Leikkipaikat - Tampere · Standardisointi on yhteistyötä, ... ja kemikaaliturvallisuutta Suomessa. Tukes valvoo eri toimialojen tuotteita, ... Standardin SFS-en 1176-7 kohdan 8

Leikkipaikat

Omavalvontajärjestelmä

Tampereen kaupunkiKaupunkiympäristön kehittäminen

Leikki- ja skeittipaikkojen OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄ2012

Leikkipaikkojen OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄ2012

Tampereen kaupunkiKaupunkiympäristön kehittäminen

4 Omavalvontajärjestelmä

4 Omavalvontajärjestelmä Omavalvontajärjestelmä 5

Raportin aiheena on Tampereen kaupungin yleisillä viheralueilla sijaitsevien leikki- ja skeittipaik-kojen omavalvontajärjestelmä. Omavalvontajärjestelmä koostuu ylläpitoon liittyvien tehtävien ja vastuiden, sekä yleisten turvallisuustehtävien määrittelystä. Tavoitteena on avata ja selventää leikki- ja skeittipaikkojen ylläpidon organisaatiota ja toimintatapoja sekä asian parissa työsken-televille että kuntalaisille.

Työn lähtökohtana ovat olleet yleisten alueiden ylläpidon uudistuneet järjestelyt Tampereella viime vuosina (mm. yksityisen alueurakoinnin lisääntyminen) sekä lakisääteiset vaatimukset kuluttajapalvelusten turvallisuudesta. Kuluttajaturvallisuuslain lisäksi leikki- ja skeittipaikkojen kunnossapitoa ja turvallisuutta ohjaavat Suomen Standardisoimisliitto SFS:n julkaisemat standardit.

Raportti on laadittu konsulttityönä, tilaajana on Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittäminen. Työhön ovat osallistuneet sekä kaupungin yleisten alueiden ylläpitoa tilaava osapuoli että käytännön ylläpidosta vastaavat henkilöt. Raportin rakenne on muotoutunut leikki- ja skeittipaikkoja koskevien standardien sekä Turvatekniikan keskuksen turvallisuus-suunnitelmasta antamien ohjeiden pohjalta. Raportin laatimiseen ovat osallistuneet ylläpidon vastuutahojen lisäksi kunnan kuluttajaturvallisuuden valvontaviranomaiset, jotka huolehtivat leikki- ja skeittipaikkojen viranomaisvalvonnasta.

Työn tuloksena on saatu kirjattua leikki- ja skeittipaikkojen ylläpitoon liittyvät käytännöt ja tehtävät yksiin kansiin. Ylläpidon tärkeänä osana ovat kohteiden säännölliset tarkastukset, joiden perusteella korjaus- ja huoltotoimintaa voidaan suunnitella. Oleellista on myös ylläpi-toon liittyvän tiedon dokumentointi ja tiedonkulku. Turvallisuussuunnitteluun liittyy onnetto-muuskirjanpito ja riskinarviointi, sekä näiden perusteella onnettomuuksia ehkäisevien toimen-piteiden suunnittelu.

Raportti päivitetään säännöllisesti vuosittain. Päivityskokouksessa, johon osallistuvat niin tilaajat, ylläpitäjät kuin valvontaviranomaisetkin, käydään läpi kaikki ylläpitoon liittyvät tehtävät ja vastuut, ja kirjataan raporttiin tarvittavat muutokset.

TIIVISTELMÄ


TIIVISTELMÄ 5

1 KÄSITTEITÄ 8

2 JOHDANTO 12

2.1 TauSTaa 12

2.2 TYöRYhmä 13

3 OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄ 15

3.1 TavOiTTeeT 15

3.2 SiSälTö 15

3.3 viRanOmaiSvalvOnTa 16

4 YLLÄPITO 18

4.1 laaTu 19

4.2 KauPungin ORganiSaaTiO 20

4.2.1 Tilaajayksikön organisaatio ja vastuuhenkilöt 21

4.2.2 urakoitsijoiden organisaatio ja vastuuhenkilöt 23

4.3 leiKKi- Ja SKeiTTiPaiKKOJen TaRKaSTaminen 25

4.3.1 Yleistä 25

4.3.2 Tarkastusten tekijät 26

4.3.3 Käyttöönottotarkastus 26

4.3.4 Rutiininomainen silmämääräinen tarkastus 27

4.3.5 Toiminnallinen tarkastus 27

4.3.6 vuositarkastus 28

4.4 huOllOT 29

4.5 KORJauKSeT 30

4.6 TalvihOiTO 30

4.7 DOKumenTOinTi Ja TieDOnKulKu 31

4.7.1 iris-järjestelmä 31

4.7.2 Tarkastuslomakkeet 31

4.7.3 Tiedonkulku tarkastuksista ja korjauksista 32

4.7.4 Dokumenttien säilytys 32

4.7.5 asiakaspalaute 33

Sisällysluettelo


5 TURVALLISUUSSUUNNITELMA 34

5.1 TuRvalliSuuSTehTäväT Ja vaSTuuhenKilöT 34

5.1.1 Omavalvontajärjestelmän seuranta ja päivitykset 34

5.1.2 ilmoitusvelvollisuus uudesta leikki- tai skeittipaikasta valvontaviranomaiselle 34

5.1.3 viranomaistarkastukset 34

5.1.4 Onnettomuuskirjanpito 34

5.1.5 Onnettomuuksista tiedottaminen 35

5.1.6 Yleisten alueiden päivystystoiminta 35

5.1.7 Palvelunkäyttäjien ohjeistus ja tiedottaminen 36

5.1.8 Ylläpitäjien ohjeistus 36

5.1.9 Suunnittelijoiden ja rakentajien ohjeistus 37

5.2 RiSKien aRviOinTi leiKKi- Ja SKeiTTiPaiKOilla 37

5.2.1 Yleistä 37

5.2.2 leikki- ja skeittipaikkojen riskit ja riskien hallinta 37

TIETOLÄHTEET 41

LIITTEET 42

1. Kaupungin yleisten viheralueiden leikkipaikat (tammikuu 2012)

2. leikki- tai skeittipaikan käyttöönottotarkastuksessa käytettävä lomake

3. leikkipaikan toiminnallisessa ja vuositarkastuksessa käytettävä lomake

4. Skeittipaikan tarkastuslomake

5. vastuunjakotaulukko, lielahden urakka-alue

6. vastuunjakotaulukko, keskustan urakka-alue

7. vastuunjakotaulukko, nekalan urakka-alue

8. vastuunjakotaulukko, Kissanmaan urakka-alue

9. vastuunjakotaulukko, hervannan urakka-alue

10. vastuunjakotaulukko, leinolan urakka-alue

11. vastuunjakotaulukko, Kalkun urakka-alue

12. vastuunjakotaulukko, Peltolammin urakka-alue

13. vastuunjakotaulukko, Tasanteen urakka-alue

14. Tapausilmoituslomake

15. Onnettomuudesta ilmoittaminen kunnan valvontaviranomaiselle -lomake

16. esimerkki leikkipaikan opastaulusta

17. esimerkki skeittipaikan opastaulusta


1 KÄSITTEITÄ

YlläpitoYlläpito on säännöllistä toimintaa, jolla säilytetään yleisten alueiden käytettävyys, turval-lisuus, toimivuus ja arvo. Ylläpito jakautuu edelleen hoitoon ja kunnossapitoon. Ylläpito ei käsitteenä sisällä investointeja. investoinniksi katsotaan pahoin vaurioituneen kohteen peruskorjaus, kohteen korvaaminen uudella tai uuden rakentaminen.

KunnossapitoKunnossapidolla säilytetään kohteen ominaisuudet ja haluttu laatutaso. Kunnossapitoa on kohteen korjaaminen tai kunnostaminen kokonaan tai osittain. Kunnossapitoa on myös kohteen osan vaihtaminen tai poisto.

Hoitohoito on tehtäväkokonaisuus, joka pitää sisällään mm. katujen talvihoidon, puhtaanapidon ja viheralueiden hoidon. hoitotoimilla säilytetään kohteen käytettävyyteen, turvallisuuteen ja toimivuuteen vaikuttavat tekijät. hoitoa on myös kohteen korjaus- tai kunnostustarpeen (kunnossapito) seuranta. hoitotoimilla ei muuteta kohteen rakennetta.

StandardiStandardi on yleisesti saatavissa oleva tekninen eritelmä tai muu asiakirja, jonka tietty standar-disoimiselin on vahvistanut. Standardia ei voida vahvistaa ilman tärkeimpien intressitahojen hyväksyntää. Standardisointi on yhteistyötä, jossa eri tahot sitoutuvat noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä ja sopivat yhteisistä menettelytavoista toistuvien tehtävien ratkaisemiseksi.

Aluehallintovirasto (AVI)aluehallintovirastoja on manner-Suomessa kuusi ja ne hoitavat aiempien lääninhallitusten, ympäristölupavirastojen, alueellisten ympäristökeskusten ja työsuojelupiirien lupa-, valvonta- ja oikeusturvatehtäviä. aluehallintovirasto mm. arvioi kuntien laatimat terveydensuojelun valvontasuunnitelmat sekä valvoo niiden toteutumista.

Turvatekniikan keskus (Tukes)Tukes valvoo ja edistää teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta sekä kuluttaja- ja kemikaaliturvallisuutta Suomessa. Tukes valvoo eri toimialojen tuotteita, palveluita ja tuotantojärjestelmiä ja toimeenpanee niihin liittyvää lainsäädäntöä. Toiminnan tarkoitus on suojella ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä turvallisuusriskeiltä. Tukes ohjaa kuluttajatur-vallisuuden valvontaa valtakunnallisesti ja järjestää koulutusta alue- ja paikallishallinnon kuluttajaturvallisuusvalvojille.


Valvontaviranomainenleikki- ja skeittipaikkojen turvallisuutta valvotaan myös viranomaisten toimesta. Tampereella viranomaisvalvonnasta vastaa tilaajaryhmän ympäristöterveysyksikkö, jonka terveydensuo-jeluryhmän ympäristöinsinöörit toimivat kuluttajaturvallisuuden valvontaviranomaisina.

Kuluttajaturvallisuuslakiuusi kuluttajaturvallisuuslaki tuli voimaan 1.1.2012. uudessa laissa on kysymys yleisen kulut-tajaturvallisuussääntelyn päivittämisestä, yksinkertaistamisesta ja selkeyttämisestä. lainsää-dännön yleisiin periaatteisiin ja lähtökohtiin ei tule muutoksia verrattuna aiemmin voimassa olleeseen lakiin kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004). Kuluttajaturvallisuuslaissa on säännöksiä kuluttajapalveluja tarjoavan tahon velvollisuudesta tehdä toimintansa aloittamisesta etukäteen ilmoitus kunnan valvontaviranomaiselle. lisäksi laissa on vaatimus laatia tarjottua toimintaa koskeva kirjallinen turvallisuussuunnitelma eli turvallisuusasiakirja silloin, kun on kysymys palvelusta, johon saattaa liittyä merkittäviä riskejä. Tällaisia palveluita ovat mm. leikki- ja skeittipaikat.

Lähileikkipaikkalähileikkipaikat sijaitsevat Tampereella pääosin korttelipuistoissa ja muodostavat leikkipaik-kaverkoston perusrungon. lähileikkipaikat on suunnattu pääasiassa lähikorttelien asukkaille.

Alueleikkipaikkaalueleikkipaikat täydentävät leikkipaikkatarjontaa, ja ne sijaitsevat lähinnä kaupunginosa-puistoissa ja aluepuistoissa. alueleikkipaikat ovat lähileikkipaikkoja laajempia ja toimin-noiltaan monipuolisempia. alueleikkipaikkojen yhteydessä saattaa olla myös pelikenttiä, kuntoiluvälineitä tai erityislajien harrastuspaikkoja.

Tampereen InfraTampereen infra on Tampereen kaupungin sisäinen liikelaitos, joka tarjoaa yhdyskunta-tekniikan suunnittelua, paikkatietopalveluja, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja sekä kuljetus- ja korjaamopalveluja. Tampereen infra vastaa mm. viheralueiden ylläpidosta kuudella urakka-alueella.

Leikkipaikkojen tarkastusryhmäleikkipaikkojen tarkastusryhmä on Tampereen infran kunnossapitopalveluiden alaisena toimiva ryhmä, joka tekee leikkipaikkojen vuosi- ja toiminnallisia tarkastuksia sekä tilauk-sesta uusien leikkipaikkojen käyttöönottotarkastuksia. vuonna 2012 ryhmän jäsenet ovat Jarkko mattila ja Juha Kukkula, ja ryhmän työnjohtaja on Timo hetekivi.


Iris-järjestelmäiris on Tampereen kaupungilla käytössä oleva novapoint-pohjainen tietojärjestelmä, joka toimii työka-luna tie- ja katuverkon sekä alueiden hallinnassa. iristä käytetään mm. ylläpito- ja hoitotoimenpiteiden suunnittelussa, seurannassa ja raportoinnissa.

Puistodat-verkkoasema Kaupungin sisäinen verkkoasema, jonne on pääsy sekä palveluiden tilaajilla että tuottajilla (Tampereen infra). verkkoasema mahdollistaa materiaalin (esim. suunnitelmien) jakamisen eri osapuolten välillä.

Kakedat-verkkoasema Kaupunkiympäristön kehittämisen verkkoasema

Mobiililaiteleikkipaikkojen tarkastustoiminnassa käytettävä kannettava tietokone, puhelin tai vastaava laite jonka avulla tarkastuksen tiedot voidaan kirjata suoraan iris-järjestelmään.

VORI (vakavan onnettomuuden riski)leikkipaikalla tai leikkivälineessä ilmenevä vika tai puute, johon sisältyy vakavan onnettomuuden riski. Tällaiset viat priorisoidaan korjattaviksi ensimmäisenä.

Ilkivaltapuhelinilkivaltapuhelin on Tampereen kaupungin puhelinpalvelu, jonka vastaajaan kaupunkilaiset voivat jättää viestin havaitsemastaan viasta tai puutteesta kaupungin yleisillä alueilla.



2.1 TaustaaTampereen kaupungilla yleisten alueiden ylläpito on kokenut suuria hallinnollisia ja toimin-nallisia muutoksia viime vuosina. Yhdyskuntatuotanto on siirtynyt tilaaja-tuottaja –malliin vuonna 2005, minkä seurauksena ylläpidon järjestelyt ovat muuttuneet ja sirpaloituneet. Käytännön ylläpitoon on tullut mukaan yksityisiä toimijoita eli alueurakoitsijoita vuodesta 2007 lähtien. myös ylläpidon tuoterakennetta on määritetty tarkemmin. vuonna 2011 laaditun ylläpidon tuoterakenteen mukaan ylläpito koostuu kahdesta tuoteryhmästä; hoidosta ja kunnossapidosta. nämä tuoteryhmät jakautuvat edelleen varsinaisiksi tuotteiksi, joita Tampereen kaupunkiympäristön kehittäminen tilaajana ostaa alan tuottajilta. erityisalu-eiden, kuten leikkipaikkojen, hoito ja kunnossapito ovat aiemmin sisältyneet muihin tuottei-siin. Ylläpitotyö erityiskohteissa eroaa kuitenkin merkittävästi muiden alueiden ylläpidosta intensiteetin ja kustannusten osalta. Tästä syystä erityisalueet on uudessa tuoterakenteessa nostettu kokonaan omaksi tuotteeksi.

2 JOHDANTO

Ylläpidon tuoterakenne

Hoito

Ylläpito

Kunnossapito

Talvihoito

Varusteiden ja kalusteiden kunnossapito

Rakenteiden kunnossapito

Rakenteiden hoito

Puhtaanapito

Laitteiden ja järjestelmien kunnossapito

Varusteiden ja kalusteiden hoito

Viheralueiden hoito

Laitteiden ja järjestelmien hoito

Erityisalueiden hoito

Erityisalueiden kunnossapito


Ylläpidon uudistukset ovat aiheuttaneet tarpeen yhtenäistää ja ohjeistaa myös leikki- ja skeittipaikkojen ylläpidon käytäntöjä, jotta niiden turvallisuutta voidaan paremmin valvoa. Käytäntöjen yhtenäistämiseksi laadittiin leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä vuonna 2010, ja raportti päivitetään vuosittain. Tämä on omavalvontajärjestelmän ensimmäinen päivitys, johon on nyt otettu mukaan myös skeittipaikat.

myös kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö edellyttää omavalvontajärjestelmän laatimista. Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) mukaan vastuu tavaroiden ja palvelujen turvallisuudesta on elinkeinonharjoittajalla tai muulla palveluntarjoajalla (esimerkiksi kunta tai seurakunta). Palveluiden tarjoajien on myös toimittava huolellisesti ja varmistettava, ettei palvelun käyt-tämisestä aiheudu vaaraa kuluttajille tai lähistöllä oleville henkilöille.

leikki- ja skeittipaikkojen turvallisuutta ohjaavat myös Suomen Standardisoimisliiton SFS:n julkaisemat standardit. leikkipaikkojen standardeihin sisältyy yleisiä turvallisuusvaatimuksia, sekä mm. ohjeita leikkivälineiden asennuksesta, tarkastuksesta, huollosta ja ylläpidosta. vuonna 2008 leikkipaikkastandardeista ilmestyi uusi päivitetty painos, joka astui voimaan 1.6.2009. Standardin SFS-en 1176-7 kohdan 8 mukaan leikkikentän ylläpitäjän tulee laatia tarkoituksenmukainen järjestelmä leikkikentän turvallisuuden valvomiseksi. Rullalautailu-alueita käsittelee standardi SFS-en 14974.

2.2 TyöryhmäOmavalvontajärjestelmä 2010 laadittiin konsulttityönä. Tilaajana oli Tampereen kaupunkiym-päristön kehittäminen, jossa projektista vastasi rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski. Konsulttina toimi WSP Finland Oy. nyt tehtävässä päivityksessä 2012 tilaajan puolelta työhön ovat Kylmäkosken lisäksi osallistuneet rakennuttajahortonomi Petri Kujala, työpäällikkö Pentti Katajisto sekä työnjohtaja Timo hetekivi. Konsulttina toimii WSP, jonka työryhmään kuuluvat suunnitteluhortonomi Paula hurme sekä graafinen suunnittelija Jenni hyttinen.



3.1 TavoitteetOmavalvontajärjestelmän tavoitteena on yhtenäistää kaupungin yleisten alueiden leikki- ja skeittipaikkojen ylläpidon käytäntöjä ja parantaa niiden turvallisuutta. Omavalvontajärjes-telmä on toimintamalli, joka ohjaa ja selventää, miten ylläpito järjestetään ja määrittelee vastuutahot ja -henkilöt. Järjestelmä palvelee sekä tilaajaa (kaupunkiympäristön kehittä-minen) että ylläpidon järjestäviä urakoitsijoita. Järjestelmä antaa myös kuntalaisille selkeän kuvan leikki- ja skeittipaikkojen ylläpidosta. Järjestelmän tavoitteena on myös vastata lain-säädännön vaatimuksiin.

3.2 SisältöOmavalvontajärjestelmä jakautuu kahteen osaan, ylläpitoon ja turvallisuussuunnitelmaan. Ylläpito-osuudessa määritellään ylläpidon organisaatio ja vastuuhenkilöt, leikki- ja skeitti-paikkojen tarkastus-, korjaus- ja huoltotoiminta sekä asiakirjojen dokumentointi ja tiedon-kulku. Turvallisuussuunnitelmassa määritellään niin tilaajapuolen kuin urakoitsijoidenkin turvallisuustehtävät sekä näiden vastuutahot. vastuunjakotaulukot ovat raportin liitteenä.

3 OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄ

LEIKKI- JA SKEITTIPAIKKOJEN OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄ

YLLÄPITO

• Organisaatio ja vastuut • Tarkastukset, huollot, korjaukset • Dokumentointi

• Turvallisuustehtävät ja vastuuhenkilöt • Riskien arviointi

TURVALLISUUS- SUUNNITELMA


3.3 ViranomaisvalvontaOmavalvontajärjestelmän lisäksi leikki- ja skeittipaikkojen turvallisuutta valvotaan viranomaisten toimesta. Tampereella viranomaisvalvonnasta vastaa tilaajaryhmän ympäristöterveysyksikkö. Yksikön terveydensuojeluryhmä valvoo leikki- ja skeittipaikkapalveluita tekemällä valvontasuunnitelman mukaista säännöllistä valvontaa. Tampereen kaupungin ympäristöterveyden valvontasuunnitelma hyväksytetään vuosittain terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden lautakunnassa. valvon-tasuunnitelmassa on otettu huomioon ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2011–2014. valtakunnallisessa ohjelmassa ovat omina osioinaan toimi-alakohtaiset ohjelmat, joissa kuvataan kyseisen toimialan valvonnan erityispiirteet.

Kuntien terveydensuojeluviranomaisten suorittamaa valvontaa ohjaa aluehallintovirasto (avi), joka myös arvioi kuntien laatimat terveydensuojelun valvontasuunnitelmat sekä valvoo niiden toteutumista. Kuluttajaturvallisuusvalvonta perustuu Turvatekniikan keskuksen (Tukes) ohjei-siin. Tukes ohjaa valvontaa valtakunnallisesti ja järjestää koulutusta alue- ja paikallishallinnon kuluttajaturvallisuusvalvojille.

Terveydensuojeluryhmä valitsee tarkastettavat kohteet riskiperusteisesti kohteen käyttömäärä, ikä ja kunto huomioiden. Tarkastettavia kohteita valitaan tasaisesti eri urakka-alueilta. Tarkastukset ovat silmämääräisluonteisia, ja niiden painopisteenä on kokonaisturvallisuuden tarkastus. Tarkastukset tehdään yhteistyössä tilaajan ja ylläpitäjän kanssa, ja tarkastusten tulokset käsitellään yhdessä. viranomaisvalvontaa käsitellään myös raportin kohdassa 5.1.3.



4 YLLÄPITO

Ylläpidon suunnittelu ja ohjeistus ovat keskeinen osa omavalvontajärjestelmää. Kun toimenpiteet on ohjeistettu ja aikataulutettu sekä vastuut määritetty, vahvistuu leikki- ja skeittipaikkojen kokonaisturvallisuus. Ylläpitoon kuuluvat olennaisena osana leikki- ja skeittipaikkojen tarkastukset ja huollot sekä näihin liittyvä dokumentointi ja tiedonkulku.

Kaupungin yleisten viheralueiden leikki- ja skeittipaikat (tammikuu 2012). Kartta on myös raportin liitteenä (liite 1).


URAKKA-ALUE

nimi leikkipaikkojen lukumäärä

leikkivälineiden* lukumäärä

Skeittipaikkojen lukumäärä

hervanta 16 205

Kalkku 18 206 1

Keskusta 37 494 1

Kissanmaa 45 559 1

leinola 45 444 1 (tilakeskus)

lielahti 21 227

Peltolammi 15 152

Tasanne 15 225

viinikka-nekala 39 359 1

Yhteensä 251 2871 5

4.1 Laatuleikki- ja skeittipaikkojen ylläpidon laadun tulee jatkuvasti olla sellainen, että turvallisuus-riskejä ei aiheudu. Säännölliset tarkastukset ja huollot ovat ylläpidon perusta. etenkin talvi-kauden jälkeen leikki- ja skeittipaikat tulee tarkastaa erityisen huolellisesti. Ylläpitohenkilö-kunnan tulee olla ammattitaitoista. leikkipaikkojen ylläpidossa tulee noudattaa standardia SFS-en 1176-7. Poikkeuksena standardiin on, että talvikaudella joulu – maaliskuussa Tampe-reella ei tehdä leikkipaikkojen toiminnallisia tarkastuksia, koska leikkipaikkoja ei ole tarkoitus käyttää talvella. asiasta ovat sopineet ympäristöinsinööri Kari esko ja rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski. Skeittipaikkojen yleisiä turvallisuusvaatimuksia käsittelee standardi SFS-en 14974.

leikkipaikkojen ja leikkivälineiden sekä skeittipaikkojen määrät urakka-alueittain (tammikuu 2012)* leikkivälineet sisältävät myös kuntoilu/liikunta- ja pelivälineet sekä infotaulut, penkit ja katokset

Yksityisen urakoitsijan ylläpitämä urakka-alue


4.2 Kaupungin organisaatioTampereen kaupunki toimii tilaaja-tuottaja-mallissa. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluiden tilaaja ja tuottajat on erotettu toisistaan, ja palvelut järjestetään kaupunkilaisten tarpeista lähtien tilaajien ja tuottajien yhteistyöllä. Tilaaja arvioi palvelutarpeita ja valitsee kuhunkin tilanteeseen tarkoituksenmukaisen tuotantotavan. Kaupungin oman tuotannon (Tampereen infran) rinnalla on ulkopuolisten yritysten ja yhteisöjen palvelutuotantoa. Tilaajan ja tuottajan solmima palvelusopimus on tilaaja-tuottaja-mallissa tärkein ohjauksen ja yhteistyön väline. Sopimuksissa määritellään tilattavien palvelujen sisältö, laajuus ja hinta.

Palvelujen järjestämisestä vastaavat tilaajat muodostuvat lautakunnista, joita tukee asioita valmisteleva virkakoneisto. Palvelujen tuottamisesta vastaavat johtokunnat, joilla myös on apunaan virkakoneisto. Konsernihallintoon kuuluva tilaajaryhmä valmistelee tilaajalauta-kuntien päätettäväksi tulevat asiat. Tilaajaryhmän toiminnasta vastaa tilaajajohtaja ja ydin-prosesseista tilaajapäälliköt.

Kaupungin organisaatio 2012

ORGANISAATIO 2012

KAUPUNGINVALTUUSTO

KAUPUNGINHALLITUS

PORMESTARI

TILAAJALAUTAKUNNAT

TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT

HYVINVOINTIPALVELUTJOHTOKUNNAT

LIIKELAITOKSETJOHTOKUNNAT

KONSERNIHALLINTO

Suunnittelujaosto

Keskusvaalilautakunta

Tarkastustoimikunta

Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta

Apulais- pormestari

Ikäihmisten palvelujen lautakunta

Avopalvelut Tampereen Ateria

Laitoshoito Tampereen Infratuotanto

Erikoissairaanhoito Tampereen Kaupunkiliikenne

Päivähoito ja perusopetus Tampereen Logistiikka

Toisen asteen koulutus Tampereen Tietotekniikkakeskus

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tampereen Tilakeskus

Sara Hildénin taidemuseo Tampereen Vesi

Tullinkulman Työterveys

Tampereen Aluepelastuslaitos

Osaamis- ja elinkeinolautakunta

Yhdyskuntalautakunta

Terveyttä ja toimintakykyä edis-tävien palvelujen lautakunta

Sivistys ja elämänlaatupalvelujenlautakunta

Hallinto- ja henkilöstöryhmä

Tarkastuslautakunta

Sisäinen tarkastus

Kaupunkikehitysryhmä

Talous- ja strategiaryhmä

Henkilöstöjaosto

Tilaajaryhmä

Sopimus

Konserni-palvelut

Hyvinvointi-palveluiden tuotannon ohjaus

Liike- toiminnan ohjaus

Apulais- pormestari

Apulais- pormestari

Apulais- pormestari


Kaupunkiympäristön kehittämisen vastuualueet

KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN 2012

Maankäytön suunnittelu

Maankäytön suunnittelu

Yleisten alueiden suunnittelu

Viranomais-yksiköt

Tuki- ja asiakas-palvelut

Joukko-liikenne

Joukko-liikenne

Yleisten al-ueiden suunnit-telu

Rakennuttaminenja ylläpito

RakennuttaminenYlläpito

Rakennus-valvonta

ToimistopalvelutTalouspalvelut

masu ylsu rary

HenkilöstöasiatArkisto

PalvelupisteFrencell

pafre

joli viryt

rava

kake / tuki

Kaupunki-mittaus

Katutila- valvonta

Pysäköinnin- valvonta

kativa

Ympäristönsuojelu

kami

ysu

4.2.1 Tilaajayksikön organisaatio ja vastuuhenkilöt

Yleisten alueiden ylläpidon tilaajana toimii kaupunkiympäristön kehittäminen, joka kuuluu konsernihallinnon alaisuudessa toimivaan tilaajaryhmään. Yksikkö vastaa maankäytön ja yleisten alueiden suunnittelusta, yleisten alueiden rakentamisesta sekä ylläpidosta, jouk-koliikenteestä, erilaisista viranomaistehtävistä sekä asiakaspalvelusta. Yksikköä johtaa tilaa-japäällikkö Risto laaksonen. Kaupunkiympäristön kehittämisen ja kaupunkikehittämisen yksiköt toimivat apulaispormestari Timo hanhilahden ja yhdyskuntalautakunnan alaisuu-dessa. apulaispormestari toimii lautakunnan puheenjohtajana.

Kaupunkiympäristön kehittämisen rakennuttaminen ja ylläpito -vastuualuetta johtaa raken-nuttamispäällikkö milko Tietäväinen. vastuualue vastaa yleisten alueiden investointikohteiden rakennuttamisesta, valaistuksesta, satamista ja erikoisrakenteista sekä yleisten alueiden ylläpidon tilaamisesta ja laadun valvonnasta. Kyseinen vastuualue hallinnoi myös viheralueiden rakentamista ja ylläpitoa, johon leikkipaikkapalvelut ja skeittipaikat kuuluvat. viheralueiden ylläpidon tilaamisesta ja valvonnasta vastaavat rakennuttajahortonomit Teemu Kylmäkoski (länsi), Petri Kujala (etelä) sekä rakennuttajainsinööri esa Rannisto (itä). Sopimusasioista vastaa rakennuttamispäällikkö milko Tietäväinen.


Rakennuttamisen ja ylläpidon tilaamisen vastuuhenkilöt 2012

Kaupunkiympäristön kehittäminen: rakkennuttaminen ja ylläpito -vastuualue

TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT

RAKENNUTTAMINEN JA YLLÄPITO 2012

Rakennuttaminenliikennealueet javiheralueet

Ruohomäki Pasi(länsi)

vainiomäki mikko(länsi)

leppänen Petri(itä)

lindström Tapio(itä, etelä)

Syrjä Janne (viheralueet, koko kaupunki)

Kantola Petri

Joki matti(satamat)

heikkilämika

Rannisto esa (itä)

Kujala Petri (etelä)

Kylmäkoski Teemu (länsi)

ValaistusSatamat, sillat, päällysteet

Ylläpito

RakennuttamispäälikköTietäväinen milko


4.2.2 Urakoitsijoiden organisaatiot ja vastuuhenkilöt

Yleisten alueiden ylläpito järjestetään ylläpitosopimusten kautta. Sopimukset pyritään tekemään useammaksi vuodeksi kerrallaan. leikki- ja skeittipaikkojen ylläpidosta vastaavat urakka-alueittain joko Tampereen infra tai yksityiset urakoitsijat. urakka-alueita on yhdeksän. urakka-alueista Peltolammin, Kalkun ja Tasanteen urakka-alueet ovat yksityisten urakoitsi-joiden ylläpitämiä. Peltolammin urakkaa on hoitanut 1.10.2008 alkaen Pihahuolto Ky haapa-niemi. Kalkun urakkaa on hoitanut 1.10.2010 alkaen Kuljetusliike Juha niemenmaa Oy. Tasan-teen urakkaa on hoitanut 1.10.2011 alkaen Destia Oy.

muiden urakka-alueiden ylläpidosta vastaa Tampereen infran kunnossapitopalvelut. Tampe-reen infra toimii johtokunnan alaisuudessa, ja sen toimitusjohtaja on Sakari Suominen. Kunnossapitopalveluiden yksikön päällikkönä toimii Petri Salonen.

leikki- ja skeittipaikkojen korjaustoimenpiteitä tekee Tampereen kaupungin tilakeskuksen verstas. Osan pienemmistä korjauksista tekevät urakoitsijat itse. verstas tekee korjaukset, joita urakoitsijat eivät ehdi tai pysty tekemään. verstaalla on erityisosaamista ja työtiloja, joita urakoitsijoilla ei ole. verstas tekee korjauksia pääasiassa Tampereen infran urakoimilla alueilla, mutta tilauksesta myös yksityisen urakoimilla alueilla. verstaalla työskentelee viisi vakituista työntekijää, joilla on pätevyys suorittaa leikkivälinekorjaukset SFS-en 1176-7 standardin mukaisesti. Työntekijöistä neljä on hagsin, lappsetin ja Kompanin valtuuttamia asentajia. leikkivälineiden ja puistokalusteiden korjauksissa käytetään välinevalmistajien hyväksymiä varaosia.

leikki- ja skeittipaikkojen ylläpitoon liittyville tehtäville on määritelty vastuuhenkilöt jokaisen urakka-alueen osalta. vastuunjakotaulukot ovat raportin liitteenä (liitteet 5-13).


Kunnossapitopalvelut Yksikön päällikkö Petri Salonen

INFRAN KUNNOSSAPITOPALVELUIDEN ORGANISAATIO 2012

TyöpäällikköReijo lahtinen

(tuotantoalue1)

Lielahti Tapani lahtiperäSeppo nikkanen

Kissanmaa, Leinola Jorma välimäki harri Ketola

Metsät matti Pesonen

Kaupunginpuutarha, kesäkukka- suunnitelmat Päivi Selin

TyöpäällikköKari Korpela

(tuotantoalue 2)

TyöpäällikköPentti Katajisto

MetsänhoitopäällikköTommi granholm

Liikennemerkit

Liikuntapaikat

Tarkastusryhmä ja valvonta Timo hetekivi

Puiden hoito ja taimistotheli vuorilampi

Valvonta Timo huttunen

Keskusta Juha anttilaveli-matti mytty

Nekala, Hervanta Pentti Seppä Pentti heiskariJorma Tammisto

TAMPEREEN INFRA 2012

TUKIPALVELUThallinto- ja talouspäällikkö annamari Kortesaari

TOIMITUSJOHTAJASakari Suominen

KORJAAMO-PALVELUT

Yksikön päällikköTimo aaltonen

KEHITTÄMINENlaatuvastaava harri iso-mustajärvi

Yksikön päällikköville Siuko

LIIKENNE-PALVELUT

vt. yksikön päällikköPekka Toivio

RAKENTAMIS-PALVELUT

Yksikön päällikköPetri Salonen

KUNNOSSA- PITO- PALVELUT

Yksikön päällikköOlaviujanen

SUUNNITTELU-PALVELUT

PAIKKATIETO-PALVELUT

Tampereen infran organisaatio 2012

Kunnossapitopalveluiden organisaatio 2012


Ylläpidon urakka-alueet ja vastuuhenkilöt 2012

4.3 Leikki- ja skeittipaikkojen tarkastaminen

4.3.1 Yleistä

leikkipaikkatarkastuksia käsittelee turvallisuusstandardi SFS-en 1176-7. Standardin mukaan leikkipaikoilla tulee suorittaa kolmen tason tarkastuksia: vuositarkastuksia, toiminnallisia tarkastuksia sekä rutiininomaisia silmämääräisiä tarkastuksia. lisäksi leikkipaikan käyttöön-oton yhteydessä tulee suorittaa käyttöönottotarkastus. myös skeittipaikoilla suoritetaan tarkastuksia kolmesti vuodessa. Tarkastuksissa otetaan huomioon skeittipaikkoja käsittelevä standardi SFS-en 14974.

Tarkastustoiminnassa oleellista on se, että tiedostetaan ja tarkastetaan välineiden mahdol-liset puutteet, ja puutteiden korjaaminen aikataulutetaan. ennen vuotta 1998 (jolloin ei vielä ollut voimassa olevaa standardia) asennetut leikkivälineet tarkistetaan kuten uudemmatkin välineet. Skeittipaikoilla tarkastusten ja huoltojen tarkoituksena on varmistaa välineiden ja koko alueen turvallisuus.


4.3.2 Tarkastusten tekijät

Tampereen infran ylläpitämillä alueilla leikki- ja skeittipaikkojen vuosi- ja toiminnalliset tarkastukset suorittaa tarkastusryhmä. Tarkastusryhmä on Tampereen infran tapa hoitaa tarkastustoimintaa, ja myös yksityiset urakoitsijat voivat organisoida tarkastustoimintansa samaan tapaan. infran tarkastusryhmän työnjohtaja on Timo hetekivi. Ryhmä tekee kaikkien urakka-alueiden vuositarkastukset sekä tilauksesta myös uudis- ja perusparannuskohteiden käyttöönottotarkastuksia.

Pätevyysvaatimuksena leikkipaikkojen vuosi- ja toiminnallisten tarkastusten tekijöille on viherympäristöliiton (vYl) ulkoleikkipaikkojen turvallisuus – peruskurssin käyminen. Jatko-kurssin käyminen on suositeltavaa, ja se voi jatkossa tulla pakolliseksi. Tarkastusten pohjana sekä leikki- että skeittipaikoilla toimivat SFS-standardit. Silmämääräisten tarkastusten teki-jöille ei ole erityisiä pätevyysvaatimuksia. leikki- ja skeittipaikkoja voivat tarkastaa myös ulkopuoliset aliurakoitsijat, mikäli pätevyysvaatimukset, asiantuntemus ja kokemus riittävät kyseiseen työtehtävään. Kaikki ulkopuoliset aliurakoitsijat hyväksytetään tilaajalla ennen työn käynnistymistä.

4.3.3 Käyttöönottotarkastus

Käyttöönottotarkastuksessa uusi leikki- tai skeittipaikka otetaan tarkastustoiminnan ja yllä-pidon piiriin. Tarkastus on siis rakennuttamisen päätepiste ja se suoritetaan ennen paikan varsinaista käyttöönottoa. vastuu käyttöönottotarkastusten tilaamisesta sekä Tampereen infran että yksityisten urakoitsijoiden alueilla on rakennuttajalla.

leikkipaikan käyttöönottotarkastuksessa käydään läpi leikkipaikan kaikki rakenteet ja samalla leikkivälineet tunnistetaan. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota mm. leikkivälineiden sijain-tiin, turva-alueisiin, kulkuteihin ja riittäviin opastekyltteihin (mm. info-kyltin näkyvyyteen). lisäksi tarkastetaan yksityiskohtaisesti leikkikenttävälineiden ja muiden kalusteiden, esim. penkkien, katosten ja aitojen rakenteet. leikkivälineiden stabiliteettiin ja asennusvirheisiin kiinnitetään erityistä huomiota. myös leikkikenttävälineiden iskua vaimentavien alustojen riittävyys eli laajuus ja syvyys tarkastetaan. mikäli välineisiin on tehty rakentamisen yhtey-dessä muutoksia tai lisäyksiä, myös nämä tarkastetaan käyttöönottotarkastuksen yhteydessä. Skeittipaikan käyttöönottotarkastus tehdään samojen periaatteiden mukaan, kuitenkin ottaen huomioon skeittipaikkoja käsittelevä standardi SFS-en 14974. Tarkastuksessa kiinni-tetään huomiota sekä välineiden että koko alueen turvallisuuteen.

Käyttöönottotarkastuksen lomake on Word-pohjainen, ja se tulostetaan Tampereen infran verkkoasemalta. lomakkeeseen kirjataan tarkastuksen yhteydessä kaikki leikkipaikalla olevat leikkivälineet. Tästä Word-lomakkeesta välineet ja varusteet viedään ensimmäistä kertaa


irikseen, joka on tilaajan omaisuudenhallintarekisteri yleisten alueiden osalta. Jatkossa tarkastuslomake tulee olemaan suoraan täytettävissä mobiililaitteella, jolloin sitä ei enää tarvitse erikseen tulostaa.

Tarkastuksen yhteydessä varmistetaan myös, että kaikki tarvittavat välinevalmistajan huoltoja kunnossapito-ohjeet leikkipaikan välineisiin liittyen löytyvät. Ohjeet kerätään leikkipaikan luovutuskansioon, joka annetaan säilytettäväksi urakka-alueen työnjohtajalle. Ohjeiden ym. tarvittavan materiaalin keräämisestä ja luovutuksesta urakka-alueen työnjohtajalle vastaa rakennuskohteen vastaava työnjohtaja. Kun käyttöönottotarkastuksessa mahdollisesti havaitut puutteet on korjattu, leikkipaikka voidaan ottaa käyttöön. Tarkastus tulee tehdä rakennustyöryhmän vielä ollessa kohteessa, jolloin havaitut puutteet voidaan heti korjata. Jos korjattavaa on paljon, tehdään vielä uusi tarkastus ennen varsinaista käyttöönottoa.

Käyttöönottotarkastuksen suorittaa pääsääntöisesti kaikissa kohteissa Tampereen infran leik-kipaikkojen tarkastusryhmä. Käyttöönottotarkastus tulee tehdä sellaisen henkilön toimesta, joka ei itse ole osallistunut asennustyöhön. Tarkastuksessa käytetään apuna leikkipaikkojen tarkastussondeja tai muita apuvälineitä, millä voidaan todentaa, että vaadittavat mitat välineissä ja niiden ympäristössä täyttyvät. Kohteen ajantasaisen suunnitelman tulee olla tarkastajien käytettävissä. ajantasaiset suunnitelmat löytyvät ”puistodat” -verkkoasemalta.

4.3.4 Rutiininomainen silmämääräinen tarkastus

Rutiininomaisessa silmämääräisessä tarkastuksessa havaitaan ja mahdollisuuksien mukaan korjataan sellaiset selvät vaaratekijät, jotka johtuvat ilkivallasta, normaalista käytöstä tai sääolosuhteista, esim. rikkoutuneet osat tai särkyneet pullot. Samassa yhteydessä tarkaste-taan, että leikki- tai skeittipaikalle johtavat huoltoväylät ovat kulkukelpoiset. Silmämääräisestä tarkastuksesta ei täytetä lomaketta. Tarkastuksen tekijä merkitsee suoritetun tarkastuksen työmaapäiväkirjaan tai vastaavaan. Silmämääräinen tarkastus suoritetaan kesäkaudella vähintään viikoittain. leikkikentillä, jotka ovat kovassa käytössä tai joutuvat usein ilkivallan kohteiksi, esimerkiksi Pikku Kakkosen puisto ja Sorsapuisto, voi tarkastus olla tarpeen päivittäin.

4.3.5 Toiminnallinen tarkastus

leikkipaikan toiminnallinen tarkastus on yksityiskohtaisempi tarkastus, jossa tarkastetaan väli-neiden toiminta ja stabiliteetti. erityistä huomiota tulee kiinnittää kiinteästi asennettuihin osiin ja erityisesti kulumisesta johtuviin vikoihin. esimerkkejä toiminnallisen tarkastuksen kohteista ovat välineen ja maan välinen tila, alustamateriaalin kunto, näkyvissä olevat perustukset, terävät reunat, puuttuvat osat, liikkuvien osien liiallinen kuluminen ja rakenteiden eheys.


Joulu

Heinä

Tammi

Kesä

HelmiMarras

ToukoElo

MaalisLoka

HuhtiSyys

vuositarkastus 16.6.–31.8. välisenä aikana

2. toiminnallinen tarkastus 30.11. mennessä

Yksi toiminnallinen tarkastus, mikäli kohteita otetaan talvikunnossapitoon

1. toiminnallinen tarkastus 15.6. mennessä

Leikkipaikkatarkastusten vuosikello

välinevalmistajien huoltoja kunnossapito-ohjeiden tulee olla tarkastajien käytettävissä. Toiminnalliset tarkastukset kirjataan mobiililaitteen avulla suoraan iris-järjestelmään.

Toiminnallinen tarkastus tehdään kaksi kertaa vuodessa. ensimmäinen tarkastus pyritään suorittamaan 15.6. mennessä, toinen tarkastus 30.11. mennessä. Toiminnallisia tarkastuksia ei tehdä talvikautena välillä joulukuu – maaliskuu. mikäli leikkipaikkoja tulevaisuudessa pääte-tään ottaa talvihoitoon, tulee myös talvikaudella suorittaa yksi toiminnallinen tarkastus. myös skeittipaikoille tehdään toiminnallinen tarkastus kaksi kertaa vuodessa. Tarkastukset tehdään heti leikkipaikkojen tarkastusten jälkeen. Tarkastuksen pohjana on skeittipaikan tarkastuslomake, joka on raportin liitteenä (liite 4).

leikkipaikan toiminnallisessa tarkastuksessa käytetään apuna tarkastussondeja tai muita apuvälineitä, millä voidaan todentaa, että vaadittavat mitat välineissä ja niiden ympäris-tössä täyttyvät.

4.3.6 Vuositarkastus

leikkipaikan vuositarkastus tehdään välineen, perustusten ja pintojen turvallisuuden koko-naistason selvittämiseksi. Tarkastuksessa huomioidaan myös mahdolliset muutokset välineen turvallisuustasossa sen osien korjauksen, lisäyksen tai vaihdon jälkeen. erityishuomiota tulee kiinnittää kiinteästi asennettuihin osiin. vuositarkastuksessa arvioidaan välineiden kestä-vyys vuodeksi eteenpäin keskimääräisellä käyttöasteella. myös skeittipaikoilla suoritetaan vuosittainen tarkastus.


vuositarkastus on samalla myös toiminnallinen tarkastus, joten myös toiminnallisen tarkas-tuksen sisältö huomioidaan. välinevalmistajien huoltoja kunnossapito-ohjeiden tulee olla tarkastajien käytettävissä. vuositarkastukset kirjataan mobiililaitteen avulla suoraan iris-järjestelmään.

vuositarkastus voi vaatia tiettyjen osien esiin kaivamisen tai purkamisen. Rakenteen mahdol-lisen muunlaisen heikkenemisen selvittämiseksi voidaan vaatia lisätoimenpiteitä.

vuositarkastus suoritetaan 16.6.–31.8. välisenä aikana. leikkipaikan vuositarkastuksessa käytetään apuna tarkastussondeja tai muita apuvälineitä, millä voidaan todentaa, että vaadittavat mitat välineissä ja niiden ympäristössä täyttyvät.

4.4 HuollotTarkastusten lisäksi leikki- ja skeittipaikoilla tulee suorittaa säännöllistä huoltoa, joka sisältää ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä välineiden turvallisuuden ja toimivuuden säilyttämiseksi.

Toiminnallisten tarkastusten ja vuositarkastusten yhteydessä tehdään leikkipaikoilla seuraavia huoltoja:• ruuvienkiristys• ulkoneviennaulojensisäänlyöminen• puuttuvienmuovitulppienasentaminen• keinut - ylimääräisen ketjun katkaisu - istuimen korkeuden säätö oikeaan korkeuteen - istuimen ja/tai ketjujen vaihto - kuluneiden sakkeleiden vaihto

viikoittain tehdään seuraavia huoltoja / toimenpiteitä:• turva-alustat - kumialustan harjaus - turvahiekan tasoittaminen• välineidenturva-alueillekuulumattomanirtomateriaalinpoisto• rikkinäistenosienpoisto

muita säännöllisiä huoltotoimenpiteitä ovat mm:• kiinnittimienkiristysjatarvittaessavaihto• kuluneidentaiviallistenosienvaihto• hitsaustaihitsienkorjaus• iskuavaimentavienalustojenhuolto• laakereidenvoitelu• irtomateriaalinlisääminenmerkintäänsaakka• pintojenhuoltomaalausjakäsittely• sadevesikaivojentarkastusjatarvittaessatyhjennyksentilaus


huoltotoimenpiteitä tekevät urakka-alueiden työntekijät sekä leikkipaikkojen tarkastajat. välineen yksittäisten osien muutokset tai rakenteelliset muutokset, jotka voivat oleellisesti vaikuttaa välineen turvallisuuteen, tulee toteuttaa vasta kun asiasta on keskusteltu valmis-tajan tai muun asiantuntijan kanssa.

myös skeittipaikoilla tehdään säännöllisiä huoltotoimenpiteitä samojen periaatteiden mukaan. huoltotoiminnassa otetaan huomioon skeittipaikkoja koskeva standardi SFS-en 14974. huoltoon kuuluvat kaikki tarpeelliset toimenpiteet teknisten turvallisuusvaatimuk-sien täyttämiseksi. huoltoa tarvitsevat rakenteiden lisäksi turva-alueet.

4.5 KorjauksetPeriaatteena on, että sekä leikki- että skeittipaikkojen tarkastuksissa havaitut puutteet korjataan mahdollisuuksien mukaan heti tarkastuksen yhteydessä. erityisesti kiireelliset, vaaraa aiheuttavat viat korjataan heti. mikäli vikoja ei saada heti korjattua, ne kirjataan ylös ja tehdään myöhemmin. Korjauksista sovitaan tarkastusten jälkeen yhdessä tilaajan kanssa.Korjaukset aikataulutetaan ja vastuutetaan siten, että kaikki vakavan onnettomuuden riskit (vORi) korjataan ensin. Kaikkia välineitä ei voida korjata samanaikaisesti eikä kaikkia puutteellisia välineitä ole mahdollista vaihtaa uusiin. vaarallisesti viallinen väline eristetään käytöstä kunnes vika on korjattu. Kokonaan poistettavien välineiden osalta toimintatavoista sovitaan erikseen.

Korjaustoimenpiteitä tekevät sekä urakoitsijat että tilakeskuksen verstas. Tilaukset huoltoja korjaustoimenpiteistä voivat tulla verstaalle tilaajalta, urakka-alueiden työnjohtajilta tai tarkastusryhmän työnjohtajalta. verstas tekee myös tarkastustoiminnan ulkopuolelta, esim. ilkivaltapuhelimen kautta tietoon tulevia kiireellisiä korjaustöitä. Sekä verstaan että urakoit-sijoiden tulee informoida tilaajaa, mikäli sovittuja korjauksia ei saada ajallaan tehtyä.

4.6 TalvihoitoKaupunkiympäristön kehittäminen käy keskustelun urakoitsijoiden ja kaupungin terveyden-suojelun kanssa, ja harkitsee mahdollisuutta ottaa tulevaisuudessa muutama leikkipaikka talvihoidon piiriin.

mikäli leikkipaikkoja otetaan talvihoitoon, on talvella niiden tarkastus ja kunnossapito tehtävä mahdollisuuksien mukaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin kesälläkin huomioiden talven erityisolosuhteet. Jos lunta tulee paljon, se aurataan ja luodaan välineestä pois. Jos jäätä pääsee kertymään portaille, se hakataan pois. Kulkuväylät aurataan ja hiekoitetaan. Toimenpiteiden periaate on, että talviajan olosuhteet eivät saa tehdä välineestä vaarallista. Talvihoitoa suoritetaan tarpeen mukaan olosuhteet huomioiden.


Talvihoidettavien leikkipaikkojen välinevalinnoissa panostetaan materiaalien talvenkestä-vyyteen. leikkipaikkojen tulee myös olla suunniteltu talvihoitoa ajatellen. esimerkiksi väli-neiden sijoittelun tulee olla sellainen, että talvihoito voidaan suorittaa. Skeittipaikat eivät ole talvella käytössä.

4.7 Dokumentointi ja tiedonkulku

4.7.1 Iris-järjestelmä

Tampereella on syksyllä 2009 siirrytty novapoint-pohjaiseen iris-tietojärjestelmään. iris on työkalu esim. tie- ja katuverkon tai alueiden hallintaan sekä ylläpito- ja hoitotoimenpi-teiden suunnitteluun, seurantaan ja raportointiin. Järjestelmä yhdistää katu- ja tieverkkoon tai alueisiin liittyvät toimenpiteet ja tietosisällöt yhdeksi kokonaisuudeksi. iriksen avulla on mahdollista tuottaa raportteja, tulostaa karttaotteita, suunnitella ylläpitoa ja tarkastella verkoston kohteisiin liittyviä tietoja. iris mahdollistaa tiedon yhteiskäytön sekä hajautetun käytön. Järjestelmässä on mahdollista tallentaa alueelle tehdyn kuntokartoituksen tiedot sekä tuottaa erilaisia teemakarttoja ja raportteja kuntotietojen perusteella. Teemakartat auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia ja raportit antavat tilaisuuden yksityiskohtaisten tietojen tarkasteluun ja koostamiseen. Järjestelmästä löytyy tietoa toiminnan tueksi myös esim. kustannuslaskennan ja urakoinnin osalta.

iris-järjestelmän viheralueosion ylläpitäjänä toimii tekninen suunnittelija Kaarina Kyllönen. leikkivälineitä koskevia tietoja ylläpitävät ja päivittävät hänen lisäkseen leikkipaikkojen tarkastusryhmän henkilöt. myös yksityisille urakoitsijoille on mahdollisesti jatkossa tulossa katseluoikeus irikseen. Tampereen infran henkilöstö voi katsella järjestelmässä olevia tietoja novapoint Web -katselusovelluksella.

4.7.2 Tarkastuslomakkeet

leikkipaikkojen vuositarkastuksia ja toiminnallisia tarkastuksia varten löytyy iriksestä kohde-kohtaiset ja ajan tasalla olevat tarkastuslomakkeet, joissa on lueteltuna kunkin kohteen tarkastettavat välineet. lomakkeet voi täyttää suoraan mobiililaitteella. Käyttöönottotar-kastusta varten tulostetaan iriksestä Word-lomake, jossa on ainoastaan leikkipaikan nimi- ja osoitetiedot. Tarkastuksen yhteydessä lomakkeeseen lisätään kaikki leikkipaikalla olevat välineet. Yksityiset urakoitsijat saavat lomakkeet tilaajalta, Kaarina Kyllöseltä tai leikkipaik-kojen tarkastusryhmältä. Tarkastusryhmän jäsenet voivat itse tulostaa lomakkeen iriksestä. Skeittipaikkojen tarkastuksissa käytetään skeittipaikan tarkastuslomaketta. Käytettävät lomakkeet ovat raportin liitteinä 2–4.


4.7.3 Tiedonkulku tarkastuksista ja korjauksista

leikkipaikan toiminnallisessa ja vuositarkastuksessa tarkastuksen suorittaja kirjaa havaitut puutteet mobiililaitteella iris-järjestelmään. mikäli tarkastajalla itsellään ei ole päivitysoike-utta irikseen, tiedot päivittää Kaarina Kyllönen tai leikkipaikkojen tarkastusryhmä. Tiedot tulee viedä järjestelmään viikon sisällä tarkastuksen jälkeen. iriksessä olevaan lomakkeeseen merkitään aina tarkastuksen tekijä ja päivämäärä. mobiililaite on otettu tuotantokäyttöön keväällä 2011.

leikkipaikkojen tarkastusryhmän työnjohtaja koostaa tarkastuksissa havaituista puutteista urakka-alueiden työnjohtajille listat korjaustarpeista kiireellisyysjärjestyksessä. listat käydään läpi tilaajien, työnjohtajien ja verstaan työnjohtajan kanssa ja korjauksesta vastuussa oleva henkilö kirjataan iris-järjestelmään. Kun korjaus on suoritettu, se kuitataan tehdyksi päivä-määrällä ja korjaajan nimellä irikseen. Korjaustiedon viemisestä irikseen vastaa joko leikki-paikkojen tarkastusryhmä tai Kaarina Kyllönen.

myös yksityisen urakoitsijan tulee säännöllisesti koostaa lista alueellaan havaituista korjaus- tai uusimistarpeista, ja toimittaa se tilaajalle. lista käydään läpi säännöllisesti työmaakokouksissa.vakavan onnettomuuden riskin (vORi) sisältävät tapaukset ja muut kiireelliset korjaukset käydään läpi yhdessä tilaajan, tarkastusryhmän työnjohtajan ja urakka-alueen työnjohtajan kanssa, ja tilaaja päättää mitä korjauksia tehdään.

Rutiininomaisen silmämääräisen tarkastuksen tekijä on velvollinen viemään tarkastuksessa havaitut puutteet, joita ei itse ole pystynyt korjaamaan, eteenpäin urakka-alueen työnjohtajalle.havaituista vioista, puutteista tai materiaaliongelmista leikkivälineissä ilmoitetaan myös välinevalmistajalle. huomautukset kerätään listaan, joka toimitetaan säännöllisin väliajoin valmistajalle. Tilaaja vastaa puutelistan toimittamisesta leikkivälinevalmistajille ja -toimittajille. leikkivälineiden vaihtojen, poistojen tai koko leikkipaikan ylläpidon lopettamisen osalta tietojen päivittämisestä iris-järjestelmään vastaavat Timo hetekivi ja Kaarina Kyllönen. Kaikista edellä mainituista asioista tulee informoida myös tilaajaa.

4.7.4 Dokumenttien säilytys

leikki- ja skeittipaikkojen tarkastustiedot tulee säilyttää iriksessä vähintään 10 vuotta korva-ustilanteiden varalta.

välinevalmistajien tarkastus-, huoltoja ylläpito-ohjeet, varaosaluettelot nimikenumeroin sekä välineiden tarkastus- ja testaustodistukset kerätään käyttöönottotarkastuksen yhte-ydessä leikki- tai skeittipaikan ”luovutuskansioon”, jota säilyttää urakka-alueen työnjoh-taja. Tarvittaessa puuttuvat ohjeet löytyvät välinevalmistajien internet-sivuilta. Kohteiden suunnittelu-, tarjous-, ja mahdolliset kilpailutusasiakirjat säilytetään tilaajan verkkoasemalla ”kakedatissa” sekä ”puistodatissa”.


4.7.5 Asiakaspalaute

Jokaisen leikki- ja skeittipaikan infotaulussa on ilkivaltapuhelimen numero, jonka vastaa-jaan voi jättää viestin mm. ylläpitoon, ilkivaltaan tai rikkoutuneeseen välineeseen liittyen. ilkivaltapuhelimeen tulleet tiedot purkaa leikkipaikkojen tarkastusryhmä. Tampereen infran urakka-alueita koskevat palautteet ja ilmoitukset toimitetaan sähköpostilla urakka-alueiden työnjohtajille. Yksityisiä urakka-alueita koskevat palautteet toimitetaan sähköpostilla tilaajalle.

Frenckellin palvelupisteeseen tuleva yleisten alueiden ylläpitoon tai leikki- ja skeittipaikka-palveluihin liittyvä palaute ohjataan sekä tilaajalle että alueen urakoitsijalle. Pääosin palaut-teeseen vastaa tilaaja. mikäli palaute koskee ylläpidon suorittamista, on vastausvelvollisuus urakoitsijalla.

asiakaspalaute käydään tarvittaessa läpi työmaakokouksessa, jossa todetaan mahdolliset toimenpiteet, joita palaute edellyttää.


5 TURVALLISUUSSUUNNITELMA

5.1 Turvallisuustehtävät ja vastuuhenkilöt

5.1.1 Omavalvontajärjestelmän seuranta ja päivitykset

Omavalvontajärjestelmän raportti päivitetään vuosittain yhteisessä urakoitsijoiden, tilaajien sekä valvovien viranomaisten pitämässä työmaakokouksessa. Päivitys tehdään mm. organi-saatioiden, urakoitsijoiden, henkilöiden ja tehtävien osalta. Järjestelmän päivityksestä vastaa Teemu Kylmäkoski, joka myös nimetään leikki- ja skeittipaikkojen turvallisuuskoordinaatto-riksi. varahenkilönä toimii Petri Kujala.

5.1.2 Ilmoitusvelvollisuus uudesta leikki- tai skeittipaikasta valvontaviranomaiselle

Kuluttajaturvallisuuslain mukaan palvelun tarjoajan on tehtävä ennen kuluttajapalvelun tarjoamisen aloittamista kirjallinen ilmoitus kunnan valvontaviranomaiselle. Tämä koskee myös leikki- ja skeittipaikkoja.

ilmoitus uuden leikki- tai skeittipaikan käyttöönotosta tehdään toimittamalla kohteen täytetty käyttöönottolomake (ks. liite 2) ympäristöterveysyksikköön Pirjo Pöntiselle. lomakkeen toimittamisesta vastaa ylläpidon tilaaja-alueen vastuuhenkilö. mikäli leikkipaikkaa muute-taan oleellisesti käyttöönoton jälkeen, tulee myös muutoksesta tehdä ilmoitus valvonta-viranomaiselle. Oleellisesta muutoksesta on kysymys esimerkiksi silloin, kun leikkipaikalle hankitaan aivan uudenlainen, aikaisempia välineitä haasteellisempi leikkiväline. Palvelun tarjoaja tekee arvioinnin oleellisesta muutoksesta huolellisuusvelvollisuutensa ja ammatti-taitonsa perusteella. arviointi on riskiperusteista. Oleellisen muutoksen jälkeen palveluun sisältyy sellaisia merkittäviä riskejä, joita siihen ei ole aiemmin sisältynyt.

5.1.3 Viranomaistarkastukset

leikkipaikkojen viranomaisvalvonnasta vastaa tilaajaryhmän ympäristöterveysyksikkö. leik-kipaikkatarkastuksia tekevät ympäristöinsinöörit Kari esko ja Pirjo Pöntinen. Tarkastuksiin on olemassa oma lomakkeensa, joka toimitetaan tarkastusten jälkeen niin alueen ylläpitäjälle kuin tilaajallekin. Yhteyshenkilönä kaupunkiympäristön kehittämiseen sekä urakoitsijoihin toimii Pirjo Pöntinen.

5.1.4 Onnettomuuskirjanpito

Kaupungin tulee pitää säännöllistä onnettomuuskirjanpitoa tapahtuneista onnettomuuk-sista ja läheltä piti - tilanteista. Kirjanpidon perusteella voidaan suunnitella ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä onnettomuuksien välttämiseksi. Onnettomuuden tai läheltä piti – tilanteen sattuessa, tulee onnettomuudessa asianosaisen henkilön täyttää kaupungin internet-sivuilta löytyvä tapausilmoituslomake. lomakkeet


käsittelee rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski, jolla on onnettomuustietojen koko-amisvastuu. myös ilkivaltapuhelimeen tai palvelupiste Frenckelliin tulevat tiedot onnetto-muuksista tai läheltä piti –tilanteista raportoidaan Kylmäkoskelle.

Onnettomuuskirjanpitoa hyödynnetään säännöllisesti. Työryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja käy läpi tapahtuneet onnettomuudet ja läheltä piti -tilanteet. Tapausten perus-teella analysoidaan, minkälaisissa välineissä ja millä leikki- tai skeittipaikoilla onnettomuuksia sattuu eniten ja pohditaan, minkälaisilla keinoilla onnettomuuksia voitaisiin ehkäistä. Koko-uksissa myös sovitaan tarvittavien toimenpiteiden toimeen panemisesta, vastuista sekä aikataulusta.

Kokouksiin osallistuvat myös ympäristöinsinöörit esko ja Pöntinen, sillä kuluttajaturvallisuuslain mukaan myös kunnan valvontaviranomaisen tulee saada tieto tapahtuneista onnettomuuk-sista. Samoissa kokouksissa voidaan käydä läpi myös muut viranomaisvalvontaan liittyvät asiat. Kokousten järjestämisen vastuuhenkilöinä ovat Pirjo Pöntinen ja Teemu Kylmäkoski.

5.1.5 Onnettomuuksista tiedottaminen

leikkipaikoilla tapahtuneista onnettomuuksista tiedotetaan valvontaviranomaiselle yhtei-sissä kokouksissa. vakavammista onnettomuuksista ilmoitetaan heille myös Turvatekniikan keskuksen lomakkeella. Tiedottamisen vastuuhenkilö on Teemu Kylmäkoski.

vakavimmista leikkivälineissä sattuneista onnettomuuksista tai läheltä piti – tilanteista tulee toimittaa tieto välinevalmistajalle. Tiedottamisen vastuuhenkilö on Teemu Kylmäkoski. Jos leikkivälineessä on vakava turvallisuuspuute, tulee myös selvittää, missä muissa paikoissa samaa välinettä on, ja tehtävä korjaukset tarpeen mukaan myös niihin.

5.1.6 Yleisten alueiden päivystystoiminta

Yleisten alueiden kunnossapitoon ja turvallisuuden varmistamiseen kuuluu minimivalmius korjaustöiden tekemiseen myös virka-ajan ulkopuolella. Talvikunnossapitokaudella 1.10. – 30.4. katujen ja yleisten alueiden alueurakkasopimuksiin on kirjattu velvoite järjestää 24 h päivystys ja varallaolo.

Kesäkunnossapitokaudella 1.5. – 30.9. on kaupunkiympäristön kehittäminen tehnyt sopi-muksen Tampereen veden kanssa päivystävän työryhmän käyttämisestä myös katujen ja yleisten alueiden kiireellisiin kunnossapitotehtäviin, joilla torjutaan esimerkiksi tienkäyttäjille tai kiinteistöjen omistajille aiheutuva välitön vaara virka-ajan ulkopuolella.


virka-ajan ulkopuolella puhelinpäivystyksestä vastaa aluepelastuslaitos. mikäli asiakas soittaa palvelupiste Frenckelliin, puhelinvastaaja opastaa hänet kiireellisissä kunnossapitotapauk-sissa ottamaan yhteyttä aluepelastuslaitoksen päivystykseen.

5.1.7 Palvelunkäyttäjien ohjeistus ja tiedottaminen

Jokaiselle leikki- ja skeittipaikalle on sijoitettu opastaulu, johon on merkitty yleinen hätänu-mero, kohteen nimi ja osoite, sekä palvelupiste Frenckellin yhteystiedot ja ilkivaltapuhelimen numero. Koska leikki- tai skeittipaikoilla ei yleensä ole omaa katunumeroa, tulee opastau-lussa olla ilmoitettuna lähin katu- tai tienumero, jonka soittaja voi ilmoittaa hätäkeskukselle. Opaskylttimalleja säilytetään kakedatissa. uusissa kohteissa suunnitelman varusteluettelon tulee sisältää käytettävä opaskylttimalli. esimerkit leikki- ja skeittipaikan opaskylteistä ovat raportin liitteinä (liitteet 16 ja 17).

Kuluttajaturvallisuuslain pykälä 9 käsittelee tietojen antamista vaarallisesta kuluttajapalvelusta. laissa sanotaan, että toiminnan harjoittajan on selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla annettava kuluttajalle tarvittavat tiedot kuluttajapalveluun liittyvistä vaaroista. Ohjeistusta leikkiväli-neiden käyttöön tulee antaa erillisin kyltein silloin kun siihen on riskiperusteisesti tarvetta.

5.1.8 Ylläpitäjien ohjeistus

leikkipaikkojen ylläpitäjät perehdytetään omavalvontajärjestelmään ja yleisen turvallisuuden ylläpitoon leikkipaikoilla. Perehdytys järjestetään vuosittain pidettävässä omavalvontajärjes-telmän päivityskokouksessa. Kokouksen järjestämisestä ja urakoitsijoiden työnjohdon pereh-dyttämisestä vastaa Teemu Kylmäkoski. urakoitsijoiden työnjohto vastaa omien alaistensa perehdyttämisestä. urakoitsijan tulee työmaakokouksessa todentaa tilaajalle, että alaisten perehdytys on suoritettu.


5.1.9 Suunnittelijoiden ja rakentajien ohjeistus

leikki- ja skeittipaikkojen suunnittelussa noudatetaan aiheesta laadittuja standardeja ja väli-neiden, rakenteiden, turva-alustojen ja turva-alueiden tulee olla standardien mukaisia. Stan-dardeista voidaan poiketa, mikäli turvallisuudesta ja suunnitelman toimivuudesta voidaan muutoin varmistua, ja ratkaisu on tilaajalla hyväksytetty.

Rakentamisen aikana tulee noudattaa standardeja, välinevalmistajien ohjeita, työkohteeseen liittyviä työselityksiä ja mahdollisia muita asiakirjoja sekä Tampereen kaupungin laatimia työturvallisuusohjeita. Työaikaiset suunnitelman muutokset tai lisäykset hyväksytetään sekä kohteen suunnittelijalla että työn tilaajalla.

Suunnittelussa tulee huomioida, että lähiliikuntalaitteita, jotka eivät täytä leikkivälineille asetettuja turvallisuusvaatimuksia ei saa sijoittaa leikkipaikoille. lasten tai heidän vanhem-pien ei voida olettaa erottavan leikki- ja kuntoiluvälineitä toisistaan. leikki- ja liikunta-alueen raja on voitava hahmottaa. Sijoitusetäisyyteen vaikuttavat mm. leikkipaikan aita, maasto ja kasvillisuus. alueet voivat kuitenkin sijaita näköetäisyydellä toisistaan.

5.2 Riskien arviointi leikki- ja skeittipaikoilla

5.2.1 Yleistä

Suomessa leikki- ja skeittipaikkojen riskiperusteisuus lähtee kuluttajaturvallisuuslainsäädän-nöstä. Tarjottavan palvelun, kuten leikkikentän tai skeittipaikan, tulee olla turvallinen käyttä-jille, ja tästä on vastuussa palvelun tarjoaja. Kuluttajaturvallisuuslaki viittaa olemassa oleviin standardeihin vaatimuksenmukaisuuden arvioinnissa. Tämä antaa standardeille melkoisen laillisenkin aseman, vaikka niiden noudattaminen ei lain mukaan olekaan pakollista. Joka tapauksessa standardit ovat erinomainen työkalu hyväksyttävän riskitason määrittämiseksi leikki- ja skeittipaikoilla. Jos suunnittelija ottaa huomioon voimassa olevat standardit, ja kohteeseen valitaan standardinmukaiset välineet, pitäisi turvallisuustason olla riittävä. Toki standardeissa on jonkin verran tulkinnan varaa, ja mm. tätä varten on Suomessakin perus-tettu ulkoleikkipaikkojen turvalautakunta, joka pyrkii yhdenmukaistamaan leikkialueiden turvallisuuskäytäntöjä.

5.2.2 Leikki- ja skeittipaikkojen riskit ja riskien hallinta

vaikka riittävä turvallisuustaso olisi leikkipaikan suunnittelussa ja välinevalinnoissa huomi-oitu, saattaa turvallisellakin leikkipaikalla sattua onnettomuuksia. leikki on sattumanvaraista toimintaa, jonka on tarkoitus myös olla haasteellista, joten tietty riskitaso on hyväksyttävä. Oikein toteutettu ja säännöllisesti huollettu leikkikenttä on kuitenkin kontrolloitu ympä-ristö, josta vakavan vaaran aiheuttajat on poistettu. muualla sattuessaan tapaturma johtaisi todennäköisesti vakavampiin seurauksiin.


leikkipaikalla mahdollisia vaaratilanteita ovat esim. erilaiset putoamiset, juuttumiset tai törmäykset. leikkipaikalla käynnissä olevat kunnossapitotyöt ja lähellä sijaitsevat tiet tai vesistöt voivat aiheuttaa vaaratilanteita. välineiden vääränlainen käyttö, esim. pienten lasten päästäminen isommille tarkoitettuun leikkivälineeseen tai leikkipaikan katoksen päälle kiipe-äminen, voivat myös johtaa vaaratilanteisiin.

Ympäristön riskitekijät otetaan huomioon jo uuden leikkipaikan sijaintia valittaessa. Olemassa olevien kohteiden peruskunnostuksissa riskiä aiheuttavat ympäristötekijät, kuten jyrkänteet, vesistöt tai suuret kivet huomioidaan. Riskejä voidaan vähentää estämällä pääsy vaarallisille alueille esim. aitaamalla, tai poistamalla vaaran aiheuttaja kokonaan. leikkipaikkojen yllä-pitäjiä ohjeistetaan vaaratilanteiden välttämiseksi vuosittain pidettävissä omavalvontajär-jestelmän päivityskokouksissa. leikkivälineiden käyttöä voidaan kylteillä ohjeistaa, mikäli siihen on riskiperusteisesti tarvetta. esimerkiksi usean käyttäjän välineessä voi olla ohje maksimikäyttäjämäärästä.

Riskien hallinnan perusvaiheet

•Käyläpikohteenelinkaaren vaiheet ja siihen liittyvät menettelytavat, toiminta ja henkilöt

•Arvioiriskienlaatuja merkitys•Mietikeinotjoillariskejä voisi pienentää•Arvioikeinojentoteutustaja kustannuksia

•Teeriskienhallinta-suunnitelma merkit-tävimmille riskeille•Käysuunnitelmaläpi säännöllisesti

•Tunnistavaarat

• Toteuta suunni-telma ja seuraa sen onnistumista


Riskinarvioinnin tarkoituksena on tunnistaa vaarat, määrittää riskin suuruus ja arvioida riskin merkitys. arvio on tehtävä tapauskohtaisesti, sillä välineen asennus, asennuspaikka ja ominaisuudet sekä käyttäjien ikä ja määrä vaikuttavat siihen millaiseksi riski muodostuu.

Tampereen viherpalveluohjelmaan 2010–2020 liittyvässä leikkipaikkojen ohjelmoinnissa on leikkipaikkojen kunnon ja uusimistarpeen määrittämiseksi kehitetty kohdekohtaisesti laskettavissa oleva kuntoindeksi. Kuntoindeksi ohjaa leikkipaikkoihin kohdistuvien toimen-piteiden priorisointia. Yksittäiset välineet korjataan säännöllisen tarkastustoiminnan ja kunnossapidon yhteydessä, mutta kuntoindeksi on tärkeä kriteeri kokonaisvaltaisempien toimenpiteiden ohjelmoinnissa. indeksissä käytetyt muuttujat ovat leikkipaikan turvallisuus, kunto, ikä ja toiminnot. Kunnon arviointi tehdään kuntoindeksin eri osatekijöiden perusteella. arvioinnin perusteella kohteet jaetaan keskimääräistä parempikuntoisiin kohteisiin, perus-kunnoltaan hyviin kohteisiin tai ilmeisessä kunnostustarpeessa oleviin kohteisiin. Käytäntö ohjaa huonoimmassa kunnossa olevat leikkipaikat kunnostettavaksi ensin, mikä edesauttaa leikkipaikkojen kokonaisturvallisuuden ylläpitoa. Kuntoindeksi on samalla myös riskien arvi-ointia. Kuntoindeksi päivitetään leikkipaikan vuositarkastuksessa.

hyvän suunnittelun ja turvallisten leikkivälineiden hankinnan lisäksi palvelun tarjoaja huolehtii leikkipaikkojen turvallisuudesta säännöllisellä tarkastustoiminnalla ja huolloilla sekä näiden dokumentoinnilla, jotka on tässä omavalvontajärjestelmässä määritelty.

Skeittipaikkojen käyttöön liittyvät urheiluun normaalistikin kuuluvat riskit. lautailutaidot ja asianmukaisten turvavarusteiden käyttö vähentävät oleellisesti onnettomuuksien riskiä. Skeittipaikkoja käsittelee standardi SFS-en 14974. Standardin tavoite on eritellä turvallisuus-vaatimukset, jotka mahdollisimman kattavasti suojaavat skeittipaikan käyttäjiä ja ulkopuo-lisia (esim. katsojia) vaaroilta silloin, kun aluetta käytetään asianmukaisessa tarkoituksessaan. Skeittipaikkojen suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa tulee noudattaa kyseistä stan-dardia. mikäli skeittausalueita pystytetään leikki- tai urheilukenttien, puistojen tai muiden samankaltaisten alueiden yhteyteen, ne tulee erottaa näistä yleisistä alueista joko fyysisen etäisyyden, aidan tai muun rakenteen avulla.


Leikki- ja skeittipaikkojen riskienhallinta

Kohteen elinkaaren vaihe ja siinä huomioitavat asiat

SuunniTTelu- Sopivan sijainnin valinta (mahdollisimman vähän riskejä)- leikkipaikkoja koskevien standardien noudattaminen- Standardien mukaisten välineiden valinta- Riittävät turva-alueet

RaKenTaminen- Suunnitelman noudattaminen- välineiden asentaminen oikein- Rakentamisen laatu (varmistetaan käyttöönottotarkastuksessa)

SäännölliSeT TaRKaSTuKSeT- Silmämääräiset tarkastukset viikoittain- Toiminnalliset tarkastukset- Kuntoindeksin päivittäminen vuositarkastuksessa

huOllOT Ja KORJauKSeT- välineiden toimivuuden ja turvallisuuden säilyttäminen- Kiireellisten, vaaraa aiheuttavien vikojen välitön korjaaminen- Toimenpiteiden dokumentointi

KOhTeen KäYTTö- Ohjeistus, mikäli siihen on riskiperusteisesti tarvetta

OM

AV

ALV

ON

TAJÄ

RJE

STEL

MÄ


Tietolähteet

Turvallisuusstandardi SFS-en 1176-7: leikkivälineet ja turva-alustat, ohjeita asennuksesta, tarkastuksesta, huollosta ja ylläpi-dosta. vahvistettu 8.9.2008. Suomen Standardisoimisliitto SFS.

Turvallisuusstandardi SFS-en 14974: Rullalautailualueet. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät.

Kuluttajaturvallisuuslaki 920/2011

Junttila, e. (toim.) 2009. Toimiva, kestävä ja turvallinen leikkikenttä viherympäristöliitto ry.

Turvatekniikan keskuksen (Tukes) internetsivut: www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/vaatimuksia-palveluntarjoajalle

Tampereen kaupungilta saatu lähtöaineisto

Tampereen kaupungin internetsivut


LIITTEET1. Kaupungin yleisten viheralueiden leikki- ja skeittipaikat (tammikuu 2012) 2. Leikki- tai skeittipaikan käyttöönottotarkastuksessa käytettävä lomake3. Leikkipaikan toiminnallisessa ja vuositarkastuksessa käytettävä lomake4. Skeittipaikan tarkastuslomake 5. Vastuunjakotaulukko, Lielahden urakka-alue 6. Vastuunjakotaulukko, keskustan urakka-alue 7. Vastuunjakotaulukko, Nekalan urakka-alue 8. Vastuunjakotaulukko, Kissanmaan urakka-alue 9. Vastuunjakotaulukko, Hervannan urakka-alue 10. Vastuunjakotaulukko, Leinolan urakka-alue 11. Vastuunjakotaulukko, Kalkun urakka-alue 12. Vastuunjakotaulukko, Peltolammin urakka-alue 13. Vastuunjakotaulukko, Tasanteen urakka-alue 14. Tapausilmoituslomake 15. Onnettomuudesta ilmoittaminen kunnan valvontaviranomaiselle -lomake 16. Esimerkki leikkipaikan opastaulusta 17. Esimerkki skeittipaikan opastaulusta


Kaupungin yleisten viheralueiden leikki- ja skeittipaikat (tammikuu 2012) LIITE 1

LIITE 2 Leikki- tai skeittipaikan käyttöönottotarkastuksessa käytettävä lomake Leikkipaikan toiminnallisessa ja vuositarkastuksessa käytettävä lomake LIITE 3le

iKKi

- Ja

SKe

iTTi

PaiK

an

KäY

TTö

ön

OTT

OlO

ma

KeTa

mPe

Reen

Kau

Pun

Ki

Tila

aja

Kust

annu

spai

kka

/ ver

kko

/ vai

he

vihe

ralu

een

num

ero

vihe

ralu

een

nim

i ja

osoi

tele

ikki

- tai

ske

ittip

aika

n ni

mi

varu

ste

valm

ista

jam

alli

/ tu

ote

nro

Rake

ntee

tTu

rvae

täis

yyde

tKi

inni

kkee

t, lii

toks

etli

ikku

vat o

sat

Puto

amis

alus

tava

kaus

Selit

e

alu

een

siis

teys

, huo

ltotie

, kas

villi

suus

ym

s.

erit

yisi

ä tu

rval

lisuu

sris

kejä

alu

eella

Tark

astu

späi

väys

Turv

atar

kast

ajan

alle

kirjo

itus

ja n

imen

sel

venn

ysRa

kent

ajan

alle

kirjo

itus

ja n

imen

sel

venn

ys

väl

inev

alm

ista

jien

ohje

et a

luee

n vä

linei

stä

on k

erät

ty k

ohte

en lu

ovut

uska

nsio

on

Tark

astu

späi

väys

Turv

atar

kast

ajan

alle

kirjo

itus

ja n

imen

sel

venn

ysRa

kent

ajan

alle

kirjo

itus

ja n

imen

sel

venn

ys

vast

aano

ttop

äivä

ysTi

laaj

an a

lleki

rjoitu

sYl

läpi

täjä

n al

leki

rjoitu

s ja

nim

en s

elve

nnys

Turv

allis

uusa

siak

irja

sisä

ltyy

leik

ki- j

a sk

eitt

ipai

kkoj

en o

mav

alvo

ntaj

ärje

stel

mää

n 20

12

leik

kipa

ikka

Skei

ttip

aikk

a

TAM

PER

EEN

KAU

PUN

KI

LEIK

KIP

AIK

AN T

ARK

ASTU

SVu

osita

rkas

tus

Toim

inna

lline

n ta

rkas

tus

/

/K

usta

nnus

paik

ka/v

erkk

o/va

ihe:

TILA

AJA:

KA

KE

,VIH

ER

TILA

AJA

Varu

ste

Mal

li +

tuot

enum

ero

Kor

jaus

tarv

e K

unno

sPo

ist

*) K

orj l

kVa

lmis

taja

Vihe

rkoh

teen

nro

:Vi

herk

ohte

en n

imi j

a si

jain

ti:Le

ikki

paik

an n

imi:

2092

-001

JAN

KA

NP

UIS

TO1E

I-NIM

EÄ

*)K

orja

usta

rvel

uoki

tus:

1 v

k,3

kk,6

kk,

VOR

I

JAN

KA

NR

AIT

TI -

SA

MM

ON

VA

LTA

TIE

MU

U L

EIK

KIV

ÄLI

NE

AS

KE

LTA

SO

, SP

FE 2

6330

KO

MP

AN

KE

INU

MIS

VÄ

LIN

EA

MB

ULA

NS

SI,

M16

6PK

OM

PA

NK

EIN

UM

ISV

ÄLI

NE

VIPP

Y, 1

2100

5H

AG

SLI

UK

UM

ÄK

IPE

CK,

400

553

HA

GS

KA

LUS

TEK

IINTO

PE

NK

KI

RO

SK

A-A

STI

AK

EIN

U3-

PA

IKK

AIN

EN

HA

GS

MU

U L

EIK

KIV

ÄLI

NE

HIE

KK

ALA

ATI

KKO

KE

INU

MIS

VÄ

LIN

EK

AN

A, M

106P

KO

MP

AN

MO

NIT

OIM

IVÄ

LIN

EO

XYG

EN, 2

2013

0LA

PP

SE

TK

EIN

UM

ISV

ÄLI

NE

JOU

SIK

EIN

U K

OLM

ELL

E, B

LAZE

R,

ELE

4000

21K

OM

PA

N

MU

U V

AR

US

TEIN

FO-T

AULU

PU

ISTO

KA

RU

SE

LLI

SEC

TOR

, 160

016

LAP

PS

ET

MU

U L

EIK

KIV

ÄLI

NE

HIE

KK

ALA

ATI

KKO

PU

ISTO

KA

RU

SE

LLI

SEC

TOR

, 160

016

LAP

PS

ET

KA

RU

SE

LLI

SEC

TOR

, 160

016

LAP

PS

ET

MU

U L

EIK

KIV

ÄLI

NE

AS

KE

LTA

SO

, SP

FE 2

6330

KO

MP

AN

MU

U L

EIK

KIV

ÄLI

NE

AS

KE

LTA

SO

, SP

FE 2

6330

KO

MP

AN

MU

U L

EIK

KIV

ÄLI

NE

AS

KE

LTA

SO

, SP

FE 2

6330

KO

MP

AN

KU

NTO

ILU-

/LIIK

UN

TA-

TAI P

ELI

VÄ

LIN

EKO

RIP

ALL

OTE

LIN

E, 6

5390

2TR

ES

S

Työn

joht

ajan

alle

kirjo

itus

Tark

asta

jan

alle

kirjo

itus

Päiv

ämää

rä

Muu

ta h

uom

ioita

vaa

2/

1

Leikkipaikan toiminnallisessa ja vuositarkastuksessa käytettävä lomake LIITE 3

leiK

Ki- J

a S

KeiT

TiPa

iKa

n K

äYTT

öö

nO

TTO

lOm

aKe

Tam

PeRe

en K

auPu

nKi

Tila

aja

Kust

annu

spai

kka

/ ver

kko

/ vai

he

vihe

ralu

een

num

ero

vihe

ralu

een

nim

i ja

osoi

tele

ikki

- tai

ske

ittip

aika

n ni

mi

varu

ste

valm

ista

jam

alli

/ tu

ote

nro

Rake

ntee

tTu

rvae

täis

yyde

tKi

inni

kkee

t, lii

toks

etli

ikku

vat o

sat

Puto

amis

alus

tava

kaus

Selit

e

alu

een

siis

teys

, huo

ltotie

, kas

villi

suus

ym

s.

erit

yisi

ä tu

rval

lisuu

sris

kejä

alu

eella

Tark

astu

späi

väys

Turv

atar

kast

ajan

alle

kirjo

itus

ja n

imen

sel

venn

ysRa

kent

ajan

alle

kirjo

itus

ja n

imen

sel

venn

ys

väl

inev

alm

ista

jien

ohje

et a

luee

n vä

linei

stä

on k

erät

ty k

ohte

en lu

ovut

uska

nsio

on

Tark

astu

späi

väys

Turv

atar

kast

ajan

alle

kirjo

itus

ja n

imen

sel

venn

ysRa

kent

ajan

alle

kirjo

itus

ja n

imen

sel

venn

ys

vast

aano

ttop

äivä

ysTi

laaj

an a

lleki

rjoitu

sYl

läpi

täjä

n al

leki

rjoitu

s ja

nim

en s

elve

nnys

Turv

allis

uusa

siak

irja

sisä

ltyy

leik

ki- j

a sk

eitt

ipai

kkoj

en o

mav

alvo

ntaj

ärje

stel

mää

n 20

12

LIITE 4 Skeittipaikan tarkastuslomake

TARKASTETTAVAN KOHTEEN TAUSTATIEDOT

Kohteen nimi

Kohteen sijainti (osoite)

Skeittauspaikka ulkorata sisärata, -halli

Skeittauspaikan rakentaja

Skeittauspaikan ylläpitäjä

Yhteyshenkilö

Yhteyshenkilön osoite, puhelin ja sähköposti

Onko skeittauspaikalla rakentajan tai ylläpitäjän rakentamien rakenteiden lisäksi käyttäjien rakentamia rakenteita?

kyllä ei

erilaisten rakenteiden lukumäärä kpl

Skeittauspaikan harrastemahdollisuudet (esim. rullaluistelu, BmX-pyöräily tai joku muu)

Kävijämäärä (arvio) henkilöä/vko

Palvelun tarjoajan omat näkemykset suurimmista riskeistä

Onko sattunut onnettomuuksia tai läheltä piti – tilanteita? millaisia?

Onko onnettomuuksia kirjattu ylös? kyllä ei

Onko ylläpitäjä tietoinen Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 8 §:n ilmoittamisvelvoitteesta?

Tarkastuksessa mukana olleet henkilöt (nimet ja toimenkuvat)

TURVALLISUUSVAATIMUKSETYleiSTä, RaKenTeeT

Kyllä ei ei koske

huomautettavaa / huomioitavaa

Rullalautailualueet on erotettu yleisistä alueista (leikkikentät, urheilukentät, puistot tms.) riittävällä etäisyydellä, aidalla tai muulla rakenteella taikka muulla tavoin.

Rakenteissa ei ole esille työntyviä teräviä osia, kuten ruuveja, nauloja, tikkuja.

Putkirakenteisten osien päät on suljettu.

SKEITTIPAIKAN TARKASTUSLOMAKE

Skeittipaikan tarkastuslomake LIITE 4

Kyllä ei ei koske


Rakenteet ovat ehjiä ja riittävän tukevia (kestävät käytön).

Rakenteet on kiinnitetty maahan tukevasti ja näin varmistettu niiden paikallaan pysyminen. ne eivät keiku tai huoju vaaraa aiheuttavasti.

maanpinta, jolla rakenne sijaitsee, on riittävän tasainen.

Rullauspinta on tasainen ja aukoton, eikä siinä ole esiin työntyviä osia.

Tasanteella olevien kaiteiden korkeus on vähintään 120 cm.

Kaiteiden rakenne ei houkuttele kiipeämään (ei ole vaakatasossa olevia osia, jotka mahdollistavat kiipeämisen).

TuRva-alueeT

Kyllä ei ei koske


Jokaisen rakenteen ympärillä on turva-alue.

Turva-alueen koko on vähintään 2 metriä rakenteen ympärillä rakenteen joka kohdasta mitattuna.

Turva-alueella ei ole esteitä, eikä niitä käytetä katsojapaikkoina.

Turva-alueiden materiaali on yhdenmukaista materiaalia. irtomateriaalia, esim. hiekkaa, ei ole käytetty.

TaRKaSTuKSeT, huOllOT, aSiaKiRJaT

Kyllä ei ei koske


Tarkastuksia ja huoltoja varten ovat olemassa suunnitelmat.

Tarkastuksista, huolloista ja kunnossapidosta pidetään kirjaa.

Tarkastukset ja huolto-toimenpiteet tehdään säännöllisesti. milloin? Kuka?

Skeittauspaikalle on laadittu turvallisuussuunnitelma tai - asiakirja.

henKilöKunnan valmiuDeT (mikäli kyseessä kohde, jossa on henkilökuntaa paikalla)

Työntekijät osaavat toimintatavat hätätilanteissa ja osaavat hälyttää apua.

Kohteessa on ensiaputaitoinen henkilö /ensiaputaitoisia henkilöitä.

Kohteessa on riittävästi ensiapuvälineitä.

OPaSTeeT, OhJeeT

Kyllä ei ei koske


Skeittauspaikalla on käyttäjiä varten tietokyltti, jossa on seuraavat asiat:

Skeittauspaikan nimi ja osoite

Ylläpitäjän nimi ja yhteystiedot

Yleinen hätänumero

alue on varattu rullaluistelijoiden, rullalautailijoiden, BmX-pyöräilijöiden käyttöön.

asianmukaisten turvavarusteiden käyttö (esim. kypärä, polvi- ja kyynärsuojat) on suositeltavaa.

muuta huomioitavaa tarkastuskohteessa

Toimenpiteet:

neuvonta ja ohjaus

Kirjallinen kehotus määräaika mennessä

Kirjallinen selityspyyntö määräaika mennessä

muu toimenpide, mikä?

Tarkastukseen käytetty aika tuntia (sis. valmistautumisen, matkat + toimistotyöt)

LIITE 4 Skeittipaikan tarkastuslomake

LIITE 14 Tapausilmoituslomake

TAPAUSILMOITUSLOMAKE 1/2

Täytä lomake mahdollisimman pian onnettomuuden tai läheltä piti -tilanteen jälkeen. Palauta lomake täytettynä sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai postitse osoitteeseen Teemu Kylmäkoski, Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Frenckellinaukio 2 E, PL 487, 33101 Tampere.

Onnettomuuden tai läheltä piti -tilanteen tapahtumapaikka Päivämäärä ja kellonaika

Tiedot loukkaantuneesta henkilöstä

Sukupuoli Tyttö Poika

Nimi Syntymävuosi

Osoite

Sähköpostiosoite

Vaatetus tapahtumahetkellä (myös jalkineet)

Tiedot tapahtumasta

Minkälaisessa toiminnassa / missä leikkivälineessä tilanne tapahtui?

Paikalla olleiden lasten lukumäärä

Tapahtuman kuvaus (yksityiskohtainen kuvaus, miten onnettomuus tai läheltä piti -tilanne tapahtui)

Tapahtuman seuraukset (esim. vamman laatu, vahingoittunut kehon osa, loukkaantuneiden määrä)

Onnettomuuden seurauksena tehdyt toimenpiteet

Mitä olisi voinut tapahtua?

Sääolosuhteet tapahtuman aikana

Tapahtuman syyt

Miten tapaturma voitaisiin vastaisuudessa välttää? Toimenpide-ehdotuksia?

Lisätietoja

Todistajien lausunnot

Todistajien nimet ja yhteystiedot

Tapahtumasta on otettu yhteyttä:

Poliisi Yrityksen / organisaation turvallisuusvastaava Vakuutusyhtiö Pelastuslaitos Kunnan tuoteturvallisuusvalvontaviranomainen

Päivämäärä, nimi ja puhelinnumero


lomake on täytettävissä myös internetissä e-lomakkeella!

Tapausilmoituslomake LIITE 14


Täytä lomake mahdollisimman pian onnettomuuden tai läheltä piti -tilanteen jälkeen. Palauta lomake täytettynä sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai postitse osoitteeseen Teemu Kylmäkoski, Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Frenckellinaukio 2 E, PL 487, 33101 Tampere.

Onnettomuuden tai läheltä piti -tilanteen tapahtumapaikka Päivämäärä ja kellonaika

Tiedot loukkaantuneesta henkilöstä

Sukupuoli Tyttö Poika

Nimi Syntymävuosi

Osoite

Sähköpostiosoite

Vaatetus tapahtumahetkellä (myös jalkineet)

Tiedot tapahtumasta

Minkälaisessa toiminnassa / missä leikkivälineessä tilanne tapahtui?

Paikalla olleiden lasten lukumäärä

Tapahtuman kuvaus (yksityiskohtainen kuvaus, miten onnettomuus tai läheltä piti -tilanne tapahtui)

Tapahtuman seuraukset (esim. vamman laatu, vahingoittunut kehon osa, loukkaantuneiden määrä)

Onnettomuuden seurauksena tehdyt toimenpiteet

Mitä olisi voinut tapahtua?

Sääolosuhteet tapahtuman aikana

Tapahtuman syyt

Miten tapaturma voitaisiin vastaisuudessa välttää? Toimenpide-ehdotuksia?

Lisätietoja

Todistajien lausunnot

Todistajien nimet ja yhteystiedot

Tapahtumasta on otettu yhteyttä:

Poliisi Yrityksen / organisaation turvallisuusvastaava Vakuutusyhtiö Pelastuslaitos Kunnan tuoteturvallisuusvalvontaviranomainen

Päivämäärä, nimi ja puhelinnumero


LIITE 15 Onnettomuudesta ilmoittaminen kunnan valvontaviranomaiselle -lomake

ELINKEINONHARJOITTAJAN TAI MUUN PALVELUN TARJOAJAN ILMOITUS VAARAA AIHEUTTAVASTA KULUTTAJAPALVELUSTA1. Elinkeinonharjoittajan tai muun palvelun tarjoajan yhteystiedot: nimi, osoite, puhelin- ja fax-numero, sähköposti:

2. Tiedot palvelusta:

Toimiala:

Tarjottavat toiminnot:

Toiminta, jossa onnettomuus / vaaratilanne on tapahtunut:

3. Tiedot elinkeinonharjoittajasta, joka suorittaa ilmoituksesta tehdyn toiminnan (esim. alihankkija), jos muu kuin kohdassa 1. Nimi, osoite, puhelin- ja fax-numero, sähköposti, vastuuhenkilö:

4. Asiakkaiden määrät / vuosi (arvio):

asiakkaiden määrä yhteensä: henkilöä / vuosi, joista

Yritysasiakkaita henkilöä / vuosi

muita ryhmiä (esim. koululaisryhmät) henkilöä / vuosi

Yksityisiä henkilöitä (yksittäiset henkilöt ja perheet) henkilöä / vuosi

5. Palvelun tarjoaminen:

ympäri vuoden

tiettynä ajanjaksona vuosittain

ajanjakso, jona palvelua tarjotaan

satunnaisesti tilausten mukaan

tilaisuuksien määrä vuodessa

6. Millaista vaaraa palvelu aiheuttaa / on aiheuttanut?

7. Millainen onnettomuus / vakava läheltä piti -tilanne palvelussa on sattunut?

1. päivämäärä

2. onnettomuuden / vakavan läheltä piti -tilanteen kuvaus

Onnettomuudesta ilmoittaminen kunnan valvontaviranomaiselle -lomake LIITE 15

3. seuraukset

4. osallistuneiden + loukkaantuneiden lukumäärä

5. syitä tapahtumalle

6. osallistujaryhmä

7. sääolosuhteet

Jos tapauksesta on tehty tutkinta, pyydämme lähettämään tutkintaraportin liitteenä.

8. Mitä olette tehneet / aiotte tehdä, ettei vastaavia onnettomuuksia / vakavia läheltä piti –tilanteita pääse syntymään (toimenpiteet ja aikataulu)?

9. Onko palvelussanne tapahtunut muita onnettomuuksia? Millaisia?

10. Jos asiaa on käsitelty julkisuudessa (esim. sanomalehdessä, radiossa, televisiossa), niin missä ja milloin?

11. Onko Teillä muita vastaavan kaltaisia palveluita? Kyllä ei

Jos on, niin mitä aiotte tehdä asian suhteen

12. Oletteko ilmoittaneet asiasta muille viranomaisille? Kyllä ei

Jos olette, niin mille viranomaisille ja milloin?

13. Allekirjoitus, nimenselvennys ja päiväys: . 200

lomake palautetaan sen kunnan valvontaviranomaiselle (yleensä terveystarkastajalle), jonka alueella vaaran aiheuttanut palvelu suoritettiin.

LIITE 16 Esimerkki leikkipaikan opastaulusta

PAA

VA

LIN

SU

OJA

VIH

ERA

LUE

Han

nun

kuja

VILLILÄ

Huo

mio

ith

an t

alvi

olo

suh

teet

!

HÄT

ÄN

UM

ERO

11

2

Ilmo

ita

ilkiv

alla

sta

ja r

ikko

utun

eist

a vä

linei

stä

na

uho

itta

vaan

päi

vyst

ys nu

mer

oo

n 0

40

0 9

81

71

7

tai s

ähkö

po

stiin

.

Esimerkki skeittipaikan opastaulusta LIITE 17

HA

LLIL

AN

SK

EIT

TIPA

IKK

APe

hku

suo

nka

tu 6

HÄT

ÄN

UM

ERO

11

2

Ilmo

ita

ilkiv

alla

sta

ja r

ikko

utun

eist

a vä

linei

stä

nauh

oit

tava

an p

äivy

stys

num

ero

on

0

40

0 9

81

71

7 t

ai s

ähkö

po

stiin

Alu

e o

n v

arat

tu r

ulla

lau

taili

joid

en,

rulla

luis

telij

oid

en ja

BM

X-p

yörä

ilijö

iden

kä

yttö

ön

.

Asi

anm

uka

iste

n t

urv

avar

ust

eid

en

käyt

tö o

n s

uo

site

ltav

aa.

Documents

Leikkipaikat - Tampere · Standardisointi on yhteistyötä, ... ja kemikaaliturvallisuutta Suomessa. Tukes valvoo eri toimialojen tuotteita, ... Standardin SFS-en 1176-7 kohdan 8