SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät · 2013-11-13 · teollisuuden ja kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto jäi v. 2012 hieman alle maan ... Liike-elämän

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

16.9.2013

Projektitutkija Saku VähäsantanenTurun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö[email protected] 520 0780

Satakunnan talouskehitys

LIIKEVAIHTO

• Satakunnan talouden kehitys sujui vaihtelevasti vuo den 2012 heinä–joulukuussa. Suhdannekuva jäi hyvin vaisuksi kolmannella vuosine ljänneksellä teollisuuden vaikeuksien vuoksi. Viimeisellä neljänneksellä eten kin teknologiateollisuus virkosi tärkeiden metallien jalostuksen sekä koneiden ja la itteiden valmistuksen liikevaihdon käännyttyä uudelleen kasvuun. Rakentamisen näkymät on hieman kirkastumassa, ja liikevaihtokin kääntyi nousuun. Palvelualojen loppu vuosi jäi aiempaa vaimeammaksi ja kaupan kasvu pysähtyi.

2


• Kemianteollisuus piristyi vuoden-vaihdetta kohden.

• Metsäteollisuudessa kirjattiin yhä voimakasta liikevaihdon laskua, joka tosin ainakin tilapäisesti taukosi viimeisellä vuosi-neljänneksellä.

• Elintarviketeollisuuden kasvu jatkui vakaana.

3


• Tärkeän teknologiateollisuuden liikevaihto nousi ke skimäärin vähän, mutta vienti supistui. Vielä kolmannella vuosineljänneksellä jokaisen meta llialan liikevaihto laski osin jopa huomattavasti, mutta aivan vuoden lopulla tärkeät k oneiden ja laitteiden valmistus sekä metallien jalostus pääsivät uudelleen kasvuun kiinn i. Metallituotteiden valmistus sukelsi läpi koko vuoden loppupuoliskon, eikä elektroniikka - ja sähkötuotteiden valmistus edelleenkään toipunut kovinkaan havaittavasti.

• Maassa keskimäärin teknologiateollisuuden liikevaih to supistui Satakuntaa voimakkaammin johtuen elektroniikka- ja sähkötuottei den valmistuksen suuremmasta painoarvosta ja sen liikevaihdon syvästä sukellukse sta. Muiden alojen loppuvuoden suuntaviivat olivat samassa linjassa Satakunnan kan ssa. Valtakunnallisesti

4

suuntaviivat olivat samassa linjassa Satakunnan kan ssa. Valtakunnallisesti teknologiateollisuuden liikevaihto ei ole edelleenk ään kohonnut kovinkaan paljon vuoden 2009 tasoa korkeammalle puhumattakaan vuoden 2008 h uipputasoon pääsemisestä. Syynä on erityisesti tietoliikennelaiteteollisuuden vakav at vaikeudet.


• Satakunnassa on metallien jalostus hyvin vahva toim iala ja siinä liikevaihdon muutokset ovat rajuja johtuen metallien hintojen voimakkaista vaihteluista. Mm. tämän vuoksi teollisuuden ja kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto jäi v. 2012 hieman alle maan keskimääräisen. Mutta jo vuoden 2012 loppupuoliskol la teollisuus menestyi paremmin kuin valtakunnallisesti mm. metallien jalostuksen käänny ttyä kasvuun vuoden lopulla. Tällöin myös Satakunnan yritysten liikevaihto kokonaisuudes saan ylitti valtakunnan tason.

• Satakunnassa tärkeä koneiden ja laitteiden valmistu s on menestynyt paremmin kuin maassa keskimäärin v. 2006 jälkeen (etenkin v. 2008 jälkeen!), vaikka vuosi 2012 jäikin heikommaksi. Toisaalta viimeisellä vuosineljännekse llä 2012 konepuolen kasvu oli jälleen selvästi koko maata vahvempaa. Satakunnassa ei ole juurikaan elektroniikka - ja

5

selvästi koko maata vahvempaa. Satakunnassa ei ole juurikaan elektroniikka - ja sähkötuoteteollisuutta, mikä on heikentänyt voimakk aasti koko maan teollisuuden suhdannekehitystä v. 2008 jälkeen.


• Metallien jalostuksen erityispiirteet on hyvä huomi oida, sillä vaikka liikevaihto heittelee rajusti, ovat tuotannon tason ja palkkasu mman vaihtelut paljon pienempiä, vertaa kuvioita alhaalla!

• Siten pelkkä liikevaihdon muutos ilman taustoitusta ei anna oikeaa kuvaa maakunnan teollisuuden tilasta. Koko maassa elektro niikka- ja konepajapuoli ovat heikompia kuin Satakunnassa. Satakuntaa heiken tää metallien jalostuksen suuri painoarvo ja sen liikevaihdon suh dannenotkahdus viime vuonna. Mutta sekin tulee pääosin metallien hinnois ta, ei niinkään todellisesta tuotannon supistumisesta. Tämä painaa maakunnan teo llisuuden suhdannekehitystä liikevaihdolla mitattuna valtakun taa heikommaksi, vaikka tuotannon muutosta ei juuri ole tapahtunut.

6


• Rakentamisen liikevaihto kohosi hieman suhdannetilan kohennuttua etenkin liike-ja julkisessa rakentamisessa.

• Palvelualat hiljenivät vaimean talous-kehityksen myötä. Kaupan liikevaihdon kasvu taittui. Majoitus- ja ravitsemis-toiminnan nousu jäi niukaksi. Liike-elämän palveluiden nousukiito hyytyi ainakin osin tuki - ja suunnittelu -

7

ainakin osin tuki - ja suunnittelu -palveluiden kysynnän hiljenemisen vuoksi, joskin kasvua kertyi vielä.


LIIKEVAIHTO

• Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaa n Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 1,0 % vuoden 2012 heinä–joulukuussa vuoden 2011 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

• Heinä–syyskuussa liikevaihto supistui 3,8 % lähes j okaisen teollisuudenhaaran laskun vuoksi. Loka–joulukuussa kasvua kertyi jälleen 5,1 %:n verran teollisuuden suhdannekuvan kirkastuttua. Toimiala- ja yrityskohta inen vaihtelu on pysynyt suurena. Viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla noin 49 % m aakunnan yrityksistä kasvatti

8

Viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla noin 49 % m aakunnan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan. Voimakkaan, yli 15 %:n nousun kirja si suunnilleen kolmasosa yrityskannasta.

• Maassa keskimäärin yleisen talouskehityksen ja alak ohtaisen suhdannetilanteen muutoksen suuntaviivat olivat muutoin suurin piirte in samat kuin Satakunnassa, mutta kahden viimeisen vuosineljänneksen väliset erot jäi vät selvästi pienemmiksi. Toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto laski viime vuoden heinä –joulukuussa 0,4 % pääosin teollisuuden vaisumman kehityksen vuoksi. Merkittäv in ero syntyi teknologia-teollisuudessa, jonka valtakunnallisesti Satakuntaa selvästi kehnompi kehitys johtui suurelta osin tärkeän elektroniikka- ja sähkötuottei den valmistuksen liikevaihdon romahduksen jatkumisesta. Myös kaupan liikevaihto l aski hieman Satakunnasta poiketen. Muilla aloilla ei kovin merkittävää eroa syntynyt S atakunnan ja muun maan välillä.

Tuoreet tiedot tammi-maaliskuu 2013, lisätiedot marraskuun lopun Satakunnan talous -katsauksesta

2013Q1Vuosimuutos %

SatakuntaKoko maa

Liikevaihto A-X Kaikki toimialat -5,1 -4,3C Teollisuus -6,5 -6,1F Rakentaminen -8,1 -6,2

9

G Tukku- ja vähittäiskauppa -5,3 -7,7Muut palvelut (H, I, J, L, M, N, R, S) -4,9 0,3

Henkilöstömäärä A-X Kaikki toimialat -1,4 -1,7C Teollisuus -2 -5,1F Rakentaminen 0,9 -0,2G Tukku- ja vähittäiskauppa -1,5 -0,6Muut palvelut (H, I, J, L, M, N, R, S) -0,4 -0,3


LIIKEVAIHDON JAKAUMA

Elintarvike-teollisuus

4 %

Metsäteollisuus10%

Kemikaalien sekä kumi- ja

muovituott. valm.6%

Metallien jalostus12%

Metallituotteiden

Liike-elämän palvelut

6%

Muut25%

Satakunnan liikevaihdon jakauma v. 2012 (tiedot ova t suuntaa-antavia)

10

Metallituotteiden valmistus pl.

koneet ja laitteet3%

Koneiden ja laitteiden valmistus

7%Elektroniikka- ja sähkötuotteiden

valmistus1%

Rakentaminen7%

Tukku- ja vähittäiskauppa

18%

Majoitus- ja ravitsemis-

toiminta1%

BKT:n muodostuminen Satakunnassa, suurimmattoimialat, punaisella tärkeät vientialat

• Metalliteollisuus kokonaisuudessaan (metallien jalostus, metallituotteet, koneet ja laitteet, sähkötuotteet ja telakat, yht. 747 milj. €) on pitkään ollut maakunnan suurin arvonlisäyksen tuottaja

2010* Osuus68201_68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta 618,1 10,4 %86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut 612,2 10,3 %45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvoj 435,9 7,3 %41_43 Rakentaminen 418,6 7,0 %49_53 Kuljetus ja varastointi 392,3 6,6 %28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 362,4 6,1 %35_39 Energiahuolto; Vesi- ja jätehuolto 296,9 5,0 %84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 283,1 4,8 %85 Koulutus 279,7 4,7 %24_25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valm 268,5 4,5 %17_18 Paperiteollisuus ja painaminen 264,6 4,4 %

11

17_18 Paperiteollisuus ja painaminen 264,6 4,4 %69_75 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toimi 180,8 3,0 %19_22 Kemianteollisuus 180,7 3,0 %77_82 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 168,7 2,8 %90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoi 161,3 2,7 %10_12 Elintarviketeollisuus ym. 141,5 2,4 %58_63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta 104,9 1,8 %01 Maatalous ja metsästys 101,1 1,7 %31_33 Huonekalujen valmistus; Muu teollinen valmis 97,9 1,6 %02_03 Metsätalous ja kalatalous 97,0 1,6 %29_30 Kulkuneuvojen valmistus 88,4 1,5 %64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 87,4 1,5 %55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 82,0 1,4 %681+68209+683 Muu kiinteistötoiminta 50,6 0,8 %16 Puuteollisuus 50,2 0,8 %23 Rakennusaineteollisuus 36,9 0,6 %13_15 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus 35,1 0,6 %26_27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 28,1 0,5 %05_09 Kaivostoiminta ja louhinta 23,2 0,4 %97_98 Kotitalouspalvelut 5,2 0,1 %

Viennin merkitys taloudelle

• Avoimuusindeksillä tarkastellaan kansainvälisen kaupan merkitystä taloudelle. Sitä mitataan alueen (teollisuuden) viennin arvon suhteella alueen arvonlisäykseen ja se ilmaistaan prosentteina arvonlisäyksestä. Satakunnan avoimuusindeksi on selvästi korkeampi kuin koko maan, mikä johtuu vahvasta vientivetoisesta teollisuudesta.

• Suomessa keskimäärin n. 14 % viennistä tulee transitoliikenteestä. Satakunnassa osuus on todennäköisesti selvästi pienempi. Tämä tarkoittaa käytännössä vielä suurempaa eroa vientipainotteisuudessa.

12


VIENTI• Teollisuuden vientiliikevaihdon arvo laski hieman sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin vuoden

2012 heinä–joulukuussa. Kolmannella vuosineljänneksellä vienti supistui Satakunnassa merkittävästi. Se johtuu teknologiateollisuuden viennin arvon notkahduksesta, joka tosin todennäköisesti on osin peräisin metallien hintojen laskusta, eikä siten välttämättä tule täysin viennin määrästä. Viimeisellä neljänneksellä vienti alkoi uudelleen kasvaa metallialojen nousun myötä. Metsäteollisuuden vienti kohosi heinä–joulukuussa jonkin verran molemmilla alueilla.

• Valtakunnallisesti teknologiateollisuuden viennin arvo putosi loppuvuonna, joskin Satakunnasta poiketen se juontuu suurelta osin elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden vaikeuksista.

13

• Satakunnassa koko teollisuuden ja teknologiateollis uuden viennin arvot ovat yhä lähellä vuoden 2008 huipputasoa, mutta maassa keskimäärin molemmat ovat selvästi matalampia. Satakunnan vientimenestys erityisesti metallissa onkin ollut S uomen keskitasoa selvästi parempaa viime vuosina. Metsäteollisuudessa viennin toipuminen ei ole kovin nopeasti edennyt.


PALKKASUMMA• Yritysten palkkasumman kasvu hiipui viime vuoden loppupuolella usean toimialan palkkasumman

nousun jäätyä aiempaa niukemmaksi. Vuoden 2012 heinä–joulukuussa Satakunnan yritysten maksama yhteenlaskettu palkkasumma kasvoi 1,6 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Palkkasumma kohosi voimakkaasti telakoilla. Myös koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä elintarviketeollisuudessa kirjattiin selvää nousua. Muilla teollisuuden aloilla palkkojen summa supistui. Palvelualoilla palkkojen kasvu jatkui aiempaa vaisumpana.

• Satakunnassa teollisuuden palkkasumman kehitys on o llut viime vuosina maan keskitasoa suotuisampaa, joskin toimialojen keskimääräinen keh itys on jäänyt hieman alle.

14


PALKKASUMMA

• Satakunnan telakoiden palkkasumma lähellä v. 2008 h uippua huolimatta vaikeista ajoista.• Entä jatko? STX saattaa lopettaa Raumalla.

15


TYÖLLISYYS

• Maailmantalouden epävarmuus jatkuu edelleen. Sataku nnassa työllisyystilanne on heikentynyt viime syksystä lähtien.

• Vuoden 2012 heinä–joulukuussa henkilöstömäärät supi stuivat maakunnan yrityksissä yhteensä 1,2 % vuoden 2011 vastaavaan aikaan verrat tuna. Eniten laskua kirjattiin teollisuudessa, 2,3 %. Rakentamisessa ja palveluiss a pudotus jäi alle yhteen prosenttiin.

• Vuoden 2013 tammi–maaliskuussa henkilöstö supistui Satakunnan yrityksissä 1,4 %. Teollisuudessa laskua kirjattiin 2 %, kaupassa 1,5 % ja muissa palveluissa yhteensä 0,4 %. Rakentamisessa henkilöstö sen sijaan kasvoi 0,9 %. Satakunnassa rakentaminen menestyi

16

Rakentamisessa henkilöstö sen sijaan kasvoi 0,9 %. Satakunnassa rakentaminen menestyi paremmin ja teollisuudessa pudotus oli selvästi lie vempää kuin maassa keskimäärin (-5 %). Muuten kehitys oli samansuuntaista.

Talouden näkymissä ei selviä käänteen merkkejä

• Taloudessa yhä heikot näkymät etenkin euroalueella

� Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ennusteen mukaan maailmantalouden kasvu pysyy tänä ja ensi vuonna yhä pitkän aikavälin kasvu-uran alapuolella. Kovin selvää toipumista ei siten ole havaittavissa etenkään teollisuusmaissa.

� Orastava nousu nojaakin edelleen vahvasti erityisesti Aasian kehittyviin valtioihin. Teollisuusmaista vahvimmat odotukset ovat Yhdysvalloissa, sen sijaan euroalue pääsee kasvuun kiinni vasta ensi vuonna. Japanin talouskasvu pysyy maltillisena.

� Suomessa talous kasvaa tänä vuonna IMF:n ennusteen mukaan vain 0,5 % ja ensi vuonna 1,2 %. Se on kuitenkin vähän euroalueen keskiarvoa myönteisempää. Vaimea maailmanlaajuinen talouskasvu heijastuu Suomeen ja Satakuntaan viennin kautta.

17

• Päätoimialat hiipuneet Suomessa, palveluissa odotuk set hieman paremmat

� Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) elokuun lopun luottamusindikaattorien mukaan maamme päätoimialojen suhdannetilanne on keskimääräistä heikompi. Teollisuuden luottamus laski elokuussa selvästi. Luottamusindikaattorin saldoluku on -12, kun heinäkuun lukema oli -8. Pitkän aikavälin keskiarvo on +2.

� Rakentamisen luottamus heikkeni elokuussa. Tilauskanta on alle normaalin ja henkilöstön ennustetaan supistuvan. Tuorein saldoluku on -25, edelliskuun tarkistettu lukema oli -19. Pitkäaikainen keskiarvo on -6.

� Palvelujen luottamusindikaattori kääntyi uudelleen laskuun. Myynnin arvioidaan silti kasvavan hieman. Saldoluku on -2, edelliskuun tarkistettu lukema oli +6 ja pitkän aikavälin keskiarvo on +14.

� Vähittäiskaupan luottamus putosi elokuussa voimakkaasti. Myyntikehitys on ollut heikkoa, eikä tilanteeseen odoteta parannusta lähikuukausina. Luottamusindikaattorin saldoluku painui -21 pisteeseen, kun edelliskuun tarkistettu lukema oli -11. Pitkäaikainen keskiarvo on 0.

Talouden näkymissä ei selviä käänteen merkkejä

• Satakunnan pk-yrityksissä odotukset vähän paremmat kuin valtakunnallisesti

� Suomen Yrittäjien ja Finnveran tuoreen pk-yritysbarometrin mukaan Satakunnan pk-yrityksistä n. 13 % arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana, n. 16 % taas pienenevän. Saldoluku on näin ollen -2. Satakunnassa saldoluku on painunut alle nollan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2009, eli henkilöstön määrän pienenemiseen uskovia on enemmän kuin kasvua odottavia. Toisaalta vuoden 2009 tilanteeseen verrattuna odotukset ovat silti huomattavasti suotuisammat. Kevääseen 2013 verrattuna alueen henkilökunnan määrän muutosta kuvaava saldoluku on heikentynyt neljä prosenttiyksikköä. Koko maassa saldoluku on selvästi korkeampi +5 .

� Satakunnassa yritykset arvioivat suhdannenäkymät hieman koko maata myönteisemmiksi huolimatta siitä, että henkilöstön määrän arvioidaan alueen yrityksissä pienenevän. Saldoluku on alueella +6 ja nousua keväästä 2013 on 5 prosenttiyksikköä. Koko maassa saldo on +4 ja laskua keväästä -1. Liikevaihdon näkymät ovat jo selvästi positiivisia, mutta viennissä ja investoinneissa saldot ovat yhä negatiivisia.

18

näkymät ovat jo selvästi positiivisia, mutta viennissä ja investoinneissa saldot ovat yhä negatiivisia.

• Teknologiateollisuuden tilaukset ja liikevaihto-odo tukset laskussa maassa keskimäärin

� Teknologiateollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 14 % vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2012, mutta 5 % enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa (lähde: Teknologiateollisuus ry)

� Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 10 % pienempi kuin samaan aikaan vuonna 2012, mutta 2 % suurempi kuin maaliskuun lopussa.

� Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella maamme teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä alemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Liikevaihto on merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 2008. Sen sijaan Satakunnassa eroa ei juuri ole.

Vai sittenkin?

• Tilastokeskuksen mukaan Suomen talous kääntyi huhti-kesäkuussa kasvuun edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Tilasto-keskuksen mukaan bruttokansantuote kohosi 0,2 prosenttia.

• Tammi-maaliskuussa Suomen talous oli vielä tarkistettujen lukujen mukaan 0,2 prosentin pudotuksessa viime syksyyn verrattuna.

19

• Bruttokansantuote supistui kuitenkin huhti-kesäkuussa 1,2 prosenttia vuoden takaisesta.

• Vuosi sitten Nokia valmisti vielä matkapuhelimia Suomessa, mikä nostaa vuoden takaista vertailulukua.

• Toisaalta teollisuuden liikevaihto supistui yhä selvästi huhti-kesäkuussa 2013 koko maassa vuotta aiemmasta.

Mutta monipuolisuus on Satakunnan valtti…

20

Lisätietoa: Satamittari ja tietopalvelut

• Satamittari-verkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa Satakuntaa kuvaavia tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa pitkän ajan analysoitua tietoa.

• Satakunnan talous -katsaus tarjoaa tuoreinta mahdollista toimialoittaista suhdannetietoa

21

mahdollista toimialoittaista suhdannetietoa Satakunnasta. Katsaus on ladattavissa: http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=3

• Toimitamme pyynnöstä Satakuntaa, sen seutukuntia ja kuntia koskevaa (talous)tietoa. Satakuntaa koskeva tilastotuotanto ja tutkimustoiminta antavat erinomaiset lähtökohdat toteuttaa maakuntaa koskevia tietopalveluja ja analyysejä. Käytössämme ovat monipuoliset tietokannat, joista tarvittava tieto löytyy nopeasti.

Documents

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät · 2013-11-13 · teollisuuden ja kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto jäi v. 2012 hieman alle maan ... Liike-elämän