1. 1 RREEMMEERRCCIIEEMMEENNTTSS AA MMoonnssiieeuurr CChhrriissttiiaann SSCCAAPPEELL,, DDiirreecctteeuurr dduu CCDDMMTT,, eett MMoonnssiieeuurr PPiieerrrree BBOONNAASSSSIIEESS,, PPrrooffeesssseeuurr hhoonnoorraaiirree ddee llaa FFaaccuulltt ddee DDrrooiitt eett ddee SScciieennccee PPoolliittiiqquuee ddAAiixx MMaarrsseeiillllee,, ssaavvaannttss MMaattrreess qquuii mmoonntt gguuiidd ttoouutt aauu lloonngg ddee ccee ttrraavvaaiill aavveecc ttaanntt ddee ggeennttiilllleessssee eett ddee ppaattiieennttee.. PPoouurr sseess ddvvoouueemmeennttss eett ssaa ddiissppoonniibbiilliitt,, jjee lleeuurr aaddrreessssee mmeess pplluuss vviiffss rrmmeerrcciieemmeennttss.. AA MMoonnssiieeuurr PPhhiilliippppee DDEELLEEBBEECCQQUUEE,, PPrrooffeesssseeuurr llUUnniivveerrssiitt PPaarriiss II,, PPaanntthhoonn--SSoorrbboonnnnee eett iinntteerrvveennaanntt ddaannss nnoottrree MMaasstteerr,, qquuii aa eeuu ttoouujjoouurrss llee tteemmppss eett llaa vvoolloonntt ppoouurr rrppoonnddrree mmeess qquueessttiioonnss ssuurr ccee ssuujjeett ddaannss lleeqquueell iill eesstt uunn ddeess eexxppeerrttss pplluuss rrppuuttss dduu mmoonnddee.. AAuuxx aassssoocciiss eett ccoollllaabboorraatteeuurrss dduu ccaabbiinneett ddaavvooccaattss VVIILLLLEENNEEAAUU RROOHHAARRTT SSIIMMOONN && AASSSSOOCCIIEESS ppaarr lleeuurr ggeennttiilllleessssee eett ssyymmppaatthhiiee ppeennddaanntt mmoonn pprriiooddee ddee ssttaaggee cchheezz eeuuxx eett ppaarr llee ffaaiitt ddee mmeettttrree mmaa ddiissppoossiittiioonn lleeuurr ttrrss rriicchhee bbiibblliiootthhqquuee.. AA MMaarrjjoorriiee VVIIAALL eett AAnnnnee--CCcciillee NNAAUUDDIINN,, mmeemmbbrreess ddee llaa ffaammiillllee dduu CCDDMMTT,, ppoouurr ttoouuttee llaaiiddee rreeuu ddeelllleess dduurraanntt llaannnnee.. AA mmeess ccaammaarraaddeess dduu MMaasstteerr.. JJaauurraaii ttoouujjoouurrss ddeess mmeerrvveeiilllleeuuxx ssoouuvveenniirrss ddee ccee tteemmppss ppaassss aavveecc eeuuxx.. DDeeddiiccoo eessttaa mmeemmoorriiaa:: CCoommoo ccrriissttiiaannoo,, pprriimmeerraammeennttee aa DDiiooss,, nnuueessttrroo SSeeoorr..

2. 2 AA mmii ffaammiilliiaa,, cchhiilleennaa yy ffrraanncceessaa,, aa qquuiieenneess lleess aaggrraaddeezzccoo pprrooffuunnddaammeennttee ssuu aappooyyoo,, ccoommpprreennssiinn,, aayyuuddaa yy ccaarriioo.. PPeerroo eessppeecciiaallmmeennttee aa mmii aabbuueelloo AAgguussttnn,, yy aa llaa mmeemmoorriiaa ddee mmiiss aabbuueellaass ZZaaiirraa yy RRoossaa yy ddee mmii aabbuueelloo LLeeoonnaarrddoo.. AA mmii pprroommeettiiddaa CCaarroolliinnaa,, qquuee mmee aappooyy ssiieemmpprree eenn mmii pprrooyyeeccttoo ddee eessttuuddiioo aann ccuuaannddoo ssiiggnniiffiicc eessttaarr sseeppaarraaddooss ttaannttoo ttiieemmppoo.. AA mmiiss aammiiggooss ddee ttooddaass llaass nnaacciioonnaalliiddaaddeess yy eessppeecciiaallmmeennttee ccoonn llooss qquuee ccoommppaarrttii eessttee aaoo ttaann lleejjooss ddee mmii hhooggaarr.. SSOOMMMMAAIIRREE IINNTTRROODDUUCCTTIIOONN pp..55 --TTIITTRREE PPRREEMMIIEERR:: LLEESS RREEGGLLEESS DDEE RROOTTTTEERRDDAAMM EENN CCOOMMPPAARRAAIISSOONN AAUUXX CCOONNVVEENNTTIIOONNSS IINNTTEERRNNAATTIIOONNAALLEESS EEXXIISSTTAANNTTEESS SSUURR LLEE CCOONNTTRRAATT DDEE TTRRAANNSSPPOORRTT MMAARRIITTIIMMEE pp.. 1177 CCHHAAPPIITTRREEII :: GGeennssee eett CChhaammpp ddaapppplliiccaattiioonn ddeess RRgglleess ddee RRootttteerrddaamm pp.. 1177 SSEECCTTIIOONN II :: LLaa ggeennssee ddeess RRgglleess ddee RRootttteerrddaamm pp..1188 SSEECCTTIIOONN IIII :: LLee CChhaammpp ddaapppplliiccaattiioonn ddeess RRgglleess ddee RRootttteerrddaamm eenn ccoommppaarraaiissoonn aauuxx aanncciieennnneess CCoonnvveennttiioonnss pp..2211 CCHHAAPPIITTRREE IIII:: RRppoonnsseess ddeess RRgglleess ddee RRootttteerrddaamm aauuxx qquueessttiioonnss ttrraaddiittiioonnnneelllleess pplluuss iimmppoorrttaanntteess ddaannss llaa rrgguullaattiioonn dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt

3. 3 iinntteerrnnaattiioonnaallee ddee mmaarrcchhaannddiisseess ppaarr mmeerr pp..2299 SSEECCTTIIOONN II :: SSuurr llaa rreessppoonnssaabbiilliitt dduu ttrraannssppoorrtteeuurr pp..3300 SSEECCTTIIOONN IIII :: LLeess ccaass eexxcceeppttss eett llaa lliimmiittaattiioonn ddee rreessppoonnssaabbiilliitt pp..4422 --TTIITTRREE DDEEUUXXIIEEMMEE :: LLEESS RREEGGLLEESS DDEE RROOTTTTEERRDDAAMM,, UUNNEE NNOOUUVVEELLLLEE CCOONNVVEENNTTIIOONN PPOOUURR LLEE DDRROOIITT DDUU TTRRAANNSSPPOORRTT IINNTTEERRNNAATTIIOONNAALL pp..5500 CCHHAAPPIITTRREE II:: LLeess pprriinncciippaalleess iinnnnoovvaattiioonnss ddeess RRgglleess ddee RRootttteerrddaamm pp..5500 SSEECCTTIIOONN II:: UUnnee mmiissee jjoouurr nncceessssaaiirree ppoouurr llee ttrraannssppoorrtt iinntteerrnnaattiioonnaall ddeess mmaarrcchhaannddiisseess pp..5511 SSEECCTTIIOONN IIII:: UUnnee nnoouuvveellllee ppllaaccee ppoouurr llaa lliibbeerrtt ccoonnttrraaccttuueellllee ddaannss llee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee ddeess mmaarrcchhaannddiisseess pp..6622 CCHHAAPPIITTRREE IIII :: AApppprrcciiaattiioonn ccrriittiiqquuee ggnnrraallee ddeess RRgglleess ddee RRootttteerrddaamm ddaannss llee mmoonnddee mmaarriittiimmee iinntteerrnnaattiioonnaall pp..6699 SSEECCTTIIOONN II :: LLaa vviissiioonn ddeess pprrooffeessssiioonnnneellss dduu ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee pp..7700 SSEECCTTIIOONN IIII :: LLaa vviissiioonn ddee llaa ddooccttrriinnee mmaarriittiimmiissttee pp..7777 CCOONNCCLLUUSSIIOONNSS pp..8866 BBIIBBLLIIOOGGRRAAPPHHIIEE pp..8888

4. 4 TTAABBLLEE DDEESS AANNNNEEXXEESS pp..9977 TTAABBLLEE DDEESS MMAATTIIEERREESS pp..220033 CCeelluuii qquuii nnaapppplliiqquueerraa ppaass ddee nnoouuvveeaauuxx rreemmddeess ddooiitt ssaatttteennddrree ddee nnoouuvveeaauuxx mmaauuxx ;; ccaarr llee tteemmppss eesstt llee pplluuss ggrraanndd ddeess iinnnnoovvaatteeuurrss.. FFrraanncciiss BBaaccoonn ((11556611--11662266)),, HHoommmmee ddttaatt,, aavvooccaatt eett pphhiilloossoopphhee AAnnggllaaiiss.. IINNTTRROODDUUCCTTIIOONN 11..-- LLaa nnoouuvveellllee CCoonnvveennttiioonn ddeess NNaattiioonnss UUnniieess ssuurr llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt iinntteerrnnaattiioonnaall ddee mmaarrcchhaannddiisseess eeffffeeccttuu eennttiirreemmeenntt oouu ppaarrttiieelllleemmeenntt ppaarr mmeerr ,, ccoonnvveennttiioonn ssuurr llee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee ((eett ddaannss cceerrttaaiinnss ccaass mmuullttiimmooddaall,, ccoommmmee ssoonn pprroopprree nnoomm nnoouuss ppeerrmmeett ddee ssoonnggeerr)) aaddooppttee ppaarr llAAsssseemmbbllee ddeess NNaattiioonnss UUnniieess eenn DDcceemmbbrree 22000088,, ddssoorrmmaaiiss lleess RRgglleess ddee RRootttteerrddaamm,, eesstt eellllee uunn iinnssttrruummeenntt jjuurriiddiiqquuee ddee rrnnoovvaattiioonn eett mmooddeerrnniissaattiioonn ppoouurr lleess ttrraannssppoorrttss iinntteerrnnaattiioonnaauuxx dduu XXXXIIee ssiiccllee?? PPoouurr rreeppoonnddrree cceettttee qquueessttiioonn oonn ccoommmmeenncceerraa ppoouurr mmeettttrree eenn lluummiirree,, ddee mmaanniirree ssuucccciinnccttee,, lloobbjjeett pprriinncciippaall ddee cceettttee ccoonnvveennttiioonn iinntteerrnnaattiioonnaallee,, cceesstt ddiirree,, llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee.. OOnn ppeeuutt ddffiinniirr llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee ddee mmaarrcchhaannddiisseess ccoommmmee uunnee vvaarriitt dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt eenn ggnnrraall.. CCeesstt llee ccoonnttrraatt ppaarr lleeqquueell uunn

5. 5 ttrraannssppoorrtteeuurr ssoobblliiggee ddppllaacceerr ppaarr mmeerr ssuurr uunnee rreellaattiioonn ddffiinniiee uunnee mmaarrcchhaannddiissee ddffiinniiee mmooyyeennnnaanntt llee ppaaiieemmeenntt dduunn ffrreett ddtteerrmmiinn11 .. LLee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee ccoonnttiieenntt qquueellqquueess llmmeennttss eesssseennttiieellss,, iiddnnttiiqquueess ttoouutt aauuttrree ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt ddee mmaarrcchhaannddiisseess.. LLoobblliiggaattiioonn pprriinncciippaallee dduu ttrraannssppoorrtteeuurr ddooiitt ttrree ttoouujjoouurrss ddee ddppllaacceerr uunnee mmaarrcchhaannddiissee.. LLee ttrraannssppoorrtteeuurr ddooiitt aavvooiirr llaa mmaattrriissee ddee lloopprraattiioonn.. EEnn pplluuss,, oonn ddooiitt ccoommpprreennddrree qquuee llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt ppoossssddee uunn ccaarraaccttrree pprrooffeessssiioonnnneell eett uunn ccaarraaccttrree ppootteennttiieelllleemmeenntt ttrriippaarrttiittee.. LLaa jjuurriisspprruuddeennccee eett ddooccttrriinnee rrcceennttee oonntt rreennffoorrcc llaa ccrrddiibbiilliitt ddee cceess ddeeuuxx ddeerrnniieerrss ppoossttuullaattss..22 AAuussssii,, mmmmee ssii oonn ppoouurrrraaiitt aavvooiirr llaa tteennttaattiioonn ddee llee ccoonnffoonnddrree aavveecc uunn ccoonnttrraatt rreell,, qquuii ssee ppeerrffeeccttiioonnnnee aavveecc llaa lliivvrraaiissoonn ddee llaa mmaarrcchhaannddiissee ddaannss lleess mmaaiinnss,, vvooiirree llaa ggaarrddee,, dduu ttrraannssppoorrtteeuurr,, oonn aa aauujjoouurrddhhuuii llaa ccllaarrtt ssuurr llee ccaarraaccttrree ccoonnsseennssuueell dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt.. DDeess ddiissccuuttiioonnss iinntteerreessaanntteess ssoonntt eennggaaggeess aaccttuueelllleemmeenntt ssuurr ddeess ccaarraaccttrreess nnoouuvveeaauuxx oouu iinnnnoovvaattrriicceess dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt.. AAiinnssii,, nnoottaammmmeenntt,, MMoonnssiieeuurr llee pprrooffeesssseeuurr PPhhiilliippppee DDeelleebbeeccqquuee iinnssiissttee ddaannss qquueellqquueess ddeess sseess ppuubblliiccaattiioonnss33 ssuurr llee ccaarraaccttrree iinnssttaannttaann eett ssuurr llaa qquueessttiioonn ddee llaa lliibbeerrtt ccoonnttrraaccttuueellllee dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt.. OOnn aapppprrooffoonnddiirraa ssuurrttoouutt ccee ddeerrnniieerr ppooiinntt pplluuss ttaarrdd ddaannss cceettttee oouuvvrraaggee.. 22..-- OOnn ddooiitt ffaaiirree,, eenn ddrrooiitt mmaarriittiimmee,, llaa ddiiffffeerreennccee eennttrree llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt eett llee ccoonnttrraatt ddaaffffrrtteemmeenntt,, ddeeuuxx ffaaoonnss,, aa pprriioorrii,, ccoommpplltteemmeenntt 1 TRAITE GENERAL DE DROIT MARITIME ; RODIRE, Ren, Dalloz, Paris, 1970, Tome II, page 11, n390. 2 POUR UNE THORIE DU CONTRAT DE TRANSPORT ; DELEBECQUE Philippe dans Mlanges offerts Jean Luc Aubert, Propos sur les obligations et quelques autres thmes fondamentaux du droit. , Dalloz, Paris, 2005, page 107, n10. 3 LE NOUVEAU DROIT INTERNATIONAL DES TRANSPORTS ; DELEBECQUE Philippe dans Droit et Actualit, tudes offerts Jacques Bguin , Litec, Paris, 2005, page 269, n6 et suivants, et POUR UNE THORIE DU CONTRAT DE TRANSPORT ; DELEBECQUE Philippe dans Mlanges offerts Jean Luc Aubert, Propos sur les obligations et quelques autres thmes fondamentaux du droit. , Dalloz, Paris, 2005, page 109, n 15 et suivants.

6. 6 ddiiffffeerreenntteess ppoouurr llaarrmmaatteeuurr ddeexxppllooiitteerr ssoonn nnaavviirree,, mmaaiiss qquuee,, ppaarraaddooxxaallmmeenntt,, oonntt aauussssii pplluussiieeuurrss llmmeennttss eenn ccoommmmuunn44 .. LLee DDooyyeenn RRooddiirree ffaaiitt llaa ddiissttiinnccttiioonn eennttrree qquuaattrree ttyyppeess ddee pprrooccddss ppoouurr lluuttiilliissaattiioonn dduu nnaavviirree ddee ccoommmmeerrccee55 .. AAiinnssii,, lliilllluussttrree pprrooffeesssseeuurr,, eenn pplluuss dduu ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee eett ddee llaaffffrrtteemmeenntt,, mmeennttiioonnnnee llee ttrraannssppoorrtt pprriivv ,, ddaannss lleeqquueell llee pprrooppiieettaaiirree dduu nnaavviirree sseenn sseerrtt ddee cceelluuii ccii ppoouurr ddppllaacceerr ddeess mmaarrcchhaannddiisseess qquuii lluuii aappppaarrttiieenneenntt eett qquuii sseerrvveenntt aa lleexxppllooiittaattiioonn ddee ssoonn eennttrreepprriissee.. IIll eesstt ssuurr qquuee ssoonn uuttiilliissaattiioonn eesstt pprraattiiqquueemmeenntt nnuullllee oouu mmiinniimmaallee..IIll mmeennttiioonnnnee aauussssii llaa llooccaattiioonn ppuurree,, sseelloonn lleess rrgglleess dduu ddrrooiitt ccoommmmuunn,, sseelloonn nnoottrree ooppiinniioonn iinneexxiisstteennttee oouu ssaannss aapplliiccaattiioonn pprraattiiqquuee ddaannss llee ddrrooiitt mmaarriittiimmee FFrraannaaiiss aaccttuueell66 .. LLaa ffiigguurree pplluuss pprroocchhee ddee llaa llooccaattiioonn eesstt ssaannss ddoouuttee llaaffffrrtteemmeenntt ccooqquuee nnuuee,, mmaaiiss,, ddaaccccoorrdd aavveecc llaa llooii ddee 1188 jjuuiinn ddee 11996666,, cceesstt ccllaaiirr qquuee cceettttee eessppccee ddeexxppllooiittaattiioonn dduu nnaavviirree cceesstt uunn ttyyppee ddaaffffrrtteemmeenntt,, ssoouummiissee aauuxx nnoorrmmeess ddee cceettttee llooii ssppcciiaallee,, eett aauujjoouurrddhhuuii aauu CCooddee ddeess ttrraannssppoorrttss77 .. LLee DDooyyeenn RRiippeerrtt,, ddaannss 4 Contrats daffrtement et contrats de transport sont des contrats dont lobjet matriel est le mme- lacheminement des marchandises dun port un autre- mais dont le rgime juridique est diffrent, stant, pour chacun de ces contrats, lentement dgag de lhistoire voir TRAIT DE DROIT MARITIME ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, L.G.D.J., Paris, 2010, n 741 et suivants, page 499. Le Doyen Ripert dans son Trait (dition 1952) il considrait le contrat de transport maritime une varit de laffrtement : () on peut dire que tout contrat ayant pour objet le transport des marchandises par mer est un affrtement. Ce contrat comporte plusieurs varits(). Le lgislateur lui-mme a consacr la dnomination dune varit daffrtement en intitulant la loi du 2 avril 1936 : loi sur le transport des marchandises par mer . Mais une dnomination particulire ne suffit pas changer la nature dun contrat et pas davantage une lgislation spciale. Voir DROIT MARITIME ; RIPERT, Georges ; Rousseau, Paris, 1952, n1359, page 269. 5 TRAITE GENERAL DE DROIT MARITIME ; RODIRE, Ren, Dalloz, Paris, 1967, Tome I, n1, page 8. 6 Par contre dans ldition de louvrage du Doyen Ripert de lanne 1914, il traite assez tenduement la location de navire. On doit avouer quune grande confusion rgne dans cet ouvrage, en matire daffrtement. Cela dmontre les grandes difficults quprouva la doctrine pour arriver systmatiser ce contrat. Voir TRAIT GNRAL, THORIQUE ET PRATIQUE, DE DROIT COMMERCIAL- DROIT MARITIME ; RIPERT, Georges, Arthur Rousseau diteur, Paris, 1914, n1237, page 7 et suivantes. En recherchant plus loin dans le temps, la confusion tait encore majeure. Voir TRAIT DE DROIT COMMERCIAL ; LYON-CAEN, Ch. et RENAULT L., tome cinquime, F.Pichon diteur, Paris, 1901, n 619, page 435 et suivantes. En tout cas, on ne peut pas blmer les anciens et illustres auteurs, car dans ces temps l, la confusion rgnait aussi dans les normes juridiques et la pratique maritime. 7 Quelques auteurs actuelles continuent considrer laffrtement coque nue comme une vrai location de chose, voir CURSO DE DERECHO MARTIMO ; ARROYO MARTNEZ, Ignacio, Thomson Civitas, 2005, pages 437 et suivantes et LA RESPONSABILIDAD EN EL DERECHO MARTIMO ; TOMASELLO WEITZ, Leslie, Conosur, Santiago du Chili, 1995, page 13. Voir aussi pour le droit compar TRAITE GENERAL DE

7. 7 ssoonn TTrraaiitt ddee 11995522,, eenn ssee bbaassaanntt ssuurr llee ccoonncceepptt ddee llaaffffeeccttaattiioonn qquuee llee llooccaattaaiirree vvoouuddrraaiitt ddoonnnneerr llaa cchhoossee lloouu,, ccoonnssiiddeerraaiitt ddjj qquuee llaaffffrrtteemmeenntt ccooqquuee nnuuee aavvaaiitt uunn ccaarraaccttrree ppaarrttiiccuulliieerr,, ddiiffffrreenntt ddee llaa llooccaattiioonn dduu ddrrooiitt ccoommuunn88 .. DDaannss lleess oorriiggiinneess dduu DDrrooiitt MMaarriittiimmee iill nneexxiissttaaiitt ppaass uunnee ddiiffffrreennccee eennttrree llaaffffrrtteemmeenntt eett llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee,, oo dduunnee mmaanniirree pplluuss eexxaaccttee,, ccee qquuoonn ccoonnnnaatt aauujjoouurrddhhuuii ccoommmmee aaffffrrtteemmeenntt aauu vvooyyaaggee,, ttaaiitt llaa sseeuullee mmaanniirree ddee ddeeppllaacceerr ddeess mmaarrcchhaannddiisseess ppaarr mmeerr,, dduunn ppoorrtt uunn aauuttrree.. OOnn aa llaa cceerrttiittuuddee qquuee llaa pplluuss aanncciieennnnee ssoouurrccee ddee ddrrooiitt mmaarriittiimmee eesstt llee CCooddee ddHHaammuurraabbii,, uunnee ccoolllleeccttiioonn ddee nnoorrmmeess jjuurriiddiiqquueess ddiiccttss ppaarr llee RRooii ddee BBaabbiilloonniiee eett eenn vviigguueerr,, ppeeuuxx pprrss,, eennttrree lleess aannnneess 22228855 eett 22224422 aavvaanntt JJCC.. LLaa LLeexx RRhhooddiiaa,, ddoorriiggiinnee GGrreeqquuee mmaaiiss uuttiilliiss aauussssii ppaarr lleess RRoommaaiinnss,, rrggllaaiitt cceerrttaaiinnss aassppeeccttss ddee ccaarraaccttrree mmaarriittiimmee,, nnoottaammmmeenntt llaavvaarriiee ccoommuunnee99 .. OOnn ssaaiitt aauussssii qquuee ddaannss llEEmmppiirree RRoommaaiinn ddOOrriieenntt,, BByyzzaannccee,, llee ddrrooiitt mmaarriittiimmee vvoolluuttiioonnnnaa dduunnee ffoorrmmee sspplleennddiiddee.. CCee nneesstt ppaass uunnee ssuurrpprriissee ssii oonn ppeennssee qquuee cceett EEmmppiirree,, qquuii ssuurrvveeccuutt mmiillllee aannss ssoonn ffrrrree aann ddOOcccciiddeenntt,, ddeevveellooppppaa ggrraannddeemmeenntt llee ccoommmmeerrccee aauuxx aalleennttoouurrss ddee llaa MMeeddiitteerrrraannee.. AAlloorrss oonn aarrrriivvaa aauuxx MMooyyeenn ggee llaa ggnneerraattiioonn ddee ddeeuuxx tteexxtteess eexxttrrmmeemmeennttss iimmppoorrttaannttss ppoouurr llee ddeevveellooppppeemmeenntt dduu ddrrooiitt mmaarriittiimmee,, LLeess RRlleess DROIT MARITIME, AFFRTEMENTS ET TRANSPORTS ; RODIRE, Ren, Dalloz, Paris, 1967, Tome I, n270, page 297. 8 DROIT MARITIME ; RIPERT, Georges ; Rousseau, Paris, 1952, n1379, page 290 et n1381, page 296. 9 Voir CURSO DE DERECHO MARTIMO ; ARROYO MARTNEZ, Ignacio, Thomson Civitas, 2005, pages 66 et suivantes et TRAIT DE DROIT MARITIME ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, L.G.D.J., Paris, 2010, n530, page 373, pour une opinion diffrente selon laquelle on doit chercher lorigine de cette institution maritime dans la Mishna du Talmud de Jrusalem ou on trouve indirectement et partiellement des normes maritimes phniciennes plus anciennes que la Lex Rhodia sur lavarie commune, voir TRAITE GENERAL DE DROIT MARITIME , INTRODUCTION, LARMEMENT ; RODIRE, Ren, Dalloz, Paris, 1976, n 9, page 11.

8. 8 ddOOlleerroonn ,, ddaannss llaa ffaaaaccaaddee aattllaannttiiqquuee,, eett llee CCoonnssuullaatt ddee llaa MMeerr ,, ddaannss lleess cctteess ddee llaa MMddiitteerrrraannee.. IIll ss''aaggiitt ddee ddeeuuxx rrssuummss ddee uussaaggeess eett ccoottuummeess eett ddeess ddcciissssiioonnss jjuuddiicciiaarreess.. DDaannss ttoouutteess cceess nnoorrmmeess ddee ddrrooiitt,, oonn ppoouuvvaaiitt rreennccoonnttrreerr,, ddee cceerrttaaiinnee mmaanniirree uunn ppeeuu vvaagguuee eett ssuurrttoouutt ppaass dduunnee ffoorrmmee ssyysstthhmmaattiiqquuee,, uunnee rrgguullaattiioonn dduu ccoonnttrraatt ddaaffffrrtteemmeenntt,, ssppcciiffiiqquueemmeenntt ddee llaaffffrrtteemmeenntt aauu vvooyyaaggee,, qquuii eesstt,, ssaannss ddoouuttee,, lliinnssttiittuuttiioonn jjuurriiddiiqquuee ddiirreecctteemmeenntt oorriiggiinnaaiirree,, eett eennccoorree aavveecc ddeess lleemmeennttss ttrrss pprroocchheess,, dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee.. 33..-- MMaaiiss,, vviiddeemmmmeenntt,, iill nneexxiissttaaiitt ppaass eennccoorree uunnee llggiissllaattiioonn vvrraaiimmeenntt nnaattiioonnaallee ppoouurr llaa FFrraannccee.. CCeesstt eenn 11668811,, qquuee dduu ggnniiee ddee JJeeaann BBaappttiissttee CCoollbbeerrtt,, llee bbrriillllaanntt mmiinniissttrree ddee LLoouuiiss XXIIVV,, nnaaqquuiitt llOOrrddoonnaannccee ddee llaa MMaarriinnee ,, oouuvvrraaggee mmoonnuummeennttaall dduu DDrrooiitt MMaarriittiimmee,, ddeettnnttrriiccee dduunn sspplleennddeeuurr qquuii nnaa ppaass ppuu ttrree eecclliippss ppaarr llaa ppoouussssiirree ddee ttrrooiiss ssiicclleess.. IIll ssaaggiitt dduunnee uuvvrree ssoolliiddee,, lluucciiddee,, eett,, ssaannss aauuccuunn ddoouuttee,, eellllee aa eeuu uunnee iinnfflluueennccee eexxcceeppttiioonneellllee,, nnoonn sseeuulleemmeenntt eenn FFrraannccee,, oouu eellllee ssaapppplliiqquuaaiitt,, eett ggaalleemmeenntt llttrraannggeerr.. IIll ffaauutt nnootteerr qquuee ccee tteexxttee ffuutt,, ddaannss llaannnnee 22000055,, ttrraadduuiitt eenn ccoorreenn ppaarr llaa DDooyyeenn ddee llaa FFaaccuulltt ddee DDrrooiitt ddee SSoouull,, PPrrooffeesssseeuurr LLEEEE SSIIKK CCHHAAII)) eett ttrraadduuiissiitt aauussssii llee LLiivvrree IIII dduu ccooddee ddee ccoommmmeerrccee ddee 11880077 (((( EEdd.. KKoorreeaa UUnniivveerrssiittyy PPrreessss,, 22000055)).. LLOOrrddeennaannccee ddee llaa MMaarriinnee ffuutt,, aauussssii,, llaa pplluuss iimmppoorrttaannttee iinnssppiirraattiioonn dduu ccooddee ddee ccoommmmeerrccee FFrraannaaiiss ddee 11880077,, eenn mmaattiirree mmaarriittiimmee vviiddeemmeenntt.. SSoouuss lloommbbrree ddee llEEmmppeerreeuurr NNaappoolloonn,, ssee ddeevveellooppppaa uunnee ffbbrriillee aaccttiivviitt ddee ccooddiiffiiccaattiioonn eett ssyyssttmmaattiissaattiioonn ddeess mmaattiirreess pplluuss iimmppoorrttaanntteess dduu ddrrooiitt.. OOnn nnaapppprrooffoonnddiirraa ppaass ssuurr lliimmppoorrttaannccee ddee cceettttee uuvvrree mmaaiiss oonn ddiirraa sseeuulleemmeenntt qquuee eellllee aa eeuu uunnee iinnfflluueennccee iinnddllbbiillee ddaannss llvvoolluuttiioonn jjuurriiddiiqquuee ddee llhhuummaanniitt.. LLee ccooddee ddee ccoommmmeerrccee ppaarrllee sseeuulleemmeenntt ssuurr llee lloouuaaggee dduunn vvaaiisssseeaauu ,, nnoolliisssseemmeenntt oouu cchhaarrttee--ppaarrttiiee ,, ddee llaa mmmmee mmaanniirree qquuee llOOrrddeennaannccee ddee

9. 9 11668811.. IIll ssaaggiitt ddee ccee qquuee ddee nnooss jjoouurrss nnoouuss ccoonnaaiissssoonnss ssoouuss llee nnoomm ddee ccoonnttrraatt ddaaffffrrtteemmeenntt.. OOnn ddooiitt nnootttteerr qquuee lleess aaccttuueelllleess ddiissttiinnccttiioonnss ccoonnnnuueess eenn mmaattiirree ddaaffffrrtteemmeenntt eett eennttrree ccee lluuii ccii eett llee nnaaiissssaanntt ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee,, nneexxiissttaaiieenntt ppaass aavveecc llaa ccllaaiirrtt ddee nnooss jjoouurrss.. OOnn ppaarrllaaiitt,, eennttrree pplluussiieeuurrss aauuttrreess eessppcceess,, dduunn aaffffrrtteemmeenntt aauu qquuiinnttaall oouu aauu ttoonnnneeaauu,, uunn aafffftteemmeenntt aauu ffoorrffaaiitt,, dduunn aaffffrrtteemmeenntt ttoottaall oouu ppaarrttiieell.. CCee ddeerrnniieerr ttyyppee ddaaffffrrtteemmeenntt ppoouuvvaaiitt ssiimmpplleemmeennttee ttrree uunn aaffffrrtteemmeenntt ccuueeiilllleettee oouu llaa ccuueeiilllleettee1100 ,, ddaannss lleeqquueell qquueellqquueess aauutteeuurrss vvooiieenntt llee pprrddcceesssseeuurr dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee..1111 44..-- CCeesstt ddaannss ccee ccaaddrree jjuurriiddiiqquuee qquuii ccoommmmeennaa ssee ddeevveellooppppeerr uunnee nnoouuvveellllee ffoorrmmuullee ccoonnttrraaccttuueellllee ppoouurr ddppllaacceerr lleess mmaarrcchhaannddiisseess dduunn ppoorrtt uunn aauuttrree.. MMaaiiss,, ddaannss lleess ddbbuuttss dduu XXIIXXeemmee ssiiccllee,, eenn GGrraannddee BBrreettaaggnnee,, llee ccoonntteexxttee hhiissttoorriiqquuee eett ssoocciiaall ttaaiitt eenn pplleeiinn bboouulleevveerrsseemmeenntt..,, ppaarr llee ddbbuutt ddee llaa RRvvoolluuttiioonn IInndduussttrriieellllee .. JJuussqquu'' ccee mmoommeenntt llee ccoommmmeerraanntt qquuii vvoouullaaiitt ddppllaacceerr cceess mmaarrcchhaannddiisseess vveerrss uunn aauuttrree ppoorrtt,, eettaaiitt oobblliigg ddaaffffrrtteerr uunn nnaavviirree,, eett rrddiiggeerr uunnee cchhaarrttee-- ppaarrttiiee1122 ddaannss llaaqquueellllee oonn pprrcciissaaiitt llaa ddaattee ddee ddppaarrtt,, llaa nnaattuurree eett llaa qquuaannttiitt ddeess mmaarrcchhaannddiisseess qquuii sseerraaiieenntt cchhaarrggss ssuurr llee nnaavviirree,, llee ppoorrtt ddee cchhaarrggeemmeenntt eett ddeecchhaarrggeemmeenntt eett llee pprriixx dduu ttrraannssppoorrtt.. LLee ccaappiittaaiinnee dduu nnaavviirree,, qquuii ppoosssseeddaaiitt ddeess 10 TRAIT DE DROIT COMMERCIAL ; LYON-CAEN, Ch. et RENAULT L., tome cinquime, F.Pichon diteur, Paris, 1901, n634, page 444, 11 TRAIT DE DROIT MARITIME ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, L.G.D.J., Paris, 2010, n741, page 500, note 1 (dans cette note les auteurs citent le Trait du Doyen Ripert) 12 La cause de cette dnomination elle est sans doute trs interesante. Dans les origines les cocontractants signaient dans un seul crit, bien que le texte du contrat se reproduist dans le ct droit et dans le gauche de celui-ci. Immdiatement aprs, cet crit se dchirait en deux et chacun des intresss conservait l'un des morceaux. ( TRAIT DE DROIT MARITIME ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, L.G.D.J., Pars, 2010, n741, page 499). En anglais le terme cest charter party et en italien carta partita, avec peu prs la mme signification. En espagnol le concept est compltement diffrent, on lappelle pliza de fletamento

10. 10 ppoouuvvooiirrss bbeeaaccoouupp pplluuss tteenndduuss qquuee ddss nnooss jjoouurrss ((ccee qquuii eesstt nnaattuurreell ssii oonn yy ppeennssee lleevvoolluuttiioonn ddeess ppoossssiibbiilliittss ddee ccoommmmuunniiccaattiioonn eennttrree llaarrmmaatteeuurr eett ssoonn ccaappiittaaiinn ddaannss llee ddeerrnniieerr ssiiccllee)) ddlliivvrraaiitt aauu ccoommmmeerraanntt,, aauu cchhaarrggeeuurr,, uunn ccoonnnnaaiisssseemmeenntt,, ccoommmmee uunn rreeuu dduu cchhaarrggeemmeenntt ddee llaa mmaarrcchhaannddiissee.. MMaaiiss ddaannss lleess aannnneess qquuii ssuuiivvrreenntt llee ffiinn ddeess GGuueerrrreess NNaappoolleeoonniieenneess,, eett ccoommmmee uunnee ccoonnssqquueennccee ddee lleessssoorr dduu ccoommmmeerrccee iinntteerrnnaattiioonnaall ccaauuss ppaarr lliinndduussttrraalliissaattiioonn ddeess pplluuss iimmppoorrttaannttss ppaayyss ddEEuurrooppee,, oonn ccoommmmeennaa aa ttrree ttmmooiinn dduunn nnoouuvveeaauu pphhnnoommeennee,, llaappppaarriittiioonn ddeess lliiggnneess rrgguulliirreess ((FFrraannccee-- GGrraannddee BBrrttaaggnnee1133 oouu FFrraannccee--AAllggrriiee1144 ppaarr eexxeemmppllee)).. DDaannss llaa ccllaarrtt ddeess eexxpplliiccaattiioonnss ddee nnooss pprrooffeesssseeuurrss :: LLuuttiilliissaatteeuurr dduu ccoommmmeerrccee nnttaaiitt pplluuss sseeuulleemmeenntt llee ggrrooss ccoommmmeerraanntt,, ssoouucciieeuuxx ddeennvvooyyeerr llttrraannggeerr uunn lloott iimmppoorrttaanntt ddee mmaarrcchhaannddiissee,, eett ppaarr ll aappttee aaffffrrtteerr uunn nnaavviirree ddaannss ssaa ttoottaalliitt.. CCttaaiitt aauussssii llee ppeettiittee ccoommmmeerraanntt qquuii vvoouullaaiitt eennvvooyyeerr eenn AAnngglleetteerrrree qquueellqquueess ccaaiisssseess ddee vviinn ddee BBoorrddeeaauuxx,, oouu qquueellqquueess ccaaiisssseess ddee ssooiieerriieess llyyoonnnnaaiisseess,, vvooiirree llooffffiicciieerr eexxppddiiaanntt sseess mmeeuubblleess ddee FFrraannccee eenn AAllggrriiee.. PPoouurr tteellss uuttiilliissaatteeuurrss,, llee ccoonnttrraatt ddaaffffrrtteemmeenntt nnttaaiitt pplluuss aaddaapptt,, ccoommmmee ttaaiitt iinnaaddaappttee llaa cchhaarrttee ppaarrttiiee,, ddooccuummeenntt ccoommpplleexxee eett lloouurrdd eenn ddttaaiillss..1155 13 On doit se souvenir que le Roi Louis Philippe (1830-1848) profita dune excellente rlation avec la Grande Bretagne, notamment avec la Reine Victoire, pendant son reigne. Cette rlation diplomatique fut connu comme lentente cordiale , terme quon utiliserait de nouveau pour dcrire les relations diplomatiques entre les deux pays dans les premires annes du XXe sicle. 14 La colonisation franaise de lAlgrie commena en 1830. De 1830 a 1848 on la connu comme les colonies franaises sur la cte d'Afrique du Nord . Aprs la chute du Roi des Franais Luis Philippe dOrlans (nouvelle dnomination du titre monarchique tablit dans la Charte qui se diffrenciait du Roi de France et de Navarre de lAncien Rgime et sassimilait plutt au Empereur des Franais de Napolon Ier), on la renomma Dpartements dAlgrie , jusqua lobtention de son indpendance en 1962. 15 TRAIT DE DROIT MARITIME ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, L.G.D.J., Paris, 2010, n742, page 500.

11. 11 CCoonnnnuu,, ddaannss uunn pprreemmiieerr mmoommeenntt,, sseelloonn llee DDooyyeenn RRiippeerrtt,, ccoommmmee uunn aaffffrrtteemmeenntt ppaarrttiieell1166 ,, llee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee ssee ddeemmoonnttrraa rraappiiddeemmeenntt ccoommmmee uunn ccoonnttrraatt ttoouutt ffaaiitt ddiiffffrreenntt eett aauuttoonnoommee dduu ccoonnttrraatt ddaaffffrrtteemmeenntt.. CCoommmmee llee ssoouulliiggnnaa llee DDooyyeenn RRiippeerrtt lleess tteemmppss aavvaaiieenntt cchhaannggss.. IIll ffaauutt ddoonncc ccoonncceevvooiirr uunnee ddiivviissiioonn iiddaallee dduu nnaavviirree eenn ffrraaccttiioonnss lloouueess ddeess cchhaarrggeeuurrss ddiiffffrreennttss.. CCeettttee ccoonncceeppttiioonn aa ppuu ppaarraattrree ssaattiissffaaiissaannttee uunnee ppooqquuee oo llee mmaarrcchhaanndd mmoonnttaaiitt lluuii mmmmee,, ssee ffaaiissaaiitt ddssiiggnneerr llee llooccaall oouu llaa ppaarrttiiee ddee llooccaall qquuii lluuii ttaaiitt aaffffeeccttee,, ssyy iinnssttaallllaaiitt ppeerrssoonnnneelllleemmeenntt aavveecc sseess mmaarrcchhaannddiisseess,, oouu ttoouutt aauu mmooiinnss yy ffaaiissaaiitt aarrrriimmeerr ppaarr cceess ssooiinnss sseess mmaarrcchhaannddiisseess.. MMaaiiss aauujjoouurrddhhuuii aalllloonnss nnoouuss ccoonnssiiddrreerr lleess iinnnnoommbbrraabblleess cchhaarrggeeuurrss ccoommmmee lleess llooccaattaaiirreess ddee ffrraaccttiioonnss iinnffiimmeess ddeess ccaalleess dduu nnaavviirree,, aalloorrss qquuiill iiggnnoorreenntt llaa ppllaaccee eexxaaccttee ddee lleeuurr mmaarrcchhaannddiissee eesstt aarrrriimmee,, qquuiill nnoonn ppaass llee ddrrooiitt ddee ppnnttrreerr ssuurr llee nnaavviirree eett qquuee llaarrrriimmaaggee nnee lleess rreeggaarrddee ppaass1177 .. DDaannss cceess ssiittuuaattiioonnss,, oonn aabbaannddoonnaa llaa rrddaaccttiioonn ddee llaa cchhaarrttee ppaarrttiiee eett oonn ccoonnsseerrvvaa sseeuulleemmeenntt llee ccoonnnnaaiisssseemmeenntt ccoommmmee pprreeuuvvee dduu ccoonnttrraatt eett rreeuu ddee llaa mmaarrcchhaannddiissee..1188 55..-- IIll eexxiissttaaiitt uunn rrggiimmee llggaall mmaaiiss iill nnee ccoorrrreessppoonnddaaiitt dduu ttoouutt llaa ddyynnaammiiqquuee dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt ssoouuss ccoonnnnaaiisssseemmeenntt.. 16 TRAIT GNRAL, THORIQUE ET PRATIQUE, DE DROIT COMMERCIAL- DROIT MARITIME ; RIPERT, Georges, Arthur Rousseau diteur, Paris, 1914, n1257, page 29. 17 TRAIT GNRAL, THORIQUE ET PRATIQUE, DE DROIT COMMERCIAL- DROIT MARITIME ; RIPERT, Georges, Arthur Rousseau diteur, Paris, 1914, n 1243 page 14. 18 La troisime fonction du connaissement, comme titre reprsentatif de la marchandise a t affirme par la jurisprudence anglaise dj en 1787 dans larrt Lickbarrow v. Mason. Lvolution fut moins rapide en France, la Cour de Cassation accepta ce principe quen 1859. Voir TRAIT DE DROIT MARITIME ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, L.G.D.J., Paris, 2010, n987, page 670.

12. 12 LLee rrggiimmee dduu CCooddee ddee ccoommmmeerrccee ttaaiitt aasssseezz ssttrriiccttee1199 ,, ppoouurr llaarrmmaatteeuurr ,, llee ttrraannssppoorrtteeuurr eett llee ccaappiittaaiinnee,, mmaaiiss iill nnttaaiitt qquuee ssuuppppllttiiff.. LLaa lliibbeerrtt ccoonnttrraaccttuueellllee rrggnnaaiitt.. OOnn ddooiitt rrffllcchhiirr ssuurr llee ccoonntteexxttee hhiissttoorriiqquuee eett ccoonnoommiiqquuee ddee llppooqquuee.. LLee pprriinncciippee ddee llaa lliibbeerrtt ccoonnttrraaccttuueellllee ttaaiitt ddaannss ssoonn aappooggee,, ccaarr ccttaaiitt uunn ddeess ppiilliieerrss dduu lliibbrraalliissmmee ccoonnoommiiqquuee qquuii ggoouuvveerrnnaaiitt ssaannss ccoonnttrreeppooiiddss llee ccoommmmeerrccee iinntteerrnnaattiioonnaall ddee cceess aannnneess ll.. EEtt ddaannss llee ccaaddrree dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt ddee mmaarrcchhaannddiisseess ppaarr mmeerr,, cceettttee lliibbeerrtt ccoonnttrraaccttuueellllee ddoonnnnaa lliieeuu ddeess aabbuuss,, ccaarr lleess aarrmmaatteeuurrss ttaaiieenntt llaa ppaarrttiiee ffoorrttee dduu ccoonnttrraatt,, eett ssaannss ddoouuttee iillss oonntt pprrooffiitt ddee cceellaa..2200 MMaaiiss eenn 11889933,, aauuxx EEttaattss UUnniiss ppaayyss,, hhiieerr ccoommmmee aauujjoouurrddhhuuii,, pplluutttt ddee cchhaarrggeeuurrss qquuee ddaarrmmaatteeuurrss-- ssiinniittiiaa uunnee rraaccttiioonn ccoonnttrree cceettttee ssiittuuaattiioonn.. LLee HHaarrtteerr HHaacctt ffuutt aaddoopptt ccoommmmee llooii,, eett iill ttaabblliitt ddssoorrmmaaiiss uunn rrggiimmee ddee rreessppoonnssaabbiilliitt ddee pplleeiinn ddrrooiitt llggaarrdd dduu ttrraannssppoorrtteeuurr,, aaiinnssii qquuiill aapppplliiqquuaa uunnee ddiissttiinnccttiioonn eesssseennttiieellllee ppoouurr llvvoolluuttiioonn dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt,, cceellllee ddeess ttrraannssppoorrttss ssoouuss ccoonnnnaaiisssseemmeennttss eett cceellllee ddeess ttrraannssppoorrttss ssoouuss cchhaarrttee--ppaarrttiiee.. OOnn nnee ddooiitt ppaass nngglliiggeerr lliimmppoorrttaannccee ddee cceettttee llooii aammrriiccaaiinnee ccaarr,, ssuuiivvaanntt ssoonn eexxeemmppllee,, llAAuussttrraalliiee eenn 11990044,, llaa NNoouuvveellllee ZZllaannddee eenn 11990088 eett llaa CCaannaaddaa eenn 19 Voir DU HARTER ACT AUX RGLES DE ROTTERDAM ; BONASSIES Pierre, dans les Annales du I.M.T.M. 2010, Les Rgles du Rotterdam : le droit des transports maritimes au XXIe sicle , Marseille, 2010, n1, page 25 20 Un exemple frappant de cette situation nous l'observons dans un arrt de la Cour de Cassation Franaise du 20 janvier 1869 par apport un litige n en 1861, par les endommagements des marchandises, dans ces cas de boules de soie, pendant le transport dans le navire La Bourdonnais de la Compagnie des services maritimes des Messageries Impriales, entre Shanghai et Marseille. Voir TRAIT DE DROIT MARITIME ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, L.G.D.J., Paris, 2010, n 883, page 599 et suivantes.

13. 13 11991100 aaddooppttrreenntt ddeess rrgglleemmeennttaattiioonnss ttrrss pprroocchheess2211 ,, ccee qquuii ffiinnaalleemmeenntt ppoouussssaa llaa GGrraannddee BBrreettaaggnnee,, llee pplluuss ggrraanndd EEttaatt AArrmmaatteeuurr ddee llppooqquuee,, aacccceepptteerr uunnee ccoonnttrraaiinnttee ppoouurr llaa lliibbeerrtt ccoonnttrraaccttuueellllee ddaannss llee ttrraannssppoorrtt ssoouuss ccoonnnnaaiisssseemmeenntt.. AAlloorrss eenn 11992211,, llaa HHaayyee,, llIInntteerrnnaattiioonnaall LLaaww AAssssoocciiaattiioonn2222 ,, aavveecc llaassssiissttaannccee dduu CCMMII ((CCoommiitt MMaarriittiimmee IInntteerrnnaattiioonnaall2233 )) rrddiiggeeaa eett aaddooppttaa lleess RRgglleess ddee llaa HHaayyee ,, uunn ccoonnnnaaiisssseemmeenntt ttyyppee llaa mmaanniirree ddeess RRgglleess ddee YYoorrkk eett ddAAnnvveerrss2244 ,, qquuii cchheerrcchhaaiitt ssiimmppoosseerr ccoommmmee llee rrggiimmee aapppplliiccaabbllee nnoonn ppaarr llaa ffoorrccee ddee llaa llooii,, ssiinnoonn ppaarr llaa ssiimmppllee vvoolloonntt ddeess ppaarrttiieess ccooccoonnttrraaccttaanntteess.. MMaaiiss,, aauu ccoonnttrraaiirree ddeess RRgglleess ddee YYoorrkk eett ddAAnnvveerrss,, lleess RRgglleess ddee llaa HHaayyee ffuurreenntt uunn cchheecc.. CCeesstt ccaauussee ddee aa qquuee llee 2255 aaoott ddee 11992244 ffuutt ssiiggnnee BBrruuxxeelllleess llaa CCoonnvveennttiioonn iinntteerrnnaattiioonnaallee ppoouurr ll''uunniiffiiccaattiioonn ddee cceerrttaaiinneess rrgglleess eenn mmaattiirree ddee ccoonnnnaaiisssseemmeenntt ,, ccoonnnnuuee eerrrroonnmmeenntt,, ssuurrttoouutt ddaannss lleess ppaayyss ddee ttrraaddiittiioonn dduu ccoommmmoonn llaaww,, ccoommmmee lleess RRgglleess ddee llaa HHaayyee2255 ((HHaagguuee RRuulleess)).. 21 Voir DU HARTER ACT AUX RGLES DE ROTTERDAM ; BONASSIES Pierre, dans les Annales du I.M.T.M. 2010, Les Rgles du Rotterdam : le droit des transports maritimes au XXIe sicle , Marseille, 2010, n5, page 27 et aussi TRAITE GENERAL DE DROIT MARITIME, AFFRTEMENTS ET TRANSPORTS ; RODIRE, Ren, Dalloz, Paris, 1967, Tome II, n 389, page 9. 22 Association prive, laquelle existe toujours, cre en 1873 et que ds sa cration mit son ordre de jour ltude des certains problmes maritimes. Voir TRAIT DE DROIT MARITIME ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, Editorial L.G.D.J., Pars, 2010, n13, page 11. Selon son acte de constitution ses objectives son dtudier, de clarifier et de dvelopper le droit international, public et priv et de renforcer la comprhension entre les Nations et le respect du droit international. Voir http://www.ila- hq.org/en/about_us/index.cfm. 23 Le C.M.I. est une association de droit priv-une organisation non gouvernementale- qui rassemble juristes et professionnels de lensemble des pays maritimes, travers les associations nationales de droit maritime Il fut fond en Belgique, en 1897. Voir TRAIT DE DROIT MARITIME ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, Editorial L.G.D.J., Paris, 2010, n13, page 11. 24 Rgles principalement contenant des dispositions sur les avaries communes, purement prives adoptes en 1890, par lInternational Law Association, et modifies aprs plusieurs reprises. Voir TRAIT DE DROIT MARITIME ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, Editorial L.G.D.J., Paris, 2010, n531, page 373. 25 Expression doublement inexacte, puisque il sagit dune convention internationale et non des rgles conventionnelles, et dun texte adopt Bruxelles et non a La Haye. Voir TRAIT DE DROIT MARITIME; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, Editorial L.G.D.J., Pars, 2010, n888 et ALGUNAS REFLEXIONES EN TORNO A

14. 14 LLaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess ffuutt aaddooppttee ppaarr llaa mmaajjoorriitt ddee ggrraannddeess ppuuiissssaanncceess mmaarriittiimmeess ddee llppooqquuee eett ssee ttrraannssffoorrmmaa eenn uunn iinnssttrruummeenntt uuttiillee ppoouurr lluunniiffiiccaattiioonn dduu ddrrooiitt dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt ssoouuss ccoonnnnaaiisssseemmeenntt,, ssoouummiiss ddssoorrmmaaiiss uunnee rrgguullaattiioonn iimmpprraattiivvee ddiiffffrreennccee dduu ttrraannssppoorrtt ssoouuss cchhaarrtteess--ppaarrttiieess,, oo llaa lliibbeerrtt ccoonnttrraaccttuueellllee eesstt llaa rrggllee ggnnrraallee..2266 MMaaiiss cceettttee uunniiffoorrmmiitt ffuutt ddttrruuiittee,, pprreemmiirreemmeenntt,, ppaarr llaaddooppttiioonn ddeess pprroottooccoolleess mmooddiiffiiccaattiiffss ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess oorriiggiinnaallee ((PPrroottooccoollee ddee VViissbbyy eenn 11996688 eett eenn 11997799 PPrroottooccoollee ddee BBrruuxxeelllleess oouu PPrroottooccoollee DDTTSS)) eett,, pplluuss ttaarrdd,, ppaarr llaa rrddaaccttiioonn eett ssiiggnnaattuurree ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddeess NNaattiioonnss UUnniieess ssuurr llee ttrraannssppoorrtt ddeess mmaarrcchhaannddiisseess ppaarr mmeerr ,, ccoonncclluuee HHaammbboouurrgg llee 3311 mmaarrss 11997788,, ssoouuss llggiiddee ddee llaa CCoommmmiissssiioonn ddeess NNaattiioonnss UUnniieess ppoouurr llee ddrrooiitt ccoommmmeerrcciiaall iinntteerrnnaattiioonnaall ((CCNNUUDDCCII)),, oorrggaanniissmmee ddppeennddaanntt ddeess NNaattiioonnss UUnniieess.. LLeess ddeeuuxx pprroottooccoolleess ffuurreenntt ddeess mmooddiiffiiccaattiioonnss uuttiilleess eett nncceessssaaiirreess ccaarr oonn nnee ppoouuvvaaiitt ppaass nniieerr qquuee llee mmoonnddee mmaarriittiimmee aavvaaiitt ssuubbiitt ddeess ggrraannddss cchhaannggeemmeennttss eennttrree lleess pprreemmiirreess eett lleess ddeerrnniirreess ddcceennnniieess dduu XXXXee ssiiccllee.. MMaaiiss mmaallhheeuurreeuusseemmeenntt sseeuulleemmeenntt uunn ppeettiitt nnoommbbrree ddEEttaattss lleess oonntt rraattiiffiiss.. EEtt eenn pplluuss llaa CCoonnvveennttiioonn ddee 11997788,, ccoonnnnuuee ccoommmmee lleess RRgglleess ddee HHaammbboouurrgg,, qquuii aavvaaiitt ppoouurr bbuutt uunniiffiieerr ddffiinniittiivveemmeenntt llee rrggiimmee aapppplliiccaabbllee aauu LA NAVEGABILIDAD EN EL DERECHO MARTIMO CHILENO ; BARROILHET ACEVEDO, Claudio, dans la Revista de Derecho de la Pontificia Universidad Catlica de Valparaso n XXIV, Chile, 2003, pages 59-103. 26 Mais dans le cas de laffrtement, il existe quand mme une certaine uniformit travers les diffrentes chartes-parties types existantes et utilises selon le type daffrtement convenu et la nature des marchandises transportes. Voir TRAIT DE DROIT MARITIME ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, Editorial L.G.D.J., Paris, 2010, n759, pages 516-517, et n824, pages 559-560.

15. 15 ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee,, eenn qquuiilliibbrraanntt lleess rreellaattiioonnss eennttrree cchhaarrggeeuurr eett ttrraannssppoorrtteeuurr,, ffuutt uunn cchheecc rreetteennttiissssaanntt.. CCeettttee CCoonnvveennttiioonn ffuutt ccoonnuu ccoommmmee uunn mmooddee ddee mmeettttrree ffiinn aauuxx aabbuuss ssuuppppoossss ddeess aarrmmaatteeuurrss,, pprroovveennaanntt ddeess ppaayyss ddvveellooppppeess,, ccoonnttrree lleess ppaayyss eenn vvooiiee ddee ddvveellooppppeemmeenntt,, llaa mmaajjoorriitt ddeeuuxx ddeess ppaayyss cchhaarrggeeuurrss.. MMaaiiss oonn aa dduu aatttteennddrree 1144 aannss ppoouurr qquuee lleess 2200 rraattiiffiiccaattiioonnss eexxiiggeess ppaarr llaa pprroopprree ccoonnvveennttiioonn ssee pprroodduuiisseenntt.. EEtt eenn pplluuss,, aauuccuunnee ppootteennccee mmaarriittiimmee nnee llee rraattiiffiiaa.. QQuuee sseesstt--iill ddoonn ppaassss ?? CCoommmmeenntt eexxpplliiqquueerr cceettttee eessppccee ddee rreettrraaiitt ?? CCeerrtteess,, iill nnee ffaauutt ppaass ssoouuss eessttiimmeerr ttoouuss lleess pphhnnoommnneess ddiinneerrttiiee qquuii ssoonntt ggnnrraalleemmeenntt rrppaanndduuss ddaannss lleess ttaattss qquueellqquuee ssooiitt lleeuurr mmooddee ddee ggoouuvveerrnneemmeenntt.. MMaaiiss iill sseesstt ggaalleemmeenntt pprroodduuiitt uunn pphhnnoommnnee ddoonntt ttoouuss llee mmoonnddee eesstt ddaaccccoorrdd ppoouurr rreeccoonnnnaaiittrree lleexxiisstteennccee,, cceesstt qquuee cceeuuxx qquuii aavvaaiieenntt aabboorrdd llttuuddee dduu tteexxttee ddaannss lleess aannnneess 7700 ccoommmmee cchhaarrggeeuurrss ttaaiieenntt pprreessqquuee ttoouuss ddeevveennuuss ttrraannssppoorrtteeuurrss lloorrssqquuee llee tteexxttee eesstt aarrrriivv mmaattuurriitt 2277 .. 66..-- IIll yy aa qquueellqquuee tteemmppss ddjj,, qquuiill eexxiissttee uunn ccoonnsseennssuuss ppaarr aappppoorrtt qquuee lluunnee ddeess ccoonnddiittiioonnnneess dduu bboonn ffoonnccttiioonnnneemmeenntt dduu ccoommmmeerrccee mmaarriittiimmee eesstt cceerrttaaiinneemmeenntt lluunniitt ddee llaa llggiissllaattiioonn mmaarriittiimmee,, qquuee ppaarr llaaddooppttiioonn ddee ccoonnvveennttiioonnss iinntteerrnnaattiioonnaalleess rraasssseemmbbllaanntt llee pplluuss ggrraannddee nnoommbbrree ddttaattss ppoossssiibbllee2288 .. 27 LES REFORMES APPORTEES PAR LES REGLES DE HAMBOURG A LA RESPONSABILITE DU TRANSPORTEUR MARITIME ; SCAPEL, Christian, dans les Compte rendu de la Rencontre Internationale organise par lI.M.T.M. le 25 Novembre 1992. , Marseille, 1992, n 3, page 52. 28 REGLES DE LA HAYE, REGLES DHAMBOURG, REGLES DE MARSEILLE, RFLEXIONS SUR UN PROJET DE NOUVELLE CONVENTION INTERNATIONALE SUR LE TRANSPORT MARITIME DE MARCHANDISES ; BONASSIES, Pierre, dans les Annales du I.M.T.M. de 1989, pages 105-119, Marseille, 1989.

16. 16 PPlluussiieeuurrss aauutteeuurrss,, ttrrss rreeccoonnnnuuss ddaannss llee mmoonnddee mmaarriittiimmee ssoonntt ddaaccccoorrdd aavveecc cceettttee vviissiioonn dduunnee iimmpprriieeuussee nncceessssiitt dduunniiffoorrmmiitt ddaannss llee DDrrooiitt MMaarriittiimmee eett ssuurrttoouutt ddaannss llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee iinntteerrnnaattiioonnaall ddee mmaarrcchhaannddiisseess2299 .. AAlloorrss,, ssii cceettttee nncceessssiitt ppaarraaiitt ssii vviiddeennttee,, ppoouurrqquuooii oonn eesstt aarrrriivv cceettttee ssiittuuaattiioonn aaccttuueellllee ddee ddssoorrddrree,, nnoonn aabbssoolluu mmaaiiss iimmppoorrttaanntt,, ddaannss llaa rrgguullaattiioonn iinntteerrnnaattiioonnaall dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee?? OOnn aa ddjj ppaarrll ssuurr lleess rrggiimmeess aaccttuueelllleemmeenntt aapppplliiccaabblleess,, cc''eesstt----ddiirree,, llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess-- aavveecc oouu ssaannss lleess mmooddiiffiiccaattiioonnss ddeess pprroottooccoolleess ddee 11996688 eett 11997799-- eett lleess RRgglleess ddee HHaammbboouurrgg.. EEtt eenn pplluuss,, ddaannss cceerrttaaiinneess cciirrccoonnssttaanncceess,, cceesstt llaa llooii nnaattiioonnaallee ddee cchhaaqquuee ttaatt qquuii ppeeuutt ttrree aapppplliiqquu.. AAuuxx ttaattss UUnniiss,, ppaarr eexxeemmppllee,, oonn aapppplliiqquuee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess ssaannss lleess mmooddiiffiiccaattiioonnss ddee VViissbbyy,, ttrraavveerrss llaa CCOOGGSSAA((CCaarrrriiaaggee ooff ggooooddss bbyy sseeaa aacctt)) ddee 11993366,, mmaaiiss tthhee HHaarrtteerr AAcctt,, ddee 11889933,, aa eennccoorree ddee lliimmppoorrttaannccee ppoouurr ccoouuvvrriirr ddeess aassppeeccttss nnoonn rrggllss ppaarr llaa CCOOGGSSAA.. AAuussssii,, llaa CChhiinnee eett lleess ppaayyss EEssccaannddiinnaavveess,, oonntt aaddoopptt uunn ssyysstthhmmee ddaannss lleeqquueell lleess pprriinncciippeess ddeess RRgglleess ddee llaa HHaayyee--VViissbbyy eett lleess RRgglleess ddHHaammbboouurrgg ttaaiieenntt mmeellaannggss3300 .. 29 Dans ce sens voir REGLES DE LA HAYE,REGLES DHAMBOURG, REGLES DE MARSEILLE, RFLEXIONS SUR UN PROJET DE NOUVELLE CONVENTION INTERNATIONALE SUR LE TRANSPORT MARITIME DE MARCHANDISES ; BONASSIES, Pierre , Annales du I.M.T.M. de 1989, pages 105-119, Marseille, 1989 ; POSSIBILITY AND NECESSITY OF THE UNIFICATION OF INTERNATIONAL TRANSPORTS LAW ; RITCHER- HANNES, Dolly, tudes offerts Ren Rodire , Dalloz, Bordeaux, 1981, pages 503-512 ; POUR UNE THORIE DU CONTRAT DE TRANSPORT ; DELEBECQUE Philippe, Mlanges offerts Jean Luc Aubert , Propos sur les obligations et quelques autres thmes fondamentaux du droit. , Dalloz, Paris, 2005, pages103-114 ; LA RESPONSABILIDAD EN EL DERECHO MARTIMO ; TOMASELLO WEITZ, Leslie, Conosur, Santiago du Chili, 1995, page 3 et suivantes ; CURSO DE DIREITO MARTIMO ; OCTAVIANO MARTINS, ELIAN, Manole, Sao Paulo, Brazil, 2008, page 287 et suivantes, UNIFORMITE DE LA LOI SUR LE TRANSPORT MARITIME : PERSPECTIVES DE SUCCES ; BERLINGERI, FRANCESCO, Mlanges offerts Pierre Bonassies, tudes de Droit Maritime laube du XXIe Sicle , Moreaux, Paris, 2001, pages 57-63 . 30 LA GENESE ET LES TRAVAUX PREPARATOIRES DES REGLES DE ROTTERDAM ; BERLINGIERI, Francesco, Anales IMTM 2010, Les Rgles de Rotterdam: le droit des transports maritimes au XXI sicle , page 31, Marseille, 2011.

17. 17 MMaaiiss,, ssuurrttoouutt,, oonn nnee ddooiitt ppaass oouubblliieerr llee nnoouuvveeaauu rrggiimmee ddeess RRgglleess ddee RRootttteerrddaamm.. CCeettttee ccoonnvveennttiioonn,, ssiiggnnee ppaarr vviinnggtt eett uunn ttaattss mmaaiiss jjuussqquuaauujjoouurrddhhuuii rraattiiffiiee sseeuulleemmeenntt ppaarr llEEssppaaggnnee,, cceesstt,, sseelloonn nnoottrree aavviiss,, llee ddeerrnniieerr eessppooiirr ppoouurr oobbtteenniirr llaa ddssiirree uunniiffoorrmmiitt,, tteelllleemmeenntt nncceessssaaiirree,, ddaannss llee ccaaddrree dduu ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee iinntteerrnnaattiioonnaallee.. 77..-- AAlloorrss oonn ppeeuutt,, oouu pplluutttt oonn ddooiitt,, ssee ppoosseerr cceerrttaaiinneess qquueessttiioonnss.. LLeess RRgglleess ddee RRootttteerrddaamm ssoonntt eelllleess uunnee rrppoonnssee ppoouurr lleess eennjjeeuuxx dduu ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee dduu XXXXIIee ssiiccllee ?? QQuueelllleess ssoonntt sseess pprriinncciippaalleess iinnnnoovvaattiioonnss ppaarr aappppoorrtt aauuxx aanncciieennnneess ccoonnvveennttiioonnss ?? PPoouurr rrppoonnddrree oonn ddooiitt,, nncceessssaaiirreemmeenntt,, rraalliisseerr uunnee ccoommppaarraaiissoonn eennttrree llaa nnoouuvveellllee eett lleess aanncciieennnneess ccoonnvveennttiioonnss.. EEtt ddaannss ccee ccaaddrree eessssaayyeerr ddee ddvveellooppppeerr lleess nnoouuvveeaauuttss qquuii ppoouurrrroonntt ddoonnnneerr uunn aassppeecctt ppoossiittiiff aauu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt iinntteerrnnaattiioonnaall ccoonntteemmppoorraaiinn.. CCeesstt aaiinnssii qquuee ddaannss llaa pprreemmiirree ppaarrttiiee oonn aabboorrddeerraa uunnee vviissiioonn ddeess RRgglleess ddee RRootttteerrddaamm eenn rreellaattiioonn aauuxx aanncciieennnneess ccoonnvveennttiioonnss eexxiissttaanntteess ssuurr llee ssuujjeett.. DDaannss llee pprreemmiieerr cchhaappiittrree aalloorrss oonn vvaa ttrraaiitteerr aalloorrss llaa ggeennssee ddee cceess RRgglleess eett ssoonn CChhaammpp ddaapppplliiccaattiioonn,, aavveecc uunnee vviissiioonn ccoommppaarraattiissttee.. DDaannss uunn ddeeuuxxiimmee cchhaappiittrree oonn aabboorrddeerraa llttuuddee ddeess rrppoonnsseess ddoonnnneess ppaarr cceettttee nnoovveellllee CCoonnvveennttiioonn aauuxx qquueessttiioonnss ttrraaiitteess dduunnee mmaanniirree ttrrss pprrooffoonnddee ppaarr llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess eett lleess RRgglleess ddee HHaammbboouurrgg.. CCoonnccrrtteemmeenntt lleess pprriinncciippeess ddee rreessppoonnssaabbiilliitt dduu ttrraannssppoorrtteeuurr,, llaa lliimmiittaattiioonn ddee rreessppoonnssaabbiilliitt oouu ddee rrppaarraattiioonn dduu ttrraannssppoorrtteeuurr eett lleess ccaass eexxcceeppttss..

18. 18 DDaannss llaa ddeeuuxxiimmee ppaarrttiiee ddee nnoottrree oouuvvrraaggee oonn vvaa ttrraaiitteerr lleess aassppeeccttss ddeess RRgglleess ddee RRootttteerrddaamm qquuii lluuii ddoonnnneenntt llaa ppoossssiibbiilliitt ddttrree llaa ccoonnvveennttiioonn dduu ddrrooiitt ddeess ttrraannssppoorrttss ppoouurr llee XXXXIIee ssiiccllee.. OOnn ppaarrllee dduu ddrrooiitt ddeess ttrraannssppoorrttss eett nnoonn sseeuulleemmeenntt dduu ddrrooiitt mmaarriittiimmee ppoouurr llee ccaarraaccttrree eexxppaannssiiff dduu cchhaammpp ddaapppplliiccaattiioonn ddee cceettttee CCoonnvveennttiioonn.. AAiinnssii oonn ppaarrlleerraa pprreemmiirreemmeenntt ddeess nnoouuvveeaauuttss eett oorriiggiinnaalliittss qquuee lleess RRgglleess aappppoorrtteenntt aauu ddrrooiitt ddeess ttrraannssppoorrttss.. DDaannss llaa ddeeuuxxiimmee ppaarrttiiee oonn aabboorrddeerraa lleess ooppiinniioonnss eett ccrriittiiqquueess dduu mmoonnddee mmaarriittiimmee llggaarrdd ddee llaa nnoouuvveellllee CCoonnvveennttiioonn.. AAvveecc ccee mmooddeessttee ttuuddee oonn vvoouuddrraaiitt sseeuulleemmeenntt aappppoorrtteerr uunnee lluummiirree ssyynntthhttiiqquuee ddee llaa ssiittuuaattiioonn aaccttuueellllee ddee llaa CCoonnvveennttiioonn,, ddee sseess ffoorrcceess eett sseess ffaaiibblleesssseess,, eett ssuurrttoouutt ddeess sseess iinnnnoovvaattiioonnss qquuii lluuii ddoonnnneenntt llaa ppoossssiibbiilliitt ddee ssee ttrraannssffoorrmmeerr eenn uunn iinnssttrruummeenntt ddee hhaarrmmoonniissaattiioonn ddaannss llee ddiivviiss mmoonnddee dduu ttrraannssppoorrtt ddaauujjoouurrddhhuuii.. TTIITTRREE PPRREEMMIIEERR:: LLEESS RREEGGLLEESS DDEE RROOTTTTEERRDDAAMM EENN CCOOMMPPAARRAAIISSOONN AAUUXX CCOONNVVEENNTTIIOONNSS IINNTTEERRNNAATTIIOONNAALLEESS EEXXIISSTTAANNTTEESS SSUURR LLEE CCOONNTTRRAATT DDEE TTRRAANNSSPPOORRTT MMAARRIITTIIMMEE.. CCHHAAPPIITTRREE II :: GGEENNEESSEE EETT CCHHAAMMPP DDAAPPPPLLIICCAATTIIOONN DDEESS RREEGGLLEESS DDEE RROOTTTTEERRDDAAMM..

19. 19 88..-- OOnn vvaa ccoommmmeenntteerr ddaannss ccee cchhaappiittrree lleess ccoollllaabboorraattiioonnss eennttrree ddeess ddiiffffrreennttss aacctteeuurrss dduu mmoonnddee mmaarriittiimmee iinntteerrnnaattiioonnaall eett qquuii oonntt eeuu ccoommmmee rrssuullttaatt llaa nnaaiissssaannccee ddeess RRgglleess ddee RRootttteerrddaamm.. AAuu mmooiinnss eenn ccoonnssiiddrraanntt lleess aacctteeuurrss eennggaaggss ddaannss cceettttee ddeerrnniirree rreecchheerrcchhee dduunniiffoorrmmiitt iinntteerrnnaattiioonnaallee eenn mmaattiirree ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee ttrraavveerrss llaa ssiiggnnaattuurree dduunnee ccoonnvveennttiioonn iinntteerrnnaattiioonnaallee,, oonn ppoouurrrraaiitt aavvooiirr lleesspprraannccee ddee qquuee oonn ppoouurrrraa aabboouuttiirr uunn bboonn rrssuullttaatt.. DDaannss uunnee ddeeuuxxiimmee sseeccttiioonn oonn vvaa aannaallyysseerr lleess ddiiffffrreennttss aassppeeccttss qquuii ddmmaarrqquueenntt llee cchhaammpp ddaapppplliiccaattiioonn ddee cceettttee nnoouuvveellllee ccoonnvveennttiioonn,, eenn llee ccoommppaarraanntt aavveecc lleess aanncciieennnneess rrgglleess eexxiissttaanntteess..

20. 20 SSEECCTTIIOONN II :: LLAA GGEENNEESSEE DDEESS RREEGGLLEESS DDEE RROOTTTTEERRDDAAMM3311 11..--LLee ttrraavvaaiill iinniittiiaall dduu CCMMII 99..-- EEnn 11998888,, qquueellqquueess mmeemmbbrreess dduu CCMMII ttaaiieenntt ddjj ccoonnvvaaiinnccuuss ddee ll''eeffffeeccttiivviitt dduu pprroobbllmmee qquuee nnoouuss aavvoonnss bbaauucchh ddaannss llaa ppaarrttiiee iinnttrroodduuccttiivvee ddee ccee ttrraavvaaiill.. IIllss oonntt ddcciidd ddee ttrraaiitteerr ccee ssuujjeett llaa ccoonnffrreennccee rraalliissee PPaarriiss ddaannss 11999900.. AAiinnssii llee CCMMII aa iinniittii cceerrttaaiinnss ttrraavvaauuxx aaffiinn ddoobbtteenniirr lluunniiffoorrmmiitt ddee llaa rrgglleemmeennttaattiioonn dduu ttrraannssppoorrtt iinntteerrnnaattiioonnaall ddee mmaarrcchhaannddiisseess ppaarr mmeerr.. EEnn mmaaii 11999944,, llee CCoonnsseeiill eexxccuuttiiff dduu CCMMII aa ddssiiggnn uunn ggrroouuppee ddee ttrraavvaaiill aavveecc llee mmaannddaatt ddee ccoonnttiinnuueerr ll''uuvvrree iinniittiiee ddaannss llaa CCoonnffrreennccee ddee PPaarriiss.. CCee ggrroouuppee ttaaiitt ccoommppooss ppaarr ssppcciiaalliisstteess rreeccoonnnnuuss dduu ddrrooiitt mmaarriittiimmee3322 .. UUnnee eennqquuttee iimmpplliiqquuaanntt uunnee ggrraannddee ppaarrttiiee ddeess aassssoocciiaattiioonnss ddee ddrrooiitt mmaarriittiimmeess eexxiissttaanntteess ddaannss llee mmoonnddee,, ffuutt ccoommmmeennccee.. LLaa qquueessttiioonn ccttaaiitt ssii llee mmeeiilllleeuurr cchheemmiinn ppoouurr aarrrriivveerr aa lluunniiffoorrmmiitt ttaanntt ddssiirree iimmpplliiqquuaaiitt llaa rreeffoorrmmee ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess eett sseess pprroottooccoolleess,, ddeess RRgglleess ddHHaammbboouurrgg,, oouu,, ppaarr ccoonnttrree,,iill ttaaiitt nncceessssaaiirree ddee rraalliisseerr uunnee ccoommppllttee rrnnoovvaattiioonn ddee llaa llggiissllaattiioonn iinntteerrnnaattiioonnaallee dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee,, aauu mmooyyeenn ddee llaa rrddaaccttiioonn dduunnee nnoouuvveellllee ccoonnvveennttiioonn.. 31 Dans cette partie de notre travail on suit de trs prs les articles LA GENESE ET LES TRAVAUX PREPARATOIRES DES REGLES DE ROTTERDAM ; BERLINGIERI, Francesco, Anales IMTM 2010, Les Rgles de Rotterdam: le droit des transports maritimes au XXI sicle , Marseille, 2011, pages 31-70 ; LAS REGLAS DE ROTTERDAM (I) ;LLORENTE GMEZ DE SEGURA, Carlos, Cuadernos de Derecho Transnacional, marzo 2010, Madrid, pages 162-180, et aussi, ALGUNOS ASPECTOS DEL CONVENIO SOBRE EL CONTRATO DE TRANSPORTE INTERNACIONAL DE MERCANCAS TOTAL O PARCIALMENTE MARTIMO ; SALGADO GONZLEZ, Patricio, Mmoire de la Licence en Droit de lUniversit de Concepcin, Chili, 2008. 32 Francesco Berlingieri, Rolf Herber,Jan Ramberg et William Tetley, voir LA GENESE ET LES TRAVAUX PREPARATOIRES DES REGLES DE ROTTERDAM ; BERLINGIERI, Francesco, Anales IMTM 2010, Les Rgles de Rotterdam: le droit des transports maritimes au XXI sicle , Marseille, 2011, page. 32, note 4.

21. 21 UUnnee ssoouuss--ccoommmmiissssiioonn nnoommmmee ppaarr llee CCoonnsseeiill EExxccuuttiivvee dduu CCMMII ccoonnttiinnuuaa aavveecc llaannaallyyssee ddee cceettttee qquueessttiioonn ppeennddaanntt lleess aannnneess 11999955--11999966.. 22..-- LLaa ccoollllaabboorraattiioonn eennttrree llee CCMMII eett llaa CCNNUUDDCCII 1100..-- PPaarraalllllleemmeenntt,, ddaannss ssaa 2299ee sseessssiioonn eenn 11999966,, llaa CCNNUUDDCCII cchheerrcchhaaiitt ccoommppiilleerr ll''iinnffoorrmmaattiioonn ssuurr ll''aaccttuueellllee ssiittuuaattiioonn dduu ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee mmoonnddiiaall,, eett aaiinnssii ddeemmaannddaa aauu CCMMII ssaa ccoollllaabboorraattiioonn ddaannss ccee ttrraavvaaiill.. LLee CCMMII aavvaannaa pplluuss ddee ccee qquuoonn aatttteennddaaiitt,, eett iill pprrsseennttaa uunn pprroojjeett pprrlliimmiinnaaiirree dduunnee nnoouuvveellllee ccoonnvveennttiioonn ssuurr llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt iinntteerrnnaattiioonnaall ddee mmaarrcchhaannddiisseess ppaarr mmeerr,, llee 1111 ddcceemmbbrree 22000011.. LLaa mmmmee aannnnee 22000011,, llee ggrroouuppee ddee ttrraavvaaiill IIIIII ((ggrroouuppee dduu ddrrooiitt ddeess ttrraannssppoorrttss)) ddee llaa CCNNUUDDCCII,, aa ccoommmmeenncc uunnee ttuuddee eexxhhaauussttiivvee dduu pprroojjeett dduu CCMMII.. TTrrooiiss lleeccttuurreess oonntt tt eeffffeeccttuueess ppaarr llee ggrroouuppee ddee ttrraavvaaiill,, oo oonn aa aavvaanncc ddaannss lloobbjjeett pprriinncciippaall ddoobbtteenniirr uunn tteexxttee ddee qquuaalliitt jjuurriiddiiqquuee qquuii sseerrvviirraaii ppoouurr lluunniiffiiccaattiioonn dduu ddrrooiitt ddeess ttrraannssppoorrttss mmaarriittiimmeess,, ddaannss uunn eesspprriitt ddee ccoollllaabboorraattiioonn ssiinnccrree eennttrree llaa CCNNUUDDCCII eett llee CCMMII.. PPeennddaanntt sseess ttrrooiiss lleeccttuurreess oonn aa aajjoouutt,, ppaarr eexxeemmppllee,, ddeess ddiissppoossiittiioonnss ssuurr llaa jjuurriiddiiccttiioonn eett llaarrbbiittrraaggee,, mmaaiiss ppaarr ccoonnttrree oonn aa lliimmiinn lleess aarrttiicclleess qquuii ttrraaiittaaiieenntt ssuurr llee ccoonnttrraatt ddaaffffrrtteemmeenntt3333 .. 33 On a dj trait dans cette ouvrage les diffrentes volutions historiques et juridiques du contrat de transport et de laffrtement, les quelles ne conseillent pas traiter ces deux institutions du droit maritime dune manire uniforme.

22. 22 IIllss oonntt ffaaiitt llaannaallyyssee aauussssii,, vviiddeemmeenntt,, ddeess oobblliiggaattiioonnss eett ddee llaa rreessppoonnssaabbiilliitt dduu ttrraannssppoorrtteeuurr,, lleess ddrrooiittss ddee llaa ppaarrttiiee ccoonnttrrllaannttee,, llee cchhaammpp ddaapppplliiccaattiioonn ddee llaa ccoonnvveennttiioonn eett llaa vvaalliiddiitt ddeess oobblliiggaattiioonnss ccoonnttrraaccttuueelllleess.. OOnn ttrraavvaaiillllaa ssuurrttoouutt ssuurr uunnee iinnssttiittuuttiioonn nnoouuvveellllee ppoouurr llee ccaaddrree dduu ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee iinntteerrnnaattiioonnaall,, llee ccoonnttrraatt ddee vvoolluummee3344 .. 1111..-- AAlloorrss llee ggrroouuppee ddee ttrraavvaaiill eeffffeeccttuuaa uunnee ddeerrnniirree rrvviissiioonn,, aavveecc qquueellqquueess iimmppoorrttaannttss cchhaannggeemmeennttss,, ccoommmmee ppaarr eexxeemmppllee lliimmiinneerr ttoouuttee rrffrreennccee aauu mmoott ccoonnssiiggnnaattaaiirree ddaannss llaa ccoonnvveennttiioonn.. LLee ggrroouuppee aa ccoonncclluu llaa sseessssiioonn nn 2211 eenn ddoonnnnaanntt ssoonn aaccccoorrdd aa llaapppprroobbaattiioonn dduu PPrroojjeett ddee CCoonnvveennttiioonn ssuurr lleess CCoonnttrraattss ddee TTrraannssppoorrtt IInntteerrnnaattiioonnaall ((ttoottaall oouu ppaarrttiieelllleemmeenntt)) ((mmaarriittiimmee..)) AAlloorrss ccoommmmeennaa uunn mmccaanniissmmee ddaapppprroobbaattiioonn iinntteerrnnee dduu CCNNUUDDCCII eett llee OONNUU,, qquuii ffiinnaalliissaa eell 1111 ddcceemmbbrree ddee 22000088 qquuaanndd llAAsssseemmbbll GGnnrraallee ddeess NNaattiioonnss UUnniieess aaddooppttaa llee tteexxttee ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddeess NNaattiioonnss UUnniieess ssuurr llee CCoonnttrraatt ddee TTrraannssppoorrtt IInntteerrnnaattiioonnaall ddee MMaarrcchhaannddiisseess eeffffeeccttuu eennttiirreemmeenntt oouu ppaarrttiieelllleemmeenntt ppaarr mmeerr.. 1122..-- NNoouuss ccoonnssiiddrroonnss qquuee ll''uunn ddeess ppooiinnttss lleess pplluuss iimmppoorrttaannttss ddee llaa CCoonnvveennttiioonn eesstt llaa ccoooopprraattiioonn iinnddnniiaabbllee qquuii aa ssuurrggii eennttrree llee CCMMII eett llee CCNNUUDDCCII.. PPeennddaanntt ddeess aannnneess iill aa eexxiisstt lliiddee,, ccoommpplltteemmeenntt eerrrroonnee eett qquuii nnaaiitt dduunn ffoonnddeemmeenntt pplluutttt vviissccrraall qquuee rraattiioonnnneell,, sseelloonn llaaqquueellllee llee CCMMII eesstt llee ddffeennddeeuurr ddeess iinnttrrttss ddeess ggrraannddeess ppuuiissssaanncceess mmaarriittiimmeess eett ddeess ggrraannddss ggrroouuppeess ddaarrmmaatteeuurrss ddeess ppaayyss ddvveellooppppeess.. NNoouuss nnee ppoouuvvoonnss 34 Le contrat de volume sera tudi, dune manire plus dtaill, dans les prochains chapitres de cet ouvrage.

23. 23 qquuttrree eenn ddssaaccccoorrdd aavveecc cceettttee aaffffiirrmmaattiioonn.. LLee CCMMII iill yy aa pplluuss dduunn ssiiccllee ddvveellooppppee uunn ttrraavvaaiill ddvvoouu eett pplleeiinn ddeess eexxcceelllleennttss rrssuullttaattss ppoouurr lluunniiffiiccaattiioonn dduu mmoonnddee mmaarriittiimmee ddaannss ssoonn eennsseemmbbllee.. DDee llaa mmmmee ffoorrmmee eexxiissttee ll''iiddee ggnnrraallee ddee ccee qquuee llaa CCNNUUDDCCII ttaaiitt llee ddffeennsseeuurr ddeess ppaayyss eenn ddvveellooppppeemmeenntt,, ddeess vviiccttiimmeess dduu ppoouuvvooiirr eett uunnee ssuupprriioorriitt ddee ppuuiissssaannccee ddeess ppuuiissssaanncceess dduu mmoonnddee.. CCeess iiddeess pprrffiixxeess,, cceess rraaiissoonnnneemmeennttss ffaauuxx,, oonntt eeuu uunnee iinnfflluueennccee ccoonnssiiddrraabbllee ssuurr ll''aaccttuueell rrssuullttaatt,, llee mmaannqquuee ttoottaall dd''uunniiffoorrmmiitt ddaannss llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee iinntteerrnnaattiioonnaall ddee mmaarrcchhaannddiisseess.. CC''eesstt ppoouurr cceellaa qquuee ll''aaccttuueell cclliimmaatt ddee ccoollllaabboorraattiioonn eexxiissttaannttee eennttrree llaa CCNNUUDDCCII eett llee CCMMII aa aappppoorrtt llaa ppoossssiibbiilliitt ddee ddvveellooppppeerr uunn ttrraavvaaiill ddee bboonnnnee qquuaalliitt jjuurriiddiiqquuee,, eett qquuee nnoouuss aatttteennddoonnss oobbttiieenntt llaa rraattiiffiiccaattiioonn ddee llaa ggrraannddee mmaajjoorriitt ddeess ppaayyss dduu mmoonnddee,, ppoouurr aaiinnssii aarrrriivveerr lluunniiffoorrmmiitt jjuurriiddiiqquuee ddssiirree.. SSEECCTTIIOONN IIII :: LLEE CCHHAAMMPP DDAAPPPPLLIICCAATTIIOONN DDEESS RREEGGLLEESS DDEE RROOTTTTEERRDDAAMM EENN CCOOMMPPAARRAAIISSOONN AAUUXX AANNCCIIEENNNNEESS CCOONNVVEENNTTIIOONNSS 11..-- LLee ccrriittrree tteemmppoorreell 1133..-- LLaarrttiiccllee 9944 ppooiinntt 11 ddiitt qquuee llaa pprrsseennttee CCoonnvveennttiioonn eennttrreerraa eenn vviigguueeuurr llee pprreemmiieerr jjoouurr dduu mmooiiss ssuuiivvaanntt lleexxppiirraattiioonn dduunn ddllaaii dduunn aann

24. 24 ccoommpptteerr ddee llaa ddaattee dduu ddpptt dduu vviinnggttiimmee iinnssttrruummeenntt ddee rraattiiffiiccaattiioonn,, ddaacccceeppttaattiioonn,, ddaapppprroobbaattiioonn oouu ddaaddhhssiioonn.. AAccttuueelllleemmeenntt sseeuullee ll''EEssppaaggnnee aa rraattiiffii llaa CCoonnvveennttiioonn.. OOnn pprrvvooiitt uunn tteemmppss aasssseezz lloonngg ddaatttteennttee ppoouurr oobbtteenniirr lleennttrree eenn vviigguueeuurr ddeess RRgglleess ddee RRootttteerrddaamm.. PPeeuutt--ttrree cceesstt llaa rrppttiittiioonn dduu pphhnnoommnnee aarrrriivvee lloorrss ddee llaa rraattiiffiiccaattiioonn ddeess RRgglleess ddHHaammbboouurrgg ?? LLeess rrgglleess ddHHaammbboouurrgg,, iissssuuee dduu ttrraavvaaiill ddaannss llee CCNNUUDDCCII ddee ggrroouuppee ccoonnnnuu ccoommmmee cceelluuii ddeess 7777 ,, oonntt eeuu uunnee vviiddeennttee ccoommpplliiccaattiioonn ppoouurr oobbtteenniirr lleess vviinnggtt rraattiiffiiccaattiioonnss,, aacccceeppttaattiioonnss oouu aaddhhssiioonnss qquuee ssoonn aarrttiiccllee 3300 pprreessccrriivvaaiitt ccoommmmee ccoonnddiittiioonn ppoouurr ssoonn eennttrree eenn vviigguueeuurr3355 .. CCoommmmee nnoouuss llee ddiitt MMoonnssiieeuurr llee DDooyyeenn RRooddiirree3366 ,, llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess ffuutt ssiiggnnee llee 2244 AAoouutt 11992244,, ppaarr ddiixx EEttaattss,, rreepprrsseennttaanntt lleess ddeeuuxx ttiieerrss dduu ttoonnnnaaggee mmoonnddiiaall.. CCeettttee ccoonnvveennttiioonn eennttrraa eenn vviigguueeuurr iinntteerrnnaattiioonnaall llee 22 jjuuiinn ddee 11993311.. EEllllee ffuutt mmooddiiffii,, ccoommmmee nnoouuss llee ssaavvoonnss,, ppaarr ddeeuuxx pprroottooccoolleess,, uunn ssiiggnn VViissbbyy,, SSuuddee,, llee 22 ffvvrriieerr 11996688 ((eett eennttrr eenn vviigguueeuurr llee 2233 jjuuiinn 11997777)) eett llee ddeeuuxxiimmee ssiiggnn BBrruuxxeelllleess llee 2211 ddcceemmbbrree ddee 11997799 ((eennttrr eenn vviigguueeuurr llee 1144 ffvvrriieerr 11998844)).. OOnn aatttteenndd llee ddvveellooppppeemmeenntt ddeess ffaaiittss aavveecc iimmppaattiieennttee.. 35 On la dj dit, les Rgles de Hambourg, adoptes en 1978, elles nont entre en vigueur que lanne 1992. 36 TRAITE GENERAL DE DROIT MARITIME ; AFFRETEMENTS ET TRANSPORTS, TOME II, LE CONTRAT DE TRANSPORT DE MARCHANDISES ; RODIERE Ren, Dalloz, Paris 1969, page 369, N 738.

25. 25 22..-- LLee ccrriittrree mmaattrriieell 1144..-- LL''aarrttiiccllee 11 lleettttrree bb)) ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess,, ttaabblliitt qquuee cceellllee-- ccii ss''aapppplliiqquuee sseeuulleemmeenntt aauu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt ""ccoonnssttaatt ppaarr uunn ccoonnnnaaiisssseemmeenntt oouu ppaarr ttoouutt ddooccuummeenntt ssiimmiillaaiirree ffoorrmmaanntt ttiittrree ppoouurr llee ttrraannssppoorrtt ddeess mmaarrcchhaannddiisseess ppaarr mmeerr;; iill ss''aapppplliiqquuee ggaalleemmeenntt aauu ccoonnnnaaiisssseemmeenntt oouu ddooccuummeenntt ssiimmiillaaiirree mmiiss eenn vveerrttuu dd''uunnee cchhaarrttee--ppaarrttiiee ppaarrttiirr dduu mmoommeenntt oo ccee ttiittrree rrggiitt lleess rraappppoorrttss dduu ttrraannssppoorrtteeuurr eett dduu ppoorrtteeuurr dduu ccoonnnnaaiisssseemmeenntt.."" eett qquu''iill ddooiitt ttrree mmiiss ll''iinnttrriieeuurr dd''uunn ttaatt mmeemmbbrree ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess.. EEnn pplluuss,, llee PPrroottooccoollee ddee VViissbbyy ddee 11996688 aa tteenndduu llee cchhaammpp dd''aapppplliiccaattiioonn ddee llaa CCoonnvveennttiioonn aauussssii aauuxx ccaass ddaannss lleessqquueellss llee ttrraannssppoorrtt aa lliieeuu aauu ddppaarrtt dduunn ppoorrtt dduunn EEttaatt ccoonnttrraaccttaanntt oouu ssii llee ccoonnnnaaiisssseemmeenntt pprrvvooiitt qquuee lleess ddiissppoossiittiioonnss ddee llaa pprrsseennttee CCoonnvveennttiioonn oouu ddee ttoouuttee aauuttrree llggiissllaattiioonn lleess aapppplliiqquuaanntt oouu lleeuurr ddoonnnnaanntt eeffffeett rrggiirroonntt llee CCoonnttrraatt ,, eenn aajjoouuttaanntt qquuee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess ss''aapppplliiqquueerraa qquueellllee qquuee ssooiitt llaa nnaattiioonnaalliitt dduu nnaavviirree,, dduu ttrraannssppoorrtteeuurr,, dduu cchhaarrggeeuurr,, dduu ddeessttiinnaattaaiirree oouu ddee ttoouuttee aauuttrree ppeerrssoonnnnee iinnttrreessssee3377 .. LLee cchhooiixx dduu ccoonnnnaaiisssseemmeenntt ccoommmmee llee ccrriittrree eesssseennttiieell3388 ppoouurr ll''aapppplliiccaattiioonn ddeess nnoorrmmeess ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess ss''eexxpplliiqquuaaiitt llaarrggeemmeenntt ppaarr ll''iimmppoorrttaannccee ddee cceelluuii ccii ccoommmmee llee ddooccuummeenntt oouu ttiittrree ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee ddaannss llaa ggrraannddee mmaajjoorriitt ddeess ppaayyss dduu mmoonnddee aauu mmoommeenntt ddee llaa rrddaaccttiioonn eett ll''aaddooppttiioonn ddee llaa ccoonnvveennttiioonn.. LLee PPrroottooccoollee ddee VViissbbyy nn''aa ppaass 37 Cest la validation des clauses paramount, voir larticle 5 des amendements de Visby. 38 En droit du common law on lappelle Documentary aproach, on pourrait le traduire comme critre documentaire Voir THE ROTTERDAM RULES ; STURLEY Michael, TOMOTAKA Fujita y VAN DER ZIEL, Gerjan, Thomson Reuters, United Kingdom, 2010 page 23 et suivantes.

26. 26 mmooddiiffii ccee ppooiinntt.. CCeesstt cceerrttaaiinn qquuee llee ccoonnnnaaiisssseemmeenntt ccoonnttiinnuuee dd''ttrree iinnddiissppeennssaabbllee ddaannss llaa mmaajjoorriitt ddeess ttrraaffiiccss ddaannss lleessqquueellss lleess mmaarrcchhaannddiisseess ssoonntt nnggoocciieess dduurraanntt llee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee,, oouu qquuaanndd llee bbaannqquuiieerr,, ccrraanncciieerr eenn rraaiissoonn dduunn ccrrddiitt ddooccuummeennttaaiirree,, eexxiiggee uunnee ggaarraannttiiee rreellllee ssuurr lleess mmaarrcchhaannddiisseess.. 1155..-- LL''vvoolluuttiioonn rraappiiddee dduu ccoommmmeerrccee iinntteerrnnaattiioonnaall mmooddeerrnnee aa aappppoorrtt cceerrttaaiinneess pprroobbllmmaattiiqquueess aauu ssyyssttmmee ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee bbaass eesssseennttiieelllleemmeenntt ssuurr ll''mmiissssiioonn eett ppoosssseessssiioonn dduu ccoonnnnaaiisssseemmeenntt.. LL''aaccttuueellllee vviitteessssee ddeess nnaavviirreess,, eett lleess rreettaarrddss qquuii ppeeuuvveenntt aarrrriivveerr ddaannss lleess ddmmaarrcchheess ddeess ccrrddiittss ddooccuummeennttaaiirreess,, aa ssiiggnniiffii qquuee ppaarrffooiiss lleess mmaarrcchhaannddiisseess aarrrriivveenntt ddeessttiinnaattiioonn aavvaanntt llee ccoonnnnaaiisssseemmeenntt.. AAlloorrss,, uunn ggrraavvee pprroobbllmmee ssee pprroodduuiitt eenn ccee qquuii ccoonncceerrnnee llaa lliivvrraaiissoonn ddeess mmaarrcchhaannddiisseess.. CCeellaa aa ddoonnnn nnaaiissssaannccee llaa pprraattiiqquuee ddee lliivvrreerr lleess mmaarrcchhaannddiisseess ssaannss llee ccoonnnnaaiisssseemmeenntt mmaaiiss eenn ssee pprroottggeeaanntt ttrraavveerrss dd''uunnee lleettttrree ddee ggaarraannttiiee,, eenn eexxoonnrraanntt llee ppoorrtteeuurr mmaarriittiimmee ddee ssaa rreessppoonnssaabbiilliitt ppaarr uunnee lliivvrraaiissoonn eerrrroonnee.. EEnn ggnnrraall,, cceettttee ssiittuuaattiioonn aa tt llaarrggeemmeenntt ccrriittiiqquuee.. LLaa CCoonnvveennttiioonn oorriiggiinnaallee eett aauussssii llee PPrroottooccoollee ddee 11996688 eexxcclluueenntt dduu ddoommaaiinnee dd''aapppplliiccaattiioonn ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess ll''aaffffrrtteemmeenntt,, eenn eexxpprriimmaanntt ddaannss ssoonn aarrttiiccllee 55 :: AAuuccuunnee ddiissppoossiittiioonn ddee llaa pprrsseennttee ccoonnvveennttiioonn nnee ss''aapppplliiqquuee aauuxx cchhaarrtteess--ppaarrttiieess;; mmaaiiss ssii ddeess ccoonnnnaaiisssseemmeennttss ssoonntt mmiiss ddaannss llee ccaass dd''uunn nnaavviirree ssoouuss ll''eemmppiirree dd''uunnee cchhaarrttee--ppaarrttiiee,, iillss ssoonntt ssoouummiiss aauuxx tteerrmmeess ddee llaa pprrsseennttee CCoonnvveennttiioonn.. CCeett aarrttiiccllee aa ddoonnnn lliieeuu cceerrttaaiinnss pprroobbllmmeess dd''iinntteerrpprrttaattiioonn.. IIll eesstt llooggiiqquuee qquuee llee ccoonnttrraatt dd''aaffffrrtteemmeenntt ssooiitt eexxcclluu ddee llaa rrgglleemmeennttaattiioonn dduu ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee.. IIll eexxiissttee uunnee ddiiffffrreennccee hhiissttoorriiqquuee,, jjuurriiddiiqquuee eett

27. 27 pprraattiiqquuee eennttrree lleess ddeeuuxx iinnssttiittuuttiioonnss.. LL''tteenndduuee ddee ll''aapppplliiccaattiioonn ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess aauuxx ccoonnnnaaiisssseemmeennttss mmiiss eenn vveerrttuu dd''uunn ccoonnttrraatt dd''aaffffrrtteemmeenntt aa ppoouurr uunn ccllaaiirr oobbjjeeccttiiff llee ffaaiitt ddee pprroottggeerr aauuxx ttiieerrss ppoorrtteeuurrss dd''uunn ccoonnnnaaiisssseemmeenntt,, ttiieerrss qquuii nn''aavvaaiitt ppaass nnggooccii lleess ccoonnddiittiioonnss dduu ccoonnttrraatt dd''aaffffrrtteemmeenntt aavveecc ll''aarrmmaatteeuurr.. CCeeppeennddaanntt,, ll''aarrttiiccllee 11 uunnee lleettttrree bboonn llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess nnee pprreessccrriitt ppaass ccllaaiirreemmeenntt qquuii ss''aaggiitt nncceessssaaiirreemmeenntt dduunn ttiieerrss.. CCeellaa aa ddoonnnn lliieeuu ddeess lliittiiggeess eett ddeess pprroobbllmmeess pprraattiiqquueess,, llaa ddooccttrriinnee ttaanntt eenn ggnnrraall ddee ll''ooppiinniioonn ddee qquuee cceettttee nnoorrmmee ddeevvaaiitt ss''aapppplliiqquueerr sseeuulleemmeenntt ddaannss uunnee pprrootteeccttiioonn ddeess ttiieerrss,, eett llaa jjuurriisspprruuddeennccee iinntteerrpprrttaanntt qquuee ttoouutt ccoonnttrraatt ddaaffffrrtteemmeenntt ddaannss lleeqquueell uunn ccoonnnnaaiisssseemmeenntt aavvaaiitt tt mmiiss ddeevvaaiitt ttrree rrggii ppaarr llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess.. BBiieenn qquu''aaccttuueelllleemmeenntt,, oonn rreeccoonnnnaaiitt eenn ppllnniittuuddee llaa ppoossttuurree ddooccttrriinnaaiirree,, cceesstt iinnddnniiaabbllee qquuee llaa rrgglleemmeennttaattiioonn ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess nn''eesstt ppaass ccee ssuujjeett ssuuffffiissaammmmeenntt ccllaaiirree..3399 1166..-- PPaarr aappppoorrtt aauuxx RRgglleess ddHHaammbboouurrgg oonntt aa vviitt dd''uuttiilliisseerr uunn ccrriittrree ""ddooccuummeennttaaiirree"" ppoouurr ttaabblliirr ssoonn ddoommaaiinnee dd''aapppplliiccaattiioonn.. LLee ccrriittrree ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess ppoossee uunn ddoouubbllee ddssaavvaannttaaggee,, eenn pprreemmiieerr lliieeuu,, ppeerrmmeett aauu ppoorrtteeuurr mmaarriittiimmee dd''cchhaappppeerr aauu rrggiimmee iimmpprraattiiff ddee llaa CCoonnvveennttiioonn eenn cchhooiissiissssaanntt uunn ddooccuummeenntt ddee ttrraannssppoorrtt ddiiffffrreenntt dduu ccoonnnnaaiisssseemmeenntt eett ddee ssoouummeettttrree,, vveennttuueelllleemmeenntt,, llaa CCoonnvveennttiioonn,, ddeess ccoonnttrraattss ppoouurr lleessqquueellss eellllee nn''aavvaaiitt ppaass tt ppeennssee.. 39 Pour approfondir, voir LES CONAISSEMENTS EMIS SOUS LEMPIRE DES CHARTES PARTIES ; LAUZON Yves, en R.J.T., vol.8, n1, 1973, pages 65-96 et RESPONSIBILITIES OF OWNER AND CHARTERER TO THIRD PARTIES- CONSEQUENCES UNDER TIME AND VOYAGE CHARTERS ; BAUER Glen, en Tulane Law Review, vol.49 (1975), pages 995-1020.

28. 28 LLeess RRgglleess ddee HHaammbboouurrgg aaddoopptteenntt uunn ccrriittrree ""ccoonnttrraaccttuueell"",, ccoommmmee oonn ccoonncclluuee ddee llaarrttiiccllee 22 ppooiinntt 11.. EElllleess ssee cceennttrreenntt nnoonn ppaass ssuurr llaa nnaattuurree dduu ddooccuummeenntt ddee ttrraannssppoorrtt mmiiss,, mmaaiiss ddaannss ll''eexxiisstteennccee dd''uunn ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt ppaarr mmeerr.. EEnn pplluuss,, ccee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt ddooiitt ssee ddrroouulleerr eennttrree lleess ppoorrttss ddee ddeeuuxx ttaattss ddiiffffrreennttss,, ssooiitt qquuee llee ppoorrtt ddee cchhaarrggee oouu ddee ddcchhaarrggee eesstt ssiittuu ddaannss uunn ttaatt ppaarrttiiee ddaannss llaa ccoonnvveennttiioonn oouu bbiieenn qquuee ll''uunn ddeess ppoorrttss ffaaccuullttaattiiffss dd''uunnee ddcchhaarrggee pprrvvuuss ddaannss llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt ppaarr mmeerr eesstt eeffffeeccttiivveemmeenntt llee ppoorrtt ddee ddcchhaarrggee eett iill eesstt ssiittuu aauussssii ddaannss uunn ttaatt ccoonnttrraaccttaanntt.. EEnn oouuttrree,, llee ccoonnnnaaiisssseemmeenntt oouu aauuttrree ddooccuummeenntt qquuii ffaaiitt ffooii ddee ll''eexxiisstteennccee dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt ppaarr mmeerr ddooiitt aavvooiirr tt mmiiss ddaannss uunn ttaatt mmeemmbbrree,, oouu,, ddooiitt pprrvvooiirr qquuee lleess ddiissppoossiittiioonnss ddee llaa ccoonnvveennttiioonn oouu dd''uunnee llggiissllaattiioonn nnaattiioonnaallee eenn ddoonnnnaanntt uunn eeffffeett cceellllee--ccii,, rrggiirroonntt llee ccoonnttrraatt.. LLee ppooiinntt 33 dduu mmmmee aarrttiiccllee 22 eexxcclluutt eexxpprreessssmmeenntt lleess ccoonnttrraattss dd''aaffffrrtteemmeenntt dduu ddoommaaiinnee dd''aapppplliiccaattiioonn ddee llaa ccoonnvveennttiioonn,, mmaaiiss eellllee aajjoouuttee,, eenn ccllaarriiffiiaanntt ddee cceettttee ffaaoonn lleess nnoorrmmeess eett lliinntteerrpprrttaattiioonn ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess ssuurr llee ssuujjeett:: TToouutteeffooiiss,, lloorrssqquu''uunn ccoonnnnaaiisssseemmeenntt eesstt mmiiss eenn vveerrttuu dd''uunn ccoonnttrraatt dd''aaffffrrtteemmeenntt,, iill eesstt ssoouummiiss aauuxx ddiissppoossiittiioonnss ddee llaa pprrsseennttee CCoonnvveennttiioonn ppoouurr aauuttaanntt qquu''iill rrggiitt lleess rreellaattiioonnss eennttrree llee ttrraannssppoorrtteeuurr eett llee ppoorrtteeuurr dduu ccoonnnnaaiisssseemmeenntt,, ssii ccee ddeerrnniieerr nn''eesstt ppaass ll''aaffffrrtteeuurr.. BBiieenn qquuee lleess nnoorrmmeess eett llee ccrriittrree aapppplliiqquu ddaannss lleess RRgglleess ddee HHaammbboouurrgg ddaannss ssoonn ddoommaaiinnee ddee ll''aapppplliiccaattiioonn sseemmbblleenntt ssuupprriieeuurreess aauuxx ttaabblliieess ppaarr llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess,, llaa CCoonnvveennttiioonn ddee 11997788 aa tt ccrriittiiqquuee qquuaanndd mmmmee ddaannss cceett aassppeecctt.. LLaa pprriinncciippaallee ssee rraappppoorrttee llaa ccrraaiinnttee ddee ccee qquuee lleess RRgglleess ddee HHaammbboouurrgg ppuuiisssseenntt tteennddrree aacccciiddeenntteelllleemmeenntt ssoonn rrggiimmee dd''aapppplliiccaattiioonn aauuxx ssiittuuaattiioonnss ffoonnccttiioonnnneelllleemmeenntt qquuiivvaalleenntteess aauuxx

29. 29 ttrraannssaaccttiioonnss ttrraaddiittiioonnnneelllleemmeenntt eexxcclluueess dduu cchhaammpp dd''aapppplliiccaattiioonn dduu ddrrooiitt iimmpprraattiiff.. EEnn ttoouutt ccaass,, ll''aacccceeppttaattiioonn ddeess RRgglleess ddee HHaammbboouurrgg,, pprreessqquuee nnuullllee ppaarr lleess ppuuiissssaanncceess mmaarriittiimmeess mmoonnddiiaalleess,, aa ffaaiitt qquueellllee ssooiitt ttrrss ppeeuu aapppplliiqquuee ppaarr aappppoorrtt llaapppplliiccaattiioonn ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess.. 1177..-- EEnn ccee qquuii ccoonncceerrnnee lleess RRgglleess ddee RRootttteerrddaamm ddss llee ddbbuutt ddeess ddiissccuussssiioonnss pprrppaarraattooiirreess iill yy aa eeuu lleess mmmmeess ooppiinniioonnss eennttrree lleess ddiiffffrreennttss ppaarrttiicciippaannttss,, ccoonncceerrnnaanntt lleess ttrraannssaaccttiioonnss qquuii ddeevvaaiieenntt ttrree iinncclluusseess ddaannss llee ddoommaaiinnee dd''aapppplliiccaattiioonn ddee llaa CCoonnvveennttiioonn.. LLee ddssaaccccoorrdd ssee pprroodduuiissiitt ddaannss lleess mmooyyeennss qquuoonn ddeevvaaiitt uuttiilliisseerr ppoouurr aaccqquuiitttteerr cceett oobbjjeeccttiiff.. OOnn aa ccoonnuu aalloorrss uunn ccrriittrree ddnnoommmm ccoommmmeerrcciiaall4400 ,, qquuii eesstt bbaass,, pprriinncciippaalleemmeenntt,, ssuurr llaa nnaattuurree ddeess oopprraattiioonnss ccoommmmeerrcciiaalleess eeffffeeccttuueess ppaarr llee ttrraannssppoorrtteeuurr.. AAiinnssii,, llee ttrraannssppoorrtt ppaarr uunnee lliiggnnee rrgguulliirree eesstt rrggii ppaarr lleess RRgglleess ddee RRootttteerrddaamm eett aauu ccoonnttrraaiirree dduu ttrraannssppoorrtt eeffffeeccttuu ddaannss llee ccaaddrree dduunn aaffffrrtteemmeenntt mmaarriittiimmee.. LLeess rraaiissoonnss ddee cceellaa ccoonnssiisstteenntt eenn qquu''eenn mmaattiirree dd''uunn ttrraannssppoorrtt ddee lliiggnnee rrgguulliirree iill yy aa,, ppaarr rrggllee ggnnrraall,, uunnee iinnggaalliitt eennttrree llaa ppuuiissssaannccee ccoonnoommiiqquuee ddeess ppaarrttiieess aauu bbnnffiiccee dduu ttrraannssppoorrtteeuurr mmaarriittiimmee,, ccee qquuii nn''aarrrriivvee ppaass ddaannss ll''aaffffrrtteemmeenntt ddee nnaavviirree4411 .. CCoommmmee nnoouuss aavvoonnss ddjj vvuu,, ccee nnee ssoonntt ppaass ddeess aarrgguummeennttss rreelllleemmeenntt nnoouuvveeaauuxx eett cc''ttaaiitt uunnee ddeess pplluuss iimmppoorrttaanntteess rraaiissoonnss qquuii oonntt aammeenn tteenntteerr 40 Traduction non littral de lauteur de lexpression anglaise Tradde Approach, voir THE ROTTERDAM RULES ; STURLEY Michael, TOMOTAKA Fujita y VAN DER ZIEL, Gerjan, Thomson Reuters, United Kingdom, 2010 page 26 et suivantes. 41 Mais quand cette ingalit disparat, mme s'il s'agit d'un contrat de transport maritime, nexiste pas de raison pour que les parties ne puissent pas, en vertu de l'existence de l'a libert contractuelle et lautonomie de la volont, convenir des clauses contractuelles diffrentes des rgles impratives que, en principe rgissent le contrat. Ceci pourrait tre largument de la cration des contrats de volume, travers lesquels on peut chapper l'application des rgles de la Convention et que nous tudierons, dans une forme plus profonde, plus tard.

30. 30 llee LLggiissllaatteeuurr nnaattiioonnaall eett iinntteerrnnaattiioonnaall ddjj ddeeppuuiiss llaa HHaarrtteerr AAcctt aammrriiccaaiinn ddee 11889933,, rrgglleerr dd''uunnee mmaanniirree iimmpprraattiivvee llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee ddee mmaarrcchhaannddiisseess.. OOnn aa ddiitt qquuee ccee qquuii ttaaiitt rruussssii ddaannss uunnee ffoorrmmee iinnddiirreeccttee ppaarr llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess ttrraavveerrss ddee llaa ddiiffffrreenncciiaattiioonn eennttrree lleess ccoonnnnaaiisssseemmeennttss ppoouurr llee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee eett llaa cchhaarrttee--ppaarrttiiee ppoouurr llee ccoonnttrraatt dd''aaffffrrtteemmeenntt,, sseerraa rruussssii dd''uunnee mmaanniirree ddiirreeccttee eett pplluuss ccoommppllttee ppaarr lleess RRgglleess ddee RRootttteerrddaamm ttrraavveerrss ddee ccee ""ccrriittrree ccoommmmeerrcciiaall.."" NNoouuss ppoouuvvoonnss ddiirree qquuee llee ddoommaaiinnee dd''aapppplliiccaattiioonn ddeess RRgglleess ddee RRootttteerrddaamm mmllaannggee ttrrooiiss ttyyppeess ddee ccrriittrreess,, llee ccoonnttrraaccttuueell,, llee ddooccuummeennttaaiirree eett llee ccoommmmeerrcciiaall.. LL''iinnttrrtt dduu ddeerrnniieerr ccrriittrree ccoonnssiissttee eenn qquu''iill ppeerrmmeett ddee llaaiisssseerr llaa CCoonnvveennttiioonn ssaannss aapppplliiccaattiioonn aauuxx ccoonnttrraattss ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee qquuii nnee ss''aaccqquuiitttteenntt ppaass ddee ccee ccrriittrree ((ddeess ccoonnttrraattss ddee vvoolluummee ppaarr eexxeemmppllee)) eett eenn ccee qquu''iill ppeerrmmeett,, eenn pprriinncciippee,, ddee rrssoouuddrree llaa pplluuss ggrraannddee ccrriittiiqquuee aauu ccrriittrree ccoonnttrraaccttuueell ddeess RRgglleess ddee HHaammbboouurrgg,, cceellaa ccoonnssiissttee,, eenn ccee qquu''eelllleess ppoouurrrraaiieenntt aacccciiddeenntteelllleemmeenntt aarrrriivveerr ss''aapppplliiqquueerr aauuxx ttrraannssaaccttiioonnss qquuii ttaaiieenntt rreelllleemmeenntt ddaannss ssoonn cchhaammpp dd''aapppplliiccaattiioonn4422 .. 33..-- LLee ccrriittrree ggooggrraapphhiiqquuee 1188..-- LL''aarrttiiccllee 55 ddeess RRgglleess ddee RRootttteerrddaamm ttaabblliitt llaa rrggllee ggnnrraallee ddee llaa nncceessssiitt ddee ll''eexxiisstteennccee dd''uunn ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee ppoouurr 42 Par exemple les "heavy lift contracts" (contrat de charge de colis trs lourds dans des navires) n'est pas spcifiquement exclut des Rgles de Hambourg. Mais peuvent-ils se considrer rellement plus proches au transport maritime qu' l'affrtement? Dans cette opration, normalement, les parties ne souscrivent ni une charte-partie ni un connaissement, mais en principe on pourrait considrer qu'elle devrait tre exclu aussi des Rgles, pour avoir plus de similitudes avec les contrats de volume ou avec l'affrtement. Cependant quelques Tribunaux ont entendu que, aprs n'tre pas exclu expressment, doivent s'appliquer les normes des Rgles de Hambourg. Voir THE ROTTERDAM RULES ; STURLEY Michael, TOMOTAKA Fujita y VAN DER ZIEL, Gerjan, Thomson Reuters, United Kingdom, 2010 page 28 et suivantes

31. 31 ll''aapppplliiccaattiioonn ddee llaa CCoonnvveennttiioonn.. CCeeppeennddaanntt,, cceesstt nncceessssaaiirree aauussssii qquuiill ssaaccccoommpplliitt ddeess ccoonnddiittiioonnss ddaapppplliiccaattiioonn bbaassss ddaannss ddeess ccrriittrreess ggooggrraapphhiiqquueess eett ddiinntteerrnnaattiioonnaalliitt ttaabblliiss aauu pprroopprree aarrttiiccllee 55.. EEnn ssuuiivvaanntt llaa rrgglleemmeennttaattiioonn eexxiissttaannttee ddaannss lleess RRgglleess ddee HHaammbboouurrgg,, ll''aarrttiiccllee 55 ppooiinntt 22 ddeess RRgglleess ddee RRootttteerrddaamm ttaabblliitt eexxpprreessssmmeenntt qquuee llaa nnaattiioonnaalliitt dduu nnaavviirree,, nnee ddooiitt ppaass ttrree ccoonnssiiddrree ppoouurr ll''aapppplliiccaattiioonn ddeess rrgglleess,, aaiinnssii qquuee llaa nnaattiioonnaalliitt dduu ppoorrtteeuurr,, ddeess ppaarrttiieess eexxccuuttaanntteess,, dduu cchhaarrggeeuurr,, dduu ddeessttiinnaattaaiirree eett ddee nn''iimmppoorrttee qquueellllee aauuttrree ppaarrttiiee iinnttrreessssee.. QQuuaanntt ll''aarrttiiccllee 77,, iill aassssuurree llaa pprrootteeccttiioonn ddeess ttiieerrss,, ccoonnffoorrmmmmeenntt ll''aaccttuueellllee iinntteerrpprrttaattiioonn ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess eett ddaannss uunnee ccoonnccoorrddaannccee aavveecc llee ppooiinntt 33 ddee ll''aarrttiiccllee 22 ddeess RRgglleess ddee HHaammbboouurrgg.. 44..-- LLeess ttrraannssppoorrttss eexxcclluuss 1199..-- PPrreemmiirreemmeenntt,, iill yy aa lleess ttrraannssppoorrttss ddaanniimmaauuxx vviivvaannttss,, ppoouurrttaanntt aacccceeppttss eenn pprriinncciippee ppaarr lleess RRgglleess ddee HHaammbboouurrgg.. MMaaiiss llaarrttiiccllee 55 aalliinnaass 55 ttaabblliitt qquuee ppoouurr cceess ttrraannssppoorrttss :: llee ttrraannssppoorrtteeuurr nneesstt ppaass rreessppoonnssaabbllee ddeess ppeerrtteess,, ddoommmmaaggeess oouu rreettaarrdd llaa lliivvrraaiissoonn qquuii ttiieennnneenntt aauuxx rriissqquueess ppaarrttiiccuulliieerrss iinnhhrreennttss ccee ggeennrree ddee ttrraannssppoorrtt.. .. SSii llee ttrraannssppoorrtteeuurr sseesstt ccoonnffoorrmm aauuxx iinnssttrruuccttiioonnss dduu cchhaarrggeeuurr,, llee ttrraannssppoorrtteeuurr nneesstt pplluuss rreessppoonnssaabbllee,, ttaanntt aalloorrss pprrssuumm qquuee llee ddoommmmaaggee oouu llee rreettaarrdd ppeeuutt ttrree iimmppuutt aauuxx rriissqquueess ppaarrttiiccuulliieerrss dduu ttrraannssppoorrtt eenn ccaauussee,, ssaauuff pprreeuuvvee ccoonnttrraaiirree.. DDee ssaa ppaarrtt,, lleess RRgglleess ddee RRootttteerrddaamm ttaabblliisssseenntt ddaannss ssoonn aarrttiiccllee 8811 qquuee llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt ppeeuutt eexxcclluurree oouu lliimmiitteerr lleess oobblliiggaattiioonnss oouu llaa rreessppoonnssaabbiilliitt ``llaa ffooiiss dduu ttrraannssppoorrtteeuurr eett dduunnee ppaarrttiiee