäksi syventävät kurssit niissä oppiaineissa, joissa aikoo osallistua ylioppilaskirjoituksiin.

28 29

Tanssilukion tuntijako poikkeaa yleislukion tuntijaosta seuraavasti:

Pakollinen valtakunnallinen musiikin kurssi

MU1 Musiikki ja minä

Pakolliset tanssilukion kurssit

MUH1 TaidemusiikkiTAL 1–5 LiikeilmaisuTAH 1–3 Tanssinhistoria

Pakolliset valittavat tanssilukion kurssit

TAB 1–3 BalettiTAN 1–3 NykytanssiTAZ 1–3 JazztanssiTAL 6 Tanssin lukiodiplomiTanssin työpajakursseja 1–3 Musiikkilukion kursseja 1–3

Tanssilinjan opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa pakollisena yhteensä 12 tanssin erityisen koulutusteh-tävän mukaista kurssia. Vastaavasti opiskelija voi vähen-tää lukion pakollisia kursseja korkeintaan kahdeksan seuraavan periaatteen mukaan:

Muut pakolliset valittavat musiikin kurssit

MUS1–4 SoitonopetusMUY1–4 tai MUP1–4 LaulunopetusMUT1–4 Musiikin perusteet

(Musiikin teoria ja säveltapailu)MUZ1–2 JazzimprovisointiMUÄ1–2 ÄänitystekniikkaMUW1–2 Musiikin työpajaMUH5 = MU5 Musiikkiprojekti MUH6 = MU6 Musiikin lukiodiplomi

Musiikkilukion opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaan-sa pakollisena yhteensä 13 musiikkikurssia, joista yksi on valtakunnallinen musiikin kurssi (MU1). Vastaavasti opis-kelija voi vähentää lukion pakollisia kursseja korkeintaan kahdeksan seuraavan periaatteen mukaan: Kaikista yleis-lukion eri oppiaineiden pakollisista kursseista musiikkilu-kion opiskelijan on opiskeltava vähintään puolet, kuiten-kin niin, että opiskelijan ylioppilastutkintoon sisältyvistä aineista on opiskeltava kaikki pakolliset kurssit. Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroarvosanalla. Musiikkia voi opiskella soveltavina kursseina opiskelijan haluaman määrän.

30 31

Muutosten tekeminen ja opinto-ohjelman seuranta

Lukuvuoden aikana opinto-ohjelmaan voi tehdä muu-toksia. Muutokset on tehtävä viimeistään ennen edellisen jakson koeviikon alkua. Opinto-ohjelman muutoksista on syytä keskustella opinto-ohjaajan tai ryhmänohjaajan kanssa. Aineen oppimäärän vaihtaminen esimerkiksi pit-kästä matematiikasta lyhyeen, tehdään aina kirjallisesti opinto-ohjaajan kautta.

Opiskelijan tulee jatkuvasti olla selvillä omasta opinto-ohjelmastaan. Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaajat seuraa-vat opiskelijoiden opinto-ohjelmien toteutumista, jotta opiskelijat saisivat parhaan mahdollisen hyödyn valitse-mistaan opinto-ohjelmista. Päävastuu opinto-ohjelman suunnittelusta ja suorittamisesta on kuitenkin opiskelijalla itsellään!

Kurssille osallistumisen varmistaminen

Opiskelijan on oltava läsnä kurssin ensimmäisellä oppi-tunnilla, jolloin hän varmistaa kurssille osallistumisensa! Mikäli opiskelija ei pääse osallistumaan ensimmäiselle tunnille hänen on ilmoitettava poissaolosta aineenopetta-jalle tekstiviestillä tai sähköpostilla.

Kurssien valitseminen toisesta oppilaitoksesta

Vantaalainen toisen asteen opiskelija voi valita opintoja myös muista lukioista, ammatillisista oppilaitoksista, aikuislukiosta ja avoimesta yliopistosta. Valinnat tehdään opinto-ohjaajan kautta. Muualla suoritettavista kursseis-ta on lisäksi sovittava etukäteen rehtori Eira Kasperin kanssa.

Musiikki- ja tanssilukion opiskelijat voi suorittaa musiik-ki- ja tanssilukion kursseja osallistumalla lukioaikanaan yhteistyökumppaneiden järjestämään musiikin opetuk-seen. Tällaisia opintoja ovat:

soito•  n ja laulunopinnot (korkeintaan neljä kurssia samaa instrumenttia)musii•  kin teoria-aineiden opetus (teoria-aineita voi suorittaa neljä kurssia)

Kaiki•  sta yleislukion eri oppiaineiden pakollisista kurs-seista tanssilinjan opiskelijan on opiskeltava vähintään puolet, kuitenkin niin, että opiskelijan ylioppilastut-kintoon sisältyvistä aineista on opiskeltava kaikki pakolliset kurssit.

Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroarvo-sanalla. Tanssilukiolainen voi opiskella soveltavina kurs-seina tanssia ja musiikkia opiskelijan haluaman määrän.

Kurssitarjotin ja opinto-ohjelman laatiminenOpinto-ohjelman laatiminen

Jokainen opiskelija tekee oman opintosuunnitelmansa lukuvuodeksi kerrallaan kurssivalintaohjelma Wilmaan, joka on lukion hallintojärjestelmään kuuluva www-liittymä. Opintosuunnitelma tehdään valitsemalla kurs-sitarjottimesta opiskeltavat kurssit. Kaikille opiskelijalle on jo valmiiksi merkitty kurssitarjottimeen oman ohjaus-ryhmän mukaisesti pakolliset kurssit. Näiden valmiiksi merkittyjen kurssien lisäksi opiskelija valitsee itselleen kursseja sellaisista aineista, joiden tietotaitoa hän haluaa laajentaa. Kurssivalintoja tehdessä kannattaa huomioida tulevat jatko-opintosuunnitelmat. Tavoitteena on, että opiskelijan omat opiskelu-, ura- ja muut tulevaisuuden suunnitelmansa mahdollistuvat.

Kurssien kuvaukset löytyvät opinto-oppaasta ja koulun kotisivuilla nähtävänä olevasta opetussuunnitelmasta. Uudet opiskelijat saavat apua ensimmäisen lukuvuoden opinto-ohjelmansa laadintaan ryhmänohjaajilta, opinto-ohjaajilta ja tutor-opiskelijoilta.

Kolmen vuoden opintosuunnitelmassa opiskelija opiske-lee keskimäärin 6 kurssia jaksossa. Opiskelija valitsee

1. vuodelle 30 kurssia2. vuodelle 30 kurssia3. vuodelle 15 kurssia

32 33

ArviointiKurssisuoritusten arviointi

Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle ja huoltajalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiai-neen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvostelu perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, myös opintojen edistymisen jatkuvaan arviointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi mm. kurssin arviointi-keskusteluja. Suoritettaessa kurssi itsenäisesti noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita.

Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arvi-ointiperusteet on selvitettävä opiskelijoille kurssin alussa. Arvioinnin yksityiskohdista sovitaan opiskelijoiden kans-sa. Katso lisäksi kohta poissaolot ja myöhästymiset.

Arvosteluasteikko

Kunkin oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syven-tävät kurssit arvioidaan numeroin. Jokainen opiskelijan kurssisuoritus arvioidaan itsenäisesti muista saman aineen kursseista riippumatta. Arviointi osoittaa, missä määrin opiskelija on saavuttanut kurssin tavoitteet. Opettaja sel-vittää nämä aina kurssin alkaessa. Numeroin arvosteltaes-sa asteikko on 4–10.

Arvosanat tarkoittavat10 erinomainen9 kiitettävä8 hyvä7 tyydyttävä6 kohtalainen5 välttävä4 hylättyS hyväksytysti suoritettuH hylättyZ keskeneräinen kurssi, josta puuttuu

huomattava osa kurssisuorituksestaK keskeytetty kurssi

Ylein•  en musiikkitieto I (vastaa musiikkilukion kurssia MUH1 Taidemusiikki)eriks•  een sovittavat yhteistuotannot ja -produktiot.

Muualla suoritettavat yhteismusisointiopinnot eivät ole musiikkilukion opiskelijalle hyväksiluettavissa lukio- opinnoiksi.

Kurssin itsenäinen opiskelu

Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukais-ta opetusta. Jos kuitenkin opiskelija aikoo perustellusta syystä suorittaa kurssin opetukseen osallistumatta, hänen tulee neuvotella hyvissä ajoin jo edellisen jakson aikana ko. aineen opettajan kanssa kurssin suorittamisesta sekä täyttää sopimuskaavake. Sopimus on voimassa yhden jak-son ajan ja raukeaa sen jälkeen. Kurssin suoritus koostuu opettajan määräämistä osa-alueista. Opettajalla on oikeus vaatia opiskelijaa raportoimaan sovituin väliajoin itsenäi-sen työn edistymisestä. Opiskelijan tulee olla tietoinen siitä, että opettajan ohjauksen määrä jää vähäisemmäksi kuin oppitunneilla ja sen seurauksena opiskelija ei yleensä saavuta omaa tasoaan oppimistuloksissa.

Kahden kurssin samanaikainen suorittaminen

Jos opiskelijalla on perusteltu syy, hän voi suorittaa kah-den eri oppiaineen kursseja samanaikaisesti rehtorin ja aineiden opettajien annettua siihen luvan. Jokainen tapaus käsitellään erikseen ja kurssien suorittamisesta tehdään kirjallinen sopimus. Kurssikokeiden suorittamisajankoh-dasta opiskelija sopii ao. opettajien kanssa.

34 35

aineessa, on järjestettävä mahdollisuus korottaa arvosanaa erillisessä kuulustelussa eli tentissä.

Oppiaineen oppimäärän arvosanaa voidaan korottaa

syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla 1. lisänäytöllä. opiskelijan opettajilla ja rehtorilla on mahdollisuus 2. korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosano-jen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. erillisessä kuulustelussa eli tentissä.3.

Opiskelijan opinto-ohjelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Jokainen pakollinen ja syventävä kurssi arvostel-laan numeroarvosanalla. Soveltavat kurssit arvostellaan myös pääsääntöisesti numeroarvosanalla. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja syventävistä kurs-seista hyväksytysti.

Itsenäisesti opiskelluista kursseista lasketaan mukaan luki-on oppimäärään vain hyväksytysti suoritetut kurssit. So-veltavista kursseista saatuja hylättyjä arvosanoja ei lasketa mukaan oppimäärään. Itsenäisesti opiskeltujen ja sovelta-vien kurssien hylätyt arvosanat eivät näy jaksoarvioinneis-sa. Opiskelijan on kiinnitettävä erityisesti huomiota kurs-simäärän kertymiseen, kun hän vaihtaa matematiikan tai kielten oppimäärää. Mikäli opiskelija vaihtaa pidemmästä oppimäärästä lyhyempään oppimäärään, niin ne kurssit, joille ei löydy korvaavuuksia, siirtyvät opiskelijan sovelta-viksi kursseiksi. Mahdolliset pakollisten kurssien hylätyt suoritukset siirtyvät soveltavien kurssien suorituksiksi eikä niitä lasketa opiskelijan oppimäärään mukaan.

Kurssien määrä Hylättyjen kurssien enimmäismäärä

1–2 kurssia 0 hylättyä3–5 kurssia 1 hylätty6–8 kurssia 2 hylättyä9 tai enemmän 3 hylättyä

Tämä taulukko koskee pakollisia ja syventäviä kursseja yh-

Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten esimerkiksi lukemis- ja kirjoittamishäiriö, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomi-oon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön.

Soveltavat kurssit arvostellaan myös pääsääntöisesti numeroarvosanalla. Oppiaineen opetussuunnitelmassa määritellään soveltavat kurssit, jotka arvostellaan suori-tusmerkinnällä, jolloin S tarkoittaa hyväksytysti suori-tettua kurssia. Jos opiskelija saa soveltavasta numero- tai suoritusmerkinnällä arvosteltavasta kurssista hylätyn (4 tai H) arvosanan ja jos opiskelija ei saa korotettua hy-lättyä arvosanaa uusintakuulustelussa, hylätty arviointi poistetaan ennen päättöarvostelun antamista eikä kurssia lasketa mukaan opiskelijan oppimäärään.

Jaksoarvioinnissa käytetään myös kirjaimia Z ja K. Z tar-koittaa keskeneräistä kurssia, josta puuttuu huomattava osa kurssisuorituksia. Ellei opiskelija täydennä puuttuvaa kurssisuoritusta viimeistään seuraavaan uusintakuuluste-luun mennessä, kurssi arvioidaan aikaisempien näyttöjen perusteella. Z-merkintä muuttuu hyväksytyksi arvosa-naksi tai suoritusmerkinnäksi tai hylätyksi arvosanaksi tai kurssi katsotaan keskeytetyksi. Mikäli opiskelija on saanut Z-merkinnän soveltavasta kurssista ja se on muuttunut hylätyksi arvosanaksi, merkintä poistetaan kokonaan opiskelijan arvioinnista. K tarkoittaa keskeytettyä kurs-sia, jota ei lasketa mukaan opiskelijan kurssikertymään. Keskeytetty kurssi poistuu seuraavassa arvioinnissa.

Opiskelijan kurssimäärän kertymiseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota, kun opiskelija vaihtaa matematiikan tai kielen oppimäärää. Hylättyä soveltavaa kurssia ei laske-ta mukaan opiskelijan oppimäärään.

Oppiaineen oppimäärän arviointi

Opiskelijan opinto-ohjelma käsittää kaikki pakolliset kurssit ja vähintään kymmenen syventävää kurssia, yh-teensä vähintään 75 kurssia. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona kuitenkin niin, että soveltavat kurssit korottavat pakollisista ja syventävistä kursseista muodostuvaa arvosanaa.

Opiskelijalla, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppi-

36 37

suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Rehtori päättää muualla suoritettujen opin-tojen hyväksi lukemisesta. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muissa oppilaitoksissa pitäydytään suoritusop-pilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

asteikko 1–5 lukioasteikko asteikko 1–3hylätty 4 (hylätty) hylätty1 5 (välttävä) 12 6 (kohtalainen) 13 7 (tyydyttävä) 24 8 (hyvä) 2

5 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3

Tapauksissa, joissa lukio ei voi määritellä, kumpaa luki-on arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventävik-si tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisina tai syventävinä kursseina tulee niistä antaa numeroarvosana.

Musiikkilukion opintoihin voidaan hyväksyä musiikkiop-pilaitosten opintoja Vaskivuoren lukion opetus-suunnitel-massa ilmoitetulla tavalla. Yleislukiolaisten musiikkiopin-tojen korvaavuuksissa sovelletaan KMO ry:n ja SMOL ry:n valtakunnallista suositusta.

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Jos opiskelija on tyytymätön 1 momentissa tarkoitetusta pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin oikai-

dessä oppiaineessa. Soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suoritetut kurssit.

Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Kaikki lukion valtakunnallisen tuntijaon mukaiset pakol-listen oppiaineiden oppimäärät ja valinnaiset vieraat kielet arvioidaan numeroin. Opinto-ohjauksesta annetaan suo-ritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppi-aineista, joissa opiskelijan suorittaman oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.

Opetussuunnitelmassa määritellyt koulukohtaiset ja muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin oppiaineen opetussuunnitelmassa määrätään.

Oppimäärän erillinen kuulustelu eli tentti Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppi-aineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus korottaa arvosanaa erillisessä kuulustelussa. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuuluste-lussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa.

Opiskelijalla on oikeus osallistua saman oppiaineen eril-liseen kuulusteluun (tenttiin) kerran ennen kuin hän saa lukion päättötodistuksen. Kuulusteluun voi sisältyä suul-lisia ja/tai kirjallisia tehtäviä. Kuulustelutavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opiskeleman oppimäärän mukaan. Jos opiskelija on poissa kuulustelusta ilman hyväksyttävää syytä, hän menettää oikeuden osallistua tämän oppiaineen kuulusteluun. Tentti auttaa opiskelijaa valmistautumisessa ylioppilaskirjoituksiin.

Muualla suoritettujen opintojen arviointi

Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppi-määrään muualla pääsääntöisesti lukioaikana suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla

38 39

Muut mahdolliset pitkän matematiikan hyväksytyt kurs-sisuoritukset opiskelija voi liittää lyhyen matematiikan soveltaviksi kursseiksi.

Kielten oppimäärän vaihto

Mikäli kielen lyhyemmän oppimäärän valinnut opiskelija haluaa vaihtaa pidempään oppimäärään, niin lyhyemmän tason kurssien suoritukset voidaan muuttaa pidemmän tason kurssien arvosanoiksi. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen.

Mikäli opiskelija vaihtaa pidemmästä oppimäärästä lyhy-empään oppimäärään, niin pidemmän oppimäärän kurs-sien arvosanat siirtyvät suoraan lyhemmän oppimäärän kurssien arvosanoiksi. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Tuolloin arvo-sana harkitaan uudelleen.

Pääsääntöisesti opiskelija saa päättötodistukseen Vaski-vuoren lukion opetussuunnitelman oppimäärän mukaisen arvosanan, minkä suorittamiseen hän on ilmoittautunut lukioon tullessaan riippumatta koulun opetusjärjestelyis-tä. Jos opiskelija kuitenkin itse vaihtaa kielen oppimäärän tasoa valtakunnallisten kurssien aikana, niin, jos hän on suorittanut vähintään kuusi valtakunnallista kurssia, päät-tötodistukseen tulee aloitetuntason mukainen arvosana.

Pitkä oppimäärä

B2 oppimäärä B3 oppimäärä

B21 B33A1 B22 B34A2 B23 B35A3 B24 B36A4 B26 B38A5 B25 B37A6 B27 A7 B28

Lyhyemmän oppimäärän valinneen opiskelijan siirtyessä pidempään tulee opiskelijan suorittaa ne pakolliset kurs-sit, joille ei löydy korvaavuutta. Mikäli opiskelija vaihtaa pidemmästä oppimäärästä lyhyempään oppimäärään, niin ne kurssit, joille ei löydy korvaavuuksia, siirtyvät opiskeli-jan soveltaviksi kursseiksi.

sua lääninhallitukselta. Lääninhallitus voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koske-van päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. Jos päätös koskee muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista, niin muutosta haetaan valittamalla lääninhallitukselta.

Opintojen päättyminen

Opiskelija, joka ei lukuvuoden koulutyön alkaessa ole kohtuullisessa ajassa aloittanut opintojaan eikä ole ilmoit-tanut pätevää syytä poissaoloonsa, katsotaan eronneeksi lukiosta. Lukiosta katsotaan eronneeksi myös opiskelija, joka ilman pätevää syytä ilmoittamatta on poissa lukiosta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa kou-lunkäyntiä. Samoin katsotaan eronneeksi opiskelija, joka ei ole suorittanut lukion oppimäärää neljässä vuodessa, sekä opiskelija, joka on saanut ylioppilastutkintotodistuksen.

Aineen oppimäärän vaihtaminenJos opiskelija haluaa vaihtaa opiskeltavan oppiaineen op-pimäärää, tällaiset vaihdot on tehtävä aina opinto-ohjaajan kautta. Oppimäärän voi vaihtaa matematiikassa ja kielissä. Oppimäärän vaihdossa on huomioitava, että ylioppilas-kirjoituksissa yhden pakollisen kirjoitettavan aineen tulee olla tasoltaan pitkä (A-taso).

Matematiikan oppimäärän vaihto

Opiskelija voi vaihtaa pitkän matematiikan opintonsa ly-hyen matematiikan opintoihin opiskelunsa missä vaihees-sa tahansa. Pitkän matematiikan kurssit korvaavat lyhyen oppimäärän kursseja seuraavasti:

Funktiot ja yhtälöt MAA1 korvaa kurssin MAB1Geometria MAA3 korvaa kurssin MAB2Todennäköisyys ja tilastot MAA6 korvaa kurssin MAB5 Derivaatta MAA7 korvaa kurssin MAB4Juuri- ja logaritmifunktiot MAA8 korvaa kurssin MAB3

40 41

taja voi vaatia opiskelijalta terveydenhoitajan lisäselvityk-sen tai lääkärintodistuksen.

Poistuminen tunnilta kesken oppitunnin

Jos opiskelija joutuu poistumaan kesken oppitunnin esim. hammaslääkärin, terveydenhoitajan tai opon vastaanotol-le, soitto- tai laulutunnille, hänen tulee ilmoittaa asiasta tunnin alussa opettajalle. Luokasta poistumisen yhteydes-sä syytä ei tarvitse enää ilmoittaa. Opiskelijan palatessa luokkaan hän näyttää lappua poissaolonsa syystä.

Myöhästyminen

Oppitunneille ei saa tulla myöhästyneenä. Jatkuva aihee-ton myöhästely vaikuttaa alentavasti kurssiarvosanaan. Kurssin alussa sovitaan opiskelijoiden kanssa myöhästy-misten määrän vaikutuksesta kurssiarvosanaan. Toistu-vaan pätevään myöhästymisen syyhyn (esim. linja-autojen kulkuvuoro) tulee hakea rehtorilta kirjallinen lupa jakson ajaksi kerrallaan. Mikäli jatkuvaa myöhästelyä on syytä epäillä aiheettomaksi, ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä opis-kelijan huoltajaan.

Poissaolo kurssikokeesta

Jos pakottavasta syystä joudut olemaan poissa kurssiko-keesta, ilmoita siitä koepäivän aamuna aineenopettajalle tekstiviestillä tai sähköpostilla. Poikkeustapauksissa opiskelija voi antaa selvityksen jälkikäteen. Viestissä tulee ilmoittaa selkeästi opiskelijan nimi, ryhmä ja koe, joka jää suorittamatta. Ilmoittamaton poissaolo kurssikokeesta vaikuttaa kurssin arvosteluun.

Jos opiskelija sairauden tai muun hyväksyttävän syyn takia joutuu olemaan poissa kurssikokeesta, hänet oh-jataan samalla koeviikolla jonkin muun opintoryhmän vastaavaan kokeeseen tai sellaisen puuttuessa seuraavaan uusintakuulusteluun.

Jos opiskelija on poissa kurssikokeesta, hän saa kurssilta arvosanaksi kirjaimen Z, ellei koetta pystytä suorittamaan jo saman koeviikon aikana. Opiskelijalla on aikaa täyden-tää suoritustaan seuraavaan uusintakuulusteluun asti. Ellei opiskelija täydennä puuttuvaa kurssisuoritusta viimeis-tään seuraavassa uusintakuulustelussa, kurssi arvioidaan aikaisempien näyttöjen perusteella. Z-merkintä muuttuu

Poissaolot ja myöhästymisetOpetukseen osallistuminen

Lukiolaki määrää, että opiskelijan tulee osallistua opetuk-seen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Mikäli opiskelija on pakotettu esim. välttämättömien henkilö-kohtaisten syiden takia olemaan poissa koulusta, hänen tulee anoa siihen etukäteen lupa kanslian eteisestä saata-valla lomakkeella. Ryhmänohjaajalla on lupa myöntää 1–2 päivän pituiset poissaolot oman ryhmänsä opiskelijoille ja rehtori myöntää sitä pitemmät poissaolot. Poissaolon liit-tyessä koulun loma-aikaan (ennen tai jälkeen loman) sen myöntää aina vain rehtori. Rehtori kirjaa myönnetyt luvat oppimisympäristöön. Lomamatkat on pyrittävä sijoitta-maan koulun loma-aikoihin. Koulu ei anna tukiopetusta, jos poissaolon syy on lomamatka.

Poissaolon ilmoittaminen ja selvittäminen

Jos opiskelija on estynyt saapumasta kouluun (eikä hän ole saanut etukäteen lupaa poissaoloon) hänen on ilmoitettava poissaolostaan poissaolon ensimmäisenä päivänä omalle ryhmänohjaajalle sähköpostitse, teks-tiviestillä tai soittamalla. Poissaolosta ilmoittaminen ei vielä tarkoita poissaolon selvittämistä, vaan jokainen poissaolo on selvitettävä oma-aloitteisesti heti seuraavalla oppitunnilla. Selvitykset annetaan opinto-oppaan lopussa olevilla poissaoloselvityssivuilla, lääkärintodistuksella, terveydenhoitajan todistuksella, huoltajan kirjallisella selvityksellä tai rehtorin tai ryhmänohjaajan myöntämällä poissaololuvalla.

Alle 18-vuotiaan opiskelijan poissaoloselvitykset allekir-joittaa huoltaja. Täysi-ikäinen opiskelija antaa itse alle-kirjoittamansa selvityksen. Opiskelijan on itse pidettävä kirjaa poissaoloistaan! Opettaja alleviivaa kurssipäiväkir-jaan poissaolotunnin numeron, kun opiskelija on esittänyt selvityksen.

On muistettava, että poissaolot heikentävät kurssin tavoit-teiden saavuttamista ja alentavat kurssiarvosanaa. Mikäli jonkun opiskelijan jatkuvaa myöhästelyä tai poissaoloa on syytä epäillä aiheettomaksi, ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä opiskelijan huoltajaan. Jos poissaoloja on runsaasti, opet-

42 43

hyväksytyksi arvosanaksi tai suoritusmerkinnäksi tai hylä-tyksi arvosanaksi tai kurssi katsotaan keskeytetyksi. Mikäli opiskelija on saanut Z-merkinnän soveltavasta kurssista ja se on muuttunut hylätyksi arvosanaksi, merkintä poiste-taan kokonaan opiskelijan arvioinnista.

Opiskelijan tukeminenOhjaustoiminnan painopisteet ovat opiskelijan tukeminen lukio-opintojen eri vaiheissa sekä valmiuksien antaminen lukion jälkeiseen jatko-opiskeluun ja työelämään. Ohjaus on laaja kokonaisuus, johon osallistuvat kaikki opettajat ja opiskelijahuollon henkilöstö.

Ohjauksen verkostoOpinto-ohjaus

Kolme kokopäiväistä opinto-ohjaajaa on tavattavissa pääsääntöisesti klo 9 – 15 välisenä aikana, erityisesti vä-lituntisin. Jokaisella lukiolaisella on mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta. Ryhmänohjaajien pitämät ro-tuokiot toimivat opinto-ohjauksen ryhmätunteina ja siis kuuluvat pakollisina opinto-ohjelmaan. ro-tuokioiden lisäksi opinto-ohjauksen pakolliseen kurssiin kuuluvat opinto-ohjaajien järjestämät info-tilaisuudet, jotka liit-tyvät yleensä opiskelutaitoihin, ylioppilastutkintoon ja jatko-opintovaihtoehtojen esittelyyn. Myös ro-tuokioita käytetään yhteisiin infoihin.

Vierailijoita eri ammattialoilta sekä eri oppilaitoksista kutsutaan Vaskivuoreen kertomaan opiskelijoille opin-tomahdollisuuksista lukion jälkeen. Opiskelijat voivat halutessaan osallistua myös erilaisiin muualla järjestettä-viin koulutustapahtumiin. Opinto-ohjaukseen liittyvistä tapahtumista tiedotetaan aina etukäteen ro-tuokioissa, oppimisympäristössä ja info-tv:n välityksellä.

Opiskelutaitokurssia, joka järjestetään I jaksossa, suo-sitellaan erityisesti uusille opiskelijoille. Kurssilla ke-hitetään lukio-opiskelussa tarvittavia opiskelutaitoja ja -valmiuksia.

Opi

skel

ija il

moi

ttaut

uu k

urss

ille

Alo

ittaa

kur

ssin

Ei al

oita

kur

ssia

Nim

i poi

stet

aan

ryhm

ästä

Ei ja

ksa o

pisk

ella

Poiss

aolo

ja 1

–3Lä

snä o

petu

kses

sa

Lisä

teht

äviä

tai t

ukito

imen

pite

itä

Neu

votte

lu ai

neen

opett

ajan

, ry

hmän

ohja

ajan

tai o

pint

o–oh

jaaj

an k

anss

a

Itsen

äine

n su

oritt

amin

en *

Kes

keytt

ääEi

kur

ssik

okee

ssa

Tarv

ittae

ssa t

ukito

imen

pite

itä

Kur

ssik

oe

5–10

/S

5–10

/SK

Z

H/4

Uus

inta

kuul

uste

lu

* Its

enäi

sest

i opi

skel

lust

a kur

ssist

a ede

llyte

tään

hyv

äksy

tty ar

vosa

na. H

ylätt

y its

enäi

nen

suor

itus j

a hyl

ätty

sove

ltava

kur

ssi e

ivät

kas

vata

kur

ssik

erty

mää

.

44 45

Kuraattori

Opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää kuraattori Heidi Siljanderin palveluita. Lisätietoja terveydenhoitajalta ja opinto-ohjaajilta.

Tutorit

Tutor-opiskelijat valitaan joka syksy uusista 1. vuosikurs-sin opiskelijoista erillisen hakuprosessin kautta. Tutorit toimivat opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajan apuna uusien opiskelijoiden perehdyttämisessä, osallistuvat koulun esittelytilaisuuksiin ja yläkouluvierailuille yhdessä opinto-ohjaajien kanssa.

Tukikurssit, niveltämiskurssit, tukiopetus ja kertauskurssit

Opiskelutaitokurssi

Lisätukea opiskeluun opiskelija voi saada osallistumalla opiskelutaitokurssille. Lukio-opintonsa aloittaville suo-sitellaan I jaksossa järjestettävää Opiskelutaito-kurssia (OP3). Kurssilla opiskelija perehtyy omaan oppimisp-rofiiliinsa ja omaksuu opiskelun järkevän suunnittelun ja tehostamisen taitoja.

Lukivaikeus ja Opi oppimaan -kurssi

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille järjestetään heti lukuvuoden alussa lukiseulatesti, jonka tarkoituksena on tuoda esille viitteitä mahdollisesta lukihäiriöstä. Tulosten perusteella opiskelijoita ohjataan tarvittaessa tarkempaan yksilötestaukseen sekä saamaan erityistä tukea. Varsinai-nen lukihäiriö voidaan todeta vasta yksilötestauksessa. Yksilötestissä todetusta lukivaikeudesta on mahdollista saada lukilausunto ylioppilaskirjoituksia varten. Opi oppi-maan -kurssi (OP4) soveltuu erityisesti lukivaikeuksisille opiskelijoille. Kurssilla vahvistetaan lukemisen ja kirjoitta-misen taitoja.

Suomi toisena kielenä

Opiskelijoille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, järjes-

Ryhmänohjaaja

Ryhmänohjaaja on ryhmänsä tärkein tukihenkilö ja lähiohjaaja. Hän ohjaa uusia opiskelijoita omaksumaan lukion käytänteitä ja seuraa säännöllisesti opiskelijoidensa kurssikertymää ja opintomenestystä sekä ryhmänsä opis-kelijoiden hyvinvointia. Ryhmänohjaaja neuvoo tarvitta-essa opiskelijaa kurssivalinnoissa. Ryhmänohjaaja puuttuu heikentyneeseen opiskelumenestykseen ja huolestuttaviin poissaoloihin ja on tarvittaessa yhteydessä huoltajiin sekä opiskelijahuoltoon. Ryhmänohjaaja tapaa ryhmäänsä ro-tuokioissa tiistaisin klo 13.15–13.35.

Aineenopettaja

Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa omaksumaan oppiai-neen kannalta tarkoituksenmukaisia opiskelutaitoja. Hän perehdyttää opiskelijaa opettamansa oppiaineen kurssien sisältöihin, työtapoihin ja arviointiperusteisiin. Hän on ongelmien ilmaantuessa mahdollisimman pian yhteydes-sä ryhmänohjaajaan.

Opiskelijahuolto

Lukiomme opiskelijahuolto on sekä ennalta ehkäisevää että oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijahuoltoryh-mään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, koulupsykologi ja opettajajäsen sekä tarvittaessa muita opiskelijahuollon asiantuntijoita. Ryhmänohjaajat ja huoltajat voivat ottaa yhteyttä opiskelijahuoltoryhmään tarvittaessa.

Erityisopettaja

Opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää erityisopettajan palveluita. Tarkemmat tiedot erityisopettajan vastaanotol-le hakeutumisesta saa opoilta.

Lukiopsykologi

Opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää lukiopsykologin Karin Vikström-Onnelan palveluja. Tarkemmat tiedot lukiopsykologin vastaanotolle hakeutumisesta saa tervey-denhoitajalta ja opinto-ohjaajilta.

46 47

OpiskelijahyvinvointiTerveydenhoitaja

Kirsti Linnoinen puh. (09) 8393 5616 tai 040–836 8040(puhelinaika ma – pe klo 12.00–13.00)sähköposti: kirsti.linnoinen@vantaa.fiVastaanotto

ma – to klo 8.00–15.30 ja pe klo 8.00–13.30,ilman ajanvarausta ma – pe klo 12.00–13.00

Koululääkäri

Airi Suikkanen puh. (09) 8393 5616Koululääkärille voi varata ajan terveydenhoitajan kautta.

Opiskelijaterveydenhuolto on terveyskeskuksen tarjoama maksuton palvelu kaikilla opiskelijoille kotipaikkakunnas-ta riippumatta. Terveystarkastus tehdään kerran lukion aikana, lukion I tai II luokalla. Varsinainen sairaanhoito ei sisälly kouluterveydenhuoltoon lukuun ottamatta kou-lussa äkillisesti sairastuneiden tai tapaturman uhriksi jou-tuneiden ensiapua ja hoitoa. Koulun tapaturmavakuutus kattaa kaikki tapaturmat, jotka sattuvat koulussa tai koulu-matkalla. Vakuutus kattaa vain julkisen terveydenhuollon palvelut. Opiskelijan terveydentilaan tai mahdolliseen sairauteen liittyvistä asioista voi tarvittaessa neuvotella puhelimitse tai sähköpostin välityksellä kouluterveyden-hoitajan tai koululääkärin kanssa. Koululääkärille voi varata ajan terveydenhoitajan kautta.

Hammashoito

Kaikki Vaskivuoren lukion opiskelijat voivat saada hoidon koulun hammashoitolassa. Lukioluokki-en opiskelijat varaavat itse tarkastusajan hoito-lasta. Hammashoitola toimii Vaskivuoren lukion sivurakennuksessa. Ajanvaraus puh. (09) 8393 5300 (ma-to klo 7.30–16.00, pe 7.30–14.00). Hoito on mak-suton alle 18-vuotiaille. Peruuttamattomasta hammaslää-käriajasta joutuu maksamaan 31,50 euroa.

tetään elokuun aikana tiedotustilaisuus ja alkukartoitus. Tulosten perusteella suomi toisena kielenä -opettaja suo-sittelee opiskelijalle joko suomi äidinkielenä – tai suomi toisena kielenä -oppimäärää.

Niveltämiskurssit

Lukio-opintojen alussa järjestetään niveltämiskursseja (RUB0, ENA10, MAA20, MAB0), jotka kertaavat perus-koulun oppiainesta sekä johdattavat lukio-opintoihin.

Tukiopetus

Kurssin aikana tai hyvissä ajoin ennen uusintakuulustelua opiskelija voi pyytää tukiopetusta. Vihreään opintokirjaan kirjatuista tukiopetusmerkinnöistä voi kertyä (OPP1) Oppimaan-kurssi, jos opiskelijalle kertyy lukioaikana tukiopetuskertoja, noin 1700 minuuttia. Omien lomien takia tukiopetusta ei voi saada.

Lyhyen matematiikan tukikurssi

Lyhyessä matematiikassa järjestetään tukikurssi (MAB11).

Ylioppilastutkintoon valmentavat kertauskurssit

Opintojen päättövaiheessa järjestetään yo-kokeisiin val-mentavia kursseja lähes kaikissa ylioppilastutkinto- aineissa.

48 49

kanta-asiakaskortin saa 10 % alennuksen oppikirjoista. Luettelo kursseilla käytettävistä kirjoista, sekä opiskelijoi-den käytettynä myytävänä olevista kirjoista, on nähtävillä oppimisympäristössä kohdassa kirjamyynti.

Kuvataiteen materiaalimaksu

Kuvataiteen tarvikkeet hankitaan yhteisesti. Jokaisella kurssilla kerätään 5 € materiaalimaksu.

Koepaperit ja oppaat

Opettajat jakavat koepaperit kokeissa ja uusintakuuluste-luissa. Koulu hankkii ne opiskelijoilta kerättävillä rahoilla. Jokaiselta opiskelijalta kerätään syksyllä materiaalimak-su 10€. Materiaalimaksuun sisältyy myös opinto-opas (= opinto-ohjauksen käsikirja).

Graafiset laskimet

Graafiset laskimet pitkän matematiikan ja fysiikan opis-keluun hankitaan yhteisostoina. Opiskelija voi halutes-saan osallistua tähän yhteishankintaan. Matematiikan ja fysiikan opettajat antavat lisätietoja.

Opintoretket

Lukion opiskelijat maksavat itse myös kurssin ohjelmaan kuuluvista opintoretkistä aiheutuvat kulut, esim. matkat ja sisäänpääsymaksut. Opiskelijoiden yhteisiä ulkomaan-matkoja ei voi tehdä kouluaikana, ellei niitä ole hyväksytty lukuvuoden alussa osaksi lukuvuosisuunnitelmaa.

AvustuksetOpintotuki

Päätoimisena lukion opiskelijana voit hakea valtion opin-totukea. Valtion opintotukea myönnetään 17 vuotta täyt-täneelle lukiolaiselle hakemuksesta. Opiskelu katsotaan päätoimiseksi, kun niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia ja opiskelija osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai osallistumista kahteen yo-tutkinnon kokeeseen lukukauden aikana. Lukiolaiselle tuki myönnetään kolmeksi ensimmäiseksi

Koulutapaturmat

Tapaturman sattuessa opiskelija saa ensiavun koulussa ja tarvittaessa hänet lähetetään terveyskeskuslääkärin vastaanotolle tai sairaalan poliklinikalle. Mikäli opiskelija haluaa käyttää terveydenhoidon yksityisen sektorin palve-luja, kaupunki ei korvaa niistä aiheutuneita kustannuksia. Koulutapaturman sattuessa tapaturmailmoituskaavake tulee hakea koulun kansliasta. Tarkempia tietoja korva-uksista saa Sivistystoimen virastosta puhelin (09) 8392 2833 tai (09) 8392 2866.

Ruokailu

Päätoimisella opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan työpäivinä, joina opetussuunnitelma edel-lyttää opiskelijan läsnäoloa, ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvilla opiskelijoilla vain tenttipäivinä. Ruokailussa hyvistä tavoista huolehtiminen lisää yleistä viihtyvyyttä. Päällysvaatteet ja lakki jätetään naulakoihin. Jokaisen tulisi muistaa antaa ruokailtuaan istumapaikka seuraavalle. Koeviikon aikana ruokailuun saa mennä aikaisintaan klo 10.40.

Taukotunnit

Opettaja huolehtii, että opiskelijat poistuvat luokista tunnin päätyttyä ja sulkee ovet. Opiskelijat voivat viettää väli- ja taukotunnit aula- ja käytävätiloissa. Myyrmäen kirjaston, joka toimii koulumme kirjastona, käyttöä suo-sitellaan. Tietotekniikan luokat ovat lukiolaisille avoinna aamusta iltaan. Ohjeita luokkien käyttöön löytyy intranet-sivuilta ja luokkien seiniltä. Musiikin opiskelijat voivat harjoitella taukotunteina tyhjissä musiikkitiloissa.

Opiskelun kustannuksetOppikirjat ja koulutarvikkeet

Lukion opiskelijat hankkivat itse tarvitsemansa oppikirjat ja koulutarvikkeet. Oppilaskunnan hallitus ja Myyrmäen Suomalainen Kirjakauppa ovat tehneet sopimuksen, jon-ka mukaan oppilaskunta saa provisiota Vaskivuoren luki-on opiskelijoiden ostamista oppikirjoista ja normaalihin-taisista tavaroista. Esittämällä Suomalaisen Kirjakaupan

50 51

Lomamatkoja varten Matkahuollon ja VR:n yhteinen opiskelijakortti

Opiskelijalla voi hankkia Matkahuollon tai VR:n yhteisen opiskelijakortin Matkahuollon toimipisteistä tai VR:n lipunmyynneistä. Kortti on maksuton, mutta korttiin on ostettava kuuden euron hintainen voimassaoloa osoittava lukukausi- tai lukuvuositarra. Opiskelijakortin hankki-mista varten tarvitaan passikuva, henkilöllisyystodistus ja oppilaitoksen varmentama opiskelijatodistus, jonka saat lukion kansliasta. Lisätietoja kansliasta ja www.vr.fi sekä www. matkahuolto.fi.

Matkahuollon opiskelija-alennus on 50 % aikuisten kilo-metritaksan mukaisesta kotimaan menolipun hinnasta, kun matkan pituus on vähintään 80 km ja kun lippu ostetaan etukäteen Matkahuollosta, matkatoimistosta tai lippuja myyvältä asiamieheltä.

VR:n opiskelija-alennus on 50 %. Voimassa oleva opiskelijakortti on esitettävä junassa lipuntarkastuk-sen yhteydessä. Opiskelija-alennuksen saa etukäteen ostetusta junalipun hinnasta, johon sisältyy paikanvaraus. Opiskelija-alennusta ei myönnetä kuitenkaan 30 pv:n lipuista, lemmikkimaksuista, makuupaikoista tai autojunapaikoista.

Huomioitavaa: Alle 17-vuotias ei tarvitse opiskelija-korttia. Hän matkustaa juniorilipulla puoleen hintaan. Henkilöllisyys on todistettava pyydettäessä.

Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukiolainen voi liittyä Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) jäseneksi 16 eurolla, jolloin hän saa valtakunnallisen lukio-laiskortin. Jäseneduista saa tietoa mm. Internet-osoitteesta www.lukio.fi.

opiskeluvuodeksi (opintojen alkamisajankohdasta luki-en) ja lisähakemuksesta neljänneksi, jos päätoimiset lukio-opinnot jatkuvat.

Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opin-tolainan valtiontakauksesta. Opintorahaa voidaan myön-tää 17 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lukien. Opintorahan suuruus määräytyy hakijan iän, asu-mismuodon ja siviilisäädyn mukaan. Opintorahaa myön-nettäessä otetaan huomioon hakijan omat ja vanhempien tulot. Asumislisää voit saada aikaisemminkin. Asumislisä sinulle voidaan myöntää, mikäli asut vuokralla ja muualla kuin vanhempiesi luona. Tarkempia tietoja opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta saa opintotuen kotisivuilta osoitteesta http://www.kela.fi/opintotuki/.

Pääkaupunkiseudulla asuvien opiskelijoiden alennukset matkakorttilipuista

Vakituisesti YTV:n seutulippualueella asuvat 17 vuotta täyttäneet opiskelijat voivat tietyin edellytyksin saada 50 % alennuksen matkakorttilipuista. Opiskelija-alen-nukseen oikeutetut voivat ostaa matkakorttiin ladattavia alennettuja kausi- ja arvolippuja. Alennusoikeus on voi-massa oppilaitoksen syyslukukauden alusta seuraavan vuoden elokuun loppuun; syksyllä opintonsa päättävillä saman vuoden joulukuun loppuun. Alennusoikeus on uusittava vuosittain palvelupisteessä. Tarvittavat todis-tukset opiskelijahintaisia matkakorttilippuja hankittaessa: kuvallinen henkilöllisyystodistus ja alennuslippuhakemus oppilaitoksen leimalla varustettuna. Lomakkeen täyttö-malli on nähtävänä kanslian ilmoitustaululla. Lisätietoja: www. ytv.fi ja kansliasta.

Koulumatkatuki

Opiskelija, jonka kotikunta on muu kuin Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa tai Kerava ja jonka yhden-suuntaisen koulumatkan pituus on vähintään 10 km ja kustannukset yli 54€/kk, on oikeutettu Kelan maksamaan koulumatkatukeen. Hakemuslomakkeita saat koulun kans-liasta, Kelan toimistosta tai Internet-sivuilta. Huolellisesti täytetty koulumatkatuen hakemuslomake ja ostotodistus toimitetaan kansliaan, jossa ne leimataan. Näiden asiakir-jojen kanssa opiskelija voi ostaa Matkahuollosta matkali-pun alennettuun hintaan. Lomakkeiden täyttömallit on nähtävänä kanslian ilmoitustaululla.

52 53

KäyttäjätunnuksetTietokoneiden, Wilman ja Fronterin käyttäjätunnukset

Vantaan kaupunki on määrännyt, että kaikkien kou-lun koneita käyttävien on allekirjoitettava käyttäjä-sitoumus. Tietokoneisiin, kurssivalintaohjelma Wil-maan sekä Fronteriin sopivan tunnuksen opiskelijat saavat palautettuaan käyttäjäsitoumuslomakkeen sivii-lipalvelusmiehille. Täysi-ikäinen opiskelija allekirjoittaa sitoumuksen itse. Alaikäisellä pitää olla opiskelijan allekirjoituksen lisäksi huoltajan allekirjoitus. Yksi tun-nus käy siis kaikkiin edellisiin. Wilma-ohjelmaan pääsee osoitteesta https://wilma.edu.vantaa.fi ja Fronteriin https://fronter.com/vantaa/.

Oppimisympäristön tunnus

Vaskivuoren lukion kotisivujen www. vantaa–vaskivuori.fi oppimisympäristöön kaikilla opiskelijoilla on tunnuksena henkilötunnus.

Huoltajien Wilma-tunnukset

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden huoltajat saavat omat Wilma-tunnuksensa syksyn ensimmäisessä vanhem-painillassa. Wilmasta on mahdollista nähdä opiskelijan kurssivalinnat, suoritettujen kurssien arvosanat, poissa-olot sekä muut merkinnät.

Jos sinulla on ongelmia käyttäjätunnusten kanssa tai olet unohtanut salasanan, niin ota ensin yhteyttä siviilipalvelus-miehiin. Tietotekniikkaan liittyvät ohjeet löytyvät oppi-misympäristön kohdasta kanslian tiedotteet ja tietotekniik-ka. Tietotekniikkaan liittyvistä asioista vastaa apulaisrehtori Jari Hallamaa jari.hallamaa@vantaa.fi.

VaikuttamismahdollisuuksiaOppilaskunta

Oppilaskunnan muodostavat kaikki lukion opiskelijat. Oppilaskunta työskentelee yhteistyössä rehtorin ja opet-tajien kanssa myönteisen ja viihtyisän ilmapiirin luomi-seksi kouluyhteisöömme. Oppilaskunnan hallituksen toimintaan aktiivisesti osallistumalla opiskelija voi suorit-taa oppilaskuntakurssin. Oppilaskunnan ohjaajana toimii Sari Kopra.

Luottamusopiskelija

Jokaiselle ryhmälle valitaan luottamusopiskelija ja hänen varahenkilönsä. Luottamusopiskelijat edustavat ryhmää eri tilanteissa. Heidän tehtäviään ovat mm. tiedotteiden ja muun materiaalin jakaminen, ryhmän edustaminen ja oppilaskunnan hallituksen päätöksistä tiedottaminen sekä suorittaa muut rehtorin määräämät tehtävät.

Ryhmäavustaja

Kurssin alkaessa opetusryhmälle voidaan valita viikoittain vaihtuva ryhmäavustaja. Ryhmänavustajan tehtäviin kuu-luu luokan tuuletus, taulun pyyhkiminen, pulpettien ja tuolien järjesteleminen ym. opettajan pyytämät tehtävät.

Tiimit

Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa tiimityön kurssi, osallistumalla aktiivisesti jonkun tiimin toimintaan. Lu-kuvuonna 2007–2008 opiskelijajäseniä oli muun muassa kansainvälisyystiimissä ja tasa-arvotiimiissä.

54 55

kintoon kirjallisesti kutakin tutkintokertaa varten erik-seen lukion rehtorin hyväksymää lomaketta käyttäen. Ilmoittautuminen tutkintoon on sitova.

Tutkinnon rakenne

Ylioppilastutkinto on lukion päättötutkinto. Lukion oppi-laan tulee osallistua koko tutkintoon eikä vain yksittäisiin kokeisiin. Ylioppilaskokelaan on suoritettava neljä pakol-lista koetta. Kaikille yhteinen pakollinen koe on äidinkieli ja kirjallisuus, muut kolme pakollista koetta kokelas valit-see seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja yksi reaaliaineissa järjestettävä koe. Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi suorittaa yhden tai useampia ylimääräi-siä kokeita.

Koko tutkinnon voi suorittaa yhdellä kertaa, jos tutkin-toon ei sisälly kahta vierasta A-kieltä. Tutkinnon voi myös suorittaa ajallisesti hajautettuna kolmen peräkkäisen tut-kintokerran aikana.

Kokelas voi yhdellä tutkintokerralla osallistua vain yh-teen pitkään oppimäärään perustuvaan vieraan kielen kokeeseen. Kahden A-kielen (paitsi A-ruotsin) kirjoit-tajat joutuvat siis hajauttamaan tutkintonsa. Kolmannen opiskeluvuoden syksyllä kannattaa osallistua vahvemman A-kielen kokeeseen ja seuraavana keväänä toisen A-kielen kokeeseen. Jos ensimmäiseen pitkän kielen kokeeseen osallistuu vasta kolmannen opiskeluvuoden keväällä, jää toisen pitkän kielen koe seuraavaan syksyyn.

Osallistumisoikeus

Opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen myös reaaliaineen kokeeseen, kun hän on opiskellut ennen kokeeseen osallistumistaan vähintään asianomaisen oppi-aineen pakolliset kurssit. Opiskelijalla on oikeus osallistua vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen, kun hän on opiskellut vähintään kolme lukiokurssia tätä kieltä.

Ylioppilastutkinnon koetehtävät laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien mukaisesti. Vain poik-keustapauksessa kannattaa ylioppilaskirjoitukseen osallis-tua ilman, että on opiskellut myös oppiaineen syventävät kurssit. Tällainen on mahdollista esim. silloin, jos opiske-lija on hankkinut vastaavat tiedot jollain muulla tavalla.

Yo-kokeiden kenraaliharjoitukset eli preliminäärikokeetPreliminäärit ovat Vaskivuoren lukion järjestämät yliop-pilaskirjoitusten kenraaliharjoitukset. Preliminäärit jär-jestetään helmikuun alussa. Koeajaltaan ja järjestelyiltään preliminäärit ovat samantapaiset kuin yo-kirjoitukset. Äi-dinkielen, kielien ja matemaattisten aineiden kolmannen jakson kurssit päättyvät preliminäärikokeeseen. Eräissä oppiaineissa kokeet ovat valtakunnalliset. Kanslia laatii abiturienttien kolmannen jakson muiden oppiaineiden kurssikokeiden aikataulun. Preliminääriin voivat osallistua vain ne opiskelijat, jotka osallistuvat kurssin opetukseen tai suorittavat kurssin itsenäisesti. Koe alkaa klo 9.00 ja päättyy klo 15.00, kokeesta saa poistua aikaisintaan klo 12.00. Kokelaat voivat noutaa ruokasalista välipalan en-nen kokeen alkua klo 8.30 – 9.00.

YlioppilastutkintoYlioppilastutkinto koostuu kahdesta osasta: lukion oppimäärän suorittamisesta ja yo-kokeista. Lukion oppimäärän suorittamisesta opiskelija saa päättötodis-tuksen. Päättötodistusta ei anneta opiskelijalle, joka ei ole suorittanut hyväksytysti lukion oppimäärää. Lukion oppimäärän laajuus on vähintään 75 kurssia. Päättötodistukseen merkitään aineen oppimäärän laajuus opiskelijan opiskelemien kurssien määrän mukaisena.

Ylioppilastutkinnon yleisohjeetYlioppilaskokeet järjestetään kaksi kertaa vuodessa lautakunnan lähemmin määrääminä päivinä: syksyllä syyskuussa ja keväällä tekstitaidon koe ja kielten kuullun ymmärtämiskokeet helmikuussa ja kirjalliset kokeet maalis-huhtikuussa. Kokelaan on ilmoittauduttava tut-

56 57

Tutkintomaksut

Ylioppilaskirjoituksiin osallistumisesta kokelaat mak-savat tutkintomaksut ylioppilastutkintolautakunnalle. Keväällä 2008 oli perusmaksu 23€ ja koekohtainen maksu 25€. Kokelas, joka suorittaa ylioppilastutkinnon ajallisesti hajautettuna, maksaa perusmaksun jokaisena tutkintokertana, jona hän osallistuu kokeisiin. Maksu on ulosottokelpoinen.

Tutkintoa tai erillisiä kokeita suorittamaan ilmoittautunut kokelas on velvollinen maksamaan ylioppilastutkintoon liittyvät maksut. Maksua ei palauteta, vaikka ei osallistuisi-kaan tutkintoon. Perusmaksu on maksettava myös silloin, kun ennen kokeiden alkamista on todettu, että tutkintoon ilmoittautunut kokelas ei täytäkään osallistumiselle ase-tettuja vaatimuksia.

Lukitodistus

Jos ylioppilaskokelaalla on lukivaikeus ja kokelas tai hänen huoltajansa haluaa, että lukivaikeus otetaan ylioppilastut-kinnossa huomioon, hänen tulee hankkia asiasta lukivai-keutta koskevat selvitykset. Ne toimitetaan lautakunnalle ilmoittautumisen yhteydessä.

Lukivaikeuden ollessa keskivaikea tai vaikea, vaikeus ote-taan ylioppilastutkinnossa huomioon ensisijaisesti koeti-lanteen erityisjärjestelyin.

Näiden erityisjärjestelyjen edellytyksenä on, että kokelas on saanut lukilausunnot kahdelta lausunnonantajalta. Toi-sen näistä on oltava erityislääkäri (yleensä lastenneurolo-gi, neurologi tai foniatri). Toinen lausunnonantaja voi olla koulutukseltaan erityisopettaja, asiaan perehtynyt psyko-logi tai puheterapeutti. Lausunnon antajien on käytettävä ylioppilastutkintolautakunnan määräämiä lomakkeita. Perheen on itse huolehdittava lausuntojen hankkimisesta ja niistä aiheutuvista kustannuksista.

Opiskelijan tai hänen huoltajansa vaatimuksesta rehtori hakee ylioppilastutkintolautakunnalta lupaa erityisjär-jestelyihin viimeistään silloin, kun kokelas ilmoittautuu tutkintoon. Erityisjärjestelyjä anottaessa lukilausunnot on jätettävä rehtorille henkilökohtaisesti. Rehtorilta on varattava aika hyvissä ajoin ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

Eritasoiset kokeet

Kokelas voi valita lukio-opintojensa laajuudesta riippu-matta kahden eri vaikeustasoisen kokeen välillä mate-matiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja yleisimmin opetetuissa vieraissa kielissä kuitenkin siten, että vähin-tään yhdessä pakollisessa kokeessa on suoritettava vaati-vampi koe. Tutkintoon saa kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Kokelaan tutkintoon voi kuulua vain yksi pakollinen vieraan kielen koe ja yksi pakollinen reaaliai-neissa järjestettävä koe. Lyhyeen oppimäärään perustuvan vieraan kielen kokeita voi suorittaa enintään kaksi yhden tutkintokerran aikana.

Kokelaan ilmoittautuessa tekemä kokeen tason valinta on sitova. Hyväksytysti suoritetun kokeen tasoa ei voi vaihtaa kesken tutkinnon suorittamisen. Myös kokelaan tekemä valinta kokeen pakollisuudesta tai ylimääräisyydestä on sitova.

Ilmoittautuminen

Opiskelijat ilmoittautuvat ylioppilastutkintoon ja valit-sevat kirjoitusaineensa käyttäen lukion rehtorin antamaa lomaketta. Kevään kirjoituksiin ilmoittaudutaan marras-kuussa ja syksyn tutkintoon ilmoittaudutaan kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Tarkat päivämäärät rehtori ilmoit-taa vuosittain. Ylioppilastutkintoon ilmoittautuneille opiskelijoille jaetaan tarkempia ohjeita sisältävät oppaat ennen ylioppilaskirjoituksia.

Ilmoittautuminen evankelis-luterilaisen uskonnon, orto-doksisen uskonnon tai elämänkatsomustiedon ainereaalin kokeeseen ei ole sidoksissa mahdolliseen uskontokunnan tai uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyteen, mutta pakol-liset kurssit on ko. aineesta oltava suoritettu.

Ilmoittautuminen tutkintoon on sitova. Koe, johon koke-las on ilmoittautunut, mutta johon hän on ilman erityisen painavaa syytä jäänyt saapumatta, katsotaan hylätyksi. Ylioppilastutkintolautakunta voi erityisen painavasta syystä mitätöidä kokelaan ilmoittautumisen hakemuksen perusteella. Opiskelu tai työskentely kotimaassa tai pelkkä asevelvollisuuden suorittaminen ei ole peruste ilmoittau-tumisen mitätöimiselle. Ilmoittautumisen mitätöinti ei pidennä tutkinnon suorittamiselle säädettyä aikaa.

58 59

jaan. Rehtori ottaa yhteyttä lautakuntaan mahdollisten erityisjärjestelyjen saamiseksi. Kokelas voi saada suullisen luvan erityisjärjestelyihin, ja kokelaan tulee lukion rehto-rin välityksellä lähettää hakemus ja lääkärintodistus lauta-kuntaan heti, kun se on mahdollista.

Ylioppilastutkinnon kokeistaAinereaali

Kokelas voi osallistua yksittäisten reaaliaineiden ko-keisiin. Kokelas voi halutessaan suorittaa vain yhden reaaliaineen kokeen tai mahdollisuus on suorittaa myös useampia kokeita.

Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Tehtäviä ja vastauksia (tehtävien määrä/ vastausten enimmäismäärä) on eri aineissa seuraavasti:

toisena koepäivänäpsykologia 10/6filosofia 10/6historia 10/6fysiikka 13/8biologia 12/8

toisena koepäivänäevankelis-luterilainen uskonto / ortodoksinen uskonto / elämänkatsomustieto 10/6

yhteiskuntaoppi 10/6kemia 12/8maantiede 10/6terveystieto 10/6

Kussakin reaaliaineen kokeessa on kaksi erityisen vaativaa jokeritehtävää. Nämä kaksi tehtävää arvostellaan asteikolla 0–9, muut tehtävät arvostellaan asteikolla 0–6.

Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen ko-keeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enin-tään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkintoa hajauttamalla voi halutessaan osallistua useamman reaaliaineen kokeeseen.

Jos kokelas on saanut koetilanteessa erityisjärjestelyjä, lukilausunto otetaan huomioon vain poikkeustapauksessa lopullista arvosanaa määrättäessä. Niiden lukivaikeuk-sista kärsivien kokelaiden lausunnot, joille ei ole haettu erityisjärjestelyjä tarkistaa lautakunnan lukivaliokunta. Lukivaliokunta voi harkintansa mukaan esittää arvosanan muutosta vain yhdessä kokeessa, jos pistemäärä sijoittuu lähelle ylempää arvosanaa.

Sairauden, vamman tai puoltolauseen huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa

Jos ylioppilaskokelaalla on sairaus tai vamma ja kokelas tai hänen huoltajansa haluaa, että se otetaan ylioppilastutkin-nossa huomioon, hänen tulee hankkia lääkärintodistus tai muu asiaa selvittävä puoltolause. Sairaalle tai vammaiselle kokelaalle voidaan hakemuksesta myöntää erityisjärjeste-lyjä ylioppilastutkinnon kokeiden suorittamista varten tai sairaus tai vamma voidaan ottaa arvostelussa huomioon lopullista arvosanaa määrättäessä.

Jos kokelaan erityisen vaikea elämäntilanne halutaan otettavaksi ylioppilastutkinnossa huomioon, siitä tulee hankkia selvitys tai puoltolause. Kokelaan erityisen vai-keaa elämäntilannetta koskeva selvitys tai puoltolause voidaan ottaa arvostelussa huomioon lopullista arvosanaa määrättäessä.

Erityisjärjestelyjä haetaan kirjallisesti ylioppilastutkintolautakunnalta

Erityisjärjestelyhakemus on syytä tehdä hyvissä ajoin, viimeistään silloin kun kokelas ilmoittautuu tutkintoon. Hakemukset toimitetaan rehtori Eira Kasperille. Erityis-järjestelyjä voi hakea myös hajautetun tutkinnon ollessa kesken, mikäli niiden tarpeellisuus havaitaan hajautetun tutkinnon aloittamisen jälkeen. Hakemus kirjoitetaan mahdollisuuksien mukaan lautakunnan laatimalle lomak-keelle. Hakemukseen on liitettävä erikoislääkärin lausunto sairaudesta tai vammasta.

Äkillinen sairastuminen ylioppilaskirjoitusten aikana

Jos kokelas sairastuu äkillisesti ennen ylioppilastutkinnon kokeita tai kokeiden aikana, niin hänen tulee ottaa mah-dollisimman pian yhteyttä rehtoriin tai terveydenhoita-

60 61

Selvitys vieraskielisyydestä

Jos kokelas on vieraskielinen tai hän on esimerkiksi käynyt pitkään koulua ulkomailla ja hän haluaa, että tämä otetaan huomioon arvostelussa, ylioppilastutkintolautakuntaan täytyy lähettää asiasta selvitys. Vieraskielisyysselvityksiä käsittelevä valiokunta voi harkintansa mukaan esittää ar-vosanan nostamista yhdessä kokeessa, jos kokelaan saama pistemäärä sijoittuu riittävän lähelle ylempää arvosanaa. Vieraskielisyysselvityksen hankkimiseksi opiskelija voi ottaa yhteyttä esimerkiksi opinto-ohjaajaan.

Kokeen uusiminen ja tutkinnon täydentäminenHylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa kysei-sen kokeen tutkintokertaa välittömästi seuraavan kolmen tutkinnon aikana. Jollei hylättyä koetta saada tässä ajassa hyväksytysti suoritetuksi, on ylioppilastutkinnon kaikki kokeet uusittava.

Hyväksyttyä pakollista ja ylimääräistä koetta saa yrittää korottaa vain yhden kerran ilman aikarajoitusta. Tämä koskee myös ainereaalissa suoritettavia yksittäisiä reaaliai-neen kokeita.

Hylättyä pakollista koetta uusiessa voi halutessaan osal-listua eri oppimäärän kokeeseen, mutta tässä on huomioi-tava se, että tutkinnon pakollisiin kokeisiin täytyy kuulua yksi pitkän oppimäärän koe.

Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hylätyn ylimääräisen kokeen tasoa ei ko-etta uusittaessa voi vaihtaa.

Ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö voi ilman aika-rajoitusta osallistua tutkintoon myös sellaisessa aineessa, jonka suoritusta hän ei ole aiemmin yrittänyt. Tällöin on kyse tutkinnon täydentäjästä. Tutkintoa voi täydentää jo suoritetun oppiaineen eritasoisella kokeella. Tutkintoa voi täydentää sen jälkeen, kun tutkinto on suoritettu.

Pitkän matematiikan koe

Pitkän matematiikan kokeessa on 15 tehtävää, joista vas-tataan enintään kymmeneen. Tehtävistä kaksi on muita vaativampia tehtäviä ja niiden suorittaminen edellyttää laajempaa käsittelyä. Nämä kaksi tehtävää arvostellaan as-teikolla 0–9, muut 13 tehtävää arvostellaan asteikolla 0–6.

Äidinkielen ja kirjallisuuden koe

Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaksiosainen, ja ko-keet järjestetään kahtena eri koepäivänä. Kokelaan tulee osallistua samalla tutkintokerralla kumpaankin kokeeseen, jotta hän voi saada hyväksytyn arvosanan. Kokelaan äidin-kielen arvosana määräytyy kokeiden painotetun yhteispis-temäärän perusteella.

Tekstitaidon kokeella tutkitaan kokelaan erittelevää ja päättelevää lukutaitoa ja kielellistä ilmaisua. Koe on kuu-den tunnin mittainen. Aineistona tekstitaidon kokeessa on erilaisia asiatekstejä, joiden pituus voi vaihdella, esi-merkiksi artikkeleja, uutisia, mielipidekirjoituksia, katkel-mia erilaisista teoksista. Tehtäviä tekstitaidon kokeessa on viisi, joista kokelas valitsee enintään kolme.

Esseekokeella testataan kokelaan ajattelun kehittyneisyyt-tä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa. Koe on kuuden tunnin mittainen. Aineistona esseekokees-sa on erilaisia asiatekstejä, kaunokirjallisia tekstejä sekä mahdollisesti muuta aineistoa, esimerkiksi kuvia, tilastoja tai taulukoita. Osa tehtävistä on aineistopohjaisia, mutta tehtävänantona voi olla myös pelkkä otsikko. Kokeessa on vähintään 12 tehtävää, joista kokelas valitsee yhden.

Suomi toisena kielenä -koe

Kokelas, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, voi ylioppilastutkinnossa korvata pakollisen äidinkielen kokeen suomi toisena kielenä -kokeella. Vaikka vieraskie-linen kokelas olisi opiskellut äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaan, hän voi kirjoittaa suomi toisena kielenä -kokeen. Osallistumisoi-keus on selvä, jos väestörekisterissä kokelaan äidinkieleksi ilmoitetaan muu kuin suomi tai ruotsi. Muissa tapauksissa tarvitaan erillisiä selvityksiä.

62 63

Kokeiden tulokset ja arvosteluTulokset

Niille kokelaille, jotka on hyväksytty pakollisissa kokeissa ja jotka saavat lukion päättötodistuksen, lautakunta antaa ylioppilastutkintotodistuksen. Todistus annetaan sinä tutkintokertana, jolloin kaikki pakolliset kokeet on hyväk-sytysti suoritettu.

Kokeiden arvostelu

Koulun omat opettajat suorittavat kaikkien kokeiden alus-tavan arvostelun. Ylioppilastutkintolautakunnan sensorit arvostelevat kaikki suoritukset uudelleen ja antavat niistä pistemäärän kussakin ainejaoksessa yhteisesti päätettyjen arvostelukriteerien mukaisesti. Arvosanojen pisterajat lautakunta päättää sitten, kun arvostelutyö on saatu päätökseen, kullakin tutkintokerralla erikseen. Eri arvo-sanojen suhteelliset osuudet lautakunta pyrkii pitämään perättäisinä vuosina jokseenkin samoina.

Kompensaatio

Jos kokelas saa hylätyn yhdessä pakollisessa kokeessa, hän voi saada kuitenkin ylioppilastutkintotodistuksen kom-pensaation avulla.

Hylätyt suoritukset on eri oppiaineissa tason mukaan jaettu neljään luokkaan, joista käytetään merkintöjä i+ tai i tai i– tai i=. Kokelaan kustakin hyväksytystä pakollisesta ja ylimääräisestä kokeesta (myös kaikista reaaliaineen kokeista) saamastaan arvosanasta annetaan kompen-saatiopisteitä seuraavasti: laudatur 7, eximia 6, magna 5, cum laude 4, lubenter 3 ja approbatur 2. Kokelaan saamat kompensaatiopisteet lasketaan yhteen ja kompensaatio tarvitaan pisteitä seuraavasti:

i + 12 kompensaatiopistettä i 14 kompensaatiopistettäi – 16 kompensaatiopistettäi = 18 kompensaatiopistettä

Kompensaatiossa otetaan huomioon vain tutkintotodis-tukseen kuuluvat arvosanat, tutkintoa täydentämällä ei voi kompensoida hylättyä koetta.

Tarkistusarvostelu

Lautakunnan päätöksiin ei voi hakea muutosta valit-tamalla. Kokeiden arvostelua koskevaan lautakunnan päätökseen saa hakea lautakunnalta tarkistusarvostelun toimittamista. Kirjallinen hakemus tulee jättää lukion reh-torille 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin koke-laan on ollut mahdollista saada arvostelun tulos tietoonsa. Opetusministeriö vahvistaa maksun, joka peritään tarkis-tusarvostelun suorittamisesta. Tarkistusarvostelumaksu keväällä 2007 oli 50 €.

Vilppi

Jos kokelas syyllistyy vilppiin tai vilpin yritykseen tai muulla tavalla törkeästi rikkoo käyttäytymisellään tut-kintojärjestystä, kaikki kyseisen tutkintokerran kokeet katsotaan hylätyiksi.

Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehdot

Opiskelija ei voi saada ylioppilastutkintotodistusta, vaikka hän olisi läpäissyt ylioppilaskirjoitukset, ellei hän saa luki-on päättötodistusta.

Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivu

Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta, http://www.ylioppilastutkinto.fi, voi käydä katsomassa kaikki yli-oppilastutkinnon kokeisiin liittyvät määräykset ja ohjeet. Ohjeisiin kannattaa perehtyä huolella, sillä kokelas on itse vastuussa ylioppilastutkintoon liittyvien määräyksi-en ja suoritusohjeiden noudattamisesta osallistuessaan tutkintoon.

64 65

JärjestyssäännötJärjestyssääntöjen tarkoituksena on luoda ulkoiset edel-lytykset koulutyölle sekä edistää yleistä viihtyvyyttä ja opiskelurauhaa.

Toisen kunnioittaminen

Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oikeus fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen. Kaikenlainen kiusaami-nen ja seksuaalinen häirintä on ehdottomasti kielletty.

Työrauha

Kouluyhteisön jäsenen tulee asiallisella ja rauhallisella käyttäytymisellä pyrkiä pitämään yllä ja edistämään koulun työrauhaa. Häiriötapauksissa menetellään kou-luasetusten ja kouluviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti.

Koulualue ja -aika, päivittäinen työskentely

Koulun alueeksi katsotaan koulun sisätilat sekä koulun tontti, joka rajoittuu Virtatiehen, kävelykatuihin sekä Putousrinteeseen (lännessä koulun pihaa reunustavaan metsikköön). Kouluaika on koulun päivittäinen työaika. Koulun järjestämiä tilaisuuksia ovat kaikki koulutyöhön ja koulun liittyvät, myös koulun ulkopuolelle ulottuvat tilaisuudet.

Tupakointi, päihteet ja huumeet

Tupakointi on kouluaikana koulun alueella ja koulun jär-jestämissä tilaisuuksissa kielletty. Päihteiden ja huumeiden hallussapito ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen koulussa ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa on kielletty.

Opiskelijan ojentaminen

Lukiolain perusteella opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta. Lisäksi opiskelijaa, joka ei noudata järjestystä, käyttäytyy sopimattomasti tai menettelee vilpillisesti, voidaan kurin-

TE

GE

BIKE

FYYHHI

PSFIETUE

EAB3

VEB

3RA

B2SA

B2EA

AV

EARA

ASA

AEN

ARU

BRU

AM

AB

MA

AS2Ä

I

030

033

043

042

043

034

033

031

035

035

034

288

272

284

278

268

274

284

278

267

262

272

048

059

188

088

2008

Laud

atur

031

033

042

044

043

035

034

032

034

035

035

283

280

279

277

278

275

285

277

272

262

272

053

056

184

090

2007

025

027

036

034

034

028

027

025

029

028

027

272

248

259

254

258

251

263

254

245

232

252

038

051

170

075

2008

Exim

ia

024

027

036

038

035

029

028

026

026

028

029

265

258

254

251

262

245

261

249

250

236

245

043

043

170

077

2007

021

023

030

027

027

024

022

021

023

023

022

249

218

234

228

225

220

243

234

223

204

230

030

042

154

060

2008

Mag

na

020

023

031

031

028

024

023

021

021

024

024

238

228

230

224

229

220

242

222

228

210

221

033

032

154

062

2007

017

018

022

019

020

019

017

016

017

017

017

216

181

204

196

208

190

223

210

198

171

197

022

031

131

044

2008

Cum

laud

e

016

018

025

023

020

020

018

017

016

019

019

204

194

201

196

209

190

220

196

201

178

201

023

022

130

045

2007

013

014

015

012

015

015

013

012

012

014

012

183

156

171

166

180

160

187

181

168

138

155

015

022

113

033

2008

Lube

nter

013

014

018

015

014

016

014

013

011

015

014

172

170

171

163

180

160

187

164

166

144

165

015

015

114

033

2007

010

010

010

007

010

011

009

008

009

010

008

141

115

131

125

134

125

140

133

127

110

115

009

014

094

022

2008

App

roba

tur 00

901

001

200

800

901

201

000

900

701

001

013

613

413

012

013

412

514

011

912

711

012

001

001

009

202

220

07

Yo-k

irjo

itus

ten

pist

eraj

at k

evää

llä

2007

ja 2

008

66 67

Alaikäisellä pitää olla opiskelijan allekirjoituksen lisäksi huoltajan allekirjoitus. Kun opiskelija palauttaa sitoumuk-sen siviilipalvelusmiehille, hän saa käyttäjätunnuksen.

Elektroniset laitteet

Oppitunneilla kännykät eivät saa olla esillä ja niiden tulee olla suljettuina. Oppitunneilla ei saa käyttää kuulokkei-ta eikä muitakaan asiaan kuulumattomia elektronisia laitteita.

Koulun omaisuus

Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Sille ta-pahtuneesta vahingosta on tehtävä viipymättä ilmoitus rehtoreille, opettajalle tai kouluisännälle. Opiskelija on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Jokai-sen tulee osaltaan huolehtia ympäristönsä siisteydestä ja järjestyksestä. Roskat viedään niin sisällä kuin ulkonakin niille tarkoitettuihin säiliöihin. Muillakin tavoin on pyrit-tävä siihen, että viihtyvyys koulussa säilyy.

Kulkuneuvot

Autot ja muut kulkuneuvot jätetään niille varatuille pai-koille. Koulun piha-alue on varattu henkilökunnan autoil-le. Keittiön oven edusta ja sisäpiha on huoltoliikenteen takia jätettävä vapaaksi. Piha-alueella ajelu on kielletty. Polkupyörät tulee jättää niille varatuille alueille, ei koskaan D- tai F-oven katoksiin hälytysajoneuvojen esteettömän kulun varmistamiseksi. Piha-alueella on noudatettava eri-tyistä varovaisuutta.

Toiminta kouluajan ulkopuolella

Kun opiskelijat kouluajan ulkopuolella toimivat koulun tiloissa, heidän tulee noudattaa koulun järjestyssääntöjä. Koulutilojen käytöstä on sovittava hyvissä ajoin rehtorei-den tai vastuuopettajien kanssa.

Poliittinen toiminta

Koulussa tapahtuvan poliittisen toiminnan osalta nouda-tetaan opetushallituksen asiasta antamia ohjeita.

pitokeinoin rangaista. Ennen rangaistuksen täytäntöön-panoa järjestetään kuulemistilaisuus, johon kutsutaan alaikäisen opiskelijan lisäksi myös huoltaja.

Päivänavaus

Päivänavaus kuunnellaan keskusradiosta siinä luokkahuo-neessa, jossa päivänavausta seuraava oppitunti pidetään. Poikkeuksellisesti voidaan kokoontua myös muualla. Opiskelijalla, joka ei ole evankelisluterilaisen kirkon jäsen, ei ole velvollisuutta olla päivänavauksessa läsnä, mikäli päivänavauksen pitää ko. seurakunnan työntekijä.

Oppitunnit

Oppitunneille saavutaan ajoissa. Jos opettaja jää jostain syystä saapumatta oppitunnille, asiaa on tiedusteltava 10–15 minuutin kuluttua kansliasta. Ryhmänavustajan tehtävänä on tuulettaa luokka, pyyhkiä taulu, huolehtia luokan siisteydestä ja viihtyisyydestä sekä ilmoittaa vioista ja puutteista opettajalle ja kouluisännälle.

Poissaolo koulusta

Alaikäisen opiskelijan on annettava poissaolostaan huol-tajan varmentama selvitys. Täysi-ikäinen opiskelija osoit-taa poissaololle pätevän syyn. Jos opiskelija on estynyt saapumasta kouluun (eikä hän ole saanut etukäteen lupaa poissaoloon) hänen on ilmoitettava poissaolostaan poissa-olon ensimmäisenä päivänä omalle ryhmänohjaajalle säh-köpostitse, tekstiviestillä tai soittamalla. Mikäli opiskelija sairastuu koulupäivän aikana, hänen on ilmoitettava siitä ao. tuntia pitävälle opettajalle. Ryhmänohjaaja voi pätevän syyn perusteella myöntää enintään 2 vuorokautta vapaata. Rehtori voi myöntää pidemmän ajan vapaan tai loman yhteydessä pidettävän vapaan.

Ruokailu

Ruokasalissa noudatetaan hyvää järjestystä ja hyviä tapo-ja. Päällysvaatteet ja lakit jätetään naulakoihin.

Tietotekniikka

Vantaan kaupunki on määrännyt, että kaikkien koulun koneita käyttävien on allekirjoitettava käyttäjäsitoumus. Täysi-ikäinen opiskelija allekirjoittaa sitoumuksen itse.

68 69

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

1. vuonna 2. vuonna 3. vuonnaMilloin tahansa

ÄI 1 2 3 4 5 7’ 6 8’ 9’ 10° 12° 13°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Äidinkielen kurssi ÄI9 on syventävä kurssi, jossa kurssi-kokeena on preliminäärikoe. Kurssia suositellaan aivan kaikille abiturienteille.

Pakolliset kurssit

ÄI 1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutusOpiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkin-nasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, luki-jana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu.

ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiäOpiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, raken-teita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana.

ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaaOpiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen tai-teellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee.

ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminenOpiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy ar-gumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän op-pii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä.

ÄI5 Teksti, tyyli ja kontekstiOpiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä si-ten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa.

Pelaaminen

Oppitunneilla pelaaminen on kielletty. Rahasta pelaami-nen on kielletty koulun tiloissa.

Muut määräykset

Rahan kerääminen, ilmoittelu ja ilmoitusten kiinnittämi-nen koulun ulkopuolisista tarkoituksista on sallittua vain rehtorin antamalla luvalla.

Vilppi

Vilpin yrittäminen ja tekeminen on kokeissa ja kokeeseen verrattavissa tilanteissa kielletty. Jos opiskelija käyttää muualta lainattua materiaalia, tulee tekstissä mainita läh-teet. Mikäli opiskelija syyllistyy vilppiin tai vilpin yrityk-seen tai plagiointiin menetellään kurinpidossa lukiolain 25 §:n mukaan.

Koulutarvikkeet

Opiskelijalla on oltava koulutarvikkeet ja liikunnantun-neilla tarvittavat varusteet. Lukion opiskelijat hankkivat itse tarvitsemansa oppikirjat ja koulutarvikkeet.

Luottamus- ja varaluottamusopiskelijat

Jokaiselle ryhmälle valitaan luottamusopiskelija ja hänen varahenkilönsä. Luottamusopiskelijat edustavat ryhmää eri tilanteissa

Opettajien tapaaminen

Opettajat ovat tavoitettavissa oppituntien yhteydessä ja niiden jälkeen sekä työhuoneissa ilmoitettuina aikoina. Muina aikoina sähköpostitse tai puhelimitse. Opettajia voi myös yrittää tavoittaa 2. kerroksen opettajainhuoneesta.

70 71

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenäSuomi toisena kielenä on yksi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääristä. Opiskelijoille, joiden äidin-kieli on muu kuin suomi järjestetään elokuun aikana alkukartoitus. Tulosten perusteella opiskelijalle suositel-laan joko suomi äidinkielenä – tai suomi toisena kielenä -oppimäärää.

Oppimäärää on mahdollista suorittaa myös osallistumalla äidinkielen ja kirjallisuuden kursseille. Mikäli opiskelija suorittaa kaikki kuusi suomi toisena kielenä -kurssia ja lisäksi äidinkielen ja kirjallisuuden kursseja, äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit ovat opiskelijalle soveltavia kursseja.

Jos opiskelija aikoo suorittaa suomi toisena kielenä -yliop-pilaskokeen, hänen kannattaa osallistua viimeiselle pakol-liselle suomi toisena kielenä -kurssille (S26), vaikka hän ei olisi muille kyseisille kursseille osallistunutkaan.

1. vuonna 2. vuonna 3. vuonnaMilloin tahansa

S2 1 2 3 4 5 6

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakolliset kurssit

S21 Perusteet hallintaanKurssilla kartoitetaan aluksi opiskelijan kielitaito. Opiske-lija kehittää tekstinymmärtämis- ja kirjoitustaitojaan sekä varmentaa kielen perusrakenteiden hallintaa.

S22 Kieli käyttöönOpiskelija kehittyy viestijänä. Hän oppii erittelemään erilaisia tekstejä ja erottamaan kielen eri sävyjä ja tyylejä. Opiskelija syventää tietojaan kielen rakenteesta.

S23 Kielellä vaikutetaanOpiskelija perehtyy vaikuttamisen keinoihin. Hän erit-telee asiatekstejä, tarkastelee kaunokirjallisuutta ja me-diaa vaikuttajina. Opiskelija parantaa kielen rakenteiden hallintaa.

ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteettiOpiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä kir-jallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle.

Syventävät kurssit

ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminenOpiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan pu-heviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

ÄI8 Tekstitaitojen syventäminenOpiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssi valmentaa erityisesti tekstitai-don ylioppilaskokeeseen.

ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuriKurssi valmentaa ylioppilaskirjoitusten esseekokeeseen. Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjal-lisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia.

Soveltavat kurssit

ÄI 10 Luovan kirjoittamisen kurssiKurssilla kirjoitetaan omia tekstejä, esitellään niitä toisille ja nautitaan kirjoittamisesta. Pyritään hiomaan kirjoi-tustyyliä annetun palautteen pohjalta ja laajentamaan ilmaisumahdollisuuksia myös esim. novellin tai runon suuntaan.

ÄI 12 LukudiplomiKurssi suoritetaan itsenäisesti lukemalla 18 teosta anne-tusta nykykirjallisuus- ja klassikkolistasta. Luetuista kir-joista tehdään erilaisia töitä. Kurssia voi suorittaa omaan tahtiin, vaikka koko lukion ajan.

ÄI 13 Lukion kielenhuolto ja tyylioppiVahvistetaan ylioppilaskirjoituksissa tarvittavia erityisesti kielenkäyttöön liittyviä kirjoitustaitoja. Kerrataan keskeis-tä kielenhuoltoa ja hiotaan tekstejä tyylillisesti.

72 73

aiheiden käsittelyyn. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ym-märtävän lukemisen strategioita.

RUA5 Opiskelu ja työAihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palveluti-lanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmär-tämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu “aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”.

RUA6 Kulttuuri ja sen tekijöitäAihekokonaisuudet “Kulttuuri-identiteetti ja kulttuuri-en tuntemus” ja viestintä ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssi voidaan suorittaa portfoliokurssina.

Syventävät kurssit

RUA7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminenKäsitellään ajankohtaisia aiheita sekä politiikan että kult-tuurin alalta.

RUA8 Tiede, talous ja tekniikkaKäsitellään ajankohtaisia ilmiöitä osittain opiskelijoi-den itse valitsemien tekstien pohjalta. Kurssikokeena preliminäärikoe.

Soveltavat kurssit

RUA9 Kertauskurssi abiturienteilleRUA9 = RUB8 Kurssilla kerrataan koko lukion oppi-määrän rakenteet ja tehdään runsaasti yo-kuunteluita, yo-tekstejä sekä kirjoitetaan aineita. Kurssilla hiotaan kirjallista ilmaisua ja kerrataan ja syvennetään rakenteiden hallintaa. Kurssi on yhteinen RUB8 opiskelijoiden kanssa.

RUA10 AinekirjoituskurssiRUA10 = RUB9 Kurssi keskittyy erityisesti hiomaan kirjallista ilmaisua sekä vahvistamaan ja monipuolista-maan rakenteiden hallintaa. Kurssi valmentaa ylioppilas-kirjoitusten ruotsin kokeen ainekirjoitusosuuteen. Kurssi on yhteinen RUB-opiskelijoiden kanssa.

S24 Syvemmät tekstitaidotOpiskelija syventää taitojaan eritellä ja tulkita tekstejä, harjaantuu kirjoittamaan aineiston pohjalta sekä harjoitte-lee luovaa kirjoittamista.

S25 Suomalainen kulttuuri tutuksi Opiskelija tutustuu suomalaiseen kulttuuriin ja saa yleis-kuvan suomalaisesta kirjallisuudesta.

S26 Kohti toimivaa kaksikielisyyttä (Ylioppilaskoekurssi)Opiskelija vahvistaa kielitaitoaan lukemalla ja kirjoitta-malla erilaisia vaativia tekstejä sekä kertaamalla vaativia kielen rakenteita.

Ruotsi (A-kieli)1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

RUA 1 2 3 4 5 6 7’ 8’ 9° 10°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakolliset kurssit

RUA1 Arkielämää PohjoismaissaKurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Opiske-lija perehtyy ikäistensä lukiomaailmaan.

RUA2 Ihmiset ympärillämmeOpiskelija syventää puheviestinnän taitojaan sekä vahvis-taa ja laajentaa rakenteiden hallintaa.

RUA3 Suomi – osa Pohjolaa ja EurooppaaOpiskelija tutustuu Suomen ja suomenruotsalaisen kan-sanosan ja sen kulttuurin esittelyyn eri näkökulmista.

RUA4 ElinympäristömmeKurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämis-tä vaativahkon tekstiaineksen avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuu-det “kestävä kehitys”, “viestintä- ja mediaosaaminen” ja “teknologia ja yhteiskunta” tarjoavat näkökulmia kurssin

74 75

Soveltavat kurssit

RUB8 Kertauskurssi abiturienteilleRUB8 = RUA9 Kurssilla kerrataan koko lukion oppi-määrän rakenteet ja tehdään runsaasti yo-kuunteluita, yo-tekstejä sekä kirjoitetaan aine. Kurssin päätteeksi on preliminäärikoe.

RUB9 AinekirjoitusRUB9 = RUA10 Kurssi keskittyy erityisesti hiomaan kirjallista ilmaisua sekä vahvistamaan ja monipuolis-tamaan rakenteiden hallintaa. Kurssi valmentaa yliop-pilaskirjoitusten ruotsin kokeen ainekirjoitusosuuteen. Suoritusmerkintä.

RUB0 Ruotsin tukikurssiOpiskelija kertaa ruotsin kielen peruskielioppiraken-teita sekä tutustuu helpohkoihin teksteihin. Kerrataan yläasteen asioita. Kurssia suositellaan kaikille, joilla ruot-sin arvosana lukioon tullessa on seitsemän tai alempi. Suoritusmerkintä.

Englanti (A-kieli)1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

ENA 1 2 3 10° 4 5 6 7’ 8’ 9°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakolliset kurssit

ENA1 Nuori ja hänen maailmansaKurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepii-rit liittyvät jokapäiväiseen elämään ja ihmissuhteisiin.

ENA2 Viestintä ja vapaa-aikaOpiskelija harjoittelee puheviestinnän strategioita moni-puolisesti sekä vahvistaa ilmaisuvarmuuttaan ja laajentaa kielen rakenteiden hallintaa.

ENA3 Opiskelu ja työOpiskelija pohtii opintojen merkitystä ja työelämässä toi-

Ruotsi (B1-kieli)1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

RUB 1 2 0° 3 4 5 6’ 7’ 8° 9°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakolliset kurssit

RUB1 Koulu ja vapaa-aikaVahvistetaan sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihe-piireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset.

RUB2 Arkielämää PohjoismaissaOpiskelija tutustuu nuorten elämään tarkastelemalla opis-kelua, työtä, harrastuksia ja vapaa-aikaa.

RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja EurooppaOpiskelija syventää tietojaan kotimaasta ja suomenruot-salaisuudesta sekä vertailee oloja muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan.

RUB4 Elämää yhdessä ja erikseenAihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt.

RUB5 ElinympäristömmeAihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet.

Syventävät kurssit

RUB6 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitäTutustutaan eri Pohjoismaihin ja niiden erityispiirteisiin. Huomio! Ruotsin kielen ylioppilaskoe perustuu pääasi-assa kursseihin 6 ja 7.

RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälisyysPohditaan maailmanlaajuisia ajankohtaisia kysymyksiä ja valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen. Huomio! Ruotsin kielen ylioppilaskoe perustuu pääasiassa kursseihin 6 ja 7.

76 77

Ranska (A-kieli)1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

RAA 1 2 3 4 5 6 7’ 8’

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakolliset kurssit

RAA1 Nuori ja hänen maailmansaSuullista viestintää ja peruskoulun kieliaineksen kertausta ja syventämistä arkitilanteissa, joissa kansainvälisyys on vahvasti mukana.

RAA2 Viestintä ja vapaa-aikaErilaisten muistojen sekä loma- ja matkakokemusten poh-jalta varmennetaan ennen kaikkea menneistä tapahtumis-ta kertomista.

RAA3 Opiskelu ja työTutustutaan keksintöjen maailmaan ja niiden vaikutuk-seen nykypäivän työelämässä.

RAA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailmaKurssilla opiskelija syventää tietojaan ennen kaikkea jois-takin ranskalaisen yhteiskunnan piirteistä.

RAA5 KulttuuriOpiskelija tutustuu kurssilla eräisiin ranskalaisen kult-tuurin alueisiin, esimerkiksi elokuvaan, kirjallisuuteen ja kuvataiteeseen.

RAA6 Tiede, talous ja tekniikkaOpiskelija oppii ymmärtämään tähän aihepiiriin liitty-viä entistä vaativampia tekstejä, joissa on mukana myös ympäristönäkökulma.

Syventävät kurssit

RAA7 Luonto ja kestävä kehitysKurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihe-piiriin liittyvää kieltä.

mimista ja harjoittelee aiempaa muodollisempaa suullista ja kirjallista viestintää.

ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailmaOpiskelija harjoittelee puhumista ja erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita vaativahkolla tasolla.

ENA5 KulttuuriKurssilla käsitellään kulttuurin eri aloja laaja-alaisesti niin kohdemaiden kulttuuri-ilmiöiden kuin opiskelijan henki-lökohtaisen identiteetin kannalta.

ENA6 Tiede, talous ja tekniikkaOpiskelija tutustuu eri tieteenalojen saavutuksiin sekä teknologian ja yhteiskunnan suhteeseen.

Syventävät kurssit

ENA7 Luonto ja kestävä kehitysKurssilla käsitellään maapalloa kaikkine ilmiöineen, ihmiskuntaa ja ihmisen elinympäristöä, ympäristönsuo-jelua, väestöongelmaa, tulevaisuuden maailmaa. Vaativan asiapitoisen tekstin tulkintaa.

ENA8 Maailman kansatKansainvälinen politiikka. Ajankohtaiset asiat. Kehitys-yhteistyön mahdollisuudet. Englanti maailman kielenä. Kurssikokeena preliminäärikoe.

Soveltavat kurssit

ENA9 AbikurssiKurssilla harjoitellaan ylioppilaskokeen kannalta keskeis-tä materiaalia. Huomiota kiinnitetään myös kokeen teon teknisiin yksityiskohtiin.

ENA10 Englannin tukikurssiKurssi pyrkii tukemaan perusasteen ja lukion englannin niveltämistä. Kurssilla keskitytään peruskielioppiin ja van-kennetaan ydinsanastoa.

78 79

tinnän eri osa-alueet.

RAB28 Luonto ja kestävä kehitysKurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt sekä luon-toon suhtautuminen omassa ja ranskankielisten maiden kulttuurissa.

Ranska (B3-kieli)1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

RAB3 1’ 2’ 3’ 4’ 5’ 6’ 7’ 8’

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Syventävät kurssit

RAB31 Hyvää päivää, hauska tutustuaKurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen.

RAB32 Näin asiat hoituvatKurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväi-sissä kielenkäyttötilanteissa.

RAB33 Vapaa-aika ja harrastuksetKäsitellään nuorten vapaa-ajan viettoa.

RAB34 Meillä ja muuallaKurssin aihepiireinä ovat elämä omassa maassa ja ranskankielisissä maissa. Kerrotaan myös erilaisista lomanviettotavoista.

RAB35 Ennen ja nytKurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi ter-veys ja hyvinvointi.

RAB36 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmatKurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuuden-suunnitelmiin.

RAA8 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminenAihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankoh-taiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet.

Ranska (B2-kieli)1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

RAB2 1’ 2’ 3’ 4’ 5’ 6’ 7’ 8’

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Syventävät kurssit

RAB21 Vapaa-aika ja harrastuksetTutustutaan kansainväliseen nuorten ryhmään, joka osal-listuu Euroopan Nuorisoparlamenttiin Strasbourgissa. Vankennetaan perusopetuksen aikana opitun kieliainek-sen hallintaa.

RAB22 Meillä ja muuallaLiikutaan kaupunki- ja maalaisympäristössä. Tutustutaan myös ranskalaiseen kouluun.

RAB23 Ennen ja nytKurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.

RAB24 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmatJoukko nuoria pohtii elämän suuria kysymyksiä. Keskus-telua käydään opiskelusta ja vapaa-ajasta, iästä ja tervey-destä, matkoista ja lemmikeistä.

RAB25 KulttuuriOpiskelija tutustuu valikoiden ranskalaiseen taiteeseen, elokuvaan, musiikkiin, kirjallisuuteen ja teatteriin.

RAB26 Yhteinen maapallommeOpiskelija saa syventävää tietoa ranskalaisesta yhteiskun-nasta ja eurooppalaisista puheenaiheista.

RAB27 Tiede ja tekniikkaKurssin aiheina ovat eri tieteenalat ja tekniikka, sekä vies-

80 81

SAA6 Tiede, talous ja tekniikkaAiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestin-nän eri muodot ja talouselämä.

Syventävät kurssit

SAA7 Luonto ja kestävä kehitysYmpäristö ja maapallon tila. Tulevaisuuden näkymiä. Eu-rooppalaista elämää.

SAA8 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminenKansainvälinen yhteistyö, eri kansat ja kulttuurit. Ihmisoi-keudet ja globaalit ongelmat kuten rasismi ja pakolaisuus.

Soveltavat kurssit

SAA9 Abikurssikurssi on tarkoitettu SAA- ja SAB-abiturienteille, jotka valmistautuvat saksan yo-kirjoituksiin. Kurssi päättyy pre-liminäärikokeeseen ja arvostellaan suoritusmerkinnällä.

SAA10 Keskustelu- ja kulttuurikurssiVoidaan suorittaa kolmannen kurssin jälkeen milloin vain. Kehitetään erilaisten virikkeiden avulla saksan puhumisen taitoa. Suoritusmerkintä.

Saksa (B2-kieli)1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

SAB2 1’ 2’ 3’ 4’ 5’ 6’ 7’ 8’ 9° 10°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Syventävät kurssit

SAB21 Vapaa-aika ja harrastuksetOpiskelija kertaa peruskoulussa opittua kielitaitoa. Aihe-piirit käsittelevät vapaa-aikaa.

SAB22 Meillä ja muuallaAiheina ovat Suomi ja suomalaiset tavat rinnastettuina saksankielisten maiden elämänmuotoon. Opiskelija jatkaa perusrakenteiden vahvistamista.

RAB37 KulttuuriOpiskelija tutustuu kurssilla ranskalaisen kulttuurin eri osa-alueisiin.

RAB38 Yhteinen maapallommeKurssilla opiskelija tutustuu oman maan ja ranskankie-listen maitten yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuudennäkymiin.

Saksa (A-kieli)1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

SAA 1 2 3 4 5 6 7’ 8’ 9° 10°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakolliset kurssit

SAA1 Nuori ja hänen maailmansaOpiskelija kertaa ja vahvistaa peruskoulussa opittua kie-litaitoaan sekä harjaantuu selviytymään jokapäiväiseen elämään liittyvissä tilanteissa, etenkin suullisesti.

SAA2 Viestintä ja vapaa-aikaAihepiirit liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Opiske-lija vahvistaa entisestään rakenteiden hallintaa ja omaa suullista ja kirjallista ilmaisuaan.

SAA3 Opiskelu ja työOpiskelija tutustuu yli rajojen ulottuvaan opiskeluun ja työelämään sekä pohtii omaa tulevaisuuttaan ja vahvistaa rakenteiden hallintaa.

SAA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailmaLähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteis-kuntiin liittyvät tekstit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.

SAA5 KulttuuriKurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihepiireinä voivat olla mm. saksankielisten maiden kuvataide, kirjalli-suus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu.

82 83

Saksa (B3-kieli)1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

SAB3 1’ 2’ 3’ 4’ 5’ 6’ 7’ 8’ 9° 10°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Syventävät kurssit

SAB31 Hyvää päivää, hauska tutustuaTutustutaan saksan kieleen ja opitaan ääntämään sitä. Opitaan kertomaan itsestä ja selviytymään perustutustu-misesta. Arkipäivän tilanteita.

SAB32 Näin asiat hoituvatArkitilanteiden hallintaa saksaa puhuvissa maissa. Matkal-la tarpeellista tietoa ja taitoa. Kurssin aihepiirejä ovat mm. suku ja ystävät.

SAB33 Vapaa-aika ja harrastuksetTutustutaan nuorten elämään. Kerrotaan omista vapaa-ajan harrastuksista ja arkipäivästä.

SAB34 Meillä ja muuallaKerrotaan suullisesti ja kirjallisesti oman maan ja saksan-kielisten maiden ihmisistä ja ilmiöistä.

SAB35 Ennen ja nytKurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.

SAB36 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmatKäsitellään nuorten ihmissuhteita, tulevaisuutta ja pää-töksentekoa. Opitaan kertomaan suullisesti ja kirjallisesti opiskelusta ja työelämästä.

SAB37 KulttuuriTutustutaan saksankielisen alueen historiaan ja perintei-siin sekä kulttuurin suuriin saavutuksiin. Pohditaan nuo-ren asemaa muuttuvassa Euroopassa ja nuoren vastuuta tulevaisuudesta.

SAB23 Ennen ja nytKurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Opiskelija vahvistaa ja syven-tää perusrakenteiden hallintaa.

SAB24 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmatKurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhem-pään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.

SAB25 KulttuuriKurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuu-rin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu.

SAB26 Yhteinen maapallommeKurssin aihepiirejä ovat ajankohtaiset ilmiöt, kansainväli-nen yhteistyö, yhteinen elinympäristö, elämänlaatu.

SAB27 Tiede ja tekniikkaEri tieteenalat, tekniikka ja viestintä.

SAB28 Luonto ja kestävä kehitysKansainvälinen yhteistyö ja tutkimus, luonto, elinympä-ristö, elämänlaatu, yhteisymmärrys yli rajojen.

Soveltavat kurssit

SAB29 AbikurssiKurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmistau-tuville SAA- ja SAB-abiturienteille. Kerrataan keskeinen kielioppi, laajennetaan sanastoa sekä tehdään yo-tehtäviä. Kurssi päättyy preliminäärikokeeseen ja arvostellaan suoritusmerkinnällä.

SAB210 Keskustelu- ja kulttuurikurssiVoidaan suorittaa kolmannen kurssin jälkeen milloin vain. Kehitetään erilaisten virikkeiden avulla saksan puhumisen taitoa. Suoritusmerkintä.

84 85

VEA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailmaOpiskelija harjoittelee puhumista ja erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita vaativahkolla tasolla.

VEA5 KulttuuriKurssilla käsitellään venäläisen kulttuurin eri aloja laaja-alaisesti sekä opiskelijan henkilökohtaisen identiteetin kannalta.

VEA6 Tiede, talous ja tekniikkaOpiskelija tutustuu eri tieteenalojen saavutuksiin sekä teknologian ja yhteiskunnan suhteeseen. Kurssikokeen taso A-venäjän yo.

Venäjä (B3-kieli)1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

VEB3 1’ 2’ 3’ 4’ 5’ 6’ 7’ 8’ 9°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Syventävät kurssit

VEB31 Hyvää päivää, hauska tutustuaOpiskelija oppii tervehtimään, esittämään kysymyksiä ja reagoimaan venäjäksi. Paino- ja kirjoituskirjaimet.

VEB32 Näin asiat hoituvatOpiskelija oppii kieltä arkipäivän tilanteissa, kuten puheli-messa, ostoksilla ja liikennevälineissä. Runsaasti suullista harjoittelua.

VEB33 Vapaa-aika ja harrastuksetOpiskelija oppii kertomaan vapaa-ajanvietostaan, harras-tuksistaan, ulkonäöstään, pukeutumisestaan ja tutustuu venäläiseen ruokakulttuuriin.

VEB34 Meillä ja muuallaVenäläistä lomanviettoa ja arkielämän tilanteita lomalla, liikenteessä ja päivittäisissä toimissa. Kaupunkikohteita Venäjältä ja Euroopasta. Puhumis- ja kirjoittamistaitoa harjoitellaan edelleen.

SAB38 Yhteinen maapallommePohditaan maailmanlaajuisia ajankohtaisia kysymyksiä, yksilön vastuuta ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Soveltavat kurssit

SAB39 AbikurssiKurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmistau-tuville SAA- ja SAB-abiturienteille. Kerrataan keskeinen kielioppi, laajennetaan sanastoa sekä tehdään yo-tehtäviä. Kurssi päättyy preliminäärikokeeseen. Suoritusmerkintä.

SAB310 Keskustelu- ja kulttuurikurssiVoidaan suorittaa kolmannen kurssin jälkeen milloin vain. Kehitetään erilaisten virikkeiden avulla saksan puhumisen taitoa. Suoritusmerkintä.

Venäjä (A-kieli)1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

VEA 1 2 3 6

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Kurssit 1 ja 6 tarjotaan joka vuosi. Kurssit 2 ja 3 sekä 4 ja 5 tarjotaan joka toinen vuosi. Lukuvuonna 2008–2009 näistä tarjotaan kurssit 2 ja 3.

Pakolliset kurssit

VEA1 Nuori ja hänen maailmansaOpiskelija kertaa ja vahvistaa aiemmin omaksumaansa kielitaitoa. Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään.

VEA2 Viestintä ja vapaa-aikaOpiskelija harjoittelee puheviestinnän strategioita moni-puolisesti sekä vahvistaa ilmaisuvarmuuttaan ja laajentaa kielen rakenteiden hallintaa myös kirjallisesti.

VEA3 Opiskelu ja työOpiskelija pohtii opintojen merkitystä ja työelämässä toi-mimista ja harjoittelee aiempaa muodollisempaa suullista ja kirjallista viestintää.

86 87

EAB32 Näin asiat hoituvatKurssilla opiskellaan arkipäiväisten asioiden hoitoa espan-jaksi (esim. ostoksilla käynti ja ravintolassa asioiminen). Aihepiireinä myös suku ja ystävät.

EAB33 Vapaa-aika ja harrastuksetKurssilla opiskellaan nuorten jokapäiväiseen elämään liittyvää kommunikointia. Lisäksi laajennetaan kielen pe-rusrakenteiden tuntemusta.

EAB34 Meillä ja muuallaKurssilla opiskellaan kotimaahan ja espanjankielisiin mai-hin ja ihmisiin liittyvää kommunikaatiota. Aihepiireinä myös turismi ja lomanvietto.

EAB35 Ennen ja nytKurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt; sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina esim. terveys ja hyvinvointi.

EAB36 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmatKurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opis-keluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuun-nitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista ilmaisua.

EAB37 KulttuuriKurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuu-rin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

EAB38 Yhteinen maapallommeLähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemai-den yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit.

Soveltava kurssi

EAB39Kurssilla harjoitellaan ylioppilaskokeen kannalta keskeistä materiaalia. Huomiota kiinnitetään myös kokeen suoritta-misen teknisiin yksityiskohtiin.

VEB35 Ennen ja nytAihepiireinä ovat terve elämä ennen ja nyt, ruoka ja kulttuuriharrastukset nyt ja aiemmin. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan edelleen lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla.

VEB36 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmatKurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opis-keluun ja työelämään sekä tulevaisuuden toiveisiin. Suul-lista ja kirjallista viestintää sekä tekstin ymmärtämistä harjoitetaan.

VEB37 KulttuuriTutustut venäläiseen elämänmenoon sekä pääkaupungin Moskovan ominaispiirteisiin ja kulttuurielämään. Havain-noit kulttuureillemme yhteisiä piirteitä.

VEB38 Yhteinen maapallommeTulevaisuuden visioita. Suomalaisen ja venäläisen yhteis-kunnan toimintaa. Kielitaidon ja kulttuuritiedon merkitys globaalissa maailmassa. Kurssikokeena preliminäärikoe.

Soveltava kurssi

VEB39 Pojehali! Keskustelu- ja kulttuurikurssiAlkeiden omaksumisen jälkeinen puhumisen ja kulttuurin kurssi. Venäjää käytännön tilanteissa, kulttuurikäynneillä, matkalla lähikohteissa tai Venäjällä. Suoritusmerkintä.

Espanja (B3-kieli)1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

EAB3 1’ 2’ 3’ 4’ 5’ 6’ 7’ 8’ 9°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Syventävät kurssit

EAB31 Hyvää päivää, hauska tutustuaKurssilla opiskellaan arkipäivän kielenkäyttöä (terveh-timinen, hyvästely, esittäytyminen). Aihepiireinä myös perhe ja ystävät.

88 89

MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiotOpitaan tuntemaan ja derivoimaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita.

MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonotTutustutaan trigonometrisiin funktioihin ja niiden deri-voimiseen. Ratkaistaan trigonometrisia yhtälöitä. Käsi-tellään lukujonoja, erityisesti aritmeettista ja geometrista lukujonoa.

MAA10 IntegraalilaskentaMääritetään erilaisia integraalifunktioita ja sovel- letaan määrättyä integraalia pinta-alan ja tilavuuden laskemiseen.

Syventävät kurssit

MAA11 Lukuteoria ja logiikkaKäsitellään mm. logiikan perusteita, Boolen algebraa sekä kokonaislukujen jaollisuutta. Kurssi auttaa ymmärtämään matemaattisen todistuksen idean.

MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiäPerehdytään menetelmiin, joiden avulla voidaan laskea likiarvotuloksia, kun tarkkojen tuloksien saaminen on mahdotonta tai hankalaa. Tutustutaan nykyaikaisiin mate-maattisiin apuvälineisiin. Kurssi on opiskeltavissa kurssin MAA7 jälkeen.

MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssiSyvennetään differentiaali- ja integraalilaskennan sekä lukujonoteorian taitoja.

Soveltavat kurssit

MAA14 TalousmatematiikkaKäsitellään taloudellisia kysymyksiä kuten verotusta, in-deksejä, luottoja, valuuttoja, rahan sijoittamista ja kannat-tavuutta. Kurssi antaa myös hyvät jatko-opintovalmiudet yhteiskuntatieteellisille ja kaupallisille aloille.

MAA15 AvaruusgeometriaRatkaistaan avaruuskappaleisiin liittyviä ongelmia. Syven-netään avaruusvektoreiden käyttöä. Laajennetaan luku-aluetta ottamalla käyttöön kompleksiluvut.

Matematiikka (pitkä)1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

MAA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

12’ 13’ 11’

20° 14° 15° 18° 14° 15° 16° 19°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakolliset kurssit

MAA1 Funktiot ja yhtälötVahvistetaan mm. yhtälön ratkaisemisen, prosenttilasken-nan, neliöjuuri- ja potenssilaskennan taitoja. Syvennetään funktiokäsitettä tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunkti-oita. Ratkaistaan potenssiyhtälöitä.

MAA2 PolynomifunktiotPerehdytään polynomifunktioon ja ratkaistaan po-lynomiyhtälöitä ja -epäyhtälöitä.

MAA3 GeometriaKäsitellään kuvioita ja kappaleita ja niihin liittyviä ongelmia.

MAA4 Analyyttinen geometriaKäsitellään suoraan, ympyrään ja paraabeliin liittyviä ku-vioita sekä niihin liittyviä yhtälöitä.

MAA5 VektoritPerehdytään vektorikäsitteeseen ja vektorilaskentaan sekä kaksi- että kolmiulotteisessa avaruudessa.

MAA6 Todennäköisyys ja tilastotKäsitellään tilastollisen ja klassisen todennäköisyyden ongelmia. Tutustutaan tilastollisiin jakaumiin ja todennä-köisyysjakaumiin sekä niiden tunnuslukuihin.

MAA7 DerivaattaRatkaistaan rationaaliyhtälöitä ja -epäyhtälöitä. Opiskel-laan käsitteet raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta. Opitaan käyttämään derivaattaa polynomifunktioiden ja rationaa-lifunktioiden tutkimisessa ja ongelmien ratkaisemisessa.

90 91

Matematiikka (lyhyt)1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

MAB 1 2 3 0° 4 5 6 7’ 6 7’ 8’ 9° 10° 11°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakolliset kurssit

MAB1 Lausekkeet ja yhtälötVahvistetaan ensimmäisen asteen yhtälön ratkaisutaitoja ja opitaan ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä.

MAB2 GeometriaKäsitellään kuvioita ja kappaleita ja niihin liittyviä ongelmia.

MAB3 Matemaattisia malleja IOpitaan soveltamaan lineaarista ja eksponentiaalista mallia. Ratkaistaan potenssi- ja eksponenttiyhtälöitä mm. logaritmin avulla.

MAB4 Matemaattinen analyysiOpitaan tutkimaan polynomifunktioita derivaatan avulla.

MAB5 Tilastot ja todennäköisyysLaaditaan tilastoja lasketaan tunnuslukuja. Käsitellään tilastollisen ja klassisen todennäköisyyden ongelmia.

MAB6 Matemaattisia malleja IIOpitaan kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkai-seminen, jonka sovelluksena ratkaistaan optimointiongel-mia. Tutustutaan lukijonoihin ja lasketaan sekä aritmeet-tiseen että geometriseen lukujonoon liittyviä summia. Jos opiskelija kirjoittaa matematiikan jo syksyllä, hän voi valita kurssin 2. vuoden keväällä.

Syventävät kurssit

MAB7 TalousmatematiikkaKäsitellään taloudellisia kysymyksiä kuten verotusta, in-deksejä, luottoja, valuuttoja, rahan sijoittamista ja kannat-tavuutta. Kurssi antaa myös hyvät jatko-opintovalmiudet yhteiskuntatieteellisille ja kaupallisille aloille.

MAA16 Matematiikan kertauskurssiKerrataan pakollisten kurssien keskeisiä sisältöjä. Kurssi-kokeena preliminäärikoe.

MAA18 LineaarialgebraTutustutaan matriiseihin, niiden laskutoimituksiin ja so-velluksiin. Perehdytään myös lineaarisiin yhtälöryhmiin, lineaariavaruuden käsitteistöön ja ominaisuuksiin. Kurs-sista on erityisesti hyötyä fysiikan ja tekniikan korkeakou-luopinnoissa. Kurssi on opiskeltavissa kurssien MAA4 ja MAA5 jälkeen.

MAA19 Matematiikan valmennuskurssiKurssi pidetään yo-kirjoitusten jälkeen 5. jaksossa. Kurssilla käsitellään korkeakoulujen pääsykoetehtäviä. Arvioidaan suoritusmerkinnällä.

MAA20 / MAB0Johdantokurssi lukion matematiikkaanSuositellaan MAA1-kurssin rinnalle heti opiskelujen al-kuun niille opiskelijoille, jotka haluavat lukioon siirtymis-vaiheessa vahvistaa matemaattisia valmiuksiaan. Kurssilla kerrataan ja täydennetään peruskoulussa opittua matema-tiikkaa. Arvioidaan suoritusmerkinnällä.

92 93

Biologia1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

BI 1 2 4’ 5’ 6° 3’ 7°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakolliset kurssit

BI 1 EliömaailmaOpiskelija tutustuu elämän ominaisuuksiin, eliökunnan kehittymiseen vaikuttaviin tekijöihin, luonnon monimuo-toisuuteen sekä ekosysteemien keskeisiin rakenteisiin ja toiminnan periaatteisiin.

BI2 Solu ja perinnöllisyysOpiskelija perehtyy solun rakenteeseen ja toimintaan sekä perinnöllisyyden perusteisiin solun, yksilön ja populaati-on tasolla.

Syventävät kurssit

BI3 YmpäristöekologiaOpiskelija toteuttaa kurssilla pienen ekologisen tutkimuk-sen ja oppii ymmärtämään ympäristöongelmien syitä, seurauksia ja kestäviä ratkaisuvaihtoehtoja suomalaisissa ekosysteemeissä.

BI4 Ihmisen biologiaOpiskelija perehtyy yksityiskohtaisesti ihmisen solujen ja elimistön rakenteisiin ja toimintoihin sekä ymmärtää ih-misen lajinkehityksen vaiheet sekä perimän ja ympäristön vaikutuksen terveyteen.

BI5 BioteknologiaOpiskelija syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja toiminnasta sekä perehtyy geeni- ja bioteknisiin sovelluk-siin ja niihin liittyviin eettisiin kysymyksiin. Suositellaan opiskeltavaksi pakollisten kurssien jälkeen.

Soveltavat kurssit

BI6 Biologian kertauskurssiOpiskelija luo kokonaiskuvan lukion biologiasta ja valmis-tautuu biologian ainereaalin kokeeseen mm. tutustumalla

MAB8 Matemaattisia malleja IIILaajennetaan opiskelijan käsitystä teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta. Opitaan rat-kaisemaan yksinkertaisia trigonometrisiä yhtälöitä ja käy-tetään trigonometristen funktioiden kuvaajia jaksollisten ilmiöiden mallintajina. Tutustutaan vektorin käsitteeseen ja suoritetaan laskutoimituksia sekä kaksi- että kolmiulot-teisessa avaruudessa.

Soveltavat kurssit

MAB0 / MAA20 Johdantokurssi lyhyeen matikkaanKerrataan ja täydennetään peruskoulussa opittuja asioita: laskeminen kokonais- ja murtoluvuilla, potenssioppia, po-lynomilaskentaa, yksikkömuunnoksia ja 1. asteen yhtälön ratkaisu. Suoritusjärjestys: MAB1-kurssin rinnalla tai sitä ennen.

MAB9 Matematiikan kertauskurssiKerrataan lyhyen matematiikan keskeiset aiheet. Kurssilla käsitellään runsaasti vanhoja ylioppilaskirjoitustehtäviä. Kurssikokeena preliminäärikoe.

MAB10 Todennäköisyys ja tilastollinen päättelyKurssilla syvennetään MAB5-kurssin tietoja. Tutustutaan monipuolisesti normaalijakaumaan. Perehdytään tilastol-liseen testaukseen ja päätöksentekoon. Kurssi antaa hyvät jatkovalmiudet humanistisille, yhteiskuntatieteelliselle ja kaupalliselle alalle.

MAB11 Lyhyen matematiikan tukikurssiKurssi on tarkoitettu niille, joilla on ollut ongelmia mate-matiikan kursseilla. Jokaiselle kurssille tulevalle opiskeli-jalle laaditaan henkilökohtainen kurssiohjelma. Kurssille ilmoittautumisesta neuvoteltava opinto-ohjaajan ja opet-tajan kanssa.

94 95

Soveltavat kurssit

GE5 KartografiaOpiskelija perehtyy erilaisiin karttoihin ja diagrammei-hin ja niiden laadintaan, tulkintaan ja käyttöön sekä tutustuu aluesuunnittelun keinoihin ja harjoittelee kriit-tistä medialukutaitoa. Suositellaan opiskeltavaksi ennen aluetutkimuskurssia.

GE6 Maantieteen kertauskurssiOpiskelija luo kokonaiskuvan lukion maantieteestä ja val-mistautuu maantieteen ainereaalin kokeeseen mm. tutus-tumalla aikaisempien vuosien reaalikoekysymyksiin.

GE8 KehitysmaantiedeOpiskelija tarkastelee maapallon eri alueiden taloudellista ja sosiaalista kehittyneisyyttä, luonnonvarojen ja vaurau-den jakautumista sekä pohtii erilaisia keinoja eriarvoi-suuden vähentämiseksi. Opiskelija tutustuu esimerkiksi kansalaisjärjestöjen toimintaan vierailujen tai asiantunti-jaluentojen avulla. Suositellaan opiskeltavaksi pakollisten kurssien jälkeen.

Fysiikka1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

FY 1 2’ 3’ 4’ 5’ 6’ 10° 11° 7’ 8’ 9° 13° 12°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakollinen kurssi

FY1 Fysiikka luonnontieteenäKurssilla herätetään ja syvennetään kiinnostusta luonnon-tieteitä kohtaan tutustumalla fysiikkaan oppiaineena ja tieteenä. Opiskelija perehtyy maailmankaikkeuden raken-teisiin ja säteilyyn.

Syventävät kurssit

FY2 LämpöOpiskelija tutustuu energiaan, lämpöopin ilmiöihin ja saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan

aikaisempien vuosien reaalikoekysymyksiin.

BI7 LaborointiOpiskelija harjoittelee laboratoriotyöskentelyä ja tutki-musten raportointia sekä kertaa biologian keskeisiä ilmi-öitä omien havaintojen ja kokemusten kautta.

Maantiede1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

GE 1 2 3’ 4’ 6° 8° 5°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakolliset kurssit

GE1 Sininen planeettaOpiskelija tutustuu Maan planetaarisuuteen, erilaisiin luonnonoloihin sekä niiden alueellisiin ja ajallisiin vaih-teluihin. Opiskelija ymmärtää, miten ja miksi luonnon-maisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä.

GE2 Yhteinen maailmaOpiskelija perehtyy luonnon ja ihmisen vuorovaikutuk-seen, siitä aiheutuviin muutosilmiöihin sekä ihmisen mahdollisuuksiin ohjata alueiden kehittymistä.

Syventävät kurssit

GE3 Riskien maailmaOpiskelija tarkastelee ajankohtaisia luonnon ja ihmisen aiheuttamia uhkia, niiden taustoja ja seurauksia. Riskit voivat olla luonnonvoimia, ympäristökatastrofeja tai yhteiskunnallisia ristiriitoja. Opiskelija tekee kurssilla tapaustutkimuksen.

GE4 AluetutkimusOpiskelija perehtyy kartografian perusteisiin ja muihin maantieteellisiin lähdeaineistoihin sekä kertaa maan-tieteen keskeisiä teorioita. Opiskelija tekee kurssilla aluetutkielman.

96 97

FY12 Tähtitieteen kurssi Tähtitieteen kurssilla perehdytään tähtitieteen historiaan, maailmankaikkeuden mittasuhteisiin, aurinkokuntaan, tähtijärjestelmiin ja tähtitieteen uusimpiin saavuuksiin. Lisäksi kurssilla tutustutaan tähtitieteen havaintovälinei-siin. Suoritusmerkintä.

FY13 Fysiikan valmennuskurssi Kurssilla käsitellään korkeakoulujen pääsykoetehtäviä ja kerrataan tehtäviin liittyvät teoria-asiat. Kurssilla hankitut taidot helpottavat jatko-opintojen aloittamista. Kurssi pidetään yo-kirjoitusten jälkeen viidennessä jaksossa. Suoritusmerkintä.

Kemia1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

KE 1 2’ 3’ 4’ 7° 5’ 6°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakollinen kurssi

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemiaVahvistetaan ja syvennetään peruskoulussa opittujen pe-rusteiden hallintaa myös kokeellisen työskentelyn avulla. Tutkitaan orgaanisten yhdisteiden rakennetta, ominai-suuksia ja reaktioita sekä perehdytään orgaanisten yhdis-teiden merkitykseen ihmiselle ja elinympäristölle.

Syventävät kurssit

KE2 Kemian mikromaailmaKurssilla perehdytään aineiden rakenteen ja ominaisuuk-sien välisiin yhteyksiin erilaisten mallien ja kokeellisen työskentelyn avulla.

KE3 Reaktiot ja energiaKurssilla perehdytään kemialliseen reaktioon kokeelli-suuden ja erilaisten mallien avulla. Kemiallisia reaktiota tutkitaan sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti.

kriittiseen keskusteluun.

FY3 AallotOpiskelija perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin. Tarkastellaan valoa aaltoliikkeenä, ääntä, melun terveys-vaikutuksia ja kovalta ääneltä suojautumista.

FY4 Liikkeen laitOpiskelija tutkii etenemisliikkeeseen ja vuorovaikutuksiin liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja käsittelee niihin liittyviä malleja.

FY5 Pyöriminen ja gravitaatioOpiskelija syventää tuntemustaan mekaniikan maailman-kuvasta gravitaation, ympyrä- ja pyörimisliikkeen osalta.

FY6 SähköOpiskelija tutustuu sähköön liittyviin peruskäsitteisiin, mittaustekniikkaan ja arkipäivän sovelluksiin.

FY7 SähkömagnetismiOpiskelija tutustuu sähköenergian tuottamiseen ja siirtä-miseen. Kurssi voidaan opiskella vasta kurssin 6 jälkeen.

FY8 Aine ja säteilyOpiskelija perehtyy atomi- ja ydinfysiikan perusteisiin.

Soveltavat kurssit

FY9 Fysiikan kokonaiskuvaAikaisemmin opiskeltujen kurssien sisältöjen syventä-minen ja yhteen nivominen. Valmistaudutaan vastaa-maan fysiikan ylioppilaskoetehtäviin. Kurssikokeena preliminäärikoe.

FY10 ElektroniikkakurssiElektroniikkakomponenttien toiminta opitaan omakoh-taisia kokeita ja tutkimuksia tehden.

FY11 Fysiikan työkurssiTyökurssilla syvennytään fysiikan ilmiöihin omakohtais-ten tutkimusten avulla. Laskin- ja tietokoneavusteinen mittaus ja videokuvan analysointi ovat esimerkkejä käytet-tävistä tutkimusmenetelmistä. Kurssi suositellaan opiskel-tavaksi toisen tai kolmannen opiskeluvuoden aikana.

98 99

Evankelisluterilainen uskonto

1. vuonna 2. vuonna 3. vuonnaMilloin tahansa

UE 1 2 3 5’ 6° 4’ 7°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakolliset kurssit

UE1 Uskonnon luonne ja merkitysOpiskelija tutustuu uskontoon yleisenä kulttuuri-ilmiönä. Opiskelija perehtyy Raamattuun kristinuskon pyhänä kir-jana; sen syntyyn, sisältöön ja merkitykseen länsimaisessa kulttuurissa.

UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskuntaOpiskelija tutustuu kristillisten kirkkojen syntyyn ja ke-hitykseen. Opiskelija perehtyy kristinuskon vaikutuksiin tämän päivän maailmassa.

UE3 Ihmisen elämä ja etiikkaOpiskelija tutustuu kristinuskon oppiin. Opiskelija pe-rehtyy ihmiselämän, yhteiskunnan ja luonnon eettisiin kysymyksiin ja niiden ratkaisemiseen.

Syventävät kurssit

UE4 Uskontojen maailmatOpiskelija tutustuu suurten maailmanuskontojen ja luon-non kansojen uskontojen ominaispiirteisiin. Opiskelija perehtyy niiden kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin vaiku-tuksiin ja merkitykseen tämän päivän maailmassa.

UE5 Mihin suomalainen uskoo?Suomalaisen kulttuurin juuret. Luterilainen kirkko ja muut uskonnolliset yhteisöt Suomessa. Tutustutaan vie-railijoiden ja tutustumiskäyntien avulla muihin uskonnol-lisiin yhteisöihin.

Soveltavat kurssit

UE6 Uskonnon kertauskurssiKurssi on tarkoitettu uskonnon reaalikokeeseen valmis-

KE4 Metallit ja materiaalitPerehdytään teollisesti merkittäviin metalleihin ja materi-aaleihin. Erityisesti keskitytään sähkökemiallisiin ilmiöi-hin ja niiden sovelluksiin.

KE5 Reaktiot ja tasapainoTutkitaan kemiallisen reaktion nopeutta ja tasapainoa; happo-, emäs- ja liukoisuustasapainoja. Lisäksi tarkastel-laan tasapainon merkitystä teollisuuden prosesseissa ja luonnon ilmiöissä.

Soveltavat kurssit

KE6 Lukion keskeinen kemiaKurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää aiemmin opittuja tietoja ja kehittää laskennallisia valmiuksia kemi-an ainereaalia varten.

KE7 Kemian kokeellinen kurssiKemian työkurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan ja käyttämään kemian työvälineitä ja kemi-kaaleja työturvallisuuden näkökohdat huomioon ottaen. Kurssi on projektityöskentelyä. Tutkitaan aineiden omi-naisuuksia ja reaktioita oppilastöinä.

100 101

ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteessäTutkitaan, koetaan ja keskustellaan ihmiselämän keskeisis-tä ratkaisuista. Keskeisinä periaatteina pidetään totuutta, monipuolisuutta, olennaisuutta ja ajankohtaisuutta.

Ortodoksinen uskonto1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

UO 1 2 3 4’ 5’

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakolliset kurssit

UO1 Ortodoksinen maailmaOpiskelija perehtyy kirkon syntyyn ja kehitykseen sekä kirkon nykyisyyttä muovanneisiin tekijöihin.

UO2 Uskonoppi ja etiikkaOpiskelija perehtyy ortodoksisen kirkon opin lähteisiin ja perusteisiin ja hahmottaa eri kirkkojen opillisia eroja ja eriävään kehitykseen johtaneita syitä.

UO3 RaamattutietoPyhiä kirjoituksia tutkitaan perehtymällä Raamatun syntyyn ja kehitykseen Vanhan testamentin yhteisössä ja Uuden testamentin kirkossa.

Syventävät kurssit

UO4 Uskontojen maailmaOpetuksessa voidaan perehtyä keskeisiin maailmanus-kontoihin tai keskitetysti johonkin uskontoon.

UO5 Ortodoksinen SuomiKurssin asiakokonaisuuksia ovat Kirkkojen Maailman-neuvoston toiminta, kansainvälinen apu, kirkkojen väliset keskustelut ja kohtaamiset sekä kasvatus- ja nuorisotyö.

tautuville abiturienteille. Kurssilla harjoitellaan yo-kysy-myksiin vastaamista.

UE7 Ihminen ja Jumala RaamatussaRaamatun synty, sisältö, tyylilajit ja tulkinta. Kurssilla lä-hestytään Raamattua erilaisista tarkastelukulmista. Myös yksittäinen Raamatun kirja voi olla tarkastelun kohteena.

Elämänkatsomustieto1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

ET 1 2 4’ 3 5’

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakolliset kurssit

ET1 Hyvä elämäOpiskelija pohtii, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksis-ta identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat. Opiskelija perehtyy siihen, millaisia mahdollisuuksia ihmisillä on ta-voitella hyvää elämää.

ET2 MaailmankuvaOpiskelija pohtii maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Opiskelija perehtyy maailman kä-sitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä.

ET3 Yksilö ja yhteisöTutustutaan erilaisiin valtiokäsityksiin, yhteiskuntiin ja niiden kulttuureihin. Käsitellään oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Suunnitellaan tulevaisuuden yhteiskuntia, jotka eivät tuhoaisi ihmisen elämänpiiriä.

Syventävät kurssit

ET4 Kulttuuriperintö ja identiteettiOpiskelija pohtii kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtö-kohtana ja mittana sekä jatkuvasti kehittyvänä ja muut-tuvana ilmiönä. Opiskelija perehtyy suomalaisen nyky-yhteiskunnan ja maailman monikulttuurisuuteen.

102 103

Filosofia1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

FI 1 2’ 3’ 4’ 6° 5°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakollinen kurssi

FI 1 Johdatus filosofiseen ajatteluunOpiskelija käsittelee filosofian peruskysymyksiä. Mitä ole-va on? Mitä tieto on? Mikä on oikein ja väärin? Opiskelija perehtyy länsimaisen filosofian peruslähtökohtiin.

Syventävät kurssit

FI2 Filosofinen etiikkaOpiskelija tutustuu länsimaisen filosofian etiikan pää-suuntauksiin. Opiskelija pohtii ihmisen ominaislaatua ja ympäristöfilosofisia kysymyksiä. Opiskelija perehtyy arvologiaan, passioihin, vapaus-käsitteen tulkintoihin, elämänsuunnitelmiin ja yhteisöetiikkaan.

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofiaKäsitellään tiedon perusteita ja lajeja sekä tieteen filoso-fisia ongelmia. Pohditaan ajan- ja avaruudenkäsitteitä, ajattelun rajoja, intentionaalisuutta, ateismia, Jumalan olemassaolon todistuksia ja maailman rajoja.

FI4 YhteiskuntafilosofiaOpiskelija perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin. Opiskelija pohtii oikeu-denmukaisuuden, rikoksen ja rangaistuksen sekä vallan ja omistamisen filosofista perustaa. Ennen syksyä 2005 lukion aloittaneille opiskelijoille kurssi on soveltava.

Soveltavat kurssit

FI5 Estetiikan kurssiKurssilla tutustutaan kauneuden ja taiteen käsitteisiin. Miksi jotakin asiaa tai esinettä sanotaan kauniiksi? Mitä on kauneus? Mitä on taide?

FI6 Filosofian kertauskurssiKerrataan aiempien kurssien keskeisimmät sisältö-

Islamin uskonto1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

ISL 1 2 3

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakolliset kurssit

ISL1 Islam 1Uskonnon pääperiaatteet ja uskonnon merkitys ihmisille.

ISL2 Islam 2Islamin viisi pilaria, rukous, Koraani ja tiede, zakat.

ISL3 Islam 3Hadzi; syventävää tietoa pyhiinvaelluksesta, tuomio-päivän merkit, Koraani, islamilainen maailma, sufismi, avioliitto ja naisen asema islamissa.

Katolinen uskonto1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

UK 1 2 3

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakolliset kurssit

UK1 Katolisen kirkon opetuksen perustaKurssin aikana tutkitaan katolisen kirkon opetuksen pe-rustaa ja opetusvirkaa.

UK2 Katolisen kirkon vaiheitaSeurataan katolisen kirkon vaiheita alkukirkosta nykyaikaan.

UK3 Katolinen ihmiskäsitys ja moraaliopetusPohditaan katolisen kirkon käsitystä ihmisestä vapaa-na ja vastuullisena olentona ja Jumalan työtoverina maailmassa.

104 105

Soveltavat kurssit

HI7 Maailma tänäänKurssilla seurataan ajankohtaisia maailmantapahtumia ja analysoidaan niihin johtanutta kehitystä eri tiedotusväli-neiden avulla.

HI8 Historian kertauskurssiKurssi palvelee opiskelijoiden valmentautumista yo-tutkinnon historian kokeeseen. Kerrataan pakollisten kurssien keskeistä sisältöä ja käydään läpi edellisvuosien reaalikoetehtäviä historiasta. Lisäksi seurataan ajankohtai-sia teemoja.

Yhteiskuntaoppi1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

YH 1 2 5° 3’ 4’ 6°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakolliset kurssit

YH1 YhteiskuntatietoKurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen.

YH2 TaloustietoKurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintape-riaatteita. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppis-ten tilastojen ja muiden lähteiden avulla.

Syventävät kurssit

YH3 Kansalaisen lakitietoKurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoi-tamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.

YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioniKurssilla perehdytään Euroopan Unionin toimintaan ja yksittäisen kansalaisen asemaan Unionissa, esim. mahdol-

alueet ja harjoitellaan ylioppilaskirjoitustehtäviin vas-taamista. Kurssi on tarkoitettu filosofian ainereaaliin valmistautuville.

Historia1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

HI 1 2 3 4 8° 8° 5’ 6’ 7°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakolliset kurssit

HI 1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuriKurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.

HI2 Eurooppalainen ihminenKurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aate-historiallista kehitystä.

HI3 Kansainväliset suhteetKurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien.

HI4 Suomen historian käännekohtiaKurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan.

Syventävät kurssit

HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaanKurssi käsittelee suomalaisuuden juuria esihistoriasta Ve-näjän vallan aikaan.

HI6 Kulttuurien kohtaaminenUlkoeurooppalaisten kulttuurien maailma. Miten Euroop-pa on vaikuttanut muihin kulttuureihin?

106 107

rioihin perustuen: syntymää, lapsuutta, nuoruutta, aikui-suutta ja vanhuutta.

PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteetKurssilla tutustutaan inhimillisen tietoisuuden ja tiedon-käsittelyn luonteeseen, toimintatapoihin ja hermostolli-seen perustaan.

PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toimintaKurssilla perehdytään ihmisen motiiveihin, emootioihin ja korkeatasoisiin kognitiivisiin prosesseihin sekä niiden syntymiseen, selittämiseen ja tutkimiseen. Erityisesti tar-kastellaan motivaation ja tunteiden yhteyttä hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla.

PS5 Persoonallisuus ja mielenterveysKurssilla tarkastellaan persoonallisuuden käsitteen laaja-alaisuutta, sitä selittäviä teorioita ja lähestymistapoja, psykologisen tiedon hyödyntämistä mielenterveydessä, mielenterveyshäiriöiden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.

Soveltavat kurssit

PS6 SosiaalipsykologiaKurssin tavoitteena on johdattaa opiskelija ymmärtämään sosiaalista vuorovaikutusta ja ryhmäkäyttäytymistä eri tasoilla ja itseään niiden osana.

PS7 Psykologian kertauskurssiKurssi valmentaa psykologian ainereaaliin. Kurssilla pyri-tään laajentamaan opiskelijoiden psykologista tietämystä syventävien kurssien sisältöjen pohjalta. Syventävät kurs-sit tulee olla suoritettuina.

lisuudet opiskella tai työskennellä Unionin alueella. Lisäk-si selvitetään millainen on eurooppalainen identiteetti; mistä se muodostuu, mikä on sen historiallinen tausta.

Soveltavat kurssit

YH5 Yhteiskuntaopin kertauskurssiKurssi palvelee opiskelijan valmentautumista yo-tutkin-non yhteiskuntaopin kokeeseen. Kerrataan yhteiskunta-opin kurssien keskeistä sisältöä ja käydään läpi edellisvuo-sien reaalikoetehtäviä.

YH6 YritystalousKurssi valaisee yrittäjyyden luonnetta ja yritystoiminnan periaatteita teorian ja käytännön tasolla. Kurssi pyrkii herättämään opiskelijoissa kiinnostusta yrittäjätoimintaa kohtaan ja korostamaan yrittäjyyden merkitystä Suomen kansantaloudelle.

Psykologia1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

PS 1 2’ 2’ 3’ 4’ 5’ 6° 4’ 5’ 6° 7°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Jos opiskelija kirjoittaa psykologian ainereaalissa kolman-nen opiskeluvuoden syksyllä, kaikki kurssit tulisi suorittaa kahden ensimmäisen vuoden aikana

Pakollinen kurssi

PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutusKurssilla perehdytään ihmismielen toimintaan, muun muassa oppimiseen, psykologiatieteen luonteeseen, suun-tauksiin, keskeisiin tutkimusmenetelmiin ja ryhmäkäyt-täytymisen perusteisiin.

Syventävät kurssit

PS2 Ihmisen psyykkinen kehitysKurssilla käsitellään ihmisen fyysistä, kognitiivista ja psykososiaalista kehitystä ja elämänkaarta eri kehitysteo-

108 109

Soveltavat kurssit

MU6 Musiikin lukiodiplomiOpiskelijaa suunnittelee ja toteuttaa taiteellisen koko-naisuuden, josta ilmenee hänen lukioaikanaan koulussa ja muualla omaksutut musiikilliset taidot, tiedot ja osaa-minen. Projektityöstä kootaan näytesalkku (portfolio) musiikin lukiodiplomin suoritusta varten. Vaihtoehtoi-sesti opiskelija kokoaa salkun lukioaikaisesta musiikin työkansiostaan.

Kaikki opiskelijat voivat valita musiikkilukion erikoiskurs-seja soveltaviksi kursseiksi, jos ryhmissä on tilaa. Kurssit esitellään tarkemmin musiikkilukion yhteydessä.

MUK1–8 KuoroMUB1–8 Big BandMUO1–4 KamarimusiikkiMUR1–4 RockmusiikkiMUS1–4 SoitonopetusMUP1–4 tai MUY1–4 LaulunopetusMUT1–4 Musiikin perusteet

(Musiikinteoria ja -säveltapailu)MUZ1–2 JazzimprovisointiMUÄ1–2 ÄänitystekniikkaMUW1–2 Musiikin työpaja

Musiikki yleislukiossa1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

MU 1 (2) 3’ 4’ 5’ 6°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakolliset kurssit

MU1 Musiikki ja minäKaikille yhteisellä musiikin kurssilla etsitään jokaiselle oma tapansa toimia musiikin alueella. Laulamalla, soit-tamalla ja kuuntelemalla tutkitaan mahdollisuuksia olla musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana ja kulttuuri-palveluiden käyttäjänä.

MU2 Moniääninen SuomiKuvataiteen kanssa vaihtoehtoisella kurssilla tutustutaan musiikin ilmiöihin Suomessa. Musisointi ja kuuntelemi-nen ovat keskeisiä työtapoja, kun tutustutaan eri musii-kinlajeihin: populaari-, taide- ja perinnemusiikkiin.

Syventävät kurssit

MU3 Ovet auki musiikilleKurssilla tutustutaan soittamalla, laulamalla ja kuuntele-malla opiskelijoille vieraisiin musiikinlajeihin, joita löytyy niin populaari- kuin muistakin musiikkikulttuureista. Opiskelijoiden omaa tietoa esimerkiksi marginaali- tai underground-kulttuureista hyödynnetään.

MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaaMusiikki on läsnä jokapäiväisessä elämässä. Kurssilla tutustutaan musiikin käyttöön esimerkiksi elokuvassa ja näyttämöllä. Opiskelijat tutkivat musiikin yhteyttä teks-tiin, kuvaan ja liikkeeseen.

MU5 MusiikkiprojektiKurssilla perehdytään musiikin käyttöön eri taidemuo-doissa ja mediassa. Musiikkia esimerkiksi elokuvissa, näyttämöllä tai joukkoviestimissä tutkitaan ja tuotetaan itse.

110 111

suorittaa musiikin erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja 12 kurssia, joista 4 musiikkitietoa ja -historiaa sekä 3 yhteismusisointia.

Pakollinen valtakunnallinen kurssi

MU1 Musiikki ja minä

Pakolliset musiikkitiedon ja -historian kurssit

MUH1 TaidemusiikkiMUH2 Musiikki meillä ja maailmallaMUH3 Rock- ja jazzmusiikkiMUH4 Näyttämömusiikki

Pakolliset valittavat kurssit

Yhteismusisointi Valittava vähintään kolme kurssia

MUK1–8 KuoroMUB1–8 Big BandMUR1–4 RockmusiikkiMUO1–4 Kamarimusiikki

Muut pakolliset valittavat musiikin kurssit

MUS1–4 SoitonopetusMUY 1–4 tai MUP 1–4 LaulunopetusMUT1–4 Musiikin perusteet

(Musiikin teoria ja säveltapailu)MUZ1–2 JazzimprovisointiMUÄ1–2 ÄänitystekniikkaMUW1–2 Musiikin työpajaMUH5 = MU5 Musiikkiprojekti MUH6 = MU6 Musiikin lukiodiplomi

Musiikkilukion opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaan-sa pakollisena yhteensä 13 musiikkikurssia, joista yksi on valtakunnallinen musiikin kurssi. Vastaavasti opiskelija voi vähentää lukion pakollisia kursseja korkeintaan kahdeksan seuraavan periaatteen mukaan:

kaiki•  sta yleislukion eri oppiaineiden pakollisista kursseista musiikkilukion opiskelijan on opiskeltava vähintään puolet, kuitenkin niin, että

Musiikki musiikkilukiossa

Musiikkilukio 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonnamilloin tahansa

MU 1

MUH 1 2 3 4

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Musiikin erityistehtävä

Vaskivuoren lukiolla on musiikin erityistehtävä. Musiik-kilukio tarjoaa musiikillisesti lahjakkaille opiskelijoille mahdollisuuden tavoitteellisten musiikkiopintojen ja lukionkäynnin yhdistämiseen. Opiskelu musiikkilukiossa auttaa musiikillisesti lahjakkaiden opiskelijoiden persoo-nallisuuden kehittymistä tukemalla heidän lahjakkuutensa kehittämistä.

Vaskivuoren musiikkilukio tuo ja luo kulttuuritarjontaa kuten konsertteja ja esityksiä omalle alueelleen sekä toimii yhteistyössä muiden Vantaan ja pääkaupunkiseudun kult-tuurilaitosten kanssa. Musiikkilukion esiintyvät ryhmät voivat toimia kulttuurilähettiläinä kansainvälisissä yhteyk-sissä. Musiikkilukion opiskelijat ovat aktiivisia kulttuuri-palveluiden käyttäjiä, kehittäjiä ja tuottajia.

Musiikkilukion tuntijako

Opetusministeriön 12.1.2004 (nro 194/430/2003) teke-män päätöksen mukaisesti Vaskivuoren lukion opiskelijat, jotka suorittavat vähintään 12 kurssia musiikin erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja, ovat oikeutettuja vähentämään valtioneuvoston asetuksen (955/2002) 8 §:ssä säädetystä valtakunnallisen tuntijaon pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen kursseista. Niissä oppiaineissa, joissa opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon, hänen tulee suorittaa kaikki valtakunnallisen tuntijaon mukaiset pakolliset kurssit. Musiikkilukiolaisen tulee suorittaa pa-kollisia yleislukion kursseja 39–43, joista 1 on pakollinen valtakunnallinen musiikkikurssi. Lisäksi opiskelijan tulee

112 113

Pakolliset valittavat tai soveltavat kurssit

MUK Kuoro 1–8Lukiossa toimii kaksi kuoroa: tyttökuoro ja kamarikuoro. Kuoroihin pyrkiville järjestetään koelaulutilaisuudet. Kuorolaulun suorittamiseen kuuluu viikoittaisten harjoi-tusten lisäksi äänenmuodostusta, esiintymisiä, harjoitus-leirejä sekä yhtyelaulua.

MUB Big Band 1–8Big Band -kokoonpanoon kuuluvat vaskipuhaltimet, sak-sofonit ja komppisoittimet. Laulusolisteja kokoonpanossa voi olla kaksi: mies ja nainen. Tarvittaessa järjestetään soitto- tai laulukoe.

MUO Kamarimusiikki 1–4Kamariyhtyeitä ovat esimerkiksi jousikvartetit ja -kvin-tetit sekä erilaiset duo- ja triokokoonpanot. Yhtyeet harjoittelevat ja esittävät eri aika- ja tyylikausien keskeisten säveltäjien tuotantoa. Myös mahdolliset säestystehtävät kuuluvat kurssin suoritukseen.

MUR Rockmusiikki 1–4Opetuksen lähtökohtana ovat rockmusiikin eri tyylilajit. Yhtyeitä kannustetaan oman tyylin löytämiseen ja oman musiikin tekemiseen. Esiintymiset ja demoäänitysten te-keminen on osa kurssia.

MUS Soitonopetus 1–4Opiskelija käy soittotunneilla valitsemallaan soittimella. Kurssin voi suorittaa käymällä soittotunneilla jossakin musiikkiopistossa tai Vaskivuoren lukion musiikkiseura ry:n järjestämillä maksullisilla soittotunneilla. Opiske-lijoille pyritään järjestämään opetusta valitsemissaan instrumenteissa. Musiikkiseura järjestää opetusta aina-kin seuraavissa soittimissa: viulu, alttoviulu, sello, huilu, klarinetti, saksofoni, trumpetti, kitara, basso, rummut, klassinen piano ja vapaa säestys.

MUY, MUP Laulunopetus 1–4Laulunopetuksessa opiskelijaa ohjataan löytämään oma terve ja persoonallinen äänenkäyttötapansa. Laulunope-tuksen kursseja voi suorittaa käymällä musiikkiopiston laulutunneilla tai osallistumalla Vaskivuoren lukion mu-siikkiseura ry:n järjestämään maksulliseen opetukseen.

opisk•  elijan ylioppilastutkintoon sisältyvistä aineis-ta on opiskeltava kaikki pakolliset valtakunnalliset kurssit.

Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroar-vosanalla. Musiikkia voi opiskella soveltavina kursseina opiskelijan haluaman määrän. Opiskelijan valitseman kurssiohjelman vuoksi sama kurssi voi olla toisella opiske-lijalla pakollinen ja toisella soveltava.

Pakollinen kurssi

MU1 Musiikki ja minäKurssilla perehdytään musiikin opiskeluun musiikkiluki-ossa ja tunnistetaan omia vahvuus- ja kehittämisalueita. Yhdessä tanssilukion ensimmäisen vuosikurssin opiske-lijoiden kanssa suunnitellaan, harjoitellaan ja esitetään show-ohjelma.

Pakolliset musiikkitiedon ja -historian kurssit

MUH1 TaidemusiikkiKurssilla tutustutaan länsimaisen taidemusiikin aika- ja tyylikausiin antiikin ajoista tähän päivään asti. Kuuntelu- ja musisointiesimerkkien kautta saadaan tietoa musiikin kehityksestä ja tärkeimmistä säveltäjistä sekä heidän teok-sistaan. Konserttikäynti on osa kurssisuoritusta.

MUH2 Musiikki meillä ja maailmallaKurssilla tutustutaan suomalaiseen kansanmusiikkiin ja muihin etnisiin musiikkikulttuureihin. Opiskelijat valitse-vat itse ne musiikkikulttuurit, joihin perehdytään musisoi-malla ja kuuntelemalla.

MUH3 Rock- ja jazzmusiikkiKurssilla syvennetään tietämystä jazzmusiikin synty- ja kehitysvaiheista osana populaarimusiikin ja -kulttuurin syntyä. Rockmusiikin ilmiöihin perehdytään soittamalla, laulamalla ja kuuntelemalla monipuolista ohjelmistoa.

MUH4 NäyttämömusiikkiKurssilla tutustutaan näyttämömusiikin eri lajeihin ja musiikin käyttöön kuvallisessa ilmaisussa. Kurssisuorituk-seen kuuluu käynti koulun ulkopuolisessa näyttämömu-siikkiesityksessä, esimerkiksi oopperassa.

114 115

Musiikin opetuksen järjestelyistä

Osa musiikkilukion opetuksesta järjestetään tuntikaavion ulkopuolella; samaan aikaan muun opetuksen kanssa tai sen päätyttyä ja viikonloppuisin sekä koulun loma-aikoina. Poikkeukselliset järjestelyt mahdollistavat musiikin eri-tyisalojen asiantuntijoiden toimimisen oman ammattinsa ohella tuntiopettajana musiikkilukiossa. Muun opetuksen kanssa yhtä aikaa järjestettävää musiikin opetusta ovat soi-ton- ja laulunopetus sekä kamari- ja rockmusiikin opetus.

Soitto- ja laulutuntien järjestämisehdot

Opetu•  ksen järjestää Vaskivuoren lukion musiikkiseu-ra ry. ja opetus on maksullista.Vaski•  vuoren lukion musiikkiseura ry:n johtokunta vastaa opetuksen käytännön järjestelyistä.Ongel•  matilanteissa tulee asiasta riippuen ottaa yh-teyttä ao. soiton/laulunopettajaan tai musiikkilukion johtajaan.Opetu•  sta pyritään antamaan soittimissa ja laulussa, joihin opiskelijoita on ilmoittautunut.

Soittotuntien määrä ja ajat

Oppit•  unteja on syyslukukaudella 15 ja kevätlukukau-della 16.Oppit•  unnit ovat koulupäivän aikana, soittotuntiajat kiertävät.Viiko•  ittaisen soitto/laulutunnin pituus on 22,5 min.Opisk•  elija on itse velvollinen seuraamaan D-oven tuulikaapissa olevalta musiikki-ilmoitustaululta, mikä on viikoittain soittotunnin aika.Opisk•  elijat pitävät kirjaa soitto/laulutunneistaan nk. punaisella kirjalla, joka on pyydettäessä esitettävä myös opettajille todisteena soittotunnilla käynnistä.

Maksut

Ilmoi•  ttautuessa opiskelija sitoutuu käymään soitto/laulutunneilla koko lukuvuoden ja maksamaan koko lukuvuoden lukukausimaksut. Jos opiskelija keskeyt-tää opintonsa kesken lukukauden, hän suorittaa koko lukukausimaksun. Perustellusta syystä maksusta voi

MUT Musiikin perusteet 1–4 (Musiikin teoria ja säveltapailu)Lukiossa järjestetään musiikin perusteet -kurssien 1/3, 2/3 ja 3/3 opetusta. Peruskurssi 3/3 on kahden kurssin laajuinen. Muut teorian ja säveltapailun opinnot suorite-taan Vantaan tai muiden musiikkiopistojen tunneilla.

MUZ Jazzimprovisointi 1–2Kurssilla opitaan soittamaan tai laulamaan improvisoituja sooloja erityylisiin kappaleisiin. Lisäksi opiskellaan jazz-musiikille tyypillistä fraseerausta ja muotorakenteita.

MUÄ1 Äänitystekniikka 1Kurssilla tutustutaan laajasti äänentoistossa tarvittaviin laitteisiin. Lisäksi opetellaan suunnittelemaan ja toteutta-maan erilaisten tilaisuuksien ja konserttien äänentoisto.

MUÄ2 Äänitystekniikka 2Äänitystekniikka 2 -kurssilla opitaan äänittämään ja mik-saamaan musiikkia erityisesti studiossa. Molemmat ääni-tystekniikan kurssit kiitettävästi suorittanut opiskelija voi saada nimityksen studiomestariksi.

MUH5 Musiikkiprojekti (MU7)Kurssilla perehdytään musiikin käyttöön eri taidemuo-doissa ja mediassa. Musiikkia esimerkiksi elokuvissa, näyt-tämöllä tai joukkoviestimissä tutkitaan ja tuotetaan itse.

MUH6 Musiikin lukiodiplomikurssi (MU6)Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa taiteellisen koko-naisuuden, josta ilmenee hänen lukioaikanaan koulussa ja muualla omaksutut musiikilliset taidot, tiedot ja osaaminen.

Soveltavat kurssit

MUW Musiikin työpaja 1–2Workshop-kurssin aihealueet vaihtelevat vuosittain opis-kelijoiden suuntautuneisuuden ja kiinnostuksen mukaan. Työpajan aiheena voi olla esim. latinalais-amerikkalainen musiikki, suomalainen kansanmusiikki tai erilaiset soitin-klinikat ja demonstraatiot.

116 117

Tällaisia opintoja ovat:

soito•  n- tai laulunopetus (korkeintaan neljä kurssia samaa instrumenttia)musii•  kin teoria-aineiden opetus (teoria-aineita voi suorittaa neljä kurssia)Ylein•  en musiikkitieto I (vastaa musiikkilukion kurssia MUH1 Taidemusiikki)eriks•  een sovittavat yhteistuotannot ja -produktiot

Muualla suoritettavat yhteismusisointiopinnot eivät ole musiikkilukion opiskelijalle hyväksiluettavissa lukio- opinnoiksi.

saada palautusta musiikkiseuran johtokunnalta kirjal-lisella anomuksella, joka jätetään lukion kansliaan.Maksu•  t suoritetaan lukukausittain, pyydettäessä kahdessa erässä, laskut lähetetään opiskelijoiden koti-osoitteisiin.Musii•  kkiseuran johtokunta määrää lukukausimaksu-jen suuruuden vuosittain. (Lukuvuonna 2007–2008 maksut syksy: 202,50€ (15x13,50€) ja kevät: 216€ (16x13,50€). Keske•  yttämisestä on ilmoitettava kolmeen paikkaan vähintään kuukautta aikaisemmin kirjallisesti: lukion kansliaan vapaamuotoisella kirjallisella ilmoituksella, musiikkiseuran taloudenhoitajalle sekä ao. opet-tajalle. Alaikäisellä pitää olla huoltajan suostumus keskeyttämiseen.

Poissaolot

Poiss•  aoloista on ilmoitettava etukäteen opettajalle vähintään kolme päivää aikaisemmin ja ellei tavoita opettajaa niin lukion kansliaan. Poissaolojen takia pi-tämättä jääneet oppitunnit opiskelija menettää.

Arviointi ja ilmoittautuminen

Lukio•  n opiskelijat saavat soitto-/laulutunneista kurs-sisuorituksen (pakollinen tai soveltava) sekä numero-arvioinnin. Keväällä järjestetään tutkinnot.Lukuv•  uoden aikana järjestetään useita esiintymis- tilaisuuksia.Soitt•  otunneille ilmoittaudutaan lukuvuoden alus-sa erillisellä ilmoittautumislomakkeella, joita saa lukion kansliasta. Lisäksi lukion opiskelijan pitää huolehtia, että hän on valinnut ko. oppiaineen opinto-ohjelmaansa.

Muualla suoritettavat opinnot

Musiikin opetusta järjestetään yhteistyössä Vantaan ja muiden musiikkiopistojen sekä Vaskivuoren lukion mu-siikkiseura ry:n kanssa. Opiskelija voi suorittaa musiikki-lukion kurssejaan osallistumalla lukioaikanaan yhteistyö-kumppaneiden järjestämään musiikin opetukseen.

118 119

pienimuotoisia tansseja.

Tanssinhistoria

TAH1 Myyteistä moderniinTaidetanssin synty, historia ja merkitys. Tutustutaan länsi-maisen taidetanssin syntyyn ja merkittävimpiin henkilöi-hin esihistorialliselta ajalta 1900-luvun alkuun asti.

TAH2 Modernista meidän päiviinTutustutaan länsimaiseen taidetanssin suuntauksiin ja merkittävimpiin henkilöihin 1900-luvulla. Käydään läpi tanssin nykysuuntaukset.

TAH3 Taidetanssi SuomessaSuomalaisen taidetanssin kehitys ja merkitys. Tutustutaan tärkeimpiin taidetanssiin vaikuttaneisiin henkilöihin ja kartoitetaan tämän päivän suomalainen tanssin kenttä. Käydään katsomassa esityksiä.

Muut pakolliset kurssit

MU1 Musiikki ja minäKurssilla etsitään jokaiselle oma tapansa toimia musiikin alueella. Laulamalla, soittamalla ja kuuntelemalla tutki-taan mahdollisuuksia olla musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana ja kulttuuripalveluiden käyttäjänä.

MUH1 Taidemusiikki (MUH2)Kurssilla tutustutaan länsimaisen taidemusiikin aika- ja tyylikausiin antiikin ajoista tähän päivään asti. Kuuntelu- ja musisointiesimerkkien kautta saadaan tietoa musiikin kehityksestä ja tärkeimmistä säveltäjistä sekä heidän teok-sistaan. Konserttikäynti on osa kurssisuoritusta.

Pakolliset valittavat tanssilukion kurssit

TAB1–3 Tanssin perustekniikka, balettiBalettia taiteen perusopetusta antavassa tanssikoulussa.

TAN1–3 Tanssin perustekniikka, nykytanssiNykytanssia taiteen perusopetusta antavassa tanssikoulussa.

TAZ1–3 Tanssin perustekniikka, jazztanssiJazztanssia taiteen perusopetusta antavassa tanssikoulussa.

Tanssi tanssilukiossaLiikeilmaisu

Tanssilukio 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna milloin tahansa

TAL 1 6 2 3 4 5

TAH 1 2 3

MU 1

MUH 1

pakollinen kurssi pakollinen valittava kurssi

Lukuvuonna 2008–2009 tanssilukion kursseista järjeste-tään: TAL1, TAL3, TAL4, TAL6, TAH1, MU1 ja MUH1.

Pakolliset kurssit

TAL1 Tanssi ja minäKurssilla tutustutaan tanssilukio-opiskeluun ja tanssiryh-mään. Luodaan työskentelytavat ja pohditaan omaa suh-detta tanssimiseen. Yhdessä musiikkilukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden kanssa suunnitellaan, harjoi-tellaan ja esitetään show-ohjelma.

TAL2 Nykytanssin perusteetKurssilla käydään läpi nykytanssin peruselementtejä (tila, aika, voima, virtaus). Etsitään kehoon oikeaa linjausta, liikkeen puhtautta ja kokonaisvaltaista kehonhallintaa.

TAL3 LiikeimprovisaatioTutustutaan improvisaation ja erilaisten traditioiden kaut-ta kehon luonnolliseen tapaan liikkua ja olla kontaktissa muihin.

TAL4 Rytmi ja liikeKurssilla tutustutaan jazztanssin tekniikkaan ja rytmiin ilmiönä. Tuotetaan rytmejä keholla ja erilaisilla välineillä.

TAL5 KoreografiaTutustutaan erilaisiin tapoihin tehdä koreografiaa ja tutki-taan liikettä. Mitä, miten ja kenelle liike viestii. Työstetään

120 121

Kuvataide1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna Milloin tahansa

KU 1 (2) 6° 3’ 4’ 5’7° 8° 9° 10° 11° 12° 13° 14°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakolliset kurssit

KU1 Minä, kuva ja kulttuuriKurssilla perehdytään kuvallisen ilmaisun ja kuvataiteen perusteisiin ja tehdään monipuolisia harjoitustöitä eri tekniikoilla.

KU2 Ympäristö, paikka ja tilaArkkitehtuurin ja muotoilun perusteet. Ympäristön tutki-minen kuvataiteen menetelmin.

Syventävät kurssit

KU3 Media ja kuvien viestitKuvaviestinnän perusteet ja kuvan vaikutuskeinot. Kuva mediassa, kuvausharjoituksia.

KU4 Taiteen kuvista omiin kuviinKuvataiteen historiaan ja tyylisuuntiin tutustumista ja oman kuvailmaisun kehittämistä.

KU5 Nykytaiteen työpajaNykytaiteeseen tutustumista ja oman projektin toteuttaminen.

Soveltavat kurssit

KU6 Kuvataiteen lukiodiplomikurssiSuoritus muodostuu portfoliosta (suunnittelusta, luon-noksista ja valmiista työstä) sekä siihen liittyvästä kir-jallisesta tehtävästä. Opetushallitus lähettää vuosittain tehtävät. Kurssin voi suorittaa vasta vähintään neljän hy-väksytyn kuvataiteen kurssin jälkeen.

KU7 Piirustus ja maalausPiirustus- ja maalaustehtäviä eri tekniikoilla.

TAL6 Tanssin lukiodiplomiKurssilla työstetään tanssin lukiodiplomia. Työhön kuuluvat taiteellinen ja kirjallinen työ sekä portfolio-työskentely. Lukion tanssidiplomin suorittamiseksi vaadi-taan, että opiskelija on suorittanut vähintään kolme lukion tanssikurssia.

TAW1–3 Tanssin workshopKurssi on tarkoitettu senhetkisen tanssiesityksen viimeis-telyyn. Joka vuosi järjestetään yksi kurssi.

Soveltavat kurssit

Musiikkilukion kursseja 1–3

122 123

Liikunta1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

LI 1 2 4’ 3’ 5’10° 12° 6° 7° 8°

9° 11° 13°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakolliset kurssit

LI 1 Taitoa ja kuntoaKurssilla perehdytään eri vuodenaikojen keskeisiin sisä- ja ulkoliikuntamuotoihin.

LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseenOpiskelija syventää lajitaitojaan ja -tietojaan sekä oppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyä.

Syventävät kurssit

LI3 Virkisty liikunnastaRentouttava ja virkistävä liikunta ja stressinhallinta. Fyy-sisen ja psyykkisen kunnon kehittäminen. Kurssin sisältö päätetään yhdessä opiskelijoiden kanssa.

LI4 Yhdessä liikkuenTanssitaidon kehittäminen ja tapakasvatus. Vanhojen tanssien harjoittelu.

LI5 KuntoliikuntaOman tavoitteellisen kuntosali- tai kestävyysohjelman (esim. juoksu, hiihto, uinti tai niiden yhdistelmä) suun-nittelu ja toteutus. Kurssin lopuksi palautetaan raportti kurssin toteutumisesta.

Soveltavat kurssit

LI6 Liikunnan lukiodiplomikurssiLiikunnan lukiodiplomikurssi edellyttää viiden liikunnan kurssin suorittamista. Kurssi suoritetaan opiskelijan vii-meisenä lukiovuotena. Liikuntadiplomia voi hyödyntää pyrkiessä liikunnan ja opetusalan jatko-opintoihin.

KU8 ÖljyvärimaalausÖljyvärimaalauksen perusteet. Värien käyttö ja erilaiset maalaustekniikat.

KU9 Keramiikka ja kuvanveistoKeramiikan ja kuvanveiston harjoituksia eri materiaaleilla.

KU10 MuotoilukurssiMuotoilun historia ja perinne. Muotoilun perusteet ja de-signin tutkiminen. Muotoilutehtäviä sekä vierailuja.

KU11 MusiikkivideoKurssilla tuotetaan oma musiikkivideo joko omaa tai mui-den tekemää musiikkia käyttäen.

KU12 ElokuvailmaisuPerehdytään elokuvan historiaan ja ilmaisukieleen ja tuo-tetaan erilaisia ohjelmatyyppejä ryhmissä.

KU13 Tietokonegrafiikka ja graafinen suunnitteluDigitaalisen kuvankäsittelyn ja taiton perusteet ja ohjel-mistot. Julkaisun suunnitteluprosessi ja sen toteutus.

KU14 Valokuvaus ja animaatioKurssilla tutustutaan valokuvataiteen historiaan, kuvaami-seen järjestelmäkameralla, mustavalko- ja digitaalikuvaan, animaation historiaan, tekniikkaan ja mahdollisuuk-siin, oman animaatioelokuvan tuottamiseen ja kuvien muokkaamiseen kuvankäsittelyohjelmilla.

124 125

Terveystieto1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

TE 1 2’ 3’ 4°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakollinen kurssi

TE1 Terveyden perusteetOpiskelija perehtyy terveyteen vaikuttaviin tekijöihin yk-silön ja yhteiskunnan kannalta.

Syventävät kurssit

TE2 Nuoret, terveys ja arkielämäKurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuo-ren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen kei-nojen osalta sekä valmentaudutaan vanhemmuuteen.

TE3 Terveys ja tutkimusKurssilla perehdytään terveyden ja sairauden tutkimi-seen sekä terveyshuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin.

Soveltavat kurssit

TE4 Terveystiedon kertauskurssiKerrataan aiempien kurssien keskeisimmät sisältöalu-eet ja harjoitellaan ylioppilaskirjoitustehtäviin vastaa-mista. Kurssi on tarkoitettu terveystiedon ainereaaliin valmistautuville.

LI7 Salibandy- ja futsalkurssiPeleissä tarvittavien perustaitojen ja sääntötuntemuksen kehittäminen. Toteutetaan viikoittaisena peliharjoitukse-na urheilutalolla.

LI8 Palloilukurssi Kurssilla perehdytään monipuolisesti erilaisiin pallo- ja mailapeleihin.

LI9 LaskettelukurssiKouluajan ulkopuolella tapahtuvan lasketteluretken suun-nittelu ja toteutus. Opiskelija vastaa kurssin kustannuksis-ta itse.

LI 10 Pallo- ja mailapelitKurssilla perehdytään monipuolisesti erilaisiin pallo- ja mailapeleihin.

LI 11 Pallo- ja mailapelien jatkokurssiSyvennetään pallo- ja mailapelikurssilla opittuja tietoja ja taitoja sekä tutustutaan muutamiin harvinaisempiin pallo-peleihin mm. lacrosse, kelttiläinen jalkapallo, salamapallo.

LI 12 Kamppailu ja kehonhallintakurssiKurssin tarkoituksena on tutustua erilaisiin kamppailu- ja kehonhallintalajeihin mm. judo, nyrkkeily, sirkusakroba-tia, uimahypyt. Opiskelija vastaa itse kurssin mahdollisista kustannuksista.

LI 13 RetkeilykurssiKouluajan ulkopuolella tapahtuvan maastoretken suun-nittelu (teoria) ja toteutus. Opiskelija vastaa itse kurssin kustannuksista.

126 127

Muut soveltavat kurssitTietotekniikkaAT1 Tietotekniikan käyttötaitoKurssi on hyödyllistä ottaa heti lukion alussa. Kurssin tarkoituksena on tasoittaa oppilaiden tietoteknisissä val-miuksissa ilmeneviä eroja ja antaa siten yhtenäinen pohja lukio-opintoja varten.

AT2 Ohjelmien käyttötaitoTietotekniikan käyttötaitokurssin jälkeen ohjelmien käyttötaitokurssilla perehdytään tarkemmin ohjelmien käyttöön.

AT3 Digitaalinen videoeditointiKurssilla tutustutaan digitaalisten videoefektien tekemi-seen mm. After Effects- ja Adobe Premiere ohjelmilla.

AT4 VerkkokurssiVerkkokurssilla perehdytään lähiverkkoon ja Internet-verkkoon. Lisäksi tehdään kotisivuja.

AT5 Linux-peruskurssiKurssilla käsitellään Linux-käyttöjärjestelmän perusteita.

AT6 Linux-ohjelmointikurssiKurssi järjestetään ohjelmointia enemmän harrastaneille. Kurssilla perehdytään syvällisesti Linux-käyttöjärjestel-mään, Shell- ja Perl-scriptien ohjelmointiin. Kurssi on syytä valita ensimmäisenä lukuvuotena, sillä kurssin tieto-ja vaaditaan Järjestelmän ylläpitokurssilla.

AT7 Järjestelmän ylläpitokurssiYlläpitokurssille valitaan vuosittain muutama opiskelija, jotka saavat koulutuksen Palomuuri-, DNS-, sähköposti-, WWW-, Linux- ja Windows-palvelimien ylläpitoon ja verkkotekniikkaan. Kurssi kestää kolme lukukautta ja suo-ritus vastaa kolmea kurssia.

AT8 PHP- ja MySQL-ohjelmointiKurssilla tehdään WWW-sivuja PHP-ohjelmointikielellä sekä MySQL-tietokantaa hyödyntäen.

Opinto-ohjaus1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna

Milloin tahansa

OP 0,3 3° 0,3 0,4 2’ 4°

pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi

Pakollinen kurssi

OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuusOpinto-ohjauksen kurssilla käsitellään kaikille opiske-lijoille yhteisiä, lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon ja jatko-opintoihin liittyviä kysymyksiä sekä kulloin-kin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita. Kurssi kestää koko lukio-opintojen ajan.

Syventävä kurssi

OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalintaKurssin tavoitteena on syventää tietoja jatko-opinnoista tutustumalla opiskelumahdollisuuksiin vierailuilla (yli-opistot, tiede- ja taidekorkeakoulut, ammattikorkeakou-lut) ja kutsumalla vieraita kouluun.

Soveltavat kurssit

OP3 OpiskelutaitoOpiskelija omaksuu opiskelun järkevän suunnittelun ja tehostamisen taitoja.

OP4 Opi oppimaan kurssiKurssilla vahvistetaan lukemisen ja kirjoittamisen taitoja ja haetaan itselle sopivia tapoja oppia. Kurssi soveltuu erityisesti lukivaikeuksisille.

128 129

LEH2 Lehtityö 2Perehdytään verkkojulkaisemiseen ilmiönä ja harjoitellaan jutun tekoa verkkoon. Kurssin aikana tuotetaan oma verk-kolehti, jonka päivittämisestä voidaan tarvittaessa sopia. Verkkoviestinnän ominaispiirteen, vuorovaikutteisuus, välineen keveys ja matala kustannustaso ovat tarkastelun kohteena, opiskellaan linkittämisen perusteita.

LEH3 Lehtityö 3Lehtityön kurssiin liittyvä lehtiklinikka, jossa kukin opis-kelija laatii erityyppisiä lehtijuttuja. Jutut analysoidaan ja kritikoidaan.

TEL1 Televisiotyö 1Kurssilla harjoitellaan digitaalisen videokameran käyttöä, videon editointia sekä kuvaviestinnän perusteita. Tutustu-taan televisio-ohjelman teon peruskysymyksiin. Erilaisten videokoosteiden laadintaa sekä harjoitustöitä.

TEL2 Televisiotyö 2Opetellaan televisio-ohjelman suunnittelua. Opetellaan aineiston hankintaa, kuvausta, editointia. Musiikin, tehos-teiden ja lavastuksen suunnittelua. Kurssilla tavataan alan ammattilaisia ja tehdään ekskursio televisiotoimitukseen ja -studioon. Laaditaan harjoitustöitä koulun sisäiseen tv-järjestelmään.

TEL3 Televisiotyö 3Televisiotyön kurssiin liittyvä harjoittelu, jonka aikana ku-kin opiskelija tekee erityyppisiä televisio-ohjelmia, jotka kaikki kritikoidaan, arvioidaan ja muokataan lähetyskun-toon. Ohjelmat julkaistaan koulun omassa tv-verkossa.

RAD1 Radiotyö 1Opiskellaan äänenkäsittelyn perusteet. Kurssilla tutus-tutaan digitaaliseen tallennukseen, mikrofonin käyttöön ja äänen editointiin. Tutkitaan erilaisia radio-ohjelmia ja tehdään harjoitustöitä.

RAD2 Radiotyö 2Opiskellaan radio-ohjelman teon peruskysymyksiä, oh-jelmapolitiikkaa ja radioilmaisua. Tutustutaan jutun taus-tamateriaalin hankintaan, ohjelmasuunnitelman tekoon, haastatteluun, äänimateriaalin käyttöön, kielenkäyttöön sekä ohjelman editointiin. Tehdään harjoitustöitä ja tutus-tutaan lähetys- ja jakelutekniikkaan.

MediaMedialinjan opiskelijat ovat medialinjalle päästessään sitoutuneet suorittamaan median kursseja seuraavasti: MED1, MED2, MED3, LEH1, TEL1 ja RAD1. Näiden lisäksi opiskelija valitsee kaksi jatkokurssia lehti-, radio- tai televisiotyöstä. Kaikille lukion opiskelijoille avoimia median kursseja ovat MED1, MED3, LEH1, RAD1 ja TEL1, kuitenkin sillä edellytyksellä, että ryhmissä on tilaa. Jos medialinjan opiskelija on suorittanut kahdeksan median kurssia, hän saa päättötodistukseen merkinnän, että on opiskellut medialinjalla. Peruskurssit arvostellaan pääsääntöisesti numeroarvosanalla. Halutessaan opiske-lija saa kurssista suoritusmerkinnän, kun hän sen kurssin alussa opettajalle ilmoittaa.

Soveltavat kurssit

MED1 Median peruskurssiKurssilla perehdytään median rakenteeseen, toimintaan ja lainsäädäntöön sekä median sisällöllisiin ja ilmaisullisiin erityispiirteisiin. Käsitellään journalismin peruskysy-myksiä, median yhteiskunnallista ja kulttuurista vaikutta-vuutta. Tehdään harjoituksia eri medioista mediakritiikin keinoin. Opetellaan jutun teon alkeita ja harjoitellaan sanallista ilmaisua ja luovaa kirjoittamista.

MED2 MediailmaisuPerehdytään sekä sanallisen että sanattoman viestinnän tekniikoihin ja niiden tulkitsemiseen. Opetellaan haas-tattelutekniikkaa ja esiintymisen taitoja puhe- ja impro-visaatioharjoitusten avulla. Tehtävät syventävät ryhmän yhteenkuuluvuutta ja vapauttavat luovaa energiaa.

MED3 MediadiplomiSuoritetaan valtakunnallinen mediadiplomi. Diplomi koostuu oppimispäiväkirjasta, johon sisältyy portfo-lio. Päättötyö tehdään opiskelijan valitsemalta median alalta. Päättötyöstä opiskelija saa erillisen arvioinnin ja arvosanan.

LEH1 Lehtityö 1Kurssilla perehdytään erilaisiin juttutyyppeihin ja lehden-teon perusteisiin. Opetellaan tiedonhankintaa ja perehdy-tään lehtikuvan käyttöön. Kurssin aikana tuotetaan aineis-to koulun lehteen ja kirjoitetaan aiheista, jotka koskettavat nuoria. Oppilaat osallistuvat myös taiton suunnitteluun.

130 131

KJ1 Japanin kieltä ja kulttuuriaKurssilla opiskellaan japanin kielen alkeet ja tutustutaan opintokäynneillä japanilaiseen kulttuuriin. Oppitunnit järjestetään tuntikaavion ulkopuolella. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Vantaan aikuisopiston kanssa.

Yhteistoiminnalliset kurssitTUR1 Tutor-kurssiTutor-kurssilla ykkösvuosikurssilaisista koulutetaan uu-sien opiskelijoiden ohjaajia ja opastajia. Kurssin suoritta-miseen kuuluu koulun esittelytilaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen, uusien opiskelijoiden vastaanottaminen ja opastaminen. Tutoreiden ohjaajana toimii lukion opinto-ohjaaja.

KAN1 KansainvälisyyskurssiKansainvälisyyskurssi on soveltava kurssi lukion 1. ja 2. vuosikurssilaisille. Kurssilaiset osallistuvat koulun kan-sainväliseen toimintaan mm. kantamalla vastuuta vierailu-jen järjestelyistä, tiedottamalla kouluyhteisölle opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla, kutsumalla vierailevia puhujia, järjestämällä eri maita sekä valtioiden ja kulttuurien välistä suvaitsevuutta edistäviä järjestöjä koskevia päivänavauk-sia, teemapäiviä ja näyttelyitä.

KKT1 Kiinan kulttuurin tuntemusKiina on maailman väkirikkain maa, jonka vaikutusvalta maailmassa kasvaa kovaa vauhtia. Samalla kiinalaisen kult-tuurin ja yhteiskunnan tunteminen on entistä tärkeämpää. Useita oppiaineita (historia, uskonto, filosofia, maantiede, taideaineet, liikunta) integroivan Kiina-kurssin tavoitteena on laajentaa ja syventää Kiina-tuntemustamme.

NU1 Nuorisovaltuustotoiminta 1Kurssin tavoitteena on oman kotikaupungin hallintoon perehtyminen ja yleisen yhteiskuntatietouden kasvu. Kurssin aikana tehdään oma arvio omasta nuorisovaltuus-totyöstä ja muusta vaikuttamisesta. Nuori kokoaa omaa portfoliota nuorisovaltuustotoiminnastaan.

NU2 Nuorisovaltuustotoiminta 2Kurssin aikana osallistutaan joko erityiseen projektiin tai tehdään oma kirjallinen tutkielma suomalaisen yhteiskun-nan tai kansainvälisen yhteisön toimintatavoista. Tutkiel-man aihe hyväksytään ja arvioidaan nuorisovaltuustossa.

RAD3 Radiotyö 3Radiotyön kurssiin liittyvä harjoittelu, jonka aikana ku-kin opiskelija tekee erityyppisiä radiojuttuja, jotka kaikki kritikoidaan, arvioidaan ja muokataan lähetyskuntoon. Ohjelmat julkaistaan joko koulun omassa radiossa, netti-radiossa tai paikallisradiossa.

MusiikkiteatteriIT1– 6 MusiikkiteatteriOppitunneilla harjoitellaan produktio, joka edustaa jotain musiikkiteatterin lajia. Musiikkiteatteria voi suorit-taa lukioaikana yhteensä 6 kurssia, yhteen produktioon osallistumisesta saa harjoitettavasta teoksesta riippuen 1–2 kurssia. Musiikkiteatterin kurssi on integroiva kurssi, jonka toteuttamiseen osallistuvat harjoiteltavasta teokses-ta riippuen myös tanssi, kuvataide, tekstiilityö, äidinkieli, näyttämövalaistus, äänitystekniikka ja eri musiikkiaineet.

PRO1– 6 ProduktioKurssin voi suorittaa osallistumalla erilaisiin koulussa toteutettaviin esittäviin projekteihin. Opiskelijat valitaan kursseille projektin luonteen mukaan koe-esiintymisten, projektin vetäjien pyynnön tai ilmoittautumisten perus-teella. Projektissa työskentely sisältää ilmaisun eri muotoja (soitto, laulu, sävellys, sovitus, tanssi, tekniikka, tuotanto, lavastus, puvustus jne.) kyseisen projektin tavoitteiden mukaan.

VAV1 NäyttämövalaistusKurssilla opetellaan käyttämään näyttämövalolaitteita. Kurssin suorittamiseen kuuluu koulun juhlissa ja esityk-sissä valosuunnittelun ja valojen hoitaminen. Kurssi toteu-tetaan yhteistyössä Martinus-salin kanssa.

Muut kieletKKI 1 Kiinan kieltä ja kulttuuriaAlkeiskurssilla opiskellaan käytännön läheistä kiinan pu-hekieltä sekä peruskirjoitusmerkkejä.

LA1– 3 LatinaKurssilla opiskellaan latinan kielen alkeet. Kurssi järjeste-tään yhteistyössä Martinlaakson lukion kanssa. Soveltava kurssi.

132 133

harjoittelua. Pelataan pienpelejä, pelejä ja osallistutaan turnauksiin.

VSA1– 8 SalibandyvalmennusHarjoituksissa keskitystään henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen ja pelikäsityksen parantamiseen. Toiminta tukee seuroissa tapahtuvaa harjoittelua. Ryhmä pelaa eri-laisia pelejä ja osallistuu turnauksiin.

VKE1– 8 KestävyysvalmennusLajeina mm. uinti, hiihto, suunnistus ja triathlon. Har-joitukset tukevat eri kestävyyslajeissa tarvittavia taito- ja kestävyysominaisuuksia. Valmennussuunnitelma toteu-tetaan yhteistyössä opiskelijan oman valmentajan kanssa. Osallistutaan erilaisiin opiskelijaurheilutapahtumiin.

Muita kurssejaAKV1 Liikennekasvatus, autokoulukurssiAutokoulukurssin suorittamiseen kuuluu AB-ajokortin lisäksi osallistuminen kahdelle lukiossa järjestettävälle luennolle. Luennot järjestetään kerran vuodessa, yleensä keväällä. Luentojen sisällöt ovat: menettely onnetto-muustilanteessa ja huomaavaisuus liikenteessä. Mikäli autokoulu järjestää vastaavat luennot, niiden korvaavuu-desta on sovittava erikseen lukion kanssa. Pelkällä ajokor-tilla ei saa kurssisuoritusta. Ilmoittautuminen autokoulu-kurssille p. 09–534 122 tai strada@autokoulustrada.fi.

TUT1 TutkielmakurssiKurssin tavoitteena on oppia hankkimaan, arvioimaan ja tulkitsemaan tietoa. Tutkielmakurssin suorittaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä aineopettajan kanssa. Kurssi voi olla oppiainerajat ylittävä tutkielmatyö.

OPP1 Oppimaan kurssiKurssilla vahvistetaan eri oppiaineiden opiskelutaitoja. Kurssi kertyy opiskelijalle lukioaikana eri oppiaineiden tukiopetukseen osallistumisesta. Opiskelijalla on vihreä opintokirja, jonka saa kansliasta.

TAK 1–3 Tanssia kaikilleKurssilla tutustutaan nykytanssin tekniikkaan sekä lii-keimprovisaatioon. Kurssi sopii vasta-alkajille ja tanssin harrastajille. Joka vuosi järjestetään yksi kurssi.

OPI 1 OppilaskuntakurssiOppilaskunnan hallituksen toimintaan aktiivisesti osal-listumalla opiskelija voi suorittaa oppilaskuntakurssin. Oppilaskunnan toimintaa ohjaa oppilaskunnan toimin-tasuunnitelma, joka on hyväksytty osaksi vuotuista kou-lun lukuvuosisuunnitelmaa. Oppilaskunta työskentelee yhteistyössä rehtorin ja opettajien kanssa myönteisen ja viihtyisän ilmapiirin luomiseksi kouluyhteisöömme. Oppilaskunnan ohjaajana toimii Sari Kopra.

TII 1 Tiimityön kurssiOpiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tiimityön kurssi osallistumalla aktiivisesti jonkin tiimin toimintaan lukio-aikana. Kurssin suoritus määräytyy tiimin vetäjän määrää-mistä osa-alueista. Suoritusmerkintä.

NVT1 Nuorten vapaaehtoistyön kurssiLukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhteinen kurssi, jossa tutustutaan ja osallistutaan vapaaehtoistyöhön. Ta-voitteena on lisätä opiskelijan kykyä ymmärtää erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja nähdä itsensä osana eri-laisia yhteisöjä. Kurssi pidetään Myyrmäen kirkon tiloissa. Lisätietoja kurssista voi kysyä Tuuli Aitolehti-Kapaselta p. 050–541 4954 tai tuuli.aitolehti–kapanen@evl.fi.

UrheiluvalmennusUrheiluvalmennus on tarkoitettu tavoitteellisesti kilpaur-heiluun suuntautuville opiskelijoille. Valmennus tapahtuu yhteistyössä lajivalmentajien kanssa. Opiskelija voi halu-tessaan suorittaa kahdeksan (8) valmennuskurssia lukion aikana. Ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuonna opiskeli-ja suorittaa kolme valmennuskurssia / vuosi ja kolmantena opiskeluvuonna kaksi kurssia. Kurssit toteutetaan, mikäli niihin ilmoittautuu riittävästi opiskelijoita.

VJA1– 8 JalkapallovalmennusValmennuksessa keskitytään perus- ja pelitaitojen kehittä-miseen erityisesti pienpelien, nopeus- ja tekniikkaharjoi-tusten avulla. Harjoitukset tukevat seuroissa tapahtuvaa harjoittelua. Valmennusryhmä pelaa pelejä ja osallistuu turnauksiin.

VJÄ1– 8 JääkiekkovalmennusHarjoituksissa keskitytään henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen. Harjoitukset tukevat seuroissa tapahtuvaa

134 135

5° 12°

4’, 7

°

5° 5’, 6

’, 7°

3’, 4

’, 6°

5 2, 3

, 4,

5

3’—5’,

7°—

14°

5°,

7°,

8°,

9°,

11°,

13°

2’, 4

°

13°

7°

9° 5’ 6° 6°

8° 8’ 6° 6° 5’ 4’ 4’ 5’ 6 °

6 6° 4°

6° 7’ 5’ 5’ 3 3 3’ 8° 5° 4’ 5’ 4 6 6° 3’ 3’ 0,4

11°

6°

10°

5’ 12°

4’ 6’ 7° 8° 4’ 10°

3’ 5’ 4’ 3 4’ 3 3 2’ 4 3’ 4’ 3 4’ 2’

2 4’ 3’ 2 2 2 2 2 1 3 2 2’ 3’ 2 2 1 0,3

3’2’ 2’ 2 2’ (2

)1 (2

)

3°

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 0,3

Maa

ntie

de

Fysii

kka

Kem

iaU

skon

toEl

ämän

kats

omus

tieto

Ort

odok

sinen

usk

onto

Isla

min

usk

onto

Kat

olin

en u

skon

to

Filo

sofia

Hist

oria

Yhte

iskun

taop

piPs

ykol

ogia

Mus

iikki

, val

taku

nnal

linen

Mus

iikki

MU

H, m

usiik

kilu

kio

Tans

si

Kuv

atai

de

Liik

unta

Terv

eyst

ieto

Opi

nto-

ohja

us

Mill

oin

taha

nsa

10°,

12°,

13°

10°

10°

10°

9° 11’

11°

3’, 7

°

3. v

uonn

a

19°

10°

10°

9° 16 °

9°

9’ 9° 9° 9° 8° 9° 9° 9° 14°

8’

8’ 8’ 8’ 8’ 8’ 7’ 8’ 8’ 8’ 8’ ‘8 8’ 13’

7’ 6°

6 6 7’ 7’ 7’ 7’ 6 6’ 7’ 7’ 7’ 7’ 7’ 7’ 10 6 5’

2. v

uonn

a

18°

15°

14°

12’

9 7’

7’ 6 6 6 6 5 6’ 6’ 6’ 6’ 6’ 6’ 8 6

5 5 5 5 5 5 5 4 5’ 5’ 5’ 5’ 5’ 5’ 7 5 4’

4 4 4 4 4 4 4 3 4’ 4’ 4’ 4’ 4’ 4’ 6 4 2

1. v

uonn

a

20°

5

10°

4 0°

3 3 3 3 3 3 3 0° 3’ 3’ 3’ 3’ 3’ 3’ 3 3

2 2 2 2 2 2 2 2 2’ 2’ 2’ 2’ 2’ 2’ 2 2

1 1 1 1 1 1 1 1 1’ 1’ 1’ 1’ 1’ 1’ 1 1 1

Äid

inki

eli j

a kirj

allis

uus

Suom

i toi

sena

kie

lenä

A-ki

eli

Eng.

Ruo

tsi

Ran

ska

Saks

aVe

näjä

B1-k

ieli

Ruo

tsi

Saks

aR

ansk

a

Saks

aR

ansk

aVe

näjä

Espa

nja

Pitk

äLy

hyt

B2-k

ieli

B3-k

ieli

Mat

emat

iikka

Biol

ogia

Vask

ivuo

ren

luki

on k

urss

ien

suor

itus

aika

taul

u 20

08–2

009

pako

lline

n ku

rssi

’ sy

vent

ävä k

urss

i°

sove

ltava

kur

ssi

136 137

8° 8° 8° 8°

7° 7° 7° 7°

6° 6° 6° 6°

5° 5° 5° 5°

4° 4° 4° 4°

3° 3° 3° 3° 3° 3°

2° 2° 2° 2° 2° 2° 2° 2°

1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1°

LAT

Lat

ina

KII

Kiin

an k

ieltä

ja k

ulttu

uria

Yhte

istoi

min

nalli

set k

urss

it

OPI

1 O

ppila

skun

taku

rssi

KAN

1 K

ansa

invä

lisyy

skur

ssi

KK

T1

Kiin

an k

ulttu

urin

tunt

emus

TU

R1 T

utor

-kur

ssi

TII

1 Ti

imity

ön k

urss

iN

U N

uoris

oval

tuus

toto

imin

taN

VT

1 N

uort

en va

paae

htoi

styö

n ku

rssi

Urh

eilu

valm

ennu

s

VJA

Jal

kapa

llova

lmen

nus 1

- 8V

JÄ J

ääki

ekko

valm

ennu

s 1- 8

VSA

Sal

iban

dyva

lmen

nus 1

- 8V

KE

Kes

tävy

ysva

lmen

nus 1

- 8M

uita

kur

ssej

a

AK

V1

Liik

enne

kasv

atus

, aut

okou

luku

rssi

TU

T1

Tutk

ielm

akur

ssi

OPP

1 O

ppim

aan

TAK

Tan

ssia

kai

kille

6° 6°5° 5°

4° 4°

3° 3° 3° 3° 3°

2° 2° 2° 2° 2°

1° 2° 3° 4° 5° 6° 7° 8° 1° 2° 3° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1°

Tiet

otek

niik

kaAT

1 Ti

etot

ekni

ikan

käy

ttöta

itoAT

2 O

hjel

mie

n kä

yttöt

aito

AT3

Dig

itaal

inen

vid

eoed

itoin

tiAT

4 Ve

rkko

kurs

siAT

5 Li

nux-

kurs

siAT

6 Li

nux-

ohje

lmoi

ntik

urss

iAT

7 Jä

rjest

elm

än y

lläpi

toku

rssi

AT8

PHP-

ja M

yQL-

ohje

lmoi

nti

Med

iaM

ED1

Med

ian

peru

skur

ssi

MED

2 M

edia

ilmai

suM

ED3

Med

iadi

plom

iLE

H L

ehtit

yöT

EL T

elev

isiot

yöRA

D R

adio

työ

Mus

iikki

teatt

eri

IT M

usiik

kite

atter

iPR

O P

rodu

ktio

VAV

1 N

äyttä

möv

alai

stuk

sen

kurs

siM

uut k

iele

tJA

P1 J

apan

in k

iele

n ja

kul

ttuur

in k

urss

i

Muu

t so

velt

avat

kur

ssit

194 195

001

vss 1

034b

mus

iikki-

studio

035

lukut

ila

036

lukut

ila

039

opp.

kunt

a

040

030

opet

tajie

ntyö

tila

046a

lukut

ila04

6bop

pila

s-ku

nta

047

radi

o/stu

dio

012

läm

mön

jako

huon

e00

2vs

s 2

055

med

ialuo

kka

054

äidi

nkiel

i05

3äi

dink

ieli

052

äidi

nkiel

i037

tieto

tekn

iikka

hissi

tekn

. tila

sähk

öpk

wc/

t

wc/

t

wc/

p

wc/

p

wc

022

mus

iikki

harjo

ittel

u

wc

wc

026

sos.

tila

henk

ilöku

nta

056

opet

usvä

linev

aras

to

aula

135

au

la12

8bnä

yttä

mö

128a

aud

itorio

101

ma

tem

atii

kka

102

ma

tem

atii

kka

148

var

103

opet

tajie

nty

ötila

104

ma

tem

atii

kka

105

ma

tem

atii

kka

106

ma

tem

atii

kka

151

mus

iikki

150

mus

iikki

152b

kiin

t.va

rast

o

152a

mus

iikki

138

keitt

iö

138

koul

uisä

ntä

134

ruok

asa

li

177

ham

ma

slää

k.

178

ham

ma

slää

k.

179

terv

.ho

itaja

183

odot

ustil

a

199

jäte

kato

s

176

ham

ma

slää

k.

175

vara

sto

174

ham

ma

slää

k.

173

kura

att

ori

172

psy

kolo

gi

171

opo

170

opo

169

opo

168

neuv

otte

lu

167

kiel

et

166

kiel

istud

iovs

s 4

164

aul

a

sos

tila

tvs

s 3

180

terv

.ho

itaja

114

hum

ani

stise

t ain

eet

113

hum

ani

stise

t ain

eet

112

hum

ani

stise

t ain

eet

111

hum

ani

stise

t ain

eet

110

hum

ani

stise

t ain

eet

109

opet

t.ty

ötila

108

hum

ani

stise

t ain

eet

107

hum

ani

stise

t ain

eet

123

mus

iikki

pa

ja

hiss

i

181

lep

o18

6in

va-

wc

wc

wc

wc

196

kie

liva

rast

o

147a

inva

-wc

133

siiv

.ke

sku

sw

c

wc

wc

wc

wc

wc

wc

wc

wc

wc

wc

wc

132

mu

siik

ki

ha

rjo

itte

lu

129

mu

siik

ki

ha

rjo

itte

lu

ha

pp

ik

aa

sup

ullo

t

196 197

Opettajien työtilat

Huoneessa 030Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat, tanssilinjan johtaja Anna-Maria Vairio sekä rockmusiikin ja äänitystekniikan opettaja Pekka Rautio

Huoneessa 103Matematiikan opettajat

Huoneessa 109Historian, yhteiskuntaopin, filosofian, psykologian ja uskonnon opettajat

Huoneessa 206 Fysiikan, kemian, biologian ja maantieteen opettajat

Luokan 217 vieressäMusiikkilinjan johtaja Matti Suomela ja musiikinopettaja Mika Karhunen

Huoneessa 278Kielten opettajat

Urheilutalon pohjakerrosLiikunnan opettajat

Urheilutalon 1. kerrosKari Kastu

224

ma-b

i22

4ava

r.22

5bio

logian

lab.

226

ma-b

i22

7tie

totek

niikk

a22

7ava

r.22

8tie

totek

niikk

a

teras

si

229

varas

to23

0ku

vatai

de

231

digi-

studio

266

kielet

267

kielist

udio

268

kielet270

kielet271

kielet

272

kielet 278

opett

.työ

tila

252

musiik

ki

217

musiik

ki

aula

221

kuva

taide

222

pimiö

musiik

ki-joh

to

erity

is-op

ettaja

apula

is-reh

tori

opett

ajien

huon

ereh

tori

kans

lia

253

audit

orio

hissi

211

fysiika

nlab

. 212

av-st

udio

205

fysiikk

a20

4ke

mia

209

kemi

an la

b.

210

var

208

fysiikk

a

206

opet

tajie

nty

ötila

207

mon

istus

232

tv-ra

dio

wc/in

vasii

vous

wc/in

va

vara

sto

wcwc

wcwc

198 199

II ja

kso

6.10

.200

8 —

28.

11.2

008

Kur

ssi

Aik

aM

aTi

Ke

ToPe

1.1

54

45

2.2

73

37

3.3

26

76

4.4

RO

13.1

5—13

.35

11

2

5.8

65

88

6. 7. 8.I jak

so12

.8. —

3.1

0.20

08K

urss

iA

ika

Ma

TiK

eTo

Pe1.

15

44

5

2.2

73

37

3.3

26

76

4.4

RO 1

3.15

—13

.35

11

2

5.8

65

88

6. 7. 8.

200 201

IV ja

kso

4.2.

2009

— 3

.4.2

009

Kur

ssi

Aik

aM

aTi

Ke

ToPe

1.1

54

45

2.2

73

37

3.3

26

76

4.4

RO 1

3.15

—13

.35

11

2

5.8

65

88

6. 7. 8.III j

akso

1.12

.200

8 —

3.2

.200

9K

urss

iA

ika

Ma

TiK

eTo

Pe1.

15

44

5

2.2

73

37

3.3

26

76

4.4

RO

13.1

5—13

.35

11

2

5.8

65

88

6. 7. 8.

202 203

V ja

kso

6.4.

2009

— 3

0.5.

2009

Kur

ssi

Aik

aM

aTi

Ke

ToPe

1.1

54

45

2.2

73

37

3.3

26

76

4.4

RO 1

3.15

—13

.35

11

2

5.8

65

88

6. 7. 8.

204 205

nimi:

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaololomakkeet

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine MAA HI KE KU MU

Tuntimäärä 3 3 3 3 3

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

25.–29.8. Angiina Matti Mallikas

206 207

nimi:

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

208 209

nimi:

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus

Aine

Tuntimäärä

Opettajan kuittaus

210 211

212 213

214 215

216 217

218 219

220 221

222 223

224