RAUTARUUKKI OYMALMINETSINTÄ n..1awatu1klnta 3MtUÖft kul- N:oRO 17170

jetuke18ta J aurata111 • Ahveneelänalueella

TUTKIMUSALUE LAATIJA JAKelU

AhYeuelk&. I&i_ ~uJ8Il8UUKUNTA

;'.~~.1 g~ HYV. Kjluutl1a1nen

S&1.la-J?elkoeenn1eJd A1raeRo k

KARTTALEHTI lIITEKARTAT JA .SELOSTEET

Boyaalell1 , kpl ~.ltal'le1akartta UIO " a:e.portln l11tted.

KOORDINAATIT ARKISTO

RokVERTAA

Rakennegeol081nen 11Jl8JtuY.'ul1ctnta J~. 1971 noAÅl'e.elän alue_ l'uos1raport,S. KA. 1971 no

fri Raimo KuJanauu on no kUl tl1aw(8eete 8\lorittanut oheisenl]ma~uvatulk1ntatyön 1'50 000 mittakaavalsilta mustavalkoisilta• 'tereokuv11ta. fu1lt1ntatlCSbön e1 111ty Jna!.;lstotarkletuks1a eikätulkit81~an alka1aena1bkaan alueelta tekemiä maaetohavaintoja,vaan peruetuu lk81nOaan 11maku.YWQQter1M11ll tarkasteluun.

tulkinnassa OA erityistä huomiota. k1innitett7 Ja\U'atein rau­~odo.tumaata lrronne14en malmilobkarelden }=ulkeutune1suuteen•

.. fU1tlntatuloetea. perusteella on mahdollista, että AhVeneelän ­VallO'fauaD. - SalJa1vo.aran a.lueilla 'avatut malm110hkareet ovatlähtöla1A Jaun:,*11ta.Raportti1n,111tw 4 kpl kartakkelta. Siinä .. .,88 ehdotettuJatk.ot01.mellPltelt1i.. tulkintakwu aelventa.m1aek8i ~a tark1eta.m1seksl,Huomattava 1184 tulldntaaa .,."". k\l1l1ohkaretledot saadaan vietyä1.50 000 lIl1ttakaava1aelle tulldJlkkutallch

•

;\!1vPIl5eliln alueen glasiaali~eC)lo!l;iasta

ilmaKuvantulklnnan valossa

Yle i s tii

Ahvpn~elän alueell korkokuva on hyvin vaihteleva. Manner-

jä~tikHn käytt~ytymispn kannHlta se voidaan jakaa kohteen

suu ra 1 u e (' se en: 1) t u n t tl r i a 1 tJ(', jossas u h tee 11 i se t k 0 r k e u s e I~ 0 t

vcdhtelevat 50 - 250 m ja 2) tunturiil1t1etta l,iertävä alavan

mailn alue, Kemijoki-Ahveuselkii-KolJteloaapa- Kuppiaapa-Tenniö-

joki, missä ~uhteelliset korkeuserot ovat vain 10 - 50 m. Ah-

venselän etrdäpuolella on toinen voimilkkaön relief'in alue,

Jaurutunturi-Suvastunturi, jolla ei nähdak5eni ole erityistä

mf'rkitystä jLiätikHn virtauksen suuntaa jana Ahvenselän alueella.

VoimakKi.limmin alueen glasiaali,ll,"eologisiin erikoispPlirteisiin

on vai k u tt anu t laaja, suu 1111 i 11 (, en p 0 h joi s - e tel ä S LIU n tai lle n ,

syvällekuluJlut ja tasHinen suoalue Pell{osenniemeltä pohjoiseen

ja sitä idässä reLlnu~tava Jauratsin ympäristön tunturia'lue •

Pelkosennielllt'n (KemijoC'n) laajassa li1itksossa on paikoin

sC'lviä, muttil hyvin laöi<eita ,lrumlinimaisia selClntpitä U'lutin,ll,-

ilmiö), jl)idcn suunta on (suunnat ilmöistu tulosuunnan

p 0 h joi s n e u 1 EI 1 u k LI n a ). Se 1 v i (' n d r-LJ m1 i /l i s e Vi n t e i den 1'1 ä ä r ä v ä h e -

2

nee siirryttäessä lännestä itään, tunturialuppllc. Sam,"Illa

ni i dpn suunta l~ään tyy vähi tel J f'n>!H)o --?> 31 'Jo Tenniojoen Lwk-

soon mennessc'i (I~s. kiu'tta 1 :50 000 jil 1 :!,tjO UOO). Sillllansuun-

LI i n (~n f 1 11 t i n,lr i n k.ei c'i n t y rn i ne n t i\ P a h t u u s i i r r y t t ä e s s ä P°h joi -

se"ti\ etel,iän. I(i1uempana etelässii, alueen ulkopllolella on vill-

°lit"pva Sllllnta jo suunni]]<>en 3()O

lIf'il~()rnll1in !~ehitLynyttä rohjaillnrccnipillllillJ vilkoutlllliista

p~i illtyy V,lilliilkk(lvn rpJipfill alueella mm. Jauratsiselän jtc'i-

p u ° ] c 1 1 a (n • ") 0 () 0) s e l~ ii Käy 1 ä s elä n j a Jh t c\ s c 1 ä 11 Vä 1 i .s e s s ä

]ai\ksossa (n. °300 J. Vuotosse1c'in pohjoispuolella esiintyy lä-

hes liintistä vakoutmr.aa (:2700

_ 2BOo

) ja .r.jillävaaran alueella

heikkoa t'lutin,llia (n. 30(0

) edellisiä alemmalla tasolla.

Ak t i i v j sen, v n i mn k k a a s t i vi r t a a van j c'i ii n m u 0 ei 0 s t Ulll i eno heI -

la on alueella rUIIsaasti myos stagnantin tai semistagnantin

(kuolleen) jään muodosturnia. ~e keskittyvät tunturia.iueeta

ympäroivälle alavalle alueelle, jOllka reliefi oleelliselta osal-

ta n;uor!ostuu näi!'=tä irtomaakerrostumista. Alueen Kumpumoree-

nit ovat lähes yksinomaan jäätikon stag~antin reunavydhykkeen

alla syntync i ti:i moreeni seläntei Ui ns. Hogen-morePlleja, jo il-

le luonteenomaista on jiiatikdn reunaa noujattava suuntaws.

Joitakin näistä on merkitty 1 :50 OOO-mittakaavaiselle kar-

talle kuvi\amaan jä~tikdn reunan suuntaa (Kaira-aapa. Vuos-

paianaapa J. Keskimä~räistä paksumpi moreenipeite on omihaista

l,;umpumorep.nialueille, kun taas tunturialueeiJa on melko ollut

noh,janloreenirH'ite ja vain paikoin näkyy jliiitikdn heikosti

suuntaal'1ia selc'inteitä. Tunturialueella poikkeuksen muodostavilt

eräät lilaksot, esim. Jauratsiselän ja I\urnmitsoivan sekä Hita-

selän ja J.Cc'-iyläselän väli set laaksot, joissa on rUllsailsti 1110-

reeni- (ja kames?) kumpareita.

Jnritikköjol,isyntyiset muodostumat

:2 )1) Tenniöjoen harju idiissä

AJuppn jfiätikl<ii,jokisyntyisistä muodosturni sta ovat huo­

°(suunta 315 ),mLlttavirnpia:

tunturialuepn hnlki kulkeva Akanviiara-Maaselkä harjujakso

( "2,"0).) .> .• Edellisiä

hllomattavastimerki tyksellisempiä ovat mm. rnalmilohkareiden

kulkeutumisenkannalta pieIwmmät ja el-ittäin vaikeasti jopa

jlmakllvantull..innalla havaittC\vat su~gla.'iiai.llisf't systeemit,

joissa kerro!"tulllista ei ole tC\pahtullut siinä määrin kuin emo

suuri s sa har j u i s sa (k s. 1,C\rt ta 1: II()O 0(0). Tilrlad n n~i i s Ui

on S a u l{ 1, 0 V iiD r El - H<l h k a v i.l a r il - J ilU ra t s i se 1 kä - A!l ve n S e 1 k ii - J Li U r u j ole i -

systpemi, jonka !"lIunta pohjoiosissa on suunnilleen 100

- 20°,

JaurfltsiselÄllä 360 0ja Ahvellselän ympäristössä 325°. Vaikka

t ri s s ä s Ys tee nd s s ä 1< e r r ° s t u III i n f~ n 0 n k i n '0 1 ] u t v ä h ä i s t ä, 0 n s itä

myöten kulkeutllneiden Jauratsiselän lohkareiden mäcirä saatta-

II U talI a 111 e ,. k i tt ä v ä ( e s i m • j ii ä t i k k ö k u 1 j etu J{ s e en v e rra t t u na ) •

Toinen, suunnilleen JaurCltsiselän lounilispllo]eltCl fllkava sys-

teemi on hei kommi n kehi l tynyt ,jao

sen suunta on 3')0 - °')bO •

\Iolemmat yhtyvät FelkosPllniemeu Ilarjuull kauPhlpalld etelässä.

Samanlainen muodosturr.a on myös KorteaaViJn maastossa (200

) ja

epävarmempi j{itasplkä-Käyläselkä-Varpuvaara-linjillla, suun-

n i ] 1 p en ed e 11 j s en ja t k p i 11 a Ak a Jl va fl ra n h a r j u 11 1 ii n s i p u () 1 e 11 a •

Ainekspn kull,eutUtTlinen

rlutin~in perusteella on llIannerjäatikön voimakkain vir-

taus ,ja kuljetus tapahtunut Jauratsiselän alueella suunnassa

')40° (_')15°) (ks. peitepiirros 1:400 000, A, vaihe 1) eli sa-

ma s sas 1I U n n El S S a l< lJ i naI II e e n II a r .i II t k i II 0 va t. T ä t ä t lJ l~ (' e III y 0 s

(

- 4

havainnot jäätikön reunan Sllu[Jllilsta. Plellempien suhglasiaalis-

tel! systeemien latvaosien suuntaisesta lO - ;2(0

) jäi\tikön

lijl(keestä ei ole merkkejä. Voimul\:kaimman ja !:'elvimmän vir-

tauSS\lunnan ohella esiintyy .Jauratsiselkä-AkalJvililra-Vuotossel-

kä-alueella merkkf'jä heikommasta :2700

- ')()()o-sul1ntaisesta vir-

tauksesta (ks. peitepiirros A, vaihe II), jonka ilikainen on

ilrnf'isesti Siulionpalosta Hal1taruukil! rnittaälna ullrteisto (:2K5°).

Tfimä toinen vaihe edustanee llIyöhempiiti kehitystä jii.itikön vir-

tauksessa, jolloin ji\iitik1{ö oli jo melko ohutta ja helpommin

il 1 u s tein 1{ 0 r k 0 k 11 van no u d a t tel evaa. Vi r ta u s suu n n a n rn 11 u t 0 s saa t -

taa kuvastaa myös muutol{sia akkurn111ilf\ti oalueella, jolloin

tämä lähes läntinen suunta olisi alueellinen eikä rajoittuisi

vain Ahvf'nselfin alueelle. Lohkarekuljetnksen kanna 1 ta lI;i i llä

kahdella vaihtol~hdolla ei ole suurtakaan eroiI. Kuljetussuun-

nilt kiiyviit pnrlwitcn selville peitepijrroksesta 1:'!<)() OOO,A,

T I vai he e n i' i k a 11;) Ja ura t s i se 1 Rn 10 h k ei r l~ C' t 0 va t }; 1I 1 "e u t 11]} e e t

i Ui kaa kkoon ja VIIO to s se Iän i\ lue ella (i1' to 1 ohlwree t) jopa

suorai\n itäfi. Käsitykseni mukaan II vaih,'en J{ul,ietuksella on

/ v.'1häisemri merkitys Jauratsiseliin

l"Jin J vaiheella ja kuljetusmatl(a

lohkareiden levittäjäni\

samalla pienempi.

fo:ritti\in suuri 'flcrkitys 10hkareidcIJ kuljettajana on 01-

lut Jauratsiselkii-Ahvenselkä-Jaurujoki -ji\ätikköjoella, joka

l<lll k e etun n etu n /l1 a 1 rn j puh k e a ma n vie r e s t ä (k 8. P e i t e pii r r 0 s

1 : 4 () () () 0 0 , n). T ä S S H vyö h Yk J{(~ e s s ä p itä i s i J a u r i1 t s i s elä n 1 0 h k a -

reita olla runsillmmjn, koska jEifitiköll voimakkain kuljetus yh-

tyy tähän ~lasiflllviilaliseen kuljetussuuntaan O-reittiin).

!firviseli:in V~nsipuoli tse kulkf'va ~lasifluviaalillen systeemi

o n vie ] Ei /l1 a h d 0 1 1 i S IllJ K s i e n ra joi s s a ,/ CI ura t s j s e 1 ii n 1 0 h k a l' e i den

kul j et ta ja na. _Su IIri Aka nvailra -~'Iaa se 1 kti -ha r j u ja k so on kä s i tyk-

5

seni mukaön voinut kuJ jettila vilin ellsin mannerjaittiJ~ön muka-

na kulkplltulleitä Jallrfltsisl'län lohkareila.

\T 1I 0 t 0 S S (' 1 k ii - Vu 0 t 0 s t u n t u r i - }\ 1;. Cl II Vili. ra - a 1 u p e J 1 et e ~ i i tl t YV LI t

1 rlt (' r iHll i 5 C t s (' k ii s u h - .i a r r 0 ~ 1 iJ S i <3 a 1 j s p t u () ma t () v a t toi mi -

n('Pt~C'lin väh,'-iisessä mLi.Jrässii r!lorepniJollkareiden kuljettajlna.,

TehL-ivän tuomia ajatlll.. sia

1) Olisi pystyttävä Ahvenselän ja Maaselän alueilla crot-

tnmadn jiiätikk~- ja jäätikkbjokikuljptukscn ldhkarcct toisis-

taan ,;a laatimAan molemmille omat lohkareviulJkansa.

2) Selvi tcttEivä AkClnvaara-~lflil5elkä-har.iujaksos5amalmi-

lohkareirlen esiintymisen pohjoisraja. Jauratsiselän lohkarei-

tae i p i Ui i s ies iin t y ä Käy 1 ä s e 1.::-i n p 0 h joi 5 p U ole 1 Ja.

erottaa eri morpenif)atjoja, ~uorempi

o)/~ 0 ).

,e__

ni i n 5i 1 Joi n tfimä systf'emi i lr,lei sest i muodostaa länsirajnn

tulpville tutkimuksille.

5) I-'oreenitutkimuksia Vuotosselän alueella. Voidaanko

Il) Tarkka rnaaJajikartoitus Ahvenselän kauppa, KotilCl-Ko-

") Fod i ntyykö Jauru.tsisplän lohku.rei ta lIirviselki\-Mälä-

tini(~r:Ji sel;:ä Isoselkä Kk ympäri st~issä mahdål1listen nyt esiin-

tlllemattomien ~lasirluviAC'lljsten muoctostumien toteamiseksi (loh-

ViHlra ~liJsirJuviaalisessa systeemissä • .Jos nij.tä ci esiinny,

karetihentyrnien luonne).

vanhemmasta

6 Poikkeaako pohjamoreenin aines ltiheisistä kurnpumoree-

n p i s t a 1) rae 1;: 0 0 s t um 1] k s f~ n, 2) suun t a u k sen, 3) k i viI a .i i k 0 0 s t u -

m1I k sen, 1..) hivena i ne p i toi SUli d p n y m. p u ole s ta. 0 n k 0 ]."1k a r e i dentila 1",,/ I",/,~,t!';'...·n._.......__~

'Qr.[/~Q/nt'r;es:iintyminen oheisen li,aavakuvan k<.lltöinen.j/ •. j"r/.~.,I"'J or~t9~n/

/-,r,).. '':7n)C'r~e-r'('

Otaniemi 22. 11. 1~70

l'~t:: ~Z;?~~ We'~.l?aimoKu;~1l uu

A27°30'

JÄÄTIKÖN KULJETUS

28°00'

JAURATSISELKA

2

o:g 28°30'

7460

67'00'

7430

LrillLL.,--,"·4!l.10:l,LOj,l'OOO!.1l.·L-- nn.::!..lol...J 7400

JAURATSISELAN LOHKAREIDEN KULKEUTUMINEN

1) 1 VAIHEEN AIKANA2) n _u__n_

3) 1 VAIHEEN MOREENILOHKAREIDEN KULKEU-TUMINEN nVAIHEEN AIKANA

MJ.TÄ Tlttl;.ÄMPI VIIVOITUS, SI;N TODENNÄ­KOISEMPAA ON JAURATSISELAN LOHKAREI­DEN ESIINTYMINEN

B" JÄÄTI KKÖJOKIEN KULJETUS

27°30' 28°30''r=~----------------="7460

••'/1•JAURATSISEL KÄ

• 1. ,

""" '1, ~/'II• "1 1.' / 1 1;\ ;~' '''1;

: '. f llll• • ••• • •• ••••••••:~••••••

•

••••

•

•••

MK 1: 400000 RK-70 740027°30'

JAURATSISELÄN LOHKAREIDEN KULKEUTUMINEN-

~ 1 RUNSAS/ ...... '11// •• ••

'J!I/I 2 TODENNAKOINEN

:.:... 3 MAHDOLLINEN..

YL[ISKARTTA'4 , 00

MANNERJÄÄTIKÖNVIRTAUSSUUNNAT JAJÄÄTIKKÖJOET

PELKOSENNIEMI- SALLAAHVEN SELKÄ

.. J«

RK-70

: 28 (....'1'

K"

..-•

-

-~-

27"00'

-+-......,.

, ~ ...

~ ...~

.. .

.-..,. ~.......

_.-•

,'tor" ."

...... ......7 -

t. _.

\.. ~r• •